Ryhmänohjaajan käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ryhmänohjaajan käsikirja 7.2.2013"

Transkriptio

1 Ryhmänohjaajan käsikirja

2 1 (20) Sisällysluettelo Alkusanat ryhmänohjaajalle Ryhmänohjaaja Ryhmänohjaajan rooli Ryhmänohjaajan työkalut verkossa Ryhmänohjaajien koulutus Ryhmänohjaajan resurssi Ryhmä ja sen ohjaus Ryhmän tavoitteet Ryhmän kehitttymisen vaiheet ja ryhmänohjaajan rooli Ryhmänohjauksen tukimateriaalia Oppimisen ohjaus ja tuki Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Erityisopetus ja HOJKS Ryhmänohjaajan yhteistyöhenkilöstö Opettaja Opinto-ohjaaja Opintokuraattori Opintoalan erityisopetuksesta vastaava ja Luksian erityisopetuksesta vastaava Terveydenhoitaja Opintosihteeri / toimistohenkilöstö Rehtori Opiskelijahuoltoryhmä Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Poissaolot ja varhainen puuttuminen Poissaolot Varhainen puuttuminen Huolen vyöhykkeet Huolen puheeksiottaminen Liitteet Liite 1. Ryhmänohjaajan vuosikello Liite 2. Ryhmänohjaajan muistilista opintojen ohjauksesta opintojen aikana

3 2 (20) Alkusanat ryhmänohjaajalle Hyvinvoiva nuori kasvaa hyvässä ja osaavassa ohjauksessa ja arvostavassa ja innostavassa ilmapiirissä oman alansa ammattilaiseksi. Siihen hän ei kuitenkaan pysty yksin, vaan tarvitsee tuekseen oppilaitoksen aikuisten tukea ja hyvin toimivaa oppimisympäristöä. Ryhmänohjaajana sinulla on tärkeä rooli nuoren elämässä ja opintopolulla. Suomen mielenterveysseura on määrittänyt neljä tekijää, jotka tutkimusten mukaan edistävät opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan hyvinvointia sekä opiskeluun sitoutumista. Tukea tarjoavat ihmissuhteet: empatia, aitous, kunnioitus - dialogisuus Opettajien ja opiskelijoiden osallistuminen yhteisön luomiseen ja päätöksentekoon Toiminnan selkeys ja läpinäkyvyys Rohkaiseminen itsenäisyyteen ja vastuuseen. Luksian yhteinen ryhmänohjaajan käsikirja selkiyttää ryhmänohjaajan moninaisia tehtäviä ja yhdenmukaistaa käytänteitä. Käsikirja antaa lisäksi vinkkejä ja työvälineitä niin yksittäisen opiskelijan asioiden hoitamiseen kuin opintoryhmän ohjaamiseen. Käsikirjan tavoitteena ei ole tyhjentävien kuvauksien esittäminen ryhmänohjaajan ja muiden toimijoiden tehtävistä vaan suuntaviivojen ja toimintatapojen esitteleminen tehtävien hoitamisen tueksi. Toivomme, että tämä käsikirja selkeyttää rooliasi ryhmänohjaajana.

4 3 (20) 1. Ryhmänohjaaja Luksiassa ryhmänohjaajana toimit opiskelijaryhmän lähiohjaajana opintojen ajan. Tehtävänäsi on sekä tukea ryhmäsi opiskelijoita heidän yksilöllisissä ohjaustarpeissaan että edistää ryhmäsi opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ryhmäytymistä. Tätä tehtävääsi hoidat yhteistyössä opiskelijan, opiskelijan huoltajien, opettajien ja opiskelijahuollon verkoston kanssa. Ryhmänohjaajana: Tutustutat opiskelijat oppilaitokseen, opiskeluympäristöön ja toisiinsa Perehdytät opiskelijat opetussuunnitelmaan ja opintojen keskeisiin käsitteisiin Kartoitat opiskelijoiden henkilökohtaisia tavoitteita suhteessa opintosuunnitelmaan ja ohjaat opintojen etenemistä Tuet opiskelijoiden ja ryhmän vastuullisuuden kehittymistä ja motivoit työskentelyssä: Kerro ryhmälle yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat, joilla edistetään hyvää yhteishenkeä ja opiskelurauhan ylläpitämistä. Valvo sovittujen käytäntöjen noudattamista ja käsittele laiminlyönnit. Luo innostavaa, opiskelua ja kasvua tukevaa ilmapiiriä Arvosta opiskelijaa ja luota hänen kykyynsä ajatella ja oppia. Vastaat opiskelijan opintojen edistymisen seurannasta sekä suoritusmerkintöjen ja opintosuoritusotteen ajantasaisesta ulkoasusta. Kannustat opiskelijaa seuraamaan itsenäisesti omia suoritusmerkintöjään ja ottamaan niistä vastuuta. Seuraat säännöllisesti opiskelijoiden poissaoloja ja etsit ratkaisuja opiskelun edistämiseen yhdessä opiskelijan, huoltajan ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Tapaat ryhmääsi säännöllisesti: Varaa ryhmäsi lukujärjestykseen jokaisen jakson alkuun ryhmänohjauksen tunnit, joiden aikana keskityt ajankohtaisten asioiden käsittelyyn. Älä kuitenkaan puhu opiskelijoiden yksityisistä asioista ryhmänohjauksen tunneilla vaan varaa tarvittaessa opiskelijalle henkilökohtainen keskusteluaika. Tunnistat opiskelijoiden tukitoimien tarpeen ja käynnistät tarvittavat tukitoimet: Ota rohkeasti ja luottamuksellisesti huolesi puheeksi, pyri varhaiseen puuttumiseen. Luot ja ylläpidät yhteyksiä opiskelijoihin, huoltajiin, opettajiin, opiskelijahuoltoon ja erityisopettajaan.

5 4 (20) Ryhmänohjaajan toimenkuva: Ryhmänohjaajan vuosikello, opiskelijan perehdyttämisen muistilista, jatkavien opiskelijoiden muistilista sekä valmistuvien ryhmien muistilista ryhmänohjaajalle ovat tämän käsikirjan liitteinä. (Liite 1 ja 2 Ryhmänohjaajan vuosikello, Ryhmänohjaajan muistilista opintojen ohjauksesta opintojen aikana ) 1.1 Ryhmänohjaajan rooli Ryhmänohjaajan roolisi on tärkeä opiskelijan tuen tarpeen havainnoinnissa, seurannassa, opiskelun etenemisessä ja opiskelun tuen rakentamisessa. Ryhmänohjaajana sinulla on useita rooleja, joita käytät työssäsi: KASVATTAJA opintoihin ja oppimiseen perehdyttäminen, opiskeluun sitouttaminen, kokonaisvaltainen kasvun tukija TUKIJA oppimiskyvyn ja oppimishalun vahvistaminen NEUVOJA muutoksista ja pettymyksistä selviämisen tukeminen niin, että itsetunto säilyy VALMENTAJA ohjaaminen ja rohkaisu omien kykyjen löytämiseen ja käyttöönottoon TILANNEARVIOIJA autetaan opiskelijaa näkemään ratkaisemattomat ongelmat ja korjaamaan ne (esim. rakentava ja huolehtiva reagointi vaikkapa käytökseen). 1.2 Ryhmänohjaajan työkalut verkossa Ryhmänohjaajana sinulle tärkeitä verkkotyökaluja ovat Winha ja Moodle. Winhaa käytät opiskelijan opiskelutietojen seurannassa ja Moodlea puolestaan oppimisalustana. Linkit molempiin löydät Luksian intranetin etusivulta: WINHA on verkossa toimiva opiskelijahallinnon työkalu, joka koostuu seuraavista versioista: WinhaPro on Luksian opiskelijahallintajärjestelmä, josta löydät opiskelijan henkilötiedot, yhteystiedot (myös alaikäisten opiskelijoiden huoltajien yhteystiedot) ja opiskelutiedot. WinhaPron avulla seuraat opiskelijan opintosuorituksia, henkilökohtaista opetussuunnitelmaa ja opintojen etenemistä. WinhaProsta voit tulostaa opiskelijalle hänen opintosuoritusotteensa. WinhaPro toimii Luksian sisäisessä verkossa ja löydät sen pikakuvakkeena tietokoneen työpöydältä. WinhaWiivi on opettajien ja ryhmänohjaajien käytössä oleva sähköinen päiväkirja. WinhaWiivin avulla voit seurata opiskelijoiden suorituksia ja poissaolotietoja. WinhaWiiviin pääset kaikkialla internetin välityksellä: WinhaWille on opiskelijoiden käytössä oleva järjestelmä. Opasta ja muistuta opiskelijoita seuraamaan säännöllisesti WinhaWillestä heidän omien opintosuoritustensa

6 5 (20) kertymistä. WinhaWillestä löytyy myös lukujärjestykset. Lisäksi valinnaisiin opintoihin ilmoittatuminen tapahtuu WinhaWillessä. Kukin opiskelija saa oman henkilökohtaisen WinhaWille tunnuksen, jolla hän pääsee kirjautumaan omille WinhaWille - sivuilleen. WinhaWilho on alaikäisten opiskelijoiden huoltajien käytössä oleva järjestelmä, jossa he pääsevät seuraamaan nuoren lukujärjestystä, opintojen etenemistä ja poissaoloja. WinhaWilhossa huoltaja ei voi kuitenkaan muuttaa opiskelijan tietoja tai ilmoittautua opintojen toteutuksille tämän puolesta. Jotta huoltajat näkisivät Wilho-liittymästään opiskelijansa tiedot ajantasaisesti, edellyttää se kaikilta opettajilta aktiivista Winha- Wiivin ja sähköisen päiväkirjan käyttöä. Huoltajille lähetetään heidän omat kirjautumistunnuksensa sekä ohjeet WinhaWilhon käyttämiseen. Ohjeita Winhan käyttöön: Voit myös kysyä neuvoa Luksian omalta Winha-pääkäyttäjältä. MOODLE on Luksiassa käytössä oleva verkko-oppimisalusta, jonne sinä ja ryhmäsi opiskelijat pääsette kaikkialla internetin välityksellä - missä tahansa tietokoneella tai vaikkapa kännykällä. Ryhmänohjaajana sinulla on omat Moodle-sivut, jossa voit tiedottaa ryhmäsi opiskelijoille ajankohtaisia asioita, vastailla heidän kysymyksiinsä, keskustella heidän kanssaan ja jonne voit myös tallentaa ryhmäsi opiskelijoille ohjauksellisesti hyödyllistä materiaalia. Moodlesta löytyvät myös opiskelijalle tärkeimmät opiskeluun liittyvät yhteystiedot ja linkit. Opiskelijoille jaetaan Moodlea varten henkilökohtaiset kirjautumistunnukset heidän opintojensa alussa. Ryhmänohjaajana saat Luksian Moodle-tukihenkilöltä Moodlen ryhmänohjausalustan. Alusta sisältää valmiina kaikille ryhmille yhteisen osan, mutta voit laajentaa alustan käyttöä oman opiskelijaryhmäsi ohjauksen kannalta hyödylliseksi katsomallasi tavalla. Verkkoympäristöä voi siis hyödyntää monella eri tavalla, mutta ryhmänohjaajana sinun odotetaan käyttävän Moodlea vähintään viestintävälineenä. Ryhmänohjaajat koulutetaan lukuvuoden alussa Moodlen käyttöön. Koska opiskelijoille on joskus epäselvää opettajaroolisi ja ryhmänohjaajaroolisi erillisyys, pidä ryhmänohjauksen Moodle-sivusi erillään opetustasi koskevista Moodle-sivuistasi. Tällä tavalla opintoja koskeva ohjauksellinen tieto ei huku opetusmateriaalien viidakkoon. Osoite Moodlen portaaliin: Tunnukset Moodleen saat Luksian Moodle-tukihenkilöltä. 1.3 Ryhmänohjaajien koulutus Luksian infopaketti tarjotaan kaikille ryhmänohjaajille heti lukuvuoden alussa suunnittelupäivänä. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmänohjaajat saavat lisäperehdytystä vielä toisena päivänä ennen opiskelijoiden saapumista. Lisäksi ryhmänohjaajille järjestetään koulutuspäivät kaksi kertaa lukuvuodessa, syksyllä ja keväällä. Koulutuspäivien tarkoituksena on yhdessä kehittää ryhmänohjaustoimintaa sekä keskustella ryhmänohjaajaa askarruttavista asioista muiden ryhmänohjaajien kanssa. Koulutuksella halutaan myös tukea ja kannustaa

7 6 (20) ryhmänohjaajaa tärkeässä työssä. Ryhmänohjaajien koulutuksen sisällöstä vastaavat opintoohjaajat. 1.4 Ryhmänohjaajan resurssi Yhtä ryhmää koskeviin ryhmänohjaajan tehtäviin sinulle resursoidaan 38 tuntia opettajan vuotuisen opetusvelvollisuuden huojennuksena. Jos sinulla on useampi ryhmä ohjattavanasi, lasketaan resurssi seuraavasti: Syyskuun laskenta-päivän opiskelijamäärästä vähennetään 16 opiskelijaa (sotella ja lipellä/datanomit vähennyksenä käytetään 20 opiskelijaa). Jäljelle jäävä opiskelijamäärä kerrotaan kahdella, josta saadaan ryhmänohjauksen lisäresurssi. Tällöin useamman ryhmän ryhmänohjaajana opetusvelvollisuuttasi huojennetaan yhteensä 38 tuntia + em. lisäresurssi. Opetuksen resursointi Luksiassa: 2. Ryhmä ja sen ohjaus Ryhmän ohjaamista ei voi oppia tekniikkakäsikirjoista, vaan oman ohjaajaidentiteetin kehittymisen myötä. Ryhmän ohjaamisessa on syytä tehdä jatkuvaa sisäistä työtä yrittämällä ymmärtää, mitä ryhmäkokonaisuudelle tapahtuu ja mitä yksittäisessä jäsenessä tapahtuu. Erityisesti on syytä huomioida oman ohjaustoimintansa vaikutukset. Kun ryhmä on käynnissä, joutuu ohjaaja ratkaisemaan mitä tekee ja millä hetkellä, jotta se sopisi ryhmän varsinaiseen tarkoitukseen. Ohjausteot vaativat taitoa ja tahdikkuutta, sillä ne vaikuttavat moneen henkilöön samanaikaisesti, mutta eivät välttämättä samalla tavalla. Joka tapauksessa ne vaikuttavat ryhmäprosessin kulkuun. 2.1 Ryhmän tavoitteet Ryhmän tavoitteet voidaan ensisijaisesti jakaa kahteen päätavoitteeseen; tehtävätavoitteisiin ja tunnetavoitteisiin. Tehtävätavoitteisiin luetaan muun muassa päämäärien saavuttaminen, tehokkuus ja tuloksellisuus. Tunnetavoitteisiin taas kuuluvat muun muassa ryhmän jäsenten väliset suhteet, ryhmän kiinteys ja toiminnan kokeminen palkitsevaksi myös tunnepuolella. Ryhmän toiminnan kannalta on tärkeää, että ryhmänohjaajana otat huomioon tehtäväkeskeisten prosessien lisäksi tunnekeskeiset toiminnot, ja annat niille aikaa kehittyä. Ryhmän oppimisilmapiirin pitäisi olla kannustava ja tukeva, jotta se motivoisi jäsenensä tekemään parhaansa ryhmän eteen.

8 7 (20) 2.2 Ryhmän kehittymisen vaiheet ja ryhmänohjaajan rooli Bruce W. Tuckmanin ryhmäytymisteorian mukaan seuraavia vaiheita on usein löydettävissä ryhmien muodostumisessa. Ryhmänohjaajana sinun on hyvä olla tietoinen omasta roolistasi näissä kehitysvaiheissa. Se helpottaa ryhmän kanssa toimimista ja yhteistyön kehittymisen ymmärtämistä. Muodostusvaihe (forming) Muotoutumisvaiheen aikana ryhmä ei vielä ole kovin yhtenäinen ja jäsenet hahmottavat sitä lähinnä omien tavoitteidensa kautta. Uuteen tilanteeseen sopeutuminen voi aiheuttaa jäsenissä hämmennystä roolien puuttuessa tai ollessa epäselviä. Tässä vaiheessa muotoillaan ryhmän tavoitteita ja sääntöjä, ryhmä alkaa tuntua turvalliselta. Sääntöjen etsimisen lomassa myös rajoja koetellaan, koska oma asema ryhmässä on epävarma. Muotoutumisvaihetta sanotaan toisinaan myös kuherteluvaiheeksi, koska uusi ryhmä saatetaan kokea aluksi yksinomaan myönteiseksi asiaksi. Ryhmänohjaajan roolisi ryhmän muotoutumisen vaiheessa: Tässä vaiheessa ryhmäsi ei vielä ole varsinainen ryhmä, vaan sen jäsenet ovat joukko yksilöitä, jotka etsivät omaa paikkaansa ja roolejaan muiden joukossa. Roolisi ryhmänohjaajana on erityisen merkittävä, sillä ryhmäsi riippuvuus sinuun on voimakas ja ryhmäsi jäsenet odottavat ratkaisujasi. Reaktiosi ja sanomisesi pannaan tarkasti merkille. Ryhmäsi odottaa sinun olevan turvallinen johtaja. Alkuvaiheen onnistuminen on ratkaiseva ryhmäsi myöhemmälle kehittymiselle. Kuohuntavaihe (storming) Kuohuntavaiheessa jäsenet testaavat omaa ja toisten jäsenten asemaa ryhmässä. Tässä vaiheessa jäsenet haluavat erottua yksilöinä ryhmässä. Kuohuntavaiheeseen liittyykin usein erimielisyyksiä tai jopa riitoja. Ryhmä kohtaa konflikteja, esimerkiksi ohjaajaa ja tehtäviä vastustetaan. Jäsenet eivät ehkä ole tyytyväisiä ryhmään, mutta sitä kautta he saavat rohkeutta esittää mielipiteitään. Alaryhmien muotoutuminen on hyvin tavallista. Opiskeluryhmissä tämä vaihe ilmenee usein passiivisuutena tai kritiikkinä. Kuohuntavaiheessa usein petytään ohjaajaan, koska häneen alussa kohdistetut odotukset ovat olleet kohtuuttomia. Ohjaaja taas saattaa pettyä ryhmän jäseniin, koska alku oli sujunut niin hyvin. Kuohuntavaihe on kuitenkin tärkeä vaihe ryhmän sisäisten roolien määrittämisen ja avoimeen vuorovaikutukseen pääsemisen kannalta. Ryhmänohjaajan roolisi kuohuntavaiheessa: Ryhmänohjaajana saatat joutua tässä vaiheessa lujille, sillä tässä vaiheessa ryhmäsi jäsenet vastustavat herkästi annettuja tehtäviä tai sinua. Älä kuitenkaan säikähdä tätä vaihetta, vaan pidä lämpimän tiukasti kiinni ryhmän reunaehdoista ja huolehdi siitä, että ristiriidat käsitellään. Koeta välttää ärtymästä, ja muista että vastustus ei kohdistu sinuun persoonana vaan rooliisi ryhmänohjaajana. Kun kuohuntavaihe on ohitettu onnistuneesti, ryhmästäsi tulee kiinteämpi. Sopimisvaihe (norming) Sopimisvaiheessa ryhmän jäsenet alkavat hyväksyä toistensa rooleja sekä erilaisuutta ja ryhmähenki vahvistuu. Mahdollisia konfliktitilanteita pyritään välttämään, ryhmä toimii te-

9 8 (20) hokkaasti ja sille on saattanut kehittyä oma slanginsa ja huumorinsa. Erilaisista näkemyksistä voidaan jo puhua avoimesti ja tunnelma on vapautunut. Tässä vaiheessa myös ohjaaja saattaa olla yksi jäsenistä. Ryhmänohjaajan roolisi sopimisvaiheessa: Sopimisvaiheessa ryhmäsi me-henki kasvaa ja sinuun ryhmänohjaajana kohdistuvat ristiriidat alkavat purkautua ja sinut koetaan yhtenä meistä. Liittymistunteet suunnataan koko ryhmään ja erillisyystunteet ryhmän ulkopuolelle. Ryhmänohjaajana voit keskittyä tässä vaiheessa rauhassa ohjaukselliseen perustehtävääsi. Hyvin toimiva ryhmä (performing) Tällä tasolla ryhmä on tuottava, tarkoituksenmukainen ja luova. Tässä vaiheessa rooleihin, normeihin sekä ryhmän jäsenten välisiin suhteisiin liittyvistä asioista on löydetty yhteisymmärrys, joten ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti alkuperäisen tehtävänsä toteuttamiseen. Ryhmänohjaajan roolisi hyvin toimivan ryhmän vaiheessa: Tämä vaihe on kaikkein helpoin vaihe ryhmänohjaajalle. Ryhmänohjaajan toimintasi on tässä vaiheessa jo vakiintunut ja voit antaa yhä enemmän tilaa ryhmäsi jäsenille. Voit keskittyä edistämään jäsenten avoimuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta sekä opiskelumotivaatiota. Olet asiantuntija, joka on ryhmän käytettävissä tarvittaessa. Lopettamisvaihe Ryhmän lopettaminen voidaan myös laskea ryhmän kehitysvaiheeksi. Se on tyypillinen erityisesti silloin, kun ryhmä on muodostettu suorittamaan jotain tiettyä tehtävää. Lopettamisvaihe on kaikille ryhmän jäsenille merkityksellinen ja siihen liittyy usein rituaaleja tai juhlallisuuksia. Ryhmänohjaajan roolisi lopettamisvaiheessa: Lopettamisvaiheessa ryhmäsi jäsenet voivat tuntea haikeutta, jopa ahdistustakin. Jotkut selvittämättä jääneet asiat saattavat nousta pintaan ja vaatia ratkaisua. Ryhmänohjaajan roolisi ja merkityksesi on tärkeä, sillä sinun tulee huolehtia ryhmäsi toiminnan selkeästä päätöksestä ja päätösrituaaleista. Luo ryhmäsi jäsenille tilaisuus tunnelmiensa jakamiseen ja päätöspuheenvuorojen käyttämiseen. Nämä ryhmädynaamiset ryhmäytymisen vaiheet eivät välttämättä ole suoraan sovellettavissa omaan opiskelijaryhmääsi. Muutoksia kuitenkin tapahtuu ryhmäsi kehittyessä ja niihin kannattaa kiinnittää huomiota, jotta muutos tapahtuu ryhmäsi toimintaedellytyksiä parantavasti. Opintojen alkuvaiheissa ryhmänohjaajan roolisi sisältää runsaasti johtajuuden elementtejä, mutta vähän kerrallaan voit johdattaa ryhmääsi kohti itseohjautuvampaa ja omaehtoisempaa työskentelytapaa.

10 9 (20) 2.3 Ryhmänohjauksen tukimateriaalia Ryhmänohjauksen perusteet pdf Osallistavat menetelmät ohjaajan työkaluna Niksinurkka Aloittavien opiskelijoiden ryhmäytymisen tukeminen toisen asteen koulutuksessa (kehittämishanke) konen_vaaranen.pdf?sequence=2 Tukitoimien työkalupakki opettajille ja ohjaajille Aalto, Mikko: Ryppäästä ryhmäksi Leskinen, Eija: Ryhmä toimimaan Kaukkila, Veli & Lehtonen, Elisa: Ryhmästä enemmän Mäki-Ontto, Hanna; Peltomäki, Maija: Motivaatio ja sen ylläpitäminen ammatillisessa koulutuksessa - vinkkejä ryhmänohjaajalle.theseus.fi 3. Oppimisen ohjaus ja tuki 3.1 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) on opiskelijan kehittymissuunnitelma, jossa keskitytään opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin suhteessa tutkinnon oppimistavoitteisiin. HOPS perustuu opiskelijan omaan opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. HOPSin laatimisen ja seuraamisen tavoitteena on tukea opiskelijan itsearviointikykyä ja urasuunnittelua sekä sitouttaa opiskeluun. HOPSin laadinta, seuranta ja tarkentaminen on koko opiskeluajan kestävä prosessi, jossa opiskelija on pääroolissa ja muut toimijat hänen tukenaan tässä prosessissa. HOPS-prosessi alkaa heti opiskelun alkaessa kartoittamalla opiskeluvalmiuksia, esimerkiksi erilaisten lähtötasotestien avulla (lukitesti, matematiikka, ruotsi ja englanti; erityisopetuksesta vastaava opettaja), aikaisemmin kertyneen osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella (hyväksiluvut; opinto-ohjaajat sekä opintoalat) sekä hops-keskusteluilla (ryhmänohjaajat). Hops opintojen alussa: Tullaan tutuksi keskustelu: Ryhmänohjaajana käyt ryhmäsi jokaisen opiskelijan kanssa henkilökohtaisen keskustelun, jonka aikana keskustelette Tullaan tutuksi lomakkeen pohjalta opintojen kannalta keskeisistä asioista. Tullaan tutuksi keskustelu on yksi osa HOPS-prosessia ja sen yhteydessä teet myös opiskelijan aikaisemmin kertyneen osaamisen tunnistamisen kartoittamalla muun mu-

11 10 (20) assa hänen aikaisempia opintojaan ja työkokemusta. Kirjaa tämä osaaminen Tullaan tutuksi lomakkeeseen. Toimita kopiot täytetyistä lomakkeista opinto-ohjaajajalle. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen: Opasta opiskelijoita toimittamaan opinto-ohjaajalle todistuskopiot heidän aikaisemmin kertyneestä osaamisestaan (esim. todistukset aikaisemmista opinnoista ja työtodistukset) osaamisen tunnistamista ja tunnustamista varten (ks. 3.2 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen). Toimitettujen todistusten perusteella opinto-ohjaaja arvioi todistusten sisällöllistä vastaavuutta nykyisiin opintoihin (osaamisen tunnistaminen) ja tekee hyväksiluvun (osaamisen tunnustamisen) opiskelijalle. Tehty hyväksiluku näkyy opiskelijan opintosuoritusotteessa ja opiskelija voi sen myös itse nähdä WinhaWillessä. Vapautukset: Ammattitaitoa täydentäviin tutkinnonosiin (atto-aineisiin) kuuluvat liikunta, terveystieto sekä taide- ja kulttuuri ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta ennen opintojensa alkamista. Päätökset vapautuksista tekee opinto-ohjaaja, joka myös kirjaa ne opiskelijan opintosuoritusotteeseen (Winhaan). Muista mahdollisista vapautuksista opiskelijan tulee neuvotella opinto-ohjaajan kanssa. Hops opintojen aikana: Hops-keskustelut lukukausittain: Ryhmänohjaajana sinun odotetaan käyvän Hops-keskustelut ryhmäsi jokaisen opiskelijan kanssa kerran lukukaudessa (esimerkiksi elo-/syyskuussa ja tammi-/helmikuussa). Varaa jokaiselle ryhmäsi opiskelijalle aika Hops-keskusteluun (riippuen opiskelijan tarpeista noin min), minkä aikana keskustelette opiskelijan opintojen etenemisestä ja muun muassa käytte läpi opiskelijan opintosuoritusotteen. (Voit tulostaa opintosuoritusotteen WinhaProsta.) Mikäli opintosuoritusotteesta puuttuu suoritusmerkintöjä jo pidettyjen opintojaksojen osalta, selvittäkää opiskelijan kanssa mahdollisuuksia suorittaa puuttuvat opinnot sujuvasti siten, että opintojen loppuun saattaminen ei vaarannu. Kirjatkaa puuttuvat opinnot paperille ja laatikaa realistinen suunnitelma niiden suorittamisesta. Opiskelija sitoutuu allekirjoituksellaan noudattamaan suunnitelmaansa. Anna allekirjoitetusta suunnitelmasta kopio opiskelijalle ja säilytä alkuperäinen itselläsi. Seuraa opiskelijan sitoutumista ja kannusta häntä rästiensä suorittamisessa. Jotta Hops-keskustelusta ei tulisi pelkästään puutteiden etsintää, muista antaa myös positiivista palautetta jokaiselle opiskelijalle. Hops-keskustelun tarkoitus ei ole kytätä puutteita vaan tavoitteena on opiskelijan motivointi ja sitouttaminen opintoihin. Aloita keskustelu positiivisilla huomioillasi, ota sitten käsittelyyn mahdolliset puutteet opinnoissa tai kehittymistarpeet ja lopuksi luo kannustava ilmapiiri opiskelijan voimavaraistumiselle. Hops-seuranta jaksoittain: Seuraa opiskelijoiden opintojen etenemistä erityisesti jaksojen vaihtuessa, jolloin opettajat merkitsevät opintojaksojensa arvioinnit Winhaan. Tällä tavalla huomaat heti, mikäli jollakin ryhmäsi opiskelijoista jää arviointi saamatta. Edellä esitettyjen lukukausittaisten hops-

12 11 (20) keskustelujen lisäksi voit luonnollisesti kutsua opiskelijan kanssasi keskustelemaan missä vaiheessa lukukautta tahansa, mikäli katsot keskustelulle olevan tarvetta. Valinnaisten valitseminen: Opinto-ohjaajat tiedottavat ryhmänohjaajia valinnaisista opinnoista ja niihin ilmoittautumisen ajankohdasta. Välitä opinto-ohjaajalta saamaasi tietoa ryhmäsi opiskelijoille ja ohjaa heitä valitsemaan heidän yksilöllisiä urasuunnitelmiaan ja kiinnostuksen kohteitaan tukevia valinnaisia opintoja. Valinnaisiin opintoihin ilmoittautuminen tapahtuu WinhaWillessä. Hops opintojen loppuvaiheessa: Tarkasta ryhmäsi opiskelijoiden opintosuoritusotteet ja huolehdi, että tutkinnonosien alla olevat opintojaksot on suoritettu ja että tutkinnonosille on annettu arvosanat. Ota heti yhteyttä opinto-ohjaajaan, mikäli opiskelijan opintosuoritusotteessa jokin kohta näyttää oudolta. Jos opiskelijan opinnot jatkuvat neljännelle vuodelle, laadi yhdessä opiskelijan kanssa suunnitelma neljännen vuoden opiskelusta pohjautuen opintoalan seuraavan vuoden vuosisuunnitelmaan. Tee tämä toukokuun loppuun mennessä. Suunnitelma sisältää ilmoituksen 4. opiskeluvuodesta, ryhmänohjaajan avulla laaditun ja opiskelijan allekirjoittaman suunnitelman sekä opintosuoritusotteen. Toimita nämä paperit opintotoimistoon neljännen ja viidennen vuoden opiskelijoita koskevaan kansioon. 3.2 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla on oikeus saada peruskoulun jälkeen hankkimansa osaamisensa tunnistetuksi ja tunnustetuksi nykyisiin opintoihinsa, mikäli tuo aikaisemmin hankittu osaaminen vastaa nykyisten opintojen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Tällä käytännöllä pyritään välttämään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentämään opiskeluaikaa. Hyväksiluvulla tarkoitetaan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, jolloin opiskelijalle hyväksytään hänen pyynnöstään perustutkintoon ennen koulutuksen alkua (peruskoulun oppimäärän jälkeen) tai sen aikana muualla tehtyjä suorituksia. Tällaisia ovat esimerkiksi ammatilliset opinnot, lukio-opinnot, perustutkintoa tukevat kurssit, työkokemus, varusmiestai siviilipalvelus, ulkomailla suoritetut opinnot, opinnot avoimessa korkeakoulussa, kansanopistossa, kansalais- ja työväenopistossa, ohjattu harrastustoiminta ja ohjattu vapaaehtoistyö. Opiskelijan on osoitettava osaamisestaan todistus (esim. todistus suorituista opinnoista, työtodistus, todistus harrastustoiminnasta jne.) ja epäselvissä tapauksissa annettava osaamisestaan näyttö. Aikarajoituksia aikaisemmin kertyneen osaamisen vanhentumisesta ei ole olemassa. Opiskelija pyytää hyväksilukemista lukuvuoden tai opintojakson alussa toimittamalla todistusjäljennöksen opinto-ohjaajalle. Todistuksesta on käytävä ilmi todistuksen antaja, opintojen laajuus, suoritusaika ja sisältö tai työn kesto, tehdyt työtunnit ja työtehtävät. Opintoohjaaja kirjaa hyväksiluvun opiskelijan opintosuoritusotteeseen (Winhaan). Opinto-ohjaaja tekee ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (ns. atto-aineet) ja vapaasti valittavien opintojen hyväksilukemisesta päätökset itsenäisesti. Ammatillisia opintoja koskevat hyväksilukemiset opinto-ohjaaja kirjaa opintoalan suosituksesta ammatillisissa

13 12 (20) opinnoissa opintoala siis tunnistaa osaamisen ja opinto-ohjaaja tunnustaa sen. Hyväksilukemispäätökset näkyvät opiskelijalle WinhaWillessä. Hyväksiluvuilla ei ylitetä tutkinnon laajuutta (120 ov). Mutta jos niin kuitenkin käy, voidaan tarvittaessa poistaa ylimääräisiä hyväksilukuja valmistumisvaiheessa. HOPS ja hyväksiluku intranetissä: 3.3 Erityisopetus ja HOJKS Ammatillisen erityisopetuksen tavoitteena Luksiassa on, että nuori saa ammatillisen perustutkinnon suoritettua, sijoittuu työelämään, kehittyy hyväksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Tavoitteet ovat samat kuin muussakin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa, vaikka toteutustapa saattaa olla erilainen. Erityisopetuksen keskeisiksi arvoiksi nousevat avoimuus, yksilöllisyys, yhteistyö ja vastuu itsestä sekä muista. Avoimuus tarkoittaa sitä, että opiskelijaa koskevat asiat käsitellään opiskelijan ja (alaikäisen opiskelijan ollessa kyseessä) hänen huoltajansa kanssa. Yksilöllisyydellä ja yhteistyöllä tarkoitetaan opiskelijan oppimispolun suunnittelua ja toteutusta opiskelijan omista lähtökohdista käsin yhteistyössä opiskelijan, hänen huoltajansa ja eri alojen erikoisosaajien kanssa. Opiskelijalla on päävastuu omasta oppimisestaan opettajien ja ohjaajien ollessa rinnalla kulkijoita ja tukijoita. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) tehdään kaikille erityisopetuksen tarpeessa oleville opiskelijoille. HOJKS on kokonaisvaltainen, yhden opiskelijan tarpeisiin suunniteltu suunnitelma, jossa kartoitetaan opiskelijan sen hetkistä tilannetta, tavoitteita ja erityistarpeita. Luksiassa erityisopetusta koordinoivat opintoalojen erityisopetuksesta vastaavat (opintoalojen ERVAt) sekä Luksian erityisopetuksesta vastaava (Luksian ERVA). (Ks. 4.4 Opintoalan erityisopetuksesta vastaava ja Luksian erityisopetuksesta vastaava.) Erityisopetus intranetissä 4. Ryhmänohjaajan yhteistyöhenkilöstö 4.1 Opettaja Opettajan työn tavoitteena on opettaa oman opetusalansa ammattitaidon saavuttamisen kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukea opiskelijan kasvua ihmisenä ja elinikäisenä oppijana. Opettaja vastaa opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta. Lisäksi hän osallistuu opiskelijoiden ohjaukseen ja kasvatukseen, antaa ohjaavaa jatkuvaa arviointia ja arvioi opintojen edistymistä. Opettajan tehtävänkuva:

14 13 (20) Opettaja: Huolehtii opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden, sisältöjen ja arviointiperusteiden tiedottamisesta opiskelijoille Tiedottaa ryhmänohjaajalle ja opiskelijahuoltohenkilöstölle, jos opiskelijalla on vaikeuksia selviytyä opintojaksosta Vastaa sekä opintojen etenemisen seuraamisesta opintojaksonsa ajan että arvioinnin kirjaamisesta 2 viikon sisällä opintojakson päättymisestä Huolehtii opiskelijan täydennettävän arvosanan kirjaamisesta Winhaan opintojakson kohdalle sekä lisätietoja sarakkeeseen tiedon, mitä tekemällä opiskelija saa opintojakson suoritettua Osallistuu opiskelijoiden ohjaukseen ja kasvatukseen yhdessä ryhmänohjaajien, opiskelijahuollon ja huoltajien kanssa. 4.2 Opinto-ohjaaja Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia opiskeluyhteisössään ja kasvaa yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi: Opiskelija osaa laatia ohjattuna itselleen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, sitoutuu opiskeluun ja tuntee tutkintoon sisältyvät opinnot ja niiden valinnaisuudet. Opiskelija osaa seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun. Opinto-ohjauksen käytännön toteutus kuuluu koko oppilaitoksen henkilökunnalle ja lisäksi opinto-ohjaaja ohjaa tarvittaessa henkilökohtaisesti. Opintoohjaaja tekee pääsääntöisesti myös hyväksiluku- ja vapauttamispäätökset opiskelijan hakemuksesta. Opinto-ohjaajan tehtävänkuva: Opinto-ohjaaja: Kantaa päävastuun opinto-ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta oppilaitoksessa. Osallistuu opiskelijan ohjaukseen yhteistyössä ryhmänohjaajan kanssa: osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen opintojen valinnaisuus yksilölliset opiskelujärjestelyt myöntää vapautuksen yksittäisen oppiaineen opiskelusta tekee kodin ja koulun välistä yhteistyötä ohjaa opiskelijoita jatko-opintoihin siirtymisessä Konsultoi ryhmänohjaajia, opiskelijahuollon henkilöstöä ja opettajia opiskelijoiden ohjaamiseen liittyvissä kysymyksissä ja pulmatilanteissa Osallistuu oppilaitoksen opiskelijahuoltoryhmän toimintaan. 4.3 Opintokuraattori Oppilaitoksen sosiaalityön tavoitteena on edistää opiskelijan tasapainoista kasvua ja kehitystä ja auttaa sosiaalisten ongelmien selvittelyssä niin, että opiskelujen eteneminen mahdollistuu. Opintokuraattorin puoleen voi kääntyä sellaisissa henkilökohtaisissa asioissa, joista voi muodostua uhka opintojen edistymiselle. Tällaisia asioita voivat olla esim. ihmissuhde- mielenterveys- ja päihdeongelmat. Tyypillinen kuraattorin tehtävä on opiskeluvaikeuksien ja epäsäännöllisen koulunkäynnin selvittely. Opintokuraattori ohjaa myös opintososiaalisissa

15 14 (20) asioissa kuten opintotuki- ja asuntoasioissa. Opintokuraattori tekee yhteistyötä oppilaitoksen sisällä ja sen lisäksi huoltajien sekä ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. Opintokuraattorin tehtävänkuva: Opintokuraattori: Ohjaa opiskelijaa asumiseen, talouteen ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa Toimii tiiviissä yhteistyössä oppilaitoksen opettajien ja koko opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Luo ja ylläpitää yhteyksiä nuoria ohjaaviin, tukeviin ja hoitaviin tahoihin ja työntekijöihin sekä osallistuu alueelliseen verkostoyhteistyöhön Tekee yhteistyötä opiskelijan huoltajien kanssa yhdessä ryhmänohjaajan ja muiden opiskelijan asioissa mukana olevien kanssa Osallistuu tarvittaessa HOJKSin valmisteluun ja tukitoimien suunnitteluun yhteistyössä erityisopetuksesta vastaavien, ryhmänohjaajien ja opettajien kanssa Ohjaa opiskelijan tarvittaessa jatkotutkimuksiin, hoitoon, kuntoutukseen tai muihin tukipalveluihin (esim. päihde ja mielenterveyspalvelut, sosiaalitoimi, nuorisotoimi, Kela), ja toimii tarvittavassa yhteistyössä niiden tahojen kanssa Osallistuu uusien opiskelijoiden perehdyttämiseen ja opiskelijavalintoihin. Ryhmänohjaajana voit ottaa yhteyttä opintokuraattoriin, kun huolestut opiskelijan opintojen etenemisestä, poissaolojen runsaudesta, jatkuvista myöhästelyistä, luvattomista lähtemisistä, opiskelijan olemuksen muutoksesta (esim. yksinäisyydestä, alakuloisuudesta, väsymyksestä) tai siitä ettet saa yhteyttä opiskelijaan opiskelija kertoo asioita, joissa hänellä on ilmeinen avun tarve (esim. kiusatuksi joutuminen, elämäntilanteen vaikeus tms.) keskusteluissa opiskelijan tai huoltajan kanssa ei löydetä yhteisymmärrystä tai kun asiat eivät ole opettajan ja kodin ratkaistavissa. Ryhmänohjaajana sinun on tärkeää muistaa ammattisi tuomat velvollisuudet asioiden eteenpäin viemisestä opiskelijan mahdollisista vastusteluista huolimatta. 4.4 Opintoalan erityisopetuksesta vastaava ja Luksian erityisopetuksesta vastaava Luksian ammattiopiston erityisopetukseen nimetyt opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti integroidussa opetuksessa eli muiden opiskelijoiden kanssa yhdessä. Erityisopetuksella pyritään turvaamaan opiskelijan oikeus saada riittävästi ohjausta ja tukea opintojen aikana. Erityisopetuksen tavoitteena on opiskelijan yksilöllisyyden huomioiminen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttaminen niin, että jokainen opiskelija saa edellytystensä mukaisen opetuksen. Opintoalan ERVAn toimenkuva: Opintoalan ERVA: Auttaa ryhmänohjaajaa tunnistamaan ryhmän opiskelijoiden erityiset tuen tarpeet Valmistelee/tukee ryhmänohjaajaa tekemään esitykset erityisopetuksen ja tuen piiriin nimettävistä opiskelijoista, opiskelijan tarvitseman tuen perusteella

16 15 (20) Laatii HOJKS -lomakkeet ja seuraa tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta sekä toteutumien kirjaamisia, sekä tukee kyseessä olevia opiskelijoita Konsultoi erityisopetukseen liittyvissä asioista opettajia, ryhmänohjaajia ja opiskelijahuoltoa sekä on tarvittaessa yhteydessä opiskelijan huoltajiin ja muuhun verkostoon. Luksian ERVA: Koordinoi erityisopetusta Tukee ja ohjaa opintoalojen ERVoja ja opettajia erityisopetuksessa Tarkistaa ja allekirjoittaa HOJKSit Laskee resurssit opintoaloille ja tarkistaa niiden toteutumista Osallistuu opiskelijahuoltoryhmien toimintaan Toimii yhdyshenkilönä erityisammattioppilaitoksiin. 4.5 Terveydenhoitaja Opiskeluterveydenhuolto on opiskelijoiden työterveyshuoltoa. Siihen kuuluvat terveystapaamiset ja muu ehkäisevä terveydenhuolto sekä sairauksien ja tapaturmien ensiapu. Opiskeluterveydenhuolto on kunnan tarjoamaa maksutonta palvelua. Terveydenhoitaja: Selvittää heti opintojen alussa terveyskyselyllä opiskelijan terveystarkastuksen kiireellisyystarpeen Tapaa kaikki 1. vuoden opiskelijat terveystarkastuksessa, jonka tehtävänä on saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä opiskelijan opiskelualaan liittyvistä terveydellisistä tekijöistä Arvioi terveystapaamisissa monipuolisesti opiskelijan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa ja pyrkii löytämään terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät Huolehtii opiskelijan rokotussuojasta ja ohjaa tarvittaessa muiden terveyspalveluiden käyttöön. 4.6 Opintosihteeri / toimistohenkilöstö Opintotoimistosta opiskelija saa mm. opiskelijatodistuksen, koulumatkatukihakemuksen, asuntolahakemuksen ja voi kysyä lisätietoja mm. opinto- ja koulumatkatuesta. Opiskelija ilmoittaa muuttuneet nimi-, osoite- ja puhelinnumeronsa opintotoimistoon. Myös opintojen keskeyttämisilmoitus ja eroilmoitus tehdään opintotoimistoon. Opintotoimisto: Vastaa toimipisteen toimistopalveluista ja asiakirjahallinnasta Vastaa asiakaspalvelusta, opiskelijahallintoon liittyvistä tietojen rekisteröinnistä, tilastoinnista ja raportoinnista Hoitaa käteiseen rahaliikenteeseen liittyvät tehtävät Opastaa opiskelijoita opintososiaalisissa asioissa.

17 16 (20) 4.7 Rehtori Rehtori vastaa koko toimipistettä koskevista pelisäännöistä, kuten järjestyssäännöistä. Hän tekee toimipisteen opiskelijoita koskevia päätöksiä. Hänen puoleensa voi kääntyä asioissa, joita muut tahot eivät ole voineet selvittää. Rehtori johtaa Luksia n oppilaitoksen toimintaa, taloutta ja henkilöstöä kuntayhtymässä asetettujen strategisten linjausten mukaisesti sekä vastaa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta johtamisprosessin mukaisesti. Rehtori: Päättää oman yksikkönsä opetushenkilöstön työnjaosta ja koulutukseen osallistumisesta Toimii yksikkönsä opiskelijahuollon jaoksen puheenjohtajana Päättää kurinpitotoimista lakien ja asetusten mukaisesti. 4.8 Opiskelijahuoltoryhmä Tukipalvelujen avulla varmistetaan opiskelijan tarvitsema erityinen tuki läsnäolon säännöllisyyteen, opiskelujen sujumiseen sekä asumisen hallintaan. Opiskelijahuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistaa kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Opiskelijahuoltotyö kuuluu kaikille oppilaitoksessa työskenteleville. Jokaisessa Luksian ammattiopiston toimipisteessä toimii oma opiskelijahuoltoryhmä. Opiskelijahuoltoryhmä on oppilaitoksen opiskelijahuoltotyötä koordinoiva moniammatillinen ryhmä, jonka puheenjohtajana toimii rehtori. Ryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, kuraattori ja terveydenhoitaja. Kokouksiin osallistuu tarvittaessa ryhmänohjaaja, opettaja, Luksian erva tai muu asiantuntija. Lisäksi mukana voi olla osallistujia verkostosta mm. työvoimahallinnosta tai hoitotahosta kutsuttuja ulkopuolisia jäseniä. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. Opiskelijahuoltoryhmän kutsuu koolle kuraattori ja puheenjohtajana toimii rehtori. Opiskelijahuoltoryhmä: Kokoontuu säännöllisesti Koordinoi ja kehittää moniammatillista opiskelijahuollollista työtä Etsii keinoja auttaa tukea tarvitsevia opiskelijoita Osallistuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. 5. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Koulunkäynti on opiskelijan omaa vastuullista työtä ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien. Kodin tuki ja kiinnostus opintoja kohtaan ovat nuorelle tärkeitä viestejä, vaikka hänellä itsellään onkin ensisijainen vastuu opintojensa edistymisestä. Luottamuksellisella ja kunnioittavalla kodin ja oppilaitoksen välisellä yhteistyöllä tuetaan nuoren oppimista, kasvua ja kehitystä.

18 17 (20) Luksian tehtävä on olla yhteydessä huoltajiin niin, että he voivat seurata ja edistää nuoren koulunkäyntiä ja oppimista. Ryhmänohjaajana olet ensisijainen yhteyshenkilö kodin ja oppilaitoksen välisessä säännöllisessä vuoropuhelussa. Ryhmänohjaajana sinun tulee ilmoittaa huoltajille alle 18-vuotiaan opiskelijan poissaoloista tai muista opiskelua koskevista huolen aiheista. Alle 18-vuotiaan nuoren opintojen edistymisen seuraamisesta ovat itse opiskelijoiden jälkeen vastuussa huoltajat. Jos yhteistyö huoltajien kanssa on haasteellista, voit pyytää apua opintokuraattorilta. 6. Poissaolot ja varhainen puuttuminen 6.1 Poissaolot Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty hyväksilukua tai vapautusta. Oppituntien ajat saa selville jaksoittain jaettavasta työjärjestyksestä, joka löytyy myös osoitteesta Työssäoppimisen aikana noudatetaan työpaikan kanssa sovittua työaikaa. Opasta ryhmäsi opiskelijoita suunnittelemaan henkilökohtaisten asioidensa hoitamiset siten, että ne eivät aiheuta poissaoloja (esim. lomamatkat). Painota ryhmäsi opiskelijoille myös sitä, että heidän tulee ilmoittaa poissaolostaan välittömästi opettajalle tai ryhmänohjaajalle. Lääkärin tai terveydenhoitajan todistus vaaditaan yli kolmen päivän poissaolosta. 6.2 Varhainen puuttuminen Nuori käy läpi nuoruusiän kehitystehtäviään samaan aikaan opintojen kanssa, ja siksi on tärkeää ottaa huoleen liittyvät asiat puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhaisen puuttumisen malli ja huolen vyöhykkeet ovat käytännön työkaluja varhaisessa puuttumisessa. Varhaisen puuttumisen malli auttaa sinua ryhmänohjaajana tunnistamaan erityisen tuen tarpeessa olevat opiskelijat. Poissaolot ovat usein näkyvin merkki nuoren asioiden vaikeutumisesta. Mitä aikaisemmassa vaiheessa asiaan tartutaan, sitä paremmin opiskelijaa on mahdollista tukea ja löytää ratkaisuja ja siten ehkäistä hänen ongelmien kärjistyminen ja kasautuminen. Ryhmänohjaajana sinun ei tarvitse päättää ennen itseä askarruttavan asian puheeksi ottamista, onko huoli oikeasti suuri tai objektiivisesti olemassa tai mistä se mahtaa johtua. Riittää, että tunnet tarvitsevasi neuvoa tai apua sinua huolettavassa nuorta koskevassa asiassa. Jo keskustelu toisten kanssa voi selkiyttää tilannetta: huoli voi vähentyä tai varmistuu, että nuoren tilannetta kannattaa todella selvittää tarkemmin. Huolen puheeksi ottaminen on varhaisen puuttumisen menetelmä, joka lisää varmuuttasi tarttua asioihin jo pientä huolta havaitessasi. Puheeksi ottaminen on tavoitteellista, ammatillista toimintaa. Yhteisessä keskustelussa opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa pyritään luomaan sellainen yhteistyösuunnitelma, joka toteutuessaan pienentää kokemaasi huolta ja edistää nuoren opiskelun sujumista. Voit harjoitella puheeksi ottamista muun muassa ennakoimalla tulevaa kohtaamista ja pohtimalla omia tapojasi keskustella huolen aiheista.

19 18 (20) VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI / Luksia Mukailtu Stakesin mallista. 6.3 Huolen vyöhykkeet Stakesin Huolen vyöhykkeistö -lomake auttaa opettajaa ja muuta opetus- ja ohjaustyötä tekevää henkilökuntaa arvioimaan omaa huoltaan opiskelijaan liittyvissä asioissa. Huolen näkyväksi tekeminen edistää asioihin puuttumista ja tällä tavalla vahvistaa nuorten turvallisuutta, opiskelujen etenemistä ja yleistä viihtyvyyttä oppilaitoksessa. Huolen vyöhyke -lomake auttaa sinua omassa pohdinnassasi, kun herää tunne, että kaikki asiat eivät ole kunnossa opiskelijan / opiskelijaryhmän kanssa. Vyöhyke on hyödyllinen väline myös valmistautumisessa opiskelijahuollon tai opintoalan kokoukseen, kun selvitellään opiskelijoiden tuen tarvetta. Käytettiinpä huolen vyöhykettä missä muodossa tahansa, sen tarkoituksena on aina johtaa keskusteluun opiskelijan tilanteen muuttamisesta parempaa suuntaan. Jos ryhmänohjaajana huolesi jostain opiskelijasta tai tilanteesta alkaa lähestyä tai on jo harmaalla vyöhykkeellä, ota asia puheeksi esimerkiksi jonkun opiskelijahuollon työntekijän kanssa.

20 19 (20) Ohjeita huolen vyöhykkeen käytöstä: 1) Tarkastele omaa huolen tunnettasi siinä suhteessa, mikä sinulla on opiskelijaan, tässä hetkessä ja käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa (ryhmänohjaajan omat/opintoalalla käytössä olevat, opiskelijahuollon sekä muiden tahojen tukitoimet). Huolta voi aiheuttaa esim. opiskelija on paljon poissa koulusta opiskelija on väsynyt, haluton, alakuloinen opiskelijan käytös on muuttunut 2) Huolen tarkastelussa ei diagnostisoida opiskelijaa 3) Jäsentele huoltasi ja tee se näkyväksi» mahdollistaa asioihin puuttumisen 4) Ota huoli puheeksi opiskelijan kanssa ja/tai opiskelijan huoltajan kanssa ja/tai jos asiasta puhuminen asianosaisten kanssa tuntuu vaikealta, ota huoli puheeksi ensin työparin ja/tai opiskelijahuollon työntekijän kanssa» asian hoitamista jatketaan yhteisen suunnitelman mukaan. 5) Huolen ilmaisemisen lisäksi selvitetään millaisin tukitoimin huoli pienenisi ja tehdään sellainen sopimus johon opiskelijakin sitoutuu. Pienikin askel muutoksen suuntaan on hyvä alku, kun asiat otetaan ajoissa puheeksi. 6) Arvioidaan pienenikö huoli puheeksi ottamisen / sovittujen tukitoimien jälkeen huoli pieneni, opiskelija olosuhteiden muutoksessa havaittavissa parannusta» jatketaan sovittuja tukitoimia

21 20 (20) huoli ei pienentynyt tai huoli lisääntyi, opiskelijan tilanteen selvittämiseen tarvitaan lisävoimavaroja opiskelijahuollon muilta toimijoilta / oppilaitoksen ulkopuolisilta tahoilta 6.4 Huolen puheeksiottaminen Puheeksiotto-keskustelussa kuvaat huolta aiheuttavia asioita sellaisina kuin ne sinulle näkyvät. (Esimerkiksi: opiskelija myöhästelee jatkuvasti tai hän on usein väsynyt.) Keskustelusta on tarkoitus luoda vuoropuhelu, jossa huomioidaan millaisia näkemyksiä opiskelijalla itsellään tai huoltajillaan on asioista. Omilla vuorovaikutustaidoillasi voit vaikuttaa keskustelun kulkuun ja onnistumiseenkin. Huolen ilmaisemisen ohella on tärkeää löytää opiskelijan tilanteesta myös jotain myönteistä, vaikka pientäkin. Keskustelun tavoitteena on saada aikaan muutosta tavoitteleva suunnitelma. Opiskelijan myönteiset asiat ja vahvuudet ovat suunnitelman runko. On hyvä muistaa, että vahvuuksia ja voimavaroja voidaan tukea, ei ongelmia. Suunnitelmaan asetetaan tavoite: miten asiat ovat silloin, kun ne ovat hyvin määritellään se yhdessä. Tavoitteen saavuttamiseksi mietitään olemassa olevia keinoja: mitä opiskelija itse tekee, mitä huoltajat, mitä sinä ryhmänohjaajana voit tehdä, mitä oppilaitoksen muut tukipalvelut sekä pitääkö opiskelijalle saada apua jostain muualta. Lisäksi sovitaan aika, jolloin asioiden sujumista tarkastellaan yhdessä. Kun pieni huoli otetaan puheeksi, asiat korjaantuvat yleensä helposti. Kun huoli on jo iso, on tarkoituksenmukaista asettaa pienempiä, helpommin saavutettavia osatavoitteita. Myös siitä on syytä keskustella mikä on oppilaitoksen vastuuta ja velvollisuutta, jos asioihin ei tule muutosta. Puheeksiottamisen jälkeen tapahtuvan pohdiskelun avulla sinun on mahdollisuus tunnistaa omat onnistumisen paikat keskustelussa ja vahvistaa itsessäsi noita hyviä toimintatapojasi seuraavia kohtaamisia varten. Itsetutkiskelulla on myös mahdollisuus löytää itsestäsi niitä kohtia, joihin keskustelujen on vaara kariutua. Ohjaustyössä asioiden puheeksiottaminen on tavoitteellista, nuoren kasvua tukevaa ammattitaitoa, jota kannattaa kehittää. Ennakoiminen, asiaan valmistautuminen, vahvistaa omaa selviämistäsi sellaisissa tilanteissa, joissa keskustelu on ajautumassa väittelyyn, kiistelyyn tai muuhun tavoitteen kannalta epäsuotuisaan asetelmaan. LIITTEET Liite 1. Ryhmänohjaajan vuosikello Liite 2. Ryhmänohjaajan muistilista opintojen ohjauksesta opintojen aikana

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Ryhmänohjaajan muistilista opintojen ohjauksesta opintojen aikana Ryhmänohjaajan käsikirjan LIITE 2.

Ryhmänohjaajan muistilista opintojen ohjauksesta opintojen aikana Ryhmänohjaajan käsikirjan LIITE 2. 1 Ryhmänohjaajan muistilista opintojen ohjauksesta opintojen aikana Ryhmänohjaajan käsikirjan LIITE 2. ENSIMMÄISEN OPISKELUVUODEN ALUSSA Tärkeää on opintoihin, ryhmään ja oppilaitokseen tutustuttaminen,

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Optimaalista ohjausta-hanke

Optimaalista ohjausta-hanke Optimaalista ohjausta-hanke Riina Lahti Hankeaika 2.6.2015 31.12.2016 Optima, Sedu, Kpedu, YA, Kaustisen Evankelinen opisto ja VAO Päätavoite kehittää keinoja ennaltaehkäisevään yhteisölliseen opiskelijahuoltoon,

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO TERVETULOA, UUDET YKKÖSET! ENSIMMÄISESSÄ JAKSOSSA: VALMIIT LUKUJÄRJESTYKSET KAIKKI TUNNIT SAMAN RYHMÄN KANSSA VIIKOITTAISET TAPAAMISET OPON

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus

Lisätiedot

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma OPPIMISEN OHJAUKSEN TAVOITE Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan kehittymistä oppijana, sekä ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen. Häntä ohjataan

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA.

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA. Opinto-ohjaajan koulutus JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA Johdanto Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Agenda 10.00-10.15 Työpajan avaus, esittäytyminen ja päivät tavoitteet 10.15-12.00 Projektin lähtökohdat - Alustukset

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen tukena opiskelijahallintajärjestelmät

Varhaisen puuttumisen tukena opiskelijahallintajärjestelmät Varhaisen puuttumisen tukena opiskelijahallintajärjestelmät Heikki Piilonen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Opettajakorkeakoulu Opinto-ohjaajakoulutus AJO12SO 18.2.2013 Sisällys Johdanto... 3 Opiskelijahallintajärjestelmät...

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA

1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso 1-vuosi 2-vuosi 3-vuosi AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA ATTO-OPINNOT INTEGROITUNA AMMATILLISEEN TYÖSSÄOPPIMISEEN

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN JA OPINNOISTA VAPAUTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON KOULUTUKSESSA

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN JA OPINNOISTA VAPAUTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON KOULUTUKSESSA 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN JA OPINNOISTA VAPAUTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON KOULUTUKSESSA Viite: Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/98) 21, 30,44, asetus ammatillisesta

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa

Kuraattori- ja psykologityö lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa Kuraattori- ja psykologityö lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa Helsingin kaupunki Eija Ranta Psykologi Kpedu Opiskelijahuollon koordinaattori Anne Eteläaho 28.11.2013 Oppilas- ja opiskelijahuollon

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015)

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) 1 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) Kuka tunnustaa aikaisemmin hankittua osaamista? Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Musiikkialan perustutkinto

Musiikkialan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelman yhteinen osa SISÄLLYS 1.Opetussuunnitelma ja sen soveltaminen 1 1.1 Kuopion konservatorio 1 1.2 Kuopion konservatorion arvot 1 2. Kuopion konservatorion ammatillinen

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Ohjaus opintojen eri vaiheissa tavoitteena ammatillisen kasvun tukeminen

Ohjaus opintojen eri vaiheissa tavoitteena ammatillisen kasvun tukeminen Opinto-ohjaajankoulutus 2010-2011 Kehittämistyöartikkeli Nina Pajari Ohjaus opintojen eri vaiheissa tavoitteena ammatillisen kasvun tukeminen Johdanto Ohjauksen kenttä on kokenut viime vuosina suuria muutoksia.

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot