Erikoispsykologin koulutus

Transkriptio

1 Erikoispsykologin koulutus Opinto-opas

2 Sisältö Julkaisija: Toimitus ja taitto: ISSN Uniprint 2010 Yliopistoverkosto Psykonet TURUN YLIOPISTO Tiina Anttila Erikoispsykologin koulutus... 5 Mitä erikoispsykologin koulutus on?... 5 Erikoisalat... 5 Tutkinnon suorittaminen... 5 Tutkinnon rakenne... 6 Lisensiaatintutkimuksen ulkoasu... 8 Koulutuksesta annettavat todistukset ja niiden osoittama pätevyys... 8 Erikoispsykologikoulutukseen hakeminen... 8 Opiskelijavalinta... 9 Jatko-opiskelijaksi kirjoittautuminen... 9 Kurssikalenteri ja informaatio... 9 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops)...10 Koulutuksen opintorekisterit...10 Koulutuksen kustannukset...10 Koulutuksen organisaatio...11 Kaikille erikoisaloille yhteiset menetelmäopinnot Pakolliset opinnot Valinnaiset opinnot Kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologin koulutus Koulutuksen suoritustavat Opintojen rakenne Opintojen sisältö Yhteystiedot

3 Erikoispsykologin koulutus Neuropsykologian erikoispsykologin koulutus Opintojen rakenne Erikoistumisopintojen suoritustavat Opintojen sisältö Yhteystiedot Psykoterapian erikoispsykologin koulutus Opintojen rakenne Opintojen sisältö Yhteystiedot...52 Terveyspsykologian erikoispsykologin koulutus Opintojen rakenne Opintojen sisältö Yhteystiedot...61 Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologin koulutus Opintojen rakenne Opintojen sisältö Yhteystiedot Äkillisten traumaattisten kriisien koulutusohjelma Koulutusohjelman sisältö...76 Kirjallisuus Psykonetin yhteystietoja Mitä erikoispsykologin koulutus on? Erikoispsykologikoulutus on psykolo gian maisterin tutkinnon pohjalta suori tettava ammatillisesti painotettu tieteelli nen jatkokoulutus, joka johtaa psykologian lisensiaatin tutkintoon jollakin psy kologian erikoisalalla (Asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, OPM:n asetus yliopistojen kou lutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuk sista 568/2005). Kou lu tuksen jär jestää yliopistojen psykolo gian laitosten muodostama psykolo gian yli opistover kosto Psykonet. Erikoispsykologikoulutus tuottaa terveyden huollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/94) 14 :n tarkoittaman erikoispätevyy den sillä erikoisalalla, jolla koulutus on suo ritettu. Erikoispätevyyden voi todistaa yli opiston antamalla todistuksella psykologian lisensiaatin tutkinnosta, johon sisältyy erikoispsykologin koulutus. Erikoisalat Erikoispsykologin koulutus voidaan suo rittaa OPM:n asetuksen 568/2005 mu kaan seu raavilla erikoisaloilla: Kehitys- ja kasvatuspsykologia Neuropsykologia Psykoterapia Terveyspsykologia Työ- ja organisaatiopsykologia Tutkinnon suorittaminen Tutkinnon laajuus on 120 op. Tutkinto on suunniteltu niin, että se voi daan suorittaa työn ohella noin neljässä vuodessa. Psyko net järjestää kunkin eri koisalan koulutuksen valtakunnallisesti yhteisenä ja kaikkien eri koisalojen opin not voidaan suorittaa kaikissa psykolo gian koulutusta antavissa yliopis toissa. Käytännössä laitokset ovat jossain määrin erikoistuneet eri alueille. Tutkinto suoritetaan siinä yliopistossa, jossa opiske lija on kirjoilla jatkoopiskelijana, mutta tut kin toon kuuluvan lisensiaatintutkimuksen oh- 4 5

4 jaajat voivat olla myös muusta yliopistosta. Tutkinnon rakenne 1. Erikoistumisopinnot 65 op 2. Tutkimusmenetelmäopinnot 15 op 3. Lisensiaatintutkimus 40 op ammatilliset, teoreettiset ja erikoisalan menetelmäopinnot (55 op) työnohjausta sisältävä työkokemus (10 op) 1. Erikoistumisopinnot 65 op Erikoistumisopinnot suoritetaan syste maatti sena ohjelmana, johon kuuluu pe rehtymistä erikoisalan teoriaan, käytän töön ja menetel miin. Ohjelmien järjestämistapa vaihtelee erikoisaloittain. Ai kaisemmin hankittu kou lutus voidaan ottaa huomioon ja integroida soveltuvin osin opintoihin. Opinnot voi suun nitella joustavasti myös yksilölliset suuntautu miset huomioiden. Opiskeluun kuuluu myös koulutuksen aikana hankittu, ohjattu työkokemus. 2. Tutkimusmenetelmäopinnot 15 op Tutkimusmenetelmäopinnot integroidaan omaan lisensiaatintutkimukseen siten, että ne tukevat tutkimuksen laadintaa. Vaaditta vat opinnot vaihtelevat erikois aloittain ja opis kelijoiden omien tarpei den mukaan. Opinnot jakautuvat kol melle pääalueelle: tieteenteoreettisiin ja tieteenfilosofisiin opintoihin, yleis ten tutkimusvalmiuksien harjaannut tami seen ja tutkimusaineiston analyysime netelmien opintoihin ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Vuosittain järjestetään sekä kaikille yhteisiä että erikoisaloittain painotettuja tutkimusmenetelmäkursseja tarpeen mukaan ja paikka kunnittain vaihdellen. Erityisiä metodeja käsittele viä seminaareja järjestetään tarvittaes sa. Psykologian valtakunnallisen tutkija kou lun opetus on yleensä avointa myös erikois psykologikoulutuksen opiskeli joille. Tieteellisen kirjoittamisen kurssilla pa neu dutaan lisensiaatintutkimuksen kir joittami seen ja julkaisukelpoisen tekstin hiomiseen. Opinnoissa käsitellään myös muita kaik kien psykologien työssä tärkeitä yhteisiä aiheita. Tällaisia ovat esimerkiksi tutkimusetiikka ja tieteenfilosofiset kysy mykset, joista järjeste tään yhden tai kah den päivän mittaisia inten siiviseminaa reja. Yleisten ja tutkimusmenetelmäopintojen kurssiohjelma ilmestyy vuosittain ennen syyslukukauden alkua ja siitä tiedotetaan Psykonetin internet-sivuilta löytyvässä kurs sikalenterissa osoitteessa: Erikoispsykologikoulutus/ kurssikalenteri 3. Lisensiaatintutkimus 40 op Lisensiaatintutkimuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet oman erikoisalansa ja sen ammattikäytännön kehittämiseen tieteel lisen tutkimuksen keinoin. Tutkimusseloste laaditaan artikkelimuotoon. Tutkimus on laajuudeltaan sivua ja sen kirjoittami sessa noudatetaan psykologian alan julkai sujen kirjoitusohjeita. Lisensiaatintutkimuk seksi voidaan hyväksyä myös jo julkaistu tieteellinen ar tikkeli. Aiemmin väitöskirjan osana hyväksytty artikkeli voidaan myös hyväksyä lisensiaatintutkimukseksi hyväksilu kukäytännön mukaisesti mikäli se sisällöl tään ja tieteelliseltä tasoltaan täyttää erikois psykologitutkinnon lisensiaa tintutkimuksen vaatimukset. Tutkimustyön ohjaajan nimeää se psykolo gian laitos, jossa opiskelija on kirjoilla. Ohjaus voi tapahtua seminaareissa tai yksilöoh jauksena tai näiden yhdistelmänä. Opiskeli jan tulee neuvotella myös menetelmäopinto jensa suunnitelmasta tutkimustyön ohjaajan kanssa. Laitosten antaman ohjauk sen lisäksi järjestävät myös erikoisalat tutki muksen te koa tukevia seminaareja. Lisensiaatintutkimuksen tarkastaa kaksi tie dekunnan määräämää tarkastajaa ja se arvioidaan asteikolla hyväksytty, kiittäen hy väksytty. Tutkimuksen tarkastukseen kuuluu yleensä myös suullinen tarkastustilaisuus, jossa työlle määrätyt tarkastajat ovat läsnä. 6 7

5 Lisensiaatintutkimuksen ulkoasu Erikoispsykologikoulutuksen lisensiaatin tut kimus laaditaan erikoisalan ongelma-alueelta artikkelin muotoon niin, että se vastaa alan kansainvälisten tai kansallisten tie teellisten aikakauslehtien julkaisuvaatimuk sia. Hyvin perustein julkaisumuoto voi poi keta edelli sestä erityisesti dokumentoitaessa ammatin tutkimuksellista kehittämistä edesauttavia metodisia ja metodologisia rat kaisuja ja toimintaperiaatteita. Tarkastettavaksi jätettävässä lisensiaatintut kimuksessa tulee olla kansilehti, sisällys- ja lähdeluettelo sekä abstrakti. Kansilehti laa ditaan kunkin yliopiston käytäntöjen mukai sesti. Valmiista tutkimuksesta toimitetaan kappaleet oman yliopiston tiedekunna n /laitoksen määräysten mukaisesti ja lisäksi myös oman erikoisalan professorille ja lehto rille. Koulutuksesta annettavat todistukset ja niiden osoittama pätevyys Lisensiaatin tutkinnon todistuksesta käy ilmi, että tutkinto on suoritettu erikois psykologin koulutuksena sekä asian omainen erikoisala. Kaikkien yliopisto jen antamat todistukset ovat sisällöltään yhdenmukaiset. Jo aiemmin lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneet voivat saada erikoispsykologikoulutuksesta erillisen todistuksen. Psykoterapian erikoispsykologikoulutuksen suorittanut voi hakea terveyden huollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/94) tarkoittamaa psykoterapeutti-nimikkeen käyttöoikeutta. Neuropsykologian erikoispsykologikoulu tuksen perusteella voi hakea Kelan edellyt tämää pätevyyttä sen tukemien neuropsyko logisten palvelujen tuottamiseen. Kehitys- ja kasvatuspsykologian erikois psykologikoulutus antaa pätevyyden sosiaa lihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/05) 9 :n ja asetuksen (608/05) 2 :n tarkoittamiin kasvatus- ja perheneuvonnan erityistyönte kijän tehtäviin. Erikoispsykologikoulutukseen hakeminen Eri alojen koulutukset alkavat yleisimmin kahden vuoden välein, hakuaika päättyy yleensä maaliskuussa. Hausta ilmoitetaan Psykologilehden helmikuun numerossa, Psykonetin inter net-sivuilla osoitteessa sekä psy kologian lai tos ten ilmoitustauluilla. Opinto-oikeutta haetaan kunkin erikoisalan omalla hakulo makkeella. Lomak keita sekä lisätietoja eri alojen koulu tuk sesta, alkamisesta ja hakume nettelyistä saa yliopistojen psykologian lai toksilta sekä erikoisalojen sihteereiltä. Opiskelijavalinta Pohjakoulutuksena edellytetään psyko logian maisterin tai sitä vastaavaa tutkin toa, joka oi keuttaa psykologin ammatin harjoittamiseen. Valinnan edellytyksenä on vähintään kaksi vuotta psykologian alaan liittyvää työkoke musta laillistamisen jälkeen. Lisäksi edel lytetään mah dollisuutta työskennellä erikois alaan liittyvissä tehtävissä koulutuksen ai kana. Valinnassa kiinnitetään huomiota myös hakijan oman orientaation syvyyteen: missä määrin hän on jo hankkinut psykolo gian alan täydennyskoulutusta ja kuinka se näkyy hä nen toiminnas saan esimerkiksi kir joituksina, esitelminä tai julkaisuina. Va linta kriteerinä on myös lisensiaatintut kimuksen suunnitel ma: kuinka pit källe se jo on harkittu, sen to teuttamiskelpoi suus, kuinka siitä hei jastuu oma suun tautu neisuus ja tutkimuksen avulla ta pahtuva ammattityön kehittäminen. Hakemusten perusteella valitaan koulu tuk seen vuosittain noin 40 opiskelijaa. Sisään otto voi vaihdella erikoisaloittain ja vuosit tain. Aikaisemmin lisensiaatin tai tohtorin tut kin non suorittaneille voidaan myöntää oi keus suorittaa erikoispsykologin koulutus erillisinä opintoina. Jatko-opiskelijaksi kirjoittautuminen Kunkin yliopiston asianomainen tiede kunta hyväksyy opiskelijat Psykonetin järjestämän valinnan jälkeen. Saatuaan tiedekunnan il moituksen valituksi tule misesta opiskelijan tulee kirjoittautua jatko-opiskelijaksi asian omaiseen yliopistoon. Myös jatko-opiskelijoiden on ilmoittaudut tava yliopistoon vuosittain ennen syysluku kauden alkua joko läsnä- tai poissaolevaksi. Kurssikalenteri ja informaatio Koulutus on suunniteltu niin, että oman eri koisalan ohjelman ohella myös mui den eri koisalojen tarjoama opetus on laajasti käy tettävissä ja monet opintojak sot on suunniteltu alojen yhteisiksi. Opiskelija voi näin ra kentaa tarjonnasta itselleen sopivan koko naisuuden. 8 9

6 Koulutukseen liittyvien kurssien ja mui den opetustapahtumien yksityiskohtaiset aika taulut ja muu informaatio julkais taan Psykonetin Internet-sivuilta löyty vässä kurssika lenterissa osoitteessa Erikoispsykologikoulutus/ kurssikalenteri Opetus on monimuotoista sisältäen myös verkko työskentelyä ja yliopistojen välistä vir tuaali opetusta. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) Opintojensa alussa opiskelija laatii yh dessä ohjaajansa tai erikoisalan vastaa vien opetta jien kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jonka toteutumista seurataan koulu tuksen ajan. Henkilökohtaisten opintosuun nitelmien kautta kehitetään myös erikoispsykologikou lutuksen kokonaisuutta yhdessä opis kelijoi den kanssa. Koulutuksen opintorekisterit Lisensiaatintutkintoa suorittamaan hy väksy tyt opiskelijat kirjataan asian omaisen yli opiston opiskelijarekiste riin, johon merkitään kaikki opiskelijan opintosuoritukset. Opiske lijalla on oi keus saada opintojen kestäessä rekiste riote suorituksistaan. Psykonet kerää lisäksi tilastointia ja seurantaa varten muita opiskelijoita koskevia suoritus tiedostoja. Koulutuksen kustannukset Lisensiaatin tutkintoon sisältyvä erikoispsy kologi kou lutus on opiskelijalle maksutonta. Erillisinä opintoina suoritettavasta erikoispsykologin koulutuksesta voidaan periä mak suja kunkin yliopiston käytännön mukaisesti. Koulutukseen osallistuvilla on oikeus tietyin ehdoin saada opintovapaata ja ai kuiskoulu tustukea. Koulutusrahaston aikuiskoulutustuen saamisehdot muuttuvat alkaen. Uusi lainsäädäntö tulee voimaan Siitä alkaen vireille tulleet aikuiskoulutustukihakemukset käsitellään uusien ehtojen mukaisesti. Aikuiskoulutustuen määrä nousee lakimuutoksen yhteydessä vastaamaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrää. Tämä koskee myös tutkinto-opiskelua. Tarkempia tietoja tuesta saa yli opistojen opintotukitoi mistoista, työvoimatoimistoista sekä Koulutusrahastosta ( Koulutuksen organisaatio Erikoispsykologikoulutuksen organisoi Psy konet. Ylin johto on Psykonetin joh tokun nalla, jonka alaisuudessa toimiva erikoispsykologikoulutuksen johtoryhmä koordinoi koulutuksen järjestämistä. Johtoryhmä koostuu erikoisalaryhmien puheenjohtajista ja eräistä muista asian tuntijoista. Kullakin erikoisalalla on valtakunnallinen erikoisala ryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja oh jata erikoisalan koulutusta. Erikoisalaryhmien jäsenet edustavat asianomaista erikois alaa, kutakin psykologian laitosta, opis keli joita ja ammattikenttää. Tiedot erikoispsykologikou lutuksen johtoryhmän ja erikoisala ryhmien kokoonpanoista löytyvät oppaan lo pusta. Erikoisalaryhmien sihteerit antavat tar kem paa informaatiota kultakin erikois alalta: Kehitys- ja kasvatuspsykologia, Psykoterapia ja Työ- ja organisaatiopsykologia: Erikoisalasihteeri Anne Jaskio puh. (014) s-posti Neuropsykologia ja Terveyspsykologia: Erikoisalasihteeri Suvi Räisänen puh. (09) s-posti 10 11

7 Kaikille erikoisaloille yhteiset menetelmäopinnot Tutkimusmenetelmäopintoihin on erikois psykologikoulutuksessa varattu 15 op. Me netelmäopinnot esitellään erityi sesti uusille opiskelijoille tarkoitetussa Me todiseminaarissa (YHT1A). Metodiseminaaria ei järjestetä lukuvuonna Psykonetin kotisivulla olevassa kurssikalen terissa informoidaan kurssien tarkemmasta aikataulusta ja paikasta. Kurssikalenterin kautta myös ilmoittaudutaan kaikille kursseille. Kurssikalenteri löytyy osoitteesta: Erikoispsykologikoulutus/ kurssikalenteri Seuraavassa esitellään kaikille erikoisaloille yhteiset tutkimusmenetelmäkurssit, jotka ja kautuvat pakollisiin ja valinnaisiin opintoi hin. Valinnaisten kurssien toteuttamisen edellytyksenä on, että kurssille on ilmoittau tunut vähintään kuusi opiskelijaa. 1. Pakolliset opinnot YHT1B Erikoispsykologi asiantuntijana seminaari (2 3 op) Tavoite ja sisältö: Antaa valmiuksia sellai sissa kaikille erikoistuville tarpeellisissa ammatillisissa taidoissa, joihin perustutkinto eikä myöskään oman erikoisalan opinnot tai oma ammattikäytäntö työpaikkakoulutuksi neen anna riittäviä valmiuksia. Seminaarien teemat vaihtelevat: sl 2010 teemana on kouluttajana toimiminen ja kl 2011 tiedottaminen. Opetusmuodot: Luennot, ryhmäkeskustelut, toiminnalliset harjoitukset ja ennakkotehtävät Vastaava opettaja: sl 2010 Risto Puutio kl 2011 Silja Pirilä Aika: sl 2010: kl Paikka: sl 2010 Jyväskylä kl 2011 Tampere 2. Valinnaiset opinnot YHT2L Tutkimusprosessin suunnittelu ja toteutus (3 op) Tavoite ja sisältö: Kurssilla perehdytään tutkimusprosessin eri vaiheisiin. Sisältönä ovat mm. tutkimusluvat, eettiset aspektit, tutkimuskysymysten operationalisointi ja rahoituksen hankinta. Tavoitteena on, että opiskelijat sisäistävät tutkimuksen tekemisen kokonaisvaltaisena prosessina sekä hyvin laaditun tutkimussuunnitelman merkityksen tutkimuksen tekemisen olennaisena työvälineenä. Opetusmuodot: Ennakkotehtävä ja luennot (2 pv). Vastaava opettaja: Karl-Erik Wahlberg Aika: kl 2011 Paikka: Helsinki YHT2B Laadulliset menetelmät (3 op) Tavoite ja sisältö: Perehdyttää laadullisten (tekstipohjaisten) menetelmien käyttöön psy kologian tutkimuksessa. Eri lähestymistavat tekstiaineistoihin, tapaustutkimusasetelmat, tekstiaineistojen muodostaminen ja analyysi, tietokoneavusteiset käsittelymenetelmät, luotettavuuskysymykset ja raportointi. Opetusmuodot: Verkkokurssi (verkkoluen not, kirjal linen tehtävä ja virtuaaliseminaari). Vastaava opettaja: avoin Aika: avoin YHT2K Tutkimusaineiston tilastollinen analyysi (6 op) Tavoite ja sisältö: Ensimmäisessä osassa käsitellään psykologisessa tutkimuksessa tarvittavia tilastollisten menetelmien perus asioita ja niiden soveltamista SPSS-ohjel miston avulla. Sisältönä ovat mm. muuttujien määrittely ja aineiston kerääminen, tiedoston muodostaminen, yksinkertaisimpien ana lyysien (ttestit, ANOVA, korrelaatiot) suorittaminen, tuloksista tehtävät päätelmät sekä taulukoiden ja kuvien rakentaminen. Opiske lijoiden olisi hyvä ottaa mukaan oma da tansa, jos se on jo olemassa. Tavoitteena on, että I-osan jälkeen opiskelijalla on perus valmiudet tutkimusaineiston muokkaamiseen ja kuvailemiseen sekä aineistoa koskevien päätelmien teke miseen. Toisessa osassa käsitellään tilastollisten monimuuttujamenetelmien soveltamista eri laisten tutkimusaineistojen analysoimisessa. Tähän osaan on myös tärkeää tuoda omat tiedostot ja tutkimusongelmat, joita voidaan harjoitella 12 13

8 kurssilla. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelijalla on valmius ana lysoida keskeisimmillä kokeellisilla, kvasiko keellisilla ja korrelatiivisilla asetelmilla kerätyt tutkimusaineistot sekä raportoida analyysin tulokset. Opiskelijan on mahdollista osallistua vain kurssin jälkimmäiseen osaan, jos SPSS-oh jelmisto ja tilastollisen analyysin perusmenetelmät ovat hallussa. Opetusmuodot: Luennot ja SPSSharjoitukset (2 x 2 pv) kurssitehtävineen. Vastaavat opettajat: avoin Aika: avoin Paikka: avoin YHT2E Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (3 op) Tavoite ja sisältö: Kurssi on määrällisen tutkimuksen raportoinnin peruskurssi, jonka tarkoituksena on välittää yleiset tie teellistä kirjoittamista koskevat säännöt ja periaatteet sekä antaa valmiuksia kirjoittamisprosessin käynnistämiseen. Kurssi so veltuu erityisesti niille, jotka tarvitsevat apua lisensiaatintutkimuksen strukturointiin. Opetusmuodot: Ennakkotehtävä ja luennot. Kirjallisuus: Publication Manual of the American Psychological Association (2010) (6th ed). Washington DC: Ame rican Psychological Association. Hirsjärvi, S. & al. (2009). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Vastaava opettaja: avoin Aika: avoin Paikka: avoin YHT2F Yleinen tieteenteoria I (3 op) Tavoite ja sisältö: Tieteenteorian keskeiset alueet, tieteenteorian ja psykologian raja pinta, kliiniseen psykologiaan ja psykotera piaan liittyvät metakysymykset sekä psykologian ja kognitiotieteen filosofiset kysymyk set. Opetusmuodot: Luennot 16 h (2 pv) ja kirjallinen kuulustelu. Vastaava opettaja: Antti Revonsuo Aika: sl 2010 Paikka: Turku YHT2G Yleinen tieteenteoria II (3 op) Tavoite ja sisältö: Syventää ja pohtia oman tutkimuksen näkökulmasta tieteenteoria I -jaksolla käsiteltyjä teemoja. Opetusmuodot: Seminaari 2 pv ja essee. Vastaava opettaja: Antti Revonsuo Aika: sovitaan I-kurssin yhteydessä Paikka: Turku YHT2I Laadullisen tutkimuksen raportointi (3 op) Tavoite ja sisältö: Kurssi on peruskurssi, jonka tarkoituksena on välittää yleiset tie teellistä kirjoittamista koskevat säännöt ja periaatteet erityisesti laadullisen tutkimuksen raportoinnin näkökulmasta. Kurssi antaa valmiuksia kirjoittamisprosessin käynnistä miseen ja sillä käsitellään mm. laadullisen tutkimuksen vaihtoehtoisia struktuureja. Opetusmuodot: Ennakkotehtävä ja luennot Vastaava opettaja: avoin Aika: avoin Paikka: avoin YHT2J Interventiotutkimus (5 op) Tavoite ja sisältö: Kurssi antaa valmiudet psykologisen yksilö-, ryhmä-, yhteisö- ja or ganisaatiotason interventiotutkimuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kurssi tukee interventiotutkimusta erikois tumistyönään tekevien oman tutki muksen etenemistä tarjoamalla ryhmäoh jausta ja mahdollisuuden oman työn esit telyyn ja kä sittelyyn kurssin aikana. Kurssi tutustuttaa interventiotutkimukseen so veltuviin tilastol lisiin menetelmiin. Opetusmuodot: Kurssi toteutetaan kahdessa osassa. Osassa I perehdytään interventio tut kimuksen suunnitteluun ja tutkimus asetel miin ja osassa II tilastollisiin mene telmiin aineiston käsittelyssä sekä interventiotutki muksen raportointiin. Vastaava opettaja: Juhani Julkunen Ajankohta: I-osa , II-osa Paikka: Helsinki Kirjallisuus: Kazdin, A. E. (1992). Methodological issues and strategies in clinical research. Washington: American Psychological Association (soveltuvin osin). Schalock, R. L. (2001). Outcomebased evaluation. New York: Kluver Academic /Plenum Publishers (soveltuvin osin). Heikkilä, T. (1998). Tilastollinen tutki mus. Helsinki: Edita. Nummenmaa, L. (2004). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Helsinki: Tammi

