Nuorten autistien asumis- ja työvalmennuskokeilu Kuopion seudulla

Transkriptio

1 Nuorten autistien asumis- ja työvalmennuskokeilu Kuopion seudulla LOPPURAPORTTI A. Backman U M. Haapalainen V. Kröger

2 2 SISÄLLYS JOHDANTO 4 1 PROJEKTIN KÄYNNISTYMINEN Muuttovalmennus kesällä PROJEKTIN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Ryhmäkoti Kukkula Toimintakeskus 7 3 PROJEKTIN YLEISET TAVOITTEET Louhumäen malli Perhetyö Sidosryhmien yhteistyö Autismikoulutus Kauvas Kantoisesti - koulutus 10 4 ENSIMMÄISEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Kommunikaatio Yksilölliset toimintasuunnitelmat Työtaitojen kartoitus Asumisvalmennus ja omatoimisuustaidot Henkilökuntaan ja toimintaympäristöön orientoituminen 12 5 TOISEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Työtoiminta Vapaa-aika Sosiaalinen vuorovaikutus Kommunikaatio 15 6 KOLMANNEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 15 7 PROJEKTIN TOIMINNAN ARVIOINTI Asiakaspalaute Asiakkaan toimintakyvyn arviointi Asiakkaan toiminnan päivittäinen seuranta Omaisten palautteet Koulutus- ja tutkimusohjelma Henkilökunnan itsearviointi 19 8 TULOKSIA Toimintakykyarviointien vertailua projektin ajalta Toimintakykyarviointien tarkastelua suhteessa 23 projektin vuosittaisiin painopistealueisiin

3 3 8.3 Toimintakeskuksen yksi-yhteen ohjauksen näkyvyys 24 arvioinneissa 8.4 Asiakaiden toimintakyvyn kehittyminen 24 AAPEP- toimintakykyarviointien mukaan 9 JOHTÖPÄÄTÖKSET 9.1 Avotyö ja työtoiminta Sosiaalinen vuorovaikutus ja ryhmäytyminen Louhumäen malli Työ- ja päivätoiminnan toteutusmalli Yksilöllisyyden merkitys Resurssien merkitys Ryhmäkotiasumisen mahdollisuudet ja haasteet Projektin jälkeen 34 LÄHDE LIITTEET

4 4 JOHDANTO KAUVAS KANTONE - projektin tavoitteena oli nuorten aikuisten autistien asumisen sekä päivä- ja työtoiminnan järjestäminen sekä asiakaskohtaisten toimintamallien löytäminen ja kehittäminen yksilöllisen ohjaamisen avulla. Projekti alkoi kesällä 2002 ja päättyi kesällä 2005 ja se kytkettiin väliaikaiseksi osaksi Savon vammaisasuntosäätiön Louhumäen palvelukotitoimintakeskuksen toimintaa. Projektin keskeisinä tavoitteina oli asiakkaiden itsenäisyyden lisääminen ja taitojen kehittäminen. Projektin aikana etsittiin asiakkaalle mahdollisuuksia ja keinoja vaikuttaa omaan elämäänsä. Projektin perustana oli asiakaslähtöisyys, jolloin toiminnan tavoitteet lähtevät asiakkaan yksilöllisistä tarpeista. Projektin jokaisella toimintavuodella oli omat painotusalueensa. Ensimmäisenä vuonna keskityttiin kommunikaation kartoitukseen ja kehittämiseen sekä omatoimisuustaitojen harjaannuttamiseen. Toisena vuonna painotettiin vapaa-ajan toimintojen harjoittelemista ja työtoimintoja. Kolmantena vuonna syvennyttiin jo opittuihin taitoihin ja suunniteltiin asiakkaiden tulevaisuutta projektin jälkeen. Keväällä 2005 tehtiin myös projektin loppuarviointi. Koulutus- ja tutkimusohjelman koko projektin ajalta laati Honkalampisäätiön kliinisestä tutkimus- ja kuntoutusyksiköstä (AKIVA) dosentti Tero Timonen ja konsultoiva erityisopettaja Merja Hyytiäinen, jotka myös seurasivat ja arvioivat projektin toimintaa. Projektin aikana luotiin Louhumäen malli, joka toimii tulevaisuudessa asumis ja päivätoimintapalveluiden järjestämisen mallina Louhumäen palvelukoti-toimintakeskuksessa. Seurantojen ja arviointien (mm. AAPEP, PEP-R) avulla saatujen tulosten mukaan suurimmalla osalla projektin asiakkaista toimintakyky ja taidot kehittyivät projektin aikana. Muun muassa kommunikaatio-, työ- ja sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot nousivat joidenkin asiakkaiden kohdalla merkittävästi. Tähän voidaan olettaa vaikuttaneen ohjausresurssit, henkilöstön jatkuva koulutus, asiakkaiden kykyjen mukaiset toiminnat ja tavoitteet, strukturoitu ympäristö ja vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttö. Projektin vaikuttavuudesta ja toiminnasta koottiin tietoa myös omaisilta ja henkilökunnalta kyselyiden ja palautteiden avulla. Merkittävimpänä seurannan välineenä oli kuitenkin suora asiakaspalaute, joka vaikutti toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Projektin aikana selvisi riittävien resurssien tärkeys autismikuntoutuksessa, jotta saadaan positiivisia tuloksia aikaiseksi. Resurssit tulee huomioida niin työ- ja päivätoiminnassa kuin myös asumisessa. Asumisessa on myös otettava huomioon tilapäisasuminen; sen hyvät ja huonot puolet autismityössä. Merkittävää autismikuntoutuksessa on myös henkilökunnan kouluttautuminen sekä mahdollisuus konsultoivaan apuun tarvittaessa. Yhteistyö omaisten kanssa ja verkostoituminen muiden autismiasiantuntijoiden kanssa on tärkeää.

5 5 1 PROJEKTIN KÄYNNISTYMINEN Projekti alkoi toukokuussa 2002, jolloin työskentelyn aloitti projektivastaava (sosiaalialan ohjaaja). Projektivastaavan lisäksi projektissa työskentelee kaksi ohjaajaa (vajaamielishoitaja ja sosionomi amk). Työtiloina kesällä 2002 käytettiin Savon vammaisasuntosäätiön toimiston tiloja. Työhön perehdyttämisestä vastasivat säätiön johtaja, palvelujohtaja ja Louhumäen palvelukotitoimintakeskuksen esimies. Syyskuussa 2002 projekti siirtyi Louhumäen toimintakeskukseen, josta käsin se toimi toukokuun 2005 loppuun. Louhumäen palvelukoti-toimintakeskus sijaitsee Kuopiossa Petosen kaupunginosassa. Toimintakeskus aloitti toimintansa ja ensimmäiset asiakkaat muuttivat palvelukotiin viikolla 36. Projektin asiakkaat ovat iältään vuotiaita kuopiolaisia miehiä. Asiakkaat ovat kehitysvammaisia, autistisia tai omaavat autistisia piirteitä. Toimintakyvyltään ryhmä on varsin heterogeeninen. Asiakkaita Louhumäen autismiyksikköön tuli Vaalijalan kuntoutuskeskuksesta, perhekodista, säätiön toisesta palvelukodista sekä lapsuudenkodista. Yhtä asiakasta lukuun ottamatta kaikilla oli ollut ennen siirtoa jonkinlaista päivätoimintaa. Kesän 2002 aikana suunniteltiin ja toteutettiin asiakaskohtaisesti muuttovalmennukset ja laadittiin muuttoaikataulut yksilöllisesti, tutustuttiin asiakkaiden toimintoihin aikaisemmissa päivätoiminta- sekä asumisyksiköissä ja suunniteltiin omaohjaajuus sekä tehtiin kaluste- ja materiaalihankintoja. Kommunikaation suunnitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota. Jokaiselle asiakkaalle etsittiin sopiva kommunikaatiokeino, jonka harjoittelu aloitettiin heti toiminnan käynnistyttyä. Ennen toiminnan aloittamista oli suunniteltava toimintakeskuksen toiminnan sisältö. Tällöin laadittiin viikkojärjestykset asiakkaille aikaisempia tietoja hyväksikäyttäen, selvitettiin ja kartoitettiin muun muassa Petosen kaupunginosan tarjoamat palvelut sekä alustavasti mahdolliset avotyöpaikat. Projektiin liitettiin vaikuttavuutta arvioiva seurantatutkimus. Neuvotteluja käytiin yhdessä Kuopion yliopiston vammaistutkimusyksikön sekä Honkalampisäätiö/Kliininen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö/akiva-keskuksen kanssa. Päädyttiin Honkalampisäätiön tarjoamiin palveluihin, jotka kattoivat seurantatutkimuksen sekä konsultaation että koulutuksen. 1.1 Muuttovalmennus kesällä 2002 Muuttovalmennus toteutettiin kesällä 2002 ennen asiakkaiden muuttoa uuteen asumis ja toimintaympäristöön. Muuttovalmennuksen tavoitteena oli edistää Louhumäkeen muuttavan asiakkaiden jouhevaa siirtymistä uuteen asumis- ja päivätoimintaympäristöön. Muuttovalmennukseen osallistuivat asiakkaan lisäksi, hänen omaisensa, nykyinen kuntoutushenkilökunta sekä tuleva Louhumäen henkilökunta. Muuttovalmennus varmentaa asiakkaan hyvinvoinnin jatkumisen uudessa toimintaympäristössä. Tietoja asiakkaasta

6 6 kerättiin projektin laatimaan esitietolomakkeeseen (LIITE 1). Muuttovalmennuksesta on raportoitu tarkemmin projektin väliraporteissa. Muuttovalmennuksen osa-alueet olivat seuraavanlaiset: Asiakastapaamiset Kotikäynnit ja perhetapaamiset Aikaisempaan päivätoimintaan tutustuminen Ryhmätapaamiset Kuntoutuspalaverit Muuttovaiheen yksilöllinen toimintasuunnitelma 2 PROJEKTIN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Projekti liittyi kiinteästi Savon vammaisasuntosäätiön Louhumäen palvelukotitoimintakeskuksen toimintaan. Louhumäen palvelukodin ryhmäkoti Kukkula tarjosi projektin neljälle asiakkaalle asumispalveluja. Toimintakeskus järjesti päivätoimintaa seitsemälle asiakkaalle, joista kolme tuli päivätoimintaan Louhumäen ulkopuolelta. 2.1 Ryhmäkoti Kukkula Ryhmäkodissa asui projektin alusta asti neljä projektin asiakasta vakituisesti. Lisäksi yksi huone oli varattu tilapäiseen asumiseen, joka oli keskimäärin noin 10 päivää kuukaudessa käytössä. Käyttäjät ovat kuopiolaisia kehitysvammaisia sekä autisteja. Projektin asiakkaat eivät käyttäneet tilapäisasumispalveluja. Ryhmäkoti Kukkulan käyttöpäivien määrät olivat projektin aikana seuraavat: V V Tammimaaliskuu 2005 Ennuste v Käyttöpäivät Asiakkaita keskimäärin/päivä 4,2 4,2 4,2 4,2 OOsa as Osa asiakkaista vietti lomat omaistensa luona, joka alensi käyttöpäivien

7 7 keskiarvoa. 2.2 Toimintakeskus Toimintakeskuksen päivätoimintaan osallistuivat kaikki seitsemän projektin asiakasta. Projektiin osallistuvien asiakkaiden toiminnan ohjaus toteutettiin Louhumäen toimintakeskuksesta käsin. Toimintakeskuksen käyttöpäivät ja asiakasmäärät keskimäärin olivat projektin aikana seuraavat: V V Tammimaaliskuu 2005 Ennuste v Käyttöpäivät Asiakkaita keskimäärin/päivä 6,5 6,3 6,7 7,4 Käyttöpäivien keskiarvoa alensi asiakkaiden kesälomat. Toimintakeskuksen henkilökunnan vuosilomien aikana päivätoimintaa järjestettiin ryhmäkodissa asuville asiakkaille. Lähes kaikilla projektin asiakkailla toiminta jatkui läpi projektin viitenä päivänä viikossa. Yhden asiakkaan kohdalla käyttöpäivien määrää vähennettiin viidestä kolmeen vuoden 2004 aikana. Muutos tehtiin yhdessä perheen, erityisneuvolan ja toimintakeskuksen henkilökunnan kanssa. Muutoksen syynä oli vähäinen toimintakeskuksen toimintapäivien käyttö. Vapautuneiden päivien tilalle erityisneuvola ehdotti asiakasta työharjoitteluun kerran viikossa. Kevään 2004 aikana toimintakeskuksessa oli kaksi asiakasta työharjoittelussa. Vuoden 2005 alusta toimintakeskuksen palveluita käytti yhdeksän asiakasta. Kuusi asiakkaista kävi toiminnassa päivittäin ja kolmella asiakkaista on toimintapäiviä kahdesta

8 8 kolmeen päivään viikossa. Heistä kaksi on projektin ulkopuolisia asiakkaita. Toimintakeskuksen henkilöstöön tuli syksyllä 2004 uusi ohjaaja vakituisen ohjaajan siirtyessä muihin tehtäviin. Sijaisuus kesti projektin loppuun asti. Lisäksi yksi projektin ohjaajista siirtyi kokopäiväisistä tehtävistä osa-aikaiseksi projektityöntekijäksi, jolloin hänen vajaata työviikkoaan paikkasi palvelukodin ohjaaja. Tammikuussa 2005 myös toinen projektiohjaajista siirtyi osaaikaiseen työaikaan. 3 PROJEKTIN YLEISET TAVOITTEET 3.1 Louhumäen malli Yhtenä merkittävimpänä projektin tavoitteena oli luoda asumis- ja päivätoimintamalli autistisille henkilöille Kuopion alueella. Projektin aikana kehittyi ns. Louhumäen malli. Louhumäen mallia käsitellään enemmän kappaleessa Perhetyö Toiminnan käynnistämisvaiheeseen liitettiin perheille, projektihenkilöstölle, asiakkaiden kanssa silloin työskentelevälle henkilöstölle sekä tulevan Louhumäen palvelukoti-toimintakeskuksen henkilökunnalle suunnattu valmennusvaihe sekä Louhumäen uudelle henkilökunnalle koulutusta. Valmennusvaiheessa asiakkaan omaohjaaja pyrki olemaan kotikäynneillä mukana yhdessä palvelukodin johtajan ja erityisneuvolan työntekijän kanssa. Tällä menetelmällä pyrittiin mahdollisimman helppoon ja turvalliseen siirtymiseen edellisestä asuin- ja/tai työpaikasta Louhumäkeen. Kotikäyntien avulla tutustuttiin tuleviin asiakkaisiin ja kerättiin esitietoja heistä. Esitietolomakkeissa tiedusteltiin henkilötietojen lisäksi muun muassa tulevan asiakkaan tämänhetkistä terveydentilaa, omatoimisuutaitoja, kommunikaatiotaitoja, motoriikkaa, sosiaalista vuorovaikutusta, aiempia päivätoimintoja, harrastuksia ja tavoitteita sekä toiveita. Vanhempien mukana olo projektissa oli hyvin perhekohtaista. Tiedonkulku kodin ja Louhumäen välillä tapahtui reissuvihkojen, sähköpostin, puhelimen tai nauhurin välityksellä jopa päivittäin. Tietoa vaihdettiin toimintakeskuksen ja palvelukodin välillä raportin annon muodossa iltapäivällä, kun asiakkaat saatettiin kotiin. Vanhemmilla on ollut mahdollisuus saada tarvittaessa konsultaatioapua projektin koulutuksesta ja konsultaatiosta vastaavilta erityisopettaja Merja Hyytiäiseltä sekä dosentti Tero Timoselta.

9 9 Asiakkaiden perheet ovat osallistuneet yksilöllisten toimintasuunnitelmien laatimiseen, jolloin on myös yhdessä pohdittu mahdollista kotonakin tapahtuvaa kuntoutusta perheen voimavarojen mukaan. 3.3 Sidosryhmien yhteistyö Kuopion kaupungin erityisneuvolan kanssa tehtiin yhteistyötä asiakkaiden käyttöpäivien ja kuntoutussuunnitelmien päivittämisessä. Projektihenkilökunta on käynyt esittelemässä Kuopiossa sijaitsevan Pohjantien koulun autismiluokkien Pohjantien vanhempien illassa projektia ja Louhumäen toimintakeskus-palvelukodin toimintaa. Projektin ohjausryhmään kuului edustajia Kuopion kaupungin kehitysvammahuollosta, Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, omaisjärjestöstä (Eijsveikeet ry.) sekä peruskoulun erityisopetuksesta. Ryhmä kokoontui projektin aikana noin neljä kertaa vuodessa. Ohjausryhmä oli tukena verkostoyhteistyössä ja tulevien tavoitteiden pohdinnassa sekä käytäntöjen kehittämisessä. Varsinkin projektin alkuvaiheessa Kuopion kaupungin erityisneuvolan rooli oli tärkeä, sillä projektin asiakkaiden sijoitukset ryhmäkotiin ja päivätoimintaa oli tehty heidän toimestaan. Tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat yritykset ja toimijat (lähikauppa, yliopisto, kirjasto, säätiön toimisto), jotka tarjosivat avotyötoimintoja projektin asiakkaille. Louhumäen palvelukoti- ja toimintakeskus on mukana valtakunnallisessa Aune-projektissa. Kenttä-Aune on työntekijä, joka työnsä puolesta on tekemisissä autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden kanssa ja/tai on perehtynyt autismin kirjoon ja kuntoutukseen. Yksikkö on kokonaisuudessaan kenttä - aunena, joka antaa tarpeen ja kysynnän mukaan asiantuntija-apua. 3.4 Autismikoulutus Projektin aikana sekä palvelukodin että toimintakeskuksen henkilökunta oli mukana kuukausittain järjestettävässä Akiva-keskuksen koulutuksessa ja konsultaatiossa, joka järjestettiin pääasiassa Louhumäellä. Koulutuspalvelut ostettiin Honkalampisäätiön kliiniseltä tutkimus- ja kuntoutusyksiköltä, joka myös laati koulutus- ja tutkimusohjelman autististen asumis- ja päivätoimintapalvelujen arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Akiva-keskuksen dosentti Tero Timonen ja konsultoiva erityisopettaja Merja Hyytiäinen kouluttivat ja konsultoivat keskimäärin yhtenä päivänä kuukaudessa. Akiva-keskuksen koulutuksen ja konsultaation aihesisällöt vuosien aikana: 1. Autismin ja Aspergerin tyypilliset piirteet 2. Toiminnallisen tason arvioinnit ja tavoitteen asettelu

10 10 3. Autismikuntoutuksen periaatteet 4. Struktuurin toimivuus arjessa 5. AAC - menetelmät itseilmaisun välineenä 6. Haasteellinen käyttäytyminen ja käyttäytymisanalyysin sovellukset 7. Arvot autismityön arjessa Projektin yhtenä tavoitteena oli Kuopion seudulla kehitysvammahuollon palveluissa työskentelevien ihmisten autistien kuntoutusta koskevien tietojen ja taitojen lisääminen. Ensimmäisenä vuonna ( ) keskityttiin säätiön sisäiseen koulutukseen. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Louhumäen palvelukoti-toimintakeskuksen henkilökunta oli mukana seuraavissa autismiin liittyvissä koulutuksissa: o o o o o o o o Autismikoulutus (Haukkarannan autismikeskus) Kehitysvammaisten kommunikaatio (Haukkarannan autismikeskus) Snoezelen (Työnosaamisverkosto) Haastava käyttäytyminen (Haukkarannan autismikeskus) Hämeenlinnan autismipäivät (Autismi- ja aspergerliitto) Haastava käyttäytyminen (Työnosaamisverkosto) Yhteisöhoito (Työnosaamisverkosto) Hallittu fyysinen rajoittaminen (Orient liikunta oy) Projektin toisena vuonna ( ) liittyvät koulutukset: henkilökunnan käymät autismiin o o o o Haastavan käyttäytymisen abc ja def (Kuopion kesäyliopisto) Porttikirja-koulutus (Honkalampisäätiön kliininen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö) Perhetyön koulutus (työnosaamisverkosto) Autismipäivät Paimiossa (Autismi- ja aspergerliitto) Kolmannen vuoden ( ) koulutukset autismiin liittyen: o o o o Akiva-kesäpäivät (Honkalampisäätiön Akiva-keskus) projekti-koulutus (Työnosaamisverkosto) Autismipäivät Seinäjoella (Autismi- ja aspergerliitto) Projektin järjestämä koulutuspäivä aikuisen autistisen henkilön asumisesta, työtoiminnasta ja jatko-opetuksesta Toimintakeskuksen henkilöstö vieraili kesäkuussa Autismisäätiön autistien toimitalossa, Tikkurilan autismiyksikössä sekä Keskuspuiston koululla. Projektihenkilöstö teki tutustumiskäynnin Jyväskylään yhdessä Pohjantien koulun erityisopettajan ja avustajan kanssa. Kohteina olivat Kalevankatu 10, jossa toteutetaan autististen nuorten jatko-opetusta sekä Viitaniemen koulun yläasteikäisten autismiluokka.

11 Kauvas kantoisesti - koulutus Projekti järjesti huhtikuun 2005 alkupuolella osallistujille maksuttoman Kauvas kantoisesti - koulutuspäivän, jossa aiheena oli nuoren aikuisen autistin jatkoopetus, työ- ja päivätoiminta sekä asuminen. Koulutuksesta ilmoitettiin Autismilehdessä sekä lähetettiin kutsuja sähköpostitse ja kirjeitse projektin yhteistyökumppaneille, kouluille, kehitysvammahuollon eri yksiköihin jne. lähinnä Kuopion alueella. Koulutukseen osallistui 65 henkilöä. Osallistujia olisi tullut enemmänkin, mutta tilojen vuoksi osallistujien määrä jouduttiin rajaamaan. Luennoitsijoina oli erityisopettaja Helena Haverinen Kuhankosken erityisammattikoulusta, palvelupäällikkö Janne Häikiö Autismisäätiöstä ja dosentti Tero Timonen Honkalampisäätiön kliinisestä tutkimus- ja kuntoutusyksiköstä. Koulutuspäivä oli projektin näkökulmasta onnistunut ja sen suosio yllätti. Tämänkaltaisille tilaisuuksille tuntui olevan tilaus ja eräänä tärkeänä päivän saavutuksena olikin autismialalla niin työskentelevien kuin myös autistien omaisten kokoontuminen yhteisen asian ympärille. Myös Kauvas Kantone projektin esittelyllä saatettiin projekti sekä Louhumäen palvelukoti-toimintakeskus autismipalvelujen tarjoajana laajan kuulijakunnan tietouteen. 4 ENSIMMÄISEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Kommunikaatio Ensimmäisen vuoden tärkeimpiä tehtäviä oli asiakkaiden kommunikaation kartoittaminen. Kommunikaatiotaitojen kartoittamiseen käytettiin AAPEPtoimintakykyarviointia, omaisten haastatteluja sekä konsultoivan erityisopettajan Merja Hyytiäisen puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation seurantalomaketta. Ensimmäisen vuoden aikana kaikille asiakkaille etsittiin jokin keino kommunikoida, jota lähdettiin tavoitteellisesti harjoittelemaan. 4.2 Yksilölliset toimintasuunnitelmat Projektin alussa laadittiin yksilöllisen toimintasuunnitelman kaavake (LIITE 2). Yksilölliset toimintasuunnitelmaan kirjatut kuntoutustavoitteet loivat pohjan projektissa mukana olevien asiakkaiden päivätoiminnan ja asumisen järjestämiseen. Niiden laatimiseen osallistuivat omaiset ja omaohjaajat asumisesta sekä toimintakeskuksesta. Yksilöllisissä toimintasuunnitelmissa kirjattiin pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet. Kaikille asiakkaille on tehty yksilölliset suunnitelmat. Projektiryhmä päätyi käyttämään yksilöllisen suunnitelman pohjana Autistien asumiseen ja työhön valmentavan koulutuksen teoksen mallia mukaillen omiin tarpeisiin (opetushallitus 2000). Ensimmäisen vuoden aikana kaikille toimintakeskuksen ja asumisen

12 12 asiakkaille saatiin laadittua suunnitelmat. Asiakkailla, jotka olivat palvelukodin ja toimintakeskuksen yhteisiä, oli käytössä yhteinen toimintasuunnitelma. 4.3 Työtaitojen kartoittaminen Toimintakeskuksessa oli tärkeää työtaitojen kartoittaminen. Näiden taitojen kartoittamiseen käytettiin AAPEP-toimintakykyarviointia. Arvioinnin perusteella on pyritty valitsemaan asiakkaille heidän taidoilleen sopivia ja motivoivia työtoimintoja toimintakeskuksessa sekä toimintakeskuksen ulkopuolelta. Kartoitusta tehtiin kokeilemalla erilaisia toimintoja kunkin asiakkaan kanssa. Ensimmäisen vuoden aikana saatiin paljon kokemuksia sopivista työtehtävistä ja toiminnoista, joita jatkossa harjoiteltiin. Työtoiminnan järjestämisessä hyödynnettiin myös asiakkaiden aikaisempien toimintayksiköiden tietoutta. 4.4 Asumisvalmennus ja omatoimisuustaidot Ryhmäkodissa painotettiin omatoimisuustaitojen harjoittelua ensimmäisen toimintavuoden aikana. Omatoimisuustaitojen kartoituksessa käytettiin hyväksi AAPEP-toimintakykyarviointia, jonka perusteella luotiin tavoitteet asumisvalmennukseen ja omatoimisuustaitojen harjoitteluun. Tavoitteet kirjattiin yksilölliseen toimintasuunnitelmaan. 4.5 Henkilökuntaan ja toimintaympäristöön tutustuminen Alussa tavoitteena oli luoda omaohjaajuusjärjestelmä, jossa kullakin asiakkaalla niin kodin kuin toimintakeskuksen puolella on kaksi omaohjaajaa huolehtimassa asiakkaan asioista. Projektin asiakkaiden sopeutumista uuteen asumis- ja toimintaympäristöön pyrittiin helpottamaan omaohjaajajärjestelmän avulla. Toimintakeskuksessa omaohjaaja vastasi asiakkaan päivien ohjauksesta ensimmäisten kuukausien ajan. Palvelukodissa kaksi omaohjaajaa vastasi pääsääntöisesti uuden asukkaan asumisvalmennuksesta muuton jälkeen. 5 TOISEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Toisen vuoden painopistealueina olivat vapaa-ajan toimintojen järjestäminen, työtoiminnot ja sosiaalisten vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen ryhmäytymisen avulla. Asiakkaiden kommunikaatiotaitoja seurattiin tiiviisti edelleen. 5.1 Työtoiminta Asiakaskohtaisten työtoimintojen suunnittelun apuna käytettiin AAPEPtoimintakykyarviointeja. Arvioinnin perusteella valittiin asiakkaille heidän taidoilleen sopivia, orastavia taitoja tukevia ja motivoivia työtoimintoja

13 13 toimintakeskuksessa sekä toimintakeskuksen ulkopuolelta. Työtoiminnoiksi etsittiin tehtäviä, jotka pysyvät mahdollisimman samanlaisina ja toistuvina. Turvallisuutta työtoimintaan luo toimintaympäristön muuttumattomuus ja häiriöttömyys. Toimintakeskuksessa työtoiminnot olivat: - lounaan valmistus ohjauksessa - ruokapöydän kattaminen - ruokasalin siivous - kiinteistötyöt Koritöiden avulla harjoiteltiin työkäyttäytymistaitoja. Opeteltavia taitoja olivat mm. - työskentelypaikalla pysyminen - keskittyminen tehtävään - tehtävän itsenäinen aloittaminen ja lopettaminen - silmän ja käden yhteistyö Koritöitä tekivät asiakkaat, joiden toimintakyky ei riittänyt työskentelemään aidossa työympäristössä. Koritehtävän tavoitteena oli opetellun taidon siirtäminen aitoon työskentely-ympäristöön. Esimerkkinä tällaisesta on aterimien lajittelu. - palautuspullojen lajittelu kaupassa - kirjaston kirjojen ja aikakausilehtien lajittelu - kaupan laskujen lajittelu - sisäisen postin jakaminen Kuopion yliopistolla - lehtirullien tekeminen kukkakauppaan (toiminto tapahtui toimintakeskuksella, josta lehtirullat toimitettiin kukkakauppaan) - asiakirjojen silppurointi Savon vammaisasuntosäätiön toimistolla Toimintakeskuksen ulkopuolella tehdyissä työtoiminnoissa oli ohjaaja mukana asiakkaan tukena. Yksi asiakkaista edistyi työssään niin, että kykeni työskentelee itsenäisesti ilman ohjaajan päivittäistä tukea. Haasteina ulkopuolisissa työtoiminnoissa olivat sosiaaliset taidot työpaikalla ja työpaikalle itsenäinen kulkeminen. Työtaidot sinänsä olivat usein riittävät työn suorittamiseen Projektin toisena vuotena toteutettiin avotyö paikoille suunnattu kysely (LIITE 3), jonka tarkoituksena oli tiedustella ja kartoittaa avotyö paikkamahdollisuuksia Kuopion Petosella. Kahdestakymmenest ä lähetetystä kyselyst ä takaisin tuli kahdeksan kappaletta eli 40 %. Kysely ei tuottanut toivottua tulosta uusien työ paikkojen synnyst ä. 5.2 Vapaa-aika Vapaa-ajan järjestämisen apuna käytettiin toimintakykyarviointia (AAPEP),

14 14 jonka avulla selvitettiin vapaa-ajan viettotaitoja. Vapaa-ajalla tarkoitetaan työn ulkopuolista aikaa eli kotona tai muualla vietettävää aikaa. Vapaa-aika voi olla ohjattua tai ohjaamatonta. Asukkaiden vapaa-aika koostui ohjatuista toiminnoista, itsenäisestä toiminnasta sekä täysin strukturoimattomasta vapaa-ajasta. Toimintakeskus tuki vapaa-ajan toimintoja viikoittaisella liikuntatuokiolla, joka toteutetaan Petosen nuoriso- ja vapaa-ajankeskuksella. Lisäksi osa toimintakeskuksen asiakkaista kävi viikoittain uimassa. Kaksi asiakasta kävi myös säännöllisesti ratsastamassa läheisessä ratsastuskoulussa. Vapaa-ajan viettoa harjoiteltiin myös päivittäisillä tauoilla, jolloin ohjelmaan kuului erilaisten pelien pelaamista, piirtämistä, lehden lukua jne. Vuoden 2004 aikana raporteista tehdyn koonnin avulla selvisi Louhumäen palvelukodin ryhmäkoti Kukkulan autististen asiakkaiden ohjatun vapaa- ajan koostuneen seuraavanlaisista toiminnoista: - kodin askareet (keittiötyöt, siivoaminen, pyykkihuolto, kiinteistötyöt) - ulkoilu lähiympäristössä - asiointi (kauppa, apteekki jne.) - ulko- ja sisäpelit - uinti - saunominen - viikoittaiset yhteisökokoukset - kuukausittaiset hartaushetket - retket - ulkona syöminen - konsertit - tv:n katselu - musiikkikerho Itsenäisesti tehtäviä vapaa-ajan toimintoja olivat: - musiikin kuuntelu - palapelit - piirtäminen - tietokonepelit - legot - kuntopyörä - lehtien lukeminen - tv:n katselu Strukturoimattomalla vapaa-ajalla asiakas voi käyttää aikaansa haluamallaan tavalla. Useimmiten se oli omien autististen rituaalien suorittamista, jonka toteuttaminen oli myös tärkeää. Autistiset rituaalit ovat asiakkaiden huokaisuhetkiä, jolloin ei ole tarvetta suoriutua ympäristön vaatimuksista. 5.3 Sosiaalinen vuorovaikutus Autistiselle henkilölle tyypillistä on erikoinen sosiaalinen vuorovaikutus. Useimmiten vastavuoroisuus puuttuu, jolloin vaikutus oppimiseen ja kaikkeen

15 15 toimintaan on ilmeinen. Sosiaalista vuorovaikutusta harjoitellaan luonnollisissa tilanteissa ohjaamalla, mallittamalla ja sosiaalisten tarinoiden avulla. (Kerola, Kujanpää, Timonen ) Projektin toisena vuonna sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihin ja niiden kehittämiseen kiinnitettiin huomiota ja taitoja ryhdyttiin kehittämään ryhmäytymisen avulla. Luonnollinen ryhmäytyminen tapahtui palvelukodin ryhmäkodissa jo heti ensimmäisen vuoden aikana, josta asti neljä projektin asiakasta ovat olleet asuintovereita. Ryhmäkodissa asuvien asiakkaiden välille oli syntynyt jo jonkinlainen kontakti eikä kontaktin haku kohdistu enää pelkästään ohjaajiin. Ryhmäytyminen oli luonnollinen osa kodin arkea. Yhteiset tilaisuudet koko palvelukodin kanssa olivat oivia tilaisuuksia harjoitella yhteisössä toimimista. Toimintakeskuksella ensimmäinen vuosi painottui vahvasti yksilöohjaukseen, jonka tarkoituksena oli käynnistää toiminta mahdollisimman vähäisin stressiärsykkein. Toisena vuonna lähdettiin selkeästi ja tietoisesti ryhmäyttämään asiakkaita sellaisiin pienryhmiin, joiden katsottiin olevan sekä toiminnan että kunkin asiakkaan kykyjen/taitojen kannalta järkevää. Ryhmien henkilömäärät vaihtelivat toiminnasta riippuen. Viikon aikana oli muutama tuokio, jossa mukana olivat lähes kaikki asiakkaat. Tällaisia tuokiota ovat musiikki- ja liikuntatuokiot. Useimmiten ryhmissä oli kahdesta neljään asiakasta. Ohjaajia oli toiminnasta riippuen kahdesta kolmeen. Työ- ja asuinympäristön lisäksi sosiaalista kanssakäymistä harjoiteltiinn myös ulkopuolisissa työtoiminnoissa sekä asioidessa. 5.4 Kommunikaatio Kommunikaatio oli painopistealueena koko projektin ajan. Kommunikaatiotaitoja kartoitettiin ja seurattiin konsultoivan eritysopettaja Merja Hyytiäisen puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation seurantalomakkeen (LIITE 4), AAPEP- toimintakykyarvioinnin sekä yksilöllisten toimintasuunnitelmien avulla. Yksilöllisten toimintasuunnitelmien teon ja tarkastusten yhteydessä keskusteltiin omaisten kanssa asiakkaan kommunikaation kehittymisestä. 6 KOLMANNEN VUODEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Projektin viimeisen vuoden pääasiana oli kartoittaa asiakkaiden tuen ja toiminnan tarve sekä selvittää kunkin asiakkaan jatko ajatellen päivä- ja työtoimintaa sekä asumispalveluita. Työ- ja päivätoiminnassa keskityttiin entistä enemmän asiakkaan vahvoihin puoliin ja taitoihin. Projektin asiakkaiden tilanne tarkastettiin ennen projektin päättymistä palvelusuunnitelmien yhteydessä Kuopion kaupungin erityisneuvolan kanssa. Palvelusuunnitelmaan kirjattiin jatkotoimenpiteet projektin päättymisen jälkeen.

16 16 Projektin viimeisenä vuonna tehtiin jokaiselle asiakkaalle vielä toimintakykyarviot, joista laadittiin yhteenvedot kunkin asiakkaan toimintakyvystä ja sen muutoksista suhteessa projektin ensimmäisenä vuotena tehtyyn arvioon. Projektin aikana saadun tiedon pohjalta suunniteltiin yhdessä asiakkaan ja hänen tukiverkoston sekä Kuopion kaupungin erityisneuvolan kanssa jatkopalveluista. 7 PROJEKTIN TOIMINNAN ARVIOINTI 7.1 Asiakaspalaute Arviointi oli merkittäv ä osa projektia koko kolmen vuoden ajan. Asiakkaiden toimintaa ja siin ä edistymist ä arvioi henkilökunta sek ä omaiset. Henkilö kunnan itsearviointi oli suunnattu projektin asiakkaiden kanssa työ skenteleville eli palvelukodin ja toimintakeskuksen henkilöstö lle. Omaisten näkö kulma tuli esille omaisten palautteen kautta sek ä yksilö llisten toimintasuunnitelmien tarkistusten yhteydess ä. Projektin toimintalinjoja arvioi projektin ohjausryhm ä. Asiakkaiden päivittäist ä arviointia toteutettiin sek ä raportoinnin ett ä päivittä isten seurantojen avulla. Arviointikeinoja muunneltiin projektin edetess ä, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin tarkoituksenmukaista tiedon hankintaa. Palaute- ja arviointikeinoista ehk ä suora asiakaspalaute nousi arviointimenetelmist ä henkilökunnan kannalta tärkeimmä ksi. Henkilöst ö viestitti itsearvioinneissa asiakasraportoinnin ja omaisten palautteiden olevan työssä tärkeit ä, ja ne antoivat suuntaviivoja asiakastyöhön. Myö s toimintakykyarvioinnit olivat tärkeit ä työvälineit ä, koska niist ä oli mahdollista nähd ä vuoden aikana tapahtunut mahdollinen toimintakyvyn muutos. Merkittäv ää palautetta saatiin päivittä in suoraan projektin asiakkailta. Asiakaspalautetta kerä ttiin seuraamalla asiakkaiden käyttäytymist ä ja sit ä kuvattiin päivittäisissä raporteissa. Raportoijina olivat toimintakeskuksen ja palvelukodin henkilökunta. Toiminnan mielekkyyttä tulkittiin asiakkaan käyttäytymisest ä. Havainnoimalla saadun tiedon avulla toimintaa muokattiin yksilö llisesti edistävään ja mielekkääseen suuntaan. Ilmenneist ä haastavan käyttäytymisen tilanteista tehtiin erillisi ä merkintöjä raporttikansioon. Kuukausittaisten konsultaatiotilaisuuksien ja työryhmä n keskustelutuokioiden avulla haastavaan käyttä ytymiseen etsittiin ratkaisumalleja. Haastavan käyttä ytymisen seurantaan kehiteltiin myös yksilö kohtaisia seurantamenetelmi ä. Ratkaisuja etsittiin muun muassa funktionaalisen käyttäytymisanalyysin keinoja käyttä en (Tero Timonen).

17 Asiakkaan toimintakyvyn arviointi AAPEP- ja PEP-R-arvioinnit tehtiin kerran vuodessa, yleensä kunkin vuoden kevääll ä. Lisä ksi ennen projektin alkamista oli lä hes jokaiselle asiakkaalle tehty aikaisemmassa kuntoutuspaikassa toimintakykyarvio, joka toimi pohjana verrattaessa projektin aikana tehtyj ä arviointeja. Kohdassa 8.2. on verrattu vuoden 2003 ja vuoden 2005 toimintakykyarviointeja eri näkökulmista. Toimintakykyarvioinnin avulla etsittiin asiakkaan vahvoja ja orastavia taitoja. Toimintakykyarvioinnit toimivat yksilö llisten toimintasuunnitelmien perustana, joista taas luotiin yksilölliset viikko-ohjelmat asiakkaille. AAPEP- testiss ä asiakasta arvioidaan kolmessa eri ympäristöss ä ; suorassa havainnointitilanteessa, kotona/ryhmä kodissa ja toimintakeskusympäristöss ä. 7.3 Asiakkaan toiminnan päivittäinen seuranta Päivittäist ä arviointia suorittivat toimintakeskuksen ja palvelukodin ohjaajat. Arvioitaviksi toiminnoiksi valittiin yksilö llisen toimintasuunnitelman kannalta tärkeit ä toimintoja, jotka ovat keinoja tavoitteiden toteutumiselle. Toimintasuunnitelmaan tavoitteet nousivat toimintakykyarvioinneista. Arvioinneissa huomioitiin projektin kunkin vuoden painopistealueet. Kommunikaatioon kiinnitettiin huomiota ja se kulki saumattomasti mukana arvioinneissa läpi projektin ajan. Projektin työryhm ä uudisti projektin alkuvaiheilla laadittua seurantalomaketta kevääll ä 2004 yhdessä henkilöstön kanssa (LIITE 5). Sit ä muutettiin toimivammaksi ja helpommaksi käytt ää, joka toimisi paremmin arjen keskell ä. Oli siis vastattava tarpeeseen ja luotava sellainen kaavakepohja, jonka täyttä minen olisi mahdollisimman yksinkertaista, mutta joka palvelisi ensisijaisesti asiakasta. Yhdess ä työryhmä n kanssa laadittu lomake paransi myös sitoutumista asiakkaiden päivittä iseen seurantaan. Motivaation lisäämisen sek ä myö skin seurantojen hyödyntä misen vuoksi aloitettiin lomakkeen uudistamisen myöt ä tekemää n seurannoista kuukausittaisia yhteenvetoja. Yhteenvetojen avulla ohjaajat pystyivä t helpommin ja nopeammin seuraamaan asiakkaiden edistymist ä ja toiminnan muutoksia. Joulukuussa 2004 päivittäiset seurannat siirtyivä t henkilöstölle vapaaehtoisesti täytettä viksi. Aikaisemmin henkilöst ö oli kokenut lomakkeiden täyttämisen lähinnä projektin tarpeita varten. Vapaaehtoisella seurantakaavakkeen käytöll ä haluttiin kokeilla, josko

18 18 seuranta otettaisiin eri tavalla työvä lineeksi. Seurantoja ei ole kuitenkaan tehty joulukuun 2004 jälkeen. Tästä voidaan todeta, ettei erillist ä päivittäist ä asiakkaiden tavoitteiden seurantaa ehk ä koeta tarpeelliseksi, koska eräänlaista päivittäist ä seurantaa tehdää n jo raportin muodossa. Päivittä inen seuranta kaavakkeen avulla miellettiin liiaksi projektille suunnatuksi kuin omaksi työvälineeksi. Kirjallisten seurantojen lisä ksi toimintoja videoitiin satunnaisin vä liajoin. Videoita purettiin muutaman kerran vuoden aikana työryhmä n kanssa useimmiten konsultaatiotilaisuuksien yhteydess ä. 7.4 Omaisten palautteet Projektin aikana asiakkaiden omaisilta kerättiin kirjallista palautetta yhteensä neljä kertaa. Omaisilta kerättiin palautetta kirjallisesti yhden kerran ensimmäisen vuoden aikana huhtikuussa 2003 (LIITE 6 ). Palautteesta saatiin tietoa vanhempien kokemuksista asiakkaiden edistymisestä, henkilökunnan ja kodin välisestä yhteistyöstä, toiveista sekä mielipiteitä toiminnan sisällöstä. Tärkein kyselystä nouseva seikka oli yhteistyö. Omaiset toivoivat projektista tiedottamista ja yhteistyötä henkilöstön kanssa selkeästi enemmän. Toisena vuonna palautetta kerättiin kaksi kertaa; syksyllä 2003 sek ä kevääll ä Syksyn kyselyyn vastasi kuusi omaista eli vastausprosentti oli 86 %. Palautteesta nousi esille seuraavanlaisia asioita: o Tietoa omaisen toimintakyvyst ä ja mahdollisista muutoksista kaivattiin enemmä n ja varsinkin mahdollisista pulmatilanteista o Henkilökuntaa on helppo lähestyä o Osan mielest ä projektihenkilöst ö olo ollutriittävästi yhteydess ä, osa toivoi tiiviimpää yhteydenpitoa o Omaisen toimintakyvyss ä tapahtuneet muutokset koettiin yksilö llisesti. Osa koki muutosta tapahtuneen, osa ei. o Omaiset kokivat saaneensa olla kuntoutuksessa riittävästi mukana o Suurin osa ei ollut kuitenkaan saanut tutustua omaisensa yksilö lliseen suunnitelmaan. Omaiset olivat myö s halukkaista omien voimavarojen mukaisesti toteuttamaan yksilöllistä toimintasuunnitelmaa soveltuvin osin myös kotona. o Osa tiesi riittävä sti toimintakeskuksen toiminnasta, osa kaipasi siit ä enemmä n informaatiota. Muutos ehdotuksia ei ollut.

19 19 o Ryhmäkotiin toivottiin erilaista mielekästä tekemist ä sek ä toivottiin tiedonkulun parantuvan Kyselyn palautteeseen vastattiin resurssien puitteissa. Jokaisen asiakkaan kohdalla kutsuttiin omainen mahdollisuuksien mukaan yksilö llisen toimintasuunnitelman tarkastukseen. Toimintasuunnitelmat tarkastettiin heti alkuvuodesta Alkutalvesta järjestettiin myö s omaisten ilta projektin tiimoilta, joka kuitenkin jouduttiin perumaan vähäisen osanoton vuoksi. Kevään 2004 kyselyn vastausten määr ä oli 83% (LIITE 7). Kyselyst ä tuli esiin seuraavia asioita: o Pulmatilanteista kaivattiin lis ää tietoa sekä yleens ä omaisen toimintakyvystä o Osan mielest ä yhteisty ö henkilö kunnan kanssa on riittäv ää, osa kaipaa yhteistyöt ä viel ä enemmä n. Projektihenkilöstö n yhteydenpito oli kuitenkin suurimmalle osalle riittävää o Toimintakyvyn muuttuminen oli yksilöllist ä, josta ei voi vet ää yleisi ä johtopäätöksiä o Omaiset kokivat saaneensa olla mukana kuntoutuksessa o Yksilöllisest ä suunnitelmasta omaisilla on tietoa o Päivätoimintaan ollaan tyytyväisi ä. Omaiset olivat kokeneet voivansa esitt ää toiveita, jotka on huomioitu resurssien puitteissa rakentaen sopivia yksilöllisi ä ratkaisuja muokkaamalla jokaiselle mahdollisimman mielekä s päivätoiminta o Kehittä misehdotukset palvelukotiin olivat kodikkuuden lisää minen, suunnitelmallisuus, runsas ulkoilu sek ä yhdess ä oleminen ja tekeminen Syksyll ä 2004 toteutettiin projektin viimeinen omaisille suunnattu kysely, joka noudatti edelleen lä hes samanlaista kaavaa kuin aiemmat kyselyt. Vastausprosentti oli tällä kertaa 67%. Viimeisess ä kyselyss ä näkö kulma painottui aikaan ennen projektia ja nyt projektin loppuvaiheessa. Kyselystä nousi esiin muun muassa seuraavia asioita: o Kaikkien vastaajien mielest ä heidä n omaisensa toimintakyky oli parantunut projektin aikana. o Osa vastaajista toivoi mahdollisuutta osallistua enemmä n omaisensa kuntoutukseen esimerkiksi saamalla enemmä n toimintaohjeita kotiin o Informaatiota osa sai riittävä sti ja osa toivoi sit ä enemmän

20 20 o Toimintakeskuksen ja palvelukodin toiminnan kehittä miseen ehdotettiin muun muassa erilaisia harrastuksia o Omaohjaajia omaiset haluaisivat tavata useammin ja kuulla muun muassa tulevista suunnitelmista sek ä miten kuntoutus on edennyt. 7.5 Koulutus- ja tutkimusohjelma Yksi seurannan näkö kulmista kohdistuu projektiin ja sen toiminnan arviointiin. Projektin vaikuttavuutta arvioi Honkalampi- säätiö n kliininen tutkimus- ja kuntoutusyksikk ö. Koulutus- ja tutkimusohjelma on liitteen ä Henkilökunnan itsearviointi Projektin aikana Louhumä en toimintakeskuksen ja palvelukodin ohjaajat arvioivat toimintaa ja työyksikö n toimivuutta. Alkuperä inen lomakepohja (LIITE 9) uudistettiin kevääll ä 2004 toteutettuun kyselyyn (LIITE 10). Arvioinnin tarkoituksena oli toiminnan kehittä minen siten, ett ä autistien kanssa sek ä palvelukodilla että toimintakeskuksessa työskenteleväll ä henkilö kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa projektin toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Arviointi toteutettiin projektin ensimmäisen ä vuonna kerran, toisena vuonna kaksi kertaa ja kolmantena vuonna kaksi kertaa. Arviointi toteutettiin ensimmäisen vuoden aikana kerran lomakkeen avulla keväällä Arvioinnin kohteena olivat seuraavat asiat: - henkilökohtaisten suunnitelmien toimivuus - oman työskentelyn arviointi - ohjausympäristön ja materiaalien toimivuus - asiakkaiden edistyminen o tiedonkulku o työryhmän työskentely ja sen toimivuus o henkilöstöresurssien riittävyys - Jokainen työntekijä arvioi myös oman jaksamisensa työssä. Kyselyn palautti 8/14 ohjaajasta eli 57 prosenttia. Kyselystä nousi esiin tarve asiakkaiden kuntoutustavoitteiden selkeyttämiseen, tiedon kulun ja tiedottamisen parantamiseen, tilojen tehokkaampaan hyödyntämiseen. Kyselyssä kartoitettiin myös henkilöstön koulutustarpeet. Koulutusta kaivattiin kommunikaatiosta sekä haastavan käyttäytymisen ja väkivallan kohtaamisesta asiakastyössä. Syksyn 2003 kyselyn yhteenveto: