Esityksen sisältö: Sirpa Creutz, VR-Yhtymä Oy

Transkriptio

1 Esityksen sisältö: IT Barometri, IT:n merkitys liiketoiminta- ja IT-johdon näkökulmasta TTL palkkatutkimus Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko kesäkuussa 2008 suorittama palkkatutkimus Vertailu Ruotsin vastaavaan Tietohallinnon johtamisessa olennaista tänään, VR konsernin tietohallintojohtajan näkökulma Tietotekniikkaliiton toiminta Sirpa Creutz, VR-Yhtymä Oy

2 IT-BAROMETRI Joulukuu 2007

3 IT-barometri: Tavoitteena tutkia IT:n merkitystä TOP 500 -yritysten kilpailukyvylle, yritysten osaamistarpeita sekä liiketoiminta- ja ITjohdon näkemyseroja Kohteena yritysten liiketoimintajohto ja IT-/tietohallintojohto Vuosittainen barometri Tiedot kerätty online-kyselyssä marraskuussa vastaajaa

4 Barometrin rakenne Barometrin tavoitteena on selvittää, kuinka hyvin IT palvelee liiketoimintaa. Barometri koostuu IT:n vaikutusta yritysten kilpailukyvylle, IT-kyvykkyyttä, IT-projektien onnistumista, IT:n taloudelisia vaikutuksia ja IT-johtajan roolia koskevista kysymyksistä. Barometrista laaditaan myös IT-indikaattori, joka koostuu kahdeksasta muuttujasta.

5 Vastaajien asema Yhteensä 176 vastaajaa yli 500 hengen organisaatioista: 91 vastaajaa IT-ja tietohallintojohdosta, 74 liiketoimintajohdosta.

6 IT:n vaikutukset liikevaihtoon ja kustannuksiin

7 IT:n vaikutus yrityksen liikevaihtoon

8 IT:n vaikutus yritysten kilpailukyvylle

9 Eri tekijöiden tärkeys yrityksen menestykselle (osuus, jotka pitävät ominaisuutta tärkeänä yrityksen menestyksen kannalta) Liiketoimintajohto näkee mahdollisuudet, IT-johto ei näe mahdollisuuksia! IT-johto ei myöskään näe kilpailuetua Asiakastyytyväisyys ja kustannussäästöt tärkeimmät menestyksen kannalta molemmilla

10 IT-kyvykkyys

11 IT-kyvykkyyksien merkitys yrityksille (absoluttiset arvot) Etäisyys keskustasta kuvaa asioiden tärkeyttä, mitä kauempana sitä tärkeämpi.

12 IT-projektien onnistuminen

13 Vastaavatko IT-projektien lopputulokset sovittua? Liiketoimintajohdosta peräti 32 prosenttia on sitä mieltä, että IT-projektien lopputulokset eivät vastaa sovittua. IT-johdosta vain 19 prosenttia on tätä mieltä.

14 Pysyvätkö IT-projektit aikataulussa? Ero on vieläkin suurempi aikatauluissa. Peräti 69 prosenttia LTjohdosta katsoo, että IT-projektit eivät pysy aikataulussaan. ITjohtajista myöhästymiset näkee vain 44 prosenttia.

15 Pysyvätkö IT-projektit budjetissa? Vastaava ilmiö toistuu budjetissa: liiketoimintajohto katsoo selvästi useammin, että IT-hankkeet eivät pysy budjetissa kuin IT-johto.

16 IT-johtajan rooli

17 Miten IT-johtaja johtoryhmässä vaikuttaa? IT- tai tietohallintojohtajan mukanaolo johtoryhmässä korreloi IT-projektien aikataulussa, budjeteissa ja suunnitelmissa pysymisen kanssa.

18 Miten IT-johtaja johtoryhmässä vaikuttaa? Kun IT- tai tietohallintojohtaja on yrityksen johtoryhmässä, niin yritys näkee usein myös IT:n tarjoamat uudet mahdollisuudet.

19 Ulkoistaminen

20 Ulkoistaminen Liiketoimintajohto pyrkii ulkoistamaan selvästi enemmän kuin IT-johto.

21 Tuottavimmat ideat

22 Tuottavimmat ideat

23 Palkkatutkimus Kesäkuu 2008

24 Palkkatutkimus 2008 (IT-ura): Perinteinen palkktutkimus suoritettiin kesäkuussa 2008 Kohderyhmä oli TTL:n henkilöjäsenet 878 vastaajaa

25 Vastaajan ikä ja palkka Perus-palkka Kokonais-ansio

26 Peruskoulutus ja palkka Perus-palkka Kokonais-ansio

27 Asema organisaatiossa ja palkka Perus-palkka Kokonais-ansio

28 Työpaikan sijainti ja palkka Perus-palkka Kokonais-ansio

29 Toimiala ja palkka Perus-palkka Kokonais-ansio

30 IT-ammattilaisten kuukausiansiot Suomessa ja Ruotsissa Suuntaa-antava vertailu.

31 IT-ammattilaisten peruskoulutus Miehillä on suhteellisesti useammin yliopisto- tai ammattikoulutausta, naisilla opisto- tai ammattikorkeakoulu

32 Peruskoulutuksen tietotekniikkasuuntautuneisuus Koulutuspaikkojen lisääntyessä yhä suurempi osa alalle tulevista on ollut tietotekniikan pääaineopiskelijoita. Vastaavasti voidaan odottaa ammatillisen osaamisen paranevan ja professionaalisen asenteen yleistyvän.

33 IT-ammattilaisten sijoittuminen organisaatiossa Miehiä on suhteellisesti enemmän yrittäjinä ja johtotehtävissä, naisia vastaavasti enemmän alemman tason esimiestehtävissä. Miehiä on enemmän vaativissa asiantuntijatehtävissä.

34 Tehtävien muuttuminen iän karttuessa Useimmat aloittavat asiantuntijatehtävissä ja monet siirtyvät myöhemmin esimiestehtäviin. Ikävuosien paikkeilla noin 40% on eriasteisissa esimiestehtävissä, mutta 55 vuoden jälkeen monet palaavat asiantuntijatehtäviin.

35 Pääasiallinen työtehtävä ikäryhmittäin Yli 90% aloittaa tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Vanhemmissa ikäluokissa näiden tehtävien osuus on laskenut noin puoleen.

36 Peruskoulutus ja pääasiallinen työtehtävä Tutkijakoulutuksen saaneet työskentelevät tutkimus- ja opetustehtävissä.

37 Ammatikorkeakoulupohjaisten pääasiallinen työtehtävä Ura alkaa useimmiten systeemityöstä tai administroinnista, myöhemmin monet siirtyvät johtamis- tai myyntitehtäviin.

38 Yliopistopohjaisten pääasiallinen työtehtävä Ura alkaa useimmiten systeemityöstä tai konsultoinnista, myöhemmin monet siirtyvät johtamis- tai opetustehtäviin.

39 Opistopohjaisten pääasiallinen työtehtävä

40 Onko vaikeuksia pysytellä alan kehityksen tasalla? Ilmiötä ei juuri tunneta uran alkuvaiheissa mutta se tulee monille vastaan 5-10 vuoden työuran jälkeen. Vanhemmissa ikäryhmissä vain 40% tuntee olevansa tukevasti ajan tasalla.

41 Nykyisen työsuhteen kesto toimialoittain Puolet kuntien ja kuntayhtymien työntekijöistä on ollut nykyisessä työpaikassa yli 15 vuotta.

42 Henkilöstön ikärakenne toimialoittain Julkisyhteisöissä, valtiolla ja koulutuksessa ikärakenne on tasapainoisempi kuin yksityissektorilla. Kuntien henkilöstö on hiukan ikääntyneempää.

43 Työnantajan kustantama koulutus pv/v Kuntien työntekijöiden saama koulutus vaikuttaa pieneltä. Aineiston pienuuden johdosta tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Asia vaatii lisäselvityksiä.

44 Tietohallinnon johtamisessa olennaista tänään, VR konsernin tietohallintojohtajan näkökulma Palvelujen ostaminen verkostoituneessa ja ulkoistetussa ICT:ssä Arkkitehtuurin ja perustan ajan tasalla pitäminen liiketoiminnan muutoksissa Ennakointi Hanke- ja projektihallinta Yhteiset toimintamallit Kuluttajistuminen, nörttien tulo työelämään ICT alueen laajeneminen Vähemmällä enemmän Ammattitaidon ylläpitäminen ja hyvien toimintamallien kunnioittaminen

45 Osaajien vankka joukko

46 Tietotekniikan liitto lyhyesti Valtakunnallinen ja puolueeton ICT-alan asiantuntijasuomessa Jäseninä alan ammattilaista sekä 600 tietotekniikkaa tuottavaa tai käyttävää yritystä ja yhteisöä Toimii 17 paikkakunnalla -jäsenyhdistystensä kattojärjestö Perustettu vuonna 1953 nimellä Suomenreikäkorttiyhdistys TTL / Robert Serén

47 Toiminnan rakenne Paikallisyhdistykset Jäsenet TTL Teemayhdistykset Henkilöt Osaamisyhteisöt, kerhot Yritykset, Yhteisöt TTL / Robert Serén

48 Hallituksen jäsenet vuonna 2008 Puheenjohtaja: Pyry Lautsuo, DI Jäsenet: Sirpa Creutz, tietohallintojohtaja,vr-yhtymä Oy Tuomo Karakorpi, tietotekniikkapäällikkö, Helsingin kaupunki Jyrki Kontio, kehitysjohtaja, Partner, Softability Oy Jaana Kuula, KtL, freelancer Pete Nieminen, Major Account Manager, Trend Micro Finland Harry Piela, johtaja, SPSS Finland Oy Erkki Pöyhönen, QA Business DevelopmentManager,TietoEnatorOyj Ari Uusikartano, tietohallintojohtaja, Ulkoasiainministeriö

49 Tehtävät ja arvot Tehtävä Liiton tehtävänä on jäsentensä ammatillisen osaamisen ja arvostuksen nostaminen. Liitto pyrkii tutkimustyöllään ja kannanotoillaan vaikuttamaan ICT-alaan ja sen kehittämiseen Arvot Sitoutumattomuus Ammattimaisuus Aktiivisuus

50 Painopistealueet vuonna 2008 Yleisjohdon ja ICT-johdon välinen vuorovaikutus ja yhteistyö IT-Barometri Yhteiskunnan palveluprosessit ja tietoyhteiskunnan rakenne Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri Seudullinen tasa-arvoisuus Suomen ohjelmistoteollisuuden tulevaisuus Kasvu Kansainvälistyminen Osaamisen kehittäminen ja jatkuvuus Osaamisyhteisöt Koulutuspolitiikka

51 Jäsenyrityksiä Kauppa Vakuutus/Pankki Teollisuus Palvelu IT/Telecom HK Ruokatalo Hartwall Sinerbrychoff Fazer Orion Kesko Stockmann Valio VV-Auto Tamro Huhtamäki Nordea Sampo KPMG Samlink Deloitte Fennia Ernst & Young Luottokunta Ilmarinen Tapiola Veritas UPM Myllykoski Metsä-Botnia Kemira Stora-Enso YIT KCI Metso Outokumpu Valmet Wärtsilä Fortum Tallink Silja Alko Veikkaus Onninen MTV YLE Sanoma RAY Finnair Viking Line IBM Elisa Canon HP Fujitsu Services Oracle Finland Nokia SAP SysopenDigia WM-Data Siemens

52 Edut yrityksille Henkilöstön osaamisen kehittäminen Kuuluminen osaamisyhteisöihin Ammattitaidon ylläpitäminen (osittain oma-aloitteisesti) TTL/Jäsenyhdistysten tarjoama edullinen/ilmainen koulutustarjonta Omat kurssit Yhteistyössä eri koulutustarjoajien kanssa Ilmainen lakineuvontapalvelu IT sopimusasioissa Yhteisöllisyys Turvallinen ympäristö Työvoiman suuri liikkuvuus Henkilöstötyytyväisyyden ylläpitäminen Yhtiön profiloituminen ICT yhteisössä Yhteiskuntavastuun kantaminen CorporateCitizenship

53 Osaamisyhteisöt Esimerkkejä

54 Koulutustapahtumia TTL:n järjestämät koulutustilaisuudet Sopimusehdot Tietoprojektien hallinta Yhteisöjäsentilaisuudet Koulutusyhteistyö eri toimijoiden kanssa Räätälöityjä erikoiskursseja Tietoiskuja Yhdistyksissä tapahtuva koulutus Paikallisyhdistyksissä esim. tietoturva ja testaus Laajempia kuten Blankopäivät ja Projektipäivät Alennuksia muista alan koulutustilaisuuksista

55 Kansainvälinen yhteistyö Tietotekniikan liitto toimii alan kansainvälisissä järjestöissä. Jäsenillä on mahdollisuus osallistua toimintaan Tietotekniikan liiton edustajina. Kansainvälisen toiminnan tavoite on tehdä tunnetuksi suomalaista osaamista, verkostoitua ja vaihtaa tietoa. IFIP = International Federation for Information Processing CEPIS = Council of European Professional Informatics Societies NDU = Nordisk DataUnion

56 Jäsenmaksut vuonna 2008 Henkilöjäsenet Yhteisö- ja yritysjäsenet Henkilöjäsen kaksi lehteä 81,00 Henkilöjäsen yksi lehti 61,00 Nuori opiskelija kaksi lehteä 49,00 Nuori opiskelija yksi lehti 25,00 Seniorijäsen kaksi lehteä 76,00 Seniorijäsen yksi lehti 56,00 Jäsenyys ilman lehtiä 49,00 Taloudessa toinen jäsen = perhejäsen 12,00 Toinen yhdistys = lisäjäsenyys 12,00 Nuori opiskelija s. v tai sen jälkeen Seniorijäsen s. v tai aiemmin ATK-tuottajat IT-tuottaja, iso, yli 50 hlö 1 470,00 IT-tuottaja, keskisuuri, hlö 735,00 IT-tuottaja, pienehkö, 6-14 hlö 410,00 IT-tuottaja, pieni, 1-5 hlö 295,00 IT-tuottaja, toimipiste/lisäjäsen 270,00 Tietotekniikan käyttäjät Käyttäjä, Iso, yli 50 hlö 640,00 Käyttäjä, keskisuuri, 6-50 hlö 360,00 Käyttäjä, pieni, 1-5 hlö 285,00 Käyttäjä, toimipiste/lisäjäsenyys 250,00

57 Kiitos!