Itävalta, Suomi ja Ruotsi: 20 vuotta EU:ssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itävalta, Suomi ja Ruotsi: 20 vuotta EU:ssa"

Transkriptio

1 Flash Eurobarometri 407 Itävalta, Suomi ja Ruotsi: 20 vuotta EU:ssa RAPORTTI Kenttätyön ajankohta: marraskuu-joulukuu 2014 Julkaisu: tammikuu 2015 Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima. Raportti ei edusta Euroopan komission mielipidettä. Raportissa mahdollisesti ilmenevät mielipiteet ovat yksinomaan raportin kirjoittajan tulkintoja. Flash Eurobarometri TNS Political & Social

2 Flash Eurobarometri 407 Itävalta, Suomi ja Ruotsi: 20 vuotta EU:ssa Toteuttanut TNS Political & Social Euroopan komission viestinnän pääosaston toimeksiannosta Koordinoinut Euroopan komission viestinnän pääosasto (strategian ja viestintätoimien yksikkö)

3 SISÄLLYS JOHDANTO... 2 YHTEENVETO... 3 I. YLEISET EU:TA KOSKEVAT KÄSITYKSET Mitä kansalaisille tulee mieleen, kun he ajattelevat Eurooppaa Eurooppaa ja Euroopan unionia koskevat mielipiteet Eurooppalaista identiteettiä koskevat asenteet Euroopan unionia koskevat tunteet Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö Kolmen jäsenvaltion vastaajien näkemykset jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiiviydestä 24 II. EU JÄSENYYDEN VAIKUTUS ITÄVALTAAN, SUOMEEN JA RUOTSIIN Käsitykset EU jäsenyyden vaikutuksista Itävallassa Käsitykset EU jäsenyyden vaikutuksista Suomessa Käsitykset EU jäsenyyden vaikutuksista Ruotsissa III. UUDEN EUROOPAN KOMISSION PRIORITEETIT Itävalta: uuden Euroopan komission prioriteetit Suomi: uuden Euroopan komission prioriteetit Ruotsi: uuden Euroopan komission prioriteetit IV. MAAKOHTAISET KYSYMYKSET Unohtumattomin Itävallan EU jäsenyyteen liittyvä tapahtuma Suomen sananvalta EU päätöksenteossa EU jäsenyyden vaikutus kansalaisten arkielämään Ruotsissa LIITTEET Tekniset tiedot Kysymyslomake Taulukot 1

4 JOHDANTO Suomi, Itävalta ja Ruotsi liittyivät Euroopan unioniin neljännellä laajentumiskierroksella 1. tammikuuta Jäsenvaltioiden kokonaismäärä kasvoi tuolloin viiteentoista. Kyseessä oli EU:n ensimmäinen laajentuminen sitten kylmän sodan päättymisen. Tämä tutkimus toteutettiin, jotta ymmärrettäisiin näissä kolmessa maassa asuvien käsityksiä Euroopan unionista ja EU-jäsenyyden vaikutuksista 20 vuotta liittymisen jälkeen. Kysymyksillä kartoitettiin Euroopan herättämiä mielleyhtymiä, tunnetta eurooppalaisesta identiteetistä, EU-jäsenyyden vaikutuksia elämään omassa maassa ja mielipiteitä uuden Euroopan komission prioriteeteista. Lisäksi kaikissa kolmessa jäsenvaltiossa esitettiin yksi maakohtainen kysymys. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasivat TNS Political & Socialin verkostot Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa 24. marraskuuta ja 3. joulukuuta 2014 välisenä aikana. Euroopan komission viestinnän pääosaston toimeksiannosta tehdyssä tutkimuksessa haastateltiin verkon kautta 1 noin 3 000:a eri sosiaalisiin ja väestötieteellisiin ryhmiin kuuluvaa henkilöä, kaikkia heidän omalla äidinkielellään. Tutkimusmenetelmänä käytettiin viestinnän pääosaston (strategian ja viestintätoimien yksikön) toteuttamista eurobarometreistä tuttua menetelmää 2. Tekninen huomautus TNS Political & Socialin verkostojen haastattelutavoista on tämän raportin liitteenä. Lisäksi liitteenä on tietoa haastattelumenetelmistä ja luottamusväleistä 3. * * * * * Tahdomme kiittää kaikkia tähän tutkimukseen Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa osallistuneita. Ilman heidän aktiivista panostaan tämän tutkimuksen tekeminen ei olisi ollut mahdollista. 1 Tämän tai muiden vastaavien verkkotutkimusten tuloksia ei voi pitää täysin väestöä edustavina, koska tutkimukseen osallistui sekä Itävallassa, Suomessa että Ruotsissa vain Internetiä käyttäviä henkilöitä Tulostaulukot ovat raportin liitteenä. Taulukoissa näkyvät kokonaisprosentit saattavat ylittää sata prosenttia tapauksissa, joissa vastaajilla on ollut mahdollisuus antaa samaan kysymykseen useita vastauksia. 2

