HELSINGIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA HELSINGIN YLIOPISTON TOIMITALO VIIKKIIN HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 HELSINGIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA HELSINGIN YLIOPISTON TOIMITALO VIIKKIIN HELSINKI HANKESUUNNITELMA HELSINGIN KAUPUNKI HKR-Rakennuttaja

2 Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimitalo Viikkiin 1/23 Hankesuunnitelma, laatinut HKR-Rakennuttaja / RiL

3 Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimitalo Viikkiin 2/23 SISÄLLYSLUETTELO 1 YHTEENVETO HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT HANKKEEN HALLINTO TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT HANKKEESTA TEHDYT PÄÄTÖKSET HANKKEEN TARPEELLISUUS JA KIIREELLISYYS TOIMINNAN KUVAUS TOIMINTA NYKYISIN TOIMINTA HANKKEEN TOTEUTUMISEN JÄLKEEN TEKNISET LÄHTÖKOHDAT MATALAENERGIARAKENTAMISEN LÄHTÖKOHTIA SISÄILMAN LAATU LÄHTÖKOHTANA KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERIAATTEET LAAJUUS JA TILAOHJELMA TILAT NYKYISIN EHDOTETUN RATKAISUN MUKAISET TILAT VAIHTOEHTOISET TOTEUTUSTAVAT LUONNOSSUUNNITELMA RAKENNUSPAIKKA JA RAKENTAMISKELPOISUUS HANKKEEN SIJAINTI JA KAUPUNKIKUVA TONTIN OMISTUS SELVITYS ASEMAKAAVASTA RAKENNUSLUPA-ASIAT LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI KUNNALLISTEKNIIKKA PERUSTAMISOLOSUHTEET LAATUTASO TOIMINNALLINEN LAATUTASO TEKNINEN LAATUTASO TYÖSUOJELU- TURVALLISUUS YM. LAUSUNNOT AIKATAULU KUSTANNUKSET RAKENNUSTYÖN KUSTANNUKSET MUUT KUSTANNUKSET RAHOITUSSUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUS JA HENKILÖSTÖ VUOKRAT / YHTIÖVASTIKKEET IRTAIMISTO HENKILÖSTÖ TOTEUTUS JA YLLÄPITOVASTUUT MUUT TARVITTAVAT SELVITYKSET LIITTEET: Hankesuunnitelma, laatinut HKR-Rakennuttaja / RiL

4 Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimitalo Viikkiin 3/23 Hankesuunnitelma, laatinut HKR-Rakennuttaja / RiL

5 1 YHTEENVETO Tämä hankesuunnitelma on laadittu Helsingin ympäristökeskuksen toimeksiantona ja HKR-Rakennuttajan toimesta ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston uusien toimitilojen rakentamiseksi Viikkiin. Hanke sisältää myös tilaa Helsingin yliopiston biotieteellisen tiedekunnan bio- ja ympäristötieteiden laitokselle Arkkitehtikonsulttina on toiminut Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy, lvikonsulttina Projectusteam Oy ja sähkösuunnittelun konsulttina Stacon Oy. Ympäristökeskus toimii tällä hetkellä kolmessa eri toimintapisteessä, joissa toiminta ja henkilökunta kärsivät tilanahtaudesta ja epätarkoituksenmukaisista tiloista. Nykyisin toimitilaa on yhteensä noin 4.414,00 m2. Lisäksi Harakan saarella on toimipiste 486 m2. Nykyiset vuokramenot ovat ,00 /vuosi, tasoa noin 12,137 /m2/kk. Ympäristökeskuksen toiminnan kehittäminen ja yhteistyön tehostaminen yliopiston kanssa edellyttävät, että Ympäristökeskuksen eri yksiköt ja yliopiston toimintoja saadaan samaan rakennukseen vuorovaikutuksen lisäämiseksi ja tilankäytön tehostamiseksi. Ympäristölautakunta päätti , että hajasijoituksen lopettamiseksi uudisrakennushanketta viedään eteenpäin. Hanke on suunniteltu matalaenergiarakentaminen huomioiden, kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisen rakentamisen periaatteita soveltaen. Rakennuksen ympäristöluokitusta on määritelty Promise - rakennusten ympäristöluokitustyökalun avulla, jonka mukaisesti mitattuna hanke sijoittuu luokkaan B (asteikolla A...E). Käyttäjät ovat omalta osaltaan sitoutuneet kehittämään henkilökuntansa ympäristöystävällistä osaamista ja työskentelytapoja. Uusi toimistotalo on tarkoitus rakentaa osoitteeseen Viikinkaari 2, tontti Nro 4:lle Gardeniaa vastapäätä. Tontin omistaa tällä hetkellä Senaatti Kiinteistöt ja se toimii yliopiston vuokraamana autopaikoitusalueena. Tulevan rakennuspaikan viereen jää rakentamaton tontti Nro 3 Cultivator II:n ja uudisrakennuksen väliin. Tontti mahdollistaa tulevaisuuden laajennusvarauksen. Ympäristökeskuksen teoreettinen tilantarve on toimistotyötilojen osalta yhteensä 1631 ohm2 (ohjelmaneliömetriä) ja kokous- ja tukitilojen osalta 1264 ohm2. Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden teoreettinen tilantarve on toimistotyötilojen osalta yhteensä 984 ohm2. Esitetyssä ratkaisussa ko. tilatarpeisiin on vielä lisätty yhteiskäyttöisiä tiloja yhteensä 487 ohm2, jolloin hankkeen koko laajuudeksi saatiin yhteensä 4366 ohm2 ja täydennettynä teknisillä tilavarauksilla noin 6550 brm2. Rakentamisen kustannusarvioksi on hankesuunnitelmassa saatu ,00 (alv 0%) ja arvonlisäverollisena ,00 (alv 22%). Kiinteistön vuosivuokra-arvio on noin ,00 /vuosi (arvio noin 24,00 /m2/kk). Hankkeelle asetettu tavoitelaajuus edellyttää asemakaavamuutosta, joka on käynnistetty. Ehdotettu periaatteellinen ratkaisu tilaohjelmalle on 4½-5. kerroksinen, paikalla valetulla runkorakenteella toteutettava, vapaamuotoinen matalaenergia toimistorakennus. Kellaritasoa ei ole tontin perustamisolosuhteista johtuen. Sisääntulokerrokseen sijoittuvat kokous-, henkilöstö- ja tukitilat, työtilat sijoittuvat kerroksiin ja ovat pääsääntöisesti yksilöhuoneita. Julkisivuissa on eteläpuolella kaksoisjulkisivu, jossa on mm. aurinkopaneeleita.

6 Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimitalo Viikkiin 1/23 2 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT Kohde Ympäristötalo, Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimitalo Viikin Tiedepuistoon Osoite Viikinkaari 2 Sijainti Kaupunginosa 36, Viikki, kortteli 36190, tontti 4 Suunnitteluryhmä Hankkeen suunnitteluryhmä koottiin Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston edustajista, HKR-Rakennuttajan asiantuntijoista ja arkkitehti- sekä lvisa-konsulteista. Ks. Liite 1. Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin Talous- ja suunnittelukeskuksen edustajia kuultiin hankkeessa. Hankkeen rakennuskustannusarvion on laatinut HKR-Rakennuttaja. 2.1 Hankkeen hallinto Hanketta varten on tarkoitus perustaa keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, jonka omistajiksi tulevat Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopisto. Kaupungin osakkeita tulee hallinnoimaan kiinteistöviraston tilakeskus. 3 TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT 3.1 Hankkeesta tehdyt päätökset Ympäristölautakunta on tekemällään päätöksellä merkinnyt tiedoksi ympäristökeskuksen tilatarveselvityksen ja päättänyt, että toimenpiteitä Helsingin Ympäristökeskuksen uudisrakennuksen rakennuttamiseksi Viikkiin tulee jatkaa yhteistyössä kiinteistöviraston tilakeskuksen, Helsingin yliopiston, Helsinki Business and Science Park Oy Ltd:n ja Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy:n kanssa. Ympäristökeskus esitti tarjouspyynnön HKR-Rakennuttajalle hankesuunnittelun tekemiseksi ja annetun tarjouksen hyväksyi Ympäristölautakunta Hankkeen tarpeellisuus ja kiireellisyys Hankkeen tavoitteena on uudisrakennus, jolla Helsingin ympäristökeskuksen toimintaa haittaava hajasijoitus, tilanahtaus ja toisaalta joidenkin tilojen epäkäytännöllisyydestä johtuva tilankäytön tehottomuus saadaan poistetuksi. Hankkeen toinen tärkeä tavoite on saada saman katon alle ympäristökeskuksen ja yliopiston ympäristötieteiden toimijoita. Yhteishanke Helsingin yliopiston ympäristötieteiden kanssa edistää vuorovaikutusta ja luo edellytykset toimijoiden Hankesuunnitelma, laatinut HKR-Rakennuttaja / RiL

7 Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimitalo Viikkiin 2/23 synenergialle ympäristöasioiden kasvavien tutkimus- ja kehittämistarpeiden tulevaisuutta ajatellen. Ympäristökeskuksen nopeaa siirtymistä Viikkiin puoltaa myös se, että toiminnan kannalta aivan keskeinen yhteistyötaho, MetropoliLab, on jo siirtynyt sinne. Tällä hetkellä ympäristökeskuksen toimitilat sijaitsevat kolmessa paikassa: Helsinginkatu 24:ssä, Viipurinkatu 2:ssa ja Kaarlenkatu 2:ssa. Lisäksi luontokeskus toimii Harakan saaressa. Koko toimintansa ajan ympäristökeskus on pitänyt strategisena tavoitteenaan, että virasto toimisi yhdessä paikassa yhtenäisissä tiloissa. Tilanteen korjaamiseksi on vuosien varrella selvitetty erilaisia vaihtoehtoja, mm. se, että ympäristökeskus saisi käyttöönsä Helsinginkatu 24:n tilat kokonaisuudessaan, mutta toteuttamiskelpoisia ratkaisua ei ole löytynyt. Ympäristökeskuksen laboratorion siirryttyä Viikkiin loppuvuodesta 2007 on Helsinginkadulta vapautunut kaksi kerrosta muiden käyttöön. Ko. tilat eivät ole riittävät ympäristökeskuksen tarpeisiin. Vapautuneiden tilojen osalta on käynnistetty suunnittelu niiden muuttamiseksi työterveyskeskuksen käyttöön, jolla on kiireellinen tarve keskittää toimintojaan. Mitä nopeammin ympäristökeskus voi siirtyä muihin tiloihin, sitä nopeammin myös työterveyskeskuksen tilatarve saadaan tyydytettyä. Helsinginkatu 24:ssä sijaitseva rakennus on alun perin suunniteltu muuhun kuin toimistokäyttöön. Tilat eivät ole ympäristökeskuksen toiminnan kannalta optimaalisia, mikä aiheuttaa tarpeettomia vuokrakustannuksia ilman, että toimintaa pystyttäisiin tilojen puolesta järjestämään tehokkaimmalla tavalla. Vuosina toteutettu Helsinginkatu 24:n tilojen peruskorjaus ei ole ollut kaikilta osin onnistunut. Rakennukseen jäi ongelmia, joiden seurauksena henkilöstön työskentelyolosuhteet eivät ole tyydyttävät. Rakennusrungon syvyydestä johtuen työhuoneiden tilaratkaisut eivät ole optimaalisia ja rakennuksessa on paljon työskentelytiloiksi sopimatonta ikkunatonta tilaa. Lisäksi rakennuksessa esiintyy vetoisuutta; talvella kylmyyttä ja kesällä liiallista kuumuutta yms. ilmanvaihdon ongelmia, joihin myös työsuojeluviranomaiset ovat puuttuneet. Rakennuksessa on myös havaittu kosteusvaurioita maanpinnan alapuolisissa tiloissa. Viipurinkatu 2:n toimipisteen hajasijainnista ja toimintojen sijoittumisesta kahteen eri kerrokseen (2. ja 5. kerros) aiheutuu toiminnallista haittaa ja tehottomuutta tilankäytössä. Rakennuksen ilmanvaihtoa on parannettu joitakin vuosia sitten, mutta se ei edelleenkään ole kaikissa tiloissa riittävää. Ikkunoiden huonokuntoisuus aiheuttaa vetohaittoja osassa huoneista ja pintamateriaalit ovat monin paikoin kuluneita. Rakennukseen ei ole suunnitteilla merkittäviä korjauksia lähivuosina. Kaarlenkatu 2:n tilat on vuokrattu vuonna 2001 yksityiseltä vuokranantajalta viraston akuutin tilatarpeen ratkaisemiseksi. Tila on alun perin ollut pankkisalina ja sittemmin videovuokraamona. Vuokrasopimus on määräaikainen ja päättyy vuonna Sopimuksen jatkuminen sen jälkeen on epävarmaa. Vuokranantaja ei ole teettänyt eikä aio teettää tiloissa riittäviä korjaustoimenpiteitä, joilla parannettaisiin sisäilman laatua, josta henkilöstö kärsii koko ajan. Ympäristökeskus on teettänyt omalla kustannuksellaan ilmanvaihtoon liittyneitä Hankesuunnitelma, laatinut HKR-Rakennuttaja / RiL

8 Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimitalo Viikkiin 3/23 korjaustoimenpiteitä, jotta on voitu taata henkilöstölle kohtuullisen terveelliset työskentelyolosuhteet. Helsingin yliopiston ympäristötieteet toimivat tällä hetkellä osoitteessa Latokartanonkaari 3. Nykyiset toimitilat ovat teknisen elinkaareensa loppuvaiheessa ja Helsingin yliopistolla on tarve ratkaista ympäristötieteiden sijoittuminen pitkällä aikavälillä. Ympäristötieteet kuuluvat hallinnollisesti biotieteiden tiedekuntaan, bioja ympäristötieteiden laitokseen, jonka tilat ovat pääosin sijoittuneet Viikinkaaren varrella sijaitseviin rakennuksiin. Myös bio- ja ympäristötieteiden laitoksen muilla oppiaineilla on työhuonetarpeita täydentämään Biokeskuksen laboratoriopainotteisia toimitiloja. 4 TOIMINNAN KUVAUS 4.1 Toiminta nykyisin Ympäristökeskus on ympäristölautakunnan alainen asiantuntijavirasto, joka huolehtii lainsäädännössä ja ympäristötoimen johtosäännössä määritellyistä tehtävistä. Ympäristökeskuksen perustehtäväksi on strategiatyö määritellyt (Strategiatyöryhmän raportti ) mm. seuraavaa: Ympäristöalan moniosaamista Viikissä Ympäristön ja luonnon huomioon ottaminen päätöksenteossa Ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäiseminen valvonta- ja asiantuntijaviranomaisena Kaupunkilaisten ja yritysten ohjaaminen ja motivoiminen ympäristövastuulliseen toimintaan Asuinympäristöjen ja elintarvikkeiden turvallisuudesta sekä lemmikki- ja hyötyeläinten hyvinvoinnista huolehtiminen Ympäristötiedon tuottaminen ja välittäminen Ks. Liite 2, Helsingin ympäristökeskuksen organisaatio Ks. Liite 16, Strategiaa. Viraston vakanssimäärä on tällä hetkellä 133. Vakanssimäärä kasvaa hallitusti tulevina vuosina. Tämän lisäksi virastossa työskentelee säännönmukaisesti 5-10 henkilöä määräaikaisissa työsuhteissa ilman vakanssipohjaa ja opiskelijoita on työharjoittelussa samanaikaisesti noin 3-5 henkilöä. Eri toimipisteiden välisen hajasijoituksen lisäksi yksiköiden sisäinen hajasijoittuminen vaikeuttaa sekä yksiköiden välistä että yksikön sisäistä päivittäistä työtä, tuottaa tehottomuutta ja synnyttää päällekkäisten toimintojen ja järjestelmien tarvetta. Hajasijoituksen lisäksi toimintaa haittaavana ongelmana on ollut merkittävä tilanahtaus. Useat työntekijät työskentelevät kaksistaan 13 m 2 :n työhuoneessa, vaikka työ vaatii hyvin usein keskittymistä ja rauhallisia työskentelyolosuhteita. Lisäksi nykyisissä toimitiloissa ei ole riittävästi pienpalaveri- ja kokoushuoneita. Tilanahtaus on aiheuttanut tehottomuutta työntekoon ja heikentänyt henkilöstön fyysistä ja psyykkistä työhyvinvointia. Kokous- ja pienpalaverihuoneiden puute on johtanut siihen, että kokouksia pidetään epätyydyttävissä tiloissa ja ko. tiloja on jouduttu vuokraamaan muualta. Tästä aiheutuu ylimääräistä liikkumistarvetta, tehotonta työajan käyttöä sekä ylimääräisiä liikkumis- ja vuokrakustannuksia. Hankesuunnitelma, laatinut HKR-Rakennuttaja / RiL

9 Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimitalo Viikkiin 4/ Toiminta hankkeen toteutumisen jälkeen Ympäristökeskuksen sijoittuminen Viikkiin uudisrakennukseen mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja keskittämisen monella tavalla. Ympäristökeskuksen vasta valmistunut strategiatyö rakentuu vahvasti Viikkiin muuton pohjalle. Kansallisesti arvokkaan Viikki - Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen läheisyys tukee ympäristökeskuksen ja sen toimitalon tunnettavuutta sekä tarjoaa monipuolisen vierailukohteen kävelymatkan päässä virastosta. Helsingin yliopiston ympäristötieteiden ja muidenkin bio- ja ympäristötieteiden tutkijoiden sijoittuminen samaan rakennukseen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa mahdollistaa vuorovaikutuksen ja kiinteän yhteyden ympäristöhallinnon ja ympäristötieteiden tutkimuksen välillä Toimintaedellytykset Toteutettavat ratkaisut tukevat ympäristökeskuksen imagoa edistyksellisenä toimijana ja haluttuna työnantajana. Tällä on suuri merkitys henkilöstön rekrytointiin tulevina työvoimapulan aikoina. Ympäristökeskuksen toimintaan kuuluu säännöllinen valvonta- ja tarkastustoiminta koko Helsingin alueella ja tämä edellyttää suurelta osalta henkilökuntaa päivittäistä liikkumista. Tähän tehtävään Viikin maantieteellinen sijainti soveltuu hyvin. Asiakaspalvelun kannalta tärkeässä asemassa tulee olemaan sähköisen asioinnin kehittäminen, viraston toimiminen keskustan yhteispalvelupisteessä ja neuvontatoiminnan kehittäminen kaikkia asiakasryhmiä tasapuolisesti palvelevaksi. Viraston sisäisen toiminnan järjestäminen uusissa, ajanmukaisissa tiloissa suunnitellaan huolellisesti. Tavoitteena on yhteistyön edistäminen ja yksikkörajojen minimoiminen. Toimitilojen suunnitteluratkaisujen tavoitteeksi on asetettu mm. tiedonkulun parantaminen ja osaamisen kehittymisen vahvistaminen parantamalla ja mahdollistamalla luontevan ja myönteisen vuorovaikutuksen syntymisestä yli organisatoristen reviirirajojen. Viikin uusi toimitalo tulee tarjoamaan nykyistä olennaisesti paremmat mahdollisuudet vierailuryhmien (mm. opiskelijat, koululaiset) vastaanottamiseen ja näyttelytoiminnan järjestämiseen Sidosryhmä- ja alueyhteistyö Sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen Viikkiin sijoittuminen tuo uusia mahdollisuuksia. Ympäristökeskuksen ja yliopiston ympäristötieteiden kannalta keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat: Evira Helsingin yliopiston eri tiedekunnat Helsingin yliopiston eläinsairaala Pääkaupunkiseudun kuntia palveleva löytöeläintalo Gardenia Helsinki Hankesuunnitelma, laatinut HKR-Rakennuttaja / RiL

10 Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimitalo Viikkiin 5/23 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sijaitsevat kaikki Viikin alueella, mikä avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ja näkymiä kehittää yhteistyötä ko. tahojen kanssa. Näiden lisäksi Helsingin ympäristökeskukselle keskeinen yhteistyökumppani Suomen ympäristökeskus suunnittelee sijoittumista Viikin alueelle. Helsingin kaupunkiin liitettävä Sipoon alue, siellä olevat ja sinne tulevat toiminnot sekä olosuhteet vaikuttavat ympäristökeskuksen valvontatoimen alueelliseen painottumiseen merkittävästi. Viikistä katsottuna tulevat valvonta- ja tarkastuskohteet sijaitsevat maantieteellisesti lähempänä virastoa viraston nykyiseen sijaintiin verrattuna. Tästä syntyy selkeitä toiminnallisia säästöjä. Pääkaupunkiseudun yhteistyö tiivistyy tulevina vuosina huomattavasti. Tässä suhteessa Helsingin ympäristökeskuksen näkökulmasta Vantaan kaupunki on keskeinen yhteistyökumppani. Samoin kuin edellä on todettu Sipoon alueliitoksen vaikutuksista, tulee ympäristökeskuksen sijoittuminen Viikkiin vaikuttamaan positiivisesti PKS-yhteistyön edellytyksiin Ympäristöasiat Ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto ovat asettaneet tavoitteekseen toimia esimerkkinä ympäristöasiat hyvin syvällisesti huomioivassa rakentamisessa ja toimitilojen käytössä. Tämän mukaisesti kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisen rakentamisen periaatteet on kirjattu suunnittelutavoitteiksi. Ks. Liite 13, Promise raportti. Näihin periaatteisiin kuuluvat mm. energiansäästömahdollisuuksien maksimaalinen hyödyntäminen, käytettyjen materiaalien ekologisuus ja kestävyys sekä kierrätettävyys, rakennus- ja sisustusmateriaalien valinta Terve talo periaatteita soveltaen ja uusimman aurinkoenergia-, ilmastointi- ja taloautomatiikkateknologian hyödyntäminen uuden toimitalon toteutuksessa ja käytössä pitkällä aikavälillä. 5 TEKNISET LÄHTÖKOHDAT 5.1 Matalaenergiarakentamisen lähtökohtia Tavoitteeksi asetettiin rakentaa aiemmin koetelluilla, hyväksi ja toimiviksi havaituilla järjestelmillä mahdollisimman vähän energiaa ja vettä kuluttava energiapihi rakennus. Matalaenergiaperiaatteiden ja kestävän kehityksen mukaiseen ratkaisuun voidaan päästä kohtuullisilla kustannuksilla ottamalla ympäristötavoitteet huomioon mahdollisimman laajasti, kattavasti ja kokonaisvaltaisesti. Rakennuksen energiankulutuksen tavoitteeksi on hankkeessa asetettu energiantehokkuusluokkaan A+ eli 70 kwh/m2,a (lämmitys + jäähdytys + sähkö). Hankesuunnitelma, laatinut HKR-Rakennuttaja / RiL

11 Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimitalo Viikkiin 6/23 Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on hankesuunnitteluvaiheessa käytetty Promise,rakennusten ympäristövaikutusten arviointi -työkalua tavoitteenasettelun selkeyttämiseksi ja määrittelemiseksi. Ko. tavoitteenasettelu siirtyy sellaisenaan luonnos- ja toteutussuunnitteluvaiheeseen jatkosuunnittelun lähtökohdaksi. Suunnitteluvaiheessa voidaan seurata, miten suunnittelussa on onnistuttu vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin. Urakkalaskentasuunnittelun yhteydessä menetelmällä voidaan asettaa lopulliset tavoitteet rakennuksen toteutukselle ja ylläpidolle. Ks. Liite 13, Promisen yhteenvetoraportti. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkökulutus minimoidaan valitsemalla matalapainehäviöiset koneet ja järjestelmät (patterien, suodattimien, LTO-laitteiden painehäviöt). Ilmastointikoneiden SFP -luvut, lämmöntalteenottoratkaisut ja laitemitoitukset optimoidaan. Rakennukseen rakennetaan jäähdytysvesijärjestelmä, joka käyttää sähköä vain kylmän liuoksen pumppaamiseen ja ottaa tarvitsemansa jäähdytystehon porakaivoista. Jäähdytysjärjestelmän pumppujen sähkö voidaan tuottaa aurinkopaneeleilla. 5.2 Sisäilman laatu lähtökohtana Sisäilmastoluokituksen mukainen sisäilmastoluokka on toimisto- ja neuvottelutilojen osalta S2. Rakennustöiden puhtausluokka on P1 ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka on P Kestävän kehityksen periaatteet Kaikki lvi-laitteet valitaan elinkaaritaloudellisesti ja lvi-järjestelmiin suunnitellaan tarpeenmukaisen käytön mahdollistavat ohjaukset ja säädöt. Kaikki materiaalit valitaan kestävän kehityksen periaatteilla, kuten myös kiinto- ja irtokalusteet ja toimistolaitteet. Ks. Liite 13, Promise raportti 6 LAAJUUS JA TILAOHJELMA 6.1 Tilat nykyisin Ympäristökeskuksen nykyiset toimitilat sijaitsevat kolmessa osoitteessa: HELSINGINKATU 24 vuokratut m2 vuokra /v 1. kerros kerros kerros yht m2 yht ,00 Helsinginkatu 22 vuokratut m2 vuokra /v Hankesuunnitelma, laatinut HKR-Rakennuttaja / RiL

12 Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimitalo Viikkiin 7/ ,00 Viipurinkatu 2 vuokratut m2 vuokra /v 2. kerros ,00 5. kerros ,00 YHTEENSÄ ,00 Lisäksi pysäköintipaikat: Helsinginkatu 24:ssä 8 kpl 2.986,00 /v Viipurinkatu 2:ssa 10 kpl ,00 /v Vuokrasopimusten perusteella nykyinen vuokra-ala on yhteensä m2. Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden nykyiset toimitilat sijaitsevat osoitteessa Latokartanonkaari 3 ja ovat vuokra-alaltaan n. 750 m2. Tämän lisäksi Helsingin yliopiston tarkoituksena on hankkeen yhteydessä siirtää Ympäristötieteiden läheisyyteen Bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnan sellaisia tutkimushankkeita, jotka hyötyvät läheisyydestä Ympäristötieteisiin ja Ympäristökeskukseen. Näiden hankkeiden tilantarve on 750 m2 vuokrattavaa huoneistoalaa. 6.2 Ehdotetun ratkaisun mukaiset tilat Teoreettinen tilantarpeeksi ympäristökeskukselle ja yliopistolle saatiin yhteensä ohm2. Ks. Liite 7, teoreettinen tilaohjelma. Esitetyn luonnosratkaisun ja tilaohjelman mukainen bruttoala on noin brm 2 ja huoneistoala on noin htm 2. Ratkaisu tuottaa noin m 3 volyymin rakennusmassalle. Koska ko. tontin rakennusoikeus on kem 2, joudutaan hakemaan asemakaavamuutosta. Kaavoittajan kanssa on pidetty neuvottelu, jossa on todettu, että tontin kohdalla asemakaavan muuttaminen tämän hankkeen tarpeiden ja aikataulun mukaan on mahdollista, ja kaavamuutostyö voidaan käynnistää kevään 2008 aikana. Tilankäyttö jakaantuu karkeasti yhteiskäyttöisiin tiloihin, joita ovat kokous- ja pienpalaverihuoneet, henkilöstön sosiaali- ja taukotilat, aulat ja varastot yms. tukitilat sekä työskentelytiloihin, jotka ovat 10m2:n henkilötyöhuoneita sekä ko. moduulin kerrannaisia. 6.3 Vaihtoehtoiset toteutustavat Hanke on tutkittu uudisrakennuksena ja matalaenergiatoteutuksena vaihtoehtoiset toimitilat, ks. kohta 3.1 Hankkeesta tehdyt päätökset. 6.4 Luonnossuunnitelma Hankesuunnitelma, laatinut HKR-Rakennuttaja / RiL

13 Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimitalo Viikkiin 8/23 Hankesuunnitelmavaiheessa rakennuksesta laadittiin 3D tietomallimuotoisia luonnoksia, joiden avulla voitiin tutkia hankkeen kaupunkikuvallisia piirteitä, matalaenergiatavoitteita ja Ympäristökeskuksen organisaation strategisten tavoitteiden mukaisia ratkaisuja. Tietomallin avulla on tutkittu ja havainnollistettu myös rakennuksen kaupunkikuvallisia ominaisuuksia ja asemaa Viikin tiedepuiston julkisivuna ja porttirakennuksena. Rakennuksen toiminnallisen suunnittelun ja tilasuunnittelun perusteita on kuvattu kohdissa 8.1 ja 8.2. Rakennettava tontti sijaitsee kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävällä paikalla. Se muodostaa merkittävän osan tiedepuiston sisääntulon julkisivua rakennusrivistön päätteenä ja vastapäätä Gardeniaa. Ks. Liite 8, tilankäyttökaaviot. Ks. Liite 9, tontinkäyttövaihtoehdot. 7 RAKENNUSPAIKKA JA RAKENTAMISKELPOISUUS 7.1 Hankkeen sijainti ja kaupunkikuva Rakennettava tontti 4 kuuluu Viikin kaupunginosan kortteliin 36190, joka muodostaa osan Viikin tiedepuiston eteläreunasta. Kortteli on maisemallisesti merkittävällä paikalla avoimen peltoalueen reunassa. Sen länsi- ja kaakkoispuolella on asuinkortteli ja tiedepuiston keskeiset julkiset puistot: Latokartanon päärakennus ympäristöineen ja Gardenia. Tontti Nro Tontin omistus Rakennettavan tontin omistaa valtio / Senaatti Kiinteistöt. Helsingin kaupungin ja valtion välisessä maankäyttöä käsittelevässä kokouksessa (2008) tontin tulevaa Hankesuunnitelma, laatinut HKR-Rakennuttaja / RiL

14 Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimitalo Viikkiin 9/23 käyttöä on käsitelty. Senaatti kiinteistön edustajia on informoitu hankkeesta (2008). 7.3 Selvitys asemakaavasta Alueelle on laadittu asemakaava nro 10730, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Asemakaavan mukaisesti tontille 4 voidaan rakentaa 5000 kem 2 toimistorakennus ja tontille 3 samoin 5000 kem2 toimistorakennus. 7.4 Rakennuslupa-asiat Hankesuunnitelmaluonnoksen mukainen ratkaisu poikkeaa asemakaavasta mm. laajuuden (kerrosala, kerrosluku, räystäskorkeus) osalta. Rakennusluvan myöntäminen luonnoksen mukaiselle rakennukselle edellyttää asemakaavamuutosta. 7.5 Liikenne ja pysäköinti Tontille voidaan ratkaisusta riippuen sijoittaa maantasoon autopaikkaa. Tarvittavat lisäpaikat tulisi asemakaavamuutoksessa osoittaa korttelin pohjoisreunaan toteutettavaan pysäköintitaloon. Ajo tontilla oleville autopaikoille tapahtuu Viikinkaarelta tontilla 3 olevan rasitteen perusteella. 7.6 Kunnallistekniikka Rakennus liitetään Helsingin Energian kaukolämpöverkostoon ja Helsingin Veden vesijohtoverkostoon. Sprinklerijärjestelmä liitetään omalla syöttöjohdollaan Helsingin Veden vesijohtoverkostoon. Sprinklerivesilähteen ominaisuudet ovat riittävät. Rakennusta ei voida liittää Helsingin Energian kaukojäähdytysverkostoon, koska kaukojäähdytystä ei ole Viikissä tarjolla. Jäte- ja sadevesiviemärit liitetään Helsingin Veden viemäriverkostoihin. Jätevesiviemärin liitoskorkeus ja padotuskorkeus Sadeveden liitoskorkeus ja padotuskorkeus Sprinklerijärjestelmän koestusviemäri liitetään viettoviemärinä sadevesiviemäriverkostoon. Rakennus liitetään Helsingin energian pienjänniteverkkoon omana liittymänään. Yleisiin tietoverkkoihin liitytään käyttäjien operaattorivalintojen mukaisesti. 7.7 Perustamisolosuhteet Kellarikerroksen rakentaminen tontille on erittäin epäedullista alueen paineellisen pohjaveden ja heikkojen perustamisolosuhteiden vuoksi. Esitetyissä tontinkäyttövaihtoehdoissa ei ole kellarikerrosta. Ks. Liite 3, Kustannusyhteenveto erittely sivu 2. Hankesuunnitelma, laatinut HKR-Rakennuttaja / RiL

15 Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimitalo Viikkiin 10/23 Rakennus perustetaan teräsbetonisten tukipaalujen (300x300) varaan. Paalupituudet vaihtelevat välillä 18 m.. 27 m. Piha- ja liikennealueet on syvästabiloitava. Syvästabiloinnin osuus tontin pinta-alasta on 50-60%. Tarvittaessa voidaan lisäksi käyttää kevytsoraa tontin muodoista riippuen. Syvästabiloinnin arvioidut kustannukset ovat noin /m2. Putkijohdot, kaapelit sekä kaivot perustetaan ontelolaatan välityksellä paalutuksen varaan. Arvioitu paalumäärä on noin 30 kpl. Paalujen yläpäästä teräkset paljastetaan 400 mm matkalta, ontelolaattoja on 12 kpl (hl=265 l=5000) ja teräsbetonianturoita on 15 kpl (400x600x1500 terästys 60 kg/m3). Viite: HKR Geotekniikka / Rakennettavuusselvitys K36190T (Osmo Korhonen), GEO LAATUTASO 8.1 Toiminnallinen laatutaso Tilasuunnittelu Rakennuksesta on laadittu hankesuunnitteluvaiheessa luonnosmainen ratkaisuehdotus, jossa kaikki kerrokset ovat samaa paloaluetta. Kerrostasojen välille on avattu vaihtelevia luonnonvaloa hyödyntäviä valokuiluja ja näkymäaukkoja. Tämä tekee työtiloista valoisia, mielenkiintoisia ja inspiroivia sekä parantaa organisaation sisäistä ja ulkoista muuntautumiskykyä, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vuorovaikutusta. Rakennuksen arkkitehtuuri on suunniteltu palvelemaan ja tukemaan ensisijaisesti talossa päivittäin työskenteleviä henkilöitä. Rakennuksen ratkaisu ei painotu edustuksellisuuteen esimerkiksi pääaulassa ja kokoustiloissa vaan viestii tiloja käyttävän työyhteisön tavoitteita ja strategiaa ympäristöasioissa ja energiansäästössä Kokoontumistilat Rakennuksen sisääntulokerrokseen on sijoitettu sisäänkäynnin välittömään yhteyteen näyttelytilaa ja myös yleisölle avoin pieni kahvio, monitoimitila ja osa kokoustiloista. Tiloja yhdistämällä saadaan yksi suuri kokoustila, johon mahtuu n. 150 ihmistä ympäristökeskuksen yhteisissä tilaisuuksissa. Nämä tilat ovat helposti sekä talon oman väen että ulkopuolisten käytettävissä. Osa kokoustiloista on sijoitettu kerroksiin, erityisesti ylimpään 5.kerrokseen, jossa ne ovat kaikkien käytettävissä sisäisiin palavereihin. Kattoterassille voidaan sijoittaa mm. ympäristötekniikkaan liittyviä mittalaitteita, aurinkokennoja ym. myös niiden toiminnan esittelemiseksi helposti. Yliopiston tilat on esitetty sijoitettaviksi 2.kerrokseen. Kaikkiin kerroksiin esitetään sijoitettavaksi 1-2 henkilökunnan taukotilaa, joita eri yksiköt voivat käyttää myös omiin epävirallisiin palavereihinsa. Hankesuunnitelma, laatinut HKR-Rakennuttaja / RiL

16 Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimitalo Viikkiin 11/ Työtilat Rakennuksen tilat tulee suunnitella siten, että Ympäristökeskuksen työtiloista noin 140 työpistettä sijoittuu yksittäishuoneisiin, joita voidaan yhdistää isommiksi työtiloiksi tai jättää avoimeksi toimistoksi. Tila- ja rakenneratkaisun tulee mahdollistaa joustavat organisaatio- ja tilamuutokset rakennuksen koko elinkaaren aikana. Avotilatyöpisteiden, yhteensä noin 20 kpl, läheisyyteen tulee sijoittaa palaveritiloja sekä rauhallisen työn osoitteettomia (eli työhuoneella ei ole nimettyä haltiaa) huoneita. Yksittäishuoneiden sijoittelussa tavoitteena on välttää ahtaita ja pitkiä käytäviä. Huoneet tulisi suunnitella modulaarisesti siten, että myöhemminkin voidaan tehdä helposti 10m 2, 20 m 2 ja 30 m 2 huoneita. Huoneiden muoto on syytä valita siten, että työpisteen lisäksi huoneeseen mahtuvat tarvittavat, matalahkot säilytyskalusteet ja 1-2 asiointituolia. Ks. Liite 8 b, Mallihuone Tukitilat Henkilökunnan sosiaalitilat, kahvilan keittiö, jätetila ja keskitetyt varastotilat sekä maastotyön edellyttämät huoltotilat sijoitetaan sisääntulokerrokseen siten, että niistä on välitön yhteys lastaus- ja paikoitusalueelle. Kuntosali ja löylyhuone sijoittuvat henkilökunnan pukutilojen yhteyteen maantasokerroksessa. Käsikirjasto tulee sijoittaa keskeisesti työtilojen suhteen. Käsikirjasto on yhteinen informaatio- ja työtila, jonne kootaan keskitetysti haku- yms. teokset, julkaisut, lehdet jne. kaikkien työntekijöiden käyttöön. 8.2 Tekninen laatutaso Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtisuunnittelussa tavoitteena on optimaalinen tilatehokkuus ja tilajoustavuus sekä mahdollisimman suppea ulkovaippa. Näiden tekijöiden vaikutus kertautuu säästöinä sekä rakennuskustannuksissa että käyttö- ja ylläpitokustannuksissa. Minimoituun vaippaan on mahdollista päästä suunnittelemalla syvärunkoinen rakennus, joka kuitenkin käyttää tehokkaasti luonnonvaloa kattoikkunoiden ja rungon läpi kulkevien valokuilujen kautta. Rakennuksen valaistusjärjestelmä suunnitellaan siten, että se osaa säätää luonnonvalon määrän mukaan valaistustehoa ja siten energiankulutusta ja lämmöntuottoa. Rakennus varustetaan sprinklerilaitteistolla, jonka ansiosta kaikki tilat voivat olla samaa paloaluetta. Tällä saavutetaan säästöä ilmanvaihtolaitteiston kustannuksissa ja rakenteiden palomitoituksissa. Samoin etuna ovat rakennukseen tulevat sisätilamuutokset sen elinkaaren aikana, jotka voidaan toteuttaa edullisemmin. Paloaluerajojen puuttuessa rakennuksen kerrosten välille voidaan vapaammin avata näkö- ja kulkuyhteyksiä, mikä on rakennuksessa toimivan, voimakkaasti kehittyvän organisaation kannalta merkittävä etu. Hankesuunnitelma, laatinut HKR-Rakennuttaja / RiL