Info4Migrants RUOTSI. Maaprofiili. Projektinumero: UK/13/LLP-LdV/TOI-615
|
|
- Tapani Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Info4Migrants RUOTSI Maaprofiili Projektinumero: UK/13/LLP-LdV/TOI-615
2 Alue 449,964 km 2 VÄESTÖ 9,593 milj BKT asukasta kohden $40,870 VALUUTTA Ruotsin kruunu (SEK) Kieli RUOTSI 2 Learnmera Oy Maaprofiili RUOTSI
3 MAAN TAUSTATIETOA TUKHOLMA Sijainti: Suomen ja Norjan välissä Pohjois-Euroopassa, rajoittuu Itämereen, Pohjanlahteen, Kattegatiin ja Skagerrakiin Pääkaupunki: Tukholma Kansallislippu Ilmasto: etelässä leuto, kylmät ja pilviset talvet sekä viileät, osittain pilviset kesät; pohjoisessa subarktinen Etninen koostumus: alkupäräiskansat ruotsalaiset sekä suomalainen ja saamelainen vähemmistö; ulkomailla syntyneet ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat: suomalaisia, jugoslaaveja, tanskalaisia, norjalaisia, kreikkalaisia, turkkilaisia Uskonnot: luterilaiset 87 %, muut (mm. roomalaiskatoliset, ortodoksit, baptistit, muslimit, juutalaiset sekä buddhalaiset) 13% Vaakuna Kieli Ruotsissa: Ruotsin virallinen kieli on ruotsi, ja sitä puhuu suurin osa kaikista Ruotsissa asuvista. Yksi kahdesta vähemmistökielistä on saami, jota puhutaan Ruotsin pohjoisissa osissa, ja lopulta suomi. Ruotsissa on myös romaneita, jotka puhuvat romanikieltä. 3 Learnmera Oy Maaprofiili RUOTSI
4 RUOTSI-FAKTAT Kulttuuri Yksi ruotsalaisen kulttuurin pääpiirteistä on se, että ruotsalaiset ovat luonteeltaan egalitaarisia, vaatimattomia ja paheksuvat suuresti kerskailua. Ruotsalaiset kuuntelevat mieluummin muita, sen sijaan että yrittäisivät saada oman äänensä kuuluviin. Puhuessaan ruotsalaiset puhuvat pehmeällä ja rauhallisella äänellä. On harvinaista nähdä ruotsalaisen osoittavan vihaa tai voimakkaita tunteita julkisesti. Käyttäytyminen Ruotsissa käyttäytyminen perustuu laajalti lagom -periaatteeseen, eli kaikkea kohtuudella. Ylisuuret eleet, huomion herättäminen ja ylpeily ovat paheksuttavia Ruotsissa. Esimerkiksi raskas työ, raskaat huvit -periaate ei ole yleinen konsepti Ruotsissa. Ihmiset tekevät työtä, mutta eivät liian raskaasti, ja he käyvät ulkona ja pitävät hauskaa, mutta eivät osallistu mihinkään äärimmäiseen. Ruotsin voimakkaan egalitarismin vuoksi kilpailua ei rohkaista, eikä lapsia kasvateta uskomaan, että he ovat jollakin tavalla erityisempiä kuin kukaan toinen lapsi. Työ ja vapaa-aika kaksi eri asiaa Ruotsalaiset jakavat aikansa tarkasti työhön ja vapaa-aikaan. Me haluamme myös erottaa kollegat ja yksityiselämän ystävyyssuhteet. Yleisesti käytetty sanonta on Älä sekoita työtä ja huvia. Älä ylläty, jos kollegasi eivät kutsu sinua vapaa-ajan tapahtumiinsa tai esittele sinua ystävilleen. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että tulet toisesta maasta he eivät vietä aikaa työn ulkopuolella myöskään ruotsalaisten kollegoidensa kanssa. Ruotsalaiset harvoin keskustelevat yksityisistä asioista työpaikalla, eivätkä he mielellään rekrytoi ystäviä tai perheenjäseniä työpaikalleen. 4 Learnmera Oy Maaprofiili RUOTSI
5 RUOTSI-FAKTAT Väkivalta Ruotsalaisilla on erittäin jyrkät näkemykset väkivallasta, perheväkivallasta ja muunlaisesta väkivallasta. Vanhemmilla ei ole oikeutta kurittaa lapsiaan fyysisesti, eikä myöskään opettajilla tai kenelläkään muullakaan. On kiellettyä lyödä ketään mistään syystä. Fyysisen väkivallan käyttöä pidetään heikkouden merkkinä, etenkin kun suurempikokoinen lyö pienempäänsä. Tätä kuvaava sanonta on Missä terve järki ja itsensä ilmaisukyky loppuu, väkivalta alkaa. Ystävien ja tuttavien luona vierailu Ruotsalaiset haluavat suunnitella asioita. Jos haluat vierailla jonkun luona, soita ensi ja kysy sopiiko se heille. Ruotsalaisesta on noloa, jos heidän kotinsa ei ole järjestyksessä tai jos heillä ei ole mitään tarjottavaa kun saavut. Yllätysvisiitti saattaa myös häiritä ruotsalaisten korkeaa yksityisyydentarvetta. Aliarviointi Jantelagen on usein käytetty termi. Se tarkoittaa, että sinun ei pidä koskaan ajatella olevasi parempi kuin kukaan muu. Aliarviointi on tärkeää. Se, mitä ruotsalaiset pitävät kerskailuna, on monissa maissa vain totuuden ilmaisemista. Jos joku antaa sinulle kohteliaisuuden hyvin tehdystä työstä tai uudesta hiustyylistä, ruotsalainen ei yleensä sano kiitos. Sen sijaan selitämme, miten helppoa se oli ja kuka tahansa olisi pystynyt siihen, tai uusi hiustyyli ei näytä niin hyvältä eikä ainakaan ollut kallis. 5 Learnmera Oy Maaprofiili RUOTSI
6 JUHLAPÄIVÄT 1.tammmikuuta: uudenvuodenpäivä Nyårsdagen Uusi vuosi on kansallinen pyhäpäivä monissa maissa, myös Ruotsissa. 6. tammikuuta: loppiainen Trettondedagen Loppiaisena juhlistetaan Raamatun kolmen tietäjän vierailua Jeesus-lapsen luona. Vaihtuva perjantai keväällä: pitkäperjantai Långfredagen Pitkäperjantaita vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen muistoksi. Vaihtuva sunnuntai keväällä: pääsiäispäivä Påskdagen Jeesuksen ylösnousemusta juhlistetaan pääsiäispäivänä. Vaihtuva maanantai keväällä: 2. pääsiäispäivä Andra påskdagen 2. pääsiäispäivä seuraa pääsiäispäivää. 1. toukokuuta: Vappu Valborgsmässoafton Vappu on ollut kansallinen juhla Ruotsissa vuodesta 1939 lähtien. Vaihtuva torstai keväällä: helapäivä Pingstafton Helapäivä on perinteinen picnic-päivä Ruotsissa. 6. kesäkuuta: Ruotsin kansallispäivä Sveriges nationaldag Ruotsi on juhlinut kansallispäiväänsä 6.6. vuodesta 1983 lähtien kesäkuuta: juhannusaatto Midsommarafton Keskikesällä ulkoillaan perheen kanssa ja käydään picnicillä. Lauantai kesäkuuta: juhannuspäivä Midsommardagen Maaseudulla on paljon juhannustapahtumia. Lauantai 31. lokakuuta 6. marraskuuta: Pyhäinpäivä Alla helgons dag Tätä seuraava sunnuntai on vainajien muistopäivä, jolloin yleensä vieraillaan edesmenneiden läheisten haudoilla joulukuuta: joulu Jul Joulu on perhejuhla, jota vietetään perheen ja rakkaimpien parissa. 31. joulukuuta: Uudenvuoden aatto Nyår Kuten monissa muissakin maissa, uudenvuoden aattona Ruotsissa juhlitaan ja katsotaan ilotulituksia. 6 Learnmera Oy Maaprofiili RUOTSI
7 RUOTSALAINEN RUOKA Ruotsalainen ruoka on paljon muutakin kuin kuuluisat lihapullat ja sitkeät kalanmuotoiset makeiset. Jotta pystyt erottamaan sillin ravusta ja kanelipullan prinsessakakusta, tarjoamme sinulle tässä kymmenen tärkeää faktaa ruotsalaisesta ruokaperinteestä. #1 Puolukka sopii kaiken kanssa Kuten ketsuppi tai sinappi, puolukkahilloa käytetään yleisesti monien ruokien kanssa, lihapullista pannukakuun, puuroon ja mustaanmakkaraan (blodpudding). Mutta makeudestaan huolimatta sitä käytetään harvoin leivän päällä. Jokamieheoikeuden (Allemansrätten) ansiosta kaikki voivat vapaasti kulkea ja nauttia luonnosta, ja monet ruotsalaiset kasvavatkin poimimalla puolukoita metsästä ja käyttämällä näitä pieniä punaisia hedelmiä hillosäilykkeen valmistukseen. #2 Säilötty silli voileipäpöydän (smorgasbord) keskiössä Voit vaihtaa lihapullat (köttbullar) minimakkaroihin (prinssimakkara) tai suolalohen (gravid lax) savuloheen, mutta voileipäpöytä ei olisi valmis ilman säilöttyä silliä (sill). Tämä suosikki on jokaisen tyypillisen ruotsalaisen buffetin perusta. Sekä Pohjanmeressä että Itämeressä on silliä, joten ruotsalaiset ovat säilöneet sitä keskiajalta asti, pääasiassa tapana säilöä kalaa varastointia tai kuljetusta varten. Säilöttyä silliä on saatavilla eri makuina esimerkiksi sinapin, sipulin, valkosipulin tai tillin kera ja sitä syödään usein keitettyjen perunoiden, smetanan, silputun ruohosipulin, terävän ja kovan juuston ja joskus keitettyjen munien sekä tietenkin näkkileivän kanssa. #3 Näkkileipä Mikä on suosikkileivänpäällyksesi? Leivän ja voin lisäksi pääaterian kanssa tarjoillaan usein erilaisia näkkileipiä (knäckebröd). Nämä ovat ruotsalaisten suosikkeja. Aikoinaan köyhän miehen ruokana pidettyä näkkileipää on leivottu Ruotsissa yli 500 vuotta, ja oikein varastoituna se saattaa kestää yli vuoden, ja onkin eräs monipuolisimmista elintarvikkeista. Ruotsin sosiaalihallitus (Socialstyrelsen) järjesti 1970-luvulla kampanjan, jossa ehdotettiin, että ruotsalaisten tulisi syödä 6-8 leipäviipaletta päivässä, näkkileipä mukaanluettuna. Se tulee monen muotoisena, paksuisena ja makuisena, ja näkkileivälle on kaupoissa omistettu kokonaisia hyllyjä. Näkkileivän päällä voi syödä mitä vain viipaloiduista keitetyistä kananmunista ja tuubista puristetusta kaviaarista aamiaiseksi, sekä kinkun, juuston tai kurkun kanssa lounaaksi, tai vain voin kanssa lisukkeena illallisella. #4 Räksmörgås ja muut avoimet voileivät Kun tilaat Ruotsissa voileivän, saatat yllättyä jos saatkin vain yhden leipäviipaleen, eli tyypillisen ruotsalaisen voileivän (smörgås). Ruotsalainen avoimen voileivän konsepti on 7 Learnmera Oy Maaprofiili RUOTSI
8 RUOTSALAINEN RUOKA peräisin 1400-luvulta, jolloin paksuja leivänviipaleita käytettiin lautasina. Ruotsissa katkarapuvoileipä (räksmörgås or räkmacka) on edelleen kuninkaallekin sopiva vaihtoehto. Sen päällä on kasa keitettyjä kananmunan viipaleita, salaattia, tomaattia ja kurkkua sekä creamyromsåsia mädin kanssa sekoitettua ranskankermaa. Katkarapuvoileivät ovat niin oleellinen osa ruotsalaista kulttuuria, että ne ovat inspiroineet tunnetun sanonnan: glida in på en räkmacka (kirjaimellisesti liitää sisään katkarapuleivän päällä, mutta varsinainen merkitys on ilmainen kyyti ), eli saada jotakin tekemättä mitään sen eteen. #5 Hernekeitto ja pannukakut Monet ruotsalaiset kasvavat syöden hernekeittoa ja pannukakkua (ärtsoppa och pannkakor) joka torstai. Tätä perinnettä ovat ylläpitäneet Ruotsin asevoimat toisesta maailmansodasta lähtien. Perinteen varsinaisesta alkuperästä väitellään laajalti esim. katoliset eivät syöneet lihaa perjantaisin, ja siksi täyttivät itsensä hernekeitolla torstaisin, ja toisaalta taas hernekeitto oli helppo valmistaa piikojen toimesta, jotka työskentelivät vain puolta päivää torstaisin mutta perinne on säilynyt hyvin. Monet perinteiset lounasravintolat tarjoavat hernekeittoa ja pannukakkua puolukkahillon tai muun hillon (sylt) kera torstaisin. #6 Prinsessakakku kuninkaallinen ylellisyys Leipomojen ikkunaruutuja koristamassa kaikkialla Ruotsissa voidaan nähdä kaikkien aikojen suosikki, vihreä prinsessakakku (prinsesstårta), jonka päällä komeilee vaaleanpunainen sokeriruusu. Keltaisesta, hillolla ja vaniljakastikkeella reunustetusta sokerikakusta koostuva, kermavaahdolla kuorrutettu kakku on huolella päällystetty ohuella sokerisen makealla vihreällä marsipaanikerroksella. Prinsessakakku on melko tuore lisäys Ruotsin kulinaariseen historiaan, sillä sen valmisti Jenny Åkerström ensimmäisen kerran 1920-luvulla. Hän oli kuningas Kustaa V:n veljen Prinssi Carl Bernadotten tyttärien Prinsessa Margarethan, Märthan ja Astridin opettajatar, ja pikkuprinsessat ihastuivat kakkuun niin, että se sai heiltä nimensä. Syyskuun kolmas viikko on virallisesti prinsessakakkuviikko, mutta tätä kakkua syödään nyt myös erityisten juhlien aikaan ja merkkipäivinä. Nykyään kakkua tehdään eri väreissä klassisesta vihreästä keltaiseen pääsiäisenä, punaiseen jouluna, oranssiin pyhäinpäivänä ja valkoiseen häitä vietettäessä. #7 Pienten ilojen kalenteri Ruotsissa löydetään aina syy saada suu makeaksi jopa siinä määrin, että makean syöntiin on määrätty tietyt kalenteripäivät. Korvapuustipäivää (Kanelbullens dag) vietetään Learnmera Oy Maaprofiili RUOTSI
9 RUOTSALAINEN RUOKA Semlor-mantelimassalla täytettyjä pullia syödään laskiaistiistaina eli rasvatiistaina tuhkakeskiviikkoa (askonsdagen) edeltävänä päivänä eli ensimmäisenä paastopäivänä. Vohveleita (våfflor) syödään ja kermaisia, Kuningas Kustaa II Aadolfin (Gustav Adolfs-bakelse) suklaa- ja marsipaanisilhueteilla koristeltuja sokerikakkuja syödään tämän ruotsalaisen monarkin muistoksi, sillä hän kuoli tuona päivänä vuonna 1632 Lützenin taistelussa. #8 Hulluna hummeriin Rapujuhlat (kräftskivor) ovat suosittuja elokuussa, kun lämpimät kesäillat vietetään nauttien näistä punaisista, suupalan kokoisista tuoreista makeanveden äyriäisistä tai suolaveden äyriäisistä (joita kutsutaan tällöin keisarihummereiksi) puutarhoissa tai parvekkeilla kaikkialla Ruotsissa luvulla vain Ruotsin ylin luokka ja aristokraatit nauttivat näistä, mutta ravuista on nyt tullut koko kansan herkkua, sillä hinnat ovat huomattavasti laskeneet vuosisatojen aikana massamaahantuonnin myötä. #9 Kummallinen Surströmming Jokaisella kulttuurilla on ainakin yksi kulinaarinen erikoisuus, joka saa sekä paikalliset että vierailijat irvistämään. Elokuun lopusta syyskuun alkuun tätä haisevaa perinnettä ylläpidetään Ruotsissa, etenkin maan pohjoisosassa. Tällöin avataan purkki säilöttyä hapansilakkaa (surströmming). Tämä 1800-luvulle asti ulottuva perinne yleensä tapahtuu ulkona valtaisan hajun vuoksi, jota monet vertaavat mätiin muniin tai viemärinhajuun. #10 Lördagsgodis (Lauantaikarkit) Keskiverto ruotsalainen perhe, johon kuuluu kaksi aikuista ja kaksi lasta, syö viikossa 1,2 kiloa makeisia suurimman osan tästä lauantaina, karkkipäivänä. Tätä perinnettä ylläpidetään ihmisten hampaiden suojelemiseksi ja reikiintymisen estämiseksi, ja se perustuu historiallisesti kyseenalaiseen lääketieteen harjoittamiseen luvuilla potilaille Vipeholmin mielisairaalassa Lundissa syötettiin suuria määriä makeisia, aiheuttaen hammasmätää tarkoituksella tutkimustarkoituksessa, osana ihmiskokeita osoitettiin suora yhteys makeisten ja hammasmädän välillä, ja Lääketieteellinenlautakunta suositteli, että ruotsalaiset söisivät makeisia vain kerran viikossa kirjoittamaton sääntö, jota monet perheet edelleen noudattavat. 9 Learnmera Oy Maaprofiili RUOTSI
10 TÄRKEITÄ VINKKEJÄ Apuvinkkejä Tietoa Ruotsin taloudesta, korkeasta elintasosta, urheilusta, arkkitehtuurista, historiasta jne. arvostetaan. Muista kiittää illallisesta tai lahjasta kun näet kyseisen henkilön uudelleen. Miesten tulisi nostaa hattuaan naisille ja ottaa hattunsa pois puhuessaan naisille. Älä ylistä jotakin muuta Ruotsin kaupunkia tai aluetta kuin sitä, jossa sillä hetkellä vierailet. Ruotsalaiset ovat erittäin ylpeitä omasta kaupungistaan ja alueestaan. Älä kritisoi ruotsalaista elämäntapaa, seksuaalisia tapoja, itsemurhalukuja, hintoja, jne. Älä jakele kohteliaisuuksia kevyesti. Epärehellisiä kommentteja pidetään töykeinä. Erityisesti naisille Ruotsissa naiset muodostavat 48 % työvoimasta; tämä on korkein naisten työllisyysosuus koko maailmassa. Ulkomaalaiset liikenaiset hyväksytään laajalti, eivätkä he juurikaan kohtaa ongelmia työskennellessään Ruotsissa. Liikelounaalla naiset voivat maksaa laskun ravintolassa ilman ongelmia. Älä myöhästy! Ruotsalaiset ovat neuroottisia täsmällisyyden, asialistan ja aikataulujen suhteen. Käytämme monenlaisia fraaseja, jotka ilmaisevat tätä, esim. Aika on rahaa tai Älä tuhlaa aikaa. Myöhästymistä pidetään hyvin epäkunnioittavana sekä työelämässä että yksityisesti. Jos myöhästyt, ilmoita siitä odottaville, ja saat helposti anteeksi. Pyydä aina anteeksi jos olet myöhässä. Ruotsissa on käytössä akateeminen vartti. Jos siis olet menossa jonkun kotiin, voit olla viisitoista minuuttia myöhässä enintään. Jos lentokoneen tai bussin odotetaan lähtevän tiettyyn aikaan, ruotsalaiset turhautuvat joutuessaan odottamaan. On kuitenkin olemassa tilanteita, joissa olemme valmiit odottamaan, kuten lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolla. Puhelimella soittaminen Viikonpäivinä voit soittaa klo 9-22 välillä. Älä soita ennen kello 10 aamulla viikonloppuisin. Itsensä esittelemistä pidetään kohteliaana, vaikka puhelimeen vastaava henkilö ei olisikaan se, jota olet tavoitellut. Joskus esittelemme itsemme ollaksemme kohteliaita jopa väärään numeroon soittaessamme. 10 Learnmera Oy Maaprofiili RUOTSI
11 TÄRKEITÄ VINKKEJÄ Jos sinut kutsutaan jonkun kotiin tai juhliin Jos kutsu on kirjallinen, sinun odotetaan vastaavan kirjallisesti. Jos sinut kutsutaan henkilökohtaisesti tai puhelimitse, voit hyväksyä tai kieltäytyä kutsusta heti tai soittaa takaisin. Selvitä myös pukukoodi. Jos tilaisuus on jonkun kodissa, kysy ovikoodia. Kun sinut kutsutaan jonkun kotiin, varmista, koskeeko kutsu myös lapsiasi tai lemmikkieläimiäsi. Jos emäntä/isäntä on järjestänyt lapsenvahdin, he eivät odota muita lapsia tai eläimiä vieraiksi. Ruotsalaiset tuovat usein lahjan kun he menevät jonkun kotiin. Kukat tai viini ovat hyviä lahjoja. Jos voit viedä jotakin omasta maastasi, ihmiset arvostavat sitä. Täsmällisyys on hyve. Kello seitsemän tarkoittaa kello seitsemän jos sinut on kutsuttu illalliselle. Ruoka on todennäköisesti melkein valmista. Myöhään saapuminen aiheuttaa usein epämukavuutta emännälle/isännälle. Pöytään istuttaessa epävirallisissa tapahtumissa emäntä/isäntä yleensä kertoo sinulle, missä haluaa sinun istuvan. Muodollisemmissa tapahtumissa on yleensä oveen kiinnitetty istumajärjestys, sekä nimilaput jokaisen paikalla. Jos tilaisuudessa on istumajärjestys, miehen tulee etsiä hänen oikealla puolellaan istuva nainen ja saattaa hänet pöytään. Vasta kihlausvaiheessa pariskunnat istuvat yhdessä, muutoin heille määrätään illalliskumppani. Sinun odotetaan keskustelevan aterian ajan ja tanssivan ensimmäisen tanssin illalliskumppanisi kanssa. Illallinen alkaa usein emännän/isännän tervetuliaistoivotuksesta ja maljasta. Älä juo muuta kuin vettä kunnes ensimmäinen malja on juotu. Kun paikalla on vähemmän kuin 8 ihmistä, älä syö ennen kuin emäntä/isäntä on ottanut ensimmäisen palan tai pyytänyt sinua aloittamaan. Kun nostat maljan, sinun tulee nostaa lasisi ja yrittää katsoa kaikkia silmiin (jos pöydässä on alle 8 ihmistä), ja sitten ottaa huikka ja jälleen katsekontakti kaikkiin ennen kuin lasket lasin alas. Jos kahvi juodaan eri huoneessa, pysy pöytäkumppanisi seurassa. Miehet yleensä tuovat naisille kahvin. Kirjoita ja kiitä emäntää/isäntää kymmenen päivän sisällä. Yritä vastata kutsuun kutsumalla heidät johonkin. Ihmiset harvoin kutsuvat sinut illallisella kahteen peräkkäiseen kertaan, vaan odottavat sinun vastaavan kutsuun järjestämällä jotakin. 11 Learnmera Oy Maaprofiili RUOTSI
12 TÄRKEITÄ VINKKEJÄ Illallinen ja viihde Tarjoilijan kutsumiseksi sinun tulee heilauttaa kättäsi ja muodostaa katsekontakti. Liiketoiminnassa viihde koostuu yleensä ravintolalounaasta tai illallisesta. Bisnesaamiaiset ovat myös hyväksyttäviä, mutta eivät yhtä yleisiä kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Liiketoiminnasta voidaan keskustella million vain aterian aikana. Puolisot saatetaan myös kutsua liikeillalliselle.naispuolinen kunniavieras istuu isännän oikealla puolella. Miespuolinen kunniavieras istuu emännän vasemmalla puolella. Illallinen tarjoillaan usein heti alkuun illallisjuhlissa. Cocktaileja ei välttämättä tarjoilla ensin. Majan nostaminen on muodollinen rituaali Ruotsissa. Älä juo ennen kuin isäntäsi on nostanut maljan. Katso silmiin henkilöä, jolle malja nostetaan, ja sano Skål (Skohl). Anna isäntien ja arvoltaan ylempien henkilöiden nostaa malja ensin. Kun nostat maljaa, katso silmiin ja nyökkää muille paikallaolijoille ennen kuin lasket lasisi. Ateria päättyy siihen, kun miespuolinen kunniavieras kilauttaa lasiaan veitsellä tai lusikalla ja kiittää emäntää vieraiden puolesta. Naispuolisen kunniavieraan tule kiittää isäntää. Voiveitsi tarjotaan yleensä. Älä käytä illallisveistä voin kanssa. Kysy aina lupaa, ennen kuin poltat. Pidä kätesi pöydällä aterian aikana ei sylissäsi ja kyynärpäät pois pöydältä. On kohteliasta maistaa kaikkea, mitä tarjoillaan. Kun olet lopettanut syömisen, aseta veitsi ja haarukka vierekkäin lautaselle klo 5.25 asentoon. Soita tai kirjoita seuraavana päivänä ja kiitä illan isäntää ja emäntää. Älä pyydä isännältä asunnon esittelykierrosta, ellet ole erityisen läheinen hänen kanssaan. Pukeutuminen Ruotsalaiset ovat muotitietoisia, mutta pukeutuvat usein rentoihin, eurooppalaistyylisiin lämpimiin vaatteisiin. On tärkeää olla aina hyvin pukeutunut julkisuudessa. Liiketoiminnassa miesten tulee pukeutua konservatiivisiin pukuihin ja kravatteihin. Naisten tulee käyttää mekkoja, pukuja ja housupukuja. Lahjat Lahjoja ei yleensä vaihdeta liiketoiminnassa, mutta on yleistä antaa pieniä joululahjoja ruotsalaiselle kollegalle. Omaa liiketoimintaa tai kotiseutua edustavat lahjat ovat sopivia. Kun sinut kutsutaan jonkun kotiin, tuo aina pieni lahja emännälle. Jos isännällä on lapsia, arvostetaan pienen karkkilahjan antamista. Anna lahjaksi kukkia (avaa kääreestä ennen kuin annat), viiniä (likööri on erikoista koska se on kallista Ruotsissa), suklaata, kirjoja ja musiikkinauhoituksia. Älä anna kristallia tai Ruotsissa valmistettuja esineitä. Lahjat avataan heti. 12 Learnmera Oy Maaprofiili RUOTSI
13 RUOTSALAISET IHMISET Ruotsi on pääasiassa keskiluokkainen maa, jossa on yksi maailman kattavimmista sosiaaliturvajärjestelmistä. Patriotismi on ruotsalaisille tärkeää, ja he ovat erittäin ylpeitä omasta kansakunnastaan, kaupungeistaan ja seuduistaan. Tapaaminen ja tervehtiminen Kättele kaikkia läsnäolijoita miehiä, naisia, ja lapsia liiketoiminta- ja sosiaalisissa tapaamisissa. Kättele jälleen lähtiessä. Nuoremmat eivät yleensä kättele tavatessaan ystäviä. Vanhemmat ihmiset odottavat kättelyä tervehtiessä sekä lähtiessä. Jos paikalla ei ole ketään esittelemässä sinua, kättele jokaista henkilöä ja esittele itsesi. Kehonkieli Yleensä ruotsalaiset ovat kehonkielessään varautuneita. He eivät halaa tai kosketa usein julkisesti. Säilytä katsekontakti aina puhuessasi jollekulle. Etunimillä puhuttelu Ruotsalaiset ovat epämuodollisia ja käyttävät harvoin titteleitä puhutellessaan jotakuta. Me myös kutsumme toisiamme etunimellä, ikään katsomatta. Ystävyys miesten ja naisten välillä Miehet ja naiset muodostavat usein ystävyyssuhteita ilman mitään romanttista suhdetta. Nainen voi puhua miehelle ilman, että sitä pideytään seksuaalisena vihjeenä. 13 Learnmera Oy Maaprofiili RUOTSI
14 PERHE Sukupuoliroolit ja tasa-arvo Ruotsissa suurin osa naisista työskentelee kodin ulkopuolella sekä ennen avioliittoa että avioliiton jälkeen. He myös jatkavat työntekoa saatuaan lapsia, mutta äitiysloma on kuukauden pituinen. Tämä ei johdu ainoastaan siitä, että perheet tarvitsevat kaksoistuloja selviytyäkseen, vaan kyseessä on myös naisen oikeus itsensä toteuttamiseen. Miesten odotetaan myös tekevän suurempi osa kotitöistä, ja olevan yhtälailla vastuussa lastenkasvatuksesta. Suurin osa ruotsalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että kotiaskareet jäävät silti suureksi osaksi naisten tehtäväksi. Ei myöskään ole epätavallista, että nuorten lasten äidit ryhtyvät osa-aikatyöhön viettääkseen enemmän aikaa lastensa kanssa. Kun lapset ovat sairaita, on myös yleisempää, että äidit jäävät kotiin huolehtimaan heistä. Tämän selittää yleensä se, että mies on pääasiallinen ansiontuoja perheessä ja hänen tulonsa vaikuttavat perheeseen enemmän. Joitakin perinteisiä eleitä ylläpidetään edelleen. Miehet pitävät ovea auki naisille ja antavat heidän mennä ensin sisään. Miehet kosivat naista, vaikka usein kyseessä on parin yhteinen päätös ilman perheiden osallisuutta. Ruotsissa perhe on erittäin tärkeä, ja lasten oikeudet hyvin suojeltuja. Ruotsalaisille perheille myönnetyt oikeudet taata, että he pystyvät riittävästi huolehtimaan lapsistaan, ovat parhaita maailmassa. Seuraavassa yhteenveto näistä oikeuksista: 14 Joko äiti tai isä saa olla poissa työstä, kunnes lapsi on 18 kuukautta vanha. Jompi kumpi vanhemmista saa vähentää työtaakkaansa 25%:lla, kunnes lapsi täyttää 8 vuotta (ja on muodollisesti valmis kouluun). Vanhempainraha maksetaan 480 päivän ajan, ja se on tarkoitettu molemmille van hemmille. Näistä vähemmistövanhemman tulee käyttää 60 päivää, ja siksi tätä os uutta kutsutaan usein isäkuukausiksi. Vanhempi voi olla jopa 60 päivää vuodesta poissa töistä huolehtiakseen sairaasta lapsesta. Osa ruotsalaisista kuitenkin kyseenalaistaa sen, missä määrin nämä oikeudet toteu tuvat, sillä tilastojen mukaan naiset eivät useinkaan tavoita lainkaan samaa palk katasoa kuin heidän miespuoliset kollegansa. Ruotsiin matkustavat huomaavat perheystävällisen ilmapiirin ravintoloissa ja muissa samanlaisissa paikoissa. Jopa junissa on lelu- ja leikkikulmaus. Learnmera Oy Maaprofiili RUOTSI
15 DON TS Älä käytä kiihtynyttä kehonkieltä Monet ei-skandinavialaiset eivät huomaa, miten vilkkaita he voivat olla keskustellessaan. Ja mitä kiihtyneemmäksi he tulevat, sitä enemmän he innostuvat, kuten voimme kuulla monista keskusteluista. Tämä on nopein tapa ärsyttää paikallisia, ja voit odottaa nuhteita, jos äänesi kantaa seuraavaan pöytään. Kun näet ruotsalaisen tiedostamattaan kääntyvän poispäin sinusta, tai varjostavan silmiään kuin he olisivat auringossa, pidä tätä merkkinä: he yrittävät välttää sinua. Älä koe hiljaisuutta painostavana Se, minkä sinä saatat kokea epämukavana hiljaisuutena, ruotsalainen pitää miellyttävänä taukona. Älä sano mitä tarkoitat, tarkoita mitä sanot kuvaa hyvin ruotsalaista keskustelua. Ruotsalaiset ovat suoria kommunikoijia, ja jokaisen sanan laskelmoidaan välittävän jokin viesti. Kuulet harvoin keskusteluja, jotka ovat täynnä sosiaalisia kohteliaisuuksia ja small talkia, joten älä kiirehdi täyttämään aukkoa vain koska olet tottunut jatkuvaan pulinaan kotona. Älä opeta ruotsalaisia Tämä saattaa vaikuttaa erittäin ylimieliseltä, vaikka se ei olisikaan tarkoituksesi. Älä oleta, että koska Ruotsi on neutraali maa, ruotsalaiset eivät olisi tietoisia muiden maiden poliittisista kiemuroista. Ruotsalaiset lukevat paljon ja ottavat koulutuksen tosissaan, jopa nuorella iällä. Tämä ei tarkoita sitä, että et voisi kertoa mielenkiintoisia juttuja kotimaastasi, mutta älä haasta riitaa tai käyttäydy kaikkitietävänä. Älä unohda henkilökohtaista tilaa Ruotsalaiset haluavat säilyttää henkilökohtaisen tilansa. He eivät yleensä koskettele fyysisesti. Ei kannata edes seistä liian lähellä kaupan kassalla. Älä istu kenenkään viereen bussissa, jos jossakin on tyhjä paikka vain sinulle jossakin muualla. Mietipä sitä: jos ventovieras istuu viereesi tyhjässä bussissa, etkö tuntisi oloasi epämukavaksi... tai ehkä takertuisit käsilaukkuusi ja silmäilisit lähintä pakoreittiä? Älä juo kofeiinitonta kahvia Opi nauttimaan kahvista Ruotsissa älä pyydä kofeiinitonta, se ei maistu hyvältä eikä sitä saa joka paikasta. Kahvi ja kanelipullat ovat kuin sosiaalinen liima ne antavat ihmisille syyn tavata toisiaan ja sosialisoida etenkin Tukholmassa. Älä koreile Et ehkä matkusta saadaksesi ystäviä, mutta jos tulet Ruotsiin vierailulle Jersey Shore tyyliin, saat kyllä kuulla kunniasi. Sosiaaliset suodattimet menevät päälle, ja uudet paikalliset tuttavasi välttelevät sinua kuin ruttoa. Ruotsissa kaikki tehdään kohtuudella, vaatetuksesta juhlintaan Tukholman yöklubeissa. Ihmiset pitävät hauskaa, mutta vain tiettyyn rajaan asti käymättä ärsyttäviksi. Muistathan sen ärsyttävän riidanhaastajan paikallisessa baarissasi? Täältä et heitä löydä, joten voit pitää tätä kohtuuteen suuntautumista siunauksena. 15 Learnmera Oy Maaprofiili RUOTSI
16 DONT S Älä vähättele ruotsalaista olutta... Tai mitään muutakaan Äläkä kertoile miten paljon parempaa olut on kotimaassasi tai miten paljon parempaa mikään on kotimaassasi. Se on töykeää ja vastenmielistä, mihin tahansa menetkään. Ruotsalainen olut on kevyempää ja saattaa maistua vetiseltä versiolta oman kotipaikkasi oluesta, mutta ruotsalaiset pitävät siitä. Jos et pidä siitä, ota jotakin muuta. Älä oleta, että kaikki ruotsalaiset puhuvat englantia Englanti saattaa olla universaali kieli, mutta älä odota kuulevasi sitä joka puolella Eurooppaa. Ainoastaan Iso-Britanniassa voit olla varma, että tulet kuulemaan englantia, mutta se ei ole vallitseva kieli ruotsissa. Tämä ei tarkoita, etteivätkö ruotsalaiset osaisi puhua englantia, mutta pidä mielessä, että se ei ole heidän ensimmäinen kielensä. Mitä teetkin, kun tapaat englantia puhuvan ruotsalaisen, jonka äidinkieli se ei ole, älä korota ääntäsi ja puhu hitaasti, kuin he olisivat peräkylästä kotoisin. Opettele muutamia ruotsinkielisiä lauseita sen sijaan. Älä käytä kiihtynyttä kehonkieltä Monet ei-skandinavialaiset eivät huomaa, miten vilkkaita he voivat olla keskustellessaan. Ja mitä kiihtyneemmäksi he tulevat, sitä enemmän he innostuvat, kuten voimme kuulla monista keskusteluista. Tämä on nopein tapa ärsyttää paikallisia, ja voit odottaa nuhteita, jos äänesi kantaa seuraavaan pöytään. Kun näet ruotsalaisen tiedostamattaan kääntyvän poispäin sinusta, tai varjostavan silmiään kuin he olisivat auringossa, pidä tätä merkkinä: he yrittävät välttää sinua. 16 Älä mainitse suomalaista jääkiekkotiimiä Kun olet Ruotsissa, kannatat ruotsalaista jääkiekkotiimiä. Piste. Tämä on turvallisin vaihtoehto, ellet halua aloittaa riitaa. Älä myöskään mainitse muita jääkiekkotiimejä. Olet toistaiseksi ruotsalaisen jääkiekon ystävä! Ruotsalaisilla ja suomalaisilla on pitkä ja monimutkainen historia, ja kaikkien muista maista tulevien kannattaa jättää asia sikseen. Älä puhu vieraille Ruotsalaiset eivät puhu vieraille. Me pidämme sitä outona käytöksenä ja pidämme yksityisyydestämme. Learnmera Oy Maaprofiili RUOTSI
17 YRITYSKULTTUURI Kun kommunikoit ruotsalaisten kanssa, ole selkeä ja ytimekäs ilmaistessasi, mitä odotat heiltä. He ovat samoin suorasukaisia sinun kanssasi. Ruotsalaiset pitävät täsmällisyyttä liiketapaamisissa erittäin tärkeänä, ja odottavat sinulta samaa. Soita ja tarjoa selitys, jos myöhästyt. Käytä sukunimiä ja titteleitä, kunnes ruotsalainen isäntäsi tai kollegasi erityisesti kehottaa sinua kutsumaan heitä etunimeltä. Englantia käytetään usein liiketoiminnassa. Tulkki on harvoin tarpeen. Englanninkieliset käyntikortit hyväksytään. Liiketapaamisissa ruotsalaiset usein menevät suoraan asiaan lyhyiden kohteliaisuuksien jälkeen. Kokousten työjärjestykset on laadittu selkeästi ja tarkoitus ilmaisten. Ruotsalaiset ovat käytännöllisiä, tarkkoja, varautuneita ja menevät nopeasti asiaan. Esitelmät ovat tärkeitä. Niiden tulisi olla selkeitä, ytimekkäitä ja yksityiskohtaisia. Raportteja, tiedotustilaisuuksia ja esitelmiä tulisi tukea faktoilla, luvuilla, taulukoilla ja kaavioilla. Ruotsalaiset ovat yleensä kovia neuvottelijoita. He ovat suunnitelmallisia ja yksityiskohtaita, muuttavat näkökantaansa hitaasti ja ajavat kovaan myönnytyksiä. Suhteellisen pienellä yksityisellä sektorilla on tärkeää tietää, kuka on kuka ja mikä on jokaisen asema yritysrakenteessa. Tärkeät päätökset tehdään usein keski- ja alemman tason johtajien toimesta. Vaikka päätöksenteko saattaa olla hidas prosessi, päätösten toteutus on usein nopeaa. Älä soita ruotsalaiselle liiketoiminta-asioissa kotiin, ellei asia ole tärkeä ja sinulla on henkilöön läheinen suhde. 17 Learnmera Oy Maaprofiili RUOTSI
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotYleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /
RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotSUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.
Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina
LisätiedotSANATYYPIT JA VARTALOT
SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotOdpowiedzi do ćwiczeń
Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti
LisätiedotANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
LisätiedotJUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia
JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia Lämmittely Mitä Suomen juhlia tiedät? Miten niitä vietetään? Ketä kutsutaan? Miten? Mitä tehdään? Mitä syödään? Mitä annetaan lahjaksi? Miten pukeudutaan? Millainen
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
LisätiedotOma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa
Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.
LisätiedotMORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU ONNITELLA LAHJA
Sanasto ja lämmittely ALIAS: valitse listasta sana ja selitä se. Muut arvaavat. MORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU
LisätiedotSANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS
SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?
LisätiedotSinivalkoinen jalanjälki
Sinivalkoinen jalanjälki Marraskuu 2014 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti ja Markus Mervola Tutkimuksen toteutus 1. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 16-75-vuotiaat suomalaiset.
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotTEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU
TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän
LisätiedotSuomalainen kulttuuri ja elämäntapa
2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
Lisätiedotbab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi
Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotPÄÄSIÄINEN > 25.4.
KALENTERIJUHLAT UUSIVUOSI 1.1. Uutenavuotena paukutellaan raketteja ja valetaan tinaa, josta ennustetaan alkavaa vuotta. Tehdään leikkimielisiä uudenvuodenlupauksia. Perheet syövät kotona perheen tai ystävien
Lisätiedotalkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen Kaarina Suonperä
Tule alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen koulutukseen sellaisena kuin olet. Palaat matkalta osaavampana ja tavoista paljon tietävänä. Tapaseura ry:n puheenjohtaja, tapakouluttaja Kaarina Suonperä tarjoaa
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotLET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt:
1 LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy
Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotLAUSETREENEJÄ. Kysymykset:
LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?
LisätiedotMISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?
1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotTAMMIKUU 2017 VIIKKO 1
TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13
LisätiedotPikatreffit. Pikatreffien kuvaus
1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat
LisätiedotDIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät
LisätiedotLily Murray. Ei hätää! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus ahdistaa tai stressaa
NÄYTESIVUT Lily Murray Ei hätää! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus ahdistaa tai stressaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotTähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.
Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotOlga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014
Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan
LisätiedotKahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.
Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotMILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.
MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotHARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus
HARRASTUKSET Selitä sana. harrastus harrastaa + mitä? kiinnostunut+ mistä? tykätä + mistä? mitä tehdä? pitää + mistä? mitä tehdä? säännöllisesti joka viikko päivittäin joka toinen päivä soittaa + mitä
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
Lisätiedot3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA
SANATYYPIT 1. TYÖ TYÖTÄ TYÖN TYÖHÖN TYÖSSÄ TÖITÄ TÖIDEN TÖISSÄ 3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA 3e. MUSTIKKA MUSTIKKAA MUSTIKAN MUSTIKKAAN MUSTIKASSA
LisätiedotMODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua
LisätiedotV E N E I L I J Ä T KULUTTAJA- PROFIILIT
V E N E I L I J Ä T KULUTTAJAPROFIILIT Ikä (Index; %) Mies 5074 vuotta; Idx 152; 33% Nainen 1529 vuotta; Idx 71; 8% Nainen 3049 vuotta; Idx 49; 8% Nainen 5074 vuotta; Idx 74; 17% Mies 3049 vuotta; Idx
LisätiedotPUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN
PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotAakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)
LisätiedotKUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen
LisätiedotParitreenejä. Lausetyypit
Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotIPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä
IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen
LisätiedotSinulla on 1 minuutti aikaa valmistautua tehtävään. Sinulla on 1,5 minuuttia aikaa puhua aiheesta.
Kertominen Sinulla on 1 minuutti aikaa valmistautua tehtävään. Sinulla on 1,5 minuuttia aikaa puhua aiheesta. Kertominen Tehtävä 1 Puhelimen käyttö ennen ja nyt Mikä oli sinun ensimmäinen puhelimesi? Entä
LisätiedotModuuli 1. Opiskelijan kielipassi
Moduuli 1 Opiskelijan kielipassi Arviointi A1.3 - kaikki hyvin, hyvää työtä A1.2. - treenaa vielä A1.1 - tämä on alku, lisää treeniä! 0 - ei voi arvioida Ihminen ja lähipiiri Minä ja perhe, suulliset taidot
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotJuhlat KAPPALE 6. Uusivuosi
Uusivuosi Jokainen vuosi alkaa uudenvuoden juhlimisella. Suomessa on uutenavuotena usein hyvin kylmä ilma, joten juhlat ovat yleensä sisällä. Ihmiset kutsuvat ystävät kylään, laittavat hyvää ruokaa ja
LisätiedotEI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?
POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
LisätiedotGlobal Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!
TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotTAMMIKUU 2016 VIIKKO 1
TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12
LisätiedotSUOKI TOIMINTA PASSI
I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:
LisätiedotSuomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi
Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon
LisätiedotYksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset
- Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn parin onnittelu Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Vastavihityn parin onnittelu Onnittelut!
LisätiedotSharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
LisätiedotFazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus
1 Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten aamu- ja aamupalatapoja ja -rutiineita. Samalla haluttiin selvittää erityisesti
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotMaahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti
Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat
LisätiedotSharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotYksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset
- Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn parin onnittelu Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Vastavihityn parin onnittelu Lämpimät
LisätiedotStipendi - Vanhemman / huoltajan lomake
Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö
LisätiedotVUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus
VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut
LisätiedotPuhelu hätäkeskukseen
Puhelu hätäkeskukseen Lue dialogit parin kanssa. - hätäkeskus. miten voimme auttaa? - hei, olen alex samoilov turusta. täällä on tulipalo. - pystytkö kertomaan osoitteen? - en tunne paikkaa. - mikä palaa?
LisätiedotLiturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.
Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen
LisätiedotPAPERITTOMAT -Passiopolku
PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
LisätiedotSuomi, Sinä ja päihteet
Suomi, Sinä ja päihteet Asiaa päihteistä maahanmuuttajille Tule mukaan Päihdetyö Tältä se näyttää: Tähän se johtaa: Kännissä olet ääliö. Suomi ja päihteet Ehkäistään Hoidetaan Laki ohjaa Silti: Nuoria
LisätiedotKappale 3. Hyvää ruokahalua!
Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi
LisätiedotLAHJAT JUMALALTA SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 JOHDANTO
SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 LAHJAT JUMALALTA JOHDANTO Syksyllä on kaksi tärkeää päivää jokaiselle bahá ílle - pyhäpäiviä, Bábin ja Bahá'u'lláhin syntymäpäivät!
LisätiedotP. Tervonen 11/ 2018
P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotJUUTALAISUUDEN TÄRKEÄT KÄSITTEET:
JUUTALAISUUS AP Juutalaisuus syntyi 1200-luvulla ekr Lähi-idässä. Juutalaisuuden syntyyn ovat vaikuttaneet kantaisä Abraham ja juutalaisten johtajana toiminut Mooses. Juutalaisuus on monoteistinen uskonto
Lisätiedot1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso.
KOKEEN SUORITTAJAN KAPPALE 1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa valmistautua tehtävään.
LisätiedotMillaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?
Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan
LisätiedotTilanne: Olet sairaana. Keksi itse mikä sinua vaivaa. Soitat lääkäriin ja varaat ajan.
KESKUSTELUJA Alla on yksi keskustelutilanne. Kaveri puhuu sinulle keskustelun toisen osan. Sinun puheenvuorosi kuvattu dialogiin tähdillä (esim. Puhuja : ********). Vastaa puheenvuoroihin. Näet vastausajan
LisätiedotOhjeita lapsiperheille
Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT
Lisätiedot9.1. Mikä sinulla on?
9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla
LisätiedotVuoden parhaat ruokalahjat. Ei kylmätuotteita!
K A R I N I N R U O K A L A H J A T 2 0 1 5 Vuoden parhaat ruokalahjat Ei kylmätuotteita! WWW.MATGAVOR.SE ORDER@MATGAVOR.SE +46 42 32 26 10 1 Me tarjoamme teille maistuvan ratkaisun! Jo 25 vuoden ajan
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:
LisätiedotKotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos
Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:
LisätiedotBulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014
Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,
LisätiedotMartina Uthardt. Korsholms kommun Mustasaaren kunta. www.korsholm.fi www.mustasaari.fi
Martina Uthardt 205 Korsholms kommun Mustasaaren kunta Korsö Januari 205 Tammikuu 2 3 4 Nyårsdagen Uudenvuodenpäivä 2 5 6 7 8 9 0 Trettondagen Loppiainen 3 2 4 9 5 26 3 4 5 6 7 8 20 2 22 23 24 25 27 28
LisätiedotIlmoitus oikeuksista
Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät
Lisätiedot