5 YHTEENVETO Kun vastaajilta kysyttiin, mitä heille tulee mieleen Euroopasta, EU ja euro saivat eniten mainintoja. Myös rauha ja vapaus sekä niitä korostavat yhtenäisyys, maanosa, yhteisö ja avoimet rajat mainittiin usein kaikissa kolmessa maassa. Tunne eurooppalaisesta identiteetistä oli vahva. Kaiken kaikkiaan melkein yhdeksän vastaajaa kymmenestä (87 %) ilmoitti tuntevansa itsensä eurooppalaiseksi, ja yksittäisten maiden tulokset olivat samansuuntaisia. Suurimmalla osalla vastaajista (62 %) oli myönteisiä tunteita EU:ta kohtaan. Prosenttiosuudet olivat suunnilleen samoja kaikissa kolmessa maassa. Erittäin myönteisiä tunteita oli vain noin joka kymmenennellä, mutta vähintään puolet koki EU:ta kohtaan melko myönteisiä tunteita. Noin neljä vastaajaa kymmenestä (41 %) piti EU-jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sopivan tiiviinä, ja samansuuntainen osuus (36 %) sanoi, että yhteistyön pitäisi olla tiiviimpää. Viimeksi mainittu näkemys oli vallalla erityisesti Itävallassa, jossa noin puolet vastaajista (49 %) haluaisi tiivistää yhteistyötä. Liikkumisvapautta ja kuluttajatuotteiden valikoimaa pidettiin EU-jäsenyyden myönteisimpinä puolina kaikissa kolmessa maassa. Yli seitsemän vastaajaa kymmenestä sanoi EU-jäsenyyden vaikuttaneen myönteisesti opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuuteen (76 %) sekä kuluttajatuotteiden valikoimaan (73 %). Enemmistön kielteisiksi nimeämät vaikutukset liittyivät taloustilanteeseen (56 %) ja sosiaaliseen hyvinvointiin (57 %). Uuden Euroopan komission tärkeimmäksi prioriteetiksi nousi työllisyys. Sen mainitsi puolet (50 %) kaikista vastaajista. Sitä korostettiin erityisesti Suomessa, jossa yli kuusi vastaajaa kymmenestä (63 %) piti sitä tärkeänä prioriteettina. Muita usein mainittuja asioita prioriteettilistalla olivat talouskasvu, maahanmuutto ja ympäristö. Itävallassa noin yhdeksän vastaajaa kymmenestä (91 %) muisti 20 EUjäsenyysvuoden ajalta parhaiten euron käyttöönoton. Suomessa kolmannes vastaajista (34 %) oli sitä mieltä, että Suomella on sananvaltaa EU-päätöksenteossa. Noin puolet (51 %) oli väittämästä melko eri mieltä ja 15 % täysin eri mieltä. Ruotsissa 44 % vastaajista piti 20 EU-jäsenyysvuoden vaikutusta arkielämäänsä neutraalina. Ne joiden mielestä jäsenyydellä on ollut jotain vaikutusta, kokevat vaikutukset useammin myönteisinä (35 %) kuin kielteisinä (21 %). 3

6 I. YLEISET EU:TA KOSKEVAT KÄSITYKSET 1. Mitä kansalaisille tulee mieleen, kun he ajattelevat Eurooppaa - Eurooppaan yhdistetään spontaanisti ensisijaisesti EU ja euro - Haastattelun aluksi vastaajia pyydettiin kertomaan, mitkä kaksi sanaa heille tulevat ensimmäisinä mieleen, kun he ajattelevat Eurooppaa 4. Kysymys oli tarkoituksella avoin, koska sillä tahdottiin kartoittaa itävaltalaisten, suomalaisten ja ruotsalaisten vastaajien ensimmäisiä spontaaneja mielleyhtymiä. Tulokset on esitetty alla sanapilvinä. Kunkin sanan suhteellinen koko vastaa sitä, kuinka moni vastaaja yhdisti spontaanisti kyseisen sanan Eurooppaan. Itävallassa Eurooppaan liitettiin useimmiten Euroopan unioni (EU). Kuten ennalta saattoi arvata, tässä euroalueen maassa myös euro mainittiin usein. Lisäksi Eurooppaan yhdistettiin usein avoimet rajat, joka viittaa eurooppalaisten mahdollisuuteen matkustaa, opiskella ja työskennellä kaikissa jäsenvaltioissa. Myös rauha ja siihen liittyvät asiat, kuten yhteisö, maanosa ja yhtenäisyys erottuvat joukosta. Itävallassa tutkimukseen osallistuneiden vastauksissa mainittiin myös Bryssel, joka on viittaus Euroopan unionin poliittiseen ja hallinnolliseen keskukseen Belgian pääkaupungissa. 4 Q1 Mitkä kaksi sanaa tai asiaa tulevat ensimmäisinä mieleenne, kun ajattelette Eurooppaa? (AVOIN KYSYMYS) 4

7 Suomessa spontaanit mielleyhtymät olivat monelta osin samanlaisia kuin Itävallassa. Ensisijaisen mielleyhtymän, Euroopan unionin (EU) lisäksi myös euro mainittiin usein ei kuitenkaan yhtä usein kuin Itävallassa. Yhtenäisyys ja maanosa saivat runsaasti mainintoja. Kiinnostava yksityiskohta on se, että maiden nimissä korostuivat Suomen lisäksi Saksa ja Ranska. Suomessa vastaajat yhdistivät Eurooppaan myös kulttuurin, matkustamisen ja vapauden. 5

8 Ruotsissa Euroopan herättämät mielleyhtymät olivat jokseenkin erilaisia kuin kahdessa edellä mainitussa jäsenvaltiossa. Ensinnäkin mielleyhtymä Euroopan unioniin (EU) oli vielä selkeämpi. Euro mainittiin harvemmin, mutta se ei ollut yllätys, koska Ruotsi ei kuulu euroalueeseen. Eurooppa liitettiin muihin kahteen maahan verrattuna huomattavasti useammin myös lomaan. Itävallassa ja Suomessa kyseistä sanaa ei mainittu miltei lainkaan. Yhteenkuuluvuutta ilmaisevat yhteisö ja maanosamme mainittiin usein, samoin kuin Itävallassa. Myös rauha, yhdistynyt ja monikulttuurisuus erottuivat tärkeimpien mielleyhtymien joukossa. Kriisi ja maahanmuutto mainittiin Ruotsissa paljon useammin kuin Itävallassa ja Suomessa. 6

9 2. Eurooppaa ja Euroopan unionia koskevat mielipiteet 2.1. Eurooppalaista identiteettiä koskevat asenteet - Eurooppalainen identiteetti on vahva kaikissa kolmessa jäsenvaltiossa - Vastaajilta Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa kysyttiin, ovatko he samaa vai eri mieltä kolmesta eurooppalaiseen identiteettiin liittyvästä väittämästä: tuntevatko he olevansa lähempänä eurooppalaisia kuin muiden maanosien ihmisiä, onko eurooppalaisilla paljon yhteistä keskenään ja tuntevatko he itsensä eurooppalaisiksi 5. Kaikissa kolmessa jäsenvaltiossa selvä enemmistö (87 %) tunsi itsensä eurooppalaiseksi: 51 % oli kyseisestä väittämästä täysin samaa mieltä ja 36 % melko samaa mieltä. Tästä väittämästä oltiin yksimielisimpiä kaikissa kolmessa jäsenvaltiossa. 13 % vastaajista ei sitä vastoin tunne itseään eurooppalaiseksi: 9 % oli väittämästä melko eri mieltä ja 4 % täysin eri mieltä. Noin kolme neljäsosaa (74 %) kaikista kolmen jäsenvaltion vastaajista oli sitä mieltä, että eurooppalaisilla on paljon yhteistä keskenään. Suhteellisen pieni osa (16 %) oli väittämästä täysin samaa mieltä, mutta melko samaa mieltä olevia oli 58 prosenttia. Reilu neljännes (26 %) oli väittämästä eri mieltä näistä 22 % melko eri mieltä ja 4 % täysin eri mieltä. Noin seitsemän vastaajaa kymmenestä (71 %) tunsi olevansa lähempänä eurooppalaisia kuin muiden maanosien ihmisiä. Kolme kymmenestä (30 %) oli tästä täysin samaa mieltä ja 41 % melko samaa mieltä. Toisaalta 20 prosenttia kaikista kolmen jäsenvaltion vastaajista oli väittämästä melko eri mieltä ja lähes joka kymmenes (9 %) täysin eri mieltä. 5 Q2 Oletteko seuraavista väittämistä samaa vai eri mieltä? (YKSI VASTAUS RIVIÄ KOHDEN): Täysin samaa mieltä / Melko samaa mieltä / Melko eri mieltä / Täysin eri mieltä / EOS: Tunnette olevanne lähempänä eurooppalaisia kuin muiden maanosien ihmisiä; Eurooppalaisilla on paljon yhteistä keskenään; Tunnette itsenne eurooppalaiseksi 7

10 Alla olevasta taulukosta näkyy, että kaiken kaikkiaan näissä kolmessa jäsenvaltiossa miehet sanoivat naisia useammin tuntevansa suurempaa yhteyttä eurooppalaisiin kuin muiden maanosien ihmisiin (yhteensä samaa mieltä 74 % vs. 67 %). Samoin vanhemmat vastaajat olivat väittämästä muita ikäryhmiä useammin samaa mieltä. 20- vuotiaana tai sitä vanhempana opiskelunsa päättäneet olivat väittämästä useammin samaa mieltä kuin 15-vuotiaana tai sitä nuorempana koulunkäyntinsä lopettaneet (75 % vs. 65 %). Yksimielisyys oli oletetusti suurempaa niiden joukossa, joilla on myönteisiä tunteita EU:ta kohtaan kuin niillä, joissa EU herättää kielteisiä tunteita (77 % vs. 60 %). Q2.1 Oletteko seuraavista väittämistä samaa vai eri mieltä? Tunnette olevanne lähempänä eurooppalaisia kuin muiden maanosien ihmisiä 'Samaa mieltä' 'Eri mieltä' 71% 29% Vastaajan sukupuoli Mies 74% 26% Nainen 67% 33% Ikä % 35% % 35% % 31% % 22% Koulutus 15 vuotta tai alle 65% 35% vuotta 66% 34% 20 vuotta tai yli 75% 25% Opiskelee edelleen 69% 31% EU:ta koskevat tunteet myönteinen 77% 23% kielteinen 60% 40% 8

11 Vanhemmat vastaajat olivat nuorempia useammin sitä mieltä, että eurooppalaisilla on paljon yhteistä keskenään (81 % 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien ryhmässä vs. 68 % vuotiaiden ryhmässä). Tämänkään väittämän kohdalla ei ole yllättävää, että ne vastaajat, jotka sanoivat tuntevansa EU:ta kohtaan myönteisiä tunteita, olivat väittämästä useammin samaa mieltä kuin ne, joissa EU herättää kielteisiä tunteita (84 % vs. 57 %). Q2.2 Oletteko seuraavista väittämistä samaa vai eri mieltä? Eurooppalaisilla on paljon yhteistä keskenään 'Samaa mieltä' 'Eri mieltä' 74% 26% Ikä % 32% % 30% % 29% % 19% EU:ta koskevat tunteet myönteinen 84% 16% kielteinen 57% 43% Myös tunnette itsenne eurooppalaiseksi -väittämän kohdalla näkyy pieniä sosiodemografisia eroja. Vanhemmat vastaajat tuntevat itsensä eurooppalaiseksi nuorempia useammin (90 % 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien ryhmässä vs. 83 % vuotiaiden ryhmässä). Vastaajat, joiden tunteet EU:ta kohtaan ovat myönteisiä, kokevat itsensä eurooppalaiseksi todennäköisemmin kuin ne, joiden tunteet ovat kielteisiä (94 % vs. 75 %). Q2.3 Oletteko seuraavista väittämistä samaa vai eri mieltä? Tunnette itsenne eurooppalaiseksi Yhteens ä 'Samaa mieltä' 'Eri mieltä' 87% 13% Ikä % 17% % 15% % 14% % 10% EU:ta koskevat tunteet myönteinen 94% 6% kielteinen 75% 25% 9

12 Eurooppalaista identiteettiä koskevat asenteet Itävallassa Itävallassa 87 % vastaajista ilmoitti tuntevansa itsensä eurooppalaiseksi. Eurooppalainen identiteetti tuntuu Itävallassa vahvana, sillä täysin samaa mieltä tästä väittämästä oli peräti 57 % vastaajista. Noin kaksi kolmasosaa (66 %) tutkimukseen Itävallassa osallistuneista oli sitä mieltä, että eurooppalaisilla on paljon yhteistä keskenään, mutta täysin samaa mieltä tästä väittämästä oli vain 15 % vastaajista. Noin kuusi vastaajaa kymmenestä sanoi tuntevansa suurempaa läheisyyttä eurooppalaisia kuin muiden maanosien ihmisiä kohtaan. Toisaalta täysin eri mieltä olevien osuus oli tämän väittämän kohdalla kaikista suurin (13 %). 10

13 Miehet, vanhemmat vastaajat ja ne, joiden tunteet EU:ta kohtaan ovat myönteisiä, olivat muita useammin samaa mieltä väittämästä tunnette olevanne lähempänä eurooppalaisia kuin muiden maanosien ihmisiä. Koulutustason mukaan analysoitaessa suuria eroja ei havaittu. Q2.1 Oletteko seuraavista väittämistä samaa vai eri mieltä? Tunnette olevanne lähempänä eurooppalaisia kuin muiden maanosien ihmisiä 'Samaa mieltä' 'Eri mieltä' 61% 39% Vastaajan sukupuoli Mies 65% 35% Nainen 57% 43% Ikä % 43% % 45% % 44% % 29% EU:ta koskevat tunteet myönteinen 69% 31% kielteinen 48% 52% Eurooppalaisilla on paljon yhteistä keskenään -väittämä synnytti sosiodemografisten ryhmien välille vain hyvin pieniä eroja. Ainoa huomattava ero oli se, että ne vastaajat, joilla on myönteisiä tunteita EU:ta kohtaan, olivat muita todennäköisemmin samaa mieltä tästä väittämästä. Q2.2 Oletteko seuraavista väittämistä samaa vai eri mieltä? Eurooppalaisilla on paljon yhteistä keskenään 'Samaa mieltä' 'Eri mieltä' 67% 33% EU:ta koskevat tunteet myönteinen 80% 20% kielteinen 49% 51% 11

14 Sama päti myös tunnette itsenne eurooppalaiseksi -väittämään eli senkin kohdalla ne vastaajat, joilla on myönteisiä tunteita EU:ta kohtaan, olivat muita todennäköisemmin samaa mieltä. Q2.3 Oletteko seuraavista väittämistä samaa vai eri mieltä? Tunnette itsenne eurooppalaiseksi 'Samaa mieltä' 'Eri mieltä' 87% 13% EU:ta koskevat tunteet myönteinen 97% 3% kielteinen 73% 27% Eurooppalaista identiteettiä koskevat asenteet Suomessa Tutkimukseen Suomessa osallistuneet olivat muissa maissa vastanneita todennäköisemmin samaa mieltä väittämästä tunnette olevanne lähempänä eurooppalaisia kuin muiden maanosien ihmisiä (87 %). Yhteyttä eurooppalaisiin korostaa se, että noin puolet vastaajista (51 %) oli väittämästä täysin samaa mieltä. Tunnette itsenne eurooppalaiseksi -väittämää koskevat mielipiteet olivat samansuuntaisia; kaiken kaikkiaan 85 % oli samaa mieltä, ja 45 % täysin samaa mieltä. Kolmen neljänneksen mielestä eurooppalaisilla on paljon yhteistä keskenään. Muista väittämistä poiketen täysin samaa mieltä olevien osuus oli kuitenkin paljon pienempi (17 %). 12

15 Jos vastauksia tarkastellaan sosiodemografisten muuttujien perusteella, yksimielisyys tunnette olevanne lähempänä eurooppalaisia kuin muiden maanosien ihmisiä - väittämästä oli suurinta vanhempien vastaajien, korkeammin koulutettujen ja myönteisiä tunteita EU:ta kohtaan tuntevien keskuudessa. Q2.1 Oletteko seuraavista väittämistä samaa vai eri mieltä? Tunnette olevanne lähempänä eurooppalaisia kuin muiden maanosien ihmisiä 'Samaa mieltä' 'Eri mieltä' 86% 14% Ikä % 22% % 21% % 11% % 9% Koulutus 15 vuotta tai alle 82% 18% vuotta 82% 18% 20 vuotta tai yli 89% 11% Opiskelee edelleen 84% 16% EU:ta koskevat tunteet myönteinen 93% 7% kielteinen 73% 27% 13

16 Naiset olivat hieman miehiä yksimielisempiä siitä, että eurooppalaisilla on paljon yhteistä keskenään. Samanmielisten osuus kasvoi myös tämän väittämän kohdalla sitä suuremmaksi, mitä vanhemmista ja mitä koulutetummista vastaajista oli kyse. Oletetusti ne vastaajat, joilla on myönteisiä tunteita EU:ta kohtaan, olivat muita todennäköisemmin samaa mieltä tästä väittämästä. Q2.2 Oletteko seuraavista väittämistä samaa vai eri mieltä? Eurooppalaisilla on paljon yhteistä keskenään 'Samaa mieltä' 'Eri mieltä' 74% 26% Vastaajan sukupuoli Mies 71% 29% Nainen 77% 23% Ikä % 35% % 29% % 28% % 19% Koulutus 15 vuotta tai alle 70% 30% vuotta 72% 28% 20 vuotta tai yli 77% 23% Opiskelee edelleen 70% 30% EU:ta koskevat tunteet myönteinen 83% 17% kielteinen 56% 44% 14

17 Vanhemmat vastaajat tunsivat itsensä eurooppalaisiksi nuorempia todennäköisemmin. Samoin ne, joilla on EU:ta kohtaan myönteisiä tunteita, olivat todennäköisimmin samaa mieltä väittämästä. Q2.3 Oletteko seuraavista väittämistä samaa vai eri mieltä? Tunnette itsenne eurooppalaiseksi 'Samaa mieltä' 'Eri mieltä' 85% 15% Ikä % 26% % 18% % 13% % 11% EU:ta koskevat tunteet myönteinen 93% 7% kielteinen 69% 31% Eurooppalaista identiteettiä koskevat asenteet Ruotsissa Suurin osa vastaajista (88 %) tunsi itsensä eurooppalaiseksi, ja puolet oli väittämästä täysin samaa mieltä. Samaa mieltä olevien osuus oli suuri (80 %) myös eurooppalaisilla on paljon yhteistä keskenään -väittämän kohdalla, mutta täysin samaa mieltä olevien osuus oli suhteessa pienempi (17 %). Ruotsissa seitsemän vastaajaa kymmenestä ilmoitti, että tuntee olevansa lähempänä eurooppalaisia kuin muiden maanosien ihmisiä. 15

18 Kun Ruotsin tuloksia tarkastelee sosiodemografisten ryhmien mukaan jaoteltuna, voi huomata seuraavat erot: miehet, vanhemmat vastaajat ja ne, joilla on EU:ta kohtaan myönteisiä tunteita, ovat muita useammin samaa mieltä tunnette olevanne lähempänä eurooppalaisia kuin muiden maanosien ihmisiä -väittämästä. Q2.1 Oletteko seuraavista väittämistä samaa vai eri mieltä? Tunnette olevanne lähempänä eurooppalaisia kuin muiden maanosien ihmisiä 'Samaa mieltä' 'Eri mieltä' 71% 29% Vastaajan sukupuoli Mies 76% 23% Nainen 65% 35% Ikä % 34% % 34% % 28% % 24% EU:ta koskevat tunteet myönteinen 75% 25% kielteinen 64% 36% Sama pätee myös väittämään eurooppalaisilla on paljon yhteistä keskenään. Miehet, vanhemmat vastaajat ja ne, joilla on myönteisiä tunteita EU:ta kohtaan, ovat muita todennäköisemmin samaa mieltä. Q2.2 Oletteko seuraavista väittämistä samaa vai eri mieltä? Eurooppalaisilla on paljon yhteistä keskenään 'Samaa mieltä' 'Eri mieltä' 79% 21% Vastaajan sukupuoli Mies 82% 18% Nainen 76% 24% Ikä % 30% % 27% % 24% % 12% EU:ta koskevat tunteet myönteinen 87% 13% kielteinen 65% 35% 16

19 Tunnette itsenne eurooppalaiseksi -väittämä ei erottele vastaajia yhtä selkeästi. Vain vanhemmat vastaajat ja ne, joilla on myönteisiä tunteita EU:ta kohtaan, olivat muita todennäköisemmin samaa mieltä tästä väittämästä. Q2.3 Oletteko seuraavista väittämistä samaa vai eri mieltä? Tunnette itsenne eurooppalaiseksi 'Samaa mieltä' 'Eri mieltä' 88% 12% Ikä % 18% % 12% % 14% % 9% EU:ta koskevat tunteet myönteinen 93% 7% kielteinen 78% 22% 17

20 2.2. Euroopan unionia koskevat tunteet - Kahdella kolmasosalla on myönteisiä tunteita EU:ta kohtaan, jäsenvaltioiden väliset erot pieniä - Seuraavaksi vastaajilta sekä Itävallassa, Suomessa että Ruotsissa kysyttiin, ovatko heidän tunteensa EU:ta kohtaan myönteisiä vai kielteisiä 6. Lähes kahdella kolmasosalla näiden kolmen jäsenvaltion vastaajista oli myönteisiä tunteita EU:ta kohtaan: 9 % ilmoitti tunteidensa olevan erittäin myönteisiä ja 53 % melko myönteisiä. Toisaalta melkein kolme vastaajaa kymmenestä (28 %) sanoi tunteidensa olevan melko kielteisiä, ja 10 % kuvasi tunteitaan erittäin kielteisiksi. 6 Q3 Ovatko tunteenne EU:ta kohtaan yleisesti ottaen myönteisiä vai kielteisiä? (VAIN YKSI VASTAUS): Erittäin myönteisiä; Melko myönteisiä; Melko kielteisiä; Erittäin kielteisiä; EOS 18

21 Sosiodemografisia muuttujia tarkastellessa voi huomata, että kaikissa kolmessa jäsenvaltiossa myönteisiä tunteita on todennäköisimmin korkeammin koulutetuilla (65 % niistä, jotka päättivät opintonsa 20-vuotiaana tai sitä vanhempana vs. 53 % niistä, jotka lopettivat koulunkäynnin 15-vuotiaana tai sitä nuorempana). Toimihenkilöiden tunteet ovat todennäköisesti myönteisempiä kuin työläisten ja yrittäjien (66 % vs. 55 % ja 58 %). Q3. Ovatko tunteenne EU:ta kohtaan yleisesti ottaen myönteisiä vai kielteisiä? myönteinen kielteinen 62% 38% Koulutus 15 vuotta tai alle 53% 47% vuotta 54% 46% 20 vuotta tai yli 65% 35% Opiskelee edelleen 74% 26% Vastaajien ammatillinen jakauma Yrittäjät 58% 42% Toimihenkilöt 66% 34% Työläiset 55% 45% Työelämän ulkopuolella 63% 37% Tunteet EU:ta kohtaan kolmessa jäsenvaltiossa Vastaajien tunteet EU:ta kohtaan ovat hyvin samanlaisia kaikissa kolmessa jäsenvaltiossa. Erittäin ja melko myönteisiä tunteita tuntevien vastaajien osuus vaihteli Itävallan 59 prosentista Suomen 67 prosenttiin. 19

22 Itävallassa ainoat erot ilmenevät vastaajien ammattiaseman mukaan: toimihenkilöt ja työelämän ulkopuolella olevat sanoivat tunteidensa olevan myönteisiä useammin kuin työläiset ja yrittäjät. Q3. Ovatko tunteenne EU:ta kohtaan yleisesti ottaen myönteisiä vai kielteisiä? myönteinen Yhteens ä kielteinen 58% 42% Vastaajien ammatillinen jakauma Yrittäjät 54% 46% Toimihenkilöt 61% 39% Työläiset 44% 56% Työelämän ulkopuolella 60% 40% Suomessa tilanne oli hyvin samanlainen: toimihenkilöt ja työelämän ulkopuolella olevat sanoivat tunteidensa olevan myönteisiä useammin kuin työläiset ja yrittäjät. Q3. Ovatko tunteenne EU:ta kohtaan yleisesti ottaen myönteisiä vai kielteisiä? myönteinen Yhteens ä kielteinen 67% 33% Vastaajien ammatillinen jakauma Yrittäjät 61% 39% Toimihenkilöt 75% 25% Työläiset 58% 42% Työelämän ulkopuolella 67% 33% 20

23 Ruotsissa myönteisiä tunteita EU:ta kohtaan oli todennäköisimmin korkeammin koulutetuilla ja niillä, jotka edelleen opiskelevat. Samoin kuin kahdessa muussa tutkitussa maassa, myös Ruotsissa toimihenkilöt ja työelämän ulkopuolella olevat sanoivat tunteidensa olevan myönteisiä useammin kuin työläiset ja yrittäjät. Ero ei kuitenkaan ollut niin selvä kuin Itävallassa ja Suomessa. Q3. Ovatko tunteenne EU:ta kohtaan yleisesti ottaen myönteisiä vai kielteisiä? myönteinen Yhteens ä kielteinen 63% 37% Koulutus 15 vuotta tai alle 44% 56% vuotta 61% 39% 20 vuotta tai yli 62% 38% Opiskelee edelleen 76% 24% Vastaajien ammatillinen jakauma Yrittäjät 62% 38% Toimihenkilöt 69% 31% Työläiset 55% 45% Työelämän ulkopuolella 63% 37% 21

24 3. Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö - Vastaajat olivat eri mieltä EU-jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiiviydestä - Vastaajilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat EU-jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiiviydestä 7. Noin neljä vastaajaa kymmenestä (41 %) näissä kolmessa jäsenvaltiossa sanoi, että EUjäsenvaltioiden välinen yhteistyö on sopivan tiivistä. Yli kolmannes vastaajista (36 %) oli sitä mieltä, että EU-jäsenvaltioiden pitäisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä, ja noin neljännes vastaajista (23 %) oli sitä mieltä, että yhteistyön tulisi olla vähemmän tiivistä. 7 Q4 Mitä mieltä olette EU-jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä? (VAIN YKSI VASTAUS): Sen pitäisi olla tiiviimpää; Se on sopivan tiivistä; Sen pitäisi olla vähemmän tiivistä; EOS 22

25 Jos kaikkien kolmen jäsenvaltion vastaajia tarkastelee sosiodemografisten muuttujien perusteella, voi huomata että suhteellisesti suurempi osa miehistä toivoi yhteistyön tiivistämistä verrattuna naisiin (40 % vs. 32 %). Odotetusti myös vastaajat, joiden tunteet EU:ta kohtaan ovat myönteisiä, olivat tätä mieltä todennäköisemmin kuin ne, joiden tunteet ovat kielteisiä (44 % vs. 23 %). Työläiset toivoivat tiiviimpää EU-jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä harvemmin kuin muiden ammattiryhmien edustajat (27 % vs. 37 % ja 39 %). Kuten olettaa saattaa, EU-jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä pitäisi tiivistää erityisesti niiden vastaajien mielestä, joilla on myönteisiä tunteita EU:ta kohtaan ja vähentää niiden vastaajien mielestä, joilla on kielteisiä tunteita EU:ta kohtaan. Q4. Mitä mieltä olette EU-jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä? Sen pitäisi olla tiiviimpää Se on sopivan tiivistä Sen pitäisi olla vähemmän tiivistä 36% 41% 23% Vastaajan sukupuoli Mies 40% 37% 23% Nainen 32% 45% 23% Vastaajien ammatillinen jakauma Yrittäjät 37% 36% 27% Toimihenkilöt 39% 41% 20% Työläiset 27% 45% 28% Työelämän ulkopuolella 38% 40% 22% EU:ta koskevat tunteet myönteinen 44% 48% 7% kielteinen 23% 29% 48% 23

26 3.1. Kolmen jäsenvaltion vastaajien näkemykset jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiiviydestä Kuten seuraavista kaavioista näkyy, näkemykset yhteistyön tiiviydestä vaihtelevat suuresti jäsenvaltiosta toiseen. Itävallassa lähes puolet (49 %) vastaajista oli sitä mieltä, että yhteistyön pitäisi olla tiiviimpää, kun taas Suomessa tiivistämistä kannattavien osuus oli 36 % ja Ruotsissa 27 % vastaajista. 24

27 Itävallassa miehet sanoivat naisia useammin, että EU-jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä pitäisi tiivistää. Tämä näkemys oli yleisempi myös niiden vastaajien joukossa, joilla on myönteisiä tunteita EU:ta kohtaan. Q4. Mitä mieltä olette EU-jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä? Sen pitäisi olla tiiviimpää Se on sopivan tiivistä Sen pitäisi olla vähemmän tiivistä 49% 33% 18% Vastaajan sukupuoli Mies 54% 28% 18% Nainen 45% 37% 18% EU:ta koskevat tunteet myönteinen 60% 35% 5% kielteinen 35% 30% 35% Suomessa tiiviimpää yhteistyötä toivovien vastaajien osuus oli niin ikään suurempi miesten ja myönteisiä tunteita EU:ta kohtaan tuntevien joukossa. Myös vanhemmat vastaajat olivat todennäköisemmin tiivistämisen kannalla. Q4. Mitä mieltä olette EU-jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä? Sen pitäisi olla tiiviimpää Se on sopivan tiivistä Sen pitäisi olla vähemmän tiivistä 36% 45% 20% Vastaajan sukupuoli Mies 41% 36% 23% Nainen 31% 53% 16% Ikä % 51% 23% % 52% 18% % 45% 19% % 37% 19% EU:ta koskevat tunteet myönteinen 41% 51% 8% kielteinen 25% 32% 43% 25

28 Ruotsissa eri ryhmien väliset erot olivat hyvin pieniä. Ainoan poikkeuksen muodostivat ne vastaajat, joilla on myönteisiä tunteita EU:ta kohtaan; he olivat muita useammin sitä mieltä, että EU-jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä pitäisi tiivistää. Nuoremmat vastaajat sanoivat muita useammin, että yhteistyö on sopivan tiivistä. Q4. Mitä mieltä olette EU-jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä? Sen pitäisi olla tiiviimpää Se on sopivan tiivistä Sen pitäisi olla vähemmän tiivistä 27% 45% 28% Vastaajan sukupuoli Mies 30% 44% 26% Nainen 24% 47% 30% Ikä % 57% 15% % 49% 25% % 43% 33% % 40% 32% EU:ta koskevat tunteet myönteinen 35% 56% 9% kielteinen 13% 27% 61% 26

29 II. EU-JÄSENYYDEN VAIKUTUS ITÄVALTAAN, SUOMEEN JA RUOTSIIN - Liikkumisvapautta ja kuluttajatuotteiden valikoimaa pidettiin EU-jäsenyyden merkittävimpinä myönteisinä vaikutuksina - Neljännes vastaajista (24 %) piti EU-jäsenyyden vaikutusta opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuuteen erittäin myönteisenä. erittäin myönteisiä ja melko myönteisiä vastauksia oli kolme neljäsosaa (76 %) 8. Samansuuruinen osuus (73 %) vastaajista oli sitä mieltä, että EU-jäsenyydellä on ollut myönteinen vaikutus kuluttajatuotteiden valikoimaan. Erittäin myönteisenä vaikutusta piti 17 % vastaajista. Suurin osa vastaajista oli yhtä mieltä siitä, että jäsenyydellä on ollut myönteinen vaikutus lähes kaikkiin kysymyksessä mainittuihin asioihin. Kaksi kolmasosaa (66 %) sanoi, että jäsenyys on vaikuttanut myönteisesti oman maan rooliin maailmassa ja noin kuusi vastaajaa kymmenestä (59 %), että oman maan infrastruktuuri on hyötynyt jäsenyydestä. Noin puolet oli sitä mieltä, että jäsenyydellä on ollut myönteinen vaikutus ympäristöön (52 %) sekä kansalaisten turvallisuuteen ja suojeluun (51 %). Ne kaksi asiaa, joiden kohdalla enemmistö koki jäsenyyden vaikutuksen kielteiseksi, olivat taloustilanne (56 % kielteisiä vastauksia) ja sosiaalinen hyvinvointi (57 % kielteisiä vastauksia). 8 Q5 Onko EU-jäsenyydellä ollut myönteinen vai kielteinen vaikutus (MAAHAMME) seuraavissa asioissa? Erittäin myönteinen / Melko myönteinen / Melko kielteinen / Erittäin kielteinen / EOS: Taloustilanne; Kuluttajatuotteiden valikoima; Sosiaalinen hyvinvointi; Opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuus; Kansalaisten turvallisuus ja suojelu; Ympäristö; (MAAMME) infrastruktuuri (tiet, sillat, tietoliikenneyhteydet jne.); (MAAMME) rooli maailmassa; EOS 27

30 Vastaukset noudattivat samaa kaavaa kaikissa kolmessa maassa. Liikkuvuutta ja kuluttajatuotteiden valikoimaa pidettiin kaikkialla asioina, joihin EU-jäsenyys on vaikuttanut kaikkein myönteisimmin. Vastausten intensiteetissä oli kuitenkin maiden välisiä eroja. Alla olevasta taulukosta käy ilmi niiden vastaajien jakauma, jotka pitivät EU-jäsenyyden vaikutuksia myönteisinä. Se osoittaa, että kaikissa kolmessa maassa nuoret ja korkeammin koulutetut olivat sitä mieltä, että jäsenyys on kaikissa tutkituissa asioissa vaikuttanut heidän omaan maahansa myönteisesti. Sukupuolten väliset erot olivat yleisesti ottaen pieniä, mutta taloustilanteen suhteen miesten näkemykset olivat naisten mielipiteitä myönteisempiä. Q5 Onko EU-jäsenyydellä ollut myönteinen vai kielteinen vaikutus (MAAHAMME) seuraavissa asioissa? ( myönteinen ) Opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuus Kuluttajatuotteide n valikoima (MAAHAMME) rooli maailmassa (MAAHAMME) infrastruktuuri Ym päristö Kansalaisten turvallisuus ja suojelu Taloustilanne Sosiaalinen hyvinvointi 76% 73% 67% 60% 53% 50% 43% 42% Vastaajan sukupuoli Mies 76% 75% 66% 59% 53% 49% 47% 40% Nainen 76% 71% 67% 60% 53% 51% 39% 45% Ikä % 76% 73% 69% 66% 70% 51% 60% % 72% 66% 61% 50% 49% 40% 42% % 71% 59% 53% 47% 43% 37% 34% % 74% 70% 59% 53% 48% 46% 42% Koulutus 15 vuotta tai alle 65% 67% 64% 54% 46% 44% 38% 37% vuotta 68% 70% 61% 56% 47% 40% 37% 35% 20 vuotta tai yli 80% 74% 68% 60% 53% 51% 44% 42% Opiskelee edelleen 83% 79% 73% 70% 64% 68% 54% 59% 28

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Directorate-General for Communication Public Opinion Monitoring Unit Bryssel 30. tammikuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko:

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI

KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Syksy KANSALLINEN RAPORTTI Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima Raportti on Euroopan

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI EXECUTIVE SUMMARY

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI EXECUTIVE SUMMARY Standard Eurobarometer 1 Euroopan komissio EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KEVÄT 2009 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometer 71 / Kevät 2009 TNS Opinion & Social EXECUTIVE SUMMARY

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

ZA6587. Flash Eurobarometer 423 (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave 4) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6587. Flash Eurobarometer 423 (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave 4) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA87 Flash Eurobarometer (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave ) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Citizens' awareness and perception of EU regional policyfif D Minkä

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Bryssel, 30. marraskuuta 2015 Otos: EU 28 (28 150

Lisätiedot

Eurobarometri 76.3 Parlametri

Eurobarometri 76.3 Parlametri Eurobarometri 76.3 Parlametri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin pyynnöstä Viestinnän pääosaston koordinoima tutkimus SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 YHTEENVETO...5 I. TIEDOT EUROOPAN

Lisätiedot

ZA5791. Flash Eurobarometer 356 (Public Opinion in the European Union Regions) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5791. Flash Eurobarometer 356 (Public Opinion in the European Union Regions) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA79 Flash Eurobarometer 6 (Public Opinion in the European Union Regions) Country Questionnaire Finland (Finnish) EB FLASH 6 - Perceptions of Europeans about general issues at regional level - FIF D Minkä

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 66 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA

EUROBAROMETRI 66 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Standard Eurobarometer European Commission EUROBAROMETRI 66 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2006 Standard Eurobarometri 66 / syksy 2006 TNS Opinion & Social KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI Tämän

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

ZA5681. Flash Eurobarometer 335 (Views and Attitudes Related to the Euro in the 17 Euro-Area Countries) Country Questionnaire Finland

ZA5681. Flash Eurobarometer 335 (Views and Attitudes Related to the Euro in the 17 Euro-Area Countries) Country Questionnaire Finland ZA68 Flash Eurobarometer (Views and Attitudes Related to the Euro in the 7 Euro-Area Countries) Country Questionnaire Finland EB FLASH - Euro Area - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI,

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI

KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Syksy KANSALLINEN RAPORTTI Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima Raportti on Euroopan

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009. Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset 1

EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009. Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset 1 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EB71.3 - EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 24/07/2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Unionin keskiarvo

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

TALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010

TALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010 TALOUSTUTKIMUS OY 8. 1.10.01 10 01 TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUS KOULUTUKSEEN N=1010 Tiedättekö, että raamisopimuksessa sovittiin työntekijöiden oikeudesta kolmeen koulutuspäivään vuodessa? (%) Kaikki 5 En Kyllä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja TNS 2014

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja TNS 2014 RIGHT MA Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja A TNS 0 RIGHT MA Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta.

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA Rakennusliitto teetti TNS Gallupilla selvityksen koskien suomalaisten käsityksiä eläkeiästä ja eläkkeistä. Selvitys tehtiin GallupKanava-tutkimusjärjestelmän

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat. KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

ZA5893. Flash Eurobarometer 375 (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5893. Flash Eurobarometer 375 (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL European Youth - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Maahanmuuttokeskustelu Tutkimusprojektin kuvaus ja tuloksia. Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Dosentti Kaisa Herne Dosentti Maija Setälä

Maahanmuuttokeskustelu Tutkimusprojektin kuvaus ja tuloksia. Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Dosentti Kaisa Herne Dosentti Maija Setälä Maahanmuuttokeskustelu Tutkimusprojektin kuvaus ja tuloksia Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Dosentti Kaisa Herne Dosentti Maija Setälä Åbo Akademi Samforsk 20.4.2012 1 Tutkimusprojektin taustaa, I Demokratiassa

Lisätiedot

Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006

Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006 Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Kurikka-lehden lukemiseen liittyviä asioita ja asemaa paikallisena tietolähteenä. Haastattelut tehtiin puhelimitse

Lisätiedot

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Ka6710000 TILASTOLLISEN ANALYYSIN PERUSTEET 2. VÄLIKOE 9.5.2007 / Anssi Tarkiainen Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1. a) Gallupissa

Lisätiedot

LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS

LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS Internet-paneeli syksy 014..014 Taloustutkimus Oy Paula Lehto ..014 0674 Arjen katsaus syksy 014 / PL Sisällysluettelo Tutkimuksen toteutus Vastaajajoukon rakenne Päätulokset

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisesti seuraavasti: Ensin puhelimitse 1003

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY

1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY 1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY Terveystutkimus Taloustutkimus 2008 Johdanto Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Kuule Oy:n toimeksiantona. Tutkimuksen

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT Markus Mervola 0..011 Tutkimusraportti JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2015. Mielipiteet ydinvoimasta maaliskuu 2015

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2015. Mielipiteet ydinvoimasta maaliskuu 2015 Mielipiteet ydinvoimasta 2015 Sisältö sivu 1. Aineiston rakenne 3 2. Tutkimustulokset Yleissuhtautuminen ydinvoimaan energianlähteenä 5 Ydinvoiman hyväksyminen ilmastomuutoksen torjuntakeinona 11 3. Liitteet

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

2 Operaattorin vaihtoaikeet ja perusteet

2 Operaattorin vaihtoaikeet ja perusteet 1 Johdanto Tässä raportissa esitetään tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin heinäkuussa 00 voimaan tulevan viestintämarkkinalain (9/00) vaikutuksia. Eräs lain mukanaan tuomista muutoksista on se,

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

KANSALAISET: LÄHES JOKA TOINEN KANNATTAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN SIIRTÄMISTÄ UUSIEN ITSEHALLINTOALUEIDEN VASTUULLE

KANSALAISET: LÄHES JOKA TOINEN KANNATTAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN SIIRTÄMISTÄ UUSIEN ITSEHALLINTOALUEIDEN VASTUULLE KANSALAISET: LÄHES JOKA TOINEN KAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN SIIRTÄMISTÄ UUSIEN ITSEHALLINTOALUDEN TUULLE Maan hallitus on valmistelemassa korkeintaan itsehallintoalueen perustamista Suomeen, joiden

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot