OPINTOMATKA RUOTSIN JA SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN
|
|
- Antero Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA RUOTSIN JA SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois- Pohjanmaalla Oulun seudun ammattikorkeakoulu MATKARAPORTTI Luonnonvara-alan yksikkö Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa Maa- elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sotkamo
2 OPINTOMATKA RUOTSIN JA SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN Sisällys 1. Matkan tarkoitus 2 2. Matkan järjestelyt Matkaohjelma Tutustumiskohteet Bodenin kunnan biokaasulaitos Alviksgårdenin biokaasulaitos Skellefteån kunnan biokaasulaitos Sundsvallin biokaasulaitos Mats ja Dan Gustafssonin biokaasulaitos Ytterenebyn tilan biokaasulaitos Vambio biokaasulaitos Kalmarin biokaasulaitos ja Metener Kaasun puhdistus puoliläpäisevän kalvon avulla Osallistujat Yhteenveto Liite 1. Lannoitevalmisteen tuoteseloste Matkan tarkoitus Matkan tarkoituksena oli tutustua biokaasun tuotannon erilaisiin toteuttamistapoihin Ruotsissa. Erityispaino tutustumiskohteissa oli biokaasun liikennepolttoainekäytön toteutussovelluksissa sekä yritysten ja kuntien yhteistyö biokaasun tuotannossa. Tavoitteena oli myös tutustua erikokoisiin ja erilaisin ratkaisuin toteutettuihin biokaasulaitoksiin sekä jakaa matkalta saatu tieto täällä kotona. 2. Matkan järjestelyt Opintomatkan järjestivät yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioG hanke ja MTT Sotkamon Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa -hanke. Matkalle osallistui 27 maaseutuyrittäjää, julkisten laitosten ja hankkeiden henkilöstöä. Matkan tulkkina ja biokaasuasiantuntijana toimi Kim Söderman Suomen biokaasuyhdistyksestä. Kiitokset Kimille ja kiitokset myös matkalle osallistuneelle, innostuneelle ja monipuoliselle ryhmälle. 3. Matkaohjelma Lähtö Oulun linja-autoasemalta klo 8.00 Vierailukohde 1: Svedjans biokaasulaitos, Boden n. klo 13. Osoite: Lavettvägen 1, Boden Vierailukohde 2: Alviksgårdenin biokaasulaitos, Luleå n. klo 16. Osoite: Alviksgården 190, Luleå Majoittuminen Skellefteåssa hotelli Scandic Skellefteåssa Osoite: Kanalgatan 75, Skellefteå
3 2.11. Vierailukohde 3: Skellefteån biokaasulaitos klo 9. Osoite: Verksvägen 1, Skellefteå Majoittuminen Sundsvallissa hotelli Scandic Sundsvall Cityssä Osoite: Esplanaden 29, Sundsvall Vierailukohde 4: MittSverige Vatten Ab:n, Scandinavian Gts:n, Sundsvallin kunnan, AGAn ja Fokusera Utvecklingin yhteinen biokaasulaitos, Sundsvall klo 9. Osoite: Heffnersvägen 3, Sundsvall Vierailukohde 5: Gustafssonin biokaasulaitos, Oviken n. klo 15. Osoite: Yttergärde 282, Oviken Majoittuminen Bollnäsissä hotelli Best Western Grandissa Osoite: Stationsgatan 15, Bollnäs Vierailukohde 6: Ytterenebyn tilan kuivamädätyslaitos Järnassa n. klo 13 Majoittuminen laivalla välillä Tukholma - Turku Vierailukohde 7: Vambio Oy, Vampula n. klo 9.30 Osoite: Vähäjoentie 182, Vampula. Vierailukohde 8: Kalmarin tilan biokaasulaitos ja Metener Oy, Laukaa n. klo 16 Osoite: Vaajakoskentie 104, Leppävesi Paluu Ouluun n. klo Tutustumiskohteet 4.1. Bodenin kunnan biokaasulaitos Yhteyshenkilö: Ove Andersson Kuva 1. Bodenin kunnan biokaasulaitos. Keskellä 1300 m 3 reaktori.
4 Jätteiden keräys Bodenin jätteidenkäsittelylaitos on kunnallinen laitos, jossa jätteet lajitellaan ja kierrätetään soveltuvimmin tavoin; energiaksi kelpaavista poltettavat poltetaan ja eloperäinen jäte eli erilliskerätty biojäte, jätevesiliete ja elintarvikejäte mädätetään biokaasureaktorissa. Erilliskeräys biojätteelle toimii Bodenin kunnassa hyvin. Kotitalouksilta kerätään lajiteltu biojäte n. kahden viikon välein. Keräykseen osallistuminen on vapaaehtoista ja sen kustannus kotitaloutta kohti on 600 kruunua vuodessa eli n. 60. Kotitaloudet voivat halutessaan myös kompostoida biojätteensä. Suurin osa kotitalouksista on kuitenkin liittynyt erilliskerätyn biojätteen keräyksen piiriin. Erilliskerättyä biojätettä kertyy vuosittain n tonnia. Jätteidenkäsittelylaitokselle tulee asukkaan jätevedet, jossa ne puhdistetaan ja jätevesiliete mädätetään biokaasureaktorissa. Jätevesilietettä kertyy vuodessa n tonnia, jonka kuivaainepitoisuus on 6 8 %. Biokaasulaitokseen toimitetaan lisäksi Luleåsta meijerin prosesseissa pieleen menneitä tai päiväykset ohittaneita maitotuotteita n l viikossa. 4 Kuva 2. Erilliskerätty biojäte hienonnetaan sentin palasiksi ennen hygienisointia. Jätteiden käsittely Biokaasulaitokseen toimitettu biojäte otetaan vastaanottohalliin, josta se ohjataan hienonnukseen. Myllyn jälkeen jätemassan palakoko on 1 cm. Hienonnuksen jälkeen massa kulkee hygienisointiyksikköön, jossa se viipyy tunnin 70 º C:ssa. Maitotuotteet kulkevat myös hygienisointiyksikön kautta. Biokaasuprosessi Bodenin biokaasureaktorin tilavuus on 1300 m 3, prosessi on termofiilinen (55 º C) ja jäte viipyy reaktorissa vuorokautta. Reaktorissa muodostuva biokaasu sisältää % metaania. Biokaasun käyttö Osa saadusta kaasusta, 1600 MWh, jalostetaan kattilassa kaukolämmöksi, osa kaasusta, m 3, vesipestään, kuivataan, paineistetaan korkeapainekompressorilla 300 bariin ja toimitetaan liikennepolttoaineena tankkausasemalle 380 litran pulloissa. Tankkausasemalla käytetään 200 barin painetta.
5 Tankkausasema Bodenissa avattiin jäteaseman läheisyyteen vuonna 2007 maailman pohjoisin biometaanin tankkausasema, jossa tankilla käyvät kunnallisen julkisen liikenteen 6 bussia, 3 raskasta ajoneuvoa sekä n. 150 kunnan ja yksityisten henkilöautoa. Vuosittain biometaania tuotetaan bensiinilitraa vastaava määrä. Tämä vastaa 1400 tonnia pienempiä hiilidioksidipäästöjä. Biometaanin käyttö ylipäätään synnyttää 96 % vähemmän hiilidioksidipäästöjä, 98 % vähemmän rikkipäästöjä, 57 % vähemmän typpipäästöjä ja 66 % vähemmän pienhiukkaspäästöjä verrattuna vastaavaan bensiiniautoilun liikenteeseen. Tänä päivänä myös ohi kulkeva biokaasuautoilija voi tankata Bodenin tankkausasemalla. Visa käy maksuvälineenä ja biometaanin kuutiohinta oli tutustumispäivänämme 8,75 kruunua, bensiinin hinta oli 13,45 kruunua, esimerkkinä biometaanilla kulkeva VW Passat syö n. 6 kuutiota kaasua / 100 km. Bodeniin on tulossa laitteisto, jolla pystytään ottamaan vastaan nesteytettyä biokaasua ja muuttamaan se tankattavaksi kaasuksi. Nesteytettynä kaasua on mutkattomampi kuljettaa muualta, jos oma kaasuntuotanto ei joskus riittäisikään. 5 Kuva 3. Maailman pohjoisin biometaanin tankkausasema Bodenissa. Kuva 4. Biometaanin hinta oli 8,75 kr/m 3 eli n. 0,875 /m 3. Mädätysjäännös Biokaasulaitoksen jäännöstä syntyy vuosittain tonnia. Jäännöksen kuiva-ainepitoisuus on 30 % ja se hyödynnetään lannoitteena lähiseudun maanviljelyssä. Investoinnit, tuet ja laitostoimittajat Biokaasulaitoksen investoinnit olivat 46,3 miljoonaa kruunua ja valtion tukea laitosinvestointiin saatiin 30 %. Takaisinmaksuajaksi laitokselle on laskettu 10 vuotta. Biokaasulaitoksen toimittajana oli Läckeby Water Ab ja kaasun puhdistus-, varastointi- ja tankkausjärjestelmät on toimittanut YIT Oy.
6 Biokaasutuksen edut Bodenin kunnalle biokaasulaitosinvestointi on ollut mielekäs ainakin viidestä eri syystä 1. Sijoitettavan jätevesilietteen määrä on vähentynyt oleellisesti. 2. Kunta pystyy käsittelemään omat jätteensä. 3. Liikennepolttoaineen myynti tuo rahaa kunnan kassaan. 4. Porttimaksut muiden jätteiden käsittelystä tuo rahaa kunnan kassaan. 5. Vähentyneet päästöt Alviksgårdenin biokaasulaitos Yhteyshenkilö: Mikael Lång 6 Tilan tiedot Alviksgårdenin tilan omistaa Mikael Hugoson. Tila on sikatila, jossa kasvatetaan siat porsaasta teuraaksi saakka. Tilalla on 700 emakkoa ja vuotuinen porsastuotanto on n porsasta. Tilalla toimii oma teurastamo. Tilan peltoala on 200 ha, jolla viljellään osa sikalan rehuntarpeesta. Tilalla työskentelee 20 työntekijää eläintenhoidossa, teurastamossa ja kunnossapidossa. Biokaasulaitos ja prosessi Kuva 5. Alviksgårdenin biokaasuprosessi
7 Tilan lämmöntuotannosta vastaa vuonna 2000 käyttöönotettu biokaasulaitos, jossa käsitellään sikalan lanta, teurasjätteet omasta ja joidenkin lähiteurastamojen teurastamoista. Sikalan lietteestä (ka 7%) erotetaan kiinteä- ja nestejae ennen reaktoriin syöttämistä ruuvipuristimella (Huber). Nestejae (ka 4 %) syötetään reaktoriin ja kiinteä osa levitetään lannoitteena pelloille. Erotteluun päädyttiin koska kuivikkeena käytetty sahanpuru ja olki haittasivat reaktorissa raskaamman materiaalin kerrostuessa pohjaan ja kevyen pinnalle. Biokaasulaitokseen syötettävä teurasjäte koostuu pääasiassa rasvasta, suolista ja mahan sisällöstä, luita ei käytetä. Teurasjäte jauhetaan ja hygienisoidaan +70 º C:ssa tunnin ajan. Reaktoreita on kaksi, 1000 m 3 ja 1300 m 3. Lanta syötetään pienempään reaktoriin kerran tunnissa Rotamix-syöttimellä, joka syöttää suuttimilla syötteen reaktoriin ja hoitaa samalla reaktorin sekoituksen. Pienemmästä reaktorista lanta syötetään isompaan reaktoriin. Esikäsitelty teurasjäte ohjataan vuorotellen kumpaankin reaktoriin puolen tunnin välein. Päivittäin lantaa syötetään reaktoriin 50 tonnia ja teurasjätettä 5 tonnia. Prosessin lämpötila on 52 58ºC. 7 Kuva 6. Teurasjätteet jauhetaan valtavalla lihamyllyllä. (toimittaja Petsmo Produkt Ab) Biokaasun puhdistus ja hyötykäyttö Rikkiä muodostuu prosessissa teurasjätteestä paljon ja se poistetaan kaasusta biologisesti eli ilman ja bakteerien avulla. Kaasu varastoidaan erilliseen kaasuvarastoon, josta se johdetaan 90 mbarin paineella lämmön ja sähkön tuottoon. Tilan tarvitsema lämpö tuotetaan kaasupolttimella tarpeen mukaan ja lopusta kaasusta tuotetaan sähköä 16 sylinterisellä kaasumoottorilla ja generaattorilla. Tuotettu lämpö käytetään kaikki tilalla ja tuotettu sähkö myydään paikalliselle sähköyhtiölle vihreänä sähkönä. Kuva 7. Sähkö tuotettiin 16 sylinterisellä kaasumoottorilla, jonka sähköteho oli 635 kw. Vierailuhetkellä tehosta oli käytössä n. puolet. Normaalisti käytössä on n. 80 %.
8 Jäännöksen käsittely Mädätysjäännös levitetään tilan omille pelloille, joita on 200 ha. Levitysala riittää noin puolelle jäännöksestä, loput myydään muille lannoitteeksi. Jäännöstä syntyy vuosittain tonnia. Jäännöksen varastokapasiteetti on mitoitettu 8 kuukaudelle. Pelloille jäännös levitetään sulan maan aikana eli käytännössä elo-marraskuulla. Muille toimitettavasta jäännöksestä on pidettävä kirjaa ja neljä kertaa vuodessa otetaan valvontaviranomaisille näytteet salmonellan ja antibioottien määritystä varten. Investoinnit ja tuet Alviksgårdenin laitoksen investoinnit olivat n miljoonaa kruunua eli n. 2,25 miljoonaa euroa. Investointituki oli 30 % kustannuksista. Laitoksen rakentamiseen vaikutti myös se, että säästöä laskettiin syntyväksi siitä, ettei teurasjätteitä tarvinnut kuljettaa mihinkään eikä maksaa niistä käsittelymaksuja Skellefteån kunnan biokaasulaitos Yhteyshenkilö: Ove Meijer Skellefteåssa vierailtiin tähän asti siisteimmässä näkemässämme biokaasulaitoksessa. Koska laitos sijaitsee lähellä asutusta ja ympäristöluvan hakuvaiheessa vastustus laitoksen toteuttamiseen oli suurta, otettiin suunnitteluvaiheessa erityisesti huomioon laitoksen vaikutus ympäristöönsä. Tämä kannatti, koska nyt laitoksen toimiessa ympäristön asukkaat ovat hyväksyneet laitoksen, laitos toimii hyvin eikä valituksia toiminnasta enää ole kuulunut. Skellefteån laitos on ollut toiminnassa lähtien. Kuva 8. Skellefteån biokaasulaitos
9 Jätteiden keräys Skellefteåssa biojätteen lajittelu ja erilliskeräys aloitettiin 2007 ja Erilliskerättyä biojätettä kerätään mm. kaupoilta, ravintoloilta, ruokaloilta, jatkojalostajilta ja asukkailta. Ihan ilman ongelmia tämä ei vielä toimi. Orgaanisen jätteen lajittelussa on kahden astian keräyssysteemi, jossa toiseen kerätään mädätykseen kelpaava materiaali ja toiseen muu. Prosessin kannalta erottelu syntypaikalla on edullisempi vaihtoehto kuin lajittelu biokaasulaitoksella. Talouksien mädätettävä jäte kerätään maissista tehtyihin pusseihin, jotka osittain hajoavat mädätysprosessissa. Aluksi pussien kanssa oli suuria vaikeuksia, mutta nyt tehokkaampi mylly jauhaa paremmin myös pussit. Biokaasulaitokseen toimitetaan lähialueen 15 jätevedenpuhdistamon lietteet. Biokaasulaitokseen toimitetaan alueen teurastamoilta teurasjätettä, kalanjalostuslaitoksilta kalajätettä ja muusta teollisuudesta rasvaa ja glykolia. Jätteiden keräys ja sen lainmukaisen kilpailumenettelyn noudattaminen tuo mukaan koomiset piirteensäkin. Umeån jätteet kuljetetaan Bodeniin, Luleån poltettava jäte kuljetetaan Umeåån ja Skellefteån poltettavasta jätteestä puolet kuljetetaan Umeåån ja puolet Bodeniin. Karttaa vilkaisten kyseenalaistuu rallin järkiperäisyys. Skellefteån biokaasulaitokseen tuodaan mädätettävää jätettä 110 tonnia viikossa, josta 20 tonnia on biojätettä eri muodoissaan ja 90 tonnia jätevesilietettä. Vuonna 2009 jätettä käsiteltiin kaikkiaan tonnia. 9 Jätteiden käsittely Jätteet otetaan laitokselle vastaan neljän eri portin ja vastaanottohallin kautta. Kahdelle portille tuodaan erilliskerätty biojäte, yhdelle portille teurastamojäte ja yhdelle portille veri, kalajäte, rasva ja glykoli. Ennen kuin portti avataan, vastaanottohalliin muodostetaan alipaine. Tämä siksi, etteivät mahdolliset hajut leviä ympäristöön. Vastaanotettu jäte tarkistetaan väärinlajittelun varalta, jauhetaan, hygienisoidaan ja lopuksi jäähdytetään ennen varsinaiseen reaktoriin syöttöä. Jäähdytyksessä lämpö otetaan talteen lämmönvaihtimilla ja se käytetään osittain laitoksella hyödyksi, osa lämmöstä menee harakoille, koska esim. kaukolämpöön sen lämpötila on liian alhainen. Biokaasuprosessi ja biokaasun tuotto Biokaasureaktoriin esikäsiteltyä jätettä syötetään jatkuvasti. Viipymäaika reaktorissa on 18 vrk. Biokaasun puhdistus ja käyttö Reaktorista saatava biokaasu puhdistetaan vesipesulla, jolloin siitä häviää epäpuhtaudet ja hiilidioksidi. Lopuksi kaasu kuivataan ja paineistetaan kaasupulloihin ja kuljetettavaksi konteissa tankkauspisteisiin. Liikennebiokaasun myynti esim. Tukholman alueelle voi myöhemmin tulla mahdolliseksi kun kaasun nesteytys mahdollistuu. Vuonna 2009 liikennebiokaasua tuotettiin ja myytiin Skellefteån biokaasulaitoksella kuutiota ja vuonna 2010 arvioitu määrä on n kuutiota. Vuoden 2010 lopussa Skellefteåssa liikennebiokaasua käyttäviä kunnan ajoneuvoja oli 71 kpl, julkisen liikenteen biokaasubusseja oli 10 kpl ja neljä uutta bussia on tulossa, yksityisiä biokaasuajoneuvoja oli 95 kpl.
10 Tankkausasemat Skellefteåssa on kaksi biokaasun tankkausasemaa, toinen biokaasulaitoksen yhteydessä ja toinen keskellä kaupunkia. Laitoksen yhteydessä oleva asema on laitoksen aitojen sisäpuolella, joten sen käyttö on työaikoihin rajoitettua. Asemaa ollaankin siirtämässä laitoksen ulkopuolelle, jolloin sen käyttö on joustavampaa. Biokaasulaitokselta kaasu kuljetetaan keskustan tankkausasemalle kaasupulloissa. Tankkausasemilla maksuvälineenä käy nykyään Visa, jolloin muidenkin kuin kaupungin asukkaiden tankkaus on mahdollista. Liikennebiokaasun kuutiohinta oli ,9 kruunua (n. 0,99 ). 10 Kuva 9. Liikennebiokaasupullot kuljetetaan konteissa tankkauspaikalle. Mädätysjäännös Skellefteån biokaasulaitoksessa biokaasuprosessin läpikäynyt mädätysjäännös lingotaan 25 % kuiva-ainepitoisuuteen. Linkoamisen jälkeen osa jäännöksestä käytetään kaatopaikkojen täytemaana. Suurin osa jäännöksestä kuivataan rumpukuivurilla 45 % kuiva-ainepitoisuuteen, jonka jälkeen ne pelletöidään ja kuivataan uunissa 95 % kuiva-ainepitoisuuteen. Valmis pelletti myydään polttoaineeksi tai lannoitteeksi. Pelletin lämpöarvo on melko hyvä, mutta ongelmana on suuri tuhkan määrä. Skellefteån biokaasulaitos on mukana Pohjanlahden ympäristön yhteishankkeessa, joka selvittää mädätysjäännöksen käyttöä metsälannoitteena. Suomessa hanketta koordinoi Novia ammattikorkeakoulu.
11 Mädätysjäännöstä voidaan käyttää myös peltoviljelyssä. Taulukossa 1 on koottuna tärkeimmät raskasmetallipitoisuuksien sallitut raja-arvot ja pitoisuudet mädätysjäännöksessä Skellefteån laitoksessa vuonna Taulukko 1. Raskasmetallipitoisuudet Skellefteån biokaasulaitoksessa Lähde: Ove Meijer, Raskasmetalli Ruotsin sallittu raja-arvo Pitoisuus keskimäärin Lyijy mg/kg TS 100 2,9 Kadmium mg/kg TS 1 0,25 Kupari mg/kg TS Kromi mg/kg TS Elohopea mg/kg TS 2,5 0,069 Nikkeli mg/kg TS 50 6,9 Sinkki mg/kg TS Taulukossa 2 kuvataan Skellefteån biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen ravinnepitoisuutta keskimäärin vuonna Taulukko 2. Mädätysjäännöksen ravinnepitoisuus Lähde: Ove Meijer, Aine Pitoisuus keskimäärin 2009 N-tot 52 g/kg TS NH4-N 9,3 g/kg TS P-tot 13,8 g/kg TS K 2,9 g/kg TS Cd/P 18,2 mg Cd/kg P
12 Laitoksen työntekijät Laitosta ylläpitää 7 työntekijää, jotka työskentelevät maanantaista perjantaihin klo Muina aikoina automatiikka hoitaa välttämättömimmän ja hälyttää paikalle tarvittaessa. Skellefteån laitos on ns. A-luokiteltu laitos, jonka toimintaa ja sen laatua valvotaan tavallista tarkemmin Sundsvallin biokaasulaitos Yhteyshenkilö: Folke Nyström Biokaasun tuotanto Sundsvallissa sijaitsee Sundsvallin kunnan, Gts Scandinavian, MittSverige Vattenin, Fokuseran ja Agan biokaasun tuotannon ja jalostuksen yhteishanke, jossa käsitellään paitsi Sundsvallin myös lähikuntien biohajoava jäte liikennebiokaasuksi ja lannoitteeksi. Liikennebiokaasun jalostuksessa Sundsvallissa on otettu laajassa mittakaavassa ensimmäisenä maailmassa käyttöön biokaasun jalostus nestemäiseen muotoon kryotekniikalla. Biokaasulaitos otettiin käyttöön kesäkuussa Biohajoavaa jätettä kerätään Sundsvallin laitokseen vuositasolla tonnia ja vuosittaiseksi liikennebiokaasun tuotantomääräksi odotetaan kuutiota, joka vastaa likipitäen litraa dieseliä. Nykyinen hanke on esiselvitys laajemmalle hankkeelle, jossa tarkoituksena on lähes suljettu kierto alueen biohajoavalle materiaalille ja energian tehokas talteenotto ja käyttö. 12 Kuva 10. Sundsvallin suunnitelma biohajoavan jätteen hyötykäyttöön ja bioenergian tuotantoon.
13 Laajempi hanke aloitetaan 2013 ja siinä tavoitteena on hyödyntää orgaaniset jätteet energiaksi kilometrin etäisyydeltä. Nesteytetty biokaasu, LBG Sundsvallin biokaasulaitoksessa biokaasu puhdistetaan ja nesteytetään jäädytystekniikalla. Asteittainen jäähdytys poistaa biokaasusta aluksi veden, seuraavassa vaiheessa siloksaanit ja rikkiyhdisteet. Lämpötilan edelleen laskiessa hiilidioksidi nesteytyy ja lopullisesti se saadaan irti tuplakolonneissa, jossa vuorottelee sula ja jäätynyt olomuoto. Tässä laitoksessa hiilidioksidi otetaan talteen nestemäisessä muodossa ja se hyödynnetään jäähdytysprosessissa. Lopuksi biokaasu nesteytyy, kun prosessi saavuttaa -125 º C lämpätilan ja 8 bar paineen. Sundsvallin prosessi pystyy käsittelemään raakaa biokaasua 120 Nm 3 tunnissa ja nesteytettyä biokaasua voidaan saada 50 kg tunnissa. Nesteytetty biokaasu on varteenotettava vaihtoehto siellä, missä ei ole kaasuverkostoa. Nesteytetyssä muodossa biokaasua voidaan kuljettaa tankkiautoissa, jolloin ei tarvitse kuljettaa painavia kaasupulloja. Kuljetuskustannukset jäävät näin huomattavasti pienemmiksi. Tankkausasemalla nesteytetty biokaasu muutetaan ennen tankkausta uudelleen kaasufaasiin. 13 Kuva 11. Sundsvallin liikennebiokaasun tankkausasema sijoittuu Trondheimistä Sundsvalliin ulottuvan Green Highwayn varteen.
14 14 Kuva 12. Sundsvallin tankkausasemalta. Oikealla kaasusäiliö, vasemmalla höyrystin nesteytetyn kaasun muuttamiseksi kaasumuotoon Mats ja Dan Gustafssonin biokaasulaitos Yhteyshenkilö: Mats Gustafsson Gustafssonien maatilan biokaasulaitoksen esitteli Mats Gustafsson. Tutustumiskierroksella avusti myös hänen isänsä Dan Gustafsson. Dan oli aloittanut tilanpidon vuonna Hän on ollut kiinnostunut biokaasusta noin 10 vuotta ja tehnyt aiheeseen liittyviä opintomatkoja. Nyt tilalla työskentelee sekä tytär että poika Mats. Tila on ollut viiden omistajan osakeyhtiö vuodesta 2005 lähtien.
15 Tilalla on pihattonavetta, jossa on 70 lypsylehmää + nuori karja. Sonneja ei kasvateta itse. Lantaa tulee vuodessa 3000 m 3. Peltoa on 93 hehtaaria. Biokaasulaitos rakennettiin vuonna Se tuottaa energiaa MWh vuodessa. Siitä saisi sähköä 120 MWh ja lämpöä 360 MWh. Tällä hetkellä tilalla tuotetaan vain lämpöä. Neljännes energiasta kuluu prosessiin. Lehmän on laskettu tuottavan 7300 kwh energiaa vuodessa. Tilalla lasketaan laitoksesta saatavan hyötyä tuloina ja säästettyinä kustannuksina kruunua vuodessa. Näitä ovat sähkön (tulevaisuudessa) ja lämmön tuotanto itselle, lämmön myynti, mädätteen lannoitearvo, lehmien juomaveden lämmitys (maitotuotos lisääntyy puoli kiloa päivässä, kun juomaveden lämpötila nostetaan 17 asteeseen) sekä esittelytulot. Lisähyötynä tulee lietteen hajuttomuus. 15 Sisäkkäiset säiliöt Reaktorijärjestelyt poikkeavat tavanomaisista. Laitoksessa on kolme säiliötä sisäkkäin, joista suurin on kattamaton betoninen varastosäiliö (2500 m 3 ). Sen sisällä on katettu betoninen jälkimädätyssäiliö (450 m 3 ) ja sisimpänä itse reaktorisäiliö, joka oli rosteria (125 m 3 ). Reaktorisäiliö on 5,5 metriä korkea. Kuva 13 Gustafssonien tilalla Jämtlannissa Ritva Imppola (vas.), Dan Gustafsson, Mats Gustafsson ja Kim Söderman. Kuva 14 Uloimpana on kattamaton lietevarasto. Reaktori on korkeimmalla katetussa tilassa.
16 Reaktorisäiliössä on rosterista tehty kelluva katto (kuin maitotonkassa). Reaktori on eristetty 10 cm vahvuisella polyuretaanilla. Jälkikaasusäiliö on ruiskutettu sisäpuolelta uretaanilla. 16 Kuva 15. Poikkileikkaus Gustafssonin tilan biokaasureaktoreista. Lähde: Gustafsson, M Preliminär rapport. Biogas, Yttergärde lantbruk AB. Reaktorisäiliön ja jälkimädätyssäiliön seinissä on 32 millimetrin läpimittaista lämmitysputkea 2 x 100 metriä. Lämmitysputkea tarvittiin vanhan isännän mukaan metri reaktorikuutiota kohti. Vesi on lähtiessä 60-asteista ja palaessa 40-asteista. Reaktorin ja jälkimädätyssäiliön suojana on seinät ja katto, mutta tila ei ole tiivis eikä siis ex-tila. Reaktorin sisältöä sekoitetaan keskipakopumpulla. Lietettä imetään alhaalta ja palautetaan yläosaan. Jälkimädätyssäiliössä on propellisekoitin. Kaasu johdetaan erillisessä kontissa olevaan kaasupussiin. Kaasun paine on lähtiessä 4 millibaaria, ja se nostetaan puhaltimella 70 millibaariin. Kuva 16. Dan Gustafsson esittelee reaktorisäiliötä. Säilörehun puristeneste aiheutti vaahtoamista ja sisällön ylituloa. Kuva 17. Kaasumäärän ja metaanipitoisuuden mittarit reaktorihuoneessa.
17 Lietettä pumpataan joka toinen tunti navetasta reaktorisäiliöön, josta vastaava määrä menee ylivaluntana jälkikaasualtaaseen ja siitä edelleen lantavarastoon. Samoin liete menee ylivaluntana varastosäiliöön. Vesilukko estää kaasun karkaamisen. Lannan sekaan menevät pesuvedet ja antibioottimaidot. Kuivikkeena käytetään silputtua olkea. Kaasua tulee vuorokaudessa reaktorista 200 m 3 ja jälkikaasusäiliöstä 40 m 3 (=10 m 3 tunnissa). Biokaasu johdetaan putkia myöten kaasuvarastoon. Kaasupussi on kontissa. Kaasu poltetaan lämpökattilassa, jossa on aiemmin poltettu puuta. Ajoneuvokaasu ei ole tilan intresseissä. 17 Kuva 18. Kaasuvarasto sijaitsee kontissa. Kuva 19. Biokaasu palaa lämpökattilassa. Investointiin hyvä tuki Laitoksen rakennuskustannukset ovat olleet noin 2,35 miljoonaa Ruotsin kruunua (~ ). Tämä sisältää myös sähköntuotantoon tarvittavat investoinnit. Rakennuskustannukset olivat 3350 kruunua reaktorikuutiota kohti, jos huomioon otetaan vain lämmöntuotanto. Mikäli myös sähköntuotanto huomioidaan, rakennuskustannukset olivat 5875 kruunua per reaktorikuutio. Investointitukea tila sai rakentamiseen 50 %. Sillä oli mielestä suuri merkitys. Takaisinmaksuajaksi on laskettu 8 vuotta. Laitos on tehty suurelta osin itse tai paikallisena työnä. Soihtu, kaasuvarasto, poltin ja generaattori on ostettu. Mats on laskenut, että lehmää kohti saadaan kaasusta vuodessa 7300 kwh energiaa. Vuonna 2009 joulukuun alussa laitosta täytettiin, ja kaasua tuli poltettavaksi jo kuun lopussa. Tammikuussa sitä ohjattiin polttimelle. Kylmyys on aiheuttanut ongelmia kaasupuhaltimessa, kaasuputkessa ulkona, soihdussa ja pannuhuoneessa. Sekoitus ja paineensäätö ovat myös tuoneet päänvaivaa. Säilörehun puristeneste aiheutti aluksi ongelmia runsaasti lisättynä. Ne korjaantuivat lisäämällä öljyä.
18 Jatkosuunnitelmissa on kylmävarmistus, rehujätteiden lisääminen prosessiin ja rikin poisto kaasusta. Sähköntuotanto on tarkoitus aloittaa toisena vuonna. Siihen hankitaan kaksi stirlingmoottoria. Viiden vuoden sisällä aiotaan ottaa vastaan elintarviketeollisuuden jätettä ja suurkeittiöiden biojätettä. Reaktorin rakentaminen, toiminta ja kokemukset Mats Gustafsson on dokumentoinut julkaisuksi (liite). Mats Gustafsson on koulutukseltaan agronomi, ja hänellä on yritys, jonka tietoja löytyy sivuilta Ytter Enebyn tilan kuivamädätyslaitos Järnassa 18 Yhteyshenkilö: Lars Evers Kuva 20. Vasemmalla on hydrolyysireaktori, oikealla metaanireaktori. Kuva 21. Pohjaton laatikko siirtää hydrolyysireaktorin läpi kulkenutta lantaa. Ytter Enerbyn luomutilalla on 50 lehmää ja 130 hehtaaria peltoa. Tilan omistaa säätiö. Tilalla on viisi vuotta sitten rakennettu kuivamädätyslaitos, joka käyttää syötteinä lehmän sontaa (virtsa erotettu), olkea, kauran akanoita ja elintarvikeyrityksen jätettä. Syötteen kuiva-ainepitoisuus on 14 %. Laitoksessa on vinossa oleva hydrolyysireaktori (53 m 3 ), metaanireaktori (17 m 3 ), varastosäiliö ja lantala kompostointia varten. Oljella kuivitettu lanta (josta virtsa on erotettu) syötetään vinossa olevan hydrolyysireaktorin yläosaan. Se painuu reaktorissa alaspäin, ja alhaalla massaa otetaan pois pohjattoman laatikon avulla. Sen jälkeen erotetaan kiinteä ja nestemäinen jae. Kiinteä kompostoidaan ja nestejae pumpataan metaanireaktoriin. Kiinteässä jakeessa 73 % orgaanisesta kuiva-aineesta (VS).
19 19 Kuva 22. Lars Evers esittelee konehuonetta. Kuva 23. Reaktorin sisällä on muovikappaleita. lisäämässä pinta-alaa. Kaasua tulee 70 m3/pv ja se käytetään reaktoreiden lämmitykseen. Kaasun metaanipitoisuus on 65 %. SYÖTE KUIVAA LANTAA (VIRTSA EROTETTU) JÄÄNNÖKSESTÄ OSA SYÖTTEEN JOUKKOON HYDRO- LYYSI- REAKTORI PV 38 C KIINTEÄN JA NESTEEN EROTUS NESTEJAE METAANI- REAKTO- RIIN (15-16 PV) KIINTEÄN JAKEEN KOMPOSTOINTI LANTALASSA VA- RAS- TO Navetasta syötetään uutta lantaa kahdesti päivässä. Samoin hydrolyysireaktorista otetaan massaa pois kahdesti päivässä. Osa massasta syötetään reaktoriin uudelleen ympiksi. Viipymäaika hydrolyysireaktorissa on vuorokautta ja metaanireaktorissa vuorokautta. Reaktoreiden lämpötila on C. Reaktoreita lämmitetään vesivaipan ja vesiputkien avulla. Eversin mukaan astemäärällä ei ole ratkaisevaa merkitystä, mutta on tärkeää, että lämpötila pysyy vakaana. Prosessia on ajettu myös 55 asteessa, mutta eristys ei ole riittävä. Ruuvi-tyyppisessä separaattorissa on ollut ongelmia, mutta uusi olisi liian kallis. Itse laitoksen periaatetta Evers pitää hyvänä. Idea oli BioMill AB:n. Ongelmana on kuitenkin saada laitosta kannattavaksi. Laitos maksoi noin miljoona kruunua (~ ).
20 4.7. VamBio Oy, Huittinen Yhteyshenkilö: Kaisa Suvilampi Esittelijä: Juhani Suvilampi, Watrec Oy VamBion omistavat kaksi suurta sikalaa, toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi ja Watrec Oy (laitoksen pääurakoitsija). Laitoksen rahoitus: TEM, omistajat, lainaraha Finnvera ja Länsi-Suomen Osuuspankki, kustannusarvio 7 milj.. Laitoksella on lupa käsitellä tonnia jätettä vuodessa. Laitos saa tuloja porttimaksuista ja tuottaa jo nyt voittoa. 20 Kuva 24. Yritys perustettiin vuonna 2007, biokaasulaitos toiminnassa kesäkuussa Kuva 25. Loka-auto tuo lietettä vastaanottohalliin. Hajukaasujen poistoon on panostettu jo prosessin alusta alkaen. VamBion asiakkaina on 9 puhdistamoa. Muita syötteitä ovat Honkajoelta tuleva rasvapitoinen liete, broilerituotannon jäte ja armeijalta tuleva hygienisoitu ruokajäte. Kahden sikalan lietteet pumpataan laitokselle 700 metriä pitkiä putkia pitkin. Sikalalietteitä on jätemäärästä 20 %. Muu materiaali kuljetetaan autoilla. Sopimusajat jätteentoimittajien kanssa vaihtelevat vuodesta 10 vuoteen. elintarviketeollisuuden mekaaninen hydrolyysi- hygienisointi biokaasutus jälkikaasujätteet -> pienennys -> reaktori -> 1 h 70 C -> 2 reaktoria -> reaktori puhdistamoliete 12 mm C I I sianliete 21 vrk veden- varaserotus tointi I lannoite
21 Kuormat tulevat laitokselle ajoneuvovaa an kautta. 5 tonnin eriä tulee 20 minuutin välein. Laitoksella on kolme 20 kuution hygienisointisäiliötä. Lämpö otetaan niistä talteen lämmönvaihtimilla. Reaktorisäiliöitä on kaksi, ja ne ovat kumpikin tilavuudeltaan 2700 kuutiometriä. Kaasupallo on itävaltalainen ja kooltaan 1800 m 3. Sikatilat maksavat lietteen käsittelystä muutaman euron tonnilta. VamBio maksoi putkilinjat tiloille. Lietteen kuiva-ainepitoisuus on 4 6 %, ja se pumpataan 7 kw:n pumpulla joka toinen päivä. VamBio toimittaa sikaloille lämpöä. Peltokäyttöön menee kaikkiaan yli m 3 maanparannuslannoitetta noin 20 viljelijälle 40 kilometrin säteellä. Laitos maksaa lannoitteen kuljetuksen ja viljelijä levityksen. Lannoitteesta on olemassa tuoteseloste ja näytteet otetaan kerran kuussa. Ravinteiden lisäksi tutkitaan raskasmetallit ja taudinaiheuttajamikrobit. Typpipitoinen rejektivesi olisi haluttua lannoitetta, mutta sitä ei saa levittää pellolle. Liitteellä 1, matkaraportin lopussa, on esimerkki Vambion lannoitteen tuoteselosteesta. 21 Kuva 26. Sähkömoottori jalostaa biokaasua. VamBiolla on sopimus sähköntuotannosta paikallisen sähköyhtiön kanssa. Kuva 27. Watrecin Juhani Suvilampi esittelee biokaasulaitosta. Taustalla näkyvät valkeat lämmönvaihtimet. Laitoksessa on kiinnitetty huomiota hajukaasujen poistoon vastaanottotilasta, -altaasta ja linkoushuoneesta. Puhdistuksessa käytetään kemiallista pesua ja aktiivihiilisuodattimia. Aluksi laitosta vastustettiin, mutta toiminnan alettua hajua ei ole huomattu. Asutukseen on laitokselta noin 600 metriä. Kaasua tulee 400 m 3 tunnissa, ja sen metaanipitoisuus on %. Kaasu ohjataan soihdulle, kattilaan ja sähkömoottoreille, joiden yhteisteho on 920 kw sähköä. Lähistöllä sijaitseva Nordkalk
Joutsan seudun biokaasulaitos
Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:
LisätiedotESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala
ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA Ravinnerenki, Teija Rantala 21.1.2016 Suomen maatilamittakaavan biokaasulaitokset Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Maatiloilla tuotettu
LisätiedotMaatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari
Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotBioG hankkeen opintomatkat Kuvakooste koetusta
BioG hankkeen opintomatkat Kuvakooste koetusta Osa I Opintomatka Pohjanmaan biokaasulaitoksiin 17. 18.3.2010 Ab Stormossen Oy Laihian kunta Haapajärven ammattioppilaitos Heusalan tila, Nivala Virtalan
LisätiedotBiolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen
Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien
LisätiedotMaatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke
1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotKokkolan biokaasulaitos
Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen
LisätiedotAVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg
AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg 8.5.2014 Kolmen kunnan omistama biokaasulaitos, joka käsittelee 600 000 asukkaan biojätteet. Teknologia: Kuivamädätys, tulppavirtaus (Thöni). Käyttöönotto: lokakuussa
LisätiedotVirolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015
Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet
Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla Viljelijätilaisuudet 12.3.2018 GASUM KEHITTÄÄ POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ JA EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Tornio
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotKooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa
Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu
LisätiedotBiokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen
Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun
LisätiedotMaatalouden biokaasulaitos
BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita
LisätiedotBIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ
BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -
LisätiedotBiokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta
1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita
LisätiedotSnellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija
HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA
LisätiedotMTT Sotkamo: päätoimialueet 2013
MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotStormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers
Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita
LisätiedotOuti Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö
21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,
LisätiedotBiokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy
Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen
LisätiedotBiokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma
Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy
LisätiedotLannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella
Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet
LisätiedotBiokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä
Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys
LisätiedotBiokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry
Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun
LisätiedotBiokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina
Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus
LisätiedotKäytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta
Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden
LisätiedotLisää kaasua Keski-Suomeen?
10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja
LisätiedotBIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos
BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotBiokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?
Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot
LisätiedotPienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto
Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien
LisätiedotBiokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä
Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat
LisätiedotKokoeko-seminaari. Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset
Kokoeko-seminaari Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset 12.2.2019 GASUMIN VUOSI 2017 LIIKEVAIHTO 925 milj. LIIKEVOITTO 114 milj. INVESTOINNIT 58,1 milj. MAAKAASULIIKETOIMINNAN MYYNTI
LisätiedotMädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013
Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle
LisätiedotBioenergiamatka Saksaan sek.suupohja.fi
1 24.-28.10.2016 2 Matkan taustat Pirkanmaan metsäkeskus järjesti lokakuussa tutustumismatkan Saksalaisille biokaasulaitoksille Ma 24.10.2016 iltalento Tampereelta Bremeniin, josta bussikuljetus Abenin
LisätiedotBioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL
BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotBIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotBIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa
BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.
LisätiedotOrgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen
Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen 27/03/2017 Footertext 2 TAUSTAA ; KAASUYHTIÖ GASUM OSTI BIOVAKAN JA BIOTEHTAAN 2016 Vuoden 2015 aikana kaasuyhtiö
LisätiedotENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014
ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotBiotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön
Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.
LisätiedotHaminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015
Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö
LisätiedotMatkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010
Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Laukaaseen
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle
Biobisnestä Pirkanmaalle Lempäälä 23.2.2017 9.3.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Historia 1998 Biokaasuntuotanto alkoi Kalmarin maatilalla. Biokaasua on tuotettu lannasta, nurmesta ja elintarviketeollisuuden
LisätiedotOPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010
MATKARAPORTTI OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010 Matkan järjestelyt Opintomatkan järjesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioG - hanke. Osallistujia matkalla
LisätiedotOULUN AMMATTIKORKEAKOULU
OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea
LisätiedotKotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi
Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi Projektipäällikkö Teija Paavola, Atria Tuottajat Biokaasusektorin ratkaisut ja mahdollisuudet post-2020 Ravintola Bryggeri, 11.12.2018 Biomassojen
LisätiedotMiten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?
Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto
Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:
LisätiedotBiokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?
Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)
LisätiedotKOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy
KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua
LisätiedotBIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO
BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI
LisätiedotBiokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys
Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys Lämpöyrittäjätapaaminen 10.12.2008 Saarijärvi, Bioenergiakeskus, Kolkanlahti Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen
LisätiedotMaatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy
Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset
LisätiedotOPINTOMATKA KESKI-SUOMI JA POHJANMAA 8.- 10.10.2013
MATKARAPORTTI OPINTOMATKA KESKI-SUOMI JA POHJANMAA 8.- 10.10.2013 1 BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö MATKARAPORTTI
LisätiedotBiotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön
Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotOPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN 16.-18.3.2011
MATKARAPORTTI OPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN 16.-18.3.2011 1 BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois- Pohjanmaalla Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan
LisätiedotTaaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä
Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita
LisätiedotOAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy
OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme
LisätiedotEeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace
Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.
LisätiedotBIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET
BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin
LisätiedotMaatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet
Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN
LisätiedotMaatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen
LisätiedotKierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki
Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita
LisätiedotHarri Heiskanen 24.11.2011
Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen
LisätiedotLUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.
LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotBioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL
BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu ja biodiesel laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus
Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania
LisätiedotBiokaasua maatiloille
Biokaasua maatiloille Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke, Puhas Oy Puheenjohtaja, Suomen Biokaasuyhdistys ry
LisätiedotBiokaasua Espoon Suomenojalta
Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
LisätiedotYmpäristöliiketoiminnan kasvava merkitys
Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman
LisätiedotBioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos. Liikennebiokaasua omista biojätteistä Täyden Kympin Kiertotaloutta
BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Liikennebiokaasua omista biojätteistä Täyden Kympin Kiertotaloutta Hiilineutraali liikenne Joensuuhun sanoista tekoihin Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja Työkokemus
LisätiedotMatkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle
Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle 2.4.2013 Matkalaiset: Rauli Albert, Risto Kiiskinen, Esa Tukiainen, Teuvo Lehikoinen,
LisätiedotHevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1
Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa 3.10.2017 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Biokaasun raaka-aineita 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 2 Energiasisältö Materiaali
LisätiedotJätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio
Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.
LisätiedotBiokaasua yritysten kuljetuksiin ja energian tuotantoon Oulun alueella
Biokaasua yritysten kuljetuksiin ja energian tuotantoon Oulun alueella Biokaasu liikenteessä, teollisuusprosesseissa ja energiantuotannossa 16.10.2019 Oulu Ari Suomilammi Sisältö - Gasum lyhyesti - Biokaasusta
LisätiedotBIOKAASUSTA ENERGIAA KESKI-SUOMEEN HANKE. Opintomatkat
BIOKAASUSTA ENERGIAA KESKI-SUOMEEN HANKE Opintomatkat 1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 1 JOHDANTO... 2 2 MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSIIN SUUNTAUTUNUT OPINTOMATKA 29.10.2008... 2 2.1 Metener Oy ja Erkki Kalmarin
LisätiedotLiikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa
1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.
LisätiedotBIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA
Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,
LisätiedotBiokaasun jakelu Suomessa
JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto
LisätiedotBiokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi
Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama
LisätiedotKerääjäkasveista biokaasua
Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien
LisätiedotBiokaasuseminaari 27.2.2014
Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,
LisätiedotMatti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ
Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta
LisätiedotViikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotJohdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan
1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun
LisätiedotREKITEC OY/Tero Savela Kalajoki
REKITEC OY/Tero Savela 14.07.2016 Kalajoki Naudan liete sisältää n. 11 litraa polttoöljyä metaanina Lannassa on nestettä 96-88% Lanta sisältää typpeä n. 3,5 kg/m3 Lanta sisältää fosforia noin 0,6 kg/m3
Lisätiedot