Elämänlaatutyöryhmän ehdotukset metsiin perustuvan luontosuhteen, kulttuurin ja aineettoman hyvinvoinnin edistämiseksi

Transkriptio

1 Elämänlaatutyöryhmän ehdotukset metsiin perustuvan luontosuhteen, kulttuurin ja aineettoman hyvinvoinnin edistämiseksi Metsäneuvosto Eki Karlsson, Suomen Latu Katja Matveinen-Huju, MMM Airi Matila, Tapio

2 Työryhmän tavoite Määräaikainen Elämänlaatutyöryhmä perustettiin syksyllä 2011 KMO:n Metsät parantavat elämänlaatua - kokonaisuuden konkretisoimiseksi, sisällön tuottamiseksi ja kokonaisuuden edistämiseksi Raportti ja toimenpide-esitykset valmistuvat maalishuhtikuussa 2012 Työryhmää edelsi KMO:n Elämänlaatutyöpaja

3 Elämänlaatua metsiin viitekehys Metsäsuhde Kulttuuri Aineeton hyvinvointi Viestintä ja neuvonta Tutkimus ja kehittäminen Tuotteistaminen ja liiketoiminta Olosuhteet ja saavutettavuus

4 Työryhmän jäsenet Eki Karlsson, Suomen Latu (pj) Katja Matveinen-Huju, MMM (vpj) Airi Matila, Tapio (siht.) Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF Sirpa Eronen, Siuntion Hyvinvointikeskus Terhi Hook, Matkailun edistämiskeskus Pertti Hämäläinen, TEM Lea Jylhä, MTK Harri Karjalainen, YM Sirpa Kärkkäinen, SMY Markku Laulumaa, Suomen riistakeskus Anneli Leivo, Metsähallitus Päivi Maaranen, Museovirasto Anne Mäkynen, Vantaan kaupunki Olavi Paronen, UKK-instituutti Erja Rappe, Marttaliitto Juha Rutanen, Ruralia-instituutti Anna-Kaisa Rämö, PTT Olli Saastamoinen, Itä-Suomen yliopisto Ville Schildt, MMM Raija Seppänen, MMM Tuija Sievänen, Metla Katriina Soini, MTT Ismo Suksi, STM Heli Talvitie, OKM Pekka Väänänen, Green Window Oy Christell Åström, Kuntaliitto

5 Työskentelymalli Työryhmän kokoukset: , , , ja Ensimmäinen kokous: järjestäytyminen Teemat: kulttuuri, aineeton hyvinvointi ja metsäsuhde; kussakin kokouksessa tunnin työpajaosuus Väliajoilla yleistä kommentointia Facebookissa Jokaisessa kokouksessa työstettiin toimenpide-ehdotuksia KMO:aan. Toimenpide-ehdotukset priorisointiin sähköisen kyselyn avulla Viimeinen kokous: raportin ja toimenpide-ehdotusten työstäminen

6 Työryhmä työsti ja arvioi 35 toimenpidettä Metsäsuhde Kulttuuri Aineeton hyvinvointi 2 Viestintä ja 6 neuvonta 6 2 Tutkimus ja 5kehittäminen 3 1 Tuotteistaminen 0 ja liiketoiminta yhteistä toimenpidettä 0 Olosuhteet ja 2 saavutettavuus 3

7 KMO:n Elämänlaatutyöryhmän arvioi 35 toimenpidettä

8 Nykyisten KMO:n metsien elämänlaatuun liittyvien toimenpiteiden arviointi

9 Toimenpiteen yksittäinen toimivuus (ka) Yksittäisen toimenpiteen merkittävyys metsien elämänlaadun edistämisen kokonaisuudessa (ka N=17)

10 Uusien metsien elämänlaatuun liittyvien toimenpiteiden arviointi

11 Metsien aineettoman hyvinvoinnin viestintä Jokamiehenoikeuksien viestintä Toimenpiteen yksittäinen toimivuus (ka)

12 Isot kiitokset aktiiviselle ja asiaansa uskovalle metsien elämänlaatutyöryhmälle Uskon, että paras kiitos työryhmälle ja sen käyttämän asiantuntijuuden ja ajan osalta on se, kuinka yhteisesti ehdotetut uudet toimenpiteet saavat tarvittavat resurssit niiden toteuttamiseen tulevaisuudessa!

13 Kiitos työryhmän puolesta Eki Karlsson

14 Liite: Alustavia ehdotuksia uusiksi toimenpiteiksi Lisätään viestintää ja popularisoidaan tietoa metsien aineettomasta hyvinvoinnista eri käyttäjäryhmille suunnatusti, mm. virkamiehille, kaavoittajille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Toteutetaan metsien terveysvaikutusten viestintäkampanja ottaen mallia esimerkiksi sokeri- tai rasvakampanjasta. Ylläpidetään reitistöjä ja huolehditaan opastuspalveluista - toimenpiteeseen lisätään seuraava osa. Reitistöjen laatua ja monipuolista saavutettavuutta parannetaan kehittämällä rahoitusta ja osaamista reitistöjen suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon. Vahvistetaan yhteistyötä reitistöjen käytön lisäämiseksi eri sidosryhmien välillä. Käynnistetään ja toteutetaan jokamiehenoikeuksien viestintäkiertue hankeluonteisesti vuonna 2012 Jokamiehen oikeudet -käsikirjan valmistuttua. Kiertueen kohderyhminä ovat ammattilaiset, maanomistajat, kuntalaiset ja koululaiset. Selvitetään mahdollisuutta hakea jokamiehenoikeuksille mainintaa UNESCOn aineettoman maailmanperinnön luetteloon.

15 Rakennetaan virtuaalinen MetsäWiki, johon kerätään tietoa metsiin liittyviltä hallinnonaloilta ja sosiaalisen median keinoin kansalaisilta. MetsäWikissä olisi tietoa mm. luonto- ja kulttuurikohteista, luontopoluista, tapahtumista ja eläimistä. Vuosittain toteutettaviin väestökyselyihin liitetään aineetonta hyvinvointia, kuten metsäkontakteja ja metsäaktiviteetteja, kuvaavia kysymyksiä. Vuotuinen seuranta tukee LVVI:ssä joka kymmenes vuosi tuotettavaa tietoa. Tehdään käyttäjätutkimuksia kansallispuistojen käyttäjätutkimuksen tapaan myös kuntatasolla. Kehitetään laajemman alueen virkistyskäytön suunnittelujärjestelmä käsittämään sekä kuntien että valtion alueet. Terveyttä tuovien viherympäristöjen saavutettavuus tulisi turvata luomalla jatkumo kaupunkipuistoista kansallispuistoihin. Kootaan tietopaketti virkistysalueiden kaavoituksesta.

16 Käynnistetään metsäretkikortti -kampanja, jolla aktivoidaan ihmisiä menemään metsään ja parantamaan metsänlukutaitoaan. Kampanjan toteutukseen osallistuvat eri hallinnonalat, ja toteutuksessa hyödynnetään sähköisiä välineitä. Tehostetaan kuntien, järjestöjen, yrittäjien ja paikallisten toimijoiden yhteistyötä kumppanuutta tukevilla sopimuksilla asukkaiden metsäsuhdetta edistävissä viestintä- ja markkinointihankkeissa. Tehdään tunnetuksi aineettoman hyvinvointikäytön sopimuksellisuutta eri osapuolille. Kootaan tietoa onnistuneista toimintamalleista. Selvitetään ihmisen metsäsuhteen kehittyminen eri elämänvaiheissa, metsäsuhteen kehittämiseen liittyvät toimijat sekä ne nivelkohdat, joissa metsäsuhteeseen voidaan eniten vaikuttaa. Tutkitaan metsäsuhteen kehittymistä ja muuttumista, sillä sitä kautta voidaan löytää keinoja vahvistaa ja tasapainottaa metsäsuhdetta.

17 Toteutetaan kulttuuriperintökohteiden tiedonkeruu yksityismetsissä. Toteutuksen työvaiheita ovat metsänomistajien kiinnostuksen herättäminen, olemassa olevan tietoaineiston kokoaminen, maastotyö, kohdetiedon välitys toimijoille ja tiedon ylläpito. Selvitetään yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistoiminnan elvyttämisen keinoja kulttuuriperintökohteiden hoitamiseksi. Tutkitaan kulttuurintutkimuksen menetelmillä, mitä aineeton ja aineellinen metsäkulttuuri sisältävät ja miten ne ovat osa meitä niin arjessa kuin juhlassa sekä mikä niiden merkitys on meille. Tutkimukseen sisältyy muun muassa lasten metsäkuvan tutkiminen. Vahvistetaan viestinnän keinoilla metsän merkitystä suomalaisen identiteetin rakentajana. Koulutetaan metsänhoitoyhdistysten ja muiden neuvontaa antavien organisaatioiden henkilökuntaa antamaan metsäkulttuuriin liittyvää neuvontaa muun neuvonnan ohessa.

18 Käynnistetään metsien aineettomien hyvinvointivaikutusten monitieteinen tutkimus- ja kehittämisohjelma, jossa metsä-, terveysja muut tahot tutkivat yhdessä metsien aineettoman hyvinvointivaikutuksen prosessia, taloudellista merkitystä ja tuotteistamista. Liitetään tarinankerronta osaksi erä- ja luonto-opaskoulutusta. Tuotteistetaan ja tuotetaan aineettomaan hyvinvointiin markkinaehtoisia palveluita. Uudet palvelut voidaan viedä nykypäivän trendeihin, esim. metsäparkour, IT-alan tuotteet, vihreä resepti. Tehdään metsästä ekologinen elämäntapa -ajattelun mukainen tuotepaketti, jonka sisältö vaihtelee kohderyhmän mukaan.

19 Metsäkulttuuriin liittyvien aineettomien ja aineellisten tuotteiden ja tuotteistuksen pelisäännöt selvitetään tutkimuksen ja kehittämisen avulla. Kootaan erilaisista asiantuntijoista verkosto, joka välittää tietoa metsäkulttuurista ja tekee sitä saavutettavaksi. Järjestetään metsäkulttuuritreffit, joissa kulttuuri- ja metsätoimijat voivat vaihtaa ajatuksia. Tutkitaan suomalaista metsädiskurssia, jotta saadaan selville, miten metsäpuhe vaikuttaa yhteiskuntaan.