OPINTOMATKA RUOTSIN JA SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTOMATKA RUOTSIN JA SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN 1.-5.11.2010"

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA RUOTSIN JA SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois- Pohjanmaalla Oulun seudun ammattikorkeakoulu MATKARAPORTTI Luonnonvara-alan yksikkö Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa Maa- elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sotkamo

2 OPINTOMATKA RUOTSIN JA SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN Sisällys 1. Matkan tarkoitus 2 2. Matkan järjestelyt Matkaohjelma Tutustumiskohteet Bodenin kunnan biokaasulaitos Alviksgårdenin biokaasulaitos Skellefteån kunnan biokaasulaitos Sundsvallin biokaasulaitos Mats ja Dan Gustafssonin biokaasulaitos Ytterenebyn tilan biokaasulaitos Vambio biokaasulaitos Kalmarin biokaasulaitos ja Metener Kaasun puhdistus puoliläpäisevän kalvon avulla Osallistujat Yhteenveto Liite 1. Lannoitevalmisteen tuoteseloste Matkan tarkoitus Matkan tarkoituksena oli tutustua biokaasun tuotannon erilaisiin toteuttamistapoihin Ruotsissa. Erityispaino tutustumiskohteissa oli biokaasun liikennepolttoainekäytön toteutussovelluksissa sekä yritysten ja kuntien yhteistyö biokaasun tuotannossa. Tavoitteena oli myös tutustua erikokoisiin ja erilaisin ratkaisuin toteutettuihin biokaasulaitoksiin sekä jakaa matkalta saatu tieto täällä kotona. 2. Matkan järjestelyt Opintomatkan järjestivät yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioG hanke ja MTT Sotkamon Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa -hanke. Matkalle osallistui 27 maaseutuyrittäjää, julkisten laitosten ja hankkeiden henkilöstöä. Matkan tulkkina ja biokaasuasiantuntijana toimi Kim Söderman Suomen biokaasuyhdistyksestä. Kiitokset Kimille ja kiitokset myös matkalle osallistuneelle, innostuneelle ja monipuoliselle ryhmälle. 3. Matkaohjelma Lähtö Oulun linja-autoasemalta klo 8.00 Vierailukohde 1: Svedjans biokaasulaitos, Boden n. klo 13. Osoite: Lavettvägen 1, Boden Vierailukohde 2: Alviksgårdenin biokaasulaitos, Luleå n. klo 16. Osoite: Alviksgården 190, Luleå Majoittuminen Skellefteåssa hotelli Scandic Skellefteåssa Osoite: Kanalgatan 75, Skellefteå

3 2.11. Vierailukohde 3: Skellefteån biokaasulaitos klo 9. Osoite: Verksvägen 1, Skellefteå Majoittuminen Sundsvallissa hotelli Scandic Sundsvall Cityssä Osoite: Esplanaden 29, Sundsvall Vierailukohde 4: MittSverige Vatten Ab:n, Scandinavian Gts:n, Sundsvallin kunnan, AGAn ja Fokusera Utvecklingin yhteinen biokaasulaitos, Sundsvall klo 9. Osoite: Heffnersvägen 3, Sundsvall Vierailukohde 5: Gustafssonin biokaasulaitos, Oviken n. klo 15. Osoite: Yttergärde 282, Oviken Majoittuminen Bollnäsissä hotelli Best Western Grandissa Osoite: Stationsgatan 15, Bollnäs Vierailukohde 6: Ytterenebyn tilan kuivamädätyslaitos Järnassa n. klo 13 Majoittuminen laivalla välillä Tukholma - Turku Vierailukohde 7: Vambio Oy, Vampula n. klo 9.30 Osoite: Vähäjoentie 182, Vampula. Vierailukohde 8: Kalmarin tilan biokaasulaitos ja Metener Oy, Laukaa n. klo 16 Osoite: Vaajakoskentie 104, Leppävesi Paluu Ouluun n. klo Tutustumiskohteet 4.1. Bodenin kunnan biokaasulaitos Yhteyshenkilö: Ove Andersson Kuva 1. Bodenin kunnan biokaasulaitos. Keskellä 1300 m 3 reaktori.

4 Jätteiden keräys Bodenin jätteidenkäsittelylaitos on kunnallinen laitos, jossa jätteet lajitellaan ja kierrätetään soveltuvimmin tavoin; energiaksi kelpaavista poltettavat poltetaan ja eloperäinen jäte eli erilliskerätty biojäte, jätevesiliete ja elintarvikejäte mädätetään biokaasureaktorissa. Erilliskeräys biojätteelle toimii Bodenin kunnassa hyvin. Kotitalouksilta kerätään lajiteltu biojäte n. kahden viikon välein. Keräykseen osallistuminen on vapaaehtoista ja sen kustannus kotitaloutta kohti on 600 kruunua vuodessa eli n. 60. Kotitaloudet voivat halutessaan myös kompostoida biojätteensä. Suurin osa kotitalouksista on kuitenkin liittynyt erilliskerätyn biojätteen keräyksen piiriin. Erilliskerättyä biojätettä kertyy vuosittain n tonnia. Jätteidenkäsittelylaitokselle tulee asukkaan jätevedet, jossa ne puhdistetaan ja jätevesiliete mädätetään biokaasureaktorissa. Jätevesilietettä kertyy vuodessa n tonnia, jonka kuivaainepitoisuus on 6 8 %. Biokaasulaitokseen toimitetaan lisäksi Luleåsta meijerin prosesseissa pieleen menneitä tai päiväykset ohittaneita maitotuotteita n l viikossa. 4 Kuva 2. Erilliskerätty biojäte hienonnetaan sentin palasiksi ennen hygienisointia. Jätteiden käsittely Biokaasulaitokseen toimitettu biojäte otetaan vastaanottohalliin, josta se ohjataan hienonnukseen. Myllyn jälkeen jätemassan palakoko on 1 cm. Hienonnuksen jälkeen massa kulkee hygienisointiyksikköön, jossa se viipyy tunnin 70 º C:ssa. Maitotuotteet kulkevat myös hygienisointiyksikön kautta. Biokaasuprosessi Bodenin biokaasureaktorin tilavuus on 1300 m 3, prosessi on termofiilinen (55 º C) ja jäte viipyy reaktorissa vuorokautta. Reaktorissa muodostuva biokaasu sisältää % metaania. Biokaasun käyttö Osa saadusta kaasusta, 1600 MWh, jalostetaan kattilassa kaukolämmöksi, osa kaasusta, m 3, vesipestään, kuivataan, paineistetaan korkeapainekompressorilla 300 bariin ja toimitetaan liikennepolttoaineena tankkausasemalle 380 litran pulloissa. Tankkausasemalla käytetään 200 barin painetta.

5 Tankkausasema Bodenissa avattiin jäteaseman läheisyyteen vuonna 2007 maailman pohjoisin biometaanin tankkausasema, jossa tankilla käyvät kunnallisen julkisen liikenteen 6 bussia, 3 raskasta ajoneuvoa sekä n. 150 kunnan ja yksityisten henkilöautoa. Vuosittain biometaania tuotetaan bensiinilitraa vastaava määrä. Tämä vastaa 1400 tonnia pienempiä hiilidioksidipäästöjä. Biometaanin käyttö ylipäätään synnyttää 96 % vähemmän hiilidioksidipäästöjä, 98 % vähemmän rikkipäästöjä, 57 % vähemmän typpipäästöjä ja 66 % vähemmän pienhiukkaspäästöjä verrattuna vastaavaan bensiiniautoilun liikenteeseen. Tänä päivänä myös ohi kulkeva biokaasuautoilija voi tankata Bodenin tankkausasemalla. Visa käy maksuvälineenä ja biometaanin kuutiohinta oli tutustumispäivänämme 8,75 kruunua, bensiinin hinta oli 13,45 kruunua, esimerkkinä biometaanilla kulkeva VW Passat syö n. 6 kuutiota kaasua / 100 km. Bodeniin on tulossa laitteisto, jolla pystytään ottamaan vastaan nesteytettyä biokaasua ja muuttamaan se tankattavaksi kaasuksi. Nesteytettynä kaasua on mutkattomampi kuljettaa muualta, jos oma kaasuntuotanto ei joskus riittäisikään. 5 Kuva 3. Maailman pohjoisin biometaanin tankkausasema Bodenissa. Kuva 4. Biometaanin hinta oli 8,75 kr/m 3 eli n. 0,875 /m 3. Mädätysjäännös Biokaasulaitoksen jäännöstä syntyy vuosittain tonnia. Jäännöksen kuiva-ainepitoisuus on 30 % ja se hyödynnetään lannoitteena lähiseudun maanviljelyssä. Investoinnit, tuet ja laitostoimittajat Biokaasulaitoksen investoinnit olivat 46,3 miljoonaa kruunua ja valtion tukea laitosinvestointiin saatiin 30 %. Takaisinmaksuajaksi laitokselle on laskettu 10 vuotta. Biokaasulaitoksen toimittajana oli Läckeby Water Ab ja kaasun puhdistus-, varastointi- ja tankkausjärjestelmät on toimittanut YIT Oy.

6 Biokaasutuksen edut Bodenin kunnalle biokaasulaitosinvestointi on ollut mielekäs ainakin viidestä eri syystä 1. Sijoitettavan jätevesilietteen määrä on vähentynyt oleellisesti. 2. Kunta pystyy käsittelemään omat jätteensä. 3. Liikennepolttoaineen myynti tuo rahaa kunnan kassaan. 4. Porttimaksut muiden jätteiden käsittelystä tuo rahaa kunnan kassaan. 5. Vähentyneet päästöt Alviksgårdenin biokaasulaitos Yhteyshenkilö: Mikael Lång 6 Tilan tiedot Alviksgårdenin tilan omistaa Mikael Hugoson. Tila on sikatila, jossa kasvatetaan siat porsaasta teuraaksi saakka. Tilalla on 700 emakkoa ja vuotuinen porsastuotanto on n porsasta. Tilalla toimii oma teurastamo. Tilan peltoala on 200 ha, jolla viljellään osa sikalan rehuntarpeesta. Tilalla työskentelee 20 työntekijää eläintenhoidossa, teurastamossa ja kunnossapidossa. Biokaasulaitos ja prosessi Kuva 5. Alviksgårdenin biokaasuprosessi

7 Tilan lämmöntuotannosta vastaa vuonna 2000 käyttöönotettu biokaasulaitos, jossa käsitellään sikalan lanta, teurasjätteet omasta ja joidenkin lähiteurastamojen teurastamoista. Sikalan lietteestä (ka 7%) erotetaan kiinteä- ja nestejae ennen reaktoriin syöttämistä ruuvipuristimella (Huber). Nestejae (ka 4 %) syötetään reaktoriin ja kiinteä osa levitetään lannoitteena pelloille. Erotteluun päädyttiin koska kuivikkeena käytetty sahanpuru ja olki haittasivat reaktorissa raskaamman materiaalin kerrostuessa pohjaan ja kevyen pinnalle. Biokaasulaitokseen syötettävä teurasjäte koostuu pääasiassa rasvasta, suolista ja mahan sisällöstä, luita ei käytetä. Teurasjäte jauhetaan ja hygienisoidaan +70 º C:ssa tunnin ajan. Reaktoreita on kaksi, 1000 m 3 ja 1300 m 3. Lanta syötetään pienempään reaktoriin kerran tunnissa Rotamix-syöttimellä, joka syöttää suuttimilla syötteen reaktoriin ja hoitaa samalla reaktorin sekoituksen. Pienemmästä reaktorista lanta syötetään isompaan reaktoriin. Esikäsitelty teurasjäte ohjataan vuorotellen kumpaankin reaktoriin puolen tunnin välein. Päivittäin lantaa syötetään reaktoriin 50 tonnia ja teurasjätettä 5 tonnia. Prosessin lämpötila on 52 58ºC. 7 Kuva 6. Teurasjätteet jauhetaan valtavalla lihamyllyllä. (toimittaja Petsmo Produkt Ab) Biokaasun puhdistus ja hyötykäyttö Rikkiä muodostuu prosessissa teurasjätteestä paljon ja se poistetaan kaasusta biologisesti eli ilman ja bakteerien avulla. Kaasu varastoidaan erilliseen kaasuvarastoon, josta se johdetaan 90 mbarin paineella lämmön ja sähkön tuottoon. Tilan tarvitsema lämpö tuotetaan kaasupolttimella tarpeen mukaan ja lopusta kaasusta tuotetaan sähköä 16 sylinterisellä kaasumoottorilla ja generaattorilla. Tuotettu lämpö käytetään kaikki tilalla ja tuotettu sähkö myydään paikalliselle sähköyhtiölle vihreänä sähkönä. Kuva 7. Sähkö tuotettiin 16 sylinterisellä kaasumoottorilla, jonka sähköteho oli 635 kw. Vierailuhetkellä tehosta oli käytössä n. puolet. Normaalisti käytössä on n. 80 %.

8 Jäännöksen käsittely Mädätysjäännös levitetään tilan omille pelloille, joita on 200 ha. Levitysala riittää noin puolelle jäännöksestä, loput myydään muille lannoitteeksi. Jäännöstä syntyy vuosittain tonnia. Jäännöksen varastokapasiteetti on mitoitettu 8 kuukaudelle. Pelloille jäännös levitetään sulan maan aikana eli käytännössä elo-marraskuulla. Muille toimitettavasta jäännöksestä on pidettävä kirjaa ja neljä kertaa vuodessa otetaan valvontaviranomaisille näytteet salmonellan ja antibioottien määritystä varten. Investoinnit ja tuet Alviksgårdenin laitoksen investoinnit olivat n miljoonaa kruunua eli n. 2,25 miljoonaa euroa. Investointituki oli 30 % kustannuksista. Laitoksen rakentamiseen vaikutti myös se, että säästöä laskettiin syntyväksi siitä, ettei teurasjätteitä tarvinnut kuljettaa mihinkään eikä maksaa niistä käsittelymaksuja Skellefteån kunnan biokaasulaitos Yhteyshenkilö: Ove Meijer Skellefteåssa vierailtiin tähän asti siisteimmässä näkemässämme biokaasulaitoksessa. Koska laitos sijaitsee lähellä asutusta ja ympäristöluvan hakuvaiheessa vastustus laitoksen toteuttamiseen oli suurta, otettiin suunnitteluvaiheessa erityisesti huomioon laitoksen vaikutus ympäristöönsä. Tämä kannatti, koska nyt laitoksen toimiessa ympäristön asukkaat ovat hyväksyneet laitoksen, laitos toimii hyvin eikä valituksia toiminnasta enää ole kuulunut. Skellefteån laitos on ollut toiminnassa lähtien. Kuva 8. Skellefteån biokaasulaitos

9 Jätteiden keräys Skellefteåssa biojätteen lajittelu ja erilliskeräys aloitettiin 2007 ja Erilliskerättyä biojätettä kerätään mm. kaupoilta, ravintoloilta, ruokaloilta, jatkojalostajilta ja asukkailta. Ihan ilman ongelmia tämä ei vielä toimi. Orgaanisen jätteen lajittelussa on kahden astian keräyssysteemi, jossa toiseen kerätään mädätykseen kelpaava materiaali ja toiseen muu. Prosessin kannalta erottelu syntypaikalla on edullisempi vaihtoehto kuin lajittelu biokaasulaitoksella. Talouksien mädätettävä jäte kerätään maissista tehtyihin pusseihin, jotka osittain hajoavat mädätysprosessissa. Aluksi pussien kanssa oli suuria vaikeuksia, mutta nyt tehokkaampi mylly jauhaa paremmin myös pussit. Biokaasulaitokseen toimitetaan lähialueen 15 jätevedenpuhdistamon lietteet. Biokaasulaitokseen toimitetaan alueen teurastamoilta teurasjätettä, kalanjalostuslaitoksilta kalajätettä ja muusta teollisuudesta rasvaa ja glykolia. Jätteiden keräys ja sen lainmukaisen kilpailumenettelyn noudattaminen tuo mukaan koomiset piirteensäkin. Umeån jätteet kuljetetaan Bodeniin, Luleån poltettava jäte kuljetetaan Umeåån ja Skellefteån poltettavasta jätteestä puolet kuljetetaan Umeåån ja puolet Bodeniin. Karttaa vilkaisten kyseenalaistuu rallin järkiperäisyys. Skellefteån biokaasulaitokseen tuodaan mädätettävää jätettä 110 tonnia viikossa, josta 20 tonnia on biojätettä eri muodoissaan ja 90 tonnia jätevesilietettä. Vuonna 2009 jätettä käsiteltiin kaikkiaan tonnia. 9 Jätteiden käsittely Jätteet otetaan laitokselle vastaan neljän eri portin ja vastaanottohallin kautta. Kahdelle portille tuodaan erilliskerätty biojäte, yhdelle portille teurastamojäte ja yhdelle portille veri, kalajäte, rasva ja glykoli. Ennen kuin portti avataan, vastaanottohalliin muodostetaan alipaine. Tämä siksi, etteivät mahdolliset hajut leviä ympäristöön. Vastaanotettu jäte tarkistetaan väärinlajittelun varalta, jauhetaan, hygienisoidaan ja lopuksi jäähdytetään ennen varsinaiseen reaktoriin syöttöä. Jäähdytyksessä lämpö otetaan talteen lämmönvaihtimilla ja se käytetään osittain laitoksella hyödyksi, osa lämmöstä menee harakoille, koska esim. kaukolämpöön sen lämpötila on liian alhainen. Biokaasuprosessi ja biokaasun tuotto Biokaasureaktoriin esikäsiteltyä jätettä syötetään jatkuvasti. Viipymäaika reaktorissa on 18 vrk. Biokaasun puhdistus ja käyttö Reaktorista saatava biokaasu puhdistetaan vesipesulla, jolloin siitä häviää epäpuhtaudet ja hiilidioksidi. Lopuksi kaasu kuivataan ja paineistetaan kaasupulloihin ja kuljetettavaksi konteissa tankkauspisteisiin. Liikennebiokaasun myynti esim. Tukholman alueelle voi myöhemmin tulla mahdolliseksi kun kaasun nesteytys mahdollistuu. Vuonna 2009 liikennebiokaasua tuotettiin ja myytiin Skellefteån biokaasulaitoksella kuutiota ja vuonna 2010 arvioitu määrä on n kuutiota. Vuoden 2010 lopussa Skellefteåssa liikennebiokaasua käyttäviä kunnan ajoneuvoja oli 71 kpl, julkisen liikenteen biokaasubusseja oli 10 kpl ja neljä uutta bussia on tulossa, yksityisiä biokaasuajoneuvoja oli 95 kpl.

10 Tankkausasemat Skellefteåssa on kaksi biokaasun tankkausasemaa, toinen biokaasulaitoksen yhteydessä ja toinen keskellä kaupunkia. Laitoksen yhteydessä oleva asema on laitoksen aitojen sisäpuolella, joten sen käyttö on työaikoihin rajoitettua. Asemaa ollaankin siirtämässä laitoksen ulkopuolelle, jolloin sen käyttö on joustavampaa. Biokaasulaitokselta kaasu kuljetetaan keskustan tankkausasemalle kaasupulloissa. Tankkausasemilla maksuvälineenä käy nykyään Visa, jolloin muidenkin kuin kaupungin asukkaiden tankkaus on mahdollista. Liikennebiokaasun kuutiohinta oli ,9 kruunua (n. 0,99 ). 10 Kuva 9. Liikennebiokaasupullot kuljetetaan konteissa tankkauspaikalle. Mädätysjäännös Skellefteån biokaasulaitoksessa biokaasuprosessin läpikäynyt mädätysjäännös lingotaan 25 % kuiva-ainepitoisuuteen. Linkoamisen jälkeen osa jäännöksestä käytetään kaatopaikkojen täytemaana. Suurin osa jäännöksestä kuivataan rumpukuivurilla 45 % kuiva-ainepitoisuuteen, jonka jälkeen ne pelletöidään ja kuivataan uunissa 95 % kuiva-ainepitoisuuteen. Valmis pelletti myydään polttoaineeksi tai lannoitteeksi. Pelletin lämpöarvo on melko hyvä, mutta ongelmana on suuri tuhkan määrä. Skellefteån biokaasulaitos on mukana Pohjanlahden ympäristön yhteishankkeessa, joka selvittää mädätysjäännöksen käyttöä metsälannoitteena. Suomessa hanketta koordinoi Novia ammattikorkeakoulu.

11 Mädätysjäännöstä voidaan käyttää myös peltoviljelyssä. Taulukossa 1 on koottuna tärkeimmät raskasmetallipitoisuuksien sallitut raja-arvot ja pitoisuudet mädätysjäännöksessä Skellefteån laitoksessa vuonna Taulukko 1. Raskasmetallipitoisuudet Skellefteån biokaasulaitoksessa Lähde: Ove Meijer, Raskasmetalli Ruotsin sallittu raja-arvo Pitoisuus keskimäärin Lyijy mg/kg TS 100 2,9 Kadmium mg/kg TS 1 0,25 Kupari mg/kg TS Kromi mg/kg TS Elohopea mg/kg TS 2,5 0,069 Nikkeli mg/kg TS 50 6,9 Sinkki mg/kg TS Taulukossa 2 kuvataan Skellefteån biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen ravinnepitoisuutta keskimäärin vuonna Taulukko 2. Mädätysjäännöksen ravinnepitoisuus Lähde: Ove Meijer, Aine Pitoisuus keskimäärin 2009 N-tot 52 g/kg TS NH4-N 9,3 g/kg TS P-tot 13,8 g/kg TS K 2,9 g/kg TS Cd/P 18,2 mg Cd/kg P

12 Laitoksen työntekijät Laitosta ylläpitää 7 työntekijää, jotka työskentelevät maanantaista perjantaihin klo Muina aikoina automatiikka hoitaa välttämättömimmän ja hälyttää paikalle tarvittaessa. Skellefteån laitos on ns. A-luokiteltu laitos, jonka toimintaa ja sen laatua valvotaan tavallista tarkemmin Sundsvallin biokaasulaitos Yhteyshenkilö: Folke Nyström Biokaasun tuotanto Sundsvallissa sijaitsee Sundsvallin kunnan, Gts Scandinavian, MittSverige Vattenin, Fokuseran ja Agan biokaasun tuotannon ja jalostuksen yhteishanke, jossa käsitellään paitsi Sundsvallin myös lähikuntien biohajoava jäte liikennebiokaasuksi ja lannoitteeksi. Liikennebiokaasun jalostuksessa Sundsvallissa on otettu laajassa mittakaavassa ensimmäisenä maailmassa käyttöön biokaasun jalostus nestemäiseen muotoon kryotekniikalla. Biokaasulaitos otettiin käyttöön kesäkuussa Biohajoavaa jätettä kerätään Sundsvallin laitokseen vuositasolla tonnia ja vuosittaiseksi liikennebiokaasun tuotantomääräksi odotetaan kuutiota, joka vastaa likipitäen litraa dieseliä. Nykyinen hanke on esiselvitys laajemmalle hankkeelle, jossa tarkoituksena on lähes suljettu kierto alueen biohajoavalle materiaalille ja energian tehokas talteenotto ja käyttö. 12 Kuva 10. Sundsvallin suunnitelma biohajoavan jätteen hyötykäyttöön ja bioenergian tuotantoon.

13 Laajempi hanke aloitetaan 2013 ja siinä tavoitteena on hyödyntää orgaaniset jätteet energiaksi kilometrin etäisyydeltä. Nesteytetty biokaasu, LBG Sundsvallin biokaasulaitoksessa biokaasu puhdistetaan ja nesteytetään jäädytystekniikalla. Asteittainen jäähdytys poistaa biokaasusta aluksi veden, seuraavassa vaiheessa siloksaanit ja rikkiyhdisteet. Lämpötilan edelleen laskiessa hiilidioksidi nesteytyy ja lopullisesti se saadaan irti tuplakolonneissa, jossa vuorottelee sula ja jäätynyt olomuoto. Tässä laitoksessa hiilidioksidi otetaan talteen nestemäisessä muodossa ja se hyödynnetään jäähdytysprosessissa. Lopuksi biokaasu nesteytyy, kun prosessi saavuttaa -125 º C lämpätilan ja 8 bar paineen. Sundsvallin prosessi pystyy käsittelemään raakaa biokaasua 120 Nm 3 tunnissa ja nesteytettyä biokaasua voidaan saada 50 kg tunnissa. Nesteytetty biokaasu on varteenotettava vaihtoehto siellä, missä ei ole kaasuverkostoa. Nesteytetyssä muodossa biokaasua voidaan kuljettaa tankkiautoissa, jolloin ei tarvitse kuljettaa painavia kaasupulloja. Kuljetuskustannukset jäävät näin huomattavasti pienemmiksi. Tankkausasemalla nesteytetty biokaasu muutetaan ennen tankkausta uudelleen kaasufaasiin. 13 Kuva 11. Sundsvallin liikennebiokaasun tankkausasema sijoittuu Trondheimistä Sundsvalliin ulottuvan Green Highwayn varteen.

14 14 Kuva 12. Sundsvallin tankkausasemalta. Oikealla kaasusäiliö, vasemmalla höyrystin nesteytetyn kaasun muuttamiseksi kaasumuotoon Mats ja Dan Gustafssonin biokaasulaitos Yhteyshenkilö: Mats Gustafsson Gustafssonien maatilan biokaasulaitoksen esitteli Mats Gustafsson. Tutustumiskierroksella avusti myös hänen isänsä Dan Gustafsson. Dan oli aloittanut tilanpidon vuonna Hän on ollut kiinnostunut biokaasusta noin 10 vuotta ja tehnyt aiheeseen liittyviä opintomatkoja. Nyt tilalla työskentelee sekä tytär että poika Mats. Tila on ollut viiden omistajan osakeyhtiö vuodesta 2005 lähtien.

15 Tilalla on pihattonavetta, jossa on 70 lypsylehmää + nuori karja. Sonneja ei kasvateta itse. Lantaa tulee vuodessa 3000 m 3. Peltoa on 93 hehtaaria. Biokaasulaitos rakennettiin vuonna Se tuottaa energiaa MWh vuodessa. Siitä saisi sähköä 120 MWh ja lämpöä 360 MWh. Tällä hetkellä tilalla tuotetaan vain lämpöä. Neljännes energiasta kuluu prosessiin. Lehmän on laskettu tuottavan 7300 kwh energiaa vuodessa. Tilalla lasketaan laitoksesta saatavan hyötyä tuloina ja säästettyinä kustannuksina kruunua vuodessa. Näitä ovat sähkön (tulevaisuudessa) ja lämmön tuotanto itselle, lämmön myynti, mädätteen lannoitearvo, lehmien juomaveden lämmitys (maitotuotos lisääntyy puoli kiloa päivässä, kun juomaveden lämpötila nostetaan 17 asteeseen) sekä esittelytulot. Lisähyötynä tulee lietteen hajuttomuus. 15 Sisäkkäiset säiliöt Reaktorijärjestelyt poikkeavat tavanomaisista. Laitoksessa on kolme säiliötä sisäkkäin, joista suurin on kattamaton betoninen varastosäiliö (2500 m 3 ). Sen sisällä on katettu betoninen jälkimädätyssäiliö (450 m 3 ) ja sisimpänä itse reaktorisäiliö, joka oli rosteria (125 m 3 ). Reaktorisäiliö on 5,5 metriä korkea. Kuva 13 Gustafssonien tilalla Jämtlannissa Ritva Imppola (vas.), Dan Gustafsson, Mats Gustafsson ja Kim Söderman. Kuva 14 Uloimpana on kattamaton lietevarasto. Reaktori on korkeimmalla katetussa tilassa.

16 Reaktorisäiliössä on rosterista tehty kelluva katto (kuin maitotonkassa). Reaktori on eristetty 10 cm vahvuisella polyuretaanilla. Jälkikaasusäiliö on ruiskutettu sisäpuolelta uretaanilla. 16 Kuva 15. Poikkileikkaus Gustafssonin tilan biokaasureaktoreista. Lähde: Gustafsson, M Preliminär rapport. Biogas, Yttergärde lantbruk AB. Reaktorisäiliön ja jälkimädätyssäiliön seinissä on 32 millimetrin läpimittaista lämmitysputkea 2 x 100 metriä. Lämmitysputkea tarvittiin vanhan isännän mukaan metri reaktorikuutiota kohti. Vesi on lähtiessä 60-asteista ja palaessa 40-asteista. Reaktorin ja jälkimädätyssäiliön suojana on seinät ja katto, mutta tila ei ole tiivis eikä siis ex-tila. Reaktorin sisältöä sekoitetaan keskipakopumpulla. Lietettä imetään alhaalta ja palautetaan yläosaan. Jälkimädätyssäiliössä on propellisekoitin. Kaasu johdetaan erillisessä kontissa olevaan kaasupussiin. Kaasun paine on lähtiessä 4 millibaaria, ja se nostetaan puhaltimella 70 millibaariin. Kuva 16. Dan Gustafsson esittelee reaktorisäiliötä. Säilörehun puristeneste aiheutti vaahtoamista ja sisällön ylituloa. Kuva 17. Kaasumäärän ja metaanipitoisuuden mittarit reaktorihuoneessa.

17 Lietettä pumpataan joka toinen tunti navetasta reaktorisäiliöön, josta vastaava määrä menee ylivaluntana jälkikaasualtaaseen ja siitä edelleen lantavarastoon. Samoin liete menee ylivaluntana varastosäiliöön. Vesilukko estää kaasun karkaamisen. Lannan sekaan menevät pesuvedet ja antibioottimaidot. Kuivikkeena käytetään silputtua olkea. Kaasua tulee vuorokaudessa reaktorista 200 m 3 ja jälkikaasusäiliöstä 40 m 3 (=10 m 3 tunnissa). Biokaasu johdetaan putkia myöten kaasuvarastoon. Kaasupussi on kontissa. Kaasu poltetaan lämpökattilassa, jossa on aiemmin poltettu puuta. Ajoneuvokaasu ei ole tilan intresseissä. 17 Kuva 18. Kaasuvarasto sijaitsee kontissa. Kuva 19. Biokaasu palaa lämpökattilassa. Investointiin hyvä tuki Laitoksen rakennuskustannukset ovat olleet noin 2,35 miljoonaa Ruotsin kruunua (~ ). Tämä sisältää myös sähköntuotantoon tarvittavat investoinnit. Rakennuskustannukset olivat 3350 kruunua reaktorikuutiota kohti, jos huomioon otetaan vain lämmöntuotanto. Mikäli myös sähköntuotanto huomioidaan, rakennuskustannukset olivat 5875 kruunua per reaktorikuutio. Investointitukea tila sai rakentamiseen 50 %. Sillä oli mielestä suuri merkitys. Takaisinmaksuajaksi on laskettu 8 vuotta. Laitos on tehty suurelta osin itse tai paikallisena työnä. Soihtu, kaasuvarasto, poltin ja generaattori on ostettu. Mats on laskenut, että lehmää kohti saadaan kaasusta vuodessa 7300 kwh energiaa. Vuonna 2009 joulukuun alussa laitosta täytettiin, ja kaasua tuli poltettavaksi jo kuun lopussa. Tammikuussa sitä ohjattiin polttimelle. Kylmyys on aiheuttanut ongelmia kaasupuhaltimessa, kaasuputkessa ulkona, soihdussa ja pannuhuoneessa. Sekoitus ja paineensäätö ovat myös tuoneet päänvaivaa. Säilörehun puristeneste aiheutti aluksi ongelmia runsaasti lisättynä. Ne korjaantuivat lisäämällä öljyä.

18 Jatkosuunnitelmissa on kylmävarmistus, rehujätteiden lisääminen prosessiin ja rikin poisto kaasusta. Sähköntuotanto on tarkoitus aloittaa toisena vuonna. Siihen hankitaan kaksi stirlingmoottoria. Viiden vuoden sisällä aiotaan ottaa vastaan elintarviketeollisuuden jätettä ja suurkeittiöiden biojätettä. Reaktorin rakentaminen, toiminta ja kokemukset Mats Gustafsson on dokumentoinut julkaisuksi (liite). Mats Gustafsson on koulutukseltaan agronomi, ja hänellä on yritys, jonka tietoja löytyy sivuilta Ytter Enebyn tilan kuivamädätyslaitos Järnassa 18 Yhteyshenkilö: Lars Evers Kuva 20. Vasemmalla on hydrolyysireaktori, oikealla metaanireaktori. Kuva 21. Pohjaton laatikko siirtää hydrolyysireaktorin läpi kulkenutta lantaa. Ytter Enerbyn luomutilalla on 50 lehmää ja 130 hehtaaria peltoa. Tilan omistaa säätiö. Tilalla on viisi vuotta sitten rakennettu kuivamädätyslaitos, joka käyttää syötteinä lehmän sontaa (virtsa erotettu), olkea, kauran akanoita ja elintarvikeyrityksen jätettä. Syötteen kuiva-ainepitoisuus on 14 %. Laitoksessa on vinossa oleva hydrolyysireaktori (53 m 3 ), metaanireaktori (17 m 3 ), varastosäiliö ja lantala kompostointia varten. Oljella kuivitettu lanta (josta virtsa on erotettu) syötetään vinossa olevan hydrolyysireaktorin yläosaan. Se painuu reaktorissa alaspäin, ja alhaalla massaa otetaan pois pohjattoman laatikon avulla. Sen jälkeen erotetaan kiinteä ja nestemäinen jae. Kiinteä kompostoidaan ja nestejae pumpataan metaanireaktoriin. Kiinteässä jakeessa 73 % orgaanisesta kuiva-aineesta (VS).

19 19 Kuva 22. Lars Evers esittelee konehuonetta. Kuva 23. Reaktorin sisällä on muovikappaleita. lisäämässä pinta-alaa. Kaasua tulee 70 m3/pv ja se käytetään reaktoreiden lämmitykseen. Kaasun metaanipitoisuus on 65 %. SYÖTE KUIVAA LANTAA (VIRTSA EROTETTU) JÄÄNNÖKSESTÄ OSA SYÖTTEEN JOUKKOON HYDRO- LYYSI- REAKTORI PV 38 C KIINTEÄN JA NESTEEN EROTUS NESTEJAE METAANI- REAKTO- RIIN (15-16 PV) KIINTEÄN JAKEEN KOMPOSTOINTI LANTALASSA VA- RAS- TO Navetasta syötetään uutta lantaa kahdesti päivässä. Samoin hydrolyysireaktorista otetaan massaa pois kahdesti päivässä. Osa massasta syötetään reaktoriin uudelleen ympiksi. Viipymäaika hydrolyysireaktorissa on vuorokautta ja metaanireaktorissa vuorokautta. Reaktoreiden lämpötila on C. Reaktoreita lämmitetään vesivaipan ja vesiputkien avulla. Eversin mukaan astemäärällä ei ole ratkaisevaa merkitystä, mutta on tärkeää, että lämpötila pysyy vakaana. Prosessia on ajettu myös 55 asteessa, mutta eristys ei ole riittävä. Ruuvi-tyyppisessä separaattorissa on ollut ongelmia, mutta uusi olisi liian kallis. Itse laitoksen periaatetta Evers pitää hyvänä. Idea oli BioMill AB:n. Ongelmana on kuitenkin saada laitosta kannattavaksi. Laitos maksoi noin miljoona kruunua (~ ).

20 4.7. VamBio Oy, Huittinen Yhteyshenkilö: Kaisa Suvilampi Esittelijä: Juhani Suvilampi, Watrec Oy VamBion omistavat kaksi suurta sikalaa, toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi ja Watrec Oy (laitoksen pääurakoitsija). Laitoksen rahoitus: TEM, omistajat, lainaraha Finnvera ja Länsi-Suomen Osuuspankki, kustannusarvio 7 milj.. Laitoksella on lupa käsitellä tonnia jätettä vuodessa. Laitos saa tuloja porttimaksuista ja tuottaa jo nyt voittoa. 20 Kuva 24. Yritys perustettiin vuonna 2007, biokaasulaitos toiminnassa kesäkuussa Kuva 25. Loka-auto tuo lietettä vastaanottohalliin. Hajukaasujen poistoon on panostettu jo prosessin alusta alkaen. VamBion asiakkaina on 9 puhdistamoa. Muita syötteitä ovat Honkajoelta tuleva rasvapitoinen liete, broilerituotannon jäte ja armeijalta tuleva hygienisoitu ruokajäte. Kahden sikalan lietteet pumpataan laitokselle 700 metriä pitkiä putkia pitkin. Sikalalietteitä on jätemäärästä 20 %. Muu materiaali kuljetetaan autoilla. Sopimusajat jätteentoimittajien kanssa vaihtelevat vuodesta 10 vuoteen. elintarviketeollisuuden mekaaninen hydrolyysi- hygienisointi biokaasutus jälkikaasujätteet -> pienennys -> reaktori -> 1 h 70 C -> 2 reaktoria -> reaktori puhdistamoliete 12 mm C I I sianliete 21 vrk veden- varaserotus tointi I lannoite

21 Kuormat tulevat laitokselle ajoneuvovaa an kautta. 5 tonnin eriä tulee 20 minuutin välein. Laitoksella on kolme 20 kuution hygienisointisäiliötä. Lämpö otetaan niistä talteen lämmönvaihtimilla. Reaktorisäiliöitä on kaksi, ja ne ovat kumpikin tilavuudeltaan 2700 kuutiometriä. Kaasupallo on itävaltalainen ja kooltaan 1800 m 3. Sikatilat maksavat lietteen käsittelystä muutaman euron tonnilta. VamBio maksoi putkilinjat tiloille. Lietteen kuiva-ainepitoisuus on 4 6 %, ja se pumpataan 7 kw:n pumpulla joka toinen päivä. VamBio toimittaa sikaloille lämpöä. Peltokäyttöön menee kaikkiaan yli m 3 maanparannuslannoitetta noin 20 viljelijälle 40 kilometrin säteellä. Laitos maksaa lannoitteen kuljetuksen ja viljelijä levityksen. Lannoitteesta on olemassa tuoteseloste ja näytteet otetaan kerran kuussa. Ravinteiden lisäksi tutkitaan raskasmetallit ja taudinaiheuttajamikrobit. Typpipitoinen rejektivesi olisi haluttua lannoitetta, mutta sitä ei saa levittää pellolle. Liitteellä 1, matkaraportin lopussa, on esimerkki Vambion lannoitteen tuoteselosteesta. 21 Kuva 26. Sähkömoottori jalostaa biokaasua. VamBiolla on sopimus sähköntuotannosta paikallisen sähköyhtiön kanssa. Kuva 27. Watrecin Juhani Suvilampi esittelee biokaasulaitosta. Taustalla näkyvät valkeat lämmönvaihtimet. Laitoksessa on kiinnitetty huomiota hajukaasujen poistoon vastaanottotilasta, -altaasta ja linkoushuoneesta. Puhdistuksessa käytetään kemiallista pesua ja aktiivihiilisuodattimia. Aluksi laitosta vastustettiin, mutta toiminnan alettua hajua ei ole huomattu. Asutukseen on laitokselta noin 600 metriä. Kaasua tulee 400 m 3 tunnissa, ja sen metaanipitoisuus on %. Kaasu ohjataan soihdulle, kattilaan ja sähkömoottoreille, joiden yhteisteho on 920 kw sähköä. Lähistöllä sijaitseva Nordkalk

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle 2.4.2013 Matkalaiset: Rauli Albert, Risto Kiiskinen, Esa Tukiainen, Teuvo Lehikoinen,

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä Rakenteilla oleva biokaasulaitos Case VamBio KoneAgria 2009 21.-24.10.2009 Jyväskylä INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Yhteystiedot: Watrec Oy Jyväskylän toimisto Wahreninkatu

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Erika Winquist 11. 12.10.2016 Investointikustannuksen muodostuminen Investointituki Tarvittavat luvat Kannattavuuden reunaehdot Biokaasulaskurin

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari

Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari 22.10.2009 Jyväskylän Paviljonki KoneAgria 2009 -maatalouskonenäyttelyn yhteydessä www.biokaasufoorumi.fi 1 Ohjelma Seminaari klo 15-17 Tilaisuuden avaus. Ajankohtaista

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Karstula 28.11.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Biokaasumatka Haminaan ja Laukaaseen

Biokaasumatka Haminaan ja Laukaaseen Matkaraportti Biokaasumatka Haminaan ja Laukaaseen 28.06.2016 29.06.2016 VuoGas Nurmi -hanke Olli Hyvärinen, Janne Kelavuori ja Elina Virkkunen Kuvat: Antti Hautala, Timo Karjalainen Jakelu 1.7.2016 VuoGas

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva

Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka Höhn, Esa Aro-Heinilä, Sari Luostarinen Edut

Lisätiedot

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet Risto Retkin Eviran tehtävät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toiminnan päämääränä on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta

Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta Biokaasulaitoksen toteutustavoitteet 1. Taloudellisesti kannattava 2. Turvallinen (palo, räjähdys, terveys) 3. Vaivaton (ei fyysistä eikä psyykkistä kuormitusta)

Lisätiedot

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä

Lisätiedot

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta Vesi ja vihreä talous - seminaari 11.9. 2013 1 Konsernirakenne 2013 Econet-konserni Econet Oy Econet Consulting Oy 100 % Oy Slamex Ab 100 % Dewaco Oy 100 % Econet

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo Sivu 1(5) Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti 14.6.2016 klo 8.00-16.30 Sauli Jäntti Puolangan biokeskushanke Kainuun Etu Oy +358 44

Lisätiedot

Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle

Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle 1 1.7.2016 Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle Matkan tarkoitus Keulink järjesti matkan biokaasun tuotannosta ja käytöstä kiinnostuneille henkilöille Keski-Suomen liitto (Outi Pakarinen) mukana käytännön

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2016 16.11.2016, Rauma GASUMIN VUOSI 2015 LIIKEVAIHTO 915 milj. MAAKAASUN

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Luonnonvarakeskus Sivuhyöty-hankkeen Seminaari 8.4.2015 Esityksen sisältö Pyrolyysi teknologiavaihtoehtona Laboratoriomittakaavan

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Maanparannuskompostin maataloskäyttö Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 18.11.2011 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden jatkojalostus Vedenjakelun

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

OILON LYHYESTI. Käyttökohteita

OILON LYHYESTI. Käyttökohteita Erityistä lämpöä OILON LYHYESTI Vuonna 1961 perustettu perheyritys Hallituksen puheenjohtaja: Päivi Leiwo Toimitusjohtaja: Eero Pekkola Liikevaihto: 70 miljoonaa EUR Henkilöstöä 360 Valmistamme ja markkinoimme

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Ravinteet talteen jätevesilietteen termisessä käsittelyssä. Endev Oy

Ravinteet talteen jätevesilietteen termisessä käsittelyssä. Endev Oy Ravinteet talteen jätevesilietteen termisessä käsittelyssä Endev Oy 1.2.2017 ENDEV PERUSTIEDOT Endev on suomalainen cleantech-yritys. Yrityksen PAKU-teknologia on kehitetty yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Muurame 13.10.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2015, Koli Itä-Suomen jätelogistiikka Jätekukko Oy Tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät tilanne 2015,

Lisätiedot