Sääpalveluiden liiketoiminta Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sääpalveluiden liiketoiminta Suomessa"

Transkriptio

1 Sääpalveluiden liiketoiminta Suomessa Virpi Martikainen Marjo Uusikylä (toim.) Tekesin katsaus 251/2009

2 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISBN ISSN Tekesin katsaus 251/2009 Kannen kuva: Tekes Toimitus: Info Plus Taitto: Promedia Studio

3 Esipuhe Tekes on käynnistänyt joukon selvityksiä, joissa kuvataan jonkin tietyn avainteknologian tai tieteellisen perushavainnon kehityspolku liiketoimintaosaamiseksi. Tarkasteltaviksi on valittu jo liiketoiminnan käynnistymiseen johtaneita kohteita, joilla on kansainvälisillä markkinoilla merkittävää liiketoimintapotentiaalia. Useita yrityksiä koskettavana tämä tarkastelu poikkeaa olennaisesti yksittäisten yritysten historiikeista. Tekes on ollut vahvasti mukana kohteeksi valittujen alojen kehityksessä. Kansainväliseen menestykseen johtaneet kilpailukykytekijät ovat muodostuneet pitkän innovaatioprosessin aikana. Vankan kilpailuaseman saavuttaminen on vienyt aikaa muutamasta vuodesta kymmeniin vuosiin. Edellytyksenä on ollut pitkäjänteinen uurastus ja selkeät strategiset visiot. Verkostoilla on ollut keskeinen vaikutus kansainvälisen läpimurron toteutumiseen. Tekes on valinnut kunkin kuvauksen kirjoittajaksi kyseisen kehityspolun tuntijan, joka on saattanut itsekin osallistua kehitystyöhön sen eri vaiheissa. Kehityspolku pyritään kertomaan sellaisena, kuin osallistuneet ovat itse sen alan sisältä nähneet. Kuvaukseen on valikoitu olennaisimmat havainnot kehityspolun varrelta. Kevään ja kesän 2009 aikana julkaistiin ensimmäiset kehityspolkujen kuvaukset. Tämä selvitys jatkaa sarjaa. Jatkossa vastaavia kuvauksia on tarkoitus tehdä lisää. Tässä raportissa sääpalveluiden liiketoiminta-aluetta tarkastellaan suomalaisten sääpalveluyritysten näkökulmasta. Raportti perustuu pääosin konsultti Virpi Martikaisen, Digital Media Finland Oy, case-selvitykseen, jossa hän tarkastelee sääpalvelujen liiketoiminta-alueella palveluja tarjoavia yrityksiä ja niiden toimintaympäristöä klusterianalyysin, arvoverkkotarkastelun ja liiketoiminnan ekosysteemi -ajattelun kautta. Liiketoiminta-alueen avaintuotteista kuvataan laajimmin sääennusteita. Tekes on rahoittanut mittausteknologian, sääpalveluiden ja niiden ympärille kehittyvän palveluliiketoiminnan kehittämistä 1980-luvulta lähtien. Tekesin rahoitusosuus on ollut noin 20 miljoonaa euroa yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Lokakuussa 2009 Tekes 1

4 Sisällys Esipuhe 1 Tiivistelmä 3 1 Suomen sääpalvelut 4 2 Sääpalveluiden tuottajat, tarjoajat ja asiakkaat 6 3 Toimijat sääpalveluiden kentällä 8 4 Sääpalveluiden tuotantoedellytykset ja kysyntä 10 5 Kehityspolut sääpalveluiden liiketoiminnassa 12 6 Liiketoiminnan kasvu 2000-luvulla 13 7 Markkinoiden kehitysnäkymät 14 8 Tekes sääpalveluiden kehittämisessä 16 Lähteet 18 Tekesin katsauksia 19 2

5 Tiivistelmä Ensimmäinen Suomeen perustettu yksityinen sääpalveluyritys on tarjonnut palveluja vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 1997 maamme sääpalvelumarkkinoille tuli myös ruotsalainen kilpailija ja Ilmatieteen laitos menetti monopoliasemansa. Kehitykseen vaikuttivat yksityistämistrendi Euroopassa ja säätietojen jakelukanavien muuttuminen digitaalisiksi. Vuonna 2000 Ilmatieteen laitos aloitti kaupallisten sääpalveluiden tarjonnan muusta toiminnastaan eriytettynä tulosalueena luvulla sääpalvelujen liiketoiminnassa on kehitetty erityisesti langattomia ja tietoverkkopohjaisia sovelluksia, sääpalveluiden vientikauppa on aloitettu, kansainvälinen yhteistyö lisääntynyt, samoin kotimaisten toimijoiden verkottuminen. Nykytilanne tarjoaa hyvän lähtökohdan kasvattaa sääpalvelujen liiketoimintaa sekä koti- että ulkomaiden markkinoilla lähivuosina. 3

6 1 Suomen sääpalvelut Ilmatieteen laitoksella oli monopoliasema sääpalveluiden tarjoajana Suomen sääpalvelumarkkinoilla aina vuoteen 1997 asti. Tuolloin yksityinen sääpalveluyritys, Foreca Oy (aiemmin Oy Weather Service Finland Ab) aloitti sääpalvelujen tarjonnan suomalaisille asiakkaille. Sääpalveluiden liiketoiminnassa tuotetaan säätietoja ja -ennusteita sekä jaetaan niitä ammattikäyttöön ja kuluttajille. Sääpalvelut voidaan luokitella: sääennusteisiin ilmastopalveluihin ilmanlaatupalveluihin havaintopalveluihin ja geofysikaalisiin palveluihin. hostamista ja toiminnan suunnittelua varten, media informaation välittämisttä varten ja kuluttajat erilaisiin tarpeisiinsa 1. Kaaviossa 1 on jäsenneltynä sääpalveluiden liiketoiminta-alueen palvelut ja toimintaympäristö vuonna Jäsentelyssä on sovellettu Klusterin evoluutio -raportissa (Tekes, 2005) esitettyä mallia Sääpalveluasiakkaista esimerkiksi energialaitokset, maatalous sekä kauppa- ja palveluyritykset tarvitsevat sääpalveluita tuotantoprosessiensa te-

7 TUTKIMUS Tutkimushankkeet Ympäristötutkimus TEKNOLOGIA IT-osaaminen Mobiiliosaaminen Mittaus- ja havaintoosaaminen Mallinnusosaaminen Suurteholaskenta LIITÄNNÄISPALVELUT Tutkimus Markkinointi Mainonta TUKIALAT Mittaus-, tarkkailu- ja navigointilaitteiden valmistus Paikkatietopalvelut AVAINTUOTTEET ja niiden tuottajat Sääennusteet (Foreca, IL) Sääpalvelut internetsivustoille Sääpalvelut kuluttajille Räätälöidyt sääpalvelut ammattikäyttöön Mobiilipalvelut Konsultointipalvelut Sääpalvelut medialle Mainonta-, mobiilimainonta- ja navigointiratkaisut Ilmastopalvelut (IL) Ilmanlaatupalvelut (IL) Havaintopalvelut (IL) LÄHIALAT Liikenne ICT Kokonaismaanpuolustus ASIAKKAAT Kuluttajat Tie-, lento-, raide- ja vesiliikenne Media, mm. radio, TV ja lehdistö Teollisuus (energia) Mobiili- ja internetpalvelut Maatalous Kunnat Kustantajat Mainostoimistot Kauppa ja palvelut (matkailu) KIPAILIJAT Kansainväliset sääpalveluiden tarjoajat Yksityiset sääasemat Kaavio 1. Sääpalveluiden liiketoiminta-alueen jäsentely IL = Ilmatieteen laitos. 5

8 2 Sääpalvelujen tuottajat, tarjoajat ja asiakkaat Sääpalveluiden tuottamiseen tarvitaan säädataa ja säätuotteita. Monilla markkinoilla sääpalveluiden tuottaja hankkii ne pääasiallisesti infrastruktuuria hallinnoivalta toimijalta, esimerkiksi kansalliselta ilmatieteen laitokselta. Sääpalveluiden tuottajan menestymisen kannalta on keskeistä kyky jalostaa säädatasta ja -tuotteista monipuolisia palveluita useille eri segmenteille hyödyntäen myös uusien jakelukanavien mahdollisuuksia 3. Suomessa on kaksi keskeistä sääpalveluita tuottavaa ja tarjoavaa toimijaa. Nämä ovat liikenneja viestinäministeriön hallinnon alaan kuuluva Ilmatieteen laitos ja yksityinen Foreca. Ilmatieteen laitoksen Asiakaspalvelu-tulosalue ja Asiantuntijapalvelut-yksikkö hoitavat kaupallista toimintaa. Ulkomaisista toimijoista ainakin Ruotsin ilmatieteen laitos (Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut, SMHI) ja ruotsalainen lehdistön palveluyritys Bulls Presstjänst Ab sekä sen suomalainen tytäryhtiö Fennopress Oy ovat myyneet sääpalveluita Suomen sääpalvelumarkkinoilla. Ilmanlaatutiedon tuottajia Suomessa ovat kunnat, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, teollisuus ja Ilmatieteen laitos. Suomalaisella infra- ja rakennusalan palveluyrityksellä, Destia Oy:llä, ja Ilmatieteen laitoksella on yhteinen Kelikeskus, joka tuottaa tieliikenteelle tärkeitä palveluita. Sääpalveluiden tarjoajat kilpailevat erityisesti kotimarkkinoilla samoista asiakassegmenteistä. Kilpailu kansainvälisillä sääpalvelumarkkinoilla on vasta muotoutumassa. Ilmatieteen laitoksen tehtävät, palvelut ja asiakkaat 4 Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on hankkia luotettavaa tietoa Suomen ilmastosta sekä hoitaa sääpalvelu erityisesti elinkeinoelämän ja yleisen turvallisuuden vaatimukset huomioiden. Lisäksi laitos tekee ilmatieteellisiä tuktimuksia. Ilmatieteen laitos muun muassa: havainnoi ilmakehän fysikaalista tilaa, kemiallista koostumusta ja sähkömagneettisia ilmiöitä tuottaa tietoa ilmakehän tilasta tiedottaa ilmakehään liittyvistä asioista ennakoi muutoksia ja reagoi nopeasti ympäristön muutoksiin ja muuttuviin odotuksiin harjoittaa asiantuntijapalveluihin erikoistunutta liiketoimintaa Suomessa ja ulkomailla. Ilmatieteen laitoksen palvelut: kaupalliset sääpalvelut (mm. kaupan sääpalvelut, energiasää, salamapalvelut, kiinteistösää, rakennussää, matkailu ja tapahtumat, Ilmanet yritysasikkaille räätälöity extranetpalvelu, ammattimerenkulku, lentosää, teiden kunnossapito, maatalouden sääpalvelut, veneilijän sääpalvelut, mobiilisääpalvelut, verkkosääpalvelut) 3 4

