Nuorten autistien asumis- ja työvalmennuskokeilu Kuopion seudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten autistien asumis- ja työvalmennuskokeilu Kuopion seudulla"

Transkriptio

1 Nuorten autistien asumis- ja työvalmennuskokeilu Kuopion seudulla LOPPURAPORTTI A. Backman U M. Haapalainen V. Kröger

2 2 SISÄLLYS JOHDANTO 4 1 PROJEKTIN KÄYNNISTYMINEN Muuttovalmennus kesällä PROJEKTIN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Ryhmäkoti Kukkula Toimintakeskus 7 3 PROJEKTIN YLEISET TAVOITTEET Louhumäen malli Perhetyö Sidosryhmien yhteistyö Autismikoulutus Kauvas Kantoisesti - koulutus 10 4 ENSIMMÄISEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Kommunikaatio Yksilölliset toimintasuunnitelmat Työtaitojen kartoitus Asumisvalmennus ja omatoimisuustaidot Henkilökuntaan ja toimintaympäristöön orientoituminen 12 5 TOISEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Työtoiminta Vapaa-aika Sosiaalinen vuorovaikutus Kommunikaatio 15 6 KOLMANNEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 15 7 PROJEKTIN TOIMINNAN ARVIOINTI Asiakaspalaute Asiakkaan toimintakyvyn arviointi Asiakkaan toiminnan päivittäinen seuranta Omaisten palautteet Koulutus- ja tutkimusohjelma Henkilökunnan itsearviointi 19 8 TULOKSIA Toimintakykyarviointien vertailua projektin ajalta Toimintakykyarviointien tarkastelua suhteessa 23 projektin vuosittaisiin painopistealueisiin

3 3 8.3 Toimintakeskuksen yksi-yhteen ohjauksen näkyvyys 24 arvioinneissa 8.4 Asiakaiden toimintakyvyn kehittyminen 24 AAPEP- toimintakykyarviointien mukaan 9 JOHTÖPÄÄTÖKSET 9.1 Avotyö ja työtoiminta Sosiaalinen vuorovaikutus ja ryhmäytyminen Louhumäen malli Työ- ja päivätoiminnan toteutusmalli Yksilöllisyyden merkitys Resurssien merkitys Ryhmäkotiasumisen mahdollisuudet ja haasteet Projektin jälkeen 34 LÄHDE LIITTEET

4 4 JOHDANTO KAUVAS KANTONE - projektin tavoitteena oli nuorten aikuisten autistien asumisen sekä päivä- ja työtoiminnan järjestäminen sekä asiakaskohtaisten toimintamallien löytäminen ja kehittäminen yksilöllisen ohjaamisen avulla. Projekti alkoi kesällä 2002 ja päättyi kesällä 2005 ja se kytkettiin väliaikaiseksi osaksi Savon vammaisasuntosäätiön Louhumäen palvelukotitoimintakeskuksen toimintaa. Projektin keskeisinä tavoitteina oli asiakkaiden itsenäisyyden lisääminen ja taitojen kehittäminen. Projektin aikana etsittiin asiakkaalle mahdollisuuksia ja keinoja vaikuttaa omaan elämäänsä. Projektin perustana oli asiakaslähtöisyys, jolloin toiminnan tavoitteet lähtevät asiakkaan yksilöllisistä tarpeista. Projektin jokaisella toimintavuodella oli omat painotusalueensa. Ensimmäisenä vuonna keskityttiin kommunikaation kartoitukseen ja kehittämiseen sekä omatoimisuustaitojen harjaannuttamiseen. Toisena vuonna painotettiin vapaa-ajan toimintojen harjoittelemista ja työtoimintoja. Kolmantena vuonna syvennyttiin jo opittuihin taitoihin ja suunniteltiin asiakkaiden tulevaisuutta projektin jälkeen. Keväällä 2005 tehtiin myös projektin loppuarviointi. Koulutus- ja tutkimusohjelman koko projektin ajalta laati Honkalampisäätiön kliinisestä tutkimus- ja kuntoutusyksiköstä (AKIVA) dosentti Tero Timonen ja konsultoiva erityisopettaja Merja Hyytiäinen, jotka myös seurasivat ja arvioivat projektin toimintaa. Projektin aikana luotiin Louhumäen malli, joka toimii tulevaisuudessa asumis ja päivätoimintapalveluiden järjestämisen mallina Louhumäen palvelukoti-toimintakeskuksessa. Seurantojen ja arviointien (mm. AAPEP, PEP-R) avulla saatujen tulosten mukaan suurimmalla osalla projektin asiakkaista toimintakyky ja taidot kehittyivät projektin aikana. Muun muassa kommunikaatio-, työ- ja sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot nousivat joidenkin asiakkaiden kohdalla merkittävästi. Tähän voidaan olettaa vaikuttaneen ohjausresurssit, henkilöstön jatkuva koulutus, asiakkaiden kykyjen mukaiset toiminnat ja tavoitteet, strukturoitu ympäristö ja vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttö. Projektin vaikuttavuudesta ja toiminnasta koottiin tietoa myös omaisilta ja henkilökunnalta kyselyiden ja palautteiden avulla. Merkittävimpänä seurannan välineenä oli kuitenkin suora asiakaspalaute, joka vaikutti toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Projektin aikana selvisi riittävien resurssien tärkeys autismikuntoutuksessa, jotta saadaan positiivisia tuloksia aikaiseksi. Resurssit tulee huomioida niin työ- ja päivätoiminnassa kuin myös asumisessa. Asumisessa on myös otettava huomioon tilapäisasuminen; sen hyvät ja huonot puolet autismityössä. Merkittävää autismikuntoutuksessa on myös henkilökunnan kouluttautuminen sekä mahdollisuus konsultoivaan apuun tarvittaessa. Yhteistyö omaisten kanssa ja verkostoituminen muiden autismiasiantuntijoiden kanssa on tärkeää.

5 5 1 PROJEKTIN KÄYNNISTYMINEN Projekti alkoi toukokuussa 2002, jolloin työskentelyn aloitti projektivastaava (sosiaalialan ohjaaja). Projektivastaavan lisäksi projektissa työskentelee kaksi ohjaajaa (vajaamielishoitaja ja sosionomi amk). Työtiloina kesällä 2002 käytettiin Savon vammaisasuntosäätiön toimiston tiloja. Työhön perehdyttämisestä vastasivat säätiön johtaja, palvelujohtaja ja Louhumäen palvelukotitoimintakeskuksen esimies. Syyskuussa 2002 projekti siirtyi Louhumäen toimintakeskukseen, josta käsin se toimi toukokuun 2005 loppuun. Louhumäen palvelukoti-toimintakeskus sijaitsee Kuopiossa Petosen kaupunginosassa. Toimintakeskus aloitti toimintansa ja ensimmäiset asiakkaat muuttivat palvelukotiin viikolla 36. Projektin asiakkaat ovat iältään vuotiaita kuopiolaisia miehiä. Asiakkaat ovat kehitysvammaisia, autistisia tai omaavat autistisia piirteitä. Toimintakyvyltään ryhmä on varsin heterogeeninen. Asiakkaita Louhumäen autismiyksikköön tuli Vaalijalan kuntoutuskeskuksesta, perhekodista, säätiön toisesta palvelukodista sekä lapsuudenkodista. Yhtä asiakasta lukuun ottamatta kaikilla oli ollut ennen siirtoa jonkinlaista päivätoimintaa. Kesän 2002 aikana suunniteltiin ja toteutettiin asiakaskohtaisesti muuttovalmennukset ja laadittiin muuttoaikataulut yksilöllisesti, tutustuttiin asiakkaiden toimintoihin aikaisemmissa päivätoiminta- sekä asumisyksiköissä ja suunniteltiin omaohjaajuus sekä tehtiin kaluste- ja materiaalihankintoja. Kommunikaation suunnitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota. Jokaiselle asiakkaalle etsittiin sopiva kommunikaatiokeino, jonka harjoittelu aloitettiin heti toiminnan käynnistyttyä. Ennen toiminnan aloittamista oli suunniteltava toimintakeskuksen toiminnan sisältö. Tällöin laadittiin viikkojärjestykset asiakkaille aikaisempia tietoja hyväksikäyttäen, selvitettiin ja kartoitettiin muun muassa Petosen kaupunginosan tarjoamat palvelut sekä alustavasti mahdolliset avotyöpaikat. Projektiin liitettiin vaikuttavuutta arvioiva seurantatutkimus. Neuvotteluja käytiin yhdessä Kuopion yliopiston vammaistutkimusyksikön sekä Honkalampisäätiö/Kliininen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö/akiva-keskuksen kanssa. Päädyttiin Honkalampisäätiön tarjoamiin palveluihin, jotka kattoivat seurantatutkimuksen sekä konsultaation että koulutuksen. 1.1 Muuttovalmennus kesällä 2002 Muuttovalmennus toteutettiin kesällä 2002 ennen asiakkaiden muuttoa uuteen asumis ja toimintaympäristöön. Muuttovalmennuksen tavoitteena oli edistää Louhumäkeen muuttavan asiakkaiden jouhevaa siirtymistä uuteen asumis- ja päivätoimintaympäristöön. Muuttovalmennukseen osallistuivat asiakkaan lisäksi, hänen omaisensa, nykyinen kuntoutushenkilökunta sekä tuleva Louhumäen henkilökunta. Muuttovalmennus varmentaa asiakkaan hyvinvoinnin jatkumisen uudessa toimintaympäristössä. Tietoja asiakkaasta

6 6 kerättiin projektin laatimaan esitietolomakkeeseen (LIITE 1). Muuttovalmennuksesta on raportoitu tarkemmin projektin väliraporteissa. Muuttovalmennuksen osa-alueet olivat seuraavanlaiset: Asiakastapaamiset Kotikäynnit ja perhetapaamiset Aikaisempaan päivätoimintaan tutustuminen Ryhmätapaamiset Kuntoutuspalaverit Muuttovaiheen yksilöllinen toimintasuunnitelma 2 PROJEKTIN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Projekti liittyi kiinteästi Savon vammaisasuntosäätiön Louhumäen palvelukotitoimintakeskuksen toimintaan. Louhumäen palvelukodin ryhmäkoti Kukkula tarjosi projektin neljälle asiakkaalle asumispalveluja. Toimintakeskus järjesti päivätoimintaa seitsemälle asiakkaalle, joista kolme tuli päivätoimintaan Louhumäen ulkopuolelta. 2.1 Ryhmäkoti Kukkula Ryhmäkodissa asui projektin alusta asti neljä projektin asiakasta vakituisesti. Lisäksi yksi huone oli varattu tilapäiseen asumiseen, joka oli keskimäärin noin 10 päivää kuukaudessa käytössä. Käyttäjät ovat kuopiolaisia kehitysvammaisia sekä autisteja. Projektin asiakkaat eivät käyttäneet tilapäisasumispalveluja. Ryhmäkoti Kukkulan käyttöpäivien määrät olivat projektin aikana seuraavat: V V Tammimaaliskuu 2005 Ennuste v Käyttöpäivät Asiakkaita keskimäärin/päivä 4,2 4,2 4,2 4,2 OOsa as Osa asiakkaista vietti lomat omaistensa luona, joka alensi käyttöpäivien

7 7 keskiarvoa. 2.2 Toimintakeskus Toimintakeskuksen päivätoimintaan osallistuivat kaikki seitsemän projektin asiakasta. Projektiin osallistuvien asiakkaiden toiminnan ohjaus toteutettiin Louhumäen toimintakeskuksesta käsin. Toimintakeskuksen käyttöpäivät ja asiakasmäärät keskimäärin olivat projektin aikana seuraavat: V V Tammimaaliskuu 2005 Ennuste v Käyttöpäivät Asiakkaita keskimäärin/päivä 6,5 6,3 6,7 7,4 Käyttöpäivien keskiarvoa alensi asiakkaiden kesälomat. Toimintakeskuksen henkilökunnan vuosilomien aikana päivätoimintaa järjestettiin ryhmäkodissa asuville asiakkaille. Lähes kaikilla projektin asiakkailla toiminta jatkui läpi projektin viitenä päivänä viikossa. Yhden asiakkaan kohdalla käyttöpäivien määrää vähennettiin viidestä kolmeen vuoden 2004 aikana. Muutos tehtiin yhdessä perheen, erityisneuvolan ja toimintakeskuksen henkilökunnan kanssa. Muutoksen syynä oli vähäinen toimintakeskuksen toimintapäivien käyttö. Vapautuneiden päivien tilalle erityisneuvola ehdotti asiakasta työharjoitteluun kerran viikossa. Kevään 2004 aikana toimintakeskuksessa oli kaksi asiakasta työharjoittelussa. Vuoden 2005 alusta toimintakeskuksen palveluita käytti yhdeksän asiakasta. Kuusi asiakkaista kävi toiminnassa päivittäin ja kolmella asiakkaista on toimintapäiviä kahdesta

8 8 kolmeen päivään viikossa. Heistä kaksi on projektin ulkopuolisia asiakkaita. Toimintakeskuksen henkilöstöön tuli syksyllä 2004 uusi ohjaaja vakituisen ohjaajan siirtyessä muihin tehtäviin. Sijaisuus kesti projektin loppuun asti. Lisäksi yksi projektin ohjaajista siirtyi kokopäiväisistä tehtävistä osa-aikaiseksi projektityöntekijäksi, jolloin hänen vajaata työviikkoaan paikkasi palvelukodin ohjaaja. Tammikuussa 2005 myös toinen projektiohjaajista siirtyi osaaikaiseen työaikaan. 3 PROJEKTIN YLEISET TAVOITTEET 3.1 Louhumäen malli Yhtenä merkittävimpänä projektin tavoitteena oli luoda asumis- ja päivätoimintamalli autistisille henkilöille Kuopion alueella. Projektin aikana kehittyi ns. Louhumäen malli. Louhumäen mallia käsitellään enemmän kappaleessa Perhetyö Toiminnan käynnistämisvaiheeseen liitettiin perheille, projektihenkilöstölle, asiakkaiden kanssa silloin työskentelevälle henkilöstölle sekä tulevan Louhumäen palvelukoti-toimintakeskuksen henkilökunnalle suunnattu valmennusvaihe sekä Louhumäen uudelle henkilökunnalle koulutusta. Valmennusvaiheessa asiakkaan omaohjaaja pyrki olemaan kotikäynneillä mukana yhdessä palvelukodin johtajan ja erityisneuvolan työntekijän kanssa. Tällä menetelmällä pyrittiin mahdollisimman helppoon ja turvalliseen siirtymiseen edellisestä asuin- ja/tai työpaikasta Louhumäkeen. Kotikäyntien avulla tutustuttiin tuleviin asiakkaisiin ja kerättiin esitietoja heistä. Esitietolomakkeissa tiedusteltiin henkilötietojen lisäksi muun muassa tulevan asiakkaan tämänhetkistä terveydentilaa, omatoimisuutaitoja, kommunikaatiotaitoja, motoriikkaa, sosiaalista vuorovaikutusta, aiempia päivätoimintoja, harrastuksia ja tavoitteita sekä toiveita. Vanhempien mukana olo projektissa oli hyvin perhekohtaista. Tiedonkulku kodin ja Louhumäen välillä tapahtui reissuvihkojen, sähköpostin, puhelimen tai nauhurin välityksellä jopa päivittäin. Tietoa vaihdettiin toimintakeskuksen ja palvelukodin välillä raportin annon muodossa iltapäivällä, kun asiakkaat saatettiin kotiin. Vanhemmilla on ollut mahdollisuus saada tarvittaessa konsultaatioapua projektin koulutuksesta ja konsultaatiosta vastaavilta erityisopettaja Merja Hyytiäiseltä sekä dosentti Tero Timoselta.

9 9 Asiakkaiden perheet ovat osallistuneet yksilöllisten toimintasuunnitelmien laatimiseen, jolloin on myös yhdessä pohdittu mahdollista kotonakin tapahtuvaa kuntoutusta perheen voimavarojen mukaan. 3.3 Sidosryhmien yhteistyö Kuopion kaupungin erityisneuvolan kanssa tehtiin yhteistyötä asiakkaiden käyttöpäivien ja kuntoutussuunnitelmien päivittämisessä. Projektihenkilökunta on käynyt esittelemässä Kuopiossa sijaitsevan Pohjantien koulun autismiluokkien Pohjantien vanhempien illassa projektia ja Louhumäen toimintakeskus-palvelukodin toimintaa. Projektin ohjausryhmään kuului edustajia Kuopion kaupungin kehitysvammahuollosta, Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, omaisjärjestöstä (Eijsveikeet ry.) sekä peruskoulun erityisopetuksesta. Ryhmä kokoontui projektin aikana noin neljä kertaa vuodessa. Ohjausryhmä oli tukena verkostoyhteistyössä ja tulevien tavoitteiden pohdinnassa sekä käytäntöjen kehittämisessä. Varsinkin projektin alkuvaiheessa Kuopion kaupungin erityisneuvolan rooli oli tärkeä, sillä projektin asiakkaiden sijoitukset ryhmäkotiin ja päivätoimintaa oli tehty heidän toimestaan. Tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat yritykset ja toimijat (lähikauppa, yliopisto, kirjasto, säätiön toimisto), jotka tarjosivat avotyötoimintoja projektin asiakkaille. Louhumäen palvelukoti- ja toimintakeskus on mukana valtakunnallisessa Aune-projektissa. Kenttä-Aune on työntekijä, joka työnsä puolesta on tekemisissä autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden kanssa ja/tai on perehtynyt autismin kirjoon ja kuntoutukseen. Yksikkö on kokonaisuudessaan kenttä - aunena, joka antaa tarpeen ja kysynnän mukaan asiantuntija-apua. 3.4 Autismikoulutus Projektin aikana sekä palvelukodin että toimintakeskuksen henkilökunta oli mukana kuukausittain järjestettävässä Akiva-keskuksen koulutuksessa ja konsultaatiossa, joka järjestettiin pääasiassa Louhumäellä. Koulutuspalvelut ostettiin Honkalampisäätiön kliiniseltä tutkimus- ja kuntoutusyksiköltä, joka myös laati koulutus- ja tutkimusohjelman autististen asumis- ja päivätoimintapalvelujen arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Akiva-keskuksen dosentti Tero Timonen ja konsultoiva erityisopettaja Merja Hyytiäinen kouluttivat ja konsultoivat keskimäärin yhtenä päivänä kuukaudessa. Akiva-keskuksen koulutuksen ja konsultaation aihesisällöt vuosien aikana: 1. Autismin ja Aspergerin tyypilliset piirteet 2. Toiminnallisen tason arvioinnit ja tavoitteen asettelu

10 10 3. Autismikuntoutuksen periaatteet 4. Struktuurin toimivuus arjessa 5. AAC - menetelmät itseilmaisun välineenä 6. Haasteellinen käyttäytyminen ja käyttäytymisanalyysin sovellukset 7. Arvot autismityön arjessa Projektin yhtenä tavoitteena oli Kuopion seudulla kehitysvammahuollon palveluissa työskentelevien ihmisten autistien kuntoutusta koskevien tietojen ja taitojen lisääminen. Ensimmäisenä vuonna ( ) keskityttiin säätiön sisäiseen koulutukseen. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Louhumäen palvelukoti-toimintakeskuksen henkilökunta oli mukana seuraavissa autismiin liittyvissä koulutuksissa: o o o o o o o o Autismikoulutus (Haukkarannan autismikeskus) Kehitysvammaisten kommunikaatio (Haukkarannan autismikeskus) Snoezelen (Työnosaamisverkosto) Haastava käyttäytyminen (Haukkarannan autismikeskus) Hämeenlinnan autismipäivät (Autismi- ja aspergerliitto) Haastava käyttäytyminen (Työnosaamisverkosto) Yhteisöhoito (Työnosaamisverkosto) Hallittu fyysinen rajoittaminen (Orient liikunta oy) Projektin toisena vuonna ( ) liittyvät koulutukset: henkilökunnan käymät autismiin o o o o Haastavan käyttäytymisen abc ja def (Kuopion kesäyliopisto) Porttikirja-koulutus (Honkalampisäätiön kliininen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö) Perhetyön koulutus (työnosaamisverkosto) Autismipäivät Paimiossa (Autismi- ja aspergerliitto) Kolmannen vuoden ( ) koulutukset autismiin liittyen: o o o o Akiva-kesäpäivät (Honkalampisäätiön Akiva-keskus) projekti-koulutus (Työnosaamisverkosto) Autismipäivät Seinäjoella (Autismi- ja aspergerliitto) Projektin järjestämä koulutuspäivä aikuisen autistisen henkilön asumisesta, työtoiminnasta ja jatko-opetuksesta Toimintakeskuksen henkilöstö vieraili kesäkuussa Autismisäätiön autistien toimitalossa, Tikkurilan autismiyksikössä sekä Keskuspuiston koululla. Projektihenkilöstö teki tutustumiskäynnin Jyväskylään yhdessä Pohjantien koulun erityisopettajan ja avustajan kanssa. Kohteina olivat Kalevankatu 10, jossa toteutetaan autististen nuorten jatko-opetusta sekä Viitaniemen koulun yläasteikäisten autismiluokka.

11 Kauvas kantoisesti - koulutus Projekti järjesti huhtikuun 2005 alkupuolella osallistujille maksuttoman Kauvas kantoisesti - koulutuspäivän, jossa aiheena oli nuoren aikuisen autistin jatkoopetus, työ- ja päivätoiminta sekä asuminen. Koulutuksesta ilmoitettiin Autismilehdessä sekä lähetettiin kutsuja sähköpostitse ja kirjeitse projektin yhteistyökumppaneille, kouluille, kehitysvammahuollon eri yksiköihin jne. lähinnä Kuopion alueella. Koulutukseen osallistui 65 henkilöä. Osallistujia olisi tullut enemmänkin, mutta tilojen vuoksi osallistujien määrä jouduttiin rajaamaan. Luennoitsijoina oli erityisopettaja Helena Haverinen Kuhankosken erityisammattikoulusta, palvelupäällikkö Janne Häikiö Autismisäätiöstä ja dosentti Tero Timonen Honkalampisäätiön kliinisestä tutkimus- ja kuntoutusyksiköstä. Koulutuspäivä oli projektin näkökulmasta onnistunut ja sen suosio yllätti. Tämänkaltaisille tilaisuuksille tuntui olevan tilaus ja eräänä tärkeänä päivän saavutuksena olikin autismialalla niin työskentelevien kuin myös autistien omaisten kokoontuminen yhteisen asian ympärille. Myös Kauvas Kantone projektin esittelyllä saatettiin projekti sekä Louhumäen palvelukoti-toimintakeskus autismipalvelujen tarjoajana laajan kuulijakunnan tietouteen. 4 ENSIMMÄISEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Kommunikaatio Ensimmäisen vuoden tärkeimpiä tehtäviä oli asiakkaiden kommunikaation kartoittaminen. Kommunikaatiotaitojen kartoittamiseen käytettiin AAPEPtoimintakykyarviointia, omaisten haastatteluja sekä konsultoivan erityisopettajan Merja Hyytiäisen puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation seurantalomaketta. Ensimmäisen vuoden aikana kaikille asiakkaille etsittiin jokin keino kommunikoida, jota lähdettiin tavoitteellisesti harjoittelemaan. 4.2 Yksilölliset toimintasuunnitelmat Projektin alussa laadittiin yksilöllisen toimintasuunnitelman kaavake (LIITE 2). Yksilölliset toimintasuunnitelmaan kirjatut kuntoutustavoitteet loivat pohjan projektissa mukana olevien asiakkaiden päivätoiminnan ja asumisen järjestämiseen. Niiden laatimiseen osallistuivat omaiset ja omaohjaajat asumisesta sekä toimintakeskuksesta. Yksilöllisissä toimintasuunnitelmissa kirjattiin pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet. Kaikille asiakkaille on tehty yksilölliset suunnitelmat. Projektiryhmä päätyi käyttämään yksilöllisen suunnitelman pohjana Autistien asumiseen ja työhön valmentavan koulutuksen teoksen mallia mukaillen omiin tarpeisiin (opetushallitus 2000). Ensimmäisen vuoden aikana kaikille toimintakeskuksen ja asumisen

12 12 asiakkaille saatiin laadittua suunnitelmat. Asiakkailla, jotka olivat palvelukodin ja toimintakeskuksen yhteisiä, oli käytössä yhteinen toimintasuunnitelma. 4.3 Työtaitojen kartoittaminen Toimintakeskuksessa oli tärkeää työtaitojen kartoittaminen. Näiden taitojen kartoittamiseen käytettiin AAPEP-toimintakykyarviointia. Arvioinnin perusteella on pyritty valitsemaan asiakkaille heidän taidoilleen sopivia ja motivoivia työtoimintoja toimintakeskuksessa sekä toimintakeskuksen ulkopuolelta. Kartoitusta tehtiin kokeilemalla erilaisia toimintoja kunkin asiakkaan kanssa. Ensimmäisen vuoden aikana saatiin paljon kokemuksia sopivista työtehtävistä ja toiminnoista, joita jatkossa harjoiteltiin. Työtoiminnan järjestämisessä hyödynnettiin myös asiakkaiden aikaisempien toimintayksiköiden tietoutta. 4.4 Asumisvalmennus ja omatoimisuustaidot Ryhmäkodissa painotettiin omatoimisuustaitojen harjoittelua ensimmäisen toimintavuoden aikana. Omatoimisuustaitojen kartoituksessa käytettiin hyväksi AAPEP-toimintakykyarviointia, jonka perusteella luotiin tavoitteet asumisvalmennukseen ja omatoimisuustaitojen harjoitteluun. Tavoitteet kirjattiin yksilölliseen toimintasuunnitelmaan. 4.5 Henkilökuntaan ja toimintaympäristöön tutustuminen Alussa tavoitteena oli luoda omaohjaajuusjärjestelmä, jossa kullakin asiakkaalla niin kodin kuin toimintakeskuksen puolella on kaksi omaohjaajaa huolehtimassa asiakkaan asioista. Projektin asiakkaiden sopeutumista uuteen asumis- ja toimintaympäristöön pyrittiin helpottamaan omaohjaajajärjestelmän avulla. Toimintakeskuksessa omaohjaaja vastasi asiakkaan päivien ohjauksesta ensimmäisten kuukausien ajan. Palvelukodissa kaksi omaohjaajaa vastasi pääsääntöisesti uuden asukkaan asumisvalmennuksesta muuton jälkeen. 5 TOISEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Toisen vuoden painopistealueina olivat vapaa-ajan toimintojen järjestäminen, työtoiminnot ja sosiaalisten vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen ryhmäytymisen avulla. Asiakkaiden kommunikaatiotaitoja seurattiin tiiviisti edelleen. 5.1 Työtoiminta Asiakaskohtaisten työtoimintojen suunnittelun apuna käytettiin AAPEPtoimintakykyarviointeja. Arvioinnin perusteella valittiin asiakkaille heidän taidoilleen sopivia, orastavia taitoja tukevia ja motivoivia työtoimintoja

13 13 toimintakeskuksessa sekä toimintakeskuksen ulkopuolelta. Työtoiminnoiksi etsittiin tehtäviä, jotka pysyvät mahdollisimman samanlaisina ja toistuvina. Turvallisuutta työtoimintaan luo toimintaympäristön muuttumattomuus ja häiriöttömyys. Toimintakeskuksessa työtoiminnot olivat: - lounaan valmistus ohjauksessa - ruokapöydän kattaminen - ruokasalin siivous - kiinteistötyöt Koritöiden avulla harjoiteltiin työkäyttäytymistaitoja. Opeteltavia taitoja olivat mm. - työskentelypaikalla pysyminen - keskittyminen tehtävään - tehtävän itsenäinen aloittaminen ja lopettaminen - silmän ja käden yhteistyö Koritöitä tekivät asiakkaat, joiden toimintakyky ei riittänyt työskentelemään aidossa työympäristössä. Koritehtävän tavoitteena oli opetellun taidon siirtäminen aitoon työskentely-ympäristöön. Esimerkkinä tällaisesta on aterimien lajittelu. - palautuspullojen lajittelu kaupassa - kirjaston kirjojen ja aikakausilehtien lajittelu - kaupan laskujen lajittelu - sisäisen postin jakaminen Kuopion yliopistolla - lehtirullien tekeminen kukkakauppaan (toiminto tapahtui toimintakeskuksella, josta lehtirullat toimitettiin kukkakauppaan) - asiakirjojen silppurointi Savon vammaisasuntosäätiön toimistolla Toimintakeskuksen ulkopuolella tehdyissä työtoiminnoissa oli ohjaaja mukana asiakkaan tukena. Yksi asiakkaista edistyi työssään niin, että kykeni työskentelee itsenäisesti ilman ohjaajan päivittäistä tukea. Haasteina ulkopuolisissa työtoiminnoissa olivat sosiaaliset taidot työpaikalla ja työpaikalle itsenäinen kulkeminen. Työtaidot sinänsä olivat usein riittävät työn suorittamiseen Projektin toisena vuotena toteutettiin avotyö paikoille suunnattu kysely (LIITE 3), jonka tarkoituksena oli tiedustella ja kartoittaa avotyö paikkamahdollisuuksia Kuopion Petosella. Kahdestakymmenest ä lähetetystä kyselyst ä takaisin tuli kahdeksan kappaletta eli 40 %. Kysely ei tuottanut toivottua tulosta uusien työ paikkojen synnyst ä. 5.2 Vapaa-aika Vapaa-ajan järjestämisen apuna käytettiin toimintakykyarviointia (AAPEP),

14 14 jonka avulla selvitettiin vapaa-ajan viettotaitoja. Vapaa-ajalla tarkoitetaan työn ulkopuolista aikaa eli kotona tai muualla vietettävää aikaa. Vapaa-aika voi olla ohjattua tai ohjaamatonta. Asukkaiden vapaa-aika koostui ohjatuista toiminnoista, itsenäisestä toiminnasta sekä täysin strukturoimattomasta vapaa-ajasta. Toimintakeskus tuki vapaa-ajan toimintoja viikoittaisella liikuntatuokiolla, joka toteutetaan Petosen nuoriso- ja vapaa-ajankeskuksella. Lisäksi osa toimintakeskuksen asiakkaista kävi viikoittain uimassa. Kaksi asiakasta kävi myös säännöllisesti ratsastamassa läheisessä ratsastuskoulussa. Vapaa-ajan viettoa harjoiteltiin myös päivittäisillä tauoilla, jolloin ohjelmaan kuului erilaisten pelien pelaamista, piirtämistä, lehden lukua jne. Vuoden 2004 aikana raporteista tehdyn koonnin avulla selvisi Louhumäen palvelukodin ryhmäkoti Kukkulan autististen asiakkaiden ohjatun vapaa- ajan koostuneen seuraavanlaisista toiminnoista: - kodin askareet (keittiötyöt, siivoaminen, pyykkihuolto, kiinteistötyöt) - ulkoilu lähiympäristössä - asiointi (kauppa, apteekki jne.) - ulko- ja sisäpelit - uinti - saunominen - viikoittaiset yhteisökokoukset - kuukausittaiset hartaushetket - retket - ulkona syöminen - konsertit - tv:n katselu - musiikkikerho Itsenäisesti tehtäviä vapaa-ajan toimintoja olivat: - musiikin kuuntelu - palapelit - piirtäminen - tietokonepelit - legot - kuntopyörä - lehtien lukeminen - tv:n katselu Strukturoimattomalla vapaa-ajalla asiakas voi käyttää aikaansa haluamallaan tavalla. Useimmiten se oli omien autististen rituaalien suorittamista, jonka toteuttaminen oli myös tärkeää. Autistiset rituaalit ovat asiakkaiden huokaisuhetkiä, jolloin ei ole tarvetta suoriutua ympäristön vaatimuksista. 5.3 Sosiaalinen vuorovaikutus Autistiselle henkilölle tyypillistä on erikoinen sosiaalinen vuorovaikutus. Useimmiten vastavuoroisuus puuttuu, jolloin vaikutus oppimiseen ja kaikkeen

15 15 toimintaan on ilmeinen. Sosiaalista vuorovaikutusta harjoitellaan luonnollisissa tilanteissa ohjaamalla, mallittamalla ja sosiaalisten tarinoiden avulla. (Kerola, Kujanpää, Timonen ) Projektin toisena vuonna sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihin ja niiden kehittämiseen kiinnitettiin huomiota ja taitoja ryhdyttiin kehittämään ryhmäytymisen avulla. Luonnollinen ryhmäytyminen tapahtui palvelukodin ryhmäkodissa jo heti ensimmäisen vuoden aikana, josta asti neljä projektin asiakasta ovat olleet asuintovereita. Ryhmäkodissa asuvien asiakkaiden välille oli syntynyt jo jonkinlainen kontakti eikä kontaktin haku kohdistu enää pelkästään ohjaajiin. Ryhmäytyminen oli luonnollinen osa kodin arkea. Yhteiset tilaisuudet koko palvelukodin kanssa olivat oivia tilaisuuksia harjoitella yhteisössä toimimista. Toimintakeskuksella ensimmäinen vuosi painottui vahvasti yksilöohjaukseen, jonka tarkoituksena oli käynnistää toiminta mahdollisimman vähäisin stressiärsykkein. Toisena vuonna lähdettiin selkeästi ja tietoisesti ryhmäyttämään asiakkaita sellaisiin pienryhmiin, joiden katsottiin olevan sekä toiminnan että kunkin asiakkaan kykyjen/taitojen kannalta järkevää. Ryhmien henkilömäärät vaihtelivat toiminnasta riippuen. Viikon aikana oli muutama tuokio, jossa mukana olivat lähes kaikki asiakkaat. Tällaisia tuokiota ovat musiikki- ja liikuntatuokiot. Useimmiten ryhmissä oli kahdesta neljään asiakasta. Ohjaajia oli toiminnasta riippuen kahdesta kolmeen. Työ- ja asuinympäristön lisäksi sosiaalista kanssakäymistä harjoiteltiinn myös ulkopuolisissa työtoiminnoissa sekä asioidessa. 5.4 Kommunikaatio Kommunikaatio oli painopistealueena koko projektin ajan. Kommunikaatiotaitoja kartoitettiin ja seurattiin konsultoivan eritysopettaja Merja Hyytiäisen puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation seurantalomakkeen (LIITE 4), AAPEP- toimintakykyarvioinnin sekä yksilöllisten toimintasuunnitelmien avulla. Yksilöllisten toimintasuunnitelmien teon ja tarkastusten yhteydessä keskusteltiin omaisten kanssa asiakkaan kommunikaation kehittymisestä. 6 KOLMANNEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Projektin viimeisen vuoden pääasiana oli kartoittaa asiakkaiden tuen ja toiminnan tarve sekä selvittää kunkin asiakkaan jatko ajatellen päivä- ja työtoimintaa sekä asumispalveluita. Työ- ja päivätoiminnassa keskityttiin entistä enemmän asiakkaan vahvoihin puoliin ja taitoihin. Projektin asiakkaiden tilanne tarkastettiin ennen projektin päättymistä palvelusuunnitelmien yhteydessä Kuopion kaupungin erityisneuvolan kanssa. Palvelusuunnitelmaan kirjattiin jatkotoimenpiteet projektin päättymisen jälkeen.

16 16 Projektin viimeisenä vuonna tehtiin jokaiselle asiakkaalle vielä toimintakykyarviot, joista laadittiin yhteenvedot kunkin asiakkaan toimintakyvystä ja sen muutoksista suhteessa projektin ensimmäisenä vuotena tehtyyn arvioon. Projektin aikana saadun tiedon pohjalta suunniteltiin yhdessä asiakkaan ja hänen tukiverkoston sekä Kuopion kaupungin erityisneuvolan kanssa jatkopalveluista. 7 PROJEKTIN TOIMINNAN ARVIOINTI 7.1 Asiakaspalaute Arviointi oli merkittäv ä osa projektia koko kolmen vuoden ajan. Asiakkaiden toimintaa ja siin ä edistymist ä arvioi henkilökunta sek ä omaiset. Henkilö kunnan itsearviointi oli suunnattu projektin asiakkaiden kanssa työ skenteleville eli palvelukodin ja toimintakeskuksen henkilöstö lle. Omaisten näkö kulma tuli esille omaisten palautteen kautta sek ä yksilö llisten toimintasuunnitelmien tarkistusten yhteydess ä. Projektin toimintalinjoja arvioi projektin ohjausryhm ä. Asiakkaiden päivittäist ä arviointia toteutettiin sek ä raportoinnin ett ä päivittä isten seurantojen avulla. Arviointikeinoja muunneltiin projektin edetess ä, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin tarkoituksenmukaista tiedon hankintaa. Palaute- ja arviointikeinoista ehk ä suora asiakaspalaute nousi arviointimenetelmist ä henkilökunnan kannalta tärkeimmä ksi. Henkilöst ö viestitti itsearvioinneissa asiakasraportoinnin ja omaisten palautteiden olevan työssä tärkeit ä, ja ne antoivat suuntaviivoja asiakastyöhön. Myö s toimintakykyarvioinnit olivat tärkeit ä työvälineit ä, koska niist ä oli mahdollista nähd ä vuoden aikana tapahtunut mahdollinen toimintakyvyn muutos. Merkittäv ää palautetta saatiin päivittä in suoraan projektin asiakkailta. Asiakaspalautetta kerä ttiin seuraamalla asiakkaiden käyttäytymist ä ja sit ä kuvattiin päivittäisissä raporteissa. Raportoijina olivat toimintakeskuksen ja palvelukodin henkilökunta. Toiminnan mielekkyyttä tulkittiin asiakkaan käyttäytymisest ä. Havainnoimalla saadun tiedon avulla toimintaa muokattiin yksilö llisesti edistävään ja mielekkääseen suuntaan. Ilmenneist ä haastavan käyttäytymisen tilanteista tehtiin erillisi ä merkintöjä raporttikansioon. Kuukausittaisten konsultaatiotilaisuuksien ja työryhmä n keskustelutuokioiden avulla haastavaan käyttä ytymiseen etsittiin ratkaisumalleja. Haastavan käyttä ytymisen seurantaan kehiteltiin myös yksilö kohtaisia seurantamenetelmi ä. Ratkaisuja etsittiin muun muassa funktionaalisen käyttäytymisanalyysin keinoja käyttä en (Tero Timonen).

17 Asiakkaan toimintakyvyn arviointi AAPEP- ja PEP-R-arvioinnit tehtiin kerran vuodessa, yleensä kunkin vuoden kevääll ä. Lisä ksi ennen projektin alkamista oli lä hes jokaiselle asiakkaalle tehty aikaisemmassa kuntoutuspaikassa toimintakykyarvio, joka toimi pohjana verrattaessa projektin aikana tehtyj ä arviointeja. Kohdassa 8.2. on verrattu vuoden 2003 ja vuoden 2005 toimintakykyarviointeja eri näkökulmista. Toimintakykyarvioinnin avulla etsittiin asiakkaan vahvoja ja orastavia taitoja. Toimintakykyarvioinnit toimivat yksilö llisten toimintasuunnitelmien perustana, joista taas luotiin yksilölliset viikko-ohjelmat asiakkaille. AAPEP- testiss ä asiakasta arvioidaan kolmessa eri ympäristöss ä ; suorassa havainnointitilanteessa, kotona/ryhmä kodissa ja toimintakeskusympäristöss ä. 7.3 Asiakkaan toiminnan päivittäinen seuranta Päivittäist ä arviointia suorittivat toimintakeskuksen ja palvelukodin ohjaajat. Arvioitaviksi toiminnoiksi valittiin yksilö llisen toimintasuunnitelman kannalta tärkeit ä toimintoja, jotka ovat keinoja tavoitteiden toteutumiselle. Toimintasuunnitelmaan tavoitteet nousivat toimintakykyarvioinneista. Arvioinneissa huomioitiin projektin kunkin vuoden painopistealueet. Kommunikaatioon kiinnitettiin huomiota ja se kulki saumattomasti mukana arvioinneissa läpi projektin ajan. Projektin työryhm ä uudisti projektin alkuvaiheilla laadittua seurantalomaketta kevääll ä 2004 yhdessä henkilöstön kanssa (LIITE 5). Sit ä muutettiin toimivammaksi ja helpommaksi käytt ää, joka toimisi paremmin arjen keskell ä. Oli siis vastattava tarpeeseen ja luotava sellainen kaavakepohja, jonka täyttä minen olisi mahdollisimman yksinkertaista, mutta joka palvelisi ensisijaisesti asiakasta. Yhdess ä työryhmä n kanssa laadittu lomake paransi myös sitoutumista asiakkaiden päivittä iseen seurantaan. Motivaation lisäämisen sek ä myö skin seurantojen hyödyntä misen vuoksi aloitettiin lomakkeen uudistamisen myöt ä tekemää n seurannoista kuukausittaisia yhteenvetoja. Yhteenvetojen avulla ohjaajat pystyivä t helpommin ja nopeammin seuraamaan asiakkaiden edistymist ä ja toiminnan muutoksia. Joulukuussa 2004 päivittäiset seurannat siirtyivä t henkilöstölle vapaaehtoisesti täytettä viksi. Aikaisemmin henkilöst ö oli kokenut lomakkeiden täyttämisen lähinnä projektin tarpeita varten. Vapaaehtoisella seurantakaavakkeen käytöll ä haluttiin kokeilla, josko

18 18 seuranta otettaisiin eri tavalla työvä lineeksi. Seurantoja ei ole kuitenkaan tehty joulukuun 2004 jälkeen. Tästä voidaan todeta, ettei erillist ä päivittäist ä asiakkaiden tavoitteiden seurantaa ehk ä koeta tarpeelliseksi, koska eräänlaista päivittäist ä seurantaa tehdää n jo raportin muodossa. Päivittä inen seuranta kaavakkeen avulla miellettiin liiaksi projektille suunnatuksi kuin omaksi työvälineeksi. Kirjallisten seurantojen lisä ksi toimintoja videoitiin satunnaisin vä liajoin. Videoita purettiin muutaman kerran vuoden aikana työryhmä n kanssa useimmiten konsultaatiotilaisuuksien yhteydess ä. 7.4 Omaisten palautteet Projektin aikana asiakkaiden omaisilta kerättiin kirjallista palautetta yhteensä neljä kertaa. Omaisilta kerättiin palautetta kirjallisesti yhden kerran ensimmäisen vuoden aikana huhtikuussa 2003 (LIITE 6 ). Palautteesta saatiin tietoa vanhempien kokemuksista asiakkaiden edistymisestä, henkilökunnan ja kodin välisestä yhteistyöstä, toiveista sekä mielipiteitä toiminnan sisällöstä. Tärkein kyselystä nouseva seikka oli yhteistyö. Omaiset toivoivat projektista tiedottamista ja yhteistyötä henkilöstön kanssa selkeästi enemmän. Toisena vuonna palautetta kerättiin kaksi kertaa; syksyllä 2003 sek ä kevääll ä Syksyn kyselyyn vastasi kuusi omaista eli vastausprosentti oli 86 %. Palautteesta nousi esille seuraavanlaisia asioita: o Tietoa omaisen toimintakyvyst ä ja mahdollisista muutoksista kaivattiin enemmä n ja varsinkin mahdollisista pulmatilanteista o Henkilökuntaa on helppo lähestyä o Osan mielest ä projektihenkilöst ö olo ollutriittävästi yhteydess ä, osa toivoi tiiviimpää yhteydenpitoa o Omaisen toimintakyvyss ä tapahtuneet muutokset koettiin yksilö llisesti. Osa koki muutosta tapahtuneen, osa ei. o Omaiset kokivat saaneensa olla kuntoutuksessa riittävästi mukana o Suurin osa ei ollut kuitenkaan saanut tutustua omaisensa yksilö lliseen suunnitelmaan. Omaiset olivat myö s halukkaista omien voimavarojen mukaisesti toteuttamaan yksilöllistä toimintasuunnitelmaa soveltuvin osin myös kotona. o Osa tiesi riittävä sti toimintakeskuksen toiminnasta, osa kaipasi siit ä enemmä n informaatiota. Muutos ehdotuksia ei ollut.

19 19 o Ryhmäkotiin toivottiin erilaista mielekästä tekemist ä sek ä toivottiin tiedonkulun parantuvan Kyselyn palautteeseen vastattiin resurssien puitteissa. Jokaisen asiakkaan kohdalla kutsuttiin omainen mahdollisuuksien mukaan yksilö llisen toimintasuunnitelman tarkastukseen. Toimintasuunnitelmat tarkastettiin heti alkuvuodesta Alkutalvesta järjestettiin myö s omaisten ilta projektin tiimoilta, joka kuitenkin jouduttiin perumaan vähäisen osanoton vuoksi. Kevään 2004 kyselyn vastausten määr ä oli 83% (LIITE 7). Kyselyst ä tuli esiin seuraavia asioita: o Pulmatilanteista kaivattiin lis ää tietoa sekä yleens ä omaisen toimintakyvystä o Osan mielest ä yhteisty ö henkilö kunnan kanssa on riittäv ää, osa kaipaa yhteistyöt ä viel ä enemmä n. Projektihenkilöstö n yhteydenpito oli kuitenkin suurimmalle osalle riittävää o Toimintakyvyn muuttuminen oli yksilöllist ä, josta ei voi vet ää yleisi ä johtopäätöksiä o Omaiset kokivat saaneensa olla mukana kuntoutuksessa o Yksilöllisest ä suunnitelmasta omaisilla on tietoa o Päivätoimintaan ollaan tyytyväisi ä. Omaiset olivat kokeneet voivansa esitt ää toiveita, jotka on huomioitu resurssien puitteissa rakentaen sopivia yksilöllisi ä ratkaisuja muokkaamalla jokaiselle mahdollisimman mielekä s päivätoiminta o Kehittä misehdotukset palvelukotiin olivat kodikkuuden lisää minen, suunnitelmallisuus, runsas ulkoilu sek ä yhdess ä oleminen ja tekeminen Syksyll ä 2004 toteutettiin projektin viimeinen omaisille suunnattu kysely, joka noudatti edelleen lä hes samanlaista kaavaa kuin aiemmat kyselyt. Vastausprosentti oli tällä kertaa 67%. Viimeisess ä kyselyss ä näkö kulma painottui aikaan ennen projektia ja nyt projektin loppuvaiheessa. Kyselystä nousi esiin muun muassa seuraavia asioita: o Kaikkien vastaajien mielest ä heidä n omaisensa toimintakyky oli parantunut projektin aikana. o Osa vastaajista toivoi mahdollisuutta osallistua enemmä n omaisensa kuntoutukseen esimerkiksi saamalla enemmä n toimintaohjeita kotiin o Informaatiota osa sai riittävä sti ja osa toivoi sit ä enemmän

20 20 o Toimintakeskuksen ja palvelukodin toiminnan kehittä miseen ehdotettiin muun muassa erilaisia harrastuksia o Omaohjaajia omaiset haluaisivat tavata useammin ja kuulla muun muassa tulevista suunnitelmista sek ä miten kuntoutus on edennyt. 7.5 Koulutus- ja tutkimusohjelma Yksi seurannan näkö kulmista kohdistuu projektiin ja sen toiminnan arviointiin. Projektin vaikuttavuutta arvioi Honkalampi- säätiö n kliininen tutkimus- ja kuntoutusyksikk ö. Koulutus- ja tutkimusohjelma on liitteen ä Henkilökunnan itsearviointi Projektin aikana Louhumä en toimintakeskuksen ja palvelukodin ohjaajat arvioivat toimintaa ja työyksikö n toimivuutta. Alkuperä inen lomakepohja (LIITE 9) uudistettiin kevääll ä 2004 toteutettuun kyselyyn (LIITE 10). Arvioinnin tarkoituksena oli toiminnan kehittä minen siten, ett ä autistien kanssa sek ä palvelukodilla että toimintakeskuksessa työskenteleväll ä henkilö kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa projektin toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Arviointi toteutettiin projektin ensimmäisen ä vuonna kerran, toisena vuonna kaksi kertaa ja kolmantena vuonna kaksi kertaa. Arviointi toteutettiin ensimmäisen vuoden aikana kerran lomakkeen avulla keväällä Arvioinnin kohteena olivat seuraavat asiat: - henkilökohtaisten suunnitelmien toimivuus - oman työskentelyn arviointi - ohjausympäristön ja materiaalien toimivuus - asiakkaiden edistyminen o tiedonkulku o työryhmän työskentely ja sen toimivuus o henkilöstöresurssien riittävyys - Jokainen työntekijä arvioi myös oman jaksamisensa työssä. Kyselyn palautti 8/14 ohjaajasta eli 57 prosenttia. Kyselystä nousi esiin tarve asiakkaiden kuntoutustavoitteiden selkeyttämiseen, tiedon kulun ja tiedottamisen parantamiseen, tilojen tehokkaampaan hyödyntämiseen. Kyselyssä kartoitettiin myös henkilöstön koulutustarpeet. Koulutusta kaivattiin kommunikaatiosta sekä haastavan käyttäytymisen ja väkivallan kohtaamisesta asiakastyössä. Syksyn 2003 kyselyn yhteenveto:

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Asumisen uudet muodot

Asumisen uudet muodot Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Tutkimusraportti 11.1.2012 MIKKO KESÄ MERJA LEHTINEN JUUSO HEINISUO INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Tämä tieto olis tarpeen - siirtymävaiheessa ja toiminnan totuttamisessa erityiskoulutusja päivätoimintatoimintayksikkö Kaarisillassa

Tämä tieto olis tarpeen - siirtymävaiheessa ja toiminnan totuttamisessa erityiskoulutusja päivätoimintatoimintayksikkö Kaarisillassa Tämä tieto olis tarpeen - siirtymävaiheessa ja toiminnan totuttamisessa erityiskoulutusja päivätoimintatoimintayksikkö Kaarisillassa 7.12.2016 Satu Soivio Tämä tieto olis tarpeen -kyselyn tavoitteet Selvittää

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p MÄNTYKOTI PYYKKINIEMENTIE 8 85900 REISJÄRVI p. 040 3008 390 Mäntykodin toimintaajatus: Mäntykoti on autettu asumisyksikkö, jossa asuu eniten apua tarvitsevia kehitysvammaisia (tehostettua palveluasumista,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut 9.2.2015 Mikko Kesä Meiju Ahomäki Jari Holttinen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Palveluiden käyttäjien profiili Palveluiden käyttö

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille 1. Vaikutusmahdollisuudet Harvoin Joskus Usein, aina En osaa a. Ottaako henkilökunta mielipiteesi ja toiveesi huomioon avun toteuttamisesta? b. Voitko vaikuttaa

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~

Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~ Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~ MEIKÄLÄISTÄ METSÄSTÄMÄSSÄ näkövammaisten nuorten kuntoutushanke 2011-2012 16 22-vuotialle Sokeille ja heikkonäköisille Kaksi ryhmää: HUS ja TAYS/TYKS

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Kehitysvammapalvelut

Kehitysvammapalvelut Kehitysvammapalvelut Ahokoti Harjukoti Kotikartano Nevakoti Niittykumpu Norola: Toukola ja Jukola Ritoniitty Ritorinne Ohjattu asuminen Aittokoti Peltola Norola: Onnela Tuettu asuminen Ryhmäkotien yhteydessä

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 231) Riitta Rajala 30.4.2013 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot