JAG ÄR FÖR DIG Selkokielinen suomi-ruotsi sanasto hoitotyöhön.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JAG ÄR FÖR DIG Selkokielinen suomi-ruotsi sanasto hoitotyöhön."

Transkriptio

1 JAG ÄR FÖR DIG Selkokielinen suomi-ruotsi sanasto hoitotyöhön. Katja Ranne Leena Rautakorpi Tiina Sainio Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Terveysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja(AMK)

2 1. JOHDANTO 3 2. KIELI JA KULTTUURI Äidinkieli Kulttuurin vaikutus hoitotyöhön 5 3. VÄHEMMISTÖKIELISTEN HOITAMISEN HAASTEET 8 YHTEISKUNNASSA JA HOITOTYÖSSÄ 3.1 Lain hoitotyölle asettamat vaatimukset Terveydenhuollon ammattihenkilöille laissa asetetut vaatimukset Eettinen näkökulma Kielellisten oikeuksien toteutuminen terveydenhuollossa TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveysviestintä Terveyden edistämisen materiaali Dialogisuus TYÖSKENTELYPROSESSIN KUVAUS ARVIOINTI Tavoitteiden toteutuminen Tuotoksista saatu palaute Arviointi terveydenedistämismateriaalin perusteella Prochaskan transteoreettinen muutosvaihemalli Yhteenveto arvioinnista POHDINTA 25 LÄHTEET 28 LIITTEET 34 Liite 1. Sanasto 34 Liite 2. Seinätaulut 59

3 1. JOHDANTO Suomessa asuu äidinkieleltään ruotsinkielisiä (Tilastokeskus 2007), joilla on joilla maamme lainsäädännön mukaan oikeus saada hoitoa omalla äidinkielellään. Kuitenkin he joutuvat usein joutuvat asioimaan suomenkielellä. Työmme tavoitteena oli kehittää uudenlaisia terveyttä edistäviä työmenetelmiä sekä kannustaa hoitoalalla työskenteleviä käyttämään työssään vieraita kieliä. Tavoitteen saavuttamiseksi työstimme sairaalamaailmaan kohdennetun taskukokoisen sanaston sekä seinälle tulostettavat seinätaulut. Työmme pohjana oli Leena Rautakorven ja Kati Åströmin (2007) sairaanhoitajaopinnäytetyönä tekemä työ Jag är här för dig suomiruotsi sanasto dementiaryhmäkotien arkea helpottamaan ja sen työelämästä saama palaute. Sairaalakäyttöön laajennettavaa sanastoa aloimme ideoida kuultuamme yhteistyökumppanimme kautta Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin olevan kiinnostunut oman painoksen ottamisesta. Päädyimme laajentamaan sanastoa suoraan sairaaloista saamamme palautteen perusteella, joiden mukaan sanastoon kaivattiin lisää sanastoa esimerkiksi potilaan vastaanottotilanteiden sekä hoitotoimenpiteiden tekemisen helpottamiseksi, sillä alkuperäisestä sanastosta puuttuivat lähes kaikki sairaalassa päivittäin käytettävät termit ja fraasit. Päätöstämme tuki myös se, että omassa työssämme olimme kohdanneet useita tilanteita, joissa muutamasta yksinkertaisesta ruotsinkielisestä lauseesta, olisi ollut hyötyä niin potilaille kuin hoitajillekin. Sairaalaympäristöön työstetty sanasto syntyi lisäämällä tarvittavat sanat dementiaryhmäkoteihin tehtyyn sanastoon. Haasteelliseksi osuudeksi työssä muodostui aihealueiden rajaaminen, sillä alkuperäisen sanaston pieni koko on käytössä hyväksi todettu. Seinätaulut puolestaan koottiin alkuperäisestä sanastosta lisäten niihin vastaanotto-osio. Taulujen teemat on jaettu sen mukaan, minkälaisissa tiloissa kutakin taulua on tarkoitus käyttää. Keittiö-osiossa käsitellään ruokailuun, ruoka-aikoihin ja ruokiin liittyvää sanastoa ja kylpyhuoneen sanaston sisältö liittyy peseytymiseen.

4 4 Valitsimme sanaston kieleksi on selkokielen. Näin voimme auttaa hoitajaa muistamaan lyhyet ja yksinkertaiset lauseet sekä auttaa potilasta paremmin ymmärtämään hänelle puhuttua kieltä (Rautakorpi & Åström 2007). Koekäytimme seinätaulut kahdessa eri paikassa ja muokkasimme niitä useaan otteeseen. Sairaalakäyttöön laajennetun sanaston laajensimme työelämästä kerättyjen palautteiden ja toiveiden mukaisesti. Työn laajuuden vuoksi näimme järkeväksi verkostoitua kolmen aiheesta innostuneen opiskelijan tiimiksi. Näin saimme molemmat tärkeät tuotteet tehtyä, hyödynnettyä enemmän työelämän asiantuntijuutta erilaisten työkokemusten kautta sekä hyödyntämään valmiita kontaktejamme työelämään. Opinnäytetyön raporttiosuuden perustana on kielen ja kulttuurin merkitys potilaalle ja hoitotyössä. Perehdymme niiden asettamiin haasteisiin sekä hoitohenkilökunnan että yhteiskunnan näkökulmasta. Sivuamme lain asettamia vaatimuksia omakieliselle hoidolle ja perehdymme siihen, miten kielilainsäädäntöä on toteutettu terveyden edistämisen näkökulmaa unohtamatta. Lopuksi esittelemme opinnäytetyöprosessimme kulkua, arviointia ja jatkokehittämishaasteita.

5 5 2. KIELI JA KULTTUURI 2.1. Äidinkieli Yhteyden saaminen toiseen ihmiseen on kielen tärkein tehtävä. Se mahdollistaa tasavertaisen kommunikoinnin ja sen avulla pystymme vaikuttamaan meitä koskeviin asioihin. (Eloniemi-Sulkava, Laaksonen & Rantala 2004, 34.). Äidinkielelle eli ensikielelle altistuminen jättää aivojemme hermosoluille syvimmät muistijäljet, josta johtuen se pysyy parhaiten ihmisen muistissa. Ensikieli omaksutaan, kun muita kieliä ei ole aikaisemmin omaksuttu. Ensikielen omaksuminen on kyseessä myös silloin, kun lapsen vanhemmat puhuvat eri kieliä ja lapsi alkaa omaksua molemmat kielet alusta asti. Seuraavat kielet ovat kommunikaatiokieliä ja ne täyttävät myös vieraan kielen käsitteen. Ne omaksutaan siitä sosiaalisesta ympäristöstä, jossa niitä puhutaan. Vieras kieli voidaan myös määrittää kieleksi, joka opitaan kieltä käyttävän yhteisön mukana. (Aaltonen & Tuomainen 2005, 43; Toivola 2005, ) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin teettämän tutkimuksen mukaan potilaille on tärkeää tai hyvin tärkeää saada puhua lääkäreiden, hoitajien sekä muun sairaalahenkilökunnan kanssa omalla äidinkielellään (Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt 2004). Äidinkielen käyttäminen auttaa merkittävästi jaksamiseen ja identiteetin säilymiseen. Myös omaiset pitävät tärkeänä sitä, että heidän omaisensa saavat omakielistä hoitoa. (Gothoni 2005, 106; Kärkkäinen & Mononen 1999, 107 & 133; Socialstyrelsen 2001.) 2.2 Kulttuurin vaikutus hoitotyöhön Nykypäivän terveydenhuollon asiakkaat tulevat eri kulttuureista ja heillä on erilaiset näkemykset ja odotukset terveydestä ja terveydenhuollosta. Terveydenhuollossa kulttuurinen näkökulma on jäänyt taka-alalle, koska sitä ohjaavat tehokkuus, nopeus ja hinta-laatu suhde. Terveydenhuollon suhde kulttuuriin koskettaa kysymyksiä mitä ihmisenä oleminen, sairaudet ja hoidollinen vuorovaikutus ovat ja miten ne käsitetään.(lehtonen 1998; Kreps 1994, 5.)

6 6 Kulttuurin mukaisen hoitotyön perustajana pidetään Madeleine Leiningeriä luvuilla syntyneen Leiningerin transkulttuurisen teorian keskeinen päämäärä on, että hoitaja ymmärtää eri kulttuureita. Tavoitteena on tehdä kulttuurista perusta, johon hoitotyö pohjautuu. Teoria keskittyy eri kulttuurien vertailevaan tutkimiseen ja analysointiin. Se painottuu hoitamiskäyttäytymiseen sekä hoitotyön arvoihin uskomusten ja käyttäytymismallien osalta. Päämääränä on muodostaa eri kulttuuritaustat huomioivat yhteiset hoitotyön käytännöt. (Leininger 1994, , 416; Leininger 1997; Leininger 2006; Kivinen 2005, 9-10.) (Leininger 1991) Transkulttuurisen hoitotyön teoriaa kuvaa auringonnousu malli. Se symboloi auringon (hoitamisen) nousua. Ympyrän yläosassa kuvataan yhteiskuntarakenteen osatekijöitä ja maailmankatsomuksellisia hoitoon ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä kielen ja ympäristön välityksellä. Nämä tekijät vaikuttavat mallin alempaan puoliskoon sijoitettuihin kansanomaisiin, ammatillisiin ja hoitotyön järjestelmiin. Yhdessä nämä kaikki edustavat kokonaisuutena sitä, mitä kaikkea hoitajien pitää huomioida ymmärtääkseen inhimillistä

7 7 hoitoa ja terveyttä. (Leininger 1994, ; Leininger 1997, Leininger 2006.) Nykyaikaisessa terveydenhuollossa on välttämätöntä kehittää monikulttuurista hoitotyötä kansainvälistymisen myötä. Terveydenhuollossa kansallisuuden lisäksi hoitoon vaikuttavia tekijöitä ovat ikä, sukupuoli, sivistyksellinen tausta sekä ammatti. Nämä voivat toimia kulttuurisena esteenä tehokkaalle kommunikoinnille. Terveydenhuollon ammattilaiset ja heidän asiakkaansa kokevat hoitotyön tilanteet omien, ainutlaatuisten, luonteenpiirteidensä pohjalta, jotka perustuvat heidän henkilökohtaiseen taustaansa. (Kreps 1994, 5-6.) Eri kulttuurien välillä tulkitaan myös tutkimustuloksia eri tavoilla. Länsimainen tapa on byrokraattinen ja teknologiaan perustuva, mikä ei huomioi potilaan omakohtaisia näkemyksiä. Tämä aiheuttaa ristiriitatilanteita ja vastustusta ja on usein vastoin monen asiakkaan näkemyksiä. Hyvinvoinnin kokeminen on erilaista eri kulttuurien välillä. Tärkeä tehtävä kehitettäessä tehokkaita hoitotyön suhteita, on kyky rakentaa silta terveydenhuollon ammattilaisten ja heidän asiakkaiden kulttuurillisten erojen välillä. (Kreps 1994, 9, 25, 38, 96.)

8 8 3. VÄHEMMISTÖKIELISTEN HOITAMISEN HAASTEET YHTEISKUNNASSA JA HOITOTYÖSSÄ Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 maassamme oli äidinkieleltään ruotsinkielisiä yhteensä Eniten ruotsinkielisiä oli yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä (31 466), toiseksi eniten oli vuotiaita (21 624) ja vähiten vuotiaita (15 513). (Tilastokeskus 2007.) Enemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti ruotsinkieleen ja ruotsinkieliseen kulttuuriin. Suomenruotsalaisille on tärkeää, että maamme on virallisesti kaksikielinen ja ruotsinkielen ja kaksikielisyyden häviäminen olisi maallemme vahingollista. Suomenruotsalaiset edellyttävät hyvää kielitaitoa viranomaisilta ja heistä 95% haluaa terveydenhoitonsa ruotsiksi. Osa ruotsinkielisistä ei ole koskaan oppinut suomea hyvin ja tilanne voi pahentua stressaavissa tilanteissa. (Allardt 2000; Björkstrand 2005; Sarvimäki 2003, 83.) 3.1 Lain hoitotyölle asettamat vaatimukset Lain mukaan kuntien vastuulla on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja niitä ohjaa kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki sekä sosiaalihuoltolaki. Näiden mukaan kaksikielisten kuntien ja kuntayhtymien täytyy järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita suomen ja ruotsin kielellä. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluita ohjaa säädetty laki potilaan asemasta ja oikeuksista, jonka mukaan potilaan kulttuuritausta ja kieli tulee huomioida hoito- ja vastaanottotilanteissa. Viranomaisia varten on laadittu kielilaki, joka antaa potilaalle oikeuden käyttää ja tulla kuulluksi suomen tai ruotsin kielellä. Tavoite on, että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Kielilaki sisältää myös potilaan oikeuden käyttää tulkkausta. (Finlex 1972, 1982, 1989, 1993, ; Kauppinen & Niskanen 2004.) Ammattitulkkia tulee aina käyttää kun yhteistä kieltä ei ole riittävästi, jotta sairauteen ja hoitoon liittyvien käsitteiden tulkkaaminen olisi luotettavaa. Tulkkaamisessa ei pidä koskaan käyttää lapsia jo sen takia, että he eivät joudu vastuuseen aikuisten asioista. Tulkkia käytettäessä pitää huolehtia siitä, että vastaanottoaika on riittävän pitkä. Hoito-

9 9 ohjeet tulee aina antaa selkeästi sekä suullisesti että kirjallisesti. (Aalto, Herrala & Tainio, 2007.) Vaikka kielilaki (Finlex 2003) selkeästi antaa potilaalle oikeuden oman kielen käyttämiseen, on mielestämme hämmästyttävää, kuinka vähän tätä lakia sovelletaan käytännössä. Esimerkiksi meiltä ei ole koskaan kysytty työhaastatteluissa kielitaidosta. Käytännön työssä olemme huomanneet, että potilaat usein haluavat pärjätä tilanteissa ilman virallista tulkkia. Hoitajien kokemusten mukaan virallisen tulkin saamista pidetään hankalana (Kuusio 2000; Wathen 2007) eikä monessakaan paikassa ole selkeitä ohjeita koskien tulkin käyttämistä. 3.2 Terveydenhuollon ammattihenkilöille laissa asetetut vaatimukset Terveydenhuollon ammattihenkilöistä laaditun lain (1994) tarkoitus on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua. Lain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä tulee valvoa sosiaali- ja terveysministeriön taholta terveyden- ja sairaanhoidossa ja Terveydenhuollon oikeusturva keskus pitää ammattihenkilöistä rekisteriä sekä ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti heidän toimintaansa. Läänin alueella tätä ohjausta ja valvontaa suorittaa lääninhallitus. (Finlex 1994.) Terveydenhuollon ammattihenkilöiden päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Laki velvoittaa huomioimaan potilaan oikeudet sekä aina auttamaan kiireellisen hoidon tarpeessa olevaa. (Finlex 1994.) Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvoitettu kehittämään ja pitämään yllä ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Työnantajan puolestaan tulee tarjota mahdollisuus hankkia tarvittavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito. (Finlex 1994.)

10 Eettinen näkökulma Sairaanhoitajan eettiset ohjeet (1996) koskettavat sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, kätilön ja ensihoitajan (AMK) tutkinnon suorittaneita. Tarkastelemme eettisiä ohjeita opinnäytetyömme näkökulmasta. Sairaanhoitaja toimii tehtävässään oikeudenmukaisesti riippumatta potilaan kulttuurista, äidinkielestä ja yhteiskunnallisesta asemasta. Hoitajalla on tärkeä tehtävä potilaan omien voimavarojen tukemisessa sekä elämän laadun parantamisessa. Hän kohtaa potilaan arvokkaana ihmisenä luoden hoitokulttuurin, jossa huomioidaan yksilön arvot, vakaumus ja tavat. Sairaanhoitaja kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja järjestää potilaalle mahdollisuuden osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon sekä kuuntelee potilasta ja eläytyy tämän tilanteeseen. Hänen ja potilaan välinen hoitosuhde perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja keskinäiseen luottamukseen. (Sairaanhoitajaliitto 1996.) Koska sairaanhoitaja vastaa henkilökohtaisesti tekemästään hoitotyöstä ja sen laadusta, on hänet velvoitettu ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. Hän toimii yhteistyössä potilaiden omaisten kanssa ja lisää ihmisten kykyjä hoitaa itseään. Sairaanhoitajan työ sisältää kansanvälistä ammatillista tiedon ja taidon vastavuoroista välittämistä sekä osallistumista kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Sairaanhoitajilla on vastuu ihmiskunnan samanarvoisuuden, suvaitsevaisuuden ja yhteisvastuullisuuden edistämisestä. Sairaanhoitajakunta vastaa oman alansa asiantuntijuudesta sekä koulutuksen kehittämisestä. (Sairaanhoitajaliitto 1996.) Kokemuksemme mukaan potilaan voimavarojen tukeminen, oikeudenmukaisuuden tunteen kokeminen sekä elämän laadun parantaminen jäävät vajavaisiksi, jos hoitaja ei tunne potilaan kulttuuri- ja kielitaustaa. Myöskään vuorovaikutus ja luottamus potilaan ja hoitajan välillä ei voi kehittyä normaalisti yhteisen kielen puuttuessa. Kielitaidoton hoitaja ei myöskään selviä kansainvälisen työn tekemisestä ja hänellä ei ole mahdollisuutta käyttää kansanvälisten tutkimusten tuloksia ammattitaitonsa kehittämiseen.

11 Kielellisten oikeuksien toteutuminen terveydenhuollossa Kielellä on sekä kielellinen ulottuvuus että tunneulottuvuus. Siksi on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollossa huomioidaan kielelliset tarpeet ja oikeudet erityisesti tilanteissa, joissa ihminen tuntee olevansa fyysisesti tai psyykkisesti heikoilla, muulla tavalla uhattuna tai toisten armoilla. (Lukkarinen 2001, 11) Eri arvioiden mukaan, kaksikielisten kuntien palvelut toimivat yleisellä tasolla tyydyttävästi sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluissa on kuitenkin nähtävissä alueellisia eroja. Esimerkiksi Turunmaan saaristokunnissa suomen ja ruotsinkieliset palvelut ovat toteutettu hyvin ja Uudellamaalla puolestaan erityisesti ruotsikielisten palveluiden saaminen on sattumanvaraista. Syiksi arvellaan henkilökuntapulaa ja kielitaidon puutetta. Omakielisten palveluiden saatavuutta on myös heikentänyt ruotsinkielisten taipumus olla käyttämättä omaa äidinkieltään. Erikoissairaanhoitoa ja henkilöstön koulutuksen järjestämistä seuraa kielivähemmistön etuja valvova lautakunta. Kuntien lain mukaisista tehtävistä selviytymistä seuraa Sosiaali- ja terveysministeriö, mutta arviointia ei yleensä tehdä kielellisestä näkökulmasta eikä asiakkaan äidinkieltä tilastoida. Tästä syystä kielellisten palveluiden ja henkilökuntaresurssien seuraaminen voi olla hankalaa. (Blom 2005; Oikeusministeriö 2005; Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus 2005.) Puutteellinen suomen kielen taito voi vähentää ruotsinkielisten motivaatiota käyttää terveydenhuoltopalveluita ja siihen kohdistuva luottamus voi heikentyä yhteisen kielen puuttuessa. Potilasohjauksessa ilmenee usein molemminpuolisia ymmärtämisvaikeuksia. Hoitajat eivät aina voi olla varmoja siitä, että asiakas ja hoitaja puhuvat samoista asioista. Vaikka asiakkaat ovat saaneet ohjausta samoihin vaivoihin useampaan kertaan, he tulevat samasta syystä herkästi takaisin koska ohjausta ei ole ymmärretty. Tämä on aiheuttanut useita lääkärikäyntejä ja siten lisännyt myös kustannuksia. Tästä huolimatta hoitotilanteissa käytetty kieli on useimmiten se kieli, mitä hoitohenkilöstö käyttää. Tutkimuksen mukaan Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ruotsinkielisistä asiakkaista 70 prosenttia ei saanut hoitoa omalla äidinkielellään. Koska terveydenhuoltohenkilökunnan työtehtävät jaetaan ensisijaisesti ammattitaidon perusteella, jää kielitaito useimmiten toiselle sijalle eikä henkilökunta huomioi asiakkaan laillista oikeutta saada palvelua omalla kielellään. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on pulaa kielitaitoisesta henkilökunnassa ja se vaikeuttaa ruotsinkielisten palveluiden järjestämistä. (Helsingfors

12 12 och Nylands sjukvårdsdistrikt 2004; Kuusio 2000; Lukkarinen 2001, 1; Meyer-Arnold & Mustajoki 2005; Oikeusministeriö 2005; Wathen 2007.) Hoitohenkilökunnan keskinäisen viestinnän kannalta tärkeää on potilasasiakirjoissa käytetty kieli. Potilaalla on oikeus saada suullisesti ja kirjallisesti tietoa omasta terveydentilastaan omalla kielellään, mutta tutkimuksen mukaan Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella epikriisin saaminen omalla kielellä ei ole läheskään aina mahdollista eikä esitteet, hoito-ohjeet ja lomakkeet ole saatavilla kuin suomeksi. Myös ulkomaalaistaustainen hoitohenkilöstö asettaa omat haasteensa terveydenhuoltopalveluiden järjestämiseksi, koska heistä monella on puutteellinen suomen sekä ruotsin kielen taito. Yhteisen kielen puuttuminen laskee terveydenhoidon laatua ja vähentää hoitoon sitoutumista, koska tällöin on vaara, että hoito-ohjeet ja terveiden elämäntapojen merkitys jäävät ymmärtämättä. (Dreger & Trembeck 2002; Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt 2004; Lukkarinen 2001, 21; Mullins, Blatt, Grarayor, Confidence, Hui-Wen & Baquet 2005; Oikeusministeriö 2005.) Kielikysymysten merkitys korostuu etenkin silloin, kun potilas on ympärivuorokautisessa hoidossa. Henkilökunnan ja asiakkaan väliset kielivaikeudet voivat aiheuttaa ärtyneisyyttä, aggressiivisuutta sekä lisätä syrjäytymisen riskiä etenkin silloin, kun potilas on dementoitunut. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan, kielitaidon puute saattaa johtaa jopa väärän diagnoosiin. (Ekman 1993; Laine 2002.)

13 13 4. TERVEYDEN EDISTÄMINEN Maailman terveysjärjestön (WHO 2008) ensimmäisessä kansainvälisessä terveyden edistämisen konferenssissa Ottawassa 1986 luotiin nykyisen terveyden edistämisen perusteet, jotka kirjattiin Ottawan asiakirjaan. Siinä määriteltiin terveyden edistäminen toiminnaksi, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia terveytensä hallintaan ja sen parantamiseen. Vuoden 1997 kokouksessa Jakartassa tarkasteltiin terveyden edistämisen saavutuksia ja 2000-luvun haasteita. Terveyden edistämisen avaintehtäviksi 2000-luvulle määriteltiin terveyden sosiaalisen vastuun edistäminen, terveyteen panostamisen lisääminen, terveyden hyväksi tehtävän yhteistyön lujittaminen ja laajentaminen, yhteisön toimintakyvyn lisääminen ja yksilön vahvistaminen sekä terveyden edistämisen perusrakenteiden varmistaminen erityisesti painottamalla elämisen areenoita kuten kotia, koulua ja työpaikkaa terveyttä edistävän toiminnan kenttinä. Vuoden 2006 alussa voimaan tulleessa kansanterveyslain uudistuksessa (2005/928) säädetään terveyden edistämisestä osana kansanterveystyötä (1 ). Lain mukaan kansanterveystyön tehtäviä (4 ) ovat väestön terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden seuranta, huolehtiminen terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa ja yhteistyö terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. (Finlex 2008.) Suomessa kansalliset terveyspoliittiset tavoitteet on linjattu valtioneuvoston vuonna 2001 hyväksymässä Terveys kansanterveysohjelmassa. Ohjelman päätavoitteet ovat terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 4). Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes on vastannut terveyden edistämisen laatusuosituksen valmistelusta. Laatusuosituksen tehtävänä on auttaa kuntia ja kuntayhtymiä tehokkaiden toimintakäytäntöjen kehittämisessä, suunnittelussa ja toiminnan arvioinnissa. Laatusuositukset toimivat kuntajohdon terveyden edistämisen suunnittelun ja arvioinnin perusteina. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 19.) Kuntien toiminnassa tämä merkitsee terveyden edistämisen hyväksymistä kuntapolitiikan toimintalinjaksi, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa toiminnoissa,

14 14 kaikilla toimialoilla. Terveyden edistäminen ei näin ollen tarkoita jotain tiettyjä yksittäisiä tehtäviä, vaan kaikkia toimintoja läpileikkaavaa tavoitetta lisätä väestön terveyttä, ehkäistä sairauksia ja vähentää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Käytännössä se tarkoittaa sitoutumista, joka vahvistetaan kuntastrategiassa ja kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa, jossa terveyden edistämisen mitattavissa olevat tavoitteet hyväksytään koko kunnan tehtäväksi.(sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 14.) Käsitteenä terveyden edistäminen on monimuotoinen, sillä se on yksi keino terveyden ja hyvinvoinnin saavuttamisessa. Terveys mielletään terveyden edistämisen määritelmissä kokonaisvaltaiseksi hyvinvoinniksi, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Terveyden edistäminen on terveyteen sijoittamista, tietoista voimavarojen kohdentamista sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttamista. Terveyden edistäminen tulisi nähdä arvoihin perustuvana tavoitteellisena ja välineellisenä toimintana terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. (Savola, Koskinen- Ollonqvist 2005, 8, 24; Karjalainen, Koskinen-Ollonqvist & Pelto-Huikko 2006.) Terveyden edistämisen tarkoituksena on edistää positiivista terveyttä ja ehkäistä sairautta terveyskasvatuksen, ennaltaehkäisyn ja terveyden suojelun avulla. Terveyden edistäminen on laajempi käsite kuin aikaisemmin käytetty ennalta ehkäisevä hoito. Terveyskasvatuksella tarkoitetaan terveystiedon ja -taitojen kehittämistä sekä yksilö-, ryhmäettä yhteiskunnan tasolla. Sen avulla voidaan kasvattaa yksilön itsetuntoa, mikä auttaa häntä käyttämään voimavarojaan ja pysymään terveystavoitteissaan. Terveyden suojelulla halutaan vaikuttaa ympäristöön siten, että terveellisistä vaihtoehdoista tulee toivottuja vaihtoehtoja. Sairauksien ennaltaehkäisyyn kuuluvat sekä yksilöön että yhteisöön kohdistuvat ehkäisevät toimenpiteet. (Downie, Fyfe & Tannahill 1992; Rouvinen-Wilenius 2008, 4-7.) Tehokas terveydenedistäminen alkaa sillä, että ymmärtää kulttuurien vaikutukset terveysuskomuksiin ja hoitomenetelmiin (Kreps 1994, 96). 4.1 Terveysviestintä Kulttuurit eivät voineet kehittyä eikä laajentua ilman viestintää (McQuail s 2000,93). Terveysviestintä on terveyteen tavalla tai toisella liittyvää viestintää. Terveysviestintä

15 15 on väline terveyden edistämisessä tai terveydenhuollon toiminnasta tiedottamisessa. Se voi näyttäytyä terveydenhuollon vuorovaikutusprosesseissa tai kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa prosesseissa. Terveysviestinnän tavoitteena ei ole pelkästään tiedon levittäminen vaan tavoitteena on myös terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen sekä hoito. (Wiio & Puska 1993, 16; Torkkola 2002, ) Terveysviestintää koskettavat yleiset viestinnän periaatteet, joille on ominaista arvolataus sekä tavoitteellisuus. Se on keskeisin keino, jolla välitetään yleisölle terveystietoa ja pidetään yllä julkista keskustelua terveyskysymyksistä. Välineinä voidaan käyttää kaikkia joukkoviestinnän muotoja. Terveysviestinnän tavoitteellisuus jättää esimerkiksi lehtikirjoittelun terveysviestinnän käsitteen ulkopuolelle. (Torkkola 2007, 6; Torkkola 2002,5.) Viestintää ei ole ilman sisältöä eikä sisältöä ilman osaajia. Viestinnän vaikuttavuuden kannalta perusterveydenhuollon potilaita ja asiakkaita kohtaavat hoitajat ovat tärkeimpiä terveysviestijöitä. Onnistunut viestintä lähtee tutkijoista ja asiantuntijoista. Heidän lähellään on myös viestinnän ammattilaisten paikka. Oman haasteensa viestintään tuo se, että sen toivotaan olevan vuorovaikutteista, jossa asiantuntijoilla on keskeisin rooli. Käytännössä tämä tarkoittaa vuoropuhelua hoitajien kanssa tuottamalla ja tarjoamalla parasta mahdollista tietoa jokapäiväiseen työhön suomalaisten terveyden edistämiseksi ja suojelemiseksi. (Huovinen 2008.) Terveysviestinnän käsitteiden suppeus on johtanut terveysviestinnän uudempaan määrittelyyn. Kulttuurisesta näkökulmasta katsottuna terveysviestintä on terveyteen ja sairauteen sekä niiden tutkimiseen ja hoitoon liittyvää viestintää kaikilla viestinnän alueilla eli keskinäis- ja kohde- ja joukkoviestinnässä. Sisällöllisesti terveysviestintä voi perustua tietoon, tunteeseen tai kokemukseen. Terveysviestintä on siis myös terveyksiä ja sairauksia tuottava yhteiskunnallinen ja kulttuurinen käytäntö. (Torkkola 2007, 3.) Terveysviestinnän eettinen kulmakivi on viestinnän oikeellisuus, terveysviestinnän tulee pohjautua tosiasioihin. Wiio ja Puska (1993) asettavat terveysviestinnän eettisiksi lähtökohdiksi kolme seikkaa: oikean ja hyödyllisen tiedon antaminen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden.

16 Terveyden edistämisen materiaali Terveyttä edistävää aineistoa tuotetaan hyvin monilla eri tahoilla ja sitä ei voi rajata vain terveyssektorin tuottamiin aineistoihin. Terveyden edistäminen on esillä yhteiskunnassamme enemmän kuin koskaan aiemmin ja terveyden edistämisen politiikkaohjelma mahdollistaa aiempaa paremmat edellytykset terveyden edistämiseen. Vuosittaiset terveyspoliittiset painoalueet vaikuttavat siihen, millaisia terveyden edistämisen ohjelmia tuetaan, ja siksi myös aineistojen aiheet vaihtelevat. (Rouvinen-Wilenius 2008, 3.) Hyvällä terveysaineistolla on konkreettinen terveystavoite. Aineistolle asetettava tavoite ohjaa sisällön muodostumista ja tarkentaa sitä. Hyvästä aineistosta lukija hahmottaa helposti, mihin terveysasiaan tai ongelmaan aineisto liittyy ja ymmärtää, mihin aineistolla pyritään. (Koskinen Ollonqvist ym. 2001, ) Terveysaineiston sisältämän tiedon tulee olla objektiivista, virheetöntä ja ajan tasalla olevaa. Lukijan on voitava luottaa siihen, että aineistossa oleva tieto perustuu tutkittuun tietoon. Toisaalta kokemuksellista tietoa sisältävät aineistot voivat vahvistaa tutkimustietoon perustuvien aineistojen sanomaa. Aineistosta tulee näkyä tekijöiden perehtyneisyys käsiteltävään asiaan. (Koskinen Ollonqvist ym. 2001, ) Terveyden edistämisellä voidaan tukea esimerkiksi yksilön/yhteisön yksittäisten terveystottumusten muutospyrkimyksiä tuloksellisesti. Muutoksen ja mahdollisuuksien luomisen lisäksi terveyden edistämisen tehtävänä on terveyttä suojaavien ja vahvistavien tekijöiden ylläpito jo saavutetulla tasolla. Myös tätä ulottuvuutta voidaan tukea terveysaineistojen avulla. On tärkeää ymmärtää erilaisia terveyttä tuottavia ja terveysvoimavaroja vahvistavia vaikutusmekanismeja, joita kannattaa vaalia ja vahvistaa. Terveyttä edistävä aineisto voi pyrkiä muutokseen tai muutoshalukkuuden synnyttämiseen, mahdollisuuksien luomiseen tai niistä kertomiseen. Tavoitteena voi olla myös terveyttä ylläpitävien elementtien tukeminen kohderyhmässä. (Rouvinen-Wilenius 2008, 3, 7.) Yleisenä terveysaineiston tavoitteena voidaan pitää sitä, että aineisto vastaa tavoitellun kohderyhmän sen hetkisiä tarpeita. Tilanteesta riippuen, voidaan tarjota joko voimavaroja tukevia elementtejä tai kohdentaa niitä yksittäiseen ongelmaan liittyviin tarpeisiin. Terveyttä edistävä aineisto tukee yksilöitä ja ryhmiä oman ja yhteisön terveyden kannal-

17 17 ta myönteiseen käyttäytymiseen. Monipuolinen, terveyden edistämisen laajan näkökulman mukainen, aineisto koskettaa kaikkea ihmisen hyvinvointia, elämää ja päätöksiä käsitteleviä tekijöitä. Terveyden edistämiseen sisältyy aina voimavaralähtöinen lähestymistapa. (Rouvinen-Wilenius 2008, 6.) Terveysaineistossa asiat kannattaa esittää lyhyesti ja ytimekkäästi ja kaikki asiaan kuulumaton kannattaa jättää pois. Tärkeintä on tarjota materiaalissa se tieto, joka sillä hetkellä on vastaanottajalle olennaisinta. (Koskinen Ollonqvist ym. 2001,11-12.) Terveyttä edistävän aineiston laatuun panostamalla tuetaan ja ylläpidetään yksilöiden omavoimaistumista ja terveyttä. Kaikessa terveyteen tähtäävässä aineistossa tulisi taustalla olla käsitys terveyden edistämisestä, sen arvopohjasta ja tavoitteen kannalta merkityksellisten teorioiden soveltuvuudesta. Toimintaympäristön muutokset ja näkemys terveyden edistämisestä ovat luoneet tarpeita kehittää arviointikriteereitä siten, että ne vastaisivat toimintaympäristöstä nouseviin tarpeisiin ja tämänhetkiseen arvomaailmaan. (Rouvinen-Wilenius 2008,5.) 4.3 Dialogisuus Pelkkä tiedon antaminen asiakkaalle ei riitä vahvistamaan asiakkaan terveysosaamista, vaan tueksi tarvitaan riittävää, yksilöllistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutus vaikuttaa sairauksista paranemiseen sekä sairauksien ennalta ehkäisyyn. Parhaimmillaan ohjaus on dialogista, hoitajan ja asiakkaan tasavertaista vuoropuhelua, jossa sekä asiakas että hoitaja voivat kysymyksillään arvioida tilannetta ja erilaisia terveyteen liittyviä tekijöitä (Hakulinen, Hirvonen, Koponen, Pietilä, Salminen & Sirola 2002, 219, 221; Liimatainen 2004, 22; Lehtonen 1998.) Dialogi pitää sisällään kolme asiaa: kontrolli, luottamus ja intimiteetti. Kontrollia mitataan puheen voimakkuudella ja sillä, miten toisen osapuolen hallitseva asema vaikuttaa dialogiin. Luottamus, joka vaikuttaa terveyteen, merkitsee sitä, että molemmat ovat luottavaisia ja luottamalla ihmiset myöntävät olevansa riippuvaisia toisistaan ja uskovat, ettei heidän luottamustaan käytetä hyväksi. Intimiteetti puolestaan kertoo siitä, kuinka

18 18 usein dialogin toinen osapuoli käyttää toista vahvistaakseen tunteitaan. (Kreps 1994, 47; Lehtonen 1998.) Ilman yhteistä kieltä dialogisuus jää laimeaksi tai yksisuuntaiseksi ohjeiden antamiseksi. Silti on tärkeää, että asiakas saa ohjausta omalla äidinkielellään, koska silloin edellytykset ovat paremmat siihen, että asiakas ymmärtää saadut ohjeet. Yksinkertaisimmillaan se voi olla hätääntyneen potilaan rauhoittamista muutamalla helpolla lauseella tai suunnitellun tutkimuksen onnistuminen. Myös normaalisti kaksikielinen voi kokea turvattomuutta, jos ei tule ymmärretyksi tai ei itse ymmärrä toisia (Språkbarometern 2004; Mustajoki & Meyer-Arnold 2005.) Kieli on osa identiteettiä, jonka vuoksi se antaa turvallisuuden tunnetta. (Vairinen 2004, 1; Schulman-Reimavuo 1996, 15.)

19 19 5. TYÖSKENTELYPROSESSIN KUVAUS Opinnäytetyömme työstäminen alkoi keväällä 2008 opinnäytetyöohjauksella. Samana syksynä terveydenhoitajan viiden opintopisteen laajuinen opinnäytetyö alkoi tuntua liian laajalta yhden henkilön työstettäväksi, joten päätimme verkostoitua kolmen opiskelijan tiimiksi. Syksyllä esittelimme työmme opettajille ja muille opiskelijoille opinnäytetyön ideointiseminaarissa. Aluksi tiimin jäsenet perehtyivät työn perustana olleeseen opinnäytetyöhön sekä muuhun aiheeseen liittyvään materiaaliin kuten kirjallisuuteen ja aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Käytimme suunnittelun, tavoitteiden ja tarpeellisuuden perusteluiden laatimisessa apuna sairaanhoitajan opinnäytetöistämme saamaamme palautetta ja arviointia. Jatkoimme yhteistyötä Folktingetin kanssa sekä käynnistimme yhteistyön Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Teimme Folktingetin kanssa yhteistyösopimuksen, jolla annoimme sanaston julkaisuluvan Folktingetin lisäksi kaikille Suomessa toimiville sairaanhoitopiireille. Sovimme myös, että koulumme sekä sanaston tekijöiden nimet tulee olla näkyvillä kaikissa työstä otetuissa painoksissa. Koska aikataulu oli tiukka, teimme selkeän työnjaon ja etenimme välitavoittein. Pidimme suunnittelukokouksia koululla sekä internetin välityksellä. Kävimme paljon keskustelua sanaston sekä teoriaosuuden sisällöstä sekä aiheiden rajaamisesta. Mietimme eri näkökulmia työtä ohjaavan opettajan ohjausta hyödyntäen. Työstimme seinätauluja, sanastoa ja teoreettista viitekehystä rinnakkain. Työskentelyprosessin alkuvaiheessa käynnistimme seinätaulujen koekäytön Herttoniemen sairaalassa. Ne olivat kahden viikon ajan koekäytössä sairaalan vuodeosastolla. Seinätauluissa oli arkipäivän sanastoon kuuluvia sanoja luokiteltuina päivittäisten toimintojen alle, esimerkiksi aamutoimiin ja nukkumaan menoon liittyen. Seinätaulut oli sijoitettu harkitusti henkilökunnan toiveiden mukaisesti lähelle toimintapaikkoja. Ruokailuun liittyvät seinätaulut olivat ruokalistan vieressä ja vaatteisiin liittyvät seinätaulut vaatekaapin ovessa. Kylpemiseen ja pesemiseen liittyvät seinätaulut puolestaan olivat sijoitettu kylpyhuoneeseen. Potilaan vastaanottamiseen liittyviä sanoja ja sanontoja koekäytimme vastaavalla tavalla Meilahden päivystyksessä sekä Virkkalan terveysase-

20 20 malla. Tarkoitus oli, että sanat ovat jatkuvasti hoitajan saatavilla, jolloin kynnys niitä käyttää madaltuu ja jopa poistuu. Seinätauluihin teimme tiukkaa rajausta sen vuoksi, että hoitajan olisi helppo oppia usein toistuvat tilanteet ja sitä kautta laajentaa sanavarastoaan sekä soveltaa oppimaansa muihinkin tilanteisiin. Seinätaulut julkaistaan Folktingetin internetsivuilla sekä mahdollisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin intranetissa. Varsinaista sairaalasanastoa työstimme laajentamalla dementiaryhmäkoteihin kohdennettua sanastoa ensin omien kokemustemme kautta ja myöhemmin tekemällä tutustumiskäyntejä. Rohkeasti kysyimme eri alojen hoitohenkilökunnalta mielipiteitä ja kiinnostusta produktioon osallistumisesta. Kävimme henkilökohtaisesti jokaisessa koekäyttöpaikassa, vietimme muun muassa päivän Meilahden päivystyksessä sekä vierailimme lastenklinikan infektio-osastolla. Ideoita sanaston laajentamiseksi saimme myös neurologiselta osastolta, kotisairaalasta ja sairaalan vuodeosastolta. Avohoidon puolelta ideoita saimme terveysasemalta sekä ruotsinkielisestä dementiaryhmäkodista. Näistä vierailuista syntyneiden kontaktien kautta saimme luetettua tekstimme useammalla kohderyhmään kuuluvilla sekä muokattua tekstiä siitä nousseiden ajatusten ja kysymysten avulla. Saimme opinnäytetyön kokonaisuudessaan valmiiksi juuri ennen seminaaria, jossa esittelimme työmme muille opiskelijoille sekä opettajille. Osallistuimme esitysvuorossa olevien opiskelijoiden kanssa käytävään dialogiin sekä ryhmäkeskusteluun. Toimitimme sanastot ja seinätaulut Folktingetille, joka vastaa kieliasun tarkistuksesta, taittamisesta sekä ensimmäisen painoksen kustannuksista. Ensimmäisen painoksen julkaisemistilaisuus on vielä tämän vuoden puolella, jolloin myös seinätaulut julkaistaan. Sanaston toisen painoksen kustannuksista vastaa Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, joka painattaa sanaston työntekijöilleen. Tämän painoksen aikataulu on vielä avoinna.

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Sisko Mällinen, FT

Sisko Mällinen, FT 20.9.2012 Sisko Mällinen, FT Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle Päätoteuttajana on Turun yliopisto Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 103 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA HOITOHENKILÖKUNNAN VAIHDOSTA RUOTSIN JA SUOMEN KESKEN Terke 2010-497 Esityslistan asia TJA/13 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA Preventiimi on valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Preventiimi kehittää nuorisoalan

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot