Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA"

Transkriptio

1 Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista. Työllisyyden kehitysarvio Vuoden 2003 talouden ja työllisyyden kehitystä leimaavat lukuisat kansainvälisen talouden epävarmuustekijät, joiden vuoksi vuoden 2003 kasvu jää matalaksi ja vuosi on työllisyyden kannalta edelleen vaikea. Laskusuhdanteen pitkittyminen on aiheuttanut sen, että varalla pidettyä työvoimaa vähennetään. Saksan taloustaantuman syveneminen, euron vahvistuminen, teknologiataantuman jatkuminen verkkotoimitusten puolella sekä Yhdysvaltojen velkaantuminen varjostavat lähiajan talouskehitystä. Toisaalta Venäjän talouden elpyminen ja itäviennin kasvu tukevat työllisyyskehitystä. Vuonna 2004 talouskasvu on jo selvästi nopeutunut ja edellytykset paremman suhdannekehityksen jatkumiselle ovat olemassa. Talouden kasvun vauhdittuminen näkyy kuitenkin työllisyyskehityksessä viiveellä ja edellä kuvattujen epävarmuustekijöiden väistyminen on edellytys myönteiselle kehitykselle. Hallitusohjelman työllistävä painotus edesauttaa työllisyyden elpymistä ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamista. Työpolitiikan strategiset tavoitteet Uuden työpolitiikan strategian päätavoitteena on kasvattaa työllisyyttä hengellä vuoteen 2007 mennessä. Tällöin työllisyysaste olisi noin 70 prosenttia ja työttömyysaste noin 6 prosenttia. Vastaavat luvut vuonna 2010 ovat työllisyysasteen osalta 75 ja työttömyysasteen osalta 5 prosenttia. Työllisyysasteen rakennetavoitteena on ikääntyneiden ( vuotiaiden) työllisyysasteen nostaminen yli 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen kaikilla TE-keskusalueilla. Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden laskeminen edellyttävät monivuotisia ohjelmia ja nykyistä vahvempaa poikkihallinnollista yhteistyötä sekä keskushallinto- että aluetasoilla. Keskushallinnon sektorirajat ylittävän yhteistyön vahvistamiseen työllisyyden hoidossa tähdätään hallitusohjelman mukaisella, työministeriön koordinoimalla työllisyysohjelmalla. Työllisyysohjelmassa painotetaan erityisesti rakenteellisen työttömyyden purkamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Rakenteellisen työttömyyden purkamiselle luodaan edellytykset toteuttamalla julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus vuosina Uudistuksessa vaikeimmin työllistyville tarkoitetut nykyiset ja uudet palvelut sekä niiden resurssit kootaan perustettaviin työvoiman palvelukeskuksiin. Työllisyysohjelmassa toteutetaan myös osaavan työvoiman saatavuuteen ja työelämän kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Myös uusi työpolitiikan strategia on poikkihallinnollinen, kuitenkin työllisyysohjelmaa laajempi ohjelma. Työpolitiikan strategian päälinjaukset ovat: Alennetaan rakenteellista työttömyyttä ja ehkäistään syrjäytymistä Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus Parannetaan mahdollisuuksia pysyä työssä nykyistä pidempään ja lisätään työn tuottavuutta, parannetaan työn organisointia ja mielekkyyttä Luodaan edellytyksiä aktiiviselle työperusteiselle maahanmuutolle Lisätään yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä Jäsenmaat ottavat EU:n työllisyyssuuntaviivat huomioon työllisyyspolitiikassaan. Työllisyyssuuntaviivojen avulla tavoitellaan Lissabonin ja Tukholman Eurooppa-neuvostojen päätelmien mukaisesti korkeaa työllisyysastetta, työn laatua ja tuottavuutta sekä sosiaalista koheesiota. Suomi toteuttaa kymmentä yhteiseurooppalaista suuntaviivaa, joita ovat: aktiiviset ja työttömyyttä ennaltaehkäisevät toimenpiteet työttömille ja työvoiman ulkopuolella oleville työpaikkojen luominen ja yrittäjyys muutokseen vastaaminen sekä sopeutuvuuden ja liikkuvuuden edistäminen työmarkkinoilla Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 inhimillisten voimavarojen ja elinikäisen oppimisen vahvistaminen työvoiman tarjonnan lisääminen ja aktiivisen ikääntymisen edistäminen sukupuolten välinen tasa-arvo työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevien integrointi ja syrjinnän ehkäisy työn tekeminen kannustavaksi pimeän työn muuttaminen lailliseksi alueellisten työllisyyserojen vähentäminen. Työhallinnon keskeisenä tavoitteena on työllisyyssuuntaviivojen tavoitteiden mukaisesti tarjota työttömille työnhakijoille mahdollisuus henkilökohtaisen työnhakusuunnitelman laatimiseen. Kansallisen lainsäädännön mukaan työnhakusuunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys on kestänyt viisi kuukautta, mikä täyttää suuntaviivoissa määritellyt tavoitteet. Työnhakusuunnitelmassa sovitaan työnhaussa käytettävistä palveluista ja aktiivitoimista. Työvoimapolitiikan laatua ja vaikuttavuutta parannetaan suunnittelemalla ja toteuttamalla toimenpiteitä aiempaa kiinteämmässä yhteistyössä työnantajien kanssa ja työnhakijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti aktiivista työnhakua tukien. Lisäksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden laatua ja vaikuttavuutta kehitetään hyödyntämällä uudistettuja asiakas- ja opiskelijapalautejärjestelmiä. Työhallinnon toiminnan kehittäminen Henkilöstöpolitiikan toiminnallisena painopistealueena on työministeriön ja työvoimatoimistojen henkilöstösuunnitelmien toteuttaminen ja seuranta sekä uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto. Henkilöstöpolitiikkaa hoidetaan suunnitelmallisesti tavoitteena henkilöstörakenteen muuttaminen siten, että se parhaimmalla mahdollisella tavalla tukee työvoimapolitiikan uusien toimintarakenteiden ja toimintamallien käyttöönottoa ja vakiinnuttamista. Henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi toteutetaan ammattitaitoa syventävää asiantuntijakoulutusta. Osaamisen kehittämisen erityisiä painoalueita ovat verkostoyhteistyötaitojen kehittäminen, seudullisten työmarkkinoiden hallinta ja strategioiden laadinta sekä ostopalvelujen hankintaosaaminen. Asiakastyön osalta vahvistetaan edelleen yksilöllisiä asiakastyötaitoja. Työhallinnon henkilöstön keski-ikä lähivuosina nousee. Henkilöstöpolitiikan sisällössä otetaan erityisesti huomioon ikärakenteen muuttuminen mm. työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitelmallisella ja järjestelmällisellä toteuttamisella. Työministeriön toimintaa kehitetään tietämyksenhallinnan näkökulmaan perustuvilla nykyisten tiedon, osaamisen ja suorituksen johtamisjärjestelmien toimivuuden arvioinneilla ja arviointien perusteella tehtävillä kehittämistoimenpiteillä. Tavoitteena on toiminnan vaikuttavuuden, tehokkuuden ja henkilöstön työmotivaation ja työssä jaksamisen parantaminen. Työministeriön henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostetaan tehtävien edellyttämällä täydennyskoulutuksella sekä henkilökohtaisilla kehitysohjelmilla. Työministeriön ja työvoimaosastojen välistä tulosohjausta kehitetään niin, että se vastaa vuosikymmenen haasteisiin: nykyisestä ohjausjärjestelmästä siirrytään asteittain strategisempaan ja moniulotteisempaan järjestelmään. Tämä tarkoittaa sitä, että tulosohjaus kytketään selkeämmin työhallinnon strategioihin ja siirrytään laajempien kokonaisuuksien tarkasteluun nykyistä pidemmällä aikavälillä. Tuloksellisuusarviointiin liitetään uusia näkökulmia ja alueellista ulottuvuutta painotetaan tavoiteasettelussa. Samalla ohjausprosessia kevennetään ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa selkiytetään mm. kehittämällä alueita vertailevia indikaattorijärjestelmiä. Työvoimapalveluiden laatutason kehittämishanke on sisältänyt vuoden 2002 aikana ja 2003 alkupuolella pilottihankkeita, joissa mukana olevat työvoimatoimistot ovat arvioineet palvelujensa laatutasoa asiakkaiden palvelukokemusten sekä työyksikön toimivuutta ja palvelujen työvoimapoliittista vaikuttavuutta kuvaavien tunnuslukujen avulla. Asiakkaiden palvelukokemuksen selvittämistä varten on laadittu lyhyet kyselylomakkeet ja aineiston tallennukseen ja analysointiin on kehitetty sähköinen tallennusohjelma. Nämä työvälineet ministeriö toimittaa työvoimatoimistoille syksyn 2003 aikana. Vuonna 2004 kaikilla työvoimatoimistoilla on käytettävissä työvälineet palvelujensa laatutason arviointiin ja tavoiteasetantaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Työttömien määrä ja työvoimapolitiikan resurssien kehitys toteutuma/ toteutuma/ arvio/ arvio/ tilinpäätös tilinpäätös talousarvio esitys Työttömät työnhakijat (keskimäärin kk:ssa) Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR), milj. euroa Työvoimapol. resurssit (ml. ESR) suhteessa työttömien lkm, euroa Työhallinnon keskeisiin strategisiin tavoitteisiin liittyvät alustavat tulostavoitteet alustava alustava toteutuma tavoite tavoite Rakenteellisen työttömyyden taso Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus työttömänä 3 kuukautta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen jälkeen enintään, % työttömänä 3 kuukautta tukityön jälkeen enintään, % Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, % Aktivointiaste (aktiivitoimenpiteiden volyymit / ns. laaja työttömyys), % Työmarkkina- tai kotoutumistuella aktiivitoimiin osallistuneiden osuus ko. tuilla keskimäärin olevista, % Työvoimatoimiston työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden antamien laatuarvioiden keskiarvo 7,8 8,0 Työministeriön pääluokan valtuusyhteenveto (milj. euroa) Aikaisemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuvat menot 62, Uusista valtuuksista aiheutuvat menot 181,6 46,5 1,0 Yhteensä 243,9 46,5 1,0 Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 01. Työhallinto Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus Työvoimapolitiikan toimeenpano Pakolais- ja siirtolaisuusasiat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Työhallinto S e l v i t y s o s a : Työhallinnon organisaatioyksiköissä toimivuutta ja tuloksellisuutta kehitetään Euroopan laatupalkintomalliin perustuvalla toiminnan itsearvioinnilla ja arvioinnin perusteella toteutettavilla kehittämishankkeilla. Erityisesti kehitetään asiakaslähtöisyyteen liittyvien toimenpiteiden ja organisaatioiden ydinprosessin hallintaa ja toimivuutta. Laatupalkintomalliin perustuvaa palkitsemisjärjestelmän soveltamista työvoimatoimistoissa lisätään ja tulospalkkausjärjestelmän perusteet arvioidaan uudelleen. Johtamisosaamisen kehittämiseen panostetaan edelleen. Keskeisiä kehittämisalueita ovat strategisen johtamisen ja henkilöstöjohtamisen edellytysten ja niihin liittyvien osaamisalueiden parantaminen. Työelämän lainsäädännön painopisteet ovat vuonna 2004 vuosilomalain kokonaisuudistuksen ja työelämän tietosuojaan liittyvän lainsäädännön, joka koskee alkoholi- ja huumetestien käyttöä sekä teknistä valvontaa ja sähköpostin käytön valvontaa työelämässä, loppuun saattamisessa. Lisäksi yhteistoimintaa työpaikoilla koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus on tarkoitus aloittaa kolmikantaisesti. Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma päättyy vuoden 2003 lopussa. Työelämän kehittämisohjelman ja kansallisen tuottavuusohjelman ohjelmakausi jatkuu vuonna Työelämäohjelmien rakennetta muutetaan kuitenkin saatujen kokemusten pohjalta siten, että ohjelmat yhdistetään työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisohjelmaksi (TYKES). Työhyvinvointia edistämällä voidaan pidentää työikää ja nostaa työllisyysastetta. Tällä hetkellä ei ole jo toteutettujen työlainsäädännöllisten uudistusten lisäksi näköpiirissä sellaisia lainsäädännöllisiä keinoja, joilla kehitykseen voitaisiin merkittävästi vaikuttaa. Tästä syystä ohjelman keskeisenä tavoitteena on kehittää ja juurruttaa työelämäkäytäntöjä, jotka tukevat tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla. Osaamiseen perustuvassa taloudessa työllisyyden ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa panostamista rakenteisiin, jotka tukevat oppimista ja ammatillista kehitystä työssä. Tämän vuoksi ohjelman avulla pyritään parantamaan työpaikkojen kykyä tuottaa innovaatioita ja sitä kautta tuottavuutta. Koska työvoiman saatavuuden turvaaminen pitkäjänteisellä tavalla edellyttää henkilöstön työkyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtimista, liitetään ohjelmaan myös jaksamisohjelmasta saatujen kokemusten pohjalta osioita. Työministeriö on kytkemässä keskushallintouudistuksen mukaisesti työelämää ja työmarkkinoita koskevan tutkimuksen kiinteäksi osaksi työpoliittisen päätöksenteon valmistelua. Tämän pohjalta työministeriö on laatinut työpoliittisen tutkimusohjelman vuosille Tutkimusohjelmassa on määritelty hallitusohjelmasta ja uudesta työpoliittisesta strategiasta johdetut tutkimukselliset tietotarpeet. Erityistä huomiota kiinnitetään poikkihallinnollisen työllisyysohjelman ja työvoimapalvelujen toimintastrategian toteuttamiseen sekä työelämää koskevan kattavan analyysipohjan tuottamiseen. Tutkimuksen tulevaisuussuuntautuneisuutta korostetaan, minkä ansiosta tutkimuksella pystytään tukemaan entistä paremmin ennakointia. Eri kehittämishankkeisiin kytketään järjestelmällisesti etu- ja jälkikäteinen vaikuttavuuden arviointi. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on informaation luotettavuuden lisääminen ja mahdollisten väärinkäytösten ehkäiseminen sekä hallinnon toteuttamien toimenpiteiden seuranta. Tarkastustoiminnassa painottuvat erityisesti työvoimapalvelut ja Euroopan sosiaalirahaston ohjelmat vuosisuunnitelmassa esitettävien painotusten mukaan. Työneuvosto toimii työministeriön alaisena erityisviranomaisena hoitaen tehtäviä, joista on säädetty työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetuissa laeissa (608/1946 ja 855/1996) ja asetuksessa työneuvostosta (136/1997). Tar- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 koituksena on uudistaa työneuvostolaki. Muutokseen liittyy myös sosiaali- ja terveysministeriön asettamien työsuojelulautakuntien poikkeuslupajaostojen lakkauttaminen. Työvoimaopiston tulosalueiksi on määritelty toiminta hallinnonalan keskitetyn koulutuksen kurssipaikkana sekä osallistuminen työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastojen ja työvoimatoimistojen kehittämiseen. Työvoimaopisto tuottaa vuonna 2004 toimintamenoilla opiskelijapäivää ja maksullisella palvelutoiminnalla 700 päivää. 19. Työministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille , mikä aiheutuu työelämäohjelmien määrärahojen osittaisesta siirrosta momentilta momentille talousarvio talousarvio Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymiin ja muihin yksittäisiin yhteishankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, jos ulkopuolisilta saataviin tuloihin sisältyy korvaus arvonlisäverosta. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa ohjelmajohtamiseen liittyvänä kahden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta , euroa yhdenvertaisuuslain toimeenpanosta aiheutuviin menoihin ja kertaluonteisena menona euroa tutkimukseen, joka tehdään ulkomaalaislain soveltamisesta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi yhdenvertaisuuden turvaamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot yhteishankkeet muut tulot Nettomenot talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty opiskelijatyöpäivää. Lyhytkurssimuotoisessa koulutuksessa ja henkilöstön kehittämiskoulutuksessa tuotetaan päivää, paikallishallinnon tukipalveluilla päivää ja maksullisella palvelutoiminnalla 700 päivää. Opiskelijatyöpäivän keskihinta on 92,44 euroa. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Muut tulot Nettomenot talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ja 06.22, osa) Työelämäohjelmat ja työpoliittinen tutkimus (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Määrärahaa saa käyttää työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisohjelman eri kokeilu-, kehittämis- ja tutkimushankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää ohjelmien julkaisuista ja niihin liittyvästä tiedottamisesta, erillisselvityksistä, asiantuntijapalkkioista, seminaarien järjestämisestä, kotija ulkomaisten yhteistyöverkostojen luomisesta sekä enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauksesta ja ohjelmien hallinnointiin osallistuvan väliaikaisen henkilöstön palkkauksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös työvoimapoliittiseen sekä työelämää koskevaan tutkimustoimintaan. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä euroa siirtona momentille Työelämäohjelmien hankkeiden (ml. momentti ) piirissä olevien kehittämisprojektien määrän arvioidaan olevan koko ohjelmakaudella yhteensä hieman alle ja niihin arvioidaan osallistuvan yli henkilöä ohjelmakaudella. Ohjelmien hyödyntämisessä avustavat myös työvoima- ja elinkeinokeskukset. Työpoliittisessa tutkimuksessa huomiota kiinnitetään poikkihallinnollisen työllisyysohjelman ja työvoimapalvelujen toimintastrategian toteuttamiseen sekä työelämää koskevan kattavan analyysipohjan tuottamiseen. Tutkimuksella pystytään tukemaan entistä paremmin ennakointia. Kehittämishankkeisiin kytketään järjestelmällisesti vaikuttavuuden arviointi. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisohjelma Työpoliittinen tutkimus Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus työelämäohjelmahankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisojelman eri kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Momentille on siirretty momentilta se osuus määrärahasta, jota voidaan käyttää valtionavustuslain soveltamisen piiriin kuuluviin hankkeisiin. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon euroa siirtona momentilta arvonlisäveromenojen maksamiseen talousarvio Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja velvoitteiden suorittamisesta sekä erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän ILO:n jäsenmaksuun noin euroa sekä IOM:n ja muihin jäsenmaksuihin noin euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä edistetään työllisyyden kasvua ja alennetaan työttömyyttä. Toimenpiteillä pyritään rakenteellisen työttömyyden alentamiseen, työvoiman saatavuuden parantamiseen, työvoiman osaamisen ja työssä pysymisen edistämiseen, yrittäjyyden lisäämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen ja tasa-arvon lisäämiseen työmarkkinoilla. Sosiaalirahaston määrärahat on budjetoitu kokonaisuudessaan työministeriön pääluokkaan momentille ja EU:lta tulevat tulot momentille Hankkeisiin käytettävä valtion rahoitusosuus on budjetoitu kunkin sosiaalirahaston toimeenpanoon osallistuvan ministeriön pääluokkaan yhdelle momentille. Kyseisten momenttien myöntämis- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 valtuus on mitoitettu siten, että ne yhteen laskettuina vastaavat rakennerahasto-ohjelmien vuotuisia kansallisen julkisen rahoituksen kehyksiä valtion osalta. Sosiaalirahasto osallistuu tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 sekä yhteisöaloite Equalin hankkeiden rahoittamiseen. Varoja käytetään hyväksytyissä ohjelma-asiakirjoissa ja niiden täydennysosissa määriteltyyn toimintaan rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (1353/1999) ja asetuksen (1354/1999) sekä kunkin viranomaisen omien kansallisten tukijärjestelmien mukaisesti. Vuonna 2004 arvioidaan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteissä aloittavien määräksi henkilöä, joista työhallinnon rahoittamissa toimenpiteissä henkilöä. Työhallinnon rahoittamien rakennerahasto-ohjelmien toimenpiteiden piirissä keskimäärin olevien määrät esitetään luvun perustelujen selvitysosassa. 61. Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2004 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2003 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden tavoiteohjelmia 1, 2 ja 3 sekä yhteisöaloiteohjelma Equalia toteuttavien hankkeiden Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen apuun sosiaalirahastosta maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Määrärahaa saa yhdessä hallinnonalojen vastinrahoitusmomenttien määrärahojen kanssa käyttää myös Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 130 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen teknisen avun varoin. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Vuoden 2004 määrärahasta arvioidaan käytettävän vuoden 2004 valtuudesta tehtävien sitoumusten maksatuksiin euroa. Lisäksi määrärahaa arvioidaan käytettävän vuonna 2003 tehtyihin sitoumuksiin euroa ja vuonna 2002 tehtyihin sitoumuksiin euroa. Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Vuoden 2002 sitoumukset 41, ,823 Vuoden 2003 sitoumukset 53,148 35,422-88,570 Vuoden 2004 sitoumukset 37,856 59,772 18, ,044 Yhteensä 132,827 95,194 18, ,437 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa) Ohjelma Sosiaalirahasto Kauden rahoituskehys valtuutena Budjetoitu valtuutta v talousarvio+ lisätalousarviot Myöntämisvaltuus v Budjetoitu määrärahaa v talousarvio+ lisätalousarviot Määräraha v Tavoite 1, Itä-Suomi 183, ,890 24,634 92,339 26,556 Tavoite 1, Pohjois-Suomi 89,375 52,667 12,113 45,075 13,080 Tavoite 2, Länsi-Suomi 65,700 38,158 9,088 32,822 9,845 Tavoite 2, Etelä-Suomi 44,469 25,847 6,136 22,319 6,563 Tavoite 3 415, ,195 57, ,748 61,876 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Equal 72,300 35,614 6,800 36,323 14,907 Yhteensä 871, , , , ,827 Vuoden 2003 ESR-myöntämisvaltuuden jakautuminen ohjelmittain ja hallinnonaloittain (milj. euroa) Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteensä Työministeriö 31,170 17,592 6,536 4,311 59,609 Opetusministeriö 18,942 15,563 5,665 1,340 41,510 Kauppa- ja teollisuusministeriö 6,000 2,057 1,418-9,475 Sisäasiainministeriö - 0,998 1,550-2,548 Sosiaali- ja terveysministeriö 1,161 0,537 0,055 1,149 2,902 Yhteensä 57,273 36,747 15,224 6, ,044 Arvio valtion rahoitusosuuden (valtuus) jakautumisesta ESR:n osalta ohjelmittain ja hallinnon-aloittain (milj. euroa) Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteisöaloitteet Yhteisöaloitteet Yhteensä Työministeriö ( ) 38,342 14,676 7,550 3,842 64,410 Opetusministeriö ( ) 24,482 12,080 6,960 1,194 44,716 Kauppa- ja teollisuusministeriö ( ) 9,113 1,951 1,887-12,951 Sisäasiainministeriö ( ) - 0,770 1,970-2,740 Sosiaali- ja terveysministeriö ( ) 1,604 0,474 0,044 1,024 3,146 Yhteensä 73,541 29,951 18,411 6, ,963 Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot on merkitty momentille ja valtion rahoitusosuudet momenteille , , , ja talousarvio lisätalousarvio 2003 talousarvio tilinpäätös EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2004 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2003 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavien tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 sekä Equal-, Interreg- ja Urban-yhteisöaloitteiden ja pilottiprojektien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla ja olevien EU-osuuksien kanssa sekä EU:n ohjelmakauden mukaisten sitoumusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Vuoden 2002 sitoumukset 25,528 25,528 Vuoden 2003 sitoumukset 30,778 20,963 51,741 Vuoden 2004 sitoumukset 31,383 35,075 7,172 73,630 Yhteensä 87,689 56,038 7, ,899 Momentin myöntämisvaltuuden arvioitu jakautuminen rahastoittain (milj. euroa) Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteensä Euroopan sosiaalirahasto 38,342 14,676 7,550 3,842 64,410 Euroopan aluekehitysrahasto - 2,591 5,109 1,520 9,220 Yhteensä 38,342 17,267 12,659 5,362 73,630 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa) Ohjelma Kauden rahoituskehys valtuutena Budjetoitu valtuutta v talousarvio+ lisätalousarviot Yhteisöaloitteet Myöntämisvaltuus v Budjetoitu määrärahaa v talousarvio+ lisätalousarviot Määräraha v Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tavoite 1, Itä-Suomi 145,299 39,215 9,517 39,288 10,790 Tavoite 1, Pohjois-Suomi 76,592 24,181 5,159 20,815 5,313 Tavoite 2, Länsi-Suomi 79,239 20,133 4,370 21,335 5,207 Tavoite 2, Etelä-Suomi 53,969 14,913 3,180 14,570 3,470 Tavoite 3 537, ,207 38, ,703 42,475 Yhteisöaloite Equal ja innovatiiviset toimet 67,728 22,496 3,842 18,473 9,295 ESR yhteensä 960, ,145 64, ,184 76,550 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tavoite 1, Itä-Suomi 263,735 9,443 1,623 14,024 2,122 Tavoite 1, Pohjois-Suomi 135,287 6,963 0,968 7,210 1,245 Tavoite 2, Länsi-Suomi 225,271 14,259 2,656 11,950 2,716 Tavoite 2, Etelä-Suomi 178,114 10,251 2,453 9,432 2,507 Yhteisöaloite Interreg 120,700 8,056 1,226 6,420 2,039 Yhteisöaloite Urban 6,728 0,956 0,294 0,346 0,510 EAKR yhteensä 929,835 49,928 9,220 49,382 11,139 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 ESR + EAKR YHTEENSÄ 1 890, ,073 73, ,566 87, talousarvio lisätalousarvio 2003 talousarvio tilinpäätös Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymiksi vuodelle 2004 ehdotetaan keskimäärin henkilöä vuodessa. Määrärahan käytön joustavuuden lisäämiseksi ehdotetaan koulutus- ja työllistämistoimet sekä julkisen työvoimapalvelun erityistoimet koottavaksi samalle momentille. Osana rakenteellisen työttömyyden purkamistoimia käynnistetään julkisen työvoimapalvelun uudistus. Uudistuksessa eriytetään työvoiman välitys ja vaikeasti työllistyvien vaatimien tukitoimien järjestäminen. Työvoimapolitiikan toimenpiteet ja periaatteet Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoiman saatavuutta, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuuksia tehdä työtä. Työvoimaviranomaisen järjestämiä tai hankkimia keskeisiä julkisia työvoimapalveluja ovat työnvälitys, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja muut ammatillisen kehittymisen palvelut sekä työllistämistuet ja työmarkkinatoimenpiteet. Muita ammatillisen kehittymisen palveluja ovat ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut, koulutus- ja ammattitietopalvelut sekä ammatillinen kuntoutus. Työttömien työllistymistä edistäviä tukia ovat palkkaperusteiset työllistämistuet, yhdistelmätuki, työllisyyspoliittinen projektituki, omatoimisuusavustus ja investointien työllisyysperusteinen tukeminen. Työmarkkinatukimomentilta rahoitetaan osa työttömyysturvasta ja lisäksi myös aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä kuten työkokeilua, työelämävalmennusta ja työharjoittelua työpaikalla. Julkisella työvoimapalvelulla edistetään työllistymistä ensisijaisesti avoimille työmarkkinoille joko suoraan tai koulutuksen avulla. Toissijaisesti työllistymistä tuetaan käyttämällä työllisyysmäärärahoja. Työllistymistä edistettäessä ja tuettaessa selvitetään ensin henkilöasiakkaan mahdollisuudet saada työtä työssäkäyntialueellaan. Julkista työvoimapalvelua tarjotaan asiakkaiden palvelutarpeen ja tilanteen mukaisesti. Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuuksia omatoimiseen palvelujen käyttöön itsepalvelun ja tiedottavan palvelun avulla. Jos palvelujen käyttäminen tällä tavalla ei johda työhön, koulutukseen tai työpaikan täyttymiseen, työvoimatoimisto suunnittelee ja järjestää yhdessä asiakkaan kanssa tehostuvia palveluja. Mikäli työtön työnhakija ei työllisty tai sijoitu koulutukseen, pyritään hänelle järjestämään mahdollisuus tehdä töitä työllisyysmäärärahojen avulla. Työllisyysmäärärahojen avulla tuetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja vajaakuntoisten työllistymistä sekä ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja tasoitetaan työttömyyden alueellisia eroja. Julkisen työvoimapalvelun tehtävänä on tarjota laadukasta informaatiota työmarkkinoista, välittää työtä ja osaamista sekä parantaa työvoiman ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa. Tavoitteena on, että avoimet työpaikat täyttyvät laadukkaasti, työnhakijoiden työnhakujaksot lyhenevät ja todennäköisyys joutua pitkäaikaistyöttömäksi pienenee sekä työnantajien tulevat työvoiman tarpeet ja osaamisvaatimukset selvitetään ja niihin haetaan ratkaisuja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Työttömän työnhakijan kanssa laaditaan yksilöity työnhakusuunnitelma viimeistään silloin, kun hänen työttömyytensä on kestänyt viisi kuukautta. Pitkäaikaistyöttömille ja muille vaikeasti työllistyville laaditaan yksilöllisiä suunnitelmia ja palvelukokonaisuuksia, joiden avulla luodaan edellytyksiä pysyväisluonteiseen työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Työvoiman ikärakenteesta johtuen työvoiman saatavuusongelmat tulevat lähivuosina korostumaan. Tämä edellyttää työnantajapalvelujen ja toimintatapojen kehittämistä siten, että julkisen työnvälityksen täytettäväksi saadaan lisää toimeksiantoja, jotka hoidetaan laadukkaasti. Tavoitteena on, että rekrytointiongelmia esiintyy mahdollisimman vähän. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Rakenteellisen työttömyyden torjunta ja syrjäytymisen ehkäisy Rakenteelliseen työttömyyteen vaikutetaan räätälöityjen työvoimapalvelujen ja koulutuksen avulla. Työmarkkinoilla heikossa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Näiden henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi kehitetään eriytyneitä asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Maahanmuuttajien työllistymistä edistetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa säädetyin toimenpitein. Niille henkilöille, jotka eivät ole työvoimapolitiikan keinoin autettavissa, toteutetaan muita ratkaisuja yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuosina toteutetaan julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus, jolla luodaan nykyistä paremmat edellytykset rakenteellisen työttömyyden purkamiselle. Rakenteellisen työttömyyden purkamisessa tarvittavat julkiset työvoimapalvelut ja muut palvelut sekä niiden resurssit kootaan työvoiman palvelukeskuksiin, joihin tulevat mukaan työvoimatoimisto, kunta sekä niiden sosiaali- ja terveystoimi ja nuorisotoimi, Kansaneläkelaitos, sekä muut palvelutuottajat. Kustannukset jaetaan yhteispalvelupistekokeilussa toteutetulla tavalla. Tällä yhteistyöllä vaikeasti työllistyville tarjotaan työmarkkinavalmiuksia parantavia palvelukokonaisuuksia. Uudistus käynnistetään vuonna 2004 jatkamalla yhteispalvelupisteiden toimintaa ja muuttamalla mahdollisimman monella paikkakunnalla yhteispalvelupisteitä palvelukeskuksiksi. Toiminnan aloitusvuonna 2004 on palvelukeskusten asiakkaina arviolta henkilöä. Työmarkkinatuen käyttöä aktiivisena tukimuotona lisätään tuen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Työmarkkinatai kotoutumistuella olevien aktiiviohjelmien tasoa nostetaan merkittävästi nykyiseltä tasolta ottaen huomioon toimenpiteiden laatu ja vaikuttavuus. Aktiivitoimiin osallistumiseen kannustamiseksi ylläpitokorvausta kehitetään aktivointilisän suuntaan. Tässä tarkoituksessa ylläpitokorvausta korotetaan vuonna 2004 yhdellä eurolla nykyisestä seitsemästä eurosta. Vastaavasti korotettua ylläpitokorvausta nostetaan kahdella eurolla nykyisestä 14 eurosta. Hallitus antaa ylläpitokorvauksen korotusta koskevan talousarvioesitykseen liittyvän esityksen eduskunnalle. Työmarkkinatuen saajien aktiivisuuden lisäämiseksi käynnistetään valmistelu, joka tähtää työmarkkinatuen enimmäiskeston määrittelemiseen passiivisena tukimuotona. Työmarkkinatuen saamisehtoihin lisättäisiin erikseen määriteltävän työttömyysajan jälkeen aktiivisuusehto, jonka mukaan aktiivitoimenpiteisiin osallistuminen asetetaan työmarkkinatuen saamisen ehdoksi. Jotta työmarkkinatuella olevien työnhakijoiden mahdollisuus aktiivitoimenpiteisiin osallistumiseen voidaan varmistaa, suunnataan työvoimapoliittisista toimista riittävä osa vaikeasti työllistyvien työmarkkinaedellytysten parantamiseen. Lisäksi selvitetään erilaisia kuntien ja valtion välisiä rahoitusmalleja, joilla voidaan kannustaa kuntia tehokkaaseen työttömyyden hoitoon. Kansallisten määrärahojen lisäksi toimenpiteiden järjestämiseksi käytetään Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta. Tavoitteena on, että työvoimatoimistossa tai työvoiman palvelukeskuksessa laaditaan jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle yksilöllinen aktivointiohjelma ja alle 25-vuotiaille työttömille järjestetään koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Vaikeimmin työllistyville tarkoitettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamiseksi mahdollistetaan pitkäaikaiset kuntoutuksen, työ- ja yksilövalmennuksen, harjoittelun ja koulutuksen kokonaisuudet. Sosiaalisten yritysten aseman vakiinnuttamiselle ja toiminnan laajentamiselle luodaan puitteet. Sosiaalisten yritysten asema määritellään lainsäädännöllä. Sosiaalisen yrityksen tavoitteena on työtilaisuuksien tarjoaminen vajaakuntoisille ja muille vaikeasti työllistyville. Sosiaalinen yritys määritellään yritykseksi, jonka työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalisten yritysten perustamista tuetaan myöntämällä projektitukea 4,2 miljoonaa euroa vuonna Hallitus antaa sosiaalisia yrityksiä koskevan lakiesityksen eduskunnalle. Työkykynsä pysyvästi menettäneet ohjataan asianomaisten tukijärjestelmien piiriin, kuten työkyvyttömyyseläkkeelle. Pitkäaikaistyöttömien kuntoutusmahdollisuuksien ja eläke-edellytysten arviointia (ns. ELMA -projektia) jatketaan ja toiminta laajennetaan koko maahan. Vuosittain tehtävien selvitysten määrää nostetaan nykyisestä selvityksestä noin 5 000:een. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja työssä oppimisen edistämiseksi oppisopimuskoulutukseen myönnettävän työllistämistuen painopisteenä on syrjäytymisuhan alaisten työttömien peruskoulutus. Työvoimapalveluilla edistetään myös vammaisten ja maahanmuuttajien sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Laki työssä olevien ammatillisesta kuntoutuksesta tulee voimaan Muutoksesta arvioidaan aiheutuvan vajaakuntoispalvelujen kysynnän kasvua. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Eläkkeelle siirtymistä myöhentäviä ja työssä jatkamista edistäviä toimenpiteitä jatketaan työmarkkinaosapuolten sopimuksen mukaisesti ja osana hallituksen toimia sopimuksen toimeenpanemiseksi. Siten vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömäksi jääneet vuotiaat henkilöt pyritään aktiivisesti työllistämään normaaleille työmarkkinoille tarvittaessa koulutus- ja kuntoutustoimenpiteiden avulla. Jollei heidän työllistämisensä avoimille työmarkkinoille onnistu, heitä uhkaavan pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi työhallinto suuntaa näihin työttömiin aktiiviseen työllistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, viime kädessä tukityöllistämistä. Rakenteellisia ja alueellisia työttömyysongelmia lievennetään myös muiden hallinnonalojen investoinneilla ja muilla työllisyyteen vaikuttavilla toimenpiteillä ajoittamalla ja kohdentamalla niitä työllisyyttä edistävällä tavalla. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Työvoimapolitiikan toteutuksessa painotetaan työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä. Painotukset tähtäävät työvoiman saatavuuden turvaamiseen sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä ja pitkittyvän työttömyyden ehkäisyyn. Työssä oleville työntekijöille tarjotaan aiempaa enemmän työvoimaviranomaisten ja työnantajien yhteishankintoina järjestettävää pk-yrityksille suunnattua työpaikkakoulutusta, jolla ennaltaehkäistään ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden työttömäksi joutumista ja tuetaan työuran jatkumista yritysten muutostilanteissa. Työssä olevien koulutuksella varaudutaan myös työvoiman saatavuusongelmiin pidemmällä aikavälillä. Maahanmuuttajakoulutuksen riittävä taso turvataan ja koulutuksen laatu varmistetaan kielitaidon tasotestauksella. Vaikeammin työllistyvien ammatillista osaamista tuetaan lisäämällä oppisopimuskoulutusta ja sisällyttämällä tukityöllistämiseen koulutusta. Aktivoivilla toimenpiteillä, valmentavalla koulutuksella ja riittävällä henkilökohtaisella ohjauksella tuetaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumista ja siitä selviytymistä. Työvoimakoulutuksena järjestetään työttömille aiempaa enemmän pitkäkestoista ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta aloilla, joilla on puutetta työvoimasta. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan ottaen huomioon yksilöiden ja yritysten tarpeet. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnassa otetaan hinnan ohella huomioon myös laatu ja koulutuksen järjestäjien valmiudet. Ammatillisen työvoimakoulutuksen vaikuttavuuden tehostamiseksi opiskelijaryhmien keskikokoa on tarpeen pienentää ja muodostaa nykyistä räätälöidympiä koulutusratkaisuja. Lisääntyvä työssä oppiminen vaatii opetus- ja ohjausresursseja työpaikoille. Koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä valmistuvien henkilöiden työhön sijoittumisen tukemiseksi. Toimenpiteet koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi edellyttävät työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen keskihinnan nostamista nykyiseltä tasolta. Resurssien käytön painopisteet, toimenpiteiden volyymit ja yksikkökustannukset Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahojen tarkoituksenmukaisen ja joustavan käytön lisäämiseksi valtaosa talousarvion luvun (Työvoimapolitiikan toimeenpano) määrärahoista kootaan yhdelle momentille (Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet). Momentilla on julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa määriteltyjen palvelujen sekä tukien, avustusten ja etuuksien määrärahat, lukuun ottamatta investointimäärärahoja ja määrärahoja työvoimakoulutuksen aikaisiin etuuksiin. Keskeisimmät määrärahat momentilla ovat palkkaperusteisen työllistämisen ja työvoimakoulutuksen hankinnan määrärahat. Momentille on koottu täten lopetettavien momenttien ( , , , ja ) määrärahat sekä osa seuraavien momenttien määrärahoista ja asioista ( , ja ). Lisäksi työllisyysperusteisten investointimäärärahojen käytön joustavoittamiseksi investointimäärärahat kootaan samalle momentille (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin), jolloin momentti lopetetaan. Työvoimapolitiikan toimeenpanon ja Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman määrärahojen jaossa otetaan aiempaa painokkaammin huomioon eri alueiden työmarkkinoiden erityispiirteet. Investointimäärärahojen jakoperusteena käytetään pysyväisluonteisten työpaikkojen luomista ottaen huomioon samalla myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 6 :n 1 momentti edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Työministeriön määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräistä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Työttömiä 1) työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä keskimäärin vuoden aikana (arvio) Toimenpiteet Valtio Kunnat Yksityinen sektori Yhteensä Palkkaperusteiset yhteensä ( ) josta aluevelvoite Yhdistelmätuki ( ja 52) Yhdistelmätuen laajentamiskokeilu ( ) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ( ) Työharjoittelu ja työelämävalmennus työmarkkinatuella ( ) Vuorotteluvapaa Työttömiin kohdistuvat ESR-hankkeet ( ja 62) Työllisyysperusteiset investoinnit ( ) EAKR:n työllisyysperusteiset investoinnit 400 Henkilöitä yhteensä keskimäärin Pääasiassa muihin kuin työttömiin kohdistuvat toimenpiteet Työllisyyspoliittiset ESR -hankkeet Kaikki yhteensä Työttömille työnhakijoille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on keskimäärin henkilöä, noin 3,6 prosenttia työvoimasta. Mikäli työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi myös työssä oleviin kohdistuvat ESR -hankkeet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä vuoden 2004 aikana keskimäärin noin henkilöä. Pääosaa toimenpiteiden vaikutuksista voidaan seurata tilastotietoihin perustuen, mutta osa seurannasta on arvionvaraista. Palkkaperusteisilla määrärahoilla työllistettäessä keskimääräinen tukijakso on kuusi kuukautta. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannusten valtion osuuden työministeriö arvioi vuonna 2004 muodostuvan seuraavan taulukon mukaisesti. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannukset, valtion rahoitus Välitön yksikkökustannus /vuosi Kysyntävaikutus Palkkaperusteiset tuet valtio kunnat yksityiset Yhdistelmätuki, josta työllistämistuki Yhdistelmätuen laajentamiskokeilu Valtionapuinvestoinnit Työllisyystyöohjelma Tarjontavaikutus (aktiiviset) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työvoimakoulutuksen hankinta opiskelijoiden koulutusaikaiset etuudet Tarjontavaikutus (passiiviset) Työttömyysturva Ansioturva, josta valtionosuus Työmarkkinatuki ) Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuu jonkin verran myös muita kuin työttömiä työnhakijoita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Työvoimapolitiikan toimeenpano työvoimatoimistoissa Työvoimapolitiikan käytännön toimeenpano tapahtuu valtaosin työvoimatoimistoissa. Työmarkkinoiden toimivuuden ja laajentuneiden todellisten työssäkäyntialueiden kannalta itsenäisten työvoimatoimistojen toimistoverkko on ollut liian hajanainen ja epäyhtenäinen. Vuonna 2001 itsenäisten työvoimatoimistojen lukumäärä oli 176. Työvoimatoimistoverkkoa kehitetään siten, että itsenäisten työvoimatoimistojen määrä vähenee toimistoon vuoteen 2005 mennessä. Kehittämissuunnitelma on laadittu TE -keskusten kanssa ja sitä ryhdyttiin toteuttamaan vuonna Työvoimatoimistojen toimintarakenteita muutetaan siten, että vaikeasti työllistettävien palvelut eriytetään työvoiman palvelukeskuksiin. Tämän ohella työvoimatoimistojen toimintamallin kehittämisessä otetaan erityisesti huomioon verkkopalvelut, jotka mahdollistavat uusia tapoja kohdentaa työpanosta ja määritellä virkailijan ja asiakkaiden keskinäisiä vastuita ja työnjakoa palveluprosesseissa. Niillä alueilla, joille perustetaan työvoiman palvelukeskuksia, työvoimatoimistojen toiminnassa painotetaan työnvälitys- ja työnhakupalvelujen tarjoamista sekä pyritään varmistamaan osaavan työvoiman saatavuus. Näistä työvoimatoimistoista kehitetään työnhakukeskuksia, jotka toimivat työnhakijoiden ja työnantajien kohtauspaikkoina, työelämän asiantuntijoina ja strategisina partnereina seutukunnallisessa kehittämistyössä. Työvoimatoimistojen toimintoja kehitetään siten, että työnhakukeskukset voivat aiempaa selkeämmin keskittyä niiden asiakasryhmien palveluun, joilla on edellytyksiä sijoittua avoimille työmarkkinoille. Työvoimatoimiston ydintehtävien uudelleen organisointi tarjoaa myös paremmat mahdollisuudet työnantajien palvelujen tehostamiselle ja työvoiman saatavuuden varmistamiselle. Työvoimatoimistojen työnantajapalveluja kehitetään siten, että työnhakukeskus pystyy vastaamaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten palvelutarpeisiin nykyistä paremmin. Työnhakukeskusten toiminnassa korostuu työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi sekä yhteistyö alueen elinkeinoelämän muiden toimijoiden kanssa. Työnhakukeskusten tiedottavat palvelut tuotetaan enenevässä määrin verkkopalveluina, jotka tarjoavat tietoa työ- ja koulutusmahdollisuuksista, työelämästä ja työmarkkinoista. Työvoimatoimiston työnhakukeskus tarjoaa myös henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa sekä henkilöasiakkaille että työnantajille. Uuden toimintastrategian perustana on työvoimatoimiston tekemä asiantunteva palvelutarvearvio. Työnhakijoiden ammattitaito, osaaminen ja ensisijaiset palvelutarpeet arvioidaan työllistymisedellytysten selvittämiseksi ja uhkaavan pitkäaikaistyöttömyyden estämiseksi. Mikäli välitön sijoittuminen avoimille työmarkkinoille ei ole mahdollista, työnhakukeskus voi tukea asiakasta työnvälityksen lisäksi työvoimakoulutuksen ja muiden aktiiviohjelmien palveluilla. Palvelutarvearvion pohjalta osa työnhakija-asiakkaista ohjataan työnhaun käynnistyttyä työvoiman palvelukeskusten asiakkaiksi. Tavoitteena on työvoimatoimiston henkilöstövoimavarojen ja työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja se, että asiakkaat saavat mahdollisimman yksilöllistä, oikeaan osunutta ja laadukasta palvelua oikeaan aikaan. Työvoiman alueellisessa liikkuvuudessa pyritään ensisijaisesti tukemaan lähiliikkuvuutta. Verkkopalvelut ja työvoimatoimistojen työnhakukeskukset tarjoavat aktiivisesti tietoa myös työnhakijoiden työssäkäyntialueen ulkopuolisista työmahdollisuuksista. Työnantajille tarjotaan tietoa osaavan työvoiman saatavuudesta ja mahdollisuutta tiedottaa avoimista työpaikoista valtakunnallisesti. Yrittäjyyttä edistetään TE -keskuksissa ja työvoimatoimistoissa monipuolisilla yrityspalveluilla, neuvonnalla, koulutuksella ja yrittäjärahalla. Alkavan yrittäjyyden lisäämisessä kiinnitetään huomiota yrittäjyyden eri muotoihin, kasvukeskusten ulkopuoliseen yrittäjyyteen sekä nais- ja maahanmuuttajayrittäjyyteen. Työvoimatoimisto pyytää liikeidean toimivuudesta asiantuntijalausunnon ennen yrittäjärahapäätöksen tekemistä. Yrityspalvelupisteiden kehittämistä ja eri toimijoiden yhteistyötä yrittäjyyden edistämisessä jatketaan. Yrittäjärahan volyymia varaudutaan nostamaan vaatimukset täyttävien hakijoiden ja hankkeiden kasvun edellyttämällä tavalla. Työttömyysturvan ja työmarkkinatuen työvoimapoliittisessa toimeenpanossa työvoimatoimistoissa korostetaan etuuksien saamisedellytysten huolellista tutkimista sekä työttömien työnhakijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien toteutusta. Työvoimatoimiston kanssa laaditun työnhakusuunnitelman noudattaminen on työttömyysetuuden edellytyksenä niillä henkilöillä, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Työvoimapolitiikan volyymitietoja toteutuma toteutuma arvio arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymiksi vuodelle 2004 ehdotetaan keskimäärin 94 700 henkilöä vuodessa. Määrärahan käytön joustavuuden lisäämiseksi

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien

Lisätiedot

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 242

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien

Lisätiedot

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien

Lisätiedot

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka 8. (34.6, osa) Työvoimapolitiikka S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/22) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 444

Lisätiedot

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva 20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10. Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Ylijohtaja Tuija Oivo TEM, työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n ja työttömyysturvalain 7 luvun 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

01. Työhallinto. Työurien pidentäminen 2 3 vuodella toteutuma arvio arvio

01. Työhallinto. Työurien pidentäminen 2 3 vuodella toteutuma arvio arvio 01. Työhallinto S e l v i t y s o s a : Työministeriö on aloittanut vuonna 2006 uuden työpolitiikan ja työhallinnon strategian laadinnan. Ministeriö käynnistää julkisen työvoimapalvelun organisointi- ja

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 510 000 euroa. S e l v i t y s o s a : 1.1.2015 toimintansa

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

01. Sosiaali- ja terveysministeriö

01. Sosiaali- ja terveysministeriö 01. Sosiaali- ja terveysministeriö S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa.

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,9 6,4 9,0 9,5

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,9 6,4 9,0 9,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymiksi vuodelle 2005 ehdotetaan keskimäärin 87 350 henkilöä. Luku ei sisällä Kainuun itsehallintokokeilun

Lisätiedot

01. Sosiaali- ja terveysministeriö

01. Sosiaali- ja terveysministeriö S e l v i t y s o s a : 01. Sosiaali- ja terveysministeriö Perustehtävien ohella sosiaali- ja terveysministeriö keskittyy pääluokkaperustelujen selvitysosassa asetettujen hallinnonalan strategisten linjausten

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 61 000 euroa. 2013 IV lisätalousarvio

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano Momenteilta 34.06.64 ja 34.06.77 saa tehdä vuonna 2003 enintään 30 106 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2003 valtuuden

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymiksi vuodelle 2006 ehdotetaan keskimäärin 90 100 henkilöä. Luku ei sisällä Kainuun itsehallintokokeilun

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen.

Lisätiedot

Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 970 000 euroa. Vähennys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka 8. (34.6, osa) Työvoimapolitiikka S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/22) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 895 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja

Lisätiedot

10. Maaseudun kehittäminen

10. Maaseudun kehittäminen 10. Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla maaseudun elinvoimaisuuden säilymiseen vaikutetaan ohjelmatyön, tutkimus- ja kehittämishankkeiden, yritystukien

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Yleissivistävä koulutus 34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten ja päiväkotien perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka S e l v i t y s o s a : Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014)

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2013

Asiakirjayhdistelmä 2013 51. Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään 545 964 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

Lisätiedot

HE 169/2004 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 169/2004 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoimapalvelusta annettua

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen.

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja tutkimus 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 3 060 000 euroa.

Lisätiedot

Kasvupalvelut / TE-palvelut

Kasvupalvelut / TE-palvelut Kasvupalvelut / TE-palvelut Maakuntauudistus, Kanta-Häme 1 Vaikuttavuus, poliittinen ohjaus Mitä halutaan tapahtuvan? Kasvua ja hyvinvointia koko Suomeen Korkea työllisyysaste Yritysten kasvu, kestävä

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano Momenteilta 34.06.64 ja 34.06.77 saa tehdä vuonna 2002 enintään 30 106 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2002 valtuuden

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano Momenteilta 34.06.64 ja 34.06.77 saa tehdä vuonna 2002 enintään 30 106 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2002 valtuuden

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille

Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille 22.9.2015 Leena Kauhanen 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen käyttötarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (29.01, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 429 907 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 7,6 8,1

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 7,6 8,1 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 366 871 000 euroa. Vuonna 2015 uusia rahoituspäätöksiä saa

Lisätiedot

Kuntaliitto yhteistyön tukena

Kuntaliitto yhteistyön tukena Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista.

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. 21.10.2016 Mauri Kotamäki Eduskunta, Työ- ja elinkeinojaosto Ajankohtaista..

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto HE:N ALUEKEHITYKSESTA JA KASVUPALVELUSTA VALMISTELU LINKITTYY LAIN

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Talousarvioesitys 2016. 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka S e l v i t y s o s a : Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot