POHJOISMAIDEN KIELET NORDENS SPRÅK

Transkriptio

1 POHJOISMAIDEN KIELET NORDENS SPRÅK 1

2 POHJOISMAIDEN KIELET Nordens språk Pohjolan kielet kuuluvat kolmeen eri kieliperheeseen: 1. Germaaniseen kieliperheeseen kuuluvat tanska, fääri, islanti, norja ja ruotsi 2. Suomalais-ugrilaiseen kuuluvat suomi ja saame 3. Eskimo-aleuttilaisiin kieliin kuuluu grönlanti. Ruotsia puhutaan Ruotsin lisäksi vähemmistökielenä Suomessa (n ) ja suomea puhutaan Suomen lisäksi vähemmistökielenä Ruotsissa (n ). Saamea 9 eri muunnosta, joista pohjoissaame on yleisin puhutaan Pohjois-Norjassa, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa (yhteensä n ). Pieni vähemmistö Tanskassa puhuu saksaa, ja pieni vähemmistö Saksassa puhuu tanskaa. Pohjoismaisella kielten ymmärtämisellä tarkoitetaan sitä, että skandinaaviset naapurikielet tanska, norja ja ruotsi ovat keskenään ymmärrettävissä. Tämä tarkoittaa sitä, että tanskaa, norjaa ja ruotsia puhuvat voivat puhua keskenään omilla kielillään. Koska Färsaaret ja Grönlanti ovat osa Tanskan valtiota, opiskellaan niissä tanskaa ensimmäisenä vieraana kielenä. Näin on ollut myös Islannissa, joka on aiemmin kuulunut Tanskan vallan alaisuuteen. Vuodesta 1999 on islantilaisissa kouluissa opiskeltu englantia ensimmäisenä vieraana kielenä. Tanska (tai vaihtoehtoisesti norja tai ruotsi) on kuitenkin edelleen pakollinen kouluaine Islannissa. Suomessa, joka oli aiemmin osa Ruotsin valtakuntaa, on n. 6 prosentilla väestöstä (suomenruotsalaiset) ruotsi äidinkielenään. Ruotsi ja suomi ovat tasa-arvoisia virallisina kielinä. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilailla, joiden äidinkieli on suomi, ruotsi on pakollinen kouluaine ja päinvastoin. Ne, joiden äidinkieli on saame, ovat kaksikielisiä eli he osaavat saamen lisäksi norjaa, ruotsia tai suomea. Tutkimukset osoittavat, että kaikki eivät ymmärrä toisiaan yhtä hyvin, mutta toisaalta puhutun ja kirjoitetun kielen ymmärtämisen välillä on eroa. Suomalaisten ja ruotsalaisten on vaikeinta ymmärtää puhuttua tanskaa. Norjalaisten on helpointa ymmärtää tanskaa ja ruotsia, niin puhuttuna kuin kirjoitettunakin. On myös käynyt ilmi, että Pohjolassa pidetään yleisesti suomenruotsia selkeänä ruotsinruotsiin verrattuna. Tärkeää on, että suhtautuu myönteisesti ja haluaa ymmärtää naapurimaiden kieliä. Kielten ymmärtäminen on helppoa, kun siihen on motivoitunut. Myös tilanteella on suuri merkitys. Esimerkiksi pienessä ryhmässä keskustelukumppaneiden ymmärtäminen saattaa olla helpompaa kuin luennon kuunteleminen suuressa auditoriossa. Kielten ymmärtäminen myös helpottuu mitä enemmän kieltä näkee ja kuulee. Språken i Norden tillhör tre olika språkfamiljer: 1. Den germanska språkfamiljen med danska, färöiska, isländska, norska och svenska. 2. Den finsk-ugriska med finska och samiska. 3. Den eskimåiska med grönländska. Svenska talas förutom i Sverige även av en minoritet i Finland (ca ), och finska talas förutom i Finland även av en minoritet i Sverige (ca ). Samiska det finns 9 varianter, av vilka nordsamiskan är den vanligaste talas i områden i norra Norge, norra Sverige och norra Finland (tillsammans ca ). En liten minoritet i Danmark talar tyska, och en liten minoritet i Tyskland talar danska. Med den nordiska språkförståelsen avses det faktum att de skandinaviska grannspråken danska, norska och svenska är inbördes förståeliga. Detta innebär att dansk-, norskoch svensktalande kan tala med varandra på det egna språket. Eftersom Färöarna och Grönland är en del av det danska riket, lär man sig där danska som första främmande språk. Så har det varit även på Island, som tidigare var en del av det danska riket. Men sedan 1999 har engelska varit första främmande språk där. Danska (alternativt norska eller svenska) finns dock kvar som obligatoriskt skolämne. I Finland, som tidigare var en del av det svenska riket, har ca 6 procent av befolkningen (finlandssvenskarna) svenska som modersmål. Svenskan är jämställd med finskan som officiellt språk. Det betyder att elever med finska som modersmål har svenska som obligatoriskt skolämne och vice versa. De som har samiska som modersmål är tvåspråkiga, d.v.s. kan förutom samiska även norska, svenska eller finska. Undersökningar visar dels att alla inte förstår varandra lika bra, dels att det är skillnad på förståelse i tal och skrift. Svårast är det för finländare och svenskar att förstå talad danska. Lättast är det för norrmän att förstå danska och svenska, såväl talad som skriven. Det har också visat sig att man allmänt i Norden uppfattar finlandssvenskan som tydligare än rikssvenskan. Det som är viktigt är viljan att förstå och inställningen till grannspråken. Den som är mycket motiverad att förstå upplever att förståelsen går bra. Själva situationen spelar också en stor roll. Det går lättare när man sitter i en liten grupp och samtalar. Förståelsen är inte heller något statiskt. Ju mer man ser och hör av ett språk, desto bättre förstår man. 2 3

3 SANASTO ORDLISTA ORDLISTE ORÐALISTI OQALUNNIUTIT FI SE DK FO aamiainen frukost morgenmad morgunmatur alkaa börja begynde byrja ammatti yrke erhverv starv, yrki arvosana betyg karakter próvtal asukas invånare indbygger íbúgvi erilainen olik / annorlunda forskellig / anderledes ymiskur ero skillnad forskel munur hauska rolig sjov / morsom stuttligur helppo lätt nem/ let lættur hyvää ruokahalua smaklig måltid velbekomme væl gagnist järjestys ordningsföljd rækkefølge raðfylgja katua ångra fortryde angra kaunis vacker smuk vakur kauppa affär butik handil kiltti snäll rar fittur kohtalo öde skæbne lagna kuukausi månad måned mánaður kyky förmåga evne evni kysyä fråga spørge spyrja laatikko låda kasse kassi lounas lunch frokost døgurði /matarsteðgur luottaa lita på stole på líta á melkein ungefär cirka umleið menettää förlora miste missa muistaa minnas huske minnast (til) naapuri granne nabo nábúgvi, granni nauraa skratta grine flenna NO IS GL frokost morgunmatur ullaakkorsiutit begynne (/ byrje nn.) byrja aallartippoq yrke starf / atvinna inuussutissarsiut karakter einkunn karakteeri innbygger íbúi [paikan nimi] + -mioq forskjellig / ulik ólíkur allatut ittoq forskjel / skilnad munur assigiinngissut morsom skemmtilegur quianartoq lett léttur / auðveldur ajornannginaagaq god appetitt verði þér að góðu takanna rekkefølge regla tulleriinneq angre iðrast peqqissimivoq pen fallegur kusanarpoq butikk búð/ verslun pisiniarfik snill þægur inequnartoq skjebne örlög inuup inuunermini atugai måned mánuður qaammat evne hæfni piginnaaneq spørre spyrja aperivoq boks kassi illerfiusaq lunsj hádegismatur frokosti stole på treysta uppernarpoq omtrent næstum missaa miste týna katappaa huske muna eqqaamavaa nabo nágranni sanileq le hlæja illarpoq nopea snabb hurtig skjótur rask fljótur pilertortoq 4 5

4 SANASTO ORDLISTA ORDLISTE ORÐALISTI OQALUNNIUTIT FI SE DK FO pahoillaan ledsen ked af det keddur av tí pehmeä mjuk blød bleytur pettynyt besviken skuffet vónsvikin,vónbrotin pitää (jostakin) tycka om kunne lide dáma poika pojke dreng drongur puhua prata tale / snakke tosa pussi påse pose posi pöty strunt vrøvl tvætl rauhallinen lugn rolig róligur syödä äta spise eta tarkistaa kolla tjekke kanna tavoite syfte / mål formål / mål endamál, mál tervetuloa välkommen velkommen vælkomin tietoinen medveten bevidst tilvitin, medvitin tosiasia faktum kendsgerning / faktum sannroynd tosin visserligen ganske vist rættiliga vist tuntea känna føle / kende føla/ kenna tylsä tråkig kedelig keðiligur tyttö flicka pige genta NO IS GL lei seg leiður nikavoq myk mjúkur aqitsoq skuffet vonsvikinn pakatsisoq like lika við gutt strákur nukappiaraq prate / snakke tala oqaluppoq pose poki puussiaq tøv röfl oqaaserujuit isumaqanngitsut rolig rólegur uninngasoq spise borða nerivoq sjekke athuga ajunnginnersoq misissorpaa hensikt / mål markmið siunertarisaq velkommen velkominn tikilluarit (sg) bevisst / medveten meðvitaður sianisoq kjensgjerning / faktum staðreynd qularnaateqanngitsoq visstnok að vísu [...]-luinnarmik føle / kjenne finna / þekkja misiigaa / ilisarisimavaa kjedelig leiðinlegur naammaannartoq pike stelpa niviarsiaraq uhka hot trussel hóttan unohtaa glömma glemme gloyma vaatteet kläder tøj klæðir vaikea svår svær/ vanskelig ringur vain bara kun bara viikko vecka uge vika vilustuminen förkylning forkølelse krím yhteinen gemensam fælles felags trussel ógnun qunusaarut glemme gleyma puigorpaa klær föt atisat vanskelig erfiður atoruminaatsoq kun aðeins taamaallaat uke vika sapaatip -akunnera forkjølelse kvef nuak felles sameiginlegur ataatsimoorussaq äänestys röstning afstemning atkvøðugreiðsla avstemning kosningar taasineq 6 7

5 MAAT LÄNDER TANSKA / DANMARK km² 5,6 milj. Kööpenhamina / Köpenhamn / København Kööpenhaminan asukasluku Invånare i Köpenhamn perustuslaillinen kuningaskunta / konstitutionell monarki Kuningatar Margareeta II / Drottning Margrethe II ISLANTI / ISLAND/ ÍSLAND km² Maapinta-ala Landareal km² Suurin jäätikkö Största glaciär Vatnajökull 8.300km² Reykjavík Reykjavíkin asukasluku Invånare i Reykjavík tasavalta / republik Presidentti President Ólafur Ragnar Grímsson (1996) SUOMI / FINLAND km² Vesipinta-ala Vattenareal km² 5,3 milj. Helsinki / Helsingfors Helsingin asukasluku Invånare i Helsingfors tasavalta / republik Presidentti President Tarja Halonen (2000) NORJA / NORGE km² 4,8 milj. Oslo Oslon asukasluku Invånare i Oslo perustuslaillinen kuningaskunta / konstitutionell monarki Kuningas Harald V / Kung Harald V RUOTSI / SVERIGE km² 9,2 milj. Tukholma / Stockholm Tukholman asukasluku Invånare i Stockholm perustuslaillinen kuningaskunta / konstitutionell monarki Kuningas Kaarle XVI Kustaa / Kung Carl XVI Gustav FÄRSAARET / FÄRÖARNA / FØROYAR 1.399km² Saaria Öar Tórshavn Tórshavnin asukasluku Invånare i Tórshavn Hallintomuoto Styrelseform itsehallinto, Tanskan kuningaskunnan osa / självstyre, del av det danska kungariket Poliittinen johtaja Politisk ledare Kaj Leo Johannesen (2009) Kuningatar Margareeta II / Drottning Margrethe II AHVENANMAA / ÅLAND 1.552km² Saaria Öar yli / över Kaupunki Stad Maarianhamina / Mariehamn Maarianhaminan asukasluku Invånare i Mariehamn Hallintomuoto Styrelseform Suomen tasavaltaan kuuluva ruotsinkielinen demilitarisoitu itsehallintoalue / svenskspråkigt och demilitariserat självstyrelseområde tillhörande republiken Finland Maaneuvos Lantråd Viveka Eriksson (2009) Presidentti President Tarja Halonen (2000) GRÖNLANTI / GRÖNLAND / KALAALLIT NUNAAT km² Jäätä pinta-alasta Isareal km² Nuuk Nuukin asukasluku Invånare i Nuuk Hallintomuoto Styrelseform itsehallinto, Tanskan kuninaskunnan osa / självstyre, del av det danska kungariket Poliittinen johtaja Politisk ledare Kuupik Kleist (2009) Kuningatar Margareeta II / Drottning Margrethe II 86 9

6 OSOITTEITA adresser NORDENS SPRÅKRÅD DANSK SPROGNÆVN KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS FORSKNINSCENTRALEN FÖR DE INHEMSKA SPRÅKEN ÍSLENSK MÁLSTÖÐ SPRÅKRÅDET FØROYSKA MÁLNEVNDIN OQAASILIORTUT / GRØNLANDS SPROGNÆVN / OQAASILERIFFIK / SPROGSEKRETARIATET oqaasileriffik@gh.gl SÁMI GIELLALÁVDEGODDI / SAMISK SPRÅKNEMND / SAMETINGETS SPRÅKAVDELING samediggi@samediggi.no NORSK SPRÅKRÅD post@sprakradet.no 10 grönlanti grönländska islanti isländska fääri färöiska norja norska ruotsi svenska tanska danska suomi finska saame samiska saksa tyska

7 Kaisaniemenkatu 9 Kajsaniemigatan 9 PL 231 PB 231 FI Helsinki FI Helsingfors Puh Tfn Faksi Fax S-posti nifin@nifin.helsinki.fi E-post nifin@nifin.helsinki.fi 12 Nifin Pohjoismaiden Suomen instituutti Nordens institut i Finland painos / 2 upplaga. Paino / tryckeri: Yliopistopaino