Ilo isovanhemmuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilo isovanhemmuudesta"

Transkriptio

1 Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 4/2015 Ilo isovanhemmuudesta voi jäädä uupumuksen alle. Keskiaukeama Hienoston hautamuotia 1600-luvulta Sivut 6 7 Klaus Rautawaara sinivalkoisin siivin kapellimestariksi Takasivu Acceptera att ditt barn är gay Sidan 4

2 Maalla asuvien isovanhempieni pihaa asuttivat kesäisin pääskyset. Istuimme usein mummani kanssa tuvan portailla katsomassa niiden lentoa. Söimme perunaa, saksittua kinkkumakkaraa ja puutarhassa kasvatettua salaattia mansikoilla. Tuorekurkusta mummani koversi lusikalla kiekuroita lautaselle. Minä katsoin suu auki hämmästellen lintuja, mummani lusikoi ovelasti ruokaa kaksivuotiaan suuhun. Isovanhempani olivat vanhuksia. Heidän vireyttään ja nuorekasta mieltä ei koskaan tarvinnut korostaa kutsumanimessä. Heillä vanhuus sisälsi sairauksien, vaivojen ja (liian pienen) eläkkeen lisäksi iästä huolimatta niin paljon hyvää, että he uskalsivat rohkeasti olla vanhuksia, ei senioreita tai eläkeläisiä. He olivat mummat ja paapat. Vaikka isovanhempieni kaltaiset, sodan kokeneet sukupolvet vähitellen poistuvat keskuudestamme, vanhusten määrä yhteiskunnassamme kasvaa. Heidän elämänsä ja siihen liittyvät tarpeet ovat viime vuosien aikana olleet keskustelussa. Vuonna 2013 voimaan tulleella vanhuspalvelulailla halutaan turvata ikääntyvän väestön hyvinvointi ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti. Fyysisen hyvinvoinnin turvaamisen lisäksi lain tarkoituksena on tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja sekä edistää ikääntyneiden hyvinvointia. Olen elämäni aikana viettänyt paljon aikaa niin äidin kuin isänkin vanhempien kanssa. Omien vanhempieni mielestä oli tärkeää luoda läheiset välit myös muihin suvun jäseniin; isovanhempiin, setiin, täteihin, enoihin ja serkkuihin. Siksi vierailimme usein sukulaisissa, he meillä ja säännöllisesti viikoittain kävimme tapaamassa kauempana kaupungissa asuvia isän vanhempia. Äidin vanhemmat asuivat lähellä kotiamme ja heidän luona vietimme siskoni ja serkkujeni kanssa pitkiä aikoja joko hoidettavana tai muuten vain. Isovanhemmilleni lastenlasten hoitaminen ja heistä huolehtiminen oli kunniatehtävä. He olivat tottuneet lapsikatraisiin Rakkaudella kasvatettu Elämä isovanhempien kanssa on rikkaus. ja kestitsemään lukuisia vieraita. Itse sain aina kokea isovanhempieni taholta olevani rakastettu, tervetullut ja odotettu. Mummani sanoikin, että hänellä ei omille lapsille aikoinaan ollut riittävästi aikaa, mutta lastenlapsille sitäkin enemmän. Tämän lehden keskiaukeaman jutun yhteydessä mainitussa huoneentaulussa muistutetaan isovanhempia huolehtimaan omista voimavaroistaan. Omille isovanhemmilleni kristillisen uskon lisäksi me lastenlapset olimme voimavara ja elämän ilo vanhuusvuosina. Lienemme siis kaikki olleet onnekkaita, sillä vältimme nykypäivän isovanhempien kohtaaman uupumuksen. Hoidimme toinen toistemme henkistä hyvinvointia jakamalla iloja ja suruja. Sukumme vanhukset olivat luontevasti ja itsestään selvästi osa perheemme arkea ja juhlaa. Yhteisöllisyys oli voimavara. Vuosikymmeniä myöhemmin pääskyset lentelivät yhä 1800-luvulla rakennetun maalaistuvan pihamaalla. Istuimme mumman kanssa tuvan keittiössä ja katselimme lintuja. Perunat olivat vaihtuneet pannukahviin. Olimme molemmat vanhentuneet tai kasvuksi sitä varmaan sanotaan. Nyt jo edesmenneet isovanhempani antoivat paljon lastensa ja lastenlastensa hyväksi, mutta samalla he olivat etuoikeutettuja jakamaan arvokasta elämänkokemustaan meille jälkipolville. Yhteisten vuosiemme aikana opin heiltä monia kullanarvoisia asioita mm. työnteosta, arvoista, ihmisistä, sodasta ja rauhasta, SATTUVAT SANAT Syrjäytyminen, köyhyys ja työttömyys eivät ole valintoja. Kuka sellaisesta haaveilee? Kuinka moni lapsi vastaa kysyttäessä mikä susta tulee isona, että musta tulee työtön tai köyhä? Hyväntekeväisyys kohdistuu vähävaraisiin perheisiin kun jaetaan ruoka- tai vaateapua. Varsinkin jouluna ihmiset aktivoituvat. Eri järjestöt ja seurakunnat lahjoittavat ja välittävät lapsille näiden toivomia leluja vierailta aikuisilta. Mutta mitä, jos tämä toiminta olisikin ympärivuotista toimintaa? Mitä jos kehitettäisiin operaatio salainen ystävä? Sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, psykoterapeutti Marjo Oinonen, Turun Sanomat Toiseksi toivon ja kirkko toivoo että muistatte tulevia päätöksiä tehdessänne ennen kaikkea köyhät ja kipeät. Useimmilla meistä ovat asiat ihan hyvin, mutta heidän, joille valta on annettu, tehtävä on huolehtia ennen kaikkea heistä, joilla ei mene hyvin. Lapsiperheiden köyhyys ja nuorten syrjäytyminen työelämästä aiheuttavat paljon kärsimystä ja ovat uhkia tulevaisuudelle. Vanhuksista puhutaan lähinnä yhteiskunnan kestokykyä rasittavana taloudellisena taakkana. Heitä ollaan nyt siirtämässä laitoksista kotihoitoon, mutta ilman riittäviä resursseja tämä merkitsee heitteillejättöä. Päätoimittaja Pauli Juusela, Vantaan Lauri Me kirkon sisärinkiläiset voimme nähdä märkää unta siitä, että kirkko olisi yhteisö, jonka hyväksi kaikki jäsenet yhteisvoimin ponnistelevat. Toiveistamme huolimatta suurimmalla osalla ihmisistä on kirkkoon suhde, joka ainakin muistuttaa asiakkuutta. He maksavat kirkollisveronsa, jos katsovat, että saavat kirkolta jotain tai ainakin kannattavat sitä hyvää työtä, mitä kirkko tekee. Voimme olla puhumatta asiakkaista ja palveluista tai keksiä näille erilaisia kiertoilmaisuja. Itse asiaa se ei muuta. Iso kysymys on se, pidämmekö näitä asiakkaiksi itsensä kokevia yhtä arvokkaina seurakunnan jäseninä kuin innokkaasti seurakunnan toiminnassa pyöriviä. Arvostammeko näitä ihmisiä, heidän tapaansa suhtautua kirkkoon ja heidän kenties hyvinkin heikkoa ja haurasta uskoaan? Viestintäjohtaja Seppo Simola, Valomerkki KANNEN KUVA Isovanhemmuus on suuri ilon ja kiitollisuuden aihe. Joskus se koettelee myös voimia, jos hoito- ja kasvatusvastuu siirtyvät liiaksi isovanhempien harteille. Kuva Timo Jakonen KUUKAUDEN SANA Ketä kiinnostaa säärikarvat? Uimahallit! Liian kapoiset vaatekopit, viileitä vesiläiskiä kylmällä kaakelilattialla. Kloorin voimakas tuoksu, joka viestii meille puhtaudesta ja turvallisuudesta. Valo, joka tekee ihostani jotenkin läpikuultavan harmaan. Ihmiset. Joku kälättää saunassa, toinen turhautuu tuntemattomiin, liian hitaisiin uimakavereihin. Minuun. Vettä nenässä, sitä kautta nielussa. Hukunko, vai selviänkö. Esseisti Antti Nylénille (HS ) uimahalli on helvetti. Niissä on alastomia ihmisiä kylmässä, kovassa ja kirkkaassa ympäristössä. Kului pitkä aika, kun en käynyt uimahallissa. Liian kaukana, tiedättehän. Ne ovat aina liian kaukana. Mielikuva ruuhkasta, hiuksista viemäriritilöissä, kylmästä ilmasta. Alkuvuonna rohkaistuin taas käymään. Juuri mikään ei ollut muuttunut, huomasin. Uimahalleissa on pysyvyyttä, ajattomuutta, pysähtyneisyyttä. Mutta helvetti se ei minulle ole. Taivas pikemminkin. Naisten puolella vallitsee jokin outo todellisuus, joka ei muualla yhteiskunnassa näy. Puhumme toisillemme. Herra Jumala, miten hämmästyin puheliaisuuttamme. Uskaltaudumme istua saunassa toisen viereen. Lapset, nuoret, aikuiset, seniorit. Kansa, joka sijoittautuu busseihin täysin toisenlaisella tekniikalla. Uimahallissa kohtaan hymyjä, pirskahtelevaa iloa, syvää rauhaa, kaunista arkea. Suihkun puolella olemme alasti. Naisia, kaikenlaisia. Kukaan ei häpeile vartaloaan. Ei raskausarpiaan, ei selluliittiään, ei karvoitustaan, ei muotojaan. Ei meikittömyyttään, ei kehossa näkyviä vaurioita, elämästä kertovia tarinoita. Toista katsotaan kunnioittavasti silmiin, sutkautetaan jotakin pientä ihmismääristä, säästä, jostakin ei mistään vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusneuvosto Harri Raitis, Mia Henriksson, Anni Itähaarla, Tiina Jakobsson, Lauri Palmunen, Ann-Mari Rannikko, Jyrki Tuominen Päätoimittaja Paula Heino, Toimitussihteeri Mervi Sipilä, Toimittajat Leena Koski ja Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Taitto ja kuvan käsittely Erkki Kiiski ja Kotimaa Oy Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva, puh , , Jakelu Posti Jakeluhuomautukset Timo Karonen, p Jussi Vierimaa elämästä yleensä. Vaikka mummat ja paapat ovat nyt kirkkomaan mullissa, ovat he muistojen kautta edelleen läsnä. Isää ja äitiä isovanhemmat eivät korvaa, mutta elämä isovanhempien kanssa on rikkaus. Toivoisin jokaisen voivan kokea yhtä syvää isovanhempien rakkautta kuin olen itse saanut kokea. Isovanhemmat, rakastakaa lastenlapsianne! Leena Koski Ja samalla sitä on jotenkin todella yksin hyvällä tavalla. Minun uintihetkeni, minun pyhiinvaellukseni altaaseen, sieltä pois, saunaan, kotiin. Uintisuorituksen jälkeen saatan epäekologisesti jäädä useiksi minuuteiksi lämpimän suihkun alle. Seison vain, katselen seinäkaakeleita, annan lämpimän veden kulkea ihollani. Ympärillä olevat äänet eivät kuulu kuin kaukaisuudessa. Tässä on hyvä. Uimahalleissa näkyy tiedostamattomasti se, miten Jumala meidät näkee. Sinä olet ihme, suuri ihme, minulle rakas, sinut hyväksyn, sinun vierelläsi kuljen. Nauti tästä hetkestä, sinusta, siitä mitä olet, mitä hyvää kannat ja teet. Kun uinti ei kulje, aallot lyö vastaan ja muut menevät ohi, kannattelen sinua kyllä. Jumala kertoo meille: Minä olen se joka olen. Altaan matala pää, jossa jalkasi ylettyvät pohjaan. Kiinteä kaide, johon tarttua kun henki ei kulje. Ystävällinen tuntematon, joka lainaa sinulle vartalovoidettaan kuivaa ihottumaasi varten. Sauna, jonka lempeän tehokas lämpö tuntuu kylmän kaakelikävelyn jälkeen koko kehossa. Hyvä hehku, joka lämmittää sydämessäsi kotiin kävellessä. Laura Kajala Oppilaitostyön pappi Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02) ALUKSI Seurakuntayhtymän tilinpäätös ylijäämäinen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän nenä on pitkästä aikaa pinnan yläpuolella, sillä viime vuoden tilinpäätös on plussalla. Talouden matokuuri, muutamien kiinteistöjen myynti ja rahoitussijoitusten tuotto korjasivat tilannetta. Ylijäämää vuodesta 2014 jäi kaksi miljoonaa euroa, kun talousarviossa oli varauduttu 1,6 miljoonan euron alijäämään. Plusmerkkinen tulos johtuu siitä, että pystyimme vähentämään toimintakulujamme läpi kentän, toteaa hallintojohtaja Hannu Kallio. Talous saatiin tasapainoon myös siksi, että myimme yksittäisiä kerrostaloasuntoja 1,2 miljoonalla eurolla sekä siksi, että sijoitustoiminnan Lyhty kotiin kesäksi Turun hautausmaiden kevätsiivoukset alkavat huhtikuun lopussa. Jotta kevätsiivoukset sujuisivat mahdollisimman joutuisasti, hautausmailta toivotaan, että läheiset hakisivat haudoilta metalliset kynttilälyhdyt kotiin varastoon äitienpäivään eli 10. toukokuuta mennessä. Ne muistolehtoihin ja veteraanilehtoon tuodut lyhdyt, joita omaiset eivät nouda kesävarastoon, hautausmaiden työntekijät siivoavat pois kevättöiden jaloista. Lyhty, joka varastoidaan kotiin kesän ajaksi ja tuodaan iltojen pimetessä taas haudalle, on ympäristöystävällisin tapa muistaa kynttilänvaloilla edesmenneitä rakkaita. Ympäristöystävällinen se on etenkin silloin, kun lyhdyssä käytetään muovikuorisen kynttilän sijasta tavallista pöytäkynttilää. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on Pietarin Pyhän Marian seurakunnan ystävyysseurakunta. Seurakuntien välillä on ollut säännölliset yhteydet jo yli 20 vuoden ajan. Turusta ja Kaarinasta käy muutaman kerran vuodessa Pietarissa pappeja saarnamatkoilla ja lomatuuraajina. Seurakuntayhtymä myös tukee Pyhän Marian seurakunnan diakoniatyötä. Marian ilmestyspäivänä maaliskuussa Pietarissa vierailivat hallintojohtaja Hannu Kallio ja tuomiorovasti Heimo Rinne. Kirkossa pidettiin silloin juhlajumalanpalvelus. Pyhän Marian kirkko täytti 210 vuotta ja seurakunnan uudelleen perustamisesta tuli 25 vuotta. Tuliaisiksi Turusta vietiin papin alba. Pyhän Marian kirkko on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon pääkirkko ja Inkerin kirkon piispa on Aarre Kuukauppi. Timo Jakonen tuotot olivat arvioitua paremmat. Talousjohtaja Irma Hokan mukaan viime vuoden tilinpäätöksen vuosikate oli viisi miljoonaa euroa. Vuosikate ilmoittaa tuloksen ennen poistoja ja satunnaiseriä. Edellisenä vuonna vuosikate oli 3,9 miljoonaa euroa. Rahoitustuotot olivat kaksi miljoonaa euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat 1,3 miljoonaa euroa. Hyvä talous edellytys toiminnalle Seurakuntien toiminnan edellytys on hyvä taloudenpito. Jos seurakuntien talous ei ole kunnossa, ne eivät kykene hoitamaan yhteiskunnan heikompiosaisten auttamistyötä tai seurakuntien normaalia toimintaa, kuten perhekerhoja, muskareita, nuorisotyötä tai jumalanpalveluselämää. Nyt on 70. vuosi, kun kirkollisvero on Turussa ja Kaarinassa ennallaan. Koko sotien jälkeisen ajan seurakuntayhtymän kirkollisveroa on kannettu yhden prosenttiyksikön mukaan. Vain pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät ovat myös pitäytyneet yhdessä prosenttiyksikössä. Tampereen seurakuntayhtymässä kirkollisveroa maksetaan 1,25 ja Oulussa 1,30 prosenttiyksikön perusteella. Seurakuntien valtiolta saama yhteisövero-osuus poistuu ja tilalle tulee vuodesta 2016 alkaen valtion talousarviomäärärahoista maksettava rahoitus, jolla rahoitetaan seurakuntien lakimääräisiä tehtäviä. Näitä Italialaistyyppinen ravintola Ovo Osteria Romana siunattiin käyttöön ennen sen virallisia avajaisia. Kansainvälisen seurakunnan pappi Miika Ahola siunasi Luca ja Salla- Maria Platanian omistaman ravintolan virsin ja rukouksin. Pienessä tilaisuudessa oli paikalla myös kokki Cosimo Catanzaro (oikealla). ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Suurille seurakuntayhtymille muutos tarkoittaa tulojen laskua verrattuna yhteisövero-osuuteen. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tilinpäätökset ovat olleet alijäämäisiä vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2013 kaikki yhtymän kymmenen seurakuntaa ja yhtymän yksiköt tekivät talousarvioihinsa kaikkiaan 14,5 prosentin säästöt. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli tilinpäätöksen maaliskuussa. Kun tilintarkastajat ovat käyneet tilinpäätöksen läpi, siitä päättää lopullisesti yhteinen kirkkovaltuusto kesäkuun kokouksessaan. PH Ravintolalle siunattu alku Vaikka yritysten siunaaminen ei tavallista Italiassakaan, halusimme kuitenkin siunauksen tällekin ravintolallemme. Edellisellä kerralla pyysimme mukaan kotiseurakuntamme kirkkoherran. Miika Aholaan olemme tutustuneet päiväkodissa, jossa meidän molempien lapset ovat hoidossa, kertoo Salla-Maria Platania. Säännölliset yhteydet Turun ja Pietarin välillä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on tehnyt yhteistyötä Pietarin Pyhän Marian seurakunnan kanssa yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Aineellisen auttamisen lisäksi kyse on ollut myös hengellisestä yhteistyöstä. Kuvassa hallintojohtaja Hannu Kallio ojentaa lahjan kirkkoherra Mihail Ivanoville, taustalla tuomiorovasti Heimo Rinne ja tulkkina toiminut Tatjana Shadrunova. Timo Jakonen Heikki Jääskeläinen Ville Niittysestä Kaarinan kirkkoherra Rauman seurakunnan johtava kappalainen, teologi ja politiikan tutkija Ville Niittynen valittiin Kaarinan seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi. Seurakunnan nykyinen kirkkoherra Pirjo Vahtola jää eläkkeelle kesäkuun alusta lukien. Kaarinassa kirkkoherra valittiin välillisellä vaalitavalla, jossa uuden kirkkoherran valinnan teki syksyn 2014 seurakuntavaaleissa valittu seurakuntaneuvosto. Kirkkoherran vaalissa hakijoista Ville Niittynen sai yli puolet annetuista äänistä ja näin ollen tuli valituksi kirkkoherran virkaan. Tuomiokapituli tutki ennen vaalia Kaarinan kirkkoherran virkaa hakeneiden pappien kelpoisuuden ja antoi heistä seurakunnalle lausunnon. Seurakuntaneuvosto haastatteli hakijat 5. maaliskuuta ja vaalipaneeli pidettiin helmikuussa. Seurakunnat voivat nykyisin valita paimenensa käyttäen ensisijaisesti joko perinteistä suoraa vaalitapaa, jossa tuomiokapituli asettaa hakijat vaalisijoille ja täysi-ikäiset seurakuntalaiset äänestävät, tai käyttäen välillistä vaalitapaa, jossa yhtymään kuuluvan seurakunnan seurakuntaneuvosto tai itsenäisen seurakunnan kirkkovaltuusto valitsee hakijoista sopivimman. Muutos vaalitavasta tuli kirkkojärjestykseen vuoden 2014 alusta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä kaarinalaiset luottamushenkilöt olivat ensimmäisiä, jotka valitsivat itse kirkkoherransa. Paluumuuttajia Ville Niittynen aloittanee työnsä Kaarinan seurakunnassa heinäkuun alusta, joten perheen alkukesä sujuu pakkaamisen merkeissä. Ennen Raumaa Niittynen perheineen on asunut Littoisissa ja työskennellyt muun muassa Mikaelinseurakunnassa, joten Kaarina ja Turku ovat tuttuja kaupunkeja jo ennestään. Myös monet Kaarinan seurakunnan työntekijöistä ovat Niittyselle tuttuja jo entuudestaan. Keksi uusi nimi lehdellemme Kirkko ja me -lehti täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Lehti uudistuu loppuvuodesta ja samalla mietitään, onko syytä säilyttää lehden vanha, perinteinen nimi vai nimetäänkö lehti uudelleen. Mitä mieltä olet? Jos sinulla on hyvä idea lehden uudeksi nimeksi, kerro se meille! Nimi voi liittyä seurakuntien toimintaan ja arkeen, seurakuntayhtymän tai kirkon historiaan, se voi löytyä Raamatusta tai virsikirjasta, alueen nimistöstä tai kirjallisuudesta. Seurakuntayhtymän viestintästrategiassa sanotaan, että yhtymän ja sen seurakuntien viestintä käyttää ihmisten arkeen soveltuvia viestintävälineitä, toimintatapoja ja kieltä. Perheen kanssa käymme usein konserteissa, näyttelyissä ja eri kulttuuritapahtumissa. Teen väitöskirjatyötä Runebergistä ja hänen aatemaailmastaan. Lisäksi kirjoitan eri julkaisuihin kirja- ja oopperaarvioita sekä kolumneja, Kaarinan tuleva kirkkoherra Ville Niittynen kertoo vapaa-ajan vietostaan. Niittysen mukaan Kaarinan seurakunnassa painottuvat lapset, nuoret ja perheet. Heidän kohtaamisensa edellyttää modernia työotetta ja viestintää. Painotuksista huolimatta kirkolla ei Niittysen mukaan ole yhtään ei-tärkeää työalaa. Koska kirkon resurssit näyttävät vääjäämättä vähenevän, toimintaa tulee uudistaa ja järkevöittää sekä seurakunnan että yhtymän tasolla. Uskon, että seurakuntien toiminnalliset raja-aidat yhtymän sisällä tulevat jatkossa entistä matalammiksi, Niittynen sanoo. Rauman seurakunnassa reilun vuoden ajan vt. kirkkoherrana toimineella Niittysellä on realistiset odotukset tulevan työn vaativuudesta: Kirkkoherran työssä painottuvat monipuolinen johtajuus ja erilaisiin odotuksiin vastaaminen. MS Teemme lehteä tavallisille, mukaville turkulaisille ja kaarinalaisille. Mikä nimi lehden lukijoita puhuttelisi? Lähetä nimiehdotus tai useampi sekä nimesi, sähköpostisi ja puhelinnumerosi mennessä osoitteella Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan t-paitoja ja jos ehdotusten joukosta löytyy voittaja eli ehdotus, jolla nimellä tämä lehti tulevaisuudessa tunnetaan, voittaja palkitaan reilun sadan euron hintaisella mobiililaitteella. Jos nimiehdotusten joukosta ei löydy sopivaa tai toimitus ei sitä yön hiljaisina tunteina keksi, lehden nimi pysyy ennallaan. PH

3 4 5 Den karismatiske professorn, familjeterapeuten och föreläsaren Michael LaSala från Rutgers universitet i New Jersey, USA föreläste om detta svåra ämne vid Åbo universitet den 14 april. Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighets familjerådgivningscentral och ämnet barnpsykiatri vid Åbo universitet arrangerade seminariet. Familjerådgivningscentralen firar sitt 60-årsjubileum i år och seminariet var en del av jubileumsårets program. Personlig föreläsare LaSala började med att öppet berätta om sin egen sexualitet. Han kom ut år 1980 då han var 19 år gammal. Fyra år senare hittade han sin livskamrat och de gifte sig ifjol. I New Jersey blev det lagligt för homosexuella att gifta sig för ett och ett halvt år sedan. Michael LaSalas föräldrar reagerade på hans homosexualitet med orden vi skulle hellre se att du var en mördare vilket LaSala menar var en rätt vanlig attityd på 1980-talet. Föräldrarna hade mycket svårt att anpassa sig men efter många år gjorde de det. Kom inte ut på Facebook LaSala har jobbat i många år som familjeterapeut och hjälper familjer med homosexuella barn att diskutera med varandra och anpassa sig. Som professor och forskare har han gett ut boken Coming Out - Coming Home där han ger råd kring olika anpassningsmetoder. Det sämsta sätten att komma ut Barnets homosexualitet en mångårig process att acceptera Vilket är det rätta sättet att komma ut ur skåpet och berätta för sin familj att man är homosexuell? Hur ska föräldrarna reagera på bästa sätt för att stöda barnet och hur ska hela familjen anpassa sig? ur skåpet på är att berätta att man är gay mitt i ett gräl eller ännu värre kanske, på Facebook eller andra sociala medier. En son berättade på Facebook att han är homosexuell. Hans föräldrar fick höra i matbutiken vilken modig son de har och hurudan fin och öppen familj de har. Föräldrarna kände sig besvikna och pappan undrade varför inte sonen litade på dem tillräckligt för att berätta om sin sexualitet för dem personligen. Villkorslös kärlek Det bästa sättet för föräldrarna att reagera på sitt barns homosexualitet är att säga du är mitt barn och jag älskar dig och stöder dig oberoende din sexuella läggning. Fastän man i stunden också känner negativa känslor ska man inte ösa sina rädslor och sin oro på barnet. Om dem kan man tala med en vän eller med en terapeut, säger LaSala. En förälder ska inte börja ställa detaljerade frågor om sex till exempel. Man ska inte börja prata om hur äckligt man tycker det är att två män har sex med varandra eller att man inte förstår hur två kvinnor kan ha sex med varandra, säger LaSala. Det finns tre saker en förälder till ett homosexuellt barn bör veta: du orsakade inte homosexualiteten, du kan inte ändra på den och om du inte anpassar dig så mister du ditt barn. Sexualundervisning behövs Man borde ha mer sexualundervisning om homo- och bisexualitet samt om transsexualitet i USA, tycker Michael LaSala. Man borde informera mer om sexuellt överförbara sjukdomar och hur dessa smittar vid homosexuellt umgänge. Det borde också finnas mer program för anti gay mobbning. Tyvärr ses mycket arbete för de homosexuellas rättigheter och välmående som att man vill rekrytera ungdomar till att bli homosexuella, vilket är en absurd tanke, säger LaSala. Religion och sex Det finns stora skillnader i kristna och andra religiösa familjers anpassning i jämförelse med icke-religiösa familjers anpassning till ett homosexuellt barn. Jag har märkt enorma skillnader mellan familjer från South Carolina och San Francisco, till exempel. I South Carolina finns många som hör till Southern Babtism och de tror att deras barn hamnar i helvetet om han eller hon är homosexuell. Jag förstår absolut deras oro, det är ju hemskt att leva med en sådan tanke. Enligt LaSala finns det några saker djupt religiösa familjer kan göra för att anpassa sig och acceptera sitt barn. Många lämnar den religiösa samhörigheten och hittar kanske någon annan. Vissa hittar en annan, mer liberal, inriktning inom den religion de tillhör. Andra blir så kallade Cafeteria Catholics, det vill säga man väljer vilka delar av religionen man vill tro på och vilka delar man väljer att inte tro på. Ha tålamod Det kan ta många år för en familj att anpassa sig. Man kan tänka såhär: hur länge tog det för den unga att komma fram till att man är gay? För mig själv tog det många år. Jag minns att jag alltid beundrade Superman lite extra mycket och jag har alltid haft en fascination för män med bara överkroppar. Men det var först i gymnasieåldern som jag visste att jag är homosexuell. På samma sätt kan det ta många år för föräldrarna att acceptera att deras barn är homosexuellt. Nadine Karell Jussi Vierimaa Kesän koittaessa Tuomiokirkontorilla vietetään taas kaiken kansan kevätjuhlaa. Suvivirsikirkko kokoaa turkulaiset ja kaarinalaiset yhteiseen kevätjuhlamessuun helluntaisunnuntaina 24. toukokuuta klo 12. Mukaan toivotaan myös lapsiperheitä sankoin joukoin. Kesän alkajaisperinteeksi muodostunutta Suvivirsikirkkoa vietetään jo kolmatta kertaa. Tuomiokirkontorille odotetaan kaikkiaan paria tuhatta turkulaista ja kaarinalaista laulamaan Suvivirttä. Suvivirsi kajahtaa Tuomiokirkon juurella kaikilla kotimaisilla mukaan lukien viittomakieli. Kaiken kansan kevätjuhlaa on tekemässä muun muassa suuri joukko Puolalanmäen koululaisia. Jättisuuressa lapsikuorossa laulaa toistasataa pientä laulajaa Puolalanmäen koulun kuoroista ja ÅSFs barnkör -kuorosta. Lapsiperheitä kutsutaan mukaan myös Suvivirsikirkon jälkitapahtumaan. Messun jälkeen Tuomiokirkontorilla on kaikelle kansalle tarjolla mehut ja munkit. Lapsille on torilla luvassa myös muun muassa kasvomaalausta sekä laulua ja leikkiä nonstoppina. Jo joutuu armas aika Suvivirsisunnuntaina on aina ollut kaunis sää, mutta jos säiden herra antaa sadetta, Suvivirsikirkko siirtyy sisätiloihin. Myös jatkotapahtumalla on säävaraus. Tuttuja virsiä ja ehtoollinen Suvivirsikirkon saarnan pitää tällä kertaa emeritus arkkipiispa John Vikström. Alttarilla toimivat Nalle Öhman Åbo svenska församlingista sekä Anna-Kaisa Kallio Henrikinseurakunnasta. Suvivirsikirkossa musisoi jättisuuren lapsikuoron lisäksi Ilonen House Band. Rukoustanssijat värittävät virsiä ja tekstejä. Esirukouksen valmistelee Åbo svenska församlingin esirukousryhmä. Suvivirsikirkossa lauletaan Suvivirren lisäksi tutuista tutuimpia virsiä kuten Totuuden Henki ja Mä silmät luon ylös taivaaseen. Suvivirsikirkossa nautitaan myös Suvivirsikirkosta on tullut turkulainen ja kaarinalainen kesänalkajaisperinne. Helluntaina sitä vietetään Tuomiokirkontorilla jo kolmatta kertaa. yhteinen ehtoollinen, jolle toivotetaan tervetulleiksi myös lapset perheidensä kanssa. Lapset voidaan myös siunata. Partiolaiset ovat lupautuneet auttamaan kolehtinkantamisessa. Helluntain kolehdilla kehitetään kevätjuhlaan sopivasti lasten ja nuorten koulutusta köyhimmissä maissa. Kirkon Ulkomaanapu vie avun perille. HISTORIAN ÄÄNIÄ Minna Vesanto För tredje året i rad firas sommarens ankomst på Domkyrkotorget med en gemensam Mässa i Blomstertid. Söndag den 24 maj kl. 12 samlas Åbo- och St:Karinsbor i alla åldrar till en gemensam festmässa. Medverkande är bl.a. ärkebiskop emeritus John Vikström, Bönedansare, ÅSFs barnkör och Puolala skolas musikklasser. Vi sjunger Den blomstertid på flera språk, inkl. teckenspråk. Alla är välkomna att fortsätta firandet på Domkyrkotorget med munkar och saft. För barnen ordnas ansiktsmålning samt sång och lek. Till mässan ordnas en pilgrimsvandring med start från Marie kyrka mot Domkyrkan kl. 10. Tuomiokirkontorille odotetaan kaikkien seurakuntien kirkkoväkeä: Turun ja Kaarinan kirkkojen jumalanpalvelukset vietetään helluntaina yhteisesti Tuomiokirkontorilla, joten tavanomaisia messuja ei kirkoissa ole. Pyhiinvaellus Maariasta Suvivirsikirkkoon on perinteisesti tultu myös pienten pyhiinvaellusten matkassa. Tällä kertaa Suvivirsikirkkoon vaelletaan ainakin Maarian kirkolta. Maarian kirkossa pidetään laudesaamurukous klo 10. Vaellusryhmä lähtee Maarian kirkolta klo ja vaeltaa Koroisten ristille, jossa pidetään mehutauko. Kello 11 pyhiinvaeltajat laulavat virren ja lähtevät jatkamaan matkaa Tuomiokirkontorin Suvivirsikirkkoon. Jokirantaa pitkin kulkee nykyään hyvin kaunis ja helppokulkuinen kävelyreitti Tuomiokirkkosillalle saakka. Matka Koroisista Tuomiokirkontorille on noin kaksi kilometriä. Pyhiinvaellukselle kannattaa varustautua mukavilla kengillä ja vesipullolla Keraaminen tuohuksen jalka Kaunis, käsityönä valmistettu keraaminen jalka tuohukselle. Värit: sininen ja luonnonvalkoinen. Korstecknet Trafikljusen visar grönt. Jag sitter i bilen och ska svänga höger, men väntar på ett par fotgängare som går förbi. En av dem en medelålders man får syn på mig. Jag har just kommit från en jordfästning, jag är klädd i svarta prästkläder och med det igenkännbara vita frimärket i prästskjortan. Plötsligt gör mannen korstecknet när han passerar min bil. I nästa sekund är han över gatan och jag kör vidare, men den korta händelsen blir kvar i tankarna. Det hela var lite komiskt. Korsade sig mannen i tacksamhet över att inte bli överkörd av prästen? Eller var det en liten hälsning till mig? Eller bara ett infall han fick, en kul grej? En stund tidigare har jag själv tecknat korstecknet i sanden på en kista. Snart är jag på väg på ett dop och även där ska korstecknet tecknas. Nu på barnets panna och bröst. Och vi ska både inleda och avsluta förrättningen med korstecknet under orden i Fadern och Sonens och den Heliga Andens namn. Men däremellan har det alltså uppträtt på en skyddsväg mitt i centrala Åbo. Redan Martin Luther uppmanade den kristne att välsigna sig med korsets tecken morgon och kväll. Jag tror att korstecknet kan vara den tysta bönen när vi tröttnat på ord eller när tiden är knapp. Eller som en god vana vid dagens början och slut. Korstecknet är hela kroppens bön. Det startar vid pannan vi ber Gud välsigna våra tankar. Vi för ner handen till bröstet och ber Gud välsigna vårt hjärta och våra känslor. Härifrån fortsätter vi till den högra axeln och vidare till den vänstra och ber Gud välsigna hela vår varelse och våra handlingar. Vi omsluts av Guds välsignelse. Kanske har vi med handens rörelse hjälpt oss själva att förstå just det här på ett mera konkret sätt än om vi bara tänker eller säger det? Samtidigt är korset ett tecken som väcker motstridiga känslor. Hur får man ihop det att den kanske viktigaste kristna symbolen är ett redskap med vilket man dödade människor, samtidigt som det är ett Livets och Uppståndelsens tecken? Jag tror inte att vi kommer förbi den här dubbelheten. Och kanske är det hela avsikten? Att Guds närvaro inte flyr det mest grymma och fruktansvärda. Men att Gud kan förvandla: Det är inte döden utan Livet, det tomma korset som får det sista ordet. Så jag fortsätter att göra korstecknet. Måhända gör skyddsvägsmannen detsamma. Malena Björkgren Församlingspastor Jyrki Härkönen, Vesa Takala Konstantinopoli Kaupunki ennen Istanbulia Yli tuhat vuotta Euroopan kristillisen idän pääkaupunkina olleen Konstantinopolin kiehtova historia avautuu suomalaisten asiantuntijoiden kuvitetun oppaan sivuilla. Teos käy läpi kaupungin historian Bysantin imperiumin noususta Turkkilaisen Istanbulin syntyyn. 29,60 (32,90) Thomas Merton Hetkien kirja Varhaiskristillisen kirkon kautta juutalaiseen rukouskäytäntöön juurensa ulottava hetkipalvelusten perinne on luostareiden ohella kuulunut myös yksityiseen hartaudenharjoitukseen. Tämä nykyaikainen versio perinteisestä breviaarista eli Hetkien kirjasta kostuu katolisen munkin Thomas Mer- tonin runoista ja meditaatioteksteistä päivittäisiksi rukouksiksi muokattuina. 27,90 (31,00) BASAM BOOKS Serafim Seppälä Vaienneita ääniä Sata vuotta Armenian kansanmurhasta Ennen vuoden 1915 kansanmurhaa armenialaiset muodostivat ainutlaatuisen kristillisen yhteinäiskulttuurin keskellä islamilaista maailmaa. Seppälä dokumentoi tätä ikiaikaista kansankulttuuria ja sen traagista kohtaloa myös yksilötasolla Dan McMillan Polttouhrit Holokaustin syyt Ensimmäinen kattava yhteenveto holokaustin syistä selvittää, miten ja kuinka polttouhrit syntyivät. Esiin nostetaan 1900-luvun alkupuoliskon Saksan yhteiskunta ja lähimenneisyys, Hitlerin persoonallisuus ja kaunat, yleinen juutalaisviha ja kummalliset rotuteoriat. Näistä aineksista ja niiden keskinäisestä vaikutuksesta syntyi tapahtumaketju, joka päättyi kuuden miljoonan ihmisen joukkotuhoon LIKE MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma pe 9 17, la puh Luostarisuklaa Chocolate negro Herkullista tummaa suklaata Monjas Jerónimas nunnaluostarista Sevillasta. Suklaa tuotu Suomeen katolisen kansalais järjestön Caritas ry:n kautta. Sisältää vähintään 60 % kaakaota. 200 g.

