Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa Sisäisiä julkaisuja 37/2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa Sisäisiä julkaisuja 37/2004"

Transkriptio

1 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa Sisäisiä julkaisuja 37/24

2

3 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 37/24 Tiehallinto Helsinki 24

4 Kannen kuva: Åsa Enberg ISSN X TIEH 4435 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH 4435-v Edita Prima Oy Helsinki 24 Julkaisua myy/saatavana: Faksi Puhelin Tiehallinto Liikennetekniikka Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Virpi Ojala, Åsa Enberg, R. Tapio Luttinen: Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa. Helsinki 24. Tiehallinto, liikennetekniikka. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 37/ s. + liitt. 24 s. ISSN X, TIEH Asiasanat: nopeus, nopeusrajoitukset, ohitus, raskaat ajoneuvot, liikenneturvallisuus, liikennevirta Aiheluokka: 21 TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä vertailtiin liikennevirran keskinopeuksia ja teoreettista ohitustarvetta eri nopeusrajoitusalueilla Ruotsissa ja Suomessa. Taustalla oli ehdotus 9 km/h tasanopeusjärjestelmästä, jossa tiekohtaisen rajoituksen noudattamista valvottaisiin tiukalla nollatoleranssilla. Raskaiden ajoneuvojen ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus säilyisi 8 km/h:ssä, ja niiden sallittaisiin ajaa kuten nykyisinkin, siis tyypillisimmin nopeudenrajoittimen sallimaa enimmäisnopeutta (87 89 km/h). Varsinaisena tutkimusaineistona käytettiin Ruotsin Vägverketiltä saatuja ajoneuvokohtaisia pistemittausaineistoja maaseudun kaksikaistaisilta teiltä nopeusrajoitusalueilta 7, 9 ja 11 km/h ja Suomen Tiehallinnon ajoneuvokohtaisia LAM-mittausaineistoja rajoitusalueilta 8 ja 1 km/h. Ohitustarvetarkasteluissa vertailuaineistona käytettiin lisäksi Ruotsista VTI:ltä saatuja tietyypeittäisiä keskiarvoaineistoja nopeusrajoitusalueilta 7, 9 ja 11 km/h. Ruotsissa 7 km/h nopeusrajoitusalueella keskinopeus oli keskimäärin 79, km/h, 9 km/h alueella 93,8 km/h ja 11 km/h alueella 97,2 km/h ja Suomessa 8 km/h alueella vastaavasti 82,2 km/h ja 1 km/h alueella 93,8 km/h. Ruotsissa nopeuksien hajonta näyttäisi olevan jonkin verran suurempaa kuin Suomessa. Nopeusero kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen välillä oli pienin Suomessa 8 km/h nopeusrajoitusalueella, toiseksi pienin Ruotsissa 7 km/h alueella. Tämän jälkeen ero kasvoi rajoituksen suurentuessa. Teoreettinen ohitustarve määritettiin Wardropin kaavalla, jonka mukaan ohitustarve on riippuvainen liikennemäärästä sekä ajoneuvojen tavoitenopeuksien matkajakaumasta. Pistemittausaineistoista lasketun vapaiden ajoneuvojen nopeusjakauman oletettiin vastaavan tavoitenopeusjakaumaa. Vägverketin ja Suomen aineistojen perusteella teoreettinen ohitustarve oli korkein Ruotsissa 7 km/h nopeusrajoitusalueella ja alhaisin Suomessa 8 km/h alueella. Ruotsin 9 km/h alueella ohitustarve oli hieman korkeampi kuin Suomen 1 km/h alueella. 11 km/h alueella ohitustarve oli Ruotsissa samaa tasoa kuin 9 km/h alueella. Myös VTI:n aineiston perusteella teoreettinen ohitustarve oli Ruotsissa korkein 7 km/h alueella. 11 km/h alueella ohitustarve oli jonkin verran alhaisempi kuin 9 km/h alueella. VTI:n aineistoonkin verraten ohitustarve oli alhaisin Suomessa 8 km/h alueella. Sen sijaan Suomessa 1 km/h nopeusrajoitusalueella ohitustarve vaikuttaisi olevan hiukan korkeampi kuin VTI:n keskiarvoaineiston perusteella lasketut ohitustarpeet Ruotsissa 9 ja 11 km/h alueilla. Saadut tulokset eivät antaneet suoraa vastausta siihen, miten ehdotettu 9 km/h tasanopeusjärjestelmä vaikuttaisi nopeuksiin ja ohitustarpeeseen Suomessa verrattuna nykyiseen 1 km/h rajoitukseen. Koska Ruotsin tuloksia ei voida yleistää koskemaan Suomea, olisi kokeilun tekeminen 9 km/h rajoituksella muutenkin perusteltua. Kenttäkokeissa nähtäisiin, miten 9 km/h rajoitus tehoaisi suomalaisiin kuljettajiin ja millaisia olisivat todelliset ohitusmäärät. Parhaiten koetieksi soveltuisi tiejakso, jolla nykyinen nopeusrajoitus on 1 km/h ja jolla on havaittu turvallisuusongelmia, mutta joka on standardiltaan kuitenkin niin hyvä, että 8 km/h nopeusrajoitus olisi liian alhainen ja johtaisi suureen määrään ylinopeuksia. Liikennemäärältään kokeilutiejakson tulisi olla sellainen, että nykytilanteessa ohitustarve on suuri. Myös raskasta liikennettä tulisi olla riittävästi. Liikennettä ei saisi kuitenkaan olla niin paljon, ettei ohittaminen enää ole mahdollista. Suuntajakauman tulisikin poiketa 5/5-jakaumasta.

6 Virpi Ojala, Åsa Enberg, R. Tapio Luttinen: Hastighetsbegränsningens inverkan på omkörningsbehov i Sverige och i Finland. Helsingfors 24. Vägförvaltningen, trafikteknik. Interna publikationer 37/ s. + bilagor 24 s. ISSN X, TIEH Nyckelord: hastighet, hastighetsbegränsningar, omkörning, tunga fordon, trafiksäkerhet, trafikflöde SAMMANFATTNING I denna utredning jämfördes trafikflödets medelhastigheter och teoretiska omkörningsbehov vid olika hastighetsbegränsningar i Sverige och i Finland. Bakgrunden var ett förslag om att införa ett system med likställd hastighet 9 km/h, där efterföljandet av den differentierade (för vägen tillåtna) hastighetsbegränsningen skulle övervakas med sträng nolltolerans. Den fordonsanknutna hastighetsgränsen för tunga fordon skulle förbli 8 km/h och dessa fordon skulle såsom också nu tillåtas köra med hastighetsbegränsarens högsta tillåtna hastighet (87 89 km/h). Det egentliga undersökningsmaterialet bestod av material från svenska Vägverkets punkthastighetsmätningar från tvåfältiga landsvägar med hastighetsgränsen 7, 9 och 11 km/h samt material från finska Vägförvaltningens automatiska mätpunkter med hastighetsgränsen 8 och 1 km/h. Som jämförelsematerial vid behandlingen av omkörningsbehovet användes dessutom färdigt beräknade medelvärdesmaterial för olika vägtyper med hastighetsgränserna 7, 9 och 11 km/h från svenska VTI. I Sverige var medelhastigheten vid hastighetsgränsen 7 km/h i medeltal 79, km/h, vid hastighetsgränsen 9 km/h i medeltal 93,8 km/h och vid hastighetsgränsen 11 km/h i medeltal 97,2 km/h. I Finland var motsvarande medeltal vid hastighetsgränsen 8 km/h 82,2 km/h och vid hastighetsgränsen 1 km/h 93,8 km/h. I Sverige verkar hatigheternas standardavvikelse vara något högre än i Finland. Hastighetsskillnaden mellan lätta och tunga fordon var lägst vid hastighetsbegränsningen 8 km/h i Finland och nästlägst vid hastighetsbegränsningen 7 km/h i Sverige. Därefter ökade skillnaden, då hastighetsgränsen blev större. Det teoretiska omkörningsbehovet beräknades med hjälp av Wardrops ekvation, enligt vilken omkörningsbehovet beror av trafikflödet och fördelningen av fordonens önskade hastigeter. I detta sammanhang antogs, att den hastighetsfördelning som beräknades för de fria fordonen i punktmätningsmaterialet motsvarade fördelningen av de önskade hastigheterna. På basen av Vägverkets och Vägförvaltningens mätmaterial var det teoretiska omkörningsbehovet högst i Sverige vid hastighetsränsen 7 km/h och lägst i Finland vid hastighetsgränsen 8 km/h. I Sverige vid hastighetsgränsen 9 km/h var omkörningsbehovet en aning högre än i Finland vid hastighetsgränsen 1 km/h. Vid 11 km/h var omkörningsbehovet i Sverige ungefär på samma nivå som vid 9 km/h. Även utgående från VTI:s mätmaterial var omkörningsbehovet störst vid hastighetsgränsen 7 km/h. Vid hastighetsgränsen 11 km/h var omkörningsbehovet något lägre än vid 9 km/h. Också då man jämför med VTI:s material var omkörningsbehovet lägst i Finland vid hastighetsgränsen 8 km/h. Däremot verkar det som om omkörningsbehovet vid hastighetsgränsen 1 km/h i Finland skulle vara litet högre än de omkörningsbehov som beräknades från VTI:s material för 9 och 11 km/h. Resultaten ger inte ett entydigt svar på frågan om hur ett system med likställd hastighet 9 km/h skulle inverka på hastigheterna och omkörningsbehovet i Finland jämfört med nuvarande 1 km/h. Eftersom de svenska resultaten inte kan generaliseras till att gälla i Finland, skulle ett experiment med 9 km/h vara motiverat i Finland. Med hjälp av fältmätningar kunde man se hur hastighetsbegränsningen 9 km/h inverkar på finländska förare och vilka de verkliga omkörningsmängderna skulle vara. Bäst som experimentväg skulle en vägsträcka med följande egenskaper lämpa sig: nuvarande hastighetsbegränsningen är 1 km/h; säkerhetsproblem har konstaterats men vägstandarden är i alla fall så hög, att 8 km/h vore en för låg hastighetsgräns och leda till ett stort antal överhastigheter; trafikflödet borde vara sådant att omkörningsbehovet i nuläget är stort, dvs. tung trafik borde finnas tillräckligt; trafikflödena borde dock inte vara så höga att omkörningar inte längre är möjliga; riktningsfördelningen borde avvika från 5/5.

7 Virpi Ojala, Åsa Enberg, R. Tapio Luttinen: The Impact of Speed Limits on Overtaking Demand in Sweden and in Finland. Helsinki 24. Finnish Road Administration. Finnra Internal Reports 37/ p. + app. 24 p. ISSN X, TIEH Keywords: speed, speed limits, overtaking, heavy vehicles, traffic safety, traffic flow SUMMARY In this study time mean speeds and theoretic overtaking demand were compared at different speed limit areas in Sweden and Finland. In the background there was a suggestion of equal speed system, in which speed limit of 9 km/h is applied and enforced strictly with zero tolerance. The speed limit of heavy vehicles is kept at 8 km/h and they are allowed to drive as today, typically at the maximum speed allowed by speed limiter (87 89 km/h). The actual research material consisted of point measurement data (including information of each passing vehicle) from two-lane rural roads. Data from speed limit areas of 7, 9, 11 km/h was received from Swedish Road Administration Vägverket and TMS-data from speed limit areas of 8 and 1 km/h from Finnish Road Administration Finnra. In overtaking demand examinations average data from speed limit areas of 7, 9 and 11 km/h received from Swedish National Road and Transport Research Institute VTI was used as comparison material. In Sweden at speed limit area of 7 km/h the average time mean speed was 79, km/h, at area of 9 km/h 93,8 km/h and at area of 11 km/h 97,2 km/h and in Finland at area of 8 km/h correspondingly 82,2 km/h and at area of 1 km/h 93,8 km/h. It seems that in Sweden standard deviation of speeds is somewhat higher than in Finland. Speed difference between light and heavy vehicles was smallest in Finland at speed limit area of 8 km/h, second smallest in Sweden at area of 7 km/h. After that difference was the larger the higher the speed limit was. Theoretic overtaking demand was determined with Wardrop s equation. According to it the overtaking demand depends on the flow rate and the space distribution of the desired speeds of the vehicles. The speed distribution of free vehicles estimated from point measurement data was assumed to correspond to the speed distribution of desired speeds. Based on material from Vägverket and Finnra the theoretic overtaking demand was the highest in Sweden at speed limit area of 7 km/h and the lowest in Finland at area of 8 km/h. In Sweden at area of 9 km/h overtaking demand was somewhat higher than in Finland at area of 1 km/h. In Sweden at area of 11 km/h overtaking demand was at the same level as at area of 9 km/h. Also the material from VTI showed that the theoretical overtaking demand in Sweden was the highest at speed limit area of 7 km/h. At area of 11 km/h the overtaking demand was a little lower than at area of 9 km/h. Compared with material from VTI overtaking demand was the lowest in Finland at area of 8 km/h. Instead in Finland at speed limit area of 1 km/h overtaking demand seemed to be somewhat higher than in Sweden at areas of 9 km/h and 11 km/h based on material from VTI. The results did not give a direct answer what kind of effect the suggested equal speed system of 9 km/h would have on speeds and overtaking demand in Finland compared with the present speed limit of 1 km/h. Because the results from Swedish material can not be generalized to Finland, there would be a case for an experiment with speed limit of 9 km/h. In field experiments it could be seen what kind of effect speed limit of 9 km/h would have on Finnish drivers and what would be the actual overtaking density. A suitable road for an experiment would be a road section where the current speed limit is 1 km/h and where safety problems have occurred, but the design standard of which is so high that speed limit 8 km/h would be too low and lead to much speeding. The flow rate of the experimental road section should be such that the overtaking demand in the present situation is high, that is the share of heavy vehicles must be high enough. However, the flow rate must not be so high that overtaking maneuvers are impossible. The directional distribution should differ from 5/5.

8

9 ESIPUHE Liikenneturvallisuuden ja usein myös liikenteen sujuvuuden kannalta olisi edullista, jos kaikki ajoneuvot ajaisivat samalla nopeudella eikä tarvetta ohittaa olisi (ns. tasanopeusjärjestelmä). Tiehallinto teetti S12 projektissa (Pääteiden parantamisratkaisut) tasanopeutta koskevan selvityksen, joka ilmestyi raporttina Tasanopeusjärjestelmä kaksikaistaisella päätieverkolla (Tiehallinnon selvityksiä 52/23). Ennen mahdollisen tasanopeusjärjestelmän kokeilun aloittamista on todettu, että olisi syytä vielä selvittää nopeuksia ja ohitustarvetta ruotsalaisella aineistolla 9 km/h ja 11 km/h nopeusrajoitusalueilta ja verrata näitä vastaaviin aiempiin tutkimustuloksiin Suomessa. Tässä selvityksessä on vertailtu liikennevirran keskinopeuksia ja teoreettista ohitustarvetta eri nopeusrajoitusalueilla Ruotsissa ja Suomessa. Tutkimusaineistona on käytetty Ruotsin Vägverketiltä saatuja ajoneuvokohtaisia pistemittausaineistoja maaseudun kaksikaistaisilta teiltä nopeusrajoitusalueilta 7, 9 ja 11 km/h ja Suomen Tiehallinnon ajoneuvokohtaisia LAM-aineistoja nopeusrajoitusalueilta 8 ja 1 km/h. Ohitustarvetarkasteluissa vertailuaineistona käytettiin lisäksi Ruotsin VTI:ltä saatuja tietyypeittäisiä keskiarvoaineistoja. Työn tilasi Tiehallinnon Liikennetekniikka Teknillisen korkeakoulun liikennelaboratoriolta. Tilaajan yhdyshenkilönä toimi tieinsinööri Päivi Nuutinen. TKK:ssa selvityksen tekivät DI Virpi Ojala, DI Åsa Enberg ja TkT Tapio Luttinen. Ruotsin aineistot saatiin Dennis Anderssonilta (Vägverket Konsult Trafik) ja Arne Carlssonilta (Väg- och transportforskningsinstitutet VTI). Helsingissä joulukuussa 24 Tiehallinto Liikennetekniikka

10

11 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa 9 Sisältö MÄÄRITELMIÄ 11 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Teoriaa 15 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusasetelma Tutkimusaineisto Aineistojen käsittely 22 3 TULOKSET Pistenopeusjakaumat ja nopeusrajoituksien noudattaminen Teoreettinen ohitustarve Vägverketin ja Suomen aineistot VTI:n aineisto 29 4 TULOSTEN TARKASTELU Pistenopeusjakaumat ja nopeusrajoituksen noudattaminen Teoreettinen ohitustarve 32 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 37 6 LÄHDELUETTELO 41 7 LIITTEET 43

12 1 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa

13 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa 11 MÄÄRITELMIÄ MÄÄRITELMIÄ Vapaa nopeus Ajajan tai ajajien käyttämä nopeus, kun muu liikenne ei vaikuta nopeuden valintaan (Nokela et al. 198). Tavoitenopeus Nopeustaso, jolla kuljettaja pyrkii ajamaan vallitsevissa tie- ja sääolosuhteissa, jos muut ajoneuvot eivät ole esteenä ajamiselle (Luttinen 21). Pistenopeus Ajoneuvon hetkellinen nopeus tietyssä tien kohdassa (Nokela et al. 198). Matkanopeus Ajoneuvon nopeus tietyllä tieosuudella määritettynä matkan pituuden ja kokonaismatka-ajan (sis. viivytykset) osamääränä (Nokela et al. 198). Keskimääräinen matkanopeus en tai tiettyyn ajoneuvoryhmään kuuluvien ajoneuvojen tietyllä tiellä kulkemien matkojen summan ja niiden matka-aikojen summan osamäärä tiettynä ajanjaksona (Nokela et al. 198). Nopeuksien aikajakauma Tietyn poikkileikkauksen tiettynä aikana ohittaneiden ajoneuvojen nopeuksien jakauma (Nokela et al. 198). Keskimääräinen pistenopeus, Nopeuksien aikajakauman keskiarvo Ajoneuvojen pistenopeuksien aritmeettinen keskiarvo niiden ohittaessa tien tietyn poikkileikkauksen määrättynä ajanjaksona (Nokela et al. 198). Nopeuksien matkajakauma Tietyllä tieosalla kulkevien ajoneuvojen nopeuksien jakauma tietyllä hetkellä (Nokela et al. 198). Nopeuksien matkajakauman keskiarvo, vs Tieosalla tietyllä hetkellä olevien ajoneuvojen nopeuksien aritmeettinen keskiarvo (Nokela et al. 198). Matkajakauman keskiarvo saadaan laskettua aikajakauman havainnoista harmonisena keskiarvona: 1 vs. (1) 1 1 n v i Matkajakauman keskiarvo saadaan määritettyä myös tieosan keskimääräisen matka-ajan perusteella: s s vs. (2) 1 t ti n v t

14 12 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa MÄÄRITELMIÄ Aikajakauman ja matkajakauman keskiarvojen välillä on yhteys (Wardrop 1952) 2 s vt vs. (3) v s Aktiivinen ohitus Ohitus ohittajan kannalta (Nokela et al. 198). Passiivinen ohitus Ohitus ohitettavan kannalta (Nokela et al. 198). Liikennevirran ohitustiheys Ohitusten lukumäärä tien pituusyksikköä ja aikayksikköä kohti (Nokela et al. 198). Ajoneuvon ohitustiheys Ohitusten lukumäärä tien pituusyksikköä ja ajoneuvoa kohti (Nokela et al. 198). Saadaan jakamalla liikennevirran ohitustiheys liikennemäärällä. Teoreettinen ohitustarve Ne ohitukset, jotka olisi suoritettava, jotta kuljettajat voisivat ajaa haluamallaan nopeudella (Nokela et al. 198).

15 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa 13 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Kun liikennevirran ajoneuvojen nopeudet vaihtelevat, nopeammat ajoneuvot saavuttavat hitaampia, mistä seuraa ohitustarve. Teoreettisesti ohitustarve on riippuvainen vain liikennemäärästä sekä ajoneuvojen tavoitenopeuksien matkajakaumasta (keskinopeus ja -hajonta). Tavoitenopeuteen vaikuttavat tien nopeusrajoitus ja geometria, kuljettajan ja ajoneuvon ominaisuudet sekä myös ulkoiset olosuhteet. Suomen päätietieverkosta suurin osa on kaksikaistaisia teitä, joilla ohittaminen ei aina ole mahdollista. Kaksikaistaisilla teillä ohitusten määrään vaikuttavat myös ohitusmahdollisuudet. Vastaantuleva liikenne, näkemäesteet ja ohituskiellot rajoittavat ohittamista. Jos kaikkia tarvittavia ohituksia ei voida suorittaa, hitaasti ajavat ajoneuvot keräävät taakseen jonoa ja liikenteen sujuvuus kärsii. Ohitukset ovat riskitekijä liikenneturvallisuuden kannalta. Kuljettajien virhearvioinnit ohitustilanteissa voivat johtaa onnettomuuteen. Liikenneturvallisuuden ja useimmiten myös liikenteen sujuvuuden kannalta olisikin edullista, jos kaikki ajoneuvot ajaisivat samalla nopeudella eikä tarvetta ohittaa olisi. Kaksikaistaisten teiden liikenneturvallisuutta on aika ajoin ehdotettu parannettavaksi nopeusrajoituksia alentamalla. Toisaalta nopeusrajoituksen alentamisen on väitetty myös lisäävän ohitustarvetta ja näin synnyttävän uusia turvallisuusriskejä. Nopeusrajoitusten alentamisen vaikutusta ohituskäyttäytymiseen ei täysin tunneta. Teoreettisesti tarkastellen nopeusrajoituksen alentuessa tavoitenopeuksien keskihajonnan tulisi pienentyä huomattavasti keskinopeutta enemmän, jotta teoreettinen ohitustarve ei kasvaisi. (Tuovinen & Enberg 21.) Tiehallinto teetti vuonna 21 S12 Pääteiden parantamisratkaisut -projektissa selvityksen nopeusrajoitusten vaikutuksesta ohituksiin kaksikaistaisilla maanteillä (Tuovinen & Enberg 21). Selvityksessä tarkasteltiin kirjallisuuden ja teorian avulla, miten nopeusrajoitus vaikuttaa teoreettiseen ohitustarpeeseen sekä todellisiin ohituksiin. Lisäksi kokeiltiin liikenteen automaattisten mittauspisteiden (LAM) tuottamien aineistojen hyödyntämistä nopeusrajoituksen vaikutusten selvittämisessä. LAM-kokeilun perusteella näytti, että teoreettinen ohitustarve olisi pienempi 8 km/h nopeusrajoituksella kuin 1 km/h rajoituksella. Tutkitussa kirjallisuudessa oli päädytty ristiriitaisiin tuloksiin. Selvityksessä suositeltiin jatkotutkimusten tekemistä rekisteritunnustutkimuksella, jolloin voitaisiin tarkastella todellisia ohitusmääriä. Tiehallinto teettikin S12-projektissa selvityksen, joka ilmestyi raporttina Tasanopeusjärjestelmä kaksikaistaisella päätieverkolla (Kulomäki & Summala 23). Tutkimuksessa jäljiteltiin tasanopeustilannetta ja tutkittiin liikennevirran nopeuksia ja ohituksia kolmella tiellä tekemällä matkanopeusmittauksia rekisteritunnusmenetelmällä kesä- ja talvinopeusrajoituksien vaihtumisen aikaan kummankin nopeusrajoituksen (8/1 km/h) vallitessa. Lähtökohtana oli, että koska 8 km/h:n rajoitus vastaa raskaan liikenteen lain mukaista ajoneuvokohtaista rajoitusta, niin tällöin tavoitenopeustason tulisi olla sama sekä raskaiden ajoneuvojen että henkilöautojen osalta. Tutkimuksen taustalla oli myös ehdotus tasanopeusjärjestelmästä, jossa raskaan

