Sääpalveluiden liiketoiminta Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sääpalveluiden liiketoiminta Suomessa"

Transkriptio

1 Sääpalveluiden liiketoiminta Suomessa Virpi Martikainen Marjo Uusikylä (toim.) Tekesin katsaus 251/2009

2 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISBN ISSN Tekesin katsaus 251/2009 Kannen kuva: Tekes Toimitus: Info Plus Taitto: Promedia Studio

3 Esipuhe Tekes on käynnistänyt joukon selvityksiä, joissa kuvataan jonkin tietyn avainteknologian tai tieteellisen perushavainnon kehityspolku liiketoimintaosaamiseksi. Tarkasteltaviksi on valittu jo liiketoiminnan käynnistymiseen johtaneita kohteita, joilla on kansainvälisillä markkinoilla merkittävää liiketoimintapotentiaalia. Useita yrityksiä koskettavana tämä tarkastelu poikkeaa olennaisesti yksittäisten yritysten historiikeista. Tekes on ollut vahvasti mukana kohteeksi valittujen alojen kehityksessä. Kansainväliseen menestykseen johtaneet kilpailukykytekijät ovat muodostuneet pitkän innovaatioprosessin aikana. Vankan kilpailuaseman saavuttaminen on vienyt aikaa muutamasta vuodesta kymmeniin vuosiin. Edellytyksenä on ollut pitkäjänteinen uurastus ja selkeät strategiset visiot. Verkostoilla on ollut keskeinen vaikutus kansainvälisen läpimurron toteutumiseen. Tekes on valinnut kunkin kuvauksen kirjoittajaksi kyseisen kehityspolun tuntijan, joka on saattanut itsekin osallistua kehitystyöhön sen eri vaiheissa. Kehityspolku pyritään kertomaan sellaisena, kuin osallistuneet ovat itse sen alan sisältä nähneet. Kuvaukseen on valikoitu olennaisimmat havainnot kehityspolun varrelta. Kevään ja kesän 2009 aikana julkaistiin ensimmäiset kehityspolkujen kuvaukset. Tämä selvitys jatkaa sarjaa. Jatkossa vastaavia kuvauksia on tarkoitus tehdä lisää. Tässä raportissa sääpalveluiden liiketoiminta-aluetta tarkastellaan suomalaisten sääpalveluyritysten näkökulmasta. Raportti perustuu pääosin konsultti Virpi Martikaisen, Digital Media Finland Oy, case-selvitykseen, jossa hän tarkastelee sääpalvelujen liiketoiminta-alueella palveluja tarjoavia yrityksiä ja niiden toimintaympäristöä klusterianalyysin, arvoverkkotarkastelun ja liiketoiminnan ekosysteemi -ajattelun kautta. Liiketoiminta-alueen avaintuotteista kuvataan laajimmin sääennusteita. Tekes on rahoittanut mittausteknologian, sääpalveluiden ja niiden ympärille kehittyvän palveluliiketoiminnan kehittämistä 1980-luvulta lähtien. Tekesin rahoitusosuus on ollut noin 20 miljoonaa euroa yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Lokakuussa 2009 Tekes 1

4 Sisällys Esipuhe 1 Tiivistelmä 3 1 Suomen sääpalvelut 4 2 Sääpalveluiden tuottajat, tarjoajat ja asiakkaat 6 3 Toimijat sääpalveluiden kentällä 8 4 Sääpalveluiden tuotantoedellytykset ja kysyntä 10 5 Kehityspolut sääpalveluiden liiketoiminnassa 12 6 Liiketoiminnan kasvu 2000-luvulla 13 7 Markkinoiden kehitysnäkymät 14 8 Tekes sääpalveluiden kehittämisessä 16 Lähteet 18 Tekesin katsauksia 19 2

5 Tiivistelmä Ensimmäinen Suomeen perustettu yksityinen sääpalveluyritys on tarjonnut palveluja vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 1997 maamme sääpalvelumarkkinoille tuli myös ruotsalainen kilpailija ja Ilmatieteen laitos menetti monopoliasemansa. Kehitykseen vaikuttivat yksityistämistrendi Euroopassa ja säätietojen jakelukanavien muuttuminen digitaalisiksi. Vuonna 2000 Ilmatieteen laitos aloitti kaupallisten sääpalveluiden tarjonnan muusta toiminnastaan eriytettynä tulosalueena luvulla sääpalvelujen liiketoiminnassa on kehitetty erityisesti langattomia ja tietoverkkopohjaisia sovelluksia, sääpalveluiden vientikauppa on aloitettu, kansainvälinen yhteistyö lisääntynyt, samoin kotimaisten toimijoiden verkottuminen. Nykytilanne tarjoaa hyvän lähtökohdan kasvattaa sääpalvelujen liiketoimintaa sekä koti- että ulkomaiden markkinoilla lähivuosina. 3

6 1 Suomen sääpalvelut Ilmatieteen laitoksella oli monopoliasema sääpalveluiden tarjoajana Suomen sääpalvelumarkkinoilla aina vuoteen 1997 asti. Tuolloin yksityinen sääpalveluyritys, Foreca Oy (aiemmin Oy Weather Service Finland Ab) aloitti sääpalvelujen tarjonnan suomalaisille asiakkaille. Sääpalveluiden liiketoiminnassa tuotetaan säätietoja ja -ennusteita sekä jaetaan niitä ammattikäyttöön ja kuluttajille. Sääpalvelut voidaan luokitella: sääennusteisiin ilmastopalveluihin ilmanlaatupalveluihin havaintopalveluihin ja geofysikaalisiin palveluihin. hostamista ja toiminnan suunnittelua varten, media informaation välittämisttä varten ja kuluttajat erilaisiin tarpeisiinsa 1. Kaaviossa 1 on jäsenneltynä sääpalveluiden liiketoiminta-alueen palvelut ja toimintaympäristö vuonna Jäsentelyssä on sovellettu Klusterin evoluutio -raportissa (Tekes, 2005) esitettyä mallia Sääpalveluasiakkaista esimerkiksi energialaitokset, maatalous sekä kauppa- ja palveluyritykset tarvitsevat sääpalveluita tuotantoprosessiensa te-

7 TUTKIMUS Tutkimushankkeet Ympäristötutkimus TEKNOLOGIA IT-osaaminen Mobiiliosaaminen Mittaus- ja havaintoosaaminen Mallinnusosaaminen Suurteholaskenta LIITÄNNÄISPALVELUT Tutkimus Markkinointi Mainonta TUKIALAT Mittaus-, tarkkailu- ja navigointilaitteiden valmistus Paikkatietopalvelut AVAINTUOTTEET ja niiden tuottajat Sääennusteet (Foreca, IL) Sääpalvelut internetsivustoille Sääpalvelut kuluttajille Räätälöidyt sääpalvelut ammattikäyttöön Mobiilipalvelut Konsultointipalvelut Sääpalvelut medialle Mainonta-, mobiilimainonta- ja navigointiratkaisut Ilmastopalvelut (IL) Ilmanlaatupalvelut (IL) Havaintopalvelut (IL) LÄHIALAT Liikenne ICT Kokonaismaanpuolustus ASIAKKAAT Kuluttajat Tie-, lento-, raide- ja vesiliikenne Media, mm. radio, TV ja lehdistö Teollisuus (energia) Mobiili- ja internetpalvelut Maatalous Kunnat Kustantajat Mainostoimistot Kauppa ja palvelut (matkailu) KIPAILIJAT Kansainväliset sääpalveluiden tarjoajat Yksityiset sääasemat Kaavio 1. Sääpalveluiden liiketoiminta-alueen jäsentely IL = Ilmatieteen laitos. 5

8 2 Sääpalvelujen tuottajat, tarjoajat ja asiakkaat Sääpalveluiden tuottamiseen tarvitaan säädataa ja säätuotteita. Monilla markkinoilla sääpalveluiden tuottaja hankkii ne pääasiallisesti infrastruktuuria hallinnoivalta toimijalta, esimerkiksi kansalliselta ilmatieteen laitokselta. Sääpalveluiden tuottajan menestymisen kannalta on keskeistä kyky jalostaa säädatasta ja -tuotteista monipuolisia palveluita useille eri segmenteille hyödyntäen myös uusien jakelukanavien mahdollisuuksia 3. Suomessa on kaksi keskeistä sääpalveluita tuottavaa ja tarjoavaa toimijaa. Nämä ovat liikenneja viestinäministeriön hallinnon alaan kuuluva Ilmatieteen laitos ja yksityinen Foreca. Ilmatieteen laitoksen Asiakaspalvelu-tulosalue ja Asiantuntijapalvelut-yksikkö hoitavat kaupallista toimintaa. Ulkomaisista toimijoista ainakin Ruotsin ilmatieteen laitos (Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut, SMHI) ja ruotsalainen lehdistön palveluyritys Bulls Presstjänst Ab sekä sen suomalainen tytäryhtiö Fennopress Oy ovat myyneet sääpalveluita Suomen sääpalvelumarkkinoilla. Ilmanlaatutiedon tuottajia Suomessa ovat kunnat, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, teollisuus ja Ilmatieteen laitos. Suomalaisella infra- ja rakennusalan palveluyrityksellä, Destia Oy:llä, ja Ilmatieteen laitoksella on yhteinen Kelikeskus, joka tuottaa tieliikenteelle tärkeitä palveluita. Sääpalveluiden tarjoajat kilpailevat erityisesti kotimarkkinoilla samoista asiakassegmenteistä. Kilpailu kansainvälisillä sääpalvelumarkkinoilla on vasta muotoutumassa. Ilmatieteen laitoksen tehtävät, palvelut ja asiakkaat 4 Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on hankkia luotettavaa tietoa Suomen ilmastosta sekä hoitaa sääpalvelu erityisesti elinkeinoelämän ja yleisen turvallisuuden vaatimukset huomioiden. Lisäksi laitos tekee ilmatieteellisiä tuktimuksia. Ilmatieteen laitos muun muassa: havainnoi ilmakehän fysikaalista tilaa, kemiallista koostumusta ja sähkömagneettisia ilmiöitä tuottaa tietoa ilmakehän tilasta tiedottaa ilmakehään liittyvistä asioista ennakoi muutoksia ja reagoi nopeasti ympäristön muutoksiin ja muuttuviin odotuksiin harjoittaa asiantuntijapalveluihin erikoistunutta liiketoimintaa Suomessa ja ulkomailla. Ilmatieteen laitoksen palvelut: kaupalliset sääpalvelut (mm. kaupan sääpalvelut, energiasää, salamapalvelut, kiinteistösää, rakennussää, matkailu ja tapahtumat, Ilmanet yritysasikkaille räätälöity extranetpalvelu, ammattimerenkulku, lentosää, teiden kunnossapito, maatalouden sääpalvelut, veneilijän sääpalvelut, mobiilisääpalvelut, verkkosääpalvelut) 3 4

9 perussääpalvelut yleiseen turvallisuuteen liittyvät (sää ja ilmasto, ilmastonmuutos, tutkimus, ilmanlaatu) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin liittyvät (sää ja ilmasto, Suomen sää, merisää, paikallissää, varoitukset ja turvallisuus, sade- ja pilvialueet, sää ulkomailla, havaintoasemat, ilmastotilastot) Ilmatieteen laitoksen asiakkaita ovat viranomaiset ja liike-elämän toimijat. Forecan palvelut ja asiakkaat5 Yksityinen sääpalveluyritys Foreca Oy tuottaa innovatiivisia ja pitkälle automatisoituja sääpalveluita sekä median että liikenne- ja muiden erityisalueiden asiakkaiden tarpeisiin. Foreca Oy:n palvelut: sääpalveluita medialle sääpalveluita internet-sivustoille sääpalveluita kuluttajille (radio, tv, internet, mobiili) räätälöityjä sääpalveluita ammattikäyttöön (mm. energialaitoksille, kunnille, lentoliikenteelle, tie- ja kunnossapitolaitoksille, huoltoyhtiöille, maataloudelle, kuljetusalalle, merenkulkuun ja rakennusalalle) mobiilipalveluita mm. teleoperaattoreille, sisällönjakelijoille ja portaaleille konsultointipalveluita mm. tutkimushankkeille, kehitysyhteistyöhankkeille ja muille säähän liittyville projekteille mainonta-, mobiilimainonta- ja navigointiratkaisuja. 5 7

10 h 3 Toimijat sääpalveluiden kentällä Kaaviossa 3 sääpalveluiden liiketoiminta-aluetta on tarkasteltu arvoverkkona, jossa toimijat Suomen markkinoilla on ryhmitelty roolien mukaan. Joillakin toimijoilla on useita rooleja arvoverkossa. Säähavaintojen tekijä tuottaa raakadataa reaaliaikaisiin tietokantoihin. Säähavaintojen automaatioaste on yli 90 prosenttia. (Ilmatieteen laitos, operatiivisia havaintoasemia n. 550, Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF) Havaintojen editoija muokkaa säähavaintojen raakadatasta aineistoja tuottajan käyttöön. (Ilmatieteen laitos, ennustekeskus) Sääpalveluiden tuottaja tekee editoiduista säähavainnoista ennusteita ja palveluita loppukäyttäjille eli kuluttajille tai yrityksille. Palvelut jaetaan median kautta tai tuottaja myy ne suoraan loppukäyttäjälle. (Foreca, Ilmatieteen laitos) Media/jakelukanava jakaa tuotannon. Kanavia esim.: erilaiset internet-palvelut (esim. YLE, MSN, AOL, tuottajien omat ilmaispalvelut, intranetit, extranetit ) tv-kanavat (esim. Yle, MTV3, Nelonen) lehdistö (esim. SanomaWSOY, Kauppalehti) mobiilipalvelut (esim. Foreca.mobi) Broker toimii sääaineiston välittäjänä ja tekee sopimuksia sääpalveluiden tuottajien puolesta median/jakelukanavien kanssa. (esim. Bulls Press, Fennopress) Teknologiatoimittaja kehittää ja toimittaa sääpalveluhavaintoihin ja -tuotantoihin tarvittavia teknisiä työkaluja ja tarjoaa niitä arvoketjun eri toimijoille. (esim. HP, Vaisala) Päätelaitetoimittaja toimittaa loppukäyttäjille tietokoneita, puhelimia, televisioita tai muita laitteita, joilla voi hyödyntää digitaalisia palveluja. (esim. Nokia) Kuluttaja/loppukäyttäjä käyttää sääpalvelutuotteita tarpeisiinsa. (esim. ammattikäyttö: maatalous, matkailu; yksityiskäyttö: hiihtosää, veneilysää) Säähavaintojen tekijä h Havaintojen editoija h h h h Sääpalveluiden tuottaja h h h Broker h Media/ jakelukanava h Kuluttaja/ loppukäyttäjä Teknologiatoimittaja h Päätelaitetoimittaja Kaavio 3. Sääpalveluiden liiketoiminta-alueen arvoverkko 8

11 Meteorologi Ari-Juhani Punkka Ilmatieteen laitokselta tarkastelee sadealueen reittiä.

12 4 Sääpalveluiden tuotantoedellytykset ja kysyntä Sääpalveluiden liiketoiminta-alueen tuotannontekijäolot perustuvat säädatan saatavuuteen ja hintaan sekä uuteen teknologiaan. Teknologian kehittyminen luo mahdollisuuksia kehittää tehokkaampia tuotantomenetelmiä sekä laadukkaita palveluita. Kehitystyötä alueella edistävät muun muassa digitaalisuus, suurteholaskenta tietokoneilla, mobiilisuus/langattomuus, tuotantoautomaatio, nopeat datayhteydet ja tallennuskapasiteetti, standardit, sääennustetarkkuus, luotettavat tietojärjestelmät, animaatiot ja käyttöliittymät. Sääpalveluiden liiketoimintaalueen tärkeimmät lähi- ja tukialat ovat ict-, liikenne- ja mittausalat, tarkkailu- ja navigointilaitteiden valmistus sekä paikkatietopalvelut. Kilpailuedun muodostumiseen sääpalveluiden tuottamiseksi kansainvälisille markkinoille vaikuttavat keskeisesti tuotannontekijäolosuhteet sekä yhteistyön laajuus ja sujuvuus lähi- ja tukialojen kanssa. Useiden tutkimusten mukaan sääennusteet ovat yleisimmin käytettyjä internetin hyötypalveluja. Sääpalvelut on keskeinen osa yleistä turvallisuutta ja yhteiskunnan sääherkkyys on lisääntynyt. Suunnitelmallinen sääriskin hallinta on tullut entistä tärkeämmäksi elinkeinoelämälle. Kaikesta taloudellisesta toiminnasta maailmassa 80 prosenttia on suoraan tai epäsuorasti sään armoilla. 6 Euroopassa sääpalveluiden liiketoiminta-alueella on suuntaus kohti palvelujen yksityistämistä. Ilmatieteen laitosten kaltaisten valtiollisten instituutioiden kaupallisen toiminnan yhtiöittämisen vauhti kuitenkin vaihtelee maittain. Suomen laissa on määritelty ilmanlaadun tarkkailuvelvoite. Sääpalveluita käytetään monenlaisiin ammatillisiin ja yksityisiin tarpeisiin

13 2000-luvulla on kehitetty aktiivisesti tietoverkkopohjaisia sääpalvelusovelluksia.

14 5 Kehityspolut sääpalveluiden liiketoiminnassa Valtiollisten monopolien murtuminen luvun loppupuolella mahdollisti yksityisten sääpalveluja tuottavien yritysten syntymisen. Yksityistämistrendi Euroopassa ja säätietojen jakelukanavien muuttuminen digitaalisiksi toi yksityiset sääpalveluyritykset myös Suomeen. Suomen ensimmäinen yksityinen sääpalveluyritys Oy Weather Service Finland Ltd. (vuodesta 2000 Foreca Oy) perustettiin vuonna Sääpalveluja yritys alkoi tarjota vuonna Samana vuonna myös Ruotsin ilmatieteen laitos aloitti sääpalveluiden myynnin Suomen lehdistölle Fennopress Oy:n välityksellä. Ilmatieteen laitos puolestaan menetti monopoliasemansa. Länsi-Euroopan ilmatieteenlaitosten yhteenliittymän 1995 solmiman ECOMET-sopimuksen 7 tavoitteena oli avata mahdollisuus hankkia säädataa Euroopasta suhteellisen helposti ja nopeasti. Yksityiset sääpalvelujen tuottajat Euroopassa ovat kuitenkin kokeneet datan saannin epävarmaksi ja myös palvelun hintatasoon on suhtauduttu epäilevästi. Vuonna 2000 Ilmatieteen laitoksen liiketoiminta eriytettiin omaksi tulosalueekseen. Uusien toimijoiden markkinoille tulo kiristi tuolloin markkinatilannetta Suomessa ja johti hintatason alenemiseen. Tästä huolimatta kokonaismarkkina kasvoi, eikä esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen liiketoiminnan tuotto laskenut merkittävästi luvulla sääpalveluiden liiketoiminnassa on panostettu voimakkaasti langattomien ja tietoverkkopohjaisten sovellusten tuotekehitykseen (esim. uudet mobiilisääpalvelut). Uusia markkina-alueita on avautunut sääpalveluille siellä, missä myös matkapuhelinten ja kannettavien päätelaitteiden myynti on kehittynyt. Tämä on johtanut sääpalveluiden vientikaupan aloittamiseen, kansainvälisen yhteistyön lisääntymiseen ja toimijoiden verkottuminen. Vaisala edustaa sääpalveluiden liiketoiminnassa keskeistä tukialaa. Yritys on markkinajohtaja maailmalla monessa sään mittaukseen liittyvässä sovelluksessa (mm. radioluotaimet ja säätutkat). Näin Vaisala on osaltaan viitoittanut suomalaisten sääpalveluiden liiketoiminnan ekosysteemiin kuuluvien yritysten tietä kohti kansainvälistymistä

15 6 Liiketoiminnan kasvu 2000-luvulla Forecan ja Ilmatieteen laitoksen liikevaihdon kehitys vuosina Me ,5 7,7 7,7 7,9 8,4 9,1 11,1 11,2 IL 4 Foreca 2 0 1,7 1,6 1,5 1,5 1,7 1,9 2,4 2, Vuosi Kaavio 4. Forecan ja Ilmatieteen laitoksen liikevaihdon kehitys vuosina (IL = Ilmatieteen laitoksen kaupallinen toiminta) 8 Vuonna 2007 sääpalveluita tarjoavien suomalaistoimijoiden liikevaihto oli yhteensä 13,9 miljoonaa euroa. Tästä Ilmatieteen laitoksen osuus oli 11,2 miljoonaa euroa ja Forecan 2,7 miljoonaa euroa. Kaaviossa 4 on esitetty Forecan ja Ilmatieteen laitoksen liikevaihdon kehitys vuosina Forecan henkilöstömäärä oli vuonna 2007 noin 20. Puolet henkilökunnasta on meteorologeja ja puolet ohjelmoinnin, myynnin ja hallinnon asiantuntijoita. Ilmatieteen laitoksen kaupalliseen toimintaan kohdistuvat henkilötyövuodet ovat vuosikertomusten mukaan vuosina olleet hieman yli 30. Vuonna 2006 Euroopassa oli noin 50 yksityistä sääpalveluyritystä ja Amerikassa noin 500. Vaisala-konsernin Vaisala Measurement Systems -liiketoiminta-alue kehittää, valmistaa ja markkinoi yläilmakehän säähavainnointiin tarvittavia järjestelmiä ja laitteita. Sen tuotteita ja palveluita käytetään lukuisissa meteorologisissa mittaussovelluksissa liiketoiminta-alueen ulkoinen liikevaihto oli 82,5 miljoonaa euroa ja henkilöstön lukumäärä 276. Konsernin liikevaihdosta 96 prosenttia tuli ulkomaan toiminnoista. 9 8 Foreca cgi?sivu=ratk/r Oy/HELSINKI/taloustiedot/165206/ IL; vuosikertomukset

16 7 Markkinoiden kehitysnäkymät Sääpalveluja tarjoavien yritysten liikevaihdosta suurin osa tulee edelleen perinteisiltä kotimaisilta asiakkailta, kuten medialta, liikennesektorilta, energiayhtiöilta ja teiden kunnossapidon yrityksiltä. Kasvavia uusia aloja on etenkin kaupan sektorilla, jossa sää vaikuttaa kysyntään merkittävästi. Tulevaisuudessa sääyritykset hakevat kasvua ulkomailta. Ilmatieteen laitos on toiminut 2000-luvun alkuvuosista saakka mobiilisääpalveluilla Suomen lisäksi Pohjoismaiden ja Baltian markkinoilla. Foreca on ilmoittanut kännykkäkäyttöön suunnitelluilla internetsivuillaaan olleen vuonna 2008 reilut miljoona käyttäjää. Valtaosa asiakkaista on ulkomaisia. Käyttäjiä on paljon etenkin Venäjällä, Etelä-Afrikassa, Puolassa ja Australiassa. Yrityksellä on muun muassa Microsoftin MSN-portaalin kanssa tehty maailmanlaajuinen palvelusopimus. Forecalla on myyntitoimisto myös Tukholmassa. Liiketoiminta kasvaa myös kotimaassa. Esimerkiksi mediatalot laajentavat tarjontaansa lehtien lisäksi www-sivuille ja mobiilipalveluihin. Suomalaisen sääpalveluiden liiketoiminnan tulevaisuuden näkymiä ja niihin vaikuttavia tekijöitä: Säätietojen teknisen tuotantoprosessin vaiheet ovat havainnointi sekä havaintodataan perustuvien ennustemallien ja varsinaisten ennusteiden tuottaminen. Teknologian kehitys laskee tuotantokustannuksia ja parantaa laatua (tarkemmat havainnot ja paremmat ennusteet). Lisäksi teknologian kehitys voi madaltaa uusien kilpailevien toimijoiden kynnystä tulla alalle. Sääsisällön kaupallinen arvo kasvaa. Kysyntä kasvaa, kun sääolojen vaihtelu lisääntyy ja ennusteiden laatu paranee. Sisältöjä pyritään segmentoimaan, koska samasta aineistosta voi jalostaa maksullista tietoa säätiedon ammattikäyttäjäryhmille sekä mainosrahoitteisia, kuluttajille ilmaisia palveluita. Säätietojen kaupallinen saatavuus laajenee perinteisten valtionrajojen yli. EU:n lainsäädännön kehittyminen murentaa monopoliasemia. Sääsisältö on kielistä riippumatonta, joten markkinat ovat aidosti kansainväliset. Tämä on sekä mahdollisuus että uhka alan toimijoille. Toimiala on monissa maissa kehittynyt valtiovetoisesti. Suuntaus on kuitenkin kohti 14

17 ta. Pohdittavaksi jää, pitääkö tämä paikkansa säätiedon osalta. Kansainvälisellä broker-mallilla voi olla keskeinen merkitys sääsisältöjen arvoverkolle. (Esim. mitä Google tekee?) Suomalaisilla sääpalvelutoimijoilla on laajat kansainväliset verkostot. Ilmatieteen laitos on osallistunut kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Foreca on saanut uusia ulkomaisia käyttäjiä muun muassa Foreca.mobi-palvelulleen. Kansainvälisestä toiminnasta haetaan kasvua liiketoiminnalle. Osaamisen kehittyminen ja tarvittavien resurssien saanti varmistetaan osallistumalla kansainvälisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Teknologian kehittyminen ja uusien digitaalisiin jakeluteihin liittyvien ansainta- ja toimintamallien kehittäminen tuovat mahdollisuuksia, joita hyödyntämällä suomalaiset sääpalvelutoimijat voivat menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Sääpäivystystä Ilmatieteen laitoksella. Meteorologit Jenni Rauhala, Juhana Hyrkkänen ja Sari Hartonen. yksityistä palvelutuotantoa. Valtionyhtiöiden toiminta ja mahdolliset yksityistämiset voivat vaikuttaa markkinaan. Yleisesti kiinnostavaa sääsisältöä käytetään globaalisti, mikä voi avata mahdollisuuksia viestintäteknologian tuotteiden kaupalliseen menestykseen. Myös sääsisällön ja paikkatiedon yhdistelmä on liiketoiminnallisesti kiinnostava. Lähitulevaisuudessa liiketoimintaa voidaan kasvattaa etsimällä uusia kohderyhmiä nykyisille palveluille, esimerkiksi täsmäsääpalvelut. Jo 2010-luvulla esimerkiksi sääsisällön yhdistäminen paikkatietoon ja muut teknologiaan pohjautuvat uudet sovellukset lisäävät mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaa. Säätiedon lisäksi ilman puhtauteen liittyvät tiedot kiinnostanevat käyttäjiä enenevässä määrin. Sosiaalisen median merkitystä voi pohtia myös sääpalveluiden markkinoilla. Ryhtyvätkö ihmiset jakamaan omakohtaista tarkkaa tietoa säästä sosiaalisen median avulla? Uusia suomalaisia toimijoita sääpalveluiden kentälle voi syntyä broker-toimintaan tai sovellusten kehittämiseen.. Uusia ansainta- ja toimintamalleja internetissä etsivän Web 2.0 -ajattelun mukaisesti raakadata on arvokasta pääomaa, joka kiinnostaa sisällön välittäjiä eli broker-toimijoi- 15

18 8 Tekes mukana sääpalveluiden kehittämisessä Tuomo Suortti Tekes on rahoittanut mittausteknologian, sääpalveluiden ja niiden ympärille kehittyvän palveluliiketoiminnan kehittämistä 1980-luvulta lähtien noin 20 miljoonalla eurolla. Viime vuosina rahoitus on painottunut havaintoverkoston ja täsmäsääpalveluiden kehittämiseen. Esimerkkejä tällaisista rahoituskohteista ovat suomalaisen säätutkaosaamisen kehittäminen sekä Helsinki Testbed, joka on Ilmatieteen laitoksen ja Vaisala Oyj:n pystyttämä tiheä säähavaintoverkko ja sen ympärille syntynyt tutkija-, yritys- ja loppukäyttäjäyhteisö. Sääpalveluiden kehittämiseksi ei ole ollut omaa erillistä ohjelmaa. Osaamista on kehitetty yksittäisinä yritysten ja tutkimuslaitosten hankkeina sekä seuraavissa ICT-teollisuudelle suunnatuissa teknologiaohjelmissa: AVALI Avaruusteknologiasta liiketoimintaa (säätutkaosaaminen, Helsinki Testbed ja kaukokartoituksen lisäarvopalvelut), Turvallisuus (ilmanlaatu), Ubicom Sulautettu tietotekniikka (täsmäsääpalvelut ja -teknologia) sekä Vesi (tulvien ennustaminen ja monitorointi). Lisäksi Tekes on rahoittanut sääpalveluihin liittyviä kaukokartoituksen lisärvopalveluita ja monitorointiteknologian kehitystä myös Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestö ESA:n yhteisessä GMES (Global Monitoring for Environment and Security) -ohjelmassa. Täsmäsääpalveluille luonteenomaista ovat tiheät, langattomat mittausverkot, mesoskaalan säämallit ja lähihetkiennusteet (Now Casting), sovellus- ja asikaskohtaisesti räätälöityjen palvelujen automaattinen tuotanto ja niiden jakelu monilla kanavilla (internet, mobiiliterminaalit, digi-tv, M2M-teknologia). Helsinki Testbed on esimerkki täsmäsääpalveluiden kehittämisestä. Yhä täsmällisempien ja paikallisempien ennustusten ja varoitusten kautta on mahdollista löytää uusia markkinoita sääpalvelutuotteille. Sääpalveluiden kehittämisessä on hyödynnetty myös uutta viestintäteknologiaa. Konsepti on osoittautunut toimivaksi. Muun muassa lisäarvopalveluissa liikenteelle on merkittäviä mahdollisuuksia. 15

19 Ilmatieteen laitoksen tuottamia lisäarvopalveluita ovat esimerkiksi jääpalvelu laivaliikenteelle, UV-säteilyennusteet kansalaisille ja ilmanlaatupalvelu kaupunkilaisille ja muille erityisryhmille. Myös ulkopuoliset voivat tuottaa lisäarvoa sisältävää tietoa. Paikkatiedon määrä ja laatu ovat kehittyneet nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kehitys jatkunee. Esimerkiksi EU:n ja ESA:n GMES-ohjelma tuottaa ympäristön tilaan liittyviä tietoja ja palveluita. Ohjelman tavoitteena yhdistää satelliittien ja maanpäällisten mittaus- ja seurantajärjestelmien tuottamaa tietoa ja tuottaa niihin perustuvia Euroopan kattavia palveluita. Tekes koordinoi Suomen osallistumista GMES-ohjelmaan. Suomessa Forecan näkyvimmät asiakkaat toimivat media-sektorilla. Tämän sektorin asiakkaita ovat muun muassa MTV3 sekä joukko yksityisiä radiokanavia, sanomalehtiä, Internet-asiakkaita ja kännykkäoperaattoreita. Tiehallinnolle Foreca tuottaa valtakunnallista tiesääpalvelua. Yhtiöllä on asiakkaita myös Ruotsissa, Baltian maissa ja Keski-Euroopassa. Maailmanlaajuisia vientisopimuksia Forecalla on muun muassa Googlen ja Microsoft/MSN:n kanssa. Lisäksi yhtiö on mukana ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöprojekteissa esimerkiksi Afrikassa. Foreca on osallistunut useisiin EU:n tutkimusprojekteihin joko koordinaattorina tai partnerina. Tekes on rahoittanut Suomessa myös kaukokartoitusteknologian kehittämistä metsien, vesistöjen sekä jää- ja lumipeitteen tarkkailuun ja valvontaan. Ilmatieteen laitoksen lisäksi tähän kehitystyöhön ovat osallistuneet VTT, Teknillinen korkeakoulu, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja metsäntutkimuslaitos (Metla). Muun muassa aikaisempaa tarkempien tulvariskiennusteiden laatimisessa ja hälytysjärjestelmien kehittämisessä yhdistetään paikka- ja säätietoa. Kehitystyötä tällä alueella on rahoitettu Tekesin Vesiohjelmassa. Ympäristötiedon ja sosioekonomisen tiedon yhdistäminen avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia sääpalveluiden kehittämiselle. Näkökulma on huomioitu sekä kansallisessa että Euroopan avaruusstrategiassa. Myös ilmastonmuutos kasvattaa ympäristötiedon merkitystä. Palveluiden monipuolistuessa vastuu liiketoiminnan kehittämisestä siirtyy velvoitetutkimuksen suorittajilta uusille kaupallisille toimijoille. Nyt kärkiosaaminen on valtaosin tutkimuslaitoksissa. Tässä tilanteessa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä on tuettava. Keskeistä palveluiden kehittymiselle lähitulevaisuudessa ovat strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK ohjelmat), erityisesti TIVIT ja Cleen Oy:n ICTja ympäristön mittaus- ja monitorointiteemoihin keskittyvät ohjelmat. Lisäksi tarvitaan tutkimusja tohtoriohjelmia alan osaamisen ja uusien osaajien kasvattamiseksi. On luotava mahdollisuudet synnyttää ympäristötiedon hyödyntämisen ympärille vapaita markkinoita ja siten mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan kehittymiselle. Tämä edellyttää vastuiden ja roolien määrittämistä julkisten palveluiden tuottajien ja lisäarvoa tavoittelevan palveluteollisuuden välille. Sääpalveluiden liiketoiminnan alueella Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista, jota on viisasta kehittää eteen päin. 17

20 Lähteet Damski, Juhani, ppt-esitys 1/2007, linkki alaviitteenä 6. Ecomet, www-sivut, linkki alaviitteenä 7. Foreca, www-sivut 8-9/2008, linkki alaviitteenä 5. Ilmatieteen laitos, vuosikertomukset Ilmatieteen laitos, www-sivut 8-9/2008, linkit alaviitteenä 3 ja 4. Inoa.fi 8-9/2008, linkki alaviitteenä 8. Kilpailuvirasto, Dnro 1230/61/2000, , linkit alaviitteenä 1 ja 8. Tekes, Klusterin evoluutio Prosessikuvaus, Teknologiakatsaus 174/2005, linkki alaviitteenä 2. Vaisala, www-sivut 8-9/2008, linkki alaviitteenä 9. Kuvat Antonin Halas: sivut 9, 15. Promedia Studio/ Matias Uusikylä: sivut 3, 4, 5, 12, 14, 16, 17 Tekes: etu- ja takakansi, sivut 1, 3, 6, 7, 10, 11, 12, 16, 17 18

21 Tekesin katsauksia 263/2009 Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. Markku Sotarauta (toim.). 139 s. 262/2009 Drive for Future Software Leverage. The Role, Importance, and Future Challenges of Software Competences in Finland. Mikael von Hertzen, Jyrki Laine, Sami Kangasharju, Juhani Timonen and Maarit Santala. 93 p 261/2009 REACH-palveluiden markkinaselvitys. Piia Pessala, Tiina Pursula, Ylva Gilbert, Xiaona Tang. 48 s. 260/2009 Yhteiseltä areenalta globaaleille markkinoille Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin innovaatioympäristön toimintamalli. Tommi Ranta ja Anssi Uitto. 42 s. 259/2009 Technology Transfer of Research Results Protected by Intellectual Property: Finland and China. Rainer Oesch. 28 p 258/2009 Ruoripotkurilaitteiden liiketoiminta Suomessa. 33 s. 257/2009 Globaalit arvoverkostot. HM&V Research Oy. 122 s. 256/2009 Palvelemisesta palveluliiketoimintaan Asiakasymmärrys palveluliiketoiminnan perustana. Heli Arantola ja Kimmo Simonen. 37 s. 255/2009 Megatrendit ja me. Eija Ahola ja Anne Palkamo (toim.). 56 s. 254/2009 Evaluation of Bioprocessing Expertise in Finland. Colja Laane. 22 s. 253/2009 Markkinamekanismit julkisissa palveluissa. Marja Häyrinen-Alestalo, Ville Mälkönen ja Pekka Valkama. 63 s 252/2009 Ohjelmistoalan liiketoiminta Oulun seudulla. 251/2009 Sääpalveluiden liiketoiminta Suomessa. 19 s. 250/2009 Kasvuparadigman muutos - Innovaatiotoiminnan uudet trendit. Jukka Hyvönen, Jani Saarinen, Petri Rouvinen, Raimo Lovio, Eija Ahola ja Anna- Maija Rautiainen. 112 s. 249/2009 Vallankumouksellinen RFID Etätunnistusteknologian kehitys meillä ja maailmalla. 40 s. 248/2009 T&k-hankkeen arvoon vaikuttavat tekijät. Petri Suomala. 96 s. 247/2009 Alueellinen kyvykkyys ja sitä muovaavat tekijät erityistarkastelussa korkea teknologia ja osaamisintensiiviset palvelut. Satu Nivalainen, Kirsi Mukkala ja Timo Tohmo. 144 s. 246/2009 Alueellisen tuottavuuden tekijät Suomessa. Janne Huovari ja Eero Lehto. 81 s. 245/2009 Yritysten kasvu alueellisesti Suomessa. Kirsti Sorama, Matleena Saarakkala, Marko Järvenpää, Marko Kohtamäki, Erkki K. Laitinen, Aapo Länsiluoto, Erkki Petäjä, Erno Tornikoski, Elina Varamäki, Tarja Heikkilä, Marja Lautamaja. 226 s. 244/2009 Yritysten tutkimustoiminta kansainvälistyy Mitä jää Suomeen? Jyrki Ali- Yrkkö (toim.), Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, ETLA. 118 s. Julkaisujen tilaukset Tekesistä: 19

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbed Workshop 6.4.2006 Pekka Keränen 06.04.06 Johdanto Projektin www-sivusto http://testbed.fmi.fi Säätuotteet julkisiksi MM-kisoihin,

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Kare Laukkanen Pörssi-ilta Maaliskuu 2007 SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti Mediamarkkinat Liiketoiminta Strategiset tavoitteet Kare Laukkanen Maaliskuu

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Mikä mättää mobiilipalveluissa?

Mikä mättää mobiilipalveluissa? Mikä mättää mobiilipalveluissa? Diplomi-insinööri Mika Helenius Toimitusjohtaja 19.12.2005 Esitys Mermit lyhyesti Ekosysteemi Palvelut Kumppanit Tulevaisuus Diplomi-insinööri Mika Helenius s. 1966 Mermitin

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista

Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista Ympäristöanalytiikka: Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista Lauri Hietaniemi Green Net Finland ry Kemian päivät 28.05.2009 Green Net Finland ry ympäristöteknologian verkosto-organisaatio

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Vaisala lyhyesti Maailman johtava sääjärjestelmien toimittaja Vaisala Group Globaalisti n. 1400 työntekijää

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Iskun sisältö Mitä Tekes tarjoaa Tekesin ohjelmat työkaluna Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein Nab Labs Oy Rauma sellu- ja paperiteollisuuden palvelut kemian- ja energiateollisuuden palvelut vesi-

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Kaukomarkkinat Oy JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Pääomamarkkinapäivä 19.1.2010 1 Maailman markkinoiden osaaja Kaukomarkkinat toimii kaikilla toimialoillaan Suomessa. Erikoistunutta toimintaa myös Puolassa,

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan Elinkeinoelämän keskusliitto Helsinki 10.01.2013 Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan 2012 Timo Rosenlöf Naps Systems Oy 1 Kiitos! 2012 2 10.01.2013 I Naps Systems 3 I Naps Systems Lyhyesti

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

Ilmatieteen laitos mukana tuotekehityksessä ja liiketoiminnassa

Ilmatieteen laitos mukana tuotekehityksessä ja liiketoiminnassa Ilmatieteen laitos mukana tuotekehityksessä ja liiketoiminnassa Tutkimuksesta ja teknologiasta korkeatasoisia palveluita Juhani Damski Ilmatieteen laitos Ympäristömittaus ja -monitorointiala kansalliseksi

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Talousjohtaja Matti Salmi Pörssi-illat Maaliskuu 2007 SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti SanomaWSOY:n strategian painopisteet Liite 1: Median trendejä

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto IT goes Industry 27.11.2015 Pekka Ala Pietilä staattisesta kilpailukyvystä dynaamiseen Talouden ja yhteiskunnan evoluutio > Suomen uudistumisvauhti 26.11.2015

Lisätiedot

Ilmatieteen laitos. eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä

Ilmatieteen laitos. eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä Vankkaa asiantuntemusta tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä sää-, meri- ja ilmastopalveluja. Tehokkaat palvelut suomalaisen

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 28.2.2007 eq Pankki SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti SanomaWSOY:n strategian painopisteet Liite 1: Median trendejä Hannu

Lisätiedot

Big-data analytiikka-alusta osana markkinoinnin kokonaisratkaisua

Big-data analytiikka-alusta osana markkinoinnin kokonaisratkaisua Big-data analytiikka-alusta osana markkinoinnin kokonaisratkaisua IAB Finland Big Data seminaari 6.6.2014 Fonecta Enterprise Solutions Mikko Hakala, Head of Business IT 105 asiakkuusmarkkinoinnin, analytiikan

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 Dos. Mari Pantsar-Kallio Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri (Finnish Cleantech Cluster) Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi - ai miten niin? Kyberturvallisuus - miksi ihmeessä? Kyberrikollisuus Kyberrikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrä on ylittänyt huumausainerikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrän.

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Ympäristömittauksen ja monitoroinnin arvoketjun tuotteistaminen

Ympäristömittauksen ja monitoroinnin arvoketjun tuotteistaminen Ympäristömittauksen ja monitoroinnin arvoketjun tuotteistaminen Leija 15.2.2008 TkT Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Esityksen sisältö Havaintoja nykytilasta Ajatuksia tulevaisuudesta Strategia Alusta

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 HELSINKI AREA TESTBED Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 Pääkaupunkiseudun innovaatioympäristö Pääkaupunkiseudulla hyvät lähtökohdat uusien ICTyritysten syntymiseen Innovaatioympäristöä täytyy kehittää edelleen:

Lisätiedot

SoLoMo - Rahoitusmahdollisuuksia. Olli Lukkari Jokapaikan tietotekniikka OSKE Tammikuu 2013

SoLoMo - Rahoitusmahdollisuuksia. Olli Lukkari Jokapaikan tietotekniikka OSKE Tammikuu 2013 SoLoMo - Rahoitusmahdollisuuksia Olli Lukkari Jokapaikan tietotekniikka OSKE Tammikuu 2013 Tekes pk-yritykset voivat hakea rahoitusta jatkuvasti joko teknologiaohjelmiin liittyen tai riippumatta teknologiaohjelmista

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

SanomaWSOY kohti tulevaa

SanomaWSOY kohti tulevaa SanomaWSOY kohti tulevaa Hannu Syrjänen toimitusjohtaja Capital Markets Day 2 Esityksen runko Keskeisiä strategisia tavoitteitamme Toimenpiteitä Taloudelliset tavoitteet Uudet liiketoimintamahdollisuudet

Lisätiedot