9 Erikoisalat järjestävät lisäksi omia tutkimus menetel mäkursseja, jotka ovat avoimia myös muiden erikoisalojen opiskelijoille sopimuksen mu kaan. Myös psykologian tutkijakoulun kurssit ovat opiskelijoiden käytettävissä tie tyin ra joituksin. Lisätietoja Psykonetin kurs sikalenterissa osoitteessa Erikoispsykologikoulutus/ kurssikalenteri Kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologin koulutus Koulutus antaa erikoispsykologin pätevyy den, joka kattaa myös perheneu volapätevyy den. Koulutus soveltuu erit täin hyvin kouluissa, muissa oppilaitok sissa, kehitysvammahuollossa, lasten psykiatriassa sekä kehitys- ja kasvatus psykologian opetustehtävissä toimiville. Kehitys- ja kasvatuspsykologian erikois psykologikoulu tuksen opinnot koostuvat erikoisalan ammatillisista ja teoreettisista opinnoista, työko kemuksesta ja työnohjauksesta (65 op), eri koisalaan liittyvistä tutkimusmenetelmäopinnoista (15 op) sekä lisensiaatintutkimuksesta (40 op). Osa opintokokonai suuksista toteutetaan yhdessä neuropsykologian ja/tai terveys psykologian erikoistumiskoulutusten kanssa. 1. Koulutuksen suoritustavat Opintokokonaisuuksista järjestetään vuosit tain viidestä kuuteen kurssia, joihin liittyy kirjallisuuteen perehtymistä sekä oman ammattikäytännön pohjalta tehtä viä etätehtä viä. Opiskelija voi suorittaa osan kursseista myös kirjal lisina töinä (esseet, katsaukset) tai tenttimällä ai heeseen liittyvää kirjallisuutta. Ammatilli sia ja teoreettisia tietoja voi syventää myös projektiluontoisena henkilökoh taista ammattisuuntautumista ja siihen liittyvää tutkimusta palvelevana hankkeena. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) opintojen alussa. Osan opinnoista voi korvata muualla suoritetuilla opinnoilla

10 2. Opintojen rakenne 3. Opintojen sisältö KEH1 ERIKOISTUMISOPINNOT (65 op) KEH1A Kehityspsykologia (vähintään 5 op) KEH1A01 Näkökulmia elämänkaaren eri vaiheisiin (5 op) KEH1A03 Vanhusten terveys ja sen edistäminen (5 op) KEH1A04 Kehitys, kasvu ja palvelut monikulttuurisessa ympäristössä (5 op) KEH1B Oppiminen, kasvatus ja koulutus (vähintään 5 op) KEH1B01 Oppimisvaikeudet 1 Diagnostiikka (5 op) KEH1B02 Motivaatio, emootiot, sosiaalinen toiminta ja oppiminen (5 op) KEH1C Perhe ja lapsen kasvuympäristöt (vähintään 5 op) KEH1C01 Perhe lapsen kasvuympäristönä (5 op) KEH1D Kehityksen arviointi ja diagnostiikka (vähintään 5 op) KEH1D01 Varhaisdiagnostiikka ja kuntoutus (5 op) KEH1D02 (NEU1D02) Lasten neuropsykiatria (3 op) KEH1F Interventiot ja kuntoutus (vähintään 5 op) KEH1F01 Oppimisvaikeudet 2 Kuntoutus (5 op) KEH1G Lausunnot ja konsultaatio (vähintään 5 op) KEH1G02 Lausunnot ja konsultaatio (5 op) KEH1H Organisaatio ja lainsäädäntö (vähintään 2 op) KEH1E Erikoistumistentti (3 op) KEH1V Vapaavalintaiset opinnot (4-20 op) KEH1T Työnohjausta sisältävä työkokemus (10 op) KEH2 TUTKIMUSMENETELMÄOPINNOT (15 op) KEH2B Tutkimusseminaari (2 op) KEH3 LISENSIAATINTUTKIMUS (40 op) KEH1 ERIKOISTUMISOPINNOT (65 op) KEH1A Kehityspsykologia (5-15 op) Tarkoituksena on päivittää kehityspsyko lo giaa ja sen teorianmuodostusta koske vaa tie tämystä koko ihmisen elämänkaa ren osalta liittyen sekä normaaliin kehitykseen että ke hityksen häiriöihin. Tähän kohtaan liittyen järjestetään myös erityis kursseja, joissa kes kitytään tiettyihin ih misen kehityksen kan nalta keskeisiin teemoihin tai kehitysvaihei siin. Vastaava opettaja: Hannele Räihä Valinnainen kirjallisuus: Arnett, J. (2004). Emerging adulthood. The winding road from late teens through the twenties. New York: Oxford University Press. Slater, A. & Muir, D. (toim.) (1999). Developmental psychology (luvut 1 33). Malden, MA: Blackwell. Wenar C. & Kerig, P. (2000). Develop mental psychopathology from infancy through adolescence. New York: McGraw Hill tai Pennington, B.F. (2002). The development of psychopa thology. Nature and nurture. New York: The Guilford Press. KEH1A01 Näkökulmia elämänkaaren eri vaiheisiin (5 op) Tavoite ja sisältö: Perehdyttää ihmi sen elämänkaarta koskevaan ajan mukaiseen tietoon ja teorianmuodos tukseen sekä kuvata elämänkaaren eri vaiheissa tapahtuvia muutoksia ja niiden taustalla olevia teki jöitä. Suoritustapa: Luennot, kirjallisuus ja ennakkotehtävä. Vastaava opettaja: Hannele Räihä Kirjallisuutta: Nurmi, J-E., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L. & Ruoppila, I. (2006). Ihmisen psykolo ginen kehitys. Porvoo: WSOY. KEH1A03 Vanhusten terveys ja sen edistäminen (5 op) Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on tutustua vanhuuden terveyteen, sen edistämiseen ja ylläpitämiseen. Opin tokokonaisuudessa tutustutaan van huuteen elämänvaihee

11 na, vanhuuden fysiologisiin erityispiirteisiin, elämän laatuun, palvelujärjestelmien mer ki tykseen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja vanhusten kognitiivisiin ja mielen terveydellisiin erityiskysymyksiin. Kurssi toteu tetaan yhdessä terveyspsykologian erikois alan kanssa. Suoritustapa: Kaksi seminaaria, ennak kotehtävät, jälkitehtävät ja tentti Vastaava opettaja: Hannele Räihä, Juhani Julkunen (terveyspsykologia) Kirjallisuutta: Nordhus, I.H., VandenBos, G.R., Berg, S. & Fromholt, P. (eds) (1988). Clinical geropsychology. Washington: American Psychological Association. Erkinjuntti, T., Rinne, J., Alhainen, K. & Soininen, H. (toim.) (2006). Muistihäiriöt ja dementia. Kustannus Oy Duodecim. Raitanen, T., Hänninen, T., Pajunen, H. & Suutama, T. (toim.) (2004). Geropsy kologia: vanhenemisen ja vanhuuden psykologia. Porvoo: WSOY. KEH1A04 Kehitys, kasvu ja palvelut monikulttuurisessa ympäristössä (5 op) Tavoite ja sisältö: Perehdyttää monikult tuurisessa ympäristössä elävän lapsen ja perheen kehityshaasteisiin, kehityksen ar viointiin, tukitoimiin ja palveluihin. Suoritustapa: Luennot ja niihin liittyvät kirjalliset tehtävät Vastaava opettaja: Hannele Räihä Kirjallisuus: Dana, R.H. (2005). Multicultural assessment: Principles, applications and examples. Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates. Maahanmuuttajalasten ja nuorten psykologinen arviointi koulumaa ilmassa (1999). Espoon, Hel singin ja Vantaan BACUkoulupsykolo gien työ ryhmä. Vantaan kaupunki. Talib, M-T. (2002). Monikulttuurinen koulu. Haaste ja mahdollisuus. Kirja paja. Hautaniemi, P. (2004). Pojat! Somali poi kien kiistanalainen nuoruus Suo messa. Nuorisotutkimusseura, julkaisu 41/2004. KEH1B Oppiminen, kasvatus ja koulutus (5-10 op) Perehdyttää oppimisen, oppimisympäris töjen ja oppimisvaikeuksien psykolo giaan kogni tiivisten taitojen ja motivaa tion ke hittymisen sekä vuorovaikutuksen näkö kulmista. Vastaava opettaja: Tuija Aro Valinnainen kirjallisuus: Fletcher, J. M., Lyon, G. R., Fuchs, L. S. & Barnes, M. A. (2007). Learning Disabilities. From indentification to inter vention. New York: The Guilford Press. Pressley, M. & McCormick, C. (1995). Advanced educational psychology. New York: Harper Collins. KEH1B01 Oppimisvaikeudet 1 Diagnostiikka (5 op) Tavoite ja sisältö: Päivittää oppimisvai keuksien diagnostiikkaa koskevaa tietä mystä. Kurssi järjestetään yhdes sä neuro psykologian erikoisalan kanssa. Suoritustapa: Luennot ja niihin liitty vät kirjalliset tehtävät. Vastaava opettaja: Tuija Aro Kirjallisuutta: Aro, T., Siiskonen, T. Ahonen, T. (toim.) (2007). Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. Jy väskylä: PS- Kustannus Oy Lyytinen, H., Ahonen, T., Korhonen, T., Korkman, M. & Riita, T. (toim.) (2002). Oppimisvaikeudet. Neuropsykologinen näkökulma (2. p.). Helsinki: WSOY. Paananen, M., Aro, T. Kultti- Lavi kainen, N. & Ahonen, T. (2005). KUMMI 4. Arviointi, opetus ja kuntou tusmateriaaleja. Oppimisvaikeuksien ar viointi: Psykologin, vanhempien ja opettajan yhteistyönä. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. KEH1B02 Motivaatio, emootiot, sosiaalinen toiminta ja oppiminen (5 op) Tavoite ja sisältö: Tarkastellaan oppi mista ja oppimisen tukemista moti vaation ja emootioiden näkökulmasta. Suoritustapa: Luennot ja kirjallisuus Vastaava opettaja: Hannele Räihä Kirjallisuutta: Salmela-Aro, K. & Nurmi, J. E. (toim.) (2002). Mikä meitä liikuttaa: modernin motivaatiopsykologian pe rusteet. Jyväskylä: PS-kustannus. Muu kirjallisuus ilmoitetaan kurssin yh teydessä

12 KEH1C Perhe ja lapsen kasvuympäristöt (5 op) Päivittää lasten kasvuympäristöihin liitty viä tietoja ja perehdyttää perheen vuoro vaikutuk sen dynamiikkaan ja perhekes kei siin työmenetelmiin. Vastaava opettaja: Hannele Räihä Valinnainen kirjallisuus: Bornstein, M. H. (toim.) (2002). Handbook of parenting (2nd ed.). Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum. Dallos, R. (2009). Systemic therapy and attachment narratives: applications in a range of clinical practice contexts. Routledge. Kerig, P. K., & Lindahl, K. M. (toim.) (2000). Family Observational Coding Systems: Resources for Systemic Research. Psychology Press. Rönkä, A. & Kinnunen, U. (toim.) (2002). Perhe ja vanhemmuus: suoma lainen perhe-elämä ja sen tukeminen. Jyväskylä: PS- Kustannus Oy. KEH1C01 Perhe lapsen kasvuympäristönä (5 op) Tavoite ja sisältö: Päivittää lasten kas vu ympäristöihin (perhe, päivähoito, koulu) liittyviä tietoja, perehdyttää per heen kehi tysvaiheisiin ja vanhemman ja lapsen väli sen vuorovaikutuksen dy namiikkaan sekä ohjaa käyttämään perhe- ja verkostotutki musmenetelmiä Suoritustapa: Virtuaalikurssi Vastaava opettaja: Hannele Räihä Kirjallisuutta: Ilmoitetaan kurssin yh tey dessä. KEH1D Kehityksen arviointi ja diagnostiikka (5 op) Päivittää kehitysdiagnostiikkaan liittyviä teo reettisia ja sisällöllisiä tietoja ja pereh dyttää uusiin kehityksellisten häiriöiden, oppimisvaikeuksien ja kehitysvammaisuuden dia gnostisiin menetelmiin. Vastaava opettaja: Hannele Räihä Valinnainen kirjallisuus: Cole, K., Dale, D. & Thal, D. (1996). Assessment of communication and language. Volume 6. Communication and language intervention series. Baltimore: Paul H. Brookes. Shaffer, D., Lucas, C. P., Richters, J. E. & Richters, J. (toim.) (1999). Diagnostic assessment in child and adolescent psychopathology. New York: The Guilford Press. Burack, J. A., Hodapp, R. M. & Zigler, E. F. (1998). Handbook of Mental Retardation and Development. Cambridge University Press. KEH1D01 Varhaisdiagnostiikka ja kuntoutus (5 op) Tavoite ja sisältö: Päivittää varhaisdiag nostiikan uusia menetelmiä koske vaa tie toutta ja diagnostisen tie don so veltamista kuntoutuksen suun nitteluun Suoritustapa: Luennot ja kirjallisuus Vastaava opettaja: Hannele Räihä Kirjallisuutta: Niemelä, P., Siltala, P. & Tamminen, T. (toim.) (2003). Äidin ja vauvan var hainen vuorovaikutus. Juva: WSOY. Siiskonen, T., Aro T., Ahonen, T. & Ketonen, R. (toim.) (2003). Joko se pu huu? Kielenkehityksen vaikeudet var haislapsuudessa. Jyväskylä: PS-Kustan nus. Zeanah, C. H. Jr. (toim.) (2005). Hand book of infant mental health (3rd ed.). New York: The Guilford Press. KEH1D02 Lasten neuropsykiatria (3 op) Tavoite ja sisältö: Perehtyminen las ten psykiatristen häiriöiden biologi seen perustaan, neurologisten häiriöi den psykiatrisiin ilmentymiin sekä kognitiivisen neuropsykiatrian lähes tymistapoihin. Suoritustapa: Joka neljäs vuosi järjestetään teoriaseminaari yhteistyössä neuropsykologian erikoisalan kanssa. Vastaava opettaja: Tuija Aro, Silja Pi rilä (neuropsykologia) Kirjallisuutta: Kirjallisuus ilmoitetaan kurssin yhtey dessä. KEH1F Interventiot ja kuntoutus (5 op) Päivitetään tietämystä kasvatuksellisista ja psykoterapeuttisista interventioista ja kun toutuksesta. Suoritustapa: Luennot, kirjallisuus ja se mi naarityöskentely sekä ennakkotehtävä. Vastaava opettaja: Tuija Aro Valinnainen kirjallisuus: Ammerman, R. T., Hersen, M. & Hersin, M. (toim.) (1997). Handbook of prevention and treatment with children and adolescents: Intervention in the real world context. New York: John Wiley. tai Hughes, J. N., La Greca, A. M. & Conoley, J. C. (2001). Handbook of psychological services for children and adolescents. New York: Oxford University Press. Rathvon, N. (1999). Effective school interventions. Strategies for enhancing academic achievement and social competence. New York: The Guilford Press

13 KEH1F01 Oppimisvaikeudet 2 Kuntoutus (5 op) Tavoite ja sisältö: Esitellään oppimisvai keuksien kuntoutuksen erilaisia lä hesty mistapoja. Kurssi järjestetään yhdessä neuropsykologian erikoisalan kanssa. Suoritustapa: Luennot ja kirjallisuuteen perustuva jälkitehtävä. Vastaava opettaja: Tuija Aro Kirjallisuutta: Ahonen, T. & Aro, T. (1999). Oppi mis vaikeudet. Kuntoutus ja opetus yk silölli sen kehityksen tukena. Juva: Atena Kus tannus. Fletcher, J. M., Lyon, G. R., Fuchs, L. S. & Barnes, M. A. (2007). Learning Disabilities. From indentification to intervention. New York: The Guilford Press. KEH1G Lausunnot ja konsultaatio (5 op) Perehdyttää konsultaatioon ja työnoh jaukseen ammatillisena psykologisena in terventiona erilaisissa kasvatus- ja hoito ympäristöissä. Suoritustapa: Luennot ja kirjallisuus Vastaava opettaja: Tuija Aro Valinnainen kirjallisuus: Brown, D., Pryzwansky, W.B. & Schulte, A.C. (2001). Psychological consultation: Introduction to theory and practice. New York: Allyn & Bacon. KEH1G02 Lausunnot ja konsultaatio (5 op) Tavoite ja sisältö: Perehtyminen konsul taatioon psykologisena interventiona ja työotteena sekä konsultin roo lin jä sentä minen. Kehittää omaa suul lista ja kirjal lista konsultaatiota sekä kirjallista doku mentointi- ja lausun nointikäytän töä. Suoritustapa: Luennot, seminaarityös kentely ja etukäteistehtävä. Vastaava opettaja: Tuija Aro Kirjallisuutta: Heiskari, P. & Salminen, O.E. (2007) Lausunnointiopas psykologeille. Psykologien Kustannus. Marks, E. S. (1995). Entry strategies for school consultation. New York: The Guilford Press. KEH1H Organisaatio ja lainsäädäntö (2 op) Tavoite ja sisällöt: Päivittää tiedot keskei sistä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lapsia ja nuoria koskevista laeista ja ase tuksista. Suoritustapa: Psykologian perustutkinto-opintoihin liittyvä virtuaalikurssi Mitä nuo ren psykologin tulee tietää sekä kir jallinen tehtävä oman toimialueen lain sää däntöön liittyen. Ajankohta: oman opintosuunnitelman mu kaan. Vastaava opettaja: Hannele Räihä Valinnainen kirjallisuus: Psykologien ammatillinen tietopaketti. Psykologi, Ammattiextra. (2006). KEH1E Erikoistumistentti (3 op) Erikoistumistentti on laajuudeltaan vä hintään 3 opintopistettä ja sen suorittami sesta sovi taan erikoisalan professorin kanssa. Vastaavat opettajat: Hannele Räihä ja Tuija Aro Valinnainen kirjallisuus: Bornstein, M. H. (toim.) (2002). Handbook of parenting (2nd ed.). Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum. Damon, W. (toim.) (1998). Handbook of child psychology. Vol. 1 4 (5th ed.). New York: Wiley. KEH1V Vapaavalintaiset opinnot (4 20 op) Vapaavalintaisiksi opinnoiksi voidaan va lita muiden erikoistumisalojen soveltuvia opin tojaksoja sekä Äkillisten traumaat tisten kriisien koulutusohjelma. KEH1T Työnohjausta sisältävä työkokemus (10 op) Tutkintoon kuuluu kokemusta oman alan työstä, jonka tulee olla yksilöllisesti tai ryh mässä ohjattua. Työnohjauksen koko nais laajuus on 120 h ryhmäohjausta tai 90 h yksilötyönohjausta. Työnohjauk seen osallistumisen tulisi olla yhtäjaksoista vähintään vuoden. Ohjauksesta osa on voitu saada ennen erikoispsyko logiopin toja. Kehitys- ja kasvatuspsyko logian erikoisalalla työnohjaus toteute taan pää sääntöisesti ryh mäohjauksena

14 KEH2 TUTKIMUSMENETELMÄ- OPINNOT (15 op) KEH3 LISENSIAATINTUTKIMUS (40 op) 4. Yhteystiedot Menetelmäopinnot koostuvat kaikille eri koisaloille yhteisistä kursseista (YHT1A-YHT2J), joita järjestetään eri yliopistois sa vuosittain (ks. Kaikille erikoisaloille yhteiset menetelmäopinnot, s. 8-10). In terventiotut kimus-kurssin suorittamista suositellaan. Erikoisalan omana mene telmäkurssina järjestetään: KEH2B Tutkimusseminaari (2 op) Tavoite ja sisältö: Oman tutkimustyön etenemisen esittely ja tutustuminen mui den opiskelijoiden tutkimustöihin. Opis kelijan tulee osallistua seminaa riin vähin tään 2 kertaa opintojen ai kana. Suoritustapa: Seminaari Vastaava opettaja: erikoisalan opettajat Lisensiaatin tutkimus on artikkelimuotoon kirjoitettu kehitys- ja kasvatuspsykologian alan tutkielma, joka voi olla myös jo jul kaistu tai julkaistavaksi aiottu käsikirjoitus. Opis kelija osallistuu vuosittain oh jaustilai suuk siin, joissa hänen työtään käsitellään yk silöllisesti tai pienryhmissä. Opiskelijoille järjes tetään lisäksi vuosit tain tutkimussemi naari päivä. Lisensiaatintutkimuksesta on kerrottu tar kemmin oppaan alkuosassa Lisensiaa tintut kimus 40 op kappaleessa (s. 4). Professori Hannele Räihä Turun yliopisto puh. (02) s-posti hannele.raiha@utu.fi Erikoisalasihteeri Anne Jaskio Jyväskylän yliopisto puh. (014) s-posti anne.jaskio@jyu.fi Lehtori Tuija Aro Jyväskylän yliopisto puh. (014) s-posti tuija.aro@nmi.fi 26 27

15 KEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIAN ERIKOISTUMISKOULUTUKSEN PÄÄSISÄLLÖT JA AIKATAULU OPINTOSISÄLLÖT 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi sl 2012 kl 2013 sl 2009 kl 2010 sl 2010 kl 2011 sl 2011 kl 2012 KEH1 Erikoistumisopinnot 65 op Kehityspsykologia Näkökulmia Kehitys, kasvu ja Näkökulmia Kehitys, kasvu ja (5 op) elämänkaaren palvelut vieraas- elämänkaaren palvelut vieraaseri vaiheisiin sa kulttuurissa eri vaiheisiin sa kulttuurissa (TRV) Vanhusten terveys ja sen edistäminen*) Oppiminen, kasvatus Oppimis- Motivaatio, emoo- Oppimis- Motivaatio, emooja koulutus (5 op) vaikeudet I - tiot, sosiaalinen vaikeudet I - tiot, sosiaalinen Diagnostiikka toiminta ja oppi- Diagnostiikka toiminta ja oppiminen minen Perhe ja lapsen Perhe lapsen Perhe lapsen kasvuympäristöt (5 op) kasvuympäristönä kasvuympäristönä Kehityksen arviointi Varhaisdiagnos- Varhaisdiagnos- (NEU) Lasten- (5 op) tiikka ja kuntoutus tiikka ja kuntoutus neuropsykiatria**) Interventiot ja kuntoutus Oppimisvaikeu- Oppimisvaikeu- (5 op) det II - Kuntoutus det II - Kuntoutus Lausunnot ja Lausunnot ja Lausunnot ja konsultaatio (5 op) konsultaatio konsultaatio Organisaatio ja Organisaatio ja Organisaatio ja lainsäädäntö (2 op) lainsäädäntö lainsäädäntö Syventävät kehitys- ja kasvatuspsykologian Erikoisalan oman opetustarjonnan mukaan. opinnot Vapaavalintaiset Kielelliset oppimisvaikeudet lapsuusiässä opinnot Muiden alojen opetustarjonnan mukaan. Erikoistumistentti Erikoistumistentti Työnohjaus Erikoisala järjestää ryhmätyönohjausta opiskelijalle 30 tuntia lukuvuodessa. KEH2 Tutkimusmenetelmäopinnot 15 op Erikoispsykologi Erikoispsykologi Erikoispsykologi Erikoispsykologi Erikoispsykologi Erikoispsykologi Erikoispsykologi Erikoispsykologi asiantuntijana asiantuntijana asiantuntijana asiantuntijana asiantuntijana asiantuntijana asiantuntijana asiantuntijana Metodiseminaari KEH3 Lisensiaatintutkimus 40 op Tutkimus- Tutkimus- Tutkimus- Tutkimus- Tutkimus- Tutkimus- Tutkimus- Tutkimusseminaari, seminaari, seminaari, seminaari, seminaari, seminaari, seminaari, seminaari, yksilöohjaus yksilöohjaus yksilöohjaus yksilöohjaus yksilöohjaus yksilöohjaus yksilöohjaus yksilöohjaus *) Vanhusten terveys ja sen edistäminen -kurssi järjestetään yhdessä Terveyspsykologian erikoisalan kanssa. **) Lastenneuropsykiatria -kurssi järjestetään yhdessä neuropsykologian erikoisalan kanssa. Neuropsykologia hyödyntää tutkimuksessa ja kliinisessä työssä nopeasti kehittyvien neurotieteiden sekä psykologian muiden alueiden kuten kognitiivisen ja kehityspsykologian tietämystä ja menetelmiä. Neuropsykologian keskeistä työaluetta ovat keskushermoston sairauksiin Neuropsykologian erikoispsykologin koulutus ja vammoihin sekä kehityshäiriöihin ja oppimisvaikeuksiin liittyvien psykologisten seuraamusten diagnosointi ja kuntoutus. Erikoistumisopinnot antavat valmiudet toimia neuropsykologian erikoispsykologin työtehtävissä

16 1. Opintojen rakenne 2. Erikoistumisopintojen suoritustavat Neuropsykologian erikoispsykologin koulutus koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista: NEU1 ERIKOISTUMISOPINNOT (65 op) NEU1A Kliininen neuropsykologia (37 op) NEU1A01 Teoreettinen alkutentti (6 op) NEU1A02 Tapausselostus (2 op) NEU1A03-10 Neuropsykologisen diagnostiikan (vähintään 18 op) ja kuntoutuksen (vähintään 11 op) teoria- ja teemaseminaarit NEU1B Neurotiede (6 op) NEU1B01 Neurotiede I (3 op) NEU1B02 Neurotiede II (3 op) NEU1C Neurologia (6 op) NEU1C01 Aikuisneurologia (3 op) NEU1C02 Lastenneurologia (3 op) NEU1D Neuropsykiatria (6 op) NEU1D01 Aikuisneuropsykiatria (3 op) NEU1D02 Lastenneuropsykiatria (3 op) NEU1T Työnohjausta sisältävä työkokemus (10 op) NEU1T01 Työkokemus NEU1T02 Työnohjaus NEU2 TUTKIMUSMENETELMÄOPINNOT (15 op) NEU2A Neuropsykologian kongressi (2 op) NEU2B Lisensiaatintyön kirjoittamista tukeva workshop (2 op) NEU3 LISENSIAATINTUTKIMUS (40 op) Koulutus alkaa opintoihin orientoivalla aloitusseminaarilla, jonka yhteydessä suoritetaan kliinisen neuropsykologian opintokokonaisuuteen kuuluva teoreettinen alkutentti. Loput kliinisen neuropsykologian opintokokonaisuudesta suoritetaan neljän vuoden aikana pääsääntöisesti osallistumalla vain alan opiskelijoille tarkoitettuihin lapsija aikuisneuropsykologisen diagnostiikan ja kuntoutuksen teoriaja teemaseminaareihin, joita järjestetään keskimäärin 3 lukukaudessa eri paikkakunnilla ja joiden yhteydessä suoritetaan oheiskirjallisuutta. Opintokokonaisuuteen sisältyy lisäksi koulutuksen aikana tehtävä kirjallinen tapausselostus, joka myös esitetään teemaseminaarien yhteydessä. Neurotieteen (6 op), Neurologian (6 op) ja Psykiatrian (6 op) opintokokonaisuudet tarjotaan joka neljäs vuosi. Niihin sisältyy 1-2 teoriapäivää sekä oheismateriaalin suorittaminen. Neuropsykologian erikoispsykologikoulutuksen neljän vuoden opintojen aikataulu on koottu lopussa esitettyyn taulukkoon. Opintojaksojen yhteydessä esitettyä kirjallisuutta suoritetaan soveltavasti ja tenttien lisäksi suoritustapana voi olla esimerkiksi esseemuotoinen oheistehtävä. Opinnot on mahdollista jossain määrin painottaa aikuisneuropsykologiaan tai lastenneuropsykologiaan, kuitenkin siten, että saavutetaan riittävä näkökulma koko elämänkaareen, lapsuudesta vanhuuteen. Lapsineuropsykologiaan suuntautuvilta edellytetään vähintään 10 op aikuisia koskevia opintoja ja aikuisneuropsykologiaan suuntautuvilta 10 op lapsia koskevia opintoja. Opintojen alussa opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Osan opinnoista voi korvata muualla suoritetuilla opinnoilla

17 3. Opintojen sisältö mistaitoa. Suoritustapa: Oman työn ja perehtyneisyyden kannalta relevantin NEU1 ERIKOISTUMISOPINNOT (65 op) NEU1A Kliininen neuropsykologia (vähintään 37 op) Tavoite ja sisältö: Perehtyminen kliinisen neuropsykologian keskeisiin teorioihin ja empiirisesti validoituihin käsitteisiin sekä tapaustutkimuksen lähestymistapoihin ja strategioihin. Suoritustapa: Teoreettisen alkutentin jälkeen kliinisen neuropsykologian opintokokonaisuuden pääasiallinen suoritustapa on neuropsykologisen diagnostiikan ja kuntoutuksen teoria- ja teemaseminaarit ja niihin liittyvä oheiskirjallisuus. Opinnot koostuvat kaikille pakollisista opinnoista (NEU1A01-02, NEU1A08a-b), aikuisneuropsykologiaan suuntautuville pakollisista (NEU1A05a, NEU1A09) ja lastenneuropsykologiaan suuntautuville pakollisista (NEU1A05b, NEU- 1A10a, NEU10b/2op) opinnoista sekä valinnaisista opinnoista. Oppaassa ilmoitettujen opintojaksojen lisäksi voidaan järjestää neuropsykologian ajankohtaisia kysymyksiä käsitteleviä seminaareja. Koulutettavan on myös osoitettava kliininen perehtyneisyys sekä diagnostiikan että kuntoutuksen osa-alueisiin. Ajankohta: Alkutentin jälkeen teoria- ja teemaseminaariopetusta koko neljän vuoden opiskelun ajan. Tapausselostus sekä kliinisen perehtyneisyyden osoittaminen erikseen sovitusti. NEU1A01 Teoreettinen alkutentti ja aloitusseminaari (6 op) Tavoite ja sisältö: Perehtyä kliinisen neuropsykologian keskeisiin teorioihin ja empiirisesti validoituihin käsitteisiin. Suoritustapa: Kirjatentti. Ajankohta: syksy 2011 Vastuuopettaja: Marit Korkman Pakollinen kirjallisuus: Kolb, B. & Whishaw, I.Q. (2008). Fundamentals of Human Neuropsychology. (6 th ed.) United Kingdom: Worth Publishers. NEU1A02 Tapausselostus (2 op) Tavoite ja sisältö: Oppia jäsentämään kliinistä neuropsykologista tietoa potilastapauksen selvittämiseksi ja kehittää ilmaisu- ja esiinty- neuropsykologiseen diagnostiikkaan tai kuntoutukseen liittyvän tapausselostuksen laatiminen kirjalliseen muotoon ja tapausselostuksen esittäminen teemaseminaarin yhteydessä. Ajankohta: neljän vuoden opintojen kuluessa erikseen sovitusti. Vastuuopettajat: Silja Pirilä (lastenneuropsykologia) ja Erja Poutiainen (aikuisneuropsykologia) Kirjallisuus: Itsenäisesti valittava ja hankittava tapaukseen soveltuva kirjallisuus. NEU1A03 10 Kliinisen neuropsykologian ja kuntoutuksen teoria- ja teemaseminaarit Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on neuropsykologisten tietosisältöjen ja strategioiden integroituminen omaan työskentelyyn. Seminaarit edellyttävät koulutettavien aktiivista osallistumista omilla alustuksilla ja tapausselostuksilla. Suoritustapa: Osallistuminen lukukausittain järjestettäviin lapsi- ja aikuisneuropsykologisen diagnostiikan ja kuntoutuksen teoria- ja teemaseminaareihin, joihin liittyy relevantin oheismateriaalin suorittaminen. Opiskelija suorittaa koulutuksen aikana vähintään 18 op:n opinnot neuropsykologisesta diagnostiikasta ja 11 op:n opinnot neuropsykologisesta kuntoutuksesta. Ajankohta: neljän vuoden opintokokonaisuuden ajan lukukausittain seuraavasti: NEU1A03 Neuropsykologinen kuntoutus (8 op) NEU1A03a Neuropsykologisen kuntoutuksen teoriaseminaari (3 op) Tavoite ja sisältö: Perehdyttää neuro psykologisen kuntoutuksen taustateo rioihin, lähestymistapoihin ja strategi oihin. Suoritustapa: Osallistuminen teoria seminaariin ja siihen liittyvän oheiskir jallisuuden suorittaminen. Ajankohta: syksy 2011 Vastuuopettaja: Erja Poutiainen NEU1A03b Kuntoutukseen liittyvä lainsäädäntö ja kuntoutusjärjestel mät -teemaseminaari (2 op) Ajankohta: kevät 2013 Vastuuopettaja: 32 33

18 NEU1A03c Terapeuttisen vuorovai kutuksen perusteet neuropsykolo gisessa kuntoutuksessa (3 op) Tavoite ja sisältö: Perehdyttää neuro psykologisessa kuntoutuksessa käy tettäviin terapeuttisiin vuorovaikutus taitoihin. Suoritustapa: Osallistuminen teema seminaariin ja siihen liittyvän oheiskir jallisuuden suorittaminen. Ajankohta: kevät 2013 Vastuuopettajat: NEU1A04 Kliininen neuropsykologinen arviointi ja neuropsykologiset erityiskysymykset (4 op) NEU1A04a Kliininen neuropsykolo ginen arviointi (2 op) Ajankohta: syksy 2011 Vastuuopettajat: Erja Poutiainen ja Silja Pirilä NEU1A04b Mielenterveys, mieliala ja kognitiivinen toiminta (2 op) Ajankohta: kevät 2011 Vastuuopettaja: Erja Poutiainen NEU1A04x Valinnainen kurssi NEU1A05 Neuropsykologiset oirekuvat neurologisissa sairauksissa (4 op) NEU1A05a Neuropsykologiset oire kuvat aikuisneurologisissa sairauk sissa (2 op) Ajankohta: kevät 2014 Vastuuopettaja: NEU1A05b Neuropsykologiset oire kuvat lastenneurologisissa sairauk sissa (2 op) Ajankohta: kevät 2014 Vastuuopettaja: NEU1A06 Oppimisvaikeudet (4 10 op) Järjestetään yhdessä kehitys- ja kasva tuspsykologian erikoisalan kanssa. NEU1A06a Oppimisvaikeuksien diagnostiikka (2 5 op) Ajankohta: syksy 2011 Vastuuopettaja: Silja Pirilä NEU1A06b Oppimisvaikeuksien kuntoutus (2 5 op) Ajankohta: kevät 2012 Vastuuopettaja: Silja Pirilä NEU1A07 Ikääntyminen, aivojen rap peumasairaudet ja niiden neuropsy kologinen erotusdiagnostiikka (2-4 op) Ajankohta: syksy 2010 Vastuuopettaja: Erja Poutiainen NEU1A08 Tarkkaavaisuus, muisti ja toiminnan ohjaus (11 op) NEU1A08a Muisti, muistihäiriöt ja niiden kuntoutus (4 op) Ajankohta: kevät 2012 Vastuuopettaja: NEU1A08b Tarkkaavaisuus ja toi minnan ohjaus ja niiden häiriintymi nen (3 op) Ajankohta: kevät 2012 Vastuuopettaja: NEU1A08c Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen häiriöiden kuntoutus: aikuisneuropsykologia (2 op) Ajankohta: syksy 2012 Vastuuopettaja: NEU1A08d Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen häiriöiden kuntoutus: lastenneuropsykologia (2 op) Ajankohta: kevät 2012 Vastuuopettaja: NEU1A09 Neuropsykologiset erityis vaikeudet / aikuisneuropsykologia (5 op) NEU1A09a Aikuisten kielelliset häi riöt, apraksia sekä lukemisen, kir joittamisen ja laskemisen häiriöt: diagnostiikka ja kuntoutus (2 op) Ajankohta: kevät 2013 Vastuuopettaja: NEU1A09b Aikuisten visuognostiset ja -spatiaaliset häiriöt sekä neglect: diagnostiikka ja kuntoutus (3 op) Ajankohta: syksy 2012 Vastuuopettaja: NEU1A10 Neuropsykologiset erityis vaikeudet / lastenneuropsykologia (5 6 op) NEU1A10a Lasten kielelliset häiriöt: diagnostiikka ja kuntoutus (3 op) Ajankohta: kevät 2013 Vastuuopettaja: NEU1A10b Lasten visuaaliset ja mo toriset häiriöt: diagnostiikka ja kun toutus (2 3 op) Ajankohta: syksy 2012 Vastuuopettaja: Kliinisen neuropsykologian pakollinen kirjallisuus: Andrewes, D.G. (2010). Neuropsychol ogy. From Theory to Function. Hove: Psychology Press. Halligan, P., Kischka, U. & Marshall, J. (eds) (2003). Handbook of Clinical Neuropsychology. Oxford University Press