16 14 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa JOHDANTO liikenteen sallittaisiin ajaa nykyiseen tapaan ajoneuvokohtaista 8 km/h rajoitusta suurempaa nopeutta nopeudenrajoitinta vasten (raskaan liikenteen nopeus on nopeudenrajoittimin rajoitettu noin km/h:iin) ja kaksikaistaisella päätieverkolla ryhdyttäisiin soveltamaan 9 km/h nopeusrajoitusta, jota valvottaisiin tiukan nollatoleranssin mukaisesti. Tällöin raskaan kaluston ja henkilöautojen tavoitenopeustaso olisi likimain sama. Tutkimuksessa todettiin, että nopeusrajoituksella ei ollut olennaista vaikutusta henkilöautojen keskinäisiin ohituksiin, mutta korkeampi 1 km/h nopeusrajoitus lisäsi huomattavasti henkilöautojen suorittamia raskaan liikenteen ohituksia. Henkilöautojen aktiivisten ohitusten (henkilöauto ohittajana) lukumäärä aineistossa oli n. 1,5 kertaa suurempi kesänopeusrajoituksen (1 km/h) aikana ja raskaan liikenteen passiivisten ohitusten (raskas ajoneuvo ohitettavana) määrä 1,5 4-kertainen riippuen tutkimustiejaksosta. Aiemmin vuonna 1992 Kallberg oli tarkastellut laskennallisesti tiekohtaisten nopeusrajoitusten alentamisen (1 km/h 8 km/h) vaikutuksia ohitustarpeeseen. Selvityksen mukaan raskaan liikenteen tarve ohittaa muita ajoneuvoja kasvaa selvästi nopeusrajoitusta alennettaessa. Kulomäen ja Summalan (23) tutkimuksessa tätä ei voitu täysin todistaa, koska kuorma-autoja oli aineistossa vähän. Suuntaa-antavasti havaittiin kuitenkin, että yhdistelmäajoneuvot ohittivat 8 km/h nopeusrajoituksella muita ajoneuvoja noin 1,5 kertaa useammin ja henkilöautoja (ja toisiaan) noin kaksi kertaa useammin kuin 1 km/h nopeusrajoituksella. Tämän selvityksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, saavutetaanko 9 km/h nopeusrajoituksella merkittävä ohitustarpeen väheneminen kaksikaistaisella tiellä suhteessa 1 km/h rajoitukseen ruotsalaista (9 km/h) ja suomalaista (1 km/h) nopeusaineistoa vertaamalla. Selvityksen perusteella tuli tehdä suositus siitä, kannattaako Suomessa kokeilla 9 km/h nopeusrajoitusta koetiejaksolla ja millainen tiejakso koetieksi soveltuisi. Lisäksi selvityksessä haluttiin vertailla tarkemmin myös raskaan liikenteen nopeuksia eri nopeusrajoitusalueilla Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa on ehdotettu raskaalle liikenteelle 7 km/h nopeusrajoitusta talviaikaan. Ruotsalaiset aineistot 7 km/h nopeusrajoituksen teiltä antoivat mahdollisuuden tutkia myös sitä, kuinka tätä nopeusrajoitusta noudatetaan ja miten rajoitus vaikuttaa ohitustarpeeseen suhteessa 8 km/h rajoitukseen.

17 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa 15 JOHDANTO 1.2 Teoriaa Kuljettajien tavoitenopeudet vaihtelevat. Tavoitenopeudella tarkoitetaan tässä nopeutta, jolla kuljettaja ajaisi, jos muu liikenne ei ole esteenä ajamiselle. Tavoitenopeus riippuu monista tekijöistä kuten nopeusrajoituksesta, tiegeometriasta, säästä, tien pinnasta, matkan tarkoituksesta ja pituudesta, ajoneuvon ja kuljettajan ominaisuuksista sekä yleisistä liikenteellisistä olosuhteista. Kun ajoneuvojen nopeudet vaihtelevat, nopeammat ajoneuvot saavuttavat hitaampia, mistä seuraa ohitustarve. Saavuttaessaan hitaamman ajoneuvon kuljettaja voi joko ohittaa samantien, jos ohitus on mahdollista, tai jäädä hetkeksi hitaamman ajoneuvon perään, kunnes ohitusmahdollisuus ilmaantuu. Periaatteessa kuljettaja voi myös jäädä hitaamman ajoneuvon perään ilman aikeita ohittaa, mutta teoreettisesti tarkasteltaessa oletetaan aina, että tavoitenopeudeltaan nopeampi kuljettaja ohittaa hitaamman heti, kun siihen avautuu mahdollisuus. (Luttinen 21.) Kaksikaistaisilla teillä ohituksia voidaan suorittaa, jos vastaantuleva liikenne ja tieolosuhteet sen sallivat. Jos kaikkia ohituksia ei voida suorittaa, syntyy jonoja. Jonoutuminen johtaa muutoksiin liikennevirran nopeusjakaumassa, mikä puolestaan vaikuttaa edelleen ohitustarpeeseen. Ohitustarpeen laskemiseksi teoreettisesti joudutaan tekemään monia yksinkertaistuksia. (Kallberg 198.) Teoreettinen ohitustarve voidaan laskea kaavalla, jonka on esittänyt Wardrop (1952): 2 q s N. (4) 2 v s Kaavassa v s s q matkajakauman keskinopeus (km/h) matkajakauman keskihajonta (km/h) liikennemäärä tutkittavassa suunnassa (ajon/h). Wardropin kaava kuvaa tilannetta, jossa ajoneuvot kulkevat normaalijakautuneilla tavoitenopeuksillaan ja kaikki ohitukset suoritetaan välittömästi. Ohitustarpeen laskemiseksi täytyy tuntea ajoneuvojen tavoitenopeusjakauma. Kun ajoneuvot luokitellaan ryhmiin niiden nopeuden perusteella, voidaan ohitustarve kahden ajoneuvoryhmän välillä laskea. Koko liikennevirran ohitustarve saadaan laskemalla yhteen eri nopeusryhmien ohitustarpeet. (Huttunen 1994.) Ohitustiheyttä voidaan tarkastella koko liikennevirran tai yksittäisen ajoneuvon kannalta. Liikennevirran ohitustiheys tarkoittaa ohitusten määrää tuntia ja kilometriä kohti. Yksittäisen ajoneuvon ohitustiheys tarkoittaa ohitusten määrää ajoneuvoa ja kilometriä kohti. (Pursula et al. 24.)

18 16 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa JOHDANTO Aktiivinen ohitus on ohitustapahtuma ohittajan kannalta, passiivinen ohitettavan kannalta. Koko liikennevirran kannalta aktiivisia ja passiivisia ohituksia on yhtä paljon. Yksittäisen ajoneuvon aktiivisten ja passiivisten ohitusten lukumäärän erotus saadaan yhtälöstä N N ( v v k, jossa (5) N a N v i a p i s ) p aktiivisten ohitusten lukumäärä/h passiivisten ohitusten lukumäärä/h ajoneuvon matkanopeus (km/h) v s liikennevirran matkajakauman keskinopeus (km/h) k liikennetiheys (ajon/km). (Pursula et al. 24.) Jos ajoneuvo liikkuu liikennevirran keskinopeudella, on aktiivisten ja passiivisten ohitusten lukumäärä ajoneuvon kannalta yhtä suuri. (Pursula et al. 24.)

19 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa 17 AINEISTO JA MENETELMÄT 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Tutkimusasetelma Tässä selvityksessä tarkastelun kohteena on ns. tasanopeusjärjestelmä. Siinä tavoitteena on, että koko liikennevirta ajaa samalla nopeudella, jolloin tarvetta ohittaa ei ole. Periaatteessa kaikkien nopeusrajoitusjärjestelmien taustalla on tavoite yhdenmukaistaa nopeuksia sekä pienentää nopeuksien keskihajontaa ja näin vähentää onnettomuusriskiä. Alhaisempi keskinopeus jo sinällään vähentää onnettomuusriskiä ja etenkin lieventää onnettomuuksien seurauksia. Suomessa nopeusrajoitusjärjestelmä on parillinen, eli maaseututeillä on käytössä 6, 8 ja 1 km/h nopeusrajoitukset (ja moottoriteillä rajoitus on 12 km/h). Paikallisesti on käytössä myös 7 km/h rajoituksia. Aiemmissa suomalaisissa nopeusrajoitusten vaikutusta ohituskäyttäytymiseen selvittäneissä tutkimuksissa on tehty kenttämittauksia nimenomaan parillisilla nopeusrajoitusalueilla siten, että samalla tieosuudella nopeuksia on mitattu sekä 8 km/h talvirajoituksen että 1 km/h kesärajoituksen aikana. Näin on saatu tutkittua, miten nopeusrajoituksen laskeminen/nostaminen vaikuttaisi ohitustarpeeseen vakioiduissa liikenne- ja tieolosuhteissa. Vastaavanlainen tutkimusasetelma olisi mahdollinen, jos tieosan nopeusrajoitusta vaihdettaisiin muuttuvilla nopeusrajoitusmerkeillä. Tasanopeustilannetta on tutkittu lähinnä nopeusrajoituksella 8 km/h. 8 km/h rajoitus koskee kaikkia ajoneuvotyyppejä. Kulomäen ja Summalan (23) tutkimuksen mukaan nykyisenkaltaisella liikennevalvonnalla, jossa nopeusrajoituksen ylitykset 1 %:lla ovat vielä sallittuja, ei 8 km/h rajoituksella kuitenkaan todellisuudessa saavuteta tasanopeustilannetta: ajoneuvokohtaisesta 8 km/h nopeusrajoituksesta huolimatta raskas liikenne ajaa lähes poikkeuksetta nopeusrajoittimen sallimaa maksiminopeutta (n km/h), kun taas henkilöautoilijoiden joukossa on myös niitä, jotka noudattavat rajoituksia. Kulomäen ja Summalan (23) tutkimuksessa ehdotettiin 9 km/h tasanopeusjärjestelmää. Tällöin raskaan liikenteen annettaisiin ajaa nykyisellä nopeudellaan rajoitinta vasten, mutta tiekohtaiseen nopeusrajoitukseen kohdistettaisiin tiukka nollatoleranssi nopeusvalvonnassa. Tällöin henkilöautojen ja raskaiden ajoneuvojen nopeudet olisivat lähellä toisiaan. Järjestelmän ongelmaksi nousee henkilöautojen ja raskaan liikenteen erilainen kohtelu: raskaalle liikenteelle sallittaisiin nykyisen ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen ylitys, kun taas henkilöautojen osalta tiekohtaisen nopeusrajoituksen noudattamista valvottaisiin tiukasti. Teoriassa ehdotetun 9 km/h tasanopeusjärjestelmän tulisi toimia siten, että nopeuksien keskihajonta pienenisi sekä 1 km/h että 8 km/h rajoituksesta 9 km/h rajoitukseen siirryttäessä. 1 km/h rajoituksesta 9 km/h rajoitukseen siirtyminen vähentäisi hajonnan lisäksi myös onnettomuuksien vakavuusastetta. 8 km/h rajoituksen nostaminen 9 km/h:iin sen sijaan lisäisi onnettomuuksien vakavuusastetta.

20 18 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksissa on lisäksi todettu 9 km/h rajoituksen sopivan koko ajan lisääntyvälle iäkkäiden autoilijoiden joukolle paremmin kuin 1 km/h rajoituksen (mm. Kulomäki & Summala 23). Ehdotetusta 9 km/h tasanopeusjärjestelmästä ei Suomessa ole tehty kenttämittauksia. Koska Ruotsissa nopeusrajoitusjärjestelmä on pariton ( km/h), päätettiin sieltä pyytää nopeusmittausmateriaalia asian tutkimiseksi teoreettisesti ennen koetiejärjestelyjä. Aineistojen avulla oli mahdollista selvittää, miten tasanopeus Ruotsissa nykyisellään toteutuu ja verrata tuloksia (niin nopeusjakaumien kuin ohitustarpeenkin osalta) suomalaisiin aineistoihin parillisten nopeusrajoitusten teiltä (8 ja 1 km/h). Ruotsissa raskaiden kuorma-autojen ja perävaunullisten ajoneuvojen ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus on samoin kuin Suomessa 8 km/h (liitteet 1 ja 2). Moottoriteillä ja moottoriliikenneteillä perävaunuttomat kuorma-autot saavat Ruotsissa kuitenkin ajaa 9 km/h. Linja-autojen nopeusrajoitus on Ruotsissa 9 km/h, Suomessa 8 km/h tai 1 km/h, jos linja-auto on katsastuksessa hyväksytty käytettäväksi tällä nopeudella. Raskaan liikenteen nopeudenrajoittimien suhteen sekä Suomea että Ruotsia koskee EU-lainsäädäntö, jonka mukaan ajoneuvoluokissa N 2 ja N 3 (kuorma-auto) tulee olla nopeudenrajoitin, joka estää ajoneuvon nopeuden kohoamisen suuremmaksi kuin 9 km/h ja luokissa M 2 ja M 3 (linja-auto) suuremmaksi kuin 1 km/h. Tutkimusasetelmassa oli lähtökohtaisesti havaittavissa selvä puute. Ruotsissa nopeusvalvonnan taso on nykyisellään samaa luokkaa kuin Suomessa (Fernström 24), joten 9 km/h rajoitus ei Ruotsissakaan kuvanne aitoa tasanopeustilannetta. Ruotsalainen aineisto mahdollisti kuitenkin myös 7 km/h nopeusrajoituksen vaikutuksen tutkimisen. Mielenkiinto oli etenkin siinä, miten hyvin raskas liikenne ko. rajoitusta noudattaa. 7 km/h rajoituksella raskas liikennekin joutuu hidastamaan eikä voi ajaa rajoittimen sallimaa enimmäisnopeutta, kuten Suomessa 8 km/h rajoitusalueella. 7 km/h rajoitus Ruotsissa kuvaakin ehkä todellisimmillaan tasanopeustilannetta. 2.2 Tutkimusaineisto Varsinaisena tutkimusaineistona käytettiin Ruotsin Vägverketiltä saatuja ajoneuvokohtaisia pistemittausaineistoja maaseudun kaksikaistaisilta teiltä nopeusrajoitusalueilta 7, 9 ja 11 km/h (ns. Vägverketin aineisto) ja Suomen Tiehallinnon ajoneuvokohtaisia LAM-mittausaineistoja rajoitusalueilta 8 ja 1 km/h (ns. Suomen aineisto). Tutkimusaineistoksi oli alunperin tarkoitus pyytää Ruotsista matkanopeusmittausaineistoa, mutta alustavien aineistokyselyjen perusteella kuitenkin selvisi, ettei Ruotsista ollut saatavilla sopivaa rekisteritunnustutkimusaineistoa. Ruotsalaisaineistot ovat peräisin Vägverketin ns. otantamittauksista (stickprovsmätningar), joita tehdään kesäisin eripuolilla Ruotsia sekä valtion tieverkolla että taajamissa. Mittauspisteet valitaan satunnaisesti ja mittaukset kestävät kussakin pisteessä vuorokauden (eri viikonpäivinä). Tiedot kerätään ns. letkulaskureilla (kaksi letkua 2 metrin etäisyydellä toisistaan). Ohiajavasta ajoneuvosta saadaan selville mm. ohitusajankohta, ajosuunta, ajoneuvotyyppi (15 ryhmää) ja nopeus. Ohitusajankohta rekisteröidään tuhannesosasekunnin tarkkuudella ja nopeushavainnot 1 km/h tarkkuudella. Vägverketillä on myös kiinteitä ympärivuotisia laskentapisteitä, mutta niistä

Nopeusrajoituksen vaikutus ohituksiin kaksikaistaisilla maanteillä Kirjallisuustutkimus

Nopeusrajoituksen vaikutus ohituksiin kaksikaistaisilla maanteillä Kirjallisuustutkimus S12 Pääteiden parantamisratkaisut Nopeusrajoituksen vaikutus ohituksiin kaksikaistaisilla maanteillä Kirjallisuustutkimus Nopeuden keskihajonnan muutos (%) Ohitustarve kasvaa Ohitustarve pienenee Ohitustarve

Lisätiedot

Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2001

Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2001 Jouko Kangas, Reijo Prokkola Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2001 Tiehallinnon selvityksiä 30/2002 Tiehallinto Helsinki 2002 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-910-2 TIEH 3200762 Oy Edita Ab Helsinki 2002 Julkaisua

Lisätiedot

Autojen nopeudet pääteillä sekä yhdysteillä vuonna 2008

Autojen nopeudet pääteillä sekä yhdysteillä vuonna 2008 Jouko Kangas, Jutta-Leea Kärki Autojen nopeudet pääteillä sekä yhdysteillä vuonna 2008 Tiehallinnon selvityksiä 15/2009 Jouko Kangas, Jutta-Leea Kärki Autojen nopeudet pääteillä sekä yhdysteillä vuonna

Lisätiedot

Autojen nopeudet vuonna 2009 19 2010 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ

Autojen nopeudet vuonna 2009 19 2010 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ 19 2010 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ AUTOJEN NOPEUDET VUONNA 2009 Liikennevirasto Helsinki 2010 Kannen kuvat: Destia Oy, Infratieto Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-6656

Lisätiedot

Talviajan 70 km/h rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 39/2007

Talviajan 70 km/h rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 39/2007 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 39/27 Talviajan rajoituksen vaikutukset matkanopeuksiin Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 39/27 Tiehallinto Helsinki 27

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Autojen nopeudet maanteillä vuonna 2014

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Autojen nopeudet maanteillä vuonna 2014 37 2015 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Autojen nopeudet maanteillä vuonna 2014 Autojen nopeudet maanteillä vuonna 2014 Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2015 Liikennevirasto

Lisätiedot

Matkanopeudet kaksikaistaisilla pääteillä. Seurantatietojen käyttö liikenneturvallisuustyössä. Riikka Rajamäki

Matkanopeudet kaksikaistaisilla pääteillä. Seurantatietojen käyttö liikenneturvallisuustyössä. Riikka Rajamäki S VISIONS SCIENCE TECHNOLOGY RESEARCH HIGHLIGHT 6 Matkanopeudet kaksikaistaisilla pääteillä Seurantatietojen käyttö liikenneturvallisuustyössä Riikka Rajamäki VTT TECHNOLOGY 6 Matkanopeudet kaksikaistaisilla

Lisätiedot

Infratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI

Infratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI Infratieto-Tiestö Turku 3.9.1 NAANTALIN KAUPUNKI Nopeusmittaukset / Elokuu 1 Nopeusmittaukset 1 Naantalin kaupunki ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Automaattisen kameravalvonnan nopeusvaikutukset

Automaattisen kameravalvonnan nopeusvaikutukset Mikko Räsänen, Leif Beilinson & Veli-Pekka Kallberg Automaattisen kameravalvonnan nopeusvaikutukset kantatiellä 51 Tiehallinnon selvityksiä 53/2004 Mikko Räsänen, Leif Beilinson & Veli-Pekka Kallberg

Lisätiedot

Nopeudet ohituskaistakohdassa ja ajoneuvojen etäisyydet keskikaiteesta

Nopeudet ohituskaistakohdassa ja ajoneuvojen etäisyydet keskikaiteesta S12 Pääteiden parantamisratkaisut Nopeudet ohituskaistakohdassa ja ajoneuvojen etäisyydet keskikaiteesta Kantatie 54 Lopella Tiehallinnon selvityksiä 62/2004 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Nopeudet

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Ajokäyttäytyminen leveäkaistaisella tiellä

Ajokäyttäytyminen leveäkaistaisella tiellä S12 Pääteiden parantamisratkaisut Ajokäyttäytyminen leveäkaistaisella tiellä Ajo-opasteiden vaikutukset ja ohitustilanteet Tiehallinnon selvityksiä 50/2004 Ajokäyttäytyminen leveäkaistaisella tiellä Ajo-opasteiden

Lisätiedot

Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen. Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007

Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen. Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007 Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007 Kokeilu pähkinänkuoressa Kantatie 51:llä, Kirkkonummen ja Karjaan välillä kokeiltiin syyskuussa 2007 tehostettua

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

Ajonopeuden liikenneturvallisuus- ja. ympäristövaikutukset. Veli-Pekka Kallberg Juha Luoma Kari Mäkelä Harri Peltola Riikka Rajamäki

Ajonopeuden liikenneturvallisuus- ja. ympäristövaikutukset. Veli-Pekka Kallberg Juha Luoma Kari Mäkelä Harri Peltola Riikka Rajamäki S VISIONS SCIENCE TECHNOLOGY RESEARCH HIGHLIGHT 197 Ajonopeuden liikenneturvallisuus- ja ympäristövaikutukset Veli-Pekka Kallberg Juha Luoma Kari Mäkelä Harri Peltola Riikka Rajamäki VTT TECHNOLOGY 197

Lisätiedot

HELSINKI SUUNNITTELEE 2005:7. Nopeusrajoitukset Helsingissä

HELSINKI SUUNNITTELEE 2005:7. Nopeusrajoitukset Helsingissä HELSINKI SUUNNITTELEE 25:7 Nopeusrajoitukset Helsingissä Nopeusrajoitukset Helsingissä Kesällä 24 alennettiin monien Helsingin katujen nopeusrajoitusta kymmenellä kilometrillä tunnissa. Toimenpide alensi

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN

LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN 2008 LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN 1 Sisältö NOPEUSRAJOITUKSIA RIKOTAAN USEIN... 4 Nopeusrajoitusten ylittäminen... 4 Kaahataanko

Lisätiedot

Tielaitos. Länsiväylän automaattisen liikenteenohjausjärjestelmän 53/2000. Satu Innamaa, Kerkko Vanhanen ja Matti Pursula. Tielaitoksen selvityksiä

Tielaitos. Länsiväylän automaattisen liikenteenohjausjärjestelmän 53/2000. Satu Innamaa, Kerkko Vanhanen ja Matti Pursula. Tielaitoksen selvityksiä Satu Innamaa, Kerkko Vanhanen ja Matti Pursula Tielaitos Länsiväylän automaattisen liikenteenohjausjärjestelmän vaikutukset Tielaitoksen selvityksiä 53/2000 Helsinki 2000 TIEHALLINTO Liikenteen palvelut

Lisätiedot

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä

Lisätiedot

Leveäkaistaiset tiet. Yhteenveto tutkimustuloksista ja kokemuksista Suomessa. Sisäisiä julkaisuja 38/2004

Leveäkaistaiset tiet. Yhteenveto tutkimustuloksista ja kokemuksista Suomessa. Sisäisiä julkaisuja 38/2004 Leveäkaistaiset tiet Yhteenveto tutkimustuloksista ja kokemuksista Suomessa Sisäisiä julkaisuja 38/2004 Leveäkaistaiset tiet Yhteenveto tutkimustuloksista ja kokemuksista Suomessa Sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Autojen nopeudenhallinta vuonna 2018

Autojen nopeudenhallinta vuonna 2018 Autojen nopeudenhallinta vuonna 2018 Harri.Peltola@vtt.fi Riikka.Rajamaki@vtt.fi ja Juha.Luoma@vtt.fi Johdanto Erilaisia nopeudenhallinnan keinoja on käytetty lähes siitä asti kuin autoja on ollut. Olosuhteet

Lisätiedot

KOHTAAMISONNETTOMUUDET - syitä ja ratkaisuja etsimässä

KOHTAAMISONNETTOMUUDET - syitä ja ratkaisuja etsimässä Väylät & Liikenne 2004 - Jyväskylä Paviljonki 13.-14.10.2004 Heikki Summala, Helsingin yliopisto Päivi Nuutinen, Tiehallinto KOHTAAMISONNETTOMUUDET - syitä ja ratkaisuja etsimässä Tiehallinnossa on ollut

Lisätiedot

Liikennetilanneohjatut muuttuvat nopeusrajoitukset pääteiden liittymässä Vaikutusten arviointi ja järjestelmän kehittäminen

Liikennetilanneohjatut muuttuvat nopeusrajoitukset pääteiden liittymässä Vaikutusten arviointi ja järjestelmän kehittäminen Anna Schirokoff, Satu Innamaa Liikennetilanneohjatut muuttuvat nopeusrajoitukset pääteiden liittymässä Vaikutusten arviointi ja järjestelmän kehittäminen Tiehallinnon selvityksiä 29/2004 Anna Schirokoff,

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa. työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966

Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa. työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966 Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966 Turvapuistohankkeista Esittelykontti Espooseen (valmis keväällä 2016) Radanrakentamisen

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

Raskaan liikenteen määrän vaikutus kaksikaistaisten teiden liikenteen sujuvuuteen

Raskaan liikenteen määrän vaikutus kaksikaistaisten teiden liikenteen sujuvuuteen Sonja Lehtonen Raskaan liikenteen määrän vaikutus kaksikaistaisten teiden liikenteen Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 10/2009 Sonja Lehtonen Raskaan liikenteen määrän vaikutus kaksikaistaisten teiden

Lisätiedot

Automaattiset liikenteen ohjaus- ja tiedotusjärjestelmät

Automaattiset liikenteen ohjaus- ja tiedotusjärjestelmät Satu Innamaa ja Matti Pursula Automaattiset liikenteen ohjaus- ja tiedotusjärjestelmät Järjestelmien rakenne ja toiminta Satu Innamaa ja Matti Pursula Automaattiset liikenteen ohjaus- ja tiedotusjärjestelmät

Lisätiedot

VIKING. ruuhkavaroitusjärjestelmän arviointi. Tielaitos 30 /1998. Uudenmaan Tiepiiri. Tielaitoksen selvityksiä. Helsinki 1998

VIKING. ruuhkavaroitusjärjestelmän arviointi. Tielaitos 30 /1998. Uudenmaan Tiepiiri. Tielaitoksen selvityksiä. Helsinki 1998 Tielaitos Uudenmaan Tiepiiri Länsiväylän ruuhkavaroitusjärjestelmän arviointi Tielaitoksen selvityksiä 30 /1998 Helsinki 1998 TIEHALLINTO Liikenteen palvelut VIKING Tielaitoksen selvityksiä 30/1998 Länsiväylän

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

MATKA-AIKAAN PERUSTUVAN AUTOMAATTISEN NOPEUS- VALVONNAN KOKEILU

MATKA-AIKAAN PERUSTUVAN AUTOMAATTISEN NOPEUS- VALVONNAN KOKEILU MATKA-AIKAAN PERUSTUVAN AUTOMAATTISEN NOPEUS- VALVONNAN KOKEILU Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 3/2010 MATKA-AIKAAN PERUSTUVAN AUTOMAATTISEN NOPEUS-

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Jaakko Klang Turun seudun liikenneturvallisuustyö 26.3.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang 1 Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ JOHANNA NYBERG RIIKKA RAJAMÄKI MARKUS LAINE

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ JOHANNA NYBERG RIIKKA RAJAMÄKI MARKUS LAINE 60 2011 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ JOHANNA NYBERG RIIKKA RAJAMÄKI MARKUS LAINE Leveän keskialueen tiemerkinnän liikenneturvallisuusvaikutukset Johanna Nyberg, Riikka Rajamäki, Markus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2011 hirvionnettomuuksien määrä väheni. Peuraonnettomuuksien määrä kasvoi verrattuna vuoteen 2010. Hirvikolareissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2011. Vuonna 2010 kuolleita

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä Muistio Tiehallinto, Oulun tiepiiri Oulun kaupunki Vt 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja, Oulu Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI TIEDOTE 35/2006 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO KOLMEN KOULUN KOHDALLA ON KOKEILLAAN VAIHTUVAA NOPEUSRAJOITUSTA

HELSINGIN KAUPUNKI TIEDOTE 35/2006 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO KOLMEN KOULUN KOHDALLA ON KOKEILLAAN VAIHTUVAA NOPEUSRAJOITUSTA HELSINGIN KAUPUNKI TIEDOTE 35/26 1 (5) 8.8.26 KOLMEN KOULUN KOHDALLA ON KOKEILLAAN VAIHTUVAA NOPEUSRAJOITUSTA Autojen ylinopeus on suurin uhka lasten kouluteiden turvallisuudelle. Vauhti ratkaisee onnettomuuden

Lisätiedot

Tielaitoksen selvityksiä 41/1998

Tielaitoksen selvityksiä 41/1998 Tielaitoksen selvityksiä 41/1998 Risto Kulmala & Pirkko Rämä Ohjeet muuttuvien nopeusrajoitusten vaikutusten arvioinnista Tielaitos Liikenteen palvelut Helsinki 1998 ISSN 0788-3722 ISBN 951-726-466-6 TIEL

Lisätiedot

Valtatien 4 liikennevirran ominaisuudet välillä Lahti Heinola

Valtatien 4 liikennevirran ominaisuudet välillä Lahti Heinola S12 Pääteiden parantamisratkaisut Valtatien 4 liikennevirran ominaisuudet välillä Lahti Heinola Tiehallinnon selvityksiä 19/24 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Valtatien 4 liikennevirran ominaisuudet

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 51

Tietoa tiensuunnitteluun nro 51 Tietoa tiensuunnitteluun nro 51 Julkaisija: Tielaitos, tie- ja liikennetekniikka 5.9.2000 RASKAAT AJONEUVOT KIERTOLIITTYMISSÄ Tässä tiedotteessa kuvataan kiertoliittymissä tehdyn raskaiden ajoneuvojen

Lisätiedot

Rahtarit ry Pitkäniemenkatu 11 33330 TAMPERE Yleistä LAUSUNTO KONGINKANKAALLA 19.3.2004 TAPAHTUNEEN LIIKENNE- ONNETTOMUUDEN TUTKINNASTA TEHDYN TUTKINTAKERTOMUKSEN TURVALLISUUSSUOSITUKSISTA. Rahtarit ry

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2013 sekä hirvi- että peuraonnettomuuksien määrä kasvoi. Hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2013. Vuonna 2012 hirvionnettomuuksissa kuolleita ei ollut.

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2014-7/2015. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2014-7/2015. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2014-7/2015 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet Mittauspisteet MittausID Suuralue tai kunta Sijainti Tietoja 108 Haukipudas

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Metsäteiden suunnittelu Venäjällä Mikko Havimo Petteri Mönkkönen Eugene Lopatin Bo Dahlin www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Tausta Luoteis-Venäjän metsätieverkko on harva verrattuna esimerkiksi Suomen

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

TEHOSTETUN KAMERAVALVONNAN JA ALENNETUN PUUTTUMISKYNNYKSEN VAIKUTUS TURVALLISUUTEEN

TEHOSTETUN KAMERAVALVONNAN JA ALENNETUN PUUTTUMISKYNNYKSEN VAIKUTUS TURVALLISUUTEEN TEHOSTETUN KAMERAVALVONNAN JA ALENNETUN PUUTTUMISKYNNYKSEN VAIKUTUS TURVALLISUUTEEN Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 1/2008 Tehostetun kameravalvonnan

Lisätiedot

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Tarkasteluperiaatteet Tarkastelussa arvioidaan Terholan liikekiinteistön rakentamisen vaikutuksia Pohjoisväylän ja Hesingintien liittymän toimivuuteen.

Lisätiedot

Tieliikenteen yhteistoiminnallisten järjestelmien vaikutukset - DRIVE C2X kenttäkokeiden tuloksia

Tieliikenteen yhteistoiminnallisten järjestelmien vaikutukset - DRIVE C2X kenttäkokeiden tuloksia Tieliikenteen yhteistoiminnallisten järjestelmien vaikutukset - DRIVE C2X kenttäkokeiden tuloksia Pvm Nimi Satu Innamaa Titteli Erikoistutkija Organisaatio Teknologian tutkimuskeskus VTT Name, Vorname

Lisätiedot

Taajamien nopeusrajoitusjärjestelmän tila

Taajamien nopeusrajoitusjärjestelmän tila Riikka Rajamäki Taajamien nopeusrajoitusjärjestelmän tila Tiehallinnon selvityksiä 33/2008 Riikka Rajamäki Taajamien nopeusrajoitusjärjestelmän tila Tiehallinnon selvityksiä 33/2008 Tiehallinto Helsinki

Lisätiedot

NOPEUDENHALLINNAN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET

NOPEUDENHALLINNAN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET NOPEUDENHALLINNAN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 1/2007 Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007 WSP Finland Oy 1. TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Työn tarkoituksena oli tutkia eri liittymäratkaisujen liikenteellistä toimivuutta Turvesuonkadun

Lisätiedot

TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems

TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems LVM ja Tiehallinto VTT: pirkko.rama@vtt.fi, juha.luoma@vtt.fi tiedonkeruuta,

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 89/2005 Liikenne. Vaihtuvien nopeusrajoitusten laajamittainen käyttö Suomessa

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 89/2005 Liikenne. Vaihtuvien nopeusrajoitusten laajamittainen käyttö Suomessa LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 89/25 Liikenne Vaihtuvien nopeusrajoitusten laajamittainen käyttö Suomessa Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 25 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 3.11.25

Lisätiedot

NOPEUSVALVONNAN PUUTTUMISRAJAN MUUTOS JA SEN VAIKUTUKSET

NOPEUSVALVONNAN PUUTTUMISRAJAN MUUTOS JA SEN VAIKUTUKSET NOPEUSVALVONNAN PUUTTUMISRAJAN MUUTOS JA SEN VAIKUTUKSET Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 4/2011 Nopeusvalvonnan puuttumisrajan muutos ja sen vaikutukset

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11. RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.2009 Kimmo Erkkilä SISÄLTÖ Taustat ja menetelmät Uusien ajoneuvojen energiatehokkuus

Lisätiedot

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013 KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 4 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Motocrosspyörien melupäästömittaukset

Motocrosspyörien melupäästömittaukset Suomen Moottoriliitto ry. Juha Korhonen Jussi Kurikka-Oja Meluselvitysraportti 30.9.2014 30.9.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 2 MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET... 2 2.1 Mittausteoriaa... 2 2.2 Mittaustoiminta...

Lisätiedot

Taajamien alennetut nopeusrajoitukset ja kevyen liikenteen kuolemat 1989-2003

Taajamien alennetut nopeusrajoitukset ja kevyen liikenteen kuolemat 1989-2003 Taajamien alennetut nopeusrajoitukset ja kevyen liikenteen kuolemat 1989-2003 Heikki Summala Igor Radun 29.10.2006 1 1. Tausta Vuoden 1995 jälkeen jolloin suotuisa liikenneturvallisuuskehitys (liikennekuolemilla

Lisätiedot

Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä Pakkala - Vt 3

Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä Pakkala - Vt 3 Riku Nevala Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä gg Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 45/2008 Riku Nevala Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

HATTULA KANUNGIN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN SELVITYS 10.8.2015. Niina Järvinen FM, ins.(amk)

HATTULA KANUNGIN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN SELVITYS 10.8.2015. Niina Järvinen FM, ins.(amk) HATTULA KANUNGIN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN SELVITYS 10.8.2015 Niina Järvinen FM, ins.(amk) 1/11 1. Tehtävän kuvaus Liikenteellinen selvitys tehtiin heinä-elokuussa 2015 Hattulan kunnalle osana Kanungin

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

Moottoriteiden liikennevirran ominaisuudet

Moottoriteiden liikennevirran ominaisuudet Mika Tuominen Moottoriteiden liikennevirran ominaisuudet Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Espoossa 27.05.2013 Valvoja: Prof. Tapio Luttinen

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Nopeusrajoitukset 16.12.2009

Nopeusrajoitukset 16.12.2009 Nopeusrajoitukset 16.12.2009 Nopeusrajoitukset 16.12.2009 Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Kannen kuva: Heikki Heiniö ISBN 978-952-221-276-4 TIEH 2100063-09 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

Oulun ja Lapin tiepiirien nopeusrajoitusselvitys. Yhteysväleittäinen tarkastelu

Oulun ja Lapin tiepiirien nopeusrajoitusselvitys. Yhteysväleittäinen tarkastelu Oulun ja Lapin tiepiirien nopeusrajoitusselvitys Yhteysväleittäinen tarkastelu Oulun ja Lapin tiepiirien nopeusrajoitusselvitys Yhteysväleittäinen tarkastelu Toiminta- ja suunnitelma-asiakirjat Tiehallinto

Lisätiedot

Mikko Malmivuo NOPEUSVALVONNAN PUUTTUMISRAJAN MUUTOS JA SEN VAIKUTUKSET

Mikko Malmivuo NOPEUSVALVONNAN PUUTTUMISRAJAN MUUTOS JA SEN VAIKUTUKSET Mikko Malmivuo NOPEUSVALVONNAN PUUTTUMISRAJAN MUUTOS JA SEN VAIKUTUKSET TAUSTAA Lokakuun 2009 alusta poliisi yhdenmukaisti ja kiristi ylinopeuksien puuttumiskynnystä Rikesakko 8 km/h ylinopeudesta Huomautus

Lisätiedot