LIIKENNEVERKKO JA KANSANTALOUS Suomi Ruotsi vertailua

Transkriptio

1 LIIKENNEVERKKO JA KANSANTALOUS Suomi Ruotsi vertailua Pasi Holm, Jyri Hietala ja Valtteri Härmälä PTT raportteja 249

2 Tutkimushanketta rahoittavat Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry INFRA ry Liikennevirasto Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Metsäteollisuus ry Raideammattilaisten yhteistyöjärjestö JHL ry Rakennusliitto ry Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Teknologiateollisuus ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Veturimiesten liitto ry

3 Motivointi IMF (2014): Hyvin määriteltyjen ja tehokkaasti toteutettujen julkisten infrainvestointien bruttokansantuoteosuuden yhden prosenttiyksikön kasvu lisää BKT:tä toteutusaikana 0,4 prosenttia ja pitkällä aikavälillä 1,5 prosenttia. Julkiset infrainvestoinnit alentavat julkisen velan bruttokansantuoteosuutta. Lähde: Abiad, A. ym. (2014). ( ).

4 Teemapaketit Liikenneinfrainvestointien ja perusväylänpidon kehitysnäkymät Suomessa ja Ruotsissa Painorajoitteisten siltojen ja tieosuuksien sekä teiden yleisen kunnon vaikutukset teollisuuden ja kuljetusyritysten kustannuksiin. Ratahankkeet ja asuntotuotanto Espoossa ja Vantaalla sekä Tukholman alueella. Liikenneyhteydet Venäjälle matkailualan näkökulmasta. Infrainvestointien rahoitusmallien Suomi-Ruotsi - vertailu

5 Suomi-Ruotsi suhteutusta Ruotsin rautatieverkon pituus on kilometriä ja valtion tieverkon kilometriä. Suomen rataverkon pituus on kilometriä ja valtion tieverkon kilometriä. Ruotsin tieverkon liikennesuorite on 1,5-kertainen ja rautatieverkon 2,4-kertainen Suomeen verrattuna. Ruotsin kansantalous on koko bruttokansantuotteella mitattuna 2,2-kertainen ja väestön määrä 1,7- kertainen Suomeen verrattuna. Ruotsin valtion tase on noin kolmikertainen Suomeen verrattuna

6 Ruotsin valtio panostaa liikenneinvestointeihin kuusinkertaisesti Suomen valtioon verrattuna

7 Ruotsin investointien painopiste rataverkossa ja alempiasteisilla väylillä, Suomen maanteillä (2014)

8 Ruotsin perusväylänpidon rahat yli kaksinkertaiset Suomeen verrattuna

9 Yksityisteiden tuki vaikuttaa myös luonnonvarateollisuuden kuljetuksiin; Kemera-tuet puuttuvat.

10 Metsä Groupin Äänekosken tehtaan puunhankinta (2014) Reitti Matka-aika minuuttia Reitin kunto IRI-luku Rekkoja vuodessa , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Painotettu keskiarvo 1,64

11

12 Tuotantolaitoksille yli 5 %:n säästöt kuljetuskustannuksiin, jos tiestö kunnossa. Skenaario 0: Nykytilanne Skenaario 1: Väylät kunnossa Tuotantolaitos Ajotunteja, tuntia/vuosi Kuljetuskustannukset, milj. Muutos IRI-luku Muutos matka-aika, % Kuljetuskustannusten muutos, milj Kuljetuskustannusten muutos, % Äänekoski, Metsä Fibre ,97-0,47-10,3-0,75-9,4 Kitkawood, Pölkky ,32-0,53-9,2-0,37-8,5 Enocell, Stora-Enso ,03-0,62-2,7-0,46-4,6 Rauma, UPM ,15-0,34-2,1-0,13-3,3 Lapinlahti ja Joensuu, Valio* ,14-0,53-6,3-0,66-4,7 Painotettu keskiarvo metsäteollisuus -6,3-6,8 Painotettu keskiarvo yht. -6,3-5,4 *Ei kahdensuuntaista ajoa, lenkki *Reitit ajetaan joka toinen päivä

13 Yleistys Metsäteollisuuden raakapuun kuljetuskustannukset alenisivat vuosittain 25 miljoonaa euroa, jos väylät kunnostettaisiin. Koko teollisuuden kuljetuksissa säästö olisi kaksinkertainen. Kahdeksanvuotisella 20 miljoonan euron perustienpidon vuosittaisella lisärahoituksella alennettaisiin metsäteollisuuden raakapuun kuljetuskustannuksia vuosittain 25 miljoonalla eurolla. Jos alempiasteisten teiden kunto heikkenee nykytrendillä, kuljetusyritysten kannattavuus laskee 5 20 prosenttia.

14 34 asuntoa/milj. infra euroa Tukholman seudun metrolaajennuksen arvioidaan maksavan 2,3 miljardia euroa; vaikutuspiiriin uutta asuntoa Ruuhkamaksuilla rahoitetaan 45 prosenttia rakennuskustannuksista; valtion osuus 24 prosenttia Kehäradan kustannusarvio on 740 miljoonaa euroa; Vantaa on sitoutunut kaavoittamaan asuntoa. Vantaan osuus kustannuksista on noin 30 prosenttia ja valtion noin 70 prosenttia. Länsimetron kustannusarvio on miljoonaa euroa; Espoo on sitoutunut kaavoittamaan asuntoa Kustannusjako Länsimetro I ja (II): Espoo 50 % (70 %), Hki 20 % (0 %), Valtio 30 % (30 %)

15 Tukholman Citybana vs Pisara Citybana kaksinkertaistaa Tukholman läpi kulkevan raideliikenteen kapasiteetin. Rata parantaa sekä paikallisliikenteen että kauko- ja tavaraliikenteen täsmällisyyttä. Citybana (2, 2 mrd ) rahoitetaan valtion määrärahalla, lainanotolla ja Tukholman alueen kunnilta ja lääneiltä saatavalla yhteisrahoituksella. Pisaran (rak. Kust. 860 milj ) hyödyt muodostuvat kaupunkiliikenteen sujuvuudesta ja asuntorakentamisen kasvusta kehyskunnissa.

16 Rajanylityspaikkojen kapasiteetti ja Venäjän väylästö haasteena matkailun kannalta Suomen ja Venäjän välinen henkilöliikenne on kasvanut, tavaraliikenne vähentynyt. Kuormitus Kaakkois-Suomen raja-asemilla jatkuu, jos Venäjän taloudellinen tilanne paranee ja jos venäläisten matkailijoiden viisumivapaus toteutuu. Lisääntyvään matkailuun varaudutaan rajanylityskapasiteetin lisäyksillä. Venäläismatkailun taloudelliset hyödyt moninkertaistuvat viisumivapauden myötä, kun Venäjän tilanne normalisoituu.

17 Ruotsi rahoittaa hankkeita joustavammin ja hyödyntää ruuhkamaksuja Ruotsi on jaksottanut infrahankemenoja valtion kehykseen lähes kolmikertaisesti Suomeen verrattuna. Ruotsi on hyödyntänyt inframenojen jaksotuksessa valtion kehysmenoihin valtion sisäistä lainamallia ja Suomi yksityisen sektorin rahoittamia elinkaarimalleja. Ruotsi on hyödyntänyt valtion edullisen lainakoron, Suomi ei. Ruotsi ottanee mallia Suomen kuntien käyttämistä maankäyttösopimuksista ja niihin liittyvistä maankäyttömaksuista. Pk-seutu: maankäyttömaksu on maks. 60 % kaavoituksen aiheuttamasta kiinteistön arvonnoususta.

18 Kuvio 24. Vuoteen 2014 mennessä päätettyjen elinkaarihankkeiden ja muiden aikaistettujen hankkeiden kustannukset valtiolle.

19 Kuviot 25 a ja b. Ruotsissa jaksotettujen liikenneinfrahankkeiden lyhennykset ja korot sekä kumulatiivinen lainasumma

20 Kuvio 26. Ruotsin valtion liikenneinvestointien rahoitus rahoituslähteen mukaan vuosina Lähde:Förslag till statens budget för 2015.

21 Joustavien rahoitusmallien hyödyt ja haitat Joustavan ja monipuolisen rahoitusmallin kansantaloudelliset vaikutukset: ripeä rakentaminen, valtion ja kuntien yhteishankkeissa kuntien saama korkohyöty, maksuperusteisuus ja kuntien rahoitusmallien yhdenmukaistuminen piilovelkaantumisriskillä. Piilovelkaantumisriskiä voidaan eliminoida hallitusohjelmaan kirjattavalla jaksotusrajoitteella. Kannattaako perustaa Valtion Infra Oy? Monilla suurilla kunnilla (esim. Espoo) on investointirahasto.

22 - Ruotsi investoi enemmän ja painottaa elinkeinoelämän tarpeita Suomea enemmän. - Ruotsi hyödyntää monipuolisempia rahoitusmalleja kuin Suomi Kiitos paljon

23

24

25

26

27

28

29 Kuvio 21. Citybanan rahoitus (noin 2,2 mrd )

30

31