Työelämä ja perheyritykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämä ja perheyritykset"

Transkriptio

1 1 Työelämä ja perheyritykset

2 > L UKIJALLE 2 Suomi ikääntyy kiihtyvää vauhtia. Työssä jaksamisesta ja työurien pidentämisestä käydään jatkuvaa keskustelua poliittisten päättäjien ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Perheyritysten liitto ei ole työmarkkinajärjestö, mutta haluaa omalta osaltaan osallistua keskusteluun tuomalla esimerkkejä siitä, miten perheyritykset ovat panostaneet yritystasolla työelämän laatuun ja työhyvinvointiin. Tässä raportissa esitellään erilaisten perheyritysten käytäntöjä ja tapoja panostaa työhyvinvointiin. Esimerkit osoittavat, että yritystasolla tehdään paljon työelämän ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Nämä toimet ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin politiikan parissa tehtävät ratkaisut työurien pidentämiseksi. Hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittäminen yritysten välillä onkin jatkossa keskeistä. Väestön ikääntyessä ja työvoiman tarjonnan supistuessa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Työuria on pidennettävä ja tuottavuutta nostettava. Jotta tämä toteutuisi, työssä pitää voida hyvin. Hyvä ja toimiva työelämä sekä osaava henkilöstö ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kilpailukyvyn selkäranka. Tuottavuutta ja innovaatioita syntyy erityisesti niissä yrityksissä ja työorganisaatioissa, joissa työntekijät voivat fyysisesti ja psyykkisesti hyvin. Erityistä huomiota tarvitaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamiseen ja arvostukseen. Perheyritykset ovat tunnettuja siitä, että omistajien katse ulottuu suhdannevaihtelujen yli. Omistajavetoisissa perheyrityksissä pikavoittojen sijaan päämääränä on jatkuvuus sukupolvelta toiselle. Niihin on sisäänrakennettuna kestävän kehityksen malli. Jatkuvuuden tavoittelu on niin työntekijöiden kuin yhteiskunnankin etu. Perheyritykset edustavat työllistävää pääomaa. Ne työllistävät suhteessa liikevaihtoonsa selvästi enemmän kuin muulla tavoin omistetut yritykset. Koska perheyritykset painottavat uusien työpaikkojen luomisen merkitystä lisäten henkilöstöään, ne pitävät työllisyyden vakaana myös matalasuhdanteissa ja tasapainottavat rakennemuutosta. Perheyrityksissä työntekijöitä arvostetaan. Perheyrityksissä on pitkiä työntekijäsuhteita, mikä kertoo työntekijöiden sitoutumisesta. Sitoutumista edistävät henkilöstön inhimillinen kohtelu, kehittymismahdollisuudet ja osallistuminen päätöksentekoon. Perheyrityksissä on luottamusta omistajien ja henkilöstön välillä. Ikääntyvillä työntekijöillä ja omistajayrittäjillä on paljon kokemusta ja hiljaista tietoa. Tämän osaamisen siirtäminen seuraavalle polvelle on suuri taloudellinen mahdollisuus. Ikääntyvien työntekijöiden ja omistajayrittäjien hiljaisen tiedon siirtämisen varmistaminen edellyttää työurien pidentämistä, mikä on kaikkien yhteinen etu.

3 > Berner Osakeyhtiön senioriohjelma tähtää työssä jaksamiseen Berner Osakeyhtiö on suomalainen perheyritys, joka on perustettu vuonna Bernerin tuotevalikoimaan kuuluvat lukuisat suomalaiset tunnetut brändit niin päivittäistavaroiden, urheiluvarusteiden, puutarhanhoidon kuin kosmetiikankin alalla. Yrityksen pääkonttori ja tuotekehitys sijaitsevat Helsingissä. Bernerin toiminnan tavoitteena on pitkäjänteinen kumppanuus sidosryhmien kanssa. 3 Osana Bernerin ikäjohtamista tämän vuoden painopisteeksi on asetettu yrityksen senioriohjelma. Senioriohjelman tavoitteena on vahvistaa työkykyä ja työssä jaksamista ikääntyminen huomioiden. Senioriohjelmaan kuuluu käytäntöjä niin johtamiseen, työoloihin kuin yksilön työ- ja toimintakykyyn liittyen. Senioriohjelmaan kuuluu esimerkiksi seuraajasuunnittelu, jonka kautta varmistetaan, että työtehtävään liittyvä osaaminen ja tietotaito siirtyvät seuraajalle mahdollisimman hyvin. Mentoroinnin ja tutoroinnin kautta hyödynnetään ikääntyvien työntekijöiden osaamista. Bernerillä jokaisella seniorilla on mahdollisuus osallistua niin sanottuun ikäterveystarkastukseen, jonka pohjalta tehdään yksilöllinen fyysistä työkykyä vahvistava ja ylläpitävä liikuntaohjelma. Ohjelman vaikutuksia mitataan vuosittaisilla kuntotesteillä. Liikuntaohjelmaan sitoutuvalle seniorille alkaa 58 ikävuodesta lähtien kertyä ylimääräisiä seniorivapaita siten, että 58-vuotias on oikeutettu viiteen seniorivapaaseen ja esimerkiksi 62-vuotias kahdeksaan vapaaseen. Seniorivapaat on tarkoitettu työstä palautumiseen. Senioreiden työhyvinvoinnista huolehditaan myös varmistamalla oikeasisältöinen koulutustarjonta. Eri-ikäisillä henkilöillä on erilaisia tarpeita esimerkiksi uusien IT-ohjelmien koulutuksessa. Koulutuksen räätälöinti näiden tarpeiden mukaan varmistaa sen, että tarvittava osaaminen siirtyy käytäntöön. Lisäksi Berner tarjoaa eläkkeelle jääville työntekijöille eläkevalmennusta yhteistyössä eläkevakuutusyhtiön ja työterveyshuollon kanssa. Vuosittain järjestettävissä senioritapaamisissa käydään läpi ikääntymiseen ja eläköitymiseen liittyviä teemoja ja vaihdetaan ajatuksia kollegoiden kanssa. Eläkkeelle siirtyneet berneriläiset voivat halutessaan ilmoittautua työvoimapankkiin. Työnantaja voi kutsua työvoimapankissa kirjoilla olevia eläköityneitä henkilöitä projekteihin tai muihin tilapäisiin töihin. Senioriohjelma on saanut hyvän vastaanoton henkilöstön parissa.

4 > Lehtosen Konepajassa hyvinvoivat työntekijät jaksavat paremmin 4 Lehtosen Konepaja Oy on vuonna 1923 perustettu raskaan metalliteollisuuden tilauskonepaja. Kokemäellä sijaitseva konepaja työllistää noin 120 alan ammattilaista. Yritys tarjoaa asiakkailleen lastaus- ja logistiikkajärjestelmiä sekä tuotantolinjoja saha- ja metsäteollisuuden, satamien sekä prosessiteollisuuden tarpeisiin. Tuotteita myydään jatkotoimituksina myös ulkomaille. Lehtosen Konepajan erikoisosaamisalue on kokonaisalihankinta. Yritys toimii alihankkijana useille merkittäville kansainvälisille teknologiateollisuuden vientiyrityksille. Osaamista täydentää oma insinööriosaaminen Lehtonen Engineering. Lehtosen konepajassa uskotaan, että hyvinvoivat työntekijät jaksavat työssään, ovat vähän poissa sairauden vuoksi, ovat tehokkaita ja innovatiivisia, innokkaita ja työnantajauskollisia työntekijöitä. Yritys on pyrkinyt huolehtimaan henkilöstöstä parhaalla mahdollisella tavalla ja henkilöstöön investoimista pidetään tärkeänä. Lehtosen konepajassa nähdään, että työntekijät ovat yrityksen todellinen voimavara. Vuonna 2008 Lehtosen konepaja käynnisti yhteistyön työhyvinvoinnin kehittämiseen erikoistuneen yrityksen Elevaattorin kanssa. Lehtosen konepajassa, kuten muuallakin, haasteena on henkilöstön jaksaminen raskaassa työssä ikääntymisen lisätessä haasteita. Yhteistyössä Elevaattorin sekä työterveyshuollon kanssa Lehtosen konepajassa toteutettiin työhyvinvointiin ja yrityksen käytäntöihin liittyvä kartoitus. Kartoituksen avulla saatiin tärkeää tietoa niin työterveyshuollon kuin yrityksenkin käyttöön. Kartoituksen pohjalta olemme panostaneet muun muassa työntekijöiden henkilökohtaiseen hyvinvointiin tarjoamalla mahdollisuuden yksilökohtaiseen tukeen. Elevaattorin kautta saimme tietoa ja käytännön apua tämän asian järjestämiseen. Yksilökohtainen tuki on sisältänyt laajan työterveyshuollon lisäksi kuntotestit, seurannan sekä henkilökohtaisen ohjelman ja tukea fyysisen kunnon parantamisessa, painonhallinnassa sekä tupakoinnin lopettamisessa. Henkilöstömme on ollut uudella tavalla innoissaan ja hyviä tuloksia on jo saavutettu yksilötasolla, vaikka ollaankin vasta alkuvaiheessa, kertoo toimitusjohtaja Erkki Lehtonen. Puolen vuoden seurannassa ohjelmaan valikoitujen henkilöiden joukossa keskitasoa paremman hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon omaavien osuus nousi 18 %:sta 50 %:iin. Vyötärön ympärysmitta oli puolestaan alussa korkean riskin tasolla eli 40 % ja puolen vuoden seurannassa vain 29 %. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, Lehtonen toteaa. Lehtosen konepajassa nähdään, että työhyvinvoinnin edistäminen on win-win -tilanne: työntekijät hyötyvät työhyvinvoinnin kehittämisestä ja sen seurauksena työnantaja hyötyy ja päinvastoin. Tästä seuraa positiivinen kehä. Olemme paneutuneet terveyden edistämisen lisäksi muun muassa työturvallisuusasioihin sekä esimiestyöhön. Olemme sitoutuneet pitkäjänteiseen kehittämistoimintaan. Suunnitelmissamme on jatkaa työhyvinvoinnin tilan seurantaa säännöllisillä kartoituksilla. Ne kertovat kehityksen suunnan. Vuonna 2010 toteutettavassa seurantamittauksessa tulemme saamaan lisää faktatietoa onnistuneesta kehittämistoiminnastamme, kertoo Lehtonen.

5 > Elämänkaariajattelua Varovassa Perheyritys Varova on suomalainen kuljetus- ja huolintaliike, joka on erikoistunut kansainvälisiin kuljetuksiin ja huolintaan. Varovalla on Suomessa viisi toimipistettä, jossa työskentelee noin 170 henkilöä. 5 Varovassa uskotaan, että henkilöstö on yrityksen tärkein resurssi. Varovassa onkin tämän vuosituhannen alussa ruvettu puhumaan elämänkaariajattelusta. Elämänkaariajattelu tarkoittaa, että työnantaja ymmärtää työntekijöidensä erilaisia elämäntilanteita. Tätä ajattelua oli harjoitettu yrityksessä jo vuosia, mutta vuonna 2002 asiasta alettiin aktiivisesti puhua. Varovassa ei ole tiettyä mallia tai kaavaa, jota sovellettaisiin samalla tavoin jokaiseen yrityksen työntekijään. Elämänkaariajattelussa keskeistä on työntekijän elämäntilanteen ymmärtäminen ja parhaan mahdollisen tavan löytäminen työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Moni elämänkaariajattelua tukeva idea onkin tullut nimenomaan työntekijöiltä. Työntekijät ovat vapaasti saaneet esittää ideoitaan ja ne ovat usein toteutuneet. Elämänkaarta ajatellaan useimmiten juuri kaarena se alkaa ja loppuu alhaalla. Varovassa on haluttu tukea huippua niin, että se jatkuu tasaisena ihmisen aktiivisimpina vuosina ja myöhemmin niin, ettei se lopu työelämän osalta jyrkästi, kun tämä siirtyy eläkkeelle. Opiskelijoille Varova on kuitenkin halukas tarjoamaan osa-aika- ja kesätyömahdollisuuksia sekä työharjoittelupaikkoja. Varovassa halutaan tukea vanhemmuutta, ja äitiys ja isyys nähdään maailman luonnollisimpana asiana. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että tarpeen mukaan vanhemmalle voidaan tarjota lastenhoitoapua. Varovassa ollaan valmiita joustamaan elämäntilanteen mukaan: esimerkiksi syyt lyhennettyyn työpäivään vaihtelevat henkilöstä toiseen lapset, opiskelut, raskaus, pitkän sairasloman jälkeen paluu työelämään. Varovassa osaamisen jatkuvuutta haetaan mentoroinnista. Tästä on myös yksi käytännön kokemus: eläkkeellä oleva henkilö käy kerran viikossa konttorissa siirtämässä hiljaista tietoaan entiselle alaiselleen, jotta asiantuntevuudessa olisi jatkuvuutta. Toisaalta myöskään eläkkeellä olevan elämänkaari ei ole kääntynyt laskuun, vaan päinvastoin se jatkuu suorana. Mentorointia on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa. Kun työntekijä tulee tiettyyn ikään, hän rupeaa miettimään työelämästä poissiirtymistä. Tätä on Varovassa haluttu auttaa pehmeällä laskulla osaaikaeläkkeen muodossa. Tässäkään Varova ei ole jämähtänyt yhteen muottiin, vaan osa-aikaeläkkeelle voi siirtyä kukin omassa tahdissaan. Joku on töissä ma-ti-ke ja joku toinen tekee lyhennettyä työpäivää viisi päivää viikossa. Yksi Varovan pääperiaatteita on tarjota vakituisia työsuhteita. Yrityksessä nähdään, että määräaikaisella työsuhteella ei saa aikaan muuta kuin epävarmuutta ihmisen elämään. Turvattu toimeentulo motivoi ihmistä tekemään työtä työnantajansa eteen.

6 > Työhyvinvointi on Smartumin liiketoiminnan keskiössä 6 Suomalainen perheyritys Smartum Oy:n liiketoiminta on itsessään syntynyt työhyvinvoinnin ympärille. Smartum nimittäin tarjoaa yrityksille työkaluja työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen. Yrityksen palveluihin kuuluu muun muassa liikunta- ja kulttuurisetelit. Liikunta-, kulttuuri- ja palveluseteleiden myynti oli vuonna 2009 noin 45 miljoonaa euroa. Smartumin innovaatioiden taustalla on ymmärrys siitä, että työkyky ja -hyvinvointi ovat nousemassa sekä pienten että suurten yritysten tavoittelemaksi kilpailutekijäksi. Varsinainen oivallus oli ymmärtää se ero, mikä on kuluttaja- ja yritysasiakkaan välillä. Kuluttaja haluaa mahdollisimman monipuoliset liikuntamahdollisuudet, kun taas työnantaja haluaa ostaa helpon tavan järjestää ne työntekijälle. Yritykset ovat perinteisesti tukeneet liikuntaa yhteisöllisessä muodossa, mutta tänä päivänä pitää pystyä vastaamaan ihmisten erilaisiin tarpeisiin liikkua, kertoo Smartumin perustaja Jarmo Hyökyvaara. Hyökyvaara kertoo, että liikunta- ja kulttuurisetelin avulla yhä useammalla yrityksellä on mahdollisuus tukea työntekijöiden liikunta- ja kulttuuriharrastuksia hallinnollisesti kustannustehokkaalla tavalla. Smartumin toimitusjohtaja Maarit Hannula korostaa, että työnantajille pitää pystyä tarjoamaan yksinkertaisia välineitä, joilla työssä jaksamista voidaan tukea. Työnantajilla on intressi tukea työhyvinvointia, mutta se ei tietenkään ole työnantajan ainoa fokus. Hannulan mukaan on tärkeää, että työntekijälle tarjotaan valinnanvapautta työhyvinvoinnin kohentamiseen. Korostaisin omaehtoisuutta ja yksilön vastuuta. Työkyvyn kohentaminen on tehokkaampaa, kun työntekijä voi toteuttaa sen omien mieltymyksiensä mukaan. Työnantajan tulee tarjota mahdollisuuksia, mutta vastuu on yksilöllä. Työhyvinvointikysymykset ovat Smartumille luonnollisesti tärkeitä. Haluamme olla hyvä työnantaja ja vaikuttaa siihen, että työikäiset voivat hyvin ja jaksavat työelämässä. Smartum tarjoaa liikunta- ja kulttuuriseteliedun myös omille työntekijöilleen. Tämän lisäksi Smartumissa on käytössä muun muassa hierontaetu ja lounasetu. Lisäksi jos työntekijän lapsi on sairas, yritys maksaa sairaan lapsen hoidon tarvittaessa. Smartum myös tukee työntekijää, jos tämä haluaa lopettaa tupakoinnin. Yritys maksaa siihen liittyvät lääkkeet. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi Smartum tarjoaa myös etätyömahdollisuuksia. Kaikki toimenpiteet tähtäävät siihen, että henkilö voi hyvin työelämässä. Työnantajana tiedän, että tämän investoinnin saa takaisin parantuneena työkykynä ja henkilöstön tyytyväisyytenä, kertoo Hannula.

7 > Snellmanilla kehitetään työhyvinvointia Oy Snellman Ab on pietarsaarelainen perheyritys, joka on valmistanut voileipäruokaa jo vuodesta 1951 lähtien. Toimintaan kuuluvat hankinta, teurastus, lihan paloittelu ja jalostus sekä erilaisten lihavalmisteiden ja nykyään myös valmisruokatuotteiden valmistus. Snellmanin liikevaihto vuonna 2009 oli 173 miljoonaa euroa ja kokoaikaista henkilöstöä oli keskimäärin töissä Snellmanin lihanjalostusteollisuuden työhyvinvoinnin kehittämiseksi yrityksessä on meneillään yhteistyössä Folkhälsanin, Firstbeat Technologiesin ja työterveyslaitoksen kanssa Työsuojelurahoituksen osittain rahoittama lihanjalostusteollisuuden työhyvinvoinnin kehittämishanke. Projektin avulla pyritään kartoittamaan niitä työn riskejä, jotka johtavat työntekijän sairauspoissaoloihin ja ennenaikaisiin sairauseläkepäätöksiin. Tarkoituksena on myös selvittää työhyvinvoinnin ja rasitus-stressi-uni-palautumisen välinen yhteys. Tämän vuoden alussa alkaneen projektin aikana mitataan ja seurataan puolen vuoden välein eri tavoin (kuntopyörätestit, kyselylomakkeet, lihasvoimatestit, Firstbeat-seuranta) työntekijöiden fyysisiä ja henkisiä resursseja suhteessa työn ja työolojen vaativuuteen. Mittaustulosten pohjalta tehdään kehitystoimenpiteitä. Projektin odotetaan antavan tietoa siitä, kuinka eri työtehtävät ja työympäristö vaikuttavat työntekijään ja miten työmenetelmiä, ergonomiaa ja ympäristöä sekä ihmisen omaa asennetta ja itsestään huolehtimista voidaan kehittää, jotta työhyvinvointi paranee sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Projekti kestää puolitoista vuotta. Snellman on aikaisemmin ollut mukana TYKESprojektissa, jonka sisältö liittyi arvoihin, arvopohjaiseen johtamiseen ja osaamiskartoituksiin. Projektin aikana työilmapiiri on tutkimusten mukaan parantunut ja sairauspoissaolot vähentyneet merkittävästi. Mukaan projektiin on valittu neljä eri ammattiryhmää: teurastus, lihanleikkaus, viipalointi ja työnjohto, koska näiden ammattiryhmien työnkuormitus ja olosuhteet (toistuva työ kylmässä, työnjohdolliset paineet jne.) ovat hyvin erilaiset. Mittausmenetelmät ovat näillä kolmella ammattiryhmällä samat, mutta työnkuormitus on eri ja kehitystoimenpiteet tulevat vaihtelemaan projektista saatujen tulosten perusteella.

8 > Vallila Interior sitouttaa nuoria työelämään 8 Vallila Interior on vuonna 1935 perustettu perheyritys, jonka toimiala on sisustaminen. Vallila Interiorin liikevaihto on 35 miljoonaa euroa ja yritys työllistää 130 henkeä. Vallila Interior toimii alalla, jossa luovuus on liiketoiminnan ytimessä. Valmiuksia alalla työskentelyyn ei opita ainoastaan koulun penkiltä. Vallilassa onkin nähty haasteena, että vastavalmistuneet eivät ole yleensä suoraan valmiita työelämään. Yritys on omassa toiminnassaan hakenut ratkaisua haasteeseen tarjoamalla nuorille työharjoittelupaikkoja ja pitää keskeisenä, että nuorille myös maksetaan palkkaa tehdystä työstä. Työharjoittelupaikkojen tarjoaminen jo opiskeluaikana on tärkeää, koska ensinnäkin toimimme luovalla alalla ja opiskelijat, jotka valmistuvat oppilaitoksista eivät ole suoraan valmiita työelämään. Suoraan koulunpenkiltä tulleita vasta valmistuneita pitää kouluttaa Vallillassa, joten me aloitamme opiskelijoiden valmennuksen jo opiskeluaikana. Valmistuttuaan he ovat valmiita työelämään, kertoo Vallila Interiorin toimitusjohtaja Anne Berner. Berner pitää erittäin tärkeänä, että harjoittelijoille maksetaan palkkaa. Vallilaan ei oteta palkatta harjoittelijoita. On tärkeää sitouttaa harjoittelija työhön ja samalla viestittää, että hänen tekemänsä työ on arvostettua ja tärkeää. Usein harjoittelijat saavat yrityksissä tehtäväkseen vain kahvin keittoa tai muuta koulutukseen liittymätöntä avustavaa työtä. Pidämme tärkeänä, että viestimme nuorelle, että hänen saamallaan koulutuksella on merkitystä. Niinpä haluamme antaa koulutusta vastaavaa työtä, josta myös maksetaan palkkaa, kertoo Berner. Vallilassa uskotaan, että harjoittelun kautta saadaan nuori kiinni työelämään. Tulokset ovat myös olleet hyviä; suurin osan Vallilan rekrytoinneista tulee harjoittelujen kautta. Vallila on saanut näin valmennettua yritykselle osaavaa ja sitoutunutta työvoimaa. Kannustamme opiskelijoita myös ripeään valmistumiseen ja haluamme työharjoittelun kautta osoittaa, miksi se kannattaa, painottaa Berner. Tämän lisäksi Vallilassa tarjotaan työntekijöiden lapsille kesätöitä. Viime kesänä Vallilassa oli töissä vuotiaita nuoria. Tällä olemme pyrkineet siihen, että nuoret pääsevät kiinni työntekoon. Samalla he näkevät millaisessa työpaikassa ja -yhteisössä heidän vanhempansa tekevät töitä, kertoo Berner. Vallilassa työurat jatkuvat myös toisessa päässä. Kaksi kolmasosaa suunnittelijoistamme on yli 70-vuotiaita. Muut ovat sitten nuoria. Vallilassa luovuus on liiketoiminnan keskiössä. Iäkkäämmät suunnittelijat katsovat kuosia ja suunnitelmia elämänkokemuksensa kautta. Nuoret taas perustavat työnsä voimakkaammin visuaalisuuteen ja he myös osaavat käsitellä tietokoneita erittäin taidokkaasti. Näkökulmat siis ovat hyvin erilaisia. Tästä yhdistelmästä syntyy meidän mallistomme, tiivistää Berner.

9 > Vehossa keskitytään jaksamiseen ja työuran pidentämiseen Veho-konserni on Suomen johtava autokaupan konserni, joka toimii myös Baltiassa ja Ruotsissa. Veho perustettiin vuonna 1939 Mercedes-Benzin maahantuojaksi Suomeen. Tänä päivänä konsernilla on useita päämiehiä ja sen liiketoiminta koostuu sekä henkilöautojen että hyötyajoneuvojen maahantuonnista, vähittäismyynnistä ja huoltotoiminnasta. Vuonna 2009 konsernin liikevaihto oli 793 miljoonaa euroa. Henkilöstöä oli joulukuun 2009 lopussa Veho-konsernissa on kiinnitetty huomiota yli 50-vuotiaiden työssä jaksamiseen ja työuran pidentämiseen. Heille on kehitetty oma koulutuskokonaisuus, nk. Timantti-ohjelma. Ohjelman avulla haluttiin korostaa senioriteetin arvoa ja hyödyntää sitä. Tavoitteena on siirtää heille vuosien mittaan kerääntynyt kokemus hallitusti seuraaville sukupolville. Ohjelman keskeisiä teemoja ovat osaamisen jakaminen, uuden oppiminen, fyysisen kunnon kehittäminen, stressin hallinta sekä itsetuntemuksen syventäminen. Seniorit ovat tärkeässä roolissa myös työkummimallissa, jossa tavoitteena on helpottaa joko uuden veholaisen tai toisenlaiseen tehtävään siirtyvän veholaisen asiantuntijan sisäänajoa osana perehdytystä. Kummina voi olla myös hiljattain eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Konsernin henkilöstöstä 65 % työskentelee jälkimarkkinoinnissa, jossa myös herkimmin joutuu alttiiksi työtapaturmille. Siksi Vehossa on muodostettu työturvallisuuden ja -suojelun kehittämiseen keskittynyt johtoryhmä, johon kuuluu isompien liiketoimintojen toimitusjohtajat ja jälkimarkkinointiosaajat. Johtoryhmässä on suunniteltu muun muassa systemaattista koulutusta työsuojelutyön keskeisistä teemoista eri toimipisteissä työskenteleville työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille. Heille järjestetään vuosittain myös työsuojelupäivä, jonka tavoitteena on jakaa ajankohtaista tietoa työturvallisuudesta ja työskentelytavoista sekä luoda mahdollisuus verkostoitumiseen. Yhtenä keskeisenä järjestelmänä kaikelle toimii kiinteistöjen hallintaan erikoistunut järjestelmä, jonne kirjataan kaikkien tehtävien riskikartoitusraportit toimipisteittäin, mutta myös koko konsernin kattava vaaratilanneraportointijärjestelmä joka on jokaisen työntekijän käytettävissä riskitilanneraportointiin. Työsuojeluorganisaatioiden tulee antaa palaute ja korjaava toimintaohje kirjattuun vaaratilanteeseen 48 tunnin sisällä. Tämän lisäksi Vehossa on käynnissä projekti, jonka päämäärä on OHSAS sertifiointi. Veho oli mukana vuonna 2009 Sitran ja Hoffmanco Internationalin yhteishankkeessa, jonka tarkoituksena oli selvittää suomalaisten suurtyönantajien henkilöstön työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia ja niiden syitä sekä kartoittaa työnantajien työkykyjohtamisen prosesseja. Selvityksen mukaan sairauspoissaolokustannukset olivat kustannuksista suurimmat. Korkeat sairauspoissaolokustannukset ennustivat tulevien TyEL-vakuutuksen työkyvyttömyysosuuksien kustannusten nousua. Lakisääteiset tapaturmavakuutusmaksut laskevat, kun panostetaan tapaturmien hoidon onnistumiseen. Hankkeen tuloksena Veho sai toimenpide-ehdotuksia työkykyjohtamisen prosessien kehittämiseksi. Näiden toimenpiteiden toteutusta parhaillaan aloitetaan.

10 10 Suomen kaikkien liiketoimintojen työhyvinvointikartoitus on Vehossa tehty viimeisenä kolmena vuotena yhteistyössä Odumin kanssa. Ulkopuolista kumppania on käytetty tietojen luottamuksellisuuden varmistamiseksi. Aineisto on konsernin lisäksi toimitettu myös työterveyshuollolle, jossa se toimii työkyvyn kehittämishankkeiden perusaineistona mietittäessä esimerkiksi koulutuskokonaisuuksia työssä jaksamiseen. Kyselyn teemat liittyvät fyysiseen toimintakykyyn, mielialaan, väsymykseen ja työn mielekkyyteen. Yhtenä konkreettisena kysymyksenä on muun muassa se, koetko olevasi työkykyinen kahden vuoden kuluttua. Odumin hyvinvointikartoituksen liikennevalomallilla (punainen, keltainen, vihreä) nähdään nopeasti riskiryhmiä, joiden taustalla on mahdollisia yksityiselämään tai työn kuormittavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Veholla työhyvinvointia ja työssä jaksamista mitataan kolmella mittarilla: sairauspoissaolot, työterveyshuollon kustannukset ja työeläkevakuutusten maksuluokat. Yrityksessä seurataan aktiivisesti konsernin sairauspoissaolojen diagnoosiryhmiä, yli 20 päivän ja toisaalta 6 kertaa vuodessa sairaana olevien tilastoja, jotka ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Työeläkevakuutusten maksuluokka kertoo muun muassa todellisen vaikutuksen niissä uusissa liiketoiminnoissa, jotka yrityskaupan myötä integroidaan osaksi Vehoa. Näissä tilanteissa nähdään hyvin muutamien vuosien perspektiivillä erittäin suotuisa vakuutuksien maksuluokan muutos.

11 > Printalissa panostetaan dialogiin Printal on Hangossa toimiva alumiinituubeja ja -tölkkejä valmistava yritys, jonka tuotannosta 95 % menee vientiin. Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä 155 henkilöä, joista 32 ovat toimihenkilöitä ja kolmannes naisia. Tuotanto on suurelta osin keskeytyvää kolmivuorotyötä, mutta noin 10 % on jatkuvaa kolmivuorotyötä. 11 Printalissa oli toteutettu vuosina 2006 ja 2007 ilmapiirikyselyitä, joiden tulokset viittasivat siihen että työhyvinvointia oli syytä kehittää. Printalissa otettiin kehittämisen keskiöön vuorovaikutuksen lisääminen. Yrityksen henkilöstön ikärakenteen johdosta hiljaisen tiedon siirto oli ajankohtaista yritykselle. Henkilöstön kesken ilmapiiri oli avoin, joten Printalissa oli helppo kommunikoida suuntaan ja toiseen. Kuitenkin yrityksestä puuttuivat käytännöt ja tavat aitoon dialogiin ja sitä kautta asioiden kehittämiseen. Vuorovaikutuskäytäntöjä nähtiin tarpeen kehittää, jotta henkilöstö aidosti sitoutuisi ja kokisi työnsä merkitykselliseksi. YT-toiminta oli tässä vaiheessa jo hyvin aktiivista. Printalissa alettiin aktiivisesti kehittää työkaluja vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Luotiin kehityskeskustelukäytännöt, päivitettiin toimenkuvia, tehostettiin sähköistä viestintää sekä lisättiin yleisesti tiedottamista. Vuorovaikutuksen kehittämiseksi Printalissa luotiin uusi kehityskeskustelumuoto suurille tuotantoryhmille. Kehityskeskustelut toteutettiin suurille tuotantoryhmille niin sanotun pienryhmätoiminnan kautta. Puitteet, työkalut ja esimerkiksi koulutus suunniteltiin yhdessä johdon sekä niin sanotun Jutturyhmän ja konsultin kanssa. Lisäksi Printalissa kehitettiin uusia viestinnän työkaluja, kuten yrityksen intranet-sivuja. Yrityksessä tarvittiin uusia tapoja välittää tietoa. Tärkeää oli myös saada tuotannon tulokset työntekijöiden tietoon. Tuotannon tulosten tiedottamiseksi otettiin uudestaan käyttöön aikaisemmin käytetty hymynaama-menetelmä. Merkin välityksellä kerrottiin, kuinka tuotannon tavoitteet olivat toteutuneet viikoittain. Printal vaihtoi myös työterveyshuollon tarjoajaa ja kehitti yhdessä heidän kanssaan muun muassa varhaisen puuttumisen mallin. Myös työvaatetoimittajaa vaihdettiin paremman palvelun laadun saamiseksi. Painopisteenä on ollut yksilön aktivoiminen. Lisäksi osana työhyvinvoinnin kehittämishanketta Printalissa on yhdessä ulkopuolisen konsultin kanssa alettu kehittää johtamisjärjestelmää. Tämä on tarkoittanut muun muassa johtamisen käytäntöjen uudelleen tarkastelua ja uusien tapojen kehittämistä johtamiseen. Jatkossa Printalissa tullaan panostamaan myös ikäjohtamiseen. Tuotannon ja apuosaston esimiehille järjestettiin pienryhmäkoulutusta uuden kehityskeskustelumuodon tiimoilta. Pienryhmätoiminta on saanut hyvää palautetta henkilöstöltä. Muilla osastoilla kehitettiin kahdenkeskisiä kehityskeskusteluja. Kaikkien kehityskeskustelujen pohjana oli johdon laatima strategia.

12 > K-kauppiaiden hyvinvointiohjelma palkittiin Ikiliikkuja-kunniamaininnalla 12 K-kauppiasliitto on K-kauppiaiden edunvalvonta- ja yhteistoimintajärjestö. Järjestöön kuuluu 1302 K-kauppiasta. K-kauppiasliitto on Perheyritysten liiton jäsen, koska useat K-kaupat ovat perheyrityksiä. K-kauppiasliiton vuonna 2008 lanseeraaman, kaikille Suomen K-kauppiaille tarkoitetun hyvinvointiohjelman tarkoituksena on ollut rakentaa pitkäkestoinen ohjelma kauppiaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tueksi. Yksityisyrittäjinä toimivien K-kauppiaiden työpäivät ovat usein pitkiä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen on vaikea löytää aikaa. Kauppiaille on tuotettu palveluita ja apuvälineitä hyvinvoinnin lisäämiseen, muun muassa personal trainer -palvelut, hyvinvointiteemaisia tapaamisia, oma treenikalenteri sekä Elixir.fi-palvelun jäsenyys. Muita kauppiaita kannustamaan perustettiin myös kymmenen kauppiaan seurantaryhmä, jonka edistymistä seurattiin aktiivisesti. Lisäksi K-kauppiaita kannustetaan osallistumaan ASLAKkuntoutuksiin. K-kauppias kuntoon -ohjelmaan on tammikuun 2010 loppuun mennessä osallistunut jo 1054 K-kauppiasta. Suosituimpia palveluita ovat olleet personal trainerin tapaamiset ja muut yhteiset tapaamiset. Kolmannes kauppiaista on muuttanut ruokavaliotaan ja pudottanut painoaan. K-kauppiaiden hyvinvointiohjelma on näkynyt myös kauppojen henkilökunnalle ja asiakkaille. Henkilökunnalle järjestetyissä tapahtumissa on ollut hyvinvointiteemoja ja kauppias on voinut tilata Elixir-jäsenyyden myös henkilökunnalleen. Kauppojen valikoimiin on tuotu entistä enemmän terveellisiä tuotteita ja asiakkaille on järjestetty painonpudotuskilpailuja ja ravitsemusluentoja. Tämä on yhteiskunnallisestikin merkittävää, koska K-kauppiaat työllistävät yhteensä henkilöä ja K-kaupoissa käy päivittäin yli puoli miljoonaa asiakasta. K-kauppiasliiton K-kauppias kuntoon -hyvinvointiohjelma palkittiin myös Ikiliikkuja-kunniamaininnalla Kunto-messujen yhteydessä vuonna Ikiliikkuja Työyhteisön liikuttaja palkinnon tavoitteena on tuoda esiin työpaikkaliikunnan tärkeyttä niin fyysisen kuin myös henkisen hyvinvoinnin edistäjänä. Toiveena on, että kilpailu toisi esiin hyviä työpaikkaliikunnan käytäntöjä ja ideoita, jotka olisivat monistettavissa muihinkin yrityksiin. Palkinnon myöntää Suomen Messusäätiö. Tunnustuspalkinto myönnetään henkilölle, joka on ideoillaan sekä omalla toiminnallaan ja esimerkillään vaikuttanut työyhteisönsä hyvinvointiin liikunnan avulla.

13 > Lindströmillä pienryhmätoimintaa ja mentorointia Lindström on yritysten globaali kumppani, joka vahvistaa asiakkaidensa yrityskuvaa tekstiilien ja puhtauden keinoin. Lindström toimii 19 maassa lähes hengen voimin, ja sen vuoden 2009 liikevaihto oli 242 miljoonaa euroa. Lindströmin palveluita ovat työvaate-, matto-, henkilönsuojain-, hygienia-, ravintolatekstiili-, teollisuuspyyhe- ja yrityslahjapalvelut. 13 Lindströmillä pienryhmätoiminta on alkanut vuonna Sen lanseerauksessa oli mukana ulkopuolinen konsultti. Pienryhmätoiminnan tavoitteena on arjen kurttujen kautta työn sujuvuuden parantaminen ja toiminnan kehittäminen. Tärkeänä elementtinä on myös paineiden päästö, kuulluksi tuleminen ja tiedonkulun parantaminen. Pienryhmiä Lindströmissä on yhteensä koko organisaatiossa noin 40. Ryhmän kokoukseen osallistuu kuukausittain vuorollaan 5 6 henkilöä esim. yhdestä pesulatoimipisteestä esimiehen johdolla. Kokouksessa jokainen tuo esille oman työnsä sujuvuuden esteitä ja voimavaratekijöitä. Kokouksissa saa antaa myös positiivista palautetta. Kokouksessa pidetään pulinapöytäkirjaa ja sovituista asioista toimenpidelistaa. Jokaisessa kokouksessa tarkistetaan toimenpiteiden eteneminen, kuullaan omat jutut ja terveiset työkavereilta ja ideoidaan esiin nousseiden asioiden pohjalta kehittämistoimia. Myöhemmin otetaan mukaan myös esim. laatuasioita. Kokouksessa on esimies läsnä ja siellä päätetään omaan toimintaympäristöön liittyvistä asioista valtuuksien mukaisesti. Isommille ja useita osapuolia koskeville asioille etsitään aina oikea osoite ja asian etenemistä seurataan kokouksissa. Jatkossa pienryhmätoimintaa kehitetään siten, että pienryhmä kattaa eri toiminnot, esim. pesulajakelu-asiakaspalvelu. Ylin johto seuraa toimenpiteiden toteutumista. Keskimäärin 80 % ehdotetuista toimenpiteistä on toteutettu ja henkilöstökyselyn tulokset parantuneet. Lindströmillä on myös käytössä mentorointiohjelma, jossa kokeneen työntekijän hiljaista tietoa ja osaamista siirretään nuoremmille kahdenkeskisten, luottamuksellisten keskustelujen avulla. Mentorointi on hyödyllistä esim. työtehtävien muuttuessa tai siirryttäessä esimiestehtävään. Mentorointisuhde kestää yleensä noin vuoden. Mentoroinnissa on koettu tärkeäksi uudet ideat ja näkökulmat ja sitä kautta syntyneet uudet oivallukset. Myös mentori on saanut keskusteluista oivalluksia omaan työhönsä.

14 14

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Työhyvinvointia työkaarelle

Työhyvinvointia työkaarelle Työhyvinvointia työkaarelle Kaukora Oy Tuotekatu 11, PL 21 21201 Raisio www.kaukora.fi kaukora@kaukora.fi Kaukora Oy PERUSTETTU vuonna 1976 LIIKEVAIHTO vuonna 2015: 26 milj. VIENTI: 25 % TEHTAAT: RAISIO:

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat KESÄTYÖ 22.02.2016 Kesko on todettu kansainvälisessä Global 100 -listauksessa maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi. Pistä hakemus vetämään niin käsissäsi voi olla kesätyöpaikka, josta jää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P Esimies eri-ikäisten johtajana Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö jarna.savolainen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus P. 040 561 2022 Kronologinen ikä Syntymäpäivä Sosiaalinen ikä Roolit ja ikänormit Mistä

Lisätiedot

Päivin öin. Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella

Päivin öin. Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella Päivin öin Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella Suomen Kaukokiito Oy Kuljetusliike I. Lehtonen Oy Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy Auramaayhtiöt Kuljetusliike Taipale Oy Kuljetusliike

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen.

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen. Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen henkilöstöjohtaja @MaaritHilden Työtyytyväisyys tulevaisuuden rakentamisen työkaluna VTML 1.2.2016 Tulevaisuuden työelämä haastaa Työ Verkostot

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA 12.10.2016 JYVÄSKYLÄ TERVEISET POHJOISMAIDEN PARHAALTA TRAKTORITEHTAALTA! ESITYKSEN AIHEET Askeleet aikajanalla Toimenpiteet

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus osaamistavoitteet Suunta Huipulle -kurssi Taso 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot