Suomen ja Ruotsin taloussuhteet ja Itämeren talousalue historiallisessa perspektiivissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen ja Ruotsin taloussuhteet ja Itämeren talousalue historiallisessa perspektiivissä"

Transkriptio

1 Suomen ja Ruotsin taloussuhteet ja Itämeren talousalue historiallisessa perspektiivissä Susanna Fellman Professori (business history) Göteborgin yliopisto & Dosentti, Akatemiantutkija Helsingin yliopisto

2 Lähtökohta tänään: Suomen ja Ruotsin taloussuhteista ja taloudellista integraatiosta. Tutkimusprojekti : COOPERATION AND COMPETITION ECONOMY, NATION-STATE AND SWEDISH-FINNISH INTERACTION Johtaja: Riitta Hjerppe. HY, Olle Kranz (Uumajan yliop.) Osaa Suomen Akatemia, Riksbankens Jubileumsfondin, ja SLSn rahoittamaa Kahden puolen Pohjanlahtea -tutkimusohjelmaa. Aunesluoma, J. & Fellman S. (red.), Från olika till jämlika. Finlands och Sveriges ekonomier på 1900-talet Svenska Litteratursällskapet i Finland, Helsingfors Pohditaan tänään vielä: Miltä näiden kahden maiden taloussuhteet näyttävät koko Itämeren alueelta katsottuna? Miksi on alueellinen näkökulma tärkeä globalisaation aikana? 2

3 Suomen ja Ruotsin taloussuhteet 1900-luvulla muutamia esimerkkejä Suomen ja Ruotsin taloudellinen vuorovaikutus on aina ollut vilkas ja taloussuhteet kiinteät. Laajennetut kotimarkkinat, yhteinen talousalue. Pohjoismainen integraatio on aika ajoin ollut vahvasti esillä: esim. Nordek. FinnEfta-ratkaisu Suomen mukaantulo tärkeä Ruotsille. Ruotsi ei ajaa Nordek-hankkeen kariutumisen jälkeen Skandek. Vaikkei esim. Nordek-hanke toteutunutkaan, pyrittiin edistämään Pohjoismaiden taloudellista integraatiota ja 70-luvulla. 3

4 Ja vaikka suorat sijoitukset säännösteltiin sekä Suomessa että Ruotsissa toisen maailmansodan jälkeen, keskusteltiin siitä, että juuri näiden kahden maiden väliset sijoitusvirrat pitäisi edistää. Ruotsi onkin ollut ylivoimaisesti tärkein kohdemaa suomalaisten yritysten ulkomaisille sijoituksille. Ruotsalaiset yritykset ovat myös muodostaneet suurimman ryhmän ulkomaisia yrityksiä Suomessa. Suomalaisomisteisia yrityksiä löytyi jo hyvin varhain Ruotsista (palataan myöhemmin) 4

5 Kuitenkin assymmetriset suhteet ennen 1980-lukua Suomen markkinoilla on ollut pienempi merkitys ruotsalaisille yrityksille, kuin päinvastoin. Suomalaiset yritykset muodosti 1990-luvulla saakka varsin pienen ryhmän Ruotsissa. Ruotsissa oli jo 1900-luvun alussa suuria, kansainvälisiä monialayrityksiä. Maa houkutteli jo varhain ulkomaisia yrityksiä (Ks. Sven Nordlund: Upptäckten av Sverige) 5

6 Suomi oli kuitenkin myös monille ruotsalaisille yrityksille tärkeä markkina-alue jo sotienvälisenä aikana. Riitta Hjerppe osoitti mm. tutkimuksessaan, että ruotsalaiset yritykset ajoittain käyttivät Suomea harjoituskenttänä luvulla moni ruotsalainen yritys hyödynsi Suomen halpaa työvoimaa (esim. tekstiiliteollisuus) Suomalaisten yritysten merkitys Ruotsissa kasvoi ja 90- luvulla ja suhteet muuttuivat tasavertaisemmiksi (vrt. kirjamme nimeä) Crossborder fuusiot 1990-luvun merkittävin ilmiö Suomen ja Ruotsin talouselämän integraatioprosessissa. 6

7 Taulukko. Ruotsiin vuosina perustetut suomalaiset yritykset ja suomalaisten samana aikana Ruotsista ostamat yritykset Ruotsalainen tytäryhtiö Ph. U. Strengberg Co. AB, Härnösand Perustettu(P) tai yritysosto (O) Hankkimis/ perustamisvuosi Lopettamisvuosi Emoyhtiö/Perustaja 1903 P 1915 Ph. U. Strengberg Ab, Pietarsaari AB Tabacos, Tukholma 1904 P 1915 Tobaksfirman P.C. Rettig & Co Ab, Avesta Sulfit AB, Avesta 1906 O 1914 Walter Ahlqvist, Helsinki AB Granviks Sågverk, 1909 O 1926 Arthur Lagerlöf & Seittenkari Osakeyhtiö Seittenkari Svenska Trävaruaktiebolaget Kemi, Seittenkari 1910 O 1930 K.A. Snellman & Puutavaraosakeyhtiö Kemi, Oulu, AB Westerlunds Karamellfabrik, Tukholma Tobaksaktiebolaget Tollander & Klärich, Södertälje Finsk-Ryska Cigarettfabriken AB, Tukholma Svenska Kexfabriken AB, Härnösand 1912 P 1915 F:a Westerlund, Helsingfors/ Karamell-, Choklad- och Marmeladfabriken Westerlund Ab, Helsinki 1913 P 1915 Tobaksaktiebolaget Tollander & Klärich, Helsinki 1914 P 1915 Axel Fredrik Londén, Helsinki 1915 P 1924 Olaf Bülow, Helsinki/ Scahumanin perhe AB Karl Fazer, Tukholma 1920 P 1925 AB Karl Fazer, Helsinki LactaSeparator AB (m.) 1921 O NA Kone- ja Silta Osakeyhtiö, Helsinki Svenska AB Treugolnik (m.) 1921 P NA Finska AB Treugolnik, Helsinki Lidköpings Porslinsfabrik, Lidköping 1927 O 1932 Oy Arabia Ab, Helsinki Rörstrands Porslinsfabrik, Göteborg 1929 O 1932 Oy Arabia Ab, Helsinki Bohlin & Co., Tukholma 1928 O 1938 Holger Schildts Förlag, Helsinki Ab Finsk Hemslöjd (m.) 1940 P NA NA AB Svenska Tammer (m.) 1944 NA NA NA AB Finsk Press/ AB Finska Presscentralen, Tukholma 1944 P 1946 NA Finsk-Svenska Handels AB (m.) 1945 P NA F. A. Lundsten, Pori Lähteet: Taulukko pohjautuu Nordlundin teoksen (1989): Lisätty tiedoilla seuraavista teoksista: Svenska Aktiebolag och Enskilda Banker,1914, Patent- och registerbyråns arkiv, Bolagsbyrån. Riksarkivet, Tukholma.. Huom: taulukossa on ne yritykset, josta on tietoja saatavilla. Siten taulukko ei välttämättä koostu kaikista suomalaissomisteisista yrityksistä tällä ajanjaksolla.

8 Taulukko. Suomalaisten tytäryhtiöiden lkm. Ruotsissa vuosina Vuosi Suomalaisia tytäryhtiöitä Ruotsissa, lkm Huomautus: Säännöstelyn purkamisen jälkeen SP ei enää merkinnyt asiakirjoihin tietoja yksittäisistä yrityksistä. Lähde: Suomen Pankki, suorien sijoituksen tietokanta 8

9 Table. Number of Finnish acquisitions in Sweden, Manufacturing industry, total 165 Metal 51 Plastic 21 Food, 18 Chemical and pharmacy 16 Electronics 15 Graphic 10 Building materials 8 Forestry 7 Furniture 6 Textile and clothing, shoes 2 Others 11 Trade and services, total 95 Import, wholesale and retail, total 38 Computer services 16 Finance, insurance 6 Construction 6 Transport 5 Communication 4 Others 20 Acquisitions, total 260 Lähde: Ali-Yrkkö J. et. al Etla Discussion Paper no 656/98.

10 Taulukko: Maailmansotien välisenä aikana Suomessa toimineiden ruotsalaisten yritysten toimialajakautuma, lukumäärä. Maa- ja metsätalous 4 Teollisuus 57 - elintarviketeollisuus 3 - tekstiiliteollisuus 7 - metsäteollisuus 7 - kemian teollisuus 13 - kaivannais-, metalli- ja sähkötekninen teollisuus 20 - muu teollisuus 7 Rakennustoiminta 6 Kauppa 44 Kuljetus ja tietoliikenne 26 Pankit ja vakuutuslaitokset 6 Kiinteistöjen omistus ja välitys 6 Muut palvelut 14 Yhteensä 163 Lähde: Hjerppe 2006 (Ulkomaisten yritysten tietokanta Riitta Hjerppen hallussa). 10

11 Kontakteja yritys- ja henkilötasolla Myös yhteistyötä ja tiiviitä kontakteja yritystasolla - hyviä henkilösuhteita. Yhteispohjoismaiset (usein käytännössä Suo-Ruots) kartellisopimukset ja 30-luvulla. Esim. paperiteollisuuden Scan-kartellit: (Scannews, Scankraft, Scangrease jne), mutta myös esim. sementtiteollisuudessa, talousposliinissa jne. Yhteistyö vientimarkkinoilla, samalla sitouduttiin olla kilpailematta toisten kotimarkkinoilla. 11

12 Suomalaiset yritysjohtajat vierailivat vilkkaasti ruotsalaisissa yrityksissä: know-how virtasi Ruotsista Suomeen luvulla tasavertaisempia suhteita. Esim. metsäteollisuuden asiantuntijat väittivät, ettei enää ollut paljon opittavaa naapurimaassa. Ruotsalaiset omistajat nihkeämpiä näyttämään tehtaitaan suomalaisille (Fellman 2009). Suomi oli saavuttamassa Ruotsin tietotaitoa ja teknologian tasoa (ja vähitellen BKT/capita-tasoa). Siten yhteistoiminta ei aina ollut kitkatonta: kansallisia intressejä, jota haluttiin suojata; ASEA-Strömberg-kauppa, joka kaatui 1960-luvulla; kitka Arabia-Rörstrand yhteistyössä; keskustelut StoraEnso fuusion jälkeen 1990-luvulla jne. 12

13 Kauppasuhteet Myös ulkomaankaupassa naapurimaiden merkitys kasvoi toisen maailmansodan jälkeen ja 50-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen kauppa vielä vaatimaton, mutta FinnEfta-sopimuksen jäkeen Suomen vienti Ruotsiin kasvoi nopeasti. Ruotsi on sen jälkeen ollut koko ajan Suomen yksi tärkeimmistä (top-5) kauppakumppaneista. Aktiivisia pyrkimyksiä lisäämään taloudellista kanssakäymistä: vienninedistämisprojekteja ym. Lisääntyvää ristikkäiskauppaa. 13

14 Miksi näin tiiviit suhteet? Maiden yhteinen historia, samanlaiset instituutiot ja kulttuuri, ruotsin kielen asema Suomessa. On koettu toinen maa läheiseksi. Tämä on saanut paljon huomiota: maaotteluhengessä on vertailtu johtamistyylejä, yrityskulttuureja ja niiden samankaltaisuuksia, mutta myös niitä pieniä eroja. Myös myyttejä, pinnallisuuksia. Samankaltainen taloudellinen perusta, mikä on ollut omiaan edistämään yhteistyötä ja integraatiota. Esim. suurten teollisuusyrityksien merkitys, metsä- ja metalliteollisuus, myöh. ITC jne. Vrt. kartelliyhteistyötä 14

15 Pienet avoimet taloudet, herkkiä kv-suhdannvaihteluihin. Suo-Ruo yhteistyö on yleensä koettu järkevänä vastauksena globalisaation tuomiin haasteisiin luvun diskurssi, mutta myös 1900-luvun alussa samantyyppisiä lausuntoja, esim. kartelliyhteistyössä. Alueellista (lähialueen) taloudellista yhteistyötä ja integraatiota on myös osittain luonnollista ja tavanomaista. Ja tästä siirrymme luontevasti (?) tarkastelemaan Suomi- Ruotsi taloussuhteet laajemmalta Itämeri-näkökulmalta. 15

16 Itämeren alue ja Suomi-Ruotsi Tänä päivänä tutkimuksessa usein alueellinen näkökulma. Miksi? Taloushistoria: moderni talouskasvu usein lähtenyt liikkeelle alueellisesti. Globalisaation aikakautena: pois nk. kansallisesta katseesta. Globalisaation yksi ilmentymä on usein juuri regionalisaatio. Kansallisen historiankirjoituksen jälkeen ei välttämättä siirrytty puhtaaseen globaalin näkökulmaan, vaan tutkitaan alueita, tehdään pienemmän alueen eri maiden vertailuja yms. 16

17 Itämeren maat/itämeren alue talousalueena Muodostaako Itämeren alue luonnollisen ja yhteneväisen tarkastelukohteen? (vrt. Pohjoismaat). Mikä yhdistää näitä maita taloudellisesti? Meri yhdistää Itämeren alueiden mailla on yhteinen small state identiteetti. Mutta miten on Saksa ja Puola, tai Venäjä? Mm. Matti Klinge nosti Mare Baltikum -kirjallaan uudestaan tämän alueen historian pitkä linja. Itämeren alueen (Baltic Area) määrittely on häilyvä. Baltic States ei sama kuin Baltic Sea Region (Itämeren alue). Baltic trade (Itämeren vienti): se vienti/tuonti, joka on mennyt Öresundin kautta. Öresundin tullin arkistot ja luvut ovat olleet tärkeä lähde tutkijoille (Sound Toll Chamber Commodity Records) (vrt. Rönnbäck 2010a, 2010b 17

18 Kolme Baltian maat plus Suomi, Ruotsi, Tanska, Puola, Venäjän Itämeren alueet, muttei Saksa (!) (ks. Vangas 2011, Olsson et al. 20) Toisaalta joskus on BSR kaikki itämeren maat plus pohjoismaat, eli myös Norja ja Islanti (!). Silloin miel. Northern Europe tai North-East Europe. Näistä käsitteestä ja niiden ongelmista on oma historiografia Olsson et al (2010), maantietellisesti alue, muttei välttämättä taloudellisesti BSR-west, ja BSR-East. 18

19 Historiallinen perspektiivi Pitkä historia talousalueena: meri toki yhdistää. Kv-tutkimuksessa erityisesti vienti Itämeren alueelta Länsi- Eurooppaan. Erityisesti vilja, mutta myös rauta, terva ja puutavara. Tärkeät vientitavarat Länsi-Euroopassa, esim. Britannialle teollisen vallankumouksen aikana ja Alankomaille 1600-luvulla. Eli BSR maat: tapulitavaroiden tuottajana, josta on ollut hyötyä Länsi-Euroopan (kehittyneimmille) maille. 19

20 Toki myös BSR sisäinen kaupankäynti, tuonti maailmalta tänne jne. Suomessa esim. Sven Erik Åström, From Tar to Timber Alueen taloudellinen integraatio ja sisäinen kehitys kiinnostanut BSR kauppakeskuksien ja kaupunkien merkitys eri aikoina Kauppaverkostot ja instituutiot Itämeren alueella Kasvavaa taloudellinen integraatio Itämeren alueella eri aikoina: Hansa-aika Hampurin nousu globaaliseksi markkinapaikaksi 1600-luvulla vei Amsterdamilta osan sen vallasta kv-kaupassa 20

21 Sodat ja poliittiset kriisit katkaisivat usein kehitystä, tai ainakin siirsivät voimasuhteet ja kehityksen suunta Ruotsin suurvalta-aika, Hampurin nousu vei myös Lyypekiltä valtaa, Napoleon sodat, Kylmä sota, Myös taloudelliset muutokset siirsivät painopiste eri keskuksien välillä esim. Viljan hinta konvergoi koko ajanjakson luvulla: merkki siitä, että Itämeren alueella tapahtui kasvava integraatiota lyhyistä katkoista riippumatta (esim. Jacks, 2004). 21

22 Baltia-alueen uudelleentuleminen talousalueena BSR Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, ja erityisesti Baltian maiden ja Puolan EU jäsenyyden myötä. Erityisesti pienissä BSR maissa: Itämeri-alue on tärkeä (ja oma selkeä) osa-alue EUssa. Integraatioon liittyvää empiirinen tutkimus: Itämeren alue on nopeasti integroitumassa, ja muodostumassa sisämeren EUn sisällä. Kasvava osuus BSR maiden viennistä menee toisiin BSR maihin, Baltia maiden ja Puolan EU-jäsenyyden jälkeen. (Olsson et al. 2010) 22

23 Table: Baltic States' top four export partners in 2008 (export as % of total exports) Latvia: Lithuania(17%) Estonia(14%) Russia(10%) Germany(8%) Lithuania: Russia(16%) Latvia(12%) Germany(7%) Poland (6%) Estonia: Finland(18%) Sweden(14%) Russia(10%) Latvia (10%) Source: Vanags (2010) 23

24 Myös suorat sijoitukset BSR alueen sisällä ovat kasvaneet. Esim. Pohjoismaiden (erityisesti Ruotsin) FDIs osuus on merkittävä erityisesti Viro, Latvia ja Liettussa. Saksan sijoitukset taas erutyisen merkittäviä Puolassa, ja Puolan viennistä suuri osuus Saksaan. Eli integraatio kasvaa tällä alueella Mutta BSR alueen sisällä, pienempiä alueita jossa integraatio ja vuorovaikutus on erityisen tiivistä. Suorat sijoitukset tähän alueeseen ovat kasvaneet voimakkaasti, mutta sijoitusvirrat ovat olleet hyvin vaihtelevia vuositasolla, eli herkkä kansainväliselle suhdanteille 24

25 Lopuksi Suomi-Ruotsi ja BSR Koko Itämeren alue ja sen taloudellinen kehitys on ollut kautta aikojen hyvin riippuvainen maailmanmarkkinoista ja kansainvälisestä tilanteesta Viennistä riippuvaisia talouksia periferiassa. BSRn maissa pitkiä jaksoja kohti lisääntyvää taloudellista integraatiota, vaikka väliaikaisesti katkennut (kuten ei Suomen ja Ruotsinkaan). Taloudellisten keskusten rooli ja voimasuhteet ja kehityksen polku muuttuivat kuitenkin katkoksien jälkeen, ja kv. Kehityksen myötä. 25

26 Erityisesti pienissä maissa (Suo-Ruot, kakki pohjoismaat) lähialueen integraatio ja yhteistyö koetaan tärkeänä (Viro, Latvia, Liettua) Toisaalta enemmän asymmetriaa ja diversiteettiä BSR alueella, kuin Suomen ja Ruotsin välillä (vrt Vanags 2010) Esim. tuloerot suuret. Myös institutionaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset erot ovat huomattavia Alueellinen yhteystyö (kaikilla tasolla) on paljon vähäisempää BSR alueella kuin Pohjoismaissa. Tulevaisuudessa EUn sisäinen kehitys tärkeä (euroalueen kohtalo, pyrkimyksiä liittovaltioon?), kuten myös Venäjän. 26

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 Hannu Alarautalahti 22.1.2009 1 Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 METSÄTALOUS BALTIASSA JA METSÄLIITON PUUNHANKINNASTA BALTIASSA Metsäliitto Osuuskunta Hannu Alarautalahti Baltian puunhankinnan johtaja Hannu

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset 1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos 1. Tausta Suojelun sosioekonomiaa:

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Creating success for retailing

Creating success for retailing Creating success for retailing Citycon on monipuolinen kauppakeskusosaaja CITYCON on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja kehittäjä. Menestyvät ja kilpailukykyiset kauppakeskuksemme tarjoavat vuokralaisille

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto toukokuu 10 Report on Finnish Technology Industry Exports Last observation May 10 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Export of Technology

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Jalkineiden vienti ja tuonti. Toukokuu 2017

Jalkineiden vienti ja tuonti. Toukokuu 2017 Jalkineiden vienti ja tuonti Toukokuu 2017 Jalkineiden vienti ja tuonti / sisällysluettelo Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät viennin ja tuonnin tilastoissa Keskeiset huomiot 1. Vaatteiden vienti ja tuonti

Lisätiedot

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015 Finpro ja Ruotsin markkinat Jonas Granqvist November 2015 2 Finpro Export Finland Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka tarjoaa yritykselle asiantuntemusta kansainväliseen liiketoimintaan

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Pohjois-Karjalan Kauppakamari Kevätkokous 22.5.2013 Sami Hirvonen Cash Management-johtaja Danske Bank Oyj Savo-Karjalan Finanssikeskus Sisältö Danske Bank-konsernin

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 3/2013 18.1.2013 Aarre Peltola Puun tuonti nousussa lokakuussa Puun kuukausittainen

Lisätiedot

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

SUOMEN ITÄMERI-POLITIIKAN PUITTEET

SUOMEN ITÄMERI-POLITIIKAN PUITTEET SUOMEN ITÄMERI-POLITIIKAN PUITTEET Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Itämeri-politiikan puitteet Kansallinen ja alueellinen päätöksenteko Esim. ympäristönsuojelulaki (2000), vesilaki

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Loka-joulukuu Oktober-december

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Kun toimeen tartutaan

Kun toimeen tartutaan Kun toimeen tartutaan Tarja Porkka Knudsen 18.1.2012 1 About the (EEA) EU:n erikoisvirasto, 1994 Kerää ja välittää tietoa ympäristön tilasta, suuntauksista ja tulevaisuudesta poliittisen päätöksenteon

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/28 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 29.1.28 Itävalta Latvia Liettua Norja Puola Romania Ruotsi Saksa Suomi Tanska Tshekki Unkari Venäjä

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Creating success for retailing FI

Creating success for retailing FI Creating success for retailing FI Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppakeskustemme kehittämistä Cityconin kauppakeskukset on suunniteltu vastaamaan kuluttajien erilaisiin tarpeisiin. Tehokas yhteistyö vuokralaistemme

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 2,9; 6,8 % Rautatiekuljetukset; 0,5; 1,2 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Infrarakentamisen kansainvälistyminen

Infrarakentamisen kansainvälistyminen Alveo Consulting Infrarakentamisen kansainvälistyminen XLI Rakennuskonepäivät 3.11.2016 3.11.2016 Suomalaisten rakennusyritysten kansainvälistyminen Suomalaisista nykykonserneista infraa ulkomaille: Lemminkäinen

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016

Lisätiedot

Stenvest Oy - kultakolikkotaulukko

Stenvest Oy - kultakolikkotaulukko Maa Nimellisarvo Lyönti- Kolikon paino Kulta- Suomi 10 Markkaa 1878-1913 3,2258 0,9000 0,0933 2,903 (Finland) 20 Markkaa 1878-1913 6,4516 0,9000 0,1867 5,806 100 Markkaa 1926 4,2105 0,9000 0,1218 3,789

Lisätiedot

Keksinnöistä tulevaisuuden kilpailukykyä -analyysi

Keksinnöistä tulevaisuuden kilpailukykyä -analyysi Keksinnöistä tulevaisuuden kilpailukykyä -analyysi Suomen ja Ruotsin patentointitoiminnan vertailu 2006-2016 Teqmine Analytics Oy Yhteystiedot ja kyselyt: Hannes Toivanen 050 400 2947 Hannes.Toivanen@teqmine.com

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategia/ PA Biotalous/ Ravinteiden kierrätys Mikä on Itämeristrategia?

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi 2 Alankomaat loistava testimarkkinaalue 1. Erinomainen sijainti Yhteydet Alankomaiden

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2016:

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Viro tänään yleiskatsaus taloudesta

Viro tänään yleiskatsaus taloudesta Viro tänään yleiskatsaus taloudesta 24.11.2011 Valdar Liive Enterprise Estonia, Helsinki www.investinestonia.com www.tradewithestonia.com www.eas.ee Strateginen sijainti: Viro on Itämeren sydän. Pieni

Lisätiedot

YIT-konsernin tilinpäätös 2001

YIT-konsernin tilinpäätös 2001 YIT-konsernin tilinpäätös 21 YIT-YHTYMÄ INSTALLAATIOT 1 OYJ OY 14.2.22 12/21 Konsernirakenne YIT-YHTYMÄ OYJ Reino Hanhinen Konsernijohto Konsernipalvelut YIT RAKENNUS OY Ilpo Jalasjoki YIT INSTALLAATIOT

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu 2016 15.3.2016, Lasse Krogell Yritysrakenne. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2014

Markkinaraportti / syyskuu 2014 Markkinaraportti / syyskuu 214 Yöpymiset syyskuussa hieman miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä syyskuussa 2,3 %. Vähennyksestä suurin osa tuli kotimaasta yöpymismäärän pienentyessä lähes neljä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta

Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta 11.4.2007 Ohjelmistoliiketoiminta -seminaari Pasi Tyrväinen, Prof. JY Sisältö Ohjelmistoala Pakko kansainvälistyä, mutta miten ja minne? Mihin suomalaiset

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppa keskustemme kehittämistä

Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppa keskustemme kehittämistä Suomi Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppa keskustemme kehittämistä Cityconin kauppakeskukset on suunniteltu vastaamaan kuluttajien erilaisiin tarpeisiin. Tehokas yhteistyö vuokralaistemme kanssa on tärkeä

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Creating success for retailing

Creating success for retailing Creating success for retailing Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppakeskustemme kehittämistä Cityconin kauppakeskukset on suunniteltu vastaamaan kuluttajien erilaisiin tarpeisiin. Tehokas yhteistyö vuokralaistemme

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari Global production taloustilastojen haasteena Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari 22.3.2012 Johdanto Käsikirjan luvut 5, 6, 7 ja 8 liittyvät kaikki global production -teemaan

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 2015 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue Riku Varjopuro Baltic SCOPE Towards coherence and cross-border solutions in Baltic Maritime Spatial Plans Partnerit Merialuesuunnitteluviranomaisia Ruotsi,

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä pohjoismaisesta yhteistyöstä tutkimus suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, tanskalaisten ja islantilaisten mielipiteistä Pohjoismainen

Lisätiedot