Liite 2. SPC Finland toimintasuunnitelma Tausta

Transkriptio

1 Liite 2. SPC Finland toimintasuunnitelma Tausta 1.1 Lähimerenkulun edistäminen EU:n liikennepolitiikassa Lähimerenkulun edistäminen on sisältynyt EU:n liikennepolitiikkaan keskeisenä periaatteena jo 1990-luvulta alkaen. Se sisältyy Ateenan julistukseen, joka hyväksyttiin EU:n liikenneministerineuvoston kokouksen päätelmissä kesäkuuta Ateenan julistuksen mukaan lähimerenkulun roolia on vahvistettava saavutettavuuden ja kaupan turvaamiseksi, ja siirtämään pitkän matkan tiekuljetuksia merikuljetuksiksi. Liikenteen valkoisen kirjan 2011 tavoitteiden ohella lähimerenkulun edistäminen vastaa kapasiteetti-, energia- ja ilmastollisiin haasteisiin. Julistuksessa tunnustetaan European Shortsea Networkin (ESN) ja sen jäsenten, lähimerenkulun edistämiskeskusten, SPC:iden tärkeä rooli tässä yhteydessä. EU:n liikenteen valkoisen kirjan 2011 tavoitteena on kilpailukykyinen ja kestävä liikennejärjestelmä. Lähimerenkulun edistämisen kannalta merkittävimmät tavoitteet liittyvät liikenteen valkoisen kirjaan tavoitteisiin vähähiilisten kestävämpien polttoaineiden käytön lisäämisestä sekä multimodaalisten logistiikkaketjujen suorituskyvyn optimointiin, jossa nostetaan esille energiatehokkaampien liikennemuotojen hyödyntäminen sekä energiatehokkuuden lisääminen liikennemuotojen sisällä. yli 300 km:n pituisten maanteiden tavarankuljetusten siirtäminen tehokkaiden ja ympäristöystävällisten rahtikäytävien avustuksella muihin liikennemuotoihin, kuten rautatie- tai vesiliikenteeseen, 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja yli 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös tarvittavan infrastruktuurin kehittämistä. Nämä liikennepoliittiset lähtökohdat ovat yhteinen tausta kaikkien SPC:iden toiminnalle ja roolille, joka on kussakin maassa sopeutunut kansallisiin merenkulun kehittämistarpeisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin. 1.2 Eurooppalaiset lähimerenkulun edistämiskeskukset (SPC) Ensimmäinen SPC perustettiin vuonna 1997 Hollantiin. Sen jälkeen verkosto laajeni nopeasti, ja European Shortsea Network (ESN) perustettiin vuonna SPC Finland on yksi verkoston perustajajäsenistä. Heinäkuussa 2014 Euroopassa toimii 20 SPC:tä, jotka tunnetaan hyvin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Edistämistoimintaa on myös Pohjois-Amerikassa, ja maailmanlaajuisen verkoston perustamista onkin ehdotettu. 1 Council conclusions on the Mid-Term Review of the EU s Maritime Transport Policy until 2018 and Outlook to 2020 TRANSPORT, TELECOMMUNICATIONS and ENERGY Council meeting, Luxembourg, 5 and 6 June

2 SPC:iden asema on tunnustettu ja niiden kansainvälistä toimintaa on tuettu eri EUrahoitusinstrumenttien kautta. ESN on toimittanut Euroopan komissiolle strategisen toimintasuunnitelman ensimmäisen version vuosille , jonka pohjalta neuvotellaan jatkotoiminnasta ja -hankkeista. Kansainvälinen yhteistyö on olennaista merikuljetusketjun edistämisessä, mutta se edellyttää aktiivista panosta kansalliseen toimintaan eri maissa. Käytännössä EUrahoituslähteet korvaavat kansainvälisestä hanketoiminnasta korkeintaan 50 % ja kunkin SPC:n on löydettävä kansallinen omarahoitusosuutensa. Kaikki SPCt toimivat kontaktipintoina oman maansa liikennetutkimukseen ja edistävät näin kansainvälistä hanketoimintaa. Samalla ne kartoittavat mahdollisia hankekumppaneita, erityisesti alan yrityksiä. 1.3 Lähimerenkulun edistämistoiminta Suomessa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland on toiminut valtakunnallisena lähimerenkulun ja intermodaalikuljetusten edistämiskeskuksena jo vuodesta Toiminnan tavoitteena on edistää Suomen kansainvälisiä vienti- ja tuontikuljetuksia, joiden osana on merikuljetus. Korostamme koko kuljetusketjun toimivuutta ja kansainvälisten vientija tuontikuljetusten sujuvuutta. SPC Finland on tärkeä, puolueeton vaikutuskanava, jonka asiantuntemusta useat eri sidosryhmät käyttävät kuljetusalaan liittyviä päätöksiä valmistellessaan. SPC Finlandin brändiä on jo 14 vuoden aikana suunnitelmallisesti rakennettu yhteiskunnan ja elinkeinon tuella. SPC Finlandin toiminta on ollut näkyvää ja olemme osallistuneet aktiivisesti hankekumppanina Euroopan komission kanssa yhteistyössä toteutettuihin hankkeisiin. Viimeisimpänä toteutettiin ESN, the Way Forward -hanke vuosina SPC Finland perustettiin Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) Porin-yksikköön. Tammikuun alussa 2014 MKK liitettiin osaksi Turun yliopiston Brahea-keskusta. 1.4 SPC Finlandin toteutunut toiminta SPC Finlandin toiminta on ollut hyvin laaja-alaista, lähtien tiedotuksesta, raporteista, esitteistä, tilaisuuksien järjestämisestä ja osallistumisesta ESN-toimintaan. Erityisiä teemoja ovat olleet lähimerenkulun pullonkaulat, erityisesti tullimenettelyihin liittyvät pullonkaulat, Suomen kautta kuljetettava Venäjän-transito ja älyliikenne. Lisäksi olemme vuodesta 2006 alkaen koostaneet vuosittain Varustamobarometrin, joka tarjoaa tietoa varustamoalan sekä samalla Suomen talouden tulevaisuudennäkymistä. Olemme vastanneet useisiin lähimerenkulkuun liittyviin EU-konsultaatioihin. Viime vuosien aikana toiminnassa ovat korostuneet ympäristökysymykset sekä liikenteen EU-rahoitusneuvonta, mikä on lähtenyt sidosryhmien tarpeista. Toiminnan painopiste on siirtynyt yleisemmästä tiedottamisesta vaativiin asiantuntijatehtäviin.

3 Yksi tärkeä SPC Finlandin toimintamuoto on liikennetutkimuksen disseminaatio ja popularisointi. SPC Finlandin henkilöstö on toiminut asiantuntijana ympäristökysymyksissä. Merikuljetusalan ympäristökysymyksiin liittyvän asiantuntemuksen puitteissa olemme osallistuneet usean hankeraportin tuottamiseen, kirjoittaneet artikkeleita ja esitelmöineet useissa tilaisuuksissa. Olemme toimittaneet Kuljetukset ja ympäristö - julkaisun jo neljänä vuosikertana. Julkaisu on toimitettu myös englanniksi, ja se kattaa ympäristöalan lainsäädäntöä ja liikenteen strategioita, sekä päätöksentekoprosessin kuvauksen liikenteen, erityisesti merenkulun ympäristövaikutukset (erityisesti päästöt ilmaan, veteen ja kiinteät jätteet) tietoa polttoaineen rikkipitoisuuden rajoittamisesta, vaihtoehtoisista polttoaineista (LNG, biopolttoaineet) satamien ympäristökysymykset käytettävissä olevat rahoituslähteet sekä kannustimet päästöjen laskennan ja vertailun lähtökohdat EU:n komission Marco Polo -ohjelmasta rahoitetussa ESN, the Way Forward hankkeessa olimme SPC Norjan kanssa vastuussa ympäristöön liittyvän työpaketin toteutuksesta ja koordinoinnista. Tuotimme sisältöä SECA-raporttiin erityisesti rikkipesureista, eri vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttötilanteesta (mm. LNG, biopolttoaineet), satamien ympäristötoimista sekä tukimahdollisuuksista. Kirjoitimme uutisia ympäristöalalta ja koostimme ESN -ympäristötiedotteen, joka lähetettiin sähköpostitse yli 500 vastaanottajalle ympäri Euroopan. Lisäksi järjestimme Kuljetusketjun tulevaisuus -seminaarin Porissa. Seminaarissa käytiin läpi rikkisäädökseen valmistautumisen tilannetta Suomessa, ja esiteltiin myös rahoitusmahdollisuuksia. Olemme esitelleet SECA-raportin tuloksia mm. Euroopan komission järjestämässä lähimerenkulun ja merten moottoriteiden kokouksessa (osallistujina SPCt sekä viranomaistahon yhteyshenkilöt), European Maritime Day konferenssissa Bremenissä ja kansallisesti esimerkiksi Oulun rikkidirektiivi-infopäivässä ja MKK:n muissa tapahtumissa sekä koulutuksissa. Tarjoamme asiantuntija-apua ja hankimme tietoa kuljetusalalle soveltuvista EUrahoituslähteistä. Soveltuvia rahoituslähteitä on ollut sekä Marco Polo-ohjelmassa, että enenevässä määrin myös TEN-T ohjelman puitteissa. Kartoitamme hankkeita yhteistyössä satamien ja varustamoiden kanssa, ja välitämme tietoa hankerahoitusmahdollisuuksista sekä tiedotteiden että tiedotustilaisuuksien kautta. Tietoisuus näistä hankerahoitusmahdollisuuksista, ja sen seurauksena myös hakemusten määrä on lisääntynyt Suomessa.

4 1.5 ESN:n strategian ja toimintasuunnitelman toteuttaminen Suomessa Jatkotoimintamme lähtökohtana on koordinoida Suomen kansallinen lähimerenkulun edistämistoiminta tehokkaammin European Shortsea Networkin (ESN) strategisen toimintasuunnitelman kanssa. Viime ESN-hankkeen myötä syntyi uusia yhteistyömalleja sekä verkoston sisällä että Euroopan komission kanssa. Tämä tuo synergiaa lähimerenkulun edistämiseen, koska monet kuljetuspäätökset tehdään kansainvälisesti myös Suomea koskien. Samalla suomalainen näkökulma ja tarpeet nousevat esille tehokkaammin eri foorumeilla. SPC:n ja ESN:n kautta tapahtuvan vaikuttamisen lisäarvo on lähimerenkulun kokonaisvaltaisuus. Suunnitelmaa työstetään vielä komission kanssa käytävien keskustelujen yhteydessä. ESN:n strategiassa lähdetään liikkeelle lähimerenkulun käsitteen kirkastamisesta ja esille nostamisesta a. viestinnän avulla: ESN-portaali ja webbisivu, englanninkieliset ajankohtaistiedotteet ja esitteet, koulutus, vuosittainen ESN-konferenssi, lehdistötiedotteet, osallistuminen messuille ja muille foorumeille. Suomi nousee kattavasti paremmin esille: liikenneinfrastruktuuri, kuljetuspalvelut (meri- ja takamaayhteydet), suomalaiset toimijat, logistiikkaosaaminen, älyliikenne, talvimerenkulku b. vahvistamalla ESN:n organisaatiota: pysyvä sihteeristö, laillinen status, edustus Brysselissä organisoitumisen hyötynä on toiminnan uskottavuuden lisääminen EU-tasolla sekä maailmanlaajuisesti tiedonkulku ja välitys paranee edellyksenä on kuitenkin toiminnnan rahoitus eri EU-lähteistä c. korostamalla eurooppalaista profiilia: kansalliset ja Euroopan laajuiset markkinointikampanjat, esittäytyminen Euroopan parlamentille lähimerenkulku nousee esille sekä Suomessa että Euroopan tasolla kansalliset sidosryhmät voivat tuoda esille omia näkökantojaan d. edistämällä tietoisuutta single window -yhden luukun periaatteesta merenkulun hallinnollisissa menettelyissä Suomen näkökulmasta voimme toisaalta tuoda esille omia hyviä käytäntöjä, toisaalta käydä läpi kansallisesti pullonkauloja ja niiden ratkaisuja eri sidosryhmien kanssa Keskipitkällä aikavälillä tavoitteena on kehittää laadukasta lähimerenkulkua meriklusterin osana a. edistämistyökalujen avulla: tietokannat: säännöllinen linjaliikenne, tietokanta muista operaattoreista, satamat, terminaalit ja palvelut lähimerenkulun ympäristöasioiden tietopankki, päästölaskurit hyvien käytäntöjen ja esimerkkien levittäminen Suomessa osallistumme eri työkalujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. b. lisäämällä synergiaa muiden instituutioiden kanssa, kuten ECSA, ESPO, ECASBA/FONASBA, ESC.

5 edistää myös suomalaisten toimijoiden yhteyksiä Euroopassa c. osallistumalla Ateenan julistuksen toteutukseen ja sen seurantaan d. välittämällä yhdenmukaistettua tilastotietoa Suomen osalta tilastotietoa on hyvin saatavilla, mutta lähimerenkulun eli Euroopan sisäisten merikuljetusten osalta on tehtävä erillisiä kyselyitä satamille Pidemmän aikavälin tavoitteena on vahvistaa lähimerenkulkua omana alanaan ja osana laajempaa politiikkaa Tarvitaan keskustelua Suomen näkökulmasta ESN-strategiaan ja sen lähimerenkulun tavoitteisiin, suhteessa meriliikenteen strategiaan. Strategiavedoksessa mainitaan: EU-kansalaisten työllistyminen lähimerenkulun aluksilla laivaston uudistaminen ja satamaterminaalien kehittäminen vastaamaan ympäristövaatimuksia lähimerenkulun liittäminen merten moottoriteiden ja vihreiden kuljetuskäytävien logistiikkaketjuun my cargoes -webbipalvelun kehittäminen rahdinantajille efreight tietopalvelun ja foorumin kehittäminen standardoidun tiedonvaihdon ja liikeprosessien edistämiseen. 1.6 SPC Finlandin jatkotoimintasuunnitelma Toimintamuodot - kaikissa toimissa synergia ESN:n kanssa SPC Finland edistää lähimerenkulkua Suomen lähtökohdista käsin. tuo esille Suomen erityisolosuhteita ja -tarpeita Euroopan tasolla. toteuttaa eurooppalaista lähimerenkulun edistämisstrategiaa Suomessa yhteistyössä European Shortsea Networkin ja muiden sidosryhmien kanssa. on tärkeä, puolueeton vaikutuskanava, jonka asiantuntemusta useat eri sidosryhmät käyttävät kuljetusalaan liittyviä päätöksiä valmistellessaan. Kansainvälinen vaikutuskanava Verkostointi Projektit SPC Finland Asiantuntijapalvelut Tietopalvelut Markkinointi

6 1. Tietopalvelut Merikuljetusalan portaali uutiset ja tietokannat Tarjoaa dynaamista tietoa merikuljetuksista päätöksentekoa varten a) kuljetusala ja EU-tieto painottuvat b) tietokanta säännöllisistä laivareiteistä; tieto varustamoista, satamista, tärkeimmistä kuljetuspalveluista c) ympäristötietopankki d) päästölaskuri Suomeen suuntautuvasta liikenteestä Portaalin kehittämiseksi perustetaan uusi webbisivusto, joka on teknisesti yhteen toimiva ESN:n sivuston kanssa. Raportit ja julkaisut Kuljetukset ja ympäristö Transport and the Environment ympäristöä koskevat tieto: päästöt ja niiden vaikutukset, säädökset, kustannukset sopeutumiskeinot: polttoainevaihtoehdot, infrastruktuuri, palvelut Varustamobarometri laajentaminen kansainvälisesti ja/tai muut kuin varustamot kattava: satamat, laivameklarit, satamaoperaattorit 2. Markkinointi Merenkulun imagokampanja Suomessa merenkulkualan imagon parantamiseksi ja tunnettuuden lisäämiseksi. useiden selvitysten mukaan merimatkat ovat SECA-alueella lyhenemässä toteutettava kampanja markkinoi merikuljetuksia, välittää tietoa merikuljetuksista ja -reiteistä, satamista ja niiden yhteyksistä, tuo esille merikuljetusten etuja best practice-tapausten kautta. kampanja sisältää laadittavan tiedotussuunnitelman mukaan tapahtumia, seminaareja, tiedotteita, videon, sosiaalisen median, road show, jossa esim. kontti kiertää Suomea SPC Finlandin 15-vuotisseminaari vuonna 2015 nostaa esille lähimerenkulkua ja sen etuja Kansainvälinen markkinointi Suomen erityisolosuhteet tunnetuksi

7 3. Asiantuntijapalvelut Lähimerenkulun perustieto kuljetusmäärät ja -rakenne eri satamissa, reitit kuljetustavat ja kuljettava tavara Ympäristö ympäristöä koskevat tieto: päästöt ja niiden vaikutukset, säädökset, kustannukset sopeutumiskeinot: polttoainevaihtoehdot, infrastruktuuri, palvelut ympäristöhankkeiden rahoitusneuvonta ja rahoituslähteiden kartoittaminen EU-liikenteen alan rahoitus ja hankekartoitus, verkostoiminen hakuneuvonta, hankekoordinaatio, hankekartoitus, tiedonvälittäminen. hakemukset ja niiden kommentointi (ml. liikennepoliittiset aspektit). Pullonkaulojen selvittäminen ja ratkaisut 4. Verkostointi ja vaikuttaminen Tapahtumien järjestäminen, sidosryhmäyhteistyö, vaikutuskanava sekä kansallisesti että kansainvälisesti. tiedotus- ja verkostointitilaisuuksien järjestäminen esimerkiksi Brysselissä o kuten MEP-tiedotustilaisuus pullonkaulojen kartoittaminen ja niiden ratkaisut 5. Kansainvälinen vaikutuskanava Pääasiallisesti European Shortsea Networkin kautta vuorovaikutus, synergia yhteiset hankkeet SPC Finland takaa Suomen osallistuminen hankkeisiin, vastinrahoitus tarvitaan Suomen markkinointi Euroopassa (merenkulun näkökulmasta) kohteena MEPit, komissio, eurooppalaiset kattojärjestöt (ECSA, ESPO,jne..) muiden SPC:iden kautta tapahtuva markkinointi esitteet; webbi, kaikki soveltuvat tiedotuskeinot Yhteydenpito Euroopan komissioon kokoukset ja muut tapaamiset

8 7. Projektit Meneillään Rikkidirektiivi ja uudet polttoaineet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama EAKR -hanke ajalla Hankkeen tavoitteena on tuottaa ja välittää ajantasaista tietoa rikkidirektiivistä ja uusista polttoaineratkaisuista rikkidirektiivin alueellisista vaikutuksista kustannusten kompensointitavoista rikkidirektiivin voimaantulon tarjoamista uusista liiketoiminta- ja muista mahdollisuuksista Hankkeen aikana järjestetään rikkidirektiiviaiheiset infopäivät Oulussa. Ensimmäinen infopäivä järjestettiin , ja toinen järjestetään Suunnitteilla Pohjanlahti-teemavuoden 2016 valmistelu aloitettiin keväällä. Teemavuosi on varsin laaja kokonaisuus, minkä vuoksi MKK/SPC Finland valmistelee esiselvityshanketta, joka jätetään Satakuntaliiton rahoitushakuun elokuun lopussa Pohjanlahden teemavuoden alustavana tavoitteena on Lisätä rajat ylittävää yhteistyötä, sekä kansainvälisesti että eri toimialojen kesken. Parantaa Pohjanlahden mahdollisuuksia toimia elintärkeänä väylänä pohjoiseen. Edistää alueen elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia liikenteellisestä näkökulmasta. Hyödyntää Pohjanlahden uutuusarvoa matkailuelinkeinon näkökulmasta. Tehdä Pohjanlahti tutuksi erityisesti Brysselissä. Esiselvityshankkeessa järjestettäisiin työpaja, jossa käydään läpi teemavuoden sisältöä. Lisäksi kartoitetaan mahdollisia rahoitusvaihtoehtoja. Teemavuosi kattaa sekä Suomen että Ruotsin rannikkoalueet. Kansainvälisiä hankehakuja Liikennealan hankkeet, esimerkiksi Horisontti 2020 ja Itämeren alueen Interreg-ohjelmat. Aihepiireissä esillä mm. rikkidirektiivin vaikutusten arviointi. Logistica Balticum Horisontti 2020 hanke-esitys, valittiin haun toiseen vaiheeseen Brahea-keskuksen yhteishankkeena