Valmentaja ja ohjaajakoulutus Suomen Miekkailuliitossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valmentaja ja ohjaajakoulutus Suomen Miekkailuliitossa"

Transkriptio

1 Valmentaja ja ohjaajakoulutus Suomen Miekkailuliitossa Suomen Miekkailuliiton koulutusty öryhm ä 2008

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Versio Valmentajakoulutus Suomessa Koulutuksen laajuus, sisältö ja kesto Arvopohja ja elämänkulku Asevalinnat Koulutuksen laajuus ja suositellut tuntimäärät Koulutuksen ajallinen kesto Koulutuksen ja koulutustulosten arviointi Tasosisältöjen kuvaukset Miekkailun apuohjaaja (animateur) I taso Tavoite Lähtötasovaatimukset Tason I suorittaminen Tason I sisältö Miekkailuohjaaja (moniteur) II taso Tavoite Lähtötasovaatimukset Tason II suorittaminen Tason II sisältö Miekkailuvalmentaja (prevôt) III taso Tavoite Lähtötasovaatimukset Tason III suorittaminen Tason III sisältö Miekkamestari (maître d armes) IV & V taso Kurssien ja harjoitusjaksojen kuvaukset Fyysisen harjoittelun perusteet Harjoittelupäiväkirja (I-, II-, ja III-tasot) Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma (II-taso) Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma (III-taso) Kansainvälinen valmentajaseminaari Kilpailun järjestäminen Lasten urheilun perusteet Miekkailuohjaus I alkeiskurssi Miekkailuohjaus II pariharjoittelu Miekkailuteoria I perusteet Miekkailuteoria II Miekkailuteoria III Miekkailuvalmennus floretti I Miekkailuvalmennus floretti II Miekkailuvalmennus kalpa I Miekkailuvalmennus kalpa II Miekkailuvalmennus säilä I Miekkailuvalmennus säilä II Miekkailuvalmentajaseminaarit (II-taso) Miekkailuvalmentajaseminaarit (III-taso)

3 5.21 Nuorten urheilun perusteet Ohjaajaharjoittelu (I-taso) Ohjaajaharjoittelu (II-taso) Opettaminen ja taidon oppimisen perusteet Psyykkisen valmennuksen perusteet Pyörätuolimiekkailuvalmennus Tuomariharjoittelu (I-taso) Tuomariharjoittelu (II-taso) Tuomariharjoittelu (III-taso) Tuomariseminaarit (I-III-tasot) Valmentajaharjoittelu (III-taso) Vapaavalintainen yleinen valmentajakoulutus Tasokokeiden kuvaukset Kokeissa vaadittu miekkailutaitotaso Eri tasojen kokeiden järjestäminen Arviointipaneelin valinta I-tason tasokoe Järjestelyt ja aikataulu Teoriaosuus Käytännön osuus omat taidot Käytännön osuus ohjaustaidot Arviointi ja palaute II-tason tasokoe Järjestelyt ja aikataulu Teoriakoe Käytännön osuus omat taidot Käytännön osuus - ryhmäohjaustaidot Käytännön osuus - yksityisohjaustaidot Haastattelu Arviointi ja palaute III-tason tasokoe Järjestelyt ja aikataulu Teoriakoe Käytännön osuus omat taidot Käytännön osuus yksityisohjaustaidot Haastattelu Arviointi ja palaute Loppusanat

4 1 Johdanto Suomen Miekkailuliitto on tunnistanut pitkän tähtä imen tavoitteissaan valmentajakoulutuksen tärkeyden. Niin harrastajien kuin huippu urheilijoiden kannalta on ensisijaisen tärke ää että Suomesta löytyy pätevi ä miekkailuvalmentajia ja ohjaajia niin innostamaan ja ohjaamaan uusia harrastajia kuin valmentamaan tavoitteellisia kilpaurheilijoita. Mit ä paremmin ohjaajien koulutus on rakennettu, sit ä varmemmin voimme odottaa tuloksia niin harrastajam äärä n kasvun kuin kansainv älisten kilpailutulostenkin osalta. Ty ö Suomen Miekkailuliiton valmentajakoulutuksen uudistamiseksi aloitettiin uudenmallisen ohjaajakoulutuksen pilottikursseilla vuonna 2007 ja nyt Miekkailuliiton kurssitarjontaa ollaan laajentamassa ja jäsentä mäss ä koulutus kattoj ärjestö jen suositusten ja kansallisten ja kansainv ä listen rakenteiden mukaiseksi. Täss ä asiakirjassa esitetty järjestelm ä on rakennettu Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n ohjaaja ja valmentajakoulutuksen suositusten 1 sek ä Academie d armes Internationalen, kansainv älisen miekkailuakatemian, kriteereiden 2 mukaan. SLU:n tavoitteiden mukaisesti liiton valmentajakoulutus tarjoaa valtakunnallisen rakenteen puitteisiin rakennetun, laadukkaan ja ammattimaisesti hoidetun koulutusj ärjestelm ä n, joka tarjoaa mahdollisuudet kehitty ä miekkailuvalmentajana ohjaajasta aina vastuuvalmentajien tehtä viin saakka. Toimintatavoissa painotetaan SLU:n ohjeiden mukaisesti oppijan tarpeesta lähtev ää, yksilöllist ä ja käytännönl äheist ä oppimista sek ä luotetaan niiss ä esitettyyn näkemykseen siit ä, ett ä Osaaminen, laatu ja ammattimaisuus ovat avainsanoja sek ä suomalaisen valmennuksen ja ohjauksen ett ä koko kansallisen liikuntakulttuurin menestymisess ä (SLU) Miekkailussa täm ä on erityisen tärke ää lajin pienten harrastajam ää rien vuoksi. Harrastajatason miekkailijoille pit ää pysty ä tarjoamaan ammattimaisesti järjestetty ä, laadukasta harrastustoimintaa ja kilpaurheilijoille puolestaan pit ää tarjota edellytykset kehitty ä kansainv äliselle tasolle. 1 Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen perusteet (Suomen Liikunta- ja Urheilu ry. 2007) 2 Criteria for the Organization of Technical Training in World Fencing Academies (Academie d'armes Internationale, 2000) 4

5 Miekkailun valmentajakoulutuksen sisält öä rakennettaessa alkuun painotetaan ensimmä isen tason koulutuksen järjestämist ä. Mahdollisimman monen, vähänkin valmennuksen kanssa tekemisiss ä olevan, miekkailijan tulisi osallistua ja suorittaa ensimmä isen tason tutkinto. Täll ä tavoin taataan laaja ja yhteismitallinen tietämys valmennuksesta. Ensimm ä isen tason valmentajat toimivat alkeiskurssiohjaajina ja ohjaavat ryhmä harjoituksia. Toisen tason koulutus suunnataan kaikille valmennuksesta enemmä n kiinnostuneille. He ohjaavat säännöllisesti ryhmä harjoituksia ja pystyvä t vastaamaan myö s yksityisvalmennuksen tarpeisiin. Kolmannelle tasolle kouluttautuvat ne valmentajat jotka tähtäävät tavoitteelliseen kilpavalmentajan uraan ja keskittyv ät siten pää asiassa seurojensa edustusmiekkailijoiden yksityisvalmennukseen. 1.1 Versio Tämä n asiakirjan kirjoittaminen on aloitettu huhtikuussa Tavoitteena on Suomen Liikunnan ja Urheilun VOK hankkeen puitteissa kehitt ää suomalaisen miekkailuvalmennuksen koulutusj ärjestelm ä tasolle, joka turvaa suomalaisen miekkailuvalmennuksen laadun pitkällä tähtäimell ä. Nykyaikaiseen koulutusj ärjestelm ään kuuluu olennaisena osana palautteen kerää minen, arviointi sek ä jatkuva kehitysty ö. Tät ä asiakirjaa ei olekaan tarkoitettu lopulliseksi, vaan ty ö järjestelm ä n kehitt ämisen suhteen jatkuu myös tulevaisuudessa. Niin kurssisis ällö t, oppimistavoitteet kuin yleiset järjestelytkin tulevat kokemaan muutoksia jatkossa. 5

6 2 Valmentajakoulutus Suomessa SLU:n järjestelm ään mukautuminen ja sen ehdottaman rakenteen pohjalta toimiminen on tärkeää niin kansallisesti kuin kansainv ä lisesti toimittaessa. Suomalainen yhteiskunta on muokannut tuki ja seurantaj ärjestelm äns ä noudattamaan kansallisen liikuntaj ärjest ö mme suosituksia, ja seurojen tuet sek ä toimintamahdollisuudet saattavat näinollen riippua saavutetuista ohjaajatasoista. Tämän lisä ksi SLU:n järjestelm än taustalla on pitkäjänteinen tutkimus ja käytännön ty ö valmentajakoulutuksen parissa, mik ä antaa erinomaisen pohjan lajiliittojen kehitysty ölle. SLU kirjoittaa Valmentaja ja ohjaajakoulutuksen perusteet oppaassaan järjestelm än taustasta: Suomessa siirryttiin vuonna 1994 nykyiseen viisiportaiseen valmentaja ja ohjaajakoulutusj ärjestelm ään. Se perustuu ENSSEE:n (European Network of Sport Science, Education & Employment) yleiseurooppalaiseen vertailuj ärjestelm ää n. Suomalainen valmentaja ja ohjaajakoulutus jakautuu täll ä hetkell ä lajiliittojohtoiseen (tasot 1 3), ammatilliseen (taso 4) ja korkeakoulussa tapahtuvaankoulutukseen (taso 5). (SLU) Kuva 1: Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne (SLU) 6

7 Kuvassa 1 näkyy viisiportaisen valmentaja ja ohjaajakoulutusj ärjestelm ä n rakenne. Yleiseurooppalaisella järjestelm äll ä on merkityst ä myös yksittä isen valmentajan kannalta: suomalaiset liikkuvat töiden ja muiden syiden vuoksi maasta toiseen ja täm ä koskee myö s miekkailijoita. Yleiseurooppalaisesti hyväksytyn vertailuj ärjestelm än sek ä kansainv ä lisen miekkailuakatemian suositusten noudattamisen ansiosta Suomen Miekkailuliiton valmentajakoulutus on vertailukelpoinen ja tarjoaa mahdollisuuden toimia tason edellytt ämissä tehtä viss ä muuallakin kuin Suomessa. SLU:n järjestelm ä n mukaisesti Suomen Miekkailuliitto vastaa valmentajakoulutuksen lajiliittojohtoisesta osasta, eli tasojen I III suunnittelusta sek ä lajisisält öö n liittyvien kurssien ja sisältöjen järjestä misest ä. Järjestelm ä otetaan käyttöö n vuonna 2008, mutta tasojen II ja III osalta kurssimateriaalit ja oppimistavoitteet valmistuvat vasta kun kurssien järjestä minen tulee ajankohtaiseksi koulutuksen edetess ä. 7

8 3 Koulutuksen laajuus, sisält ö ja kesto Tasojen I III koulutuksen suunnittelussa painotetaan sek ä yleisten urheiluvalmennukseen liittyvien taitojen ett ä erityisesti miekkailuun ja miekkailuohjaukseen liittyvien teoreettisten tietojen, sekä käytännön taitojen kehitt ämist ä. Miekkailuvalmennuksen erityispiirteen ä on erityisesti yksityistunneilla valmentajalta itselt ään vaadittava miekkailutaitotaso, jonka on oltava sitä korkeampi, mit ä korkeatasoisempaa miekkailijaa valmennetaan. Täm ä asettaa erityisi ä vaatimuksia sille, ett ä myös valmentajien osaamista tulee kontrolloida: miekkailijat kopioivat piirteit ä valmentajan tyylist ä omaan miekkailuunsa ja tämän vuoksi on tärke ää, ettei valmentajan miekkailutaidossa ja tekniikassa ole olennaisia puutteita. Miekkailutaidon kehitt ä misen osalta oletetaan ett ä ohjaaja tai valmentajakoulutettava hankkii tarvittavan osaamisen osallistumalla oman seuransa harjoituksiin, eritasoisille leireille sek ä ottamalla yksityistunteja eri valmentajilta lähinnä Suomessa mutta tarvittaessa myös ulkomailla. 3.1 Arvopohja ja elämänkulku Suomen Miekkailuliiton, kuten SLU:nkin, valmentaja ja ohjaajakoulutuksen arvopohjana ovat SLU:n syyskokouksessa 2004 hyväksytyt Reilu Pelin 13 eettist ä periaatetta 3. Nämä yhteiskunnallisesti merkitt ävät arvot kiteytyv ät ohjaajien ja valmentajien työss ä : he kantavat suuren vastuun niiden välittämisest ä etenkin nuorille urheilijoille. Miekkailuliiton koulutusj ärjestelm ässä tunnistetaan ohjaajien ja valmentajien vastuu kasvatuksesta sek ä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisest ä. Ihmisen elämänkulku, eli hä nen taipaleensa erilaisten vaiheiden (lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus) ketjuna heijastuu monelta osin liikuntaan ja täm ä heijastuu myö s koulutuksen arvopohjassa. SLU edellytt ääkin ett ä kokonaisvaltaisessa valmentaja ja ohjaajakoulutuksessa otetaan huomioon sek ä valmentajan ett ä urheilijan eri elämä nvaiheet. Ohjaajakoulutuksessa huomiodaankin erilaisten elämänvaiheiden merkitys: kattava käsitys eri elämä nvaiheista antaa hyvän pohjan seurojen valmennusteht äviss ä toimimiseen. 3 Reilu Peli-liikunnnan ja urheilun eettiset periaatteet (Suomen Liikunta- ja Urheilu ry, 2004) 8

9 3.2 Asevalinnat Täm ä koulutusj ärjestelm ä on rakennettu kansainv ä lisen miekkailuakatemia AAI:n suositusten mukaisesti antamaan valmiudet kaikkien kolmen aseen kouluttamiseen. Kansainv ä lisen miekkailuakatemian näkemys on ett ä miekkamestarin (maître, IV taso) tulee olla perill ä miekkailun koko kentä st ä, ja tällöin koulutuksen tulee ottaa huomioon kaikki aseet aina I tasolta lä htien. Moni valmentaja ei kuitenkaan tule valmentamaan täysipainoisesti kaikkia kolmea asetta. Lisä ksi mahdollisuudet suorittaa ohjausharjoittelua kaikilla kolmella aseella saattavat olla rajattuja. Kaikille II ja III tason koulutuksiin osallistuville tehdäänkin henkil ö kohtainen kehittymis ja valmentautumissuunnitelma, jossa muiden näkökohtien ohella voidaan ottaa myös näm ä rajoitteet huomioon. Monipuolinen valmentajaharjoittelu ja kokemus kaikilla kolmella aseella on kuitenkin avain korkeatasoiseen valmennukseen silloinkin kun valmennus keskittyy vain yhteen aseista. 3.3 Koulutuksen laajuus ja suositellut tuntim äärät Koulutuksen laajuuden osalta SLU esitt ää ett ä I III tasojen oppimistavoitteiden saavuttamiseen riitt ää keskim äärin 300 tuntia opiskelua sek ä 2 vuotta käytännön valmennusty öt ä. I tasolla ohjeellinen tuntim äär ä olisi 50 tuntia, toisella tasolla 100 ja kolmannella tasolla 150 tuntia. SLU:n perusteissa huomautetaan kuitenkin tuntim äärien ohella ett ä: Valmentaja ja ohjaajakoulutuksen perusteissa koulutuksen laajuus määritell ää n osaamisen kautta (osaamistavoitteet). Koulutuksen suunnittelun avuksi voidaan kuitenkin hahmottaa oppijalta vaadittavaa keskim äärä ist ä työmää r ää myö s tunneissa. Tällö in tulee huomioida ett ä yksitt ä isen valmentajan/ohjaajan osaamistavoitteiden saavuttamiseen tarvitsema työm äär ä vaihtelee yksil öllisesti. (SLU) Eli on huomattava myös se ett ä nykyaikaisessa koulutussuunnittelussa ei tuijoteta niinkää n tarkkoihin tuntim ääriin, vaan oppimistavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Täm ä ajatus nä kyy selvästi myös kuvassa 2: SLU:n mukaan koulutuksen suunnittelu perustuu lajin osaamispohjaan, kulttuuriin ja erityispiirteisiin ja näiden on välttämätt ä vaikutettava eri tasojen koulutukseen. 9

10 Kuva 2: Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakentuminen (SLU) Suomen Miekkailuliiton koulutuksessa onkin huomioitu lajin koulutusymp äristö n erityispiirteet ja vaatimukset. Kansainv älisen miekkailuakatemian valmennuskriteerit tarjoavat miekkailusis ällö n oppimistavoitteille hyvän, kansainv älisesti hyväksytyn rungon. Tuntim ääriss ä mitattuna Suomen Miekkailuliiton koulutusj ärjestelm ä onkin jossain mää rin vaativampi kuin VOK perusteissa edellytetää n, mutta täm ä on välttämätönt ä koulutuksen riittä vän sisällön ja tason turvaamiseksi. 3.4 Koulutuksen ajallinen kesto Koulutuksen keston osalta Suomen Miekkailuliiton järjestelm äss ä hieman poiketaan SLU:n perussuosituksista (2 vuoden jakso) ja seurataan kansainv ä lisen miekkailuakatemian suosituksia. Niiss ä edellytet ään ett ä ennen seuraavan tason koulutukseen osallistumista, tulee ohjaajan kerätä ohjauskokemusta tietyn lähtötasovaatimuksen mukaisesti. Apuohjaajakoulutuksen jä lkeen 10

11 suositellaan 12 kuukauden jaksoa ja ohjaajakoulutuksen jälkeen 18 kuukauden jaksoa. Tämä n lisäksi ennen mestaritason (IV taso) suorittamista suositellaan kahden vuoden harjoittelua III tasolla. Harjoittelujaksojen aikana kerätty kokemus ja nä kemys tarjoavat pohjan seuraavan tason koulutuksesta hyötymiseen. AAI:n suosituksen on esitetty taulukossa 1. Taso Lähtötasovaatimus Koulutuksen kesto I taso, apuohjaaja (animateur) 6 kk II taso, ohjaaja (moniteur) 12 kk apuohjaajana 12 kk III taso, valmentaja (prevôt) 18 kk ohjaajana 18 kk IV taso, mestari (maître) 24 kk valmentajana 24 kk Taulukko 1: AAI:n suositusten mukaiset koulutuskestot ja lähtö tasovaatimukset Suomen Miekkailuliiton valmentajakoulutusj ärjestelm äss ä ei kuitenkaan tarjota mestaritason koulutusta. Täm ä johtuu muunmuassa siit ä ett ä IV tason koulutus edellytt ää jo opistotason tai liikuntatieteellisen opintoja liikuntaohjauksesta ja miekkailusis ällön osalta vahvasti henkil öity ä ja korkeatasoista koulutussuunnitelmaa. Mestaritutkinnosta kiinnostuneiden III tason tutkinnon suorittaneiden kanssa suunnitellaan henkil ökohtaisesti se, miten koulutus täydennet ää n AAI:n mestaritutkinnon ja SLU:n IV tai V tason koulutuksen vaatimalle tasolle. 3.5 Koulutuksen ja koulutustulosten arviointi Kuten mainittua, SLU:n ohjeissa korostetaan oppimistavoitteiden merkityst ä tuntim ää rien tuijottamista tärkeämp än ä kriteerin ä. Tämän vuoksi onkin olennaista ett ä liittotason valmentajakoulutukseen liitetää n luonnollisena osana koulutuksen ja koulutustulosten arviointi. Koulutusta arvioidaan liiton koulutusty öryhm äss ä kentält ä ja kurssilaisilta kerä tyn palautteen perusteella ja tehtyjen arvioiden perusteella kehitet ään kurssisis ältöj ä ja koulutusta. Koulutustuloksia puolestaan arvioidaan kurssiohjaajien toimesta ja koulutuksen laatu taataan kunkin tason lopussa suoritettavalla tasokokeella. Tasokokeella motivoidaan ohjaajakoulutettavia panostamaan miekkailutaitojensa kehitt ämiseen sek ä luodaan koulutusj ärjestelm ä lle laadunvalvontaj ärjestelm ä. Koulutuksen laadun arviointi ei j ää ainoastaan miekkailuliiton ja sen jäsenten tehtä väksi: Lisä ksi lajien koulutuksen laatu tullaan tulevaisuudessa varmistamaan ulkopuolisen 11

12 arvioinnin avulla (SLU) Samalla tavoin kuin tasokokeet motivoivat ohjaajakoulutettavia oppimaan ja kehittym ää n, SLU:n tulevat ulkopuoliset arvioinnit toimivat motivaattorina sek ä yksittäisille kouluttajille ett ä liiton koulutusty öryhmä lle siit ä ett ä järjestelm ää kehitet ään laadulliset näkökohdat mieless ä pitäen. Liiton koulutuksen tavoitteena on tarjota selke ä oppimispolku uudelle miekkailuvalmentajalle. Kiinnitt ämäll ä huomio oppimistavoitteisiin ja noudattamalla kattoj ärjestö jen suosituksia, pystymme toteuttamaan koulutusj ärjestelm ä n joka tulee erottumaan edukseen SLU:n tulevissa arvioinneissa. Edellytt ämäll ä valmentajilta hyv ää miekkailutekniikkaa ja sen demonstroimista koetilanteessa varmistamme myös sen ett ä suomalaiset miekkailuharrastajat näkevä t jatkossakin oikeita suoritusesimerkkej ä ja saavat asianmukaista teknist ä ohjausta. 12

13 4 Tasosis ältöjen kuvaukset Täss ä luvussa esitell ään kunkin lajiliittotason koulutussis ält ö. Täm ä luku toimii samalla opinto oppaana uusille ohjaajille. Kunkin koulutustason aliluku sisält ää kaikki tarvittavat tiedot koulutuksen rakenteesta: kenelle taso on suunnattu sek ä mit ä kursseja ja harjoittelukokonaisuuksia siihen kuuluu. Koulutustasojen sisällöt tulevat luonnollisesti ajan myöt ä kehittym ää n: Suomen Miekkailuliiton koulutusty öryhm ä valvoo koulutuksen etenemist ä ja arvioi sisält öä koulutuksen edetess ä. Etenkin toisen ja kolmannen tason koulutuksen osalta suunnitelmat voivat muuttua viel ä merkitt ävä stikin, sill ä tasojen oppimistavoitteiden ja kurssisis ältö jen tarkempi suunnittelu alkaa vasta kun I tason koulutus on saatu kunnolla käynnistetty ä. 13

14 4.1 Miekkailun apuohjaaja (animateur) I taso Tavoitteena on se ett ä mahdollisuuksien mukaan kaikki miekkailuohjaamisesta kiinnostuneet pystyisiv ät suorittamaan ensimmä isen tason ohjaajakoulutuksen. I tason koulutus ei tarkoita sitoutumista valmentajan uraan vaan perusteiden oppimista vaikka miekkailija ei pyrkisik ää n ohjaajaksi vaan ainoastaan kilpa tai harrastusuralle, niin hän hyö tyy I tason valmentajakoulutuksesta kasvaneena miekkailutaitona ja näkemyksen ä. Miekkailun apuohjaajakoulutus koostuu SLU:n kursseista, Suomen Miekkailuliiton kursseista, harjoittelusta sek ä tasokokeesta. I tason koulutus vastaa eurooppalaisen viisiportaisen valmentajakoulutuksen I tasoa sek ä kansainv ä lisen miekkailuakatemian neliportaisen tutkinnon I tasoa. Kokeneet valmentajat, jotka haluavat suorittaa tasoja Suomen Miekkailuliiton ohjaajakoulutusj ärjestelm äss ä, voivat tietyin edellytyksin siirty ä suoraan suorittamaan II tason kursseja. Täst ä lis ää II tason koulutuksen lähtötasovaatimusten kuvauksessa Tavoite Apuohjaajakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa ohjaajia joilla on tarvittavat tiedot ja taidot alkeiskurssien ja seurojen pariharjoittelun ohjaamiseen floretilla sek ä miekkailuesittelyjen pitämiseen. Hänell ä on riitt ävät teoreettiset tiedot miekkailusta ja hän osaa lisäksi perusteet myö s kalvalla ja säiläll ä. Hän osaa järjest ää miekkailukilpailun sek ä tuomita otteluita Lähtötasovaatimukset Tasolla I ei esitet ä mitään erityisi ä lähtötasovaatimuksia. Käytännöss ä oletetaan ett ä koulutukseen tulevalla ohjaajalla on jonkinlainen peruskoulutus miekkailuliikkeisiin sek ä mahdollisesti jotain ohjauskokemusta seurassaan. Seurat lähettäv ä t miekkailijoitaan ohjaajakoulutukseen omien tarpeittensa mukaisesti ja voivat itsenäisesti päätt ää siit ä asetetaanko koulutukseen lähetett ä ville mitään vaatimuksia. Näinollen suuremmat seurat todennäk öisesti lähettäv ä t kokeneempia miekkailijoita siin ä miss ä nuoremmat, vasta perustetut seurat saattavat lähett ää koulutukseen hyvinkin kokemattomia miekkailijoita. 14

15 4.1.3 Tason I suorittaminen Tason I koulutus alkaa käytännö ss ä osallistumalla tasoon liittyville kursseille ja aloittamalla tasoon liittyvien harjoittelujaksojen suorittamisen. I tasolla harjoittelujaksoon kuuluvat tuomariseminaari, tuomariharjoittelu sek ä ohjaajaharjoittelu. Harjoittelujakso suoritetaan palauttamalla koulutusty öryhmään päivä kirja. Tason suorittamiseen katsotaan vaadittavan noin puolen vuoden aktiivinen osallistuminen harjoitteluun ja kursseille. Kun kaikki tasoon liittyv ät kurssit sek ä harjoittelujakso on suoritettu, ohjaaja voi osallistua tasokokeeseen, jonka läpäisemäll ä hänelle myönnetää n I tason miekkailuvalmentajadiplomi. Tarkemmat tiedot kursseista ja harjoitusjaksoista löytyvät luvusta Tason I sisält ö Suoritettavat kurssit Pakolliset Fyysisen harjoittelun perusteet (SLU) 15t Miekkailuohjaus I alkeiskurssi (SML) 12t Miekkailuohjaus II pariharjoittelu (SML) 8t Miekkailuteoria I perusteet (SML) 6t Valinnaiset (suoritettava yksi allaolevista) Opettaminen ja taidon oppimisen perusteet (SLU) 9t Lasten urheilun perusteet (SLU) 9t Nuorten urheilun perusteet (SLU) 9t Yhteensä 50t Harjoittelu Kilpailun järjest äminen I tason tuomariharjoittelu Tuomariseminaari 1kpl I tason ohjaajaharjoittelu 30t (6kk) I tason tasokoe 15

16 4.2 Miekkailuohjaaja (moniteur) II taso II tason miekkailuohjaajakoulutus on suunnattu kaikille I tason koulutuksen suorittaneille jotka ovat kiinnostuneet kehitt ämään valmennustaitojaan eteenp ä in. Toisella tasolla aloitetaan yksityistuntien pitämisen harjoittelu, mik ä vie valmentajan ammattitaidon ryhmä ohjauksesta ja neuvonnasta seuraavalle tasolle. II tason koulutuksessa huomioidaan valmentajan omat tavoitteet henkil ökohtaisen kehittymissuunnitelman avulla Tavoite II tason miekkailuvalmentaja eli miekkailuohjaaja on jo kokenut ryhmäharjoitusten vetäj ä, jolla on valmiudet myös henkil ökohtaiseen ohjaukseen ja perustason yksityisoppituntien pitä miseen. Hänell ä on hyvät tiedot valmennuksesta yleens ä sek ä vahva tietä mys miekkailuteoriasta. Sen lisäksi hän on hyvätasoinen tuomari ja on perill ä eri tason miekkailuorganisaatioiden toiminnasta sek ä kansainv älisten miekkailukilpailujen järjestelm äst ä Lähtötasovaatimukset Miekkailuohjaajan koulutukseen osallistumiseksi edellytet ää n I tason koulutuksen suorittamista sek ä yhteens ä vuoden verran valmennuskokemuksen keräämist ä I tason suorittamisen jä lkeen. Tietyiss ä tilanteissa (esimerkiksi jo kokeneen valmentajan halutessa suorittaa tasoja tai menestyneen kilpamiekkailijan siirtyess ä valmentajaksi), voidaan Suomen Miekkailuliiton koulutusty öryhmän päätöksell ä joustaa I tason lajisisält ö kurssien, harjoittelun ja tasokokeen suorittamisesta. Tällöin kuitenkin edellytet ään ett ä ohjaaja suorittaa I tasoon liittyv ä t yleiset kurssit (SLU kurssit) Tason II suorittaminen Tason II suorittaminen alkaa yhteydenotolla koulutusty öryhmään sek ä henkil ö kohtaisen kehittymissuunnitelman kirjoittamisella. Tämän jälkeen noin vuoden jakson aikana suoritetaan sekä tasoon liittyv ät kurssit ett ä harjoittelujaksot. Vuoden ajanjakso ei ole tiukka, eli toisen tason koulutukseen ilmoittautunut ohjaaja voi niin halutessaan suorittaa kursseja ja harjoittelua myö s 16

17 pitemm ä n aikajakson kuluessa. II tason harjoittelujaksoon kuuluu tuomariharjoittelun ja seminaarien sek ä ohjaajaharjoittelun ohella myö s miekkailuvalmentajaseminaareja. Miekkailuvalmentajaseminaareja järjest ää Suomen Miekkailuliiton koulutusty öryhm ä sekä ohjaajakoulutettavat itse. Lyhyiden seminaarien tarkoituksena on jakaa tietoa ja kokemusta suomalaisten miekkailuvalmentajien välill ä. Kun kaikki tasoon liittyv ät kurssit sek ä harjoittelujakso on suoritettu, ohjaaja voi osallistua tasokokeeseen, jonka läpäisemäll ä hänelle myönnetää n II tason miekkailuvalmentajadiplomi Tason II sisält ö Suoritettavat kurssit Pakolliset Miekkailuvalmennus floretti I (SML) 20t Miekkailuvalmennus kalpa I (SML) 20t Miekkailuvalmennus säil ä I (SML) 20t Miekkailuteoria II (SML) 22t Valinnaiset (suoritettava kaksi allaolevista) 18t Psyykkisen valmennuksen perusteet (SLU) (9t) Opettaminen ja taidon oppimisen perusteet (SLU) (9t) Lasten urheilun perusteet (SLU) (9t) Nuorten urheilun perusteet (SLU) (9t) Yhteensä 100t Harjoittelu II tason henkil ökohtainen kehittymissuunnitelma II tason tuomariharjoittelu Tuomariseminaarit 2kpl II tason miekkailuvalmentajaseminaarit 60t II tason ohjaajaharjoittelu 60t (12kk) II tason tasokoe Ylläolevien lisä ksi II tason valmentaja voi osallistua III tason kurssille pyörätuolimiekkailuvalmennus, mik äli hänen seurassaan on tarvetta pyörä tuolimiekkailun ohjaamiselle. Täm ä kuten muutkin henkil ö kohtaisten tarpeiden sanelemat yksityiskohdat suunnitellaan henkil ökohtaisessa kehittymissuunnitelmassa. Tarkemmat kurssien ja harjoitusjaksojen kuvaukset löytyvät luvusta 5. 17

18 4.3 Miekkailuvalmentaja (prev ôt) III taso Kolmannen tason valmentajakoulutus on suunnattu niille ohjaajille jotka haluavat pyrki ä seurojensa vastuuvalmentajateht äviin. III tason koulutukseen osallistuvat valmentajat tähtäävä t kansallisen huipputason ja kansainv älisen tason miekkailijoiden kouluttamiseen Tavoite III tason miekkailuvalmentaja on täysin itsenäinen ja kykenev ä miekkailuvalmentaja. Hänell ä on täydet valmiudet ohjata niin ryhmäharjoittelua kuin kehitt ää yksitt ä isten miekkailijoiden taitoja erilaisilla yksityistunneilla. Hän hallitsee miekkailuun liittyv ät teoreettiset tiedot sek ä lajin historian. Hänen oma tekniikkansa on käytännöss ä virheet önt ä ja hän pystyy antamaan oppitunteja myö s hyvin vaativalla tasolla. Hänell ä on kaikki valmiudet täydent ää valmentajakoulutuksensa mestaritutkinnoksi esimerkiksi ulkomaisissa miekkailuakatemioissa sek ä liikuntaopistoissa tarjottavalla koulutuksella Lähtötasovaatimukset Miekkailuvalmentajan koulutukseen osallistumiseksi edellytet ää n II tason koulutuksen suorittamista sek ä yhteens ä puolentoistavuoden verran valmennuskokemuksen keräämist ä II tason suorittamisen jälkeen. III tason koulutettavilta edellytet ää n vahvaa sitoutumista lajiin ja pitkäjänteiseen valmennusty öhö n. Vastineena III tason koulutuksessa oleviin panostetaan merkitt ävästi ja koulutus mukautetaan henkil ökohtaisen kehittymissuunnitelman avulla kehitt ämää n ohjaajakoulutettavan valmiuksia mahdollisimman tehokkaasti Tason III suorittaminen Tason III suorittaminen alkaa yhteydenotolla koulutusty öryhm ään sek ä henkil ö kohtaisen kehittymissuunnitelman kirjoittamisella. Tämän jä lkeen noin puolentoistavuoden jakson aikana suoritetaan sek ä tasoon liittyv ät kurssit ett ä harjoittelujaksot. III tason harjoittelujaksossa jatketaan II tasolla käytöss ä olevaa valmentajaseminaarik äytänt öä. 18

19 Lisäksi III tasolla edellytet ään ett ä valmentaja osallistuu vähintää n yhteen ulkomailla järjestett ävään kansainv äliseen valmentajaseminaariin. Kun kaikki tasoon liittyv ät kurssit sek ä harjoittelujakso on suoritettu, ohjaaja voi osallistua tasokokeeseen, jonka läpäisemäll ä hänelle myönnetää n III tason miekkailuvalmentajadiplomi Tason III sisält ö Suoritettavat kurssit Miekkailuvalmennus floretti II (SML) 30t Miekkailuvalmennus kalpa II (SML) 30t Miekkailuvalmennus säil ä II (SML) 30t Pyörätuolimiekkailuvalmennus (SML) 20t Miekkailuteoria III (SML) 20t Vapaavalintainen yleinen valmentajakoulutus 20t Yhteensä 150t Harjoittelu III tason henkil ökohtainen kehittymissuunnitelma III tason tuomariharjoittelu Tuomariseminaarit 3kpl Kansainv älinen valmentajaseminaari III tason miekkailuvalmentajaseminaarit 90t III tason valmentajaharjoittelu 90t (18kk) III tason tasokoe Tarkemmat kurssi ja harjoitusjaksokuvaukset löytyvät luvusta 5. 19

20 4.4 Miekkamestari (maî tre d armes) IV & V taso Suomen Miekkailuliiton valmentajakoulutusj ärjestelm äss ä ei esitet ä neljä nnen ja viidennen tason koulutusten sisält öä. SLU:n viisiportaisen valmentajakoulutusj ärjestelm än mukaisesti näm ä tasot edellyttä vä t liikuntaohjauksen ja valmennusteorian osalta opisto tai yliopistotason opintoja, joita Suomen Miekkailuliitto ei pysty järjestämään. Myöskään kansainv ä lisen miekkailuakatemian vaatimusten mukaista mestaritason koulutusta on hankala järjest ää edellytysten mukaisessa laajuudessa Suomessa. Miekkailuliiton kannalta on kuitenkin tärke ää ett ä kiinnostuneet valmentajat pystyvä t halutessaan hankkimaan maî tre d armes arvon mukaisen koulutuksen. III tason suorittaneet valmentajat, jotka haluavat päivitt ää osaamisensa IV tai V tasoille, saavat koulutusty öryhm ält ä kaiken mahdollisen tuen ulkomailla täydennett ävän miekkailuosaamisen ja opistoissa tai yliopistossa täydennett ävä n liikuntatieteellisen osaamisen hankkimiseksi. 20

21 5 Kurssien ja harjoitusjaksojen kuvaukset Täss ä luvussa kuvataan kaikkien kolmen tason eri kurssien ja harjoittelujaksojen sisält ö. Tarkoituksena on antaa yleisluontoinen kuva kurssin sisällöst ä ja tarkka kuva kurssin tarkoituksesta. Tarkoituksena ei siis ole sitoa kurssin sisält öä tiettyyn muottiin vaan mahdollistaa kurssisis ällö n kehitt ämisen kurssin tarkoituksen puitteissa jatkossakin. Pääosa Suomen Miekkailuliiton järjestämist ä kursseista on vasta suunnitteluasteella. Toisen ja kolmannen tason kursseja järjestet äänkin ensimmä ist ä kertaa vasta sitten kun riitt äv ä määr ä ohjaajia on suorittanut ensimm äisen (ja toisen) tason koulutuksen. Yleisten valmentajakoulutuksen, eli SLU:n järjestämien, kurssien sisältö jen kuvaukset on otettu SLU:n kurssikuvauksista. Täss ä yhteydess ä on huomattava ett ä SLU:n järjestä mien kurssien nimet, sisält ö, kuvaukset ja muut yksityiskohdat saattavat muuttua Suomen Miekkailuliitosta riippumatta. SLU:n kuvaukset on esitetty lainausmerkeiss ä kursiivilla. 21

Suomen Cheerleadingliitto ry

Suomen Cheerleadingliitto ry Suomen Cheerleadingliitto ry KOULUTUKSET 2016 Apuohjaajakoulutus - UUTUUS! 23.1. Helsinki, 20.2. Tampere, 12.3. Oulu, 6.8. Seinäjoki Active Cheer ohjaajakoulutus 9.1. Jyväskylä, 16.1. Pori, 6.2. Helsinki,

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry. OHJAAJATUTKINNON TASOT I - III

Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry. OHJAAJATUTKINNON TASOT I - III Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry. OHJAAJATUTKINNON TASOT I - III Ohjaajatutkinnon tasot I - III Kolme sisältöaluetta Ensimmäiseksi ohjaajakoulutus kehittää ohjaajien toimintaedellytyksiä: syventämällä

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 www.salibandy.net Valmentajakoulutus / tasot I-III Perusteet / tavoitteet TIETÄÄ YMMÄRTÄÄ Sähköinen oppimisympäristö

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist Valmentajien seurantakysely 2013 Valmentajakysely 2009 (N=2331) Seurantakysely 2013 (N=712) Webropol

Lisätiedot

VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry. Koulutusstrategia 2009

VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry. Koulutusstrategia 2009 VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry Koulutusstrategia 2009 TAVOITTEET Missio: Järvenpään Kehäkarhut ry:n Valmentaja Akatemia toimii aktiivisena kamppailulajien valmentajien, tuomarien ja muiden

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Järjestelmän tavoitteena on varmistaa valmennuksen taso selkeiden koulutusohjelmien ja valmentajatutkintojen muodossa aiempien yksittäisten koulutustilaisuuksien

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Aluepäivät Joensuu 2015 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 VOK koulutuksen tilanne 23.6.2015 VOK Superviikonloput toteutuneet kaikilla

Lisätiedot

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Urheilua ja elämyksiä Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Huippu-urheilu Beach volley ja lentopallo ovat suomalaisia menestyslajeja. Fanit ja media seuraavat edustusjoukkueitamme kotimaassa ja ulkomailla.

Lisätiedot

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS

HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 7.3.2012 HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS PL-HYPPYMESTARIKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Pakkolaukaisuhyppymestarikurssin

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUKSET 2014

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUKSET 2014 VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUKSET 2014 I-TASON VALMENTAJAKOULUTUKSET: Tennisohjaaja Kaikkiin koulutuksiin on mahdollista osallistua, ei ainoastaan oman alueen koulutuksiin. Seuralla tai useammalla alueen

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle:

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Keskeiset haasteet lasten ja nuorten seuratoiminnalle? - Soveltuva kalusto? - Puitteet ja Olosuhteet? - Laji ei

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Valmentajakoulutuksen taso 1. Suunnistusvalmennusseminaari 25.1.2014 Katri Lilja

Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Valmentajakoulutuksen taso 1. Suunnistusvalmennusseminaari 25.1.2014 Katri Lilja Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Valmentajakoulutuksen taso 1 Suunnistusvalmennusseminaari 25.1.2014 Katri Lilja Ohjaajan ja valmentajan polku suunnistuksessa Suunnistusliitto tarjoaa ohjaajakoulutuksia

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 10.12.2011 VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Kouluttajakurssin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

OTTELUTUOMARIOIKEUDET JA OTTELUTUOMAREIDEN KOULUTUS SUOMEN TAEKWONDOLIITOSSA 4.5.2011

OTTELUTUOMARIOIKEUDET JA OTTELUTUOMAREIDEN KOULUTUS SUOMEN TAEKWONDOLIITOSSA 4.5.2011 OTTELUTUOMARIOIKEUDET JA OTTELUTUOMAREIDEN KOULUTUS SUOMEN TAEKWONDOLIITOSSA 4.5.2011 Tuomarioikeuksia ja koulutusta koskevat määräykset 3(7) 1. TUOMARIOIKEUDET Suomen Taekwondoliitossa on kolme kansallisten

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020 Kiilat Hockey strategia perustuu Suomen Jääkiekkoliiton luomaan strategiaan, jossa on VISIO: Intohimona jääkiekko ja MISSIO: Suomi-kiekosta lisäarvoa elämääsi 1 Tähän kuuluu vahvasti yhteiset TAHTOTILAT:

Lisätiedot

Valmentajuuden edistämistä. Valmentajien koulutukseen, osaamiseen ja. Edunvalvontaa

Valmentajuuden edistämistä. Valmentajien koulutukseen, osaamiseen ja. Edunvalvontaa Toiminta-ajatuksen mukaisesti Valmentajuuden edistämistä Valmentajien koulutukseen, osaamiseen ja hyvinvointiin liittyviä asiantuntijapalveluita Edunvalvontaa 2 Valmentajayhdistyksillä erilaiset tavoitteet

Lisätiedot

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Visio 2016... 2 3 Huippu-urheilustrategia... 3 3.1 Yleistä... 3 3.2 Toiminnan tavoitteet... 3 3.3 Huippu-urheilustrategian arviointi...

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

Tarinainstituutin. -koulutus

Tarinainstituutin. -koulutus Tarinainstituutin -koulutus Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa, sovellusalueina työnohjaus, terapia, kasvatus, koulutus, taide, seurakuntatyö tai muu yhteisöllinen työ. TERVETULOA Tarinainstituuttiin!

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

2. Suoritettava tutkinto ja noudatettavat tutkinnon perusteet, mahdollinen osaamisala ja tutkinnon osat

2. Suoritettava tutkinto ja noudatettavat tutkinnon perusteet, mahdollinen osaamisala ja tutkinnon osat Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja 2 ( 7 ) 1. Tutkinnon suorittajan nimi Perustiedot Sukunimi: Opiskelija AIKO Sähköposti: sahkoposti@sahkoposti.fi Etunimet: Taina Puhelin: 0401234567 Syntymäaika:

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Pro Europass Apprentice Across the Border MALLI Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Miksi? Opiskelijan suorituksien arviointi ulkomaan työssä oppimisjakson aikana on olennainen osa korkeatasoista

Lisätiedot

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 9.4.2015 VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS KOULUTTAJAKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Kouluttajakurssin

Lisätiedot

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari Amanuenssin kirja palautetaan harjoittelun päätyttyä Lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan: PL 20, (Tukholmankatu

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Koripallovalmentajan sudenpolku. Valmentaja- ja ohjaajakoulutus & valmentajalisenssijärjestelmä

Koripallovalmentajan sudenpolku. Valmentaja- ja ohjaajakoulutus & valmentajalisenssijärjestelmä Koripallovalmentajan sudenpolku Valmentaja- ja ohjaajakoulutus & valmentajalisenssijärjestelmä Idea kouluttautumisesta - perustehtävä Auttaa valmentajaa, jotta valmentaja osaa auttaa kaikin mahdollisin

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE)

5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE) Liite nro 30 76 11.12.2012 5.19.2 LIIKUNTA / ESTERATSASTUSVALMENNUS (LIE) Opetuksen tavoitteet Esteratsastusvalmennuksen tavoitteena on ohjata ratsastajia toimimaan määrätietoisesti ja monipuolisesti,

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

Kirjasto oppimisympäristönä

Kirjasto oppimisympäristönä Kirjasto oppimisympäristönä Kirjastopedagogiikan seminaari 28.10.15 I Asiakas elinikäisenä oppijana II Opettamisesta ohjaukseen pedagogiikan rooli ja muodot III Kirjastot oppimisen tiloina Anu Haapala

Lisätiedot

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS 17.9.2013 Ritva Tuunila Opintojen suunnittelu - Hops HOPS eli henkilökohtainen opinto/opiskelusuunnitelma tarkoittaa opiskelijan tekemää suunnitelmaa

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Nuorten olympiavalmentajan toimenkuva: sisältö Taustaa Suunnistuksen nuorten olympiavalmentaja NO-valmennus: tehtäväkenttä NO-valmennus: raportointi Case

Lisätiedot

PRIDE-valmennuksen arviointi

PRIDE-valmennuksen arviointi PRIDE-valmennuksen arviointi «Hyvä valmistautuminen sijaisvanhemmuuteen Tone Nordby seniorrådgiver Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet Norja Side 1 Presentasjon Helsinki, mai 2015 Tausta Norja osti

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma. pisteet. Koodi: LIO39XX Päätös: UOPI C12/2015

15 Opetussuunnitelma. pisteet. Koodi: LIO39XX Päätös: UOPI C12/2015 Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa omassa valmennus- ja kilpailutoiminnassaan. Hän osallistuu Lapin Urheiluakatemian ja edustamansa seuransa

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA?

MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA? MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA? TEHTÄVÄ: VAIHE 1. Aikaa 3 minuuttia. Mieti yksi omasta mielestäsi tärkeä laatutekijä käytännön työssäsi urheiluseurassa.

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

INVICTUS TAEKWONDOURHEILIJOIDEN SEURAAVA ASKEL

INVICTUS TAEKWONDOURHEILIJOIDEN SEURAAVA ASKEL INVICTUS TAEKWONDOURHEILIJOIDEN SEURAAVA ASKEL Esitys Taekwondourheilijoiden kevätpäivässä 3/6/13 INVICTUS 2 TU11:n IDEA Taekwondourheilijat 2011 ry on taekwondoseura, joka tarjoaa huippuluokan taekwondo-opetusta

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Taustaksi Lentopallon lajina otettava johtavan lajin roolia paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti terve itsetunto omassa tekemisessä Jo

Lisätiedot

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot