Työelämä ja perheyritykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämä ja perheyritykset"

Transkriptio

1 1 Työelämä ja perheyritykset

2 > L UKIJALLE 2 Suomi ikääntyy kiihtyvää vauhtia. Työssä jaksamisesta ja työurien pidentämisestä käydään jatkuvaa keskustelua poliittisten päättäjien ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Perheyritysten liitto ei ole työmarkkinajärjestö, mutta haluaa omalta osaltaan osallistua keskusteluun tuomalla esimerkkejä siitä, miten perheyritykset ovat panostaneet yritystasolla työelämän laatuun ja työhyvinvointiin. Tässä raportissa esitellään erilaisten perheyritysten käytäntöjä ja tapoja panostaa työhyvinvointiin. Esimerkit osoittavat, että yritystasolla tehdään paljon työelämän ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Nämä toimet ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin politiikan parissa tehtävät ratkaisut työurien pidentämiseksi. Hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittäminen yritysten välillä onkin jatkossa keskeistä. Väestön ikääntyessä ja työvoiman tarjonnan supistuessa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Työuria on pidennettävä ja tuottavuutta nostettava. Jotta tämä toteutuisi, työssä pitää voida hyvin. Hyvä ja toimiva työelämä sekä osaava henkilöstö ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kilpailukyvyn selkäranka. Tuottavuutta ja innovaatioita syntyy erityisesti niissä yrityksissä ja työorganisaatioissa, joissa työntekijät voivat fyysisesti ja psyykkisesti hyvin. Erityistä huomiota tarvitaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamiseen ja arvostukseen. Perheyritykset ovat tunnettuja siitä, että omistajien katse ulottuu suhdannevaihtelujen yli. Omistajavetoisissa perheyrityksissä pikavoittojen sijaan päämääränä on jatkuvuus sukupolvelta toiselle. Niihin on sisäänrakennettuna kestävän kehityksen malli. Jatkuvuuden tavoittelu on niin työntekijöiden kuin yhteiskunnankin etu. Perheyritykset edustavat työllistävää pääomaa. Ne työllistävät suhteessa liikevaihtoonsa selvästi enemmän kuin muulla tavoin omistetut yritykset. Koska perheyritykset painottavat uusien työpaikkojen luomisen merkitystä lisäten henkilöstöään, ne pitävät työllisyyden vakaana myös matalasuhdanteissa ja tasapainottavat rakennemuutosta. Perheyrityksissä työntekijöitä arvostetaan. Perheyrityksissä on pitkiä työntekijäsuhteita, mikä kertoo työntekijöiden sitoutumisesta. Sitoutumista edistävät henkilöstön inhimillinen kohtelu, kehittymismahdollisuudet ja osallistuminen päätöksentekoon. Perheyrityksissä on luottamusta omistajien ja henkilöstön välillä. Ikääntyvillä työntekijöillä ja omistajayrittäjillä on paljon kokemusta ja hiljaista tietoa. Tämän osaamisen siirtäminen seuraavalle polvelle on suuri taloudellinen mahdollisuus. Ikääntyvien työntekijöiden ja omistajayrittäjien hiljaisen tiedon siirtämisen varmistaminen edellyttää työurien pidentämistä, mikä on kaikkien yhteinen etu.

3 > Berner Osakeyhtiön senioriohjelma tähtää työssä jaksamiseen Berner Osakeyhtiö on suomalainen perheyritys, joka on perustettu vuonna Bernerin tuotevalikoimaan kuuluvat lukuisat suomalaiset tunnetut brändit niin päivittäistavaroiden, urheiluvarusteiden, puutarhanhoidon kuin kosmetiikankin alalla. Yrityksen pääkonttori ja tuotekehitys sijaitsevat Helsingissä. Bernerin toiminnan tavoitteena on pitkäjänteinen kumppanuus sidosryhmien kanssa. 3 Osana Bernerin ikäjohtamista tämän vuoden painopisteeksi on asetettu yrityksen senioriohjelma. Senioriohjelman tavoitteena on vahvistaa työkykyä ja työssä jaksamista ikääntyminen huomioiden. Senioriohjelmaan kuuluu käytäntöjä niin johtamiseen, työoloihin kuin yksilön työ- ja toimintakykyyn liittyen. Senioriohjelmaan kuuluu esimerkiksi seuraajasuunnittelu, jonka kautta varmistetaan, että työtehtävään liittyvä osaaminen ja tietotaito siirtyvät seuraajalle mahdollisimman hyvin. Mentoroinnin ja tutoroinnin kautta hyödynnetään ikääntyvien työntekijöiden osaamista. Bernerillä jokaisella seniorilla on mahdollisuus osallistua niin sanottuun ikäterveystarkastukseen, jonka pohjalta tehdään yksilöllinen fyysistä työkykyä vahvistava ja ylläpitävä liikuntaohjelma. Ohjelman vaikutuksia mitataan vuosittaisilla kuntotesteillä. Liikuntaohjelmaan sitoutuvalle seniorille alkaa 58 ikävuodesta lähtien kertyä ylimääräisiä seniorivapaita siten, että 58-vuotias on oikeutettu viiteen seniorivapaaseen ja esimerkiksi 62-vuotias kahdeksaan vapaaseen. Seniorivapaat on tarkoitettu työstä palautumiseen. Senioreiden työhyvinvoinnista huolehditaan myös varmistamalla oikeasisältöinen koulutustarjonta. Eri-ikäisillä henkilöillä on erilaisia tarpeita esimerkiksi uusien IT-ohjelmien koulutuksessa. Koulutuksen räätälöinti näiden tarpeiden mukaan varmistaa sen, että tarvittava osaaminen siirtyy käytäntöön. Lisäksi Berner tarjoaa eläkkeelle jääville työntekijöille eläkevalmennusta yhteistyössä eläkevakuutusyhtiön ja työterveyshuollon kanssa. Vuosittain järjestettävissä senioritapaamisissa käydään läpi ikääntymiseen ja eläköitymiseen liittyviä teemoja ja vaihdetaan ajatuksia kollegoiden kanssa. Eläkkeelle siirtyneet berneriläiset voivat halutessaan ilmoittautua työvoimapankkiin. Työnantaja voi kutsua työvoimapankissa kirjoilla olevia eläköityneitä henkilöitä projekteihin tai muihin tilapäisiin töihin. Senioriohjelma on saanut hyvän vastaanoton henkilöstön parissa.

4 > Lehtosen Konepajassa hyvinvoivat työntekijät jaksavat paremmin 4 Lehtosen Konepaja Oy on vuonna 1923 perustettu raskaan metalliteollisuuden tilauskonepaja. Kokemäellä sijaitseva konepaja työllistää noin 120 alan ammattilaista. Yritys tarjoaa asiakkailleen lastaus- ja logistiikkajärjestelmiä sekä tuotantolinjoja saha- ja metsäteollisuuden, satamien sekä prosessiteollisuuden tarpeisiin. Tuotteita myydään jatkotoimituksina myös ulkomaille. Lehtosen Konepajan erikoisosaamisalue on kokonaisalihankinta. Yritys toimii alihankkijana useille merkittäville kansainvälisille teknologiateollisuuden vientiyrityksille. Osaamista täydentää oma insinööriosaaminen Lehtonen Engineering. Lehtosen konepajassa uskotaan, että hyvinvoivat työntekijät jaksavat työssään, ovat vähän poissa sairauden vuoksi, ovat tehokkaita ja innovatiivisia, innokkaita ja työnantajauskollisia työntekijöitä. Yritys on pyrkinyt huolehtimaan henkilöstöstä parhaalla mahdollisella tavalla ja henkilöstöön investoimista pidetään tärkeänä. Lehtosen konepajassa nähdään, että työntekijät ovat yrityksen todellinen voimavara. Vuonna 2008 Lehtosen konepaja käynnisti yhteistyön työhyvinvoinnin kehittämiseen erikoistuneen yrityksen Elevaattorin kanssa. Lehtosen konepajassa, kuten muuallakin, haasteena on henkilöstön jaksaminen raskaassa työssä ikääntymisen lisätessä haasteita. Yhteistyössä Elevaattorin sekä työterveyshuollon kanssa Lehtosen konepajassa toteutettiin työhyvinvointiin ja yrityksen käytäntöihin liittyvä kartoitus. Kartoituksen avulla saatiin tärkeää tietoa niin työterveyshuollon kuin yrityksenkin käyttöön. Kartoituksen pohjalta olemme panostaneet muun muassa työntekijöiden henkilökohtaiseen hyvinvointiin tarjoamalla mahdollisuuden yksilökohtaiseen tukeen. Elevaattorin kautta saimme tietoa ja käytännön apua tämän asian järjestämiseen. Yksilökohtainen tuki on sisältänyt laajan työterveyshuollon lisäksi kuntotestit, seurannan sekä henkilökohtaisen ohjelman ja tukea fyysisen kunnon parantamisessa, painonhallinnassa sekä tupakoinnin lopettamisessa. Henkilöstömme on ollut uudella tavalla innoissaan ja hyviä tuloksia on jo saavutettu yksilötasolla, vaikka ollaankin vasta alkuvaiheessa, kertoo toimitusjohtaja Erkki Lehtonen. Puolen vuoden seurannassa ohjelmaan valikoitujen henkilöiden joukossa keskitasoa paremman hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon omaavien osuus nousi 18 %:sta 50 %:iin. Vyötärön ympärysmitta oli puolestaan alussa korkean riskin tasolla eli 40 % ja puolen vuoden seurannassa vain 29 %. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, Lehtonen toteaa. Lehtosen konepajassa nähdään, että työhyvinvoinnin edistäminen on win-win -tilanne: työntekijät hyötyvät työhyvinvoinnin kehittämisestä ja sen seurauksena työnantaja hyötyy ja päinvastoin. Tästä seuraa positiivinen kehä. Olemme paneutuneet terveyden edistämisen lisäksi muun muassa työturvallisuusasioihin sekä esimiestyöhön. Olemme sitoutuneet pitkäjänteiseen kehittämistoimintaan. Suunnitelmissamme on jatkaa työhyvinvoinnin tilan seurantaa säännöllisillä kartoituksilla. Ne kertovat kehityksen suunnan. Vuonna 2010 toteutettavassa seurantamittauksessa tulemme saamaan lisää faktatietoa onnistuneesta kehittämistoiminnastamme, kertoo Lehtonen.

5 > Elämänkaariajattelua Varovassa Perheyritys Varova on suomalainen kuljetus- ja huolintaliike, joka on erikoistunut kansainvälisiin kuljetuksiin ja huolintaan. Varovalla on Suomessa viisi toimipistettä, jossa työskentelee noin 170 henkilöä. 5 Varovassa uskotaan, että henkilöstö on yrityksen tärkein resurssi. Varovassa onkin tämän vuosituhannen alussa ruvettu puhumaan elämänkaariajattelusta. Elämänkaariajattelu tarkoittaa, että työnantaja ymmärtää työntekijöidensä erilaisia elämäntilanteita. Tätä ajattelua oli harjoitettu yrityksessä jo vuosia, mutta vuonna 2002 asiasta alettiin aktiivisesti puhua. Varovassa ei ole tiettyä mallia tai kaavaa, jota sovellettaisiin samalla tavoin jokaiseen yrityksen työntekijään. Elämänkaariajattelussa keskeistä on työntekijän elämäntilanteen ymmärtäminen ja parhaan mahdollisen tavan löytäminen työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Moni elämänkaariajattelua tukeva idea onkin tullut nimenomaan työntekijöiltä. Työntekijät ovat vapaasti saaneet esittää ideoitaan ja ne ovat usein toteutuneet. Elämänkaarta ajatellaan useimmiten juuri kaarena se alkaa ja loppuu alhaalla. Varovassa on haluttu tukea huippua niin, että se jatkuu tasaisena ihmisen aktiivisimpina vuosina ja myöhemmin niin, ettei se lopu työelämän osalta jyrkästi, kun tämä siirtyy eläkkeelle. Opiskelijoille Varova on kuitenkin halukas tarjoamaan osa-aika- ja kesätyömahdollisuuksia sekä työharjoittelupaikkoja. Varovassa halutaan tukea vanhemmuutta, ja äitiys ja isyys nähdään maailman luonnollisimpana asiana. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että tarpeen mukaan vanhemmalle voidaan tarjota lastenhoitoapua. Varovassa ollaan valmiita joustamaan elämäntilanteen mukaan: esimerkiksi syyt lyhennettyyn työpäivään vaihtelevat henkilöstä toiseen lapset, opiskelut, raskaus, pitkän sairasloman jälkeen paluu työelämään. Varovassa osaamisen jatkuvuutta haetaan mentoroinnista. Tästä on myös yksi käytännön kokemus: eläkkeellä oleva henkilö käy kerran viikossa konttorissa siirtämässä hiljaista tietoaan entiselle alaiselleen, jotta asiantuntevuudessa olisi jatkuvuutta. Toisaalta myöskään eläkkeellä olevan elämänkaari ei ole kääntynyt laskuun, vaan päinvastoin se jatkuu suorana. Mentorointia on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa. Kun työntekijä tulee tiettyyn ikään, hän rupeaa miettimään työelämästä poissiirtymistä. Tätä on Varovassa haluttu auttaa pehmeällä laskulla osaaikaeläkkeen muodossa. Tässäkään Varova ei ole jämähtänyt yhteen muottiin, vaan osa-aikaeläkkeelle voi siirtyä kukin omassa tahdissaan. Joku on töissä ma-ti-ke ja joku toinen tekee lyhennettyä työpäivää viisi päivää viikossa. Yksi Varovan pääperiaatteita on tarjota vakituisia työsuhteita. Yrityksessä nähdään, että määräaikaisella työsuhteella ei saa aikaan muuta kuin epävarmuutta ihmisen elämään. Turvattu toimeentulo motivoi ihmistä tekemään työtä työnantajansa eteen.

6 > Työhyvinvointi on Smartumin liiketoiminnan keskiössä 6 Suomalainen perheyritys Smartum Oy:n liiketoiminta on itsessään syntynyt työhyvinvoinnin ympärille. Smartum nimittäin tarjoaa yrityksille työkaluja työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen. Yrityksen palveluihin kuuluu muun muassa liikunta- ja kulttuurisetelit. Liikunta-, kulttuuri- ja palveluseteleiden myynti oli vuonna 2009 noin 45 miljoonaa euroa. Smartumin innovaatioiden taustalla on ymmärrys siitä, että työkyky ja -hyvinvointi ovat nousemassa sekä pienten että suurten yritysten tavoittelemaksi kilpailutekijäksi. Varsinainen oivallus oli ymmärtää se ero, mikä on kuluttaja- ja yritysasiakkaan välillä. Kuluttaja haluaa mahdollisimman monipuoliset liikuntamahdollisuudet, kun taas työnantaja haluaa ostaa helpon tavan järjestää ne työntekijälle. Yritykset ovat perinteisesti tukeneet liikuntaa yhteisöllisessä muodossa, mutta tänä päivänä pitää pystyä vastaamaan ihmisten erilaisiin tarpeisiin liikkua, kertoo Smartumin perustaja Jarmo Hyökyvaara. Hyökyvaara kertoo, että liikunta- ja kulttuurisetelin avulla yhä useammalla yrityksellä on mahdollisuus tukea työntekijöiden liikunta- ja kulttuuriharrastuksia hallinnollisesti kustannustehokkaalla tavalla. Smartumin toimitusjohtaja Maarit Hannula korostaa, että työnantajille pitää pystyä tarjoamaan yksinkertaisia välineitä, joilla työssä jaksamista voidaan tukea. Työnantajilla on intressi tukea työhyvinvointia, mutta se ei tietenkään ole työnantajan ainoa fokus. Hannulan mukaan on tärkeää, että työntekijälle tarjotaan valinnanvapautta työhyvinvoinnin kohentamiseen. Korostaisin omaehtoisuutta ja yksilön vastuuta. Työkyvyn kohentaminen on tehokkaampaa, kun työntekijä voi toteuttaa sen omien mieltymyksiensä mukaan. Työnantajan tulee tarjota mahdollisuuksia, mutta vastuu on yksilöllä. Työhyvinvointikysymykset ovat Smartumille luonnollisesti tärkeitä. Haluamme olla hyvä työnantaja ja vaikuttaa siihen, että työikäiset voivat hyvin ja jaksavat työelämässä. Smartum tarjoaa liikunta- ja kulttuuriseteliedun myös omille työntekijöilleen. Tämän lisäksi Smartumissa on käytössä muun muassa hierontaetu ja lounasetu. Lisäksi jos työntekijän lapsi on sairas, yritys maksaa sairaan lapsen hoidon tarvittaessa. Smartum myös tukee työntekijää, jos tämä haluaa lopettaa tupakoinnin. Yritys maksaa siihen liittyvät lääkkeet. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi Smartum tarjoaa myös etätyömahdollisuuksia. Kaikki toimenpiteet tähtäävät siihen, että henkilö voi hyvin työelämässä. Työnantajana tiedän, että tämän investoinnin saa takaisin parantuneena työkykynä ja henkilöstön tyytyväisyytenä, kertoo Hannula.

7 > Snellmanilla kehitetään työhyvinvointia Oy Snellman Ab on pietarsaarelainen perheyritys, joka on valmistanut voileipäruokaa jo vuodesta 1951 lähtien. Toimintaan kuuluvat hankinta, teurastus, lihan paloittelu ja jalostus sekä erilaisten lihavalmisteiden ja nykyään myös valmisruokatuotteiden valmistus. Snellmanin liikevaihto vuonna 2009 oli 173 miljoonaa euroa ja kokoaikaista henkilöstöä oli keskimäärin töissä Snellmanin lihanjalostusteollisuuden työhyvinvoinnin kehittämiseksi yrityksessä on meneillään yhteistyössä Folkhälsanin, Firstbeat Technologiesin ja työterveyslaitoksen kanssa Työsuojelurahoituksen osittain rahoittama lihanjalostusteollisuuden työhyvinvoinnin kehittämishanke. Projektin avulla pyritään kartoittamaan niitä työn riskejä, jotka johtavat työntekijän sairauspoissaoloihin ja ennenaikaisiin sairauseläkepäätöksiin. Tarkoituksena on myös selvittää työhyvinvoinnin ja rasitus-stressi-uni-palautumisen välinen yhteys. Tämän vuoden alussa alkaneen projektin aikana mitataan ja seurataan puolen vuoden välein eri tavoin (kuntopyörätestit, kyselylomakkeet, lihasvoimatestit, Firstbeat-seuranta) työntekijöiden fyysisiä ja henkisiä resursseja suhteessa työn ja työolojen vaativuuteen. Mittaustulosten pohjalta tehdään kehitystoimenpiteitä. Projektin odotetaan antavan tietoa siitä, kuinka eri työtehtävät ja työympäristö vaikuttavat työntekijään ja miten työmenetelmiä, ergonomiaa ja ympäristöä sekä ihmisen omaa asennetta ja itsestään huolehtimista voidaan kehittää, jotta työhyvinvointi paranee sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Projekti kestää puolitoista vuotta. Snellman on aikaisemmin ollut mukana TYKESprojektissa, jonka sisältö liittyi arvoihin, arvopohjaiseen johtamiseen ja osaamiskartoituksiin. Projektin aikana työilmapiiri on tutkimusten mukaan parantunut ja sairauspoissaolot vähentyneet merkittävästi. Mukaan projektiin on valittu neljä eri ammattiryhmää: teurastus, lihanleikkaus, viipalointi ja työnjohto, koska näiden ammattiryhmien työnkuormitus ja olosuhteet (toistuva työ kylmässä, työnjohdolliset paineet jne.) ovat hyvin erilaiset. Mittausmenetelmät ovat näillä kolmella ammattiryhmällä samat, mutta työnkuormitus on eri ja kehitystoimenpiteet tulevat vaihtelemaan projektista saatujen tulosten perusteella.

8 > Vallila Interior sitouttaa nuoria työelämään 8 Vallila Interior on vuonna 1935 perustettu perheyritys, jonka toimiala on sisustaminen. Vallila Interiorin liikevaihto on 35 miljoonaa euroa ja yritys työllistää 130 henkeä. Vallila Interior toimii alalla, jossa luovuus on liiketoiminnan ytimessä. Valmiuksia alalla työskentelyyn ei opita ainoastaan koulun penkiltä. Vallilassa onkin nähty haasteena, että vastavalmistuneet eivät ole yleensä suoraan valmiita työelämään. Yritys on omassa toiminnassaan hakenut ratkaisua haasteeseen tarjoamalla nuorille työharjoittelupaikkoja ja pitää keskeisenä, että nuorille myös maksetaan palkkaa tehdystä työstä. Työharjoittelupaikkojen tarjoaminen jo opiskeluaikana on tärkeää, koska ensinnäkin toimimme luovalla alalla ja opiskelijat, jotka valmistuvat oppilaitoksista eivät ole suoraan valmiita työelämään. Suoraan koulunpenkiltä tulleita vasta valmistuneita pitää kouluttaa Vallillassa, joten me aloitamme opiskelijoiden valmennuksen jo opiskeluaikana. Valmistuttuaan he ovat valmiita työelämään, kertoo Vallila Interiorin toimitusjohtaja Anne Berner. Berner pitää erittäin tärkeänä, että harjoittelijoille maksetaan palkkaa. Vallilaan ei oteta palkatta harjoittelijoita. On tärkeää sitouttaa harjoittelija työhön ja samalla viestittää, että hänen tekemänsä työ on arvostettua ja tärkeää. Usein harjoittelijat saavat yrityksissä tehtäväkseen vain kahvin keittoa tai muuta koulutukseen liittymätöntä avustavaa työtä. Pidämme tärkeänä, että viestimme nuorelle, että hänen saamallaan koulutuksella on merkitystä. Niinpä haluamme antaa koulutusta vastaavaa työtä, josta myös maksetaan palkkaa, kertoo Berner. Vallilassa uskotaan, että harjoittelun kautta saadaan nuori kiinni työelämään. Tulokset ovat myös olleet hyviä; suurin osan Vallilan rekrytoinneista tulee harjoittelujen kautta. Vallila on saanut näin valmennettua yritykselle osaavaa ja sitoutunutta työvoimaa. Kannustamme opiskelijoita myös ripeään valmistumiseen ja haluamme työharjoittelun kautta osoittaa, miksi se kannattaa, painottaa Berner. Tämän lisäksi Vallilassa tarjotaan työntekijöiden lapsille kesätöitä. Viime kesänä Vallilassa oli töissä vuotiaita nuoria. Tällä olemme pyrkineet siihen, että nuoret pääsevät kiinni työntekoon. Samalla he näkevät millaisessa työpaikassa ja -yhteisössä heidän vanhempansa tekevät töitä, kertoo Berner. Vallilassa työurat jatkuvat myös toisessa päässä. Kaksi kolmasosaa suunnittelijoistamme on yli 70-vuotiaita. Muut ovat sitten nuoria. Vallilassa luovuus on liiketoiminnan keskiössä. Iäkkäämmät suunnittelijat katsovat kuosia ja suunnitelmia elämänkokemuksensa kautta. Nuoret taas perustavat työnsä voimakkaammin visuaalisuuteen ja he myös osaavat käsitellä tietokoneita erittäin taidokkaasti. Näkökulmat siis ovat hyvin erilaisia. Tästä yhdistelmästä syntyy meidän mallistomme, tiivistää Berner.

9 > Vehossa keskitytään jaksamiseen ja työuran pidentämiseen Veho-konserni on Suomen johtava autokaupan konserni, joka toimii myös Baltiassa ja Ruotsissa. Veho perustettiin vuonna 1939 Mercedes-Benzin maahantuojaksi Suomeen. Tänä päivänä konsernilla on useita päämiehiä ja sen liiketoiminta koostuu sekä henkilöautojen että hyötyajoneuvojen maahantuonnista, vähittäismyynnistä ja huoltotoiminnasta. Vuonna 2009 konsernin liikevaihto oli 793 miljoonaa euroa. Henkilöstöä oli joulukuun 2009 lopussa Veho-konsernissa on kiinnitetty huomiota yli 50-vuotiaiden työssä jaksamiseen ja työuran pidentämiseen. Heille on kehitetty oma koulutuskokonaisuus, nk. Timantti-ohjelma. Ohjelman avulla haluttiin korostaa senioriteetin arvoa ja hyödyntää sitä. Tavoitteena on siirtää heille vuosien mittaan kerääntynyt kokemus hallitusti seuraaville sukupolville. Ohjelman keskeisiä teemoja ovat osaamisen jakaminen, uuden oppiminen, fyysisen kunnon kehittäminen, stressin hallinta sekä itsetuntemuksen syventäminen. Seniorit ovat tärkeässä roolissa myös työkummimallissa, jossa tavoitteena on helpottaa joko uuden veholaisen tai toisenlaiseen tehtävään siirtyvän veholaisen asiantuntijan sisäänajoa osana perehdytystä. Kummina voi olla myös hiljattain eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Konsernin henkilöstöstä 65 % työskentelee jälkimarkkinoinnissa, jossa myös herkimmin joutuu alttiiksi työtapaturmille. Siksi Vehossa on muodostettu työturvallisuuden ja -suojelun kehittämiseen keskittynyt johtoryhmä, johon kuuluu isompien liiketoimintojen toimitusjohtajat ja jälkimarkkinointiosaajat. Johtoryhmässä on suunniteltu muun muassa systemaattista koulutusta työsuojelutyön keskeisistä teemoista eri toimipisteissä työskenteleville työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille. Heille järjestetään vuosittain myös työsuojelupäivä, jonka tavoitteena on jakaa ajankohtaista tietoa työturvallisuudesta ja työskentelytavoista sekä luoda mahdollisuus verkostoitumiseen. Yhtenä keskeisenä järjestelmänä kaikelle toimii kiinteistöjen hallintaan erikoistunut järjestelmä, jonne kirjataan kaikkien tehtävien riskikartoitusraportit toimipisteittäin, mutta myös koko konsernin kattava vaaratilanneraportointijärjestelmä joka on jokaisen työntekijän käytettävissä riskitilanneraportointiin. Työsuojeluorganisaatioiden tulee antaa palaute ja korjaava toimintaohje kirjattuun vaaratilanteeseen 48 tunnin sisällä. Tämän lisäksi Vehossa on käynnissä projekti, jonka päämäärä on OHSAS sertifiointi. Veho oli mukana vuonna 2009 Sitran ja Hoffmanco Internationalin yhteishankkeessa, jonka tarkoituksena oli selvittää suomalaisten suurtyönantajien henkilöstön työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia ja niiden syitä sekä kartoittaa työnantajien työkykyjohtamisen prosesseja. Selvityksen mukaan sairauspoissaolokustannukset olivat kustannuksista suurimmat. Korkeat sairauspoissaolokustannukset ennustivat tulevien TyEL-vakuutuksen työkyvyttömyysosuuksien kustannusten nousua. Lakisääteiset tapaturmavakuutusmaksut laskevat, kun panostetaan tapaturmien hoidon onnistumiseen. Hankkeen tuloksena Veho sai toimenpide-ehdotuksia työkykyjohtamisen prosessien kehittämiseksi. Näiden toimenpiteiden toteutusta parhaillaan aloitetaan.

10 10 Suomen kaikkien liiketoimintojen työhyvinvointikartoitus on Vehossa tehty viimeisenä kolmena vuotena yhteistyössä Odumin kanssa. Ulkopuolista kumppania on käytetty tietojen luottamuksellisuuden varmistamiseksi. Aineisto on konsernin lisäksi toimitettu myös työterveyshuollolle, jossa se toimii työkyvyn kehittämishankkeiden perusaineistona mietittäessä esimerkiksi koulutuskokonaisuuksia työssä jaksamiseen. Kyselyn teemat liittyvät fyysiseen toimintakykyyn, mielialaan, väsymykseen ja työn mielekkyyteen. Yhtenä konkreettisena kysymyksenä on muun muassa se, koetko olevasi työkykyinen kahden vuoden kuluttua. Odumin hyvinvointikartoituksen liikennevalomallilla (punainen, keltainen, vihreä) nähdään nopeasti riskiryhmiä, joiden taustalla on mahdollisia yksityiselämään tai työn kuormittavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Veholla työhyvinvointia ja työssä jaksamista mitataan kolmella mittarilla: sairauspoissaolot, työterveyshuollon kustannukset ja työeläkevakuutusten maksuluokat. Yrityksessä seurataan aktiivisesti konsernin sairauspoissaolojen diagnoosiryhmiä, yli 20 päivän ja toisaalta 6 kertaa vuodessa sairaana olevien tilastoja, jotka ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Työeläkevakuutusten maksuluokka kertoo muun muassa todellisen vaikutuksen niissä uusissa liiketoiminnoissa, jotka yrityskaupan myötä integroidaan osaksi Vehoa. Näissä tilanteissa nähdään hyvin muutamien vuosien perspektiivillä erittäin suotuisa vakuutuksien maksuluokan muutos.

11 > Printalissa panostetaan dialogiin Printal on Hangossa toimiva alumiinituubeja ja -tölkkejä valmistava yritys, jonka tuotannosta 95 % menee vientiin. Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä 155 henkilöä, joista 32 ovat toimihenkilöitä ja kolmannes naisia. Tuotanto on suurelta osin keskeytyvää kolmivuorotyötä, mutta noin 10 % on jatkuvaa kolmivuorotyötä. 11 Printalissa oli toteutettu vuosina 2006 ja 2007 ilmapiirikyselyitä, joiden tulokset viittasivat siihen että työhyvinvointia oli syytä kehittää. Printalissa otettiin kehittämisen keskiöön vuorovaikutuksen lisääminen. Yrityksen henkilöstön ikärakenteen johdosta hiljaisen tiedon siirto oli ajankohtaista yritykselle. Henkilöstön kesken ilmapiiri oli avoin, joten Printalissa oli helppo kommunikoida suuntaan ja toiseen. Kuitenkin yrityksestä puuttuivat käytännöt ja tavat aitoon dialogiin ja sitä kautta asioiden kehittämiseen. Vuorovaikutuskäytäntöjä nähtiin tarpeen kehittää, jotta henkilöstö aidosti sitoutuisi ja kokisi työnsä merkitykselliseksi. YT-toiminta oli tässä vaiheessa jo hyvin aktiivista. Printalissa alettiin aktiivisesti kehittää työkaluja vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Luotiin kehityskeskustelukäytännöt, päivitettiin toimenkuvia, tehostettiin sähköistä viestintää sekä lisättiin yleisesti tiedottamista. Vuorovaikutuksen kehittämiseksi Printalissa luotiin uusi kehityskeskustelumuoto suurille tuotantoryhmille. Kehityskeskustelut toteutettiin suurille tuotantoryhmille niin sanotun pienryhmätoiminnan kautta. Puitteet, työkalut ja esimerkiksi koulutus suunniteltiin yhdessä johdon sekä niin sanotun Jutturyhmän ja konsultin kanssa. Lisäksi Printalissa kehitettiin uusia viestinnän työkaluja, kuten yrityksen intranet-sivuja. Yrityksessä tarvittiin uusia tapoja välittää tietoa. Tärkeää oli myös saada tuotannon tulokset työntekijöiden tietoon. Tuotannon tulosten tiedottamiseksi otettiin uudestaan käyttöön aikaisemmin käytetty hymynaama-menetelmä. Merkin välityksellä kerrottiin, kuinka tuotannon tavoitteet olivat toteutuneet viikoittain. Printal vaihtoi myös työterveyshuollon tarjoajaa ja kehitti yhdessä heidän kanssaan muun muassa varhaisen puuttumisen mallin. Myös työvaatetoimittajaa vaihdettiin paremman palvelun laadun saamiseksi. Painopisteenä on ollut yksilön aktivoiminen. Lisäksi osana työhyvinvoinnin kehittämishanketta Printalissa on yhdessä ulkopuolisen konsultin kanssa alettu kehittää johtamisjärjestelmää. Tämä on tarkoittanut muun muassa johtamisen käytäntöjen uudelleen tarkastelua ja uusien tapojen kehittämistä johtamiseen. Jatkossa Printalissa tullaan panostamaan myös ikäjohtamiseen. Tuotannon ja apuosaston esimiehille järjestettiin pienryhmäkoulutusta uuden kehityskeskustelumuodon tiimoilta. Pienryhmätoiminta on saanut hyvää palautetta henkilöstöltä. Muilla osastoilla kehitettiin kahdenkeskisiä kehityskeskusteluja. Kaikkien kehityskeskustelujen pohjana oli johdon laatima strategia.

12 > K-kauppiaiden hyvinvointiohjelma palkittiin Ikiliikkuja-kunniamaininnalla 12 K-kauppiasliitto on K-kauppiaiden edunvalvonta- ja yhteistoimintajärjestö. Järjestöön kuuluu 1302 K-kauppiasta. K-kauppiasliitto on Perheyritysten liiton jäsen, koska useat K-kaupat ovat perheyrityksiä. K-kauppiasliiton vuonna 2008 lanseeraaman, kaikille Suomen K-kauppiaille tarkoitetun hyvinvointiohjelman tarkoituksena on ollut rakentaa pitkäkestoinen ohjelma kauppiaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tueksi. Yksityisyrittäjinä toimivien K-kauppiaiden työpäivät ovat usein pitkiä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen on vaikea löytää aikaa. Kauppiaille on tuotettu palveluita ja apuvälineitä hyvinvoinnin lisäämiseen, muun muassa personal trainer -palvelut, hyvinvointiteemaisia tapaamisia, oma treenikalenteri sekä Elixir.fi-palvelun jäsenyys. Muita kauppiaita kannustamaan perustettiin myös kymmenen kauppiaan seurantaryhmä, jonka edistymistä seurattiin aktiivisesti. Lisäksi K-kauppiaita kannustetaan osallistumaan ASLAKkuntoutuksiin. K-kauppias kuntoon -ohjelmaan on tammikuun 2010 loppuun mennessä osallistunut jo 1054 K-kauppiasta. Suosituimpia palveluita ovat olleet personal trainerin tapaamiset ja muut yhteiset tapaamiset. Kolmannes kauppiaista on muuttanut ruokavaliotaan ja pudottanut painoaan. K-kauppiaiden hyvinvointiohjelma on näkynyt myös kauppojen henkilökunnalle ja asiakkaille. Henkilökunnalle järjestetyissä tapahtumissa on ollut hyvinvointiteemoja ja kauppias on voinut tilata Elixir-jäsenyyden myös henkilökunnalleen. Kauppojen valikoimiin on tuotu entistä enemmän terveellisiä tuotteita ja asiakkaille on järjestetty painonpudotuskilpailuja ja ravitsemusluentoja. Tämä on yhteiskunnallisestikin merkittävää, koska K-kauppiaat työllistävät yhteensä henkilöä ja K-kaupoissa käy päivittäin yli puoli miljoonaa asiakasta. K-kauppiasliiton K-kauppias kuntoon -hyvinvointiohjelma palkittiin myös Ikiliikkuja-kunniamaininnalla Kunto-messujen yhteydessä vuonna Ikiliikkuja Työyhteisön liikuttaja palkinnon tavoitteena on tuoda esiin työpaikkaliikunnan tärkeyttä niin fyysisen kuin myös henkisen hyvinvoinnin edistäjänä. Toiveena on, että kilpailu toisi esiin hyviä työpaikkaliikunnan käytäntöjä ja ideoita, jotka olisivat monistettavissa muihinkin yrityksiin. Palkinnon myöntää Suomen Messusäätiö. Tunnustuspalkinto myönnetään henkilölle, joka on ideoillaan sekä omalla toiminnallaan ja esimerkillään vaikuttanut työyhteisönsä hyvinvointiin liikunnan avulla.

13 > Lindströmillä pienryhmätoimintaa ja mentorointia Lindström on yritysten globaali kumppani, joka vahvistaa asiakkaidensa yrityskuvaa tekstiilien ja puhtauden keinoin. Lindström toimii 19 maassa lähes hengen voimin, ja sen vuoden 2009 liikevaihto oli 242 miljoonaa euroa. Lindströmin palveluita ovat työvaate-, matto-, henkilönsuojain-, hygienia-, ravintolatekstiili-, teollisuuspyyhe- ja yrityslahjapalvelut. 13 Lindströmillä pienryhmätoiminta on alkanut vuonna Sen lanseerauksessa oli mukana ulkopuolinen konsultti. Pienryhmätoiminnan tavoitteena on arjen kurttujen kautta työn sujuvuuden parantaminen ja toiminnan kehittäminen. Tärkeänä elementtinä on myös paineiden päästö, kuulluksi tuleminen ja tiedonkulun parantaminen. Pienryhmiä Lindströmissä on yhteensä koko organisaatiossa noin 40. Ryhmän kokoukseen osallistuu kuukausittain vuorollaan 5 6 henkilöä esim. yhdestä pesulatoimipisteestä esimiehen johdolla. Kokouksessa jokainen tuo esille oman työnsä sujuvuuden esteitä ja voimavaratekijöitä. Kokouksissa saa antaa myös positiivista palautetta. Kokouksessa pidetään pulinapöytäkirjaa ja sovituista asioista toimenpidelistaa. Jokaisessa kokouksessa tarkistetaan toimenpiteiden eteneminen, kuullaan omat jutut ja terveiset työkavereilta ja ideoidaan esiin nousseiden asioiden pohjalta kehittämistoimia. Myöhemmin otetaan mukaan myös esim. laatuasioita. Kokouksessa on esimies läsnä ja siellä päätetään omaan toimintaympäristöön liittyvistä asioista valtuuksien mukaisesti. Isommille ja useita osapuolia koskeville asioille etsitään aina oikea osoite ja asian etenemistä seurataan kokouksissa. Jatkossa pienryhmätoimintaa kehitetään siten, että pienryhmä kattaa eri toiminnot, esim. pesulajakelu-asiakaspalvelu. Ylin johto seuraa toimenpiteiden toteutumista. Keskimäärin 80 % ehdotetuista toimenpiteistä on toteutettu ja henkilöstökyselyn tulokset parantuneet. Lindströmillä on myös käytössä mentorointiohjelma, jossa kokeneen työntekijän hiljaista tietoa ja osaamista siirretään nuoremmille kahdenkeskisten, luottamuksellisten keskustelujen avulla. Mentorointi on hyödyllistä esim. työtehtävien muuttuessa tai siirryttäessä esimiestehtävään. Mentorointisuhde kestää yleensä noin vuoden. Mentoroinnissa on koettu tärkeäksi uudet ideat ja näkökulmat ja sitä kautta syntyneet uudet oivallukset. Myös mentori on saanut keskusteluista oivalluksia omaan työhönsä.

14 14

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

ABLOY OY TYÖHYVINVOINTI

ABLOY OY TYÖHYVINVOINTI ABLOY OY TYÖHYVINVOINTI 4.10.2016 TURVALLISEN ELÄMÄN RAKENTAJA ABLOY-lukitusratkaisut suojaavat ihmisiä, omaisuutta ja liiketoimintoja lähes kaikkialla maailmassa. 4.10.2016 INNOVAATIO Kaikki ideat ovat

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke www.työkaari.fi #Työkaarikantaa facebook.com/tyokaarikantaa/ Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden yhteishanke, jonka tavoitteena on parantaa

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Taustaa Hyvinvointi- ja kuntokartoitukset Seurantamittaus ja kuormituksen sekä palautumisen

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

PK konepaja digitalisaation pyörteissä

PK konepaja digitalisaation pyörteissä PK konepaja digitalisaation pyörteissä Teollisuus ja digitalisaatio -seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia. Harri Jokinen Toimitusjohtaja Nomet Oy Alihankintakonepaja, liikevaihto 8,2 M, 52 osaajaa ja

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos PALOASEMAT 3 27.11.2015 Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuntia 27 Asukkaita 472 000 Päätoimista

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

19.9.2014 Author / Subject PONSSE TYÖURIEN JATKAJANA

19.9.2014 Author / Subject PONSSE TYÖURIEN JATKAJANA 1 19.9.2014 Author / Subject PONSSE TYÖURIEN JATKAJANA 2 Ponsse-konserni Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys. Yhtiö kehittää

Lisätiedot

Aikuisliikunnan asiantuntijajärjestö asiantuntijuutta jo vuodesta 1961

Aikuisliikunnan asiantuntijajärjestö asiantuntijuutta jo vuodesta 1961 Aikuisliikunnan asiantuntijajärjestö asiantuntijuutta jo vuodesta 1961 SAKU ry sadonkorjuutalkoot 13.9.2010 Mikko Koivu Työpaikkaliikunnan päällikkö Suomen Kuntoliikuntaliitto Liiton missio ja tehtävät

Lisätiedot