Suomen ja Ruotsin taloussuhteet ja Itämeren talousalue historiallisessa perspektiivissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen ja Ruotsin taloussuhteet ja Itämeren talousalue historiallisessa perspektiivissä"

Transkriptio

1 Suomen ja Ruotsin taloussuhteet ja Itämeren talousalue historiallisessa perspektiivissä Susanna Fellman Professori (business history) Göteborgin yliopisto & Dosentti, Akatemiantutkija Helsingin yliopisto

2 Lähtökohta tänään: Suomen ja Ruotsin taloussuhteista ja taloudellista integraatiosta. Tutkimusprojekti : COOPERATION AND COMPETITION ECONOMY, NATION-STATE AND SWEDISH-FINNISH INTERACTION Johtaja: Riitta Hjerppe. HY, Olle Kranz (Uumajan yliop.) Osaa Suomen Akatemia, Riksbankens Jubileumsfondin, ja SLSn rahoittamaa Kahden puolen Pohjanlahtea -tutkimusohjelmaa. Aunesluoma, J. & Fellman S. (red.), Från olika till jämlika. Finlands och Sveriges ekonomier på 1900-talet Svenska Litteratursällskapet i Finland, Helsingfors Pohditaan tänään vielä: Miltä näiden kahden maiden taloussuhteet näyttävät koko Itämeren alueelta katsottuna? Miksi on alueellinen näkökulma tärkeä globalisaation aikana? 2

3 Suomen ja Ruotsin taloussuhteet 1900-luvulla muutamia esimerkkejä Suomen ja Ruotsin taloudellinen vuorovaikutus on aina ollut vilkas ja taloussuhteet kiinteät. Laajennetut kotimarkkinat, yhteinen talousalue. Pohjoismainen integraatio on aika ajoin ollut vahvasti esillä: esim. Nordek. FinnEfta-ratkaisu Suomen mukaantulo tärkeä Ruotsille. Ruotsi ei ajaa Nordek-hankkeen kariutumisen jälkeen Skandek. Vaikkei esim. Nordek-hanke toteutunutkaan, pyrittiin edistämään Pohjoismaiden taloudellista integraatiota ja 70-luvulla. 3

4 Ja vaikka suorat sijoitukset säännösteltiin sekä Suomessa että Ruotsissa toisen maailmansodan jälkeen, keskusteltiin siitä, että juuri näiden kahden maiden väliset sijoitusvirrat pitäisi edistää. Ruotsi onkin ollut ylivoimaisesti tärkein kohdemaa suomalaisten yritysten ulkomaisille sijoituksille. Ruotsalaiset yritykset ovat myös muodostaneet suurimman ryhmän ulkomaisia yrityksiä Suomessa. Suomalaisomisteisia yrityksiä löytyi jo hyvin varhain Ruotsista (palataan myöhemmin) 4

5 Kuitenkin assymmetriset suhteet ennen 1980-lukua Suomen markkinoilla on ollut pienempi merkitys ruotsalaisille yrityksille, kuin päinvastoin. Suomalaiset yritykset muodosti 1990-luvulla saakka varsin pienen ryhmän Ruotsissa. Ruotsissa oli jo 1900-luvun alussa suuria, kansainvälisiä monialayrityksiä. Maa houkutteli jo varhain ulkomaisia yrityksiä (Ks. Sven Nordlund: Upptäckten av Sverige) 5

6 Suomi oli kuitenkin myös monille ruotsalaisille yrityksille tärkeä markkina-alue jo sotienvälisenä aikana. Riitta Hjerppe osoitti mm. tutkimuksessaan, että ruotsalaiset yritykset ajoittain käyttivät Suomea harjoituskenttänä luvulla moni ruotsalainen yritys hyödynsi Suomen halpaa työvoimaa (esim. tekstiiliteollisuus) Suomalaisten yritysten merkitys Ruotsissa kasvoi ja 90- luvulla ja suhteet muuttuivat tasavertaisemmiksi (vrt. kirjamme nimeä) Crossborder fuusiot 1990-luvun merkittävin ilmiö Suomen ja Ruotsin talouselämän integraatioprosessissa. 6

7 Taulukko. Ruotsiin vuosina perustetut suomalaiset yritykset ja suomalaisten samana aikana Ruotsista ostamat yritykset Ruotsalainen tytäryhtiö Ph. U. Strengberg Co. AB, Härnösand Perustettu(P) tai yritysosto (O) Hankkimis/ perustamisvuosi Lopettamisvuosi Emoyhtiö/Perustaja 1903 P 1915 Ph. U. Strengberg Ab, Pietarsaari AB Tabacos, Tukholma 1904 P 1915 Tobaksfirman P.C. Rettig & Co Ab, Avesta Sulfit AB, Avesta 1906 O 1914 Walter Ahlqvist, Helsinki AB Granviks Sågverk, 1909 O 1926 Arthur Lagerlöf & Seittenkari Osakeyhtiö Seittenkari Svenska Trävaruaktiebolaget Kemi, Seittenkari 1910 O 1930 K.A. Snellman & Puutavaraosakeyhtiö Kemi, Oulu, AB Westerlunds Karamellfabrik, Tukholma Tobaksaktiebolaget Tollander & Klärich, Södertälje Finsk-Ryska Cigarettfabriken AB, Tukholma Svenska Kexfabriken AB, Härnösand 1912 P 1915 F:a Westerlund, Helsingfors/ Karamell-, Choklad- och Marmeladfabriken Westerlund Ab, Helsinki 1913 P 1915 Tobaksaktiebolaget Tollander & Klärich, Helsinki 1914 P 1915 Axel Fredrik Londén, Helsinki 1915 P 1924 Olaf Bülow, Helsinki/ Scahumanin perhe AB Karl Fazer, Tukholma 1920 P 1925 AB Karl Fazer, Helsinki LactaSeparator AB (m.) 1921 O NA Kone- ja Silta Osakeyhtiö, Helsinki Svenska AB Treugolnik (m.) 1921 P NA Finska AB Treugolnik, Helsinki Lidköpings Porslinsfabrik, Lidköping 1927 O 1932 Oy Arabia Ab, Helsinki Rörstrands Porslinsfabrik, Göteborg 1929 O 1932 Oy Arabia Ab, Helsinki Bohlin & Co., Tukholma 1928 O 1938 Holger Schildts Förlag, Helsinki Ab Finsk Hemslöjd (m.) 1940 P NA NA AB Svenska Tammer (m.) 1944 NA NA NA AB Finsk Press/ AB Finska Presscentralen, Tukholma 1944 P 1946 NA Finsk-Svenska Handels AB (m.) 1945 P NA F. A. Lundsten, Pori Lähteet: Taulukko pohjautuu Nordlundin teoksen (1989): Lisätty tiedoilla seuraavista teoksista: Svenska Aktiebolag och Enskilda Banker,1914, Patent- och registerbyråns arkiv, Bolagsbyrån. Riksarkivet, Tukholma.. Huom: taulukossa on ne yritykset, josta on tietoja saatavilla. Siten taulukko ei välttämättä koostu kaikista suomalaissomisteisista yrityksistä tällä ajanjaksolla.

8 Taulukko. Suomalaisten tytäryhtiöiden lkm. Ruotsissa vuosina Vuosi Suomalaisia tytäryhtiöitä Ruotsissa, lkm Huomautus: Säännöstelyn purkamisen jälkeen SP ei enää merkinnyt asiakirjoihin tietoja yksittäisistä yrityksistä. Lähde: Suomen Pankki, suorien sijoituksen tietokanta 8

9 Table. Number of Finnish acquisitions in Sweden, Manufacturing industry, total 165 Metal 51 Plastic 21 Food, 18 Chemical and pharmacy 16 Electronics 15 Graphic 10 Building materials 8 Forestry 7 Furniture 6 Textile and clothing, shoes 2 Others 11 Trade and services, total 95 Import, wholesale and retail, total 38 Computer services 16 Finance, insurance 6 Construction 6 Transport 5 Communication 4 Others 20 Acquisitions, total 260 Lähde: Ali-Yrkkö J. et. al Etla Discussion Paper no 656/98.

10 Taulukko: Maailmansotien välisenä aikana Suomessa toimineiden ruotsalaisten yritysten toimialajakautuma, lukumäärä. Maa- ja metsätalous 4 Teollisuus 57 - elintarviketeollisuus 3 - tekstiiliteollisuus 7 - metsäteollisuus 7 - kemian teollisuus 13 - kaivannais-, metalli- ja sähkötekninen teollisuus 20 - muu teollisuus 7 Rakennustoiminta 6 Kauppa 44 Kuljetus ja tietoliikenne 26 Pankit ja vakuutuslaitokset 6 Kiinteistöjen omistus ja välitys 6 Muut palvelut 14 Yhteensä 163 Lähde: Hjerppe 2006 (Ulkomaisten yritysten tietokanta Riitta Hjerppen hallussa). 10

11 Kontakteja yritys- ja henkilötasolla Myös yhteistyötä ja tiiviitä kontakteja yritystasolla - hyviä henkilösuhteita. Yhteispohjoismaiset (usein käytännössä Suo-Ruots) kartellisopimukset ja 30-luvulla. Esim. paperiteollisuuden Scan-kartellit: (Scannews, Scankraft, Scangrease jne), mutta myös esim. sementtiteollisuudessa, talousposliinissa jne. Yhteistyö vientimarkkinoilla, samalla sitouduttiin olla kilpailematta toisten kotimarkkinoilla. 11

12 Suomalaiset yritysjohtajat vierailivat vilkkaasti ruotsalaisissa yrityksissä: know-how virtasi Ruotsista Suomeen luvulla tasavertaisempia suhteita. Esim. metsäteollisuuden asiantuntijat väittivät, ettei enää ollut paljon opittavaa naapurimaassa. Ruotsalaiset omistajat nihkeämpiä näyttämään tehtaitaan suomalaisille (Fellman 2009). Suomi oli saavuttamassa Ruotsin tietotaitoa ja teknologian tasoa (ja vähitellen BKT/capita-tasoa). Siten yhteistoiminta ei aina ollut kitkatonta: kansallisia intressejä, jota haluttiin suojata; ASEA-Strömberg-kauppa, joka kaatui 1960-luvulla; kitka Arabia-Rörstrand yhteistyössä; keskustelut StoraEnso fuusion jälkeen 1990-luvulla jne. 12

13 Kauppasuhteet Myös ulkomaankaupassa naapurimaiden merkitys kasvoi toisen maailmansodan jälkeen ja 50-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen kauppa vielä vaatimaton, mutta FinnEfta-sopimuksen jäkeen Suomen vienti Ruotsiin kasvoi nopeasti. Ruotsi on sen jälkeen ollut koko ajan Suomen yksi tärkeimmistä (top-5) kauppakumppaneista. Aktiivisia pyrkimyksiä lisäämään taloudellista kanssakäymistä: vienninedistämisprojekteja ym. Lisääntyvää ristikkäiskauppaa. 13

14 Miksi näin tiiviit suhteet? Maiden yhteinen historia, samanlaiset instituutiot ja kulttuuri, ruotsin kielen asema Suomessa. On koettu toinen maa läheiseksi. Tämä on saanut paljon huomiota: maaotteluhengessä on vertailtu johtamistyylejä, yrityskulttuureja ja niiden samankaltaisuuksia, mutta myös niitä pieniä eroja. Myös myyttejä, pinnallisuuksia. Samankaltainen taloudellinen perusta, mikä on ollut omiaan edistämään yhteistyötä ja integraatiota. Esim. suurten teollisuusyrityksien merkitys, metsä- ja metalliteollisuus, myöh. ITC jne. Vrt. kartelliyhteistyötä 14

15 Pienet avoimet taloudet, herkkiä kv-suhdannvaihteluihin. Suo-Ruo yhteistyö on yleensä koettu järkevänä vastauksena globalisaation tuomiin haasteisiin luvun diskurssi, mutta myös 1900-luvun alussa samantyyppisiä lausuntoja, esim. kartelliyhteistyössä. Alueellista (lähialueen) taloudellista yhteistyötä ja integraatiota on myös osittain luonnollista ja tavanomaista. Ja tästä siirrymme luontevasti (?) tarkastelemaan Suomi- Ruotsi taloussuhteet laajemmalta Itämeri-näkökulmalta. 15

16 Itämeren alue ja Suomi-Ruotsi Tänä päivänä tutkimuksessa usein alueellinen näkökulma. Miksi? Taloushistoria: moderni talouskasvu usein lähtenyt liikkeelle alueellisesti. Globalisaation aikakautena: pois nk. kansallisesta katseesta. Globalisaation yksi ilmentymä on usein juuri regionalisaatio. Kansallisen historiankirjoituksen jälkeen ei välttämättä siirrytty puhtaaseen globaalin näkökulmaan, vaan tutkitaan alueita, tehdään pienemmän alueen eri maiden vertailuja yms. 16

17 Itämeren maat/itämeren alue talousalueena Muodostaako Itämeren alue luonnollisen ja yhteneväisen tarkastelukohteen? (vrt. Pohjoismaat). Mikä yhdistää näitä maita taloudellisesti? Meri yhdistää Itämeren alueiden mailla on yhteinen small state identiteetti. Mutta miten on Saksa ja Puola, tai Venäjä? Mm. Matti Klinge nosti Mare Baltikum -kirjallaan uudestaan tämän alueen historian pitkä linja. Itämeren alueen (Baltic Area) määrittely on häilyvä. Baltic States ei sama kuin Baltic Sea Region (Itämeren alue). Baltic trade (Itämeren vienti): se vienti/tuonti, joka on mennyt Öresundin kautta. Öresundin tullin arkistot ja luvut ovat olleet tärkeä lähde tutkijoille (Sound Toll Chamber Commodity Records) (vrt. Rönnbäck 2010a, 2010b 17

18 Kolme Baltian maat plus Suomi, Ruotsi, Tanska, Puola, Venäjän Itämeren alueet, muttei Saksa (!) (ks. Vangas 2011, Olsson et al. 20) Toisaalta joskus on BSR kaikki itämeren maat plus pohjoismaat, eli myös Norja ja Islanti (!). Silloin miel. Northern Europe tai North-East Europe. Näistä käsitteestä ja niiden ongelmista on oma historiografia Olsson et al (2010), maantietellisesti alue, muttei välttämättä taloudellisesti BSR-west, ja BSR-East. 18

19 Historiallinen perspektiivi Pitkä historia talousalueena: meri toki yhdistää. Kv-tutkimuksessa erityisesti vienti Itämeren alueelta Länsi- Eurooppaan. Erityisesti vilja, mutta myös rauta, terva ja puutavara. Tärkeät vientitavarat Länsi-Euroopassa, esim. Britannialle teollisen vallankumouksen aikana ja Alankomaille 1600-luvulla. Eli BSR maat: tapulitavaroiden tuottajana, josta on ollut hyötyä Länsi-Euroopan (kehittyneimmille) maille. 19

20 Toki myös BSR sisäinen kaupankäynti, tuonti maailmalta tänne jne. Suomessa esim. Sven Erik Åström, From Tar to Timber Alueen taloudellinen integraatio ja sisäinen kehitys kiinnostanut BSR kauppakeskuksien ja kaupunkien merkitys eri aikoina Kauppaverkostot ja instituutiot Itämeren alueella Kasvavaa taloudellinen integraatio Itämeren alueella eri aikoina: Hansa-aika Hampurin nousu globaaliseksi markkinapaikaksi 1600-luvulla vei Amsterdamilta osan sen vallasta kv-kaupassa 20

21 Sodat ja poliittiset kriisit katkaisivat usein kehitystä, tai ainakin siirsivät voimasuhteet ja kehityksen suunta Ruotsin suurvalta-aika, Hampurin nousu vei myös Lyypekiltä valtaa, Napoleon sodat, Kylmä sota, Myös taloudelliset muutokset siirsivät painopiste eri keskuksien välillä esim. Viljan hinta konvergoi koko ajanjakson luvulla: merkki siitä, että Itämeren alueella tapahtui kasvava integraatiota lyhyistä katkoista riippumatta (esim. Jacks, 2004). 21

22 Baltia-alueen uudelleentuleminen talousalueena BSR Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, ja erityisesti Baltian maiden ja Puolan EU jäsenyyden myötä. Erityisesti pienissä BSR maissa: Itämeri-alue on tärkeä (ja oma selkeä) osa-alue EUssa. Integraatioon liittyvää empiirinen tutkimus: Itämeren alue on nopeasti integroitumassa, ja muodostumassa sisämeren EUn sisällä. Kasvava osuus BSR maiden viennistä menee toisiin BSR maihin, Baltia maiden ja Puolan EU-jäsenyyden jälkeen. (Olsson et al. 2010) 22

23 Table: Baltic States' top four export partners in 2008 (export as % of total exports) Latvia: Lithuania(17%) Estonia(14%) Russia(10%) Germany(8%) Lithuania: Russia(16%) Latvia(12%) Germany(7%) Poland (6%) Estonia: Finland(18%) Sweden(14%) Russia(10%) Latvia (10%) Source: Vanags (2010) 23

24 Myös suorat sijoitukset BSR alueen sisällä ovat kasvaneet. Esim. Pohjoismaiden (erityisesti Ruotsin) FDIs osuus on merkittävä erityisesti Viro, Latvia ja Liettussa. Saksan sijoitukset taas erutyisen merkittäviä Puolassa, ja Puolan viennistä suuri osuus Saksaan. Eli integraatio kasvaa tällä alueella Mutta BSR alueen sisällä, pienempiä alueita jossa integraatio ja vuorovaikutus on erityisen tiivistä. Suorat sijoitukset tähän alueeseen ovat kasvaneet voimakkaasti, mutta sijoitusvirrat ovat olleet hyvin vaihtelevia vuositasolla, eli herkkä kansainväliselle suhdanteille 24

25 Lopuksi Suomi-Ruotsi ja BSR Koko Itämeren alue ja sen taloudellinen kehitys on ollut kautta aikojen hyvin riippuvainen maailmanmarkkinoista ja kansainvälisestä tilanteesta Viennistä riippuvaisia talouksia periferiassa. BSRn maissa pitkiä jaksoja kohti lisääntyvää taloudellista integraatiota, vaikka väliaikaisesti katkennut (kuten ei Suomen ja Ruotsinkaan). Taloudellisten keskusten rooli ja voimasuhteet ja kehityksen polku muuttuivat kuitenkin katkoksien jälkeen, ja kv. Kehityksen myötä. 25

26 Erityisesti pienissä maissa (Suo-Ruot, kakki pohjoismaat) lähialueen integraatio ja yhteistyö koetaan tärkeänä (Viro, Latvia, Liettua) Toisaalta enemmän asymmetriaa ja diversiteettiä BSR alueella, kuin Suomen ja Ruotsin välillä (vrt Vanags 2010) Esim. tuloerot suuret. Myös institutionaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset erot ovat huomattavia Alueellinen yhteystyö (kaikilla tasolla) on paljon vähäisempää BSR alueella kuin Pohjoismaissa. Tulevaisuudessa EUn sisäinen kehitys tärkeä (euroalueen kohtalo, pyrkimyksiä liittovaltioon?), kuten myös Venäjän. 26

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimus kattoi 5 Pohjoismaata, joissa haastateltiin yhteensä 4586 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 Luentorunko 1. Stylized facts 2. Viron talouden ominaispiirteet 2.1. Currency Board valuuttakurssi- ja rahajärjestelmä

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 Hannu Alarautalahti 22.1.2009 1 Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 METSÄTALOUS BALTIASSA JA METSÄLIITON PUUNHANKINNASTA BALTIASSA Metsäliitto Osuuskunta Hannu Alarautalahti Baltian puunhankinnan johtaja Hannu

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Creating success for retailing

Creating success for retailing Creating success for retailing Citycon on monipuolinen kauppakeskusosaaja CITYCON on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja kehittäjä. Menestyvät ja kilpailukykyiset kauppakeskuksemme tarjoavat vuokralaisille

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015 Finpro ja Ruotsin markkinat Jonas Granqvist November 2015 2 Finpro Export Finland Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka tarjoaa yritykselle asiantuntemusta kansainväliseen liiketoimintaan

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

International System Transport

International System Transport International System Transport HISTORIA 1900 Paul Lehmann perusti yrityksen Kööpenhaminassa 1971 LEMAN USA perustetaan 1973 Nimeksi muutetaan LEMAN, syntyy sanonta: -helpommin sen tekee LEMAN 1987 LEMAN

Lisätiedot

Leipomosektori- Kasvua naapurimaista

Leipomosektori- Kasvua naapurimaista Leipomosektori- Kasvua naapurimaista Leipää ja Lähiruokaa - toimialapäivä Säätytalo, Helsinki 8.12.2015 1 Elintarvikkeiden viennin taustaa Suomen elintarvikevienti on kasvussa ja sen arvo on tällä hetkellä

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Food from Finland ohjelma

Food from Finland ohjelma Food from Finland ohjelma Kasvuohjelman esittely 21.09.2015 Turku, 22.09.2015 Tampere ja 23.09.2015 Oulu 21.09.2015 Finpro 1 Food from Finland -ohjelma Food from Finland on Team Finland in Kasvuohjelma

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Itämeren itäpuolen media

Itämeren itäpuolen media Itämeren itäpuolen media Jukka Pietiläinen Yhteiskuntatieteiden tohtori Vanhempi tutkija, dosentti Helsingin yliopisto Aleksanteri-instituutti Itämeri-foorumi, 7-8.6.2012, Turku Yhteiset piirteet Median

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset 1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos 1. Tausta Suojelun sosioekonomiaa:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

01 June 2015. Subject/Place/Occasion

01 June 2015. Subject/Place/Occasion Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto toukokuu 10 Report on Finnish Technology Industry Exports Last observation May 10 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Export of Technology

Lisätiedot

Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma

Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma Pirjo Hakanpää 4.3.2015 Huittinen Tekes -palvelut 2 Elintarvikkeiden vientiohjelman taustaa Elintarvikevienti ja kansainvälistymien Suomen elintarvikevienti

Lisätiedot

LEMAN / Esitys / Historia. Historia

LEMAN / Esitys / Historia. Historia LEMAN / Esitys LEMAN / Esitys / Historia Historia 1900 Paul Lehmann perusti yrityksen Kööpenhaminassa 1925 25. vuosipäivä, toimipiste Kööpenhaminassa 1950 50. vuosipäivä, toimipisteitä Tanskassa 1971 LEMAN

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän taloussuhteet autonomian ajan alusta nykypäiviin. Antti Kuusterä VTT, dosentti 26.11.2015 Kuntien takauskeskus

Suomen ja Venäjän taloussuhteet autonomian ajan alusta nykypäiviin. Antti Kuusterä VTT, dosentti 26.11.2015 Kuntien takauskeskus Suomen ja Venäjän taloussuhteet autonomian ajan alusta nykypäiviin Antti Kuusterä VTT, dosentti 26.11.2015 Kuntien takauskeskus Geografialle emme voi mitään J. K. Paasikivi 65 vuotta aktiivisia yhteyksiä

Lisätiedot

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen MALLASOHRAN MARKKINATILANNE Mallasohra -seminaari 29.3.211, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen SUOMEN TUOTANTO 29 21 - Vuonna 29 viljelijöiden lukumäärä oli 6 64 ja 21 väheni tasolle 3 942-5 vuoden keskiarvo:

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Pohjois-Karjalan Kauppakamari Kevätkokous 22.5.2013 Sami Hirvonen Cash Management-johtaja Danske Bank Oyj Savo-Karjalan Finanssikeskus Sisältö Danske Bank-konsernin

Lisätiedot

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Aspo Pörssin monialatähti Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Ohjeistus vuodelle 2011 Uusi, 8.12.2011 annettu ohjeistus vuodelle 2011 Aspo kasvattaa liikevaihtoaan ja liikevoittoaan noin 20 %. Osavuosikatsauksessa

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

BOFIT Online. Suorat sijoitukset Suomesta Venäjälle ja Baltian maihin vuonna 1997. 1999 No. 1. Jouko Rautava

BOFIT Online. Suorat sijoitukset Suomesta Venäjälle ja Baltian maihin vuonna 1997. 1999 No. 1. Jouko Rautava BOFIT Online 1999 No. 1 Jouko Rautava Suorat sijoitukset Suomesta Venäjälle ja Baltian maihin vuonna 1997 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT ISSN 1456-811X (online) 20.5.1999 Suomen

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Suorat ulkomaiset investoinnit maailmalla ja Suomessa 2014

Suorat ulkomaiset investoinnit maailmalla ja Suomessa 2014 Suorat ulkomaiset investoinnit maailmalla ja Suomessa 2014 FDI vuonna 2014 Globaali katsaus Globaali FDI 2014 - ennakkotiedot Globaalit investointivirrat kaukana huippuvuosista 2014 laskua 8 % (1260 mrd

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot