OPINTOMATKA RUOTSIN JA SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTOMATKA RUOTSIN JA SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN 1.-5.11.2010"

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA RUOTSIN JA SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois- Pohjanmaalla Oulun seudun ammattikorkeakoulu MATKARAPORTTI Luonnonvara-alan yksikkö Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa Maa- elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sotkamo

2 OPINTOMATKA RUOTSIN JA SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN Sisällys 1. Matkan tarkoitus 2 2. Matkan järjestelyt Matkaohjelma Tutustumiskohteet Bodenin kunnan biokaasulaitos Alviksgårdenin biokaasulaitos Skellefteån kunnan biokaasulaitos Sundsvallin biokaasulaitos Mats ja Dan Gustafssonin biokaasulaitos Ytterenebyn tilan biokaasulaitos Vambio biokaasulaitos Kalmarin biokaasulaitos ja Metener Kaasun puhdistus puoliläpäisevän kalvon avulla Osallistujat Yhteenveto Liite 1. Lannoitevalmisteen tuoteseloste Matkan tarkoitus Matkan tarkoituksena oli tutustua biokaasun tuotannon erilaisiin toteuttamistapoihin Ruotsissa. Erityispaino tutustumiskohteissa oli biokaasun liikennepolttoainekäytön toteutussovelluksissa sekä yritysten ja kuntien yhteistyö biokaasun tuotannossa. Tavoitteena oli myös tutustua erikokoisiin ja erilaisin ratkaisuin toteutettuihin biokaasulaitoksiin sekä jakaa matkalta saatu tieto täällä kotona. 2. Matkan järjestelyt Opintomatkan järjestivät yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioG hanke ja MTT Sotkamon Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa -hanke. Matkalle osallistui 27 maaseutuyrittäjää, julkisten laitosten ja hankkeiden henkilöstöä. Matkan tulkkina ja biokaasuasiantuntijana toimi Kim Söderman Suomen biokaasuyhdistyksestä. Kiitokset Kimille ja kiitokset myös matkalle osallistuneelle, innostuneelle ja monipuoliselle ryhmälle. 3. Matkaohjelma Lähtö Oulun linja-autoasemalta klo 8.00 Vierailukohde 1: Svedjans biokaasulaitos, Boden n. klo 13. Osoite: Lavettvägen 1, Boden Vierailukohde 2: Alviksgårdenin biokaasulaitos, Luleå n. klo 16. Osoite: Alviksgården 190, Luleå Majoittuminen Skellefteåssa hotelli Scandic Skellefteåssa Osoite: Kanalgatan 75, Skellefteå

3 2.11. Vierailukohde 3: Skellefteån biokaasulaitos klo 9. Osoite: Verksvägen 1, Skellefteå Majoittuminen Sundsvallissa hotelli Scandic Sundsvall Cityssä Osoite: Esplanaden 29, Sundsvall Vierailukohde 4: MittSverige Vatten Ab:n, Scandinavian Gts:n, Sundsvallin kunnan, AGAn ja Fokusera Utvecklingin yhteinen biokaasulaitos, Sundsvall klo 9. Osoite: Heffnersvägen 3, Sundsvall Vierailukohde 5: Gustafssonin biokaasulaitos, Oviken n. klo 15. Osoite: Yttergärde 282, Oviken Majoittuminen Bollnäsissä hotelli Best Western Grandissa Osoite: Stationsgatan 15, Bollnäs Vierailukohde 6: Ytterenebyn tilan kuivamädätyslaitos Järnassa n. klo 13 Majoittuminen laivalla välillä Tukholma - Turku Vierailukohde 7: Vambio Oy, Vampula n. klo 9.30 Osoite: Vähäjoentie 182, Vampula. Vierailukohde 8: Kalmarin tilan biokaasulaitos ja Metener Oy, Laukaa n. klo 16 Osoite: Vaajakoskentie 104, Leppävesi Paluu Ouluun n. klo Tutustumiskohteet 4.1. Bodenin kunnan biokaasulaitos Yhteyshenkilö: Ove Andersson Kuva 1. Bodenin kunnan biokaasulaitos. Keskellä 1300 m 3 reaktori.

4 Jätteiden keräys Bodenin jätteidenkäsittelylaitos on kunnallinen laitos, jossa jätteet lajitellaan ja kierrätetään soveltuvimmin tavoin; energiaksi kelpaavista poltettavat poltetaan ja eloperäinen jäte eli erilliskerätty biojäte, jätevesiliete ja elintarvikejäte mädätetään biokaasureaktorissa. Erilliskeräys biojätteelle toimii Bodenin kunnassa hyvin. Kotitalouksilta kerätään lajiteltu biojäte n. kahden viikon välein. Keräykseen osallistuminen on vapaaehtoista ja sen kustannus kotitaloutta kohti on 600 kruunua vuodessa eli n. 60. Kotitaloudet voivat halutessaan myös kompostoida biojätteensä. Suurin osa kotitalouksista on kuitenkin liittynyt erilliskerätyn biojätteen keräyksen piiriin. Erilliskerättyä biojätettä kertyy vuosittain n tonnia. Jätteidenkäsittelylaitokselle tulee asukkaan jätevedet, jossa ne puhdistetaan ja jätevesiliete mädätetään biokaasureaktorissa. Jätevesilietettä kertyy vuodessa n tonnia, jonka kuivaainepitoisuus on 6 8 %. Biokaasulaitokseen toimitetaan lisäksi Luleåsta meijerin prosesseissa pieleen menneitä tai päiväykset ohittaneita maitotuotteita n l viikossa. 4 Kuva 2. Erilliskerätty biojäte hienonnetaan sentin palasiksi ennen hygienisointia. Jätteiden käsittely Biokaasulaitokseen toimitettu biojäte otetaan vastaanottohalliin, josta se ohjataan hienonnukseen. Myllyn jälkeen jätemassan palakoko on 1 cm. Hienonnuksen jälkeen massa kulkee hygienisointiyksikköön, jossa se viipyy tunnin 70 º C:ssa. Maitotuotteet kulkevat myös hygienisointiyksikön kautta. Biokaasuprosessi Bodenin biokaasureaktorin tilavuus on 1300 m 3, prosessi on termofiilinen (55 º C) ja jäte viipyy reaktorissa vuorokautta. Reaktorissa muodostuva biokaasu sisältää % metaania. Biokaasun käyttö Osa saadusta kaasusta, 1600 MWh, jalostetaan kattilassa kaukolämmöksi, osa kaasusta, m 3, vesipestään, kuivataan, paineistetaan korkeapainekompressorilla 300 bariin ja toimitetaan liikennepolttoaineena tankkausasemalle 380 litran pulloissa. Tankkausasemalla käytetään 200 barin painetta.

5 Tankkausasema Bodenissa avattiin jäteaseman läheisyyteen vuonna 2007 maailman pohjoisin biometaanin tankkausasema, jossa tankilla käyvät kunnallisen julkisen liikenteen 6 bussia, 3 raskasta ajoneuvoa sekä n. 150 kunnan ja yksityisten henkilöautoa. Vuosittain biometaania tuotetaan bensiinilitraa vastaava määrä. Tämä vastaa 1400 tonnia pienempiä hiilidioksidipäästöjä. Biometaanin käyttö ylipäätään synnyttää 96 % vähemmän hiilidioksidipäästöjä, 98 % vähemmän rikkipäästöjä, 57 % vähemmän typpipäästöjä ja 66 % vähemmän pienhiukkaspäästöjä verrattuna vastaavaan bensiiniautoilun liikenteeseen. Tänä päivänä myös ohi kulkeva biokaasuautoilija voi tankata Bodenin tankkausasemalla. Visa käy maksuvälineenä ja biometaanin kuutiohinta oli tutustumispäivänämme 8,75 kruunua, bensiinin hinta oli 13,45 kruunua, esimerkkinä biometaanilla kulkeva VW Passat syö n. 6 kuutiota kaasua / 100 km. Bodeniin on tulossa laitteisto, jolla pystytään ottamaan vastaan nesteytettyä biokaasua ja muuttamaan se tankattavaksi kaasuksi. Nesteytettynä kaasua on mutkattomampi kuljettaa muualta, jos oma kaasuntuotanto ei joskus riittäisikään. 5 Kuva 3. Maailman pohjoisin biometaanin tankkausasema Bodenissa. Kuva 4. Biometaanin hinta oli 8,75 kr/m 3 eli n. 0,875 /m 3. Mädätysjäännös Biokaasulaitoksen jäännöstä syntyy vuosittain tonnia. Jäännöksen kuiva-ainepitoisuus on 30 % ja se hyödynnetään lannoitteena lähiseudun maanviljelyssä. Investoinnit, tuet ja laitostoimittajat Biokaasulaitoksen investoinnit olivat 46,3 miljoonaa kruunua ja valtion tukea laitosinvestointiin saatiin 30 %. Takaisinmaksuajaksi laitokselle on laskettu 10 vuotta. Biokaasulaitoksen toimittajana oli Läckeby Water Ab ja kaasun puhdistus-, varastointi- ja tankkausjärjestelmät on toimittanut YIT Oy.

6 Biokaasutuksen edut Bodenin kunnalle biokaasulaitosinvestointi on ollut mielekäs ainakin viidestä eri syystä 1. Sijoitettavan jätevesilietteen määrä on vähentynyt oleellisesti. 2. Kunta pystyy käsittelemään omat jätteensä. 3. Liikennepolttoaineen myynti tuo rahaa kunnan kassaan. 4. Porttimaksut muiden jätteiden käsittelystä tuo rahaa kunnan kassaan. 5. Vähentyneet päästöt Alviksgårdenin biokaasulaitos Yhteyshenkilö: Mikael Lång 6 Tilan tiedot Alviksgårdenin tilan omistaa Mikael Hugoson. Tila on sikatila, jossa kasvatetaan siat porsaasta teuraaksi saakka. Tilalla on 700 emakkoa ja vuotuinen porsastuotanto on n porsasta. Tilalla toimii oma teurastamo. Tilan peltoala on 200 ha, jolla viljellään osa sikalan rehuntarpeesta. Tilalla työskentelee 20 työntekijää eläintenhoidossa, teurastamossa ja kunnossapidossa. Biokaasulaitos ja prosessi Kuva 5. Alviksgårdenin biokaasuprosessi

7 Tilan lämmöntuotannosta vastaa vuonna 2000 käyttöönotettu biokaasulaitos, jossa käsitellään sikalan lanta, teurasjätteet omasta ja joidenkin lähiteurastamojen teurastamoista. Sikalan lietteestä (ka 7%) erotetaan kiinteä- ja nestejae ennen reaktoriin syöttämistä ruuvipuristimella (Huber). Nestejae (ka 4 %) syötetään reaktoriin ja kiinteä osa levitetään lannoitteena pelloille. Erotteluun päädyttiin koska kuivikkeena käytetty sahanpuru ja olki haittasivat reaktorissa raskaamman materiaalin kerrostuessa pohjaan ja kevyen pinnalle. Biokaasulaitokseen syötettävä teurasjäte koostuu pääasiassa rasvasta, suolista ja mahan sisällöstä, luita ei käytetä. Teurasjäte jauhetaan ja hygienisoidaan +70 º C:ssa tunnin ajan. Reaktoreita on kaksi, 1000 m 3 ja 1300 m 3. Lanta syötetään pienempään reaktoriin kerran tunnissa Rotamix-syöttimellä, joka syöttää suuttimilla syötteen reaktoriin ja hoitaa samalla reaktorin sekoituksen. Pienemmästä reaktorista lanta syötetään isompaan reaktoriin. Esikäsitelty teurasjäte ohjataan vuorotellen kumpaankin reaktoriin puolen tunnin välein. Päivittäin lantaa syötetään reaktoriin 50 tonnia ja teurasjätettä 5 tonnia. Prosessin lämpötila on 52 58ºC. 7 Kuva 6. Teurasjätteet jauhetaan valtavalla lihamyllyllä. (toimittaja Petsmo Produkt Ab) Biokaasun puhdistus ja hyötykäyttö Rikkiä muodostuu prosessissa teurasjätteestä paljon ja se poistetaan kaasusta biologisesti eli ilman ja bakteerien avulla. Kaasu varastoidaan erilliseen kaasuvarastoon, josta se johdetaan 90 mbarin paineella lämmön ja sähkön tuottoon. Tilan tarvitsema lämpö tuotetaan kaasupolttimella tarpeen mukaan ja lopusta kaasusta tuotetaan sähköä 16 sylinterisellä kaasumoottorilla ja generaattorilla. Tuotettu lämpö käytetään kaikki tilalla ja tuotettu sähkö myydään paikalliselle sähköyhtiölle vihreänä sähkönä. Kuva 7. Sähkö tuotettiin 16 sylinterisellä kaasumoottorilla, jonka sähköteho oli 635 kw. Vierailuhetkellä tehosta oli käytössä n. puolet. Normaalisti käytössä on n. 80 %.

8 Jäännöksen käsittely Mädätysjäännös levitetään tilan omille pelloille, joita on 200 ha. Levitysala riittää noin puolelle jäännöksestä, loput myydään muille lannoitteeksi. Jäännöstä syntyy vuosittain tonnia. Jäännöksen varastokapasiteetti on mitoitettu 8 kuukaudelle. Pelloille jäännös levitetään sulan maan aikana eli käytännössä elo-marraskuulla. Muille toimitettavasta jäännöksestä on pidettävä kirjaa ja neljä kertaa vuodessa otetaan valvontaviranomaisille näytteet salmonellan ja antibioottien määritystä varten. Investoinnit ja tuet Alviksgårdenin laitoksen investoinnit olivat n miljoonaa kruunua eli n. 2,25 miljoonaa euroa. Investointituki oli 30 % kustannuksista. Laitoksen rakentamiseen vaikutti myös se, että säästöä laskettiin syntyväksi siitä, ettei teurasjätteitä tarvinnut kuljettaa mihinkään eikä maksaa niistä käsittelymaksuja Skellefteån kunnan biokaasulaitos Yhteyshenkilö: Ove Meijer Skellefteåssa vierailtiin tähän asti siisteimmässä näkemässämme biokaasulaitoksessa. Koska laitos sijaitsee lähellä asutusta ja ympäristöluvan hakuvaiheessa vastustus laitoksen toteuttamiseen oli suurta, otettiin suunnitteluvaiheessa erityisesti huomioon laitoksen vaikutus ympäristöönsä. Tämä kannatti, koska nyt laitoksen toimiessa ympäristön asukkaat ovat hyväksyneet laitoksen, laitos toimii hyvin eikä valituksia toiminnasta enää ole kuulunut. Skellefteån laitos on ollut toiminnassa lähtien. Kuva 8. Skellefteån biokaasulaitos

9 Jätteiden keräys Skellefteåssa biojätteen lajittelu ja erilliskeräys aloitettiin 2007 ja Erilliskerättyä biojätettä kerätään mm. kaupoilta, ravintoloilta, ruokaloilta, jatkojalostajilta ja asukkailta. Ihan ilman ongelmia tämä ei vielä toimi. Orgaanisen jätteen lajittelussa on kahden astian keräyssysteemi, jossa toiseen kerätään mädätykseen kelpaava materiaali ja toiseen muu. Prosessin kannalta erottelu syntypaikalla on edullisempi vaihtoehto kuin lajittelu biokaasulaitoksella. Talouksien mädätettävä jäte kerätään maissista tehtyihin pusseihin, jotka osittain hajoavat mädätysprosessissa. Aluksi pussien kanssa oli suuria vaikeuksia, mutta nyt tehokkaampi mylly jauhaa paremmin myös pussit. Biokaasulaitokseen toimitetaan lähialueen 15 jätevedenpuhdistamon lietteet. Biokaasulaitokseen toimitetaan alueen teurastamoilta teurasjätettä, kalanjalostuslaitoksilta kalajätettä ja muusta teollisuudesta rasvaa ja glykolia. Jätteiden keräys ja sen lainmukaisen kilpailumenettelyn noudattaminen tuo mukaan koomiset piirteensäkin. Umeån jätteet kuljetetaan Bodeniin, Luleån poltettava jäte kuljetetaan Umeåån ja Skellefteån poltettavasta jätteestä puolet kuljetetaan Umeåån ja puolet Bodeniin. Karttaa vilkaisten kyseenalaistuu rallin järkiperäisyys. Skellefteån biokaasulaitokseen tuodaan mädätettävää jätettä 110 tonnia viikossa, josta 20 tonnia on biojätettä eri muodoissaan ja 90 tonnia jätevesilietettä. Vuonna 2009 jätettä käsiteltiin kaikkiaan tonnia. 9 Jätteiden käsittely Jätteet otetaan laitokselle vastaan neljän eri portin ja vastaanottohallin kautta. Kahdelle portille tuodaan erilliskerätty biojäte, yhdelle portille teurastamojäte ja yhdelle portille veri, kalajäte, rasva ja glykoli. Ennen kuin portti avataan, vastaanottohalliin muodostetaan alipaine. Tämä siksi, etteivät mahdolliset hajut leviä ympäristöön. Vastaanotettu jäte tarkistetaan väärinlajittelun varalta, jauhetaan, hygienisoidaan ja lopuksi jäähdytetään ennen varsinaiseen reaktoriin syöttöä. Jäähdytyksessä lämpö otetaan talteen lämmönvaihtimilla ja se käytetään osittain laitoksella hyödyksi, osa lämmöstä menee harakoille, koska esim. kaukolämpöön sen lämpötila on liian alhainen. Biokaasuprosessi ja biokaasun tuotto Biokaasureaktoriin esikäsiteltyä jätettä syötetään jatkuvasti. Viipymäaika reaktorissa on 18 vrk. Biokaasun puhdistus ja käyttö Reaktorista saatava biokaasu puhdistetaan vesipesulla, jolloin siitä häviää epäpuhtaudet ja hiilidioksidi. Lopuksi kaasu kuivataan ja paineistetaan kaasupulloihin ja kuljetettavaksi konteissa tankkauspisteisiin. Liikennebiokaasun myynti esim. Tukholman alueelle voi myöhemmin tulla mahdolliseksi kun kaasun nesteytys mahdollistuu. Vuonna 2009 liikennebiokaasua tuotettiin ja myytiin Skellefteån biokaasulaitoksella kuutiota ja vuonna 2010 arvioitu määrä on n kuutiota. Vuoden 2010 lopussa Skellefteåssa liikennebiokaasua käyttäviä kunnan ajoneuvoja oli 71 kpl, julkisen liikenteen biokaasubusseja oli 10 kpl ja neljä uutta bussia on tulossa, yksityisiä biokaasuajoneuvoja oli 95 kpl.

10 Tankkausasemat Skellefteåssa on kaksi biokaasun tankkausasemaa, toinen biokaasulaitoksen yhteydessä ja toinen keskellä kaupunkia. Laitoksen yhteydessä oleva asema on laitoksen aitojen sisäpuolella, joten sen käyttö on työaikoihin rajoitettua. Asemaa ollaankin siirtämässä laitoksen ulkopuolelle, jolloin sen käyttö on joustavampaa. Biokaasulaitokselta kaasu kuljetetaan keskustan tankkausasemalle kaasupulloissa. Tankkausasemilla maksuvälineenä käy nykyään Visa, jolloin muidenkin kuin kaupungin asukkaiden tankkaus on mahdollista. Liikennebiokaasun kuutiohinta oli ,9 kruunua (n. 0,99 ). 10 Kuva 9. Liikennebiokaasupullot kuljetetaan konteissa tankkauspaikalle. Mädätysjäännös Skellefteån biokaasulaitoksessa biokaasuprosessin läpikäynyt mädätysjäännös lingotaan 25 % kuiva-ainepitoisuuteen. Linkoamisen jälkeen osa jäännöksestä käytetään kaatopaikkojen täytemaana. Suurin osa jäännöksestä kuivataan rumpukuivurilla 45 % kuiva-ainepitoisuuteen, jonka jälkeen ne pelletöidään ja kuivataan uunissa 95 % kuiva-ainepitoisuuteen. Valmis pelletti myydään polttoaineeksi tai lannoitteeksi. Pelletin lämpöarvo on melko hyvä, mutta ongelmana on suuri tuhkan määrä. Skellefteån biokaasulaitos on mukana Pohjanlahden ympäristön yhteishankkeessa, joka selvittää mädätysjäännöksen käyttöä metsälannoitteena. Suomessa hanketta koordinoi Novia ammattikorkeakoulu.

11 Mädätysjäännöstä voidaan käyttää myös peltoviljelyssä. Taulukossa 1 on koottuna tärkeimmät raskasmetallipitoisuuksien sallitut raja-arvot ja pitoisuudet mädätysjäännöksessä Skellefteån laitoksessa vuonna Taulukko 1. Raskasmetallipitoisuudet Skellefteån biokaasulaitoksessa Lähde: Ove Meijer, Raskasmetalli Ruotsin sallittu raja-arvo Pitoisuus keskimäärin Lyijy mg/kg TS 100 2,9 Kadmium mg/kg TS 1 0,25 Kupari mg/kg TS Kromi mg/kg TS Elohopea mg/kg TS 2,5 0,069 Nikkeli mg/kg TS 50 6,9 Sinkki mg/kg TS Taulukossa 2 kuvataan Skellefteån biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen ravinnepitoisuutta keskimäärin vuonna Taulukko 2. Mädätysjäännöksen ravinnepitoisuus Lähde: Ove Meijer, Aine Pitoisuus keskimäärin 2009 N-tot 52 g/kg TS NH4-N 9,3 g/kg TS P-tot 13,8 g/kg TS K 2,9 g/kg TS Cd/P 18,2 mg Cd/kg P

12 Laitoksen työntekijät Laitosta ylläpitää 7 työntekijää, jotka työskentelevät maanantaista perjantaihin klo Muina aikoina automatiikka hoitaa välttämättömimmän ja hälyttää paikalle tarvittaessa. Skellefteån laitos on ns. A-luokiteltu laitos, jonka toimintaa ja sen laatua valvotaan tavallista tarkemmin Sundsvallin biokaasulaitos Yhteyshenkilö: Folke Nyström Biokaasun tuotanto Sundsvallissa sijaitsee Sundsvallin kunnan, Gts Scandinavian, MittSverige Vattenin, Fokuseran ja Agan biokaasun tuotannon ja jalostuksen yhteishanke, jossa käsitellään paitsi Sundsvallin myös lähikuntien biohajoava jäte liikennebiokaasuksi ja lannoitteeksi. Liikennebiokaasun jalostuksessa Sundsvallissa on otettu laajassa mittakaavassa ensimmäisenä maailmassa käyttöön biokaasun jalostus nestemäiseen muotoon kryotekniikalla. Biokaasulaitos otettiin käyttöön kesäkuussa Biohajoavaa jätettä kerätään Sundsvallin laitokseen vuositasolla tonnia ja vuosittaiseksi liikennebiokaasun tuotantomääräksi odotetaan kuutiota, joka vastaa likipitäen litraa dieseliä. Nykyinen hanke on esiselvitys laajemmalle hankkeelle, jossa tarkoituksena on lähes suljettu kierto alueen biohajoavalle materiaalille ja energian tehokas talteenotto ja käyttö. 12 Kuva 10. Sundsvallin suunnitelma biohajoavan jätteen hyötykäyttöön ja bioenergian tuotantoon.

13 Laajempi hanke aloitetaan 2013 ja siinä tavoitteena on hyödyntää orgaaniset jätteet energiaksi kilometrin etäisyydeltä. Nesteytetty biokaasu, LBG Sundsvallin biokaasulaitoksessa biokaasu puhdistetaan ja nesteytetään jäädytystekniikalla. Asteittainen jäähdytys poistaa biokaasusta aluksi veden, seuraavassa vaiheessa siloksaanit ja rikkiyhdisteet. Lämpötilan edelleen laskiessa hiilidioksidi nesteytyy ja lopullisesti se saadaan irti tuplakolonneissa, jossa vuorottelee sula ja jäätynyt olomuoto. Tässä laitoksessa hiilidioksidi otetaan talteen nestemäisessä muodossa ja se hyödynnetään jäähdytysprosessissa. Lopuksi biokaasu nesteytyy, kun prosessi saavuttaa -125 º C lämpätilan ja 8 bar paineen. Sundsvallin prosessi pystyy käsittelemään raakaa biokaasua 120 Nm 3 tunnissa ja nesteytettyä biokaasua voidaan saada 50 kg tunnissa. Nesteytetty biokaasu on varteenotettava vaihtoehto siellä, missä ei ole kaasuverkostoa. Nesteytetyssä muodossa biokaasua voidaan kuljettaa tankkiautoissa, jolloin ei tarvitse kuljettaa painavia kaasupulloja. Kuljetuskustannukset jäävät näin huomattavasti pienemmiksi. Tankkausasemalla nesteytetty biokaasu muutetaan ennen tankkausta uudelleen kaasufaasiin. 13 Kuva 11. Sundsvallin liikennebiokaasun tankkausasema sijoittuu Trondheimistä Sundsvalliin ulottuvan Green Highwayn varteen.

14 14 Kuva 12. Sundsvallin tankkausasemalta. Oikealla kaasusäiliö, vasemmalla höyrystin nesteytetyn kaasun muuttamiseksi kaasumuotoon Mats ja Dan Gustafssonin biokaasulaitos Yhteyshenkilö: Mats Gustafsson Gustafssonien maatilan biokaasulaitoksen esitteli Mats Gustafsson. Tutustumiskierroksella avusti myös hänen isänsä Dan Gustafsson. Dan oli aloittanut tilanpidon vuonna Hän on ollut kiinnostunut biokaasusta noin 10 vuotta ja tehnyt aiheeseen liittyviä opintomatkoja. Nyt tilalla työskentelee sekä tytär että poika Mats. Tila on ollut viiden omistajan osakeyhtiö vuodesta 2005 lähtien.

15 Tilalla on pihattonavetta, jossa on 70 lypsylehmää + nuori karja. Sonneja ei kasvateta itse. Lantaa tulee vuodessa 3000 m 3. Peltoa on 93 hehtaaria. Biokaasulaitos rakennettiin vuonna Se tuottaa energiaa MWh vuodessa. Siitä saisi sähköä 120 MWh ja lämpöä 360 MWh. Tällä hetkellä tilalla tuotetaan vain lämpöä. Neljännes energiasta kuluu prosessiin. Lehmän on laskettu tuottavan 7300 kwh energiaa vuodessa. Tilalla lasketaan laitoksesta saatavan hyötyä tuloina ja säästettyinä kustannuksina kruunua vuodessa. Näitä ovat sähkön (tulevaisuudessa) ja lämmön tuotanto itselle, lämmön myynti, mädätteen lannoitearvo, lehmien juomaveden lämmitys (maitotuotos lisääntyy puoli kiloa päivässä, kun juomaveden lämpötila nostetaan 17 asteeseen) sekä esittelytulot. Lisähyötynä tulee lietteen hajuttomuus. 15 Sisäkkäiset säiliöt Reaktorijärjestelyt poikkeavat tavanomaisista. Laitoksessa on kolme säiliötä sisäkkäin, joista suurin on kattamaton betoninen varastosäiliö (2500 m 3 ). Sen sisällä on katettu betoninen jälkimädätyssäiliö (450 m 3 ) ja sisimpänä itse reaktorisäiliö, joka oli rosteria (125 m 3 ). Reaktorisäiliö on 5,5 metriä korkea. Kuva 13 Gustafssonien tilalla Jämtlannissa Ritva Imppola (vas.), Dan Gustafsson, Mats Gustafsson ja Kim Söderman. Kuva 14 Uloimpana on kattamaton lietevarasto. Reaktori on korkeimmalla katetussa tilassa.

16 Reaktorisäiliössä on rosterista tehty kelluva katto (kuin maitotonkassa). Reaktori on eristetty 10 cm vahvuisella polyuretaanilla. Jälkikaasusäiliö on ruiskutettu sisäpuolelta uretaanilla. 16 Kuva 15. Poikkileikkaus Gustafssonin tilan biokaasureaktoreista. Lähde: Gustafsson, M Preliminär rapport. Biogas, Yttergärde lantbruk AB. Reaktorisäiliön ja jälkimädätyssäiliön seinissä on 32 millimetrin läpimittaista lämmitysputkea 2 x 100 metriä. Lämmitysputkea tarvittiin vanhan isännän mukaan metri reaktorikuutiota kohti. Vesi on lähtiessä 60-asteista ja palaessa 40-asteista. Reaktorin ja jälkimädätyssäiliön suojana on seinät ja katto, mutta tila ei ole tiivis eikä siis ex-tila. Reaktorin sisältöä sekoitetaan keskipakopumpulla. Lietettä imetään alhaalta ja palautetaan yläosaan. Jälkimädätyssäiliössä on propellisekoitin. Kaasu johdetaan erillisessä kontissa olevaan kaasupussiin. Kaasun paine on lähtiessä 4 millibaaria, ja se nostetaan puhaltimella 70 millibaariin. Kuva 16. Dan Gustafsson esittelee reaktorisäiliötä. Säilörehun puristeneste aiheutti vaahtoamista ja sisällön ylituloa. Kuva 17. Kaasumäärän ja metaanipitoisuuden mittarit reaktorihuoneessa.

17 Lietettä pumpataan joka toinen tunti navetasta reaktorisäiliöön, josta vastaava määrä menee ylivaluntana jälkikaasualtaaseen ja siitä edelleen lantavarastoon. Samoin liete menee ylivaluntana varastosäiliöön. Vesilukko estää kaasun karkaamisen. Lannan sekaan menevät pesuvedet ja antibioottimaidot. Kuivikkeena käytetään silputtua olkea. Kaasua tulee vuorokaudessa reaktorista 200 m 3 ja jälkikaasusäiliöstä 40 m 3 (=10 m 3 tunnissa). Biokaasu johdetaan putkia myöten kaasuvarastoon. Kaasupussi on kontissa. Kaasu poltetaan lämpökattilassa, jossa on aiemmin poltettu puuta. Ajoneuvokaasu ei ole tilan intresseissä. 17 Kuva 18. Kaasuvarasto sijaitsee kontissa. Kuva 19. Biokaasu palaa lämpökattilassa. Investointiin hyvä tuki Laitoksen rakennuskustannukset ovat olleet noin 2,35 miljoonaa Ruotsin kruunua (~ ). Tämä sisältää myös sähköntuotantoon tarvittavat investoinnit. Rakennuskustannukset olivat 3350 kruunua reaktorikuutiota kohti, jos huomioon otetaan vain lämmöntuotanto. Mikäli myös sähköntuotanto huomioidaan, rakennuskustannukset olivat 5875 kruunua per reaktorikuutio. Investointitukea tila sai rakentamiseen 50 %. Sillä oli mielestä suuri merkitys. Takaisinmaksuajaksi on laskettu 8 vuotta. Laitos on tehty suurelta osin itse tai paikallisena työnä. Soihtu, kaasuvarasto, poltin ja generaattori on ostettu. Mats on laskenut, että lehmää kohti saadaan kaasusta vuodessa 7300 kwh energiaa. Vuonna 2009 joulukuun alussa laitosta täytettiin, ja kaasua tuli poltettavaksi jo kuun lopussa. Tammikuussa sitä ohjattiin polttimelle. Kylmyys on aiheuttanut ongelmia kaasupuhaltimessa, kaasuputkessa ulkona, soihdussa ja pannuhuoneessa. Sekoitus ja paineensäätö ovat myös tuoneet päänvaivaa. Säilörehun puristeneste aiheutti aluksi ongelmia runsaasti lisättynä. Ne korjaantuivat lisäämällä öljyä.

18 Jatkosuunnitelmissa on kylmävarmistus, rehujätteiden lisääminen prosessiin ja rikin poisto kaasusta. Sähköntuotanto on tarkoitus aloittaa toisena vuonna. Siihen hankitaan kaksi stirlingmoottoria. Viiden vuoden sisällä aiotaan ottaa vastaan elintarviketeollisuuden jätettä ja suurkeittiöiden biojätettä. Reaktorin rakentaminen, toiminta ja kokemukset Mats Gustafsson on dokumentoinut julkaisuksi (liite). Mats Gustafsson on koulutukseltaan agronomi, ja hänellä on yritys, jonka tietoja löytyy sivuilta Ytter Enebyn tilan kuivamädätyslaitos Järnassa 18 Yhteyshenkilö: Lars Evers Kuva 20. Vasemmalla on hydrolyysireaktori, oikealla metaanireaktori. Kuva 21. Pohjaton laatikko siirtää hydrolyysireaktorin läpi kulkenutta lantaa. Ytter Enerbyn luomutilalla on 50 lehmää ja 130 hehtaaria peltoa. Tilan omistaa säätiö. Tilalla on viisi vuotta sitten rakennettu kuivamädätyslaitos, joka käyttää syötteinä lehmän sontaa (virtsa erotettu), olkea, kauran akanoita ja elintarvikeyrityksen jätettä. Syötteen kuiva-ainepitoisuus on 14 %. Laitoksessa on vinossa oleva hydrolyysireaktori (53 m 3 ), metaanireaktori (17 m 3 ), varastosäiliö ja lantala kompostointia varten. Oljella kuivitettu lanta (josta virtsa on erotettu) syötetään vinossa olevan hydrolyysireaktorin yläosaan. Se painuu reaktorissa alaspäin, ja alhaalla massaa otetaan pois pohjattoman laatikon avulla. Sen jälkeen erotetaan kiinteä ja nestemäinen jae. Kiinteä kompostoidaan ja nestejae pumpataan metaanireaktoriin. Kiinteässä jakeessa 73 % orgaanisesta kuiva-aineesta (VS).

19 19 Kuva 22. Lars Evers esittelee konehuonetta. Kuva 23. Reaktorin sisällä on muovikappaleita. lisäämässä pinta-alaa. Kaasua tulee 70 m3/pv ja se käytetään reaktoreiden lämmitykseen. Kaasun metaanipitoisuus on 65 %. SYÖTE KUIVAA LANTAA (VIRTSA EROTETTU) JÄÄNNÖKSESTÄ OSA SYÖTTEEN JOUKKOON HYDRO- LYYSI- REAKTORI PV 38 C KIINTEÄN JA NESTEEN EROTUS NESTEJAE METAANI- REAKTO- RIIN (15-16 PV) KIINTEÄN JAKEEN KOMPOSTOINTI LANTALASSA VA- RAS- TO Navetasta syötetään uutta lantaa kahdesti päivässä. Samoin hydrolyysireaktorista otetaan massaa pois kahdesti päivässä. Osa massasta syötetään reaktoriin uudelleen ympiksi. Viipymäaika hydrolyysireaktorissa on vuorokautta ja metaanireaktorissa vuorokautta. Reaktoreiden lämpötila on C. Reaktoreita lämmitetään vesivaipan ja vesiputkien avulla. Eversin mukaan astemäärällä ei ole ratkaisevaa merkitystä, mutta on tärkeää, että lämpötila pysyy vakaana. Prosessia on ajettu myös 55 asteessa, mutta eristys ei ole riittävä. Ruuvi-tyyppisessä separaattorissa on ollut ongelmia, mutta uusi olisi liian kallis. Itse laitoksen periaatetta Evers pitää hyvänä. Idea oli BioMill AB:n. Ongelmana on kuitenkin saada laitosta kannattavaksi. Laitos maksoi noin miljoona kruunua (~ ).

20 4.7. VamBio Oy, Huittinen Yhteyshenkilö: Kaisa Suvilampi Esittelijä: Juhani Suvilampi, Watrec Oy VamBion omistavat kaksi suurta sikalaa, toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi ja Watrec Oy (laitoksen pääurakoitsija). Laitoksen rahoitus: TEM, omistajat, lainaraha Finnvera ja Länsi-Suomen Osuuspankki, kustannusarvio 7 milj.. Laitoksella on lupa käsitellä tonnia jätettä vuodessa. Laitos saa tuloja porttimaksuista ja tuottaa jo nyt voittoa. 20 Kuva 24. Yritys perustettiin vuonna 2007, biokaasulaitos toiminnassa kesäkuussa Kuva 25. Loka-auto tuo lietettä vastaanottohalliin. Hajukaasujen poistoon on panostettu jo prosessin alusta alkaen. VamBion asiakkaina on 9 puhdistamoa. Muita syötteitä ovat Honkajoelta tuleva rasvapitoinen liete, broilerituotannon jäte ja armeijalta tuleva hygienisoitu ruokajäte. Kahden sikalan lietteet pumpataan laitokselle 700 metriä pitkiä putkia pitkin. Sikalalietteitä on jätemäärästä 20 %. Muu materiaali kuljetetaan autoilla. Sopimusajat jätteentoimittajien kanssa vaihtelevat vuodesta 10 vuoteen. elintarviketeollisuuden mekaaninen hydrolyysi- hygienisointi biokaasutus jälkikaasujätteet -> pienennys -> reaktori -> 1 h 70 C -> 2 reaktoria -> reaktori puhdistamoliete 12 mm C I I sianliete 21 vrk veden- varaserotus tointi I lannoite

21 Kuormat tulevat laitokselle ajoneuvovaa an kautta. 5 tonnin eriä tulee 20 minuutin välein. Laitoksella on kolme 20 kuution hygienisointisäiliötä. Lämpö otetaan niistä talteen lämmönvaihtimilla. Reaktorisäiliöitä on kaksi, ja ne ovat kumpikin tilavuudeltaan 2700 kuutiometriä. Kaasupallo on itävaltalainen ja kooltaan 1800 m 3. Sikatilat maksavat lietteen käsittelystä muutaman euron tonnilta. VamBio maksoi putkilinjat tiloille. Lietteen kuiva-ainepitoisuus on 4 6 %, ja se pumpataan 7 kw:n pumpulla joka toinen päivä. VamBio toimittaa sikaloille lämpöä. Peltokäyttöön menee kaikkiaan yli m 3 maanparannuslannoitetta noin 20 viljelijälle 40 kilometrin säteellä. Laitos maksaa lannoitteen kuljetuksen ja viljelijä levityksen. Lannoitteesta on olemassa tuoteseloste ja näytteet otetaan kerran kuussa. Ravinteiden lisäksi tutkitaan raskasmetallit ja taudinaiheuttajamikrobit. Typpipitoinen rejektivesi olisi haluttua lannoitetta, mutta sitä ei saa levittää pellolle. Liitteellä 1, matkaraportin lopussa, on esimerkki Vambion lannoitteen tuoteselosteesta. 21 Kuva 26. Sähkömoottori jalostaa biokaasua. VamBiolla on sopimus sähköntuotannosta paikallisen sähköyhtiön kanssa. Kuva 27. Watrecin Juhani Suvilampi esittelee biokaasulaitosta. Taustalla näkyvät valkeat lämmönvaihtimet. Laitoksessa on kiinnitetty huomiota hajukaasujen poistoon vastaanottotilasta, -altaasta ja linkoushuoneesta. Puhdistuksessa käytetään kemiallista pesua ja aktiivihiilisuodattimia. Aluksi laitosta vastustettiin, mutta toiminnan alettua hajua ei ole huomattu. Asutukseen on laitokselta noin 600 metriä. Kaasua tulee 400 m 3 tunnissa, ja sen metaanipitoisuus on %. Kaasu ohjataan soihdulle, kattilaan ja sähkömoottoreille, joiden yhteisteho on 920 kw sähköä. Lähistöllä sijaitseva Nordkalk

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

BioG hankkeen opintomatkat Kuvakooste koetusta

BioG hankkeen opintomatkat Kuvakooste koetusta BioG hankkeen opintomatkat Kuvakooste koetusta Osa I Opintomatka Pohjanmaan biokaasulaitoksiin 17. 18.3.2010 Ab Stormossen Oy Laihian kunta Haapajärven ammattioppilaitos Heusalan tila, Nivala Virtalan

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Laukaaseen

Lisätiedot

OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010

OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010 Matkan järjestelyt Opintomatkan järjesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioG - hanke. Osallistujia matkalla

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

OPINTOMATKA KESKI-SUOMI JA POHJANMAA 8.- 10.10.2013

OPINTOMATKA KESKI-SUOMI JA POHJANMAA 8.- 10.10.2013 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA KESKI-SUOMI JA POHJANMAA 8.- 10.10.2013 1 BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö MATKARAPORTTI

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia

Lisätiedot

OPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN 16.-18.3.2011

OPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN 16.-18.3.2011 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN 16.-18.3.2011 1 BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois- Pohjanmaalla Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle 2.4.2013 Matkalaiset: Rauli Albert, Risto Kiiskinen, Esa Tukiainen, Teuvo Lehikoinen,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Biokaasua maatiloille

Biokaasua maatiloille Biokaasua maatiloille Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke, Puhas Oy Puheenjohtaja, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

BIOKAASUSTA ENERGIAA KESKI-SUOMEEN HANKE. Opintomatkat

BIOKAASUSTA ENERGIAA KESKI-SUOMEEN HANKE. Opintomatkat BIOKAASUSTA ENERGIAA KESKI-SUOMEEN HANKE Opintomatkat 1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 1 JOHDANTO... 2 2 MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSIIN SUUNTAUTUNUT OPINTOMATKA 29.10.2008... 2 2.1 Metener Oy ja Erkki Kalmarin

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan 1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy (ent. VamBio Oy) Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 Matkaraportti Maaseudun ydinvoimaa biojalostamoista hanke Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 1 Satafood kehittämisyhdistys ry järjesti yhdessä Ukipolis Oy:n ja Sastamalan seudun

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä Rakenteilla oleva biokaasulaitos Case VamBio KoneAgria 2009 21.-24.10.2009 Jyväskylä INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Yhteystiedot: Watrec Oy Jyväskylän toimisto Wahreninkatu

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot