Mikko Voutilainen, CERN research fellow. Jetit, Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne,
|
|
- Juuso Hukkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hiukkasfysiikan kesäkoulu, Tvärminne Jetit research fellow 1 / 45
2 Määritelmä Jetti eli hiukkasryöppy on kapea kartio hadroneita sekä muita hiukkasia, joita syntyy kvarkin tai gluonin hadronisoituessa hiukkasfysiikan tai raskasionifysiikan kokeessa. Kvanttikromodynamiikan värivankeuden takia värivarausta kantavat hiukkaset, kuten kvarkit, eivät voi esiintyä vapaassa muodossa. Tästä johtuen ne fragmentoituvat hadroneiksi ennenkuin ne on mahdollista havaita, muodostaen hiukkasryöppyjä. Nämä hiukkasryöpyt täytyy mitata hiukkasilmaisimella, jotta niiden ominaisuuksista voidaan määrittää alkuperäisen kvarkin ominaisuuksia. Jet 1 Jet 3 Jet 2 Wikipedia on Jet (particle Physics) 2 / 45
3 Sisältö Teoria: partonista partikkeleiksi (10 ) Jettialgoritmit (10 ) Jettien mittaaminen kokeellisesti (10 ) Jettikalibraatio, resoluutio, b-taggaus (10 ) Esimerkkeja jettimittauksista (5 ) 3 / 45
4 Partonit Kvarkkien ja gluonien lähteitä QCD-prosessit (protonin partonit) parintuotanto gluoniemissio Parintuotanto (e + e - kokeissa) Gluoniemissio Raskaiden hiukkasten (top, Z, W, Higgs) hajoaminen xf(x,q 2 ) protonin rakenne H1 PDF 2000 ZEUS-S PDF CTEQ6.1 gluoni xg( 0.05) Q 2 =10 GeV 2 u v -kvarkki xu V QCD xs( 0.05) s-kvarkki d v -kvarkki xd V top-kvarkin hajoaminen x 4 / 45
5 Partonikuuro Värivaratut hiukkaset emittoivat voimakkaasti gluoneita, joista uusia jettejä Mallinnus partonikuurona ja/tai korkean kertaluvun QCD-diagrammeilla (N x LO) Pythia Monte Carlo - generaattori: LO matriisielementti + partonikuuro 5 / 45
6 Hadronisaatio Hadronisaatiossa partonikuuron muutamista partoneista muodostetaan kymmeniä tai satoja lopputilan havaittavia hiukkasia Mallinnus teorian ohjaamaa, mutta fenomenologista: esim. säilymislait Erilaisia lähestymistapoja: Säiemalli (Pythia) Klusterimalli (Herwig) Malleissa voi olla paljonkin parametrejä, joita viritetään sovittamalla mallia dataan 6 / 45
7 Hadronisaatio : Lundin malli Värivarattu hiukkanen säteilee gluoneita Gluonien itseisvuorovaikutus sitoo säteilyn vuoputkeksi Vuoputki kytkee hiukkasen toisiin värivarattuihin hiukkasiin Fragmentaatiossa vuoputki katkeaa vetämällä tyhjiöstä uuden kvarkki-antikvarkkiparin : Lund string model 7 / 45
8 Vuoputki QCD:ssä 8 / 45
9 Vuoputki QCD:ssä 8 / 45
10 Hadronisaatio: klusterit Herwig seuraa värivarauksen kulkua fragmentaatiossa Hiukkaset syntyvät väriklustereina Värikytkennät tulevat luonnollisesti 9 / 45
11 Jettialgoritmit Jotta alkuperäisen kvarkin ja gluonin ominaisuuksia voidaan mitata, täytyy hiukkaset klusteroida kimpuiksi, jotka vastaavat alkuperäistä partonia Jettialgoritmit invertoivat hadronisaation ja partonikuuron Haasteita: Klusteroida kaikki hiukkaset samasta partonista (physics showering) Välttää muiden hiukkasten klusterointi (underlying event) Teoreettisesti stabiili (collinear, infrared safe) Kokeellisesti stabiili (pile-up, noise) Algoritmit kahta perustyyppiä: Kartioalgoritmit Rekombinaatioalgoritmit Loistava yhteenveto: Towards Jetography, G.Salam et al.: Brook-jetography.pdf arxiv: / 45
12 Miksi jettialgoritmi on tärkeä Kyllähän jetit näkee Tässä selvästi(?) kaksi Montako jettiä näet tässä? Haluatko oikeasti toistaa tämän kysymyksen 109 kertaa? 11 / 45
13 Miksi jettialgoritmi on tärkeä Kyllähän jetit näkee Tässä selvästi(?) kaksi Montako jettiä näet tässä? Haluatko oikeasti toistaa tämän kysymyksen 109 kertaa? 12 / 45
14 Miksi jettialgoritmi on tärkeä Kyllähän jetit näkee Tässä selvästi(?) kaksi Montako jettiä näet tässä? Haluatko oikeasti toistaa tämän kysymyksen 10 9 eventille? 13 / 45
15 Kartioalgoritmit Kartioalgoritmit kokeilijoille intuitiivisiä ja periaatteessa kokeellisesti vakaita, joten Tevatronilla suosittuja Teoreettisesti ongelmallisia: infrared and collinear unsafe Kokeellisia pulmia: aloitus (seeding), päällekkäiset jetit (split-merge procedure) monta implementaatiota pinta-ala ei oikeasti enää kartion ala Kartioalgoritmien split-merge J. Kvita 14 / 45
16 Rekombinaatioalgoritmit Rekombinaatioalgoritmit teoreettisesti vakaita ja helppoja implementoida Koettu hankaliksi hadronitörmäyttimillä: perustyypin k T -algoritmin ala ei tarkkaan määritetty, joten pile-upin ja detektorikohinan poisto hankalaa; hidas Hiukkaset yhdistetään pareittain aloittaen aina lähimmistä (d ij -metriikassa) Algoritmeja useita riippuen siitä, kuinka hiukkasten p T :tä painotetaan laskettaessa d ij 15 / 45
17 Anti-k T Anti-k T on uusi rekombinaatioalgoritmi, joka tuottaa täydellisiä kartiojettejä Vastaa sekä kokeilijoiden että teoreetikoiden toiveita; käytössä sekä CMS että Atlas-kokeilla ensisijaisena algoritmina heti LHC:n startista saakka FastJet implementaatiot poistivat myös hitausongelman: nopein! 16 / 45
18 Anti-k T toiminnassa 17 / 45
19 Anti-k T toiminnassa 18 / 45
20 Anti-k T toiminnassa 19 / 45
21 Anti-k T toiminnassa 20 / 45
22 Jetit kokeellisesti Ilmaisimet eivät pysty täysin erottelemaan yksittäisiä hiukkasia jeteissä Jettien rekonstruktio voidaan tehdä käyttäen yhtä tai useampaa ilmaisinta kalorimetrit : calorimeter jets jälki-ilmaisin : track jets jälki-ilmaisin ja kalorimetrit: Jet-Plus-Tracks, Particle Flow CMS-koe on ottanut käyttöön kaikki edellä mainitut tyypit 21 / 45
23 Keskimääräinen 100 GeV jetti: 60% varattuja hadroneita 22% fotoneita (pi0 to gamgam) 15% neutraaleita hadroneita 3% elektroneita (gam to ee) n. 0.5% myoneita ja neutriinoita... mutta vaihtelua paljon Sähkömagneettinen kalorimetri: fotonit hyvin, hadronit heikosti Hadroninen kalorimetri: hadronit kelvollisesti (matala p T heikko) Jälki-ilmaisin: ainoastaan varatut hadronit, elektronit, myonit, mutta nämä kaikki (erittäin) hyvin Jettien rakenne 22 / 45
24 Kalorimetrijetit Kalorimetrijetit ovat perinteinen suurenergiafysiikan työkalu Kalorimetrit (ECAL, HCAL) mittaavat hadronit hyvin, kun hiukkasten energia on riittävän korkea Matalalla energialla huono resoluutio ja hiukkaset taipuvat magneettikentässä 23 / 45
25 Track-jetit Jälki-ilmaisin mittaa varattujen hiukkasten p T :n erittäin tarkasti, kun p T riittävän matala ja hiukkaset sopivasti erillään Hyvä suuntatarkkuus varatulle komponentille, ei juurikaan detektorikohinaa, hyvä erottelu yhtäaikaisille törmäyksille Mittaa vain 60% jetin energiasta ja variaatio suurta : energiaresoluutio huono Suurienergiset jetit erittäin kollimoituja, joten rekonstruktio heikkenee 24 / 45
26 Jet+Tracks JPT-algoritmi korjaa kalorimetrijettien energiaa jälki-ilmaisimen avulla Kohonnut responssi parantaa myös resoluutiota ja suuntatarkkuutta Suhteellisen yksinkertainen tapa yhdistää tiedot eri ilmaisimista 25 / 45
27 Particle Flow PF yhdistää ilmaisimet optimaalisesti: Heuristiikka lajittelee ja erottelee hiukkaset (varatut/neutraalit hadronit, fotonit) Energian mittaus kullakin energia-alueella parhaiten toimivalla ilmaisimella Jetit klusteroidaan yksittäin rekonstroiduista ja kalibroiduista hiukkasista 26 / 45
28 Particle Flow CMS-koe on ideaalinen Particle Flow:n käyttöön Jälki-ilmaisin mittaa varatut hadronit erittäin hyvin matalalle p T :lle ECALin paikkaresoluutio ja tarkkuus fotoneille erittäin hyvä Voimakas magneettikenttä erottelee varatut hiukkaset hyvin neutraaleista 27 / 45
29 Ilmaisinten linkitys ECAL- ja HCAL-klusterit linkitetään jälkiin ja toisiinsa geometrisesti Huom: ECALin segmentaatio on 5x5 vrt. HCAL 1x1 HCAL klusteri jälki ECAL klusteri 28 / 45
30 Linkitysten siivous Ylimääräiset linkit siivotaan selvissä tapauksissa jälkeen linkittämättömät ECAL-klusterit fotoneita HCAL-jälki -linkeistä pidetään vain lähin HCAL+ECAL energiaa verrataan jälkeen: E(HCAL+ECAL)*kalibraatiot +/- resoluutio = E(jälki) => pidetään vain jälki E(HCAL+ECAL)*C - S > E(jälki) => (1) ECAL ylijäämä fotoni, (2) HCAL neutraali hadroni E(HCAL+ECAL)*C + S < E(jälki) => CAL-jälki linkityksiä palautetaan vastapainoksi 29 / 45
31 Hiukkasten kalibraatio Lajiteltujen hiukkasten tai hiukkasklustereiden energia kalibroidaan lopuksi Päällekkäisten hiukkasten energiaa kalibroitaessa suositaan aina fotoneita, koska (1) niitä on enemmän kuin neutraaleita hadroneita, (2) kalibraatio on pienempi, joten moka ei huononna jettiresoluutiota yhtä paljon Käytännössä neutraalien hadronien energian ECAL-osuus jää kalibroimatta, joten jeteille tarvitaan lopuksi vielä pieni kokonaisenergian korjaus 30 / 45
32 Jetit analyyseissä Yleiset ominaisuudet: nelivektori, lukumäärä sekä energiaresoluutio ja kalibraatiotarkkuus Jetin maku (gluoni, uds, c, b) sisärakenteesta esim. neuroverkoilla ja hyödyntäen b-tagia Ilmaisimet mittaavat eri hiukkaslajeja ja hiukkasten energoita hyvin eri tarkkuuksilla, joten mittaustarkkuus riippuu sisärakenteesta Sisäinen rakenne periytyy alkuperäisestä partonista, mutta riippuu hadronisaatiosta, jonka mallintaminen haastavaa Jettien ominaisuuksia voidaan kokeellisesti tarkastella kokonaisuutena käyttäen minimum bias, dijet, fotoni+jet, Z+jet, ja top-eventtejä hadroninen top rahkalla 2 b-kvarkkia s 1 c-kvarkki 3 u,d,s-kvarkkia n gluonia sekoitetaan hyvin ja annetaan jäähtyä d jet u jet 31 / 45
33 Energiakalibraatio Jettien energia voidaan kalibroida suhteessa referenssiobjektiin keskimääräinen kohina (offset) minimum bias eventeistä, törmäyksillä ja ilman absoluuttinen energia referenssialueessa (barrel) suhteessa fotoniin tai Z-bosoniin vastakkainen jetti (barrel) energia suhteessa referenssialueeseen käyttäen dijet eventtejä Absoluuttisen ja suhteellisen energian mittaus hyödyntää poikittaisen liikemäärän säilymistä referenssi: fotoni tai Z(ee,mumu) Responssi määritetään suhteessa simuloituun partikkelijettiin: R jet = <p T,reco >/<p T,ptcl > 32 / 45
34 Tyypillinen responssi Kalorimetrijettien responssi tippuu matalalla p T :llä hyvin alas JPT ja Particle Flow jettien energiavaje (1-R) on noin 15% tästä (R yli 0.9) Kalibraatiotarkkuus kalorimetrijeteille D0- ja CDF-kokeissa n % 33 / 45
35 Jettien responssi Energia mitataan loppujen lopuksi ionisaation avulla. Ongelma vain on siinä, että sähkömagneettiset ja hadroniset hiukkaset (yleensä) ionisoivat hyvin eri tehokkuudella: Text Mitä pidempi kuuro (suurempi E), sitä suurempi f pi0. Lisäksi h/e<<1 hadronien osuus energiasta 34 / 45 (määritelmä)
36 Jettien resoluutio Resoluutiota rajoittaa detektorin suunnittelu ja fysiikka. Dual-readout kalorimetri voisi erotella EM ja had. sektorit, mutta vaatii tuplasti valonmonistimia (eli kallis); jäljellä silti neutronien fluktuaatiot Täytyy myös muistaa, että hadronikalorimetrin edessä on EM kalorimetri. Hadroneille hyvä ECAL on harvoin hyvä fotoneille Fluktuaatiot neutraalien pionien pi 0 määrässä Kompensaatio (kuten D0/kokeessa) auttaa 35 / 45 Fluktuaatiot neutronien määrässä myös hyvin tärkeitä
37 Dijet eventit Suhteellinen kalibraatio ja energiaresoluutio määritetään dijet eventeillä Mitattujen liikemäärien ero johtuu pääasiassa energiaresoluutiosta Menetelmän bias kolmansista jeteistä ja hadronisaatiossa jetin ulkopuolelle päätyneistä hiukkasista; voidaan korjata 36 / 45
38 Resoluutiomittaus Jettiparin liikemäärien erotus tyypillisesti hyvin Gaussinen Korjaus ylimääräisille jeteille lineaarinen 3. jetin p T -rajan funktiona Pieni jämäkorjaus generaattoritasolla taustaeventistä tulevien (underlying event) ja kartion ulkopuolelle päätyneiden (out-of-cone) hiukkasten takia 37 / 45
39 Energiaresoluutio Jettien energiaresoluutio on tyypillisesti 5--20% Energiaresoluutio paranee, kun hiukkasten määrä ja energia lisääntyy ja kunkin yksittäisen energiamittauksen osuus vähenee (stokastinen termi) Matalalla p T :llä parannusta jälki-ilmaisimen hyödyntämisestä CMS (simulaatio) )/p!(p T T y < 0.4, y < 0.8 probe ref Dijet DATA R cone = 0.7 D0 (data) / p T [GeV/c]
40 b-taggaus b-kvarkit ovat usein vihje mielenkiintoisista hajoamisista (top, Higgs) b-taggaus käyttäen esim. b-hadronin sekundääriverteksiä, b-hadronin hajoamisessa syntyviä leptoneita (myonia) tai hiukkasten impaktiparametrejä Journal of Physics: Conference Series 110 (2008) / 45
41 Jettien sekundääriverteksi b-hadronien pitkän eliniän takia jetin sisältä voidaan usein rekonstruoida sekundääriverteksi 40 / 45
42 Jettien inklusiivinen tuotto Perusmittauksia on jettien inklusiivinen tuotto Rajoittaa partonidistribuutioita QCD on tärkeä tausta useimmille analyyseille Useimmiten jetit syntyvät pareina vastakkain dy (pb/gev) T!/dp 2 d 7 10 y <0.4 (x32) DØ Run II s = 1.96 TeV -1 L = 0.70 fb R cone = 0.7 NLO pqcd +non-perturbative corrections CTEQ6.5M µ R = µ = p F T 0.4< y <0.8 (x16) 0.8< y <1.2 (x8) 1.2< y <1.6 (x4) 1.6< y <2.0 (x2) 2.0< y < p T 600 (GeV) 41 / 45
43 PDF, alpha-s Jettimittaukset rajoittavat mallien parametreja kuten partonidistribuutioita (PDF) ja vahvan vuorovaikutuksen kytkentävakiota (alpha-s) QCD on tärkeä tausta käytännössä kaikille analyyseille hadronitörmäyttimillä (vähintään underlying event, multi-parton interactions, hadronisaatio) 1.5 DØ Run II -1 L = 0.70 fb R cone = 0.7 NLO pqcd µ R = µ F = p +non-perturbative corrections T Data Systematic uncertainty data / theory (CTEQ6.5M) y < 0.4 NLO scale uncertainty < y < < y < 0.8 CTEQ6.5M with uncertainties MRST < y < < y < < y < p T (GeV) 42 / 45
44 b-jettien tuotto Tevatronin mittausten perusteella b-jettejä enemmän kuin Pythia, Herwig ja NLO ennustavat b-jettejä kaikista jeteistä on noin 2--4% Tärkeitä kanavia gluon-splitting, flavor excitation, flavor creation 43 / 45
45 Yhteenveto Tämän hetken huipputeknologiat: Pythia ja Herwig -Monte Carlo generaattorit anti-k T (R=0.5, R=0.7) algoritmi FastJet -implementaatio Particle Flow -rekonstruktio (CMS) Tyypillinen performanssi jeteille: jetit b-jetit muu Energiaresoluutio 5--20% (p T yli 30 GeV) Energiakalibraation virhe O(3%) fotoni+jeteillä b-taggaus 50%, tausta 1% Jettimittausten tavoitteita: Partonidistribuutioiden rajoittaminen, teoriaennustusten testaus Vahvan vuorovaikutuksen kytkentävakio MC-generaattoreiden mallinnuksen parannus For hadron collisions, regardless of what signal you are looking at, getting the QCD right is the most important thing., P. Richardson 44 / 45
46 Varakalvot 45 / 45
47 Taustamateriaalia Teoriapuhe Monte Carlo -generaattoreista (Herwigin author): theory.fnal.gov/jetp/talks/richardson.ppt Puhe hadronisaatiomalleista: Gavin Salamin sivuilla paljon jettimateriaalia: (erittäin hyvä puhe jettialgoritmeistä!) (helppo webbikäyttis parhaan algorithmin ja säteen valintaan) Puheita jettirekonstruktiosta (CMS): (Jet+Tracks) Käsikirja jettien responssiin ja resoluutioon Esitys Particle Flow -algoritmin toiminnasta 46 / 45
48 Vastareaktio Kun yhtäaikaisia törmäyksiä on useita, jetit alkavat sekoittua taustaan Vaikka tausta voidaan keskimäärin vähentää, vastareaktion takia jetti voi myös menettää hiukkasia tai saada niitä lisää samasta törmäyksestä Slide from M. Cacciari 47 / 45
49 Jet+Tracks kalibraatioista 48 / 45
50 PFlow kalibraatioista HCAL ECAL 49 / 45
Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014
Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 CERN ja LHC LHC-kiihdytin ja sen koeasemat sijaitsevat 27km pitkässä tunnelissa noin 100 m maan alla Ranskan ja Sveitsin raja-alueella.
LisätiedotHiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet
Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet Kati Lassila-Perini Fysiikan tutkimuslaitos Miksi hiukkasia kiihdytetään? Miten hiukkasia kiihdytetään? Mitä törmäyksessä tapahtuu? Miten hiukkasia mitataan? Esitys hiukkasfysiikan
LisätiedotHiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet
Kati Lassila-Perini Fysiikan tutkimuslaitos Miksi hiukkasia kiihdytetään? Miten hiukkasia kiihdytetään? Mitä törmäyksessä tapahtuu? Miten hiukkasia mitataan? Esitys hiukkasfysiikan näkökulmasta, vastaavia
LisätiedotHavainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta
Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta CMS-koe CERN 4. heinäkuuta 2012 Yhteenveto CERNin Large Hadron Collider (LHC) -törmäyttimen Compact Muon Solenoid (CMS) -kokeen tutkijat ovat tänään julkistaneet
LisätiedotHiggsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011
Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011 Higgsin bosoni on ainoa hiukkasfysiikan standardimallin (SM) ennustama hiukkanen, jota ei ole vielä löydetty
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka 04: Harjoitus 5 Ratkaisut Tehtävä a) Vapautunut energia saadaan laskemalla massan muutos reaktiossa: E = mc = [4(M( H) m e ) (M( 4 He) m e ) m e ]c = [4M( H) M( 4 He) 4m e ]c =
LisätiedotTriggeri. Tuula Mäki
Triggeri CERN Fysiikan kesäkoulu Tvärminne 24.05. 28.05.200 Sisältö Mikä on triggeri ja miksi se on tärkeä? CMS kokeen triggeri ensimmäinen ja toinen taso Harvennus (pre scaling) ja triggerin tehokkuus
LisätiedotTeoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta
Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012 Miten
Lisätiedotperushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi
8. Hiukkasfysiikka Hiukkasfysiikka kuvaa luonnon toimintaa sen perimmäisellä tasolla. Hiukkasfysiikan avulla selvitetään maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Tutkimuskohteena ovat atomin ydintä pienemmät
LisätiedotAlkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:
Alkeishiukkaset Alkeishiukkaset Standarimalliin pohjautuen: Alkeishiukkasiin lasketaan perushiukkaset (fermionit) ja alkeishiukkasbosonit. Ne ovat nykyisen tiedon mukaan jakamattomia hiukkasia. Lisäksi
LisätiedotKorrelaatiofunktio ja pionin hajoamisen kinematiikkaa
Korrelaatiofunktio ja pionin hajoamisen kinematiikkaa Timo J. Kärkkäinen timo.j.karkkainen@helsinki.fi Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 11. lokakuuta
LisätiedotHiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto
Hiukkasfysiikka Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Nobelin palkinto hiukkasfysiikkaan 2013! Robert Brout (k. 2011), Francois Englert, Peter
LisätiedotLeptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1
Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten
LisätiedotSUPER- SYMMETRIA. Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa
SUPER- SYMMETRIA Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa Teemu Löyttinen & Joni Väisänen Ristiinan lukio 2008 1. Sisällysluettelo 2. Aineen rakenteen standardimalli
LisätiedotHiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura
Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura Atomi Aine koostuu molekyyleistä Atomissa on ydin ja fotonien ytimeen liittämiä elektroneja Ytimet muodostuvat
LisätiedotNeutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa
Neutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa Graduseminaari Joonas Ilmavirta Jyväskylän yliopisto 15.6.2012 Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa 15.6.2012 1 / 14 Osa 1: Neutriinot
LisätiedotTeoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen
Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa Kari Rummukainen Mitä hiukkasfysiikka tutkii? Mitä Oulussa tutkitaan? Opiskelu ja sijoittuminen työelämässä Teoreettinen fysiikka: työkaluja
LisätiedotHiukkasfysiikan kokeet
Hiukkasfysiikan kokeet Santeri Laurila Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) kalvot: Santeri Laurila, Kati Lassila-Perini, Mikko Voutilainen, Lauri A. Wendland Hiukkasfysiikan kokeet 1 / 54
LisätiedotPerusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
LisätiedotKesätöihin CERNiin? Santeri Laurila & Laura Martikainen Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) Santeri Laurila & Laura Martikainen / HIP
Kesätöihin CERNiin? Santeri Laurila & Laura Martikainen Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) 1 CERN LHC CMS HIP! LHC on maailman suurin hiukkaskiihdytin CERNissä Sveitsin ja Ranskan rajalla! Suomen CERN-yhteistyötä
LisätiedotSuomalainen tutkimus LHC:llä. Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos
Suomalainen tutkimus LHC:llä Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos 2.12.2009 Mitä hiukkasfysiikka tutkii? Hiukkasfysiikka tutkii aineen pienimpiä rakennusosia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia.
LisätiedotVuorovaikutuksien mittamallit
Vuorovaikutuksien mittamallit Hiukkasten vuorovaikutuksien teoreettinen mallintaminen perustuu ns. mittakenttäteorioihin. Kenttä viittaa siihen, että hiukkanen kuvataan paikasta ja ajasta riippuvalla funktiolla
LisätiedotPerusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
LisätiedotTheory Finnish (Finland) Suuri hadronitörmäytin (Large Hadron Collider, LHC) (10 pistettä)
Q3-1 Suuri hadronitörmäytin (Large Hadron Collider, LHC) (10 pistettä) Lue erillisessä kuoressa olevat yleisohjeet ennen tämän tehtävän aloittamista. Tässä tehtävässä tarkastellaan maailman suurimman hiukkasfysiikan
LisätiedotHiukkasfysiikan kokeet
Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) kalvot: Santeri Laurila,, Mikko Voutilainen, Lauri A. Wendland 1 / 54 Fysiikan teoria ja kokeet Teoria Kokeet 1. Hiukkaskiihdyttimet 2. Ilmaisimet 3. Data-analyysi
LisätiedotFysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria
Fysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Modernin fysiikan sukupuu Klassinen mekaniikka
LisätiedotPaula Eerola 17.1.2012
Suomalainen tutkimus LHC:llä Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitostki it 17.1.2012 Mikä on LHC? LHC Large Hadron Collider Suuri Hiukkastörmäytin on CERN:ssä sijaitseva it kiihdytin, toiminnassa
LisätiedotFYSH300 Hiukkasfysiikka valikoe, 4 tehtavaa, 3h. Palauta kysymyspaperit ja taulukot vastauspaperisi mukana!
FYSH300 Hiukkasfysiikka 20.5.201. 2. valikoe, 4 tehtavaa, 3h. Palauta kysymyspaperit ja taulukot vastauspaperisi mukana! 1. a) Tarkastellaan alla olevaa ylempaa kuvaa, jossa on kuvattuna mittaustulos sironnan
LisätiedotHiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta
Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta @ CERN Risto Paatelainen CERN Theory Department KUINKA PÄÄDYIN CERN:IIN Opinnot: 2006-2011 FM, Teoreettinen hiukkasfysiikka, Jyväskylän yliopisto 2011-2014 PhD,
LisätiedotNeutriino-oskillaatiot
Neutriino-oskillaatiot Seminaariesitys Joonas Ilmavirta Jyväskylän yliopisto 29.11.2011 Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 1 / 16 Jotain vikaa β-hajoamisessa Ytimen β-hajoamisessa
LisätiedotUusimmat tulokset ATLAS-kokeen Higgs hiukkasen etsinnästä
Uusimmat tulokset ATLAS-kokeen Higgs hiukkasen etsinnästä 4. kesäkuuta 2012 ATLAS koe esitteli uusimmat tuloksensa Higgs-hiukkasen etsinnästä. Tulokset esiteltiin CERNissä pidetyssä seminaarissa joka välitettiin
LisätiedotTampere 14.12.2013. Higgsin bosoni. Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto
Tampere 14.12.2013 Higgsin bosoni Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto Perustutkimuksen tavoitteena on löytää vastauksia! yksinkertaisiin peruskysymyksiin. Esimerkiksi: Mitä on massa?
LisätiedotFysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista
Fysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista K. Kajantie keijo.kajantie@helsinki.fi Tampere, 14.12.2008 Fysiikan (teoreettisen) professori, Helsingin yliopisto, 1970-2008
LisätiedotLHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski
LHC -riskianalyysi Emmi Ruokokoski 30.3.2009 Johdanto Mikä LHC on? Perustietoa ja taustaa Mahdolliset riskit: mikroskooppiset mustat aukot outokaiset magneettiset monopolit tyhjiökuplat Emmi Ruokokoski
LisätiedotQCD vahvojen vuorovaikutusten monimutkainen teoria
QCD vahvojen vuorovaikutusten monimutkainen teoria Aleksi Vuorinen Helsingin yliopisto Hiukkasfysiikan kesäkoulu Helsingin yliopisto, 18.5.2017 Päälähde: P. Hoyer, Introduction to QCD, http://www.helsinki.fi/~hoyer/talks/mugla_hoyer.pdf
LisätiedotSUURITIHEYKSINEN PARTONIMATERIA
SUURITIHEYKSINEN PARTONIMATERIA Sisältö Luonnolliset yksiköt Kvanttikromodynamiikka (Quantum Chromo Dynamics, QCD) Elektroni-protoni -sironta (Deep Inelastic Scattering, DIS) Väri-lasi-kondensaatti (Color
LisätiedotHiukkasfysiikkaa. Tapio Hansson
Hiukkasfysiikkaa Tapio Hansson Aineen Rakenne Thomson onnistui irrottamaan elektronin atomista. Rutherfordin kokeessa löytyi atomin ydin. Niels Bohrin pohdintojen tuloksena elektronit laitettiin kiertämään
LisätiedotMahtuuko kaikkeus liitutaululle?
Mahtuuko kaikkeus liitutaululle? Teoreettinen näkökulma hiukkasfysiikkaan Jaana Heikkilä, CERN, 304-1-007 7.2.2017 Ylioppilas, 2010, Madetojan musiikkilukio, Oulu LuK (Fysiikka, teor. fysiikka), 2013,
LisätiedotMasterClass 14. Hiukkasfysiikan kokeet
MasterClass 14 Hiukkasfysiikan kokeet Mikko Voutilainen Helsingin yliopisto osa kalvoista: Lauri A. Wendland Hiukkasfysiikan kokeet CERNissä 1 / 54 Koe ja teoria kohtaavat Teoria Kokeet Hiukkasfysiikan
LisätiedotNeutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto
Neutriinofysiikka Tvärminne 27.5.2010 Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto Neutriinon keksiminen Ongelma 1900-luvun alusta: beetahajoamisessa syntyvän neutriinon energiaspektri on jatkuva.
LisätiedotFysiikka 8. Aine ja säteily
Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian
LisätiedotKvarkkiaineen tutkimus CERN:n ALICE-kokeessa
Kvarkkiaineen tutkimus CERN:n ALICE-kokeessa Sami RäsänenR SISÄLTÖ: Vahvojen vuorovaikutusten teorian (=QCD) historiaa Olomuodon muutos ydinaineesta kvarkkiaineeseen Kvarkkiaineen kokeellinen tutkimus,
LisätiedotIntegrointialgoritmit molekyylidynamiikassa
Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
1 766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 4 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 01 6 Radioaktiivisuus Kuva 1 esittää radioaktiivisen aineen ydinten lukumäärää
LisätiedotSuhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson
Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa Tapio Hansson Laskentoa SI-järjestelmä soveltuu hieman huonosti kvantti- ja hiukaksfysiikkaan. Sen perusyksiköiden mittakaava
LisätiedotLaboratoriot ja kokeet
Laboratoriot ja kokeet Osa 2. Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos 24.5.2010 Aiheet CERN LHC ja LHC-kokeet Fermilab Tulevaisuuden suunnitelmat P. Eerola, AFO 26.5.2010 2 The Tevatron
LisätiedotMikä on CERN? Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire
Mikä on CERN? Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire CERN on maailman suurin hiukkasfysiikan tutkimuslaitos Ranskan ja Sveitsin rajalla lähellä Geneveä Peruste;u 1954 Suomi lii;yi 1991 21 jäsenmaata
LisätiedotHyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus
Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehden verkkosivuilta (www.tieteenkuvalehti.com). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle.
LisätiedotHiggsin fysiikkaa. Katri Huitu Fysiikan laitos, AFO Fysiikan tutkimuslaitos
Higgsin fysiikkaa Katri Huitu Fysiikan laitos, AFO Fysiikan tutkimuslaitos Sisällys: Higgsin teoriaa Tarkkuusmittauksia Standardimallin Higgs Supersymmetriset Higgsit Vahvasti vuorovaikuttava Higgsin sektori
LisätiedotHiggsin hiukkasta tutkimassa LHC:llä
Higgsin hiukkasta tutkimassa LHC:llä 1. Johdanto Lyhenne LHC tarkoittaa CERNin Suurta Hadronitörmäytintä, Large Hadron Collider. CERN on yhteiseurooppalainen Euroopan hiukkasfysiikan laboratorio, jonka
LisätiedotStanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ
Stanislav Rusak 6.4.2009 CASIMIRIN ILMIÖ Johdanto Mistä on kyse? Mistä johtuu? Miten havaitaan? Sovelluksia Casimirin ilmiö Yksinkertaisimmillaan: Kahden tyhjiössä lähekkäin sijaitsevan metallilevyn välille
LisätiedotArttu Haapiainen ja Timo Kamppinen. Standardimalli & Supersymmetria
Standardimalli & Supersymmetria Standardimalli Hiukkasfysiikan Standardimalli on teoria, joka kuvaa hiukkaset ja voimat, jotka vaikuttavat luonnossa. Ympärillämme näkyvä maailma koostuu ylös- ja alas-kvarkeista
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 5 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 04 Hiukkasfysiikka Hiukkaskiihdyttimet Ydin- ja hiukkasfysiikan varhaisvaiheessa
LisätiedotMitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN
Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva
LisätiedotVäitöskirja Fermilabista! Timo Aaltonen Helsingin Yliopisto Collider Detector at Fermilab (CDF)
Väitöskirja Fermilabista! Timo Aaltonen Helsingin Yliopisto Collider Detector at Fermilab (CDF) Sisältö Yleiskatsaus Fermilabiin, Tevatronkiihdyttimeen sekä toiseen sen pääkokeista, Collider Detector at
LisätiedotRobert Brout. Higgsin bosoni. S. Lehti Fysiikan tutkimuslaitos Helsinki. Francois Englert. sami.lehti@cern.ch. Peter Higgs
Robert Brout Higgsin bosoni Francois Englert S. Lehti Fysiikan tutkimuslaitos Helsinki sami.lehti@cern.ch Peter Higgs G.Landsberg in EPS-HEP 2013 2 Muutamia peruskäsitteitä 3 Leptonit: alkeishiukkasia,
LisätiedotCERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén
CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén CERN = maailman suurin hiukkastutkimuslaboratorio Sveitsin ja Ranskan rajalla,
LisätiedotKvarkeista kvanttipainovoimaan ja takaisin
1/31 Kvarkeista kvanttipainovoimaan ja takaisin Niko Jokela Hiukkasfysiikan kesäkoulu Helsinki 18. toukokuuta 2017 2/31 Säieteorian perusidea Hieman historiaa 1 Säieteorian perusidea Hieman historiaa 2
LisätiedotSTANDARDIMALLI. Perus- Sähkö- Elektronin Myonin Taun hiukka- varaus perhe perhe perhe set
STANDARDIMALLI Fysiikan standardimalli on hiukkasmaailman malli, joka liittää yhteen alkeishiukkaset ja niiden vuorovaikutukset gravitaatiota lukuun ottamatta. Standardimallin mukaan kaikki aine koostuu
LisätiedotHiukkasten lumo: uuden fysiikan alku. Oili Kemppainen
Hiukkasten lumo: uuden fysiikan alku Oili Kemppainen 29.09.2009 Hiukkasfysiikka tutkii luonnon perusrakenteita Käsitykset aineen rakenteesta ja luonnonlaeista muuttuneet radikaalisti Viimeisin murros 1960-
LisätiedotSäteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
LisätiedotAlkeishiukkaset. perushiukkaset. hadronit eli kvarkeista muodostuneet sidotut tilat
Alkeishiukkaset perushiukkaset kvarkit (antikvarkit) leptonit (antileptonit) hadronit eli kvarkeista muodostuneet sidotut tilat baryonit mesonit mittabosonit eli vuorovaikutuksien välittäjähiukkaset Higgsin
LisätiedotLIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ
LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Valosähköisellä ilmiöllä ymmärretään tässä oppikirjamaisesti sitä, että kun virtapiirissä ja tyhjiölampussa olevan anodi-katodi yhdistelmän katodia säteilytetään fotoneilla,
LisätiedotHarvinainen standardimallin ennustama B- mesonin hajoaminen havaittu CMS- kokeessa
Harvinainen standardimallin ennustama B- mesonin hajoaminen havaittu CMS- kokeessa CMS- koe raportoi uusissa tuloksissaan Bs- mesonin (B- sub- s) hajoamisesta kahteen myoniin, jolle Standardimalli (SM)
LisätiedotHiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä
Hiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä TkT Tapio Lampén (tapio.lampen@cern.ch) Fysiikan tutkimuslaitos HIP (sisältää materiaalia Sanni Suoniemen pro gradu -tutkimuksesta) Sisältö: CERNin ja CMS-kokeen
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
LisätiedotHiukkasfysiikka, kosmologia, ja kaikki se?
Hiukkasfysiikka, kosmologia, ja kaikki se? Kari Rummukainen Fysiikan laitos & Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) Helsingin Yliopisto Kari Rummukainen Hiukkasfysiikka + kosmologia Varhainen maailmankaikkeus
Lisätiedotraudan ja nikkelin paikkeilla: on siis mahdollista vapauttaa ytimen energiaa joko fuusioimalla tätä pienempiä ytimiä tai fissioimalla raskaampia.
Vinkkejä tenttiin lukemiseen Virallisesti kurssin kirjoina on siis University Physics ja Eisberg&Resnick, mutta luentomoniste paljastaa, mitä olen pitänyt tärkeänä, joten jos et ymmärrä luentomuistiinpanojen
Lisätiedoterilaisten mittausmenetelmien avulla
Säteilynkestävien pii-ilmaisimien ilmaisimien karakterisointi erilaisten mittausmenetelmien avulla Motivaatio sekä taustaa Miksi Czochralski-pii on kiinnostava materiaali? Piinauhailmaisimen toimintaperiaate
LisätiedotAVOIN HIUKKASFYSIIKAN TUTKIMUSDATA OPETUSKÄYTÖSSÄ
Pro gradu -tutkielma Fysiikan opettaja AVOIN HIUKKASFYSIIKAN TUTKIMUSDATA OPETUSKÄYTÖSSÄ Sanni Suoniemi 2014 Ohjaaja: Heimo Saarikko Tarkastajat: Heimo Saarikko ja Ismo Koponen HELSINGIN YLIOPISTO FYSIIKAN
LisätiedotAineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto
Aineen olemuksesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Miten käsitys aineen perimmäisestä rakenteesta on kehittynyt aikojen kuluessa? Mitä ajattelemme siitä nyt? Atomistit Loogisen päättelyn
LisätiedotSuojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009
Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA
KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat
LisätiedotAineen rakenteesta. Tapio Hansson
Aineen rakenteesta Tapio Hansson Ykköskurssista jo muistamme... Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Demokritos päätteli alunperin, että jatkuva aine ei voi koostua äärettömän pienistä alkeisosasista
LisätiedotKertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa
LisätiedotFysiikan nykytila ja saavutukset
Fysiikan nykytila ja saavutukset Jako osa-alueisiin Nykyfysiikan jako pääaloihin voidaan tehdä sen perusteella mitä fysiikassa tällä hetkellä tutkitaan aktiivisesti (eli tutkimuskohteen mukaan). Näitä
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotHiukkaskiihdyttimet. Tapio Hansson
Hiukkaskiihdyttimet Tapio Hansson Miksi kiihdyttää hiukkasia? Hiukkaskiihdyttimien kehittäminen on ollut ehkä tärkein yksittäinen kehityssuunta alkeishiukkasfysiikassa. Hyöty, joka saadaan hiukkasten kiihdyttämisestä
Lisätiedot(Hiukkas)fysiikan standardimalli
Alkeishiukkasista maailmankaikkeuteen: (Hiukkas)fysiikan standardimalli Helsingin Yliopisto Kaikki koostuu alkeishiukkasista: Aine koostuu protoneista, neutroneista ja elektroneista Protonit ja neutronit
Lisätiedot8. Hiukkasfysiikka ja kosmologia
8. Hiukkasfysiikka ja kosmologia Aineen alkeellisin rakenne Miten hiukkasia tutkitaan? Hiukkaset ja vuorovaikutukset Kvarkit Symmetriat ja vuorovaikutuksien yhtenäistäminen Maailmankaikkeuden rakenne Varhainen
LisätiedotLHC kokeet v J.Tuominiemi /
J.Tuominiemi / 28.12.2011 LHC kokeet v. 2011 CERNin LHC törmäytin oli talviseisokissa 6.12.2010 lähtien aina helmikuuhun 2011. Laitteistoa huollettiin ja tehtiin parannustöitä. Samoin LHC koeasemia huollettiin
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
LisätiedotFY1 Fysiikka luonnontieteenä
Ismo Koponen 10.12.2014 FY1 Fysiikka luonnontieteenä saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan tutustuu aineen
LisätiedotFYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely
FYSA/K (FYS/K) Vaimeneva värähtely Työssä tutkitaan vaimenevaa sähköistä värähysliikettä. Erityisesti pyritään havainnollistamaan kelan inuktanssin, konensaattorin kapasitanssin ja ohmisen vastuksen suuruuksien
Lisätiedoteriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu
LisätiedotPerusvuorovaikutukset
Perusvuorovaikutukset Mikko Mustonen Mika Kainulainen CERN tutkielma Nurmeksen lukio Syksy 2009 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Perusvuorovaikutusten historia... 3 3 Teoria... 6 3.1 Gravitaatio... 6 3.2 Sähkömagneettinen
Lisätiedot7A.2 Ylihienosilppouma
7A.2 Ylihienosilppouma Vetyatomin perustilan kentän fotoni on λ 0 = 91,12670537 nm, jonka taajuus on f o = 3,289841949. 10 15 1/s. Tämä spektriviiva on kaksoisviiva, joiden ero on taajuuksina mitattuna
LisätiedotAlkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella
IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIAA, KE2 Alkuaineen suhteellinen atomimassa Kertausta: Isotoopin määritelmä: Saman alkuaineen eri atomien ytimissä on sama määrä protoneja (eli sama alkuaine), mutta neutronien
LisätiedotSuora fotonituotto suurienergiaisissa ydintörmäyksissä sähkömagneettisen ja vahvan vuorovaikutuksen
Suora fotonituotto suurienergiaisissa ydintörmäyksissä sähkömagneettisen ja vahvan vuorovaikutuksen kertaluvussa Ç «Ñ «Ë µ Tatu Mustonen Pro Gradu Ohjaaja Prof. Kari J. Eskola Jyväskylän yliopisto Fysiikan
LisätiedotAtomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N
Atomin ydin ytimen rakenneosia, protoneja (p + ) ja neutroneja (n) kutsutaan nukleoneiksi Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N saman
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
LisätiedotGEIGERIN JA MÜLLERIN PUTKI
FYSP106/K3 GEIGERIN J MÜLLERIN PUTKI 1 Johdanto Työssä tutustutaan Geigerin ja Müllerin putkeen. Geigerin ja Müllerin putkella tarkoitetaan tietynlaista säteilymittaria. Samaisesta laitteesta käytetään
LisätiedotLASKENNALLISEN TIETEEN OHJELMATYÖ: Diffuusion Monte Carlo -simulointi yksiulotteisessa systeemissä
LASKENNALLISEN TIETEEN OHJELMATYÖ: Diffuusion Monte Carlo -simulointi yksiulotteisessa systeemissä. Diffuusio yksiulotteisessa epäjärjestäytyneessä hilassa E J ii, J ii, + 0 E b, i E i i i i+ x Kuva.:
Lisätiedot9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP)
9. Polarimetria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 1 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4.
LisätiedotOsallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai
Jakso : Materiaalihiukkasten aaltoluonne. Teoriaa näihin tehtäviin löytyy Beiserin kirjasta kappaleesta 3 ja hyvin myös peruskurssitasoisista kirjoista. Seuraavat videot demonstroivat vaihe- ja ryhmänopeutta:
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA
KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017
763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Keät 207. Rekyyli Luentomonisteessa on käsitelty tilanne, jossa hiukkanen (massa M) hajoaa kahdeksi hiukkaseksi (massat m ja m 2 ). Tässä käytetään
LisätiedotErityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)
Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen
Lisätiedot1 Johdanto. 2 Lähtökohdat
FYSP106/K4 VIRITYSTILAN ELINAIKA 1 Johdanto Työssä tutustutaan hajoamislakiin ja määritetään 137 Ba:n viritystilan 661.7 kev keskimääräinen elinaika ja puoliintumisaika. 2 Lähtökohdat 2.1 Radioaktiivinen
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
Lisätiedot