Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa Sisäisiä julkaisuja 37/2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa Sisäisiä julkaisuja 37/2004"

Transkriptio

1 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa Sisäisiä julkaisuja 37/24

2

3 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 37/24 Tiehallinto Helsinki 24

4 Kannen kuva: Åsa Enberg ISSN X TIEH 4435 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH 4435-v Edita Prima Oy Helsinki 24 Julkaisua myy/saatavana: Faksi Puhelin Tiehallinto Liikennetekniikka Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Virpi Ojala, Åsa Enberg, R. Tapio Luttinen: Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa. Helsinki 24. Tiehallinto, liikennetekniikka. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 37/ s. + liitt. 24 s. ISSN X, TIEH Asiasanat: nopeus, nopeusrajoitukset, ohitus, raskaat ajoneuvot, liikenneturvallisuus, liikennevirta Aiheluokka: 21 TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä vertailtiin liikennevirran keskinopeuksia ja teoreettista ohitustarvetta eri nopeusrajoitusalueilla Ruotsissa ja Suomessa. Taustalla oli ehdotus 9 km/h tasanopeusjärjestelmästä, jossa tiekohtaisen rajoituksen noudattamista valvottaisiin tiukalla nollatoleranssilla. Raskaiden ajoneuvojen ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus säilyisi 8 km/h:ssä, ja niiden sallittaisiin ajaa kuten nykyisinkin, siis tyypillisimmin nopeudenrajoittimen sallimaa enimmäisnopeutta (87 89 km/h). Varsinaisena tutkimusaineistona käytettiin Ruotsin Vägverketiltä saatuja ajoneuvokohtaisia pistemittausaineistoja maaseudun kaksikaistaisilta teiltä nopeusrajoitusalueilta 7, 9 ja 11 km/h ja Suomen Tiehallinnon ajoneuvokohtaisia LAM-mittausaineistoja rajoitusalueilta 8 ja 1 km/h. Ohitustarvetarkasteluissa vertailuaineistona käytettiin lisäksi Ruotsista VTI:ltä saatuja tietyypeittäisiä keskiarvoaineistoja nopeusrajoitusalueilta 7, 9 ja 11 km/h. Ruotsissa 7 km/h nopeusrajoitusalueella keskinopeus oli keskimäärin 79, km/h, 9 km/h alueella 93,8 km/h ja 11 km/h alueella 97,2 km/h ja Suomessa 8 km/h alueella vastaavasti 82,2 km/h ja 1 km/h alueella 93,8 km/h. Ruotsissa nopeuksien hajonta näyttäisi olevan jonkin verran suurempaa kuin Suomessa. Nopeusero kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen välillä oli pienin Suomessa 8 km/h nopeusrajoitusalueella, toiseksi pienin Ruotsissa 7 km/h alueella. Tämän jälkeen ero kasvoi rajoituksen suurentuessa. Teoreettinen ohitustarve määritettiin Wardropin kaavalla, jonka mukaan ohitustarve on riippuvainen liikennemäärästä sekä ajoneuvojen tavoitenopeuksien matkajakaumasta. Pistemittausaineistoista lasketun vapaiden ajoneuvojen nopeusjakauman oletettiin vastaavan tavoitenopeusjakaumaa. Vägverketin ja Suomen aineistojen perusteella teoreettinen ohitustarve oli korkein Ruotsissa 7 km/h nopeusrajoitusalueella ja alhaisin Suomessa 8 km/h alueella. Ruotsin 9 km/h alueella ohitustarve oli hieman korkeampi kuin Suomen 1 km/h alueella. 11 km/h alueella ohitustarve oli Ruotsissa samaa tasoa kuin 9 km/h alueella. Myös VTI:n aineiston perusteella teoreettinen ohitustarve oli Ruotsissa korkein 7 km/h alueella. 11 km/h alueella ohitustarve oli jonkin verran alhaisempi kuin 9 km/h alueella. VTI:n aineistoonkin verraten ohitustarve oli alhaisin Suomessa 8 km/h alueella. Sen sijaan Suomessa 1 km/h nopeusrajoitusalueella ohitustarve vaikuttaisi olevan hiukan korkeampi kuin VTI:n keskiarvoaineiston perusteella lasketut ohitustarpeet Ruotsissa 9 ja 11 km/h alueilla. Saadut tulokset eivät antaneet suoraa vastausta siihen, miten ehdotettu 9 km/h tasanopeusjärjestelmä vaikuttaisi nopeuksiin ja ohitustarpeeseen Suomessa verrattuna nykyiseen 1 km/h rajoitukseen. Koska Ruotsin tuloksia ei voida yleistää koskemaan Suomea, olisi kokeilun tekeminen 9 km/h rajoituksella muutenkin perusteltua. Kenttäkokeissa nähtäisiin, miten 9 km/h rajoitus tehoaisi suomalaisiin kuljettajiin ja millaisia olisivat todelliset ohitusmäärät. Parhaiten koetieksi soveltuisi tiejakso, jolla nykyinen nopeusrajoitus on 1 km/h ja jolla on havaittu turvallisuusongelmia, mutta joka on standardiltaan kuitenkin niin hyvä, että 8 km/h nopeusrajoitus olisi liian alhainen ja johtaisi suureen määrään ylinopeuksia. Liikennemäärältään kokeilutiejakson tulisi olla sellainen, että nykytilanteessa ohitustarve on suuri. Myös raskasta liikennettä tulisi olla riittävästi. Liikennettä ei saisi kuitenkaan olla niin paljon, ettei ohittaminen enää ole mahdollista. Suuntajakauman tulisikin poiketa 5/5-jakaumasta.

6 Virpi Ojala, Åsa Enberg, R. Tapio Luttinen: Hastighetsbegränsningens inverkan på omkörningsbehov i Sverige och i Finland. Helsingfors 24. Vägförvaltningen, trafikteknik. Interna publikationer 37/ s. + bilagor 24 s. ISSN X, TIEH Nyckelord: hastighet, hastighetsbegränsningar, omkörning, tunga fordon, trafiksäkerhet, trafikflöde SAMMANFATTNING I denna utredning jämfördes trafikflödets medelhastigheter och teoretiska omkörningsbehov vid olika hastighetsbegränsningar i Sverige och i Finland. Bakgrunden var ett förslag om att införa ett system med likställd hastighet 9 km/h, där efterföljandet av den differentierade (för vägen tillåtna) hastighetsbegränsningen skulle övervakas med sträng nolltolerans. Den fordonsanknutna hastighetsgränsen för tunga fordon skulle förbli 8 km/h och dessa fordon skulle såsom också nu tillåtas köra med hastighetsbegränsarens högsta tillåtna hastighet (87 89 km/h). Det egentliga undersökningsmaterialet bestod av material från svenska Vägverkets punkthastighetsmätningar från tvåfältiga landsvägar med hastighetsgränsen 7, 9 och 11 km/h samt material från finska Vägförvaltningens automatiska mätpunkter med hastighetsgränsen 8 och 1 km/h. Som jämförelsematerial vid behandlingen av omkörningsbehovet användes dessutom färdigt beräknade medelvärdesmaterial för olika vägtyper med hastighetsgränserna 7, 9 och 11 km/h från svenska VTI. I Sverige var medelhastigheten vid hastighetsgränsen 7 km/h i medeltal 79, km/h, vid hastighetsgränsen 9 km/h i medeltal 93,8 km/h och vid hastighetsgränsen 11 km/h i medeltal 97,2 km/h. I Finland var motsvarande medeltal vid hastighetsgränsen 8 km/h 82,2 km/h och vid hastighetsgränsen 1 km/h 93,8 km/h. I Sverige verkar hatigheternas standardavvikelse vara något högre än i Finland. Hastighetsskillnaden mellan lätta och tunga fordon var lägst vid hastighetsbegränsningen 8 km/h i Finland och nästlägst vid hastighetsbegränsningen 7 km/h i Sverige. Därefter ökade skillnaden, då hastighetsgränsen blev större. Det teoretiska omkörningsbehovet beräknades med hjälp av Wardrops ekvation, enligt vilken omkörningsbehovet beror av trafikflödet och fördelningen av fordonens önskade hastigeter. I detta sammanhang antogs, att den hastighetsfördelning som beräknades för de fria fordonen i punktmätningsmaterialet motsvarade fördelningen av de önskade hastigheterna. På basen av Vägverkets och Vägförvaltningens mätmaterial var det teoretiska omkörningsbehovet högst i Sverige vid hastighetsränsen 7 km/h och lägst i Finland vid hastighetsgränsen 8 km/h. I Sverige vid hastighetsgränsen 9 km/h var omkörningsbehovet en aning högre än i Finland vid hastighetsgränsen 1 km/h. Vid 11 km/h var omkörningsbehovet i Sverige ungefär på samma nivå som vid 9 km/h. Även utgående från VTI:s mätmaterial var omkörningsbehovet störst vid hastighetsgränsen 7 km/h. Vid hastighetsgränsen 11 km/h var omkörningsbehovet något lägre än vid 9 km/h. Också då man jämför med VTI:s material var omkörningsbehovet lägst i Finland vid hastighetsgränsen 8 km/h. Däremot verkar det som om omkörningsbehovet vid hastighetsgränsen 1 km/h i Finland skulle vara litet högre än de omkörningsbehov som beräknades från VTI:s material för 9 och 11 km/h. Resultaten ger inte ett entydigt svar på frågan om hur ett system med likställd hastighet 9 km/h skulle inverka på hastigheterna och omkörningsbehovet i Finland jämfört med nuvarande 1 km/h. Eftersom de svenska resultaten inte kan generaliseras till att gälla i Finland, skulle ett experiment med 9 km/h vara motiverat i Finland. Med hjälp av fältmätningar kunde man se hur hastighetsbegränsningen 9 km/h inverkar på finländska förare och vilka de verkliga omkörningsmängderna skulle vara. Bäst som experimentväg skulle en vägsträcka med följande egenskaper lämpa sig: nuvarande hastighetsbegränsningen är 1 km/h; säkerhetsproblem har konstaterats men vägstandarden är i alla fall så hög, att 8 km/h vore en för låg hastighetsgräns och leda till ett stort antal överhastigheter; trafikflödet borde vara sådant att omkörningsbehovet i nuläget är stort, dvs. tung trafik borde finnas tillräckligt; trafikflödena borde dock inte vara så höga att omkörningar inte längre är möjliga; riktningsfördelningen borde avvika från 5/5.

7 Virpi Ojala, Åsa Enberg, R. Tapio Luttinen: The Impact of Speed Limits on Overtaking Demand in Sweden and in Finland. Helsinki 24. Finnish Road Administration. Finnra Internal Reports 37/ p. + app. 24 p. ISSN X, TIEH Keywords: speed, speed limits, overtaking, heavy vehicles, traffic safety, traffic flow SUMMARY In this study time mean speeds and theoretic overtaking demand were compared at different speed limit areas in Sweden and Finland. In the background there was a suggestion of equal speed system, in which speed limit of 9 km/h is applied and enforced strictly with zero tolerance. The speed limit of heavy vehicles is kept at 8 km/h and they are allowed to drive as today, typically at the maximum speed allowed by speed limiter (87 89 km/h). The actual research material consisted of point measurement data (including information of each passing vehicle) from two-lane rural roads. Data from speed limit areas of 7, 9, 11 km/h was received from Swedish Road Administration Vägverket and TMS-data from speed limit areas of 8 and 1 km/h from Finnish Road Administration Finnra. In overtaking demand examinations average data from speed limit areas of 7, 9 and 11 km/h received from Swedish National Road and Transport Research Institute VTI was used as comparison material. In Sweden at speed limit area of 7 km/h the average time mean speed was 79, km/h, at area of 9 km/h 93,8 km/h and at area of 11 km/h 97,2 km/h and in Finland at area of 8 km/h correspondingly 82,2 km/h and at area of 1 km/h 93,8 km/h. It seems that in Sweden standard deviation of speeds is somewhat higher than in Finland. Speed difference between light and heavy vehicles was smallest in Finland at speed limit area of 8 km/h, second smallest in Sweden at area of 7 km/h. After that difference was the larger the higher the speed limit was. Theoretic overtaking demand was determined with Wardrop s equation. According to it the overtaking demand depends on the flow rate and the space distribution of the desired speeds of the vehicles. The speed distribution of free vehicles estimated from point measurement data was assumed to correspond to the speed distribution of desired speeds. Based on material from Vägverket and Finnra the theoretic overtaking demand was the highest in Sweden at speed limit area of 7 km/h and the lowest in Finland at area of 8 km/h. In Sweden at area of 9 km/h overtaking demand was somewhat higher than in Finland at area of 1 km/h. In Sweden at area of 11 km/h overtaking demand was at the same level as at area of 9 km/h. Also the material from VTI showed that the theoretical overtaking demand in Sweden was the highest at speed limit area of 7 km/h. At area of 11 km/h the overtaking demand was a little lower than at area of 9 km/h. Compared with material from VTI overtaking demand was the lowest in Finland at area of 8 km/h. Instead in Finland at speed limit area of 1 km/h overtaking demand seemed to be somewhat higher than in Sweden at areas of 9 km/h and 11 km/h based on material from VTI. The results did not give a direct answer what kind of effect the suggested equal speed system of 9 km/h would have on speeds and overtaking demand in Finland compared with the present speed limit of 1 km/h. Because the results from Swedish material can not be generalized to Finland, there would be a case for an experiment with speed limit of 9 km/h. In field experiments it could be seen what kind of effect speed limit of 9 km/h would have on Finnish drivers and what would be the actual overtaking density. A suitable road for an experiment would be a road section where the current speed limit is 1 km/h and where safety problems have occurred, but the design standard of which is so high that speed limit 8 km/h would be too low and lead to much speeding. The flow rate of the experimental road section should be such that the overtaking demand in the present situation is high, that is the share of heavy vehicles must be high enough. However, the flow rate must not be so high that overtaking maneuvers are impossible. The directional distribution should differ from 5/5.

8

9 ESIPUHE Liikenneturvallisuuden ja usein myös liikenteen sujuvuuden kannalta olisi edullista, jos kaikki ajoneuvot ajaisivat samalla nopeudella eikä tarvetta ohittaa olisi (ns. tasanopeusjärjestelmä). Tiehallinto teetti S12 projektissa (Pääteiden parantamisratkaisut) tasanopeutta koskevan selvityksen, joka ilmestyi raporttina Tasanopeusjärjestelmä kaksikaistaisella päätieverkolla (Tiehallinnon selvityksiä 52/23). Ennen mahdollisen tasanopeusjärjestelmän kokeilun aloittamista on todettu, että olisi syytä vielä selvittää nopeuksia ja ohitustarvetta ruotsalaisella aineistolla 9 km/h ja 11 km/h nopeusrajoitusalueilta ja verrata näitä vastaaviin aiempiin tutkimustuloksiin Suomessa. Tässä selvityksessä on vertailtu liikennevirran keskinopeuksia ja teoreettista ohitustarvetta eri nopeusrajoitusalueilla Ruotsissa ja Suomessa. Tutkimusaineistona on käytetty Ruotsin Vägverketiltä saatuja ajoneuvokohtaisia pistemittausaineistoja maaseudun kaksikaistaisilta teiltä nopeusrajoitusalueilta 7, 9 ja 11 km/h ja Suomen Tiehallinnon ajoneuvokohtaisia LAM-aineistoja nopeusrajoitusalueilta 8 ja 1 km/h. Ohitustarvetarkasteluissa vertailuaineistona käytettiin lisäksi Ruotsin VTI:ltä saatuja tietyypeittäisiä keskiarvoaineistoja. Työn tilasi Tiehallinnon Liikennetekniikka Teknillisen korkeakoulun liikennelaboratoriolta. Tilaajan yhdyshenkilönä toimi tieinsinööri Päivi Nuutinen. TKK:ssa selvityksen tekivät DI Virpi Ojala, DI Åsa Enberg ja TkT Tapio Luttinen. Ruotsin aineistot saatiin Dennis Anderssonilta (Vägverket Konsult Trafik) ja Arne Carlssonilta (Väg- och transportforskningsinstitutet VTI). Helsingissä joulukuussa 24 Tiehallinto Liikennetekniikka

10

11 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa 9 Sisältö MÄÄRITELMIÄ 11 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Teoriaa 15 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusasetelma Tutkimusaineisto Aineistojen käsittely 22 3 TULOKSET Pistenopeusjakaumat ja nopeusrajoituksien noudattaminen Teoreettinen ohitustarve Vägverketin ja Suomen aineistot VTI:n aineisto 29 4 TULOSTEN TARKASTELU Pistenopeusjakaumat ja nopeusrajoituksen noudattaminen Teoreettinen ohitustarve 32 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 37 6 LÄHDELUETTELO 41 7 LIITTEET 43

12 1 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa

13 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa 11 MÄÄRITELMIÄ MÄÄRITELMIÄ Vapaa nopeus Ajajan tai ajajien käyttämä nopeus, kun muu liikenne ei vaikuta nopeuden valintaan (Nokela et al. 198). Tavoitenopeus Nopeustaso, jolla kuljettaja pyrkii ajamaan vallitsevissa tie- ja sääolosuhteissa, jos muut ajoneuvot eivät ole esteenä ajamiselle (Luttinen 21). Pistenopeus Ajoneuvon hetkellinen nopeus tietyssä tien kohdassa (Nokela et al. 198). Matkanopeus Ajoneuvon nopeus tietyllä tieosuudella määritettynä matkan pituuden ja kokonaismatka-ajan (sis. viivytykset) osamääränä (Nokela et al. 198). Keskimääräinen matkanopeus en tai tiettyyn ajoneuvoryhmään kuuluvien ajoneuvojen tietyllä tiellä kulkemien matkojen summan ja niiden matka-aikojen summan osamäärä tiettynä ajanjaksona (Nokela et al. 198). Nopeuksien aikajakauma Tietyn poikkileikkauksen tiettynä aikana ohittaneiden ajoneuvojen nopeuksien jakauma (Nokela et al. 198). Keskimääräinen pistenopeus, Nopeuksien aikajakauman keskiarvo Ajoneuvojen pistenopeuksien aritmeettinen keskiarvo niiden ohittaessa tien tietyn poikkileikkauksen määrättynä ajanjaksona (Nokela et al. 198). Nopeuksien matkajakauma Tietyllä tieosalla kulkevien ajoneuvojen nopeuksien jakauma tietyllä hetkellä (Nokela et al. 198). Nopeuksien matkajakauman keskiarvo, vs Tieosalla tietyllä hetkellä olevien ajoneuvojen nopeuksien aritmeettinen keskiarvo (Nokela et al. 198). Matkajakauman keskiarvo saadaan laskettua aikajakauman havainnoista harmonisena keskiarvona: 1 vs. (1) 1 1 n v i Matkajakauman keskiarvo saadaan määritettyä myös tieosan keskimääräisen matka-ajan perusteella: s s vs. (2) 1 t ti n v t

14 12 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa MÄÄRITELMIÄ Aikajakauman ja matkajakauman keskiarvojen välillä on yhteys (Wardrop 1952) 2 s vt vs. (3) v s Aktiivinen ohitus Ohitus ohittajan kannalta (Nokela et al. 198). Passiivinen ohitus Ohitus ohitettavan kannalta (Nokela et al. 198). Liikennevirran ohitustiheys Ohitusten lukumäärä tien pituusyksikköä ja aikayksikköä kohti (Nokela et al. 198). Ajoneuvon ohitustiheys Ohitusten lukumäärä tien pituusyksikköä ja ajoneuvoa kohti (Nokela et al. 198). Saadaan jakamalla liikennevirran ohitustiheys liikennemäärällä. Teoreettinen ohitustarve Ne ohitukset, jotka olisi suoritettava, jotta kuljettajat voisivat ajaa haluamallaan nopeudella (Nokela et al. 198).

15 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa 13 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Kun liikennevirran ajoneuvojen nopeudet vaihtelevat, nopeammat ajoneuvot saavuttavat hitaampia, mistä seuraa ohitustarve. Teoreettisesti ohitustarve on riippuvainen vain liikennemäärästä sekä ajoneuvojen tavoitenopeuksien matkajakaumasta (keskinopeus ja -hajonta). Tavoitenopeuteen vaikuttavat tien nopeusrajoitus ja geometria, kuljettajan ja ajoneuvon ominaisuudet sekä myös ulkoiset olosuhteet. Suomen päätietieverkosta suurin osa on kaksikaistaisia teitä, joilla ohittaminen ei aina ole mahdollista. Kaksikaistaisilla teillä ohitusten määrään vaikuttavat myös ohitusmahdollisuudet. Vastaantuleva liikenne, näkemäesteet ja ohituskiellot rajoittavat ohittamista. Jos kaikkia tarvittavia ohituksia ei voida suorittaa, hitaasti ajavat ajoneuvot keräävät taakseen jonoa ja liikenteen sujuvuus kärsii. Ohitukset ovat riskitekijä liikenneturvallisuuden kannalta. Kuljettajien virhearvioinnit ohitustilanteissa voivat johtaa onnettomuuteen. Liikenneturvallisuuden ja useimmiten myös liikenteen sujuvuuden kannalta olisikin edullista, jos kaikki ajoneuvot ajaisivat samalla nopeudella eikä tarvetta ohittaa olisi. Kaksikaistaisten teiden liikenneturvallisuutta on aika ajoin ehdotettu parannettavaksi nopeusrajoituksia alentamalla. Toisaalta nopeusrajoituksen alentamisen on väitetty myös lisäävän ohitustarvetta ja näin synnyttävän uusia turvallisuusriskejä. Nopeusrajoitusten alentamisen vaikutusta ohituskäyttäytymiseen ei täysin tunneta. Teoreettisesti tarkastellen nopeusrajoituksen alentuessa tavoitenopeuksien keskihajonnan tulisi pienentyä huomattavasti keskinopeutta enemmän, jotta teoreettinen ohitustarve ei kasvaisi. (Tuovinen & Enberg 21.) Tiehallinto teetti vuonna 21 S12 Pääteiden parantamisratkaisut -projektissa selvityksen nopeusrajoitusten vaikutuksesta ohituksiin kaksikaistaisilla maanteillä (Tuovinen & Enberg 21). Selvityksessä tarkasteltiin kirjallisuuden ja teorian avulla, miten nopeusrajoitus vaikuttaa teoreettiseen ohitustarpeeseen sekä todellisiin ohituksiin. Lisäksi kokeiltiin liikenteen automaattisten mittauspisteiden (LAM) tuottamien aineistojen hyödyntämistä nopeusrajoituksen vaikutusten selvittämisessä. LAM-kokeilun perusteella näytti, että teoreettinen ohitustarve olisi pienempi 8 km/h nopeusrajoituksella kuin 1 km/h rajoituksella. Tutkitussa kirjallisuudessa oli päädytty ristiriitaisiin tuloksiin. Selvityksessä suositeltiin jatkotutkimusten tekemistä rekisteritunnustutkimuksella, jolloin voitaisiin tarkastella todellisia ohitusmääriä. Tiehallinto teettikin S12-projektissa selvityksen, joka ilmestyi raporttina Tasanopeusjärjestelmä kaksikaistaisella päätieverkolla (Kulomäki & Summala 23). Tutkimuksessa jäljiteltiin tasanopeustilannetta ja tutkittiin liikennevirran nopeuksia ja ohituksia kolmella tiellä tekemällä matkanopeusmittauksia rekisteritunnusmenetelmällä kesä- ja talvinopeusrajoituksien vaihtumisen aikaan kummankin nopeusrajoituksen (8/1 km/h) vallitessa. Lähtökohtana oli, että koska 8 km/h:n rajoitus vastaa raskaan liikenteen lain mukaista ajoneuvokohtaista rajoitusta, niin tällöin tavoitenopeustason tulisi olla sama sekä raskaiden ajoneuvojen että henkilöautojen osalta. Tutkimuksen taustalla oli myös ehdotus tasanopeusjärjestelmästä, jossa raskaan

16 14 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa JOHDANTO liikenteen sallittaisiin ajaa nykyiseen tapaan ajoneuvokohtaista 8 km/h rajoitusta suurempaa nopeutta nopeudenrajoitinta vasten (raskaan liikenteen nopeus on nopeudenrajoittimin rajoitettu noin km/h:iin) ja kaksikaistaisella päätieverkolla ryhdyttäisiin soveltamaan 9 km/h nopeusrajoitusta, jota valvottaisiin tiukan nollatoleranssin mukaisesti. Tällöin raskaan kaluston ja henkilöautojen tavoitenopeustaso olisi likimain sama. Tutkimuksessa todettiin, että nopeusrajoituksella ei ollut olennaista vaikutusta henkilöautojen keskinäisiin ohituksiin, mutta korkeampi 1 km/h nopeusrajoitus lisäsi huomattavasti henkilöautojen suorittamia raskaan liikenteen ohituksia. Henkilöautojen aktiivisten ohitusten (henkilöauto ohittajana) lukumäärä aineistossa oli n. 1,5 kertaa suurempi kesänopeusrajoituksen (1 km/h) aikana ja raskaan liikenteen passiivisten ohitusten (raskas ajoneuvo ohitettavana) määrä 1,5 4-kertainen riippuen tutkimustiejaksosta. Aiemmin vuonna 1992 Kallberg oli tarkastellut laskennallisesti tiekohtaisten nopeusrajoitusten alentamisen (1 km/h 8 km/h) vaikutuksia ohitustarpeeseen. Selvityksen mukaan raskaan liikenteen tarve ohittaa muita ajoneuvoja kasvaa selvästi nopeusrajoitusta alennettaessa. Kulomäen ja Summalan (23) tutkimuksessa tätä ei voitu täysin todistaa, koska kuorma-autoja oli aineistossa vähän. Suuntaa-antavasti havaittiin kuitenkin, että yhdistelmäajoneuvot ohittivat 8 km/h nopeusrajoituksella muita ajoneuvoja noin 1,5 kertaa useammin ja henkilöautoja (ja toisiaan) noin kaksi kertaa useammin kuin 1 km/h nopeusrajoituksella. Tämän selvityksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, saavutetaanko 9 km/h nopeusrajoituksella merkittävä ohitustarpeen väheneminen kaksikaistaisella tiellä suhteessa 1 km/h rajoitukseen ruotsalaista (9 km/h) ja suomalaista (1 km/h) nopeusaineistoa vertaamalla. Selvityksen perusteella tuli tehdä suositus siitä, kannattaako Suomessa kokeilla 9 km/h nopeusrajoitusta koetiejaksolla ja millainen tiejakso koetieksi soveltuisi. Lisäksi selvityksessä haluttiin vertailla tarkemmin myös raskaan liikenteen nopeuksia eri nopeusrajoitusalueilla Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa on ehdotettu raskaalle liikenteelle 7 km/h nopeusrajoitusta talviaikaan. Ruotsalaiset aineistot 7 km/h nopeusrajoituksen teiltä antoivat mahdollisuuden tutkia myös sitä, kuinka tätä nopeusrajoitusta noudatetaan ja miten rajoitus vaikuttaa ohitustarpeeseen suhteessa 8 km/h rajoitukseen.

17 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa 15 JOHDANTO 1.2 Teoriaa Kuljettajien tavoitenopeudet vaihtelevat. Tavoitenopeudella tarkoitetaan tässä nopeutta, jolla kuljettaja ajaisi, jos muu liikenne ei ole esteenä ajamiselle. Tavoitenopeus riippuu monista tekijöistä kuten nopeusrajoituksesta, tiegeometriasta, säästä, tien pinnasta, matkan tarkoituksesta ja pituudesta, ajoneuvon ja kuljettajan ominaisuuksista sekä yleisistä liikenteellisistä olosuhteista. Kun ajoneuvojen nopeudet vaihtelevat, nopeammat ajoneuvot saavuttavat hitaampia, mistä seuraa ohitustarve. Saavuttaessaan hitaamman ajoneuvon kuljettaja voi joko ohittaa samantien, jos ohitus on mahdollista, tai jäädä hetkeksi hitaamman ajoneuvon perään, kunnes ohitusmahdollisuus ilmaantuu. Periaatteessa kuljettaja voi myös jäädä hitaamman ajoneuvon perään ilman aikeita ohittaa, mutta teoreettisesti tarkasteltaessa oletetaan aina, että tavoitenopeudeltaan nopeampi kuljettaja ohittaa hitaamman heti, kun siihen avautuu mahdollisuus. (Luttinen 21.) Kaksikaistaisilla teillä ohituksia voidaan suorittaa, jos vastaantuleva liikenne ja tieolosuhteet sen sallivat. Jos kaikkia ohituksia ei voida suorittaa, syntyy jonoja. Jonoutuminen johtaa muutoksiin liikennevirran nopeusjakaumassa, mikä puolestaan vaikuttaa edelleen ohitustarpeeseen. Ohitustarpeen laskemiseksi teoreettisesti joudutaan tekemään monia yksinkertaistuksia. (Kallberg 198.) Teoreettinen ohitustarve voidaan laskea kaavalla, jonka on esittänyt Wardrop (1952): 2 q s N. (4) 2 v s Kaavassa v s s q matkajakauman keskinopeus (km/h) matkajakauman keskihajonta (km/h) liikennemäärä tutkittavassa suunnassa (ajon/h). Wardropin kaava kuvaa tilannetta, jossa ajoneuvot kulkevat normaalijakautuneilla tavoitenopeuksillaan ja kaikki ohitukset suoritetaan välittömästi. Ohitustarpeen laskemiseksi täytyy tuntea ajoneuvojen tavoitenopeusjakauma. Kun ajoneuvot luokitellaan ryhmiin niiden nopeuden perusteella, voidaan ohitustarve kahden ajoneuvoryhmän välillä laskea. Koko liikennevirran ohitustarve saadaan laskemalla yhteen eri nopeusryhmien ohitustarpeet. (Huttunen 1994.) Ohitustiheyttä voidaan tarkastella koko liikennevirran tai yksittäisen ajoneuvon kannalta. Liikennevirran ohitustiheys tarkoittaa ohitusten määrää tuntia ja kilometriä kohti. Yksittäisen ajoneuvon ohitustiheys tarkoittaa ohitusten määrää ajoneuvoa ja kilometriä kohti. (Pursula et al. 24.)

18 16 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa JOHDANTO Aktiivinen ohitus on ohitustapahtuma ohittajan kannalta, passiivinen ohitettavan kannalta. Koko liikennevirran kannalta aktiivisia ja passiivisia ohituksia on yhtä paljon. Yksittäisen ajoneuvon aktiivisten ja passiivisten ohitusten lukumäärän erotus saadaan yhtälöstä N N ( v v k, jossa (5) N a N v i a p i s ) p aktiivisten ohitusten lukumäärä/h passiivisten ohitusten lukumäärä/h ajoneuvon matkanopeus (km/h) v s liikennevirran matkajakauman keskinopeus (km/h) k liikennetiheys (ajon/km). (Pursula et al. 24.) Jos ajoneuvo liikkuu liikennevirran keskinopeudella, on aktiivisten ja passiivisten ohitusten lukumäärä ajoneuvon kannalta yhtä suuri. (Pursula et al. 24.)

19 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa 17 AINEISTO JA MENETELMÄT 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Tutkimusasetelma Tässä selvityksessä tarkastelun kohteena on ns. tasanopeusjärjestelmä. Siinä tavoitteena on, että koko liikennevirta ajaa samalla nopeudella, jolloin tarvetta ohittaa ei ole. Periaatteessa kaikkien nopeusrajoitusjärjestelmien taustalla on tavoite yhdenmukaistaa nopeuksia sekä pienentää nopeuksien keskihajontaa ja näin vähentää onnettomuusriskiä. Alhaisempi keskinopeus jo sinällään vähentää onnettomuusriskiä ja etenkin lieventää onnettomuuksien seurauksia. Suomessa nopeusrajoitusjärjestelmä on parillinen, eli maaseututeillä on käytössä 6, 8 ja 1 km/h nopeusrajoitukset (ja moottoriteillä rajoitus on 12 km/h). Paikallisesti on käytössä myös 7 km/h rajoituksia. Aiemmissa suomalaisissa nopeusrajoitusten vaikutusta ohituskäyttäytymiseen selvittäneissä tutkimuksissa on tehty kenttämittauksia nimenomaan parillisilla nopeusrajoitusalueilla siten, että samalla tieosuudella nopeuksia on mitattu sekä 8 km/h talvirajoituksen että 1 km/h kesärajoituksen aikana. Näin on saatu tutkittua, miten nopeusrajoituksen laskeminen/nostaminen vaikuttaisi ohitustarpeeseen vakioiduissa liikenne- ja tieolosuhteissa. Vastaavanlainen tutkimusasetelma olisi mahdollinen, jos tieosan nopeusrajoitusta vaihdettaisiin muuttuvilla nopeusrajoitusmerkeillä. Tasanopeustilannetta on tutkittu lähinnä nopeusrajoituksella 8 km/h. 8 km/h rajoitus koskee kaikkia ajoneuvotyyppejä. Kulomäen ja Summalan (23) tutkimuksen mukaan nykyisenkaltaisella liikennevalvonnalla, jossa nopeusrajoituksen ylitykset 1 %:lla ovat vielä sallittuja, ei 8 km/h rajoituksella kuitenkaan todellisuudessa saavuteta tasanopeustilannetta: ajoneuvokohtaisesta 8 km/h nopeusrajoituksesta huolimatta raskas liikenne ajaa lähes poikkeuksetta nopeusrajoittimen sallimaa maksiminopeutta (n km/h), kun taas henkilöautoilijoiden joukossa on myös niitä, jotka noudattavat rajoituksia. Kulomäen ja Summalan (23) tutkimuksessa ehdotettiin 9 km/h tasanopeusjärjestelmää. Tällöin raskaan liikenteen annettaisiin ajaa nykyisellä nopeudellaan rajoitinta vasten, mutta tiekohtaiseen nopeusrajoitukseen kohdistettaisiin tiukka nollatoleranssi nopeusvalvonnassa. Tällöin henkilöautojen ja raskaiden ajoneuvojen nopeudet olisivat lähellä toisiaan. Järjestelmän ongelmaksi nousee henkilöautojen ja raskaan liikenteen erilainen kohtelu: raskaalle liikenteelle sallittaisiin nykyisen ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen ylitys, kun taas henkilöautojen osalta tiekohtaisen nopeusrajoituksen noudattamista valvottaisiin tiukasti. Teoriassa ehdotetun 9 km/h tasanopeusjärjestelmän tulisi toimia siten, että nopeuksien keskihajonta pienenisi sekä 1 km/h että 8 km/h rajoituksesta 9 km/h rajoitukseen siirryttäessä. 1 km/h rajoituksesta 9 km/h rajoitukseen siirtyminen vähentäisi hajonnan lisäksi myös onnettomuuksien vakavuusastetta. 8 km/h rajoituksen nostaminen 9 km/h:iin sen sijaan lisäisi onnettomuuksien vakavuusastetta.

20 18 Nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen Ruotsissa ja Suomessa AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksissa on lisäksi todettu 9 km/h rajoituksen sopivan koko ajan lisääntyvälle iäkkäiden autoilijoiden joukolle paremmin kuin 1 km/h rajoituksen (mm. Kulomäki & Summala 23). Ehdotetusta 9 km/h tasanopeusjärjestelmästä ei Suomessa ole tehty kenttämittauksia. Koska Ruotsissa nopeusrajoitusjärjestelmä on pariton ( km/h), päätettiin sieltä pyytää nopeusmittausmateriaalia asian tutkimiseksi teoreettisesti ennen koetiejärjestelyjä. Aineistojen avulla oli mahdollista selvittää, miten tasanopeus Ruotsissa nykyisellään toteutuu ja verrata tuloksia (niin nopeusjakaumien kuin ohitustarpeenkin osalta) suomalaisiin aineistoihin parillisten nopeusrajoitusten teiltä (8 ja 1 km/h). Ruotsissa raskaiden kuorma-autojen ja perävaunullisten ajoneuvojen ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus on samoin kuin Suomessa 8 km/h (liitteet 1 ja 2). Moottoriteillä ja moottoriliikenneteillä perävaunuttomat kuorma-autot saavat Ruotsissa kuitenkin ajaa 9 km/h. Linja-autojen nopeusrajoitus on Ruotsissa 9 km/h, Suomessa 8 km/h tai 1 km/h, jos linja-auto on katsastuksessa hyväksytty käytettäväksi tällä nopeudella. Raskaan liikenteen nopeudenrajoittimien suhteen sekä Suomea että Ruotsia koskee EU-lainsäädäntö, jonka mukaan ajoneuvoluokissa N 2 ja N 3 (kuorma-auto) tulee olla nopeudenrajoitin, joka estää ajoneuvon nopeuden kohoamisen suuremmaksi kuin 9 km/h ja luokissa M 2 ja M 3 (linja-auto) suuremmaksi kuin 1 km/h. Tutkimusasetelmassa oli lähtökohtaisesti havaittavissa selvä puute. Ruotsissa nopeusvalvonnan taso on nykyisellään samaa luokkaa kuin Suomessa (Fernström 24), joten 9 km/h rajoitus ei Ruotsissakaan kuvanne aitoa tasanopeustilannetta. Ruotsalainen aineisto mahdollisti kuitenkin myös 7 km/h nopeusrajoituksen vaikutuksen tutkimisen. Mielenkiinto oli etenkin siinä, miten hyvin raskas liikenne ko. rajoitusta noudattaa. 7 km/h rajoituksella raskas liikennekin joutuu hidastamaan eikä voi ajaa rajoittimen sallimaa enimmäisnopeutta, kuten Suomessa 8 km/h rajoitusalueella. 7 km/h rajoitus Ruotsissa kuvaakin ehkä todellisimmillaan tasanopeustilannetta. 2.2 Tutkimusaineisto Varsinaisena tutkimusaineistona käytettiin Ruotsin Vägverketiltä saatuja ajoneuvokohtaisia pistemittausaineistoja maaseudun kaksikaistaisilta teiltä nopeusrajoitusalueilta 7, 9 ja 11 km/h (ns. Vägverketin aineisto) ja Suomen Tiehallinnon ajoneuvokohtaisia LAM-mittausaineistoja rajoitusalueilta 8 ja 1 km/h (ns. Suomen aineisto). Tutkimusaineistoksi oli alunperin tarkoitus pyytää Ruotsista matkanopeusmittausaineistoa, mutta alustavien aineistokyselyjen perusteella kuitenkin selvisi, ettei Ruotsista ollut saatavilla sopivaa rekisteritunnustutkimusaineistoa. Ruotsalaisaineistot ovat peräisin Vägverketin ns. otantamittauksista (stickprovsmätningar), joita tehdään kesäisin eripuolilla Ruotsia sekä valtion tieverkolla että taajamissa. Mittauspisteet valitaan satunnaisesti ja mittaukset kestävät kussakin pisteessä vuorokauden (eri viikonpäivinä). Tiedot kerätään ns. letkulaskureilla (kaksi letkua 2 metrin etäisyydellä toisistaan). Ohiajavasta ajoneuvosta saadaan selville mm. ohitusajankohta, ajosuunta, ajoneuvotyyppi (15 ryhmää) ja nopeus. Ohitusajankohta rekisteröidään tuhannesosasekunnin tarkkuudella ja nopeushavainnot 1 km/h tarkkuudella. Vägverketillä on myös kiinteitä ympärivuotisia laskentapisteitä, mutta niistä

Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2001

Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2001 Jouko Kangas, Reijo Prokkola Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2001 Tiehallinnon selvityksiä 30/2002 Tiehallinto Helsinki 2002 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-910-2 TIEH 3200762 Oy Edita Ab Helsinki 2002 Julkaisua

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2002

Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2002 Jouko Kangas, Reijo Prokkola Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2002 Tiehallinnon selvityksiä 35/2003 Jouko Kangas, Reijo Prokkola Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2002 Tiehallinnon selvityksiä 35/2003

Lisätiedot

Infratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI

Infratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI Infratieto-Tiestö Turku 3.9.1 NAANTALIN KAUPUNKI Nopeusmittaukset / Elokuu 1 Nopeusmittaukset 1 Naantalin kaupunki ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2004

Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2004 Jouko Kangas Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2004 Tiehallinnon selvityksiä 63/2005 Jouko Kangas Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2004 Tiehallinnon selvityksiä 63/2005 Tiehallinto Helsinki 2005 ISSN

Lisätiedot

Automaattivalvonnan vaikutukset Väylät ja Liikenne 2010, Nopeudet -workshop Harri Peltola, VTT

Automaattivalvonnan vaikutukset Väylät ja Liikenne 2010, Nopeudet -workshop Harri Peltola, VTT Automaattivalvonnan vaikutukset Väylät ja Liikenne 2010, Nopeudet -workshop Harri Peltola, VTT - Pistenopeusvalvonta - Alennettu puuttumiskynnys - Keskinopeusvalvonta 2 Automaatti-valvonnalla olevat tiejaksot

Lisätiedot

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat HePon ryhmäajokoulutus 9.4.2011 Ajomuodostelmat Peesaus Edellä ajavaan etäisyys 30 cm Kovissa nopeuksissa parikin metriä jo auttaa Älä aja renkaat limittäin Pidä veto koko ajan päällä Älä kiihdytä ja rullaa

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Automaattisen kameravalvonnan välittömät nopeusvaikutukset kantatiellä 51. Mikko Räsänen & Veli-Pekka Kallberg ESPOO 2003 TUTKIMUSRAPORTTI RTE 3618/03

Automaattisen kameravalvonnan välittömät nopeusvaikutukset kantatiellä 51. Mikko Räsänen & Veli-Pekka Kallberg ESPOO 2003 TUTKIMUSRAPORTTI RTE 3618/03 ESPOO 2003 TUTKIMUSRAPORTTI RTE 3618/03 Automaattisen kameravalvonnan välittömät nopeusvaikutukset kantatiellä 51 Mikko Räsänen & Veli-Pekka Kallberg VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Automaattisen

Lisätiedot

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR 7LHODLWRV 0XXWWXYDWQRSHXVUDMRLWXNVHWVHNlWLHQNl\W WlMLlSDOYHOHYDWQRSHXVMDOlPS WLODQl\W W Jyväskylä 2000 7,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQX.HUDODPSL0DUMD/DDYLVWR

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät LINTU-seminaari 6.2.2012 Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist 2 1. Tausta ja tavoitteet 2. Osatehtävät Sisältö 3. Automaattisen nopeusvalvontajärjestelmän

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Autojen nopeudet maanteillä vuonna 2013

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Autojen nopeudet maanteillä vuonna 2013 30 2014 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Autojen nopeudet maanteillä vuonna 2013 Autojen nopeudet maanteillä vuonna 2013 Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 30/2014 Liikennevirasto

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI Sirpa Rajalin LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI 6.5.2009 12 edellisen kk:n aikana kuolleet Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden merkitseminen Autoliitto 31.5.2016 Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden liikennejärjestelyiden periaatteet ja tavoitteet 30.1.2016 2 Tiepidon tekniset ohjeet - sivuilta 20.1.2015 3 Tilaajan asettamat

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2015 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2016 2 22.8.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ JUTTA-LEEA YLÖNEN

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ JUTTA-LEEA YLÖNEN 36 2011 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ JUTTA-LEEA YLÖNEN Autojen nopeudet vuonna 2010 Jutta-Leea Ylönen Autojen nopeudet vuonna 2010 Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 36/2011 Liikennevirasto

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Passiivinen ohituskäyttäytyminen eri-ikäisillä leveäkaistateillä

Passiivinen ohituskäyttäytyminen eri-ikäisillä leveäkaistateillä S12 Pääteiden parantamisratkaisut Jukka Harjula, Heikki Summala Passiivinen ohituskäyttäytyminen eri-ikäisillä leveäkaistateillä Tiehallinnon selvityksiä 12/2001 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Jukka

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

Mitä tutkimukset sanovat nopeusrajoituksista?

Mitä tutkimukset sanovat nopeusrajoituksista? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mitä tutkimukset sanovat nopeusrajoituksista? Nopeudet ja nopeusrajoitukset -seminaari 31.5.2016 Harri Peltola Johtava tutkija harri.peltola@vtt.fi Mitä tutkimukset sanovat

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Keskilinjan tärinämerkinnän vaikutus ajoneuvojen sivuttaissijaintiin eri liikennetilanteissa

Keskilinjan tärinämerkinnän vaikutus ajoneuvojen sivuttaissijaintiin eri liikennetilanteissa Mikko Räsänen Keskilinjan tärinämerkinnän vaikutus ajoneuvojen sivuttaissijaintiin eri Kokeilu valtatiellä 5 Tiehallinnon selvityksiä 59/2003 Mikko Räsänen Keskilinjan tärinämerkinnän vaikutus ajoneuvojen

Lisätiedot

PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ

PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ TULEVALLA VUOSIKYMMENELLÄ 18.12.2009 Marek Salermo KSV/LOS VUOSI 2009 Kaupunkialueiden kestävä kehitys on valtava haaste. Se edellyttää kaupunkien talouskehityksen ja

Lisätiedot

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten

Lisätiedot

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö.

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö. MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö timo.jaakkola@helsinki.fi Timo Jaakkola/ MetropAccess / HY / 4.2.2013 Tavoitteena 1. Menetelmä, jolla ajoaikoja voidaan mallintaa 2. Menetelmä

Lisätiedot

ja λ 2 = 2x 1r 0 x 2 + 2x 1r 0 x 2

ja λ 2 = 2x 1r 0 x 2 + 2x 1r 0 x 2 Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 4, 7.10.2015 1. Olkoot c 0, c 1 R siten, että polynomilla r 2 c 1 r c 0 on kaksinkertainen juuri. Määritä rekursioyhtälön x n+2 = c 1 x n+1 + c 0 x n, n N,

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut. Jorma Leskinen

Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut. Jorma Leskinen Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut Jorma Leskinen 13.11.2013 Australialainen maantiejuna: pituus 53,5 m, massa 126 t, kaivosten kuljetuksissa jopa yli 300 t 2 Ruotsin En Trave Till kokeiluauto (ETT)

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Ulkomaalaisten onnettomuudet ja haasteet Kaakkois-Suomessa. Sonja Lehtonen liikenneturvallisuusvastaava, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Ulkomaalaisten onnettomuudet ja haasteet Kaakkois-Suomessa. Sonja Lehtonen liikenneturvallisuusvastaava, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ulkomaalaisten onnettomuudet ja haasteet Kaakkois-Suomessa Sonja Lehtonen liikenneturvallisuusvastaava, Kaakkois-Suomen ELY-keskus 4.8.2015 KaS liikenteeseen vaikuttavat erityistekijät Venäjä, Venäjä,

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Ohitukset kaksikaistaisilla teillä

Ohitukset kaksikaistaisilla teillä S12 Pääteiden parantamisratkaisut Ohitukset kaksikaistaisilla teillä Tiehallinnon selvityksiä 47/2003 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Ohitukset kaksikaistaisilla teillä Tiehallinnon selvityksiä 47/2003

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2015-7/2016. Oulun kaupungin katuverkon kohteet

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2015-7/2016. Oulun kaupungin katuverkon kohteet Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2015-7/2016 Oulun kaupungin katuverkon kohteet Mittauspisteet: MittausID Suuralue Sijainti Tietoja 256 Kaijonharju Kaitoväylä Normaalikoulu

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2015-7/2016. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2015-7/2016. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2015-7/2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet Mittauspisteet MittausID Suuralue tai kunta Sijainti Tietoja 186 Ii

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Suojateiden turvallisuus

Suojateiden turvallisuus Suojateiden turvallisuus Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala Esko Tolvanen 2.6.2016 2.6.2016 Työn tavoitteet ja työvaiheet Työn tavoitteena oli tuottaa inventointiaineisto maantieverkon nykyisistä

Lisätiedot

0DWWLÃ.LOMXQHQÃ+HLNNLÃ6XPPDOD. /LLNHQWHHQÃVXMXYXXGHQÃNRNHPLQHQÃNDNVLNDLVWDLVLOODÃWHLOOl HULÃDMRRORLVVD

0DWWLÃ.LOMXQHQÃ+HLNNLÃ6XPPDOD. /LLNHQWHHQÃVXMXYXXGHQÃNRNHPLQHQÃNDNVLNDLVWDLVLOODÃWHLOOl HULÃDMRRORLVVD 0DWWLÃ.LOMXQHQÃ+HLNNLÃ6XPPDOD /LLNHQWHHQÃVXMXYXXGHQÃNRNHPLQHQÃNDNVLNDLVWDLVLOODÃWHLOOl HULÃDMRRORLVVD ÃÃÃ Tielaitoksen selvityksiä 9/1998 0DWWLÃ.LOMXQHQÃ+HLNNLÃ6XPPDOD /LLNHQWHHQVXMXYXXGHQNRNHPLQHQ NDNVLNDLVWDLVLOODWHLOOlHULDMRRORLVVD

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Finnish-Russian Road Traffic Safety Days, Helsinki Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä S. Laapotti 14.2.2013,

Lisätiedot

Induktio, jonot ja summat

Induktio, jonot ja summat Induktio, jonot ja summat Matemaattinen induktio on erittäin hyödyllinen todistusmenetelmä, jota sovelletaan laajasti. Sitä verrataan usein dominoefektiin eli ketjureaktioon, jossa ensimmäisen dominopalikka

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)

Lisätiedot

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project South-East Finland Russia ENPI CBC (European Neigbourhood and Partnership Instrument, Cross-Border Cooperation), 2007-2013 Päiväkotipilotti Vanhempien kysely

Lisätiedot

NOPEUDENHALLINNAN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET

NOPEUDENHALLINNAN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET NOPEUDENHALLINNAN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 1/2007 Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

?J\ '\ ::k A. Tielaitos vuonna ,(r.\:_.l j ( 1 : :.:.\ / 1 J-' Tiepiirien päätökset nopeusrajoituksista A ' '- 9 ('V / \\ \ \A - --.

?J\ '\ ::k A. Tielaitos vuonna ,(r.\:_.l j ( 1 : :.:.\ / 1 J-' Tiepiirien päätökset nopeusrajoituksista A ' '- 9 ('V / \\ \ \A - --. Tiepiirien päätökset nopeusrajoituksista Tielaitos vuonna 1998?J\ '\ A ' '- 9 ::k A \l/--- \ \ ' A ' \ ---. J \ ('V / -,... j \? l 1 / -,(r.\:_.l j ( 1 : :.:.\ / 1 J-' \\ \ \A - ' '.. ''.. A..iIII" 7V'

Lisätiedot

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys 6.3.2014 6.3.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnittelualue... 2 2 NYKYTILA... 3 2.1 Nykyinen liikenneverkko... 3 2.2 Liikennemäärät...

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS. Työ: E Tampere,

ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS. Työ: E Tampere, ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS Työ: E26215 Tampere, 17.4.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu 17.4.2013 Alavieskan

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

LINJA-AUTON AJO-OPASTIMEN KEHITYSTYÖ

LINJA-AUTON AJO-OPASTIMEN KEHITYSTYÖ LINJA-AUTON AJO-OPASTIMEN KEHITYSTYÖ Kimmo Erkkilä HDEnergia seminaari, Innopoli 2, 9.5.26 2 VTT PROSESSIT 2 18 16 Ajovastuksen ja liike-energian osuus työmäärästä Helsinki-bussisyklissä, teoreettinen

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle - Sisältö - - - Varianssianalyysi Varianssianalyysissä (ANOVA) testataan oletusta normaalijakautuneiden otosten odotusarvojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA

Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA TUTKIMUKSEN TAUSTA - Leveän keskimerkinnän vaikutuksia liikenneturvallisuuteen sekä kuljettajien käyttäytymiseen ja mielipiteisiin on selvitetty

Lisätiedot

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1

Lisätiedot

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola 9 E matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Yhteenlaskumenetelmän harjoittelua Joskus

Lisätiedot

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8 Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8 Tuntitehtävät 1-2 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ja tuntitehtävät 5- loppuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 3-4 tarkastetaan loppuviikon

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät

Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät Rengasfoorumi 2.10.2014 Jussi Salminen Erityisasiantuntija Analyysit; merenkulku, tieliikenne, ympäristö Vastuullinen liikenne. Rohkeasti

Lisätiedot

VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ

VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ 56 VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ Hyvällä havaitsijalla keskimääräinen virhe tähdenlennon kirkkauden arvioimisessa on noin 0.4 magnitudia silloin, kun meteori näkyy havaitsijan näkökentän keskellä.

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Yliopistonlehtori, tkt Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Syksy 2016 1 / 21 Luento 2: Kertausta ja johdantoa Suoraviivainen liike Jumppaa Harjoituksia ja oivalluksia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Sirpa Rajalin & Leena Pöysti. Leena Pöysti

Sirpa Rajalin & Leena Pöysti. Leena Pöysti Sirpa Rajalin & Leena Pöysti Leena Pöysti Liikenneturvan tutkijaseminaari 5.5.2011 Taustaa.. Turvavyön käyttö, selvin päin ajaminen ja nopeusrajoitusten noudattaminen ovat niitä käyttäytymistekijöitä,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KESKUSTAN LÄNSIOSA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT MUISTIO

LAPPEENRANNAN KESKUSTAN LÄNSIOSA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT MUISTIO LAPPEENRANNAN KESKUSTAN LÄNSIOSA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT MUISTIO 23.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT 2 2 LIIKENNEMÄÄRÄTIEDOT 3 3 LIIKENTEEN TOIMIVUUS 4 3.1 Nykytilanne...

Lisätiedot

HE-luonnos ajoneuvolain ja tieliikennelain muuttamisesta

HE-luonnos ajoneuvolain ja tieliikennelain muuttamisesta HE-luonnos ajoneuvolain ja tieliikennelain muuttamisesta Keskustelutilaisuus 7.5.2015 Aikataulua Lausuntovaihe päättyy 8.5.2015 Lausuntoyhteenveto ja mahdolliset tarkistukset säädöksiin toukokuu Käännättäminen

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 55

Tietoa tiensuunnitteluun nro 55 Tietoa tiensuunnitteluun nro 55 Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 20.12.2001 SILMUKKAKÄÄNNÖS OHITUSKAISTAN KOHDALLA Tausta Ohituskaistoja on yleisille teille suunniteltu ja rakennettu

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot