POTILAIDEN UNIVAJEEN HELPOTTAMINEN HOITOTYÖN KEINOIN OPISKELIJOIDEN HAVAINNOIMANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POTILAIDEN UNIVAJEEN HELPOTTAMINEN HOITOTYÖN KEINOIN OPISKELIJOIDEN HAVAINNOIMANA"

Transkriptio

1 POTILAIDEN UNIVAJEEN HELPOTTAMINEN HOITOTYÖN KEINOIN OPISKELIJOIDEN HAVAINNOIMANA Anne Aro Toini Lämsä Päättötyö Syksy 1999 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ ALPPIKADUN YKSIKKÖ Anne Aro Helsinki syksy 1999 Toini Lämsä 43 sivua ja 2 liitettä POTILAIDEN UNIVAJEEN HELPOTTAMINEN HOITOTYÖN KEINOIN OPISKELIJOIDEN HAVAINNOIMANA Työmme tarkoituksena oli kuvata sairaanhoidon opiskelijoiden käsityksiä univajeen eri syistä ja erilaisista hoitotyön keinoista, joilla voi helpottaa tilannetta. Työmme käsitteli ensiksi unta, sen vaikutuksia ihmiseen yleisesti ja miten unettomuutta voidaan helpottaa. Sairaalaympäristö, itse sairaus monine tunteineen, hoitotoimenpiteet ja kivut ovat esimerkkejä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat univajeeseen. Työssämme etsimme keinoja näiden häiriötekijöiden poistamiseksi. Olemme tuoneet myös hengellisen näkökulman työhömme univajeen helpottamiseksi, sillä valmistumme diakonissasairaanhoitajiksi. Suoritimme tutkimuksen valmistumisvaiheessa olevien DIAK:n sairaanhoidon opiskelijoiden keskuudessa, koska heillä on erilaisia harjoittelujaksoja jo suoritettuna. Heillä on havaintoja ja kokemuksia univajeen huomioimisesta ja sen hoitamisesta. Päättötyö on kvantitatiivinen tutkimus, johon aineisto kerättiin kyselylomakkeella 54 opiskelijalta ja samalla heiltä kysyttiin mahdollisia omia nukkumisvaikeuksia. Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Tärkeimmät tulokset olivat että unilääkkeitä käytettiin usein, sairastuminen aiheuttaa usein unettomuutta, potilaat halusivat keskustella omaisten kanssa useammin ja oma yöasu saattaisi olla yksi keino unettomuuteen. Opiskelijat tunsivat itsensä joskus väsyneiksi koulutuksensa aikana. Avainsanat: uni, univaje, potilas, sairaanhoidon opiskelija

3 SAIRAS KARHUNPOIKA Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme. Lääkkehillä hoidelkaa Nalle ystäväämme Maito tuore, lämpöinen hyväks olla voisi. Vehnäkorppu valkoinen ehkä avun toisi. Patjaksensa parahin matto levitellään. Peitteheksi toinenkin kääritähän hellään. Laulu kaunis lauletaan univirreksensä. Itse käymme uinumaan hänen vierellensä. Vahtikoira vartioi uskollisna meitä, kunnes koittaa aamunkoi, hän ei meitä heitä. Uni paras lääke on, siitä nauttikaamme. Nalle raukan kuntohon aamuksi jo saamme. R.R.Ryynänen Suuri toivelaulu kirja

4 SISÄLTÖ Sivu 1. JOHDANTO UNI Unisykli Unen tutkiminen UNIVAJE Käsite Univajeen syyt Univajeen vaikutus ihmiseen Opiskelijoiden univaje UNIVAJE SAIRAALASSA JA VAJEEN ENNALTAEHKÄISY Henkilökunnasta johtuvat tekijät Ympäristöstä johtuvat tekijät Potilaasta johtuvat tekijät Unen ja univajeen seuranta sairaalassa Sairaanhoitajan käytännön toimet unihäiriöiden poistamiseksi AIEMMAT UNIHÄIRIÖITÄ KOSKEVAT TUTKIMUKSET TUTKIMUSONGELMA Tutkimuksen tavoitteet TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Otos Aineiston hankinta ja analyysi Tutkimuksen luotettavuus ja eettiset kysymykset.. 24

5 Sivu 8. TULOKSET Opiskelijoiden havainnot potilaan nukkumisesta Opiskelijoiden käsitykset omasta nukkumisesta POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Pohdinta Johtopäätökset.35 LÄHTEET 36 LIITTEET

6 1. JOHDANTO Uni on kiinnostanut ihmistä läpi vuosisatojen. Jo antiikin aikana on pyritty antamaan selityksiä sille, miksi nukumme ja mitä näkemämme unet tarkoittavat. Läpi vuosisatojen unta ja nukkumista on tutkittu ja tämän päivän tekniikka on tuonut tullessaan mahdollisuuden tutkia unta sekä nukkumista perusteellisemmin. Vielä on kuitenkin paljon selvittämättä ja eri koulukuntien näkemykset unesta vaihtelevat paljonkin. Selvää on kuitenkin se, ettei ihminen tule toimeen ilman unta, vaikka hänen fysiikkansa kestäisi ilman sitä. Ihminen tarvitsee välttämättä unta psyykkisen tasapainon ja uneen liittyvien toimintojen ja suorituskyvyn ylläpitämiseen. Useimmat ihmiset muistavat, kuinka he lapsena sairaana ollessaan saivat vanhemmiltaan kehotuksen levätä ja nukkua kunnolla, jotta voisi parantua. Edelleen suuri osa sairaanhoitajista tunnistaa unen tarpeen tyydyttämisen tärkeäksi ja edellä mainitun kansanuskomuksen paikkansapitäväksi, mutta miksi unihäiriöt ovat kuitenkin sairaalassa ja työelämässä olevien harmina? Kiinnitetäänkö unihäiriöiden ja unettomuuden hoitoon liian vähän huomiota? Näihin kysymyksiin yritämme nyt löytää vastauksen. Tämän päättötyön tarkoitus on tutkia potilaiden univajetta ja kuvata siihen vaikuttavia erilaisia syitä sairaanhoidon opiskelijoiden havannoimana sekä keinoja, joilla voi univajetta helpottaa.

7 2 2.UNI Unta on tutkittu paljon, mutta silti ei ole lopullista tietoa siitä, miksi yleensä nukumme. Syyn täytyy olla tärkeä, sillä kaikki kehittyneimmät eläimet nukkuvat säännöllisesti, vaikka ne ovat unen aikana verraten puolustuskyvyttömiä: ihminenkin nukkuu noin kolmanneksen elämästään. Uni ei ole vain passiivinen valveen vastakohta, vaan aivot toimivat nukkumisen aikana vilkkaasti. Esim. näkörata voi olla unen aikana toiminnassa vaikka silmiin ei tulekaan valoärsykkeitä. Erään olettamuksen mukaan aivot unitilan aikana vertaavat, järjestävät ja varastoivat valveillaoloaikana saamaansa materiaalia. (Nienstedt ym.1992, 570.) Unessa esiintyy fysiologis-kemiallisia toimintoja, joiden avulla fyysistä toimintakykyä ja psyykkistä hyvinvointia ylläpidetään. Tätä kutsutaan unen palauttavaksi homeostaattiseksi, elvyttäväksi tai eheyttäväksi tehtäväksi. Tämä oletus perustuu alun perin siihen kokemukseen, että riittävä lepo on välttämätöntä päiväaikaisen vireyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Kokeellisesti on osoitettu, että nisäkkäille uni on välttämätöntä: biologisesti uni siis lienee elintärkeää. Uniriiston vaikutukset ihmisen mielialaan ja kognitiiviseen suorituskykyyn on osoitettu laajasti. (Kronholm 1993, 7.) Eri univaiheeseen on liitetty erilaisia tehtäviä esim. REM-unelle annetaan usein psykologisia tehtäviä; toisaalta sen on myös esitetty suojelevan ihmistä ns. hitaan unen liialliselta syvenemiseltä. Unta on selitetty myös lämmön säätelyteorioilla: uni palvelee lämmön säätelyfunktioita ollen ainoa keino jäähdyttää aivoja. Oppimisteorioilla selitetään, että aivot järjestävät edellisen päivän tapahtumat pyyhkien merkityksettömät pois ja ottaen merkittävät pysyväismuistiin. (Partinen et al. 1991, 28.) Selityksiä näyttää olevan siis useita ja teoriat ja mielipiteet jakaantuvat moniin erilaisiin koulukuntiin: yhteisiä kaikille teorioille ja kannanotoille näyttää kuitenkin olevan se, että uni on ihmiselle elintärkeä ja merkittävä fysiologinen toiminto.

8 3 2.1 Unisykli Langen (1979,15) mukaan unen kulkua voisi kuvata uneen vaipujan kannalta seuraavasti: aluksi on raukea ja rentoutunut olo unen kynnyksellä ja yhteys ympäristöön menetetään vähitellen. Nukahtaja on silti vielä melko helposti herätettävissä. Sitten ihminen/ yksilö astuu unen kynnykseltä kevyeen uneen. Ulkoiset ärsykkeet kuitenkin pystyvät vielä tavoittamaan aivot, mutta ne eivät enää pysty herättämään nukkujaa. Vain EEG-käyrä paljastaa tavoittamisen: aivot kyllä reagoivat ärsykkeeseen, mutta se ei yllä nukkujan tietoisuuteen eikä hän näin pysty käyttämään sitä hyväkseen. Seuraavaan eli syvän unen vaiheeseen nukkuja siirtyy vaivattomasti, mutta tässäkin vaiheessa hänet voidaan herättää - joskin vaikeammin. Syvimmästä unen vaiheesta ihmiset heräävät yksilöllisesti, toiset nopeammin, toiset hitaammin. Ihmisen unirytmi, kevyestä syvään uneen ja jälleen kevyeen, toistuu yleensä 5-6 kertaa yön aikana vaiheiden erojen kerta kerralta pienentyessä. (Langen 1979, 16.) Normaalisti nukahtamisen jälkeen unen eri tasoille siirrytään asteittain kevyestä syvempään ja syvä uni saavutetaan noin minuutissa. Syvässä unessa viivytään muutamasta minuutista jopa yhteen tuntiin. Sen jälkeen uni siis alkaa asteittain keventyä ja ensimmäinen REM-vaihe tulee noin minuutin kuluttua nukahtamisesta. (Partinen & Martin 1994, 7.) Tätä kiertoa kutsutaan unisykliksi. Sydämen syke ja verenpaine laskevat unen aikana: verenpaine on alhaisimmillaan aamuyöstä. Lihakset ovat rentoina ja aineenvaihdunta hidastuu, ruumiinlämpö laskee. Lämmön laskun on arveltu johtuvan lihastyön loppumisesta: ruumiinlämpö alkaa laskea kuitenkin jo nukkumaanmenoaikana, joten se on suoraan sidoksissa uni-valvetilan vuorotteluun ja ihmisen sisäiseen ajastinjärjestelmään. Virtsaneritys vähenee. Adrenaliinin ja noradrenaliinin pitoisuudet veressä laskevat. Unen aikana erittyy runsaasti lisämunuaisen kuorikerroksen hormoneja, kortisolia ja kasvuhormonia. Unen aikana tapahtuukin jatkuvasti kasvua, solujen uusiutumista ja energian kulutusta: nukkumisen aikana kulutamme keskimäärin noin 800 kilokaloria. Unen aikana ihminen vaihtaa asentoa noin kertaa, ja aikaa näihin vaihtoihin kuluu yhteensä noin 3-5 minuuttia. (Yura & Walsh 1990; Hyyppä ym. 1992, 159.)

9 4 Unen tarve on yksilöllinen ja se vaihtelee eri ikäkausina. Vanhuksen unentarve yleensä vähenee henkilön aikaisempaan unentarpeeseen verrattuna. Toisaalta tämä voi olla vain harhaluulo, sillä vanhukset korvaavat unentarvetta nukkumalla useammin kuin keskiikäiset, myös päivisin. Tärkein kriteeri unen riittävyydelle on se, että henkilö tuntee itsensä päivällä virkeäksi. (Lääkintöhallintus 1989, 2; Hyyppä ym ) 2.2 Unen tutkiminen Täydellistä koko yön rekisteröintiä kutsutaan unipolygrafiaksi. Tällöin rekisteröitävinä ovat EEG:n lisäksi edellä mainitut EMG ja EOG. Hengitysliikkeitä rekisteröidään unipatjamenetelmällä ja sydämen toimintaa EKG:lla. Joskus käytetään myös korvaoksimetriä, vielä tarkemmissa tapauksissa turvaudutaan valtimokatetriin. Esimerkiksi hormonipitoisuuksien määrittämiseen tai muihin verikokeisiin voidaan käyttää apuna normaalia laskimokanyyliä. Video- ja infrapunakameroita voidaan käyttää myös hyväksi. Selvää toki on, että kun tutkittavaan kiinnitetään näin paljon erilaisia valvontalaitteita, voi liikkuminen ja jopa nukkuminen itsessään olla hyvinkin epämukavaa ja vaikeaa. Näin ollen olisikin hyväksi, jos tutkittava voisi nukkua unilaboratioriossa ainakin kaksi yötä. Miellyttävämpää varmasti on ns. unen pitkäaikaisrekisteröinti, jossa tutkittava voi käydä kotona nukkumassa nauhurin kanssa. (Hyyppä & Partinen 1985, 37, Kronholm 1998,13.) Kuitenkin erilaiset mittaukset ovat unen tutkimisen kannalta tärkeitä: jos potilasta tutkitaan pelkällä unipatjarekisteröinnillä, tuloksena on vain epäsuoraa tietoa unesta. Esim. uniapneatutkimuksessa tämä ei takaa luotettavuutta. (Partinen & Martin 1994). Tässä päättötyössä tutkitaan, miten sairaanhoidon opiskelijat ovat havainnoineet sairaalassa olevien potilaiden nukkumista ja unta. Suljemme pois työstämme tässä kappaleessa esitetyt unen tutkimukseen käytettävät (EEG, EMG, EOG ja EKG) rekisteröintilaitteet. Valitsimme kyselylomakkeen vastaajiksi sairaanhoidon opiskelijat siksi, että heillä on eri harjoituskenttien jaksoilta kokemuksia ja tällöin vastaukset eivät ole yhden sairaalan havaintoja.

10 5 3. UNIVAJE 3.1 Käsite Kansainvälisen unihäiriöluokittelun mukaan unihäiriöt luokitellaan oireiden mukaisesti neljään pääluokkaan: 1. unen aloittamisen ja ylläpitämisen häiriöt eli insomniat 2. liikaunisuushäiriöt 3. uni- ja valverytmin häiriöt 4. unen erityishäiriöt eli parasomniat. (Kronholm 1993, 14.) Insomniaan eli unettomuuteen kuuluu lisäksi kolme eri tyyppiä: 1. vaikeus saada unen päästä kiinni 2. huono ja/tai katkonainen uni 3. liian varhainen herääminen aamulla (Partinen 1994.) Univajeella tarkoitetaan unen riittämättömyyttä, joka voi olla eri syistä johtuen laadullista tai määrällistä. Unihygienialla tarkoitetaan erilaisia tottumuksia ja ulkoisia seikkoja, jotka vaikuttavat nukahtamiseen tai nukkumiseen. Hyvä unihygienia koostuu mm. säännöllisistä nukkumaanmeno- ja heräämisajoista, sopivasta nukkumisympäristöstä esim. tarpeeksi hiljainen ja viileä huone, hyvä vuode sekä niistä rituaaleista, joita henkilö harjoittaa ennen nukkumaan menoaan (esim. lämpimän mehun juonti, lukeminen, hiusten laittaminen). (Lääkintöhallitus 1989, 2; Hyyppä ym. 1992, 182.) 3.2 Univajeen syyt Partisen (1994 ) mukaan unettomuus on oire eikä sairaus, joten sen syy tulee selvittää. Yli 30 prosenttia suomalaisista aikuisista kärsii ajoittaisesta unettomuudesta niin, että käyttää säännöllisesti lääkkeitä tai haluaisi ongelmaan lääkärin apua. Yli neljä prosenttia aikuisista kärsii kroonisesta unettomuudesta ja unettomuus saattaa yhä lisääntyä

11 6 yhteiskunnallisten olojen muutoksen myötä (mm. teknistyminen, lama ja sen mukanaan tuomat epävarmuustekijät toimeentulon pysyvyydestä jne.) Toiminnallinen eli psykologinen unettomuus on yleisin unettomuuden muoto. Se voidaan jakaa tilapäiseen ja krooniseen. Tällainen unettomuus voi liittyä johonkin elämänmuutokseen, kuten omaisen menettämiseen, rakastumiseen, ulkomaanmatkaan tai vaikkapa tulevaan tenttiin. (Partinen 1994.) Stressi on eräs merkittävä unettomuuden aiheuttaja. Hoitotyön ammattisanasto määrittelee stressin sisäisen tai ulkoisen ärsykkeen aiheuttamaksi fysiologiseksi tai emotionaaliseksi paineeksi, jännitykseksi tai rasitusreaktioksi, joista yksilö pyrkii selviytymään ongelmanratkaisupuolustusmekanismiensa avulla yrittämällä mukautua tilanteen aiheuttamaan muutospaineeseen uuden tasapainon saavuttamiseksi. (Hyyppä ym. 1992, 372.) Joskus tilapäinen unettomuus saattaa muodostua jatkuvaksi ongelmaksi. Tällöin unilääkkeet eivät ratkaise ongelmaa, koska kyseessä on eräänlainen negatiivinen ehdollistuminen nukahtamiseen omassa vuoteessa. Oppimisteorian käytöllä on saatu parhaat hoitotulokset. Tämä tarkoittaa sitä, että jos uni ei vuoteeseen menon jälkeen tule kohtuullisessa ajassa, on noustava ylös puuhailemaan jotain kevyttä. Sängyn tulee olla vain nukkumista varten, ei ajanviettopaikka. (Hyyppä & Partinen 1985; Partinen 1994.) Vuodenajat, vuorotyö ja aikavyöhykkeeltä toiselle matkustaminen ovat syynä useiden ihmisten unihäiriöihin. Myös puhtaasti ympäristöön liittyvät käytännölliset syyt voivat aiheuttaa unettomuutta. Mm. uusi ympäristö, totutusta poikkeava melutaso tai uudenlaiset aistiärsykkeet, nukkumispaikan lämpötila tai epämukava vuode voivat olla ongelman alkulähde (Achte & Tamminen 1981, 122). Sairaalahoitoon joutuminen onkin tyypillinen tilapäisen unettomuuden aiheuttaja. Tämäntyyppinen unettomuus paranee kuitenkin yleensä itsestään ajan mukana. Joskus lyhytaikainen unilääkkeiden käyttö on perusteltua. Lääkkeiden ja alkoholin käyttöön liittyvät unihäiriöt ovat toiseksi yleisin unettomuuden syy. Unilääkkeiden äkillinen lopettaminen voi aiheuttaa unettomuutta. Näin ollen ne pitäisi lopettaa vähitellen ja ennen kaikkea harkita ennen niiden käytön aloittamista tarkoin, onko käyttö ylipäätänsä välttämätöntä. (Partinen 1994.) Myös muut, kuten esim. teofylliniä ja efedriiniä sisältävät astmalääkkeet tai beetasalpaajat voivat aiheuttaa

12 7 unettomuutta tai kevyttä yöunta. Alkoholi helpottaa nukahtamista, mutta häiritsee jo pienessä määrin nautittuna unen laatua. REM-unen määrä aamuyöllä lisääntyy aiheuttaen usein painajaista ja levottomuutta, jotka voivat herättää nukkujan. Säännöllinen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa noidankehän, kun ahdistusta yritetään iltaisin vähentää alkoholilla (Hyyppä & Partinen 1985.) Myös kahvi tai muut kofeiinia sisältävät tuotteet, raskas ateria tai päinvastoin näläntunne, tupakointi tai raskas fyysinen rasitus ennen nukkumaanmenoa voivat vaikeuttaa nukahtamista ja aiheuttaa unettomuutta.mielenterveyshäiriöt järkyttävät helposti uni-valverytmin tasapainoa. Psykoosit voivat aiheuttaa unihäiriöitä ja toisaalta pitkäaikainen unettomuus saattaa johtaa jopa psykoottisiin reaktioihin äärimmäisissä tilanteissa. On myös todettu, että depressioihin liittyy noin 90 prosentissa tapauksista unen häiriöitä. Tämä on tyypillistä etenkin vanhuksille. Tilapäisiin olosuhteen muutoksiin liittyvä ahdistuneisuus on tavallisin unettomuuden aiheuttaja. Ahdistuneisuus liittyy etenkin nukahtamisvaiheeseen ja häiritsee usein myös nukkumista. (Partinen 1994,9.) Moni elimellinen sairaus voi estää suoraan tai hoitotoimenpiteiden kautta unen saannin. Näitä ovat mm. astma, sydämen vajaatoiminta, pohjukaissuolen haava tai vatsahaava, krooninen munuaisten vajaatoiminta tai eri syistä johtuva kutina tai kipu. Myös erilaiset neurologiset sairaudet, kuten aivotulehdus tai aivoverenkierron häiriöt, voivat aiheuttaa erityyppisiä unen häiriöitä (Hyyppä & Partinen 1985; Hyyppä ym. 1992). Elimellisen sairauden aiheuttama unihäiriö ilmenee useimmiten yöllisenä heräilynä, ei niinkään vaikeutena saada illalla unta. (Lääkintöhallitus 1989, 19.) Uneen liittyvistä erityishäiriöistä eli parasomnioista mainittakoon tässä unissakävely ja - puhuminen, yölliset kauhukohtaukset, yökastelu, kuorsaus, unenaikainen hampaiden narskuttelu ja painajaiset. (Lääkintöhallitus 1989, 58). Yuran ja Walshin (1990) mukaan jotkut ihmiset itse aiheuttavat unenpuutteensa tahdonalaisesti. Henkilö ei ehkä halua ottaa huomioon unentulon merkkejä eikä noudattaa niitä tai hän pyrkii suorittamaan loppuun jonkun tehtävän. Henkilö ei ehkä ymmärrä tai tunnusta omaa biologista rytmiään tai ali- tai yliarvioi unentarpeensa.

13 8 Tavallista on myös se, että ihmiset liikaa pohtivat nukkumistaan ja vertaavat etenkin sen kestoa normaalina pitämiinsä arvoihin ja saattavat siten huolestua turhaan Unettomuutta aiheuttavia tekijöitä on siis jo sairaalamaailman ulkopuolella merkittävä määrä. Kun näihin liitetään vielä sairastumisen ja sairaalaan joutumiseen liittyvät erityiset unettomuutta aiheuttavat syyt, näyttää ongelmakenttä melko laajalta. 3.3 Univajeen vaikutus ihmiseen Univaje koetaan subjektiivisesti epämiellyttävänä elämyksenä. Yuran ja Walsh (1990) mukaan unenpuutteen merkkejä ovat uupumus, masennus, epämääräinen pahanolotunne, huono keskittymiskyky, silmien kutina, kirvely ja punoitus, ärtyneisyys, hermostuneisuus, kipukynnyksen aleneminen, huimaus, haukottelu, levottomuus, käyttäytymismuutokset ja poikkeava käyttäytyminen, hallusinaatiot, sekavuus, epäluuloisuus, väsymys, ruokahaluttomuus, ruuansulatusvaivat, lihasheikkous, vaikeus ylläpitää henkisiä toimintoja ja tarkkaavaisuutta sekä päättämättömyys. Väsyneenä henkiset suoritukset vaativat henkilöltä suurempaa fyysistä ponnistelua. Unenpuutteesta kärsiville sattuu helposti tapaturmia mm. siksi, että heidän koordinaatiokykynsä on huono. He ovat henkisesti tehottomia, masentuneita, tylsiä, kärsimättömiä ja helposti ärsyyntyviä, tyytymättömiä ilman syytä sekä hitaasti reagoivia. He lipsuvat etenkin yksitoikkoisissa tai päinvastoin hyvin monimutkaisissa tehtävissä ja heiltä puuttuu sinnikkyyttä. Heidän havaitsemiskykynsä voi olla vääristynyt, kaksoiskuvia ja epätodellisuuden tunnetta saattaa esiintyä. Kuulontarkkuus voi olla heikentynyt. (Yura & Walsh 1990, 343.) Unettomuuden psykologiset vaikutukset ovat siis ilmeisiä ja hyvin moninaisia. Joitakin autonomisen hermoston oireita voi esiintyä, kuten sydämentykytystä ja rytmihäiriöitä. (Nienstedt ym. 1992, 573). Uni on kuitenkin välttämätöntä ainakin ihon uusiutumiselle. Unenpuutteessa kudokset veltostuvat ja kollageeni eli tumma kudosproteiini tulee näkyväksi. Lisäksi kudoksiin kertyy nestettä, mikä saa aikaan turvotuksia. Naisilla voi esiintyä kuukautiskiertoon liittyviä unioireita. Itse nukkumistapahtumassakin voi unen puutteesta kärsivällä henkilöllä olla häiriöitä, siirtyminen univaiheesta toiseen saattaa

14 9 olla epäsäännöllistä eikä ruumiinlämpö laske samalla tavoin kuin normaalisti. (Yura & Walsh 1990.) Unenpuutteessakin ihminen siis pystyy suoriutumaan useimmista tehtävistä, edellyttäen että ne eivät ole liian yksitoikkoisia ja mielenkiinnottomia tai päinvastoin liikaa tarkkuutta vaativia. Ihminen pysyy myös paremmin hereillä tehdessään lihastyötä, vaikkapa kävellessään. (Yura & Walsh 1990, 344). Potilas voi olla unestaan turhaan huolissaan ja verrata mm. sen kestoa normaaleina pitämiinsä arvoihin tai huonetovereittensa nukkumistottumuksiin. Hänellä voi myös olla vääriä luuloja sairautensa vaikutuksesta uneen ja nukkumiseen. (Yura & Walsh 1990) 3.4 Opiskelijoiden univaje Hyyppä (1998, 73) on huomannut, että opiskelijat nukkuvat keskimäärin alle 7 tuntia, joka on noin kaksi tuntia vähemmän kuin opiskelijat ovat aiempien tutkimusten mukaan nukkuneet. Opiskelijoiden ikä voi vaihdella 17 vuodesta yli 50 vuoteen.tähän ryhmään kuuluu sosiaalisiin rooleihin ja yhteiselämän eri muotoihin kuuluvia ihmisiä.on nuoria sinkkuja, perheellisiä lapsineen ja ilman lapsia. Lapsiperheissä sairaukset tuovat omat ongelmansa opiskelulle ja päättötyön työstäminen samanaikaisesti muun opiskelun kanssa voi viedä voimia. Toimme tämän huomion päättötyöhömme koska opiskelijat elävät opintojensa aikana jatkuvan paineen alla. Tässä päättötyössämme selvitämme potilaan nukkumisen tarkkailua ja univajeen syitä sairaanhoidon opiskelijoiden havainnoimana sairaalaympäristössä. Tässä kappaleessa käsittelimme yleisiä tekijöitä unettomuuteen. Suljemme pois yksittäiset sairauskohtaiset tarkemmat unihäiriöiden esittelyt.

15 10 4. UNIVAJE SAIRAALASSA JA VAJEEN ENNALTAEHKÄISY Äkillinen sairastuminen tai sairauden paheneminen ja sairaalaan joutuminen asettaa omat vaatimuksensa ihmisen kyvylle nukkua hyvin. Henkilö voi siis kärsiä paitsi edellä käsitellyistä yleisistä unettomuutta aiheuttavista tekijöistä myös siitä, että on sairastunut ja joutunut sairaalaan. Jaottelemme nämä tekijät henkilökunnasta, ympäristöstä ja potilaasta johtuviin tekijöihin. 4.1 Henkilökunnasta johtuvat tekijät Huolimatta siitä, että henkilökunnasta johtuvat tekijät olisi voitu käsitellä ympäristötekijöiden yhteydessä, otimme ne kuitenkin erikseen niiden merkittävyyden ja oman luonteen takia. Ympäristöstä johtuviin tekijöihin liittyy näistä selkeimmin kenties henkilökunnan riittämättömyys ja siitä johtuva aikapula sekä myös osaston rutiininomaisesta periaatteesta saada kaikki asukkaat yökuntoon ennen yöhoitajan tuloa. Tällainen menettely eli liian aikainen nukkumaan saattaminen aiheuttaa potilaalle aamuyön unettomuutta. Sitä voi aiheuttaa myös unilääkkeiden antaminen liian aikaisin so. jopa kello Sairaanhoitajan tietämystä lääkehoidosta tulisikin parantaa. Paitsi että teoriatiedoissa on puutteita unilääkkeiden osalta, myös potilaiden kivun lievityksen tehostamiseen ja oikean ajankohdan valinnan painottamiseen olisi tarvetta. Hyypän ym. (1992) mukaan hoitohenkilökunnan tietojen parantamisessa olisi varaa paitsi em. lääkehoidon, myös yleisesti unen ja unettomuuden kannalta. Univajepotilaan hoito on kehittymätöntä, koska hoitajilla ei ole riittäviä valmiuksia kohdata unettomuudesta ja unihäiriöistä kärsivää potilasta teoreettisella, elämyksellisellä eikä kokonaispersoonallisella tasolla. Hoitotyössä potilaan unta tarkkaillaan karkean ulkokohtaisesti eikä sitä nähdä kiinteänä osana potilaan kokonaishoitoa ja hyvinvointia. Hoitotyössä on myös jättäydytty liikaa unilääkkeiden varaan ja unohdettu perinteiset hoitotyön keinot, jolla unettomuutta voisi helpottaa. Potilaiden ohjaus on vaikeaa, koska teoria- ja tietopohja unesta ja unettomuudesta on heikko. Erilaiset oireet, esim. kuorsaus, voivat jäädä vain yksittäisiksi hoitajan havainnoiksi ilman, että niitä osattaisiin yhdistää mihinkään suurempaan kokonaisuuteen.

16 11 Eri hoitoyksiköt voivat olla jopa tuottamassa potilaille univajetta, koska hoitohenkilökunta ei kiinnitä tarpeeksi huomiota potilaan unen ja levon tarpeen tyydytykseen: hoitajien välinpitämätön asenne unta kohtaan ilmenee mm. siten, että osaston rutiineja noudatetaan kaavamaisesti harkitsematta lainkaan, mikä kyseisessä tilanteessa olisi järkevää. Esimerkiksi kumpi on tärkeämpää, yöhoitajan suorittama verenpaineen mittaus vai potilaan antaminen nukkua rauhassa hieman pidempään? Työn vähäinen suunnittelu tai suunnittelematta jättäminen voi siis Hyypän ym. (1992) mukaan aiheuttaa unihäiriöitä tai lisätä niitä. Myös Yuran ja Walsh (1990) mainitsevat, että henkilökunnan mekaaninen ja rutiininomainen asennoituminen, asenteet ja suoranainen tietämättömyys voivat olla potilaan unen häiriytymisen syynä. Potilaan unentarvetta saatetaan jopa vähätellä. Olisiko hoitajien mielestä kyseessä niin vähäpätöinen ongelma, etteivät he viitsi tai ymmärrä kiinnittää siihen huomiota kiinnostuksen suuntautuessa lääketieteellisesti mielenkiintoisempiin asioihin? Unettomuudenhan voi niin helposti kuitata rutiininomaisesti unilääkkeillä. Ensisijainen keino potilaan unen ja unettomuuden tarkkailussa tulisikin olla potilaan kanssa keskustelu, häneltä itseltään kysyminen. Nukkuiko potilas hyvin? Jos ei, missä oli vika ja mikä mahdollisesti aiheutti huonon yöunen? Miten potilas vertaisi yönsä kotioloissa nukkumiseen? Vasta toissijaisena keinona hoitajan tulisi käyttää omaa tarkkailuaan ja omia havaintojaan. Vaikkapa sydänvalvontamonitori saattaa paljastaa potilaan sydämen sykkeen kiihtyvän hoitajan tullessa hänen huoneeseensa. (Yura & Walsh 1990, 354.) Hyypän ym. (1992) mukaan unettomuuden ja nukkumisen seurantaan kuuluu myös potilaan tarkkailu päivisin. Onko potilas väsynyt, nukahteleeko hän? Onko potilaalla masennuksen oireita, mm. haluttomuutta, syrjään vetäytymistä, arvottomuuden tunteita? Onko mahdollisista unilääkkeistä sivuvaikutuksia ja onko potilas tottunut niihin? Näin havainnoimalla sairaanhoitaja saa lisätietoja potilaasta ja näiden havaintojen pohjalta hoitaja voi tehdä päätelmiä ja keskustella tarvittaessa potilaan kanssa esille nousseista asioista. Sairaanhoitajan keinoksi usein jääkin toimia mahdollisimman unimyönteisesti niissä puitteissa, jotka hänen työskentelyynsä on annettu. Järkevää tilojen käyttöä voi suunnitella: mihin sijoittaa huonokuntoisimmat tai mahdollisesti kuolevat potilaat,

17 12 mihin yöllä tulevat uudet potilaat jne. Yuran ja Walshin (1990) mukaan sairaanhoitaja voi vaikuttaa seuraaviin asioihin koskien sairaalaympäristöä: unta edistävän ympäristön luominen eli himmeät valot, hiljaisuus ja yksityisyys; häiriötekijöiden so. häiritsevän melun poistaminen osastoilta esimerkiksi siten, että puhelimet olisivat potilaiden kuulumattomissa tai että ne toimisivat merkkivaloperiaatteella; sairaanhoitajien työvuororaporttien ja keskustelun sekä taukojen tapahtuminen neuvotteluhuoneessa. Hoitajien tulisi huomioida myös potilaiden valikoiva kuulo, ts. välttää heidän nimensä mainitsemista potilashuoneessa turhaan yöaikana. Mahdollisimman mukavan ja nukkumista edesauttavan ympäristön järjestämiseen potilaalle kuuluu varmistaa, että vuoteessa on mukavat vuodevaatteet, oikea määrä tyynyjä, että hänellä on niin halutessaan oma yöasu, ikkuna jätetään mahdollisesti raolleen sekä potilaiden ideaali huonesijoitus monen hengen huoneissa. Hyypän ym. (1992) mukaan hoitaja vastaa hyvin pitkälle siitä, millaiset unihygieeniset olosuhteet potilaalle sairaalassa tarjotaan, kuinka hyvin miellyttävän ja unta edistävän fyysisen ympäristön lisäksi potilaan unirituaalit voivat toteutua. Sairaalaantulovaiheessa potilaalle tulisi esitellä osasto, oma huone ja potilastoverit. Vaikka potilaalle osoitettu reviiri on suppea, on tuotava selvästi ilmi, että se on hänen omaa aluettaan. Hän voi siten esimerkiksi pitää yöpöydällään omia tavaroitaan ja esittää toivomuksia mm. vuoteen sijaamiseen suhteen. (Iivanainen ym ). 4.2 Ympäristöstä johtuvat tekijät Potilaalle tärkeitä alueita ovat vuode, potilashuone, osasto ja koko sairaala. Ensisijaisreviiriksi kutsutaan potilaan tärkeintä paikkaa eli vuodetta ja sen lähiympäristöä, joka on potilaan omaa reviiriä ja luonteeltaan yksityistä. Sairaalassa on myös puolijulkisia tai -yksityisiä paikkoja, joita kutsutaan toissijaisreviiriksi. Toimintaympäristö on se alue, jolla ihminen päivittäin liikkuu ja toimii. Ensisijaisreviiri voisi sairaalaolosuhteissa olla potilashuone, toissijaisreviiri osasto ja toimintaympäristö koko sairaala. Martinin (1994) tutkimuksen mukaan ympäristöstä johtuvia unta häiritseviä tekijöitä sairaalaolosuhteissa ovat melu, sopimaton vuode ja huoneen lämpötila. Webster ja

18 13 Thompson (1986) siteeraavat Murphyn ym. tutkimusta, jossa unen häiriintymisen todettiin johtuvan enimmäkseen melusta ja kivuista. Melu ja äänet sairaalassa ovat yleensä uusia ja outoja potilaille, joten niihin myös havahtuu helpommin, alttius herätä sairaalassa siis lisääntyy. Sairaalat ovat toimintaperiaatteistaan huolimatta meluisia paikkoja ja suurin osa melusta johtuu laitteista ja henkilökunnan puheesta. Sairaaloiden valaistus voi häiritä potilaita ja lämpötila on usein korkeampi kuin se, mihin potilaat ovat kotiolosuhteissa tottuneet. Puutteellinen ilmastointi voi olla ongelma tai päinvastoin veto ja kylmyys. Huono ilmanvaihto voi häiritä potilasta myös epämiellyttävien hajujen muodossa. Potilasvuoteet ja vuodevaatteet voidaan kokea epämukaviksi, potilas voi olla tottunut nukkumaan parivuoteessa ja hän voi pelätä jopa putoavansa kapeasta sairaalasängystä. Erilaiset suojamuovit vuoteessa voivat hiostaa potilasta. Potilas voi myös joutua nukkumaan epämukavassa asennossa esimerkiksi erilaisten raajavetojen tai hengitysvaikeuksien takia. (Webster & Thompson 1986.) Monen hengen potilashuone asettaa omat ongelmansa nukkumiselle. Potilaille tehtävät hoitotoimenpiteet saattavat häiritä toisia potilaita ja voi myös intimiteetin puuttumisen takia muodostua häiriötekijäksi. Intimiteetti liittyy kiinteästi yksityisyyteen. (Kuuppelomäki ym. 1987, 57-71). Nukkumista saattaa vaikeuttaa se seikka että vuode on oikeastaan ainoa potilaan oma paikka osastolla. Vuoteessa tai sen välittömässä läheisyydessähän tapahtuu suurin osa päivittäisistä aktiviteeteista, kuten lääkärinkierrot, syöminen ja omaisten vierailut. Tämä voi vaikuttaa nukkumiseen rauhoittumista. (Webster & Thompson 1986.) 4.3 Potilaasta johtuvat tekijät Webster ja Thompson (1986) mainitsevat, että potilasta voivat häiritä hänen sairaudestaan johtuvat epämukavuudet, kuten epämukava asento tai kivut ja säryt. He ovat maininneet kivut heti toiseksi pahimmaksi unta häiritseväksi tekijäksi. Potilaat eivät nuku, jos heillä on kipuja. Toisaalta univajeisen potilaan kipukynnys on huomattavasti hänen normaalia kipukynnystään matalampi. Ahdistuneisuus ja stressi voivat vaikeuttaa nukahtamista ja aiheuttaa unettomuutta. Ahdistusta voi aiheuttaa paitsi huoli sairaudesta ja tutkimuksista myös roolimuutokset ja

19 14 epävarmuus siitä, mitä potilaalta odotetaan hänen roolissaan ja asemassaan. Myös eroon joutuminen läheisistä ja huoli heidän toimeentulostaan sekä kykenemättömyys tehdä realistisia ja pitäviä tulevaisuuden suunnitelmia voivat aiheuttaa ahdistusta. Aiheuttajana voi olla myös edellä mainittu intimiteetin puuttuminen kaikkine vaikutuksineen. Vieraiden ihmisten läheisyys voi hämmentää potilasta. Potilas voi myös suorastaan pelätä ja jännittää sairaalassaoloa ja tulevia päiviä toimenpiteineen ja tuloksineen. Hän voi miettiä myös pitempään tulevaisuuttaan ja pärjäämistään arkielämässä. Olisi myös huomattava, että potilaat usein jopa odottavat nukkumisensa ja unen huonontuvan sairaalassa. He asennoituvat asiaan sairaalassaoloaikaan kuuluvaksi. Jotkut potilaat voivat myös päinvastoin nukkua paremmin sairaalassa johtuen esim. kivunlievittämisestä tai ahdistuneisuuden ja huolien vähenemisestä heidän tuntiessaan, että heistä huolehditaan ja että heidän asiansa on hoidossa. Webster ja Thompson (1986) toteavat, että henkilökunnan vaihtuminen ennen yötä voi olla eräs syy siihen, että potilaan unen turvaaminen on hautautunut jonnekin hoidon taakse. Yö- ja päivähoitajien välillä on saattanut tapahtua jonkinlainen informaatiokatkos. Yöhoitajien tulisi entistä aktiivisemmin nähdä itsensä osana hoitotiimiä ja osallistua potilaiden hoidon suunnitteluun sekä arviointiin. Joillakin osastoilla tuntuu, että yöhoitaja on todellakin vain potilaiden öinen turva ja vartija sekä pakollisten hoitotoimenpiteiden suorittaja vailla kokonaisvaltaista ja perimmäistä suhdetta potilaisiin. Tämä korostuu etenkin silloin kun osastolla on vakituiset yöhoitajat, jotka tekevät päivävuoroja harvoin, jos koskaan. 4.4 Unen ja univajeen seuranta sairaalassa Henkilökunnan asenteista ja hyvälle yöunelle ja nukkumiselle antamasta arvostuksesta usein riippuu, kuinka asiaan ylipäänsä kiinnitetään huomiota ja kuinka sitä seurataan. Potilaan hoitosuunnitelmaan kirjaamisesta mielestämme jo näkee, millä vakavuudella asiaan suhtaudutaan ja miten tärkeänä sitä pidetään. Unen havainnointiin kuuluu Hyypän ym. (1992) mukaan mm. potilaan heräilyn, nukkuma asentojen, kuorsauksen ja hengityksen seuranta. On tärkeää muistaa, että

20 15 hoitajan havainnot eivät välttämättä ole oikeita: esim. potilaat saattavat näyttää torkkuvan, mutta eivät syystä tai toisesta halua ilmaista valvomistaan hoitajalle. Ongelmaisilla potilailla olisi hyvä myös pitää erityistä unipäiväkirjaa, johon kaikki unen kannalta merkitykselliset tekijät voidaan kirjata ja josta niitä on siten myöskin helppo seurata. Erityishuomiota tulisi kiinnittää myös potilaan aamuöiseen unettomuuteen ja raportoida siitä tarvittaessa lääkärille: tämänkaltaisen unettomuuden syynä voi olla depressio, jolloin voidaan harkita depressiolääkitystä mahdollisen unilääkkeen sijaan. (Martin 1994.) Sairaanhoitajan käytännön toimet uniäiriöiden poistamiseksi Potilaita voisi rohkaista käyttämään osaston muita tiloja hyväksi päiväsaikaan, mikäli se on mahdollista terveydentila huomioon ottaen: vaikkapa syöminen ja tv:n katselu päiväsalissa voi edesauttaa unen tuloa ja nukkumista siinä tilanteessa. Tähän liittyy kiinteästi päiväaikainen aktiivisuus ja liikkuminen, joka edistää unen saantia ja syvää yöunta. (Martin 1994.) Potilaan ahdistusta voi helpottaa keskustelemalla potilaan kanssa hänen mieltään askarruttavista asioista, pyrkimällä luomaan luottamuksellinen ja turvallinen hoitosuhde. Potilasta informoidaan tarpeeksi ja riittävän ajoissa, ja hänelle kerrotaan tutkimustuloksista ja tulevista tapahtumista. Potilaan omaiset huomioidaan ja heitä rohkaistaan osallistumaan hoitoon. Yura ja Walsh (1990) toteavat, että olisi hyvä, jos potilaan luona kävisi joku läheinen ennen nukkumaanmenoa. Pelkkä hoitajan läsnäolokin voi helpottaa pelokkaan ja jännittyneen potilaan oloa. Kokemuksemme mukaan yöhoitajan rauhallinen, kiireetön, asiantunteva ja turvallinen esiintyminen ensimmäisellä potilaskierrolla edesauttaa potilaiden rauhoittumista ja turvallisuuden tunteen syntymistä. Potilaan jännittynyttä olotilaa voi helpottaa myös fyysinen kosketus, kuten selän tai jalkojen hieronta tai vaikkapa vain lyhyt kädestä kiinnipito, jos se hoitosuhteessa on mahdollista. Hoitaja voi myös opettaa potilaalle erilaisia rentoutustekniikoita. Potilaan kipuja tulisi lievittää tehokkaasti. Sairaanhoitajalla on avaimet kipujen lievittämiseen: tärkeää on, että kipulääkkeen ajoitus on oikea, ts. sitä annetaan ajoissa

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist. llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla

Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist. llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist ristön n esteettisyydestä, yksilöllisyydest llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla Heidi Kesseli Katriina Manner Seamk Johdanto Fyysisellä

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

LAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona

LAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona LAPSEN VANHEMMILLE Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona 1 TÄMÄN OHJELEHTISEN TARKOITUS: antaa ohjeita ja tukea kotona toteutettavaan uni valverytmitykseen ohjeet ovat suuntaa antavia,

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia.

Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Unipoli Oy Sivu 1/6 UNIKYSELYKAAVAKE Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Nimi: Henkilötunnus:

Lisätiedot

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin Oskari Lammi 1 Asiakastyytyväisyys mitä ja miksi Asiakas määrittelee hyvän ja huonon palvelun laadun. Jos palvelun laatu ei tyydytä asiakasta, on hänen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

Ohjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum

Ohjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum Ohjelma 9-9.15 9.15-9.40 9.40.9.55 9.55-10.25 10.25-12.00 Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum AlvinOne - Tekoäly on jo täällä - Johanna Varje, markkinointijohtaja, Odum

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka 10.2.2017 Vireystila UNI UNIPAINE VÄLITTÄJÄAINEET VALVE Vireystilan hienosäätöön Vireyttä lisäävät Unta tuottavat osallistuvat o Noradrenaliini o GABA o Sytokiini

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Sisällysluettelo: 1. johdanto 1 2. aineisto ja menetelmät 2 3. tulokset..3 4. tulosten tarkastelu/pohdinta...13

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot