ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Transkriptio

1 YLIVIESKA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Männistön (8.) kaupunginosan kortteli 22 tontti 8 Vireille Teknisten palveluiden lautakunta Hyväksyminen Kaupunginhallitus xx Kaupunginvaltuusto xx.xx.2013 xx YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS

2 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN MUUTOS Ylivieskan kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Männistön (8.) kaupunginosan korttelin 22 tonttia 8 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Männistön (8.) kaupunginosan korttelin 22 tontti Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue, pinta-alaltaan noin 0,2268 ha, sijoittuu Männistön (8.) kaupunginosaan Latvalehdontien varteen.. Kuva: Kaavamuutosalueen aluerajaus sekä vaikutusalueen rajaus osoitekartalla kaavamuutoksen aluerajaus kaavoituksen vaikutusalueen rajaus

3 1.3 Kaavan tarkoitus 3 Kaupunki ryhtyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin toimenpiteisiin asemakaavan muuttamiseksi voimassaolevan asemakaavan mukaisella 8. kaupunginosan omakotitontilla kaavamuutosaloitteen pohjalta. Kaavoitusta koskien on Oulet Mentalhoiva Ky jättänyt aloitteen vuonna Hakemuksen mukaan tontille suunnitellun rakennushankeen sisältönä oli rakentaa valvottua asumispalvelutoimintaa tarjoava palveluasuinrakennus, jonka asukkaat tarvitsevat tuetun asumisen palveluita ja toiminta edellyttää pysyvää henkilökuntaa. Hakija on myös muodostuttanut kaavamuutoskohteen asemakaavan mukaiseksi korttelialueen osaksi. Tontin aluetta aiemmin rasittanut avo-oja on siirretty ja putkitettu Latvalehdontien varteen, joten tontin alue on nykyisellään kokonaan hyödynnettävissä kaavan mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä ollessa ja vuoden 2012 kaavoituskatsauksesta Männistön alueen asukkaat esittivät mielipiteenään, ettei "pientaloalueen keskelle osoiteta tuetun asumisen korttelialuetta mielenterveysongelmista kärsivien nuorten asumislaitokseksi eivätkä voi hyväksyä ko. palvelua tarjoavaa yritystoimintaa ja suunniteltua rakennushanketta naapurustoonsa." Kaavamuutostyö on ollut keskeytyksissä. Kaavamuutosaloitteen hakija on aloitteen jättämisen jälkeen ilmoittanut luopuvansa kaava-aloitteen mukaisesta hankkeesta osoittaa tontille 22-8 asumispalvelutoimintaa kehityskriiseistä kärsiville nuorille tai nuorille aikuisille. Hakija on esittänyt kesäkuussa 2013, että vuonna 1974 kaavoitetulle ja väljästi rakentuneelle omakotitontille on mahdollista toteuttaa kaksi paritaloa omistusasumiseen. Hakija on muodostuttanut kaavamuutoskohteen asemakaavan mukaiseksi vuonna 2009 hankkimalla lisäaluetta kaupungilta ja tilusvaihdolla naapurilta vuonna Tontin aluetta aiemmin rasittanut avo-oja on siirretty ja putkitettu Latvalehdontien varteen, kun kaupunki uudisti Männistön alueen viemäröintiä vuosina , joten tontin alue on nykyisellään kokonaan hyödynnettävissä. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavamuutoksen seurantalomake 2. Täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Havainnekuva 1.5 Luettelo muista kaavamuutosta koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Keskustan osayleiskaava Ylivieskan liikennesuunnitelma 4. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asetus (895/1999) 5. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki 6. Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus)

4 4 Sisällysluettelo 1.1 TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAMUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Maanomistus Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT NIMISTÖ KAAVATALOUS Yleistä Rakentamiskustannukset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS YHTEYSTIEDOT... 36

5 5 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Oulet Mentalhoiva Ky. Asemakaavan muutos on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä 14 päivän ajan teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Kaavoitustyö on ollut keskeytyksissä. Kaava-aloitetta koskeva muutosesitys kirjeitse aloitteen tekijältä Oulet Mentalhoiva Ky:ltä Kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin lausunnot: - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus - Jokilaaksojen pelastuslaitos/ylivieskan paloasema - Jokilaaksojen poliisilaitos - PPO- Yhtiöt Oy - Ylivieskan Vesiosuuskunta - Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu - Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto - Sonera Carrier Networks Oy Viranomaiset eivät jättäneet lausuntoja koskien osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. OAS:sta jättivät alueen asukkaat allekirjoitetun mielipiteen. Maankäyttöyksikössä on laadittu ja kaavatiimissä käsitelty kaavaluonnos ja täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty, viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ilmoitti kysyttäessä sähköpostitse, että ei ole luonnosvaiheen neuvottelun tarvetta. Teknisten palveluiden lautakunta oikeutti teknisen palvelukeskuksen asettamaan kaavan valmisteluaineiston nähtäville. Valmisteluaineisto on nähtävillä Valmisteluaineistosta (luonnos sekä täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma) pyydetään viranomaisilta lausunnot. Kaavatiimi Käsiteltiin lausunnot, mielipiteet sekä niihin laaditut kaavoittajan vastineet. Ehdotusvaiheen työ- ja viranomaisneuvottelua ei pidetty, viranomaisilta pyydetään lausunnot.

6 6 Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asettaa kaavaehdotuksen selostuksineen ja sitä koskevan täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n 65 :n tarkoituksessa ja MRA:n 27 :ssä säädetyllä tavalla 30 päivän ajaksi. Ehdotusvaihe oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot samoilta viranomaisilta kuin valmisteluvaiheessa. Ehdotuksesta jättivät lausunnon: Jokilaaksojen poliisilaitos, Elisa Oyj /Tuotanto ( entinen PPO Yhtiöt Oy) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus. Ehdotuksesta jättivät muistutukset: Mäkelä Pauli ja Raija sekä Yrjölä Taina ja Rauno Kaavamuutoksen hakija sitoutui suorittamaan kaavamuutosmaksua Ylivieskan kaupungin voimassaolevan asemakaavamuutostaksan (Teknisten palveluiden lautakunta ) mukaisesti kaavamuutoksen laatimisesta ja käsittelystä. Kaavatiimi xx.xx.2014 Käsiteltiin lausunnot, muistutukset sekä niihin laaditut kaavoittajan vastineet. Asemakaavan muutoksen hyväksyminen kaupunginhallituksessa xx. Asemakaavan muutoksen hyväksyminen kaupunginvaltuustossa xx.xx.2013 xx. 2.2 Asemakaava Nykytilanne: Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,2268 hehtaaria, on voimassa hyväksytty asemakaava. Kaavamuutosalueelle on nykyisellään osoitettuna omakoti AO 2 tontti, jolla on rakennusoikeutta 300 k-m 2 ja tontin tehokkuudeksi muodostuu em. rakennusoikeudella e = 0,13. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, kaavamuutosalue on rajattuna puneella

7 7 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Kaavamuutoskohde, tontti , on vuonna 1974 hyväksytyn asemakaavan ja hyväksytyn tonttijaon mukaisesti pinta-alaltaan noin 2268 m 2. Tontin omistaa Oulet Mentalhoiva Ky kokonaisuudessaan. Vuoden 1974 asemakaava sallii AO 2 -tontille rakennettavaksi 300 k-m 2 ja tontilla on vuonna 1964 rakennettu omakotitalo, huoneistoalaltaan 139 m 2, jossa on kaksi asuntoa. Kaava mahdollistaa siis nykyisellään tehokkuuden e = 0,13 ja se on toteutunut tehokkuudella e = 0,06. Tontti on muodoltaan, kooltaan ja sijainniltaan sellainen, että sille voidaan osoittaa tonttitehokkuutta e =0,20/454m 2, mikä mahdollistaa hakijalle rakennuttaa tontille kaksi paritaloa tekemänsä esityksen mukaisesti ja korttelin aluetehokkuus (e) jää edelleenkin alle 0,20. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Fyysinen tila ja yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutosalue sijoittuu keskelle asuntoaluetta. Kuva: Ote Ktj /ilmakuva: Kaavamuutosalueen lähiympäristö

8 8 Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Muutettavan kaava-alueen viereiset alueet ovat vanhaa pientaloaluetta, jotka ovat jo rakentuneet voimassaolevien asemakaavojen mukaisesti. Kaavamuutosalue sijoittuu Latvalehdontien varteen. Kaavoitettava alue liittyy erilaisiin keskustatoimintojen alueisiin. Alue on pyöräilyetäisyydellä, noin kahden kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta. Kuva: Kaavamuutosalueelta on noin kaksi kilometriä keskustaan Luonnonympäristö Kaavamuutosalue sijaitsee 8. kaupunginosassa rakennetussa pientalokorttelissa. Pihaalueella on puustoa. Tontin alueella ollut avo-oja on putkitettu 2006 ja siirretty Latvalehdontien katualueelle. Tontilla on mäntyrivistö, joka aikaisemmin rajasi pihaaluetta tontin alueella olevasta avo-ojasta, joka on siirretty pois. Kuva: Mäntyrivistö, joka on kasvatettu entisen avo-ojan viereen ja osa kaavan mukaisesta tontista jää siksi käyttämättömäksi piha-alueeksi.

9 9 Liikenne Tonttiliittymä kaavamuutosalueelle on osoitettu Latvalehdontieltä, joka toimii Männistön alueen yhtenä kokoojakatuna. Tieliikenteen nykytilanteen määrät = Liikenneviraston liikennemääräkartan mukaiset liikennemäärät, jotka ovat vuodelta Nykyliikennemäärät ovat esityksen mukaan Niemelänkyläntiellä välillä Niemelänkylänsilta - Savelantien risteys 1100 ajon /vrk ja Savelantiellä välillä Niemelänkyläntien risteys - Ouluntien risteys 2300 ajon/ vrk.

10 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaavamuutosalueella Kuva: Kaavamuutosalueen rakennukset Kaavamuutosalue korttelin 22 tontti nro 8 on asuntokorttelissa 22 Männistön kaupuginosassa omakotialueella. Kuvia rakennetusta ympäristöstä AO 2 -korttelista 22, johon kaavamuutosalue sijoittuu (kuvat Google Maps), asemakaava vuodelta Korttelissa on 8 tonttia ja yhteensä noin 22 asukasta. Kortteli 22 tontti 11, Latvalehdontie 15 Rakennettu vuonna 2008 Kortteli 22 tontti 10 Latvalehdontie Rakennettu vuonna 1950 Kortteli 22 tontti 1, Otontie 5 Rakennettu vuonna 1963 Kortteli 22 tontti 2, Otontie 3 Rakennettu vuonna 1967

11 11 Kortteli 22 tontti 3, Otontie 1 Rakennettu vuonna 2006 Kortteli 22 tontti 9, Savelantie 29 Rakennettu vuonna , Siltalantie 2 Rakennettu vuonna 1986 Omakotitalot korttelissa 8-21 ovat vuosilta Omakotitalot korttelissa 8-23 ovat vuosilta Omakotitalot korttelissa 8-27 ovat vuosilta Kuva: Männistön kaupunginosa on rakentunut vuosina pääosin pientaloalueena

12 12 Kaupunkikuva Omakotikortteli 22 sijoittuu Savelantien liikennealueen ja Latvalehdontien katualueen väliin, (kts kuvat edellisellä sivulla). Kaupunkikuvaltaan kaavamuutosalue ja sen lähiympäristö ovat toteutuneet asemakaavan mukaisesti pientaloalueena pitkällä aikavälillä eli vuodesta 1950 vuoteen Korttelin 22 tontit ovat pinta-alaltaan 832 m m 2 ja kaavamuutoskorttelin nykyinen aluetehokkuus on e = 0,1850 eli alle 0,20. Vuonna 2007 on korttelin yksi tontti jo jaettu tonttijaolla kahdeksi eli alueen tiivistäminen yleiskaavan tavoitteiden ja kaupungin yleisen pientaloaluetehokkuuden pohjalta on käynnistynyt. Palvelut Kaavamuutosalue, noin 2 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta, tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin, myös Savarin kaupalliset palvelut ovat lähellä. Keskustassa on kattavat peruspalvelut ja useita elintarvikekauppoja, joilla osalla on laajat aukioloajat. Poliisitalo, terveyskeskus, kaupungintalo ja Ylivieskatalo Akustiikka sekä Päivärinnan koulu ovat kävely- ja pyöräilyetäisyydellä. Kaavamuutoksen kohdealue asemakaavassa AO 2 -tontti Terveyskeskus Päivärinnan koulu ja Akustiikka Savarin alue Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutosalue ei ole työpaikka-aluetta. Liikenne Kaavamuutosalue rajautuu Latvalehdontien asuntokatuun.

13 13 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta eikä siellä sijaitse muinaismuistoja tai muistomerkkejä. Suunnittelualueella on vuonna 1974 rakennettu pientalo. Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelin- ja kaukolämpöjohdot. Kuva: Tekninen huolto Sosiaalinen ympäristö Kaava-alueelta on hyvät liikenne- sekä kevyen liikenteen yhteydet ja se sijaitsee pyöräily- ja kävelyetäisyydellä palveluista. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue sijoittuu asuntokadun varrelle ja alue on toteutunut pientaloalueena. Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä Maanomistus Kaavamuutosalue kiinteistö on kokonaisuudessaan kaavamuutosaloitteen tekijän omistuksessa. Kaavamuutosalueen tontti on lohottu ja alueen rajausta ei kaavoituksella muuteta.

14 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja joita on täydennetty Asemakaavan muutosalueella ei ole maankäyttötavoitteita, joilla olisi valtakunnallista merkitystä (MRA 25 ). Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (MRL 31 ) on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan taajamatoimintojen aluetta (A). Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon kk-3. Maakuntakaavan uudistaminen on tullut vireille Maakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä Maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä on todettu mm: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaava Kaavamuutosalue

15 15 Asemakaava Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,2268 hehtaaria, on voimassa hyväksytty asemakaava. Kaavamuutosalueelle on nykyisellään osoitettuna omakoti AO 2 tontti, jolla on rakennusoikeutta 300 k-m 2 ja tontin tehokkuudeksi muodostuu em. rakennusoikeudella e = 0,13. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa kaavamuutosalue on rajattuna puneella Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty ja on voimassa lähtien. Kiinteistörekisteri ja tonttijako Tonttijako suoritetaan kaavan valmistuttua, erillinen tonttijako (MRL 79 ). Alue on kaupungin ylläpitämää kiinteistörekisterissä olevaa aluetta ja suunnittelualueen kiinteistöt ovat kaupungin yleisiä alueita. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole suojelussa olevia kohteita.

16 16 4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen laatimista koskeva aloite tuli vuonna 2007 Oulet Mentalhoiva Ky:ltä maanomistajana. Hakemuksen mukaan tontille suunnitellun rakennushankeen sisältönä oli rakentaa valvottua asumispalvelutoimintaa tarjoava palveluasuinrakennus, jonka asukkaat tarvitsevat tuetun asumisen palveluita ja toiminta edellyttää pysyvää henkilökuntaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä ollessa ja vuoden 2012 kaavoituskatsauksesta Männistön alueen asukkaat esittivät mielipiteenään, ettei "pientaloalueen keskelle osoiteta tuetun asumisen korttelialuetta mielenterveysongelmista kärsivien nuorten asumislaitokseksi eivätkä voi hyväksyä ko. palvelua tarjoavaa yritystoimintaa ja suunniteltua rakennushanketta naapurustoonsa." Kaavamuutostyö on ollut keskeytyksissä. Kaavamuutosaloitteen hakija on kirjallisesti ilmoittanut luopuvansa kaava-aloitteen mukaisesta hankkeesta osoittaa korttelin 22 tontille nro 8 asumispalvelutoimintaa kehityskriiseistä kärsiville nuorille tai nuorille aikuisille. Hakija esittää, että vuonna 1974 kaavoitettu ja väljästi rakentunut omakotitontti muutetaan rivitalotontiksi ja asemakaava ajanmukaistetaan. Hakija on muodostuttanut kaavamuutoskohteen asemakaavan mukaiseksi vuonna 2009 hankkimalla lisäaluetta kaupungilta ja tilusvaihdolla naapurilta vuonna Tontin aluetta aiemmin rasittanut avo-oja on siirretty ja putkitettu Latvalehdontien varteen, kun kaupunki uudisti Männistön alueen viemäröintiä vuosina , joten tontin alue on nykyisellään kokonaan hyödynnettävissä. Kaavamuutosalue on yhteensä noin 0,2268 hehtaaria. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite ja kaavatyön valmistelu aloitettiin teknisen palvelukeskuksen kaavatiimissä, jonka pohjalta maankäyttöyksikössä laadittiin kaavoituksen valmisteluaineisto. Alueen kaavan laatimisesta tehtiin vireille tulo päätös teknisten palveluiden lautakunnassa Samalla oikeutettiin tekninen palvelukeskus asettamaan valmisteluaineistona osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavoitus ilmoitettiin tulleeksi vireille lehti-ilmoituksella 4.6. ja kaupungin silloisissa tiedotuslehdissä Vieskalainen ja Kalajokilaaksossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat kaavamuutosalueenmaanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tässä kaavahankkeessa paikallisviranomaisia ovat Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto, Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu, Ylivieskan Vesiosuuskunta, Jokilaaksojen poliisilaitos, Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema, PPO-Yhtiöt Oy ja Sonera Carrier Networks Oy ja muita viranomaisia ovat mm. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

17 17 Osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään kaava-asiakirjojen nähtävillä olon yhteydessä. Viranomaisneuvottelun tarvetta ei ole. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavamuutoksen ollessa nähtävillä. Kaavan etenemisestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehden Kalajokilaakson lisäksi kaupungin internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ja siitä esitettiin seuraavaa palautetta: 1) Mauri Salminen, Ritva Salminen, Esa Marjakangas, Armi Männistö ja Eero Männistö, Me allekirjoittaneet ko. asuntoalueella asuvat vastustamme kyseiselle tontille tehtävää asemakaavan muuttamista, jossa muutettaisiin pientalotontti Oulet Mentalhoiva Ky:n käyttöön sopivaksi mielenterveysongelmista kärsivien nuorten asuinlaitokseksi. 2) Pauli ja Raija Mäkelä sairaanhoitaja AMK Sis.kir, Lähihoitaja Mielenterveys- ja päihdetyö, Omistamme omakotitalon tontilla AO, Jokivainiontie 1, Ylivieska. Lähimpänä naapurina emme voi hyväksyä Mentalhoiva Ky:n suunnittelemaa yritystoimintaa ja rakennushanketta kotimme välittömässä läheisyydessä. Alue on aikanaan kaavoitettu omakotitalo alueeksi ja sellaisena sen tulisi säilyäkin. Mentalhoiva Ky:n omistama kiinteistö sijaitsee rakennuksen tämänhetkiseen kokoon verrattuna tavallisen suuruisella omakotitontilla. Yritystoimintaa varten Mentalhoiva Ky:llä on mittava rakennuksen laajennus-suunnitelma. Koulutukseni vuoksi olen tutustunut useampaankin Mantalhoiva Ky:n kaltaiseen mielenterveysasiakkaiden hoivakotiin. Asukkaita tällaisissa yksiköissä on tavallisesti henkilöä, jonka lisäksi riittävä henkilökunta. Kodinomaisesta palveluasumisesta ei voida puhua, mikäli asukkaat joutuvat olemaan jatkuvasti sisätiloissa. Mentalhoiva Ky:n tontilla ei ole riittävästi tilaa ulkona olemista ja liikkumista varten. Palvelukoti tarvitsee huoltotilat ja huoltotiet: Elintarvikehuolto, ambulanssi ym. kuljetusten on päästävä tontille. henkilökunnan ja talossa asioivien (opiskelijat, omaiset ym.) autoille on oltava riittävät parkkitilat kaavoitettavalta tontilta. Rauhattomuus, sosiaaliset ongelmat ja turvattomuus lisääntyvät alueellamme. Mielisairauksien lisäksi, palvelukotien asukkailla on usein lisänä voimakkaat lääkkeiden sivuvaikutukset ja osalla myös päihdeongelmia ja muuta sosiaalista häiriökäyttäytymistä. Asukkailla voi mielisairauden lisäksi olla myös kehitysvamma tai muita sairauksia. Moniongelmaisuus ja aikaisemmat vaikeat elämäntilanteet voivat lisätä levottomuutta ja häiriökäyttäytymistä. Esim. Päivystyspuhelimen avulla hoidettava yövalvonta ei onnistuisi tällaisella omakotialueella. Hoitaja voi asua jopa naapurikunnan alueella, joten hätäpaikan tullen asukkaat olisivat naapureiden ovilla kolkuttelemassa. Valvonnan ollessa ympärivuorokautista, potilaat/asukkaat ovat silloin huomattavasti huonokuntoisempia, jolloin haitat ja häiriöalttius ympäristöä kohtaan kasvavat. Alueellamme asuu ikääntyviä ihmisiä ja lapsiperheitä. Ikääntyvät ihmiset kokevat kotona asumisen turvattomaksi ja palveluasumisen ja muun tuen tarve tulee lisääntymään, mikäli Mentalhoiva Ky:n mielenterveysasiakkaat tulevat rajanaapuriksemme. Lapsiperheiden pienet lapset eivät voi enää leikkiä vapaasti omalla asuinalueellaan. Koululaisten pelot saattavat lisääntyä asukkaiden sosiaalisen häiriökäyttäytymisen vuoksi. Pihaalueille joudutaan laittamaan aitoja, joiden avulla voimme turvata oman kotipihamme perheemme tarpeisiin. Roskaamista, epäsosiaalista käyttäytymistä ym. meidän on mahdoton pitää pois kotikulmiltamme, mielenterveysongelmaisten asuessa melkein tontin kyljessämme kiinni. Taloudelliset haittatekijät: Mielenterveysongelmaisten hoivakodin haitalliset vaikutukset alueellamme taloudellisesti:

18 18 Männistön kaupunginosasta tulee ei toivottu paikka asua, jonne kukaan ei halua muuttaa. Mielenterveysongelmaisten hoivakodista aiheutuu sosiaalisia ja toiminnallisia ongelmia, joista kukaan ei halua kodissaan vapaaehtoisesti kärsiä. Kiinteistöjemme ja tonttiemme arvo laskee. Kiinteistöjemme myyminen vaikeutuu tai estyy kokonaan. Me Männistön alueen asukkaat joudumme maksamaan liian kovan hinnan yksityisen yrittäjä yritystoiminnan vuoksi. Yrittäjän kannattaisi etsiä yritystoiminalleen sopiva alue muualta, koska tiiviisti kaavoitettu ja rakennettu omakotialue ei sovellu tämäntyyppisen yrityksen toimipaikaksi. Lähimpänä naapurina ja haittavaikutukset tuntien, emme voi missään tapauksessa hyväksyä tämän kaltaista yritystoimintaa. Vuoden 2012 kaavoituskatsauksesta, jossa kaavamuutosaloite on luetteloitu ja esitetty olevan vireillä Männistön alueen asukkaat esittivät mielipiteenään, ettei pientaloalueen keskelle osoiteta tuetun asumisen korttelialuetta mielenterveysongelmista kärsivien nuorten asumislaitokseksi eivätkä voi hyväksyä ko. palvelua tarjoavaa yritystoimintaa ja suunniteltua rakennushanketta naapurustoonsa. Kaavoittaja: Kaavoitusta koskien Oulet Mentalhoiva Oy jätti aloitteen vuonna Hakemuksen mukaan tontille suunnitellun rakennushankeen sisältönä oli rakentaa valvottua asumispalvelutoimintaa tarjoava palveluasuinrakennus, jonka asukkaat tarvitsevat tuetun asumisen palveluita ja toiminta edellyttää pysyvää henkilökuntaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä ollessa ja vuoden 2012 kaavoituskatsauksesta Männistön alueen asukkaat esittivät mielipiteenään, ettei "pientaloalueen keskelle osoiteta tuetun asumisen korttelialuetta mielenterveysongelmista kärsivien nuorten asumislaitokseksi eivätkä voi hyväksyä ko. palvelua tarjoavaa yritystoimintaa ja suunniteltua rakennushanketta naapurustoonsa." Kaavamuutostyö on ollut keskeytyksissä. Hakija on muodostuttanut kaavamuutoskohteen asemakaavan mukaiseksi vuonna 2009 hankkimalla lisäaluetta kaupungilta ja tilusvaihdolla naapurilta vuonna Tontin aluetta aiemmin rasittanut avo-oja on siirretty ja putkitettu Latvalehdontien varteen, kun kaupunki uudisti Männistön alueen viemäröintiä vuosina , joten tontin alue on nykyisellään kokonaan hyödynnettävissä. Kaavamuutosalue Avo-oja on siirretty ja putkitettu

19 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet on kerrottu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Kaupungin asettamat tavoitteet Tavoitteena on asemakaavan ajantasaistaminen ja uudistaminen siten, että kaava toteuttaa yleiskaavan tavoitetta yhdyskuntarakenteen täydentämisestä. Kaavoituksella lisätään kaavamuutosalueen tehokkuus vastamaan alueen keskimääräistä rakentamistehokkuutta. Kaavamuutoksen tavoite on, että uudisrakentaminen sopeutuu ympäristöönsä ja tiivistää kaupunkirakennetta kestävällä tavalla. Kaavamuutosalueen tontilla on nykyisellään kaavassa osoitettuna tehokkuus e= 0,13. Kaavoituksella nostetaan korttelin 22 tontin 8 rakennustehokkuus e = 0,20:een. Asuinpientalojen korttelialueet on luvun asemakaavoissa pääosin osoitettu 0,2. 0,25 tehokkuudella ja rivitalojen korttelialueet ,30 tehokkuudella. Tontin rajaus ja pinta-ala säilyvät ennallaan. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alueelta on laadittu oikeusvaikutteiseksi Keskustan osayleiskaava 2030 ja asemakaavoitettava alue on merkitty yleiskaavassa pientalovaltaisena asuntoalueena (AP). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Hakija on muodostuttanut kaavamuutoskohteen lohkomisella voimassaolevan asemakaavan mukaiseksi tontiksi (pinta-ala on 2268 m 2 ) hankittuaan vuonna 2009 lisäaluetta kaupungilta ja toteuttamalla tilusvaihdon naapuritontin omistajan kanssa vuonna Tontin aluetta aiemmin rasittanut avo-oja on siirretty ja putkitettu Latvalehdontien varteen, kun kaupunki uudisti Männistön alueen viemäröintiä vuosina , joten tontin alue on nykyisellään kokonaan hyödynnettävissä. Mäntyrivistö on tontin piha-alueella ja se aikaisemmin rajasi tontin alueella ollutta avoojaa. Latvalehdonkadun varteen on avo-ojan siirron myötä jäänyt tontin alueelle mäntyrivistön ja Latvalehdon katualueen väliin käyttämätöntä piha-aluetta. Tontin rajaus ja pinta-ala säilyvät kaavamuutoksessa ennallaan ja tontin tehokkuutta tiivistetään nostamalla nykyinen tehokkuus e =0,13 tonttitehokkuuteen e = 0,20. Kuva: Näkymä Latvalehdontien ja kaavamuutosalueen rajalta

20 Asemakaavan muutoksen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan muutos on laadittu aloitteen mukaisena hankekaavana Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen Valmisteluaineisto oli nähtävillä , josta antoivat lausunnon: Kuva: Ote nähtävillä ollut kaavaluonnos

21 Valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot: 1) Jokilaaksojen poliisilaitos, Jokilaaksojen poliisilaitoksella ei ole huomautettavaa Männistön kaupunginosan korttelin 22 osaa koskevaan asemakaavan muutosehdotukseen. 2) PPO-Yhtiöt Oy, PPO-Yhtiöt Oy:llä ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. 3) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, Kaavaluonnos on ollut nähtävänä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. ELY -keskuksella ei ole mitään huomautettavaa kaavaluonnokseen. Kaavoittaja: Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa kaavan valmisteluaineistosta. Kaavoituksen valmisteluaineistosta jätettiin seuraavat mielipiteet: 21 Pauli ja Raija Mäkelä, Kaavamuutoksen hakijana on edelleen Oulet Mentalhoiva niminen yritys, ei yksityishenkilö. Yrityksellä ei tietääksemme ole palkattua henkilökuntaa, eikä minkäänlaista yritystoimintaa. Yksityishenkilö ei hae omalla nimellään kaavamuutosta. Meillä naapureilla ei ole tietoa, miksi em. yritys hakee kaavamuutosta, jos hän kertoo luopuvansa mielenterveys- ja päihdeongelmaisten nuorten asumispalveluiden tuottamisesta. Alue on kaavoitettu pientaloalueeksi. Saamamme selvityksen mukaan, ko. tontin kaavaa oltaisiin nyt muuttamassa rivitalotontiksi. Selvityksessä oleva piirros ei anna minkäänlaista kuvaa rakennusten sijoittelusta. Alue on rajattu Latvalehdon tiehen kiinni. Mielestämme rakennusten sijoitus ja käyttösuunnitelma, pitäisi olla myös meidän rajanaapureiden nähtävillä ja tiedossa. Tontin koko huomioon ottaen, se ei sovellu rivitalorakentamiseen. Rivitaloasuntoja varten tulisi olla käytettävissä, omat piha-alueet kullekin asunnolle. Autoille tulisi olla myös paikoitusalue, tontin rajojen sisällä. Jätehuolto vie osansa tontin pinta-alasta. Asuntojen eteen tulisi myös olla kulkuväylä, esim. ambulanssin pääsemiseksi riittävän lähelle yksittäisiä asuntoja. Tontin koko ei tule riittämään, muutoin, kuin teoriassa, rivitalon rakentamiseksi tontille. Liikennejärjestelyt tuottavat ongelmia. Latvalehdontien ja Jokivainiontien kulmassa, on kolmeen suuntaan liikennettä. Kaavoitettavalla tontilla, on myös kaksi muuta naapuria, samassa liittymässä. Liittymä sijaitsee myös hyvin lähellä Jokivainiontien liittymää. Omistamallamme tontilla on myös liittymä Latvalehdontielle, eli vastapäätä, tämän kaavoitettavan tontin liittymää. Mikäli liikenne lisääntyy useamman rivitaloasunnon liikenteestä, ruuhkauttaa se Jokivainiontien ja Latvalehdontien kulman liikennettä. Ongelmana on Jokivainiontien ja Latvalehdontien mutka, jossa autot tulevat usein ripeästi. Esim. Omalta: tontilta lähtiessämme, joudumme katsomaan kolmelta suunnalta tulevaa liikennettä ja mutkan taakse ei näe. Tällä hetkellä, kun kaavamuutosta hakeva tontti on omakotitalona, ei mitään merkittäviä liikenneongelmia ole. Emme rajanaapurina voi hyväksyä suunniteltua kaavamuutosta, koska selvittämättömiä kysymyksiä on liian paljon. Emme tiedä rakennusten sijoittelua. emme myöskään rivitaloon tulevien asuntojen määrää. Piha-alue ja autopaikkojen määrä, eivät myöskään ole tiedossamme. Tontin ilme muuttuu myös paljon, mikäli rakennukset rakennetaan Latvalehdon tien välittömään läheisyyteen. Kaikilla muilla, alueen taloilla on kaupungin viemäröinnin vuoksi tekemät viherkaistat, tontin ja tien välissä. Mikäli tälle tontille ei rakenneta samanlaista viherkaistaa,

22 22 rikkoo se maiseman. Tontilla on myös kauniita Mäntyjä, jotka nekin mahdollisesti joutuvat hävitettäväksi rakentamisen tieltä. Emme tiedä kuka hakee kaavamuutosta, koska Oulet Mentalhoiva ei ole yksityishenkilö, vaan nimi viittaa mielenterveyshoitopalveluihin. Onko rivitaloon tarkoitus rakentaa, ensin asunnot ja sitten jälkikäteen hakea lupa aikaisemman hakemuksen mukaisesti mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asuttamiseksi rivitaloon. Emme tiedä, mitä käyttöä varten, omistaja rakentaa rivitalon tontille. Emme tiedä, mitä haittoja tästä rakennushankkeesta aiheutuu meille lähinaapureille. Emme saaneet tietoja meille postitetusta ilmoituksesta, emmekä myöskään Ylivieskan kaupungin nettisivuilta. Mielestämme kaikki, esittämämme näkökohdat tulisi selvittää ja saattaa rajanaapureiden tietoon, ennen kuin kaavamuutos laitetaan vireille. 2) Juha Pasanen ja 143 muuta allekirjoittanutta Männistön alueen asukasta, Olemme hankkineet omakotitalomme Männistön alueelta tai rakentaneet tälle alueelle siinä uskossa, että alue on omakotialuetta, kuten alueen Ylivieskan kaupungin rakennuskaava on meidän antanut ymmärtää. Tälle alueelle rakennusoikeuden nostaminen (e=0,13 => e=0,25) tontilla Latvalehdontie 26 ja sen muuttaminen rivitalotontiksi muuttaisi alueen rakennusprofiilia olennaisesti eikä alue enää olisi omakotitaloalue. Fyysinen muutos alueelle olisi suuri ja me asukkaat koemme tulleemme kaupungin toimesta harhaanjohdetuksi. Rivitalon myötä alueen asukastiheys kasvaisi huomattavasti ja siitä seuraa liikenteen lisääntyminen kapeilla teillä ja erityisesti tontille vievällä pistotiellä. Tästä johtuen liikenneturvallisuus alueella heikkenisi. Alueen asemakaavan mukainen rakennustehokkuusluku on tontilla e=0,13. Se oikeuttaa rakentamaan 300 kerrosneliömetrin suuruisen omakotitalon, joka on alueen luonteeseen ja muihin taloihin nähden riittävä rakennusoikeus. Ylivieskassa on rivitalotontteja valmiiksi kaavoitettuna, joten rivitalon kaavoittamiselle Männistöön kaavamuutoksella omakotitalojen keskelle rivitalolle ahtaalle tontille ei ole mitään perustetta ja vastustamme sitä ehdottomasti. Männistön alue kannattaa mielestämme säilyttää sellaisena kokonaisuutena kuin se tällä hetkellä on. 3) Taina Yrjölä ja Rauno Yrjölä Alue on vanhaa pientaloaluetta ja on edelleen maakuntakaavassa merkitty pientaloalueeksi. Kaavanmuutoshakemuksessa ei ilmene miten rivitalo tulisi sijoittumaan tontille ja kuinka monta huoneistoa rakennukseen tulisi. Uusi rakennusoikeus mahdollistaisi jopa 18 yksiön rakentamisen, jolloin alueen liikenne lähes kaksinkertaistuisi. Kun otetaan huomioon, että läheisyyteen tulee uusi Olmalan asuinalue Savelantien liikenne moninkertaistuisi ja jo nyt ajoittain tukkoinen Ouluntien risteys ruuhkaantuisi entisestään. Mielestämme ennen kaavanmuutoksen aloittamista tulisi hakijalta Oulet Mentalhoivalta vaatia tarkka selvitys rakennus suunnitelmasta. Kaupparekisterin mukaan Oulet Mentalhoivan toimenkuva on tuottaa asumispalveluja mielenterveysongelmista kärsiville nuorille ja nuorille aikuisille, sekä kuvatunlaisesta hoidosta hyötyville psyykkisistä ongelmista kärsiville kehitysvammaisille ja aikuisille. Kyseinen yrityshän hakee tällä kaavanmuutoksella mahdollisuutta rakentaa rivitalomuotoinen hoitolaitos kyseiselle tontille. Jos näin menetellään, katsomme, että vanhan asuinalueen kaava pitäisi käsitellä kokonaisuutenaan uudelleen. Mikäli kaavanmuutos tehdään, mielestämme kyseiselle tontille tulevaan rivitaloon tulisi rakentaa korkeintaan 5-6 huoneistoa, ettei alueen asukastiheys nousisi liian korkeaksi.

23 23 Kaavoittaja vastaa mielipiteisiin 1-3: Kaavoituksen kyselyyn kaava-aloitteen hakijan rakentamissuunnitelmista kaavamuutoksen kohteena olevalle tontille on kaava- aloitteen hakijan edustajana Sakari Virta ilmoittanut sähköpostitse : Tontille haetaan lisää tehokkuutta niin kuin on tehty naapureillekin aikaisempina vuosina. Olen Sirkan kanssa ostanut muiden osakkaiden osuudet yhtiöstä. Meillä ei ole kyseiseen toimintaan ammattitaitoa eikä koulutusta, joten tontille tultaisiin rakentamaan kaksi paritaloa omistusasunnoiksi. Ky:n nimenvaihto ja yhtiön toimialamuutos on turha kustannus, koska sillä on jo toimialana myös rakennusten omistaminen, myyminen ja vuokraaminen. Käsittääkseni ei mikään kaavamääräys voi estää yhtiömuotoisen omistuksen omakotitalolle, paritalolle tai rivitalolle. Oulet Mentalhoiva Ky on hakenut kaavamuutosta tontin omistajana. Kaavamuutosta voivat hakea sekä yksityishenkilöt että yritykset koskien omistamiaan kiinteistöjä. Mentalhoiva Ky:n kaupparekisteriotteesta ilmenee, että yhtiön vastuuhenkilönä Sirkka Virran ja Sakari Virran lisäksi on mainittu myös yritys Sievijast Oy, jonka toimialana kaupparekisterin mukaan on rakennusurakointi ja rakennuttajana toimiminen. Kaavoituksen ehdotusvaiheeseen laadittiin em. omistajan ilmoitukseen perustuen tonttia koskeva korttelisuunnitelma, jossa on havainnollistettu rakennusten ja autopaikoituksen sijoittumista tontilla. Korttelisuunnitelmaan ja hakijan ilmoitukseen perustuen kaavaehdotusvaiheeseen muutetaan kaavamuutosalueen rivitalojen korttelialue (AR I / e = 0,25) asuinpientalojen (AP I u½ / e= 0,20) korttelialueeksi, mikä tarkoittaa, että alueelle voidaan toteuttaa kaksi paritaloa eli neljä asuntoa autosuojineen. Kaavamuutosalueen asemakaava on vuodelta 1974 eli 40 vuoden takaa. Kortteleissa 8-21, 8-22 ja 8-23 tonteilla on erisuuruisia tonttitehokkuuksia vaihdellen nykyisellään kaavamuutoksen kohteena olevan tontin tehokkuudesta e= 0,13 korttelin 8-22 tonteilla 3 ja 9 olevaan tonttitehokkuuteen e = 0,24. Uusimmissa asemakaavoissa vuosilta 1995 ja 2005 Männistön alueen omakoti- ja pientalokortteleiden (AO, AP) tonttitehokkuudeksi on osoitettu tehokkuus e = 0,25. Kaavamuutoksella nostetaan korttelin nykyinen aluetehokkuus e = 0,1850 tehokkuuteen e = 0,1938, mikä tarkoittaa että hankkeen toteutumisen myötäkin korttelin aluetehokkuus jää alle 0,20. Asukkaiden huoleen mm liikennemäärien ja asukasmäärän lisääntymisestä sekä siitä, että Oulet Mentalhoiva Ky tämän asemakaavamuutoksen vahvistumisen ja tontin rakentumisen jälkeen hakee mielipiteessä otaksutusti lupaa käyttää rivitaloja mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asuttamiseksi kaavoittaja toteaa: Kaavamuutos mahdollistaa 454 k-m 2 rakennusoikeuden 2268 m 2 :n suuruiselle asuinpientalotontille (AP I u1/2), mikä toteuttaa tehokkuutta e = 0,20. AP-korttelialueelle esitetään kaavamääräyksissä autopaikkavaatimuksena 2 ap / as ja vähintään kaksi autopaikkaa vierailijoille. Kaavaan osoitetaan ohjeellisena p-2 kaavamääräys, joka sallii autosuojan rakentamisen tontille. Kyseinen määrä rakentamista eli neljä asuntoa ja kahdeksan autopaikkaa ei lisää oleellisesti alueen asukkaiden määrää eikä liikennöintiä alueella.

24 24 Kaavamuutosalue rajautuu Latvalehdontiehen, joka toimii Männistön alueen yhtenä kokoojakatuna ja korttelin 8-22 asuntokatuna. Savelantiellä välillä Niemelänkyläntien risteys- Ouluntien risteys on nykyliikennemäärät liikenneviraston liikennekartan mukaan noin 2300 ajon/ vrk. Mikäli Oulet Mentalhoiva Ky tämän asemakaavamuutoksen vahvistumisen ja tontin rakentumisen jälkeen hakee mielipiteessä otaksutusti lupaa käyttää rivitaloja mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asuttamiseksi, ei se ole mahdollista ilman asemakaavan muutosta. Mikäli toiminnan luonne lisäksi olisi sellaista, että toiminta edellyttää pysyvää henkilökuntaa ja olisi palveluasumisen luonteista, kaavamerkinnän tulisi silloin olla muu kuin nyt esitettävässä kaavamuutosehdotuksessa esitetty AP Iu½merkintä. Kun kaavamuutosaluetta ryhdytään asemakaavan pohjalta toteuttamaan, haetaan rakennuslupavaiheessa naapureilta suostumus ja heille tällöin esitetään hankkeen asiakirjat, jolloin lupaviranomaisen ja naapureiden todennettavissa on, että tontille rakennetaan kaavan mukaisesti kaksi paritaloa ja enintään neljä asuntoa. Kuva: Havainnekuva / laatinut kaupunginarkkitehti Risto Suikkari Kaavoittajan yhteenveto kaavamuutoksen ehdotusvaiheeseen: Ehdotusvaiheeseen rivitalojen korttelialue (AR /e= 0,25) muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP 1u½ / e= 0,20). Kaavoituksen ehdotusvaiheeseen laadittiin tonttia koskeva korttelisuunnitelma, jossa on havainnollistettu rakennusten, autopaikoituksen (ohjeellinen pysäköimispaikka, jolle autosuojan rakentaminen on sallittu) ja oleskelualueiden sijoittuminen tontilla.

25 25 Kaavamuutosehdotus on ollut nähtävillä Ote: nähtävillä ollut kaavaehdotus Lausunnot ehdotuksesta: 1.Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella ei ole mitään huomautettavaa kaavaehdotukseen 2. PPO-Yhtiöt Oy, / Elisa Oyj Tuotanto Elisalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta. Mahdollisista Elisan kaapeleiden siirtokustannuksista vastaa siirron tarvitsija. Liitteenä verkkokartta alueella sijaitsevista kaapeleista

26 26 3. Jokilaaksojen poliisilaitos, Poliisilla ei ole muutosehdotukseen erityistä huomautettavaa, koska se ei sisällä turvallisuuteen suoranaisesti vaikuttavia seikkoja. Poliisi toivoo kuitenkin että valmisteluaineistosta jätetyt, melko perustellut mielipiteet otetaan jatkotyössä huomioon koska niissä viitataan merkittäviin asumisviihtyvyyteen liittyviin seikkoihin, jotka voivat kokemuksemme mukaan ääritilanteissa muodostua myös turvallisuuteen vaikuttaviksi haasteiksi. Kaavoittajan yhteenveto lausunnoista: Lausunnot eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Muistutukset ehdotuksesta: 1. Pauli ja Raija Mäkelä Asia: Valitus, koskien Asemakaavan muutosta Männistön kaupunginosan kortteli 22 /8 Rajanaapurina emme hyväksy suunniteltua kaavamuutosta. Kaavamuutoksen hakijana on edelleenkin Oulet Mentalhoiva ky, eikä yksityishenkilöt. Yrityksen omistajat Sirkka Tuulikki Virta ja Osmo Veli Sakari Virta, omistavat useita toiminimiä ja yrityksiä,joiden pääasiallinen toimiala on asuntojen ja toimitilojen rakentaminen, myynti ja vuokraus. Muita yrityksiä, joita pariskunta yksin tai yhdessä omistavat: Lomahietala Sievi, (Etuovi.com, myynnissä tai myyty.) Sievijast, joka on Sirkka ja Sakari Virran yhteisomistuksessa. Pääasiallinen toimiala myös asuntojen ja toimitilojen rakentaminen, myynti ja vuokraus. Talousluokka 0-0 Kauppalehden tiedoissa. Lisäksi Virrat ilmoittavat vuokraavansa lomamökkejä Levillä ja muissa tunturikohteissa. Yritykset näkyvät vain alv- ja kaupparekisterissä aktiivisena. Vero- ja muut rekisterit näkyvät taloustiedoissa, kuin lopetetuissa yrityksissä. Esim. työnantaja tai muissa rekistereissä näkyy, ei rekisterissä. Vaikuttaa siltä, että Virrat perustavat aina uuden yrityksen tarpeen vaatiessa ja käytännössä, nähtävästi eivät toimi ilmoittamallaan toimialalla. (Y-tunnuksia on monia, vaikka henkilöitä vain kaksi.) Kaavahakemuksen kohteena olevan tontin käyttötarkoitus jää meille rajanaapureina, hyvin epäselväksi. Onko Oulet Mentalhoiva ky, nimenä vain sen vuoksi, että ensin rakennetaan tilat eri tarkoitukseen ja sitten vedotaan, että tontti on kaavoitettu Oulet Mentalhoiva ky:n hakemuksesta. Emme ymmärrä asiaa muuten, koska Oulet Mentalhoiva ky:llä ei tällä hetkellä ole minkäänlaista hoivatoimintaa. Mihin ko. Yritystä käytetään ja miksi sitä tarvitaan kaavamuutoksen hakemiseen? Emme hyväksy Oulet Mentalhoiva Ky:tä kaavamuutoksen hakijana, vaan Sirkka tai Sakari Virta. Mielenterveyshoivan nimi ei saa esiintyä kaavahakemuksessa missään muodossa. Rakennusten, huoneistojen ja autopaikkojen määrä ei ole tiedossamme, eikä myöskään niiden sijoittelu. Rakennuksen suuri koko aiheuttaa ongelmia. Mahdollinen piennaralueen rakentaminen, rikkoo alueen kokonaiskuvan ja estää liikenteen näkyvyyden. Samassa ahtaassa liittymässä on jo tällä hetkellä kolmen talon liikenne ja meidän huoltoliittymä on vastapäätä kaavoitettavan tontin liittymää. Jokivainiontien ja Latvalehdontien risteys ja mutka ovat jo riittäviä huomioitavia liikenteellisesti. Kaavamuutos mahdollistaa muuten väljästi kaavoitetun omakotialueen muuttumisen slummiksi. Liian paljon asukkaita ahtautuu paritalonkin näkökulmasta pienelle tontille.

27 27 Asukkaiden piha jää olemattomaksi, kun massiivinen rakennus ja autopaikat vievät koko tonttialueen. Asumisen aiheuttamat ongelmat arveluttavat meitä rajanaapureina. Meillä on vain tieto, että sosiaaliset ym. haitat kohdistuisivat pääosin kaavoitettavalle tontille. Kuinka suuret on sitten ne haitat, jotka sivuosin kohdistuvat meidän naapureiden tonteille. Olemme ostaneet tonttimme ja rakentaneet kotimme, rauhalliselle omakotialueelle. On ikävää, jos kaupunki ei kunnioita kotejamme ja alueen asukkaita. Kotia on myös vaikea myydä ja sen arvo laskee, jos asuinalueen rauhallisuus ja viihtyvyys katoavat. Koko kaavamuutosprosessin ajan hakija on muuttanut asunnon muotoa ja laatua. Hoivakoti, rivitalo, paritalo ja kenties vielä jotain muuta. Minkä vuoksi kaavamuutosta tarvitaan, kun ko. tontilla on jo olemassa omakotitalo, jossa on useampi huoneisto. Omakotitalon korjaus tai samankokoinen uudisrakennus onnistuvat ilman kaavamuutostakin. Omistus- tai vuokra-asuntonakin kyllä riittävän iso, noinkin pienelle tontille. Piennaralue säilyy myös yhtenäisenä. Liikenne ei ruuhkaannu, eikä näköesteitä synny. Alueemme asukkaiden viihtyisyys ja kotiemme arvo alueella säilyy vain, jos alue säilyy ennallaan. Kaavoittaja: Kaavamuutoksen saatua lainvoiman voidaan tontille rakentaa kaksi omakotitaloa tai perustaa asunto-osakeyhtiö kahdelle paritalolle, joista osakehuoneistot myydään enintään neljälle perheelle. Alkuperäisen hakemuksen mukaista toimintaa ei ole tontilla mahdollista harjoittaa. Tällä toimenpiteellä tontin käyttötarkoitus pysyy ennallaan eli pientalo- ja omakotialueena, kuten naapurusto on kaavaprosessin ajan esittänyt. Muistuttajien lausumaan Rakennusten, huoneistojen ja autopaikkojen määrä ei ole tiedossamme, eikä myöskään niiden sijoittelu. Rakennuksen suuri koko aiheuttaa ongelmia todetaan mm: Valmisteluvaiheen mielipiteeseen laaditussa kaavoittajan vastineessa on muistuttajille esitetty havainnepiirros rakennusoikeuden massoittelusta kahteen osaan sekä todettu seuraavasti: Kaavamuutosalueen asemakaava on vuodelta 1974 eli 40 vuoden takaa. Kortteleissa 8-21, 8-22 ja 8-23 tonteilla on erisuuruisia tonttitehokkuuksia vaihdellen nykyisellään kaavamuutoksen kohteena olevan tontin tehokkuudesta e= 0,13 korttelin 8-22 tonteilla 3 ja 9 olevaan tonttitehokkuuteen e = 0,24. Uusimmissa asemakaavoissa vuosilta 1995 ja 2005 Männistön alueen omakoti- ja pientalokortteleiden (AO, AP) tonttitehokkuudeksi on osoitettu tehokkuus e = 0,25. Kaavamuutoksella nostetaan korttelin nykyinen aluetehokkuus e = 0,1850 tehokkuuteen e = 0,1938, mikä tarkoittaa että hankkeen toteutumisen myötäkin korttelin aluetehokkuus jää alle 0,20. Kaavamuutos mahdollistaa 454 k-m 2 rakennusoikeuden 2268 m 2 :n suuruiselle asuinpientalotontille (AP I u1/2), mikä toteuttaa tehokkuutta e = 0,20. AP-korttelialueelle esitetään kaavamääräyksissä autopaikkavaatimuksena 2 ap / as ja vähintään kaksi autopaikkaa vierailijoille. Kaavaan osoitetaan ohjeellisena p-2 kaavamääräys, joka sallii autosuojan rakentamisen tontille. Kyseinen määrä rakentamista eli neljä asuntoa ja kahdeksan autopaikkaa ei lisää oleellisesti alueen asukkaiden määrää eikä liikennöintiä alueella.

28 28 Ehdotusvaiheeseen edennyt asemakaavamuutos osoittaa 2268 m 2 :n suuruiselle tontille rakennusoikeutta 468 k-m 2 eli tehokkuutta e = 0,20. Ehdotusvaiheeseen laadittiin havainnekuva, jossa rakennusoikeus on esitetty jaettavaksi kahteen osaan: Todettakoon, että muistuttajien tontti , joka on pinta-alaltaan on 832 m 2 on lohottu vuonna 2008 asemakaavan mukaisesta tontista , jonka pinta-ala oli 1675 m 2 / rakennusoikeus 300 k-m 2 eli tehokkuus e= 0,18. Asemakaavan mukaisen tontin nro 6 alueelle on toteutettuna kaksi omakotitaloa, toinen siitä erotetulle tontille Tontin jakaminen kahteen tonttiin vuosina , ei olisi onnistunut ilman, että tonttiin osoitettiin tonttijaolla myös lisäaluetta 117 m 2 tilasta Meinala , jonka omisti tällöin Oulet Mentalhoiva Oy. Näin tontille saatiin tonttiliittymä Latvalehdontieltä ja tontin erottaminen onnistui. Muistutus ei anna aihetta muuttaa hyväksyttävää kaavaehdotusta. 2. Taina ja Rauno Yrjölä Alue on vanhaa pientaloaluetta. Kaavamuutoksella asetetaan Männistön alueen kiinteistöjen omistajat eriarvoiseen asemaan, mikäli yhden tontin tehokkuusluku nostetaan 0,20. Katsomme, että jos tehokkuuslukuja lähdetään nostamaan, koskee kaavanmuutos koko asuinaluetta ja silloin on syytä muuttaa koko asuinalueen kaavaa ja asuinalueen tehokkuuslukua ja nostaa kaikkien alueen tonttien tehokkuusluku 0,20-0,25 eli samalle tasolle kuin Otontie länsipuolella Kaavoittaja: Korttelin 22 tonttien rakennusoikeudet ja tehokkuudet voimassaolevassa asemakaavassa ovat: Kiinteistö p-ala rakennus- tehokkuus oikeus (tila Pajala ) 1778 m k-m 2 e=0, (tila Eijala ) 1395 m k-m 2 e= 0,22 Muistuttajat m k-m 2 e=0, m k-m 2 e=0, m k-m 2 e=0,13 Kaavamuutos m k-m 2 e=0, (osa tontista m 2 ) 843 m k-m 2 e= 0, (osa tontista m 2 ) 832 m k-m 2 e= 0,18

29 29 Kaavamuutos on toteutettu hakemukseen perustuen. Em. luettelosta voidaan todeta, että korttelin 22 tontin 8 tehokkuus poikkeaa selvästi korttelin muiden tonttien tehokkuuksista. Kaavamuutos nostaa tontin tehokkuuden e = 0,20:een, joka vastaa korttelin muiden tonttien tehokkuuksista laskettua keskiarvoa. Muistutus ei anna aihetta muuttaa hyväksyttävää kaavaehdotusta Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavatiimi Aloite ja suunnitteluperiaatteet käsiteltiin. Teknisen palveluiden lautakunta Päätös vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta 14 päivän ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaavatiimi Hakijalta Oulet Mentalhoiva Ky, kirjallinen ilmoitus asumispalveluhankkeesta luopumisesta ja esitys muutoksesta tontin rakennusoikeuteen. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty Kysely sähköpostitse neuvottelun tarpeellisuudesta toimitettiin ELY keskukselle. Sovittiin, että viranomaisilta pyydetään lausunnot valmisteluaineistosta. Teknisten palveluiden lautakunta Valmisteluaineisto asetetaan nähtäville. Valmisteluaineisto nähtävillä Tekninen palvelukeskus /maankäyttöyksikkö. Kaavatiimi Käsiteltiin lausunnot, mielipiteet sekä niihin laaditut kaavoittajan vastineet. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetä Viranomaisilta pyydetään lausunnot ehdotuksesta. Teknisten palveluiden lautakunta Oikeuttaa maankäyttöyksikön asettamaan kaavamuutosehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavamuutosehdotus nähtävillä maankäyttöyksikössä Ehdotuksesta jätettiin kolme lausuntoa, joissa ei ollut huomauttamista. Ehdotuksesta esitettiin kaksi muistutusta, joihin laadittiin kaavoittajan vastineet. Vastineet toimitettiin muistutusten esittäneille Kaupunginhallitus xx Kaavamuutoksen hyväksyminen. Kaupunginvaltuusto xx.xx.2013 xx Kaavamuutoksen hyväksyminen.

30 30 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaavamuutosalue on yhteensä noin 0,2268 ha, josta: Korttelialueet Osuus 100 % kaava-alueesta Asuinpientalojen korttelialue (AP I u ½) 0,2268 ha Kortteli 22 tontti nro 8 Tonttitehokkuus e = 0,20 Rakennusoikeus 454 k-m 2, kerrosluku I u ½ AP- korttelialueen tontille on varattava 2 autopaikkaa asuntoa kohti. Tontilla on varattava vähintään 2 vieraspaikkaa. Asemakaavamuutoksen aiheuttamat muutokset mitoitukseen: Tontin pinta-ala ja rajat säilyvät ennallaan, rakennusoikeus lisääntyy 267 k-m 2. Tontille voidaan rakentaa kaksi paritaloa, nykyisellään tontilla on vuonna 1974 rakennettu 2- asuntoa käsittävä asuinpientalo (139 m 2 ) ja tontin nykyinen tonttitehokkuus on vain e = 0,13 /300 k-m 2.

31 5.1.2 Palvelut 31 Kaavamuutosalue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut sekä useita päivittäistavaraliikkeitä, joilla on laajat aukioloajat ja alueelta on hyvät katu- ja kevyenliikenteen yhteydet keskustan palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta. Alueen ympäristö on toteutunut pientalotaloalueena. Kaavamuutosalueen tontti on valmiin kunnallistekniikan piirissä. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutosalueen korttelin pientalotontti ei ole voimassa olleen kaavan mukaisesti rakentunut ja tontilla on vuonna 1974 rakennettu omakotitalo. Latvalehdontien rakentuminen kaavan mukaiseksi ja tontin koko (2268 m 2 ) mahdollistavat kaupunkirakennetta tiivistävän rakentamisen alueella. Korttelin aluetehokkuus on nykyisellään e= 0,1850 ja kaavamuutoksen jälkeen e= 0,1938. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne ei muutu. Kaavamuutosalue ja ympäristö ovat rakentuneet yleiskaavan ja asemakaavojen mukaisesti pientaloalueina. Kaupunkikuva Uudisrakentaminen sopeutetaan ympäristöönsä kaupunginosan ominaispiirteet huomioiden. Palvelut Kaavamuutosalueelle ei sijoitu palveluja. Alue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin lähipalveluihin, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alue ei ole työpaikka-aluetta. Virkistys Männistön kaupunginosan lähivirkistysalueet rajoittuvat Kalajokeen ja Katajaojaan ja ne ovat kaavamuutosalueelta kävellen saavutettavissa. Lisäksi rakennettuja puistovirkistysalueita on keskustassa sekä Toivonpuistossa pyöräilyetäisyydellä. Kuva: Ote osoitekartasta, jossa näkyy kaava-alueen sijoittuminen viheralueverkkoon

32 32 Liikenne Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. Tieliikenteen nykytilanteen määrät = Liikenneviraston liikennemääräkartan mukaiset liikennemäärät, jotka ovat vuodelta Nykyliikennemäärät ovat esityksen mukaan Savelantiellä välillä Niemelänkyläntien risteys - Ouluntien risteys 2300 ajon/ vrk. Kaavamuutosalue alue on saavutettavissa Savelantieltä, joka on maantie. Se on merkitty toiminnallisuusluokkaan yhdystieksi Ylivieskan keskustaajaman ja ympäristön liikennejärjestelyjä koskevassa yleissuunnitelmassa. Kaavamuutoksella muutetaan omakotitontti asuinpientalotontiksi ja tehokkuuden lisääminen noin 267 k-m 2 :llä (tontille sijoittuu muutoksen jälkeen neljä asuntoa) ei muuta Savelantien liikennemäärää 2300 ajon/ vrk merkittävästi. Ouluntien ja Savelantien risteysalueen turvallisuuden parantaminen tulee ajankohtaiseksi lähivuosina.

33 33 Kaavamuutosalue rajautuu Latvalehdontiehen, joka toimii Männistön alueella yhtenä kokoojakatuna ja korttelin 8-22 osalta asuntokatuna. Kaavamuutos vaikuttaa vain vähäisesti kaupungin sisäisen liikenteen määrään. Alueen sisäisten katu- ja kevyenliikenteenverkostojen jatkuvuus ja liittyminen pääverkostoihin on selvitettävissä tarkemmin alla olevasta kaavakarttaotteesta. Keskustaan Savelantie eli yhdystie nro Yhteys keskustasta Kokkolantielle ja Kalajoentielle Kokoojakatu / Asuntokatu Kevyen liikenteen yhteys Kevyen liikenteen yhteydet Olevan katuverkoston yhteydessä ovat kevyen liikenteen väylät ja myös Savelantien varressa. Kaavamuutosalueelta on yhteydet kaupungin jo olevaan kevyen liikenteen verkostoon. Asemakaava-alueen kevyen liikenteen väylästö muodostaa suhteellisen kattavan verkon. Kaavamuutosalue

34 34 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole suojelua edellyttäviä luontotekijöitä. Autopaikoitus voidaan toteuttaa huolellisesti ja rajata istutuksilla siten, että rivitalotontti rajautuu selvästi katualueesta ja mahdollisesta kevyen liikenteen väylästä sekä muodostaa jäsennellyn piha-alueen, mikä helpottaa kiinteistössä asioimista ja tontin käyttöä. Latvalehdon katualueen rakentuminen vuonna 2007 ja tontin käytön uudelleen järjestely sekä rakennuskannan uudistaminen poistavat alueen epämääräisyyden parantavat katunäkymää alueella. Kuva: Tontin rajautuminen Latvalehdontiehen on epämääräinen Latvalehdon katualuetta ja alueen viemäröintiä toteutettaessa vuona 2006, tontilla puurivistön kohdilla ollut avo-oja on poistettu ja alueviemäröinti ja kuivatus on toteutettu Latvalehdon katualueella. Entisen avo-ojan viereen istutettu mäntyrivistö rajaa osan piha-alueesta pois käytöstä. Avo-ojan poistaminen tontin alueelta mahdollistaa uudet piha-järjestelyt. Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelin- ja kaukolämpöjohdot. Kaavamuutosalue on liitetty kunnallistekniikan verkostoihin. Kuva: Tekninen huolto