4Kuntaliitoksen palkkaharmonisointi. Työnohjaus tukee ja auttaa Apua unettomuuteen lääkkeettömästi

Transkriptio

1 No 6 ~ 2012 VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 10 4Kuntaliitoksen palkkaharmonisointi 5 Työnohjaus tukee ja auttaa Apua unettomuuteen lääkkeettömästi

2 sisältö / innehåll 3 Pääkirjoitus Ledare 4 Kuntaliitoksen palkkaharmonisointi 5 Työnohjaus tukee 6 Eläkeasiamies neuvoo 7 Uusi työntekijä esittäytyy VAASANAN KAUPUNGIN HENKI LÖST STÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNINGNG 9 Sähköiset opetusmenetelmät 10 Apua unettomuuteen 16 Kellojuhlassa palkittiin tasavuosia 18 Kevään koulutukset No 6 ~ 2012 Merituuli Havsvinden Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning 33. vuosikerta / årgången ISSN Osoite adress: Merituuli, PL 3, 65101, VAASA Puh. tel. (06) , merituuli@vaasa.fi Päätoimittaja Chefredaktör: Leena Kaunisto Toimitussihteeri Redaktionssekreterare: Timo Kankaanpää, puh. / tel Taitto: Timo Kankaanpää Kannen kuva: Mira Sparf Painopaikka Tryckeri: Litoset Painos Upplaga: 4 100kpl/st. Seuraava lehti ilmestyy Följande tidning utkommer: Viimeinen aineistonjättöpäivä Sista inlämningsdagen för materialet är: Toimitusneuvosto Redaktionsråd: Ahonpää Tuula, Vapaa-aikavirasto Autio Sannasirkku, Vaasa-opisto Kaunismäki Sirkka, sosiaali- ja terveysvirasto Jussila Johanna, sosiaali- ja terveysvirasto Reinikainen Eva, tekninen toimi Suomela Seija, luottamusmiehet Lillback Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos Tuliniemi Jenni, hallintopalvelut Saari Susanna, kirjasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi - liikelaitos Vuorjoki Jyrki, Vähäkyrö, vt.talousjohtaja

3 PÄÄKIRJOITUS LEDARE Jouluhartaus Julgranens predikan Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä. (Luuk 2:12). Vuosia sitten istuin jouluaaton hartaudessa Vaasan kirkossa. Vain muutamaa päivää aikaisemmin minulle rakas ja läheinen ihminen oli kuollut ja ajattelin, että tämä joulu ei voi sisältää mitään muuta kuin surua. Hämmästyksekseni seimessä köllötti ihka oikea ihmislapsi, jonka Maria välillä nosti syliinsä ja tuuditti. Katsoin äitiä ja lasta, ja katsoin Albert Edelfeltin maalaamaa alttariatalulua Paimenten kumarrus. Taulussa paimenet tulevat kumartamaan syntynyttä Vapahtajaa, joka makaa Marian, äitinsä sylissä. Yhtäkkiä kaksituhatta vuotta sulautui yhdeksi hetkeksi ja aika katosi. Sinä hetkenä Jeesus-lapsi syntyi ihmeellisellä ja aivan erityisellä tavalla minun surulliseen sydämeeni. Siitä hetkestä lähtien kuljin kohti pääsiäistä hiljentynein mielin. Jeesuksen syntymä muutti pelastushistoriamme kulun ja hänen syntymänsä oli ihmeellinen matka kohti syntiemme sovitusta ja kuoleman voittamista. Joulun syvällinen merkitys kirkastuu vain pääsiäisen ihmettä katsomalla. Toivon, että saat tänä Jouluna kokea tämän ihmeen. Siunaavin terveisin ja rauhallisen Joulun toivotuksin, Tuija Storbacka Seurakuntapastori Vaasan suomalainen seurakunta I Tyskland kallar man julgranen för Kristusträd (=Christbaum). I julgranens topp ser vi stjärnan. Den påminner om stjärntydare som följde stjärnan och hittade fram till Jesusbarnet. De kom från Österns länder för att hylla Jesus. Också vi har en stjärna som vi får följa och som leder oss till Jesus. Den stjärnan är Bibeln. Förr hade man levande julgransljus. Ljusen talar till oss om det stora ljuset Jesus. Dagens elektriska ljus är inte självlysande. De får kraften från ledningen. Om vi ska kunna vara små ljus måste vi få vårt ljus från Jesus. Genom dopet blev vi inkopplade på den ström av kraft och glädje som går ut från Golgata. Vi behöver inte vandra i mörker då Jesus får vara vårt ljus. Glittret hör ihop med ljuset och dess uppgift är att återspegla ljuset. Vår uppgift är att återspegla något av den glans som utgår från Jesus som är världens ljus. Bara nära ljuset Jesus kan vi återspegla honom. Flaggorna, om det finns sådana, påminner om att Jesus är till för alla. Inför barnet i krubban finns det inte jude eller grek, svart eller vit, fattig eller rik. Vid krubban förenas alla som syndare inför samma Frälsare. Flaggorna påminner också om att alla folk behöver få höra om Jesus. Det är på samma gång en uppmaning att gå ut och göra alla folk till Jesu lärjungar. Granen är grön året om. Då björkar och lönnar ser ut som om de var döda står granen grön och levande. Också detta påminner om Jesus. Han är alltid likadan. Alltid lika grön. Det påminner också om det eviga livet, det liv som de troende får se fram emot. När julen är slut på tjugondedag Knut är granens tid förbi. Avbarrad och avklädd all härlighet stängs den ut i vintermörkret. Också granen dör. Hur kan den då vara ett Kristusträd? Kanske den just då talar särskilt mycket om Jesus. Granen måste dö för att vi en liten stund skulle få vara glada över den. Jesus offrade sitt liv för oss, och det för att vi skulle få en evig glädje i himlen. Anders Kronlund Kyrkoherde MERITUULI / HAVSVINDEN 3

4 Kuntaliitoksen palkkaharmonisointi etenee Vaasan ja Vähänkyrön esimiehille on järjestetty infoja kuntaliitoksen tilanteesta. Kuva Kuula-opistossa järjestetystä tilaisudesta. Vähänkyrön kunnan henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen heille soveltuviin vastaavanlaisiin tai uusiin tehtäviin. Henkilöstöhallinnon työryhmä on tehnyt suunnitelman palkkauksen ja muiden kuntakohtaisten palvelusuhteen etujen yhdenmukaistamisesta. Siirtyvään henkilöstöön noudatetaan Vaasan kaupungissa vuonna 2012 käytössä olevaa palkkausjärjestelmää alkaen. Lähtökohtana on maksaa samasta työstä sama palkka. Uudelleenjärjestelyiden ja tehtävämuutosten myötä tapahtuvat tehtävien vaativuuden olennaiset muutokset huomioidaan palkkauksessa siten, että palkka vastaa muuttuneita tehtäviä. Harmonisointi tehtäväkohtaisiin palkkoihin tehdään Vaasan palkkatasojen mukaisesti työn vaativuuteen ja kelpoisuuksiin perustuen. Tason alla olevat tehtäväkohtaiset palkat nousevat ja yläpuolella olevat palkat säilyvät ennallaan. Henkilöstöedut koskevat sellaisenaan ilman siirtymäaikoja siirtyvää henkilöstöä eli kaikilla työntekijöillä on yhdenmukaiset henkilöstöedut sen mukaan, mitä Vaasan kaupungissa kulloinkin on voimassa. Yhdistymishallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että talousarvioon varataan (+sivukulut) palkkaharmonisoinnin toteuttamiseksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt esitetyn määrärahan vuoden 2013 talousarvioon (Kaupunginvaltuusto ). Tämä johdosta harmonisoin- ti voidaan toteuttaa koko siirtyvän henkilöstön osalta elokuun 2013 loppuun mennessä. Suunnitelma ja aikataulu käsitellään vielä yhteistyöryhmissä. Työn vaativuuden arviointiprosessista vastaa kaupungin palkka-asiamies (henkilöstöpalveluiden henkilöstöpäällikkö), joka vastaa, ohjaa ja osallistuu toimialaryhmien työhön. Toimialoja ohjeistetaan vuoden 2012 aikana. Laadittavan suunnitelman mukaan henkilökunnan työtehtävät ja tehtäväkuvat määritellään toimialoilla/työyksiköissä henkilöstöasioista vastaavien toimesta alkuvuodesta Työn vaativuuden arviointiprosessi hoidetaan yhdessä järjestöjen kanssa. OVTES:in kalleusluokan muutos huomioidaan vuodenvaihteesta niillä opettajilla, joiden tehtäväkohtainen palkka on alle ensimmäisen kalleusluokan palkkauksen Vaasassa. Kokonaisuutena opettajien palkat harmonisoidaan kouluvuoden vaihtuessa eli elokuussa Henkilöstöetuudet Yhdistymisen jälkeen koko uuden Vaasan henkilöstöä koskevat kaikki Vaasan kaupungin henkilöstöetuudet. Vähänkyrön kunnan henkilöstöä koskeneet paikalliset sopimukset ovat irtisanottu. Etuuksien yhteensovittamisessa on käyty paikallisneuvotteluja. 4

5 Työnohjaus tukee ja auttaa arjessa Työnohjauksen tavoitteena on auttaa työntekijää onnistumaan ja jaksamaan työssään. Työnohjauksessa voidaan tunnistaa ja käsitellä työhön liittyviä stressitekijöitä sekä käsitellä niitä. Ohjaus antaa työhön liittyviin asioihin usein uusia näkökulmia. Perhetukikeskuksessa työskentelevät perheohjaajat Jutta Leino (johtava perheohjaaja), Anki Ekman, Tanja Ekström ja Reija Ojala ovat tyytyväisiä kokemukseensa työnohjauksesta. Perhetukikeskus on käyttänyt työnohjausta aina perustamisvuodestaan 2000 lähtien. Olemme käyttäneet työnohjausta aina puolen vuoden jaksoissa. Olemme kokeneet sen hyväksi tavaksi päästä irti arjen rutiineista ja jo työmme poikkeuksellisen luonteen vuoksi on hyvä käydä purkamassa asioita ryhmällä, perheohjaajat toteavat. Noin kerran kuukaudessa tapahtuvassa työnohjauksessa perheohjaajat pysähtyvät tarkastelemaan työtilanteita sekä niissä esiintyviä ilmiöitä ja kehittämistarpeita. Ohjaus on sellaista ajatusmaailman muokkaamista ja kehittämistä. Yleensä istunnoissa käsitellään toivomiamme asioita ja niitä, mitkä ovat kyseisellä hetkellä akuutteja. Työyhteisössä tapahtuneet henkilöstömuutokset, päivittäisten tilanteiden läpikäynti ja usein ihan arkisetkin asiat nousevat ohjauksessa esille. Etenkin alkuaikoina käsiteltiin paljon työn syvintä olemusta ja sitä miten kukakin sen kokee, perheohjaajat kertovat. Toivottavasti jatkuu Reilun kymmenen vuoden aikana perhetukikeskuksella on luonnollisesti ollut useita eri työnohjaajia. Tämä on pelkästään positiivinen asia. Se, että ohjaajat vaihtuvat tietyn ajanjakson välein on rikkaus ja laajentaa näkökulmaa. Pyrimme valitsemaan listasta aina sellaisia ohjaajia, joilla on näkemystä ja kokemusta juuri Anki Ekman, Jutta Leino, Tanja Ekström ja Reija Ojala ovat tyytyväisiä työnohjaukseen. tähän meidän alaamme. Perheohjaajat haluavat jatkossakin käyttää mahdollisuuksien mukaan työnohjausta. Myös yksilöllinen työnohjaus olisi tarpeellista, mikäli se vain onnistuisi. Työnohjaus Pidämme tätä erityisen tärkeänä työssäjaksamisen ja kehittymisen kannalta. Saamme uusia näkökulmia sekä myös keinoja käsitellä ristiriitatilanteita. Työnohjauksesta saatu apu ja tuki vapauttavat varmasti käyttöömme paljon energiaa sekä auttaa käsittelemään stressaavia ja vaikeita tilanteita. Voimme ehdottomasti suositella työnohjausmenetelmää myös muille työpaikoille. * Omaan työhön ja työyhteisöön lii yvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden tarkastelua ja jäsentämistä koulutetun työnohjaajan avulla. * Antaa mahdollisuuden keskite yyn työn kehi ämiseen, lan pysähtyä arvioimaan työtään ja työtapojaan sekä etsimään ratkaisuja erilaisiin työyhteisössä esiintyviin ja mieltä kuormi aviin ongelmiin. * Voi toimia myös vaikeiden työ lanteiden purku- ja työstöpaikkana. Keskeisiä toimintaperiaa eita ovat luo amus, vai olo ja sitoutuminen. * Sopii yksilöille, eri tavoin kootuille ryhmille ja koko työyhteisöille. Työnohjaus on yleensä pitkä prosessi (1 3 vuo a,) mu a Vaasassa on tarjolla myös lyhyempikestoisia työnohjauksia. Arvioin työnohjauksen keston tarpeesta tehdään yhdessä työnohjaajan kanssa. Prosessi käynnistyy o amalla yhteys omaan esimieheen. * Henkilöstöpalveluiden ne sivuilta löytyy esi ely Vaasan kaupungin koulutetuista työnohjaajista. Teks ja kuva: Timo Kankaanpää MERITUULI / HAVSVINDEN 5

6 Eläkeasiamies auttaa eläkkeen hakemisessa Eläkeasiamieheen kannattaa olla yhteydessä heti, kun eläkeasiat tulevat ajankohtaiseksi. Eläkeasiamiehet toimivat kunta-alan työpaikoilla ja auttavat eläkehakemuksen tekemisessä. He myös huolehtivat siitä, että kaikki hakemuksessa tarvittavat liitteet ovat mukana. Lisäksi eläkeasiamiesten kautta voi eläkettä hakea sähköisesti, mikä nopeuttaa eläkkeen käsittelyä. Valtion eläkelain piiriin kuuluvat opettajat voivat kysyä apua kuntien eläkeasiamiehiltä eläkeasioissa. Ennen vuotta 1970 syntyneet opettajat kuuluvat valtion eläkelain piiriin. Ota yhteyttä eläkeasiamieheen viimeistään kolme kuukautta ennen aiottua eläkkeen alkamista, ohjeistaa Vaasan kaupungin eläkeasiamies Riitta-Liisa Korpi. Korven lisäksi Vaasassa eläkeasioissa apuna on varaeläkeasiamies Päivi Wikberg. Tee eläkehakemus kahta kuukautta ennen eläkkeen alkamista Eläkettä pitää aina hakea. Vanhuusja osa-aikaeläkettä kannattaa hakea noin kaksi kuukautta ennen eläkkeen alkamista. Eläke alkaa aina kuukauden ensimmäinen päivä, vaikka henkilökohtainen eläkeikäsi täyttyisikin jo edellisen kuukauden aikana. Jos sinulla on pitämättömiä lomia, on niistä sovittava esimiehen kanssa, muistuttaa eläkeasiamies Riitta- Liisa Korpi. Jos ei ole mahdollisuutta hakea eläkettä eläkeasiamiehen avustuksella, voi eläkettä hakea myös itse. Vanhuuseläkehakemuksen voi tehdä myös Omat eläketietosi -palvelussa, Kevan verkkosivujen kautta tai paperilomakkeella. Osaaikaeläkettä voi hakea paperisella eläkehakemuslomakkeella. Lomakkeet ja liitteet voi tulostaa Kevan verkkosivuilta. Sivuilta löytyvät myös ohjeet hakemuksen lähettämiseen. Vanhuuseläkehakemuksen liitteeksi tarvitaan työnantajan vahvistus työn päättymisestä. Keva tarvitsee vahvistuksen työn päättymisestä ennen kuin eläke voidaan laskea tai myöntää. Irtisanoutumisen voi todistaa työnantajan täyttämällä VE-liitteellä tai muulla työnantajan antamalla todistuksella (esim. erotodistus). Erillistä VE-liitettä ei tarvita silloin, jos eläkeasiamies täyttää eläkehakemuksen. Osa-aikaeläkkeen edellytyksenä on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus osa-aikatyöstä ja osaaikatyön ansioista. Osa-aikaeläkehakemuksen liitteeksi tarvitaan sopimus kokoaikatyön lopettamisesta ja osa-aikaeläkkeen ehdoista (OE-liite). Ilman liitteitä hakemusta ei voida käsitellä. Tiedot työeläkeotteesta ja verkosta Omaan eläkkeeseesi vaikuttavista asioista saa tietoa työeläkeotteesta. Kevan lähettämällä otteella näkyvät muun muassa työsuhteet ja palkkatiedot sekä henkilökohtainen eläkeikä. Yli 50-vuotiailla on otteella myös arvio tulevasta eläkkeestä. Vaasan seudulla asuville työeläkeote tulee postissa todennäköisesti helmikuun alussa. Työeläkeotteen saavuttua voi samat tiedot katsoa myös Omat eläketietosi -palvelusta osoitteesta Palvelussa eläketietosi ovat aina ajan tasalla ja niiden täydentäminen on helppoa. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, sirullisella henkilökortilla tai matkapuhelimen mobiilivarmenteella. Lisätietoja: eläkeasiamies Riitta-Liisa Korpi, puh varaeläkeasiamies Päivi Wikberg, puh Teksti: Sirpa Kantonen, Keva Kuva: Stockphotos 6

7 UUSI TYÖNTEKIJÄ Onko työpaikallesi otettu hiljattain uusi työntekijä, jota haluaisit haastateltavan tällä palstalla? Vinkkaa löydöstäsi osoitteeseen Uusi työntekijä - Jaana Pullola 1. Nimi, ikä ja ammatti? Jaana Pullola, 45 vuotta. Olen koulutukseltani rakennusinsinööri ja toimin Pohjanmaan pelastuslaitoksella valmiussuunnittelijana. Työtehtäviini kuuluu varautumisesta ja väestönsuojelusta vastaaminen pelastuslain ja valmiuslain mukaan. 2. Miten sinusta tuli Vaasan kaupungin työntekijä? Viihdyin 20 vuotta Helsingissä rakennusmateriaaliteollisuuden kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä, mutta aina ajatuksena oli jossain vaiheessa palata Vaasaan. Kun päätös paluumuutosta lopulta kypsyi ja työpaikan etsintä Vaasasta alkoi, niin kohdalle osui ilmoitus, missä Pohjanmaan pelastuslaitos haki valmiussuunnittelijaa eli hakemuksen ja haastattelujen kautta tässä sitä ollaan. 3. Millainen kuva sinulla on Vaasan kaupungista asuinpaikkana ja työnantajana? Kotikaupunki on aina kotikaupunki. Vaasa on kivan kokoinen vireä kaupunki, missä kaikki palvelut ovat lähellä ja nopeasti tavoitettavissa. Viihdyn erinomaisesti Pohjanmaan pelastuslaitoksella ja työtehtäviini liittyen olen saanut tutustua myös kaikkiin muihin Pohjanmaan kuntiin. 4. Miten kuvailisit työpäivääsi viidellä adjektiivilla? Mielenkiintoinen, haasteellinen, innostava, työntäyteinen, palkitseva. 5. Mikä on parasta työssäsi? Tällä hetkellä uuden oppiminen. Varautuminen ja siihen liittyvä valmiussuunnittelu erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin on haasteellista, ja samalla tuntee tekevänsä tärkeää työtä kuntien asukkaiden hyväksi. 6. Miten voisimme kehittää toimintaamme? Kuuntelemalla herkällä korvalla asiakkaiden tarpeita. Olemalla vastuullisia ammattilaisia omassa tehtävässämme. 7. Miten vietät vapaa-aikaasi? Koiraharrastusten parissa. Minulla on 3-vuotias labradorinnoutaja Ukko, jonka kanssa harrastamme noutajien metsästyskoetta (NOME) ja metsästyskoirien jäljestyskoetta (MEJÄ) sekä muuten lenkkeilemme. 8. Mitä tarjoat yllätysvieraille? Lämpimän vastaanoton ja iloista yhdessäoloa sekä lohipiirakkaa. 9. Minkä kirjan luit viimeksi? Viime aikoina on tullut luettua lähinnä työhöni liittyvää kirjallisuutta. Viimeksi luin kirjan Moderni kriisilainsäädäntö. 10. Mikä on mottosi? Ajattele suuria, mutta nauti pienistä. Kuva: Timo Kankaanpää MERITUULI / HAVSVINDEN 7

8 Know-How -messut olivat jälleen menestys Marraskuun lopulla Botniahallissa järjestetyt knowhow 2012 koulutus, työelämä- ja rekrytointimessut olivat jälleen menestys. Messuilla tutustuttiin koulutusvaihtoehtoihin, työelämän mahdollisuuksiin ja rekrytointiin ahkerasti yhden illan ja päivän aikana. Messut tavoitti tärkeät kohderyhmät Pohjanmaan alueelta. Näytteilleasettajia messuilla oli runsaat 150 ja kävijöitäkin riitti yhteensä 8131 henkeä. Myös Vaasan kaupunki oli näyttävästi esillä omalla lavallaan. Kaupungin ständillä oli tietoa kaikista kaupungin toimialoista ja työmahdollisuuksista. Karkkien ja kassien metsästyksen ohessa messuvieraat saivatkin kuulla arvokasta tietoa kaupungin tarjoamista vaihtoehdoista. Nuoret kyselevät innokkaasti kesätöistä, mutta myös muita kysymyksiä työpaikoista ja koulutuksista esitetetään. Kaupunki työnantajana vaikuttaa kiinnostavalta, mikä on tietysti mukava asia, totesi Anna-Riitta Ekdahl varhaiskasvatuksen puolelta. Kesätyöhaku onkin pian ajankohtainen ja odotettavasti on taas lähes 2000 hakemusta kaupungin eri työpisteisiin. Työvoimasuunnittelija Sari Räsäsen mukaan nuoret ovat kiinnostuneita kesätöistä laidasta laitaan. Kaupungilla on tarjolla hyvin monipuolisesti kesätyöpaikkoja ja aina kun uusia syntyy, niistä ollaan hyvin kiinnostuneita. Kaikkiaan kesätyöntekijöitä palkataan reilut 300, joten joka kuudes hakija saa paikan, Räsänen kertoo. Joulu tulee päiväkoteihin hyvissä ajoin Päiväkodeissa joulu otetaan vastaan pitkän kaavan mukaan. Tämä tarkoittaa joululauluja, leikkejä ja tietysti päiväkodin koristelua jouluiseksi. Ohessa tyylinäytettä Alkulan päiväkodista. 8

9 Sähköisten opetusmenetelmien käyttöä kehitetään ja lisätään Erilaiset sähköiset apuvälineet ovat tulossa kovaa vauhtia perinteisten oppimenetelmien tueksi. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytön vahvistaminen on koulutuspolitiikkamme keskeisimpiä tavoitteita ja osa koulumaailman tulevaisuutta. Vaasan kaupungissa TVT:n käyttöä ja kehittämistä varten on perustettu työryhmä. Sivistystoimen johtaja Christina Knookalan asettaman kuntatason työryhmän tavoitteena on tukea oppimista ja kehittää tieto- ja viestintätekniikan pedagogista käyttöä kaupungin oppilaitoksissa. Lisäksi tarkoituksena on vahvistaa yhteisöllistä työskentelyä yli toimialojen, sekä jakaa ja levittää hyviä käytänteitä. Ryhmässä ovat mukana kaikki opetuspuolen yksiköt sekä kirjasto. Tavoitteena koulupuolella on olla jos ei aivan edelläkävijöitä, niin ainakin kehityksen kärjessä TVT:n hyödyntämisessä. Haluamme tällaisen ryhmän kokoamisella varmistaa, että kaikki olemassa oleva tietotaito ja kokemus yhdistetään ja niistä poimitaan hyödyt kouluille pedagogiseen käyttöön, Knookala esittelee. Knookalan mukaan on tärkeää pysyä oppimisen ja opettamisen digitalisoitumisen kehityksessä mukana. Lisäksi Vaasassa on tähän hyvät edellytykset ja suunnitelmat. TVT:n kehittäminen vaatii luonnollisesti laitehankintoja, joihin on jo olemassa tulevaisuuden suunnitelmia. Tässä vaiheessa on kuitenkin tärkeää saada aikaan kokonaissuunnitelma niistä tarpeista ja hyödyistä, joita digitalisoituminen tuo mukanaan. Tämä onkin perustetun työryhmän ensimmäinen toimenpide. Ei pelkkää teknologiaa Tulevaisuudessa koulumaailmaan on yhä vahvemmin tulossa mukaan erilaiset digitaaliset ja sähköiset apuvälineet. Smartboardit, videotykit ja muut audiovisuaaliset työkalut tulevat osaksi opetussuunnitelmia. Haasteita tälle tuo luonnollisesti opettajakunnan eri lähtötasot teknii- kan hallitsemisessa. Pelkkä teknologian lisääminen kouluissa ei riitä. Tarvitaan myös uudenlaisia TVT:n käyttöä tukevia pedagogisia malleja ja toimintatapoja uusien työkalujen hyödyntämiseen. Digitalisoituminen vaatii myös sisältöjä, pelkkä laitteisto ei riitä, Knookala muistuttaa. Tulevaisuudessa digitalisoituminen saattaa olla murros esimerkiksi oppikirjateollisuudelle ja koetilaisuuksille sekä arvioinneille. Toimivat tietokonepohjaiset kokeet voivat tehostaa opetusta, sillä niiden ansiosta kokeiden tarkistaminen nopeutuu ja jättää enemmän aikaa esimerkiksi oppituntien suunnittelulle. Tulevaisuuteen kuuluu mm. ylioppilaskokeen siirtyminen kokonaan tietokonepohjaiseksi jo muutamien vuosien sisällä, Knookala arvioi. Teksti: Timo Kankaanpää Kuva: Stocphotos MERITUULI / HAVSVINDEN 9

10 Hyvä soittoasento, ruokavalio sekä henkinen ja fyysinen hyvinvointi kuuluvat ammattimuusikon arjen peruspilareihin. Unettomuuteen apua lääkkeettömästi Noin kolmasosalla suomalaisista työikäisistä esiintyy unettomuusoireita ja vajaalla kymmenesosalla on pitkäkestoinen unettomuushäiriö. Erityisesti pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa lääkehoito pikemminkin vaikeuttaa kuin helpottaa kokonaistilannetta. Lääkkeettömiä menetelmiä on kuitenkin vähän tarjolla. Tähän tuo apua unettomuuden kognitiivis-behavioraalisen ryhmähoidon malli, jota on alettu tarjoamaan myös Vaasan Aluetyöterveydessä. Unettomuutta on perinteisesti hoidettu lääkkeillä, mutta uudemmat tutkimukset ovat osoittaneet lääkkeettömät hoidot tehokkaimmiksi ja turvallisemmiksi. Työterveyslaitoksen lääkkeettömän unettomuuden hoidon koulutuksen käyneet työterveyshoitajat Satu Kyntäjä ja Maarit Malin ovat erittäin tyytyväisiä uudenlaisesta ryhmähoidosta tulleeseen palautteeseen. Tällä hetkellä Aluetyöterveydessä on käynnissä järjestyksessään toinen uniryhmä, ja hoitomuotoa on tarkoitus jatkaa niin kauan kuin tarvetta ilmenee. Ryhmät ovat suunnattuna toiminnallisesta unettomuudesta kärsiville. Tämän taustalla ei ole varsinaista sairautta; vaan stressi, huolet, äkilliset elämänmuutokset tai ulkopuoliset häiriötekijät estävät nukahtamista tai herättävät liian varhain. Yhteiskunnan kiihtyvä muutostahti ja kovat suorituspaineet selviytyä opiskelusta, työstä, harrasteista ja ihmissuhteista tehokkaasti lisäävät riskiä toiminnalliseen unettomuuteen, Malin ja Kyntäjä esittelevät. Erilaisia oireita Unettomuus voi olla usein hyvinkin pitkäkestoista ja siihen liittyy jokin elämäntilanteeseen liittyvä tekijä. Toiminnallisella unettomuudelle tyypillistä on, että oireet jatkuvat, vaikka laukaiseva tekijä on jo ohi. Unettomuuteen liittyy hyvin erilaisia oireita. Se voi ilmetä nukahtamisvaikeutena, unessa pysymisen vaikeutena, katkonaisena nukkumisena tai liian varhaisena heräämisenä. Nämä oireet puolestaan aiheuttavat usein erilaisia terveydellisiä oireita ja toimintakyvyn alenemista. Alakuloisuus lisääntyy, vireystila laskee,stressinsietokyky ja kipukynnys alenevat, Kyntäjä kertoo. 10

11 Aluetyöterveyden uniryhmä käyttää kognitiivis-behavioraalista ryhmähoidon mallia. Behavioraalisilla menetelmillä parannetaan sänky-uni-assosiaatiota rauhoittamalla sänky vain nukkumista varten ja säännöllistämällä unirytmiä. Kognitiivisilla menetelmillä löydetään vaihtoehtoisia tapoja käsitellä uneen liittyviä huolia ja muuta ajatuksellista ylivireyttä. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa ja se on kooltaan 5-7 henkeä. Ryhmällä on viisi eri teeman sisältävää kokoontumista sekä myöhemmin järjestettävä seurantakokoontuminen. Perehdymme ryhmissä haitallisiin toimintamalleihin ja niistä poispääsemiseen. Erityisen tärkeäksi nousee unen huolto, jolla tarkoitetaan nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä unta sekä vireyttä parantavia toimenpiteitä. Näihin liittyvät mm. päivän ruokailutottumukset, säännöllinen elämänrytmi sekä iltatoimet ennen nukkumaan menoa, Malin painottaa. Viisi eri teemaa Työterveyshoitajien mukaan uniryhmät ovat lähteneet mukavasti käyntiin. Työterveyshoitajien lisäksi Aluetyöterveyden neljän hengen unitiimiin kuuluvat työterveyslääkäri sekä työterveyspsykologi, joilla on omat teemakertansa. Ryhmissä erittäin tärkeää on toisilta ryhmäläisiltä tuleva vertaistuki ja kokemusten vaihtaminen. Oleellista on päästä pois unensaannin suoritusahdistuksesta ja tehdä nukkumaanmenosta rentouttava kokemus. Huomioitavaa on, että tällainen ryhmämalli ei sovi kaikille esimerkiksi tiiviin aikataulun ja sitoutumisen takia. Uniryhmistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä aluetyöterveyteen. Uniryhmien teemat: 1. Unen fysiologiaa, unettomuuden haitta-asteen arviointi 2. Unilääkkeet, unipäiväkirjat 3. Rentoutuminen, unenhuolto 4. Haitalliset/vaihtoehtoiset ajattelumallit 5. Unirytmin säännöllistäminen Työterveyshoitajat Satu Kyntäjä ja Maarit Malin ovat tyytyväisiä uniryhmän tuloksiin. Teksti ja kuva: Timo Kankaanpää Piirrokset: Mira Sparf MERITUULI / HAVSVINDEN 11

12 Mitä katukyltit kertovat? Viikingalla sijaitsevat Apollontie, Iiriksentie, Neptunintie, Pallaksentie, Saturnuksentie, ja Vetokannaksella olevat Näkinkuja ja Vellamonkatu ovat kaikki saaneet nimensä 1800-luvun purjelaivoista. Merenkäynti on ollut Vaasalle aina tärkeä osa menestystä ja hyvinvointia. Merenkulkijat toivat muutakin kuin kielitaitoa, tuli muotivaatteita, tietoja kaukaisten maiden tavoista ja arvoista tuulahdus suuresta maailmasta. Laivanvarustaja Carl Gustaf Wolff ( ) perusti 1834 purjelaivaveistämön Palosaarelle Salmikadun varrelle. Hän rakennutti veistämöllään yli 40 alusta, jotka seilasivat maailman merillä. Uudella laivalla käytiin kuitenkin aina ensin Marseillen satamassa, jonne vietiin lautoja ja päällystettiin alusten pohjat sinkkilevyillä. Wolff rakennutti purjelaivansa, parkit, prikit ja kuunarit itse ja vastasi koko liiketoiminnasta yksin. Useasti laivoja rakennettiin myös siksi, että laivanrakentajien ammattitaito säilyisi. C.G. Wolffin runsaan 6100 lästin1) purjelaivasto oli 75% vaasalaisesta laivastosta ja 7% koko Suomen kauppalaivastosta. Hän oli yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä laivanvarustajista ja läänin suurin työnantaja. Merellä saattoi olla yhtä aikaa jopa 25 Wolffin omistamaa purjealusta. Hänen laivoillaan hoidettu terva- ja suolakauppa oli tuottoisaa, jo kolmessa vuodessa laiva tuli maksetuksi. Wolffin tulot olivat niin suuret, että maksamillaan veroilla peitettiin puolet kaupungin kunnallisista menoista. C.G. Wolffia pidettiin muutenkin suuressa arvossa. Hän maksoi aina hyvän hinnan ostamistaan tuotteista ja oli avulias. Katovuosina hän osti torimyyjiltä kaiken ylijäämän ja jakoi ne nälkää näkeville. Tuohon aikaan valtiopäivämiesvaalien ääniasteikko laskettiin valitsijan tulojen mukaan ja tästä syystä Wolff kieltäytyi ottamasta osaa vaaleihin, koska hänellä oli yksin yli puolet kaupungin äänimäärästä. C.G. Wolff hallitsi Vaasan merenkulkua kuolemaansa saakka1868. Pesäluettelo nousi siihen aikaan satumaiseen 2,6 miljoonaan markkaan, joka nykyrahaksi muutettuna on 10,8 miljoonaa euroa. myytiin 1854 tai Vellamo 280 lästin parkki valmistui1867. Sen omisti Wasa Varvsbolag (Vaasan veistämöyhtiö, jossa Wolffilla oli osuus). Pallas, 220 lästin parkki valmistui Se oli Wolffin oma laiva. Saturnus oli 287 lästin parkki, jonka Wolff omisti. Alus rakennettiin1860. Näcken (Näkki) 52 lästin kuunarin omistivat raatimiehet Efraim Hellsberg, Ernst Björkqvist sekä Gabriel Rewell. Alus valmistui Englantilainen korvetti Firefly ampui sen upoksiin Palosaaren satamassa Kauppaneuvos Carl Gustaf Wolffin itsensä mukaan on nimetty Palosaarelle johtava Wolffintie sekä Vaasan yliopiston auditorio Wolff. Lästi on vanha tilavuus- ja painomitta, jonka suuruus on vaihdellut ajan, tavaralajin ja paikkakunnan mukaan. Kadunnimissä esiintyvät purjealukset Alussa mainitut purjealukset ovat kaikki C.G. Wolffin telakalla rakennettuja, ja osan niistä hänmyös omisti itse. Apollo 250 lästin parkki rakennettiin 1858 ja se oli Wolffin oma laiva. Iiris 178 lästin prikin omisti konsuli Alfred Hedman. Laiva hoiti matkustajaliikennettä välillä Vaasa-Turku- Lyypekki. Neptun 165 lästin parkki oli Wolffin oma alus, joka Teksti: Eva Reinikainen 12

13 Oppia ikä kaikki Opiskelu töiden ohessa vaatii motivaatiota, kurinalaisuutta ja joustavaa ajanhallintaa. Mukanaan se tuo virikkeellisen harrastuksen, joka kehittää itseä kokonaisvaltaisesti niin ammatillisesti kuin ihmisenäkin. Teeriniemen koulun rehtori Mervi Hangasmaalla ja Hietalahden koulun erityisopettaja Katja Jokisella on pitkä kokemus aikuisopiskelusta. Kaksikon yhteinen opiskeluhistoria lähtee aina luvun alun erityispedagogiikan opinnoista jatkuen vuonna 2005 alkaneisiin kasvatustieteiden tohtoriopintoihin. Yhteinen opintaival on enää sinettiä vailla, sillä Jokinen ehti väitellä jo keväällä kasvatustieteiden tohtoriksi ja Hangasmaan väitöstilaisuus lähestyy kovaa vauhtia. Kasvatustieteen opiskeluja on helpottanut se, että opettajina teemme päivittäin samaa työtä, ja näin teoria sekä käytäntö tukevat mukavasti toisiaan, naiset kertovat. Mervin ja Katjan mukaan vertaistuen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Samassa tilanteessa oleva opiskelukaveri saa tsemppaamaan väsymyksenkin läpi. Useina viikonloppuina on lähdetty Kokkolan Chydeniusinstituuttiin ja samalla kyydeillä niitä reissuja on ollut mukava tehdä. Siinä ohessa on ollut tietysti upeaa vaihtaa mielipiteitä ja keskustella opintojen etenemisestä sekä sen hetkisistä tuntemuksista, Katja muistelee. Pitkän työuran opettajana tehneellä Mervillä on edessään pian eläkepäivät. Opintojen loppusuora osuu samaan ajankohtaan. Tavoitteena on, että tohtorina eläkkeelle, Mervi hymyilee. Tukea saatavilla Molemmat naiset korostavat aikuisopiskelussa motivaation tärkeyttä. Myös ympärillä oleva turvaverkko on tärkeä. Katja Jokinen ja Mervi Hangasmaa suosittelevat lämpimästi aikuisopiskelua. Tämä vaatii sen verran kurinalaisuutta, että innostuksen tulee lähteä omasta itsestä. Tietysti tämä vaatii ymmärrystä ja tukea myös lähipiiriltä, mutta omaa motivaatiota on löydyttävä. Ja ymmärtäväisiä aviomiehiä, naiset nauravat. Opiskelu töiden ohessa on usein aikaa vievää ja vaatii paneutumista. Mervi esimerkiksi on ollut väitöskirjaa tehdessä vuodenkin opintovapaalla. Tämä on onnistunut erilaisten ulkopuolisten rahoitusten turvin. Kannattaa kysellä henkilöstöpalveluista koulutustukijärjestelmästä. Lisäksi olen hakenut rahoitusta erilaisilta säätiöiltä ja rahastoilta. Näissäkin asioissa aktiivisuus palkitaan ja koulutusrahaa on ihan hyvin saatavilla, Mervi toteaa. Katja puolestaan teki reilun kuuden vuoden opinnot kokonaan työn ohessa. Onhan se vaatinut kärsivällisyyttä ja pitkiä iltoja koneella. Hyvä suunnittelu ja järjestelmällinen eteneminen ovat auttaneet. Omaan opiskelurytmiini sopi sellainen, että päätin joka toinen päivä kirjoittaa, kertoo Katja joka toimii myös tutorina Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Naiset suosittelevat kaikkia vähänkin kiinnostuneita hakeutumaan aikuisopiskelun pariin. Kannattaa aloittaa rauhallisesti esimerkiksi avoimen yliopiston kautta. Silloin näkee vaivattomasti, onko tämä se oma juttu. Teksti ja kuva: Timo Kankaanpää MERITUULI / HAVSVINDEN 13

14 Kuntaliitos sinetöi nuoriso-osastojen yhteistyön Seutukunnallinen yhteistyö nuorisopuolella on poikinut mm. Cheekin esiintymään alueen teini-ikäisille. Vaasan kaupungin nuoriso-osasto ja Vähänkyrön nuorisotoimi ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Kuntaliitoksen myötä tulevat muutokset ovat luontevaa jatkoa jo hyväksi havaituille toimintamalleille. Yhteistyötä on tehty muun muassa nuorisotiedotuksen parissa. Vaasan, Vähänkyrön, Laihian ja Isonkyrön yhteisenä hankkeena käynnistettiin alueellinen nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Reimari vuonna Seutukunnallinen nuorisotiedottaja työskenteli näiden kuntien alueella. Nuorisotiedottajien lisäksi alueen nuoria palvellaan myös verkossa nettisivujen ja Facebookin kautta. Hankkeen puitteissa myös yhteinen nuorisotapahtumien järjestäminen on tullut tutuksi Vaasan ja Vähänkyrön nuorisotyössä. Etsivä nuorisotyö Vuoden 2012 alusta vastuu etsivän nuorisotyön toteuttamisesta siirtyi kunnille. Vaasan kaupungin nuoriso-osaston Origossa tehtävää hoitaa kaksi etsivää nuorisotyöntekijää. Heidän toimialueeseensa kuuluu Vaasan lisäksi Vähäkyrö ja Mustasaari. Lisäksi etsivää nuorisotyötä tekee Resurscentret Föregångarna. Ensimmäisen toimivuoden aikana Origon etsivät nuorisotyöntekijät ovat tavoittaneet alueella 134 nuorta. tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja tarvittaessa ohjaa nuoria heidän tarvitsemiensa palveluiden pariin. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Origo Nuorten Kulttuuritalo Kultsa 2. krs Raastuvankatu 30 Kirsi Päivinen Maiju Laitinen Föregångarna Niclas Risku, Jonas Ehrman Teksti: Anna Seppänen Kuva: Petri Luikku Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka 14

15 Kommunsammanslagningen beseglar ett långvarigt samarbete Ordnandet av gemensamma ungdomsevenemang blivit vanligt inom ungdomsarbetet i Vasa och Lillkyro. Vasa stads ungdomsavdelning och ungdomsväsendet i Lillkyro har samarbetat redan länge. De ändringar som kommunsammanslagningen för med sig är en naturlig fortsättning på verksamhetsmodeller som redan har konstaterats vara bra. Samarbete har gjorts bland annat i anslutning till information som ges till ungdomar. Som ett gemensamt projekt mellan Vasa, Lillkyro, Laihela och Storkyro inleddes den regionala informations- och rådgivningsservicen Reimari för ungdomar år Den regionala ungdomsinformatören arbetade på dessa kommuners område. Utöver ungdomsinformatören betjänas regionens ungdomar även på nätet via webbsidor och Facebook. Inom ramen för projektet har även ordnandet av gemensamma ungdomsevenemang blivit vanligt inom ungdomsarbetet i Vasa och Lillkyro. Det uppsökande ungdomsarbetet är specialungdomsarbete och syftet med det är att finnas till för ungdomar och erbjuda dem möjligheter till trygga och förtroendeingivande kontakter med vuxna. Det uppsökande ungdomsarbetet försöker tillsammans med den unga lösa problem och frågeställningar samt hänvisar vid behov unga till den serviceform som han/hon behöver. Det uppsökande ungdomsarbetets viktigaste uppgift är att hjälpa unga personer under 29 år, vilka saknar utbildning och därför hamnar utanför arbetslivet eller som behöver stöd för att kunna nå den service som de behöver. Det uppsökande ungdomsarbetet erbjuder den unga ett tidigt stöd, om den unga själv vill ha det. Uppsökande ungdomsarbete Från och med början av år 2012 övergick ansvaret för det uppsökande ungdomsarbetet till kommunerna. Vid Vasa stads ungdomsavdelning Origo sköts uppgiften av två uppsökande ungdomsarbetare. Till deras verksamhetsområde hör förutom Vasa även Lillkyro och Korsholm. Vidare har Resurscentret Föregångarna också uppsökande ungdomsarbete. Under det första verksamhetsåret har Origos uppsökande ungdomsarbetare nått 134 ungdomar i området. Text: Anna Seppänen Bild: Petri Luikku MERITUULI / HAVSVINDEN 15

16 Kello-juhlassa palkittiin tasavuosista Perjantaina 26. lokakuuta vietettiin jälleen perinteistä kellojuhlaa, jossa muistettiin 30- ja 40 vuotta kaupunkia palvelleita. Kauniin tilaisuuden avaussanat lausui henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto. Juhlapuheen piti kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikan hyvästellyt Raija Kujanpää. Henkilöstön puheenvuoron tilaisuudessa käytti lastensuojelun johtaja Hilkka Sundqvist, joka muisteli puheessaan kulunutta 30 vuotta lämmöllä. 40 vuotta Laurila Markku Mittausmies Lehtonen Harri Kunnallistekniikan työntekijä Perätalo Terho Huoltomies Sand Paula Lastenhoitaja Silén Rita Kanslist Valkama Jukka Mittausmies 30 vuotta Anderssen Maj-Britt Klasslärare Ania Vesa Käyrätorven äänenjohtaja Bergström Sinikka Vastaava ohjaaja Bertell Raili Sairaanhoitaja Björnvik Monica Telefonist Broms Maarit Koulutussuunnittelija Byrkjeland Tiina Peruskoulun lehtori Eerio Tellervo Hallintosihteeri Esselström Ann-Sofie Konditionsskötare Filppula Elina Sosiaalityöntekijä Flander Liisa Puistotyöntekijä Fröjdman Barbro Tandskötare Grandell-Koskenniemi Inger Företagshälsovårdare Gräsbeck Eva-Liisa Tekninen avustaja Haavisto Barbro Planeringsassistent Hammarström Maj-Viol Barnskötare Hankilanoja Ari Liikuntapaikkojen hoitaja Hannula Pirkko Toimistosihteeri Haveri Marja Hoitaja Hirvi Merja Hoitaja Hyytinen Raili Lastentarhanopettaja Hänninen Mikko Vanhempi lehtori Höglund Birgitta Skoldirektör 16

17 Iivonen Irma Ylihoitaja Järvi Sirpa Siivooja Kaivonen Tuulikki Välinehuoltaja Kallio Eeva-Liisa Laitoshuoltaja Kallio Markku Erityisluokan opettaja Katajamäki Eija Vanhempi lehtori Kleimola Marja-Liisa Hoitaja Knipström Camilla Primärskötare Kukkohovi Kari Suomenkiel.lukiokoul.rehtori Kukkohovi Pirjo Luokanopettaja Kulmala Birgit Lastenhoitaja Laasanen Helena Toimistosihteeri Lahtinen Tiina Toimistonhoitaja Lajunen Eija Suurtalouskokki Luomala Tarja Koulusihteeri Mård Birgitta Palkkasihteeri Mäkelä Esko Vesi- ja viemärilaitosasentaja Männikkö Merja Laitoshuoltaja Nuuja Iiris Työfysioterapeutti Pakarinen Lea Perhepäivähoitaja Peltokoski Pirjo Kodinhoitaja Pihlajamäki Arja Laitoshuoltaja Raudaskoski Risto Lehtori Rautio Ulla Talouspalvelujohtaja Rintamäki Rita Työterveyssihteeri Ristolainen Sirkka Ruokapalvelutyöntekijä Ritala Johanna Peruskoulun lehtori Ruuhinen Heikki Kiinteistönhoitaja Sainio Tarja Terveyskeskuslääkäri Salmensuo Maija Ruokapalvelutyöntekijä Sandelin Virva Toimistotyöntekijä Sara Ari Puistotyöntekijä Schöring Christina Barnträdgårdslärare Seilonen Kimmo Laitosmies Sirén Liisa Työsuojeluvaltuutettu Suhila Katariina Sairaanhoitaja Sundqvist Hilkka Lastensuojelun johtaja Suoranta Anna-Liisa Taloussuunnittelija Swanljung Eva Markkinointipäällikkö Säily Raili Sairaanhoitaja Tammelin Hannele Palvelupäällikkö Udd Ulla Miljöingenjör Uusikylä Christel Redovisningschef Varteva Eeva Kiinteistöhallintosihteeri Veikkola Seppo Liikuntapaikkojen hoitaja Viertokangas Kristiina Perushoitaja Virta Sirpa Toimistopäällikkö Virtanen Aila Kaavoitusarkkitehti Wolff Helena Perhepäivähoitaja Ylimäki Elisa Taloussihteeri MERITUULI / HAVSVINDEN 17

18 Henkilöstöpalveluiden järjestämää koulutusta KEVÄT 2013 Henkilöstöpalveluiden järjestämään henkilöstökoulutukseen ilmoittaudutaan koulutuskalenteriohjelman kautta omilla tunnuksilla, tai sähköpostitse oman hallintokunnan yhteyshenkilön kautta. Heiltä saa myös tunnuksia koulutuskalenterin käyttöä varten. Pääpaino henkilöstöpalvelujen järjestämässä henkilöstökoulutuksessa 2013 on Esimiespassikoulutuksessa, mutta koulutusta tullaan järjestämään myös mm. työsuojeluun, palkka- ja palvelussuhdeasioihin, viestintään, tietotekniikkaan sekä työyhteisötaitoihin liittyen. Koulutuskalenterista löytyy aina tarkat tiedot koulutuksista. Muutoksissa tukemiseen liittyvä koulutus SELVIYTYJÄT SURVIVORS VAASA 2013! - YHDESSÄ HYVÄÄN MUUTOKSEEN koulutuskokonaisuus 1. Johda muutosta oikein Paikka: Opistotalo, auditorio Aika: Torstai, klo Kohderyhmä: Kaikki asiasta kiinnostuneet esimiehet ja erityisesti ne, joita muutokset tällä hetkellä koskettavat Alustajana: HTM, KTM, tohtorikoulutettava Marianne Laurila, Vaasan yliopisto Ilmoittautuminen: Koulutuskalenterin kautta viimeistään Muutos ja sen merkitys työssä Aika: helmikuu 2013, päivämäärä tarkentuu tammikuun alussa Kohderyhmä: kaikille asiasta kiinnostuneille Vaasan kaupungin työntekijöille avoin tilaisuus Lisätietoa koulutuskalenterista tammikuun alussa! 3. Muutoksen käsittelyn työkaluja - työpajatyöskentely Aika: helmikuu maaliskuu 2013, päivämäärä tarkentuu vuoden alussa Kohderyhmä: kaikki esimiehet, jotka haluavat syventää tietämystään muutostilanteen hallinnasta 4. Muutoksessa mukana - toimialakohtaiset vuorovaikutteiset tilaisuudet - järjestetään sopimuksen mukaan eri toimialoille Henkilöstön kielikoulutus Vaasa-opistolla ja Arbiksella Vaasan kaupungin henkilöstö voi osallistua Vaasa-opiston ja Vasa Arbiksen suomen ja ruotsin kielen tunneille (ei oma äidinkieli) sekä englannin kursseille maksutta. Henkilöstöpalvelut maksavat osallistumismaksun. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee osoittaa, että on Vaasan kaupungin palveluksessa. Suosittelemme FinTandem koulutusta toisen kotimaisen kielen opiskelussa. Kielikoulutuksiin ilmoittaudutaan suoraan Arbiksen ja Vaasa-opiston sivustojen kautta. ATK- koulutukset Henkilöstöpalvelut tarjoavat myös atk- koulutusta henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Kaikki atk- koulutukset järjestetään klo: Opiskelupaikkana Opistotalon luokkahuone 217. Kevään aikana järjestetään kursseja kolmeen eri osaamistasoon jaoteltuna seuraavissa MSOffice 2010-ohjelmissa: Word ja Excel. Lisäksi kurssit: PowerPoint, Access, PhotoShop Elements, Outlook ja kalenterin käyttö, josta 2 erillistä koulutusta. Koulutuksiin ilmoittautumiset määräaikaan mennessä (3-5 pv ennen koulutuksen alkamista) koulutuskalenterin kautta. Katso tarkemmat tiedot ja ajankohdat koulutuskalenterista. 18

19 Marja saateltiin eläkepäiville Tietotuotantopäällikkö, JUKO:n pääluottamusmies Marja Huovari saateltiin Itsenäisyyspäivän aattona vapaaherrattareksi koskettavassa eläkejuhlassa. Lähes 40 vuotta sitten kaupunkisuunnitteluun töihin tullut Huovari ehti tehdä pitkän uran työntekijänä ja edunvalvojana. Eläkkeelle siirtymisen myötä aktiiviselle Marjalle jää yhä enemmän aikaa harrastuksiin, kuten matkusteluun ja marjametsiin. Työtoverit ja Merituulen toimitus toivottavat Marjalle antoisia eläkepäiviä! Kiitokset Kiitos ruokahuollolle, ammattiosastolle, Isolahden koulun väelle. Sekä erityiskiitos Ullalle ja Liisalle jäädessäni eläkkeelle. Raili Rappe Kiitokset työtovereille yhteisistä vuosista ja kiitos minua eläkejuhlassa muistaneille. Åke Engman Kiitokset muistamisesta Markku Laine MERITUULI / HAVSVINDEN 19

20