SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN ASIAKKAAN OIKEUSASEMA Vertailu yksityisten ja kunnan järjestämien palvelujen välillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN ASIAKKAAN OIKEUSASEMA Vertailu yksityisten ja kunnan järjestämien palvelujen välillä"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN ASIAKKAAN OIKEUSASEMA Vertailu yksityisten ja kunnan järjestämien palvelujen välillä Kuluttajaviraston julkaisusarja 9/2006 ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) ISBN (nid.) ISBN (PDF)

2 Haapaniemenkatu 4, PL 5, Helsinki Puh Fax Sähköposti KUVAILULEHTI Julkaisija Kuluttajavirasto Julkaisun päivämäärä 9/2006 Tekijät Jukka Kaakkola, Anja Peltonen Julkaisun laji Selvitys Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaan oikeusasema vertailu yksityisten ja kunnan järjestämien palvelujen välillä (Juridisk ställning av social- och hälsovårdstjänsters kunder en jämförelse mellan privata och kommunala tjänster) Tiivistelmä Selvityksessä vertaillaan sosiaali- ja terveyspalveluja koskevia säännöksiä kuluttajaoikeuden säännöksiin ja analysoidaan erojen merkitystä käyttäjän näkökulmasta. Kun tilaaja-tuottaja mallin ja palvelusetelien käyttö kunnissa yleistyy, lisääntyvät yksityisten palvelumarkkinoiden piirteet myös julkisten palvelujen tarjonnassa. Samalla kun on tärkeää varmistaa, että perusoikeuksista nousevat tavoitteet ja periaatteet edelleen ohjaavat palvelujen tarjontaa, kannattaa kuluttajaoikeudesta soveltaa sellaisia käytäntöjä, jotka selkeyttävät asiakkaan oikeusasemaa ja varmistavat tasapuolisen kilpailuasetelman yritysten kesken. Kunnalle on tärkeää, että vastuu palvelun laadusta ja toimitusvarmuudesta siirtyy myös tuottajalle ja että vastuunjako tuottajan ja tilaajan kesken on selkeä. Yrityksille, jotka monesti tulevat tarjoamaan samankaltaisia palveluja sekä julkisilla että yksityisillä markkinoilla, on tärkeää, että pelisäännöt ovat mahdollisimman yhteneväiset. Kansalaisille on tärkeää, että asiakkaana hänellä on samantasoinen kuluttajansuoja sekä julkisissa että yksityisissä palveluissa. Huomioon otettavia näkökohtia liittyy mm. palvelujen saatavuuden ja jatkuvuuden varmistamiseen, palvelun sisällön ja laadun määrittelyyn, riittävien tietojen tarjontaan ja asianmukaiseen markkinointiin, sopimusehtojen kohtuullisuuteen mm. muutostilanteissa, kohderyhmän erityispiirteiden tunnistamiseen, oikaisuun ja hyvitykseen virhetilanteissa sekä sopimuskumppanin määrittelyyn. On myös huomattava, ettei kilpailutilanne välttämättä ole toimiva ratkaisu kaikille asiakasryhmille. Kaikki eivät pysty toimimaan aktiivisen kuluttajan tavoin kilpailuilla markkinoilla, vaan tarvitsevat kunnalta apua ja ohjausta vaihtoehtoja miettiessään. Siksi on perusteltua, että esimerkiksi nykyisten säännösten mukaan asiakas voi myös kieltäytyä palveluseteleistä. Avainsanat (asiasanat) Julkiset palvelut, välttämättömyyspalvelut, kuluttajansuoja, palvelumallit, sosiaali- ja terveyspalvelut, tilaajatuottaja malli, palveluseteli Muut tiedot Raportti on julkaistu myös pdf-tiedostona Kuluttajaviraston kotisivuilla osoitteessa Sarjan nimi ja numero Kuluttajavirasto, Julkaisusarja Kokonaissivumäärä 26 Kieli suomi ISSN X (Painettu) (Verkkojulkaisu) Hinta ISBN (nid.) (PDF) Luottamuksellisuus julkinen

3 Aspnäsgatan 4, PB 5, FIN Helsingfors, Finland Telefon Fax E-post Utgivare Konsumentverket PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum 9/2006 Författare Konsumentverket Typ av publikation Utredning Publikation (även den finska titeln) Juridisk ställning av social- och hälsovårdstjänsters kunder en jämförelse mellan privata och kommunala tjänster (Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaan oikeusasema vertailu yksityisten ja kunnan järjestämien palvelujen välillä) Referat I utredningen jämförs bestämmelserna om social- och hälsovårdstjänster med konsumenträttsliga stadganden och skillnaderna mellan dessa ur konsumentsynvinkel analyseras. I och med att modellen med beställare-producent och bruket av servicesedlar blir allmännare i kommunerna, tilltar även de drag som kännetecknar privat tjänsteproduktion i utbudet av det offentligas tjänster. Samtidigt som det är viktigt att säkerställa realiseringen av de mål och principer som uppkommer ur de grundläggande rättigheterna, är det väl värt att den praxis som gäller för konsumenträtten iakttas, till en del denna klargör klienternas juridiska ställning och befäster jämlik konkurrens mellan företagen. För kommunen är det viktigt att ansvaret för tjänsternas kvalitet även fås att gälla serviceproducenterna och att ansvarsfördelningen mellan tjänsteproducent och beställare är tydlig. För företag, som i många fall erbjuder likartade tjänster både på den offentliga och på den privata marknaden, är det viktigt med så enhetliga spelregler som möjligt.. För kommuninvånarna är det viktigt att deras konsumentskydd är detsamma oberoende om tjänsterna ingår i den offentliga servicen eller om de köps på den fria marknaden. Till de beaktansvärda synpunkterna hör bl.a. att tillgången på tjänster och deras kontinuitet garanteras, likaså tjänsternas innehåll och kvalitetsdefinitionerna, utbudet av tillräcklig information, kraven på saklighet i marknadsföringen, skälighet i avtalsvillkoren bl.a. när ändringar sker, identifikation av målgruppernas specifika drag, möjligheterna till rättelse och ersättning i händelse av fel samt definitionerna av vem som är avtalspart. Vidare skall det beaktas att en konkurrenssituation inte nödvändigtvis är den bästa lösningen för alla klientgrupper. Alla har inte förmågan att agera som aktiva konsumenter på en konkurrensutsatt marknad, utan det finns alltid sådana som behöver hjälp från kommunen i valet mellan de olika alternativen. Därför är det motiverat att en klient ges möjlighet att även avstå från servicesedlar, på det sätt som anges i de nuvarande bestämmelserna. Nyckelord Offentliga tjänster, nödvändighetstjänster, konsumentskydd, tjänstemodeller, social- och hälsovårdstjänster, modellen beställare-producent, servicesedlar Övriga uppgifter Rapporten finns också i PDF-form på Konsumentverkets webbplats, Seriens namn och nummer Konsumentverket, Publikationsserie Sidoantal 26 Språk Finska ISSN X (tryckt) (på webben) Pris ISBN (hälf.) (PDF) Sekretessgrad Offentlig

4 Finnish Consumer Agency & Ombudsman Haapaniemenkatu 4, P.O. Box 5, Helsinki Tel Fax DESCRIPTION Publisher Finnish Consumer Agency Date of publication 9/2006 Authors Consumer Agency Type of publication Report Name of publication The legal position of social welfare and health service customers - comparison between private services and services arranged by local authorities Abstract The study compares provisions concerning social welfare and health services with consumer law provisions and analyses the significance of differences from the user's viewpoint. With more and more local authorities using the orderer-producer model and service vouchers, private service market features are also increasing in the supply of public services. While it is important to ensure that objectives and principles arising from constitutional rights continue to guide the supply of services, it is a good idea to apply practices from consumer law that clarify the customer's legal position and ensure fair competition between firms. It is important for local authorities that responsibility for service quality and reliability is also shifted to the producer and that the division of responsibility between the producer and the orderer is clear. For firms, which in many cases will offer similar services on both the public and private market, it is important that rules are as coherent as possible. It is important for citizens to have the same level of consumer protection in public services as in private services. Consideration must be paid to ensuring the availability of services and continuity, defining the content and quality of services, the provision of adequate information and proper marketing, fair contract terms for example regarding changes, recognizing the special features of the target group, redress and compensation in error situations and the specification of the contract partner. It should also be noted that competition may not be an effective solution for all customer groups. Not everyone can be an active consumer and take advantage of competition, but some people need the local authority's help and guidance in considering options. Consequently customers should continue to have the right to refuse service vouchers, as under current legislation, for instance. Key words Public services, essential services, consumer protection, service models, social welfare and health services, orderer-producer model, service voucher Miscellaneous The report is also published as a PDF document on the Consumer Agency s website at Series name and number Finnish Consumer Agency, Publications Series Pages, total 26 Languate Finnish ISSN X (Printed) (Online publ.) Price ISBN (paper) (PDF) Confidentiality Public

5 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Palvelujen sääntelyn erityispiirteitä Kuluttajalainsäädännön taustalla vaikuttavat arvot Nykytilanne PALVELUIDEN SAATAVUUS Välttämättömyyspalveluita sekä sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat säännökset Palveluiden saatavuuteen liittyvät kuluttajan oikeusturvakysymykset Arviointia PALVELUIDEN MARKKINOINTI Säädösvertailu Arviointia PALVELUITA KOSKEVAT SOPIMUSEHDOT Säädösvertailu Arviointia ASIAKKAAN OIKEUSTURVAKEINOT, JOS HÄN ON TYYTYMÄTÖN PALVELUN LAATUUN Laadun ja virhekäsitteen määrittely Sosiaalipalvelut, menettelytapavertailu ja arviointia Terveyspalvelut, menettelytapavertailu ja arviointia ASIAKASMAKSUT: ILMOITTAMINEN, MÄÄRÄYTYMINEN JA MAKSUJA KOSKEVAT VALITUKSET Säädösvertailu Arviointia MAKSUJEN PERINTÄ Säädösvertailu Arviointia TILAAJA-TUOTTAJA MALLI JA PALVELUSETELIT Kuntaa palvelun tilaajana koskevia tehtäviä ja velvoitteita Palvelun tuottajaa koskevia tehtäviä ja velvoitteita Kunnan tai yrityksen tiedonantovelvollisuus UUSIEN TOIMINTAMALLIEN ARVIOINTIA PALVELUJEN KÄYTTÄJÄN NÄKÖKULMASTA... 24

6 2 1. JOHDANTO Kunnallisissa palveluissa on ollut suuntana lisätä kuluttajan valinnanvapautta ja kehittää palvelujen vaihtoehtoisia tuottamistapoja. Taustalla on tarve parantaa palvelujen laatua ja keventää kustannuksia. Kun palveluntuottajana toimivan yrityksen ja kuntalaisen suhde lähenee tavanomaista kuluttaja-elinkeinonharjoittaja asetelmaa, on syytä arvioida, miltä osin perinteiset hallintosäännökset eivät sellaisenaan sovellu markkinamekanismiin nojaaviin tuottamistapoihin. Kilpailun avautuessa muutoksella on merkitystä myös siihen, ovatko keskenään kilpailevat yritykset tosiinsa nähden tasaveroisessa tilanteessa vai voiko nykyinen sääntelymalli asettaa yritykset perusteetta eri asemaan markkinoilla ja siten vinouttaa kilpailuasetelmaa sekä kuluttajien että yritysten haitaksi. Kunnat käyttävät paitsi palveluseteleitä myös yhä useammin ns. tilaaja-tuottaja mallia järjestäessään kansalaisille sosiaali- ja terveyspalveluja. Uusilla palvelutavoilla on useita vaikutuksia, jotka johtavat epäselvään tilanteeseen sekä kunnan, yrityksen että asiakaskansalaisen näkökulmasta, ellei pelisääntöjä määritetä. Kunnalle on tärkeää, että vastuu palvelun laadusta ja toimitusvarmuudesta siirtyy myös tuottajalle, että vastuunjako tuottajan ja tilaajan kesken on selkeä ja että laatukriteerit on kilpailutusvaiheessa selkeästi määritelty Yrityksille, jotka monesti tulevat tarjoamaan samankaltaisia palveluja sekä julkisilla että yksityisillä markkinoilla, on tärkeää, että pelisäännöt ovat mahdollisimman yhteneväiset. Kansalaisille on tärkeää, että asiakkaina heillä on samantasoinen kuluttajansuoja sekä julkisissa että yksityisissä palveluissa. Tässä selvityksessä vertaillaan palvelujen käyttäjän näkökulmasta kunnan sosiaali- ja terveyspalveluja koskevia säännöksiä kuluttajaoikeuden säännöksiin, jotka koskevat yksityisiä ja nk. välttämättömyyspalveluja. 1.1 Palvelujen sääntelyn erityispiirteitä Julkisia palveluja sääntelevät sellaiset perusoikeuksista nousevat tavoitteet ja periaatteet, joita ei voida edellyttää yksityisillä markkinoilla ja joista ei ole syytä luopua tai tinkiä julkisissa palveluissa jatkossakaan, vaikka niitä alihankintana tuotettaisiinkin. Silloinkin on otettava edelleen huomioon hallintolain vaatimukset julkisen tehtävän hoitamisesta. On myös korostettava, että ylipäätään kilpailutilanne ei välttämättä ole toimiva ratkaisu kaikille asiakasryhmille. Nk. heikot kuluttajat eivät pysty toimimaan aktiivisen kuluttajan tavoin kilpailluilla markkinoilla, vaan kuitenkin tarvitsisivat kunnalta apua ja ohjausta vaihtoehtoja miettiessään. Siksi on perusteltua, että nykyisten palveluseteleitä koskevien säännösten mukaan asiakas voi myös kieltäytyä palveluseteleistä. Perustuslain 124 asettaa selkeät rajat palvelujen tuottamistavoille. Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Toisaalta kuluttajakaupan säännöksistä löytyy hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin soveltaa myös julkisiin palveluihin, kun niiden tuotantotavat muuttavat niitä yksityisten palvelujen kaltaisiksi. Kuluttajaoikeuden hyvät käytännöt parantavat asiakkaan asemaa, lisäävät läpinäkyvyyttä, selkiyttävät vastuunjakoa ja ennaltaehkäisevät erimielisyyksiä. Siten niillä on merkitystä yritysten keskinäisen kilpailun toimivuuden kannalta, sillä juuri tehokkuuttahan ja kilpailun mukanaan tuomia etuja tilaaja-tuottaja mallin avulla haetaan. Keskeistä on mm. se, miten varmistetaan, että palvelu suoritetaan asianmukaisesti, miten palvelujen yhtenäinen laatutaso määritellään, miten palvelun jatkuvuus taataan häiriötilanteissa, miten ns. heikkojen asiakasryhmien asema turvataan, mikä taho vastaa asiakkaalle käytännössä palvelusta ja miten asiakas ylipäätään pääsee oikeuksiinsa.

7 3 Kuluttajansuojalaista ilmeneviä kuluttajaoikeuden periaatteita sovelletaan kuluttajien hankkiessa markkinoilta kulutustavaroita ja palveluja. Markkinaolosuhteissa kuluttajilla on valinnanvaraa tarjottavien hyödykkeiden suhteen, mutta kilpailun pitää olla myös toimivaa, jotta se hyödyttäisi kuluttajaa. Markkinoilta on siten edellytettävä läpinäkyvyyttä, eli kuluttajan pitää voida helposti hahmottaa tarjolla olevat vaihtoehdot, niiden hinta, laatutaso sekä muut ehdot. Vastuunjaon on myös oltava kohtuullinen kuluttajan ja palvelua tarjoavan elinkeinonharjoittajan kesken. Jos palvelu ei vastaa sitä, mistä on sovittu tai mitä asiakas on voinut kohtuudella odottaa, hänellä on oikeus hyvitykseen access to justice periaatteen mukaisesti. Kuluttajaoikeuden seuraamusjärjestelmä pyrkii yhtäältä varmistamaan sen, että yrityksen toiminta jatkossa on asianmukaista (nk. kollektiivivalvonta) ja toisaalta, että kuluttajat saavat hyvityksen heille koituneesta vahingosta. Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan kuluttajansuojalaissa luonnollista henkilöä taikka yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka toimii ammattimaisesti tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen. Yritysten lisäksi elinkeinonharjoittajakäsitteen piiriin kuuluvat siten myös järjestöt, yhdistykset ja säätiöt, mikäli tällainen yhteisö pyrkii toiminnallaan saamaan taloudellista hyötyä. Kuluttajansuojalain ulkopuolelle jää sen sijaan esimerkiksi sellainen vapaaehtoistoiminta, johon ei liity ansiotarkoitusta eikä yrittäjäriskiä. Muistiossa järjestöjä ja muita yhteisöjä ei käsitellä erikseen. Edellä olevan soveltamisalamääritelmän mukaisesti osaan järjestöistä kuluttajansuojalakia voidaan soveltaa, osa taas jää lain ulkopuolelle. 1.2 Kuluttajalainsäädännön taustalla vaikuttavat arvot Kuluttajaoikeutta koskevan lainsäädännön taustalla ovat mm. seuraavat periaatteet ja arvot, joista yksittäiset säännökset on johdettu ja jotka ohjaavat ratkaisukäytäntöä. Palvelujen saatavuus ja vaihtoehtojen riittävyys Ns. välttämättömyyspalveluissa, joita ovat esimerkiksi sähkö ja vesi, palvelujen saatavuus on kysymys, joka ei hoidu pelkästään kilpailun avulla ja johon on siksi kiinnitetty erityistä huomiota niitä koskevassa lainsäädännössä. Läpinäkyvyys Kuluttajan pitää voida helposti hahmottaa tarjolla olevat vaihtoehdot, niiden sisältö, hinta sekä toimitus- ja muut ehdot. Vaihtoehtoja pitää voida vertailla, ja kuluttajalla pitää olla mahdollisuus ennakoida, miten palvelua mahdollisesti myöhemmin muutetaan tai miten sen voi päättää. Palveluntarjoajan pitää markkinoinnissa ja muissa sopimuksenteon vaiheissa kertoa asiakkaalle kaikki olennaiset tiedot selkeästi. Olennaisten tietojen kertomatta jättäminen ja markkinoinnin harhaanjohtavuus voivat oikeuttaa hyvitykseen. Sopimusehtojen kohtuullisuus Kuluttajakaupassa palveluntarjoaja on lähtökohtaisesti ammattitaitoisempi ja siten vahvempi osapuoli kuin kuluttaja. Palveluntarjoaja laatii useimmiten vakioehdot, joiden sisältöön asiakas ei voi vaikuttaa. Sopimusehtojen kohtuullisuusvaatimus merkitsee mm. sitä, että palveluntarjoaja ei voi lähtökohtaisesti muuttaa sopimusehtoa yksipuolisesti. Jos sopimusehtoja muutetaan, muutoksista on hyvissä ajoin kerrottava kuluttajalle, eikä negatiivista sopimussidontaa saa käyttää muutosten hyväksynnässä. Hyvän tavan mukaisuus ja kohderyhmän ottaminen huomioon Markkinointi ei saa olla sopimatonta, esimerkiksi yhteiskunnan yleisten arvojen vastaista. Siinä ei saa käyttää hyväksi kohderyhmän, esimerkiksi lasten tai sairaiden, kokemattomuutta tai hädänalaista tilaa. Perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa. Oikeus hyvitykseen Jos palvelu ei vastaa sitä, mistä on sovittu tai mitä asiakas on voinut kohtuudella odottaa, hänellä on oikeus hyvitykseen eikä virheen korjaamisesta saa aiheutua hänelle kustannuksia.

8 4 Access to justice ja yhden luukun periaate Kuluttajalainsäädännössä on pidetty tärkeänä sitä, että kansalaisille turvataan lakiin kirjattujen oikeuksien lisäksi tosiasialliset mahdollisuudet saada oikeutensa toteutetuksi. Lainsäädäntö ei siis yksin riitä, tarvitaan myös access to justice järjestelmiä, kuten kunnallista kuluttajaneuvontaa, kuluttajavalituslautakuntaa ja kuluttaja-asiamiestä. Toinen tärkeä kuluttajan käytännön asemaan vaikuttava tekijä on periaate, jonka mukaan kuluttaja voi aina esittää kaikki vaatimuksensa taholle, jonka kanssa hänellä on sopimussuhde, ja tämän on hoidettava ne. Myyjä ei siis voi velvoittaa asiakasta ottamaan yhteyttä valmistajaan, maahantuojaan tai palvelun alihankkijaan, vaikka suorituksen virhe johtuisikin näiden toiminnasta. Myyjä voi tietysti neuvotella omista hyvityksistään omien sopimuskumppaneidensa kanssa, mutta asiakasta ei saa pallotella paikasta toiseen. 1.3 Nykytilanne Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien asema on perinteisesti määräytynyt hallintooikeudellisten säännösten kautta niihin liittyvine valitus- ja kantelumenettelyineen. Melko uusia säännöksiä ovat sosiaalihuollon asiakaslaki ja terveydenhuollon potilaslaki, jotka antavat palvelunkäyttäjille mahdollisuuden kohteluaan koskevan muistutuksen tekemiseen. Palvelujen asiantuntevalle suorittamiselle, eli laatutasolle, ei sen sijaan ole asetettu riittävän selkeitä vaatimuksia käyttäjän näkökulmasta. Käyttäjän oikeutta virhe- ja viivästysseuraamuksiin ei ole säännelty. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat kuluttajansuojalain soveltamisalaan ja säännökset kattavat mm. palvelujen laadun, markkinoinnin ja sopimusehdot. Näitä säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun palvelun tilaajana on kunta.

9 5 2. PALVELUIDEN SAATAVUUS 2.1 Välttämättömyyspalveluita sekä sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat säännökset Määritelmä Tarjonta Oikeus palveluun Hinnan kohtuullisuus Sopimusehtojen kohtuullisuus Saatavuus Välttämättömyyspalvelut Palveluja - joita ilman nyky-yhteiskunnassa ei voi tulla toimeen - esim. sähkön- ja vedentoimitus, posti- ja viestintäpalvelut, peruspankkipalvelut Palveluiden erityisluonteen vuoksi - lainsäädännöllä turvattu niiden saatavuus kaikille - kohtuulliseen hintaan - kuluttajan taloudellisesta asemasta - ja asuinpaikasta riippumatta Elinkeinonharjoittajilla erityislakien mukaan toimitusvelvollisuus - kuluttajalla oikeus saada palvelu, vaikka ei olisikaan erityisen kannattava asiakas - säännökset mm. sähkömarkkina-, vesihuolto-, viestintämarkkina- ja postipalvelulaissa (velvollisuus postipalvelujen yleispalvelun tarjoamiseen) ja luottolaitos-toiminnasta annetussa laissa (asiakkaan oikeus talletustilin avaamiseen ja muihin peruspankkipalveluihin) Erityislaeissa säännöksiä - hinnoittelun kohtuullisuudesta Kuluttajansuojalaki (yleislaki) - hinnan kohtuullisuutta voidaan arvioida yksittäistapauksissa ja jälkikäteen (4 luvun 1 :n mukaisesti), mutta etukäteinen puuttuminen noudatettavaan hintatasoon on selkeä poikkeus ja perustuu silloin erityissääntelyyn Erityislaeissa säännöksiä - sopimusehtojen kohtuullisuudesta Kuluttajansuojalaki - kohtuuttomat ehdot kieltävä yleissäännös (3 luku) Erityislaeissa rajoitettu palveluntarjoajan oikeutta - keskeyttää tai irtisanoa palvelu kuluttajan sopimusrikkomuksen perusteella Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut Perustuslaissa turvatut taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset palvelut - välttämätön toimeentulo ja huolenpito - riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja väestön terveyden edistäminen - yhdenvertaisuussäännös ja syrjinnän kielto otettava huomioon Kuntien tehtävänä järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja asukkailleen - osa pakollisia useiden lakien perusteella (mm. kotipalvelut, asumispalvelut, päivähoito, perusterveydenhuolto) - lisäksi kunnan päätöksen perusteella mahdollisesti muita lisäpalveluja Yksilön oikeudesta sosiaali- ja terveyspalveluihin säädetty eri tavoin eri laeissa - subjektiivinen oikeus, jolloin kunta ei voi evätä palvelua määrärahojen puutteessa (esim. päivähoito) - määrärahasidonnaiset palvelut, jolloin kunta voi kohdentaa palveluja eniten tarvitseville. Yleinen periaate kuitenkin, että palvelun tarve arvioitava aina yksilöllisesti eikä palvelua voi evätä pelkästään määrärahan puutteeseen vedoten. Julkisen vallan velvollisuus turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tarkoittaa käytännössä, että - esimerkiksi asiakasmaksut eivät saa siirtää palveluja niitä tarvitsevien ulottumattomiin Ei säännöksiä sopimusehtojen sisällöstä tai kohtuullisuudesta. Hoitotakuu ( ) enimmäisajat hoidon tarpeen arvioimiseksi ja hoidon järjestämiseksi (3 päivää 3 viikkoa 3/6 kuukautta)

10 6 2.2 Palveluiden saatavuuteen liittyvät kuluttajan oikeusturvakysymykset Prosessit Korvausvelvollisuus Välttämättömyyspalvelut Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut Jos elinkeinonharjoittaja kieltäytyy tarjoamasta välttämättömyyspalvelua, kuluttaja - Muutoksenhakuviranomainen ottaa yk- Sosiaalipalveluissa voi tehdä valituksen alaa valvovalle regulaattorille (Energia-markkinavirasto, Vies- palvelujen järjestämiseen. Sitä ennen asisittäistapauksessa kantaa tarpeen mukaisten tintävirasto, Rahoitustarkastus). akkaan on tehtävä palvelua koskeva vaatimus tai hakemus, joka tulee käsitellä hal- Esimerkiksi sähköntoimituksen osalta Energiamarkkinavirasto voi määrätä alueella määräävässä markkina-asemassa haltijan tai toimivaltaisen elimen on tehtävä lintolain tarkoittamalla tavalla ja viran- olevan vähittäismyyjän toimittamaan sähköä sähkönkäyttäjälle, jos sähkönkäyttälitusosoitus asiasta päätös. Päätökseen on liitettävä vajällä ei ole muuten mahdollisuutta saada - Terveyspalveluissa sähköä. - Päätökset hoitoon pääsystä tehdään yleensä - Tarvittaessa virasto voi asettaa päätöksensä tehosteeksi uhkasakon. asiakkaalle annettaisiin erillinen valituskel- tosiasiallisen toiminnan sisällä ilman, että poinen hallinto-päätös. Lääkärin hoitosuhteessa tekemiin ratkaisuihin ei siten voi hakea valittamalla muutosta. - Hoitoon ottamatta jättäminen tai terveydentilaan nähden liian pitkät jonot voivat kuitenkin merkitä sitä, että kunta on laiminlyönyt palvelun järjestämisvelvollisuutensa. Potilaan vaatimukset, jotka koskevat kunnan velvollisuutta huolehtia tietyn terveyspalvelun järjestämisestä tai kunnan maksuvelvollisuutta, voidaan tällöin käsitellä riita-asioina hallinto-oikeudessa. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa - Sosiaalihuollon asiakaslain ja terveydenhuollon potilaslain mukaiset muistutusmenettelyt voivat myös johtaa siihen, että henkilölle järjestyy huolto- tai hoitopalvelu. - Asiakas voi tehdä kantelun valvontaviranomaiselle (lääninhallitukselle), joka voi laiminlyöntitapauksissa käyttää tehosteena uhkasakkoa, tai myös oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Jos palvelun tarjoaja laiminlyö toimitusvelvollisuutensriin kuuluvaa palvelua, Jos henkilö ei saa subjektiivisen oikeuden pii- - kuluttaja voi esittää korvausvaatimuksen (esim. sähkömarkkinalain mukaan kohtaan on mahdollinen (esim lasten päi- - yksityisoikeudellinen korvauskanne kuntaa yritys on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon) velvoitettiin suorittamaan lapsen vanhemvähoitovelvollisuuden laiminlyönyt kunta - korvausvaatimus voidaan käsitellä kuluttajavalituslautakunnassmille vahingonkorvausta (KKO 2001:93).

11 7 2.3 Arviointia Tietyt palvelut ovat välttämättömiä kuluttajien jokapäiväisen elämän kannalta. Kuluttajaoikeudessa on lähdetty siitä, että kun elinkeinonharjoittajat tarjoavat ja tuottavat näitä nk. välttämättömyyspalveluja, palvelun tuottajalla esimerkiksi sähköyhtiöllä, vesilaitoksella tai pankilla on yhteiskunnallinen vastuu palvelun saatavuudesta. Välttämättömyyspalveluissa ei ole katsottu pelkän kilpailun voivan taata palvelujen saatavuutta. Ellei säännöstasolla varmisteta palvelujen saatavuutta kaikille, on vaarana, että elinkeinonharjoittajat keskittyvät toiminnassaan parhaisiin, eli tuottavimpiin, asiakkaisiin. Välttämättömyyspalveluja koskeviin erityislakeihin on tämän vuoksi otettu toimitusvelvollisuutta koskevia säännöksiä palvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Palvelujen saatavuus pitää sisällään myös vaatimuksen kohtuullisista ehdoista ja hinnoittelusta palvelua tarjottaessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta julkiselle vallalle on perustuslaissa asetettu velvoite edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Tarkemmin velvoitteet määräytyvät varsinaisen sosiaali- ja terveyslainsäädännön kautta. Asiakkaita ei voi yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti valita esimerkiksi sillä perusteella, kenen palvelut tulisivat edullisemmaksi toteuttaa. Myöskään yritys, joka toimii palvelun tuottajana asiakkaille, ei voi toiminnassaan sivuuttaa yhdenvertaisuusperiaatetta ja keskittyä parhaimpiin asiakkaisiin, eli poimia mansikoita kakusta. Palvelua ei voi myöskään evätä vain sillä perusteella, että esimerkiksi aiempi terveyskeskusmaksu on maksamatta. Välttämättömyyspalveluita ei tarvitse vaatia oikeusteitse Valtaosa palveluista on määrärahasidonnaisia. Määrärahat on mitoitettava niin, että kunta täyttää palvelujen järjestämisvastuunsa esim. terveydenhuollossa. Palvelun tarve on arvioitava aina yksilöllisesti. Korkein hallinto-oikeus ja eduskunnan oikeusasiamies ovat todenneet, että määrärahasidonnaista palvelua koskevaa hakemusta ei voida hylätä pelkästään vetoamalla riittämättömiin määrärahoihin. Joihinkin palveluihin asiakkaalle on säädetty subjektiivinen oikeus, jolloin hän voi vaatia tällaista palvelua kunnalta tarvittaessa tuomioistuimen kautta, eikä kunnalla ole oikeutta evätä palvelua vetoamalla määrärahan puuttumiseen. Tältä osin tilanne muistuttaa välttämättömyyspalveluja, joissa elinkeinonharjoittaja ei voi myöskään yleensä kieltäytyä palvelun tarjoamisesta ja palvelua koskevan sopimuksen tekemisestä. Välttämättömyyspalvelut ja kunnalliset palvelut ovat monin osin verrattavissa toisiinsa sen suhteen, miten huomiota on kiinnitetty palvelujen saatavuuteen. Välttämättömyyspalveluissa käyttäjä saa palvelun kuitenkin siinä mielessä sujuvammin, että hän voi kääntyä tarvittaessa suoraan regulaattorin puoleen, joka voi esimerkiksi sähköntoimituksen osalta määrätä sähköyhtiön toimittamaan kuluttajalle sähköä. Kuluttajan ei tällöin tarvitse vaatia palvelua oikeusteitse, kuten saatetaan joutua tekemään esimerkiksi subjektiivisena oikeutena olevan päivähoidon osalta.

12 8 3. PALVELUIDEN MARKKINOINTI 3.1 Säädösvertailu Sovellettava lainsäädäntö Perusteet ja tavoitteet Hallintolaki - ei sisällä nimenomaisia markkinointia koskevia säännöksiä Hyvän hallinnon perusteet - voidaan tulkita pitävän sisällään myös vaatimuksen julkisen palveluntuottajan markkinoinnin asianmukaisuudesta Sosiaalihuollon asiakaslaki - asiakkaalle selvitettävä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä eri palveluvaihtoehdot Terveydenhuollon potilaslaki - potilaalle annettava selvitys mm. eri hoitovaihtoehdoista sekä niiden vaikutuksista - OKA - EOA Valvontaviranomainen Seuraamukset ja sanktiot Elinkeinonharjoittajan tuottamat yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Kuluttajansuojalaki - 2 luku Markkinoinnin käsite laaja - mainonnan lisäksi kuluttajille annetut palvelulupaukset eri muodoissaan Säännösten päätavoitteet - ehkäistä epäasianmukaisten markkinointikeinojen käyttöä - saada elinkeinonharjoittajat antamaan kuluttajille riittävästi tietoa heille tärkeistä asioista Elinkeinonharjoittajan kunnan toimeksiannosta tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Hallintolaki - hyvän hallinnon perusteet Kuluttajansuojalaki 2 luku - tilanteissa, joissa samaa palvelua tarjotaan sekä yleisesti kuluttajille että palvelu-setelin käyttäjille - On epäselvää, voidaanko ksl:a soveltaa, kun eh ei markkinoi muille kuin kunnan ostopalvelua käyttäville. Hallintolaki - ei sisällä nimenomaisia markkinointia koskevia säännöksiä Hyvän hallinnon perusteet - voidaan tulkita pitävän sisällään myös vaatimuksen palvelun tarjoamiseen liittyvän markkinoinnin asianmukaisuudesta - Kuluttaja-asiamies - Oikeuskansleri (OKA) - Eduskunnan oikeusasiamies (EOA) - osassa KA - KA:n huomautus ja kehotus, kielto + uhkasakko - Markkinaoikeuden kielto + uhkasakko OKAn ja EOAn - huomautus tai huomion kiinnittäminen lain tai hyvän hallintotavan vastaiseen menettelyyn KSL:n keinot osassa tilanteita Kunnan itse tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Hallintolaki - hyvän hallinnon perusteet OKAn ja EOAn - huomautus tai huomion kiinnittäminen lain tai hyvän hallintotavan vastaiseen menettelyyn

13 9 3.2 Arviointia Elinkeinonharjoittajien kuluttajiin kohdistamaa markkinointia säännellään kuluttajansuojalaissa. Kuluttajansuojalain markkinointisäännöksiä sovelletaan siten yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinointiin. Kunnan järjestämisvastuulla oleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sovelletaan hallintolakia tuottamistavasta riippumatta. Siten yritys, joka tarjoaa palveluja kuntalaisille kunnan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella, on palveluja tälle asiakaskunnalle markkinoidessaan eri asemassa markkinointivastuun suhteen kuin palveluja yleisesti tarjoavat yritykset. Kuluttajansuojalain mukainen valvonta ei tule lainkaan kysymykseen, jos yritys markkinoi toimintaansa vain kunnan kanssa tehdyn sopimuksen piiriin kuuluville kuntalaisille. On todennäköistä, että vaihtoehtoisten palvelujen tarjoamistapojen lisääntyessä yritysten markkinointi suoraan kuluttajille lisääntyy. Kun kuluttajan valinnanmahdollisuudet lisääntyvät, kuluttaja ei edes saisi tietoa vaihtoehtojen eroista ilman markkinointia. On vaikea perustella, miksi yritys, joka haluaa mainostaa palveluitaan muillekin kuin kunnan palveluseteliä käyttäville, joutuu noudattamaan kuluttajansuojalakia kun taas yritys, joka pidättyy markkinointitoimissaan vain palveluseteliasiakkaisiin, voisi toimia kuluttajansuojalain säännösten estämättä. Hallintolakia sovelletaan paitsi kunnan itse tuottamiin palveluihin myös palveluihin, joita yksityinen palveluntuottaja tuottaa kunnalle esimerkiksi tilaaja-tuottaja mallissa tai palvelusetelin avulla. Hallintolaissa ei ole nimenomaisia markkinointia koskevia säännöksiä, mutta laissa säädettyjen hyvän hallinnon perusteiden voidaan tulkita pitävän sisällään myös vaatimuksen julkista tehtävää hoitavan palveluntuottajan markkinoinnin asianmukaisuudesta. Markkinoinnin valvonta ei oikeuskanslerin tai asiamiehen varsinainen tehtävä Oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies valvovat hyvän hallinnon toteutumista, joten nämä ylimmät lainvalvojat voisivat puuttua sekä kunnan että julkista tehtävää hoitavan yksityisen palveluntuottajan kuluttajiin kohdistamaan markkinointiin silloin, kun markkinointi on esimerkiksi harhaanjohtavaa tai siinä ei anneta kuluttajien terveyden tai taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja. Kyse voisi olla esimerkiksi kunnallisen päiväkodin tai terveyskeskuksen taikka kunnan ostopalvelua hoitavan yksityisen päiväkodin tai vanhusten palvelutalon palvelujen markkinoinnista. Markkinoinnin valvonta ei kuitenkaan ole oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen varsinainen tehtävä vaan heidän keskeinen toiminta-alueensa on hyvän hallinnon sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta viranomaisten toiminnassa. Silloin, jos kunnan ostopalvelua tuottava elinkeinonharjoittaja markkinoi palvelujaan samalla sekä ostopalvelua käyttäville että yleisesti muillekin kuluttajille, saatettaisiin myös joutua tilanteeseen, jossa kuluttajaasiamiehellä ja ylimmillä lainvalvojilla olisi päällekkäinen toimivalta: kuluttaja-asiamies valvoisi elinkeinonharjoittajan kuluttajiin yleisesti kohdistamaa markkinointia ja ylimmät lainvalvojat valvoisivat puolestaan markkinointia, jota elinkeinonharjoittaja kohdistaa ostopalvelua käyttäviin kuluttajiin. Myös julkisten palveluiden markkinoinnin valvonta kuluttajansuojalakiin? Ratkaisuna voisi olla kuluttajansuojalain markkinointisäännösten ulottaminen koskemaan myös julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinointia kuluttajille ainakin silloin, kun on kyse kilpailluilla markkinoinnilla toimivasta palveluntarjoajasta. Tällainen malli on toteutettu Tanskassa heinäkuun alusta 2006 voimaan tulleessa markkinointilaissa.

14 10 Tanskan uutta markkinointilakia sovelletaan yksityisen elinkeinotoiminnan lisäksi myös julkisyhteisöjen toimintaan sikäli kuin nämä tarjoavat tavaroita ja palveluita markkinoilla. Ratkaisevaa ei ole se, voidaanko julkisyhteisön toiminta rinnastaa elinkeinonharjoittamiseen. Markkinoilla toimimisella tarkoitetaan sitä, että kuluttaja voi esimerkiksi julkisia hyvinvointipalveluja, kuten sosiaali- ja terveyspalveluja tai koulutuspalveluja, hankkiessaan valita palveluntarjoajan. Valinta voidaan tehdä esimerkiksi julkisyhteisön tuottamien palvelujen, julkisyhteisön yksityissektorilta ostopalveluina hankkimien palvelujen taikka puhtaasti yksityisten palveluiden välillä. Kyse voi olla myös valinnanmahdollisuudesta pelkästään julkisten palveluntuottajien kesken, esimerkiksi valinnasta kunnan koululaitokseen kuuluvien lukioiden välillä. Tanskassa kuluttaja-asiamies valvoo julkisten palveluiden markkinoilla tapahtuvaa tarjoamista samojen markkinointisäännösten nojalla kuin muutoinkin sovelletaan elinkeinonharjoittajien markkinointiin. Jos Suomessa kuluttajansuojalain markkinointisäännösten soveltamisalaan tehtäisiin vastaava laajennus, pitäisi ratkaista muun muassa se, voiko kuluttaja-asiamies ryhtyä viranomaista kohtaan vastaaviin pakkotoimenpiteisiin kuin elinkeinonharjoittajia kohtaan. Toisaalta perintälaissa kuluttaja-asiamiehelle on jo nykyisin annettu toimivalta puuttua myös julkisyhteisöjen hyvän perintätavan vastaiseen toimintaan samoilla valvontakeinoilla kuin mitä sillä on käytössään elinkeinonharjoittajien markkinoinnin valvonnassa.

15 11 4. PALVELUITA KOSKEVAT SOPIMUSEHDOT 4.1 Säädösvertailu Elinkeinonharjoittajan tuottamat yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Sopimussuhde Sopimussuhde syntyy - tuottajan ja asiakkaan kesken (yritys ja kuluttaja) Sopimuksen sisältöä koskevat säännökset Sopimusehdon kohtuullisuus Kuluttajansuojalaki - yleissäännös ehtojen kohtuullisuudesta - virheen käsite ja hyvitysmenettelyt, mm. palvelun ammattitaitovaatimukset ja viivästys Sosiaalihuollon asiakaslaki - palvelun perustuttava tuottajan ja asiakkaan kirjalliseen sopimukseen - määriteltävä ehdot, asiakasmaksut ja osapuolten oikeudet ja velvollisuudet Kuluttajansuojalaki - eh ei saa käyttää ehtoa, jota hyödykkeen hinta ja muut seikat huomioon ottaen on pidettävä kohtuuttomana kuluttajan kannalta. Elinkeinonharjoittajan kunnan toimeksiannosta tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sopimussuhde syntyy - tilaajan ja tuottajan kesken (kunta ja yritys) Tuottaja ja asiakas (yritys ja kuluttaja) - eivät ole sopimussuhteessa, jos kyseessä on ostopalvelu - tekevät (kirjallisen tai suullisen) sopimuksen, jos kyseessä on palvelusetelin käyttö Ostopalveluissa - tilaaja ja tuottaja tekevät ostopalvelusopimuksen - siinä sovitaan palvelun käyttäjää koskevista ehdoista, kuten palvelun sisällöstä Palvelusetelimallissa - tilaaja ja tuottaja tekevät puitesopimuksen - siinä määritellään palveluiden sisältö, hinnat ja muut ehdot - tilaaja sitoutuu maksamaan asiakkaan käyttämistä palveluista setelin arvon verran Ei säännöksiä kohtuuttomuuden näkökulmasta. Hallintolaki kuitenkin edellyttää, että ostopalvelusopimuksia ja puitesopimuksia palvelusetelimallissa valmisteltaessa on huolehdittava siitä, että palvelun käyttäjällä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa sopimuksen sisältöön. Kunnan itse tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Tuottaja ja asiakas (kunta ja kuluttaja) - eivät ole sopimussuhteessa keskenään Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien asemaa koskevat yleislait (esim. asiakaslaki, potilaslaki) - eivät sisällä sopimusehtoihin liittyviä säännöksiä Sosiaalihuollon asiakaslaki - sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään hallintopäätökseen Joissakin erityissäännöksissä on sopimusehtoihin liittyviä määräyksiä - esim. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevassa asetuksessa - koskevat esim. peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävää maksua Ei säännöksiä kohtuuttomuuden näkökulmasta. Hallintolain hyvän hallinnon vaatimus kuitenkin otettava huomioon.

16 Arviointia Elinkeinonharjoittajien tarjoamia yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskee kuluttajansuojalain 3 luvun mukainen vaatimus palveluja koskevien sopimusehtojen kohtuullisuudesta kuluttajan kannalta. Sopimusehtojen kohtuullisuuden yleinen valvonta kuuluu kuluttaja-asiamiehelle. Kuluttaja-asiamies esimerkiksi neuvottelee järjestöjen kanssa alakohtaisia mallisopimusehtoja. Lähtökohtana on, että osapuolten sopimuksesta ilmenevät oikeudet ja velvollisuudet eivät saa olla keskenään epätasapainossa kuluttajan vahingoksi ja sekä vakioehtojen että yksilöllisesti laadittujen sopimusehtojen tulee olla kohtuullisia. Yleisen kollektiivisen kohtuullisuusvaatimuksen ohella on mahdollista sovitella ehtoa kuluttajansuojalain 4 luvun nojalla yksittäistapauksessa, jos ehdon soveltaminen johtaisi kuluttajan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Jos esimerkiksi yksityisen sairaalan soveltama hinnoitteluperuste (potilasta laskutetaan kolmesta hoitopäivästä, vaikka kokonaisoloaika sairaalassa olisi alle kaksi vuorokautta) johtaa käyttäjän kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, voidaan ehtoa myös yksittäistapauksessa sovitella kuluttajavalituslautakunnassa. Yritys voi tuottaa myös kunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- tai terveyspalveluja kunnan toimeksiannosta. Ostopalveluissa kunta tilaajana ja yksityinen yritys tekevät keskenään palvelun sisällön määrittävän ostopalvelusopimuksen. Sen sijaan asiakas, palvelun käyttäjä, ei ole sopimussuhteessa yritykseen palveluntuottajana eikä hän voi vedota palvelun laatupuutteiden osalta yrityksen sopimusrikkomukseen. Palvelun tilaaminen yritykseltä ei poista kunnan vastuuta. Ongelmallista on, missä rajoissa yrityksellä on mahdollisuus tehdä muutoksia asiakkaan saamaan palveluun ilman että ostopalvelusopimus muodostaisi estettä muutoksille. Mitä väljemmin palvelu on määritelty kunnan ja yrityksen välisessä sopimuksessa, sitä suurempi on todennäköisyys palvelujen sisällön vaihteluun asiakassuhteessa. Ongelmallisia palvelun käyttäjän kannalta saattavat olla esimerkiksi tilanteet, joissa palveluntuottaja päättää tehdä palveluidensa sisältöön muutoksia myös ostopalveluasiakkaiden osalta samalla, kun se muuttaa ehtojaan muidenkin asiakkaidensa osalta. Ostopalvelusopimus ei aina estä muutoksia, jos suorituksen sisältöä ei ole alun perin määritelty siinä riittävän täsmällisesti. Esimerkiksi vanhusten asumispalveluiden käyttäjissä on usein kyse ns. heikoista kuluttajista, joiden mahdollisuudet valvoa oikeuksiaan ja tehdä valituksia valvontaviranomaisille ovat rajalliset. Sopimuskumppani usein epäselvä palvelusetelin käyttäjän näkökulmasta Palvelusetelijärjestelmässä palveluita tuottavan elinkeinonharjoittajan ja palvelun käyttäjän välillä ei palveluseteleitä koskevien säännösten mukaan katsota olevan kuluttajansuojalain piiriin kuuluvaa sopimussuhdetta. Tosiasiassa käyttäjä kuitenkin sopii palvelun sisällöstä ja määrästä suoraan palveluntuottajan kanssa. Tämä sopimus tehdään kunnan viranhaltijan tekemän palvelusetelipäätöksen sekä kunnan ja palveluntuottajan välisen palvelun ehtoja koskevan puitesopimuksen rajoissa. Yrityksen liikkumavara yksittäisen sopimuksen sisällön suhteen riippuu kunnan asettamista rajoista. Palvelunkäyttäjän kannalta tilanne joka tapauksessa on käytännössä sopimista. Epäselvää asiakkaalle voi olla, kumpi taho, palveluntuottaja vai kunta, vastaa sopimuksen asianmukaisesta täyttämisestä yksityiskohtineen. Kuluttajansuojan periaatteiden mukaan kuluttajalla tulee aina olla oikeus reklamoida sopijakumppanilleen, joka asiakkaan näkökulmasta on yritys. Tämä mahdollisuus on perusteltua ainakin jokapäiväisiin palvelutapahtumiin liittyvissä asioissa. Kun taas on kyse vaikutuksiltaan merkittävästä, esimerkiksi toiminnan keskeytymiseen liittyvästä, valituksesta, kunta on luonteva vastuutaho. Oikeuskansleri on ratkaisukäytännössään pitänyt tärkeänä, että julkisen hallintoviranomaisen käyttämät sopimusehdot eivät ole ristiriidassa kuluttajansuojalain eivätkä kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien käyttämien sopimusehtojen kanssa. Tähän liittyen kuluttajansuojalain 3 luvun kohtuullisia sopimusehtoja koskevat periaatteet voisivat olla laajemminkin lähtökohtana arvioitaessa myös julkisten palvelujen tarjonnassa sovelletta-

17 13 via sopimusehtoja. Tällöin olisi pohdittava myös sitä, mille viranomaiselle valvonta kuuluisi ja miten valvonta muutoin järjestettäisiin. Mitä enemmän kuluttajien valinnanvapautta lisätään julkisissa palveluissa, sitä tärkeämmäksi tulee sopimusehtojen rooli. 5. ASIAKKAAN OIKEUSTURVAKEINOT, JOS HÄN ON TYYTYMÄTÖN PALVELUN LAATUUN 5.1 Laadun ja virhekäsitteen määrittely Virheen määrittely / laatupoikkeama Elinkeinonharjoittajan tuottamat yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Kuluttajansuojalain 8 luku sisältää kulutuspalveluita koskevat laatuvaatimukset - Palvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä ottaen huomioon tilaajan edut. - Lisäksi palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. - Palvelussa on virhe, jos se poikkeaa asetetuista vaatimuksista. Elinkeinonharjoittajan kunnan toimeksiannosta tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Kunnan on - Varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. - Laatuvirhettä ei ole erikseen määritelty. Kunnan itse tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Kunnallisesti tuotettavien palvelujen laatua ei yleensä ole yksityiskohtaisesti määritelty. - Monissa tapauksissa palveluita koskevissa laeissa tai niiden nojalla annetuissa asetuksissa on kuitenkin perusteita palvelujen laadun määrittämiseksi. - Vaatimukset liittyvät mm. henkilöstön määrään ja koulutustasoon sekä toimitilojen laatuun. - Laatuvirhettä ei ole erikseen määritelty Mitä palvelun laatu on? Kuluttajansuojalain piiriin kuuluvissa tapauksissa kuluttaja voi edellyttää yritykseltä, että palvelu suoritetaan ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Palvelun halpa hinta ei oikeuta huolimatonta suoritusta. Se, mitä ammattitaito ja huolellisuus merkitsee, määritellään sen mukaan, mitä tietyn tyyppistä palvelusta suoritettaessa on pidettävä kyseisen alan elinkeinonharjoittajille yleensä asetettavan tieto- ja taitomittapuun kannalta asianmukaisena suorituksena. Huolellisuusvaatimus edellyttää, että yritys toimii moitteettomalla tavalla ottaen huomioon, mitä kyseisellä alalla ammattimaisesti toimivalta elinkeinonharjoittajalta kohtuudella voidaan vaatia sopimussuhteissaan kuluttajien kanssa. Palvelus on suoritettava tilaajan, kuluttajan edut huomioon ottaen yrittäjälle asetetaan lojaalisuusvaatimus. Suorituksen tulee luonnollisesti vastata laissa, asetuksessa tai viranomaisen päätöksessä mahdollisesti asetettuja vaatimuksia. Toimeksisaajalla eli yrityksellä on todistustaakka siitä, että palvelus on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Virhevastuu ei edellytä huolimattomuutta yrityksen puolella.

18 14 Ostopalveluissa ja palveluseteleissä kunta tilaajana vastaa viime kädessä palvelun laadusta, ei siis yritys. Vastuu ilmenee käytännössä palveluntuottajaa koskevana valvontavelvollisuutena. Sen sijaan kuluttajansuojalain mukaista vastuuta asiakkaalle palvelun virheistä tai puutteista ei kunnalla eikä yrityksellä ole. Palvelun laatua koskevat asiakas- ja potilaslain yleiset vaatimukset laadultaan hyvästä sosiaalihuollosta ja laadultaan hyvästä terveyden- ja sairaanhoidosta. Lisäksi yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annettu laki sekä yksityisestä terveydenhuollosta annettu laki asettavat palveluille laatuvaatimuksia esim. henkilöstön määrän ja toimitilojen suhteen. Kunnallisesti tuotettavien palvelujen laatua ei yleensä ole yksityiskohtaisemmin määritelty. Monissa tapauksissa palveluita koskevissa laeissa tai niiden nojalla annetuissa asetuksissa on asetettu palvelukohtaisesti laatutasoedellytyksiä. Esimerkiksi lasten päivähoidossa on säädetty asetuksella lasten määrästä suhteessa hoito- ja kasvatushenkilöstöön. Lisäksi kuntien laadunhallintatyön tueksi on laadittu laatusuosituksia eri sosiaalipalveluiden aloille. Laatusuositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta niitä voidaan pitää asianmukaisten palvelujen mittapuuna. Esimerkkinä laatusuosituksista on Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton yhteistyönä laatima ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus, jossa otetaan kantaa esimerkiksi henkilöstön ammattitaitovaatimuksiin ja toimitiloihin. Palvelua koskevat laatuvaatimukset yksittäisen yrityksen kohdalla tulee täsmentää kunnan ja palveluntuottajan välisessä ostopalvelusopimuksessa. Samalla sovitaan siitä, miten tilaaja seuraa ja valvoo laatuvaatimusten toteutumista ja mitkä ovat mahdollisia laaturikkomuksia koskevat sanktiot tilaajan, kunnan suuntaan ei siis asiakkaan suuntaan. Asiakas voi tehdä palvelun laadun puutteista muistutuksen tai kantelun sosiaali- ja terveydenhuoltoa valvoville viranomaisille. Ostopalveluina tuotetuista yksityisen palveluntuottajan palveluista voi kannella myös yleisille lainvalvojille, oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

19 Sosiaalipalvelut, menettelytapavertailu ja arviointia Oikeusturvakeinot Muistutus Kantelu valvoville viranomaisille Kantelu ylimmille lainvalvojille Kuluttajansuojalain mukainen valitus Vahingonkorvauslain mukainen korvausvaatimus Elinkeinonharjoittajan tuottamat yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Elinkeinonharjoittajan kunnan toimeksiannosta tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Kunnan itse tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaalihuollon asiakaslaki - asiakkaalla oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa - kohteluun tyytymätön voi tehdä muistutuksen kunnan johtavalle viranhaltijalle - tämän on vastattava kohtuullisessa ajassa - vastauksessa kerrottava, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tai miten asia muuten hoidetaan Oikeus hallintokantelun tekemiseen - asiakas voi tehdä kantelun kunnalle tai lääninhallitukselle - siinä asiakas voi kiinnittää huomiota palvelun laadun puutteisiin tai muihin epäkohtiin Asiakas ei voi tehdä kantelua. Asiakas voi tehdä valituksen - kunnan kuluttajaneuvojalle (kiistan sovittelu) - kuluttajavalituslautakuntaan (ratkaisusuositus) - käräjäoikeuteen - kuluttaja-asiamiehelle (voi puuttua eh:n menettelyyn, vaikutusta muillekin kuluttajille) Yksityinen sosiaalihuolto perustuu tuottajan ja asiakkaan sopimukseen - vahingonkorvauslakia ei sovelleta sopimussuhteessa - sovellettavaksi tulee ksl 8 luvusta ilmenevät vahingonkorvausperiaatteet Hallintolaki - asiakas voi tehdä kantelun oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle - kantelun voi tehdä yksityistä tuottajaakin kohtaan, kun kyse on kunnan tilaamasta ostopalvelusta tai palvelusetelistä, koska näissä on kyse julkisen tehtävän hoitamisesta Asiakas ei voi tehdä valitusta ksl:n perusteella Palveluseteliä käyttävä voi - irtisanoa sopimuksen - vaihtaa palveluntuottajaa (jos sellainen on) - valittaa palvelusta niiltä osin, kuin hän on maksanut siitä itse (esim. ostanut palvelua lisää omalla rahalla) Asiakas ei voi tehdä valitusta ksl:n perusteella Vahingonkorvauslain mukaan - julkista tehtävää hoitava on velvollinen korvaamaan virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheuttamansa vahingon. - asiakas voi esittää vahingonkorvausvaatimuksen alioikeudessa sekä yksityistä tuottajaa että kuntaa kohtaan Sosiaalipalveluissa asiakkaan ja sosiaalihuollon järjestäjän ( yritys, kunta, järjestö) välillä tehty sopimus sekä siihen liittyvä palvelusuunnitelma määrittelevät ne tavat ja keinot, miten sosiaalihuoltoa järjestetään. Huomattava on, että lain vaatimus palvelusuunnitelmasta koskee myös puhtaasti yksityisiltä markkinoilta ostettua palvelua. Kohteluunsa tyytymätön asiakas voi tehdä muistutuksen kunnan asianomaiselle viranhalti-

20 16 jalle. Hän voi myös kannella palvelun puutteista tai muista epäkohdista yksityisen sosiaalihuollon valvontaviranomaisina toimiville kunnalle ja lääninhallitukselle. Jos yksityinen palvelu ei ole osapuolten tekemän sopimuksen mukainen, tai jos palvelusta ei ole suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti, taikka jos palvelu ei vastaa palveluntuottajan siitä etukäteen antamia tietoja, voidaan tilanteeseen soveltaa kuluttajansuojalain säännöksiä palvelun virheestä. Kuluttaja voi vaatia virheen perusteella esimerkiksi hinnanalennusta. Jos palvelun virheestä on aiheutunut hänelle vahinkoa, hän voi vaatia myös vahingonkorvausta välittömistä kuluistaan sekä aiheutuneesta henkilö- ja esinevahingosta. Jos yritys ja kuluttaja eivät pääse asiassa yhteisymmärrykseen, kuluttaja voi viedä asian kuluttajavalituslautakunnan ratkaistavaksi. Kunnan järjestämisvastuulla olevissa sosiaalipalveluissa, jotka kunta tuottaa itse tai hankkii yksityisiltä palveluntuottajilta esimerkiksi ostopalveluna tai palvelusetelin avulla, oleviin puutteisiin palvelunkäyttäjä voi reagoida muistutuksen tai kantelun tekemällä. Kantelun voi tehdä paitsi kuntaan ja lääninhallitukselle, myös yleisille lainvalvojille. Kuluttajansuojalakia ei sen sijaan sovelleta kunnan järjestämisvastuulla oleviin sosiaalipalveluihin silloinkaan kun palvelun tuottaa kuluttajansuojalain soveltamisalaan muutoin kuuluva elinkeinonharjoittaja tai kolmannen sektorin palveluntuottaja. Saman palvelun käyttäjät eri oikeusasemassa Esimerkiksi samassa yksityisessä vanhusten palvelutalossa tai lasten päiväkodissa on oikeusasemaltaan kahdenlaisia asiakkaita: yksityistä sosiaalipalvelua käyttäviä ja siten kuluttajansuojalain piiriin kuuluvia asiakkaita sekä kunnan ostopalvelun piirissä olevia asiakkaita, joihin kuluttajansuojalakia ei sovelleta. Vaikka ostopalvelua käyttävä kuluttaja maksaakin asiakasmaksuna vain pienehkön osan palvelun kustannuksista, voidaan silti kysyä, pitäisikö hänelläkin olla oikeus reklamoida palvelun virheistä palveluntuottajaa kohtaan ja vaatia esimerkiksi virheen oikaisua ja uutta suoritusta. Tällöinhän asiakas itse asiassa toimii kunnan puolesta ikään kuin laadunvalvojana. Palveluntuottajana olevan elinkeinonharjoittajan kannalta tällaista vaatimusta ei voitaisi pitää kohtuuttomana, sillä muiden kuin ostopalveluasiakkaiden osalta hän on joka tapauksessa kuluttajansuojalain virheseuraamusten piirissä. Peruskysymys on, pitääkö kunnan palveluita käyttävien asiakkaiden tyytyä virheelliseen suoritukseen ilman, että sitä oikaistaan. Palvelusetelimallilla yhtymäkohtia perinteiseen kuluttaja-elinkeinonharjoittaja -malliin Palvelusetelijärjestelmä jää sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 :n perustelujen mukaan kuluttajansuojalain soveltamisalan ulkopuolelle siitäkin huolimatta, että järjestelmän eräät piirteet muistuttavat tavanomaista kuluttaja-elinkeinonharjoittaja -suhdetta. Ensinnäkin palvelusetelin saanut asiakas maksaa suoraan palveluntuottajalle omavastuuosuutena setelin arvon ja palvelun hinnan välisen erotuksen. Tämä asiakkaan omalla rahalla maksama omavastuuosuus voi joissakin tapauksissa olla suurempikin kuin se asiakasmaksu, jonka hän vastaavasta kunnan palvelusta maksaisi. Toinen kuluttajasuhteeseen viittaava piirre palvelusetelijärjestelmässä on se, että kuluttaja voi toisin kuin esimerkiksi kunnan ostopalveluissa itse valita palveluntuottajan kunnan hyväksymistä elinkeinonharjoittajista ja osapuolet myös käytännössä sopivat keskenään palvelun sisällöstä. Palveluntuottaja ei ole kuitenkaan tämän sopimuksen perusteella kuluttajansuojalain mukaisessa vastuussa palvelun laatua koskevista virheistä palvelunkäyttäjää kohtaan. Käyttäjä ei siis voi esittää palveluntuottajalle esimerkiksi hinnanalennus- tai vahingonkorvausvaatimusta. Kuluttaja voi sen sijaan irtisanoa sopimuksen, jos hän on tyytymätön palvelun laatuun ja vaihtaa palveluntuottajaa. Hän voi myös kannella palveluntuottajan toiminnasta valvovalle viranomaiselle, mutta ei voi kantelun yhteydessä vaatia palveluntuottajaa hyvittämään sopimusrikkomustaan. Tältäkin osin ne saman palveluntuottajien asiakkaat, jotka maksavat palvelun

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE PALVELUSETELIYRITTÄJÄLLE KOTIIN ANNETTAVA PALVELU

TOIMINTAOHJE PALVELUSETELIYRITTÄJÄLLE KOTIIN ANNETTAVA PALVELU TOIMINTAOHJE PALVELUSETELIYRITTÄJÄLLE KOTIIN ANNETTAVA PALVELU Tuottajaksi hakeutuminen Palvelusetelituottajaksi hakeudutaan hakemuslomakkeella. Hakeminen on mahdollista ympäri vuoden. Kaikki ehdot sekä

Lisätiedot

Kunta ei sitoudu osoittamaan asiakkaita palveluntuottajalle.

Kunta ei sitoudu osoittamaan asiakkaita palveluntuottajalle. Hakemus säännöllisen kotihoidon ja tilapäisen kotisairaanhoidon palvelusetelituottajaksi TOIMINTAOHJE PALVELUSETELIYRITTÄJÄLLE Tuottajaksi hakeutuminen Palvelusetelituottajaksi hakeudutaan hakemuslomakkeella.

Lisätiedot

Mobiilimaksu ja kuluttajansuoja. Viestintäviraston järjestämä teematilaisuus Lakimies Miina Ojajärvi. kkv.fi. kkv.fi

Mobiilimaksu ja kuluttajansuoja. Viestintäviraston järjestämä teematilaisuus Lakimies Miina Ojajärvi. kkv.fi. kkv.fi Mobiilimaksu ja kuluttajansuoja Viestintäviraston järjestämä teematilaisuus 10.2.2016 Lakimies Miina Ojajärvi Kuluttajansuojan toteutumisen edellytykset Kuluttajat tietävät, mikä mobiilimaksu on ja miten

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön Petrea 29.10.2014 1 Toimivaltapykäliä SHL 3.2 : aluehallintovirastolle kuuluu sosiaalihuollon suunnittelu,

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.

Lisätiedot

Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio. julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto

Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio. julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto Tomi.Voutilainen@uef.fi 25.11.2015 1 Lähtökohta Tietohallintolaki

Lisätiedot

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Palvelusetelikokeiluja Omaishoidon vapaan palvelusetelikokeilu Palvelurahakokeilu - > yksityisen hoidon

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009 KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Toimeksiantosopimuksen muotovaatimukset on säädetty laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuuden toteuttaminen ja laintasoinen sääntely ostopalvelusopimuksen mukaan hankitussa sosiaalipalvelussa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuuden toteuttaminen ja laintasoinen sääntely ostopalvelusopimuksen mukaan hankitussa sosiaalipalvelussa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuuden toteuttaminen ja laintasoinen sääntely ostopalvelusopimuksen mukaan hankitussa sosiaalipalvelussa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus?

Lisätiedot

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki HOIDA ITE ITTES? Perjantai 30.5.2008, Paasitorni, Helsinki HYVINVOINTIPALVELUT 2010-LUVULLA JULKINEN VASTUU, TUOTANTO JA RAHOITUS Missä kulkee julkisen vallan järjestj rjestämisvastuun raja? Maija Sakslin

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Kuntaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus Nimi,osoite, y-tunnus, tehtävä Nimi, osoite, y-tunnus, tehtävä

xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus Nimi,osoite, y-tunnus, tehtävä Nimi, osoite, y-tunnus, tehtävä 1 SOPIMUSLUONNOS, AULAPALVELUT 1.1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä Tilaaja) Ympäristökeskus PL 500, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Viikinkaari 2 a, 00790 Helsinki Y-tunnus: 0201256-6

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Yhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä

Yhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä KAU Yhteistyösopimus Uudenkaupungin kaupungin ja Finn Sportsman Oy:n välillä 2 1. OSAPUOLET Tämän yhteistyösopimuksen osapuolina ovat: (1) Uudenkaupungin kaupunki (Y-tunnus: 0144036-6) Välskärintie 2 23500

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

Asia: LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

Asia: LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTO 1.11.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Asia: LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen vammaisneuvosto 2. Vastauksen kirjanneen

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristövaliokunta kokouspäivämäärä pykälät 39-54

Rakennus- ja ympäristövaliokunta kokouspäivämäärä pykälät 39-54 Muutoksenhakuohjeet Rakennus- ja ympäristövaliokunta kokouspäivämäärä 13.4.2016 pykälät 39-54 Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000

KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000 KH&I-YSE 2000 26.1.2000 1(6) KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000 1 Soveltamisala Yleisiä sopimusehtoja sovelletaan kiinteistönhoidossa ja kiinteistöjen isännöinnissä toimeksisaajan

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

Kansan Sivistysrahaston asettamat ehdot Kulttuurilahja -kampanjan hakijoille

Kansan Sivistysrahaston asettamat ehdot Kulttuurilahja -kampanjan hakijoille Kansan Sivistysrahaston asettamat ehdot Kulttuurilahja -kampanjan hakijoille 1. Määritelmät. Kulttuurilahja -palvelulla tarkoitetaan Kansan Sivistysrahaston toimeenpanemaa rahankeräystä Internet-osoitteessa

Lisätiedot

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy 28.1.2017 Miksi minun pitäisi tietää lainsäädännöstä? Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä: Ammattieettiset velvollisuudet ( 15) sovellettava

Lisätiedot

Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen

Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen 19.11.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Asiakaskeskeiset,

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN ACN:N NUMERONSIIRTOTILAUKSEN SITOVUUTTA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN ACN:N NUMERONSIIRTOTILAUKSEN SITOVUUTTA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 5.7.2004 374/532/2004 ACN Communications Finland Oy PL 117 02100 ESPOO VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN ACN:N NUMERONSIIRTOTILAUKSEN SITOVUUTTA ASIANOSAINEN ACN

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Oulu/Rovaniemi 21.9.2016 Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin

Lisätiedot

lainmukainen toiminta?

lainmukainen toiminta? Miten varmistetaan palvelujen hyvä laatu ja lainmukainen toiminta? omavalvonta palvelujen yhteinen kehittämisväline viranomaisvalvonnan painopisteet ja toteuttamistavat Helsinki Sosiaalineuvos Hanna Ahonen,

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki TARJOUSPYYNTÖ Perusturvalautakunta 29.9.2014 YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki (jäljempänä tilaaja ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun :n 2 momentin 2 kohta,

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

KUV/10334/48/2009 27.1.2010 VESIHUOLTOLAIN TARKISTAMISTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

KUV/10334/48/2009 27.1.2010 VESIHUOLTOLAIN TARKISTAMISTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI KUV/10334/48/2009 27.1.2010 Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle VESIHUOLTOLAIN TARKISTAMISTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Olette pyytänyt lausuntoa vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän väliraportista. Kuluttajavirasto

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA. Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014

SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA. Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014 SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014 V Luento: Sosiaaliturvan muutoksenhakujärjestelmä ja muu jälkikäteinen oikeusturva Ryhmätyötehtävä: Minkälainen on sosiaaliturvan

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen. Kuntien tietohallinnon järjestäminen

Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen. Kuntien tietohallinnon järjestäminen Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen Kuntien tietohallinnon järjestäminen 26.2.2015 Kuntien tietohallinnon oikeudellinen asemointi 2 Lähtökohta Tietohallintolaki 3 1 k: Tietohallinnolla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) 338 Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen HEL 2013-011715 T

Lisätiedot

Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Pentti Arajärvi 5.5.2011 Lohja

Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Pentti Arajärvi 5.5.2011 Lohja Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Pentti Arajärvi 5.5.2011 Lohja 1 Kuka on asiakas (palvelun käyttäjä) PL (19 ) jokainen Kuntalaki (1 ) kunnan asukas SHL (14 ) kunnan asukas AsiakasL (3 ) sosiaalihuoltoa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot

Palveluseteli hankintamuotona

Palveluseteli hankintamuotona Palveluseteli hankintamuotona Työllisyysseminaari 23.2.2017 Virpi Noronen Yleistä palvelusetelistä 1/2 Tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaalija terveydenhuoltopalveluita Palveluja tuottavat kunnan

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET

NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Ehtoja noudatetaan ostoliikenteen järjestämisessä, jollei ostoliikennesopimuksessa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie 27 B, 60800 ILMAJOKI. Hankinta- ja taloussuunnittelija, p.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie 27 B, 60800 ILMAJOKI. Hankinta- ja taloussuunnittelija, p. LIITE 2 SOPIMUS SOPIMUS HAMMASLÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMISESTA VIIKONLOPPU- JA ARKIPYHÄILTOIHIN 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie

Lisätiedot

Ajankohtaista oikeuskäytäntöä korkeimmasta oikeudesta. Kuntamarkkinat Lakiklinikka Lakimies OTK, TkL Sampsa Matilainen

Ajankohtaista oikeuskäytäntöä korkeimmasta oikeudesta. Kuntamarkkinat Lakiklinikka Lakimies OTK, TkL Sampsa Matilainen Ajankohtaista oikeuskäytäntöä korkeimmasta oikeudesta Kuntamarkkinat Lakiklinikka Lakimies OTK, TkL Sampsa Matilainen KKO 2013:9 Vahingonkorvaus, ympäristövahinko, saamisen vanhentuminen Kantajat omistivat

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

Palvelukohtaiset toimitusehdot. Saunalahti SaunaVisio 13.6.2007. 1 Toimitusehtojen soveltaminen. 2 Palvelusopimuksen synty. Saunalahti Group Oyj

Palvelukohtaiset toimitusehdot. Saunalahti SaunaVisio 13.6.2007. 1 Toimitusehtojen soveltaminen. 2 Palvelusopimuksen synty. Saunalahti Group Oyj Palvelukohtaiset toimitusehdot Saunalahti SaunaVisio 13.6.2007 1 Toimitusehtojen soveltaminen Näitä toimitusehtoja sovelletaan :n tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön (jäljempänä Saunalahti)

Lisätiedot

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.2015 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja: Yhteisötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Internetosoite: Lainasto

Lisätiedot

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA 1. Sopimuksen osapuolet Palvelun tilaaja Kinnulan kunta/perusturva Keskustie 45 43900 Kinnula Y-tunnus: 0242816-6 Yhteyshenkilö sopimusasioissa:

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5

LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5 LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5 OSTOLIIKENTEEN EHDOT ASIOINTILIIKENNE / KIMPPAKYYTI Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Ehtoja noudatetaan ostoliikenteen järjestämisessä, jollei

Lisätiedot

Opetustoimen muutoksenhaku

Opetustoimen muutoksenhaku Opetustoimen muutoksenhaku Perusopetuksen muutoksenhaku (hallintolainkäyttölaki) Opetuksen järjestäjän päätös: PL 13 Uskonto ja elämänkatsomustieto 30 pv KHO = korkein hal-lintooikeus Opetuksen järjestäjän

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien.

Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien. Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien. 1 Yleistä 1.1 Ehdot ovat osa Imatran Kylpylä Fitness -jäsensopimusta (myöhemmin Jäsensopimus ), joka

Lisätiedot