9 perussääpalvelut yleiseen turvallisuuteen liittyvät (sää ja ilmasto, ilmastonmuutos, tutkimus, ilmanlaatu) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin liittyvät (sää ja ilmasto, Suomen sää, merisää, paikallissää, varoitukset ja turvallisuus, sade- ja pilvialueet, sää ulkomailla, havaintoasemat, ilmastotilastot) Ilmatieteen laitoksen asiakkaita ovat viranomaiset ja liike-elämän toimijat. Forecan palvelut ja asiakkaat5 Yksityinen sääpalveluyritys Foreca Oy tuottaa innovatiivisia ja pitkälle automatisoituja sääpalveluita sekä median että liikenne- ja muiden erityisalueiden asiakkaiden tarpeisiin. Foreca Oy:n palvelut: sääpalveluita medialle sääpalveluita internet-sivustoille sääpalveluita kuluttajille (radio, tv, internet, mobiili) räätälöityjä sääpalveluita ammattikäyttöön (mm. energialaitoksille, kunnille, lentoliikenteelle, tie- ja kunnossapitolaitoksille, huoltoyhtiöille, maataloudelle, kuljetusalalle, merenkulkuun ja rakennusalalle) mobiilipalveluita mm. teleoperaattoreille, sisällönjakelijoille ja portaaleille konsultointipalveluita mm. tutkimushankkeille, kehitysyhteistyöhankkeille ja muille säähän liittyville projekteille mainonta-, mobiilimainonta- ja navigointiratkaisuja. 5 7

10 h 3 Toimijat sääpalveluiden kentällä Kaaviossa 3 sääpalveluiden liiketoiminta-aluetta on tarkasteltu arvoverkkona, jossa toimijat Suomen markkinoilla on ryhmitelty roolien mukaan. Joillakin toimijoilla on useita rooleja arvoverkossa. Säähavaintojen tekijä tuottaa raakadataa reaaliaikaisiin tietokantoihin. Säähavaintojen automaatioaste on yli 90 prosenttia. (Ilmatieteen laitos, operatiivisia havaintoasemia n. 550, Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF) Havaintojen editoija muokkaa säähavaintojen raakadatasta aineistoja tuottajan käyttöön. (Ilmatieteen laitos, ennustekeskus) Sääpalveluiden tuottaja tekee editoiduista säähavainnoista ennusteita ja palveluita loppukäyttäjille eli kuluttajille tai yrityksille. Palvelut jaetaan median kautta tai tuottaja myy ne suoraan loppukäyttäjälle. (Foreca, Ilmatieteen laitos) Media/jakelukanava jakaa tuotannon. Kanavia esim.: erilaiset internet-palvelut (esim. YLE, MSN, AOL, tuottajien omat ilmaispalvelut, intranetit, extranetit ) tv-kanavat (esim. Yle, MTV3, Nelonen) lehdistö (esim. SanomaWSOY, Kauppalehti) mobiilipalvelut (esim. Foreca.mobi) Broker toimii sääaineiston välittäjänä ja tekee sopimuksia sääpalveluiden tuottajien puolesta median/jakelukanavien kanssa. (esim. Bulls Press, Fennopress) Teknologiatoimittaja kehittää ja toimittaa sääpalveluhavaintoihin ja -tuotantoihin tarvittavia teknisiä työkaluja ja tarjoaa niitä arvoketjun eri toimijoille. (esim. HP, Vaisala) Päätelaitetoimittaja toimittaa loppukäyttäjille tietokoneita, puhelimia, televisioita tai muita laitteita, joilla voi hyödyntää digitaalisia palveluja. (esim. Nokia) Kuluttaja/loppukäyttäjä käyttää sääpalvelutuotteita tarpeisiinsa. (esim. ammattikäyttö: maatalous, matkailu; yksityiskäyttö: hiihtosää, veneilysää) Säähavaintojen tekijä h Havaintojen editoija h h h h Sääpalveluiden tuottaja h h h Broker h Media/ jakelukanava h Kuluttaja/ loppukäyttäjä Teknologiatoimittaja h Päätelaitetoimittaja Kaavio 3. Sääpalveluiden liiketoiminta-alueen arvoverkko 8

11 Meteorologi Ari-Juhani Punkka Ilmatieteen laitokselta tarkastelee sadealueen reittiä.

12 4 Sääpalveluiden tuotantoedellytykset ja kysyntä Sääpalveluiden liiketoiminta-alueen tuotannontekijäolot perustuvat säädatan saatavuuteen ja hintaan sekä uuteen teknologiaan. Teknologian kehittyminen luo mahdollisuuksia kehittää tehokkaampia tuotantomenetelmiä sekä laadukkaita palveluita. Kehitystyötä alueella edistävät muun muassa digitaalisuus, suurteholaskenta tietokoneilla, mobiilisuus/langattomuus, tuotantoautomaatio, nopeat datayhteydet ja tallennuskapasiteetti, standardit, sääennustetarkkuus, luotettavat tietojärjestelmät, animaatiot ja käyttöliittymät. Sääpalveluiden liiketoimintaalueen tärkeimmät lähi- ja tukialat ovat ict-, liikenne- ja mittausalat, tarkkailu- ja navigointilaitteiden valmistus sekä paikkatietopalvelut. Kilpailuedun muodostumiseen sääpalveluiden tuottamiseksi kansainvälisille markkinoille vaikuttavat keskeisesti tuotannontekijäolosuhteet sekä yhteistyön laajuus ja sujuvuus lähi- ja tukialojen kanssa. Useiden tutkimusten mukaan sääennusteet ovat yleisimmin käytettyjä internetin hyötypalveluja. Sääpalvelut on keskeinen osa yleistä turvallisuutta ja yhteiskunnan sääherkkyys on lisääntynyt. Suunnitelmallinen sääriskin hallinta on tullut entistä tärkeämmäksi elinkeinoelämälle. Kaikesta taloudellisesta toiminnasta maailmassa 80 prosenttia on suoraan tai epäsuorasti sään armoilla. 6 Euroopassa sääpalveluiden liiketoiminta-alueella on suuntaus kohti palvelujen yksityistämistä. Ilmatieteen laitosten kaltaisten valtiollisten instituutioiden kaupallisen toiminnan yhtiöittämisen vauhti kuitenkin vaihtelee maittain. Suomen laissa on määritelty ilmanlaadun tarkkailuvelvoite. Sääpalveluita käytetään monenlaisiin ammatillisiin ja yksityisiin tarpeisiin

13 2000-luvulla on kehitetty aktiivisesti tietoverkkopohjaisia sääpalvelusovelluksia.

14 5 Kehityspolut sääpalveluiden liiketoiminnassa Valtiollisten monopolien murtuminen luvun loppupuolella mahdollisti yksityisten sääpalveluja tuottavien yritysten syntymisen. Yksityistämistrendi Euroopassa ja säätietojen jakelukanavien muuttuminen digitaalisiksi toi yksityiset sääpalveluyritykset myös Suomeen. Suomen ensimmäinen yksityinen sääpalveluyritys Oy Weather Service Finland Ltd. (vuodesta 2000 Foreca Oy) perustettiin vuonna Sääpalveluja yritys alkoi tarjota vuonna Samana vuonna myös Ruotsin ilmatieteen laitos aloitti sääpalveluiden myynnin Suomen lehdistölle Fennopress Oy:n välityksellä. Ilmatieteen laitos puolestaan menetti monopoliasemansa. Länsi-Euroopan ilmatieteenlaitosten yhteenliittymän 1995 solmiman ECOMET-sopimuksen 7 tavoitteena oli avata mahdollisuus hankkia säädataa Euroopasta suhteellisen helposti ja nopeasti. Yksityiset sääpalvelujen tuottajat Euroopassa ovat kuitenkin kokeneet datan saannin epävarmaksi ja myös palvelun hintatasoon on suhtauduttu epäilevästi. Vuonna 2000 Ilmatieteen laitoksen liiketoiminta eriytettiin omaksi tulosalueekseen. Uusien toimijoiden markkinoille tulo kiristi tuolloin markkinatilannetta Suomessa ja johti hintatason alenemiseen. Tästä huolimatta kokonaismarkkina kasvoi, eikä esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen liiketoiminnan tuotto laskenut merkittävästi luvulla sääpalveluiden liiketoiminnassa on panostettu voimakkaasti langattomien ja tietoverkkopohjaisten sovellusten tuotekehitykseen (esim. uudet mobiilisääpalvelut). Uusia markkina-alueita on avautunut sääpalveluille siellä, missä myös matkapuhelinten ja kannettavien päätelaitteiden myynti on kehittynyt. Tämä on johtanut sääpalveluiden vientikaupan aloittamiseen, kansainvälisen yhteistyön lisääntymiseen ja toimijoiden verkottuminen. Vaisala edustaa sääpalveluiden liiketoiminnassa keskeistä tukialaa. Yritys on markkinajohtaja maailmalla monessa sään mittaukseen liittyvässä sovelluksessa (mm. radioluotaimet ja säätutkat). Näin Vaisala on osaltaan viitoittanut suomalaisten sääpalveluiden liiketoiminnan ekosysteemiin kuuluvien yritysten tietä kohti kansainvälistymistä

15 6 Liiketoiminnan kasvu 2000-luvulla Forecan ja Ilmatieteen laitoksen liikevaihdon kehitys vuosina Me ,5 7,7 7,7 7,9 8,4 9,1 11,1 11,2 IL 4 Foreca 2 0 1,7 1,6 1,5 1,5 1,7 1,9 2,4 2, Vuosi Kaavio 4. Forecan ja Ilmatieteen laitoksen liikevaihdon kehitys vuosina (IL = Ilmatieteen laitoksen kaupallinen toiminta) 8 Vuonna 2007 sääpalveluita tarjoavien suomalaistoimijoiden liikevaihto oli yhteensä 13,9 miljoonaa euroa. Tästä Ilmatieteen laitoksen osuus oli 11,2 miljoonaa euroa ja Forecan 2,7 miljoonaa euroa. Kaaviossa 4 on esitetty Forecan ja Ilmatieteen laitoksen liikevaihdon kehitys vuosina Forecan henkilöstömäärä oli vuonna 2007 noin 20. Puolet henkilökunnasta on meteorologeja ja puolet ohjelmoinnin, myynnin ja hallinnon asiantuntijoita. Ilmatieteen laitoksen kaupalliseen toimintaan kohdistuvat henkilötyövuodet ovat vuosikertomusten mukaan vuosina olleet hieman yli 30. Vuonna 2006 Euroopassa oli noin 50 yksityistä sääpalveluyritystä ja Amerikassa noin 500. Vaisala-konsernin Vaisala Measurement Systems -liiketoiminta-alue kehittää, valmistaa ja markkinoi yläilmakehän säähavainnointiin tarvittavia järjestelmiä ja laitteita. Sen tuotteita ja palveluita käytetään lukuisissa meteorologisissa mittaussovelluksissa liiketoiminta-alueen ulkoinen liikevaihto oli 82,5 miljoonaa euroa ja henkilöstön lukumäärä 276. Konsernin liikevaihdosta 96 prosenttia tuli ulkomaan toiminnoista. 9 8 Foreca cgi?sivu=ratk/r Oy/HELSINKI/taloustiedot/165206/ IL; vuosikertomukset

16 7 Markkinoiden kehitysnäkymät Sääpalveluja tarjoavien yritysten liikevaihdosta suurin osa tulee edelleen perinteisiltä kotimaisilta asiakkailta, kuten medialta, liikennesektorilta, energiayhtiöilta ja teiden kunnossapidon yrityksiltä. Kasvavia uusia aloja on etenkin kaupan sektorilla, jossa sää vaikuttaa kysyntään merkittävästi. Tulevaisuudessa sääyritykset hakevat kasvua ulkomailta. Ilmatieteen laitos on toiminut 2000-luvun alkuvuosista saakka mobiilisääpalveluilla Suomen lisäksi Pohjoismaiden ja Baltian markkinoilla. Foreca on ilmoittanut kännykkäkäyttöön suunnitelluilla internetsivuillaaan olleen vuonna 2008 reilut miljoona käyttäjää. Valtaosa asiakkaista on ulkomaisia. Käyttäjiä on paljon etenkin Venäjällä, Etelä-Afrikassa, Puolassa ja Australiassa. Yrityksellä on muun muassa Microsoftin MSN-portaalin kanssa tehty maailmanlaajuinen palvelusopimus. Forecalla on myyntitoimisto myös Tukholmassa. Liiketoiminta kasvaa myös kotimaassa. Esimerkiksi mediatalot laajentavat tarjontaansa lehtien lisäksi www-sivuille ja mobiilipalveluihin. Suomalaisen sääpalveluiden liiketoiminnan tulevaisuuden näkymiä ja niihin vaikuttavia tekijöitä: Säätietojen teknisen tuotantoprosessin vaiheet ovat havainnointi sekä havaintodataan perustuvien ennustemallien ja varsinaisten ennusteiden tuottaminen. Teknologian kehitys laskee tuotantokustannuksia ja parantaa laatua (tarkemmat havainnot ja paremmat ennusteet). Lisäksi teknologian kehitys voi madaltaa uusien kilpailevien toimijoiden kynnystä tulla alalle. Sääsisällön kaupallinen arvo kasvaa. Kysyntä kasvaa, kun sääolojen vaihtelu lisääntyy ja ennusteiden laatu paranee. Sisältöjä pyritään segmentoimaan, koska samasta aineistosta voi jalostaa maksullista tietoa säätiedon ammattikäyttäjäryhmille sekä mainosrahoitteisia, kuluttajille ilmaisia palveluita. Säätietojen kaupallinen saatavuus laajenee perinteisten valtionrajojen yli. EU:n lainsäädännön kehittyminen murentaa monopoliasemia. Sääsisältö on kielistä riippumatonta, joten markkinat ovat aidosti kansainväliset. Tämä on sekä mahdollisuus että uhka alan toimijoille. Toimiala on monissa maissa kehittynyt valtiovetoisesti. Suuntaus on kuitenkin kohti 14

17 ta. Pohdittavaksi jää, pitääkö tämä paikkansa säätiedon osalta. Kansainvälisellä broker-mallilla voi olla keskeinen merkitys sääsisältöjen arvoverkolle. (Esim. mitä Google tekee?) Suomalaisilla sääpalvelutoimijoilla on laajat kansainväliset verkostot. Ilmatieteen laitos on osallistunut kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Foreca on saanut uusia ulkomaisia käyttäjiä muun muassa Foreca.mobi-palvelulleen. Kansainvälisestä toiminnasta haetaan kasvua liiketoiminnalle. Osaamisen kehittyminen ja tarvittavien resurssien saanti varmistetaan osallistumalla kansainvälisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Teknologian kehittyminen ja uusien digitaalisiin jakeluteihin liittyvien ansainta- ja toimintamallien kehittäminen tuovat mahdollisuuksia, joita hyödyntämällä suomalaiset sääpalvelutoimijat voivat menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Sääpäivystystä Ilmatieteen laitoksella. Meteorologit Jenni Rauhala, Juhana Hyrkkänen ja Sari Hartonen. yksityistä palvelutuotantoa. Valtionyhtiöiden toiminta ja mahdolliset yksityistämiset voivat vaikuttaa markkinaan. Yleisesti kiinnostavaa sääsisältöä käytetään globaalisti, mikä voi avata mahdollisuuksia viestintäteknologian tuotteiden kaupalliseen menestykseen. Myös sääsisällön ja paikkatiedon yhdistelmä on liiketoiminnallisesti kiinnostava. Lähitulevaisuudessa liiketoimintaa voidaan kasvattaa etsimällä uusia kohderyhmiä nykyisille palveluille, esimerkiksi täsmäsääpalvelut. Jo 2010-luvulla esimerkiksi sääsisällön yhdistäminen paikkatietoon ja muut teknologiaan pohjautuvat uudet sovellukset lisäävät mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaa. Säätiedon lisäksi ilman puhtauteen liittyvät tiedot kiinnostanevat käyttäjiä enenevässä määrin. Sosiaalisen median merkitystä voi pohtia myös sääpalveluiden markkinoilla. Ryhtyvätkö ihmiset jakamaan omakohtaista tarkkaa tietoa säästä sosiaalisen median avulla? Uusia suomalaisia toimijoita sääpalveluiden kentälle voi syntyä broker-toimintaan tai sovellusten kehittämiseen.. Uusia ansainta- ja toimintamalleja internetissä etsivän Web 2.0 -ajattelun mukaisesti raakadata on arvokasta pääomaa, joka kiinnostaa sisällön välittäjiä eli broker-toimijoi- 15

18 8 Tekes mukana sääpalveluiden kehittämisessä Tuomo Suortti Tekes on rahoittanut mittausteknologian, sääpalveluiden ja niiden ympärille kehittyvän palveluliiketoiminnan kehittämistä 1980-luvulta lähtien noin 20 miljoonalla eurolla. Viime vuosina rahoitus on painottunut havaintoverkoston ja täsmäsääpalveluiden kehittämiseen. Esimerkkejä tällaisista rahoituskohteista ovat suomalaisen säätutkaosaamisen kehittäminen sekä Helsinki Testbed, joka on Ilmatieteen laitoksen ja Vaisala Oyj:n pystyttämä tiheä säähavaintoverkko ja sen ympärille syntynyt tutkija-, yritys- ja loppukäyttäjäyhteisö. Sääpalveluiden kehittämiseksi ei ole ollut omaa erillistä ohjelmaa. Osaamista on kehitetty yksittäisinä yritysten ja tutkimuslaitosten hankkeina sekä seuraavissa ICT-teollisuudelle suunnatuissa teknologiaohjelmissa: AVALI Avaruusteknologiasta liiketoimintaa (säätutkaosaaminen, Helsinki Testbed ja kaukokartoituksen lisäarvopalvelut), Turvallisuus (ilmanlaatu), Ubicom Sulautettu tietotekniikka (täsmäsääpalvelut ja -teknologia) sekä Vesi (tulvien ennustaminen ja monitorointi). Lisäksi Tekes on rahoittanut sääpalveluihin liittyviä kaukokartoituksen lisärvopalveluita ja monitorointiteknologian kehitystä myös Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestö ESA:n yhteisessä GMES (Global Monitoring for Environment and Security) -ohjelmassa. Täsmäsääpalveluille luonteenomaista ovat tiheät, langattomat mittausverkot, mesoskaalan säämallit ja lähihetkiennusteet (Now Casting), sovellus- ja asikaskohtaisesti räätälöityjen palvelujen automaattinen tuotanto ja niiden jakelu monilla kanavilla (internet, mobiiliterminaalit, digi-tv, M2M-teknologia). Helsinki Testbed on esimerkki täsmäsääpalveluiden kehittämisestä. Yhä täsmällisempien ja paikallisempien ennustusten ja varoitusten kautta on mahdollista löytää uusia markkinoita sääpalvelutuotteille. Sääpalveluiden kehittämisessä on hyödynnetty myös uutta viestintäteknologiaa. Konsepti on osoittautunut toimivaksi. Muun muassa lisäarvopalveluissa liikenteelle on merkittäviä mahdollisuuksia. 15

19 Ilmatieteen laitoksen tuottamia lisäarvopalveluita ovat esimerkiksi jääpalvelu laivaliikenteelle, UV-säteilyennusteet kansalaisille ja ilmanlaatupalvelu kaupunkilaisille ja muille erityisryhmille. Myös ulkopuoliset voivat tuottaa lisäarvoa sisältävää tietoa. Paikkatiedon määrä ja laatu ovat kehittyneet nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kehitys jatkunee. Esimerkiksi EU:n ja ESA:n GMES-ohjelma tuottaa ympäristön tilaan liittyviä tietoja ja palveluita. Ohjelman tavoitteena yhdistää satelliittien ja maanpäällisten mittaus- ja seurantajärjestelmien tuottamaa tietoa ja tuottaa niihin perustuvia Euroopan kattavia palveluita. Tekes koordinoi Suomen osallistumista GMES-ohjelmaan. Suomessa Forecan näkyvimmät asiakkaat toimivat media-sektorilla. Tämän sektorin asiakkaita ovat muun muassa MTV3 sekä joukko yksityisiä radiokanavia, sanomalehtiä, Internet-asiakkaita ja kännykkäoperaattoreita. Tiehallinnolle Foreca tuottaa valtakunnallista tiesääpalvelua. Yhtiöllä on asiakkaita myös Ruotsissa, Baltian maissa ja Keski-Euroopassa. Maailmanlaajuisia vientisopimuksia Forecalla on muun muassa Googlen ja Microsoft/MSN:n kanssa. Lisäksi yhtiö on mukana ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöprojekteissa esimerkiksi Afrikassa. Foreca on osallistunut useisiin EU:n tutkimusprojekteihin joko koordinaattorina tai partnerina. Tekes on rahoittanut Suomessa myös kaukokartoitusteknologian kehittämistä metsien, vesistöjen sekä jää- ja lumipeitteen tarkkailuun ja valvontaan. Ilmatieteen laitoksen lisäksi tähän kehitystyöhön ovat osallistuneet VTT, Teknillinen korkeakoulu, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja metsäntutkimuslaitos (Metla). Muun muassa aikaisempaa tarkempien tulvariskiennusteiden laatimisessa ja hälytysjärjestelmien kehittämisessä yhdistetään paikka- ja säätietoa. Kehitystyötä tällä alueella on rahoitettu Tekesin Vesiohjelmassa. Ympäristötiedon ja sosioekonomisen tiedon yhdistäminen avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia sääpalveluiden kehittämiselle. Näkökulma on huomioitu sekä kansallisessa että Euroopan avaruusstrategiassa. Myös ilmastonmuutos kasvattaa ympäristötiedon merkitystä. Palveluiden monipuolistuessa vastuu liiketoiminnan kehittämisestä siirtyy velvoitetutkimuksen suorittajilta uusille kaupallisille toimijoille. Nyt kärkiosaaminen on valtaosin tutkimuslaitoksissa. Tässä tilanteessa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä on tuettava. Keskeistä palveluiden kehittymiselle lähitulevaisuudessa ovat strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK ohjelmat), erityisesti TIVIT ja Cleen Oy:n ICTja ympäristön mittaus- ja monitorointiteemoihin keskittyvät ohjelmat. Lisäksi tarvitaan tutkimusja tohtoriohjelmia alan osaamisen ja uusien osaajien kasvattamiseksi. On luotava mahdollisuudet synnyttää ympäristötiedon hyödyntämisen ympärille vapaita markkinoita ja siten mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan kehittymiselle. Tämä edellyttää vastuiden ja roolien määrittämistä julkisten palveluiden tuottajien ja lisäarvoa tavoittelevan palveluteollisuuden välille. Sääpalveluiden liiketoiminnan alueella Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista, jota on viisasta kehittää eteen päin. 17

20 Lähteet Damski, Juhani, ppt-esitys 1/2007, linkki alaviitteenä 6. Ecomet, www-sivut, linkki alaviitteenä 7. Foreca, www-sivut 8-9/2008, linkki alaviitteenä 5. Ilmatieteen laitos, vuosikertomukset Ilmatieteen laitos, www-sivut 8-9/2008, linkit alaviitteenä 3 ja 4. Inoa.fi 8-9/2008, linkki alaviitteenä 8. Kilpailuvirasto, Dnro 1230/61/2000, , linkit alaviitteenä 1 ja 8. Tekes, Klusterin evoluutio Prosessikuvaus, Teknologiakatsaus 174/2005, linkki alaviitteenä 2. Vaisala, www-sivut 8-9/2008, linkki alaviitteenä 9. Kuvat Antonin Halas: sivut 9, 15. Promedia Studio/ Matias Uusikylä: sivut 3, 4, 5, 12, 14, 16, 17 Tekes: etu- ja takakansi, sivut 1, 3, 6, 7, 10, 11, 12, 16, 17 18

21 Tekesin katsauksia 263/2009 Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. Markku Sotarauta (toim.). 139 s. 262/2009 Drive for Future Software Leverage. The Role, Importance, and Future Challenges of Software Competences in Finland. Mikael von Hertzen, Jyrki Laine, Sami Kangasharju, Juhani Timonen and Maarit Santala. 93 p 261/2009 REACH-palveluiden markkinaselvitys. Piia Pessala, Tiina Pursula, Ylva Gilbert, Xiaona Tang. 48 s. 260/2009 Yhteiseltä areenalta globaaleille markkinoille Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin innovaatioympäristön toimintamalli. Tommi Ranta ja Anssi Uitto. 42 s. 259/2009 Technology Transfer of Research Results Protected by Intellectual Property: Finland and China. Rainer Oesch. 28 p 258/2009 Ruoripotkurilaitteiden liiketoiminta Suomessa. 33 s. 257/2009 Globaalit arvoverkostot. HM&V Research Oy. 122 s. 256/2009 Palvelemisesta palveluliiketoimintaan Asiakasymmärrys palveluliiketoiminnan perustana. Heli Arantola ja Kimmo Simonen. 37 s. 255/2009 Megatrendit ja me. Eija Ahola ja Anne Palkamo (toim.). 56 s. 254/2009 Evaluation of Bioprocessing Expertise in Finland. Colja Laane. 22 s. 253/2009 Markkinamekanismit julkisissa palveluissa. Marja Häyrinen-Alestalo, Ville Mälkönen ja Pekka Valkama. 63 s 252/2009 Ohjelmistoalan liiketoiminta Oulun seudulla. 251/2009 Sääpalveluiden liiketoiminta Suomessa. 19 s. 250/2009 Kasvuparadigman muutos - Innovaatiotoiminnan uudet trendit. Jukka Hyvönen, Jani Saarinen, Petri Rouvinen, Raimo Lovio, Eija Ahola ja Anna- Maija Rautiainen. 112 s. 249/2009 Vallankumouksellinen RFID Etätunnistusteknologian kehitys meillä ja maailmalla. 40 s. 248/2009 T&k-hankkeen arvoon vaikuttavat tekijät. Petri Suomala. 96 s. 247/2009 Alueellinen kyvykkyys ja sitä muovaavat tekijät erityistarkastelussa korkea teknologia ja osaamisintensiiviset palvelut. Satu Nivalainen, Kirsi Mukkala ja Timo Tohmo. 144 s. 246/2009 Alueellisen tuottavuuden tekijät Suomessa. Janne Huovari ja Eero Lehto. 81 s. 245/2009 Yritysten kasvu alueellisesti Suomessa. Kirsti Sorama, Matleena Saarakkala, Marko Järvenpää, Marko Kohtamäki, Erkki K. Laitinen, Aapo Länsiluoto, Erkki Petäjä, Erno Tornikoski, Elina Varamäki, Tarja Heikkilä, Marja Lautamaja. 226 s. 244/2009 Yritysten tutkimustoiminta kansainvälistyy Mitä jää Suomeen? Jyrki Ali- Yrkkö (toim.), Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, ETLA. 118 s. Julkaisujen tilaukset Tekesistä: 19

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen

Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen Toimitusjohtaja Kjell Forsén Page 2 1 Johtava yritys ympäristönmittauksessa Perustettu 1936 Kaksi liiketoiminta-aluetta: Weather ja Controlled Environment

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI Alma Media -esittely osakesäästäjille 8.12.2016 Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen 1 Alma Media tänään: kestävää mediaa ja digitaalisia palveluita

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2015 JA NÄKYMÄT

TILINPÄÄTÖS 2015 JA NÄKYMÄT TILINPÄÄTÖS 2015 JA NÄKYMÄT Petri Kairinen, CEO 17.2.2016 17.2.16 Nixu 2016 1 KASVUSTRATEGIA ETENI. NIXU LAAJENTUI KANSAINVÄLISESTI JA KÄYNNISTI UUSIA SKAALAUTUVIA PALVELUITA 17.2.16 Nixu 2016 2 Hyvä kasvu

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen esittely

E-verkostomallialoitteen esittely E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere Digitaalisuus teollisuuden uudistajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Systeemiset muutokset ja liiketoimintaekosysteemit

Lisätiedot

Comptel Corporation

Comptel Corporation Tähän esitykseen sisältyy nykytilanteeseen perustuvia, tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja, jotka sisältävät erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tässä esityksessä annetaan ainoastaan tiivistelmä

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä Petri Kinnunen, Ylivieska 14.3.2016 PVP lyhyesti 12 vuoden historia Omistajina 17 kuntaa Oulun eteläiseltä alueelta Toiminnan painopiste julkishallinnon sähköisissä

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Marja Nykänen Suomen EU-T&K-sihteeristö 23.8.2010 Perustietoa 7PO:sta: Suomen EU-T&K- sihteeristö ELY-keskusten Eurooppa- yhteyshenkilöt + EEN-verkosto

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola

Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto 27.3.2105 Maija-Liisa Honkola Sisällys Mitä on avoin data Ilmatieteen laitoksen avoin data Avoin data aineistoja Verkkopalveluun rekisteröityminen HelpDesk

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot