ÖFVER. SUOMfN VOIMISTELU- JA URHEILULIITON OGH IOROTTStÖRBUNOS. TOI MlN N~ S TA VERKSAMHET AR 1911 VUONNA 1911

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÖFVER. SUOMfN VOIMISTELU- JA URHEILULIITON OGH IOROTTStÖRBUNOS. TOI MlN N~ S TA VERKSAMHET AR 1911 VUONNA 1911"

Transkriptio

1 KERTOMUS SUOMfN VOIMISTELU- BERÄTTELSE tl N LAN OS ÖFVER GYMNASTIK- JA URHEILULIITON OGH IOROTTStÖRBUNOS TOI MlN N~ S TA VERKSAMHET VUONNA AR 1911

2 .. '~. ':::':;' KERTOMUS BERÄTTELSE ÖFVER SUOMfN VOIMISTfLU- FINLANOS GYMNASTIK- JA U R Hfl LU LIITO N TOIMINNASTA OGH IOROTTSFÖRBUNOS VERKSAMHET VUONNA 1911 ÅR ELS 1N KJ H1l2, SI'O)IAL. KlIlJALI.. Sglll.\l> KIR,/,\PAIl>OX OSAKFlYrITlii Lainalaan H' viikoksi. Ellei kirjaa palauteta yllämainitussa ajassa, on lainaajan maksettava sakkoa r.o. penniä viikolta.

3 ,..:... ' ~,.: 1 :~ \ ' 1 ;.,. Katsaus Suomen Voimistelu- ja Urheilu-Liiton alkuvaiheishn. Vuonna 1899 maaliskuu 'sa lähetti Helsingissä toimiva voil11isteluseura Pon n istus. maamme tunnetuille suomenkielisille voimistelu- ja urheiluseuroille kiertokirjeen, jossa seuroja kehoitettiin yhtymään suomalaiseksi voimisteluliitoksi. Tämän kehoituksen johdosta pidettiin Helsingissä samana vuonna lokakuussa kokous, johon kaikki pääkaupungissamme työskentelevät voimisteluseurat olivat lähettäneet edustajansa. Kokouksessa oltiin yksi mielisiä siitä, että yleinen, koko maata käsittävä suomalainen voimisteluliitto olisi saatava toimeen ja että tämän liiton tulisi järjestää aikakautisia, eri paikkakunnilla pidettäviä voimistelu- ja urheilujuhlia. Mutta kun kokouksessa ilmoitettiin, että mahdollisesti tulisi ennen pitkää perustettavaksi koko Suomea käsittävä kaksikielinen voimisteluliitto, niin päätettiin suomenkielisen liiton perustamista koskeva kysymys jättää lopullisesti ratkaisematta 'euraavan joulukuun ro päivään saakka. Mainitun vuoden marraskuussa kokoontuivat yliopiston voimistelutaloon Helsingin oppikoulujen voimistelunopettajat sekä useita muita ruumiillisen kasvatuksen vaikutusvaltaisia edustajia kesku telemaan ja päättämään vastikään mainitun, maamme sekä suomen- että ruotsinkielisiä voimisteluseuroja käsittävän liiton perustamisesta. Kokouksen kutsujaa lukuunottamatta olivat kuitenkin kaikki läsnäolevat sitä mieltä, että»nykyinen aika ei olisi kyseessä olevan yrityksen toteuttamiseen sopiya». Päätettiin lykätä koko asia ja sen ratkaisu toistaiseksi, - kysymys muka ei olisi vielä tarpeeksi kypsynyt! Joulukuun ro päivänä pidetyssä kokouksessa oli läsnä edu:-; tajia kaikista Helsingin suomenkielisistä voimisteluseuroista ja lisäksi oli :-;iihen saapunut edustajia myöskin Tampereelta ja, t

4 :; V.iipurista. Saatuansa tiedon yllämainitussa marraskuun kokouksessa tehdystä kieltävästä päätöksestä, kokous teki sen yksimielisen päätöksen, että viipymättä olisi ryhdyttävä toimiin puhtaan SUQmenkielisen liiton perustamiseksi. Lisäksi päätettiin, että jo samana vuonna, Helsingissä pidettäyän yleisen laulujuhlan yhteyteen olisi järjestettävä liiton ensimäiuen voimistelu- ja urheilujuhla. Päätöstä toteuttamaan määrättiin disihenkilöinen toimikunta, johon jäseniksi valittiin herrat Viktor Damm (Ponnistus,», Kustaa ilsson (»Raitis»), K. G. Planström (»Reipas»), H. Rosenlöf (.Kullervo») ja puheenjohtajak. i Ivar \\Tils kmau (»Y. V.»). Tämä komitea laati perustettavalie liitolle sääntöehdotuksen *), jossa m. m. sanotaan, että»liiton keskuudessa on pantaya toit)1een, mikäli mahdollista eri osissa maata, määräaikaisia voimistelujuhlia ja kilpailuja sekä ' niiden ohella keskustelukokouksia.. Ensimäinen liittokokous tulisi pidettäväksi Helsingissä. Vuonna I900 kesäkuun I7 ja I8 päivinä pidettiin yliopiston voimistelu talossa liiton varsinainen perustava kokous, jossa sääntöebdotus pienillä muutoksilla hyväksyttiin ja jossa liiton väliaikaiseen toimikuntaan valittiin herrat Ivar \Vilskman (pubeenjohtajaksi), Viktor Damm (rahnstonhoitajaksi), A. Salava (sihteeriksi), K. Nilsson ja K. G. Planströnf. - Seuraava liittojubla päätettiin pitää Viipurissa kolmen vuoden kuluttua. Vast'ikään mainittuina päivinä vietti uusi liitto ensimäisen yleisen voimistelu- ja urheilujuhlansa, johon ottivat osaa : Voim.- & urh.-seura Ponnistus», Helsin gistä. Ylioppilas-Voimistelijat S. L. U:n Helsingin osasto V.- & U.-seura»Raitis. V.- & U.-seura»Reipas. Vak. Palokunnan voim.-seura V.- & U.-seura»Reipas Viipurista. Y.- & U.-seura»Pyrintö. Tampereelta. V.- & U.-seura»Yritys» Tampereen Realilyseon Urheiluseura. Rauman Seminaarin Voimisteluseura. Vilppuian -noriso euran Urheiluosasto. Hämeenlinnan uorisoseuran Voimisteluosasto. Tuuloksen Voimisteluseura. Pielisjän'en,\'oimisteluseura. * ) Ehdotus etta\'ana Suomen Urheilulehdessä vuosik si\': 3. JYä kylän Yoimistelnsel1ra. Pietari n Suoma!. \' oimisteluseura. Yhteensä 17 seuraa ja suunnilleen 400 osanottajaa. Innostuksen enentämiseksi oli liitolle hankittu kolme kallisan'oista, kiertopalkinnoiksi määrättyä lippua, joista seurat, kolmeen eri sarjaan jaettuina, saivat kilpailla. Arvostelijakunta, johon kuuluivat tohtori H. \\-asel1iu s, lääket. kandidaatit A. F. Hellsten ja A. Pikkarainen, taiteilija J. E. Kortman ja \'oimistelullopettaja P. R oi ha, määräsi palkinnot annettaviksi 1 ryhmässä Yliopp. Voimistelijoille, pistem II Viipurin Reippaalle,,,149. III S. L. U. Hels. osastolle 130. l.-rheilussa kiertopalkinnoksi hankittu hopeainen tuoppi annettiin Helsingin»Reipas»- seuralle, jonka jäsenet kilpailussa olivat saaueet suurimman määrän (15) palkintoja. Reippaan jäsen V. Sigell tuli voittajaksi S-ottelussa ja kunniapalkinto annettiin Jyväskylän seuran jäsenelle, W. Järviselle, joka yleisurheilussa oli saavuttanut erittäin hyviä tuloksia. Nuoren voimisteluliiton johtokunta oli kevättalvella jättänyt tekemänsä sääntöehdotuksen senaattiin vahvistettavaksi, Ja lähes kaksi vuotta kestäneen odotusajan kuluttua sai se pyynl1ölleen seuraavan lyhytmuotoisen mutta ikävästi ratkaisevan aslauksen: Sään töjä ei vah visteta. Epävirallisena täytyi siis liitou edelleen toimia, mutta se tahtoi kuitenkin toteuttaa aikaisemmin tekemänsä päätöksen, mitä I90 3 vuoden, Viipurissa toimeenpanta\'aan juhlaan tulee, - ellei esteitä ilmestyisi. Viipurin»Reipas», jonka järjestettäväksi tämä liiton toinen yleinen juhla oli uskottu, oli asianomaiselle knvernöörinvirastolje ajoissa lähettänyt anomuspyynnön juhlan pitämiseksi. Lupa kyllä saatiinkin. mutta siihen oli liitetty pari sangen tärkeätä ehtoa: puheita ei saataisi pitää ja keskustelukokouksia ei missään muodossa saisi tulla kysymykseen. Sanotusta ankarasta määräyksestä huolimatta onnistui 1903 vuoden jubla, joka pidettiin kesäkuun päivinä, erittäin hyvin.»rei pas» oli huolellisesti valmistanut tehtävänsä ja seura suoriutui kaikissa toimissaan erinomaisesti,. etenkin mitä hyvään järjestykseen tulee. Osanottajia juhlassa oli yhteensä -+67 henkeä (4-+3 miestä ja 2+ naista). Joukkuekilpailussa voitti Viipurin»Reipas», johtaja V. Pynninen, ensimäisen standaarin, toisen sai Helsingin Ponnistus>, johtaja V. Damm, ja kolmannen Sorta-

5 6 valan S. L. U., johtaja Y. Leander. Ylioppilas-Voimistelijat, joide.n suoritustapaa palkintolautakunta arvosteli kiitettäväksi, jäi kilpailussa syrjään syystä, ettei sen ohjelmaa oltu tarkastettu. Kaupunkilaisista seuroista arveltiin Yiipurin R ei ppaan olevan luokassaan parhaan; maaseutuseuroista sai ensimäisen palkinnon Kouvolan uorisoseuran voimisteluosasto, johtaja E. Lundström. Hopeahaarikan voitti viimemainittu seura, jonka edustajat hrt E. Taxell, F. Andersson, B. Nordström, K. Me k Iin ja J H 0 11 s t r ö m saavuttivat urheilussa korkeimman yhteen lasketun pistemäärän. Voimistelukilpailuissa toimivat palkintotuomareina herrat l. Saxen, M. Alfthan, J F. Blomqvist ja A. Gunell sekä rou\'a S. H i r n. - Urheilukilpailujen palkintotuomareina olivat hrt J 10/. Andersson, V. Da1111l1, A. Gunell, E. E. Rosenqvist, J 'Venl1ström ja Ivar ~-ilskl11an (puheenjohtajana). Voimistel uohjelmia olivat tarkastaneet hrt K. B j ö r k s te n, B. F 10 r ström ja G. Wasenius, kaikki Helsingistä. Vaikka Viipurin juhlassa»puhuminen» oli kiellettv saatiin siellä kuitenkin - ulkopuolella kaupunkia huvi retkellä oit~essa - lllultitamia yhteisiä sopimuksia toimeen m. m. se, että liiton kolmas juhla \'ietettäisiin Kuopiossa tahi Tampereella vuonna Ennen tätä juhlaa sattui kuitenkin urheiluelämäämme ilmestymään pari tapahtumaa, jotka ansaitsevat erityistä huomiota. Vuonna 190~ huhtikuussa pidettiin Helsingissä kokous, johon oli saapunut edustajia, paitsi pääkaupungista, myöskin Viipurista, Kotkasta, Kouvolasta ja Tampereelta, ja jossa pohdittiin erästä uutta yritystä koskevaa kysymystä: urheilumaisteri- ja kandidaattivihkijäisten järjestämistä. \'alittiin toimikunta, johon kuului edustajia Helsingin, Tampereen, Viipurin ja Kyminlaakson voimisteluseuroista, yhteensä 7 miestä. Saman vuoden toukokuun 12 päivänä pitämässään kokouksessa laati tämä toimikunta sääntöehdotuksensa valmiiksi ja ielä samana vuonna pantiin toimeen kaksi promootiojuhlaa, toinen Helsingissä, toinen Kouvolassa. Jälkimäiseen promootiotilaisuuteen oli Helsingin»Ponnistuksen» johtokunta lähettänyt kokoontuneitten edustajien harkittavaksi suuren määrän kysymyksiä, jotka yleensä koskivat urheiluharrastuksieml11e vastaista kehitystä ja joita valmistavasti käsittelemään valittiin erityinen toimikunta - hrt \'. Damm, E. Hemmingja V. Tukiaine n, kaikki Helsi ngistä, sekä V. P y n n i n e u Viipuri ta, F. T u 0- minen Kotkasta, A. \\-. Hänninen Lammelta ja M. Hykkyrä Sippolasta. Komitean helsinkiläisille jäsenille annettiin toimeksi yirallisen luvan hankkiminen yleisen, maamme voimisteluseurojen edustajien kokousta varten. Tällainen kokous pidettiinkin asianomaisella luvalla Helsingissä 15 päivänä tammikuuta v Mutta kokouksessa ei ruvettukaan yksityiskohtaisesti pohtimaan niitä kysymyksiä, joita Kouvolan komitea oli valmistanut; edustajien enemmistön vaatimnksen mukaan päätettiin jättää ne ainakin toistaiseksi syrjään ja sitävastoin ryhtyä ponteviin puuhiin, joiden päämääränä olisi yleisen, koko maata käsittävän ja ennen kaikkea viralliseksi tunnustetun voimistelu- ja urheiluliiton aikaansaaminen. Tarvittavan uuden sääntöehdotuksen laatimista varten valittiin viisi -miehinen toimikunta, hrt E. Hemming, G. Rönnman, G. \Vasenius, U. Westerholmja 1. Wilskman. Lisäksi valittiin toinen 12-henkinen toimikunta, jonka tehtäväksi uskottiin sääntöehdotuksen tarkastaminen sekä sen lopullinen hyväksyminen. Molemmat toimikunnat suorittivat tehtävänsä kiitettävän nopeasti ja sillä menestyksellä, että säännöille saatiin Keis. senaatin vahdstus maaliskuun 21 p:nä Jo tätä ennen, maaliskuun 11 päivänä, toimeenpantiin Helsingissä kokou, joka on pidettävä uuden liiton ensimäisenä ja varsinaisena perustavana kokouksena, koska jo silloin tiedettiin, että hallitns oli periaatteellisesti hyväksynyt liiton sekä olemassaolon että sen säännöt. Kokouk essa olivat seuraavat piirikunnat edustett11ina: Helsingin Turun Pon'oon Viipurin Kuopion Tampereen Kotkan Hämeenlinnan piiri, 906 jäsentä, edust. 1. Wilskman. 285 A. Blomberg. 281 ]. F. Blomqvist. 600 F. Hemming. 100 A. Kemiläinen 505 K. Laipio. 300 A. Mikkonen. 88 J) E. Johansson. Yhteensä edustettiin kokouksessa siis 8 piirikuntaa, 70 voimisteluseuraa ja 3065 seurojen jäsentä. Osanoton suuruutta ei voitane tyydyttäväksi arvostella, sillä jo siihen aikaan oli maassamme toimessa 212 voimisteluseuraa, joiden yhteinen jäsenluku nousi noin 70oo:een. Suomen Voim.- & Urh.-Liiton esimieheksi ja samalla sen toimitl1svaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin huutoäänestyksellä yksimielisesti lehtori 1 v a r W i 1 s k m a n. Toimitusvaliokunnan uusiksi jäseniksi valittiin suljetuilla lipuilla palome tari G ö s ta 7

6 8 Wasenius, voimistelunopettaja Gösta Rönnman, rautatieyirkamies Uno Westerholm ja kauppias Erik Hemming. Niistä päätöksistä, jotka tässä ensimäisessä varsinaisessa liittokokouksessa tehtiin, ansaitsevat varsinkin seuraavat tulla erityisen huomion alaisiksi: Päätettiin liiton käytettäväksi anoa 10,000 markan suuruista vuotuista valtioapua. Päätettiin senaatilta pyytää liitolle oikeutta saada vahvistaa liittoon pyrkivien seurojen toimintasäännöt. Päätettiin painosta toimittaa sekä amatööri- että yleiset kilpailusäännöt. Viimemainitun tehtävänsä sai toimitusvaliokunta suoritetuksi jo 1907 vuoden alussa, jolloin sekä suomeksi että ruotsiksi painosta ilmestyi vihkonen sisältäen. Yleisiä määräyksiä, amatöörisääntöjäja kilpailumääräyksiä». Ennen pitkää huomattiin kuitenkin nämä säännöt vaillinaisiksi ja siihen määrin vanhentuneiksi, että uuden korjatun ja lisätyn painoksen ilmestyminen arveltiin tarpeen vaatimaksi. Sellaiuen saatiinkin v toimitetuksi, mutta eipä tämä periupohjaisesti korjattu uusi painoskaan näy pystyvän oikeutettuja vaatimuksia täydesti tyydyttämään. Valtioapua koskeva anomus jätettiin hallitukselle niinikääu I907 vuoden alussa ja senaatti, oivaltaen liiton tehtävien tärkeyden, myönsikin tälle 4,000:n markan suuruisen vuotuisen apurahan, mutta kiinnitti suostumukseensa sellaisen ehdon, että rahat olivat käytettävät yksinomaan maksuttomien johtajakurssien järj'estämiseen, luentojen pitämiseen ja voimisteluharjoituksien toimeen panemiseen tehtaissa työskenteleviä poikia varten. Sitävastoin hallitus ei vielä nytkään ole suvainnut antaa vastausta liiton johtokunnan tekemään pyyntöön, joka käsitti oikeutta saada vahvistaa yksityisten, liiton alaisten voimisteluseurojen säännöt. Yleinen voimistelujuhla, joka vietettiin Tampereella päivinä kesäkuuta I906 ), muodostui jonkinlaiseksi käännekohdaksi liittomme sisäiseen elämään nähden etupäässä sen takia, että. silloin tuo epävirallisesti toimiva, suomalaisten seurojeu liitto päätti lopettaa toimensa. Päätös tehtiin 18 päivänä kesäkuuta Tampereen Realilyseon talossa pidetyssä kokouksessa, johon oli saapunut suuri joukko eri seutujen edustajia. Kokouksen pöytäkirjassa sanotaan, että - tohtori K. Rikalan ehdotuksesta päätettiin lakkauttaa vanha epävirallinen liitto, kun Suomen Voim.- Ja Urh.- *) Kuopiolaiset eivät uskaltaneet ottaa liittojuhlaa toimeenpal1tayakseeu. Liitto oli saanut sääntönsä virallisesti yahyistetuksi». :::\fiinikään päätettiin, että»suomalaisten seurojen liitgn omistamat varat luovutettaisiin uudelle virallisesti toimivalle liitolle». - Näitä päätöksiä ei kuitenkaan tehty aivan yksimielisesti. Liitto-aatteen ensimäinen innokas eloonherättäjä, hra V. Damm, puolusti pontevasti sitä mieltä, että suomalaisten seurojen. puhdas. liitto jatkuvasti pysyisi elossa. Tampereen juhla on merkkitapaukseksi luettava senkin takia, että siihen otti osaa tavallista suurempi määrä voimisteluseuroja, yhteeusä 37. Yhteistä ohjelmaa suorittamassa oli 361 voimistelijaa. Seurainvälisissä sekä voimistelu- että urheilukilpailuissa tunnustettiin Viipurin»Reipas» muita euroja ehdottomasti etevämmäksi. ', Standaarikilpailuja» arvosteli toimikunta, johon knuluivat neidit Agnes Hagman, Hilja Nylenius ja Thyra Malin, sekä hrt J. L. No r d i n. A. G u neil, E. Suo la h t i ja K. P ui k k i- ' n en, kaikki sekä herrat että naiset voimistelunopettajia. Suomen Voim. ja Urh.-Liiton jatkuva toiminta on yleispiirteisesti ollut säännöllinen, rauhallinen ja hyviä tuloksia tuottava. Olemassaolonsa aikana ovat liiton piirikunnat ja niihin kuuluvat seurat innokkaasti toteuttaneet liiton tehtävän, mikäli tämä koskee yhteisten kansallisten ja kansainvälisten urheilutilaisuuksien järjestämistä. Paitsi liittojuhlia. joista edellisessä on tehty selkoa, vietettiin 3-5 päivinä heinäkuuta I909 Helsingissä yleinen, koko maata käsittävä voimistelu- ja urheilujuhla, joka kuitenkin monessa suhteessa onnistui huonommin kuin aikaisemmin pidetyt samanarvoiset juhlat. Monet liiton huomattavimmista seuroista ovat asianomaisella luvalla panneet toimeen yleensä hyvästi järjestettyjä kansainvälisiä urheilujuhlia. Promootiojuhlia on vietetty Helsingissä, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Kotkassa, Raumalla, Joensuussa, Turussa, Hämeenlinnassa, Haminassa, Vaasassa, Tampereella ja Kuopiossa. Joku asianomaisella paikkakunnalla toimiva seura tai ~aikki paikkakunnan. eurat piirinä ovat ottaneet ne järjestääkseen, Ja yleensä on tunnustettava, että näitten tehtävien suorituksessa on onnistuttu hyvin. Knninkuus- ja mestaruuskilpailuja on niinikään hyvällä menestyksellä suoritettu eri osi 'sa maatamme. Sitäpaitsi ovat vuosien kuluessa useimmat piirikunnat - niistä jotkut säännöllisesti joka vuosi - panneet toimeen omassa keskuudessaan sekä mestaruuskilpailuja että muitakin, yleensä hyvin onnistuneita urheilujuhlia. Vuosien kuluessa on maassamme vietetty yhteensä 34 suurempaa huomiota puoleensa vetävää n. s. pi'irijuhlaa. Paitsi vuosikokouksiinsa, jotka aina pidetään maaliskuussa, 9

7 10 on keskushallinto \'ähintäin kerran vuodessa kokoontunut ylimääräisiin kokouksiin yhteisiä asioita ja liiton tulevaisuutta koskevia kysymyksiä pohtimaan. Vaikka viime aikoina u udet n. s. jaostohallinnot ovat suuressa määrin helpottaneet toimitusvaliokunnan työtä, on tämän järjestön työnpaljolls kuitenkin vuosien kuluessa kasvanut niiu tuntuvaksi, että se on ollut pakotettuna kokouksiaan pitämään sään~ nöllisesti joka viikko. Vuoden 190]:n vuosikokouksessa valittiin toimitusvaliokuntaan jäseniksi herrat 1 v a r Wi lsk m an, Gös ta 'i\' asen i u s, Vi k tor Elfving, Arvo Vartia ja Kalle Laipio (Tampereelta). euraavan vuoden liittokokouksessa astui Laipion s ijalle h:ra K. G. Planström. Vuoden 1909:n maaliskuun kokouksessa jätti hra Elfving tehtävänsä yliopp. Lauri Pihkalalle. Keväällä 1910 erosi toimitusvaliokunnasta hra Planström, jonka sijalle valittiin hra. D a 111 m. Tämä ei kuitenkaan koskaau astunut virkatoimeensa, ja kun vuoden kuluessa Pihkalakin paikkakunnalta poissiirtymisen takia oli pakotettu toimitusvaliokunnasta eroamaan, yalittiin seuraavassa vuosikokouksessa näitten herrojen paikkoja täyttämään kauppias A. Ek ja pankinjohtaja K. H. M a jan tie. Täten muodostetun toimitusvaliokunnan, samoinkuin koko Liitonkin toiminnasta tehdään selkoa Liiton yuosikertomuksessa vuodelta 191 r. Liiton yleinen toiminta v Keskushallinnon kokoukset. Liiton keskushallinnon kokoukset, joihin eri piirit lähettävät edustajiaan, ovat liiton yhteisten asiain korkeimmat käsittelytilaisuudet. Näistä on ainoastaan vuosikokous pitoaikaansa sikäli määrätty, että se pidetään aina maaliskuu sao Muut keskushallinnou kokoukset ovat ylimääräisiä ja kutsuu toimitusvaliokunta ne kokoon tarpeen tullen. Kuluneena vuotena on keskushallinto kokoontunut 3 kertaa. Kokouspaikkana on ollut yliopiston voimistelutaio. Vuosikokous pidettiin maaliskuun p:nä. Silloin käsiteltiin, paitsi säännöissä määrättyjä asioita, m. Ul. seuraavat: Valittiin Suomen olymp. komiteaan vakinaisiksi jäseniksi Liiton puolesta leht. 1. 'Vilskman ja herra K. G. PIan ström sekä varajäseniksi G. Wasenius ja A. Vartia. Muodostettiin toimikunta, jäseninä herrat 1. Vi' ilskman, G. Wasenius, G. Rönnman, A. Vartia, J. L. Nordin, 1. E. Schroeder ja A. Gunell sekä varajäseninä K. E. Levälahti ja V. Pynninen, laatimaan voimistelijoillemme voimisteluohjelma Tukholman olymp. kisoja varten kesällä Hyväksyttiin jaostohallintojen toimintasäännöt, pyöräilymestaruuskilpailusäännöt ja voimistelumaisteri- ja kandidaatti vaatimukset. Kokouksessa kä\ i ilmi myös se ilahuttava seikka, että Liitto on jo ulkomaillakin saavuttanut sellaista huomiota, että eräät ulkomaalaiset urheiluliitot olivat esittäneet yhteistoimintaå Suomen Y.- ja l'.-liiton kanssa. Kokouksess? kesku teltiin nimittäin Ruotsin 1.) rheilulii tolta saapuneen kirjelmän johdosta kansainvälisen r heiluliiton perustamisesta. - Liiton aikaansaamista pidettiin erittäin suotavana ja päätettiin olla mukana sen perustamisessa, joka al'-

8 12 Liiton vuosikokouksen osanottajat,' kuaan ajateltiin tapahtuvaksi Lontoossa kesällä 1910, mutta joka sittemmin siirrettiin Tukholman olymp. kisojen yhteyteen. Kokouksessa päätettiin myös tehdä sopimus nkarin Urheiluliiton kanssa niiden ehdotusten perusteella, jotka mainittu liitto oli Suomen v.- ja U.-liitolle esittänyt ja joiden mukaau tulisi järjestettäväksi veljesottel uja urheilussa U nkarill ja Suomen välillä. Asiaa edelleen ajamaan ja Unkarin Urheiluliiton kanssa otteluohjelmasta sopimaan valtuutti kokous toimikunnan jäseninä herrat V. E. Tiiri, A. Ek, J. Halme ja L. Pihkala yhdessä Toimitus\aliokun nan kanssa. Kokouksessa käsiteltiin myös jo jonkun aikaa päiväjärjestyksessä ollutta kysymystä Liiton äänenkannattajasta ja asetettiin erinäisillä evästyksillä asiaa edelleen pohtimaan viisihenkinen toimikunta, jäseninä E. Juureva, A. Ek, K. J Lakari, J Halme ja A. Vartia. Liiton ylimääräisessä kevätkokouksessa toukok. 28 p:l1ä oli polttavimpana kysymyksenä äänenkannattaja-asia. Vuosikokouksessa asetettu äänenkannattajatoimikunta ehdotti, että äänenkannattajan tilaushinta korotettaisiin 6 markaksi YUO delta. Koska kuitenkin jo on olemassa Suomen Urheilulehti, ja koska kahden näin kallishintaisen urheilulehden julkaiseminen tuskin voi kannattaa ja olla hyödyllistäkään, päätti valiokunta edel-' leen ehdottaa, että Suomeu Urheilulehti ostettaisiin. Valiokunta ehdotti, että perustettaisiin Osuuskunta r. 1. Osuuden hinnaksi ajateltiin 5 mk. ja olisi osuuksia tarjottava Suomen V.- &. U.-liiton piiri kunnille sekä Liiton alaisille seuroille. Liltou tulis( itse lunastaa osuuksia niin suuri määrä - ajateltiin korkeintaan että sillä olisi huomattava sananvalta osuuskunnan asioissa. Osuuspääomaksi ehdotettiin 10,000 mk. ja olisi osuuskunta katsottava perustetuksi, kun puolet tästä määrästä 011 merkitty. Äänenkannattaja ehdotettiin ilmestyyäksi kertaa vuodessa - vilkkaina urheilu kausina kerran viikossa, muulloin harvemmin sivuisena ja 34 X 24 cm. suuruisena. Se tulisi sisältämään sekä uutisia että periaatteellisia kirjoituksia. Liiton sihteerikysymyksen päätti valiokunta ehdottaa järjestettäväksi siten, että liiton äänenkannattajan toimittaja on samalla sihteerinä, Liiton suorittaessa hänelle lisäksi 600 mk. vuodessa. Sitäpaitsi tarjoutui herra J Halme eräiden asiaan innostuneiden henkilöiden kanssa julkaisemaan äänenkannattajan 30 X 25 kokoisena, 8-sivuisena tai suurempana ja kertaa vuodessa. isällöltään olisi se kuvallinen uutislehti ja tilaushinta 6 mk. koko ja 3: 50 p. puolelta vuodelta. Liiton olisi tunnustettava lehti ainoaksi suomenkieliseksi äällenkannattajakseen ainakin heinäkuuhun asti 1916 ja saisi Liitto vaikuttaa sen toimitukseen esim. 3-henkisen toimitusvaliokunnan kautta. Lehden toimittaja, jonka tal' joujlluksen tekijät valitsisivat, voisi amalia olla Liiton sihteeri Liiton suol'ittaessa hänelle kuitenkin 600 mk:n vuosi palkkion. Asiasta sukeutui kokouksessa pitkähkö keskustelu, joka oli todisteeua siitä huomiosta, jonka kysymys oli saanut osakseen. Tämän kokouksen lopulliseksi päätökseksi tuli, että lehteä ruvetaan hommaamaan osakeyhtiön muodossa, Valittiin toimikunta, jäseninä pankinjoht. K. H, Majantie, J. Halme, kaupp. A. Ek, K. Meklin ja maisteri A. Vartia sekä varajäsenenä A. Nousuvaara, laatimaan perustettavalle osakeyhtiölle sääntöjä ja hankkimaan niille asiano mainen vahvistus. Perustettavaksi aijotun o~akeyhtiön, jossa Liiton katsottiiu täytyvän tulla edustetuksi, päätettäväksi jätettiin tehty ehdotu, silloisen Urheilulehden ostamisesta. Kokouksessa hyväksyttiin vielä Yleisul'heilujaostohallinnol1 laatima vuoden 1910 eunätysluettelo yleisurheilun lajeissa.. Liiton ylimääräisli>sä syyskokouksessa marrask. 19 p:nä käsiteltiin Suomen osan ottoa Tukholman olympialaisiin ki soi hin mikäli

9 se koski Liiton edustamia voimistelu- ja urheilualoja. Meille erittäin epäedullisten kilpailumääräysten takia päätettiin olla osaa ottamatta kisojen joukkuevoimistelukilpailuihin, vaan lähdettäisiin sinne ainoastaan antamaan voimiste1unäytös. Tämän joukkueen lopullista valintaa tekemään asetettiin toimikunta, jäseninä toht. K. Rikala, palomestari G. Wasenius, voim.-opettajat G. Röunman, I. E. Schro.eder, A. Gunell, J. L. Nordin ja A. Blomberg. - Voimistelijajoukon johtajiksi yalittiin maist. A. Vartia ja voim.-opett. I. E. Schroeder. rheilijain lopullisen valinnan saivat suoritettavakseen herrat E. Siven, O. Meriluoto, E. Lindberg, K. Meklin, A. Ek, R. Stenberg ja A. R. Lang sekä painijain valinnan herrat: E. Helsingius, C. Allen, A. Liljefors, A. ~ ousuvaara, E. Karjalainen, ]. Rusko ja K. Viitanen. Sitäpaitsi valittiin toimikunta jäseninä, herrat K. H. Majantie, A. Ek, A. Hohenthal, K. Meklin ja ]. Halme, auttamaan Suomen olympialaista komiteaa varojen hankinnassa Tukholman matkaa yarten. Asetettiin toimikunta jäseninä, U. Aaltonen, A. Antman ja A. aio vaara, valmistamaan rajoja Liiton eri piirikunnille. Äänenkannattaja-asia oli taaskin e illä. Liiton asettaman toimikunnan taholta selostettiin sitä. Toimikunta oli lähettänyt osakkeiden merkitsemislistoja eri tahoille, UIutta tämä koemerkintä ei ollut tuottanut sellaista tulosta, että sen perusteella olisi voitu ryhtyä enempiin toimenpiteisiin, vaan katsoi toimikunta että hanke saisi raueta tarpeellisen kannatuksen puutteessa. Kokous oli asiassa samaa mieltä, varsinkin kun tiedettiin Helsingissä perustetun» l-rheilijain Kustannus Osakeyhtiö», jonka tarkoituksena oli ruveta julkaisemaan uutta urheilulehteä. - Samalla raukesi myöskin äänenkannattajatoimikunnan pohdittavaksi jätetty kysymys vakinaisen sihteerin paikkaamisesta Liitolle. Toimitusvaliokunta on Liiton korkein hallinto juoksevien asiain hoitoa varten. Keskushallinnon kokouksessa toukok. 8 p:nä 1910, jossa Toimitusvaliokunnan työn helpottamiseksi perustettiin n. k. jaostohallinnot, määriteltiin Toimitusvaliokunrtan tehtäväksi Liiton edustaminen ulospäin sekä asioiden järjestäminen keskushallinnon kokouksiil'. Sitäpaitsi jätettiin Toinl.-valiokunnalle väliaikainen ratkaisuvalta keskushallinnon kokoukseen saakka jaostohallintojen välillä mahdollise ti sattuvissa erimielisyyksissä, ja oli Toinl.-valiokuuta oleva keskushallintoa lähinnä korkeimpaua vetoamispaikkana, milloin jaostohallintojen päätöksiiu tyytymättömyyttä ilmenee. Toim. valiokunllalle annettiin myös silloin suunnitellun Talousvaliokunnan tehtävät, nimittäin koettaa edistää ja valvoa seurojen taloudellista kehitystä. Liiton viime vuoden vuosikokouksessa valittiin Liiton puheenjohtajaksi, joka samalla on Toim.-va- 1 i 0 kun n n a II puh e en j 0 h taj a, lehtort' IVa?' Wilskllwn, sekä muiksi Toim.-valiokunnan jäseniksi palomestari G. Wasenius. pankinjohtaja K. H. Majantie. kelloseppä A. Ek ja maisteri A. Vartia sekä varalle hrat ]. Tamminen ja J. F. B1omq\'ist. Kokouksessaan huhtikuun 2 p:nä valitsi Toim.-valiokunta varapuheenjohtajakseen pankinjoqt. K. H. Majantien, rahastonhoitajaksi palomest. G. Waseniuksen ja v. t. sihteeriksi ulkopuolelta Toimitusvaliokunnan ]. Tammisen, kosk'ei entinen sihteeri, maist. Vartia, ottanut tointa enää vastaan. Kesä-, heinä- ja elokuun aikana hoiti sihteerin tehtäviä kaupp. A. Ek. Toimitusvaliokunta on kokoontunut vuoden kuluessa kolmisenkymmentä kertaa, kokouspaikkanaan yliopiston voimistelutaio. Näissä kokouksissaan on se myöntänyt varoja voimistelujohtajakurssien järjestämiseksi seuralle Idrotts-Föreningen Kamraterna Helsingissä [,000 mk., Porvoon, Mikkeli.n ja Hämeenlinnan piireille 400 mk. kullekin, Pohj.-Karjalan piirille 500 mk. voim.-johtajakur sien järjestämiseksi Joensuussa ja esitelmätilaisuuksien järjestämiseksi piirin alueella, jaostohallinnoille käyttövaroiksi mk. kullekin, sekä Helsingin Kisa-Veikoille 150 mk. avustukseksi urheiluinno tuksen levittämisestä Helsingin kansakoululaisten keskuudessa kesällä Toimitusvaliokunta on: Valvonut näiden myönnettyjen varojen tarkoituksenmukaista käyttöä; Päättänyt lähettää maist. Vartian KY1l1inlaakson piirin hiihtokilpailujen jälkeiseen iltamaan 19 p. helmik. esitelmöimään ja samaksi päiväksi lehtory Wilskmanin Mikkelin piirin voimistelukilpailujhin pllhett-a pitämään ja toimimaan palkintotuomarina sekä huhtikuussa lehtori \Vilskmanin Porvoon voimistelujohtajakursseille luennoimaan; Antanut ohjeita pyöräilyjaostohajlinnolle pyöräilymestaruuskilpailusääntöjen laadinnassa, sekä eri järjestöille neuvoja kilpailujen järjestämisessä ja kilpailusääntöjen tulkinnassa;

10 J6 Käsitellyt amatöörioikeusasioita julistaen helmik. II p:nä Iisal-' men Visan jäsenen Tatu Rautiaisen ammattiurheilijaksi, samoin syysk. 26 p: nä A. Järvisen, A. Savolaisen, N. T uomisen, A. Lum-' meen ja J. Palonevan sekä päättäen vuoden päästä huhtik. 23 päivästä 19II lukien antaa Hj. Meriluodolle hänen amatöörioikeuten. a: takaisin; Hankkinut Liiton piirien \ älisen kiertopalkinnon hiihtoa varten; Antanut kehoituksia uusien piirien perustamiseksi ja hyväksynyt huhtik. 11 p:nä Kainuun piirin Kajaanin kihlakuntaa käsittäväksi, toukok. 2 p:nä Lahden seudun ja akka-suomen piirit, sekä vuoden 1912 alusta Savonlinnan piirin. Kainuun piirin johtokunta sijaitsee Kajaanissa, Lahden seudun Lahdessa ja Vakka Suomen Uudessakaupungissa. Savon1.innan piirin johtokunnan kotipaikan ilmaisee piirin nimi; Ollut kirjeenvaihdossa englantilaisen urheilujärjestön British Olympic Association»in, orjan Urheiluliiton, Ruotsin Urheiluliiton ja Amerikan S uomalaisten V.- ja U.-seurain Liittohallinnon kanssa; Käännättänyt ruotsiksi voimistelumaisteri- ja kanditaattivaatimukset; Hyväksynyt Yleisurheilujaostohallinnon laatiman ennätysilmoituskaavakkeen ; Painattanut u.udet yleisurheilun kilpailusäännöt, jaostohallintojen toimintasäännöt ja Liiton yleiset :äännöt; Alustavasti käsitellyt Liiton edu tusta Tukholman olymp. kisoissa ja käyttänyt tähän tarkotukseen asiantuntijoita apunaan sekä esittänyt alustuksensa Liiton ylimääräiselle marraskuun kokoukselle; Hankkinut \oimlstelumaisteri- ja kandidaatti-merkin ja- diploomin ja valinnut kesku. hallinnon hyväksymistä henkilöistä leht. I. \Ä,' ilskmanin, toht. K. Rikalan, voinl.-opettajat J. F. Blomq\'istin, G. Rönnmanin, L. Poijärven ja H:rhoilija K. G. Planströmin palkintotuomareiksi \ oim.-maist.- ja kand.-kilpailuja varten. Öfversikt af Finlands Gymnastik- och Idrottsförbunds första öden. 1 mars månad år 1899 tillställde den i Helsingfors existerande gymnastikföreningen»p 0 n n i s t u s. landets kända finskspråkiga gymnastik- och idrottsorganisationer ett cirkulär, hvari föreningarna uppmanades att sammansluta sig till ett finskt gymnastikförbund. 1 anledning af denna uppmaning hölls i Helsingfors samma år i oktober ett möte, tili hvilket alla i hufvudstaden verksamma finskspråkiga gymnastikföreningar hade sändt sina representanter. Vid mötet var man ense därom, att ett allmänt, hela landet omfattande finskt gymnastikförbund borde bildas och att detta förbund borde anordna periodiska gymnastik- och idrottsfester å särskilda orter. Men då vid mötet framhölls, att i en snar framtid ett hela Finland omfattande tvåspråkigt gymnastikförbund eventuellt skulle grundas, så beslöts, att frågan om bildandet af det finskspråkiga förbundet skulle lämnas öppen intill den 10 nästkommande december. 1 november sagda år sammanträdde å universitetets gymnastikinrättning gymnastiklärarne i Helsingfors elementarläroverk jämte..>ärskilda andra auktorativa representanter för den fysiska uppfostrans gebit för att diskutera och besluta om grundandet af nyssnämncla, hela vårt lands såväl finsk- som svenskspråkiga gymnastikföreningar omfattande förbund. Med undantag af mötets initiativtagare voro likväl alla tillstädeskomna af den åsikt, att. innevarande tid icke var lämplig för realiserandet af ifrågavarande företag». Det ' beslöts att tillsvidare uppskjuta hela saken och dess utredning, - frågan var kantänka ej ännu tillräckligt mogen. Vid det tili den 10 december utsatta mötet närvoro representanter från alla finskspråkiga gymnastikorganisationer i Helsiug- 2

11 18 fors, hvarjämte till detsamma hade anländt representanter äfven från Tammerfors och Viborg. Efter erhållen känneclom om det vid sammankomsten i november fattade negath-a beslutet, beslöt mötet enhälligt att ofördröjligen skrida till åtgärder för bildandet af ett rent finsktspråkigt förbund. Vidare beslöts att redan samma år i samband med den sångfest, som skulle hållas i Helsingfors, anordna förbundets första gymnastik- och idrottsfest. För realiserandet af beslutet tiilsattes en femmannakommitte, hvari invaldes herrar Viktor Damm (» Ponnistus ~), Ku s taa Nilsson (» Raitis»), K. G. Planström (» Reipas»), H. Rosenlöf (»Kullervo») och som ordförande Ivar \Vilskman (»Y. V.»). Denna kommitte uppgjorde för det beslutna förbundet ett förslag tili stadgar *), hvari bl. a. säges, att. inom förbundet borde, om möjligt i särskilda delar af landet, på bestämda tider anordnas gymnastikfester och täflingar och jämte dessa diskussionsmöten». Det för ta förbundsmötet skulle hållas i Helsingfors. Den 17 och 18 juni 1900 hölls å universitetets gymnastikinrättning förbundets egentliga konstituerande möte, där förslaget till stadgar godkändes med smärre ändringar och där till interimsbestyrelse för förbundet utsågos herrar Ivar W il s k m a n (ordförande), Vi k tor D a mm (kassör), A. SaI a v a (sekreterare), K. N il s s 0 n och K. G. P 1 a n s t r ö m. - Följande förbundsfest skulle efter en intervall af tre år äga rum i Viborg. Nyssnämnda dagar firade det nya förbundet sin första allmänna gymnastik- och idrottsfest, hvari deltogo: Gymn.- & idr.-föreningen»ponnistus», Helsingfors. Ylioppilas-Voimistelijat, S. L. U:s Helsingfors afdelning, G.- & I.-fören.»Raitis.,. G.- & I.-fören.»Reipas»,. Ord. Brandkårens gymn.-fören., G.- & I.-fören. Reipas.,. Viborg. G.- & I.-fören. Pyrintö», Tamm erfors_ G.- & I.-fören. Yritys»,. Tammerfors Reallyceums Idrottsförening. Raumo Seminariums Gymnastikförening. Vilppula Ungdomsförenings Gymnastikafdelning. Tuulois Gymnastikförening. Pielisjärvi Gymnastikförening. ] yväskylä Gymnastikförening. Inalles 17 föreningar och omkring +00 deltagare *) Förslaget ingår i Suomen Urheilulehti, årg. 1900, s. 3. För stegrandet af entusiasmen hade åt förbundet anskaffats tre dyrbara standar som vandringspris, om hvilka föreningarna, indelade i trenne särskilda kategorier, fingo täfla. Prisdomarnämnden, bestående af doktor H. Vasenius, med. kanc1. A. F. Hellsten och A. Pikkarainen, artist J. E. Kortman och gyml1astikläraren P. Roiha, tilldömde prisen åt I kategorin, Yliopp.-Voimistelijat, poängtal 153. II Viborgs Reipas,,,149. III S. L. U. H:fors afdeln.,,, 130. Vanc1rigspriset i idrott, en pokal af silfver, tillerkändes föreningen»reipas» i Helsingfors, hvars medlemmar i täflingen eröfvat det största antalet (15) pris:. V. Sigell, Reipas, blef vinnare i femkamp och ett hec1erspris gafs åt V. Järvinen, medlem i Jyväskylä gymnastikförening, den där i allmän idrott hade uppnått särdeles goda resultat. Det nya gymnastikförbundets bestyrelse hade vårvintern 190r till Senaten inlämnat sitt förslag tili stadgar för erhållande af sanktion, och efter en väntetid af inemot två år erhöll bestyrelsen på sin ansökan följande lakoniska, men ödesdigra svar: S ta cl g a r n a s t a d f ä s t a s i c k e. Olegaliseradt måste förbunclet fortsättningsvis bedrifva sin verksamhet, mel1 det ville icke för ty rygga sitt ticligare fattade beslut beträffande den fest, som skulle anordnas i Viborg år så vida detta icke stötte på hinder. Viborgs Reipas, som anförtrotts arrangerandet af denna förbundets andra allmänna fest, hade i tid till vederbörande guvernörsämbete ingått mecl ansökan om festens hållande. Tillstånd därtill beviljades nog, men endast på följande tvenne särdeles viktiga villkor: ågra tal skulleejfåhållasochdiskussionsm ö t e n s k u 11 e i c k e i n å g 0 n f 0 r m f å i f r å g a k 0 m m a. Denna stränga bestämmelse till trots hade 1903 års fest, som gick af stapeln den juni, ett särdeles lyckligt förlopp.»reipas» hade träffat omsorgsfulia förberedelser, och föreningen redde sig i alla afseende på ett enastående sätt från sin uppgift, främst hvad utmärkt ordning vidkommer. Deltagarne i festen uppgingo till ett antal af sammanlagdt 467 personer (443 män och 24 kvinnor). I lagtäflan eröfvade Viborgs»Reipas», ledare V. P y n n i n en, det första standaret, det andra»ponnistus» från Helsingfors, ledare V. D a m m, och det tredje S. L. U. i Sordavala, ledare V. Lea n der. Ylioppilas-Voimistelijat, hvilkas prestationer af prisdomarnämndeu bedömdes med vitsordet berömligt, distanserades ur täflan af det skäl, att cleras program icke hade undergått g ransk-

12 20 ning. Bland gymnastikföreningar i städerna betraktades Viborgs Reipao isin kategori om den bästa; bland landsortsföreningarna erhöll första priset K 0 U voi a U n g dom s f ö r e n i n g s g y m n a s t i k a f del n i n g, ledare E. L tl n d s t r ö m. Sifverpokalen» eröfrad~s af sistnämnda förening, hvars representanter E. Ta x eli, F. A n der s s 0 n, B. No r d s t r ö m, K. Me k 1 i n och J H s t r ö m i idrott ernått det högsta sammanlagda poängtalet. 1 gymnastiktäflingarna fungerade som prisdomare herrar U. Saxen, M. Alfthan, J. F. Blomqvist och A. Gunell samt fru S. H i r n. - Prisdomare i idrottstäflingarna voro herrar J V. Andersson, V. Damm, A. Gunell, E. E. Rosenqvist, J V e n n s t r ö m och 1 v a r W il s k m a n (ordförande). Gymnastikprogrammen hade granskats af hrr K. B j ö r k s t e n, B. F 10 r s t r ö m och G. \V ase n i u s, alla från Helsingfors. Ehuru å festen i Vi borg allt»talande» var förbjudet, fick man där dock - på en lustfärd utom staden - till stånd några gemensamma öfverenskommelser, bl. a. därom, att förbundets tredje fest skulle firas i Kuopio eller Tammerfors nådens år Före denna fest inträffade dock i vårt idrottslif ett par händelser, som förtjäna särskild uppmärksamhet. Ar 1904 i april hölls i Helsingfors ett möte, till hvilket hade infunnit sig representanter, utom från hufvudstaden, äfven från Viborg, Kotka, Kouvola och Tammerfors och där ett nyt initiativ c1iskuterac1es: kreerandet af idrottsmagistrar och -kandidater. En konuuitte tillsattes, tili hvilken hörde representanter för gymnastikorganisationer i Helsingfors, Tammerfors, Viborg och Kymmene älfdal, inalles 7 personer. Vid ett möte den 12 maj samma år blef denna kommitte färdig med sitt förslag till stac1gar och redan samma år anordnac1es två promotionsfester, den ena i Helsingfors. den andra i Kouvola. Vid detta första promotiollstillfälle hac1e bestyrelsen för»ponnistus» i Helsingfors inkommit med en massa frågor tili c1e församlac1e representanternas afgöranc1e, hvilka frågor öfverhufvudtaget berörde våra idrottsträfvanc1ens framtida utveckling och tili hvilkas beredande valdes en särskild kommitte: hrr V. D a mm, E. H em m i n g och V. T u k i a i n en, alla från Helsingfors, samt V. Pyn n inen från Viborg, F. Tuominen från Kotka, A. V. Hänninen från Lampis och M. Hykkyrä frän Sippola. At kommittens Helsingforsmec1lemmar uppc1rogs att utverka officiellt tillstånd till ett allmänt möte af representanter för landets gymllastikföreningar. Ett sådant möte hölls äfven med vederbörligt tillstånd i Helsingfors den 15 januari Men vid mötet skred man icke hel- ler till detaljerad diskussion af c1e frågor, som Kouvola kommitten hade förberedt; enligt de flesta representanters fordran beslöts att lämna dessa frågor åtminstone tillsvic1are oberörda och däremot skrida 1111 akti va åtgärder, som hade tili hufvudsyftemål att få tili stånd ett a11mänt, hela landet omfattande och framför allt officielit erkändt gymnashk- och idrottsförbunc1. För uppgörande af ett erforderligt ny tt förslag tili stadgar valdes en femmannakommitte, hrr. E. Hemming, G. Rönnman, G. Wasen i us, U. Westerh olm och 1. Wilskman. Dessutom tillsattes en 12-mannakommitte, Som anförtroddes uppdraget ett granska och tili slutligt godkännande befordra förslaget till stadgarna i fråga. Hvardera kommitten utförde sitt arbete berömligt snabbt och med en sådan framgång, att stadgarna af Kejs. senaten erhö110 stadfäsdelse den 21 mars Redan de~sförinnan, den 11 mars, anordnades i Helsingfors en sammankomst, som bör betraktas som det nya förbundets första och egentliga konstituerande möte, enär man redan'då hade visshet om att regeringen i princip godkäut förbundets såväl existens S0111 stadgar. Vid mötet voro följande distrikt representerade: Helsingfors kretsen, 906 ~edl., repr. 1. Wilskman. Abo 285 A. Blomberg. Borgå 281 J F. Blomqvist. Viborgs 600 E. Hemming. Kuopio 100 A. Kemiläinen. Tammerfors 5 5 K. Laipio. Kotka 3 0 A. Mikkonen. Tavastehus 88 E. J obanssoll. Vid mötet voro således representerade inalles 8 distrikt, 70 gynlnastik organisationer och 3,065 föreningsmedlemmar. Frekvensens storlek kan dock icke anses vara synnerligen hög, i ty att redan då för tiden i vårt land voro verksamma 212 gymnastikföreningar, hvilkas sammanlagda medlemsantal uppgick tili l1ngefär 7,000. TilI president för Finlands Gymn.- och ldr.-förbunc1 och tillika tili ordförande i dess verkställande l1tskott valdes med acklamation enbälligt lektor Ivar Wilskman. Till medlemmar i verkställande utskottet l1tsågos med slutna sedlar brandmästargöstawas en i u s, gymnastikläraren Gösta R ö n n man, järnvägstjänstemannen Uno Westerholm och handlandel1 Erik Hemming. 21.

13 .. 22 Bland de beslut, som vid detta första egentliga förbundsmöte fattades. äro isynnerhet följande förtjänta af särskild l1ppmärksamhet: Beslöts att förbundet sknlle anhålla om ett 10,000 marks årligt statsunderstöd. Beslöts att hos senatell ansöka om rätt att stadfästa de föreningars verksamhetsstadgar, hvilka i förbundet söka inträde. BesIöts att till tryck befordra såväl amatör- som allmänna täflingsstadgar. Med sistnämnda l1ppdrag var verkställande utskottet färdigt redan i början af år 1907, elå från trycket utkom på såväl finska som svenska ett häfte, innehållaude Allmänna bestämmelser am a törs tad g a och täfli ngsregle men te. Inom. kort obser ~ verades emellertid, att dessa stadgar voro bristfälliga och tili den grad otidseuliga, det en ny förbättrad och kompletterad upplaga ansågs vara af behofvet påkallad. En dylik såg också dagens ljus år 1911, men ej ens denna grundligt förbättrade nya upplaga synes till fulla motsvara berättigade anspråk. Ansökan om statsunderstöd iniämnades till regeringen likaledes i början af år 1907, och senaten, som insåg betydelsen af förbundets sträfvanden, beviljade detsamma jämväl ett 4,000 marks årligt anslag, ruen inryckte i sitt bifall en sådan bestämmelse att medlen uteslutande skulle användas tili anordnande af afgift~fria kurser för utbildande af ledare, föreläsningar och gymnastiksöfningar för i fabriken arbetande personer. Däremot har regeringen ännu icke i denna dag som är täckts gifva något besked på förbundsstyrelsens anhållan, beträffande rätt att få fastställa enskilda nnder förbundet lydande gymnastikföreningars stadgar. Allmänna gymnastikfesten i Tammerfors den juni 1906 *) artade sig tili en viss vändpllnkt i vårt förbunds inre lif främst på den grund. att den fordna icke officie11a sammanslutnino-en ö me11all de finskspråkiga föreningarna beslöt att npphöra med sin verksamhet. Beslutet fattades den 18 juni vid att möte å Reallyceet i Tammerfors, där ett stort antal representanter från särskilda orter hade infunnit sig. 1 mötesprotoko11et heter det, att»på förslag af doktor K. Rikala beslöts att upplösa det gamla icke officiella förbundet, då Finlands Gymn.- & Idr.-Förbund hade vunnit officiell sanktion å sina stadgar». 1 öfverensstämmelse härmed *) Kuopioborna djärfdes icke åtaga sig arrangemangen för förbundsfesten. fattades beslutet att»det finska förbl1ndets egendom sku11e öfverlåtas åt det nya legaliserade förbundet». - Dessa beslut fattades likväl icke alldeles enhälligt. Förbundsidens första entusiastiske initiativtagare, hra V. Damm, försvarade eftertryckligt den åsikten. att de finska föreningarnas»rena. sammanslutning a11t framgent borde hå11as vid Iif. Tammerfors festen är att allses som märklig äfven därför, att <1äri deitog ett ovanligt stort antal gymnastikföreningar, sammanlagdt 37. Det a11männa programmet absolverades af 361 gym naster. 1 både gymnastik- och idrottstäflingarna mellan de ellskilda.organisationerna erkändes Viborgs»Reipas» vara öfriga föreningar ovedersägligen öfverlägsen.»standartäflingarna» bedömdes af en nämnd, som utgjordes af fröknar Agnes Hagman, Hilja Nylenius och Thyra Malin, samt hrr J. L. Nordin, A. Gunell, E. Sl101ah ti och K. Pulkkinen, samtliga såväl damer som herrar gymnastiklärare. Finlands Gymn.- & Idr.-Förbunds föijande verksamhet har i det stora hela varit regelbunden, fredlig och framgångsrik. U nder hela tiden för förbundets existens hafva dess kretsar och därtill hörande föreningar med hängifvelse ägnat sig åt förbundets uppgift, hvad anordnandet af gemensamma nationella och internationella idrottsmannametings angår. Flera af förbundets mest framstående föreningar hafva med vederbörligt tillstånd arrangerat i allmänhet vällyckade idrottsfester. Promotionshögtidligheter hafva firats i Helsingfors, St. Michel, Uleåborg, Björneborg, Kotka, Raumo, Joensuu, Åbo, Tavastehus, Fredrikshamn, Vasa, Tammerfors och Kuopio. N ågon på vederbörande ort verksam förening eiler alla ortens organisationer i egens ap af ett distrikt hafva åtagit sig arrangerandet af dessa, och i allmänhet måste man skänka dem erkännande för att hafva redt sig lyckligt från sin uppgift. Idrottskunga- och mästarskapstäflingar hafva likaså med god framgång arrangerats i särskilda delar af vårt land. Dessutom hafva l.lnder årens förlopp de flesta distrikt - däribland några regelbundet hvarje år - inom sin egen krets anordnat mästerskapstäflingar och jämväl andra, merendels vällyckade idrottsfester. Under åren hafva i vårt land firats' inalles 34 större anmärkningsvärda s. k. kretsfester. Förutom till årkongresserna, som alltid hafva h ållits inom mars månad, har centralstyrelsen minst en gåug om året samman- 23 l

14 lrädt till extra möten för att dryfta gemensamma angelägenheter och frågor berörande förbundets framtid. Ehuru på senare tid de nya s. k. sektionstyrelserua i hög grad hafva underlättat verkställande utsköttets arbete, har likväl arbetsbördan med åren vuxit så kännbart, att utskottet varit nödsakadt sammanträda regelbundet h\'arje vecka. Vid årskongressen 1907 utsågos till medlemmar i verkställande utskottet herrar Ivar Wilskman, Gösta \Vasenius, Viktor Elfving, Arvo Vartia och Kalle Laipio (från Tammerfors). Vid förbundskongressen följande år intogs Laipios plats af herr K. G. Planström. Vid mötet i mars 1909 afstod herr Elfving sitt mandat åt studeranden Lauri Pihkala. Våren 1910 afgick herr Planström från sin post, som intogs af herr V. Damm Denna inträdde dock aldrig i»embetsutöfning» och, då därjämte. Pihkala på grund af afflyttning från orten såg sig tvungeu utträda ur verkställande utskottet, så besattes vid följande årskongress dessa herrars platser med handlanden A. Ek och bankdirektör K. H. Maj an tie. För det sålunda sammansatta verkställande utskottets äfvensom för hela Förbundets verksamhet redogöres årsberättelsen för år Förbundets allmänna verksamhet år 1911 Centralstyrelsens sammanträden. Centralstyrelsens för Förbundet sammanträdeu, ti11 hvilka de särskilda kretsstyrelserna sända sina representanter, äro de högsta iustanserna för handläggning af förbundets gemensamma ärenden. Af dessa sammanträden är endast årsmötet till tiden så ti11 vida bestämdt, att detsamma alltid hålles under mars månad. Öfriga centralstyrelsens sammanträden äro extra-möten och sammauka11as dessa vid behof af verkställande u tskottet. U uder det förfl u tna året har centralstyrelsen sammanträdt 3 gånger. Mötesplatsen har varit universitetets gymnastiklokaj. Årsmötet ägde mm den mars. Vid detsamma behandlades. förutom i stadgarna bestämda ärenden, bj. a. följande: Valdes tili ordinarie medlemmar för Förbundet i Finlands olymp. kommitte lekt. 1. Wilskman och herr K. G. Planström samt till suppleanter hrr G. Wasenius ocb A. Vartia. Tillsattes en kommitte med följande medlemmar: herrar I. Wilskman, G. Wasenius, G. Rönnl11. n, A. Vartia, J. L. Nordin, 1. E. Schroeder och A. Gunell, suppleanter: K. E. Levälahti och V. Pynninen, för utarletande af gymnastikprogram för våra gymnaster vid olymp. speleu i Stockholm sommaren Godkändes sektionsstyrelsernas verksamhetsstadgar, täflingsreglemente för mästerskapet i velocipedåkning och gymnastikmagister- och kandidatfordringarna.. Vid mötet konstaterades äfven' den glädjande omständighet, att Förbundet i utlandet redan tilldragit sig en sådan uppmärksamhet, att några utländska idrottsförbund hade föreslagit samar-

15 27 Deltagarne i Förbundets årskongress år bete med Finlands G.- och I.-förbund. Vid mötet diskuterades nämligen med anledning af en från S\eriges Idrottsförbund anländ skrifvelse frågan 0111 bildande af ett internationellt Idrottsförbund. Ett sådant förbunds startande ansågs i hög grad önskvärdt och beslöt man att vara med om dess grundande, som ursprungligen planerades att ske ilondon sommaren 1910, men som sedermera uppsköts tili tiden för olymp. spelen i Stockholm. Vid mötet beslöts äfven att ingå öfverenskomruelse rued Ungerns Idrottsförbund på basen af de förslag, som sagda förbund hade framställt för Finlands G.- och I.-förbund och enligt hvilka brodertäflingar i idrott komme att anordnas emellan Ungern och Finland. För vic1are beredning af ärenc1et och för träffande af öfverenskommelse mec1 U ngerns Idrottsförbund om täflingsprogram utfärdac1e mötet fullmakt åt mec1lemmarna i en för änc1amålet tillsatt kommitte, herrar V. E. Tiiri, A. Ek, J. Halme och L. Pihkala att vara verkställande utskottet behjälpliga. Vid mötet behandlac1es äfven frågan om Förhllndets organ, som redan någon tid varit på dagordningen, och för att vidare dryfta saken tilisattes med särskilda direktiv en femmanna kommitte med mec1lemmarna E. Juureva, A. Ek, K. J Lakari, J Halme och A. Vartia. Vid Förbl1ndets extra vårmöte den 28 maj var frågan om tidningsorganet den mest brännande. Den vid årsmötet tilisatta kommitten för beredning af organfrågan föreslog att pren l1merationspriset för tidskriften skulle höjas tili 6 mark per år. Dock, med hänsikt tili att Suomen Urheilulehti redan existerar och att utgifvandet af tvenne så dyra idrottsblad knappast kunde bära sig och ens vara nyttigt, beslöt utskottet alit framgent föreslå, att Suomen Urheilulehti skulle inlösas. Utskottet föreslog bildande af ett andelslag. Andelsafgiften skulle fastslås tili 5 mk., och andelar borde utbjudas åt Finlands G.- och I.-förbunds distrikt samt åt Förbundet underlydande sällskap. Förbundet borde för sin egell del inlösa andelar tili ett så stort antal - högst 300 tänkte man sig, - att dess ord skulle väga tungt vid behandlingen af ande1slagets angelägenheter. Andelskapitalet föreslogs till 10,000 mk., och skulle andelslaget anses bildadt, när hälften af detta belopp blifvit tecknadt. Organet komme förslagsvis att utgifvas gånger i året under lifaktiga idrottsperioder en gång i veckan, eljes mindre ofta - i 8-12-sidigt nummer och i ett format af 34 X 24 cm. Det skulie inllehålla såväl nyheter som uppsatser i principiella frågor. Vic1kommande Förbundets sekreterarefråga beslöt utskottet föreslå, att densamma skulle ordnas så, att redaktören för förbundets organ tillika skulie fungera såsom sekreterare emot ett arvodestillskott från Förbundets sida af 600 mk. per år. Emellertic1 erbjöd sig herr J Halme att jämte några för saken intresserac1e personer utgifva organet i en storlek af 30 X 25, i 8- sidigt nummer elier större och 3-32 gånger i året. TilI innehållet skulie det blifva ett iliustreradt noti~blad och prenumerationspriset 6 mk. per helt och 3: 50 p. per halft år. Förbundet borde erkänna bladet såsom sitt enda finskspråkiga organ åtminstone ända tili juli månad 1916 och finge Förbundet medverka i dess redigering, tili ex. genom ett 3-manna utskott. Bladets redaktör, som skulle utses af förslagsställarena, sknlle tillika kunna funktionera som Förbundets sekreterare, likväl emot ett 600 mk. stort årligt arvode, som Förbundet skulle åt honom erlägga. Med al1ledning af ärendet utspann sig vid mötet en längre diskussion, som utvisade hvilken llppmärksamhet frågan fått. Mötets sllltliga åsigt blef, att bladet 'skulle startas i form af ett aktiebolag. En kommitte valdes med medlemmarna bankdir. K. H. Majantie, J Halme, hand!. A. Ek, K. Meklin och magister A. Vartia samt suppleant A. N OUSllvaara för att uppgöra stadgar för det

16 28 blifvande aktiebolaget och på stadgarna. att utverka vederbörlig stadfästelse At det påtänkta aktiebolaget, i hvilket Förbundet ansågs böra blifva representeradt, lämnades afgörandet af det framställda förslaget om inlösandet af Suomen Urheilulehti. Vid mötet godkändes ännu den af Sektiotlsstyrelsen för a11- män idrott uppgjorda förteckningen öfver uppnådda rekord under år 1910 i de särskilda grenarna af idrott. Vid Förbundets extra höstmöte den 19 november behandlades frågan om Finlands deltagande i Olympiska spelen i Stockholm, såvidt frågan berörde af Förbundet representerade gymnastikoch idrottsgrenar. Till följd af för oss ytterst ofördelaktiga täflingsbestämmelser beslöt man att icke deltaga uti spelens grnppgymnastiktäflingar, utan skulle man anträda öfverresan endast för att gifva en gymnastikuppvisning. Att verkställa den slutliga sammansättnillgen af antydda gymnastgrupp tillsattes en kommitte, hvars medlemmar blefvo dokt. K. Rikala, brandmästar G. Wasenius, gymn. lärarene G. Rönnman, 1. E. Schroeder, A. Gunell, J. L. Nordin och A. Blomberg. - TilI gymnastgruppens ledare utsågos magister A. Vartia och gymn.-iärar. 1. E. Scbroeder. Sammansättningen af den slutliga idrottsmannakontingenten uppdrogs åt berrar E. Siven, O. Meriluoto, E. Lindberg, K. Meklin, A. Ek, R. Sten berg och A. R. Lang samt valet af brottare åt herrar E. Helsillgius, C. A11en, A. Li ljefors, A. Nousllvaara, E. Karjalainen, J. Rusko och K. Viitanen. Dessutom tillsattes en kommitte med medlemmarna herrar K. H. Majantie, A. Ek, A. Hobentbal, K. Meklin och J. Halme för att biträda Finlands olympiska kommitte vid anskaffandet af medel för resan till Stockholm. Nedsattes en kommitte med medlemmarna U. Aaltonen, A. Antman och A. Salovaara att utarbeta gränserna för Förbundets särskilda distrikt. Organfrågan företogs tili fortsatt bebandling Densal11ma utvecklades af den af Förbundet tillsatta kommittell KOl11l11itten hade sändt listor för teckning af aktier åt olika håll, l11en denna försöksteckning gaf icke sådant resultat, att man på grund däraf hade kunnat vidtaga vidare åtgärder, utan ansåg kol11- mitten, att företaget borde få förfalla i brist på erforderligt understöd. Mötet enades om detta förslag, i synnerhet som Illan hade sig bekant att i Helsingfors hade bildats»urheilijain Kustannus Osakeyhtiö», hvars ändamål var att vicltaga mått ocb steg för utgifvalldet af elt ny tt idrottsblad. - Härmed förföll äh-en frågan om aflönandet af en ordinarie sekreterare för Förbundet, hvilken fråga lämnats åt organkommitten i ocb för närmare utredning. Verkställande utskottet är Förbundets högsta installs för handläggning af löpande ärenden. Vid centralstyrelsens sammauträde deu 8 maj 1910, där de s. k. sektionsstyrelserna för unclerlättande af VerkstälIande utskottets arbete bildades, bestämcles att Verkställande utskottets åligganden skulle bestå i Förbundets represanterande utåt samt i ärendens förberedande tili centralstyrelsens sammanträden. Dessutom lämnades åt Verkställande utskottet rätt att interimistiskt intill centralstyrelseus sammanträcle slita sektionsstyrelserna emellan eventuellt uppkomna tvistigheter och skulle Verkst. utskottet näst centralstyrelsen utgöra den bögsta instans, tili bvilken kunde vädjas, då missnöje med sektionstyrelsernas beslut förelåg. At Verkst. utskottet lämnades äfven det tidigare påtänkta Ekonomieutskottets åligganden, nämligen att söka befrämja samt öfvervaka förbuudets ekonomiska utveckling. Vid Förbundets sen aste årsmöte valdes tili Förbundets president och ti11ika till Verkst. utskottets ordförande lektor Ivar Wilskman, samt till andra medlemmmar i Verkst. utskottet brandmästar G. Wasenius, bankdirektör K. H. Majantie, urmakar A. Ek ocb magister A. Vartia samt tili suppleanter brr J. Tamminen och J. F. Blomqvist. Vid sitt sammanträde den 2 april utsåg Verkst. utskottet tili sin viceordförande bankdir. K. H. Majantie, tili kassör brandmäst. G. Wasenius ocb tili t. f. sekreterare J. Tamminen, emedan den förre sekreteraren, mag. Vartia, icke emottog uppdraget. U nder juni, juli och augusti månader sköttes sekreterareåliggandena af handl. A. Ek. Verkstä11ande utskottet bar under å.rets lopp sammanträdt ett trettiotal gånger med universitetets gymnastiklokal såsom mötesplats. Vid dessa sammanträclen har Vel'kst. utskottet beviljat medel för anordnande af gymnastikleclarekurser åt Idrottsförellin-

17 3 0 gen Kamraterna i Helsinfors 1000 mk., åt kretsarna i Borgå, St. Michel och Tavastehus 400 mk. åt hvarje, åt Norra KareIska kretsen 500 mk. för arrangerande af gymnastikledarekurser i Joensuu och för anordnande af föredrag inom kretsen, åt samtliga sektionstyrelser som disponibla medel mk., samt åt Kisa-Veikot i Helsingfors ISO mk. såsom bidrag till utbredande af intresset för idrott bland Helsingfors folkskoleelever under sommaren 191 I. Verkställande utskottet har: Öfvervakat de beviljade medlens ändamålsenliga användning; Beslutit sända magister Vartia att hålla föredrag den 19 februari i Kymmene älfdal och lektor Wilskmal1 att samma dag fungera såsom prisdomare vid gymnastiktäflingarna i St. Michels krets samt i april lektor Wilskman att hålla föreläsningar vid gymnastikledare-kurserna i Borgå; Med råd bistått sektionstyrelsen för cykling i utarbetandet af täflingsreglemente för mästerskapet i velocipedåkning äfvensom särskilda organisationer i anordnandet af täflingar och tolkande af täflingsstadgar; Behandlat amatör-rättsärenden och förklarat den II februari medlemmen i föreningen Visa i Idensalmi Tatu Rautiainen, äfvensom den 26 september A. Järvinen, A. Savolainen, N. Tuominen, A. Lumme och J. Paloneva för professionella samt beslutit att efter ett år, räknadt från den 23 april 19II, återgifva Hj. Meriluoto hans amatörskap; Anskaffat ett vandringspris i skidlöpning mellan Förbundets kretsar; Utfärdat uppmaning tili grundal1de af nya kretsar och godkändt den II april Kajana kretsen att omfatta Kajana härad, den 2 maj Lahtis och»vakka-suomis» kretsar, samt från och med år Nyslotts krets. Kajana-kretsens bestyrelse har sitt säte i Kajana, Lahtis i Lahtis och»vakka Suomis» i Nystad; bestyrelsens för Nyslott-kretsen hemort framgår af namnet; Korresponderat med den engelska idrottsorganisationen»british Olympic Association», N orges Idrottsförbund, Sveriges Idrottsförbund och Amerikas Finska G.-I.-föreningars Förbundsstyrelse; Ombestyrt öfversättning af gymnastikmagister- och kandidatfordringarna; Godkänt den af sektionsstyrelsen för allmän idrott uppgjorda rekordanmälnings blanketten; Befordrat tili tryck ny tt täflingsreglemente för allmän idrott, verksamhetsstadgar för sektionsstyrelserna och Förbundets allmänna stadgar; Förberedt representerandet af Förbundet vid Olymp. spelen i Stockholm och användt för detta ändamål experter samt framställt förslag i nämnda afseende för Förbundets extra sammanträde i november; Anskaffat gymnastikmagister- och -kandidatmärket och -diplomet samt utsett bland de af centralstyrelsen godkända personerna lekt. I. Wilskman, dokt. K. Rikala, gymn. lärarene J. F. Blomqvist, G. Rönnman, och L. Poijärvi samt tapetserar K. G. PIan ström til prisdomare i gymn.-mag. och -kand.-täflingarna. 3 1

18 Utdrag ur Finlands Oymnastik- och Idrottsförbunds kassakonto år 19l1. Debet: An Saldo från år 1910 Fmk. 6,065: Statsanslaget för år 19II 4,000: Inskrifnings- och medlemsafgifter 1,620: För sålda minnesmedaljer 21 3: täflingsregler 75= Räntor 81: Kredz't: Fmk. 12, 55: Utgifter för gymnastikledare-kurserna. Fmk. 3,4 4: 3 Inköp af medaljer och täflingspris. 1,3 8: 43 Tryckning af diplolu 25 : Publikationer o. a. tryckningskostnader 829: 60 Reseomkostnader 566: 10 Löpande utgifter 49 1: Lån åt Helsingfors Kretsen 7 600: Sekreterarens arvode 360: Per Saldo tili år ,245= 42 Fmk. 12, 55: J aostohallinnot. Keskushallinnon kokouksessa toukok. 8 p:nä 1910 hyväksyttiin periaatteellisesti u. s. jaostohallintojen perustaminen Toimitusvaliokunnan työn helpottamiseksi 1) voimistelua, 2) yleisurheilua, 3) painia ja atletiikkaa sekä 4) hiihtoa, luistelua ja pyöräilyä varten. Jaostohallintojen tehtäväksi määriteltiin hoitaa kukin alaansa kuuluvia asioita, joita Toim.-valiokunta oli tähän asti yksin hoitanut ja jotka ovat mainitut Liiton yleisten sääntöjen 14 :ssä. Jaostohallintojen jäsenluvuksi määrättiin viisi, valittiin niihin jäsenet ja sijoitettiin Voimistelujaosto Viipuriin, Yleisurheilujaosto Tampereelle, Paini- ja atletiikkajaosto sekä Hiihto-, luistelu- ja pyöräilyjaosto HelSinkiin. Tarkemmin suunnittelemaan Toim.-valiokunnan ja eri jaostohallintojen välistä suhdetta sekä työn jakoa asetettiin toimikunta, johon kuului yksi jäsen kustakin jaostosta sekä Toim.-valiokunta kokonaisu udessaan. Kyminlaakson piirissä alkoi kuitenkin syntyä epäilyksiä koko jaostohallintoaatteesta ja Kymiulaakson piirin johtokunta esitti keskushallinnon kokoukselle jouluk. 18 p:nä, että edellisessä keskushallinnon kokouksessa tehty päätös jaostohallintojen muodostamisesta otettaisiin uudelleen harkittavaksi ja että luovuttaisiin koko jaostohommasta. Esitys ei kuitenkaan saanut kokouksen kannatusta, vaan piti kokous yhä: edelleen jaostohallinnot tarpeellisina Liiton vastaiselle toiminnalle ja jotta saataisiin selville eri jaostohallintojen työs uunnitelma ja voitaisiin järjestää työjako Toimitusvaliokunnan ja jaostohallintojen välillä, päätettiin asia ottaa tarkemman keskustelun alaiseksi seuraavassavtlosi kokouksessa, jossa hyväksyttiin Toimitusvaliokunnan yhdessä eri jaostohallintojen kanssa laatima toimintasuunnitelma. Tämän Toimitusvaliokunta painatti keväällä 1911 nimellä»suomen V. ja U. Liiton Jaostohallintojen toiminta- 3

19 34 säännöt» ja lähetti niitä jaostohallinnoille sekä piirikunnille seuroille jaettaviksi. Tästä alkain on niitä seurattu, mikäli ne ovat tulleet tunnetuiksi. Vielä lienee liian aikaista puhua jaostohallintojen tarkoituksensa mukaisista saavutuksista, kun niiden toiminta on vasta alullaan ja kun ne ovat vasta ensimäisen tolpanvälinsä kulkeneet ~ siksi annettakoon niiden viime vuotisen toiminnan puhua puolestaan. Voimistelujaostohallinto. Liiton kokouksessa toukokuun 8 p perustettuun Viipurissa sijaitsevaan Voimistelujaostonhallintoon valittiin jäseniksi tohtori U. Saxen, kolleegat M. Alfthan ja A. Gunell, konttoristi V_ Pynninen, rakennusmestari Fr. Saloniusja palomestari V. Aarnivaara_ Joulukuun 6 p. samana vuonna piti jaostohallinto ensimäisen kokouksensa, johon oli saapunut Toimitusvaliokunnan kirjelmä, jossa kehoitettiin valitsemaan edustajia Helsingissä joulukuun 17 p. pidettävään toimitusvaliokunnan ja jaostohallintojen edustajien yhteiseen kokoukseen, missä hyväksyttäisiin jaostohallintojen työohjelma_ Edustajaksi tähän kokoukseen lähetti jaosto herra Fr. Saloniuksen. Jaostohallinnon perustava kokous pidettiin tammikuun 20 p_ Voimistelujaostohallinnon virkailijoiksi valittiin: puheenjohtajaksi kolleega A. Gunell, varapuheenjohtajaksi konttoristi V _ Pynninen, rahastonhoitajaksi palomestari V. Aarnivaara ja sihteeriksi rakennusmestari Fr. Salonius. Kolleega M. Alfthan ilmoitti kokoukselle ei voivansa terveydellisistä syistä ottaa osaa jaostohallinnon työhön, jonka vuoksi päätettiin ehdottaa toimitus valiokunnalle, että pastori J. Friman valittaisiin hänen tilalleen. Jaostohallinnon kokouksessa huhtikuun 24 p. luettiin ilmoitus, että Suomen Voim.- & Urh.-liiton vuosikokouksessa maaliskuun p. oli valittu voimistelujaostohallinnon jäseniksi toimintavuotta varten hrat A. Gunell, Fr. Salonius, V. Pynninen, V. Aarnivaara ja J. Friman vakinaisiksi ja kauppias A. Kolehmainen varajäseneksi. Toisen varajäsenen valitseminen annettiin Viipurin piirikunnan huoleksi ja oli se valinnut siksi tuomari E. Lindberg'in. Jaostohallinnon virkailijoiksi jäivät edelleen perustamiskokouksessa valitut virkailijat. Vuoden kuluessa on jaostohallinto pitänyt 6 kokousta. Sitä paitsi on jaostohallinto arvostellut ne voimisteluohjelmat, jotka olivat lähetetyt Viipuriin V. P. K:n Voim.- & Urh.-seura Tarmon telinevoimistelukilpailuihin helmikuulla, sekä toiminut näissä kilpail uissa palkintotuomarina. Voimistelujaostohallinto on käsitellyt seuraavat voimistelukilpail uanom ukset: Voim.- & Urh.-seura Katajaz szlle Helsingissä myönnettiin lupa panna toimeen yleiset kutsuntakilpailut voimistelussa. Ne olivat mieskohtaiset ja käsittivät teline- ja sauvaliikkeitä. Kilpailut olivat maaliskuun 3 ja 4 p Voz m.- G' Urh.-seura Rezppaalle Viipurissa myönnettiin lupa kansainvälisiin telinevoimistelukilpailuihin huhtikuun kuluessa 191 I. Näitä kilpailuja ei kuitenkaan pidetty. Voz m.- & Urh.-seura Jyrylle Helsingissä annettiin puoltolause toimeenpanna hnhtikuun p yleiset koko maata käsittävät voimistelukilpailut Katajaisten hallussa olevasta, Jyryn perustamasta kilpailu taulusta, sekä samalla mieskohtaiset kilpailut. Voim.- & Urh.-seura SalamalIe Forssassa annettiin puoltolause toimeenpanna yleiset voimistelukilpailut Forssassa syyskuun 2-3 p Voz m.- & Urh.-seura Yntykselle Tampereella annettiin puoltolause toimeenpanna koko maata käsittävät telinevoimistelukilpailut joulukuun 3 p. 191I. Ylioppz las-voz mz steliiaz n anomusta toimeenpanna voimistelumaisteri- ja kandidaatti kilpailut joulukuun 9 p Helsingissä ei puolustettu, koska heidän lupa-anomuksensa ei ollut saapunut laillisen ajan sisässä, vaan puolustettiin niiden toimeenpanoa Voim. & Urh.-seura Jyrylle Helsingissä. V01 m:- & Urh. seura Rezppaalle Viipurissa puolustettiin annettavaksi lupa toimeenpanna»viidennen yleisen Suomen Voimisteluja Urheilujuhlan» Viipurissa kesäkuun alkupuolella v Voz 11t.- c~ Urh.-seura»Riennolle» Turussa myönnettiin lupa toimeenpanna kutsuntakilpailut telinevoimistelussa huhtikuun 8 p Jaostohallinnon tilit osoittavat seuraavaa: Saatu toimitusvaliokunnnalta 30: - Smk. Menot 24: 9S Smk., joten säästöksi ensivuodelle jää 5: 0S Smk. Voimistelujaostohallinnon toiminta on, jaoston itsensä mielestä, ollut kuluneella vuodella jonku.n verran hapuilevaa, vaan toivoo se saatujen kokemusten perusteella ensi toimintavuodella tarmokkaampaa valvontaa ja ohjaamista voimistelun alalla. 35

20 37 Yleisurheilujaosto-hallinto. Yleisurheilujaostohallintoon ovat viime toimintavuotena kuuluneet seuraavat jäsenet: Kollega J. L. Nordin, puheenjohtajana; Kollega B. Florström, rahastonhoitajana; Maisteri T. KaipiQ, varapuheenjohtajana; Pankinvirkamies A. R. Lang, sihteerinä; Työnjohtaja Elis Siven. Varajäseninä: Laitosmies J. Kivistö ja Monttööri K. Viitanen. Lisäjäseniksi kutsuttiin jaostohallinnon esityksestä ja Toimitusvaliokunnan suostumuksella kesätoimikaudeksi varikon-esimies J. E. Lundström ja ylioppilas U. Aaltonen. Puheenjohtajan ollessa kesälomalla toimi puheenjohtajana Elis Siven. Pankinvirkamies A. R. Lang'in muutettua pois paikkakunnalta toimi sihteerinä ylioppilas U. Aaltonen ja, hänen lähdettyään lukujaan jatkamaan, E. Siven lopun vuotta. Jaostohallinto kokoontui 15 kertaa. Jaostohallinnon edustajina Liiton keskushallinnon kokouksissa olivat herrat A. R. Lang ja E. Siven. Tärkeimmistä keskustelun alaisista kysymyksistä mainittakoon: Laadittiin ja tarkistettiin kilpailusäännöt ja kaavakkeet.. Annettiin ohjeita ja selvityksiä eri piirikunnille ja seuroille uudesta työjärjestyksestä. Käsiteltiin kilpailuanomuksia ja luvanpyyntöjä. Tarkistettiin ja hyväksyttiin ennätysilmoitukset v Määrättiin Jaostohallinnon edustajat eri urheilukilpailuihin. Lähetettiin piirikunnille ehdotus, että eri piirikuntien mestaruuskilpailut suoritettaisiin ympäri maan samana päivänä. Jaostohallinnon kautta myönsi keskushallinto lupia yhteensä 19 eri urheilukilpnilulle, joista oli: kansallisia ja yleisurheilukilpailuja 13 kansainvälisiä kilpailuja 4 ja kansainvälisiä kutsuntakilpailuja 2. Paitsi yllämainituita käsiteltiin vielä seuraavat Liiton määräämät kilpailut: Urheilupromootio Oulussa 8 ja 9 p:nä heinäkuuta. Urheilupromootio Porissa 5 ja 6 päiv. elokuuta. Urheilupromootio Mikkelissä 19 ja 20 päiv. elokuuta. Viestinjuoksumestarnuskilpailut 17 ja 18 päiv. kesäkuuta Helsingissä. Yleisurheilu- Ja Kalevanmaljakilpailut Tampereella 15 ja 16 päiv. heinäkuuta. Kuninkuus- Ja tunninjuoksumestarnuskilpaill1t Hämeenlinnassa 26 ja 27 päiv. elokuuta. Mikäli jaostolie on saapunut tietoja kesän kuluessa toimeenpannuista urheilukilpailuista, mainittakoon niistä lyhyesti seuraavaa: Viipurin Reipas toimi kansainväliset kutsuntakilpailut murtomaajuoksussa Viipurissa 14 päiv. toukokuuta. Osanottajia oli 23. Paraan tuloksen saavutti hra Hannes Kolehmainen, H. K. V., aika 24 min / 5 sek. Radan pituus 6,600 m. J aostohallinnon valitsemana ylivålvojana toimi rakennusmestari Fr. Salonius. Turun Urheiluliitto toimi seurainväliset murtomaajl1oksukilpailut 21 päiv. toukokuuta. Osauottajia viidestä eri seurasta. Täysilukuinen määrä Urheiluliitosta ja Tampereen Pyrinnöstä. 1 palkinnon ja Suomen Kultaseppä O. Y:n maljan ikiomakseen sai Turun Urheiluliitto 17 pisteellä, Pyrinnön pistemäärä 50. Paras J. Eskola, T. U. L.; aika 37 min. Radan pituus 7 km. - Ylivalvojana toimi voim. opett. Aug. Blomberg. Helsingin Kisa-Veikot toimivat kansall iset urheilu- ja samalla kansainväliset kutsuntakilpailut 24 ja 25 p:nä toukokuuta. Ulkomaalaisia oli saapunut 2, nimittäin herrat E. Nilsson ja B. Modigh Ruotsista. Kilpailuissa saavutettiin 7 uutta ennätystä. Järjestys hyvä ja juhla yleensä onnistunut. - Ylivalvojana lehtori Ivar Wilskman. Helsingin, Ponnistus» toimi 4 ja 5 päivinä kesäkuuta yleiset urheilukilpailut seuran hopeaseppeleestä. Osanottajia runsaasti. Hopeaseppeleen voitti hra R. Roni Viipurin Reippaasta. Uusia ennätyksiä saavutettiin 4. - Ylivalvojana toimi hra K. G. Planström. Kuopion Riento toimi 4 ja 5 p:nä kesäkuuta yleiset juoksukilpailut. Ylituomarina toimi voim. opettaja 1. Keinänen. Oulun»Pyrintö» toimi 10 ja 1 1 p:nä kesäkuuta yleiset urheilukilpailut. - Ylivalvojana hra Lauri Pentzin. Hämeenlinnan»Tarmo» toimi 30 p. ' kesäk. ja 2 p. heinäk. välisenä aikana Kansanvalistns-seuran laulujuhlien aikana ja yhteydessä yleisiä urheilukilpailuja. Ylivalvojana maisteri Arvo Vartia.

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

K E R TOM U S. Voimistelu- ja Urheiluliiton. v. 1913.

K E R TOM U S. Voimistelu- ja Urheiluliiton. v. 1913. .. - K E R TOM U S Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton Pyörä~ly-, luistelu- ja hiihtojaostohallinnon toiminnasta v. 1913. Pyöräily-, luistelu-ja hiihtojaostohallinnon jäseni~si valit tiin LIiton VUOSiKoKouKsessa

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

OULUN NAISYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. OULUSSA 1899 OULUN KIRJAPAINO-OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINOSSA.

OULUN NAISYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. OULUSSA 1899 OULUN KIRJAPAINO-OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINOSSA. OULUN NAISYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. OULUSSA 1899 OULUN KIRJAPAINO-OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINOSSA. OULUN NAISYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. C_->v_o OULUSSA 1899. OULUN KIRJAPAINO-OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINOSSA. Stadgar för Frantimmersföreningen

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

POLKUPYÖRÄILIJÄ-LIITON

POLKUPYÖRÄILIJÄ-LIITON TAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄ-LIITON SÄÄNNÖT.IA JÄRJESTYS-OHJEET. TAMPEREJäfefcA; -3W. TAMPEREEN KnsTAXXrs.KiRiAF Tampereen POLKUPYÖRÄILIJÄ-LIITON Säännöt. TAMPEREELLA 1899. Tampereen Kustannus Kirjapaino

Lisätiedot

ÖFVER OCH IOROTTSFÖRBUNOS JA URHEILULIITON VERKSAMHET TOIMINNASTA VUONNA 1912 ÅR 1912

ÖFVER OCH IOROTTSFÖRBUNOS JA URHEILULIITON VERKSAMHET TOIMINNASTA VUONNA 1912 ÅR 1912 KERTOMUS SUOMEN VOIMISTELU- JA URHEILULIITON TOIMINNASTA BERÄTTELSE ÖFVER FINLANOS GYMNASTIK- OCH IOROTTSFÖRBUNOS VERKSAMHET VUONNA 1912 ÅR 1912 KERTOMUS SUOMEN VOIMISTELU- BERÄTTELSE ÖFVER FINLANOS GYMNASTIK-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 1 Ärenden som skall behandlas vid ordinarie stämma (14 ) Osuuskunnan varsinainen kokous (14 ) 1. Väljes ordförande och sekreterare

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta 1992 vp Kirjallinen kysymys 583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laskeneet romahdusmaisesti

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

50 111. »»» ymdäristöineeii. Käsikirja matkustajille. Varustettu kahdella kartalla. Hinta liinakansissa 2 m. 50 p. pahvikansissa 2 m. 25 p.

50 111. »»» ymdäristöineeii. Käsikirja matkustajille. Varustettu kahdella kartalla. Hinta liinakansissa 2 m. 50 p. pahvikansissa 2 m. 25 p. Suomen Matkailija-yhdistyksen toimituksia: Matkasuuntia Suomessa I. V. 1888 Stntf 2: - 11.»»» 50 111.» 1889» -50 Huom. Neljäs vihko matkasuuntia ilmestyy keväällä 1890. Helsinki ymdäristöineeii. Käsikirja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN Joka neljäs vuosi pidettävissä edustajiston vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajistoon 50 edustajaa. Edustajisto toimii osuuskaupan

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 649/2003 vp Ulosmitatun omaisuuden realisointiajankohta Eduskunnan puhemiehelle Yksityisen henkilön tai yrityksen joutuessa maksuvaikeuksiin velkoja hakee usein saatavalleen tuomion,

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER PORVOON OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTELSE AV EGNAHEMSTOMTER I BORGÅ Luovutuspäätös 20.10.2014 (kaupunkikehityslautakunta

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012 KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012 1 KALLELSE TILL ORDINARIE ANDELSSTÄMMA Tid: 27.05. 2012, kl 14.00 Plats: Byarsborg, Spjutsund Ärenden: På den ordinarie

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2009 vp Avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Avustusten tarkoituksena on

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 241 30.08.2011

Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 241 30.08.2011 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 241 30.08.2011 Kunnan ilmoitusten tiedoksisaattaminen vuosina 2011-2012/Selitys Helsingin hallinto-oikeudelle valtuuston päätöksestä jätetyn valituksen johdosta / Sättet

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

8 23.01.2012. Kustannuspaikka, tulosalue Hyväksyjä Varahenkilö. 4000-4020 Talous ja hallinto Hallintosihteeri Tekninen johtaja

8 23.01.2012. Kustannuspaikka, tulosalue Hyväksyjä Varahenkilö. 4000-4020 Talous ja hallinto Hallintosihteeri Tekninen johtaja Tekniikka- ja ympäristövlk/ Utsk. f tekn. och miljö 8 23.01.2012 Laskujen hyväksyminen 2012 / Godkännande av räkningar 2012 44/02.02.02/2012 TEYMPVLK 8 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta / Utskottet för

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2010 vp Maksuhäiriömerkintöjen vaikutus puhelin- ja nettiliittymien hankintaan Eduskunnan puhemiehelle Saunalahti ja DNA solmivat Internet-laajakaistasopimuksia melko edullisella

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee VAASAN KO R KEAKO U LU KONSO RTIO - VASA HöGSKO LE KO NSO RTI U M Tämä dokumentti on vaasalaisten korkeakoulujen 1.1.2009 voimaan astuneen joustavaa opinto-oikeutta koskevan sopimuksen (myöh. JOO-sopimus)

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL AVUSTUKSET PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE BIDRAG TILL LOKALA KULTURFÖRENINGAR Haku vuodelle Ansökan för år PAIKALLISILLE

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER PORVOON OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTELSE AV EGNAHEMSTOMTER I BORGÅ Luovutuspäätös 8.3.2013 (kaupunkikehityslautakunta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 875/2001 vp Maatilan luovutusvoiton syntyminen avioeroon liittyvässä osituksessa Eduskunnan puhemiehelle Voimassa olevan lainsäädännön mukaan perinnönjako ja avioeroon liittyvä omaisuuden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi, kotipaikka sekä kieli

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi, kotipaikka sekä kieli YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka sekä kieli Tarkoitus ja toiminta Jäsenet 1 Yhdistyksen nimi on Suomen laivainsinöörien yhdistys - Finlands skeppsingenjörförening LARADI ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot