Nuorten autistien asumis- ja työvalmennuskokeilu Kuopion seudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten autistien asumis- ja työvalmennuskokeilu Kuopion seudulla"

Transkriptio

1 Nuorten autistien asumis- ja työvalmennuskokeilu Kuopion seudulla LOPPURAPORTTI A. Backman U M. Haapalainen V. Kröger

2 2 SISÄLLYS JOHDANTO 4 1 PROJEKTIN KÄYNNISTYMINEN Muuttovalmennus kesällä PROJEKTIN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Ryhmäkoti Kukkula Toimintakeskus 7 3 PROJEKTIN YLEISET TAVOITTEET Louhumäen malli Perhetyö Sidosryhmien yhteistyö Autismikoulutus Kauvas Kantoisesti - koulutus 10 4 ENSIMMÄISEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Kommunikaatio Yksilölliset toimintasuunnitelmat Työtaitojen kartoitus Asumisvalmennus ja omatoimisuustaidot Henkilökuntaan ja toimintaympäristöön orientoituminen 12 5 TOISEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Työtoiminta Vapaa-aika Sosiaalinen vuorovaikutus Kommunikaatio 15 6 KOLMANNEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 15 7 PROJEKTIN TOIMINNAN ARVIOINTI Asiakaspalaute Asiakkaan toimintakyvyn arviointi Asiakkaan toiminnan päivittäinen seuranta Omaisten palautteet Koulutus- ja tutkimusohjelma Henkilökunnan itsearviointi 19 8 TULOKSIA Toimintakykyarviointien vertailua projektin ajalta Toimintakykyarviointien tarkastelua suhteessa 23 projektin vuosittaisiin painopistealueisiin

3 3 8.3 Toimintakeskuksen yksi-yhteen ohjauksen näkyvyys 24 arvioinneissa 8.4 Asiakaiden toimintakyvyn kehittyminen 24 AAPEP- toimintakykyarviointien mukaan 9 JOHTÖPÄÄTÖKSET 9.1 Avotyö ja työtoiminta Sosiaalinen vuorovaikutus ja ryhmäytyminen Louhumäen malli Työ- ja päivätoiminnan toteutusmalli Yksilöllisyyden merkitys Resurssien merkitys Ryhmäkotiasumisen mahdollisuudet ja haasteet Projektin jälkeen 34 LÄHDE LIITTEET

4 4 JOHDANTO KAUVAS KANTONE - projektin tavoitteena oli nuorten aikuisten autistien asumisen sekä päivä- ja työtoiminnan järjestäminen sekä asiakaskohtaisten toimintamallien löytäminen ja kehittäminen yksilöllisen ohjaamisen avulla. Projekti alkoi kesällä 2002 ja päättyi kesällä 2005 ja se kytkettiin väliaikaiseksi osaksi Savon vammaisasuntosäätiön Louhumäen palvelukotitoimintakeskuksen toimintaa. Projektin keskeisinä tavoitteina oli asiakkaiden itsenäisyyden lisääminen ja taitojen kehittäminen. Projektin aikana etsittiin asiakkaalle mahdollisuuksia ja keinoja vaikuttaa omaan elämäänsä. Projektin perustana oli asiakaslähtöisyys, jolloin toiminnan tavoitteet lähtevät asiakkaan yksilöllisistä tarpeista. Projektin jokaisella toimintavuodella oli omat painotusalueensa. Ensimmäisenä vuonna keskityttiin kommunikaation kartoitukseen ja kehittämiseen sekä omatoimisuustaitojen harjaannuttamiseen. Toisena vuonna painotettiin vapaa-ajan toimintojen harjoittelemista ja työtoimintoja. Kolmantena vuonna syvennyttiin jo opittuihin taitoihin ja suunniteltiin asiakkaiden tulevaisuutta projektin jälkeen. Keväällä 2005 tehtiin myös projektin loppuarviointi. Koulutus- ja tutkimusohjelman koko projektin ajalta laati Honkalampisäätiön kliinisestä tutkimus- ja kuntoutusyksiköstä (AKIVA) dosentti Tero Timonen ja konsultoiva erityisopettaja Merja Hyytiäinen, jotka myös seurasivat ja arvioivat projektin toimintaa. Projektin aikana luotiin Louhumäen malli, joka toimii tulevaisuudessa asumis ja päivätoimintapalveluiden järjestämisen mallina Louhumäen palvelukoti-toimintakeskuksessa. Seurantojen ja arviointien (mm. AAPEP, PEP-R) avulla saatujen tulosten mukaan suurimmalla osalla projektin asiakkaista toimintakyky ja taidot kehittyivät projektin aikana. Muun muassa kommunikaatio-, työ- ja sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot nousivat joidenkin asiakkaiden kohdalla merkittävästi. Tähän voidaan olettaa vaikuttaneen ohjausresurssit, henkilöstön jatkuva koulutus, asiakkaiden kykyjen mukaiset toiminnat ja tavoitteet, strukturoitu ympäristö ja vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttö. Projektin vaikuttavuudesta ja toiminnasta koottiin tietoa myös omaisilta ja henkilökunnalta kyselyiden ja palautteiden avulla. Merkittävimpänä seurannan välineenä oli kuitenkin suora asiakaspalaute, joka vaikutti toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Projektin aikana selvisi riittävien resurssien tärkeys autismikuntoutuksessa, jotta saadaan positiivisia tuloksia aikaiseksi. Resurssit tulee huomioida niin työ- ja päivätoiminnassa kuin myös asumisessa. Asumisessa on myös otettava huomioon tilapäisasuminen; sen hyvät ja huonot puolet autismityössä. Merkittävää autismikuntoutuksessa on myös henkilökunnan kouluttautuminen sekä mahdollisuus konsultoivaan apuun tarvittaessa. Yhteistyö omaisten kanssa ja verkostoituminen muiden autismiasiantuntijoiden kanssa on tärkeää.

5 5 1 PROJEKTIN KÄYNNISTYMINEN Projekti alkoi toukokuussa 2002, jolloin työskentelyn aloitti projektivastaava (sosiaalialan ohjaaja). Projektivastaavan lisäksi projektissa työskentelee kaksi ohjaajaa (vajaamielishoitaja ja sosionomi amk). Työtiloina kesällä 2002 käytettiin Savon vammaisasuntosäätiön toimiston tiloja. Työhön perehdyttämisestä vastasivat säätiön johtaja, palvelujohtaja ja Louhumäen palvelukotitoimintakeskuksen esimies. Syyskuussa 2002 projekti siirtyi Louhumäen toimintakeskukseen, josta käsin se toimi toukokuun 2005 loppuun. Louhumäen palvelukoti-toimintakeskus sijaitsee Kuopiossa Petosen kaupunginosassa. Toimintakeskus aloitti toimintansa ja ensimmäiset asiakkaat muuttivat palvelukotiin viikolla 36. Projektin asiakkaat ovat iältään vuotiaita kuopiolaisia miehiä. Asiakkaat ovat kehitysvammaisia, autistisia tai omaavat autistisia piirteitä. Toimintakyvyltään ryhmä on varsin heterogeeninen. Asiakkaita Louhumäen autismiyksikköön tuli Vaalijalan kuntoutuskeskuksesta, perhekodista, säätiön toisesta palvelukodista sekä lapsuudenkodista. Yhtä asiakasta lukuun ottamatta kaikilla oli ollut ennen siirtoa jonkinlaista päivätoimintaa. Kesän 2002 aikana suunniteltiin ja toteutettiin asiakaskohtaisesti muuttovalmennukset ja laadittiin muuttoaikataulut yksilöllisesti, tutustuttiin asiakkaiden toimintoihin aikaisemmissa päivätoiminta- sekä asumisyksiköissä ja suunniteltiin omaohjaajuus sekä tehtiin kaluste- ja materiaalihankintoja. Kommunikaation suunnitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota. Jokaiselle asiakkaalle etsittiin sopiva kommunikaatiokeino, jonka harjoittelu aloitettiin heti toiminnan käynnistyttyä. Ennen toiminnan aloittamista oli suunniteltava toimintakeskuksen toiminnan sisältö. Tällöin laadittiin viikkojärjestykset asiakkaille aikaisempia tietoja hyväksikäyttäen, selvitettiin ja kartoitettiin muun muassa Petosen kaupunginosan tarjoamat palvelut sekä alustavasti mahdolliset avotyöpaikat. Projektiin liitettiin vaikuttavuutta arvioiva seurantatutkimus. Neuvotteluja käytiin yhdessä Kuopion yliopiston vammaistutkimusyksikön sekä Honkalampisäätiö/Kliininen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö/akiva-keskuksen kanssa. Päädyttiin Honkalampisäätiön tarjoamiin palveluihin, jotka kattoivat seurantatutkimuksen sekä konsultaation että koulutuksen. 1.1 Muuttovalmennus kesällä 2002 Muuttovalmennus toteutettiin kesällä 2002 ennen asiakkaiden muuttoa uuteen asumis ja toimintaympäristöön. Muuttovalmennuksen tavoitteena oli edistää Louhumäkeen muuttavan asiakkaiden jouhevaa siirtymistä uuteen asumis- ja päivätoimintaympäristöön. Muuttovalmennukseen osallistuivat asiakkaan lisäksi, hänen omaisensa, nykyinen kuntoutushenkilökunta sekä tuleva Louhumäen henkilökunta. Muuttovalmennus varmentaa asiakkaan hyvinvoinnin jatkumisen uudessa toimintaympäristössä. Tietoja asiakkaasta

6 6 kerättiin projektin laatimaan esitietolomakkeeseen (LIITE 1). Muuttovalmennuksesta on raportoitu tarkemmin projektin väliraporteissa. Muuttovalmennuksen osa-alueet olivat seuraavanlaiset: Asiakastapaamiset Kotikäynnit ja perhetapaamiset Aikaisempaan päivätoimintaan tutustuminen Ryhmätapaamiset Kuntoutuspalaverit Muuttovaiheen yksilöllinen toimintasuunnitelma 2 PROJEKTIN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Projekti liittyi kiinteästi Savon vammaisasuntosäätiön Louhumäen palvelukotitoimintakeskuksen toimintaan. Louhumäen palvelukodin ryhmäkoti Kukkula tarjosi projektin neljälle asiakkaalle asumispalveluja. Toimintakeskus järjesti päivätoimintaa seitsemälle asiakkaalle, joista kolme tuli päivätoimintaan Louhumäen ulkopuolelta. 2.1 Ryhmäkoti Kukkula Ryhmäkodissa asui projektin alusta asti neljä projektin asiakasta vakituisesti. Lisäksi yksi huone oli varattu tilapäiseen asumiseen, joka oli keskimäärin noin 10 päivää kuukaudessa käytössä. Käyttäjät ovat kuopiolaisia kehitysvammaisia sekä autisteja. Projektin asiakkaat eivät käyttäneet tilapäisasumispalveluja. Ryhmäkoti Kukkulan käyttöpäivien määrät olivat projektin aikana seuraavat: V V Tammimaaliskuu 2005 Ennuste v Käyttöpäivät Asiakkaita keskimäärin/päivä 4,2 4,2 4,2 4,2 OOsa as Osa asiakkaista vietti lomat omaistensa luona, joka alensi käyttöpäivien

7 7 keskiarvoa. 2.2 Toimintakeskus Toimintakeskuksen päivätoimintaan osallistuivat kaikki seitsemän projektin asiakasta. Projektiin osallistuvien asiakkaiden toiminnan ohjaus toteutettiin Louhumäen toimintakeskuksesta käsin. Toimintakeskuksen käyttöpäivät ja asiakasmäärät keskimäärin olivat projektin aikana seuraavat: V V Tammimaaliskuu 2005 Ennuste v Käyttöpäivät Asiakkaita keskimäärin/päivä 6,5 6,3 6,7 7,4 Käyttöpäivien keskiarvoa alensi asiakkaiden kesälomat. Toimintakeskuksen henkilökunnan vuosilomien aikana päivätoimintaa järjestettiin ryhmäkodissa asuville asiakkaille. Lähes kaikilla projektin asiakkailla toiminta jatkui läpi projektin viitenä päivänä viikossa. Yhden asiakkaan kohdalla käyttöpäivien määrää vähennettiin viidestä kolmeen vuoden 2004 aikana. Muutos tehtiin yhdessä perheen, erityisneuvolan ja toimintakeskuksen henkilökunnan kanssa. Muutoksen syynä oli vähäinen toimintakeskuksen toimintapäivien käyttö. Vapautuneiden päivien tilalle erityisneuvola ehdotti asiakasta työharjoitteluun kerran viikossa. Kevään 2004 aikana toimintakeskuksessa oli kaksi asiakasta työharjoittelussa. Vuoden 2005 alusta toimintakeskuksen palveluita käytti yhdeksän asiakasta. Kuusi asiakkaista kävi toiminnassa päivittäin ja kolmella asiakkaista on toimintapäiviä kahdesta

8 8 kolmeen päivään viikossa. Heistä kaksi on projektin ulkopuolisia asiakkaita. Toimintakeskuksen henkilöstöön tuli syksyllä 2004 uusi ohjaaja vakituisen ohjaajan siirtyessä muihin tehtäviin. Sijaisuus kesti projektin loppuun asti. Lisäksi yksi projektin ohjaajista siirtyi kokopäiväisistä tehtävistä osa-aikaiseksi projektityöntekijäksi, jolloin hänen vajaata työviikkoaan paikkasi palvelukodin ohjaaja. Tammikuussa 2005 myös toinen projektiohjaajista siirtyi osaaikaiseen työaikaan. 3 PROJEKTIN YLEISET TAVOITTEET 3.1 Louhumäen malli Yhtenä merkittävimpänä projektin tavoitteena oli luoda asumis- ja päivätoimintamalli autistisille henkilöille Kuopion alueella. Projektin aikana kehittyi ns. Louhumäen malli. Louhumäen mallia käsitellään enemmän kappaleessa Perhetyö Toiminnan käynnistämisvaiheeseen liitettiin perheille, projektihenkilöstölle, asiakkaiden kanssa silloin työskentelevälle henkilöstölle sekä tulevan Louhumäen palvelukoti-toimintakeskuksen henkilökunnalle suunnattu valmennusvaihe sekä Louhumäen uudelle henkilökunnalle koulutusta. Valmennusvaiheessa asiakkaan omaohjaaja pyrki olemaan kotikäynneillä mukana yhdessä palvelukodin johtajan ja erityisneuvolan työntekijän kanssa. Tällä menetelmällä pyrittiin mahdollisimman helppoon ja turvalliseen siirtymiseen edellisestä asuin- ja/tai työpaikasta Louhumäkeen. Kotikäyntien avulla tutustuttiin tuleviin asiakkaisiin ja kerättiin esitietoja heistä. Esitietolomakkeissa tiedusteltiin henkilötietojen lisäksi muun muassa tulevan asiakkaan tämänhetkistä terveydentilaa, omatoimisuutaitoja, kommunikaatiotaitoja, motoriikkaa, sosiaalista vuorovaikutusta, aiempia päivätoimintoja, harrastuksia ja tavoitteita sekä toiveita. Vanhempien mukana olo projektissa oli hyvin perhekohtaista. Tiedonkulku kodin ja Louhumäen välillä tapahtui reissuvihkojen, sähköpostin, puhelimen tai nauhurin välityksellä jopa päivittäin. Tietoa vaihdettiin toimintakeskuksen ja palvelukodin välillä raportin annon muodossa iltapäivällä, kun asiakkaat saatettiin kotiin. Vanhemmilla on ollut mahdollisuus saada tarvittaessa konsultaatioapua projektin koulutuksesta ja konsultaatiosta vastaavilta erityisopettaja Merja Hyytiäiseltä sekä dosentti Tero Timoselta.

9 9 Asiakkaiden perheet ovat osallistuneet yksilöllisten toimintasuunnitelmien laatimiseen, jolloin on myös yhdessä pohdittu mahdollista kotonakin tapahtuvaa kuntoutusta perheen voimavarojen mukaan. 3.3 Sidosryhmien yhteistyö Kuopion kaupungin erityisneuvolan kanssa tehtiin yhteistyötä asiakkaiden käyttöpäivien ja kuntoutussuunnitelmien päivittämisessä. Projektihenkilökunta on käynyt esittelemässä Kuopiossa sijaitsevan Pohjantien koulun autismiluokkien Pohjantien vanhempien illassa projektia ja Louhumäen toimintakeskus-palvelukodin toimintaa. Projektin ohjausryhmään kuului edustajia Kuopion kaupungin kehitysvammahuollosta, Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, omaisjärjestöstä (Eijsveikeet ry.) sekä peruskoulun erityisopetuksesta. Ryhmä kokoontui projektin aikana noin neljä kertaa vuodessa. Ohjausryhmä oli tukena verkostoyhteistyössä ja tulevien tavoitteiden pohdinnassa sekä käytäntöjen kehittämisessä. Varsinkin projektin alkuvaiheessa Kuopion kaupungin erityisneuvolan rooli oli tärkeä, sillä projektin asiakkaiden sijoitukset ryhmäkotiin ja päivätoimintaa oli tehty heidän toimestaan. Tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat yritykset ja toimijat (lähikauppa, yliopisto, kirjasto, säätiön toimisto), jotka tarjosivat avotyötoimintoja projektin asiakkaille. Louhumäen palvelukoti- ja toimintakeskus on mukana valtakunnallisessa Aune-projektissa. Kenttä-Aune on työntekijä, joka työnsä puolesta on tekemisissä autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden kanssa ja/tai on perehtynyt autismin kirjoon ja kuntoutukseen. Yksikkö on kokonaisuudessaan kenttä - aunena, joka antaa tarpeen ja kysynnän mukaan asiantuntija-apua. 3.4 Autismikoulutus Projektin aikana sekä palvelukodin että toimintakeskuksen henkilökunta oli mukana kuukausittain järjestettävässä Akiva-keskuksen koulutuksessa ja konsultaatiossa, joka järjestettiin pääasiassa Louhumäellä. Koulutuspalvelut ostettiin Honkalampisäätiön kliiniseltä tutkimus- ja kuntoutusyksiköltä, joka myös laati koulutus- ja tutkimusohjelman autististen asumis- ja päivätoimintapalvelujen arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Akiva-keskuksen dosentti Tero Timonen ja konsultoiva erityisopettaja Merja Hyytiäinen kouluttivat ja konsultoivat keskimäärin yhtenä päivänä kuukaudessa. Akiva-keskuksen koulutuksen ja konsultaation aihesisällöt vuosien aikana: 1. Autismin ja Aspergerin tyypilliset piirteet 2. Toiminnallisen tason arvioinnit ja tavoitteen asettelu

10 10 3. Autismikuntoutuksen periaatteet 4. Struktuurin toimivuus arjessa 5. AAC - menetelmät itseilmaisun välineenä 6. Haasteellinen käyttäytyminen ja käyttäytymisanalyysin sovellukset 7. Arvot autismityön arjessa Projektin yhtenä tavoitteena oli Kuopion seudulla kehitysvammahuollon palveluissa työskentelevien ihmisten autistien kuntoutusta koskevien tietojen ja taitojen lisääminen. Ensimmäisenä vuonna ( ) keskityttiin säätiön sisäiseen koulutukseen. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Louhumäen palvelukoti-toimintakeskuksen henkilökunta oli mukana seuraavissa autismiin liittyvissä koulutuksissa: o o o o o o o o Autismikoulutus (Haukkarannan autismikeskus) Kehitysvammaisten kommunikaatio (Haukkarannan autismikeskus) Snoezelen (Työnosaamisverkosto) Haastava käyttäytyminen (Haukkarannan autismikeskus) Hämeenlinnan autismipäivät (Autismi- ja aspergerliitto) Haastava käyttäytyminen (Työnosaamisverkosto) Yhteisöhoito (Työnosaamisverkosto) Hallittu fyysinen rajoittaminen (Orient liikunta oy) Projektin toisena vuonna ( ) liittyvät koulutukset: henkilökunnan käymät autismiin o o o o Haastavan käyttäytymisen abc ja def (Kuopion kesäyliopisto) Porttikirja-koulutus (Honkalampisäätiön kliininen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö) Perhetyön koulutus (työnosaamisverkosto) Autismipäivät Paimiossa (Autismi- ja aspergerliitto) Kolmannen vuoden ( ) koulutukset autismiin liittyen: o o o o Akiva-kesäpäivät (Honkalampisäätiön Akiva-keskus) projekti-koulutus (Työnosaamisverkosto) Autismipäivät Seinäjoella (Autismi- ja aspergerliitto) Projektin järjestämä koulutuspäivä aikuisen autistisen henkilön asumisesta, työtoiminnasta ja jatko-opetuksesta Toimintakeskuksen henkilöstö vieraili kesäkuussa Autismisäätiön autistien toimitalossa, Tikkurilan autismiyksikössä sekä Keskuspuiston koululla. Projektihenkilöstö teki tutustumiskäynnin Jyväskylään yhdessä Pohjantien koulun erityisopettajan ja avustajan kanssa. Kohteina olivat Kalevankatu 10, jossa toteutetaan autististen nuorten jatko-opetusta sekä Viitaniemen koulun yläasteikäisten autismiluokka.

11 Kauvas kantoisesti - koulutus Projekti järjesti huhtikuun 2005 alkupuolella osallistujille maksuttoman Kauvas kantoisesti - koulutuspäivän, jossa aiheena oli nuoren aikuisen autistin jatkoopetus, työ- ja päivätoiminta sekä asuminen. Koulutuksesta ilmoitettiin Autismilehdessä sekä lähetettiin kutsuja sähköpostitse ja kirjeitse projektin yhteistyökumppaneille, kouluille, kehitysvammahuollon eri yksiköihin jne. lähinnä Kuopion alueella. Koulutukseen osallistui 65 henkilöä. Osallistujia olisi tullut enemmänkin, mutta tilojen vuoksi osallistujien määrä jouduttiin rajaamaan. Luennoitsijoina oli erityisopettaja Helena Haverinen Kuhankosken erityisammattikoulusta, palvelupäällikkö Janne Häikiö Autismisäätiöstä ja dosentti Tero Timonen Honkalampisäätiön kliinisestä tutkimus- ja kuntoutusyksiköstä. Koulutuspäivä oli projektin näkökulmasta onnistunut ja sen suosio yllätti. Tämänkaltaisille tilaisuuksille tuntui olevan tilaus ja eräänä tärkeänä päivän saavutuksena olikin autismialalla niin työskentelevien kuin myös autistien omaisten kokoontuminen yhteisen asian ympärille. Myös Kauvas Kantone projektin esittelyllä saatettiin projekti sekä Louhumäen palvelukoti-toimintakeskus autismipalvelujen tarjoajana laajan kuulijakunnan tietouteen. 4 ENSIMMÄISEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Kommunikaatio Ensimmäisen vuoden tärkeimpiä tehtäviä oli asiakkaiden kommunikaation kartoittaminen. Kommunikaatiotaitojen kartoittamiseen käytettiin AAPEPtoimintakykyarviointia, omaisten haastatteluja sekä konsultoivan erityisopettajan Merja Hyytiäisen puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation seurantalomaketta. Ensimmäisen vuoden aikana kaikille asiakkaille etsittiin jokin keino kommunikoida, jota lähdettiin tavoitteellisesti harjoittelemaan. 4.2 Yksilölliset toimintasuunnitelmat Projektin alussa laadittiin yksilöllisen toimintasuunnitelman kaavake (LIITE 2). Yksilölliset toimintasuunnitelmaan kirjatut kuntoutustavoitteet loivat pohjan projektissa mukana olevien asiakkaiden päivätoiminnan ja asumisen järjestämiseen. Niiden laatimiseen osallistuivat omaiset ja omaohjaajat asumisesta sekä toimintakeskuksesta. Yksilöllisissä toimintasuunnitelmissa kirjattiin pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet. Kaikille asiakkaille on tehty yksilölliset suunnitelmat. Projektiryhmä päätyi käyttämään yksilöllisen suunnitelman pohjana Autistien asumiseen ja työhön valmentavan koulutuksen teoksen mallia mukaillen omiin tarpeisiin (opetushallitus 2000). Ensimmäisen vuoden aikana kaikille toimintakeskuksen ja asumisen

12 12 asiakkaille saatiin laadittua suunnitelmat. Asiakkailla, jotka olivat palvelukodin ja toimintakeskuksen yhteisiä, oli käytössä yhteinen toimintasuunnitelma. 4.3 Työtaitojen kartoittaminen Toimintakeskuksessa oli tärkeää työtaitojen kartoittaminen. Näiden taitojen kartoittamiseen käytettiin AAPEP-toimintakykyarviointia. Arvioinnin perusteella on pyritty valitsemaan asiakkaille heidän taidoilleen sopivia ja motivoivia työtoimintoja toimintakeskuksessa sekä toimintakeskuksen ulkopuolelta. Kartoitusta tehtiin kokeilemalla erilaisia toimintoja kunkin asiakkaan kanssa. Ensimmäisen vuoden aikana saatiin paljon kokemuksia sopivista työtehtävistä ja toiminnoista, joita jatkossa harjoiteltiin. Työtoiminnan järjestämisessä hyödynnettiin myös asiakkaiden aikaisempien toimintayksiköiden tietoutta. 4.4 Asumisvalmennus ja omatoimisuustaidot Ryhmäkodissa painotettiin omatoimisuustaitojen harjoittelua ensimmäisen toimintavuoden aikana. Omatoimisuustaitojen kartoituksessa käytettiin hyväksi AAPEP-toimintakykyarviointia, jonka perusteella luotiin tavoitteet asumisvalmennukseen ja omatoimisuustaitojen harjoitteluun. Tavoitteet kirjattiin yksilölliseen toimintasuunnitelmaan. 4.5 Henkilökuntaan ja toimintaympäristöön tutustuminen Alussa tavoitteena oli luoda omaohjaajuusjärjestelmä, jossa kullakin asiakkaalla niin kodin kuin toimintakeskuksen puolella on kaksi omaohjaajaa huolehtimassa asiakkaan asioista. Projektin asiakkaiden sopeutumista uuteen asumis- ja toimintaympäristöön pyrittiin helpottamaan omaohjaajajärjestelmän avulla. Toimintakeskuksessa omaohjaaja vastasi asiakkaan päivien ohjauksesta ensimmäisten kuukausien ajan. Palvelukodissa kaksi omaohjaajaa vastasi pääsääntöisesti uuden asukkaan asumisvalmennuksesta muuton jälkeen. 5 TOISEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Toisen vuoden painopistealueina olivat vapaa-ajan toimintojen järjestäminen, työtoiminnot ja sosiaalisten vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen ryhmäytymisen avulla. Asiakkaiden kommunikaatiotaitoja seurattiin tiiviisti edelleen. 5.1 Työtoiminta Asiakaskohtaisten työtoimintojen suunnittelun apuna käytettiin AAPEPtoimintakykyarviointeja. Arvioinnin perusteella valittiin asiakkaille heidän taidoilleen sopivia, orastavia taitoja tukevia ja motivoivia työtoimintoja

13 13 toimintakeskuksessa sekä toimintakeskuksen ulkopuolelta. Työtoiminnoiksi etsittiin tehtäviä, jotka pysyvät mahdollisimman samanlaisina ja toistuvina. Turvallisuutta työtoimintaan luo toimintaympäristön muuttumattomuus ja häiriöttömyys. Toimintakeskuksessa työtoiminnot olivat: - lounaan valmistus ohjauksessa - ruokapöydän kattaminen - ruokasalin siivous - kiinteistötyöt Koritöiden avulla harjoiteltiin työkäyttäytymistaitoja. Opeteltavia taitoja olivat mm. - työskentelypaikalla pysyminen - keskittyminen tehtävään - tehtävän itsenäinen aloittaminen ja lopettaminen - silmän ja käden yhteistyö Koritöitä tekivät asiakkaat, joiden toimintakyky ei riittänyt työskentelemään aidossa työympäristössä. Koritehtävän tavoitteena oli opetellun taidon siirtäminen aitoon työskentely-ympäristöön. Esimerkkinä tällaisesta on aterimien lajittelu. - palautuspullojen lajittelu kaupassa - kirjaston kirjojen ja aikakausilehtien lajittelu - kaupan laskujen lajittelu - sisäisen postin jakaminen Kuopion yliopistolla - lehtirullien tekeminen kukkakauppaan (toiminto tapahtui toimintakeskuksella, josta lehtirullat toimitettiin kukkakauppaan) - asiakirjojen silppurointi Savon vammaisasuntosäätiön toimistolla Toimintakeskuksen ulkopuolella tehdyissä työtoiminnoissa oli ohjaaja mukana asiakkaan tukena. Yksi asiakkaista edistyi työssään niin, että kykeni työskentelee itsenäisesti ilman ohjaajan päivittäistä tukea. Haasteina ulkopuolisissa työtoiminnoissa olivat sosiaaliset taidot työpaikalla ja työpaikalle itsenäinen kulkeminen. Työtaidot sinänsä olivat usein riittävät työn suorittamiseen Projektin toisena vuotena toteutettiin avotyö paikoille suunnattu kysely (LIITE 3), jonka tarkoituksena oli tiedustella ja kartoittaa avotyö paikkamahdollisuuksia Kuopion Petosella. Kahdestakymmenest ä lähetetystä kyselyst ä takaisin tuli kahdeksan kappaletta eli 40 %. Kysely ei tuottanut toivottua tulosta uusien työ paikkojen synnyst ä. 5.2 Vapaa-aika Vapaa-ajan järjestämisen apuna käytettiin toimintakykyarviointia (AAPEP),

14 14 jonka avulla selvitettiin vapaa-ajan viettotaitoja. Vapaa-ajalla tarkoitetaan työn ulkopuolista aikaa eli kotona tai muualla vietettävää aikaa. Vapaa-aika voi olla ohjattua tai ohjaamatonta. Asukkaiden vapaa-aika koostui ohjatuista toiminnoista, itsenäisestä toiminnasta sekä täysin strukturoimattomasta vapaa-ajasta. Toimintakeskus tuki vapaa-ajan toimintoja viikoittaisella liikuntatuokiolla, joka toteutetaan Petosen nuoriso- ja vapaa-ajankeskuksella. Lisäksi osa toimintakeskuksen asiakkaista kävi viikoittain uimassa. Kaksi asiakasta kävi myös säännöllisesti ratsastamassa läheisessä ratsastuskoulussa. Vapaa-ajan viettoa harjoiteltiin myös päivittäisillä tauoilla, jolloin ohjelmaan kuului erilaisten pelien pelaamista, piirtämistä, lehden lukua jne. Vuoden 2004 aikana raporteista tehdyn koonnin avulla selvisi Louhumäen palvelukodin ryhmäkoti Kukkulan autististen asiakkaiden ohjatun vapaa- ajan koostuneen seuraavanlaisista toiminnoista: - kodin askareet (keittiötyöt, siivoaminen, pyykkihuolto, kiinteistötyöt) - ulkoilu lähiympäristössä - asiointi (kauppa, apteekki jne.) - ulko- ja sisäpelit - uinti - saunominen - viikoittaiset yhteisökokoukset - kuukausittaiset hartaushetket - retket - ulkona syöminen - konsertit - tv:n katselu - musiikkikerho Itsenäisesti tehtäviä vapaa-ajan toimintoja olivat: - musiikin kuuntelu - palapelit - piirtäminen - tietokonepelit - legot - kuntopyörä - lehtien lukeminen - tv:n katselu Strukturoimattomalla vapaa-ajalla asiakas voi käyttää aikaansa haluamallaan tavalla. Useimmiten se oli omien autististen rituaalien suorittamista, jonka toteuttaminen oli myös tärkeää. Autistiset rituaalit ovat asiakkaiden huokaisuhetkiä, jolloin ei ole tarvetta suoriutua ympäristön vaatimuksista. 5.3 Sosiaalinen vuorovaikutus Autistiselle henkilölle tyypillistä on erikoinen sosiaalinen vuorovaikutus. Useimmiten vastavuoroisuus puuttuu, jolloin vaikutus oppimiseen ja kaikkeen

15 15 toimintaan on ilmeinen. Sosiaalista vuorovaikutusta harjoitellaan luonnollisissa tilanteissa ohjaamalla, mallittamalla ja sosiaalisten tarinoiden avulla. (Kerola, Kujanpää, Timonen ) Projektin toisena vuonna sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihin ja niiden kehittämiseen kiinnitettiin huomiota ja taitoja ryhdyttiin kehittämään ryhmäytymisen avulla. Luonnollinen ryhmäytyminen tapahtui palvelukodin ryhmäkodissa jo heti ensimmäisen vuoden aikana, josta asti neljä projektin asiakasta ovat olleet asuintovereita. Ryhmäkodissa asuvien asiakkaiden välille oli syntynyt jo jonkinlainen kontakti eikä kontaktin haku kohdistu enää pelkästään ohjaajiin. Ryhmäytyminen oli luonnollinen osa kodin arkea. Yhteiset tilaisuudet koko palvelukodin kanssa olivat oivia tilaisuuksia harjoitella yhteisössä toimimista. Toimintakeskuksella ensimmäinen vuosi painottui vahvasti yksilöohjaukseen, jonka tarkoituksena oli käynnistää toiminta mahdollisimman vähäisin stressiärsykkein. Toisena vuonna lähdettiin selkeästi ja tietoisesti ryhmäyttämään asiakkaita sellaisiin pienryhmiin, joiden katsottiin olevan sekä toiminnan että kunkin asiakkaan kykyjen/taitojen kannalta järkevää. Ryhmien henkilömäärät vaihtelivat toiminnasta riippuen. Viikon aikana oli muutama tuokio, jossa mukana olivat lähes kaikki asiakkaat. Tällaisia tuokiota ovat musiikki- ja liikuntatuokiot. Useimmiten ryhmissä oli kahdesta neljään asiakasta. Ohjaajia oli toiminnasta riippuen kahdesta kolmeen. Työ- ja asuinympäristön lisäksi sosiaalista kanssakäymistä harjoiteltiinn myös ulkopuolisissa työtoiminnoissa sekä asioidessa. 5.4 Kommunikaatio Kommunikaatio oli painopistealueena koko projektin ajan. Kommunikaatiotaitoja kartoitettiin ja seurattiin konsultoivan eritysopettaja Merja Hyytiäisen puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation seurantalomakkeen (LIITE 4), AAPEP- toimintakykyarvioinnin sekä yksilöllisten toimintasuunnitelmien avulla. Yksilöllisten toimintasuunnitelmien teon ja tarkastusten yhteydessä keskusteltiin omaisten kanssa asiakkaan kommunikaation kehittymisestä. 6 KOLMANNEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Projektin viimeisen vuoden pääasiana oli kartoittaa asiakkaiden tuen ja toiminnan tarve sekä selvittää kunkin asiakkaan jatko ajatellen päivä- ja työtoimintaa sekä asumispalveluita. Työ- ja päivätoiminnassa keskityttiin entistä enemmän asiakkaan vahvoihin puoliin ja taitoihin. Projektin asiakkaiden tilanne tarkastettiin ennen projektin päättymistä palvelusuunnitelmien yhteydessä Kuopion kaupungin erityisneuvolan kanssa. Palvelusuunnitelmaan kirjattiin jatkotoimenpiteet projektin päättymisen jälkeen.

16 16 Projektin viimeisenä vuonna tehtiin jokaiselle asiakkaalle vielä toimintakykyarviot, joista laadittiin yhteenvedot kunkin asiakkaan toimintakyvystä ja sen muutoksista suhteessa projektin ensimmäisenä vuotena tehtyyn arvioon. Projektin aikana saadun tiedon pohjalta suunniteltiin yhdessä asiakkaan ja hänen tukiverkoston sekä Kuopion kaupungin erityisneuvolan kanssa jatkopalveluista. 7 PROJEKTIN TOIMINNAN ARVIOINTI 7.1 Asiakaspalaute Arviointi oli merkittäv ä osa projektia koko kolmen vuoden ajan. Asiakkaiden toimintaa ja siin ä edistymist ä arvioi henkilökunta sek ä omaiset. Henkilö kunnan itsearviointi oli suunnattu projektin asiakkaiden kanssa työ skenteleville eli palvelukodin ja toimintakeskuksen henkilöstö lle. Omaisten näkö kulma tuli esille omaisten palautteen kautta sek ä yksilö llisten toimintasuunnitelmien tarkistusten yhteydess ä. Projektin toimintalinjoja arvioi projektin ohjausryhm ä. Asiakkaiden päivittäist ä arviointia toteutettiin sek ä raportoinnin ett ä päivittä isten seurantojen avulla. Arviointikeinoja muunneltiin projektin edetess ä, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin tarkoituksenmukaista tiedon hankintaa. Palaute- ja arviointikeinoista ehk ä suora asiakaspalaute nousi arviointimenetelmist ä henkilökunnan kannalta tärkeimmä ksi. Henkilöst ö viestitti itsearvioinneissa asiakasraportoinnin ja omaisten palautteiden olevan työssä tärkeit ä, ja ne antoivat suuntaviivoja asiakastyöhön. Myö s toimintakykyarvioinnit olivat tärkeit ä työvälineit ä, koska niist ä oli mahdollista nähd ä vuoden aikana tapahtunut mahdollinen toimintakyvyn muutos. Merkittäv ää palautetta saatiin päivittä in suoraan projektin asiakkailta. Asiakaspalautetta kerä ttiin seuraamalla asiakkaiden käyttäytymist ä ja sit ä kuvattiin päivittäisissä raporteissa. Raportoijina olivat toimintakeskuksen ja palvelukodin henkilökunta. Toiminnan mielekkyyttä tulkittiin asiakkaan käyttäytymisest ä. Havainnoimalla saadun tiedon avulla toimintaa muokattiin yksilö llisesti edistävään ja mielekkääseen suuntaan. Ilmenneist ä haastavan käyttäytymisen tilanteista tehtiin erillisi ä merkintöjä raporttikansioon. Kuukausittaisten konsultaatiotilaisuuksien ja työryhmä n keskustelutuokioiden avulla haastavaan käyttä ytymiseen etsittiin ratkaisumalleja. Haastavan käyttä ytymisen seurantaan kehiteltiin myös yksilö kohtaisia seurantamenetelmi ä. Ratkaisuja etsittiin muun muassa funktionaalisen käyttäytymisanalyysin keinoja käyttä en (Tero Timonen).

17 Asiakkaan toimintakyvyn arviointi AAPEP- ja PEP-R-arvioinnit tehtiin kerran vuodessa, yleensä kunkin vuoden kevääll ä. Lisä ksi ennen projektin alkamista oli lä hes jokaiselle asiakkaalle tehty aikaisemmassa kuntoutuspaikassa toimintakykyarvio, joka toimi pohjana verrattaessa projektin aikana tehtyj ä arviointeja. Kohdassa 8.2. on verrattu vuoden 2003 ja vuoden 2005 toimintakykyarviointeja eri näkökulmista. Toimintakykyarvioinnin avulla etsittiin asiakkaan vahvoja ja orastavia taitoja. Toimintakykyarvioinnit toimivat yksilö llisten toimintasuunnitelmien perustana, joista taas luotiin yksilölliset viikko-ohjelmat asiakkaille. AAPEP- testiss ä asiakasta arvioidaan kolmessa eri ympäristöss ä ; suorassa havainnointitilanteessa, kotona/ryhmä kodissa ja toimintakeskusympäristöss ä. 7.3 Asiakkaan toiminnan päivittäinen seuranta Päivittäist ä arviointia suorittivat toimintakeskuksen ja palvelukodin ohjaajat. Arvioitaviksi toiminnoiksi valittiin yksilö llisen toimintasuunnitelman kannalta tärkeit ä toimintoja, jotka ovat keinoja tavoitteiden toteutumiselle. Toimintasuunnitelmaan tavoitteet nousivat toimintakykyarvioinneista. Arvioinneissa huomioitiin projektin kunkin vuoden painopistealueet. Kommunikaatioon kiinnitettiin huomiota ja se kulki saumattomasti mukana arvioinneissa läpi projektin ajan. Projektin työryhm ä uudisti projektin alkuvaiheilla laadittua seurantalomaketta kevääll ä 2004 yhdessä henkilöstön kanssa (LIITE 5). Sit ä muutettiin toimivammaksi ja helpommaksi käytt ää, joka toimisi paremmin arjen keskell ä. Oli siis vastattava tarpeeseen ja luotava sellainen kaavakepohja, jonka täyttä minen olisi mahdollisimman yksinkertaista, mutta joka palvelisi ensisijaisesti asiakasta. Yhdess ä työryhmä n kanssa laadittu lomake paransi myös sitoutumista asiakkaiden päivittä iseen seurantaan. Motivaation lisäämisen sek ä myö skin seurantojen hyödyntä misen vuoksi aloitettiin lomakkeen uudistamisen myöt ä tekemää n seurannoista kuukausittaisia yhteenvetoja. Yhteenvetojen avulla ohjaajat pystyivä t helpommin ja nopeammin seuraamaan asiakkaiden edistymist ä ja toiminnan muutoksia. Joulukuussa 2004 päivittäiset seurannat siirtyivä t henkilöstölle vapaaehtoisesti täytettä viksi. Aikaisemmin henkilöst ö oli kokenut lomakkeiden täyttämisen lähinnä projektin tarpeita varten. Vapaaehtoisella seurantakaavakkeen käytöll ä haluttiin kokeilla, josko

18 18 seuranta otettaisiin eri tavalla työvä lineeksi. Seurantoja ei ole kuitenkaan tehty joulukuun 2004 jälkeen. Tästä voidaan todeta, ettei erillist ä päivittäist ä asiakkaiden tavoitteiden seurantaa ehk ä koeta tarpeelliseksi, koska eräänlaista päivittäist ä seurantaa tehdää n jo raportin muodossa. Päivittä inen seuranta kaavakkeen avulla miellettiin liiaksi projektille suunnatuksi kuin omaksi työvälineeksi. Kirjallisten seurantojen lisä ksi toimintoja videoitiin satunnaisin vä liajoin. Videoita purettiin muutaman kerran vuoden aikana työryhmä n kanssa useimmiten konsultaatiotilaisuuksien yhteydess ä. 7.4 Omaisten palautteet Projektin aikana asiakkaiden omaisilta kerättiin kirjallista palautetta yhteensä neljä kertaa. Omaisilta kerättiin palautetta kirjallisesti yhden kerran ensimmäisen vuoden aikana huhtikuussa 2003 (LIITE 6 ). Palautteesta saatiin tietoa vanhempien kokemuksista asiakkaiden edistymisestä, henkilökunnan ja kodin välisestä yhteistyöstä, toiveista sekä mielipiteitä toiminnan sisällöstä. Tärkein kyselystä nouseva seikka oli yhteistyö. Omaiset toivoivat projektista tiedottamista ja yhteistyötä henkilöstön kanssa selkeästi enemmän. Toisena vuonna palautetta kerättiin kaksi kertaa; syksyllä 2003 sek ä kevääll ä Syksyn kyselyyn vastasi kuusi omaista eli vastausprosentti oli 86 %. Palautteesta nousi esille seuraavanlaisia asioita: o Tietoa omaisen toimintakyvyst ä ja mahdollisista muutoksista kaivattiin enemmä n ja varsinkin mahdollisista pulmatilanteista o Henkilökuntaa on helppo lähestyä o Osan mielest ä projektihenkilöst ö olo ollutriittävästi yhteydess ä, osa toivoi tiiviimpää yhteydenpitoa o Omaisen toimintakyvyss ä tapahtuneet muutokset koettiin yksilö llisesti. Osa koki muutosta tapahtuneen, osa ei. o Omaiset kokivat saaneensa olla kuntoutuksessa riittävästi mukana o Suurin osa ei ollut kuitenkaan saanut tutustua omaisensa yksilö lliseen suunnitelmaan. Omaiset olivat myö s halukkaista omien voimavarojen mukaisesti toteuttamaan yksilöllistä toimintasuunnitelmaa soveltuvin osin myös kotona. o Osa tiesi riittävä sti toimintakeskuksen toiminnasta, osa kaipasi siit ä enemmä n informaatiota. Muutos ehdotuksia ei ollut.

19 19 o Ryhmäkotiin toivottiin erilaista mielekästä tekemist ä sek ä toivottiin tiedonkulun parantuvan Kyselyn palautteeseen vastattiin resurssien puitteissa. Jokaisen asiakkaan kohdalla kutsuttiin omainen mahdollisuuksien mukaan yksilö llisen toimintasuunnitelman tarkastukseen. Toimintasuunnitelmat tarkastettiin heti alkuvuodesta Alkutalvesta järjestettiin myö s omaisten ilta projektin tiimoilta, joka kuitenkin jouduttiin perumaan vähäisen osanoton vuoksi. Kevään 2004 kyselyn vastausten määr ä oli 83% (LIITE 7). Kyselyst ä tuli esiin seuraavia asioita: o Pulmatilanteista kaivattiin lis ää tietoa sekä yleens ä omaisen toimintakyvystä o Osan mielest ä yhteisty ö henkilö kunnan kanssa on riittäv ää, osa kaipaa yhteistyöt ä viel ä enemmä n. Projektihenkilöstö n yhteydenpito oli kuitenkin suurimmalle osalle riittävää o Toimintakyvyn muuttuminen oli yksilöllist ä, josta ei voi vet ää yleisi ä johtopäätöksiä o Omaiset kokivat saaneensa olla mukana kuntoutuksessa o Yksilöllisest ä suunnitelmasta omaisilla on tietoa o Päivätoimintaan ollaan tyytyväisi ä. Omaiset olivat kokeneet voivansa esitt ää toiveita, jotka on huomioitu resurssien puitteissa rakentaen sopivia yksilöllisi ä ratkaisuja muokkaamalla jokaiselle mahdollisimman mielekä s päivätoiminta o Kehittä misehdotukset palvelukotiin olivat kodikkuuden lisää minen, suunnitelmallisuus, runsas ulkoilu sek ä yhdess ä oleminen ja tekeminen Syksyll ä 2004 toteutettiin projektin viimeinen omaisille suunnattu kysely, joka noudatti edelleen lä hes samanlaista kaavaa kuin aiemmat kyselyt. Vastausprosentti oli tällä kertaa 67%. Viimeisess ä kyselyss ä näkö kulma painottui aikaan ennen projektia ja nyt projektin loppuvaiheessa. Kyselystä nousi esiin muun muassa seuraavia asioita: o Kaikkien vastaajien mielest ä heidä n omaisensa toimintakyky oli parantunut projektin aikana. o Osa vastaajista toivoi mahdollisuutta osallistua enemmä n omaisensa kuntoutukseen esimerkiksi saamalla enemmä n toimintaohjeita kotiin o Informaatiota osa sai riittävä sti ja osa toivoi sit ä enemmän

20 20 o Toimintakeskuksen ja palvelukodin toiminnan kehittä miseen ehdotettiin muun muassa erilaisia harrastuksia o Omaohjaajia omaiset haluaisivat tavata useammin ja kuulla muun muassa tulevista suunnitelmista sek ä miten kuntoutus on edennyt. 7.5 Koulutus- ja tutkimusohjelma Yksi seurannan näkö kulmista kohdistuu projektiin ja sen toiminnan arviointiin. Projektin vaikuttavuutta arvioi Honkalampi- säätiö n kliininen tutkimus- ja kuntoutusyksikk ö. Koulutus- ja tutkimusohjelma on liitteen ä Henkilökunnan itsearviointi Projektin aikana Louhumä en toimintakeskuksen ja palvelukodin ohjaajat arvioivat toimintaa ja työyksikö n toimivuutta. Alkuperä inen lomakepohja (LIITE 9) uudistettiin kevääll ä 2004 toteutettuun kyselyyn (LIITE 10). Arvioinnin tarkoituksena oli toiminnan kehittä minen siten, ett ä autistien kanssa sek ä palvelukodilla että toimintakeskuksessa työskenteleväll ä henkilö kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa projektin toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Arviointi toteutettiin projektin ensimmäisen ä vuonna kerran, toisena vuonna kaksi kertaa ja kolmantena vuonna kaksi kertaa. Arviointi toteutettiin ensimmäisen vuoden aikana kerran lomakkeen avulla keväällä Arvioinnin kohteena olivat seuraavat asiat: - henkilökohtaisten suunnitelmien toimivuus - oman työskentelyn arviointi - ohjausympäristön ja materiaalien toimivuus - asiakkaiden edistyminen o tiedonkulku o työryhmän työskentely ja sen toimivuus o henkilöstöresurssien riittävyys - Jokainen työntekijä arvioi myös oman jaksamisensa työssä. Kyselyn palautti 8/14 ohjaajasta eli 57 prosenttia. Kyselystä nousi esiin tarve asiakkaiden kuntoutustavoitteiden selkeyttämiseen, tiedon kulun ja tiedottamisen parantamiseen, tilojen tehokkaampaan hyödyntämiseen. Kyselyssä kartoitettiin myös henkilöstön koulutustarpeet. Koulutusta kaivattiin kommunikaatiosta sekä haastavan käyttäytymisen ja väkivallan kohtaamisesta asiakastyössä. Syksyn 2003 kyselyn yhteenveto:

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Asumisen uudet muodot

Asumisen uudet muodot Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Valkeisen osastojen rakenteet. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13)

Valkeisen osastojen rakenteet. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13) Liite 1. Valkeisen osastojen jäsennys asiakkaiden palveluntarpeiden mukaan Valkeisen osastojen rakenteet Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13) Lasten yksikkö, Valkeisen oppilaskoti Asukasnumero Lähiohjaajia

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015 Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen Häme / Lahti, 1.10.2015 Kehittämispäivän tavoite Kehittämispäivän aikana on tavoitteena pohtia ja konkretisoida kunkin osallistuvan

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0

LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Loppuraportti LITA/TIKO/PAPERIKONEKILTA 1 (14) 18.5.2009 LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Tekijät: Jaakko Karhunen Jani Hyvönen TIKO, IT-Dynamo 5.kerros Osoite: Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Kehitysvammapalvelut

Kehitysvammapalvelut Kehitysvammapalvelut Ahokoti Harjukoti Kotikartano Nevakoti Niittykumpu Norola: Toukola ja Jukola Ritoniitty Ritorinne Ohjattu asuminen Aittokoti Peltola Norola: Onnela Tuettu asuminen Ryhmäkotien yhteydessä

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II PCS-kuvasymbolien tekijänoikeudet omistaa Mayer- Johnson Inc.,

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Taustaa Hyvinvointi- ja kuntokartoitukset Seurantamittaus ja kuormituksen sekä palautumisen

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY Kasvun Portaat Oy JOHDANTO Kasvun Portaat Oy:n asiakastyytyväisyyskysely tehtiin joulukuun aikana kirjekyselynä. Kysely suunnattiin niiden kuntien sosiaalityöntekijöille, joista

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin KOSKINIITTY Perhekuntoutus Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin Tillikatu 8, 33710 Tampere Puh. 050 350 3845 Fax 03 316 0631 yritys.soon.fi/kumpuniitty Koskiniitty avaa perheelle

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot