Sanotaan, ettei ikäihminen opi mutta oppiihan ne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sanotaan, ettei ikäihminen opi mutta oppiihan ne"

Transkriptio

1 Sanotaan, ettei ikäihminen opi mutta oppiihan ne Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta -projektin ( ) loppuraportti Pekka Roni Jaakko Tyni Tuula Immonen

2 2 Sisällys 1. Projektin päämäärät, tavoitteet ja kohderyhmä Projektin organisointi Projektin arvoperusta Projektin toteutus Taustatiedon hankinta Tuutorit vertaisohjaajina Tuutoreiden koulutus Asiakastyö ja tietotuvat Senioriportaali Tiedottaminen Oppijana projektissa Keitä oppijat olivat? Miksi opiskelemaan? Ikäihmiset tietoyhteiskunnassa Miksi juuri Kalliolan tietotupaan? Projektin loppuvaiheet Arviointia Senioreiden tietotuvan toimintamalli Lähteet... 24

3 3 Johdanto Kalliolan setlementin Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta -projekti ( ) käynnistettiin vastaamaan haasteisiin, joita tietoyhteiskunnan kehittyminen ja siihen liittyvien taitojen oppiminen asettaa erityisesti ikäihmisille. Kehittämishanketta rahoittivat Rahaautomaattiyhdistys ry. ja Microsoft oy. Ikäihmisistä suuri osa ei ole tottunut käyttämään tietotekniikkaa jokapäiväisessä elämässä samaan tapaan kuin nuoremmat ikäluokat. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys lisää eriarvoisuutta, kun osalla ihmisistä ei ole mahdollisuutta käyttää hyväkseen sen tarjoamia mahdollisuuksia. Eriarvoistuminen korostuu, kun myös sosiaali-, terveys-, asumis- yms. palveluihin liittyvää tietoa, lomakkeita ja toimintoja siirretään enenevästi internetiin. Internetissä on osaaville tarjolla myös osallistumis- ja vaikuttamiskanavia ja iloa elämään voi saada hyödyntämällä tietoteknologian tarjoamia vuorovaikutusmahdollisuuksia. Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta -projekti haki omalta osaltaan ratkaisumallia, jota soveltaen voisi poistaa esteitä ikääntyvien ihmisten osallistumiselta tietoyhteiskuntaan. Ongelmiksi nähtiin mm. se, että nuoret ohjelmistojen ja laitteiden suunnittelijat suunnittelevat laitteita toisilleen; esimerkiksi erilaisissa verkkopalveluissa ei ole riittävästi huomioitu seniorikansalaisten erityistarpeita (heikentynyt näkökyky, palveluiden esteettömyys, ohjeet). Tarjolla olevan atk-opetuksen tahti on myös usein liian nopea ikäihmisille, jolloin asioihin ei ole yleensä mahdollista palata useaan otteeseen eikä ole aikaa kotikoneita koskevien neuvojen antamiseen. Projektissa kertyneen tiedon ja kokemusten pohjalta työstettiin Seniorien tietotuvan toimintamalli, jonka keskeisenä ajatuksena on toteuttaa tietoyhteiskuntataitojen oppiminen ympäristössä (tietotuvat), jossa ohjaajina toimivat koulutetut vertaiset (tuutorit) ja oppiminen tapahtuu kunkin omassa tahdissa ja tarpeiden mukaan. Mallia kehitettiin ja toteutettiin pääkaupunkiseudulla kolmessa senioreiden tietotuvassa ja sitä voidaan soveltaa erilaisissa ikäihmisille suunnatuissa tietotekniikan opetustoiminnoissa. Lisäksi hankkeen aikana luotiin kohderyhmälle verkkopalvelu Senioriportaali, jonne on koottu hankkeeseen osallistuneiden kanssa neuvotellen ja heidän avullaan ikäihmisille tärkeää aineistoa. Tietotupien ylläpitoa ja Senioriportaalin kehittämistä jatketaan mahdollisuuksien mukaan projektin päätyttyä. Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta -projektin onnistuneisuudesta kertoo osaltaan se, että viestintäministeri myönsi Kalliolan setlementille projektista Vuoden osaamisteko - tunnustuksen maaliskuussa Perusteena tunnustukselle oli Kalliolan useiden vuosien ajan tekemä työ seniorikansalaisten tietoteknisten valmiuksien kehittämiseksi ja tukemiseksi. Tähän projektiraporttiin sisältyy hankkeen toteutusta kuvaava ja arvioiva osuus sekä liitteenä toiminnan mallinnus, Senioreiden tietotuvan toimintamalli. Kuvaus etenee aihepiireittäin, ei ajallisessa toteutusjärjestyksessä. Hankkeesta on tehty sisäisenä arviointina myös väliarviointi, joka on sisällytetty osaksi toteutuksen kuvausta ja arviointia.

4 4 1. Projektin päämäärät, tavoitteet ja kohderyhmä Projektin alkuvaiheessa tarkistettiin, onko tarvetta tehdä muutoksia hankkeen alkuperäisiin päämäärään ja tavoitteisiin käynnistysvaiheessa kertyneen tiedon pohjalta. Sisällöllisiä muutoksiin ei ollut tarvetta, joten täsmennysten jälkeen päämäärä ja tavoitteet ilmaistiin seuraavasti: Hankkeen päämääränä on ehkäistä ikäihmisten syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta luomalla heille mahdollisuuksia tietoteknisten valmiuksien oppimiseen ja soveltamiseen vertaistuellisten toimintamenetelmien avulla. Hankkeena tavoitteena on toteuttaa tietoteknistä opetusta tavalla, joka ottaa huomioon ikäihmisten oppimisen erityistarpeet ja mahdollistaa opitun soveltamisen arkielämässä soveltaa vertaistukeen perustuvia menetelmiä opetuksessa ja kouluttaa riittävä määrä vertaistukiohjaajia mallintaa toteuttu, hyväksi arvioitu toiminta Projektin ensimmäisen toimintavuoden aikana kertyneiden kokemusten perusteella syntyi ajatus tietotuvista. Ideana oli yhdistää saman katon alle tieto ja tupa eli oppiminen, monitasoinen sosiaalinen kanssakäyminen ja toiminta. Idean toteuttaminen asetettiin tavoitteeksi. Todettiin, että tietotupien puitteissa voitaisiin jatkaa muiden tavoitteiden toteuttamista, joiden lisäksi tuli vahvistaa sosiaalista kanssakäymistä ja monipuolistaa toimintaa. Projektin varsinaisena kohderyhmänä olivat Helsingin seudulla asuvat yli 55-vuotiaat ikäihmiset, jotka tarvitsivat apua tieto- ja viestintäteknisten taitojen hankinnassa. Tätä laajemman kohderyhmän tavoittamiseksi kehitettiin Senioriportaali. Hankkeen muina hyödynsaajina ovat vertaiskouluttajat sekä soveltuvin osin, hankkeessa tuotetun toimintamallin ja portaalin kautta ikäihmisten kanssa työskentelevät tahot. 2. Projektin organisointi Projekti toteutettiin nelivuotisena kehittämishankkeena ( ) ja sitä hallinnoi Kalliolan kehittämisyksikkö. Toteutuksesta vastasivat projektiin palkattu projektivastaava, kehittämisyksikön johtaja, osa-aikainen kouluttaja ja projektikoordinaattori vuosina 2007 ja 2008 sekä 17 vapaaehtoista vertaiskouluttajaa. Vertaiskouluttajat, tuutorit, osallistuivat aktiivisesti myös projektin suunnitteluun ja arviointiin. Yhteistyökumppaneina hankkeessa olivat Raha-automaattiyhdistys, Microsoft Oyj ja Doberman Consulting Oy. Projektin rahoituksesta vastasi pääosin Raha-automaattiyhdistys. Microsoft Oyj osallistui toimintaan järjestämällä koulutusta tuutoreille ja antamalla toiminta-avustusta, jolla voitiin mm. palkata puolipäivätoiminen kouluttaja vuosiksi 2007 ja Microsoft ja Doberman Consulting Oy toimivat yhteistyökumppaneina Senioriportaalin kehittämistyössä. Ray:n avustuksen päättymisen jälkeen toimintaa jatkettiin Helsingin kaupungin Terve ja

5 5 turvallinen kaupunki -toimikunnan myöntämän avustuksen turvin elokuusta vuoden 2009 loppuun. Hankkeen ohjaamisesta ja osittain arvioinnista vastasi tätä tarkoitusta varten valittu ohjausryhmä oman toimeksiantonsa puitteissa. Ryhmä kokoontui säännöllisesti ja sen tehtävänä oli seurata ja arvioida projektin tavoitteiden toteutumista, ohjata ja tukea toimintaa sekä edistää yhteistyö- ja verkostosuhteita. Ohjausryhmän jäseniä olivat Ilona Maaperä (Kalliolan kansalaisopisto), Pekka Roni (projektivastaava), Veikko Väisänen, Tuula Immonen ja Jaakko Tyni (Kalliolan kehittämisyksikkö), Maisa Krokfors (Enter ry.) ja Anu Haapanen (S-asunnot Oy). Ilona Maaperä toimii myös projektivastaavan mentorina. 3. Projektin arvoperusta Projektin käynnistys- ja hankesuunnitelman täsmentämisen vaiheessa pohdittiin toiminnan arvoperustaa ja selvitettiin toimintaympäristöön liittyvää käsitteistöä (esim. setlementtityö, empowerment, tietoyhteiskunta, elinikäinen oppiminen, vertaistuki ja vapaaehtoistyö) perustaksi projektin toteutukselle ja toimintamenetelmien kehittämiselle. Projektin kehittämistyön perustana olivat setlementtityölle ominaiset arvot, jotka Kalliolan setlementissä on muotoiltu seuraavasti: Erilaisuuden hyväksyminen Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen Tämän projektin käytännöissä arvot tarkoittivat ihmis- ja oppijalähtöisiä työskentelytapoja, vertaistuellisten oppimisen mallien soveltamista ja mahdollisuuksien luomista taitojen kehittämiseen oman kiinnostuksen mukaisesti. Tätä aihepiiriä käsitellään perusteellisemmin Senioreiden tietotuvan toimintamallin kuvauksen yhteydessä (liite). 4. Projektin toteutus Taustatiedon hankinta Projektin toiminta käynnistettiin huhtikuussa 2005 palkkaamalla hankkeelle vastaava ja vuokraamalla työtilat Sturenkadun setlementtitalosta. Projektin tavoitteiden tarkentamista ja toimintamenetelmien valintaa varten hankittiin taustatietoa tutustumalla aiemmin toteutettuihin, samaan aihepiiriin liittyviin hankkeisiin. Todettiin, että atk- ja muilla ikäihmisille suunnatuilla kursseilla oli kysyntää. Ikäihmisten yliopiston atk-kurssit olivat jo vakiintuneet ja niitä toteutettiin vuosittain muutamissa kaupungeissa. Eläkeläisjärjestöillä oli erilaisia koulutuskokeiluja vanhainkodeissa, palvelukeskuksissa, seurakunnissa ja järjestöissä. Erityisesti alkeiskursseilla oli paljon kysyntää. Stakes oli järjestänyt ikäihmisille atk-kursseja ja valmistanut erityisesti ikääntyneille tarkoitettua oppimateriaalia. Oppijoita, keski-iältään 68-vuotiaita, pyrittiin innostamaan jakamaan tietotaitoaan muille ikääntyneille. Lohjan vanhainkoti-palvelukeskuksen tietotupa

6 6 oli toiminut jo muutamia vuosia. Henkilökunta toimi opettajina ja kävijöiden suosiossa oli erityisesti verkkoyhteys kirjastopalveluihin. Kallion seurakunta järjesti tekstinkäsittelykursseja ikääntyneille. Vuonna 1997 oli perustettu ensimmäinen valtakunnallinen ikäihmisten atk-yhdistys Enter ry. vaikuttamisväyläksi tietotekniikan alalla. Tutustuminen muihin hankkeisiin ja projektivastaavan omakohtaiset kokemukset atkopettajana vahvistivat käsityksiä hankkeen lähtökohdista ja perusteista: Henkilökunnan tulee olla pätevää ja innostunutta ja mieluiten saatavilla tulisi olla myös apuopettajia. Koulutuksen tulee olla riittävän pitkä ja edetä ikäihmisille sopivassa tahdissa. Oppimisympäristön tulee olla hyvin suunniteltu, opetustilan riittävän hyvin valaistu ja laitteiston yhdenmukainen ja toimiva. Ilmapiiriltään ympäristön tulee olla positiivisesti tietotekniikkaan suhtautuva ja rohkaista käyttämään tekniikkaa hyväksi. Tuutorit vertaisohjaajina Projektin perusajatuksena oli toteuttaa opetus vertaistukeen nojautuen siten, että ikäihmisten oppimisen ohjaajina toimivat vapaaehtoiset vertaiset, jotka saavat tehtävään koulutuksen. Vuoden 2005 haastavimpia tehtäviä olikin vertaiskouluttajien rekrytointi, mikä aloitettiin heti projektin käynnistyttyä. Samanaikaisesti aloitettiin myös ohjaajien koulutuksen suunnittelu ja vertaistuellisen oppimisen mallin kehittäminen. Projektissa vertaisohjaajia kutsuttiin tuutoreiksi. Nimitys valittiin sen vuoksi, että tuutorointi toimintamenetelmänä vastasi projektin arvo- ja toimintalinjauksia. Projektissa tuutori tarkoitti asiantuntijaohjaajaa, joka toimii vuorovaikutteisesti, joustavasti ja tilanteisiin sopeutuvasti siten, että oppijan omaehtoisesta oppimisesta tulee pääasia. Näin pyrittiin vahvistamaan oppimisen ohella itseohjautuvuutta ja tarjoamaan molemmille osapuolille voimaantumisen mahdollisuuksia. Sopivien tuutoreiden löytymistä edisti projektivastaavan aikaisempi työ ikäihmisten atkkurssien opettajana; hänellä oli jo valmiina mielessään tuutoreiksi sopivia henkilöitä. Lisäksi tuutoreita haettiin tiedottamalla asiasta mm. vanhustyössä mukana oleville toimijoille. Ensimmäisen toimintavuoden loppuun mennessä koossa oli yhteensä 14 tuutoria. Toimintaan halukkaiksi ilmoittautuneet haasteltiin tehtävään soveltuvuuden varmentamiseksi. Valinnan edellytyksiä olivat kiinnostus ja motivaatio ikäihmisten kanssa toimimiseen. Atk-taidot eivät olleet valinnassa keskeisellä sijalla, koska valituille järjestettiin kattava tietotekniikan peruskoulutus. Valituiksi tulleille järjestettiin infotilaisuus, jossa kerrottiin toiminnan sisällöstä ja periaatteista sekä tehtiin atk-taitojen kartoitus. Syyskuussa 2005 aloitettiin ensimmäinen tuutorikoulutus, peruskurssi. Projektin toiminnassa oli mukana yhteensä 17 tuutoria. Alun perin aloittaneista jatkoi 75 % loppuun saakka ja uusia tuli mukaan koko toteutuksen ajan. Tuutoreiksi tultiin erilaisista elämäntilanteista, osa oli jo eläkkeellä, monenlaiset ammatit olivat edustettuina ja vain kaksi oli atk-ammattilaisia. Iältään tuutorit olivat vuotiaita. Projektin toiminnassa vertaiskouluttaja-tuutoreilla oli korvaamaton asema. He mahdollistivat projektin vertaistuellisen toimintaidean toteutumisen ja osallistuivat merkittävällä panoksella projektin kehittämistyöhön.

7 7 Projektissa koottujen palautteiden mukaan tuutorina toimimisen motiiveina olivat atktaitojen ylläpidon ja uusien asioiden oppimisen mahdollisuus sekä sosiaaliset kontaktit. Tuutoreiden motivaation, toimintakyvyn ja viihtyvyyden ylläpitoon kiinnitettiinkin erityistä huomiota. Toimintaedellytyksiä ylläpidettiin säännöllisillä koulutuksilla ja työnohjauksella. Yhteisiä virkistäytymisen muotoja olivat esim. liikunta, virkistyspäivät, juhlat, teatteri- ja museokäynnit ja illalliset. Opintoretkiä tehtiin mm. Tampereelle, Hyvinkäälle ja Tallinnaan. Tampereella oltiin tutustumis- ja vertaisarviointikäynnillä setlementti Naapurissa, jossa oli samantyyppistä toimintaa. Tallinnan matkan yhteydessä toteutettiin koulutusseminaari yhteistyössä Microsoftin kanssa. Seminaarissa tutustuttiin Windows- Vista sekä MsOffice 2007 ohjelmiin. Vapaaehtoiset osallistuivat myös Tikas - kouluttajakoulutukseen. Projektin väliarvioinnissa saatujen palautteiden mukaan oppijat kokivat vertaistuutoroinnin hyväksi ja toimivaksi oppimisen tueksi. Sitä arvostettiin, että tarvittaessa saattoi pyytää apua ja ongelmia ratkottiin kaikessa rauhassa. Ne on niin rauhallisia ei hätäile. Ja sitten kun tekee virheitä, niin sittenhän sitä oppii, kantapään kautta Myös vertaistuutoreiden samanlaista ajattelutapaa kuin itselläkin oli, pidettiin hyvänä. Keskinäinen ymmärrys ja kärsivällisyys etenemisessä tukivat oppimista. Joillakin osallistujilla oli kokemuksia muualla saadusta atk-opetuksesta ja esiin tuli, että opettajien, erityisesti nuorten, suhtautuminen oli erilaista kuin vertaisopettajien ja heidän käyttämänsä käsitteet tuntuivat vierailta; välimatkan ikäihmisten maailmaan koettiin olevan pitkä. Kun mä noitten kavereitteni kuulen puhuvan keskenänsä tietokoneen käytöstä ja ongelmista ja ohjelmista ja kaikesta, niin se on... sama kun kaksi uuden auton monttööriä puhuu keskenänsä, niin ei joku vanha hevosmies ymmärrä siitä yhtään mitään. Tuutorit puolestaan kertoivat projektin arviointia varten tehdyssä haastattelussa, että alkuun oli epävarma olo osaamisesta ja vaikeuksia myöntää, että ei tiennyt jotakin asiaa. Itsellä saattoi olla tunne, että asiantuntijan asemassa oli tiedettävä ja oletettiin, että niin oppijatkin ajattelivat. Aikaa myöten varmuus kasvoi ja samalla rohkeus tunnustaa, että ei tiedä kaikkea, mutta voidaan ottaa selvää. Tuutoreiden koulutus Vuoden 2005 kesällä valmistui tuutoreiden koulutussuunnitelma. Koulutus alkoi syyskuussa ja se kesti joulukuun puoleen väliin. Koulutus jakautui kolmeen osaan, peruskurssiin, jatkokoulutuksiin ja toiminnanohjaukseen. Peruskurssi, tuutorikurssi, sisälsi laajan tietopaketin tietokoneesta, sovelluksista ja ympäristöstä (käyttöjärjestelmät, verkot). Koulutuksia oli kerran viikossa ja sen kokonaiskesto oli yhteensä 112 tuntia. Koulutuksessa pääpaino oli käytännön harjoittelussa, mutta siihen kuului myös valmistautuminen tulevaan asiakkaiden kohtaamiseen. Tätä opeteltiin keskustelemalla, miten ihmiset otetaan vastaan, miten heidän kanssaan ollaan, mitä ongelmia voi tulla ja miten niitä hoidetaan.

8 8 Vertaistuen idea toteutui käytännössä jo tuutorikurssilla, eli edistyneemmät tuutorit neuvoivat muita kurssilaisia koulutuksen aikana. Kurssin päätyttyä koulutuksesta kerättiin palautetta lomakkeella. Kurssia pidettiin pääsääntöisesti hyvänä, mutta koettiin sen olleen liian lyhyt. Jatkokoulutusten tarkoitus oli ylläpitää tuutoreilla riittävät tietotekniset tiedot ja taidot ohjaamisen sujumiseksi. Alkuvaiheessa, hyvän osaamisen tason saamiseksi, tuutoreita koulutettiin kolmen viikon välein noin neljästä kuuteen tuntiin kestävillä koulutuspäivillä. Lisäksi järjestettiin 1-2 päivän mittaisia kertauspäiviä jo opittujen asioiden vahvistamiseksi. Koulutusten sisällöt suunniteltiin tuutoreiden ilmaisemien tarpeiden perusteella. Koulutuksia pidetään edelleen kolmen viikon välein. Tietoteknisten taitojen ylläpidon ja kehittämisen mahdollisuus oli merkittävin yksittäinen tuutoreiden motivaatiota vahvistanut tekijä. Myös ohjaustehtävän onnistuminen nopeasti muuttuvassa tietoteknisessä toimintaympäristössä vaatii ammattimaista, ajan tasalla olevaa koulutusta. Koulutuksista vastasivat suurimmaksi osaksi projektivastaava ja lisäksi Microsoft järjesti koulutuspäiviä. Toiminnanohjauksen tarkoitus oli antaa yksilöllistä tukea ja apua tuutoreille erilaisissa käytännön ongelmatilanteissa. Projektivastaava keskusteli tuutoreiden kanssa heidän itsensä esille ottamista asioista. Aiheina saattoivat olla asiakkaan kohtaaminen, työssä jaksaminen, ryhmässä toimiminen yms. asiat. Varsinaisia ohjauksia oli tarpeen mukaan, noin 1-2 kutakin tuutoria kohti vuodessa. Pää-asiassa kysymisen ja keskustelun tarpeet tulivat kuitenkin esille arkisissa tilanteissa ja näitä keskusteluja oli viikottain. Asiakastyö ja tietotuvat Tuutoreiden koulutuksen jälkeen, tammikuussa 2006, käynnistettiin vertaistukeen perustuvat atk-koulutukset ikäihmisille Kalliolan kansalaisopiston tiloissa Sturenkadulla. Kysyntä ylitti tarjonnan heti alussa: ensimmäiselle tapaamiskerralle saapui yli 50 asiakasta. Alun perin ajatuksena oli toteuttaa tuutorien ohjaamia koulutustapaamisia kerran viikossa. Kysynnän laajuus ja käytössä olleen atk-luokan pienuuden vuoksi toimintaa jouduttiin laajentamaan heti alusta alkaen useammalle päivälle. Päätös varmisti riittävän rauhallisen tuen ja opetuksen tarjoamisen toimintaan hakeutuneille ikäihmisille sekä mahdollisti useamman osallistujan mukaan pääsemisen toimintaan. Tammihuhtikuun aikana asiakaskäyntejä oli 176 kappaletta. Samanaikaisesti koulutusten käynnistymisen kanssa aloitettiin myös palautteiden kerääminen osallistujilta. Kevään 2006 aikana järjestettiin myös erilaisia keskustelutilaisuuksia ja koottiin ajatuksia projektin sisällön kehittämiseksi. Keskusteluiden ja palautteiden tuloksena syntyi ajatus tietotuvista ja toiminnan kehittämisestä verkkopalveluiden suuntaan. Tietotuvan tuli projektin periaatteiden mukaisesti mahdollistaa tietoteknisten taitojen oppiminen, vertaistuki ja sosiaalinen kanssakäyminen. Tämän mukaisesti tavoitteeksi tuli tuottaa matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa olisi saatavana tukea tieto- ja

9 9 viestintäteknisten asioiden oppimiseen ja ongelmien ratkaisemiseen. Vertaistuki olisi edelleen opetuksen ja oppimisen perustana. Muita toimintoja voisivat olla opintopiirit, koulutukset, luennot sekä toimimattomien koneiden ilmainen huoltopalvelu ja tarjolla olisi myös mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä. Lisäksi erillinen oleskelutila mahdollistaisi vapaamuotoisen sosiaalisen kanssakäymisen. Tietotupasuunnitelma siirtyi käytännöksi, kun vuoden 2007 aikana avattiin senioreiden tietotupa Senioritalo Sandelsiin (Töölö), Pihlajamäen lähiöasemalle sekä Kalliolan kehittämisyksikön Itä-Pasilassa sijanneisiin tiloihin. Vuonna 2008 noihin tiloihin perustettiin Kalliolan hallinnoima Itä-Pasilan asukastalo, jonka osana tietotupa jatkoi toimintaansa. Tietotupien käytännön toiminnasta vastasivat vapaaehtoistyöntekijöinä toimineet tuutorit. He päivystivät Sandelsin tietotuvissa kaksi kertaa viikossa ja Itä-Pasilassa ja Pihlajanmäessä kerran viikossa. Yhteensä toiminnassa oli mukana 17 vapaaehtoistyöntekijää. Vuoden 2007 aikana asiakaskäyntejä kertyi yhteensä noin 1000 ja vuonna 2008 kävijöitä oli noin Vuonna 2009 toiminta lopetettiin Pihlajamäelle projektin resurssien vähentyessä, mutta muissa toimipaikoissa kävijämäärät pysyivät aiemmalla tasolla. Tietotuvissa toimittiin matalakynnyksisyyden periaatteella. Tupaan oli helppo tulla, henkilötietoja ei kysytty ja keskustellen selviteltiin tuen tarpeita. Periaatteena oli toimia ikäihmisoppijoiden lähtökohdista. Kukin sai edetä sopivaksi katsomaansa tahtia ja mitoittaa itse opiskelunsa määrän. Ennen opiskelun aloitusta kartoitettiin osaamista, jotta ohjaus osattiin mitoittaa sopivaksi. Ajatuksena oli lisäksi, että vertaistuellisuus voisi toteutua vertaistuutoreiden ohjauksen ohella myös oppijoiden kesken siten, että he auttaisivat toisiaan eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Osa opiskelemaan tulleista siirtyi myöhemmässä vaiheessa itse tuutoriksi. Senioritalo Sandelsin tietotuvasta muodostui projektin keskuspaikka, sillä projektin työntekijöiden työtilat sijaitsivat Sandelsissa ja senioritalon kahvila toimi luontevana vapaamuotoisen kanssakäymisen paikkana. Sandelsin tietotuvassa toteutettiin opetuksen lisäksi vertaistukikoulutuksia, järjestettiin kursseja ja pidettiin luentotilaisuuksia. Lisäksi eri tietotuvista tehtiin kotikäyntejä ja annettiin puhelinneuvontaa. Sandelsissa järjestettiin keväällä 2007 myös digi-tv-kampanja ja asennettiin digisovittimia. Yhteistyössä Microsoftin ja EA Gamesin kanssa toteutettiin senioreiden pelipäivä, jonka tarkoituksena oli tarjota ikäihmisille mahdollisuus kokeilla ohjatusti konsoli- ja PC-pelejä. Tilaisuuteen osallistui noin 100 ikäihmistä sekä lukuisia toimittajia. ET-lehden kanssa järjestetyssä kännyköiden käytettävyystestissä projektiin osallistuneet ikäihmiset testasivat kännyköiden soveltuvuutta ikäihmisille. Senioriportaali Kevään 2006 keskusteluissa syntynyttä ajatusta erityisesti ikäihmisille suunnatun internetpalvelun kehittämisestä ryhdyttiin toteuttamaan ottamalla yhteyttä mahdollisiin yhteistyökumppaneihin. Kehittämiskumppaneiksi saatiin Microsoft oyj ja Doberman Consulting, jotka osallistuivat kehittämiseen projektin keston ajan. Microsoftilta projekti sai hakemansa avustuksen Senioreiden tietotuvan ja Senioriportaalin kehittämiseen. Avustus

10 10 mahdollisti em. toimintojen paremman kehittämisen sekä osa-aikaisen kouluttajan palkkaamisen projektityöntekijän tueksi. Senioriportaalin kehittäminen aloitettiin huhtikuussa 2006 ja se julkaistiin seuraavan vuoden helmikuussa. Kehittämistyön lähtökohtina olivat esteettömyys, löydettävyys, palvelevuus ja osallistuvuus. Ajatuksena oli kehittää Senioriportaalista ikäihmisten verkkopalvelu, jonka sisältöjä voitaisiin laajentaa vähin erin. Liikkeelle lähdettiin tietokoneen käyttöön ja yleensä tietotekniikkaan liittyvistä aihepiireistä ja vuoden 2007 aikana myös internetvälitteistä vertaistukitoimintaa kokeiltiin pienimuotoisesti (Nettituutori). Alkuperäisen hankkeen laajentuminen Senioriportaalin ja tietotupien suuntaan loivat paineen pidentää hankkeen toteuttamista vähintään vuodella. Projektille oli alun perin myönnetty kolmen vuoden rahoitus ( ). Keväällä 2007 asia esiteltiin Rahaautomaattiyhdistyksen tarkastajalle ja syksyllä projektin jatkorahoituksesta jätettiin avustushakemus. Raha-automaattiyhdistys myönsi lisävuoden avustuksen joulukuussa Vuoden 2008 Senioriportaalin kehittämistä jatkettiin ja sen sisältöjä työstettiin yhdessä toimintaan osallistuneiden tuutoreiden kanssa. Projektivastaavan tueksi saatiin kaksi tuntitoimista työntekijää, joista toinen työskenteli koko vuoden ja toinen reilut puolivuotta. Portaalin sisältöä laajennettiin mm. kokoamalla saataville tietoa erilaisista palveluista, aloitettiin uutisotsikoiden julkaiseminen yhteistyössä Uuden Suomen kanssa sekä avattiin blogi, jossa yhteiskunnalliset vaikuttajat kirjoittivat ajankohtaisista vanhustyön aiheista. Lisäksi kartoitettiin internetin yhteisöllisten palvelujen soveltuvuutta seniorikansalaisille sekä tehtiin teeman pohjalta haastatteluja ja tarvekartoituksia. Tiedottaminen Tiedottamistoiminnasta vastasivat projektivastaava, koordinaattori, vertaiskouluttajat ja kehittämiskumppanit. Keskeiset tiedottamiseen käytetyt välineet olivat vanhustyön lehdet, internet, info-tilaisuudet (vanhusten palvelutalot ym.), flaierit ja lehti-ilmoitukset Tiedottamisen ja tiedotteiden suunnittelu aloitettiin projektin käynnistyttyä. Syksyllä 2005 painettiin ensimmäiset esitteet ja flaijerit ja aloitettiin kontaktointi Helsingin alueen vanhusten palvelukeskuksiin ja muutamaan eläkeläisjärjestöön, mm. Itä-Pasilan eläkeläisiin. Projektin toteutusaikana toiminnasta tehtiin useita lehtiartikkeleita, muun muassa Ilta- Sanomiin, Iltalehti, Tietoviikkoon, IT-Viikkoon, Helsingin Sanomiin, ET-lehteen, Töölöläiseen, Valliin ja Vanhustyöhön. Myös kehittämiskumppani Microsoft Oyj julkaisi lukuisia lehdistötiedotteita, artikkeleita ja seminaaripuheita. Toimiva tiedonkulun väline oli myös ns. puskaradio, jossa tyytyväinen asiakas tiedotti projektin toiminnasta omassa lähipiirissään. Tätä edistettiin antamalla osallistujille tiedotustehtäväksi jakaa kolme mainosta toiminnasta, mikäli on itse ollut siihen tyytyväinen.

11 11 Valtakunnallista julkisuutta projekti sai, kun liikenne- ja viestintäministeriö myönsi toiminnasta Vuoden osaamisteko -tunnustuksen ja sen myötä oli mahdollista esitellä projektin käytäntöjä ja tuloksia laajasti. 5. Oppijana projektissa Projektissa oli yhteensä noin 3000 asiakaskäyntiä. Palautetta kerättiin säännöllisesti ja vuoden 2006 lopulla tehdyn väliarvioinnin yhteydessä koottiin seurantaa laajemmin tietoa sekä osallistujista että heidän näkemyksistään ja toiveistaan. Keitä oppijat olivat? Projekti tavoitti hyvin kohderyhmänsä, yli 55-vuotiaat. Oppijoiden iät vaihtelivat, vanhin oli 90-vuotias, mutta lukuisimmin osallistuivat vuotiaat. Tämä on ymmärrettävää, koska tietotuvat olivat auki päivisin, mikä oli huonosti sopiva ajankohta työssä käyvien kannalta. Tietuvat sijaitsevat Helsingissä, joten myös kävijöistä suurin osa oli helsinkiläisiä. Tieto projektin olemassa olosta oli saatu esitteistä, lehti-ilmoituksista, pidetyistä infotilaisuuksista tai siitä oli kuultu tutuilta. Väliarvioinnin vastausten perusteella suurimmalla osalla osallistujista oli joko vain jonkin verran tai ei lainkaan aiempaa kokemusta tietokoneiden käytöstä. Yleisesti voidaan todeta, että yli 65-vuotiaiden ikäluokalla, jota aktiivisimmin projektiin osallistuneetkin edustivat, on paljon tietotekniikkaan liittyviä oppimistarpeita. Heidän joukossaan on paljon sellaisia, joiden työelämässä saama käyttökokemus on ollut vähäistä ja / tai kapea-alaista. Voi myös käydä niin, että työelämästä pois siirtymisen jälkeen taidot pääsevät ruostumaan, kun ei tule pysyteltyä ajan tasalla. Eräs haastateltu ihmettelikin, miksi ei heti lähtenyt pitämään taitoja yllä. Miksei silloin ymmärtäny lähtiä mukaan?... Se oli vaan ihan totaalisesti, emmää tarvi sitä. Miksi opiskelemaan? Osallistujat olivat hakeutuneet tietotekniikkaopintojen piiriin, koska olivat joutuneet tilanteisiin, jossa olisi pitänyt olla tietokoneen käyttötaitoja tai halusivat lisätä taitojaan. Oli alkanut tuntua ärsyttävältä, kun joka paikassa on ja Tai elämä kävi hankalaksi kun ei päässyt kirjastosta lainaamaan kirjoja, enkä mä osaa käyttää niitä vempaimia. Parasta oli myös ajoissa varautua tulevaan, kun tää yhteiskunta menee semmoseks, laskut ja kaikki, ettei mee monta vuotta kun ne pitää sähköpostilla maksaa. Oppimistoiveet olivat vaihtelevia, mutta yhteistä oli tavoite oppia käyttämään tietokonetta aiempaa paremmin. Tämä saattoi tarkoittaa aivan alkeita, tekstinkäsittelyyn liittyviä asioita, sähköpostin käyttöä tai power point -esityksen valmistamista ja esittämistä. Laajimmillaan oli kyse käsiksi pääsystä tietokoneen tarjoamiin mahdollisuuksiin, kun oli havaittu, että siinä on ihan rajattomat mahdollisuudet. Tuutorit kertoivat projektin aikana tapahtuneen muutoksen siinä, mitä tultiin oppimaan. Alkuun tulijat saattoivat haluta yleensä atk-perustaitojen oppimista, kuten tekstinkäsittelyä.

12 12 Tästä oppimistarpeet tilannekohtaistuivat: Haluttiin oppia esim. sähköpostin käyttö, koska sen kautta voitiin pitää yhteyttä kaukana asuviin lapsiin. Oli tarve saada apua power point esityksen valmistamiseen tai oppia siirtämään digikamerakuvia tietokoneelle sekä miten kuvia voidaan käsitellä. Monet tulivat omien koneidensa kanssa, kun eivät selvinneet yksin esim. uuden käyttöjärjestelmän aiheuttamista hankaluuksista. Ikäihmiset tietoyhteiskunnassa Väliarviointia varten haastateltujen näkemyksen mukaan tietokoneiden käyttöön liittyi monia hankaluuksia. Tietokoneen käsittelyä arasteltiin, saatettiin pelätä koneen rikkoutumista tai noloon tilanteeseen joutumista, jos ei osaisi. Tietokoneen toiminnan ymmärtäminen koettiin hankalaksi, jolloin ei voinut myöskään tietää syy ja seuraus - suhteita. Vertauksena käytettiin autoja ennen tietokoneaikaa, jolloin oli mahdollista oppia niiden korjaaminen ja ymmärtää, mistä toimimattomuus johtui. Tietokoneissa yhteydet eivät ole samalla tavoin ilmeisiä. [Tietokone] on musta laatikko, mihin syötetään jotain, ja sitten sieltä tulee jotain ulos Niin tämä on se asia, että meillä on semmoinen sukupolvi, joka käyttää laitetta, minkä perusteellisesta toiminnasta sillä ei oo mitään käsitystä, mutta siitä huolimatta se osaa sitä käyttää Että odotetaan vaan, että tuleeko se tulos, jos ei se tule, niin sitten täytyy yrittää toisella tavalla. Uuteen asiaan tarttumista ei ylipäätään pidetty aivan helppona ja tietokoneohjelmien mukana tulevat ohjeet koettiin vaikeaselkoisiksi. Minun mielestä ne ohjeet ei oo sillai ymmärrettävät Vähän joka on enemmän käyttänyt, se ymmärtää ne paremmin, ja kaikki nimitykset tietää. Ohjeidenkin ymmärtäminen ja lukeminen on vaikeata Ne ei oo tehty meijän tasosille, pitäis olla eriasteisia, niinku kielten opettelussa. Tietotekninen vallankumous herätti haastatelluissa monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Toisaalta vauhdikas kehitys ihmetytti ja hirvitti, toisaalta koettiin periaatteessa hyviksi tietyt asiat, kuten pankkipalveluiden siirtyminen internetiin ja automaatteihin. Ikäihmisten omat taidot eivät välttämättä riitä hyödyntämään palveluita kuin osaksi ja näin he tulevat tässäkin riippuvaisiksi nuorempien avusta. Kehityksellä voi olla ikäihmisiä syrjäyttävä vaikutus. Kai se pääsääntöisesti tekee ihmiset onnettomiksi. He toteavat ikään kuin, että maailma on sananmukaisesti ajanut ohi Se on uusi lukutaito, mikä on aika monimutkainen lukutaito, ja me ollaan semmoista polvea, jonka täytyy niinku vanhana ikään uudestaan väkisin sitä oppia. Lapsenlapset ovat syntyneet sellaiseen maailmaan, että missä kynän lisäksi painetaan nappia koko ajan. Siinä on se ero ja silloin vanhempien osa on kokea olevansa sivuraiteella.

13 13 Miksi juuri Kalliolan tietotupaan? Palautekyselyssä tiedusteltiin edellä käsiteltyjen aihepiirien lisäksi myös, oliko opetus vastannut odotuksiin ja olivatko osallistujat saaneet apua atk-ongelmiinsa sekä pyydettiin parannusehdotuksia. Vastaajien mukaan Kalliolan tietotupien valtteja olivat maksuttomuus ja se, että voi osallistua ilmoittautumatta non-stop-periaatteella. Oppimisympäristöksi tietotuvat valittiin sen vuoksi, että niiden uskottiin tarjoavan jotakin erilaista. Saatettiin olla pettyneitä atkkurssien kiireiseen opetustyyliin tai oli käynyt ilmi, että tuttavilta saatu ohjaus ei riittänyt oppimiseen. Ku ei kukaan työssä käyvä ihminen, tämmöstä just eläkeläistä, kun sitä on niin hirveen vaikeeta opettaa, että aina kysyy uurestaan ja uurestaan. Ja aina pitää kerrata, kerrata, kerrata. Sitte tässä pääsee aina viikottain käymään, niin tää on tosi hyvä. Ei sitä meikäläinen opi niin äkkiä. Iän nähtiin vaikuttavan oppimiseen, erityisesti tarvitsee enemmän aikaa oppiakseen. Toisaalta uskottiin, ettei missään vaiheessa ollut myöhäistä ryhtyä opiskelemaan uusia asioita: Ja kun aina sanotaan, ettei ikäihminen opi, mutta oppihan ne ennen vanhaankin lukemaan ja kirjoittamaan. Että pakko on oppia. Pohdittiin myös, että kyse saattoi olla ikää enemmän sukupolvien välisestä tietoteknisestä kuilusta. Ikäihmisiä reilusti nuoremmat ikäluokat ovat syntyneet tekniikan keskelle ja oppineet luonnostaan. On monenlaisia käsitteellisiä ja sosiaalisia eroja, jotka voivat hankaloittaa oppimista, jos opettaja on hyvin paljon nuorempi henkilö. Saatetaan myös olettaa opiskelijoiden lähtötaso melko korkeaksi. Vertaisohjaajuuteen perustuva oppiminen vaikutti tämän vuoksi hyvältä menetelmältä. Opetuksen erilaisuus, vertaistuutorointi opetustapana sai kiitosta. Tuutoreiden rauhallinen tyyli miellytti ja kyse oli yhdessä oppimisesta eikä luennoinnista. Joillakin muilla kursseilla saattoi edelleen olla sitä vanhaa ajatusta, että tulkaa kuuntelemaan kun luennoidaan tietokoneen käytöstä. Kalliolan tietotupatoiminta ei palautteiden mukaan tuottanut suurempia pettymyksiä. Parannusta toivottiin opetustilaolosuhteisiin, ajoittain oli liian ahdasta ja jos koneella on kaksi ihmistä, joista toinen osaa paremmin, niin harjoittelusta ei ole mitään hyötyä. Yleensä toiminnan kerrottiin vastanneen odotuksia vähintäänkin jonkin verran, suurimman osan mielestä odotukset olivat täyttyneet oikein hyvin. Myös niihin ongelmiin, joiden vuoksi projektin piiriin oli tultu, oli saatu apua. 6. Projektin loppuvaiheet Tietotupatoiminnan ja Senioriportaalin ylläpito sekä portaalin vähittäinenkin laajentaminen osoittautuivat haastaviksi tehtäviksi eikä aikaa liiennyt toimintojen kehittymisen myötä syntyneiden uusien kehittämisideoiden ja suunnitelmien toteuttamiseen. Portaalin ja tietotupatoiminnan samanaikainen kehittäminen ja niistä käydyt keskustelut olivat tuottaneet ajatuksen, että ikäihmisten tietoyhteiskuntataitoja ja keskinäistä vuorovaikutusta

14 14 voitaisiin edistää aiempaa paremmin kehittämällä toimintaa, jossa yhdistettäisiin kasvokkaista (tietotuvat) ja nettivälitteistä oppimista ja vuorovaikutusta. Ajatuksen edelleen työstämiseksi ja riittävän laajuuden saamiseksi kokeilutoiminnalle käynnistettiin alkuvuodesta 2008 neuvottelut kolmen setlementin (Jyränkölä, Harjula ja Louhela) kanssa toiminnan yhteisestä kehittämisestä. Neuvottelut johtivat yhteiseen kumppanuushankkeeseen, josta jätettiin projektiavustushakemus Ray:lle toukokuussa. Hanke sai nimekseen Ikäihmiset verkottumaan ja sen päämääränä oli ehkäistä ikäihmisten syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta ja palvelujärjestelmästä sekä luoda edellytyksiä tietotekniikan tarjoamien yhteisöllisyyttä luovien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Hankkeessa oli tarkoituksena hyödyntää ikäihmiset ja tietoyhteiskunta projektin kehittämiä tuotoksia ja malleja myös laajemmin setlementtityön kehittämisessä. Hankkeelle ei myönnetty avustusta. Hankkeen toteutusta jatkettiin vielä vuoden 2009 ajan, josta alkuvuosi (tammi- heinäkuu) toimittiin Ray:n jäljellä olleen projektirahoituksen turvin ja loppuvuosi Microsoftin sekä Helsingin kaupungin Terve ja turvallinen kaupunki -rahoituksella. Hankkeessa toimi alkuvuoden yksi kokopäivätoiminen ja yksi osa-aikainen työntekijä. Maaliskuusta alkaen hankkeesta vastannut projektityöntekijä aloitti oppisopimuskoulutuksen ja siirtyi lyhyempään työaikaan ja toinen tuntitoiminen työntekijä hakeutui helmikuussa uuteen työpaikkaan. Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi maalikuussa 2009 projektille Vuoden osaamisteko - tunnustuksen. Se myönnettiin usean vuoden ajan tehdystä työstä seniorikansalaisten tietoteknisten valmiuksien edistämiseksi. Hankkeen mallintaminen, raportointi ja arviointi toteutettiin kesän ja syksyn aikana. Resurssien supistumisen myötä myös tietotupien toimintaa jouduttiin vähentämään. Alkuvuodesta keskityttiin vain Sandelsissa ja Itä-Pasilan asukastalossa olevien toimintojen ylläpitämiseen. Pihlajanmäen toiminnasta luovuttiin ja siellä oli myös kysyntä vähentynyt. Kahden jällelle jääneen tietotuvan asiakaskäynti määrät olivat edellisen vuoden tasolla koko kevään. Tietotupien ylläpitoa ja Senioriportaalin kehittämistä jatketaan mahdollisuuksien mukaan projektin päätyttyä. Portaali löytyy osoitteesta 7. Arviointia Projektin arviointi on sisällytetty osittain jo edellä olleeseen hankkeen toteutuksen kuvaukseen. Tässä osuudessa keskitytään erityisesti hankkeen toteutuksen onnistuneisuuteen sekä toteutuksen perustana olleiden oletusten ja mallin toimivuuden tarkasteluun. Vahva perusta Projektin suunnittelun taustalla olivat projektivastaavan atk-opettajan toimessaan saamat tiedot ja kokemukset ongelmista, joita liittyy ikäihmisten atk- ja tietotekniikan oppimisasioihin. Näitä täydensi perehtyminen muualla toteutettuihin ikäihmisille suunnattuihin opetushankkeisiin. Näin syntyi kokonaisnäkemys siitä, mitkä asiat olivat

15 15 oleellisia hanketoteutuksessa: 1) Opetus ja oppiminen keskeistä, mutta samalla myös tätä laajempi apu ja tuki, kuten oppijoiden omien tietokoneongelmien ratkominen ja kotikäynnit. 2) Ikäihmisten oppimiseen liittyvien erityisasioiden huomioiminen, kuten rauhallinen eteneminen ja kertausta niin paljon kuin on tarvetta. 3) Oppijan asioista liikkeelle lähteminen ja oppijoiden omien oppimisprojektien toteuttamisen mahdollistaminen. 4) Oppimistukena vertaiset (tuutorit), joilla oli luontainen läheisyys oppijoiden ajatusmaailmaan ja ymmärrys ikäihmisten suhteesta tietotekniikkaan. Tuutori-nimityksen valinta oli yhteydessä projektin arvoihin ja periaatteisiin, joissa tasavertaisuus ja voimaantumista mahdollistava yhdessä tekeminen olivat keskeisiä. Esimerkiksi vertaisopettaja -nimitys olisi ollut omiaan tuottamaan mielikuvan ohjaajan ja oppijan hierarkkisesta suhteesta, koska opettaja oppilas jako siihen liittyvine hierarkkisine asemineen on syvään juurtunut ajattelumalli. Tuutori -nimityksellä tuotiin esiin, että kyse on oppimistilanteessa tarvittavasta asiantuntemuksesta. Asiantuntemus ei ollut kuitenkaan ylhäältä alas suuntautuvaa, vaan se annettiin käyttöön ratkottaessa oppijan kanssa yhdessä eteen tulevia ongelmia. Toisaalta tuutorit olivat tasavertaisia projektin toteuttajina ja mukana toiminnan suunnittelussa, kuten myös oppijat halunsa mukaan Edellä kuvatuin perustein projektin toteutuksesta muotoutui hyvällä tavalla yksinkertainen. Oli selkeät periaatteet ja näkemykset, miten tulee toimia ja käytännön toteutus eteni sujuvasti. Lisänsä tähän antoi kuitenkin toiminnan laajentaminen tietotupa- ja Senioriportaali-ideoiden toteuttamiseen. Myös potentiaalisesti tarjolla oleviin yhteistyön mahdollisuuksiin osattiin tarttua aloitteellisesti, mitä kuvastaa yhteistyö Microsoftin kanssa. Edellytyksenä tämäntyyppiselle yhteistyölle on, että toiminta hyödyttää molempia osapuolia. Vertaisuus ja yhteisöllisyys Senioreiden tietotupaideoinnista, mutta myös aiemmista suunnitelmista löytyy oletus siitä, että vertaisuus ja yhteisöllisyys toteutuu paitsi vertaistuutoreiden, myös oppijoiden suhteissa. Oppimistilanteissa sen ajateltiin ilmenevän oppijoiden välisenä vuorovaikutuksena ja toistensa auttamisena sekä tietotuvissa yhteisenä muuna kuin oppimiseen liittyvänä keskusteluna, tutustumisena ehkä yhteisen tekemisen löytymisenäkin. Tuutorit kertoivat arviointia varten tehdyssä haastattelussa, että heistä oli muotoutunut oma tuutoriyhteisönsä. Useimmat tuutorit olivat koko projektin ajan toiminnassa mukana ja jatkavat edelleen. Tästä yhteisöstä on löydettävissä työ- ja harrastusyhteisöä muistuttavia piirteitä sekä ajan myötä kehittynyttä ystävyyttä. Tuutorointi ja siihen liittyvä tiedon ja osaamisen alue oli yhteinen kiinnostuksen ja innostuksen kohde. Tuutorit myös hoitivat tehtävänsä kiitettävän säännöllisesti ja oppijoiden palautteenkin mukaan hyvin. Yhteiset oppimistilaisuudet ja virkistykseen liittyvät tapahtumat koettiin mukaviksi yhdessä olemisen tilanteiksi ja jotkut tapasivat toisiaan myös tuutoroinnin ulkopuolella. Oppijoiden osalta ei näytä ainakaan tuutoreiden haastattelujen perusteella tapahtuneen mitään vastaavaa. Tätä ei kuitenkaan ole voitu varmistaa opetukseen osallistuneilta. Tuutoreiden havaintojen mukaan oppijat eivät juurikaan turvautuneet toisiinsa apua

16 16 tarvitessaan. Luonnollinen tapa avun hakemiseen oli kääntyminen tuutoreiden puoleen. Myöskään oppijoiden välinen vuorovaikutus ei näyttänyt olevan erityisen vilkasta puhumattakaan oppijayhteisön muodostumisesta. Tupamaisuus sinänsä, mahdollisuus vetäytyä halutessaan vähäksi aikaan oppimisen ääreltä kahville yms., voi lisätä viihtyisyyttä, mutta ei näytä synnyttäneen oletettua vuorovaikutuksen vilkastumista. Tuutoreiden mukaan ihmiset tulivat ensisijaisesti juuri oppimaan, saamaan neuvontaa kotikoneongelmiin jne., eivät niinkään hakemaan seuraa. Tosin saattaa olla, että oppimistilanteisiin liittyvä seurassa oleminen ja tuutorien kanssa kommunikointi voi helpottaa esim. yksinäisyyttä. Tilanne oli osittain erilainen, kun tietotupa toteutettiin jo valmiiksi olemassa olevassa sosiaalisessa ympäristössä, kuten asukastalo. Tällöin oppijat saattoivat olla entuudestaan toisilleen tuttuja asukastalossa kävijöitä ja tietotupa vain yksi osa asukastalon toimintaa. Projektin opetuksena tältä osin on ainakin se, että - yhteisöllisyyttä tavoiteltaessa on konkretisoitava, mitä tavoitellaan sekä - selvennettävä, miten yhteisöllisyyden oletetaan syntyvän. Oletettavasti tietotupayhteisöllisyyden tavoittelu olisi edellyttänyt toimintatapojen muuttamista. Olisi pitänyt esimerkiksi tietoisesti viritellä ihmisten välistä kanssakäymistä ja tarjota yhdessä tekemisen mahdollisuuksia. Tämä puolestaan herättää kysymyksen. olisiko sellaiseen toimintaan panostaminen (resurssien pysyessä samoina) hämärtänyt projektin keskeisimmän tavoitteen, ikäihmisten tietoteknisten taitojen parantamisen, toteuttamista. Oppijoiden palautteen mukaan opetustoiminnassa onnistuttiin heitä tyydyttävällä tavalla. Toimiva malli Projektissa koottujen tietojen ja eri osapuolten kokemusten / palautteiden mukaan projektissa kehitetty toimintamalli soveltuu hyvin tietoteknisten taitojen opettamiseen ikäihmisille. Malli ei luonnollisestikaan ole sellaisenaan siirrettävissä, vaan on sovitettava tilanteisesti resurssi- ja ympäristöolosuhteet huomioiden. Todennäköisesti malliin liittyviä ideoita voidaan hyödyntää myös yleisemmin työskenneltäessä sellaisten henkilöiden kanssa, jotka eri syistä johtuen tarvitsevat erityistukea oppimiseensa. Kalliolan setlementissä projektin kokemuksia ja kehitettyjä toimintamalleja voidaan soveltaa erityisesti kansalaisopistotoiminnassa. Tuutori / vertaisohjaaja -toiminta on eräänlainen kansansivistystyön ja kansalaistoiminnan välimuoto, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä uudenlaisia opettamisen malleja.

17 17 Liite Senioreiden tietotuvan toimintamalli Pekka Roni Jaakko Tyni

18 18 Sisällys Senioreiden tietotuvan toimintamalli Toiminta-ajatus...19 Tietotupa oppimisen ympäristönä...19 Palvelut asiakkaille...19 Matalan kynnyksen toimintaa...19 Toiminnan arvot...20 Perustana voimaantumisen mahdollistaminen...20 Vertaistuki / tuutoritoiminta...21 Vertaistuki tietotuvissa...21 Tuutorien rekrytointi...22 Tuutorien koulutus...22 Peruskurssi...22 Jatkokoulutus...23 Toiminnanohjaus...23 Virkistäytyminen...23 Asiakastyö tietotuvissa...23 Resurssit...24 Henkilöstöresurssit...24 Materiaaliset resurssit...24

19 19 Senioreiden tietotuvan toimintamalli Tämä Senioreiden tietotuvan toimintamalli on kehitetty Kalliolan setlementissä toteutetussa Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta projektissa ( ). Se on vertaistukeen perustuva malli, jota voidaan soveltaa muussakin ikäihmisille suunnatussa tietotekniikan opetustoiminnassa. Toiminta-ajatus Tietotupatoiminnan tarkoituksena on ehkäistä ikäihmisten syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta tarjoamalla heille mahdollisuuksia tietoteknisten valmiuksien oppimiseen ja soveltamiseen vertaistuellisten toimintamenetelmien avulla. Toiminnassa otetaan erityisesti huomioon ikäihmisten oppimisen erityistarpeet. Tietotupien kohderyhmänä ovat yli 55-vuotiaat henkilöt, jotka tarvitsevat apua tieto- ja viestintäteknisten taitojen hankinnassa. Ikäihmisillä tietokoneen käytön oppiminen edellyttää pätevää ja innostunutta henkilökuntaa, mielellään myös apuopettajia sekä ikääntyvän opetukseen soveltuvaa materiaalia. Koulutuksen tulee olla riittävän pitkä ja edetä ikäihmisille sopivassa tahdissa. Tietotuvan tulee luoda positiivista asennetta tietotekniikkaa kohtaan ja motivoida käyttämään tekniikkaa hyväksi. Tietotupa oppimisen ympäristönä Tietotuvat ovat ikäihmisille tarkoitettuja matalakynnyksisyyden periaatteella toimivia tietotekniikan oppimispaikkoja. Oppiminen on pääajatus, mutta toimintaa voi laajentaa ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi oppimistilan yhteydessä toimiva kahvila mahdollistaa sosiaalista kanssakäymistä. Tietotuvan voi myös toteuttaa osana jotakin olemassa olevaa toimintaa esim. asukastalossa. Tietotuvan toteutuksessa vapaaehtois- ja kansalaistoiminnalla sekä vertaistuella on keskeinen merkitys. Tietotuvissa kansalaistoiminta toteutuu mahdollisuutena osallistua, vaikuttaa ja tehdä. Palvelut asiakkaille Vertaistukikoulutukset Kurssit Luennot Kotikäynnit Puhelinneuvonta Matalan kynnyksen toimintaa Matalan kynnyksen palvelulla tarkoitetaan tässä ympäristöä, joka helpottaa ikäihmisten mahdollisuuksia käyttää tietotupien palveluja ja häivyttää olemassa olevia ennakkoluuloja

20 20 tieto- sekä viestintäteknisiä laitteita, palveluja ja ohjelmistoja kohtaan. Oppimisympäristön tulee olla esteetön, mikä tarkoittaa, että liikkuminen on vaivatonta myös apuvälineillä kuten rullatuolilla ja rollaattorilla, ympäristö on rauhallinen ja paikalla on aina vähintään yksi vertaiskouluttaja (tuutori). Asiakas kohdataan empaattisesti ja tasa-arvoisesti. Matala kynnys tietotuvissa: Helppo tulla Riittävästi ohjausta Ei jonotusta Kiireettömyys Anonyymiys Joustavuus Kokonaisvaltainen lähestymistapa Hyvä sijainti Maksuttomuus Toiminnan arvot Toimintaa ohjaavat arvot perustuvat setlementtiarvoihin, jotka Kalliolan setlementissä on ilmaistu seuraavasti: Erilaisuuden hyväksyminen Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen Käytännön toiminta tähtää tasa-arvoon ja osallistamiseen. Vertaistuki ja vapaaehtoisuus ovat toiminnalle olennaisia piirteitä. Tasa-arvolla tarkoitetaan jokaisen yksilön kohtaamista tasavertaisena riippumatta yhteiskuntaluokasta, sukupuolesta, poliittisesta tai uskonnollisesta suuntauksesta, iästä tai osaamisen tasosta. Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia liittyy osallisuuden mahdollistamiseen. Tietotuvissa luodaan osallistavaa positiivista ilmapiiriä kuuntelemalla ja yhdessä suunnittelemalla. Asiakkaat ja tuutorit voivat osallistua tietotupien käytännön toimintaan ja asiakkaat siirtyä halutessaan tuutoreiksi. Perustana voimaantumisen mahdollistaminen Empowerment -käsitteellä tarkoitetaan tässä mallissa voimaantumista, jonka katsotaan olevan luonteeltaan sekä yksilöllinen että sosiaalinen prosessi. Voimaantumisprosessi käynnistyy ihmisessä itsessään, mutta tarvitsee tuekseen vuorovaikutusta ja voimaantumista mahdollistavat olosuhteet. Ikäihmisten oppimisympäristön rakentamisessa voimaantumisen mahdollistaminen tarkoittaa, että ihminen voi omista lähtökohdistaan olla mukana oppimassa ikäihmisenä tietotekniikkaa. Oppimisympäristön toimintaperiaatteet - tasavertaisuus, luottamus, osallisuus, arvostus sekä kiinnostus ihmiseen ja rohkaiseva tuki hänen tavalleen oppia - luovat hyvän sosiaalisen ympäristön. Näille periaatteille rakentuva vuorovaikutteinen

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005 19.8.2004 Sivu 1/5 KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005 OPTIMA OPPIMISYMPÄRISTÖ -KOULUTUSOHJELMA II Tavoite Hankkeen tavoitteena on edelleen aktivoida ja tukea verkko-opetuksen käynnistämistä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM

Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM KOULUTUSSUUNNITELMA Tietotekniikan vertaisohjaajakoulutus järjestöille ja yhdistyksille Kohderyhmä/pääsyvaatimukset Koulutus on tarkoitettu

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 1 / 7 NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 Verkkoperustaisen nuorisotyön eettiset periaatteet Yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet Yhteydenottajalla

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

HANKALASTI TAVOITETTAVAT OPISKELIJARYHMÄT, MIKÄ NEUVOKSI HAKEVAAN TOIMINTAAN

HANKALASTI TAVOITETTAVAT OPISKELIJARYHMÄT, MIKÄ NEUVOKSI HAKEVAAN TOIMINTAAN HANKALASTI TAVOITETTAVAT OPISKELIJARYHMÄT, MIKÄ NEUVOKSI HAKEVAAN TOIMINTAAN Mitä hakeva toiminta on? Monia määritelmiä: Hakeva toiminta on henkilökohtaista, luokse menevää rekrytointia, jossa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012 Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari Siikaranta Ketä kannattaa opettaa? Onko toivottomia tapauksia? Älä pienennä minua oikeasta koostani vertaamalla minua jättiläiseen. Juhani Siljo Mitä kannattaa

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007 MENTOROINTI työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Ullamaija Kauppinen Marja'Liisa Vesterinen KM, SHO fil.toht., kauppatiet.lis. projektipäällikkö

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot