Hangasneva, Seinäjoki, turvetuotantoalue, EPV Bioturve Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hangasneva, Seinäjoki, turvetuotantoalue, EPV Bioturve Oy"

Transkriptio

1 LAUSUNTO Dnro EPOELY/104/07.04/ EPV Bioturve Oy Frilundintie VAASA Viite/Referens VANHA DNRO LSU-2009-R-50 (531) Asia / Ärende LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, Hangasneva, Seinäjoki, turvetuotantoalue, EPV Bioturve Oy 1.HANKETIEDOT JA YVA-MENETTELY Hankkeen nimi: Hangasneva, Seinäjoki, turvetuotantoalue Hankkeesta vastaava: EPV Bioturve Oy, Frilundintie 7, Vaasa Hankkeesta vastaavan YVA-konsultti: Planora Oy; Voudintie 6, Oulu Yhteysviranomainen: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, PL 262, VAASA Arviointiselostus saapunut yhteysviranomaiselle: sähköpostilla ja postitse , jolloin yhteysviranomainen on viipymättä virallisesti kuuluttanut arviointiselostuksen YVA- menettely YVA- menettelyn tarkoituksena on edistää hankkeen kannalta merkittävien ympäristövaikutusten tunnistamista, arviointia ja huomioonottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA- menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa päätöksenteon perustaksi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA- ohjelma) on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, mitä vaihtoehtoja hankkeella on, mitä ympäristövaikutuksia aiotaan selvittää ja millä menetelmillä sekä miten arviointimenettely tullaan järjestämään. Arviointiohjelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä selvitysten perusteella laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA- selostus), jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Yhteysviranomainen kokoaa eri tahoilta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta oman lausuntonsa, jossa tarkastellaan arviointiselostusta koskevien YVA- asetuksen mukaisten sisällöllisten vaatimusten toteutumista. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto liitetään mahdollisiin lupa tai muihin hankkeen toteuttamista edellyttäviin hakemuksiin. Päätösten tekijän on todettava päätöksessään, miten lausunto on otettu huomioon. ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat Vaihde Alvar Aallon katu 8 PL 156, Seinäjoki Korsholmanpuistikko 44 PL 262, Vaasa NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I SÖDRA ÖSTERBOTTEN, Miljö och naturresurser Växel Alvar Aallon katu 8 PB 156, Seinäjoki Korsholmsesplanaden 44 PB 262, Vasa Torikatu 40 PL 77, Kokkola Torggatan 40 PB 77, Karleby

2 DnroEPOELY/104/07.04/2010 2/15 Arviointiselostus on kirjattu saapuneeksi Lausuntopyynnöt on lähetty Arviointiselostuksessa on esitetty tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Arviointiselostuksessa on esitetty tarpeellisessa määrässä: 1) 9 :ssä (YVA laki 458/2006) tarkoitetut tiedot tarkistettuina; 2) selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin; 3) hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut, kuvaus toiminnasta, kuten tuotteista, tuotantomääristä, raaka-aineista, liikenteestä, materiaaleista, ja arvio jätteiden ja päästöjen laadusta ja määristä ottaen huomioon hankkeen suunnittelu-, rakentamis- ja käyttövaiheet mahdollinen purkaminen mukaan lukien; 4) arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto; 5) selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, käytettyjen tietojen mahdollisista puutteista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä, mukaan lukien arvio mahdollisista ympäristöonnettomuuksista ja niiden seurauksista; 6) selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta; 7) ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia; 8) hankkeen vaihtoehtojen vertailu; 9) ehdotus seurantaohjelmaksi; 10) selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistumismenettelyineen; 11) selvitys siitä, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon; sekä 12) yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto 1 11 kohdassa esitetyistä tiedoista. Yhteysviranomainen kokoaa eri tahoilta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta oman lausuntonsa, jossa tarkastellaan arviointiselostusta koskevien YVA- asetuksen mukaisten sisällöllisten vaatimusten toteutumista. YVA- menettely päättyy tähän. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisten lausunto on liitettävä mahdollisiin lupa- tai muihin hankkeen toteuttamista edellyttäviin hakemuksiin. Päätösten tekijän on todettava päätöksessään, miten lausunto on otettu huomioon. Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Hankkeen tarkoittamalla alueella ainoa voimassa oleva kaava on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavan merkinnät ja suunnittelumääräykset sisältyvät kaikki arviointiselostukseen. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole tiedossa, että alueella olisi tekeillä jokin muu kaava. Turvetuotantoalueen ympäristölupamenettelyssä (kuva 3.3) toiminnanharjoittaja jättää lupahakemuksen Aluehallintovirastolle (ent. ympäristölupavirasto). Lupahakemuksen liitteeksi on liitettävä ympäristövaikutusten arviointiselostus, jos hanke koskee ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitettua toimintaa. Lupaviranomainen tiedottaa lupahakemuksesta asianosaisten kuntien ilmoitustaululla. Hankkeesta ilmoitetaan ainakin yhdessä toiminnan vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Hankkeen kuulutuksesta annetaan erikseen

3 DnroEPOELY/104/07.04/2010 3/15 tieto niille, joita asia erityisesti koskee. Asianosaisilla (= joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea) on tilaisuus tehdä muistutuksia lupa-asian johdosta. Muille kuin asianosaisille on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Lupaviranomainen pyytää lausunnot viranomaisilta. Toiminnanharjoittajalta pyydetään vastineet hankkeesta annettuihin lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin. Lupaviranomainen tekee lupaharkinnan ja antaa ympäristölupapäätöksen. Lupapäätöksessä annetaan lupamääräykset, joilla toimintaa voi harjoittaa. Lupapäätöksestä voi tehdä valituksen 30 vuorokauden sisällä lupapäätöksen annosta. Turvetuotantohanketta ohjaavat seuraavat säädökset (Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008): - Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja 169/2000) - Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 ja 713/2006) - Luonnonsuojelulaki ja -asetus (1096/1996 ja 160/1997) - Vesilaki ja -asetus (264/1961 ja 282/1962) - Laki ja asetus vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004 ja 1040/2006) - Jätelaki ja -asetus (1072/1993 ja 1390/1993) - Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) - Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja -asetus (895/1999) - Ympäristövahinkovakuutuslaki (81/1998) - Muinaismuistolaki (295/1963) - Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) - Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) ja valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) - Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä (313/1985) - Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) ja asetus (59/1999) - Ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta - Kaivannaisjätedirektiivi (2006/21/EY) Hanke, sen tarkoitus, sijainti ja esitetyt vaihtoehdot EPV Bioturve Oy selvittää Seinäjoen Hangasnevan kunnostamista turvetuotantoon. EPV Bioturve Oy:llä on hallussa Hangasnevalla 387 ha laajuinen alue. Alueelle on laadittu tuotantosuunnitelma. Suunnitelmassa hankealueen tuotantoala on vesienkäsittelyrakenteista riippuen 307,5 tai 321,9 ha. Hankkeen auma-alueiden ala 17,5 ha. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (486/1994) ja ympäristöministeriön antaman asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (268/1999) mukaan turvetuotantoon, jonka yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 ha, on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hangasnevan tuotantopinta-ala tulee olemaan yli 300 ha. Ympäristövaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat toteuttamisvaihtoehdot: 0-vaihtoehto: Hanke jätetään toteuttamatta Vaihtoehto 1: Vesienkäsittelymenetelmänä on talvella laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpadot sekä sulan maan aikana pintavalutuskenttä. Vaihtoehto 2: Vesienkäsittelymenetelmänä ympäri vuoden on pintavalutuskenttä. Vaihtoehto 3: Vesienkäsittelymenetelmänä on talvella laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpadot sekä sulan maan aikana kemikalointi. Kaikissa vaihtoehdoissa tarkastellaan lisäksi kuivatusvesien johtamisen vaihtoehtoja: a: Koko turvetuotantoalueen vedet johdetaan Kyrönjokeen

4 DnroEPOELY/104/07.04/2010 4/15 b: Osalta turvetuotantoaluetta vedet johdetaan Kyrönjokeen, matkaa 1 km ja osalta Löyhinkiluomaa pitkin Lapuanjokeen, matkaa 17 km. Alustavassa tuotantosuunnitelmassa on esitetty tehtäväksi Hangasnevalle tieyhteys Viemeröntieltä. YVA- menettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Menettelyä ei ole yhdistetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin. 2. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Kuulutus ja arviointiselostus ovat olleet virallisesti nähtävillä virka-aikana Seinäjoen kaupungin ja Lapuan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja Seinäjoen kaupungin Ylistaron palvelutoimistossa sekä Seinäjoen ja Lapuan kaupunkien pääkirjastoissa ja Seinäjoen kaupungin Ylistaron kirjastossa niiden virka- tai aukioloaikoina. Kuulutus ja arviointiselostus on julkaistu myös internetsivuilla Arviointiselostus on ollut luettavana myös hankkeesta vastaavan internetsivuilla Kuulutus on julkaistu Ilkka lehdessä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointia käsittelevä tiedotus- ja keskustelutilaisuus on pidetty Hanhikosken kylätalolla, Hanhikoski, Seinäjoki Arviointiselostuksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: Seinäjoen kaupunki Kaupunginhallitus, Seinäjoen kaupunki Ympäristönsuojeluviranomainen, Lapuan kaupunki Kaupunginhallitus, Lapuan kaupunki Ympäristönsuojeluviranomainen, Etelä-Pohjanmaan liitto, Museovirasto, Etelä- Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Maaseutu ja energia, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry., Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Sosiaali- ja terveydenhuolto, Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus. 3. YHTEENVETO SAAPUNEISTA LAUSUNNOISTA JA KANNANOTOISTA Lausuntoja on saapunut 6 kpl ja mielipiteitä 1 kpl. Ne on alla esitetty osittain lyhenneltynä Lausunnot Lapuan kaupunki Kaupunginhallitus Lapuan kaupunki toteaa, että suoritetussa arviointityössä on hankkeesta aiheutuvat vaikutukset erilaisine tekijöineen otettu riittävän kattavasti huomioon ja niiden pohjalta on pystytty arvioimaan hankkeen ympäristöllisiä ja muita vaikutuksia riittävässä laajuudessa. Näin ollen voidaan todeta, että Lapuan kaupungilla ei ole huomautettavaa suoritettuun arviointityöhön ja sen perusteella saatuihin tuloksiin. Seinäjoen kaupunki Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta toteaa, että selostuksessa on esitelty havainnollisesti ja kattavasti hankkeen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset sekä haittojen vähentäminen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjelmasta antama lausunto on otettu huomioon. Tälle selostukselle voi erityisenä kiitoksena antaa jälkikäytön esille tuomisen. Kun alue muutetaan, jälkikäyttö on etenkin happamien sulfidisavien alueella vielä olennainen osa toimintaa. Kun ojitusta lisätään siten, että sulfidit pääsevät hapettumaan, happamoituminen lisääntyy toiminnan aikana ja

5 DnroEPOELY/104/07.04/2010 5/15 sen jälkeen. Sekä tuotantovaiheen että alueen jälkikäytön näkökulmasta katsoen kysymykseksi jää, olisiko alueen supistamisesta tai paksumman turvekerroksen jättämisestä purkualueiden lähistöllä happamuutta ja muita haitallisia vaikutuksia vähentävä vaikutus. Luontoselvityksessä on kuvattu alkuperäisen suoluonnon vaarantumista. Vaihtoehtotarkastelussa on keskitytty vesienkäsittelyratkaisuihin. Kysymykseksi jää olisiko mahdollista säilyttää arvokkaimpia luontokohteita, esim. keidasräme tai metsäsaarekkeet tehokkaasta turvetuotannon vaatimasta kuivatuksesta huolimatta. Lapua ympäristölautakunta Ympäristölautakunta toteaa, että Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus pyytää Lapuan kaupungin ympäristöviranomaisen lausuntoa mennessä arviointiselostuksesta. Arviointiselostuksen mukaan hankealueella tehtiin kesällä 2009 suokairauksia ja korkeusmäärityksiä. Korkeusmääritysten mukaan vain aivan hankealueen pohjoisosa laskee pohjoisen suuntaan. Suon pohja viettää myös hankealueen pohjoisosassa länteen ja alueen luonteva kuivatussuunta on etelään ja sinne rakennettaville kuivatusvesien vesienkäsittelyrakenteille. Hankealueen laskusuhteiden perusteella ei ole tarvetta johtaa hankealueen kuivatusvesiä Lapuanjoen suuntaan. Toiminnanharjoittaja on arviointiselostusvaiheessa luopunut kuivatusvesien osalta arviointiohjelmassa esitetystä vaihtoehdosta b). Arviointiselostuksessa on arvioitu vain toiminnan vaikutuksia Kyrönjoen vesistöalueelle ja selvitetty Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelmaa. Ympäristöinsinööri: Ympäristölautakunta pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että kuivatusvesiä ei johdeta Lapuanjokeen. Ympäristölautakunta toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa arviointiselostuksesta. Rakennustarkastaja: Lautakunta hyväksyy ympäristöinsinöörin esityksen. Lautakunta: Hyväksyi esityksen. Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto toteaa, että Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää lausuntoa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, joka koskee Hangasnevan kunnostamista turvetuotantoon. Liitto on antanut lausunnon ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Suunnitelmassa hankealueen tuotantoala on runsaat 300 ha. Hangasneva sijaitsee Seinäjoen kaupungissa entisen Ylistaron kunnan alueella. Suoalue sijaitsee 21 km Seinäjoen taajamasta pohjoiseen ja 15 km Ylistaron taajamasta koilliseen. Karttatietojen mukaan hankealue on pääosin metsäojitettu. Hankealueella on kuitenkin neljä avoojitettua osa-aluetta. Aikaisempaa turvetuotantoa hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole. Vesistövaikutukset on pyrittävä minimoimaan mahdollisimman tehokkaalla vesien käsittelyllä, mikäli hankealueelle syntyy turvetuotantoa. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on tehty laajasti, ja eri teemat on käsitelty melko kattavasti ja yksityiskohtaisesti. Etelä-Pohjanmaan liitolla ei ole ympäristövaikutusten arviointiohjelmavaiheessa annettujen näkökantojen lisäksi huomautettavaa Hangasnevan mahdollista ottamisesta turvetuotantokäyttöön. Museovirasto Lausunnon esittäjä toteaa, että turvetuotantoalueen pohjois-luoteispäässä on kulkenut Lapualta Kyröjoki-varteen johtanut historiallinen talvitie. Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä kohde tunnetaan nimellä Hangasneva ja sen tunnus on

6 DnroEPOELY/104/07.04/2010 6/15 Museoviraston aiemman lausunnon mukaisesti alueella tehtiin syksyllä 2009 arkeologinen maastoinventointi tielinjauksen laajuuden ja säilymisasteen selvittämiseksi. Inventoinnissa tielinjaukselta ei löydetty merkkejä kiinteistä rakenteista, kuten esimerkiksi pitkospuiden jäänteistä, joten hankkeelle ei Museoviraston tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella ole muinaismuistolain (295/63) asettamaa estettä. Mikäli kuitenkin alueen kaivu- tai kunnostustöiden yhteydessä tulee vastaan merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksestä (esim. pitkospuiden jäännöksiä), on työ keskeytettävä välittömästi ja havainnosta on ilmoitettava Museovirastoon. Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry toteaa, että YVA -selostus on laaja ja monipuolinen selvitys alueen nykytilasta. Se on laadittu hyvin ja melko kattavasti. Monista esitetyistä asioista lausunnon esittäjä kuitenkin tuo julki oman erilaisen näkemyksensä jäljempänä. Käyttökelpoisista vesiensuojelumenetelmistä on taloudellisteknisesti yksi vaihtoehto, joka on ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Kuten tiedämme, kemiallinen käsittely tuskin tulee kyseeseen tuollakaan kohteella kustannusten vuoksi. Vesiensuojelullisesti paras vaihtoehto hankkeelle on vaihtoehto 0. Hankealueen luontoselvitykset on tehty ajallisesti oikein ja linnuston osalta alue onkin todettu monipuoliseksi alueeksi. Alueella on myös uhanalaisia suotyyppejä. Uhanalaista suokasvillisuutta alueelta ei tavattu. Suolta tavattiin kaikkiaan 49 lintulajia. Niistä 9 lajia on EU:n lintudirektiivin mukaisia lajeja, 6 lajia on uhanalaiseksi luokiteltuja ja 3 lajia on Suomen erityisvastuulajeja. Lintutiheyttä ja määrää voidaan pitää melko suurena ja aluetta linnuston kannalta monipuolisena. Suoalueelta tavattiin myös 10 uhanalaista suotyyppiä, joissa mukana jopa erittäin uhanalaisia sekä vaarantuneita suotyyppejä. Lausunnon esittäjä toteaa, että esitti jo ohjelmavaiheessa, että näin laajoilla uusilla hankealueilla minimi seurantajakso linnuston osalta on heidän mielestä kaksi vuotta, sisältäen kaksi kevät- ja syysmuuttoa ja niiden välinen kesäaika. Selvitykset tulee tehdä soveltuvana ajankohtana. Luontoselvitysten osalta on tehty vain lintu- ja kasvillisuusselvitys. Olisi ollut aivan ehdotonta, että hakija olisi selvittänyt alueen luontoa tarkemmin. EU:n luontodirektiivin mukaan vastuulajeina on myös hyönteisiä (vähintään perhoset ja sudenkorennot), sekä selkärangattomia. Myös alapuolisen vesistöalueen eläimistön ja kalaston selvittäminen olisi ollut erityisen tärkeä, jotta myöhemmin hakija voisi hankkeen vaikutukset luontoon. Ilman näitä perusselvityksiä ei hakija voi esittää alueen uhanalaislajistosta, harvalukuisista lajeista tai suoluonnon monimuotoisuuden selvittämisestä tutkittua tietoa. Kalaston osalta on tukeuduttu jo olemassa oleviin selvityksiin, mutta erityisiä kalastoselvityksiä ei ole tehty hankealueen vaikutusalueelta. Selvitys olisi ollut syytä tehdä, koska mahdollisen turpeenottoluvan myötä aineisto olisi ollut tärkeää taustatietoa tarkkailuohjelman tueksi. Hangasneva on merkitty kuuluvaksi osittain maaseudun kehittämisen kohdealueeksi sekä myös matkailun vetovoima-alueeseen. Turpeenoton sosiaalisia vaikutuksia ja vaikutuksia matkailuun olisi tullut selvittää vaikutuksineen Kyrönjoen kulttuurimaisema-alueen kanssa. Sosiaaliset vaikutukset kuten marjastus ja muut jokamiehenoikeuteen kuuluvat oikeudet olisi tullut tarkastella. Kulttuurihistoriallisen selvityksen mukaan ns. Tohnin kirkkotie ei olisi ollut pitkospuutie. Asiaa tulisi kuitenkin selvittää lisää ja harkita tämän selvästi luonnossa havaittavan ja kulttuurillisia arvoja omaavan maastossa selkeästi näkyvän uran säilyttämistä. Happamien sulfaattimaiden osuus suon pohjamaasta ei ollut hälyttävä. Suon pohjan savialueet olivat vain lievästi tai keskinkertaisesti happamia. Kuitenkin ne ovat viljelymaaksi heikkoja tai välttäviä laadultaan, etenkin mikäli pääsevät jossakin vaiheessa hapettumaan. Alueen jatkokäytössä

7 DnroEPOELY/104/07.04/2010 7/15 esitettiin myös ruokohelven kasvatus, joka tulisi kuormittamaan Kyrönjokea huomattavasti enemmän kuin metsitys tai kosteikkojen perustaminen. Kyrönjoen pääuoman läheisyys asettaa turpeenoton ja kuivatuksen vesiensuojelun erityisasemaan. Mahdollisten ennalta-arvaamattomien onnettomuuksien, rankkasateiden tai tulvien vaikutuksia vedenlaatuun ja vesiensuojeluun ei ole tarkasteltu mitenkään. Yleistä on, että ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi etenkin huomioida häiriötilanteet ja muut erityistilanteet omalla arvioinnilla. Pahimmat ympäristöön kohdentuvat haitat syntyvätkin juuri häiriö- tai onnettomuustilanteissa. Nykyisin kesän rankkasateiden aikana on turvesoilla tapahtunut mm. vesialtaiden hajoamisia ja muita vastaavia vahinkotapauksia. Hankkeen vaikutuksia Kyrönjoen vedenlaatuun pidetään vähäisinä, perustellen laimenemisvaikutuksilla. Vaikutukset vedenlaatuun voivat olla kuitenkin paikallisesti suurempia. Paikallisista vedenlaadun muutoksista ei ole selvitetty riittävässä määrin. Hanke ei tue vesipolitiikan tavoiteohjelmaa ja lisäkuormittaa jo raskaasti kuormitettua vesistöä entisestään. Arviot suon vaikutuksista joen veden laatuun ovat teoreettisia. Oikeissa vaikutuksissa Kyrönjokeen tulisi huomioida myös Hangasnevan turpeen maatumisasteen merkitystä purkuvesien laatuun. Hankkeen tässä vaiheessa lausunnon esittäjä esittää hakijalle, että vaihtoehto 0 on ainoa johon on edellytyksiä tehtyjen selvitysten perusteella. Tärkein peruste on lintu- ja luontodirektiivin mukaisten lajien huomiointi ja ojittamattomien suoalueiden jättäminen kokonaan tuotannon ulkopuolelle uhanalaisista luontotyypeistä johtuen. Selvityksessä on puutteita etenkin EU:n asettamien eliöryhmien osalta sekä vesistö- ja kalastovaikutusten osalta Mielipiteet Mielipide 1 (2 allekirjoittajaa) Mielipiteen esittäjät toteavat, että on huomioitava auman No: 3 (lohkolla 2.). Aumapaikkaa suunnitellessa että mielipiteen esittäjät omistavat peltolohkot 6:120, 6:118, 6:159 ja 6:164 ovat nurmituotannossa ja lampaiden laidunkäytössä. Mikäli turvepöly laskeutuu nurmipeltoon, rehu on kelvotonta lampaiden rehuksi. Toinen huomioitava asia Suodatinkentän" suojavallien tiiveyden varmistaminen, etteivät vesimassat imeydy turvepeltoon. Eristysojan laskusuunta Kyrönjokeen on kaikissa olosuhteissa varmistettava. 4. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Yhteysviranomaisen tehtävänä on lausunnossaan arvioida onko arviointiselostuksessa esitetty tarpeellisessa määrässä YVA asetuksessa (713/2006, 10 ) mainitut kohdat. EPV Bioturve Oy:n Hangasnevan turvetuotantoon liittyvä ympäristövaikutusten arviointiselostus täyttää YVA - asetuksen 10 mukaiset sisällölliset vaatimukset. Arviointiselostusta voidaan pitää riittävän yleistajuisena ja havainnollisena. Siinä käsitellään kohdassa esitetyt asiat. Arviointiselostuksesta löytyy myös selkeä ja informatiivinen tiivistelmä sekä erillinen liiteosa jossa on yhteysviranomaisen lausunto YVA ohjelmasta, kuvaukset tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen luontotyypeistä ja kasvillisuudesta, linnustoselvitys ja asukaskysely. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue kuitenkin edellyttää, että lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt asiat huomioidaan jatkosuunnittelussa sekä tulevissa mahdollisissa lupakäsittelyissä.

8 DnroEPOELY/104/07.04/2010 8/15 Hankekuvaus Hangasnevan hankealue sijaitsee Seinäjoen kaupungissa entisen Ylistaron kunnan alueella aivan Lapuan kaupungin rajalla. Suoalue on 21 km Seinäjoen taajamasta pohjoiseen, 15 km Ylistaron taajamasta koilliseen ja 10 km Lapuan taajamasta itään (kuva 5.1). Suoalueen pohjoispuolella kulkee valtatie 16 (Lapuantie), itäpuolella Viemerön paikallistie ja etelä- ja lounaispuolella Kyrönjoen pohjoisrannalla paikallistie Vanhatie. Hankealue on pääosin metsäojitettu. Vedet purkautuvat suoalueelta metsäojien kautta suon länsija pohjoispuolen peltoalueiden kuivatusojiin. Suo sijaitsee korkeustasolla mpy. Suo sijoittuu Kyrönjoen koillispuoliselle laakealle soistuneelle suo- ja metsäalueelle. Suoalueen pohjois-, länsija eteläosa on raivattu laajoiksi peltoalueiksi. Itä- ja lounaispuolella Hangasneva rajoittuu moreenimaastoon, jolla harjoitetaan metsätaloutta. Asutus Hangasnevan alueella on sijoittunut enimmäkseen Kyrönjokivarteen Hangasnevan lounaispuolelle. Myös Hangasnevan itäpuolella on harvaa asutusta itäpuolen tien (Viemeröntie) varressa. Samoin hankealueen pohjois- ja kaakkoispuolen peltoalueella on harvaa asutusta. Lähin asuttu rakennus on hankealueen itäpuolella 580 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tuotantoalueen eteläpuolella on rakennus 450 m etäisyydellä tuotantokentän reunasta. Rakennus on asumaton. Hangasnevan lähialueilla ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Pohjavesialueiden etäisyydet tuotantokohteesta kaikilla yli 3 km. Hankealueella ei ole käytössä olevia kaivoja alle 500 m etäisyydellä suunnitellusta tuotantoalueesta. Alle 1000 m etäisyydellä 7 talossa on pelkästään kaivot. Talot ovat pääasiassa vapaa-ajan käytössä. Osassa taloista juomavesi tuodaan muualta. Hankealueen lounaispuolella on Korvenvuolteen vesiyhtymällä vedenottamo. Vedenottamo sijaitsee 800 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Vedenottamon ja suoalueen välissä on vedenjakaja. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole kaivoja. Vaihtoehtojen käsittely Valittu toteuttamistapa ja hankevaihtoehto kuvaillaan kohdassa 9. Hangasnevan todennäköisin toteutusvaihtoehto on hankkeen toteuttaminen 307,9 ha alueella. Vesiensuojelurakenteena käytetään pintavalutuskenttiä, jotka ovat toiminnassa ympärivuotisesti. Liitteessä 8.1 on esitetty toteutettavaksi valitun vaihtoehdon tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma. 0-vaihtoehdon toteutuksen kannalta alue on ominaisuuksiltaan heikko; alueen luonnontila on suurimmaksi osaksi käytännössä suo-ojitusten vuoksi menetetty. Hankealueen laajoilla ojitetuilla alueilla ei ole suunniteltu ennallistamistoimenpiteitä. Alueella ei ole tavattu sellaisia uhanalaisia luontoarvoja, joiden säilyttäminen vaatisi ennallistamista. Alueen käyttö metsänkasvatukseen edellyttäisi kunnostusojituksia. Alueen paksun turvekerroksen vuoksi metsätalouden tuotto voi olla alhainen. Alueen nykyisessä tilassa ja alueen turvekerrostuman ominaisuuksien perusteella Hangasneva soveltuu hyvin turvetuotantoon. Turvetuotannon ohjauksessa (Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava) todetaan, että turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Turvetuotannossa Hangasnevalle on rakennettavissa hyvin toimivat vesiensuojelurakenteet. Suolta tavattiin kuitenkin kaikkiaan 49 lintulajia. Niistä 9 lajia on EU:n lintudirektiivin mukaisia lajeja, 6 lajia on uhanalaiseksi luokiteltuja ja 3 lajia on Suomen erityisvastuulajeja. Lintutiheyttä ja määrää voidaan pitää melko suurena ja aluetta linnuston kannalta monipuolisena. Suoalueelta tavattiin myös 10 uhanalaista suotyyppiä, joissa mukana jopa erittäin uhanalaisia sekä vaarantuneita suotyyppejä.

9 DnroEPOELY/104/07.04/2010 9/15 Kulttuurihistoriallisen selvityksen mukaan ns. Tohnin kirkkotie ei olisi ollut pitkospuutie. Asiaa tulisi kuitenkin selvittää lisää ja harkita tämän selvästi luonnossa havaittavan ja kulttuurillisia arvoja omaavan maastossa selkeästi näkyvän uran säilyttämistä. Yhteysviranomainen katsoo että näihin seikkoihin on syytä kiinnittää huomiota jatkossa. Taulukossa 3.1 sivulla 6, yhteysviranomainen on ohjelmavaiheessa todennut, että vaihtoehtovertailu on olennainen osa YVA- menettelyä ja arviointitulosten esittämistä. Se tulee toteuttaa systemaattisesti ja eritellen selkeästi kaikki vaihtoehdot ja niiden sisältö kaikkine merkittävine ympäristövaikutuksineen. Vastauksessa siihen miten tämä on huomioitu, annetaan kohta 8 ja yhteenvetotaulukko Taulukko 8.17 löytyy sivulta 118, mutta sen otsikko on "Ulkoilman hiukkaspitoisuuksien ohje- ja raja-arvot (VNp 481/96 ja Vna 711/2001)". Yhteysviranomaiselle ei selvinnyt miten tämä taulukko liittyy vaihtoehtovertailuun. Vaikutukset ja niiden selvittäminen Nykytilan kuvaus on esitetty arviointiselostuksessa riittävästi. Suoritetussa arviointityössä on hankkeesta aiheutuvat vaikutukset erilaisine tekijöineen otettu riittävän kattavasti huomioon ja niiden pohjalta on pystytty arvioimaan hankkeen ympäristöllisiä ja muita vaikutuksia riittävässä laajuudessa. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön on tarkasteltu kohdassa 7.1 Tuotantoalue ja sen välitön lähiympäristö ja kohdassa 8.14 Yhteiskunnalliset vaikutukset. Alueen liikenne taas on esitetty kohdassa 9.4. Arviointiselostuksesta saa hakea näitä asioita jotka olisivat voineet olla esitettynä keskitetysti. Luonnon ympäristön osalta selostus vaikuttaa pääosin riittävän kattavalta, ja oikeisiin kysymyksiin on vastattu. Valitut menetelmät ovat kohteeseen sopivia. Kyrönjoen pääuoman läheisyys asettaa turpeenoton ja kuivatuksen vesiensuojelun erityisasemaan. Mahdollisten ennalta-arvaamattomien onnettomuuksien, rankkasateiden tai tulvien vaikutuksia vedenlaatuun ja vesiensuojeluun on tarkasteltu riittävästi sivulla 136. Yleistä on, että ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi etenkin huomioida häiriötilanteet ja muut erityistilanteet omalla arvioinnilla. Pahimmat ympäristöön kohdentuvat haitat syntyvätkin juuri häiriö- tai onnettomuustilanteissa. Nykyisin kesän rankkasateiden aikana on turvesoilla tapahtunut mm. vesialtaiden hajoamisia ja muita vastaavia vahinkotapauksia. Kyrönjoki on vedenhankinta vesistö. Hankeen vaikutusten arvioinnin kannalta on tärkeää verrata hankkeen vaikutuksia vesienhoitosuunnitelmien tavoitteisiin ja niiden mahdolliseen saavuttamiseen. Happamoitumisvaikutuksen selvitys on käsitelty, kohdassa 8.8. Happamien sulfaattimaiden osuus suon pohjamaasta ei ollut hälyttävä. Yhteysviranomainen toteaa, lainaten erään lausunnon esittäjän tekstiä: " Tälle selostukselle voi erityisenä kiitoksena antaa jälkikäytön esille tuomisen. Kun alue muutetaan, jälkikäyttö on etenkin happamien sulfidisavien alueella vielä olennainen osa toimintaa. Kun ojitusta lisätään siten, että sulfidit pääsevät hapettumaan, happamoituminen lisääntyy toiminnan aikana ja sen jälkeen. Sekä tuotantovaiheen että alueen jälkikäytön näkökulmasta katsoen kysymykseksi jää, olisiko alueen supistamisesta tai paksumman turvekerroksen jättämisestä purkualueiden lähistöllä happamuutta ja muita haitallisia vaikutuksia vähentävä vaikutus. Luontoselvityksessä on kuvattu alkuperäisen suoluonnon vaarantumista. Vaihtoehtotarkastelussa on keskitytty vesienkäsittelyratkaisuihin. Kysymykseksi jää olisiko mahdollista säilyttää arvokkaimpia luontokohteita, esim. keidasräme tai metsäsaarekkeet tehokkaasta turvetuotannon vaatimasta kuivatuksesta huolimatta." Suon luontoarvoa ja miten mahdollinen tuotanto vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja tekijöihin, joiden pelkkä olemassaolo on merkitystä, vaikkei suoranaisesti ihmiselle on selostettu kohdassa

10 DnroEPOELY/104/07.04/ / Eräitten lintu- ja luontodirektiivin mukaisten lajien huomiointi ja ojittamattomien suoalueiden jättäminen kokonaan tuotannon ulkopuolelle uhanalaisista luontotyypeistä johtuen olisi suositeltavaa. Tällaiset alueet ovat kuitenkin kokonaisuutta tarkastellen vähäisiä pinta-alaltaan. Selvityksessä on puutteita etenkin EU:n asettamien eliöryhmien osalta sekä vesistö- ja kalastovaikutusten osalta. Jatkosuunnittelussa tämä olisikin syytä selvittää tarkemmin. Kasvillisuus Seinäjoen Hangasnevalle suunnitellun turpeenottoalueen kasvillisuusselvitystä (Luontoosuuskunta Aapa 2009) voidaan pitää riittävänä. Suunniteltu turpeenottoalue sijaitsee suurimmaksi osaksi aikoinaan metsätaloutta varten ojitetulla suolla. Yhteysviranomainen pitää huomionarvoisena inventointialueella havaitut uhanalaiset suotyypit, jotka ovat vaarantuneet (VU), kuten lyhytkorsinevat, kalvakkanevat ja saranevat. Lisäksi alueella esiintyy silmälläpidettäviä (NT) kuljuja rimpinevoja. Kuutta inventointialueen pohjoisosassa sijaitsevista metsäsaarekkeista voidaan pitää metsälain tarkoittamina erityisen tärkeinä elinympäristöinä (pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla). Lisäksi metsälain kohteena voidaan pitää inventointialueen länsiosassa ojittamattomalla alueella esiintyvää keidasrämettä (vähäpuustoiset suot). Alueen länsiosassa sijaitseva keidasräme on suurimmaksi osaksi luonnontilainen, suon pohjoisosan keidasrämeet lähinnä luonnontilaisen kaltaisia. Suon kaakkoiskulmassa sijaitsee ojittamaton alue, joka koostuu oligotrofisesta kalvakka/rimpinevasta, oligotrofisesta lyhytkorsinevasta sekä rahkarämeestä. Hangasnevan luontoarvoiltaan merkittävin, suon muusta kasvillisuudesta poikkeava ojittamaton alue sijoittuu suon itäosaan hankealueen reunaan rajautuen ja sen pohjoispuolella sijaitsevaan ojittamattomaan keidasrämekuvioon liittyen. Kyseisellä alueella esiintyy keidasrämeen lisäksi saranevaa, oligotrofista lyhytkorsinevaa sekä oligotrofista Sphagnumrimpinevaa/kalvakkanevaa. Kasvillisuusselvityksen mukaan alueella esiintyy rimpivesiherne, joka on mesotrofinen laji. Kyseinen suon osa on osin reunavaikutteinen eikä sen hydrologia ole täysin riippuvainen suon länsi-, pohjois- ja eteläosista. Ojittamattomien alueiden osuus on yhteensä noin 20 % (75 ha) koko hankealueen pinta-alasta. Kasvillisuusselvityksessä todetaan ojittamattomien suon osien olevan ympäröivistä ojituksista huolimatta "luonnontilaisen kaltaisia" keidasrämeen kermien vettä patoavan vaikutuksen vuoksi. Linnusto Linnustoselvitystä voidaan pitää pääosin riittävänä. Hangasnevalta tavattiin 1 uhanalainen lintulaji. Hangasnevan linturikkaimmaksi alueeksi osoittautui itä- ja keskiosan avosuo-osat sekä itäosien metsäsaarekkeet. Suo toimii myös tärkeänä ruokailupaikkana petolinnuille ja ympäröivien metsien varpuslinnuille. Vaikka suurin osa Hangasnevasta on luontoarvoiltaan vähämerkityksellistä ojitettua suota, on säilyttämisen arvoisia luontoarvoja silti jäljellä muutamin paikoin. Hangasnevan ojittamattomilla alueilla havaittiin pesivänä viisi Euroopan unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittua lajia. Lisäksi Hangasnevan ojittamattomilla osilla havaittiin kartoituslaskennan perusteella pesivän uhanalaisia keltavästäräkkejä (VU) ja runsaslukuisena silmälläpidettäviä niittykirvisiä. Lisäksi aiemmin mainittu sinisuohaukka on vaarantunut (VU). Kokonaisuutena Hangasnevan ojittamattomien alueiden linnustollinen arvo on merkittävä riippumatta muualla päin suota tehdyistä laajoista ojituksista. Lintudirektiivin 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden on myös suojelualueiden ulkopuolella pyrittävä estämään lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjen pilaantuminen ja huonontuminen. Ojittamattomilla soilla tapahtuva turpeenotto on merkittävä tiettyjen lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lajien, etenkin kapustarinnan ja liron, alueellisten populaatioiden elinvoimaisuutta uhkaava tekijä. Suuret alueelliset muutokset populaatioissa saattavat heijastua laajemmallekin alueelle. Tulevaisuudessa turpeenoton vaikutus kyseisten lajien populaatioihin saattaa entisestään kasvaa, mikäli suunnitellut turpeenottohankkeet toteutuvat kaavaillussa laajuudessaan.

11 DnroEPOELY/104/07.04/ /15 Muu lajisto Hangasnevalta ei ole toistaiseksi selvitetty perhoslajistoa. Soilla esiintyvissä perhosissa on useita uhanalaisia lajeja, joiden esiintymisestä alueella luvan hakijan ja viranomaisten tulee olla selvillä. Hakemusta tulee täydentää perhoslajiston osalta siten, että selvitys kattaa suon ojittamattomat osat ja koko jakson, jolla suoperhosia voidaan tavata. Selvitystä tehtäessä tulee niin ikään huomioida eri lajien lentoaikojen vaihtelu vuorokauden sisäisesti, sillä pelkästään päiväsaikaan lentävien suurperhoslajien havainnoinnilla ei saada riittävää varmuutta kaikkien mahdollisten uhanalaisten lajien esiintymisestä alueella. Hangasnevalta ei ole toistaiseksi selvitetty Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoa. Hakijan ja viranomaisten tulee olla tietoisia hankeen mahdollisista vaikutuksista luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeihin. Suolla ja siihen liittyvillä pienvesillä (etenkin suon itäosassa) voivat elää lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis), sirolampikorento (Leucorrhinia albifrons), isolampisukeltaja (Graphoderus bilineatus), jättisukeltaja (Dytiscus latissimus) ja viitasammakko (Rana arvalis). Luontoselvityksessä mainitaan, että suo ei sijoitu viitasammakon levinneisyysalueelle. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä viitasammakosta on tehty havaintoja alle 10 km etäisyydellä Hangasnevasta. Hangasnevalle suunniteltu turpeenottoalue saattaa olla mainittujen lajien levähdys- ja lisääntymispaikka, jonka heikentäminen on LSL 49 :n mukaan kielletty. Suolta tulee myös selvittää luonnonsuojeluasetuksessa (LSA 22, liite 4) mainitun erityisesti suojeltavan (LSL 47 ) rämeristihämähäkin (Aculepeira ceropegia) esiintyminen. Mainittujen lajien esiintyminen Hangasnevalla tulee selvittää oikea-aikaisesti tehtävillä inventoinneilla. Vesilain 1 luvun 15 a :n mukaiset elinympäristöt Ilmakuvan (Liite 1) ja Hangasnevan luontoselvityksessä olevan kuvan (Kuva 5, s. 9) perusteella Hangasnevan itäosassa esiintyy vesilain 1 luvun 15 a :n nojalla suojeltuja alle 1 ha:n laajuisia lampia. Turpeenoton ulottaminen kyseiselle alueelle vaatinee poikkeusluvan hakemista aluehallintovirastosta. Liite 1. Punaisen soikion sisälle on rajattu vesimuodostumat, jotka sisältynevät vesilain 1.15 a :n nojalla suojeltuihin lampiin.

12 DnroEPOELY/104/07.04/ /15 Linnustollisen arvon lisäksi Hangasnevan luontoarvoiksi voidaan katsoa kolmen uhanalaisen ja yhden silmälläpidettävän suotyypin esiintyminen. Jo tehtyjen selvitysten perusteella liitteeseen 2 merkityt ojittamattomat alueet tulisi jättää turpeenottohankkeen ulkopuolelle. Tehtyjä lajistoselvityksiä tulee vielä täydentää perhosten ja mainittujen yksittäisten lajien osalta. Liite 2. Hangasnevan luontoselvityksen (linnusto + kasvillisuus) perusteella merkittävimmät luontoarvot ovat keskittyneet punaisella rajatuille alueille. Kyseiset alueet tulisi luontoarvojensa perusteella jättää turpeenottosuunnitelman ulkopuolelle, jos se on hydrologisesti mahdollista ilman että ko. alueet kuivuvat kun ympärillä oleva suopinta-ala ojitetaan.

13 DnroEPOELY/104/07.04/ /15 Hangasnevan suoalueella lienee ollut aikaisemminkin merkitystä paikalliselle väestölle virkistysalueena, mitä osoittavat alueelta löytyneet pitkospuupolkujen jäänteet. Ojitusten myötä alueen luontoarvot ovat heikentyneet ja luonnontilaisia alueita hankealueella on vain noin viidesosa kokonaispinta-alasta. Luonnonsuojelulaissa mainittua rauhoitettua lajistoa ei löytynyt, mutta huomionarvoista ovat Etelä-Suomessa uhanalaistuneet suotyypit sekä Hangasnevalla tavatut metsälaissa määritetyt metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt. Edellä mainitut asiat olisi hyvä integroida jatkossuunnittelussa tuotantosuunnitelmiin niin, että mahdollisimman vähän vahinkoa syntyisi vaarantuneille suotyypeille, metsälain mukaisille tärkeille elinympäristöille, alueen rämeille joissa esiintyy paikka paikoin runsaasti hillaa ja karpaloa sekä että alueelta tavatulle tiltaltille mahdollisuuksien mukaan vielä löytyisi elintilaa mahdollisen turvetuotannon alkamisen jälkeen. Maisemavaikutukset Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kyrönjokilaakso on peltoalueiden osalta merkitty maakuntakaavassa Hangasnevan kohdalla kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueelle on annettu suunnittelumääräys: Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaisilta ja ympäristökeskukselta lausunto. Merkinnällä on seuraava kuvaus: Osa-aluemerkinnällä on osoitettu Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöalueet. Rajauksia voidaan tarkentaa yksityiskohtaisemman kaavoituksen yhteydessä. Hangasnevan maisema Hangasneva on suurimaksi osaksi ojitettu metsänkasvatukseen. Alueen ojittamattomat osat ovat hajallaan seitsemässä erillisessä lohkossa. Suoalue on pääosin metsäinen. Hankealueella suon reunaosat on ojitettu kokonaisuudessaan. Hankealueella ei ole avointa suoalaa asutukseen/ tielle päin missään osassa hankealuetta. Hankealueen avosuo-osat ovat pienialaisia. Suon itäreunalla on kaksi avosuoaluetta, joiden alat ovat 2-6 ha luokkaa. Suon keskiosan karussa keidassuoosassa kasvaa harvahko mäntymetsä. Suon eteläosan metsäojitetuilla hyvin puustoa kasvavilla alueilla on tehty jo täydennysojitusta. Suon reuna-alueet ovat puustoiset. Suon itäreunalla suoalue rajoittuu talousmetsään. Suon itäpuolella kulkee Viemeröntie korkeimmillaan noin 20 m korkeammalla tasolla kuin Hangasneva. Viemeröntie ei ole näköyhteyttä suoalueelle. Muualla suoalue rajautuu laakeisiin peltoalueisiin. Peltoalueilta katsottuna suoalueen reuna näkyy puustoisena metsänreunana. Suoalueen reunat on pääsääntöisesti ojitettu metsänkasvatukseen. Suon lounaispuolella on Kyntäänmäen metsäalue, jonka halki kulkee Pirunkorven metsäautotie. Hangasnevan lounaiskulmalla hanke rajautuu Kyntäänmäkeen. Mäen laella m etäisyydellä hankealueen reunasta kulkee metsäautotie. Tien ja hankealueen välissä on talousmetsää. Tien varsi on asumaton. Kyntäänmäen lounaisosassa noin 650 m etäisyydellä hankealueesta on asutusta. Asutukselta ei ole näköyhteyttä hankealueelle. Asutuksen ja hankealueen välissä on Kyntäänmäen harjanne ja talousmetsää. Hankealue rajautuu etelä- ja luoteisosastaan peltoalueeseen. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kyrönjokilaakso on peltoalueiden osalta merkitty maakuntakaavassa Hangasnevan kohdalla kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Peltoalueella kulkevat maantiet Kyrönjoen vartta ja hankealueen eteläpuolitse. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on tarkasteltu kohdassa 8 erinäisissä erillisissä alakohdissa sekä kohdassa 7.3 Asutus, sivulla 61. Varsinaista asukaskyselyä ei ole suoritettu. Lähimpään asutukseen on 580 metriä. Kuivatusvesien pelto-ojan laskukohdasta lähimmät talot ovat 100 ja 600 metrin päässä.

14 DnroEPOELY/104/07.04/ /15 Elinkaaritarkastelu on tehty kohdassa 8.19 Tuotantoalueen jälkihoito ja käyttö sivuilla Miten tarkkailu ja valvonta järjestetään, on esitetty arviointiselostuksessa kohdassa 10. Tarkastelua voidaan pitää riittävänä. Osallistuminen Osallistuminen on kuvattu kohdassa 3. Kuulutus hankkeen vireillä olosta julkaistiin Pohjalainen ja Ilkka lehdissä Arviointiohjelma on kuulutettu Seinäjoen ja Lapuan kaupunkien virallisilla ilmoitustauluilla. Hankkeesta on pidetty yleisötilaisuus Lapualla Wanhan Karhumäen tiloissa. Hangasnevan arviointiohjelmasta toimitettiin yhteysviranomaiselle kuusi lausuntoa ja kaksi mielipidettä. Yhteysviranomainen on antanut arviointiohjelmasta lausuntonsa Miten YVA -ohjelmasta jätetyt lausunnot ja mielipiteet on huomioitu ympäristövaikutusten arvioinnissa selviä Taulukosta 3.1 sivuilla 6 ja 7. Arviointiselostuksen valmistuttua asiasta kuulutettiin Ilkka lehdessä sekä Seinäjoen ja Lapuan kaupunkien virallisilla ilmoitustauluilla. Arviointiselostuksesta järjestettiin yleisötilaisuus Hanhikosken Kylätalolla Tästä selostuksen kirjoitusvaiheessa tiedossa olevasta tulevasta yleisötilaisuudesta ei ole mainintaa arviointiselostustekstissä. Ohjaus- ja seurantaryhmät ei ole mainittu. Yhteysviranomaisen tiedossa ei myöskään ole, että ne olisivat kokoontuneet. Raportointi Raportti on helppolukuinen ja vaikuttaa selkeästi ajatellulta rakenteellisesti. Liiteosaan on laitettu tärkeimmät selvitykset. Arviointiselostuksen lopussa on yhteenveto hankkeesta. Tekstissä ja selvityksissä on keskitytty arvioimaan kaikista oleellisimmat vaikutukset. Täten tämä raportti eroaa selvästi monesta muusta arviointiselostuksesta. Yhteenveto ja ohjeet jatkotyöhön Arviointiselostusvaiheen jälkeen YVA- prosessi loppuu. Hankevastaava tekee päätöksen jatkotyöstä. Edellä mainitut yhteysviranomaisen lausunnossa asiat ovatkin evästystä jos hankkeessa päätetään edetä rakennussuunnitteluun, kaavoittamiseen ja lupien hakemiseen sekä loppuvaiheessa rakentamiseen. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostuksessa on käsitelty ne asiat, jotka YVA- laki vaatii ja pitää arviointiselostusta riittävänä, edellyttäen, että tässä lausunnossa muutoinkin esitetyt seikat otetaan huomioon jos hanke etenee toteutukseen asti. Yhteysviranomainen lausunnossa esittämät asiat ovat suurelta osin myös tulleet esiin saapuneessa palautteessa. Muihinkin kuin erikseen yhteysviranomaisen lausunnossa esille nostettuihin erityisiin näkökohtiin toivotaan kiinnitettävän huomiota jatkotyössä. Hankeessa esitetty toteutusvaihtoehtona sulan maan aikana toimivat/ympärivuotiset pintavalutuskentät ja kemikalointi. Sulan maan aikainen kemikalointi on käytössä 13 suolla, ympärivuotinen kemikalointi on rakenteilla/koekäytössä yhdellä suolla. Sulan maan aikainen pintavalutuskenttä toimii vertailumenetelmänä sulan maan aikaiselle kemikaloinnille. Yhteysviranomainen pitää näitä toimenpiteitä oikeansuuntaisina ja riittävinä ottaen huomioon mitä arviointivaiheessa edellytettiin, vaikkakin tehokkainta olisi saostaa ja suodattaa vedet. Yhteysviranomainen toteaa, että mikäli jatkotyössä alueen kaivu- tai kunnostustöiden yhteydessä tulee vastaan merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksestä (esim. pitkospuiden jäännöksiä), on työ keskeytettävä välittömästi ja havainnosta on ilmoitettava Museovirastoon. Eräitten lintu- ja luontodirektiivin mukaisten lajien huomiointi ja ojittamattomien suoalueiden jättäminen kokonaan tuotannon ulkopuolelle uhanalaisista luontotyypeistä johtuen olisi suositeltavaa. Tällaiset alueet ovat kuitenkin kokonaisuutta tarkastellen vähäisiä pinta-alaltaan. Selvityksessä on puutteita etenkin EU:n asettamien eliöryhmien osalta sekä vesistö- ja kalastovaikutusten osalta.

15 DnroEPOELY/104/07.04/ /15 Linnustollisen arvon lisäksi Hangasnevan luontoarvoiksi voidaan katsoa kolmen uhanalaisten (VU)ja yhden silmälläpidettävän suotyypin esiintyminen, kuten lyhytkorsinevat, kalvakkanevat ja saranevat sekä metsälaissa määritetyt metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt. Jo tehtyjen selvitysten perusteella liitteeseen 2 (sivu 12 tässä lausunnossa) merkityt ojittamattomat alueet tulisi jättää turpeenottohankkeen ulkopuolelle ja mahdollisuuksien mukaan integroida edellä mainitut asiat jatkossuunnittelussa tuotantosuunnitelmiin niin, että mahdollisimman vähän vahinkoa syntyisi näille. Tehtyjä lajistoselvityksiä tulee vielä täydentää perhosten ja mainittujen yksittäisten lajien osalta, mm. sivulla 11 tässä arviointiselostuksessa mainitut. Hangasnevalta ei ole toistaiseksi selvitetty Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoa. Hakijan ja viranomaisten tulee olla tietoisia hankeen mahdollisista vaikutuksista luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeihin. Jatkosuunnittelussa tämä olisikin syytä selvittää tarkemmin. Turvepölyn aiheuttamat mahdolliset vahingot, on tarkoin kartoitettava ja leviäminen lähialueen pelloille, jossa harjoitetaan elinkeinoa, on estettävä, ettei aiheudu korvaamatonta vahinkoa. 5. LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄOLO Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lähettää lausuntonsa tiedoksi lausunnonantajille ja mielipiteiden esittäjille. Lisäksi yhteysviranomaisen lausunto pidetään yleisön nähtävillä yhden kuukauden ajan Seinäjoen kaupungin ja Lapuan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja Seinäjoen kaupungin Ylistaron palvelutoimistossa sekä kaupunkien pääkirjastoissa ja Seinäjoen kaupungin Ylistaron kirjastossa niiden virka- tai aukioloaikoina. Lisäksi lausunto tulee nähtäville internetsivuille osoitteeseen: Yhteysviranomainen on toimittanut hankkeesta vastaavalle kopiot kaikista annetuista lausunnoista ja mielipiteistä. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen arkistossa. Ympäristöneuvos Pertti Sevola Ylitarkastaja Egon Nordström

LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, Hangasneva, Seinäjoki, turvetuotantoalue, EPV Bioturve Oy

LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, Hangasneva, Seinäjoki, turvetuotantoalue, EPV Bioturve Oy LAUSUNTO Dnro EPOELY/104/07.04/2010 2.2.2011 EPV Bioturve Oy Frilundintie 7 65170 VAASA Viite/Referens VANHA DNRO LSU-2009-R-50 (531) Asia / Ärende LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA,

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Paikka Vaasa. Päiväys

Paikka Vaasa. Päiväys L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Paikka Vaasa Päiväys Dnro 4.11.2004 LSU-2004-R-19(53) Vapo Oy, PL 22, 40101 Jyväskylä Viite

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Akm 230: Antinkankaan koulun asemakaavan muutos, ehdotus

Akm 230: Antinkankaan koulun asemakaavan muutos, ehdotus Akm 230: Antinkankaan koulun asemakaavan muutos, ehdotus Vastineet ehdotusvaiheen lausuntoihin ja muistutuksiin 8.3.2016 Antinkankaan koulun asemakaavan muutosehdotus on ollut MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/ Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/2016 15.7.2016 Kuulutus Vesilain mukainen päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 15.7.2016 antanut päätöksen nro 56/2016/2. Hakija Asia Sähkökaapelin rakentaminen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 110/2013/1 Dnro ESAVI/24/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ YLÖSTALONTIE-PELTOMÄENTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 15.2.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

HANGASNEVA, Seinäjoki TURVETUOTANTOALUE

HANGASNEVA, Seinäjoki TURVETUOTANTOALUE Frilundintie 7 65170 VAASA 20.10.2010 HANGASNEVA, Seinäjoki TURVETUOTANTOALUE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Laatija: Osoite: puh. Telefax PL 43 (Voudintie 6) (044) 7819 310 (08) 376 970 90401

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

K uhmo. 42 Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VESISTÖ- VAIKUTUSALUE LÄHIVAIKUTUS- ALUE LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE

K uhmo. 42 Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VESISTÖ- VAIKUTUSALUE LÄHIVAIKUTUS- ALUE LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 41 LÄHIVAIKUTUSALUE VESISTÖVAIKUTUSALUE LOUHOS LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE 250 0 500 1000 m Kuva 7. Peura-ahon lähivaikutusalueen, valuma-alueen

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Hankkeen kuvaus Eläinmäärän muutos ja eläinsuojan maksimikapasiteetti: Lietelannan varastointitilan muuttaminen:

Hankkeen kuvaus Eläinmäärän muutos ja eläinsuojan maksimikapasiteetti: Lietelannan varastointitilan muuttaminen: KESELY/7/07.04/2012 Keski-Suomi 11.6.2012 Tiina ja Petri Vammelvirta Ridantie 55 41580 Sauvamäki Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Lausuntopyyntö YVA -menettelystä Länsi- ja

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f Etelä-Suomi Päätös Nro 220/2013/1 Dnro ESAVI/473/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.11.2013 ASIA Ympäristölupahakemus, joka koskee Hevosopisto Oy:n kuivikelantaa käyttävää lämpökeskusta, Ypäjä LAITOS

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.10.2013 ASIA HAKIJA Kivisuo-Suurisuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnanaloittamislupa vesien johtamiseen

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. PÄÄTÖS Nro 3/2015/1 Dnro ISAVI/55/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2015 ASIA Varkauden tehtaiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Varkaus, Joroinen ja Rantasalmi HAKIJA

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2013/1 Dnro PSAVI/77/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2013/1 Dnro PSAVI/77/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2013/1 Dnro PSAVI/77/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 4.11.2013 ASIA Jokineva-Kiikkurämeen turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Pyhäjärvi LUVAN HAKIJA Konepalvelu Honkala

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ /JÄRVELÄ Päiväys 3.11.2016 TEOLLISUUSTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S H Ä M E E N PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YSO/92/07 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2007 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan

Lisätiedot

Turvehankkeisiin vaikuttaminen

Turvehankkeisiin vaikuttaminen Turvehankkeisiin vaikuttaminen Suokoulutuspäivä 28.5.2011 Seinäjoki, Veneskoski aluepäällikkö Merja Ylönen Turpeenotto on luvanvaraista - turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus vaativat ympäristöluvan

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2004 1 ASIA HAKIJA Siikajoen yhteistarkkailuohjelman vahvistaminen Uljuan tekoaltaan rakentamisen ja Siikajoen säännöstelyyn liittyvän

Lisätiedot

KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan vastine

KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan vastine LIITE 7 KOKKOLAN KAUPUNKI ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 12.5.2016 P23496 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 1 (6) Nro: 1 Valmistelu:

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA HAKIJA Hämeen Hyötymateriaalit Oy:n Vaivian jätteenkäsittelylaitoksen jätelain 120 :n mukainen

Lisätiedot

TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ

TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kalatalouspalvelut, Helsingin aluetoimisto) antavat 25.1.2017 päätöksen ympäristönsuojelulain 62, 64

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b)

Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b) Etelä-Suomi Päätös Nro 27/2010/1 Dnro ESAVI/516/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.7.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen hakemus Varissuon Lämpö Oy:n lämpökeskuksen ympäristöluvan (Lounais-Suomen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimminnevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen:

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimminnevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen: Suomen luonnonsuojeluliiton 25.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/320/04.08/2010.

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset

3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset 3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin vaikutusalue käsittää hankealueen lähiympäristön asukkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi myös suuremman maantieteellisen alueen PohjoisSuomessa

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598 PÄÄTÖS Helsinki 19.5.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-653-111 No YS 598 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee YIT Rakennus Oy:n

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa Tattarisuolla, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa Tattarisuolla, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 101/2013/1 Dnro ESAVI/26/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 29.5.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa Tattarisuolla,

Lisätiedot

TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI

TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 8.4.2011 Seinäjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 21.04.11 1 Turvetuotannon luvitushistoria

Lisätiedot

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9 maankäyttöön liikenteeseen ja liikkumiseen tuotanto-, palvelu- ja elinkeinotoimintaan sekä luonnonvarojen käyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Iso-Lehmisuon ja Matkalammikurun alue muuttuu osittain luonnontilaisesta

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö . Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 15.2.2016 Yksikön päällikkö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 (Opastinsilta 12 B 5. krs) 00521 Helsinki

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.1.2017 ASIA HAKIJA Kaakimonneva-Vaatimonnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa,

Lisätiedot

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-

Lisätiedot

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 JALASJÄRVEN KUNTA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTA- MISESTA O2 FINLAND OY:N PONSIVUOREN TUULIVOIMAHANKKEESEEN KURIKAN KAUPUNGISSA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTA- MISESTA O2 FINLAND OY:N PONSIVUOREN TUULIVOIMAHANKKEESEEN KURIKAN KAUPUNGISSA Päätös EPOELY/75/07.04/2013 Vaasa 14.11.2013 O2 Finland Oy William Ruuthin katu 2 48600 KOTKA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTA- MISESTA O2 FINLAND OY:N PONSIVUOREN TUULIVOIMAHANKKEESEEN

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

Arkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa

Arkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa Arkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa 24.11.2016 Kaarlo Katiskoski Itä ja Pohjois Suomen kulttuuriympäristöpalvelut KV sopimukset ja arkeologinen kulttuuriperintö Kansallinen

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.11.2011 ASIA HAKIJA Kyynärjärven kunnostus- ja ruoppaustöitä koskevien Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa Etelä-Suomi Päätös Nro 8/2011/1 Dnro ESAVI/657/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA TTT-Aviation Oy Ltd:n Malmin lentoaseman autobensiinin jakelupaikan toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031 PÄÄTÖS Helsinki 24.7.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y 96 119 No YS 1031 ASIA Päätös Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnasta aiheutuvan melun tarkkailuohjelman muuttamisesta ja jalostamoalueen

Lisätiedot

Hanketta koskevat luvat

Hanketta koskevat luvat Helsinki Helsingfors Dnro Dnr 31.8.2009 UUS-2008-R-22-531 PL 50 01531 Vantaa Viite / Hänvisning Veromiehenkylän maa-ainesten ottohankeet Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME- NETTELYN

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2014 ASIA Jätemateriaalien käsittelytoimintojen ympäristölupa Kemintullin teollisuusalueella, Kemi LUVAN HAKIJA Tieysi Oy

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 24.10.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

KOLARI, 2. KUNNANOSA KOLARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS YLLÄSJOKISUUN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (10.12.

KOLARI, 2. KUNNANOSA KOLARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS YLLÄSJOKISUUN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (10.12. 0 KOLARI, 2. KUNNANOSA KOLARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS YLLÄSJOKISUUN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (10.12.2011) KOLARIN KUNTA SEITAPA OY 2011-2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

PAATOS POKELYI99/07 01/2014. annettu julkipanon jalkeen

PAATOS POKELYI99/07 01/2014. annettu julkipanon jalkeen j PAATOS POKELYI99/07 01/2014 Elinkeino- liikenne- ja annettu julkipanon jalkeen ym paristo keskus 28.4.2015 ASIA Päätös erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajojen määräämisestä KOHDE Erityisesti

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (4) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 40. KAUPUNGINOSAN KATU- JA LÄHIVIRKISTYSALUEITA Kunnan kaavatunnus: 243

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2014 ASIA Ruoppausmassa-alueen R809 sulkemista Kokkolan suurteollisuusalueella koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 05.09.2016 Sivu 1 / 1 4941/2015 10.02.03 270 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Puustellinmäki, asemakaavan muutos 110517, hyväksymistä koskevasta valituksesta Valmistelijat

Lisätiedot