Valmentaja ja ohjaajakoulutus Suomen Miekkailuliitossa

Transkriptio

1 Valmentaja ja ohjaajakoulutus Suomen Miekkailuliitossa Suomen Miekkailuliiton koulutusty öryhm ä 2008

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Versio Valmentajakoulutus Suomessa Koulutuksen laajuus, sisältö ja kesto Arvopohja ja elämänkulku Asevalinnat Koulutuksen laajuus ja suositellut tuntimäärät Koulutuksen ajallinen kesto Koulutuksen ja koulutustulosten arviointi Tasosisältöjen kuvaukset Miekkailun apuohjaaja (animateur) I taso Tavoite Lähtötasovaatimukset Tason I suorittaminen Tason I sisältö Miekkailuohjaaja (moniteur) II taso Tavoite Lähtötasovaatimukset Tason II suorittaminen Tason II sisältö Miekkailuvalmentaja (prevôt) III taso Tavoite Lähtötasovaatimukset Tason III suorittaminen Tason III sisältö Miekkamestari (maître d armes) IV & V taso Kurssien ja harjoitusjaksojen kuvaukset Fyysisen harjoittelun perusteet Harjoittelupäiväkirja (I-, II-, ja III-tasot) Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma (II-taso) Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma (III-taso) Kansainvälinen valmentajaseminaari Kilpailun järjestäminen Lasten urheilun perusteet Miekkailuohjaus I alkeiskurssi Miekkailuohjaus II pariharjoittelu Miekkailuteoria I perusteet Miekkailuteoria II Miekkailuteoria III Miekkailuvalmennus floretti I Miekkailuvalmennus floretti II Miekkailuvalmennus kalpa I Miekkailuvalmennus kalpa II Miekkailuvalmennus säilä I Miekkailuvalmennus säilä II Miekkailuvalmentajaseminaarit (II-taso) Miekkailuvalmentajaseminaarit (III-taso)

3 5.21 Nuorten urheilun perusteet Ohjaajaharjoittelu (I-taso) Ohjaajaharjoittelu (II-taso) Opettaminen ja taidon oppimisen perusteet Psyykkisen valmennuksen perusteet Pyörätuolimiekkailuvalmennus Tuomariharjoittelu (I-taso) Tuomariharjoittelu (II-taso) Tuomariharjoittelu (III-taso) Tuomariseminaarit (I-III-tasot) Valmentajaharjoittelu (III-taso) Vapaavalintainen yleinen valmentajakoulutus Tasokokeiden kuvaukset Kokeissa vaadittu miekkailutaitotaso Eri tasojen kokeiden järjestäminen Arviointipaneelin valinta I-tason tasokoe Järjestelyt ja aikataulu Teoriaosuus Käytännön osuus omat taidot Käytännön osuus ohjaustaidot Arviointi ja palaute II-tason tasokoe Järjestelyt ja aikataulu Teoriakoe Käytännön osuus omat taidot Käytännön osuus - ryhmäohjaustaidot Käytännön osuus - yksityisohjaustaidot Haastattelu Arviointi ja palaute III-tason tasokoe Järjestelyt ja aikataulu Teoriakoe Käytännön osuus omat taidot Käytännön osuus yksityisohjaustaidot Haastattelu Arviointi ja palaute Loppusanat

4 1 Johdanto Suomen Miekkailuliitto on tunnistanut pitkän tähtä imen tavoitteissaan valmentajakoulutuksen tärkeyden. Niin harrastajien kuin huippu urheilijoiden kannalta on ensisijaisen tärke ää että Suomesta löytyy pätevi ä miekkailuvalmentajia ja ohjaajia niin innostamaan ja ohjaamaan uusia harrastajia kuin valmentamaan tavoitteellisia kilpaurheilijoita. Mit ä paremmin ohjaajien koulutus on rakennettu, sit ä varmemmin voimme odottaa tuloksia niin harrastajam äärä n kasvun kuin kansainv älisten kilpailutulostenkin osalta. Ty ö Suomen Miekkailuliiton valmentajakoulutuksen uudistamiseksi aloitettiin uudenmallisen ohjaajakoulutuksen pilottikursseilla vuonna 2007 ja nyt Miekkailuliiton kurssitarjontaa ollaan laajentamassa ja jäsentä mäss ä koulutus kattoj ärjestö jen suositusten ja kansallisten ja kansainv ä listen rakenteiden mukaiseksi. Täss ä asiakirjassa esitetty järjestelm ä on rakennettu Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n ohjaaja ja valmentajakoulutuksen suositusten 1 sek ä Academie d armes Internationalen, kansainv älisen miekkailuakatemian, kriteereiden 2 mukaan. SLU:n tavoitteiden mukaisesti liiton valmentajakoulutus tarjoaa valtakunnallisen rakenteen puitteisiin rakennetun, laadukkaan ja ammattimaisesti hoidetun koulutusj ärjestelm ä n, joka tarjoaa mahdollisuudet kehitty ä miekkailuvalmentajana ohjaajasta aina vastuuvalmentajien tehtä viin saakka. Toimintatavoissa painotetaan SLU:n ohjeiden mukaisesti oppijan tarpeesta lähtev ää, yksilöllist ä ja käytännönl äheist ä oppimista sek ä luotetaan niiss ä esitettyyn näkemykseen siit ä, ett ä Osaaminen, laatu ja ammattimaisuus ovat avainsanoja sek ä suomalaisen valmennuksen ja ohjauksen ett ä koko kansallisen liikuntakulttuurin menestymisess ä (SLU) Miekkailussa täm ä on erityisen tärke ää lajin pienten harrastajam ää rien vuoksi. Harrastajatason miekkailijoille pit ää pysty ä tarjoamaan ammattimaisesti järjestetty ä, laadukasta harrastustoimintaa ja kilpaurheilijoille puolestaan pit ää tarjota edellytykset kehitty ä kansainv äliselle tasolle. 1 Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen perusteet (Suomen Liikunta- ja Urheilu ry. 2007) 2 Criteria for the Organization of Technical Training in World Fencing Academies (Academie d'armes Internationale, 2000) 4

5 Miekkailun valmentajakoulutuksen sisält öä rakennettaessa alkuun painotetaan ensimmä isen tason koulutuksen järjestämist ä. Mahdollisimman monen, vähänkin valmennuksen kanssa tekemisiss ä olevan, miekkailijan tulisi osallistua ja suorittaa ensimmä isen tason tutkinto. Täll ä tavoin taataan laaja ja yhteismitallinen tietämys valmennuksesta. Ensimm ä isen tason valmentajat toimivat alkeiskurssiohjaajina ja ohjaavat ryhmä harjoituksia. Toisen tason koulutus suunnataan kaikille valmennuksesta enemmä n kiinnostuneille. He ohjaavat säännöllisesti ryhmä harjoituksia ja pystyvä t vastaamaan myö s yksityisvalmennuksen tarpeisiin. Kolmannelle tasolle kouluttautuvat ne valmentajat jotka tähtäävät tavoitteelliseen kilpavalmentajan uraan ja keskittyv ät siten pää asiassa seurojensa edustusmiekkailijoiden yksityisvalmennukseen. 1.1 Versio Tämä n asiakirjan kirjoittaminen on aloitettu huhtikuussa Tavoitteena on Suomen Liikunnan ja Urheilun VOK hankkeen puitteissa kehitt ää suomalaisen miekkailuvalmennuksen koulutusj ärjestelm ä tasolle, joka turvaa suomalaisen miekkailuvalmennuksen laadun pitkällä tähtäimell ä. Nykyaikaiseen koulutusj ärjestelm ään kuuluu olennaisena osana palautteen kerää minen, arviointi sek ä jatkuva kehitysty ö. Tät ä asiakirjaa ei olekaan tarkoitettu lopulliseksi, vaan ty ö järjestelm ä n kehitt ämisen suhteen jatkuu myös tulevaisuudessa. Niin kurssisis ällö t, oppimistavoitteet kuin yleiset järjestelytkin tulevat kokemaan muutoksia jatkossa. 5

6 2 Valmentajakoulutus Suomessa SLU:n järjestelm ään mukautuminen ja sen ehdottaman rakenteen pohjalta toimiminen on tärkeää niin kansallisesti kuin kansainv ä lisesti toimittaessa. Suomalainen yhteiskunta on muokannut tuki ja seurantaj ärjestelm äns ä noudattamaan kansallisen liikuntaj ärjest ö mme suosituksia, ja seurojen tuet sek ä toimintamahdollisuudet saattavat näinollen riippua saavutetuista ohjaajatasoista. Tämän lisä ksi SLU:n järjestelm än taustalla on pitkäjänteinen tutkimus ja käytännön ty ö valmentajakoulutuksen parissa, mik ä antaa erinomaisen pohjan lajiliittojen kehitysty ölle. SLU kirjoittaa Valmentaja ja ohjaajakoulutuksen perusteet oppaassaan järjestelm än taustasta: Suomessa siirryttiin vuonna 1994 nykyiseen viisiportaiseen valmentaja ja ohjaajakoulutusj ärjestelm ään. Se perustuu ENSSEE:n (European Network of Sport Science, Education & Employment) yleiseurooppalaiseen vertailuj ärjestelm ää n. Suomalainen valmentaja ja ohjaajakoulutus jakautuu täll ä hetkell ä lajiliittojohtoiseen (tasot 1 3), ammatilliseen (taso 4) ja korkeakoulussa tapahtuvaankoulutukseen (taso 5). (SLU) Kuva 1: Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne (SLU) 6

7 Kuvassa 1 näkyy viisiportaisen valmentaja ja ohjaajakoulutusj ärjestelm ä n rakenne. Yleiseurooppalaisella järjestelm äll ä on merkityst ä myös yksittä isen valmentajan kannalta: suomalaiset liikkuvat töiden ja muiden syiden vuoksi maasta toiseen ja täm ä koskee myö s miekkailijoita. Yleiseurooppalaisesti hyväksytyn vertailuj ärjestelm än sek ä kansainv ä lisen miekkailuakatemian suositusten noudattamisen ansiosta Suomen Miekkailuliiton valmentajakoulutus on vertailukelpoinen ja tarjoaa mahdollisuuden toimia tason edellytt ämissä tehtä viss ä muuallakin kuin Suomessa. SLU:n järjestelm ä n mukaisesti Suomen Miekkailuliitto vastaa valmentajakoulutuksen lajiliittojohtoisesta osasta, eli tasojen I III suunnittelusta sek ä lajisisält öö n liittyvien kurssien ja sisältöjen järjestä misest ä. Järjestelm ä otetaan käyttöö n vuonna 2008, mutta tasojen II ja III osalta kurssimateriaalit ja oppimistavoitteet valmistuvat vasta kun kurssien järjestä minen tulee ajankohtaiseksi koulutuksen edetess ä. 7

8 3 Koulutuksen laajuus, sisält ö ja kesto Tasojen I III koulutuksen suunnittelussa painotetaan sek ä yleisten urheiluvalmennukseen liittyvien taitojen ett ä erityisesti miekkailuun ja miekkailuohjaukseen liittyvien teoreettisten tietojen, sekä käytännön taitojen kehitt ämist ä. Miekkailuvalmennuksen erityispiirteen ä on erityisesti yksityistunneilla valmentajalta itselt ään vaadittava miekkailutaitotaso, jonka on oltava sitä korkeampi, mit ä korkeatasoisempaa miekkailijaa valmennetaan. Täm ä asettaa erityisi ä vaatimuksia sille, ett ä myös valmentajien osaamista tulee kontrolloida: miekkailijat kopioivat piirteit ä valmentajan tyylist ä omaan miekkailuunsa ja tämän vuoksi on tärke ää, ettei valmentajan miekkailutaidossa ja tekniikassa ole olennaisia puutteita. Miekkailutaidon kehitt ä misen osalta oletetaan ett ä ohjaaja tai valmentajakoulutettava hankkii tarvittavan osaamisen osallistumalla oman seuransa harjoituksiin, eritasoisille leireille sek ä ottamalla yksityistunteja eri valmentajilta lähinnä Suomessa mutta tarvittaessa myös ulkomailla. 3.1 Arvopohja ja elämänkulku Suomen Miekkailuliiton, kuten SLU:nkin, valmentaja ja ohjaajakoulutuksen arvopohjana ovat SLU:n syyskokouksessa 2004 hyväksytyt Reilu Pelin 13 eettist ä periaatetta 3. Nämä yhteiskunnallisesti merkitt ävät arvot kiteytyv ät ohjaajien ja valmentajien työss ä : he kantavat suuren vastuun niiden välittämisest ä etenkin nuorille urheilijoille. Miekkailuliiton koulutusj ärjestelm ässä tunnistetaan ohjaajien ja valmentajien vastuu kasvatuksesta sek ä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisest ä. Ihmisen elämänkulku, eli hä nen taipaleensa erilaisten vaiheiden (lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus) ketjuna heijastuu monelta osin liikuntaan ja täm ä heijastuu myö s koulutuksen arvopohjassa. SLU edellytt ääkin ett ä kokonaisvaltaisessa valmentaja ja ohjaajakoulutuksessa otetaan huomioon sek ä valmentajan ett ä urheilijan eri elämä nvaiheet. Ohjaajakoulutuksessa huomiodaankin erilaisten elämänvaiheiden merkitys: kattava käsitys eri elämä nvaiheista antaa hyvän pohjan seurojen valmennusteht äviss ä toimimiseen. 3 Reilu Peli-liikunnnan ja urheilun eettiset periaatteet (Suomen Liikunta- ja Urheilu ry, 2004) 8

9 3.2 Asevalinnat Täm ä koulutusj ärjestelm ä on rakennettu kansainv ä lisen miekkailuakatemia AAI:n suositusten mukaisesti antamaan valmiudet kaikkien kolmen aseen kouluttamiseen. Kansainv ä lisen miekkailuakatemian näkemys on ett ä miekkamestarin (maître, IV taso) tulee olla perill ä miekkailun koko kentä st ä, ja tällöin koulutuksen tulee ottaa huomioon kaikki aseet aina I tasolta lä htien. Moni valmentaja ei kuitenkaan tule valmentamaan täysipainoisesti kaikkia kolmea asetta. Lisä ksi mahdollisuudet suorittaa ohjausharjoittelua kaikilla kolmella aseella saattavat olla rajattuja. Kaikille II ja III tason koulutuksiin osallistuville tehdäänkin henkil ö kohtainen kehittymis ja valmentautumissuunnitelma, jossa muiden näkökohtien ohella voidaan ottaa myös näm ä rajoitteet huomioon. Monipuolinen valmentajaharjoittelu ja kokemus kaikilla kolmella aseella on kuitenkin avain korkeatasoiseen valmennukseen silloinkin kun valmennus keskittyy vain yhteen aseista. 3.3 Koulutuksen laajuus ja suositellut tuntim äärät Koulutuksen laajuuden osalta SLU esitt ää ett ä I III tasojen oppimistavoitteiden saavuttamiseen riitt ää keskim äärin 300 tuntia opiskelua sek ä 2 vuotta käytännön valmennusty öt ä. I tasolla ohjeellinen tuntim äär ä olisi 50 tuntia, toisella tasolla 100 ja kolmannella tasolla 150 tuntia. SLU:n perusteissa huomautetaan kuitenkin tuntim äärien ohella ett ä: Valmentaja ja ohjaajakoulutuksen perusteissa koulutuksen laajuus määritell ää n osaamisen kautta (osaamistavoitteet). Koulutuksen suunnittelun avuksi voidaan kuitenkin hahmottaa oppijalta vaadittavaa keskim äärä ist ä työmää r ää myö s tunneissa. Tällö in tulee huomioida ett ä yksitt ä isen valmentajan/ohjaajan osaamistavoitteiden saavuttamiseen tarvitsema työm äär ä vaihtelee yksil öllisesti. (SLU) Eli on huomattava myös se ett ä nykyaikaisessa koulutussuunnittelussa ei tuijoteta niinkää n tarkkoihin tuntim ääriin, vaan oppimistavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Täm ä ajatus nä kyy selvästi myös kuvassa 2: SLU:n mukaan koulutuksen suunnittelu perustuu lajin osaamispohjaan, kulttuuriin ja erityispiirteisiin ja näiden on välttämätt ä vaikutettava eri tasojen koulutukseen. 9

10 Kuva 2: Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakentuminen (SLU) Suomen Miekkailuliiton koulutuksessa onkin huomioitu lajin koulutusymp äristö n erityispiirteet ja vaatimukset. Kansainv älisen miekkailuakatemian valmennuskriteerit tarjoavat miekkailusis ällö n oppimistavoitteille hyvän, kansainv älisesti hyväksytyn rungon. Tuntim ääriss ä mitattuna Suomen Miekkailuliiton koulutusj ärjestelm ä onkin jossain mää rin vaativampi kuin VOK perusteissa edellytetää n, mutta täm ä on välttämätönt ä koulutuksen riittä vän sisällön ja tason turvaamiseksi. 3.4 Koulutuksen ajallinen kesto Koulutuksen keston osalta Suomen Miekkailuliiton järjestelm äss ä hieman poiketaan SLU:n perussuosituksista (2 vuoden jakso) ja seurataan kansainv ä lisen miekkailuakatemian suosituksia. Niiss ä edellytet ään ett ä ennen seuraavan tason koulutukseen osallistumista, tulee ohjaajan kerätä ohjauskokemusta tietyn lähtötasovaatimuksen mukaisesti. Apuohjaajakoulutuksen jä lkeen 10

11 suositellaan 12 kuukauden jaksoa ja ohjaajakoulutuksen jälkeen 18 kuukauden jaksoa. Tämä n lisäksi ennen mestaritason (IV taso) suorittamista suositellaan kahden vuoden harjoittelua III tasolla. Harjoittelujaksojen aikana kerätty kokemus ja nä kemys tarjoavat pohjan seuraavan tason koulutuksesta hyötymiseen. AAI:n suosituksen on esitetty taulukossa 1. Taso Lähtötasovaatimus Koulutuksen kesto I taso, apuohjaaja (animateur) 6 kk II taso, ohjaaja (moniteur) 12 kk apuohjaajana 12 kk III taso, valmentaja (prevôt) 18 kk ohjaajana 18 kk IV taso, mestari (maître) 24 kk valmentajana 24 kk Taulukko 1: AAI:n suositusten mukaiset koulutuskestot ja lähtö tasovaatimukset Suomen Miekkailuliiton valmentajakoulutusj ärjestelm äss ä ei kuitenkaan tarjota mestaritason koulutusta. Täm ä johtuu muunmuassa siit ä ett ä IV tason koulutus edellytt ää jo opistotason tai liikuntatieteellisen opintoja liikuntaohjauksesta ja miekkailusis ällön osalta vahvasti henkil öity ä ja korkeatasoista koulutussuunnitelmaa. Mestaritutkinnosta kiinnostuneiden III tason tutkinnon suorittaneiden kanssa suunnitellaan henkil ökohtaisesti se, miten koulutus täydennet ää n AAI:n mestaritutkinnon ja SLU:n IV tai V tason koulutuksen vaatimalle tasolle. 3.5 Koulutuksen ja koulutustulosten arviointi Kuten mainittua, SLU:n ohjeissa korostetaan oppimistavoitteiden merkityst ä tuntim ää rien tuijottamista tärkeämp än ä kriteerin ä. Tämän vuoksi onkin olennaista ett ä liittotason valmentajakoulutukseen liitetää n luonnollisena osana koulutuksen ja koulutustulosten arviointi. Koulutusta arvioidaan liiton koulutusty öryhm äss ä kentält ä ja kurssilaisilta kerä tyn palautteen perusteella ja tehtyjen arvioiden perusteella kehitet ään kurssisis ältöj ä ja koulutusta. Koulutustuloksia puolestaan arvioidaan kurssiohjaajien toimesta ja koulutuksen laatu taataan kunkin tason lopussa suoritettavalla tasokokeella. Tasokokeella motivoidaan ohjaajakoulutettavia panostamaan miekkailutaitojensa kehitt ämiseen sek ä luodaan koulutusj ärjestelm ä lle laadunvalvontaj ärjestelm ä. Koulutuksen laadun arviointi ei j ää ainoastaan miekkailuliiton ja sen jäsenten tehtä väksi: Lisä ksi lajien koulutuksen laatu tullaan tulevaisuudessa varmistamaan ulkopuolisen 11

12 arvioinnin avulla (SLU) Samalla tavoin kuin tasokokeet motivoivat ohjaajakoulutettavia oppimaan ja kehittym ää n, SLU:n tulevat ulkopuoliset arvioinnit toimivat motivaattorina sek ä yksittäisille kouluttajille ett ä liiton koulutusty öryhmä lle siit ä ett ä järjestelm ää kehitet ään laadulliset näkökohdat mieless ä pitäen. Liiton koulutuksen tavoitteena on tarjota selke ä oppimispolku uudelle miekkailuvalmentajalle. Kiinnitt ämäll ä huomio oppimistavoitteisiin ja noudattamalla kattoj ärjestö jen suosituksia, pystymme toteuttamaan koulutusj ärjestelm ä n joka tulee erottumaan edukseen SLU:n tulevissa arvioinneissa. Edellytt ämäll ä valmentajilta hyv ää miekkailutekniikkaa ja sen demonstroimista koetilanteessa varmistamme myös sen ett ä suomalaiset miekkailuharrastajat näkevä t jatkossakin oikeita suoritusesimerkkej ä ja saavat asianmukaista teknist ä ohjausta. 12

13 4 Tasosis ältöjen kuvaukset Täss ä luvussa esitell ään kunkin lajiliittotason koulutussis ält ö. Täm ä luku toimii samalla opinto oppaana uusille ohjaajille. Kunkin koulutustason aliluku sisält ää kaikki tarvittavat tiedot koulutuksen rakenteesta: kenelle taso on suunnattu sek ä mit ä kursseja ja harjoittelukokonaisuuksia siihen kuuluu. Koulutustasojen sisällöt tulevat luonnollisesti ajan myöt ä kehittym ää n: Suomen Miekkailuliiton koulutusty öryhm ä valvoo koulutuksen etenemist ä ja arvioi sisält öä koulutuksen edetess ä. Etenkin toisen ja kolmannen tason koulutuksen osalta suunnitelmat voivat muuttua viel ä merkitt ävä stikin, sill ä tasojen oppimistavoitteiden ja kurssisis ältö jen tarkempi suunnittelu alkaa vasta kun I tason koulutus on saatu kunnolla käynnistetty ä. 13

14 4.1 Miekkailun apuohjaaja (animateur) I taso Tavoitteena on se ett ä mahdollisuuksien mukaan kaikki miekkailuohjaamisesta kiinnostuneet pystyisiv ät suorittamaan ensimmä isen tason ohjaajakoulutuksen. I tason koulutus ei tarkoita sitoutumista valmentajan uraan vaan perusteiden oppimista vaikka miekkailija ei pyrkisik ää n ohjaajaksi vaan ainoastaan kilpa tai harrastusuralle, niin hän hyö tyy I tason valmentajakoulutuksesta kasvaneena miekkailutaitona ja näkemyksen ä. Miekkailun apuohjaajakoulutus koostuu SLU:n kursseista, Suomen Miekkailuliiton kursseista, harjoittelusta sek ä tasokokeesta. I tason koulutus vastaa eurooppalaisen viisiportaisen valmentajakoulutuksen I tasoa sek ä kansainv ä lisen miekkailuakatemian neliportaisen tutkinnon I tasoa. Kokeneet valmentajat, jotka haluavat suorittaa tasoja Suomen Miekkailuliiton ohjaajakoulutusj ärjestelm äss ä, voivat tietyin edellytyksin siirty ä suoraan suorittamaan II tason kursseja. Täst ä lis ää II tason koulutuksen lähtötasovaatimusten kuvauksessa Tavoite Apuohjaajakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa ohjaajia joilla on tarvittavat tiedot ja taidot alkeiskurssien ja seurojen pariharjoittelun ohjaamiseen floretilla sek ä miekkailuesittelyjen pitämiseen. Hänell ä on riitt ävät teoreettiset tiedot miekkailusta ja hän osaa lisäksi perusteet myö s kalvalla ja säiläll ä. Hän osaa järjest ää miekkailukilpailun sek ä tuomita otteluita Lähtötasovaatimukset Tasolla I ei esitet ä mitään erityisi ä lähtötasovaatimuksia. Käytännöss ä oletetaan ett ä koulutukseen tulevalla ohjaajalla on jonkinlainen peruskoulutus miekkailuliikkeisiin sek ä mahdollisesti jotain ohjauskokemusta seurassaan. Seurat lähettäv ä t miekkailijoitaan ohjaajakoulutukseen omien tarpeittensa mukaisesti ja voivat itsenäisesti päätt ää siit ä asetetaanko koulutukseen lähetett ä ville mitään vaatimuksia. Näinollen suuremmat seurat todennäk öisesti lähettäv ä t kokeneempia miekkailijoita siin ä miss ä nuoremmat, vasta perustetut seurat saattavat lähett ää koulutukseen hyvinkin kokemattomia miekkailijoita. 14

15 4.1.3 Tason I suorittaminen Tason I koulutus alkaa käytännö ss ä osallistumalla tasoon liittyville kursseille ja aloittamalla tasoon liittyvien harjoittelujaksojen suorittamisen. I tasolla harjoittelujaksoon kuuluvat tuomariseminaari, tuomariharjoittelu sek ä ohjaajaharjoittelu. Harjoittelujakso suoritetaan palauttamalla koulutusty öryhmään päivä kirja. Tason suorittamiseen katsotaan vaadittavan noin puolen vuoden aktiivinen osallistuminen harjoitteluun ja kursseille. Kun kaikki tasoon liittyv ät kurssit sek ä harjoittelujakso on suoritettu, ohjaaja voi osallistua tasokokeeseen, jonka läpäisemäll ä hänelle myönnetää n I tason miekkailuvalmentajadiplomi. Tarkemmat tiedot kursseista ja harjoitusjaksoista löytyvät luvusta Tason I sisält ö Suoritettavat kurssit Pakolliset Fyysisen harjoittelun perusteet (SLU) 15t Miekkailuohjaus I alkeiskurssi (SML) 12t Miekkailuohjaus II pariharjoittelu (SML) 8t Miekkailuteoria I perusteet (SML) 6t Valinnaiset (suoritettava yksi allaolevista) Opettaminen ja taidon oppimisen perusteet (SLU) 9t Lasten urheilun perusteet (SLU) 9t Nuorten urheilun perusteet (SLU) 9t Yhteensä 50t Harjoittelu Kilpailun järjest äminen I tason tuomariharjoittelu Tuomariseminaari 1kpl I tason ohjaajaharjoittelu 30t (6kk) I tason tasokoe 15

16 4.2 Miekkailuohjaaja (moniteur) II taso II tason miekkailuohjaajakoulutus on suunnattu kaikille I tason koulutuksen suorittaneille jotka ovat kiinnostuneet kehitt ämään valmennustaitojaan eteenp ä in. Toisella tasolla aloitetaan yksityistuntien pitämisen harjoittelu, mik ä vie valmentajan ammattitaidon ryhmä ohjauksesta ja neuvonnasta seuraavalle tasolle. II tason koulutuksessa huomioidaan valmentajan omat tavoitteet henkil ökohtaisen kehittymissuunnitelman avulla Tavoite II tason miekkailuvalmentaja eli miekkailuohjaaja on jo kokenut ryhmäharjoitusten vetäj ä, jolla on valmiudet myös henkil ökohtaiseen ohjaukseen ja perustason yksityisoppituntien pitä miseen. Hänell ä on hyvät tiedot valmennuksesta yleens ä sek ä vahva tietä mys miekkailuteoriasta. Sen lisäksi hän on hyvätasoinen tuomari ja on perill ä eri tason miekkailuorganisaatioiden toiminnasta sek ä kansainv älisten miekkailukilpailujen järjestelm äst ä Lähtötasovaatimukset Miekkailuohjaajan koulutukseen osallistumiseksi edellytet ää n I tason koulutuksen suorittamista sek ä yhteens ä vuoden verran valmennuskokemuksen keräämist ä I tason suorittamisen jä lkeen. Tietyiss ä tilanteissa (esimerkiksi jo kokeneen valmentajan halutessa suorittaa tasoja tai menestyneen kilpamiekkailijan siirtyess ä valmentajaksi), voidaan Suomen Miekkailuliiton koulutusty öryhmän päätöksell ä joustaa I tason lajisisält ö kurssien, harjoittelun ja tasokokeen suorittamisesta. Tällöin kuitenkin edellytet ään ett ä ohjaaja suorittaa I tasoon liittyv ä t yleiset kurssit (SLU kurssit) Tason II suorittaminen Tason II suorittaminen alkaa yhteydenotolla koulutusty öryhmään sek ä henkil ö kohtaisen kehittymissuunnitelman kirjoittamisella. Tämän jälkeen noin vuoden jakson aikana suoritetaan sekä tasoon liittyv ät kurssit ett ä harjoittelujaksot. Vuoden ajanjakso ei ole tiukka, eli toisen tason koulutukseen ilmoittautunut ohjaaja voi niin halutessaan suorittaa kursseja ja harjoittelua myö s 16

17 pitemm ä n aikajakson kuluessa. II tason harjoittelujaksoon kuuluu tuomariharjoittelun ja seminaarien sek ä ohjaajaharjoittelun ohella myö s miekkailuvalmentajaseminaareja. Miekkailuvalmentajaseminaareja järjest ää Suomen Miekkailuliiton koulutusty öryhm ä sekä ohjaajakoulutettavat itse. Lyhyiden seminaarien tarkoituksena on jakaa tietoa ja kokemusta suomalaisten miekkailuvalmentajien välill ä. Kun kaikki tasoon liittyv ät kurssit sek ä harjoittelujakso on suoritettu, ohjaaja voi osallistua tasokokeeseen, jonka läpäisemäll ä hänelle myönnetää n II tason miekkailuvalmentajadiplomi Tason II sisält ö Suoritettavat kurssit Pakolliset Miekkailuvalmennus floretti I (SML) 20t Miekkailuvalmennus kalpa I (SML) 20t Miekkailuvalmennus säil ä I (SML) 20t Miekkailuteoria II (SML) 22t Valinnaiset (suoritettava kaksi allaolevista) 18t Psyykkisen valmennuksen perusteet (SLU) (9t) Opettaminen ja taidon oppimisen perusteet (SLU) (9t) Lasten urheilun perusteet (SLU) (9t) Nuorten urheilun perusteet (SLU) (9t) Yhteensä 100t Harjoittelu II tason henkil ökohtainen kehittymissuunnitelma II tason tuomariharjoittelu Tuomariseminaarit 2kpl II tason miekkailuvalmentajaseminaarit 60t II tason ohjaajaharjoittelu 60t (12kk) II tason tasokoe Ylläolevien lisä ksi II tason valmentaja voi osallistua III tason kurssille pyörätuolimiekkailuvalmennus, mik äli hänen seurassaan on tarvetta pyörä tuolimiekkailun ohjaamiselle. Täm ä kuten muutkin henkil ö kohtaisten tarpeiden sanelemat yksityiskohdat suunnitellaan henkil ökohtaisessa kehittymissuunnitelmassa. Tarkemmat kurssien ja harjoitusjaksojen kuvaukset löytyvät luvusta 5. 17

18 4.3 Miekkailuvalmentaja (prev ôt) III taso Kolmannen tason valmentajakoulutus on suunnattu niille ohjaajille jotka haluavat pyrki ä seurojensa vastuuvalmentajateht äviin. III tason koulutukseen osallistuvat valmentajat tähtäävä t kansallisen huipputason ja kansainv älisen tason miekkailijoiden kouluttamiseen Tavoite III tason miekkailuvalmentaja on täysin itsenäinen ja kykenev ä miekkailuvalmentaja. Hänell ä on täydet valmiudet ohjata niin ryhmäharjoittelua kuin kehitt ää yksitt ä isten miekkailijoiden taitoja erilaisilla yksityistunneilla. Hän hallitsee miekkailuun liittyv ät teoreettiset tiedot sek ä lajin historian. Hänen oma tekniikkansa on käytännöss ä virheet önt ä ja hän pystyy antamaan oppitunteja myö s hyvin vaativalla tasolla. Hänell ä on kaikki valmiudet täydent ää valmentajakoulutuksensa mestaritutkinnoksi esimerkiksi ulkomaisissa miekkailuakatemioissa sek ä liikuntaopistoissa tarjottavalla koulutuksella Lähtötasovaatimukset Miekkailuvalmentajan koulutukseen osallistumiseksi edellytet ää n II tason koulutuksen suorittamista sek ä yhteens ä puolentoistavuoden verran valmennuskokemuksen keräämist ä II tason suorittamisen jälkeen. III tason koulutettavilta edellytet ää n vahvaa sitoutumista lajiin ja pitkäjänteiseen valmennusty öhö n. Vastineena III tason koulutuksessa oleviin panostetaan merkitt ävästi ja koulutus mukautetaan henkil ökohtaisen kehittymissuunnitelman avulla kehitt ämää n ohjaajakoulutettavan valmiuksia mahdollisimman tehokkaasti Tason III suorittaminen Tason III suorittaminen alkaa yhteydenotolla koulutusty öryhm ään sek ä henkil ö kohtaisen kehittymissuunnitelman kirjoittamisella. Tämän jä lkeen noin puolentoistavuoden jakson aikana suoritetaan sek ä tasoon liittyv ät kurssit ett ä harjoittelujaksot. III tason harjoittelujaksossa jatketaan II tasolla käytöss ä olevaa valmentajaseminaarik äytänt öä. 18

19 Lisäksi III tasolla edellytet ään ett ä valmentaja osallistuu vähintää n yhteen ulkomailla järjestett ävään kansainv äliseen valmentajaseminaariin. Kun kaikki tasoon liittyv ät kurssit sek ä harjoittelujakso on suoritettu, ohjaaja voi osallistua tasokokeeseen, jonka läpäisemäll ä hänelle myönnetää n III tason miekkailuvalmentajadiplomi Tason III sisält ö Suoritettavat kurssit Miekkailuvalmennus floretti II (SML) 30t Miekkailuvalmennus kalpa II (SML) 30t Miekkailuvalmennus säil ä II (SML) 30t Pyörätuolimiekkailuvalmennus (SML) 20t Miekkailuteoria III (SML) 20t Vapaavalintainen yleinen valmentajakoulutus 20t Yhteensä 150t Harjoittelu III tason henkil ökohtainen kehittymissuunnitelma III tason tuomariharjoittelu Tuomariseminaarit 3kpl Kansainv älinen valmentajaseminaari III tason miekkailuvalmentajaseminaarit 90t III tason valmentajaharjoittelu 90t (18kk) III tason tasokoe Tarkemmat kurssi ja harjoitusjaksokuvaukset löytyvät luvusta 5. 19

20 4.4 Miekkamestari (maî tre d armes) IV & V taso Suomen Miekkailuliiton valmentajakoulutusj ärjestelm äss ä ei esitet ä neljä nnen ja viidennen tason koulutusten sisält öä. SLU:n viisiportaisen valmentajakoulutusj ärjestelm än mukaisesti näm ä tasot edellyttä vä t liikuntaohjauksen ja valmennusteorian osalta opisto tai yliopistotason opintoja, joita Suomen Miekkailuliitto ei pysty järjestämään. Myöskään kansainv ä lisen miekkailuakatemian vaatimusten mukaista mestaritason koulutusta on hankala järjest ää edellytysten mukaisessa laajuudessa Suomessa. Miekkailuliiton kannalta on kuitenkin tärke ää ett ä kiinnostuneet valmentajat pystyvä t halutessaan hankkimaan maî tre d armes arvon mukaisen koulutuksen. III tason suorittaneet valmentajat, jotka haluavat päivitt ää osaamisensa IV tai V tasoille, saavat koulutusty öryhm ält ä kaiken mahdollisen tuen ulkomailla täydennett ävän miekkailuosaamisen ja opistoissa tai yliopistossa täydennett ävä n liikuntatieteellisen osaamisen hankkimiseksi. 20

21 5 Kurssien ja harjoitusjaksojen kuvaukset Täss ä luvussa kuvataan kaikkien kolmen tason eri kurssien ja harjoittelujaksojen sisält ö. Tarkoituksena on antaa yleisluontoinen kuva kurssin sisällöst ä ja tarkka kuva kurssin tarkoituksesta. Tarkoituksena ei siis ole sitoa kurssin sisält öä tiettyyn muottiin vaan mahdollistaa kurssisis ällö n kehitt ämisen kurssin tarkoituksen puitteissa jatkossakin. Pääosa Suomen Miekkailuliiton järjestämist ä kursseista on vasta suunnitteluasteella. Toisen ja kolmannen tason kursseja järjestet äänkin ensimmä ist ä kertaa vasta sitten kun riitt äv ä määr ä ohjaajia on suorittanut ensimm äisen (ja toisen) tason koulutuksen. Yleisten valmentajakoulutuksen, eli SLU:n järjestämien, kurssien sisältö jen kuvaukset on otettu SLU:n kurssikuvauksista. Täss ä yhteydess ä on huomattava ett ä SLU:n järjestä mien kurssien nimet, sisält ö, kuvaukset ja muut yksityiskohdat saattavat muuttua Suomen Miekkailuliitosta riippumatta. SLU:n kuvaukset on esitetty lainausmerkeiss ä kursiivilla. 21