4 6 7 Timo Jakonen Kultalangasta kirjottu alkuperäinen päähine sekä kopio ovat näytillä Turun linnassa. Aika patinoi kultakankaankin. Vanhoja hautavaatteita Tuomiokirkosta. Nämä ovat esillä Turun linnan näyttelyssä. Kankaiden kuviointiin kiinnitettiin jo 1600-luvulla paljon huomiota. Muoti myös muuttui jopa kerran vuodessa. Lasten kuolinvaatteet ovat vaikuttavia. Osa on tehty vainajaa varten, jolloin esimerkiksi hihat on ommeltu kiinni, kun käden ei ole tarkoituskaan tulla sieltä läpi. Muotia haudan takaa Tuulia Lampisen esittelemä Elisabeth Buren kuolinpuku on säilynyt kutakuinkin ehjänä. Se on yksinkertaisuudessaan edelleen kaunis ja tyylikäs. Tuomiokirkon hautaholveista on löytynyt paljon vaatteita luvuilta. Ne kertovat siitä, että Turussa oltiin, ainakin siihen aikaan, hyvin perillä Euroopan muodin tuulista. Tekstiilisuunnittelija Tuulia Lampinen tekee väitöskirjaa näistä vaatteista ja kankaista. Minkälaisiin vaatteisiin pukeutui ylhäinen turkulainen 1600-luvulla? Maalaukset tietenkin kertovat jotain, mutta itse vaatteita ei ymmärrettävästi ole paljon säilynyt. Sen verran vaativaa ja kallista oli ennen muinoin kankaan valmistaminen, että vaatteet tavattiin käyttää loppuun. Yhdestä paikasta vanhoja vaatteita kuitenkin löytyy: kirkon lattian alta. Kun nimittäin 1780-luvulle saakka Tuomiokirkkoonkin haudattiin ihmisiä, niin heidän yllään oli tietenkin vaatteet. Ja koska tavallisilla Virtasilla ei ollut asiaa kansallispyhätön hautaholveihin, sinne haudatut ihmiset olivat rikkaita ja siis myös heidän kuolinvaatteensa hienoja ja kalliita. Tarkkaan ottaen vaatteet eivät oikeastaan edes ole haudoista tai arkuista nyt kuitenkaan, sillä se olisi hautarauhan rikkomista. Mutta aikoinaan kun ihminen haudattiin kirkkoon ja jos sitten 30 vuoteen suvusta ei sinne haudattu ketään muuta, holvin omistus palautui kirkolle ja se myytiin jollekin toiselle suvulle. Sopimukseen kuului, että entiset asukkaat tai se mistä heistä enää oli jäljellä saivat jäädä sinne, mutta heidän jäämistönsä koottiin yhteen arkkuun tilan säästämiseksi. Ja Tuomiokirkon vaatekokoelmat ovat näistä niin kutsutuista roska-arkuista. Tuomiokirkon arkiston vaatteet nostettiin haudoista 1920-luvun kirkon restaurointitöiden yhteydessä. Vaatteita on entisöity, ja ne ovat kohtuullisessa kunnossa, joskin värit niistä ovat haalistuneet. Esimerkiksi kellertävässä päähineessä on ollut myös sinistä ja vihreää. Ja mihin värit häviävät? No, ne ovat olleet pitkään haudassa, ruumiinnesteet ovat tehneet tehtävänsä ja tietenkin aika. Näitä vaatteita tutkii Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Tuulia Lampinen väitöskirjaansa varten. Kattava otanta kankaita Sinänsä Tuomiokirkon vaatevarasto ei ole ainutlaatuinen. Keski-Euroopassa vastaavia on säilynyt paljon enemmän ja parempikuntoisinakin. Itse asiassa kun Lampinen joskus näytti puolalaiselle kollegalleen Tuomiokirkon aarteita tämä totesi, että aijjaa meillä on noita kymmenittäin. Mutta vaikka Tuomiokirkon ylhäisillä ja rikkailla ei olekaan vaatteita kymmenittäin, niin vastaavasti otanta on aika kattava ja se on Lampiselle tärkeää, sillä hän tutkii nimenomaan näiden kankaiden valmistusmenetelmiä: Erilaisia tyylejä ja tekniikoita löytyy paljon. Kaikki keskeiset sen ajan kankaankudontatavat ovat edustettuna, vaikka sitten jäljellä olisikin vain pieni pala kyseistä kangasta. Olen tällainen aika rakenteellinen tyyppi, kankaiden rakenteet kiinnostavat minua. Se, miten rakenne yhdistyy suhteessa siihen miltä kangas tuntuu ja miten se kestää käytössä. Aikoinaan kankaat tehtiin hyvin kestäviksi, Lampinen kertoo. Kankaanpalojen lisäksi Tuomiokirkossa on säilynyt myös muutamia kokonaisia pukuja. Esimerkiksi 1600-luvulta oleva miesten samettipuku vetää helposti vertoja 70-luvun grooveille sametti-ihanuuksille. Myös Elisabeth Buren kuolinmekko on yksinkertaisuudessaan kaunis ja tyylikäs valkoista silkkitaftia. Niinikään vaikuttavia ovat pienet lasten kuolinvaatteet, joita kokoelmassa on paljon, sillä lapsikuolleisuus oli siihen aikaan suurta. Osa vaatteista on vainajien juhlapukuja, osa tehty juuri kuolinvaatteiksi. Esimerkiksi Tavastin haudasta löydetty myssy on ommeltu huolimattomasti kasaan, ikään kuin se olisi tehty vainajaa varten että nyt tarttettais myssy ja nopeasti. Lasten vaatteista taas osa on sellaisia, joissa hihat ovat kiinni. Eli ei ole ollut tarkoitustaan, että käsi tulisi sieltä. Ovat siis tehdyt kuolinvaatteeksi, Lampinen kertoo. Kullasta kudottu citypipo Tuomiokirkon vaatekokoelma ei ole yleisesti esillä, mutta pieniä osia siitä voi käydä ihailemassa Tuomiokirkkomuseossa sekä tällä hetkellä myös Turun linnassa. Yksi osa Lampisen väitöskirjaa on, että hän tekee toisintoja joistain vaatteista. Esimerkiksi Tavastin haudasta löytynyt kuolinhattu on sellainen. Se on kultakirjailtu citypipon näköinen päähine, josta Lampinen on kutonut oman versionsa: Suurennuslasilla olen katsonut miten kangas on tehty, millaisista langoista ja sitten olen tehnyt perässä nykyaikaisilla laitteilla. Entä onko se kovin eri tavalla tehty kuin nykyiset kankaat? Ei sinänsä. Periaate on edelleen ihan sama, joskin nykyään tietenkin kankaan tekee kone. Vaikka kyllä 1600-luvullakin oli laite, joskin vähän yksinkertaisempi ja mukana enemmän ihmistyövoimaa. Sellainenkin ero vanhaan on, että ennen tehtiin tiheämpiä kankaita, jotka olivat kestäviä. Materiaalit olivat kalliit ja kankaan piti olla pitkäikäistä niin kuin vaatteidenkin. Asut myös suunniteltiin niin, että hukkapaloja tuli mahdollisimman vähän. Siksi esimerkiksi rahvaan vaatteet tehtiin keski-ajalla yleensä neliön ja kuution muotoisista paloista, jolloin hukkaan ei mennyt yhtään. Tuulia Lampisen tekemiä jäljennöksiä vanhoista kankaista Linnassa esillä oleva Tavastin hattu on tehty kolmion muotoisista paloista, jotka on ommeltu yhteen. Sillä tavalla kankaasta kyllä jäi hiukan ylikin, mutta ei se haitannut, koska päähineen omistajalla oli rahaa. Niin kuin oli toki kaikilla muillakin, joiden vaatteita on jäänyt ihasteltavaksemme. Elämä oli silkkiä ja samettia Vaatteiden perusteella Turussa on täytynyt olla komean näköistä 1600-luvulla. Turku oli Tukholman ohella Ruotsi-Suomen europpalaisin kaupunki, eikä täällä varmastikaan voinut kävellä kovin pitkään törmäämättä johonkin hienosti pukeutuneeseen aateliseen tai rikkaaseen porvariin. Vaatteet olivat yleensä uusimman muodin mukaisia no, ainakin toiseksi uusimman, sillä Turku oli sen verran syrjässä, että hiukan kesti ennen kuin uusimmat kotkotukset ylsivät tänne saakka. Vaikka eihän siinä ole mitään uutta nykyihmisellekään: Kyllähän esimerkiksi smoothievillitys oli Tukholmassa jonkin aikaa ennen Helsinkiä, jos ottaa modernin esimerkin, Lampinen muistuttaa. Tuomiokirkon vaatteet olivat pääosin silkkiä ja samettia. Joskus silkkiin saatettiin sekoittaa pellavaa tai jopa puuvillaa. Lisäksi niihin käytettiin aitoa kultaa ja hopeaa. Lampisen Turun linnassa esillä olevassa myssyreplikassa (tai kangasreplikassa, kun sitä ei ole ommeltu yhteen) on niinikään kultalankaa. Sitä saa muuten tilata Ranskasta, jos joku moista kutomuksiinsa tarvitsee. Aikoinaan käytettiin siis ihan oikeaa kultaa tai toisinaan kullattua hopealankaa, sillä se on hieman kestävämpää ja halvempaakin. Raaka-aineet kalliimpia kuin työ Kopion tekeminen vanhasta kankaasta ei ole ihan yksinkertaista puuhaa. Jos ajatellaan vaikka sitä Tavastin päähinettä, niin ensin Lampinen selvitti, millainen struktuuri ja millaiset langat kankaassa on. Sen jälkeen hän teki kaavat kuvioista, eli maalasi ne paperille vesiväreillä. Paperilta hän siirsi ne tietokoneelle ja sieltä edelleen kangaspuille. Tietokone ja muuten myös sähkövalo helpottaa ja nopeuttaa prosessia 1600-lukuun verrattuna, mutta kyllä siinä silti vierähti tovi. Yhdeksän päivää meni siihen, että tuli 38 senttiä valmista kangasta. Sen jälkeen hattu pitää sitten vielä ommella. Ja kun aikaisemmin ei ollut tietokoneita, tarvittiin vastaavasti enemmän henkilökuntaa. Tai ajatellaan vaikka jotain vanhaa hauta-arkkua, joka on päällystetty silkkikankaalla: Sitä on kulunut 6 x 2 metrin pituutta, kudottu kuukausia ja silti se materiaali on ollut kalliimpaa kuin työ! Vaatteiden valmistus olikin vähän kuin nykyinen autonvalmistus oli monenmoista ammattilaista hoitamassa omaa pientä osaansa prosessissa. Esimerkiksi drawboyksi kutsuttiin sitä poikaa työt olivat myös jaettu sukupuolen mukaan joka nosti juuri tietyt langat niin, että kun niiden välistä pujotettiin sukkula, saatiin aikaiseksi vaikkapa se kultakuvio luvun alussa drawboy joutui historiaan, kun siirryttiin reikäkorttien käyttöön, silloin kangaspuut ikään kuin ohjelmoitiin tekemään tiettyä kuviota automaattisesti, kehitystä kohti nykyisiä tietokoneita, Lampinen kertoo. Ei siis ihme, että vaatteet olivat kalliimpia kuin Gantilla. Kuvaavaa on kuitenkin, että siitä huolimatta että kangasta oli tekemässä suuri määrä ihmisiä ja siihen kului aikaa kuin Iisakin kirkon rakentamiseen, raakaaineet muodostivat hinnasta suuremman osan kuin työ. Vaatteiden arvosta kertoo se, että kun tehtiin vainajien perunkirjoituksia, vaatteet yleensä luetteloitiin hyvin yksityiskohtaisesti. Joku tuoli saatettiin jättää luetteloimatta mutta hyvää päällystakkia ei varmasti. Siinä mielessä ajat ja tekstiilien arvostus ovat totta tosiaan muuttuneet, pohtii Lampinen. Silkkitoukkia Louhisaaressa Tuomiokirkon vaatteiden kankaat ovat hyvinkin kaukaa. Osa on Aasiasta saakka, paljon on tietenkin myös eurooppalaista tuotantoa, Italiasta, Ranskasta, Britanniasta, Hollannista. Silkki tuli Aasiasta mutta Euroopassa oli omaakin tuotantoa. Silkkitoukat vaativat mulperipuiden lehtiä ja niitä kasvaa leveysasteen välissä. Jopa Suomessa yritettiin kasvattaa silkkitoukkia Louhisaaressa huonolla menestyksellä, Lampinen sanoo. Kankaat tulivat muualta, mutta vaatteet tietenkin tehtiin täällä: Vaateteollisuus oli myös hyvin säänneltyä. Tukholmassa voitiin määrätä millainen piti olla takin leikkaus ja Turussa sitten räätäli sai sakot, jos ei käyttänyt sitä kyseistä kaavaa, Lampinen kertoo luvulta lähtien muoti myös alkoi vaihdella usein, kerran vuodessa tai jopa kaksi kertaa. Se ei ollut ihan helppo juttu kutomoille: Viikon verran meni kun tehtiin uudet kaavat, sitten jopa kolme kuukautta siihen, että muutettiin koneiden asetukset ja laitettiin langat oikein. Ja sen jälkeen päästiin vasta hommiin. Siinähän ehti jo muoti vaihtua ennen kuin päästiin tuotantoon! Kuitenkin hyvä esimerkki Turun muodinmukaisuudesta on Tuomiokirkosta löytynyt Ludvig XIV:n rakastajattaren, Marie Antoinetten lanseeraama Fontagne-päähine, jollaiset olivat muotia1600-luvun lopun Euroopassa. Turussakin siis sellainen on jollain naisella ollut. Se oli niin hieno hattu, että sellaisen käyttämisestä joutui maksamaan veroa. Tuomiokirkon Fontagne-päähine on ollut Saksassa saakka lainassa, koska se on säilynyt erittäin hyvin. Sellaisen havainnon vaatteista voi myös tehdä, että etenkään miesten vaatemuodissa ei ole kauheasti tapahtunut neljässä sadassa vuodessa. Oikeastaan vasta ihan viime aikoina alettu rikottu perinteitä. Aika samanlaisia vaatteita silloin 1600-luvulla oli kuin nykyäänkin. Naisten muodissa on tietenkin tapahtunut eniten muutoksia. Ja lasten kohdalla taas tapahtui vapautuminen luvuilla, jolloin alettiin tehdä vaatteita lapsille, sitä ennen heidät puettiin kuin aikuiset, vain pienempiin vaatteisiin, Lampinen kertoo. Kestävyydestä mallia nykypäivään Jännää on se, että kankaat ovat niinkin hyvin säilyneet. Syypää lienee hautaholvien kuiva ilma. Eivätkä ne ole kelvanneet hyönteisille tai muillekaan ötököille; vain ihminen vaatteiden sisältä on muuttunut kasaksi luita. Eli kun sanotaan, että läski on ikuista, niin se ei pidä paikaansa. Sen sijaan vaatteet ovat hyvin tehtyinä pitkäikäisiä. Ja se itse asiassa on yksi Lampisen väitöskirjan tärkeä osa. Hän haluaa herätellä kysymään, että kun nykyään suunnitellaan ja sitten valmistetaan vaate yleensä jossain Aasiassa, vaikka Bangladeshissa niin voisiko suunnittelija jotenkin vaikuttaa siihen, että tehtäisiin kestävämpiä vaatteita. Löytyisikö siis vanhoista keinoista siihen apua? Kyllä ja ei. Vanhat vaatteet ovat kestävästi tehtyjä, mutta ei kyse ole siitä etteikö nykyään osattaisi tehdä sellaisia, jos haluttaisiin. Kyse on asenteista. Ihmiset eivät halua maksaa kestävästä. Toivon, että voitaisiin herätä keskustelemaan siitä, että saataisiin kestävämpää tuotantoa. Itse ostan esimerkiksi sukkia niin, että kun löydän hyvät ostan aina kaksi paria. Kun yksi menee rikki, on kuitenkin vielä kolme jäljellä. Roope Lipasti

5 8 9 Timo Jakonen Kultaiset säteet valaisevat Paattisten kirkon alttaria. Paattisten kirkon katossa loistavat tähtitaivas ja aurinko sinisine säteineen. Maarian kirkon aurinkoon on maalattu heprealaisin kirjainmerkein Jumalan nimi. Pyhän Katariinan kirkossa aurinko hehkuu saarnatuolin yläpuolella. Kuusiston kirkossa on loistetta useamman aurinkokunnan verran. Piikkiön kirkon auringon hehku on päässyt haalistumaan vuosisatojen kuluessa. Aurinkoinen kirkko kierros Satoi tai paistoi, Turun seudun kirkoissa voi nähdä auringon. Maarian kirkon saarnatuolin kaikukatoksen auringolla on vekkulin ystävällinen ilme. S unnuntai on auringon päivä. Niin lupaa päivän englanninkielinen nimi Sunday, samoin saksan Sonntag, ruotsin söndag, suomen sunnuntai. Aurinkopäivää vietettiin jo muinaisessa Egyptissä. Siellä viikonpäivät nimettiin taivaankappaleiden mukaan. Ensimmäiset kristityt eivät muuttaneet päivän nimeä. Sunnuntai oli Kristuksen ylösnousemuksen päivä. Aurinko oli uuden elämän ja toivon vertauskuva. Siksi auringon kuvia maalattiin ja veistettiin pyhiin tiloihin. Turun ja Kaarinan kirkoissakin voi tehdä aurinkokierroksen millä säällä ja minä viikonpäivänä tahansa. Aurinkorivistön alla Kun tulija astelee Kuusiston kirkon keskikäytävää pitkin, hän kulkee monen auringon alitse. Kirkon kattokruunut tuntuvat muodostavan oikean aurinkorivistön. Kuusistolaiset halusivat tuoda valoa ja kauneutta punamullattuun hirsikirkkoonsa. Yhden kattokruunun kannattimessa hehkuu kullattu aurinko. Suuri valaisin on tehty messingistä. Sen lahjoittivat Simo Simonpoika ja hänen vaimonsa Valborg Henrikintytär Finbyn Itätalosta vuonna Auringon muoto toistuu käytävän muissa kattokruunussa ja alttarin yllä riippuvassa kristallisessa empiretyylisessä valaisimessa. Nekin ovat lahjoituksia oman saaren väeltä. Suuri kultainen aurinko säteilee myös alttaritaulun yläpuolella. Sen paisteessa lepäilee Jumalan Karitsa voitonviireineen. Ympärillä enkelit puhaltavat pasuunoihin ja kantavat kädessään voitonlehviä. Alttarikokonaisuus on 1790-luvulta. Saarnatuolissakin loistaa aurinko hiukan katseilta piilossa. Saarnatuolin katoksen alapintaan on maalattu aurinko, tähtiä ja sininen taivas. Aurinko muistuttaa, että Sana valaisee ja luo elämää. Katos on lahjoitus vuodelta 1744 ja peräisin Kuusiston ensimmäisestä kirkosta. Sininen säteily Paattisten kyläkirkko on puinen kuten Kuusiston saaristolaiskirkko, mutta sata vuotta nuorempi. Paattisissa koko kirkkosali säteilee. Kultaiset säteet sinkoilevat alttaritaulusta, saarnatuolin takaseinän rististä, lehterin ja katonkulmien tähdistä. Merkillisin säteily lähtee kirkkosalin korkeimmasta kohdasta. Suuren kattokruunun kiinnityskohdassa on kultaisin täplin maalattu aurinko keskellä tähtitaivasta. Auringon ympärillä levittäytyvät siniset säteet. Säteiden erikoinen väri tuntuu kertovan, että valo tulee jostakin tämän todellisuuden tuolta puolen. Männynneulasetkin hehkuvat Paattisten kirkon tapaan Turun keskustassa sijaitseva Mikaelinkirkko rakennettiin 1900-luvun alussa. Paattisten kirkko on pieni, Mikaelinkirkko suuri, mutta niitä yhdistää koristemaalausten jugend-tyyli. Mikaelinkirkon pylväissä, holvikaarissa, saarnatuolissa ja seinissä salaperäiset säteet avautuvat viuhkoina. Aurinko ei esiinny Mikaelin koristemaalauksissa selkeänä aurinkona. Maalausten suunnittelijat ovat risteyttäneet auringon männynneulasten ja muiden luontoaiheiden kanssa. Paattisten ja Mikaelinkirkon säteet ja muut koristemaalaukset kokivat 1900-luvun puolivälissä saman kohtalon: ne peitettiin halltex-levyjen tai maalin alle. Kuvat palautettiin entisöinnin yhteydessä. Nyt ne säteilevät kirkoissa istuville. Peitteet pois Myös Piikkiön harmaakivikirkossa aurinko säteineen häiritsi jotakuta. Niinpä sen päälle vedettiin seinämaali. Kun kirkkoa remontoitiin vuonna 2003, saarnatuolin takaa paljastuivat seinälle maalatut verhot ja aurinko. Verhot levittäytyvät saarnatuolin molemmin puolin kuin esirippu, joka on vedetty Sanan valon edestä syrjään. Saarnatuolin seinämaalaus näkyy nykyisin himmeänä, mutta se on saattanut olla yhtä värikäs kuin Piikkiön kirkon alttarin ympärille maalattu mahtava sininen verho. Kuoriseinän verhon ja alttaritaulun maalasi turkulainen Gustaf Lucander Kuka katselee seurakuntaa? Maarian keskiaikaisessa kivikirkossa auringolla on kasvot. Saarnatuolin katoksesta kurkistavat tarkkaavaiset mutta lempeät silmät. Aurinko katsoo suu hiukan hymyssä puhujan ohi seurakuntaan. Saarnapaikalla on toinenkin aurinko. Se hohtelee kullatuin sätein puhujan takana. Aurinkoon on maalattu heprealaisin kirjainmerkein Jumalan nimi. Koristeellinen saarnatuoli on Daniel Sudroviuksen käsialaa vuodelta Vanhojen kirkkojen alttari sijaitsee itäpäädyssä. Idästä nouseva aurinko on ylösnousemuksen vertauskuva. Maarian kirkon itäseinän ikkunaa koristaa lasimaalaus. Se esittää Kristusta, joka astuu taivaaseen. Kristuksen läpi virtaa auringonnousun valo. Lasimaalaus on Hannu Konolan teos vuodelta Valon varaan rakennettu Vanhoissa kirkoissa Kristuksen ja Sanan valoa ilmennettiin kultaisen auringon kuvilla. Kirkkoihin virtasi myös luonnonvaloa. Ikkuna-aukkojen kautta auringon säteet osuivat alttarille jumalanpalveluksen aikoihin, mutta valo oli usein niukkaa. Olosuhteet vaativat pieniä ikkunoita. Lasi oli kallista, lämmitystä ei ollut. Uusissa kirkoissa kuvat ovat vaihtuneet Luojan luoman auringon loisteeseen. Valon käyttö pyhän tilan luomiseksi yleistyi kirkoissa 1900-luvun lopulla. Turun ja Kaarinan kirkoissakin voi nähdä luonnonvalon voiman. Martinkirkkoon valo laskeutuu kauniisti sisälle kapeista, korkeista sivuikkunoista. Hirvensalossa kirkkosaliin lankeaa leveistä ikkunoista valoa, joka leikkii seinällä, lattialla ja kirkkoväen kasvoilla. Turun hautausmaalla sijaitseva Ylösnousemuskappeli on rakennettu valon varaan. Kappelin sivulaivan seinä on lasia. Sieltä saliin siivilöityy pehmeä luonnonvalo. Ylösnousemuskappelin rakentaminen aloitettiin talvisodan kynnyksellä ja se valmistui jatkosodan aattona. Arkkitehti Erik Bryggman halusi, että kappeli lohduttaisi kaikkia kuoleman ja surun murtamia. Toivon vertauskuvana oli valo. Valo voittaa pimeyden. Tytti Issakainen Tämän aurinkokierroksen kirkot: Maarian kirkko, rakennettu 1400-luvun alkupuoliskolla Piikkiön kirkko, 1755 Kuusiston kirkko, 1792 Mikaelinkirkko, 1905, arkkitehti Lars Sonck Paattisten kirkko, 1909, lääninarkkitehti Helge Rancken Martinkirkko, 1933, arkkitehdit Gunnar Wahlroos ja Totti Sora Ylösnousemuskappeli, 1941, arkkitehti Erik Bryggman Hirvensalon kirkko, 1962, arkkitehti Pekka Pitkänen Aurinkoja saatat löytää kirkoista missä päin maailmaa tahansa. Turun seudulla voit ottaa oppaaksesi Kirkosta kirkkoon -esitesarjan, jota myydään Tuomiokirkon infossa. Kirkot esitellään myös seurakuntien kotisivuilla Jumalan Karitsa ja suuri aurinko koristavat Piikkiön kirkon alttaria.

6 10 11 Timo Jakonen Isovanhemman muistilista Älä ole ylihuolehtiva. Aseta rajat, älä kuluta omia voimiasi loppuun. Tuhannet ja taas tuhannet isovanhemmat osallistuvat lapsenlapsiensa hoitoon. Yksi syy on, että työelämästä on vapauduttu omiin vanhempiin verrattuna varsin hyväkuntoisina. Niinpä monikaan, joka ei ole omassa lapsuudessaan kuin ehkä vain loma-aikoina tavannut isovanhempiaan päätyy jopa vaihtamaan asuinpaikkakuntaa tuodakseen helpotusta lapsenlapsiensa hoitoon. Vanhemmat joutuvat jakamaan aikansa työn, kodinhoidon ja lasten välillä. Lapsenlapsen vierailun aikana mummi keskittyy lähinnä vain isovanhemman rooliinsa. Raskasta ja keveää Isovanhemmuus on joskus kumpaakin, välillä vain toista Pidä kiinni omista harrastuksistasi. Hanki niitä, jollei ennestään ole. Tapaile ystäviäsi, etsi uusiakin. Puhu vertaistesi kanssa, kun ottaa liian koville, tai vaikka papin. En jaksaisi jos he olisivat meillä joka päivä, tunnustaa Margaretha, 69. Hän ja puolisonsa Jouni, 64, muuttivat joitakin vuosia sitten parin sadan kilometrin päästä, entisistä tutuista oloistaan ollakseen lähellä lapsenlapsiaan. Nämä, tyttö ja poika, Jenna ja Kristian, olivat kumpikin vielä alle kouluikäisiä. Nuorempi heistä, Kristian, opetteli vasta puhumaan. Ihan vain lasten takia muutettiin, mutta siinä tosin auttoi se, ettei meillä, työelämän jätettyämme, tuntunut enää olevan järin merkittäviä kiinnekohtia sillä entisellä kotipaikkakunnalla, Margareta kertoo. Aivan alussa pariskunta sopi tyttärensä kanssa vain niistä lastenhoitoajoista, jotka vapauttivat viimemainitun käymään kerran viikossa jumppaamassa. Pariskunta tunnustaa, ettei sopimus ihan tarkkaan ottaen ole pitänyt. Mutta pidämme hoitoaikojen tietoista rytmittämistä silti hyvin tärkeänä, jotta yhteytemme lasten arkeen säilyy, mutta meillä itsellämme puolestaan säilyy oma vapautemme, Margaretha korostaa. Poikkeuksen tekevät pariskunnan mukaan ne tilanteet, jolloin lapsiperheessä sairastetaan. Sitä ei tapahdu kovin usein, mutta kun lapset sairastuvat ovat isovanhemmat aina valmiita auttamaan. Ja nyt kun vanhempi lapsista on jo koulussa, kesäloma luo tietysti omat haasteensa vanhemmille. Monien perheiden on tavalla tai toisella järjestettävä lastenhoito siksi aikaa, kun vanhemmat ovat vielä töissä. Siinä kohti isovanhempien apu on korvaamatonta, Margaretha toteaa. Meillä on kesäisin muutenkin väljemmät lapsenlasten hoitoa koskevat sopimukset, kun voidaan viettää aikaa kesämökillä, Jouni huomauttaa. Margaretha ja Jouni asuvat kerrostalossa kolmen huoneen ja keittiön asunnossa. Pienimmän huoneista he päättivät heti muutettuaan sisustaa lasten leikkihuoneeksi. Se on nyt ollut käytössä yli neljä vuotta eikä näköpiirissä vielä ole se aika, ettei lapsenlapsilla olisi mummolassa ihan omaa tilaa. Tietenkään se pikkuhuone ei ihan kaikilta osin pelkästään lasten- Vuosikymmenien tauon jälkeen lapsuus levittäytyy uudelleen myös isovanhempien kotiin. Lapsenlapset näkyvät ja kuuluvat. Mummut ja papat turvaverkkona Ilo ja ylpeys ovat tunteita, jotka usein tuntuvat liittyvän isovanhemmuuteen, todetaan Väestöliiton viitisen vuotta sitten julkaisemassa kirjassa Farkkumummoja ja pehmovaareja. Lastenlasten kuvia esitellään halukkaasti kaikille kiinnostuneille, jatkuu kirjan artikkeli Isovanhemmuuden eri muodot ja haasteet. Mutta kuten kaikilla mukavilla asioilla isovanhemmuudellakin on kääntöpuolensa. Mitä kokeneempi isovanhempana on sitä varmemmin tietää, mikä siinä roolissa, varsinkin kun lapsenlapset ovat vielä pieniä, on raskasta ja mikä keveää. Useimmiten isovanhemmuus on pelkästään ilontäyteistä aikaa. Mutta niitäkin on, joilla varsinkin pienten lastenlasten hoitoon osallistuminen vie joskus voimia liikaakin. Kun edes joskus kiittäisivät Tuon lausahti eräs isoäiti taannoin, kun sattumoisin, toisiamme entuudestaan tuntematta, tapasimme leikkikentällä. Hänen paimennettavanaan oli kaksi alle kouluikäistä lasta ja koira. Minun tyttärentyttäreni, toinen tulossa eskari-ikään, toinen jo ekaluokkalainen viettivät kanssani iltapäivää vanhempiensa hoitaessa pankki- ja kauppa-asioitaan. Jäin tuon tapauksen jälkeen aika ahdistaviin mietteisiin. Lisää miettimistä antoi eräs toinen kohtaaminen, jossa itseäni jo jonkin verran vanhempi isoäiti yritti pulkkamäessä kaikin keinoin turhaan viihdyttää esikouluikäistä, pahantuulista pikkupoikaa. Poika purki, niin päättelin, isoäitiinsä sitä, ettei voinut vanhempiensa työvuoroista johtuneen mummipäivän vuoksi tavata kavereitaan. Isovanhemmuus ei ole aina ollut minullekaan lähestulkoonkaan pelkästään keveää, mutta mietin kuinka monella vertaisellani lapsiperheen auttaminen ei aina ole pelkästään vapaaehtoista. Tiedostavatko kaikki isovanhemmat alituisen uhrautumisen ja omallekin elämälle aikaa jättävän auttamisen välisen eron? Isovanhemmuuden merkitystä nykyperheille on jo paljon tutkittukin. Yhden herätteen siihen tarjonnut se, että tämän päivän isovanhemmat ovat ns. suureen ikäluokkaan kuuluvia. Meitä pian sotien jälkeen syntyneitä on toisin sanoen juuri nyt paljon. Välimatkat lyhentyneet Siitä miten moni isovanhempi on vapaaehtoisesti jopa vaihtanut asuinpaikkakuntaa voidakseen olla apuna lapsenlapsiensa hoidossa, ei tutkittua tietoa tietääkseni ole. Minun itseni lähinaapureina asuu peräti kolme perhettä, jotka ovat eläkkeelle päästyään muuttaneet lähelle lastansa tai lapsiaan. Entisenlainen elämä on siis jäänyt heiltä konkreettisesti taakse. Maan sisäistä muuttoa on aina tapahtunut, mutta tämä isovanhempien muutto lapsiensa perheiden liki lienee uutta. Ei ainakaan omilla vanhemmillani ollut koskaan pienintäkään aietta muuttaa minun tai sisarusteni lähistölle luvulla, jolloin oma tyttäreni oli vielä pikkulapsi, tyydyttiin vain kyläilemään puolin ja toisin. Mieheni äitiä, Kaisu-mammaa, joka asui samassa kaupungissa kuin me, tavattiin tietysti useammin. Tuolloin jo lähes 80:n ikäinen mamma ei säästellyt voimiaan valmistellessaan tapaamisiamme. Ruokansa oli aina hyvää ja sitä riitti. Mutta muistimmekohan ihan aina kiittää siitä? Mikä neuvoksi jos väsymys valtaa? Tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta kertoo, että useimmat isovanhemmat auttavat mielellään aikuisia lapsiaan ja lapsenlapsiaan ja kokevat järjestelyt toimiviksi. Jotkut tosin kokevat, että heitä hyödynnetään liikaa, ja että he eivät enää jaksa, tai että oma vointi ei enää sovi lasten hoitamiseen, Rotkirch kuitenkin huomauttaa. Tuolloin on hänen mielestään tärkeää ottaa asia puheeksi. Useimmat pienten lasten vanhemmat kun kuitenkin aistivat isovanhemman väsymyksen ja hyvin sen ymmärtävät. Joskus välit voivat kuitenkin kiristyä. Rotkirch kertoo, että alussa mainitun Farkkumummot ja pehmovaarit -kirjan aineiston perusteella aikuisten lasten ja heidän vanhempiensa välejä viimemainittujen väsymys voi rasittaakin. Välit voivat huonontua erityisesti jos isovanhempi joutuu pitkäksi ajaksi päävastuuseen lapsenlapsistaan. Isovanhempien tuki nyt erityisen kaivattua Suomen taloudellinen tilanne on Farkkumummoja ja pehmovaareja -kirjan ilmestymisen jälkeen jyrkästi huonontunut. YT-neuvotteluista ja irtisanomisista kerrotaan uutisissa lähes joka viikko. Tutkimusprofessori Anna Rotkirch tietää, että nuoret aikuiset epäröivät nyt erityisesti ensimmäisen lapsen hankintaa. Syntyvyys laskeekin nyt jo neljättä vuotta peräkkäin. Tällaisena aikana omien vanhempien tuen rooli korostuu. Aikaisemmista tutkimuksista tiedämme, että pariskunnan aie saada ensimmäinen lapsi voi vahvistua silloin, kuin suhteet omiin vanhempiin ovat hyvät ja heiltä voi saada erilaista tukea tarvittaessa, Rotkirch kertoo. Jos perheessä on jo lapsia, isovanhempien tuki voi olla erityisen tärkeä juuri työttömyyden, sairauksien tai muiden kriisien aikana. Vaikea laittaa hintalappua Mummojen ja vaarien antaman lapsenhoitoavun taloudellista merkitystäkin on selvitetty. Eläkkeelle hiljattain jäänyt taloustieteilijä, vanha tuttuni jolla on kuusi lapsenlasta, sanoi keskustellessamme tämän jutun tiimoilta, että mummojen ja vaarien vapaaehtoisesti tarjoamalle lastenhoitoavulle on hänestä vaikea laittaa hintalappua. Yhteiskunnallisia kustannuksia vähentää, hän painotti, jos ja kun lastenhoidon laitospaikkoja tarvitaan vähemmän. Keskustelumme päätteeksi, kun ystävälläni oli jo kiire saada silloinen pieni päivähoidettavansa päikkäreille, hän toi esiin tärkeän näkökulman isovanhemmuuskeskusteluumme: Osat voivat vaihtua jo muutaman vuoden päästä. Jos etäisyydet nimittäin sopivat voi lapsenlapsiensa hoitoon osallistunut puolestaan itse saada vanhana apua lapsiltaan ja lapsenlapsiltaan. Liisa Mainela Isovanhempi Kirjoita omista tunteistasi! Väestöliitto kutsuu kirjoittamaan isovanhemmuudesta otsikolla Isovanhemman kielletyt tunteet. Lisätietoa: vanhemmuus/kirjoituskutsu isovanhemmille. lasten käytössä ole, mutta meistä on tärkeää, että muksuilla on oma olotilansa silloin, kun he ovat kanssamme, Jouni kertoo. Leikkihuone leluineen antaa meille isovanhemmille mahdollisuuden esimerkiksi keskittyä ruoanlaittoon, ja joskus myös tärkeinä pitämiemme tv-ohjelmien katsomiseen. Arkinen totuus on, että poika viihtyy leikkihuoneessa, legojensa parissa pitkiä aikoja tarvitsematta mitään tai ketään. Tyttökin on puuhakas, mutta kaipaa mummin osallistumista voidakseen näyttää, mitä on saanut aikaan, Margaretha kertoo, ja sanoo, että lasten viihtymistä helpottaa pienen matkan päässä sijaitseva leikkipuisto. Siinä mielessä asuinpaikkamme on ihanteellinen! Tuli uusi hellyydentunne 70 vuotta hiljattain täyttäneellä Marjatalla on yhteensä viisi lastenlasta. Heistä vanhimmat ovat jo teini-iässä tai lähellä sitä. Viisikon nuorin on kuitenkin vasta kaksivuotias. Lasten hoitoon osallistuminen on arkipäivää Kun lapsenlapsia alkoi tulla, minuun tuli uudenlainen hellyydentunne, melkein äitimäinen olo, Marjatta kertoo. Hän asuu nykyisin Turussa, kauniissa kaksiossa, jonka ikkunasta näkyy Turun tuomiokirkko. Leskeydyttyään vajaat 15 vuotta sitten, ja toimittuaan sen jälkeen kaksi vuotta äitinsä osa-aikaisena omaishoitajana päätti paimiolaissyntyinen Marjatta palata Hämeestä entiselle kotiseudulleen. Viimeinen sysäys muuttoon oli nuorimman lapsenlapsen syntymä. Olen ehkä hoivapersoona, Marjatta sanoo. Suhdettaan lapsenlapsiinsa ja näiden vanhempiin hän kuvaa hyväksi. Ottavat minut mukaan lomamatkoilleenkin ikäänkuin lisäaikuiseksi. Marjatalle ja hänen puolisolleen syntyi kaikkiaan kolme lasta, kaksi tytärtä ensin ja sitten poika, joka kuoli viisivuotiaana syöpään. Siinä vaiheessa tuli mieleeni, että minulta riistettiin lapsi, Marjatta kertoo, ja lisää, että tyhjän sylin täyttivät aikanaan lapsenlapset: Mieleen on tullut sanonta, että kun Jumala sulkee oven hän samalla aukaisee ikkunan. Eniten Marjatan apua on tarvinnut hänen tyttäristään nuorempi, joka on nyt ollut kolmisen vuotta naimisissa, mutta oli sitä ennen lähes 10 vuotta yksinhuoltaja. Olin Olavin, nyt jo 12-vuotiaan, kanssa hänen ensimmäisen elinvuotensa aikana niin paljon, että olin kuin toinen äiti, Marjatta kertoo. Hänen apunsa oli enemmän kuin tarpeen pojan äidille, joka tuolloin teki väitöskirjaansa. Nyt tämä toinenkin tytär on naimisissa ja perheessä on kaksi lasta, sillä Olavi sai pikkuveljen, Sampon, vajaat kolme vuotta sitten. Isovanhempi on läsnä 110-prosenttisesti Teemme tätä haastattelua Marjatan luona kahvipöydässä. Tarjolla on kahvin lisäksi pikkupulla kummallekin. Ne Marjatta toi Tuomiokirkkoseurakunnan myyjäisistä, joissa teki aamupäivän talkootöitä. Vapaaehtoistyön lisäksi Marjatalla on musiikkiin ja kirjallisuuteen liittyviä harrastuksia. Päivät eivät ole tyhjiä, tai ainakaan Marjatta ei koe niitä sellaisiksi. Marjatan kokemuksien mukaan pienen lapsen äiti pystyy suoriutumaan, ja hänen on pakkokin suoriutua lastenhoidon ohella myös päivittäisistä askareista, kuten ruoanlaitosta, pyykeistä ja muusta kodinhoidosta. Mutta isovanhemman huomio kohdistuu kokonaan lapsiin. Esimerkiksi sitä ajattelee, ja ihan liikaakin, että näille sattuu jotakin, Marjatta sanoo. Lasten kilpailukin mummin huomiosta on tullut Marjatalle viime aikoina tutuksi. Varhaisteini jolla on omat harrastuksensa ja, kuten myös toisen tyttäreni lapsilla, lisäksi kaikki nykyajan sähköiset pelit ja vehkeet, osaa minun luonani heittäytyä mustasukkaiseksi pikkulapseksi, Marjatta naurahtaa. Mutta kyllä minä osaan lapsille rajat pistää, ja tarvittaessa ihan kunnolla komennankin! Liisa Mainela

7 12 13 B SIUNAUSTA tienpäivänä keväisiä säveliä, kun CCI-kuoro konsertoi kirkossa. Chorus Cathedralis Iuniorum (CCI) on Turun tuomiokirkon poikakuoro. Konsertissa kuullaan jopa 50 miehenalun laulua, kun mukana ovat pääkuoron lisäksi harjoituskuoro Joku olemme me itse. heistä huomasi, että katoksessa olevat pienet ja isommatkin roskalaatikot liikkuivat herkästi pyörillä. Laatikoista oli kiva rakennella kaikenlaisia jänniä käytäviä ja sokkeloita betonilattialla työntelemällä. Tytöillä oli hauskaa, mutta sitten alkoi kyllästyttää, roskalaatikot olivat kaaoksessa ja tytöt valmiina lähtemään muihin puuhiin. En malttanut olla puuttumatta asiaan. Roskapussi tekosyynä lähdin pihalle ja juttelin tytöille. Kerroin miten eri määrätyillä paikoilla olevissa laatikoissa oli yhdessä jätepaperia, toisessa metallia, kolmannessa lasia, neljännessä kartonkia ja sitten vielä poltettavaa tai maatuvaa jätettä. Miten määräpaikkoihin tottuneet asukkaat nyt osaisivat kaikessa kiireessä heittää lajitellut jätteet oikeisiin laatikoihin? Puhumattakaan roskakuskeista, jotka keräsivät eri autoihin erilaista jätettä. Menisivät kaikki sekaisin. Voisi jopa tulla lasku siivouksesta. Eikä sitä laskua maksa Joku. Sen maksavat kaikki tässä taloyhtiössä asuvat perheet. Tyttöjenkin vanhemmat maksavat joka kuukausi yhtiövastikkeessa roskien ja hyötyjätteen keräyksen kuluja. Ei niitä kannata turhaan kasvattaa eikä hommaa vaikeuttaa, pikemminkin auttaa lajittelemalla oikein ja pitämällä jätekatos järjestyksessä. Tytöt olivat järkeviä nuoria ihmisiä ja ymmärsivät asian. Sovimme, Grace Peace & Domcafé juhlii tasavuosia Tuomiokirkon tasanteen Dom- että yhteisvoimin palauttaisimme roskalaatikot entiseen järjestykseen eikä asiasta sitten sen enempää. Se sopi tytöille. Työ kävi reippaasti ja kivaakin oli ollut. Miten saisi kaikki aikuisetkin ymmärtämään, että ei ole olemassa mitään salaperäistä Jokua, joka kaiken hoitaa. Joku olemme me itse. Maksamme siivoamisesta veroina ja monenlaisina muina maksuina. Miksi sitten ehdoin tahdoin lisäisimme kaupunkimme sottaisuutta ja sen aiheuttamia kuluja omalla välinpitämättömyydellämme. Kuukausi sitten kiukuttelimme, kun kesä lainasi ajastamme tunnin valolle. Syksyllä laina maksetaan kuitenkin takaisin. Nyt nautitaan kesän valosta ja iloisesta vapusta, ja toivottavasti myös roskattomasta kaupungista vapun jälkeen. FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION Siblings KULJEN KANSSASI -RIIPUS Kaksiosainen, hopeinen riipus, jonka osat sopivat kauniisti yhteen. Lahja hänelle, josta välität. 49 Tutustu laajaan raamattuvalikoimaan nettikaupassamme ja tilaa painatus ajoissa! KEVÄT HERÄÄ -MUKI voimasanoja Arabia-mukin aurinkoinen maalaus on taiteilija Heljä Liukko-Sundströmin. 26 PIPLiA. t Suomen Pipliaseura myynti lumn on a Sunday evening after our mass. In the mass today reverend Timo Viitanen from our sibling congregation in Salo was with us, assisting and concelebrating at the Eucharist. In the welcoming words I made a joke saying this is appropriate for I ve learned from Facebook that it seems to be some kind of siblings weekend. And of course, jokes aside, this is very true. We are siblings as Christians, brothers and sisters in Christ, Gods children. We are siblings, for we have the same Father in heaven, to whom we pray together saying our father. And we have the same mother too, for we all dwell in the same Church. Christians as siblings is an accurate parable in many ways. We are more than mere comrades. Even if you fight and quarrel with your brother or sister you re still siblings. Nothing can change that. For your existence as siblings doesn t depend on your emotions, but on your nature. The same applies to us as Christians. We are members of the same body and share the same blood. We cannot break the bond between us, because it isn t us who uphold the bond. It s Christ, in whom we are bound together. To cut ourselves loose from other Christians would mean we d need to tear ourselves out of the body of Christ. The nature of Church as catholic and universal, requires that the Church brings together people of all ages, gender, colour, background, affiliation etc. We shouldn t build barriers between people, cause they are man made structures against God s will for his Church. Still, it is in our human nature to seek contact with people who have had the same kind of experiences. We feel close to the congregations that are similar to us in language, rite and in the fact that, like us, some congregations gather people from all corners of the earth. There s nothing wrong in feeling close to these sibling congregations if we, through it, do not distance ourselves from other congregations. Our congregation has a long history of working together with the Salo congregation. On 4th of June the Salo congregation is inviting us to celebrate together the feast of Corpus Christi. Considering the above, this would seem to be a perfect day to make our communion visible. Miika Ahola Priest of the Turku Cathedral International Congregation café viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden kunniaksi kahvilaan on suunniteltu erityinen juhlaleivos, joka kuitenkin paljastetaan vasta 17.5., jolloin kahvila avaa kesäkauden. Leivoksen lisäksi kesäkaudella kahvilassa tarjoillaan pikkusuolaisia, Domcafén kuuluisaa pullaa ja jäätelöä, joita voi nauttia myös ulkona kiviporrastasanteella. Sateella ja tuulella kahvilan kivisei- nät tarjoavat lämpöä ja suojaa nautittavaksi kuumien juotavien ja täyttävien herkkujen kera. Kahvilavierailun ohessa on helppo kurkistaa sisään myös Tuomiokirkon ovista ja tehdä sukellus historiaan. Keskiaikamarkkinoiden aikaan kahvilan ovet ovat avoinna pidempään. Jo perinteeksi muodostunut Paula-tytön vierailu Domcaféssa ajoittuu tänä vuonna heinäkuun loppuun, jolloin kahvilas- sa vietetään juhlaviikkoa. Kuten aiempinakin vuosina, myös tänä juhlavuonna kahvilan tuotto ohjataan lähetystyölle. Domcafe toivottaa kesästä nauttivat herkuttelijat tervetulleiksi alkaen! Domcafé on avoinna alkaen arkisin klo 11 16, lauantaisin ja sunnuntaisin klo Keskiaikamarkkinoiden aikaan kahvilalla on pidennetyt aukioloajat. Puntarikatu 1, Kaarina Puh. (02) Avoinna arkisin Kesäretki Seilin saarelle Nauvossa sijaitseva Seili on tuhansien tarinoiden saari. Se on surullisen kuuluisa saarella aikoinaan sijainneesta spitaalihospitaalista ja mielisairaalasta. Saaren historia virallisena sairaalasaarena alkoi vuonna 1619, jolloin kuningas Kustaa II Adolf antoi käskykirjeen leprasairaalan perustamisesta. Spitaalisten lisäksi saarelle sijoitettiin myös mielisairaita. Ensimmäiset potilaat saarelle oli kuitenkin tuotu Turun Pyhän Yrjön hospitaalista jo 1300-luvulla luvun loppupuolelta saakka saarella toimi mielisairaala, jonne aluksi sijoitettiin sekä miehiä että naisia. Vuosina Gallup sairaalassa oli vain naispotilaita. Nykyisin saarella sijaitsee Turun yliopiston alaisuudessa Saaristomeren tutkimuslaitos. Seilin tunnelmallinen puukirkko rakennettiin Sekä kirkkomaa että kirkkosalista spitaalisille aidalla erotettu oma alue muistuttavat saaren historiasta. Katariinanseurakunnan historiakerho järjestää kaikille avoimen kesäretken Seiliin lauantaina 6. kesäkuuta. Kahdenkymmenen euron hintaiselle retkelle mahtuu mukaan 50 ensiksi ilmoittautunutta. Seilissä tutustutaan saareen ja vieraillaan sen kirkossa. Katariinanseurakun- Ilmoitusmyynti Pirjo Teva , nan kirkkoherra Leena Kairavuo pitää kirkossa pienen hartaushetken, minkä jälkeen lauletaan yhdessä Suvivirsi. Saaressa on kioski, josta voi ostaa makeaa ja suolaista syötävää sekä virvokkeita. Myös yhteysalukselta on mahdollisuus ostaa syötävää tai ottaa omat eväät mukaan. Lähtö aamulla Pyhän Katariinan kirkon (Kirkkotie 46) parkkipaikalta 6.6. klo 7.45, mistä matkustetaan linja-autolla Nauvoon, josta siirrytään yhteysalukselle. Paluu Turkuun noin klo Sitovat ilmoittautumiset mennessä sähköpostitse tai puhelimella, tai Mitä äiti opetti? Pihla Syrjänen Tarjoamme Palvelutalo Iso-Heikissä ikäihmisille turvallisen ja viihtyisän kodin sekä luotettavat ja laadukkaat palvelut ympäri vuorokauden. Keittiömme valmistaa herkulliset ateriat vuoden jokaisena päivänä. Ohjelmatarjontamme on monipuolinen ja runsas. Pihla Syrjänen NIMIPAINATUSRAAMATTU I m writing this co- (7 8-vuotiaat) ja CCI-muskarilaiset (5 6-vuotiaat). Kuoroja johtavat Heikki Rainio, Epp-Inna Westergård ja Kaisa Takkula. Kuorolaulun lisäksi kuullaan poikien esityksiä eri instrumenteilla. Äitienpäivän konsertti Maarian kirkossa klo 15. Vapaa pääsy. Maarian kirkossa kuullaan äi- Henri Kirkanen ussipysäkki keväisessä kaupungissa. Äiti odottelee kouluikäisen tyttärensä kanssa bussia, molemmilla on jäätelötötterö. Äiti repäisee suojuspaperin ja tipauttaa sen maahan. Tyttökin on kuorinut oman jäätelönsä ja kumartuu paperi kädessään nostamaan äidin paperin. Anna olla, kyllä joku sen korjaa, sanoo äiti. Tyttö vilkaisee äitiään ja vie sitten vain oman paperinsa roskapönttöön. Tulee väkisinkin mieleen, että siinä kumottiin taas yksi, ilmeisesti koulun, opetus. Toivottavasti ei. Käsittämättömän monien ihmisten mielestä kaikkialla liikkuu salaperäinen Joku siivoamassa heidän jälkiään. Sitä todistavat roskat kadunvarsilla, metsiköissä, joen rantapenkereillä ja varsinkin roskapönttöjen ympärillä. Samaa todistaa keskelle parkkihallia jätetty ostoskärry, tyhjät pullot mitä merkillisimmissä paikoissa. Puoliksi syödyn nakkisämpylän ostarin nurkalta nappaa kovasti rottaa muistuttava Joku, mutta hyvinvoivaa rottapopulaatiota hävittämään tarvitaan sitten taas Joku. En millään jaksa uskoa, että meistä kaikki tai edes suurin osa viihtyisi roskien keskellä. Paljon puhutaan roska-astioiden puutteesta ja sitäkin taatusti on, mutta kuka selittää roskapönttöjen ympärille tiputellut kaikenlaiset käärepaperit. Kyse on silkasta välinpitämättömyydestä ja laiskuudesta. Tämähän on meidän kaupunkimme, miksi emme osaa pitää siitä huolta? Emmekö tiedä, kuka on Joku. Vapaata iltapäivää viettävät, noin kymmenen vuoden kahta puolta olevat tytöt yrittivät keksiä itselleen puuhaa kevättalvisella pihalla. Yksi Katri Saarela ONNEA JA Kuka on Joku? Sirkka-Liisa Lehtinen Turkulainen eläkkeellä oleva toimittaja, kirjailija, isoäiti CCI laulaa äideille Jussi Vierimaa KOLUMNI Salla Leppänen Ettei elämää ole tarkoitettu helpoksi. Pirjo Laine Äiti opetti, että elämässä on aina toivoa, ja mummu opetti kristillisiä asioita. Saara Sirkiä Peruselämäntavat ja -taidot sekä ajattelemaan itsenäisesti. Jorma Lindholm Paljon kaikkea, muun muassa rehellisyyttä ja säästeliästä rahankäyttöä. Revontulenkatu 4, Turku Puh

8 Tarjous on voimassa saakka ja koskee vain uusia tilauksia Suomessa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kustantaja: Kotimaa Oy, Hietalahdenranta 13, Helsinki, kotipaikka Helsinki, Y-tunnus Yhdistäisitkö nämä 110-vuotiaaseen? Terävä, ketterä, ajan hermolla. Arvokeskustelussa mukana jo vuodesta Juhlavuoden tarjous nyt kk (norm. 139e) (norm. 139 ). TILAUSKORTTI Haku päiväkerhoihin toukokuussa Kesä on vasta tulossa, mutta leikki-ikäisten lasten vanhempien kannattaa miettiä kesälomien jälkeistä aikaa. Elokuussa on päiväkerhojen alkaessa jälleen aika pakata perheen pikkuväelle kerhotossut ja eväät. Haku 3 5-vuotiaiden päiväkerhoryhmiin alkaa 4. toukokuuta ja kestää toukokuun loppuun. Haku tapahtuu osoitteessa kirkonrotta.fi Turussa ja Kaarinassa kokoontuu kolmekymmentä päiväkerhoa, ja toimintaa on kaikkien seurakuntien alueella. Kerhot kokoontuvat kahdesti viikossa kolmeksi tunniksi kerrallaan. Poikluoman ja Maarian pappilan tallin päiväkerhoryhmät kokoontuvat poikkeuksellisesti kolme kertaa viikossa. Tuotsalaisessa seurakunnassa on Ruotsalaisessa päiväkerhoryhmä. Päiväkerhoryhmissä on erilaisia painotuksia. Mikaelissa kerhossa painotetaan musiikkia ja Nuortentalon ryhmässä kulttuuria. Lausteen, Henrikinkirkon ja Koivulan ryhmät ovat liikuntapainotteisia. Päiväkerhossa leikitään, liikutaan, tutkitaan, ihmetellään ja ilmaistaan itseä eri keinoin sekä hiljennytään yhteiseen kynttilähetkeen. Ympäristö- ja liikuntakasvatus huomioidaan kaikissa kerhoissa. Helatorstaina Seikkailupuistoon Jussi Vierimaa Seurakunnat järjestävät helatorstaina hauskan päivän Seikkailupuistossa Kupittaalla. Mukaan kannattaa lähteä koko perheen voimin. Maksuttomassa tapahtumassa on mukavaa puuhaa kello Pikku Kakkosta tuttu Siina Hirvonen taikaradioineen konsertoi kello 10, 12 ja 14. Pieni hartaushetki eli pikkukirkkonen pidetään klo 12. Askartelupisteillä pääsee harjoittelemaan kädentaitoja ja Seikkiksen ulkoalueilla voi reippailla ja leikkiä oman mielen mukaan. Seurakuntien väki on mukana ohjaamassa askarteluja ja tekemässä kasvomaalauksia lapsille. Puuhastelu voi aiheuttaa kurnimista vatsassa, mutta nälän takia ei leikkejä tarvitse lopettaa kesken. Seurakunnat nimittäin tarjoavat kaikille ilmaisen keittolounaan. Ensi kaudella kerhoissa näkyy myös päiväkerhon 70-vuotisjuhlavuosi, jonka teema on Pienin on suurin. Kerhoissa järjestetään erilaisia näyttelyitä, juhlia ja nukketeatteria juhlavuoden teemaan liittyen. Pappi tsemppaa ammattikisaajia Taitaja2015-tapahtuma toukokuun alussa kokoaa Turkuun yli 450 nuorta eri ammattialoilta kisaamaan ammattitaidostaan SM-tasolla. Seurakuntayhtymän ammattioppilaitostyö on nuorten mukana kisassa. Kisa on nuorille tiukka tsempin paikka ja oppilaitospappi toimii joukkuepappina henkisenä valmentajana. Lisäksi yhdessä kirkkohallituksen, Saku ry:n, Työterveyslaitoksen ja Mielenterveysseuran kanssa pidetään esillä työssä ja opiskelussa jaksamista. Turun kisajoukkue koostuu kahdeksastatoista 20-vuotiaasta ja sitä nuoremmasta ammattiopiskelijasta. Mukana on laboranteiksi, hiusalalle, tietokonealalle, puhdistuspalveluihin ja asiakaspalveluun valmistuvia nuoria. Joukkuepapin tehtävä on mahdollistaa nuorille se, että he pystyvät toimimaan kilpailutilanteessa täysipainoisesti. Yhdessä psykologin kanssa tuemme tiimin rakentumista ja autamme nuoria purkamaan kisajännitystä henkisillä harjoitteilla, kertoo joukkuepappi Atte Airaksinen. Ammattitaidon SM-kilpailussa Suomen huiput kisaavat keskenään kolmen päivän ajan. Tehtävä työsuoritus itsessään on jo vaativa ja lisäksi nuorten täytyy tehdä koko ajan priimaa Nuorissa näkyy jo ammattiylpeys. Halutaan tehdä hyvää jälkeä huolimatta siitä, mitä muut sanovat, kehaisee Airaksinen. Taitaja, joka on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, pidetään Turun Messukeskuksessa ja HK Areenalla. Pääjärjestäjä on Turun ammatti-instituutti ja mukana on koulutuskuntayhtymiä ja oppilaitoksia myös Turun ympäristöstä. Taustaorganisaatio on Skills Finland ry. Kolmipäiväisen avoimen tapahtuman suurin kävijäryhmä ovat ammatinvalintaansa pohtivat peruskoulun seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset. Tapahtumaan odotetaan kaikkiaan hengen yleisöä. Taitaja2015-tapahtuma on houkutellut ennätysmäärän ulkomaisia kilpailijoita, joille tapahtuma toimii kenraaliharjoituksena WorldSkills MM-kilpailuun São Paulossa elokuussa. Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Siisti Biitsi myös leirikeskuksiin Pidä Saaristo Siistinä ry järjestää toista kertaa valtakunnallisen Siisti Biitsi -kampanjan toukokuuta. Seurakuntien leirikeskukset ovat mukana siivoamassa rantoja roskista ja saattamassa rannat kesäkuntoon ihmisille, eläimille ja luonnolle. Rantoja siivotaan talkoilla Kunstenniemen ja Heinänokan leirikeskuksissa. Talkoisiin osallistuvat muun muassa Evijärven kuudesluokkalaiset leirikoululaiset. Partio laiset siivoavat partiovenesataman ja Heinänokan rantoja. Henkilökunnan voimin pieni ranta kaistale hoituu Pyölinrannassa ja Sinapin kurssikeskuksessa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on haastanut mukaan Siisti Biitsi -kampanjaan myös muun muassa Turun ja Kaari- Auta. Lähtisitkö mukaan jakamaan hyvää mieltä Suurella sydämellä vapaaehtoistoiminnassa? Löytyisikö sinulle sopiva hyvän mielen pesti suurellasydamella.fi sivustolta? Tälläkin hetkellä tarjolla on kymmeniä pestejä. Tässä esimerkkejä: Pyörätuolin työntäjäksi. Oletko reipas ja hyväkuntoinen? Pidät ikäihmisistä ja haluat auttaa ulkoilun merkeissä? Voit auttaa pyörätuolissa olevia vanhuksia ulkoilemaan ja näkemään maailmaa oman kodin tai laitoshuoneen seinien ulkopuolella. Mielenvirkistystä osastoille. Vanhainkodeissa ja sairaalan osastoilla on vanhuksia, jotka kaipaavat lähimmäistä käymään luonansa silloin tällöin: juttelemaan ja olemaan läsnä, seuraksi ulkoiluun tai kanttiinikahville, tai antamaan omaisille vähän vapaa-aikaa. Laitoksessa vapaaehtoinen voi osallistua kaikkiin muihin paitsi lääkinnällisiin ja sairaanhoidollisiin tehtäviin. Ulkoiluystäviä vanhuksille. Kesä on koittamassa ja luonto herännyt, ja moni kotona asuva vanhus haluaisi ulkoilla, saada liikuntaa ja raitista ilmaa, mutta omin voimin liikkuminen ei enää onnistu. Ulkoiluystävä tukee ja auttaa liikkumisessa sekä tarjoaa ystävyyttä ja juttuseuraa. Lisää erilaisia vapaaehtoistehtäviä klikkaa Turku. nan seurakuntien partiolippukunnat ja Kirkon paikat ry:n leirikeskukset. Siisti Biitsi -kampanja on Pidä Saaristo Siistinä ry:n rantojen siivoustalkookampanja. Kampanjan tarkoituksena on siivota rantoja, herättää kiinnostusta rantojen roskaisuustilanteeseen sekä kerätä tietoa rantojen roskaisuudesta. Ja tietenkin: roskia kerätessä tulee samalla tulee vietettyä ulkoilupäivä rannalla. Itämeren rantojen roskaisuutta kartoittaneen MARLIN-hankkeen tulokset ovat kertoneet karua kieltä Suomen rannoista. Kartoitetuista maista Suomen rannat ovat osoittautuneet roskaisimmiksi. Surullinen tulos ja halu siistiä rannikko poikivat Siisti Biitsi Tehtävänä roskaton rannikko Kesäisin seurakunnat tuppaavat muuttamaan maalle. No, ei nyt ihan sananmukaisesti, mutta kyllä kesäisin seurakuntien toiminta keskittyy paljolti leirikeskuksiin, vaikka viime vuosina onkin pyritty järjestämään toimintaa myös kesäkaupunkilaisille. Henrikinseurakunnassa on päätetty pistää toimintatapoja uusiksi ja pitää kaupungin kesää elävänä. Tähän tarvitaan kuitenkin kesän aikana vapaaehtoisapua. Henrikkiläiset peräänkuuluttavatkin nyt innokkaita, eri ikäisiä kesäntekijöitä ottamaan kykynsä käyttöön sekä ideoimaan ja toteuttamaan toimintaa esimerkiksi Henrikinkirkkoon ja sen ympäristöön. Kesäkeitaita, kesäkanavia, kesäkamareita tai ihan mitä vaan, mihin intoa ja kykyjä löytyy. Kirkon lisäksi myös muut seurakunnan tilat ovat käytettävissä. AALLON PITUUKSILLA Radio Melodia 89,0 (95,7) MHz Toivo2000 radio-ohjelma vie kuulijan kirkkovuoden tapahtumien ja ihmisten äärelle. Ohjelmaa toimittavat sunnuntaisin Hannu Hurme ja Markus Majabacka. Toivo2000 sunnuntaisin klo Uusinnat keskiviikkoisin ja perjantaisin klo Virtuaalikirkko.fi Turun tuomiokirkon sunnuntaimessuihin voi osallistua suorissa internetlähetyksissä aina sunnuntaisin klo 10. Virtuaalikirkon sivuilta löytyvät myös lähiajan menneet messut. Radio City 105,5 (103,5) MHz Miehen elämää -pakinasarjan uusinnat jatkuvat Radio Cityssä toukokuun alkuviikoilla. Miesten näkökulmia arjen kulkuun ja läheisiin ihmisiin. Valomerkki.fi Uusi verkkomedia Valomerkki.fi yhdistää pääkaupunkiseudun seurakuntien verkkolehdet. Valomerkki.fi -verkkomediaa tehdään tavallisille kaupunkilaisille, joilla on etäinen suhde kirkkoon, kertoo verkkomedian toimitus. Uusi verkkomedia pitää esillä muun muassa hyvän elämän teemoja. Viime vuoden kampanjakummit Helsingin Seurasaaressa talkoilivat jo yhden tunnin aikana kasaan melkoisen roskamäärän. Tauolla näyttelijät Anna Paavilainen (vas.), Kristiina Halttu ja Marja Salo. -talkookampanjan. Viime vuonna siivottiin meren rantoja ja tänä vuonna kohteena ovat Suomen kaikkien vesistöjen rannat. Siisti Biitsi -kampanjan päätalkootapahtuma järjestetään Ruissalon Kansanpuistossa. Henrik kaipaa kesäntekijöitä Tommi Autio Lisätietoa kampanjasta saa netistä siistibiitsi.fi, jota kautta voi myös ilmoittautua mukaan. Kampanjaan osallistutaan järjestämällä omat talkoot omavalintaisella rannalla itselle sopivana päivänä. Toiminta voi olla päiväretkiä, kesäkahvilaa, valokuvausta tai taukojumppaa. Tai jotain ihan muuta. Askartelua tai käsitöiden tekoa, kirjallisuuskeskustelua tai musisointia. Mahdollisuuksia on paljon. Hiljaisimmat kaupunkikuukaudet ovat heinä- ja elokuu, joten toimintaa toivotaan nimenomaan niiden ajalle. Jos innostut Henrikin kesän ideoimisesta ja toteuttamisesta, ota perjantaihin 15. toukokuuta mennessä yhteys diakoniatyöntekijä Mia Piipariseen puh tai Toimintaan saa etukäteen tarvittavaa ohjausta ja kesän aikanakin työntekijöiden tukea. Kun juhannuksen jälkeen paikat menevät kiinni ja ihmiset aloittavat kesälomansa, Henrikinseurakunnassa tapahtuu. Tule siis mukaan kehittämään mukavaa yhteistä tekemistä kesälle! MessuT LuTherin kirkolla Su 3.5. klo 11 Messu, Timo Nisula Su klo 11 Messu, Timo Nisula Su klo 11 Messu, Timo Nisula Su klo 11 Messu, Olli Koskenniemi Su klo 11 Messu, Timo Nisula TUNNETTUA, LUOTETTAVAA LAATUA tutustu laajaan MAllistooN: apuajoneuvo.fi tilaa EsitE: KOKO MAAN KATTAVA HUOLTO JA TOIMITUS Turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a 778NR 2200,- Maahantuonti, Myynti ja vuokraus: Kuusiluoto oy KehittäjänKatu järvenpää Turvallista ja kodikasta asumista Turun diakoniasäätiön Palvelutalo Esikossa, Uittamontie Turku. Tervetuloa tutustumaan! 888WA 2300,- 889Xl 3300,- PARAS HINTA- / LAATUSUHDE Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p Tule, mennään yhdessä! Tilaa Kulttuuriystävä kaveriksesi mukaviin menoihin! Vapaaehtoisia Kulttuuriystäviä voi tilata ikäihmisen seuraksi ja turvaksi kulttuurikohteeseen tai sopivaan tapahtumaan. Kulttuuriystäväpalvelu on aloitettu 2010 ILOA! hankkeessa. Kulttuuriystävä pääsee ikäihmisen mukana maksutta yhteistyö-kohteisiin, joten palvelusta ei synny tilaajalle lisäkuluja. Vain mahdollinen oma pääsymaksu sekä yhteiset matkakulut ikäihmisen kodin ja vierailukohteen välillä tulee kustantaa. Turun osasto S H O P R I D E R Mennäänkö näihin kohteisiin? Turun Kaupunginteatteri, Turun Filharmonisen Orkesterin konsertit, Forum Marinum, Kaarina-Teatteri, Turun Taidemuseo, Turun Konservatorion Kamarikuoron konsertit, FC Interin jalkapallo-ottelut Veikkausliigassa, Taideakatemian esittävä taide (sirkus, teatteri, nukketeatteri, tanssi), Tanssiteatteri ERI. Vai maksuttomiin kulttuuritapahtumiin: Kaupunginkirjastossa, Kuralan Kylämäessä, Lehmusvalkaman ja Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksissa ja Kotikunnaassa tai jossain muussa haluamassasi kohteessa! Huomioithan myös seurakuntien tapahtumat. Lisätietoa ja varaukset arkisin klo SPR Turku puh

9 16 17 Tuomiokirkko Fre 15.5 kl. 12 Lunchmusik i Domkyrkan med kören Arctic Voices från Luleå, dir. Göran Lindgren och Mikael Jacobsson (fritt inträde) Fre 15.5 kl. 19 Kvällsmusik med kören Arctic Voices från Luleå, dir. Göran Lindgren och Mikael Jacobsson, Birgitta Forsman, orgel (fritt inträde) Pyhän Katariinan kirkko Su klo 15 CANTIO SAC- RA: Pyhän Katariinan kuoron kevätkonsertti. Kuoroa johtaa kanttori Markku Lautjärvi. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Tervetuloa Maarian kirkko Su klo 15 CCI-kuorojen äitienpäiväkonsertti. Kuoroja johtavat Heikki Rainio, Epp-Inna Westergård ja Kaisa Takkula. Kuorolaulun lisäksi kuullaan poikien esityksiä eri instrumenteilla Mikaelinkirkko Pe 1.5. klo 14 Vapunpäivän iloinen urkukonsertti, Marko Hakanpää Su klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely Su klo 18 Äitienpäiväkonsertti, Saara Aalto ja Teemu Roivainen (liput 15, lapset 10 lippupalvelusta) Pallivahan kirkko Ke 6.5. klo Visertävä puu lapsikuoron kevätlaulajaiset. Lapsi- ja tyttökuorojen esityksiä ja yhteislauluja. Kuoroja johtaa Ulla Vuola. La 9.5. klo 16 Hengellisen romanimusiikin kevätkonsertti, Taivaasta tuulee -yhtye ja Leonard Stenroos, vapaa pääsy. Järj. Maarian srk EMIL NIEMELÄN JA LAIMI SIVULAN RAHASTOJEN STIPENDIT Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto julistaa haettavaksi Emil Niemelän rahastosta euron suuruisia stipendejä jaettavaksi testamentin ehtojen mukaan vakavamielisille opiskelijoille, joiden tulee olla kirjoilla Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa. Lisäksi on haettavana Laimi Sivulan rahastosta euron suuruisia stipendejä jaettavaksi testamentin ehtojen mukaan varattomille nuorille opiskelijoille, jotka opiskelevat antautuakseen seurakuntatyön palvelukseen ja jotka ovat kirjoilla Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa. Hakuaika päättyy Lähempiä tietoja ja hakemuslomakkeita saa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän taloustoimistosta, Eerikinkatu 3, puh Kirkkoneuvosto Bussiretki Spirit-tapahtumaan Spirit-tapahtuma kokoaa vuosittain seurakuntayhteisöjä ja niistä kiinnostuneita yhteen rakentumaan ja varustautumaan sekä kuulemaan, mitä Jumala tekee ympäri Suomea. Spirit 2015 järjestetään helatorstaina Tampereen Aleksanterin kirkossa. Luvassa entistä enemmän yhteisöasiaa sekä suositut valmennuspajat. Mukana ovat muun muassa Pekka Simojoki, Timo Pöyhönen ja Johanna Sandberg. Koko ohjelma osoitteessa hengenuudistus.fi. Turusta on Spirit-tapahtumaan yhteinen bussikuljetus hintaan 15 euroa. Lähtö Pekka Simojoki klo 8 Ortodoksiselta kirkolta ja paluu samaan paikkaan n. klo 24. Sitovat ilmoittautumiset: tai Vexi Savijoki DIAKONIA- RUOKAILUT Haliskahvila (Kardinaalinkatu 3 A, kellarikerros). Ruokakassien jako ti ja to klo Jaetaan noin sata ruokakassia. Kahvin lomassa mahdollisuus jutusteluun ja vertaistukeen. Jesari Jäkärlän ostoskeskuksessa Turun Nuorten Apu ry:n nuorisokahvilan tiloissa (Jäkärlän puistokatu 20). Ruokakassien jako pe klo Jaetaan noin 170 ruokakassia kerralla. Mahdollisuus keskusteluun henkilökunnan kanssa ja vertaistukea. Ruokakello Runosmäen nuorisotalolla (Piiparinpolku 13). Ruokakassien jako to klo Jaetaan noin 160 ruokakassia kerralla. Tarjolla myös kahvia, pullaa ja keskusteluapua. Paakarlan seurakuntakodissa (Laivateollisuudenk. 28) Toivon torstai Elämän leipää ja ruokakasseja to klo 18 (kevätjuhla) Mikaelin seurakuntakodissa (Puistokatu 13) Vähävaraisten ruokailu ja ruokakassien jakaminen to 7.5. klo 12. Maksuton ruokailu, ruokakassien jako. Höveli, Hyrköistentie 26 Ilmainen soppajakelu ma 4.5. klo 17 Food & Hope ilmainen ruokailu nuorille jatkossa Mikaelinseurakunnan ja Katariinanseurakunnan yhteistyönä. Nummen srk-kodissa (Puistokatu 13) to klo 17 Karderoopin soppapäivä ke klo Jauhelihakeitto, leipä, levite, maito/vesi ja kahvi/tee. Vapaaehtoinen 1 :n maksu menee diakoniatyön hyväksi. Keskiviikkokeitto Runosmäen srkkodilla (Munterinkatu 15) klo 12. Lämmin keitto, leivät, kahvi, jälkiruoka. 1, lapset ilmaiseksi. Soppatykki Kaasukellon alueella to klo 12 14, mukana Liisa Kuusela. Tule syömään ja jutustelemaan! Järj. Martinsrk ja Katulähetys ELÄKELÄISET Nuorekkaat eläkeläiset Tuomiokirkkoseurakunnassa Vapaaehtoisvoimin toteutettua toimintaa Ke 6.5. klo Vierailu Ortodoksiseen kirkkoon, Yliopistonkatu 19 B. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Anneli Leppänen puh JUHLAT Vappujuhla Kupittaan srk-kodissa klo Simaa, munkkeja, arpajaiset, tietovisa, yhteislaulua. Hokkanen ja Pietilä sekä Hannat. Äitienpäivälounas Makuja maailmalta klo 13 Henrikinkirkolla. Pääkokkeina Klaus Rytöhonka ja Anssi Miettinen. Aikuiset 15, lapset (alle 15v.) 5 ja alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Tuotto Henrikinseurakunnan nimikkolähettien työn hyväksi. Tervetuloa! JUMALAN- PALVELUKSET Suomalainen messu Su klo 12 Varissuon kirkossa Lasse Heikkilän Suomalainen messu, Vesti, Remo Ronkainen, Kerokoski. Messun jälkeen kirkkokahvit ja äitienpäiväjuhla. Lämpimästi tervetuloa vastaanottamaan valoisaa kevättä ja juhlimaan äitejä kanssamme! järj. Katariinanseurakunta KURSSIT JA LUENNOT Studia Generalia -luentosarja Elina Räsänen: Keskiajan puuveistosten muuttuvat merkitykset Järj. Turun tuomiokirkkoseurakunta ja Turun yliopisto LAPSET Donkkis Big Night Toiminnallinen tapahtuma kaikille alakouluikäisille Nummen srk-kodissa ja pihapiirissä (Papinkatu 2) ma klo Illan ohjelma sisältää Raamattuopetusta, draamaa, nukketeatteria ja monia hauskoja toimintapisteitä. Järj. Katariinansrk ja V-S Ev.lut. Kansanlähetys. Lisätietoja: LEIRIT Perheleiri Sinapin leirikeskuksessa mukavaa kesäistä toimintaa meren rannalla. Ensisijaisesti martinseurakuntalaisille. Ilmoittautumiset srksihteerille p huhtikuun aikana. Leiriavustusta anottavissa ja hakulomakkeita Marjaanalta ja diakoniatyöstä. Leirillä mukana diakonissa Noora Nurmi ja perhetyöntekijä Marjaana Erkamaa; p tai Hinnat: 0 2-v. 0, 3 17-v. 31, aikuiset 46. Omaishoitajien kesäloma Sinapin leirikeskuksessa pe su Omaishoitaja voi tulla leirille yksin tai hoidettavansa kanssa. Yhdessäoloa, saunomista, hyvää ruokaa, monipuolista ohjelmaa, aikaa levolle, yhdessäololle ja ulkoilulle. Vetäjinä Marita Heinonen ja Ulla Valtonen. Hinta on 55. Matkat omin kyydein (kuljetusta voi tiedustella ilmoittautuessa). Tied. ja ilm mennessä Mikaelin diakoniatoimistoon to klo p tai Maarian diakoniatoimistoon ti ja to klo p Järj. Maarian seurakunta ja Mikaelinseurakunta. Eläkeläisten ja työikäisten leiri leirikeskus Sinapissa Luvassa mukavaa yhdessäoloa, maittavaa ruokaa, musiikkihetkiä, ehtoollisen viettoa, saunomista, uintia, kesäkaffet keinutuolissa ym. Leirin hinta n Vetäjinä Anneli Koskinen, Tuula Sallinen ja Heli Ojala. Ilm mennessä diakoniatoimistoon to klo p Iloa ja voimaa luonnosta Virkistyspäivät työikäisille Sinapissa Kakskerrassa Omin kyydein/vuorobussilla. Hinta 65 (jos otat omat lakanat 55 ) Hinta ei saa olla este. Tarvitessasi avustusta leirimaksuun voit hakea omalta diakoniatyöntekijältä. Virkistyspäiville haku mennessä. Hakulomakkeita saa Katariinan seurakuntatoimistosta (Eerikinkatu 3 A) tai tilaamalla srk-sihteeriltä p (arkisin klo 9 15) sekä Katariinansrk:n diakoniatoimistosta (Kousankatu 6) ti ja pe klo puh Järj. Katariinansrk:n diakoniatyö Varttuneen väen kukkaleiri Sinapissa Kakskerrassa. Lähtö Varissuon kirkolta klo ja paluu noin klo 14. Hinta 124 (jos otat omat lakanat, 114 ). Hinta ei saa olla este. Tarvitessasi avustusta leirimaksuun voit hakea omalta diakoniatyöntekijältä. Kukkaleirille haku mennessä. Hakulomakkeita saa Katariinan seurakuntatoimistosta (Eerikinkatu 3 A) tai tilaamalla srk-sihteeriltä p (arkisin klo 9 15) sekä Katariinansrk:n diakoniatoimistosta (Kousankatu 6) ti ja pe klo puh Järj. Katariinansrk:n diakoniatyö Hyvän mielen päivät työikäisille yhteistyössä Katariinan srk & Maarian srk to la Sinapin leirikeskuksessa Kaipaatko pientä irtiottoa arjesta, mutta sinulla on elämäntilanteestasi johtuen rajalliset mahdollisuudet lähteä mihinkään lomalle? Hinta 61. Tarvittaessa voit hakea avustusta leirimaksuun omalta diakoniatyöntekijältä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen mennessä diakoniatyöntekijöille: Raunistula TI JA TO klo p / , Varissuo TI klo p LÄHETYS Islam kristityn silmin Mitä kristityn on hyvä tietää islamista kohdatessamme lähimmäistämme. Aiheesta lisää kaupunginosaviikolla Varissuon kirkossa (Kousankatu 6) pe klo 18.30, teetarjoilu klo 18 alkaen. Illassa mukana Katariinansrk:n lähetyssihteeri Kirsti Thureson sekä Islam iltojen järjestäjä Laura Kalaja Suomen Liikemiesten Lähetysliitosta. Tilaisuudessa kuulemme myös Lauran omaa musiikkia. Tervetuloa! OLLAAN YHDESSÄ Cafe Mikael Hyrköistentie 26, Pansio. Bussi nro 32,42 Ma pe klo Lounasaika klo Lounaspöytä 6. (Kahvila suljettu 1.5. sekä ) Vappulounas 8 to klo Äitienpäivälounas 8 pe 8.5. klo Lämpöä lähimmäiselle vaatejakelu la 9.5. ja klo Domcafén tietovisa joka to klo 17 Lähetyskahvila Domcafé. Kysymykset maan ja taivaan väliltä. Asiaton oleskelu sallittu. Kaffetuokio parilliset tiistait klo Toimitalon Yläsali, Aninkaistenkatu 1, II krs, vetäjänä Soile Ahlqvist Kristittynä nykyajassa Ma klo Turun Ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa Yliopistonkatu 19. Keväinen ilta Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin hyväksi. Musiikkia ja yhteislaulua, ohjelma 8. Tilaisuuden juontaa Kimmo Sainio. Alussa kahvitarjoilu. Tule kuuntelemaan eri kirkkokunnista olevien kristittyjen puheenvuoroja: mm Soili Räsänen (Turun kotikirkko/hell.), Tuija Saura (ev. lut.). Järj. Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin ladyt Hoitavia lauluja -avoin lauluilta Ti klo Aino Vesti, Kansan Raamattuseura ja Sonja Lamppu, Maarian srk. Raunistulan srk-talo, Murtomaantie 12. PERHEET Jo perinteinen, kaikenikäisten Lasten Laulukirkko ma 4.5. klo Martinkirkossa. Voit ottaa oman rytmisoittimen mukaan. Tervetuloa! Kevätretki laavulle ja saunomaan Perheretki Heinänokan laavulle ja saunomaan ti 19.5 klo Omat makkarat mukaan. Mukana lastenohjaaja Johanna Uittamolta ja perhetyöntekijä Marjaana Erkamaa, ilm. Marjaanalle p Kesäretki perheille La Vivamon Lastenkylään Lohjalle. Lähtö klo Lastenkylässä vaelletaan eläinoppaiden seurassa ja ohjelmassa on vapaan leikin lisäksi toimintapajoja, nukketeatteria, luontopolkua ym. (www.lastenkyla.fi) Hinta: 12 (3v. ) lapsi, 20 aikuinen (sis. matkat, ruoka, ohjelma ja sisäänpääsy). Sitova ilm mennessä, mieluiten sähköpostitse fi tai p Etusijalla tuomiokirkkoseurakuntalaiset. Ilm. yhteystietosi, ruoka-aineallergiat, osallistujat sekä lasten iät. järj. Tuomiokirkkoseurakunnan perhetyö Kesän perheviikonloppu Sinapissa Viikonloppu on tarkoitettu vanhemmille lapsineen. Hinnat alle 2v 0 ja 2 17v 31, aikuiset 46. Omasta diakoniatoimistosta voi hakea avustusta maksuihin. Ilmoittautuminen srk-sihteeri Katri Lautjärvelle p Järj. Katariinansrk perhetyö RAAMATTU- OPETUSTA Mikaelin Raamattukoulu Tiistaisin klo 18 (26.5. asti) Mikaelin seurakuntakodissa, Puistokatu 13. RUKOUSTANSSIA HENRIKINKIRKOLLA tiistaisin klo (viim ) Jumalan kohtaamista ja rukousta kehollisesti, tiedustelut ohjaaja Hannele Tenhu p MARTIN SRK-TALOLLA (Temppelikatu 5) perjantaisin klo (viim. 8.5.) Tanssillisia kuvioita ja liikkeitä hengellisiin lauluihin ja virsiin, ohjaajana Titta Hassila. RETKET Kulttuurimatka Mänttään toukokuussa Matka on nyt täynnä. Osanottajille tiedoksi: Lähtö Tuomiokirkolta lauantaina klo 7. Tule ajoissa. Matkan hinta 50 kerätään bussissa. Mikäli osanottaja ei pääsekään matkalle, ilmoita siitä välittömästi Sirpa Salmiselle puh , jotta saadaan nopeasti ilmoitettua varauslistalla seuraavana olevalle. Tuomiokirkkoseurakunnan eläkeläisten kevätretki Sinapin leirikeskukseen ke klo Hinta 25. Ilm. diakoni Kaija Jokinen p Varttuneen väen retkipäivä Sinappiin To Lähtö Varissuon kirkolta klo 8.00 Hurtin, Jaanin, Hannuniitun ja Hakapellon kadun kautta Katariinan kirkkoaukiolle ja sieltä Sinappiin. Paluulähtö n. klo 15. Hinta 25 sis. matkat, ruuan ja juhannusjuhla -ohjelman. Ilmoittautumiset mennessä srk-sihteerille p (arkisin klo 9 15). Järj. Katariinansrk:n diakoniatyö RETRIITIT To 6. su 9.8. Henkilökohtaisesti ohjattu retriitti. Leena Rantakokko, Ulla Ristolainen, Heli Lindroos. Hinta tässä: 146 / 118 Pe 28. su Anna toivo, luottamus. Varpu Ruohonen, Liisa Purho. Hinta tässä: 93 / 77 To 3. su 6.9. Lämmössä armon auringon I. Retriitti AA- ja Al Anonin jäsenille. Ilmoittautuminen Pirjolle p Nimettömyys taataan. Pirjo Lehtonen, Kata Vesivalo, Mereta Kotala. Hinta tässä: 112/91. To 10. su Lämmössä armon auringon II. Retriitti työttömille 3:n yön yli. Pirjo Lehtonen, Kata Vesivalo, Mereta Kotala Pe 18. su Hiljaisuudesta iloa arkeen. Aira Kuvaja, Pekka Saurio. Hinta 84/68, jos ei toisin mainittu. Tied. ja ilm. P tai , Katso myös TAIDEKAPPELI Sunnuntaisin klo 13 Kappeli soi Pe 8.5. Klo 19 W.A.Mozart: Aarioita. Anita Franklinin lauluoppilaat, Musiikkiopisto Arkipelag. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 Helatorstaina klo 18 Kevään valoa- konsertti Teija Anneli, runot ja lausunta, Kari J. Hartikainen, laulu, Eero Jauhiainen, piano. Lippu Taidekappelin 10-vuotisjuhlanäyttely. Samuli Heimonen, Jorma Hynninen, Kauko Lehtinen, Veikko Myller ja Esa Riippa Pihakirppis ja pop-up -morsiuspukunäyttely Yli-Maariassa Kevätsiivouksen jäljiltä kaapeista ja varastoista pursuaa tavaraa. Onko tuttu tunne? Nyt itselle tarpeettomat tavarat kannattaa pakata auton takakonttiin ja tulla vaihtamaan ne rahaksi. Yli-Maarian seurakuntatalolla järjestetään pihakirppis lauantaina klo Tavaraa voi myydä auton tavaratilasta, omalta pöydältä tai viltiltä. Ilmaiset myyntipaikat jaetaan klo 9.30 alkaen. Sateen sattuessa kirppis siirretään sisätiloihin seurakuntataloon. Seurakuntatalolle pystytetään kirppispäivän ajaksi myös pop-up -morsiuspukunäyttely. Esille tulee morsiuspukuja eri vuosikymmeniltä. Lisäksi tulevan kesän morsiamet voivat tulla hakemaan ideaa morsiuskimppuun, sillä näyttelyyn tulee esille myös häiden kukkalaitteita. Yli-Maarian seurakuntatalo, Mittumaarintie 73, Turku. Näyttely avoinna ma pe klo to klo la su klo YKSINELÄVÄT Yksin tai yksin lasten kanssa asuville aikuisille toimintaa toukokuussa 2015: Ma 4.5. Sinkkuilta klo 18 Eerikinkatu 3 (Toimitalo). Illan aiheena on Tauno Salosen leikkimielinen valokuvista koottu tietovisa. Kahvi 2. Su Elokuvailta vapaaehtoisohjaajan Arton johdolla Mikonmökissä klo 17 20, Puutarhakatu 24. Elokuvan lomassa pientä purtavaa maksua vastaan. Ma 18.5 Pienryhmien ilta klo 18 Eerikinkatu 3 (Toimitalo) Ryhmien vetäjät ja aiheet: Unelma / vuoden ajat, Arto / kotitekoinen elokuva; miten sen tekisin? ja Lars / Jokirannan reipas kävelylenkki (Kahvi 1,50 2 euroa) Su Mummun saappaassa soi fox -näytelmä Seuraintalolla Satavassa (Samppaantie 90) klo 15. Sirkku Peltolan näytelmä, jonka keskiössä on perhe: isä, äiti, Janita 17v ja Tarmo 8v, sekä mummu, jonka 80-vuotispäivät lähestyvät. Perheen arkea käyvät hämmentämässä myös yhteiskunnan edustajat, opettaja ja poliisi. Peltolan teksti on nasevaa ja näytelmän keskeiset teemat vanhempien kasvatusvaikeudet Jussi Vierimaa Hanne Tuulos sekä kyvyttömyys kommunikoida lastensa kanssa ovat huumorin sävyttämiä. Tule mukaan liput 15 euroa, varaa lippusi tekstiviestillä retkipuhelimeen Yhteiskyyti pyritään järjestämään. Vapaaehtoisohjaajista mukana ovat Pirkko ja Marja A Ti Soppatreffit klo Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22 (2 euroa) Olet sydämellisesti tervetullut tilaisuuksiimme! Huom! Muutokset mahdollisia. Päivitetyt tiedot nettiosoitteesta: VAMMAISTYÖ Musiikkikerho Musiikkikerhon kevään päätös ma klo Henrikin kirkon Ruususalissa, Peltolantie 2. Tunteiden tupa Keskusteluryhmä aikuisten kehitysvammaisten äideille. Ti 5.5. klo diakoniakeskuksessa ja ti kevätretki, josta tiedotetaan ryhmässä. Rippikouluinfo Rippikoululaisten ja vanhempien (Sinapin leiriryhmä) leiri-infoilta ke 6.5. klo 18 Maarian pappilan tallissa, Sorolaisenk 4. Kesäleiri Nuorten ja aikuisten kehitysvammaisten kesäleiri Sinapissa. Leiri on tarkoitettu ensisijaisesti kotona tai yksin asuville. Hakuaika saakka. Hakulomaketta voit kysyä Tarjalta. Leirin hinta on 90. Lisätietoja Turun ja Kaarinan seurakuntien kehitysvammaistyöstä: vammaistyön diakoni Tarja Muuriselta p tai evl.fi. Katso myös /kehitysvammaisille Muu vammaistyö La 6.6. klo vammaistyön perheretki Kuhankuonolle. Ilmoittautuminen mennessä Helville p Matkan hinta 8. Lasku lähetetään ilmoittautuneille ennen retkeä. Omat makkarat ja eväät mukaan. Pullakahvit järjestäjän toimesta. Yhteiskuljetus invalinja-autolla lähtee Turun linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 9.30 ja paluu samaan paikkaan n. klo 16. Ohjelmassa esteetön vaellusreitti (n m) ja pihapelejä. Näkövammaisten lasten leiri (ma to) Ilmoittautumiset ottaa vastaan lasten aluesihteeri Jaana Engblom, Näkövammaisten Keskusliitto ry, p , Piknik Mikaelissa kivutaan myös kirkontorniin Maaliskuinen Kirkonmäki-tapahtuma täytti jälleen Mikaelinkirkon ympäristön äärimmilleen, joten tapahtuma saa kesäistä jatkoa sunnuntaina Kirkonmäki kutsuu tälläkin kertaa kaikenikäisiä vauvasta vaariin nauttimaan ohjelmasta ja yhdessäolosta Piknik Mikael -tapahtuman merkeissä kello kolmesta alkaen. Café Mikael tarjoaa mäellä runsaan grillibuffeen 10 euron hintaan, mutta myös omia piknikherkkuja saa tuoda mukanaan. Tämän kevään vetonauloja ovat Turun mobilistien Isovanhemmat lastenlapset leiri (to su) Sinappi. Leiri alkaa lounaalla ja päättyy lounaaseen. Ilmoittautuminen mennessä Helville p Leirin hinta aikuinen 90, lapsi 2 17v. 59,50. Leirille pääsyn kriteerit toteutuvat, jos toinen tai molemmat leirille hakevat ovat vammaisia. VAPAAEHTOISTYÖ Vapaaehtoisten kevätkiitos Martinseurakunnan Vaihtorin saunailta Heinänokassa ke klo 18. Ohjelmassa saunomista, vapaata yhdessä oloa, iltapala ja ehtoollinen. Ilmoittaudu viim srk-sihteerille: tai vanhat autot, pihakirppis ja mahdollisuus kiivetä Mikaelinkirkon torniin maisemia ihailemaan (2 ). Lisäksi ohjelmassa on muun muassa koiratanssiesityksiä, sporttinen rastirata, jonka kuluessa isot ja pienet voivat kokeilla taitojaan aina jättisaippuakuplien puhaltamisesta saappaanheittoon. Pihakirppis on uusi kokeilu. Kenellä tahansa on mahdollisuus varata ilmainen pöytä ja myydä sillä tarpeettomia tavaroitaan. Paikkoja on rajoitetusti ja sellaisen voi varata numerosta tai kertoo tapahtuman juontaja pastori Pasi Jaakkola. Tapahtuma jatkuu klo 17 kirkossa vapaamuotoisella ja svengaavalla Mikaelmessulla, jonka musiikista vastaavat Marko Hakanpääja Silvia Koski kuoroineen. Isommille lapsille on messussa pyhis tai kouluikäisten leffapyhäkoulu, kaikkein pienimmille on järjestetty lastenhoito. Messu päättyy iltapalaan. Kauden päättävän Pikniktapahtuman myötä Mikaelmessut jäävät kesätauolle ja jatkuvat taas syyskuussa joka toinen sunnuntai.

10 18 19 HENRIKINKIRKKO Peltolantie 2 SÄÄNNÖLLINEN VIIKKOTOIMINTA Maanantai klo 9.30 Perhekerho (kevään viimeinen 11.5.) Maanantai klo 17 Miesten Raamattupiiri Maanantai klo Henkari Henrikin aikuisten Raamattupiiri (http:/ henkari.fi) (18.5. asti) Tiistai klo 12 Kolmen vartin kuoro (5.5. asti) Tiistai klo 13 Päivähartaus (5.5. asti) Tiistai klo 13 Lähetyspiiri (5.5. asti) Tiistai klo 13 Merimieskirkkopiiri (5.5. asti) Tiistai klo 18 Rukoustanssiryhmä (12.5. asti) Keskiviikko klo 14 Henrikin lukupiiri (parittomat viikot) (6.5. asti) Keskiviikko klo Henrikin Lapsikuoro (6.5. asti) Keskiviikko klo 18 Henrik s Singers Torstai klo 13 Torstaipiiri (7.5. asti) JUMALANPALVELUKSET Su 3.5. klo 10 Messu, Odell, Laakkonen. Kirkkokahvi. Su 3.5. klo 15 Maailmojen messu, Miettinen, Hembree. Ti 5.5. klo 18 Nuorten valmistelema messu, Miettinen, Mäenpää, Jussila, nuorten bändi. Su klo 10 Messu, Kallio, Paaso. Kirkkokahvi. To klo 11 Messu, Mäntylä, Metsätähti. Kirkkokahvi. Su klo 10 Messu, Miettinen, Laakkonen. Kirkkokahvi. Su klo 16 Soiva kevätkirkko koko perheelle, Kallio, Reijo, Paaso, lapsikuoro, Tuomiokirkon lasten käsikelloyhtye. Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus kokeilla käsikellojen soittoa. MUU TOIMINTA HENRIKINKIRKOLLA Ke 6.5. klo Värillistä mietiskelyä värikynät käyttöön, Lindroos. Su klo 16 Sanan ja laulun hetki, Matti Jarvansalo, Kalliala, Laakkonen. Su klo 17 Kasvun paikka, Miettinen. Ma klo 18 Rukouksen talo -ilta, aiheena kehollinen rukous, Hannele Tenhu, Titta Hassila. Ma klo 18 Rukouksen talo -ilta, aiheena ohjatut rukousviikot ja kuvameditaatio, Lindroos, Anneli Leppänen, Kallio. NUORTEN VIIKKOTOIMINTA HENRI- KINKIRKOLLA Maanantaisin Bändiharjoitukset vuotiaille klo Tiistaisin Nuortenillat Piikissä (avoimet ovet) klo Keskiviikkoisin Isoskoulutus klo Keskiviikkoisin Raamis klo LAUSTEEN SRK-KOTI Maistraatinkatu 1 Ke klo 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot) (kevään viimeinen 6.5.) Ke klo Raamattupiiri To klo 9.30 Perhekerho (7.5. asti) KOIVULAN SRK-KOTI Sävelkuja 3 Ma klo 13 Seniorikahvila (kevään viimeinen 4.5.) Ma klo 17 Saviruukut Ti klo 9.30 Vauvakahvila. Vertaisryhmä ekavauvojen perheille. (19.5. asti) Pe klo 9.30 Perhekerho (8.5. asti) Kauppakeskus Skanssi (Monitori /2. krs) Ti klo Pappi päivystää. Virastopalveluja saatavana. Lehmusvalkama Ke 6.5. klo 13 Hartaus, Kallio, Metsätähti. KAARINAN KIRKKO Voudinkatu 2 To ja 7.5. klo 9.30 Perhekerho To klo 18 Miesten piiri Su 3.5. klo 10 Messu, Ostela Ma 4.5. klo 18 Raamattu- ja lähetyspiiri Ke 6.5. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Heino Su klo 10 Messu, Auer, äitienpäivän kakkukahvit -klo 14 Veisumessu, Heino Ma klo 13 Diakoniapiiri Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Auer To klo 10 Helatorstain sanajumalanpalvelus, Heino Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen (kirkon alakerrassa), Kuoppala KUUSISTON KIRKKO Linnanrauniontie 157 Su 3.5. klo 18 Kevätlaulujen ilta, Heino, lähetyspiiri tarjoaa kahvit kanttorilassa Su klo 10 Kaatuneiden muistopäivän messu, Kuoppala, Kesti, seppeleenlasku. Kirkkokuljetus klo 9 Ravattulan Citymarket Kaarinantie Menninkäisenkatu Vanha Littoistentie Monitoimitalo Littoistentie Verkakaari Kaarinantie Littoisten yritystalon pysäkki klo 9.15 Krossinkatu Nummenniityntie Jumpurintie Kaarinantie - Voivalantie Oskarinaukio Kaarinan kirkko klo 9.30 Hovirinnantie Kartanontie Paraistentie Kuusiston kirkko. Paluu noin kello alkaen samaa reittiä POIKLUOMAN SRK-TALO Poikluomantie 9 Su 3.5. klo 18 Sanan ja laulun ilta, Kari Ylinen Ti 5.5. klo 9.30 Perhekerho To 7.5. klo 18 Raamattupiiri LITTOISTEN SRK-TALO Kampakuja 1 To ja 7.5. klo 9.30 Perhekerho HARTAUDET JA PIIRIT To 7.5. klo 12 Littoisten lähetyspiiri, Värttinä Ti klo 13 Hengelliset toivelaulut ja -virret, Hovirinnan palvelukeskus To klo 13 Hengelliset toivelaulut ja -virret, Värttinä PYHÄN KATARIINAN KIRKKO Kirkkotie 46 Su 3.5. klo 10 Messu, Viirros, Paatere, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro Su klo 10 Messu, Forsström- Roivanen, Remo Ronkainen, Kerokoski To klo 10 Helatorstain messu, Viirros, Markkula, Lautjärvi Su klo 10 Messu, Paatere, Kairavuo, Lautjärvi Ke klo 18 Vauvakirkko, Kairavuo, Kerokoski VARISSUON KIRKKO Kousankatu 6 Maanantaisin klo 8.30 Aamurukouspiiri: 4.5. / / Tiistaisin klo Isoskoulutus: 5.5. / Joka toinen tiistai klo 12 Valpurin Kammari: 5.5. / Keskiviikkoisin klo 17 Heprean piiri: 6.5. / / Joka toinen keskiviikko klo Miestenpiiri: 6.5. / Torstaisin klo 17 Nuortenilta: 7.5. / Joka toinen torstai klo 18 Raamattupiiri (tied. Timo Rantanen p tai 7.5. Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho: 8.5. / Su 3.5. klo 12 Messu, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä, Vesti, Juho Kopperoinen Rauhanyhdistyksestä, Lautjärvi Pe 8.5. klo 12 Hanna-ryhmä Psalmi 98 Laulakaa Herralle uusi laulu! Ma klo 19 Siioninvirsiseurat, kahvit klo alkaen Ti klo 13 Raamatun äärellä: Mitä Vanha Testamentti opettaa? Saarnaaja syvyyksien luotaaja, Sirkka-Liisa Vappula Ke klo 18 Hoitavan musiikin ilta, mukana Emily ja Marko Laakso sekä Rauno Vesti. Musiikkia, Raamatun sanaa, esirukousmahdollisuus. To klo 12 Helatorstain messu, Viirros, Markkula, Kerokoski Su klo 12 Sanajumalanpalvelus, Remo Ronkainen, Kairavuo, Kerokoski Su klo 17 Yhteyden messu, Pekka Heikkilä, Markkula NUMMEN SEURAKUNTAKOTI Papinkatu 2 Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho (Pun. tupa): 5.5. / / Joka toinen tiistai klo 13 Varttuneen väen kerho: HANNUNNIITUN SEURAKUNTATALO Virmuntie 2 Torstaisin klo 9.30 Perhekerho: / 7.5. Joka toinen keskiviikko klo 11 Annan tupa: Joka toinen perjantai klo 15 Rukouspiiri: 8.5. Ma klo 13 Omaishoitajien vertaistukiryhmän kevätretki HURTTIVUOREN SEURAKUNTAKOTI Punatulkunkatu 1 Maanantaisin klo 10 Hurttivuoren äitikaverit: 4.5. / / Joka toinen torstai klo 13 Varttuneen väen kerho: JAANIN SEURAKUNTATALO Karjakuja 75 Joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36): 4.5. / PETKELTIE 5, KERHOHUONE Joka toinen maanantai klo 12 Raamattupiiri: 4.5. KATARIINAN DIAKONIA Jos tarvitset apua ja haluat keskustella diakonin kanssa, soita tai käy Varissuon kirkon diakoniatoimistolla, Katariinan diakonian ajanvarauspäivystykset ti ja pe klo puh Ajanvaraukset vain ajanvarausaikoina. Jos olet + 65v yksinäinen tai huolissasi +65 vuotiaasta naapuristasi, läheisestäsi... voit soittaa ti ja pe klo 9-10 Katariinan seurakunnan IkäArvokas puhelimeen puh Diakoniatyöntekijä vastaa ja tarvittaessa käy luonasi. Torstaisin klo IkäArvokas +60v korttelikerhot Petkeltie 5:n kerhohuoneessa ja Varissuon Kimppakeskuksessa. Tervetuloa rupattelemaan, juomaan kuppi kahvia ja virkistymään toisten seurasta! VARTTUNEEN VÄEN KERHOT Jaanin Sokkelossa (Jaanintie 36) joka toinen maanantai klo 14 (4.5. ja 18.5.) Nummella (Papinkatu 2) joka toinen tiistai klo 13 (12.5.) Hurtissa (Punatulkunkatu 1) joka toinen torstai klo 13 (30.4.) Annantupa Hannuniitussa (Virmuntie 2) joka toinen keskiviikko klo 11 (13.5.) Valpurin kammari Varissuon kirkolla (Kousankatu 6) joka toinen tiistai klo 12 (5.5. ja 19.5.) Pikkutupa Varissuon kirkon alakerrassa (Kousankatu 6) ma ke klo 12 Tervetuloa virkistymään yhdessäolosta ja hiljentymään hetkeksi yhdessä! Ruokatarjoilut: Annantuvassa (5 ), Pikkutuvassa (2 ) ja Valpurin kammarissa (2 ), muissa kerhoissa voileipää ja kahvia. MAARIAN KIRKKO, Maunu Tavastin katu 2 Su 3.5. klo 10 Messu Orenius, Laaksonen Ti 5.5. klo 8.30 Kirkolliskokouksen avajaisjumalanpalvelus Ke 6.5. klo Pieni rukoushetki Su klo 10 Messu Loukiala, Rajamäki Ke klo Iltamessu, eht.av. Raili Kauhaniemi Su klo 10 Konfirmaatiomessu Kokkola, teol.harj. Saara Markkula Su klo 13 Konfirmaatiomessu, Pertti Arola Ke klo Pieni rukoushetki PALLIVAHAN KIRKKO, Paltankatu 2 Maanantaisin klo Tuolijumppa. Hinta 2 / kerta, sis. kahvit. Tiistaisin klo Vauvakerho, kevään viimeinen kerta Torstaisin klo Perhekerho, viim To klo 18 Keskustelupiiri aikuisille +50 Su 3.5. klo 17 Lähetyksen messu Orenius, eht.av. Pertti Pussinen Ke 6.5. klo Kevätlaulajaiset ja pyhäkoulujen kevätjuhla. Mukana Visertävä puu kuoro. To 7.5. klo 9.30 Perhekerho To 7.5. klo 18 Keskustelupiiri aikuisille +50 Su klo 17 Viikkomessu Sirén, eht.av. Outi Lehtikangas Su klo 17 Viikkomessu teol. harj. Saara Markkula, Rajamäki, eht. av. Jaana Sankari Ke klo 18 Nuorten messu Orenius, Vuola MAARIAN PAPPILA, Sorolaisenkatu 4 Maanantaisin klo Perhekerho, kevään viimeinen kerhokerta HALISTEN SRK-KOTI, Gregorius IX:n tie 8 Joka toinen keskiviikko klo 18 Kaikille avoin Raamattu- ja rukousryhmä. 6.5., HEPOKULLAN SRK-TALO Varkkavuorenkatu 23 Tiistaisin klo Perhekerho, kevään viimeinen kerhokerta Tiistaisin klo Tuolijumppa. Hartaus parillisilla viikoilla. Kevään viimeinen jumppa Joka toinen torstai klo 13 Lähetyspiiri , kevään viimeinen kerta To 7.5. klo 13 Kultatupa, piirien kevätjuhla Ke klo 13 Hepokullan lähetysja päiväpiirin päätös Ke klo 18 Harmonikkailta, yhteislaulua ja harmonikkamusiikkia, Merja ja Juhani Forsman KOTIMÄEN SRK-TALO, Arkeologinkatu 1, Jäkärlä Maanantaisin klo 14 Naistenpiiri, kevään viimeinen piiri Perjantaisin klo Perhekerho Joka toinen tiistai klo Tasapainoilua ja klo Kädentaidot, kevään viimeinen kerta 5.5. Joka toinen tiistai klo 14 Tuolijumppa Joka toinen keskiviikko klo 13 Päiväpiiri 6.5. Joka toinen keskiviikko klo 13 Muistijumppa Ti klo Senioripäivä RAUNISTULAN SRK-TALO, Murtomaantie 12 Keskiviikkoisin klo 13 Pappi paikalla keskustelua ja sielunhoitoa varten, Laurén. Joka toinen maanantai klo 13 Pienpiiri, Joka toinen tiistai klo 13 Seniorikerho. 5.5., Joka toinen torstai klo 14 Karmelraamattupiiri, kevään viimeinen piiri Ke klo 18 Kevätlaulujen ilta, SLEY:n Japanin lähetyspiiri RUNOSMÄEN SRK-KOTI, Munterinkatu 15 Maanantaisin ja torstaisin klo Ystävän tupa Joka toinen maanantai klo 17 Raamattupiiri Joka toinen keskiviikko klo 12 Lähetyspiiri 6.5., YLI-MAARIAN SRK-TALO, Mittumaarintie 73 Keskiviikkoisin klo 13 Pappi paikalla keskustelua ja sielunhoitoa varten, Loukiala. Keskiviikkoisin klo Iltaperhekerho Torstaisin klo Perhekerho, kevään viimeinen kerhokerta 7.5. Joka toinen torstai klo 13 Tuolijumppa 7.5. MARTINKIRKKO, Huovinkatu 1 Messun yhteydessä viimeinen pyhäkoulu Messun jälkeen kirkkokahvit kirkon eteisessä kesään asti. Su 3.5. klo 10 Messu, Norvasuo, Hildén, Salakari, mukana Rukoustanssiryhmä. Ma 4.5. klo 18 Lasten Laulukirkko, Erkamaa. Ke 6.5. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Hildén, Salakari Su klo 10 Äitienpäivän Messu, Jaatinen, Riihimäki, Hannuksela. Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Riihimäki, Salakari. Su klo 10 Messu, Riihimäki, Norvasuo, Salakari. Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Jaatinen, Salakari HIRVENSALON SRK-KESKUS, Honkaistentie 85 To klo 9.30 Minimessu perhekerhon yhteydessä, Riihimäki, Erkamaa. Ke 6.5. klo 9.30 MLL:n perhekahvila To 7.5. Perhekerhon kevätjuhla Su klo 14 Äitienpäivän messu, Hägglund, Lund, Haltia. To klo 17 Missiomessu, Tule Pyhä Henki, Kuusela. To 7.5. klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa. KAKSKERRAN KIRKKO Kakskerrankirkkotie 110 Su klo 12 Kaatuneitten muistopäivän messu, Mustonen, Hannuksela. MARTIN SRK-TALO, Temppelikatu 1 Pe 8.5. klo 18 Lähetyksen puuhapiiri. Päiväkerhotiloissa alakerrassa joka toinen perjantai parittomilla viikoilla. Kortti- ja koristeaskartelua ja erilaisten käsitöiden tekemistä lähetystyön hyväksi. Ti 5.5. klo Lähetyksen Ompeluseurat. Ompeluseurasalissa joka toinen tiistai parittomilla viikoilla. Kudomme omin puikoin ja langoin joko lähetystyön hyväksi tai itselle. Mukaan seuranpitoon voi tulla myös ilman kudinta! HENNALAN SRK-KOTI, Hennalantie 10, Satavan saari Ti 5.5. klo 9.30 Hennalan perhekerhon kevätjuhla, Erkamaa, Norvasuo Ke klo Hennalan piiri UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1 Su 3.5. klo 15 Messu ja kirkkokahvit, Norvasuo, Hannuksela. Pe 8.5. klo 9.30 Uittamon perhekerhon kevätjuhla, Erkamaa MYLLYMÄENTIE 22 Ke 6.5., klo 14 Lähetyspiiri, joka toinen viikko parillisilla viikoilla MIKAELINKIRKKO Puistokatu 16 Kirkko avoinna la klo (9.5. alkaen) Su 3.5. klo 10 Konfirmaatiomessu (kaupunkirippikoulu), K.Hakanpää, Paakkanen, Koski su klo 17 Koko perheen Mikaelmessu, Taivaan kansalaisena maailmassa, Pyry Winter, Varikko-bändi, mukana Kansanlähetys. Ke 6.5. klo 18 Iltamessu, Hanttu, Hakanpää. Pe 8.5. klo 18 Yhdestä suusta -ylistysilta, Merika Kallionpää ym. - pe klo Nuorten messu, Westergård, Koski, Harjunen Su klo 10 Messu, Hanttu, Seivästö, Hakanpää, Koski. Ruusuja äideille Ke klo 18 Iltamessu, Paakkanen, Hakanpää To klo 10 Helatorstain messu, Seivästö, Lehikoinen, Hakanpää, lauluryhmä SopuSointu to klo 18 Joel Hallikaisen konsertti Su klo 10 Messu ja isosten tehtävään siunaaminen, K.Hakanpää, Sankamo, M.Hakanpää, Koski. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi su klo Piknik Mikael kirkonmäellä klo 17 Koko perheen Mikaelmessu, Ketä me odotamme? Paakkanen, mus. Marko Hakanpää ja Silvia Koski/kuoro Ke klo 18 Iltamessu, K.Hakanpää, Kuorikoski MIKAELIN SRK-KOTI Puistokatu 13 Ke klo 18 Flooranpäivän keväinen lauluilta, Turun Naispoliisilaulajat, joht. Helena Heimola ja Yleinen äänioikeus, joht. Silvia Koski. kahvit YV-keräyksen ja merimieskirkkotyön hyväksi Viikko-ohjelma: Maanantaina klo Wanhan ajan ompelupiiri (klubi) Tiistaina klo Hepreapiiri, Ritva Lunden (klubi, asti), p klo Lähetyspiiri Keskiviikkona klo Aamurukous (klubi) klo Tuolijumppa (27.5. asti) klo 19 Pienpiiri (klubi) Torstaina klo Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (Puistokatu 13 B 2. krs) p klo Merimieskirkkopiiri (klubi, 7.5. asti, ei 30.4.), tied, p Perjantaina klo Pilates (8.5. asti), tied LAPSIPERHEILLE Vauvakerho Mikaelin srk-kodissa (Puistokatu 13) ke klo (13.5. asti) Perhekerhot: Mikonmökissä (Puutarhakatu 24) pe klo (ei 1.5., kevätjuhla 8.5.) Suikkilan srkkodissa (Konstanzankatu1) ti ja to klo (ei kerhoa 30.4., kevätjuhlat ti-ryhmä 5.5. ja to-ryhmä 7.5.) KOULULAISILLE JA NUORILLE Mikonmökissä Puutarhakatu 24 Nuortenilta pe klo 18 (ei 1.5.) Muualla: Mopo- ja moottorikerho yläkouluikäisille to klo 15 17, Pansion moottorihalli. Nuorten ja nuorten aikuisten sähly Mikaelin/Snellmanin koulussa to klo Lisätietoja: Facebook-ryhmä Turun GG Partiot: SUIKKILAN SRK-KOTI Konstanzankatu 1 Pilates ma klo (4.5. asti), tied. p Pienpiirit ma klo 19 Erkki Aihela ja to klo 19 Eija Pursimaa Tuolijumppa to klo 12 (28.5. asti) Raamattupiiri joka toinen to klo 18 (paritt. vkot) PAAKARLAN SRK-KOTI Laivateollisuudenk. 28 La 9.5. klo 13 Valoon -konsertti, Jaakko Paakkanen. Naisten piiri joka kk:n toinen ke klo 19 Lähetyspiiri ke klo 13 Tuolijumppa to klo 13 (28.5. asti) Pilates pe klo (8.5. asti), tied. p PALVELUTALO ISO-HEIKKI Revontulenkatu 4 Eläkeläishartaus ma klo (4.5., 18.5.) TURUN MERIMIESKIRKKO Suikkilantie 2 Ti 5.5. klo 18 Yhteislauluilta RUISSALON METSÄKIRKKO Su klo 18 Suvihartaus. Suvihartaudet joka toinen vko syyskuuhun asti. Honkapirtin parkkipaikalta viitoitus metsäkirkkoon, matka n. 300 m (os. Albert Ravilan raitti) KUOROT Vox Michaelis ke Mikaelin srk-koti Aboa Gospel ke Mikaelin srk-koti. Yleinen äänioikeus (kuoro laulutaidottomille) to klo Mikaelin srk-koti. Tied. kanttori Silvia Koski PAATTISTEN KIRKKO Paattistentie 847 Su 3.5. klo 10 messu, kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, Järvensivu. Kansanlähetyksen kirkkopyhä. Su klo 10 sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu To klo 18 helatorstain iltakirkko ja kirkkokahvit, Esa Laitinen. Mukana 50 vuotta sitten rippikoulunsa käyneet. Su klo 10 sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu. Mukana Maatalousnaiset, käsityönäyttely. SEURAKUNTATALO Paattistentie 857 maanantaisin klo 9 avoin kerho keskiviikkoisin klo 16 ja 17 perhemuskarit Ke klo 13 tasavuosia täyttävien seniorien syntymäpäiväjuhlat Ma klo 9 avoimen kerhon kevätjuhla Ti klo 18 puuhakahvila Ke klo 17 muskarin kevätjuhla PAPPILA Paattistentie 859 To 7.5. ja klo isoskoulutus ja klo 18 nuortenilta Ti klo 18 miestenilta PIIKKIÖN KIRKKO Hadvalantie 5 Su 3.5. klo 10 Messu, Nieminen Su klo 10 Messu, Ijäs To klo 10 Konfirmaatiomessu, Piikkiön ja Kaarinan kaupunkiryhmä, Nieminen, Hamarila, Ilonen Su klo 10 Messu, Eläkeliiton kirkkopyhä, kirkkokahvit, Ijäs PIIKKIÖN SEURAKUNTAKESKUS Hepojoentie 4 Ma klo Naistenpiiri, parilliset viikot, Sinikka Tuomarila. Ti klo 17 Lastenkuoro Pikantti ja klo 18 kirkkokuoro Korintti Ti klo 18 Kevätjuhla: Musiikkikoulu Ilosen oppilaat ja srk:n kuorot esiintyvät. Liput 5 sisältävät ohjelman ja tarjoilun. Lapset ja nuoret ilmaiseksi. Tervetuloa! Ke 6.5. klo 13 Eläkeläisten iltapäivä: Kevätiloa kanttorin kanssa! Vapaaehtoinen kolehti urkuhankkeelle. Pe klo 9.30 Perhekerho VANHA SEURAKUNTATALO Hepojoentie 4 Ti klo 9 11 Kaiken kansan kahvila Ti klo Kokkikerho 4 6-luokkalaisille ja To klo Kokkikerho 1 3-luokkalaisille Nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin Vanhalla klo , vuotiaille To klo Oivaltajat. Avoin vertaistukiryhmä. Pohdintaa ja oivalluksia elämästä! Kevätretki Pyölinrantaan to Lähtö srk-talon pihalta klo 10. PYÖLINRANTA Pyölintie 77 Ke ja klo 18 Miestenpiiri, sauna klo 17, Kaumi Ti klo Iltaperhetoimintaa, nyyttärit, Hyppänen TUPASVILLA Hepojoentie 7 Ma 4.5. klo Tupasveisut. Hengellisiä lauluja kanttori Tiina Ilosen johdolla päivätoiminnan salissa. To 7.5. klo Omaishoitajien Torstaitupa. Kahvittelua, kuulumisia ja vertaistukea. Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvarausaika ti p / Katri Elonheimo (ovi paloaseman puolella). Arpajaisvoittoja, lahjoituksia yms. otetaan vastaan. Kevätretki ke Lähtö klo 9 srk talolta, mm. Lohja, Vivamo, Kovelo, Nummi ym. (hinta n. 28 ) Varaukset heti: p Esteetön retki Kakskerran Sinappiin ke Hinta 15 sis. lounaan, kahvin ja matkan. Invataksikyyti järj. tarvitseville. Ilm. ja tied. heti tai viim. pe 7.8. Tupasvillaan tai p /Elonheimo Kesäloma Sinapissa Tied. ja hakem.: p Haku keväällä (miel. tiistaisin klo 11 12) TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Seurustelun sakramenttia, tuoretta pullaa ja kahvia 3,50 lähetystyön hyväksi. Avoinna alk ma pe klo ja la-su klo Jumalanpalvelukset klo 10: Su 3.5. Messu: Hokkanen, av. Honkasalo, Pietilä, Suokivi, Tuomiokirkon kuoro, joht. Utriainen. Su Äitienpäivän messu: Helin, av. Hokkanen, Pietilä, Forsberg To Helatorstain messu: Mäkitalo, Honkasalo, Pietilä, Hietaharju, Uppsalan tuomiokirkon kuoro. Su Messu, Kaatuneitten muistopäivä: Lehti, av. Rinne, Pietilä, Åberg, Nova. Viikkomessut: Aamuehtoollinen keskiviikkoisin klo 8. Keskipäivän ehtoollinen torstaisin klo 12 (ei 14.5.). Iltaehtoollinen lauantaisin klo 18. Muita tapahtumia: Arki-illan vesper ma pe klo 18. Lauletaan yhdessä virsiä vapaaehtoisvoimin su 3.5. ja klo 18. Vesper ranskankielellä to 7.5. ja klo 17, sr Helvi ja Marketta Vuola. Luottamuksen messu su klo 16. Virrestä voimaa ke klo TOIMITALO (Eerikink 3) Siioninvirsiseurat su 3.5. klo 16 kahvit alk. klo NUORTENTALO (Eerikink.1.) Kaikenikäisten savipaja Nuortentalolla ke klo Alle kouluikäiset vain aikuisen seurassa luokkalaisten OLKKARI eli avoimet ovet Nuortentalolla ma klo Vapaata olemista, pelailua ja välipala. PERHETYÖ Perhekerho ma klo Kupittaan srk-koti, viim. kerta Iltaperhekerho to klo 17.30, Kupittaan srk-koti. Vauvaperhekahvila ti klo Nuortentalo, viim. kerta Leppäkertun perhekahvila pe klo 9-13, Nuortentalo, viim. kerta LÄHETYSTYÖ Lähetyspysäkki, parittomat to klo 13 NNKY:n tila Vähä Hämeenk. 12a: Sanaa, seuraa, päiväkahvi, lähetystietoutta, esirukousta. Kupittaan Hannat parilliset to klo Kupittaan seurakuntakoti. RAAMATTU- JA KESKUSTELU- RYHMÄT Ilosanomapiiri ke klo Kupittaan srk-kodissa, Sakari ja Pirkko Ansaharju sekä Helmi Neuvonen. Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa Timon Raamis parittomat to klo Salongissa (Aninkaistenk. 1, II krs), T Rantanen. KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMP- PANUUTTA Puikkoset joka toinen tiistai (parittomat viikot) klo Salongissa. Tehdään vauvasukkia, torkkupeittoja yms. Kirjallisuuspiiri parittomat keskiviikot klo Salongissa, Harri Raitis ja Kirsti Saksa. MÅNDAGAR kl. 14 Missionskrets samlas i Aurelia (3. Jämna veckor kl. 15 Ungdomscafé i Aurelia (2 TISDAGAR kl. 18 Tyst meditation i Aurelia (1 ONSDAGAR kl Familjecafé i Papinholma församlingshem, Käräjäkalliontie 4 kl. 12 Frukostklubb för herrar. (Auragatan 1). kl Café Orchidé i Aurelia (1 kl Barncafé i Aurelia (2 kl Ungdomscafé i Aurelia (2 kl. 17 Gudstjänstgruppmöte i Aurelia (3 kl. 18 Veckomässa i Aurelia (1 kl Unga vuxna café i Aurelia (2 kl Bibelstudiegrupp för och med ALLA sinnen med Laura Hellsten i Aurelia (1, udda veckor. TORSDAGAR kl Familjecafé i Aurelia ( Sångstund med Marjo Danielsson. kl. 11 Knattekyrka i Aurelia (1 en gång i månaden kl. 18 Öppen bönegrupp med Pia Siegfrids i Aurelia (3, udda veckor kl Åbo Svenska Kyrkokörs övning i Aurelia (3 FREDAGAR kl T.A.G.G. Ungdomsgrupp för dig som är taggad att lära dig mera om kristen tro i Aurelia (2 SÖNDAGAR Kl. 12 Högmässa I Domkyrkan. Kyrkkaffe serveras efter högmässan. Barnhörna. För dig som har svårt att ta dig på egen hand till kyrkan ordnas kyrkskjuts varje söndag under tiden Kyrkskjutsen sköts av fri- TCYC virsuilla Vietnamissa villiga församlingsmedlemmar och beställs per tel senast tisdagen innan kl Sö 3.5 kl. 12 Åbolands Kammarkör dir. Pia Kulla medverkar i högmässan Sö 3.5 kl. 16 Mässa (åsf) i S:t Karins kyrka. Björkgren (pred+lit), Danielsson. Må 4.5 kl. 15 i Aurelia: Vårkonsert, Argentumkören & 60+kören, dir. Kurt-Erik Långbacka och Harry Dahlström. (Auragatan 18). Konsertprogram säljs för 10 till förmån för insamlingen Gemensamt Ansvar. Ti 12.5 kl. 19 I Aurelia: Vårkonsert, Åbo Damkör (Auragatan 18), dir. Larissa Krook Konsertprogram säljs för 10 till förmån för insamlingen Gemensamt Ansvar. To 14.5 kl. 12 Högmässa (åsf) i Kakskerta. Mullo (pred), Bäck (lit). Åbo Svenska Kyrkokör, dir. Marjo Danielsson. kl. 15 Träff för ensamstående föräldrar och barn i Aurelia (1 Information och anmälningar Carita Eklund Ons 20.5 Café Orchidé Utfärd. Heldagsutfärd till Nådendal tillsammans med Nagu kapellförsamling. Anmälningar senast 11.5 till församlingssekreteraren tfn Utfärdens pris 25 euro. Närmare information av diakonissan Carita Eklund eller SERVICES In Turku Cathedral Tarkk ampuja chapel at 4pm if not stated otherwise Mass Fifth Sunday of Easter Mass Sixth Sunday of Easter Mass of Trust, Communion service with Taizé songs, main nave of the Cathedral Mass Pentecost Mass Trinity sunday The priest of TCIC is rev. Miika Ahola. You can contact him with or by phone More info: turunseurakunnat.fi/tcic or at our Facebook group Turku Cathedral International Congregation TCIC. Turun tuomiokirkon nuorisokuoro TCYC tekee toukokuun vaihteessa kisamatkaa kansainväliseen kuorokilpailuun Vietnamiin. Kisamatkalla kuoro laulaa kuorokilpailun lisäksi ystävyyskonsertissa sekä Vietnamin televisiossa lähetettävässä avajaiskonsertissa. TCYC vie kansainväliseen kilpailuun paitsi suomalaista kuorosointia ja -osaamista myös suomalaisuuden henkeä. Yhteisöllinen kuoro onkin valmistautunut matkalleen paitsi kovalla laulutreenillä myös ompelemalla talkoilla kansallispukuhenkiset esiintymisasut rohdinpaitoineen ja hiusnauhoineen. Suomi-fiilistä esiintymisasuun tuovat muun muassa aidot, säväyttävät tuohivirsut, joiden tekijä löytyi seurakunnasta Mikkelistä. Hyvät jalassa, tuoreesta materiaalista tehtyinä kuin paksua nahkaa, kehaisee virsuja kuoronjohtaja Anu Åberg. Kuoron matkakuulumisia voi seurata kuoron facebook-sivuilta

11 20 Timo Jakonen Lentävä kapellimestari Ei meillä ole kauheasti sellaisia virtuoosisoittajia, mutta meidän suvun voima on musiikin ymmärtämisessä ja tulkinnassa. Tajutaan mistä on kysymys, mitä säveltäjä on tahtonut sanoa, sanoo kapellimestari Klaus Rautawaara. Klaus Rautawaara saapuu täsmällisesti haastatteluun: Helsingin-juna taisi olla ajoissa? Se oli viisi minuuttia myöhässä. Minä pidän näistä oikein kirjaa. Kun aikanaan lennettiin muille mantereille, saavuttiin minuutilleen aikataulussa. Niin, täsmällisyys on hyve niin lentokapteenille kuin kapellimestarille. Tosin Rautawaara arvelee, että kun kriitikot kuulevat hänen olevan lentäjä, se vie uskottavuuden musiikkihommilta. Ihan niin kuin aikoinaan kun hän haki lentäjäksi, niin hän ei meinannut päästä sisään kun kuultiin, että hän oli muusikko. Mutta oikeastaan molemmissa hommissa lentämisessä ja kapellimestarin työssä on kyse vähän samantapaisista asioista. Suuren systeemin hallinnasta. Kummassakaan ei voi kesken esityksen sanoa, että lopetetaan tähän ja mietitään. Mahdolliset ongelmat on korjattava siinä hetkessä. Ei voi pysähtyä. Turun tuomiokirkosta on vuosien varrella tullut tuttu paikka Rautawaaralle. Turussa ja nimenomaan Tuomiokirkossa olen tehnyt paljon. Se on ollut mukava mahdollisuus, sillä tämä on hyvin kilpailtu ala eikä orkestereita oikein tahdo riittää kaikille. Mutta näin ei myöskään ole täytynyt töniä kollegoita pois että saisi paikan. Kanttori Jukka Pietilä on järjestänyt keikkoja tämä on tällä hetkellä sellainen elämänlanka minulle. Lentämistä pienestä pitäen Rautawaaran ura on melko erikoinen jos kohta hän ei edes kutsu sitä uraksi: Klaus Rautawaara siirtyi Finnairin koneiden puikoista kapellimestarin puikkoon. En ole oikeastaan ollut lainkaan töissä vaan minulle on ollut kaksi harrastusta. Lentäminen ja musiikki. Musiikin aloitin seitsemänvuotiaana, aika myöhään siis jos nykylapsiin vertaa. Lennokit tulivat mukaan kymmenvuotiaana. Niitä teen edelleen, joskin nykyään vähemmän. On meillä kotona edelleen yksi pieni helikopteri. Lapsenlapset tykkäävät siitä, joskaan eivät he vielä itse voi sitä ohjata. Ja lennokeista oli sitten luontevaa siirtyä vähän isompien lennokkien pariin: Purjelentäjän lupakirjan hankin niin nuorena kuin se vain oli mahdollista. Ja sitten pääsin lentoupseerikurssille armeijaan. Siellä oli sellainen tuuri, että sain suihkukonekoulutuksen. Jo varusmiehenä, 35 lentotunnin jälkeen, päästiin lentämään suihkareita. Olin parikymppinen ja lenneltiin ympäri Suomea, se oli hieno juttu. Tämä tapahtui vuonna Nykyään olen sitten ilmavoimien reservin kapteeni. Musiikkiuransa Rautawaara aloitti pianolla ja laululla. Pikkupoikana olin Cantores Minores -kuoron sopraanosolisti. Kerran teimme Johannes-passion Turun Tuomiokirkossa, ja nyt myöhemmin pääsin johtamaan teoksen Tuomiokirkkoon se oli iso juttu minulle. Luulen, että innostuin uruista juuri silloin Turussa kun niissä on niin mahtava ääni. Upean kuuloista! Työn ohella urkuriksi Armeijasta Rautawaaran tie vei Finnairin omaan lentokouluun ja edelleen Finnairiin töihin. Mutta hiukan siinä oli sattumaa ja pakkoakin mukana: Aloitin yliopistossa ja jatkoin Sibelius-Akatemiassa, mutta kävi niin, että isä kuoli, ja koska silloin ei ollut nykyisenkaltaisia tukisysteemejä, niin oli mentävä töihin. Liikennelentäjän ammattikoulutus ratkaisi ne ongelmat. Sisko oli silloin vasta 16, joten perheen talous saatiin sillä keinoin oikaistua. Sibelius-Akatemiassa Rautawaara oli kirkkomusiikkiosastolla ja tarkoituksena oli siirtyä sieltä kapellimestarilinjalle. Mutta se sitten jäi kun hän aloitti lentäjän työt. Tein kuitenkin siinä työn ohella diplomiurkurin tutkinnon Sibiksessä. Muutama seurakunnallinen kirja on tosin jäänyt suorittamatta niin että kanttoriksi ei ihan virallisesti olisi asiaa. Vaikka ei tarvitse muutenkaan olla, kun on jo eläkeiässä. Panulan mestarikursseille Lentäjän työn ohella opiskelu kanttoriksi ja sittemmin kapellimestariksi kävi niin, että nuotit lensivät mukana ja kun oli vapaata, kapteeni käytti sen opiskeluun. Takanani on lentotuntia enkä koskaan tule saamaan johtamisessa samaa. Yhdysvalloissa sain kollegan kautta yhteyden erään yliopiston kapellimestariprofessoriin. Sain sovittua tapaamisen, ajoin paikalle, ja hän otti minut yksityisoppilaakseen. Sitä ennen olin jo Suomessa hieman päässyt kapellimestariopintojen alkuun Pertti Pekkasen kanssa, joka toimi Turun Kaupunginorkesterin kapellimestarina monet vuodet, Rautawaara muistelee. Niinpä hän sitten usein Yhdysvalloissa työmatkalla ollessaan lensi matkustajana Indianaan saamaan yksityistunteja: Se oli kyllä aika raskasta aikaa, kun piti matkustaa pitkiä matkoja Yhdysvalloissa ja sitten taas seuraavana päivänä kotiin tultua olla valmiina matkaamaan vaikka Tokioon. Yhdysvaltalaisprofessori ei kuitenkaan pystynyt hankkimaan orkesteria, että olisin saanut käytännön kokemusta, joten hän ehdotti, että menisin juttelemaan Jorma Panulalle, Rautawaara kertoo. Panula oli silloin Sibelius-Akatemiassa professorina. Virallisesti Rautawaaraa ei Akatemiaan enää otettu, koska hän oli jo valmistunut, mutta Panula sanoi, että tule vaan ja otti mukaan mestarikursseilleen. Kävin niitä kaikkiaan yksitoista ja silloin pääsin sitten myös johtamaan. Olin tietenkin aina se kaikkein vanhin. En minä nyt ihan ainoa tällainen kummajainen ollut: mukana oli Milanosta yksi silmäkirurgi, joka niin ikään teki myös kapellimestarin töitä. Kun sitten pääsin eläkkeelle lentäjät pääsevät vuotiaana minulle jäi enemmän aikaa tälle. Mikä ihmeen w? Koska Rautawaara on eläkkeellä, hän tekee kapellimestarintyötä ennen kaikkea rakkaudesta musiikkiin, raha ei ole ponnin. Hänelle läheisintä musiikkia on klassinen: Minut varmaan hirtetään tästä lausunnosta, mutta mielestäni uusi musiikki ei suurimmaksi osaksi kykene antamaan ihmisille läheskään sellaista elämystä, kuin esimerkiksi Brahmsin neljäs tai Bachin Johannes-passio. Eläkeläisyydessä on kapellimestarin hommassa puolensa: Minulla ei tietenkään ole sellaista rutiinia kapellimestarin työssä kuin sellaisilla jotka tekevät sitä koko ajan. Takanani on lentotuntia enkä koskaan tule saamaan johtamisessa samaa. Siksi täytyy aina sitten keskittyä ja valmistella näitä juttuja enemmän kuin moni muu. Mutta mitäpä siitä koska eläkeläisenä on aikaa. Rautawaara on myös kuuluisaa musiikkisukua, niin että miten ne sukulaisuussuhteet nyt menivät? Isä Pentti oli Radio-Orkesterin soolosellisti, täti Aulikki Rautawaara ja Einojuhani isän serkku. Einojuhani kirjoittaa sukunimensä yksöisveellä minulle on kerrottu, että se w tuli siitä, kun Aulikki oli Saksassa ja he lausuivat siellä sukunimen aina Rautafaara ja se ärsytti tätiäni, joten hän vaihtoi sen tuplaveeksi. Roope Lipasti

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hirven- salon kirkko

Hirven- salon kirkko Hirven- salon kirkko Väkevä tuuli puhaltaa mereltä. Saaren väki saapuu kirkkonsa suojiin. Tapulin kellot soittavat virren sävelmää. Messussa lauletaan kellojen virittämää virttä: Armon meri aava, kehto

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

6.5.2015. Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja. Tuomarila Sinikka. Janne Aso, Laura Langh-Lagerlöf, Sanna Tähkämaa

6.5.2015. Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja. Tuomarila Sinikka. Janne Aso, Laura Langh-Lagerlöf, Sanna Tähkämaa PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika klo 17.00 Paikka Piikkiön pappila Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja Koho Matti Janne Ason vara Hilakari Laura klo 17.21 lähtien, 56 Huoponen Kirsi Kanervavuori

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

saaristolaistorppa. Mitä minun ajastani on tallella Pysyykö se, mitä rakennan? Antaako se yhä suojan kulkijoille? Saaristolaiskirkko

saaristolaistorppa. Mitä minun ajastani on tallella Pysyykö se, mitä rakennan? Antaako se yhä suojan kulkijoille? Saaristolaiskirkko Kuusiston kirkko Astun kirkon kynnyskivelle. Siihen on hakattu vuosiluku 1792. Kuusiston saarta ovat pyyhkineet sen jälkeen monet myrskyt ja sodat. Silti pieni puukirkko seisoo yhä rauhallisesti mäellään

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Irja Kivistö, sihteeri

Irja Kivistö, sihteeri Seurakuntaneuvosto 15.3.2010 Seurakuntakoti 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Pöytäkirjan allekirjoittaminen 4. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä päättäminen

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy.

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Asiat ovat eriarvoisia! Elämme maailmassa, jossa asiat ovat eriarvoisia! Kulta on hopeaa arvokkaampaa, öljy on vettä kalliimpaa, jne.! Tämä arvottaminen

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä

Lisätiedot

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset Ylä-Savon asialla. Kuolinilmoitukset ja surukiitokset (veroton pmm-hinta 1,88 ) Yksipalstaiset mm á yht. sis. 1 x 70 1 x 75 1 x 80 1 x 85 1 x 90 1 x 95 1 x 100 1 x 105 1 x 110 1 x 115 1 x 120 1 x 125 1

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2012 13.3.2012 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------

PÖYTÄKIRJA 2/2012 13.3.2012 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2/2012 13.3.2012 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- SIVU 15 ILMOITUSASIAT 2 16 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Syksy 2010 UUTUUSTUOTTEET. www.taitouusimaa.fi. Upeaa Uudeltamaalta!

Syksy 2010 UUTUUSTUOTTEET. www.taitouusimaa.fi. Upeaa Uudeltamaalta! UUTUUSTUOTTEET Upeaa Uudeltamaalta! Uusi, SINUN TÄHTESI -syysmallistomme odottaa jo Sinua. Sen herkulliset kudonnaiset ja kurssit tarjoavat tekemistä moneen makuun ja luovat hyvää oloa ja onnistumisen

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Elinan ja Hannun ystäväkirje 25, 8.2.2014

Elinan ja Hannun ystäväkirje 25, 8.2.2014 Elinan ja Hannun ystäväkirje 25, 8.2.2014 Elina ja Hannu Heikkilä PL 189, 53101 Lappeenranta hannu.heikkila@felm.org elina.heikkila@felm.org Elina ven. + 7 921 3328 113 Elina suom.+358 50 369 9573 Hannu

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN Retki alkoi aamukahvilla matkan varrella, retkeläisiä oli 13. Kuljetuksesta huolehti Salon Tilausmatkojen oma julkkis, maailmanmatkaaja Jani, jonka

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2007 Tark: Seurakuntaneuvosto 22.03.2007 15. Aika: Torstaina 22.3.2007 klo 18.00, kahvi klo 17.30

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2007 Tark: Seurakuntaneuvosto 22.03.2007 15. Aika: Torstaina 22.3.2007 klo 18.00, kahvi klo 17.30 Seurakuntaneuvosto 22.03.2007 15 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Torstaina 22.3.2007 klo 18.00, kahvi klo 17.30 Paikka: Kaarinan kirkko, Voudinkatu 2 Läsnä: Vahtola, Pirjo puheenjohtaja Ainasoja, Merja

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

KOKKOLAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2010 SEURAKUNTANEUVOSTO

KOKKOLAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2010 SEURAKUNTANEUVOSTO KOKKOLAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2010 SEURAKUNTANEUVOSTO Aika: Torstai 25.03.2010 klo 19.30 - (HUOM! AIKA) Paikka: Kokkolan seurakuntakeskuksen Jussintupa, Kustaa Aadolfinkatu 16 (2.krs, taloustoimiston

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot