437 S. s mwol symboli, vertauskuva, tunnus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "437 S. s mwol symboli, vertauskuva, tunnus"

Transkriptio

1 437 S sikyj el. jouhimato (Gordius aquaticus) sikyë mets. ansa, paula (lintujen pyydystämiseksi) sil koll. 1. (kös ulwaj, pogram pispuos) risut, oksat (maassa); rytö, kaatunut puu (pieni), ryteikkö, murrokko (pienien puiden) 2. (kul\t\m pu pyryos, [elep) lastut, sälöt, (puu)roskat 3. murt. (vag) roska(t), rikka 4. kuv. (kul\t\m arberios) tarpeettomat tavarat, kimpsut (ja) kampsut 5. kuv. adqmi) häiriö, häirikkö (ihminen, joka on tiellä) sil òikan el. 1. (ki^i-wi^i, walullqsx) punavarpunen (Carpodacus; C. erythrinus) 2. (ëuv^e- ^eg) keltavästäräkki (Motacilla flava) sil kuz el. peukaloinen (Troglodytes troglodytes); lata[ka 1, pu[nerúolxgyri sil n kukkuminen sil 1. koll. (pogram pispuos) ryteikkö, murrokko 2. kuv. adqmi) häiriö, häirikkö (ihminen, joka on tiellä) silos säilörehu; s. b [næ säilörehutorni; s. gu säilörehukuoppa silos watx: s. karon säilörehun valmistus (t. valmistaminen), rehun säilöminen; s. karyny valmistaa säilörehua, säilöä rehuksi silx (=yz) 1. (silxwyl) säkä; silxz\ nqrúytyny (q. [ukkyny) hangata (t. hiertää) säkänsä verille (esim. hevonen) 2. murt. (^yrty) kaula (takaosa), niska silxber (=yz) niska, takaraivo (alaosa) silxwyl (=yz) silx 1 silxzor kaatosade, rankkasade silxsxör (=yz) takaraivo, niska silxtöl (hirmu)myrsky silxyny kukkua sima puhek. 1. ([undybergan kidys) auringonkukansiemenet 2. kasv. ([undybergan) auringonkukka s mwol symboli, vertauskuva, tunnus simp zium symposiumi simf ni, simf niq sinfonia sin (sinmyz) 1. anat. silmä; s. kapli lääk. silmätipat; s. \m_qsx silmälääkäri; sin\z kynxyny sulkea silmät; sin\z kynxyrtyny siristää silmiään; sin\z kyrmy[tyny räpäyttää silmänsä; (kinly ke) iskeä (t. vinkata) silmää; sin\z kyrmy[_qny räpytellä (t. räpyttää) silmiään; (kinly ke) iskeä (t. vinkata) silmää; sin\z usxtyny avata silmänsä 2. (u^kem) katse; lek s. vihainen katse; sin_ sty l\zxyny luoda katseensa alas 3. (adúon, adúyny lu\m) näkö(kyky); sint\k kylxyny menettää näkönsä; (mynam) sin_ sy lqbesx minulla on heikko näkö 4. (sinjyltyny bygaton) silmä, huomiokyky; l\- ^yt s. tarkka (t. terävä) silmä, terävä huomiokyky 5. kasv. silmu; kartofkal\n sin_ syz perunan silmut 6. (ukno s.) (ikkuna-) ruutu 7. (kyëes kertt\m dúsxl\n) silmä, silmukka (neuleen); koftael\n sinmyz l\zxkem puserostani on paennut (t. päässyt juoksemaan) silmä 8. (pasx s nqnxyn, syryn) reikä (leivässä, juustossa); nqne öz udalty sin_ syz badúymesx luillqm leipäni (t. piirakkani) ei onnistu-

2 S 438 nut, sisässä on isoja reikiä karas s. s.; piqla s. silmälasit; s. (mehiläis)kenno; urod s. paha silmä; s. adú nt m s. suz nt m; s. aze näkyviin; silmiin; s. aze puktyny kuvitella; s. azxyn näkyvissä; silmissä, silmin nähden; s. azxyn wozxyny pitää silmällä; s. azxyn ulyny 1) (adskyny) olla näkyvissä 2) (jyryn ulyny) olla jatkuvasti mielessä; s. azxysx näkyvistä; silmistä; s. azxysx y[yny kadota näkyvistä; s. kuspetú (q. kuspyn) silmänräpäyksessä, hetkessä, tuokiossa, äkkiä; s. pörtman (fokus) (silmänkääntö)temppu, taika(temppu); s. pörtmany tehdä taikatemppuja; s. pörtmasx taikuri, silmänkääntäjä; s. pörtmasxkyny temppuilla, kujeilla, konstailla; s. suz nt m silmänkantamaton, ääretön, rajaton, suunnaton; s. suzxymon silmänkantaman päässä; niin kaukana (t. pitkällä), kuin silmä kantaa; niin kauas (t. pitkälle) kuin silmä kantaa; s. sxöryn selän takana; s. ultú u^kyny katsoa kulmiensa alta; s. usem (q. us n) pilaus (pahalla silmällä t. katseella); s. usxkyton pilaus, pilaaminen (pahalla silmällä t. katseella), silmääminen; s. usxkytyny katsoa pahalla silmällä, silmätä, pilata katseella; s. usxyny joutua pilauksiin (pahasta silmästä); s. [ory jötymon havaittava, huomattava, huomiota herättävä; s. [ory jötyny sattua jnk silmiin, herättää huomiota; s. [oryn silmissä, silmin nähden; wa^e s. silmäysten, kahden kesken; wa^e s. wuttyny saattaa kasvokkain (kaksi t. useampia ihmisiä); wa^e s. u^kysa pukyny istua silmätysten (t. kahden kesken); kinl\sx ke sinz\ usxtyny avata jonkun silmät näkemään jtak; sinmaz ik werany sanoa (totuus) vasten kasvoja (t. päin silmiä); sol\n sinmaz \n u^ky älä kiinnitä häneen huomiota; sinme jötyny pistää silmiin, herättää huomiota; as sinmyn adúyny nähdä omin silmin; make [ory muket sinmyn u^kyny tarkastella jtak (asiaa) toiselta kannalta; sinmysx sinme u^kyny katsoa toisiaan silmiin; s. ug suzxy silmät eivät kanna (jonnekin); s. ky[ka, ki l\sxt\ sp. alku aina hankalaa sinadúon sinnuny sinadúont\m seur. sinazxkylx 1. (wovpotono) vihattu, vihattava 2. (sant\m) halveksittava s. karyny 1) (wovpotyny) vihata 2) (sant\m karyny) halveksia, väheksyä, olla välittämättä sinwu sinkyli sinwuasxkon, sinwuasxkyny sinkyliqsxkon, sinkyliqsxkyny singop silmäkuoppa sindor sinkabak sindur sin^eber sindyv valkoarpi; (harmaa)kaihi siner murt. luuta; isxner sinjylton teonn. v:stä sinjyltyny sinjyltyny 1. ([ödyny) huomata, havaita, keksiä 2. (todmostyny) panna merkille, huomata 3. (as mylkyd_q [edxtyny) löytää (t. valita) mieleisensä, mieltyä

3 439 S jhk aslyd inty s. 1) (todmostyny) panna paikka merkille itseä varten 2) (as mylkyd_q) löytää (t. valita) mieleisensä paikka sinkabak silmäluomi, silmäluomet sinkaë (=yz), sinka[ (=yz) kulmakarva(t) sinkölxy silmämuna sinkyli kyynel(eet) sinkyliqsxkon teonn. v:stä sinkyliqsxkyny sinkyliqsxkyny 1. (bördyny) heltyä (t. puhjeta) kyyneliin, kyyneltyä 2. (sinwu wiqny) vuotaa (silmät) sinkyret silmien muoto sinlys silmäripsi, silmäripset sinmasxkon 1. teonn. v:stä sinmasxkyny 2. (kelx[on, kuanon) mieltymys, ihastus sinmasxkyny 1. mieltyä, tuntea sympatiaa, ihastua, rakastua; mon soly tuv sinmasxki minä miellyin (t. ihastuin) häneen kovin; sinmasxkysa u^kyny ihailla, katsoa rakastuneesti 2. (adúyny kutskyny) alkaa nähdä, aueta (silmät); koëy[pios sinmasxkizy ni kissanpoikaset alkoivat jo nähdä, kissanpoikasten silmät ovat jo auenneet sinmo 1. (adúisx) näkevä; koëy[- pios s. luizy ni kissanpoikaset alkoivat jo nähdä, kissanpoikasten silmät ovat jo auenneet 2. (sin_- em) =silmäinen; badúym s. nyla[ suurisilmäinen tyttö; sxöd s. mustasilmäinen 3. (pas nqnx, syr) =reikäinen (leipä, juusto); badúym s. nqnx isoreikäinen leipä sinmo-pel tarkkaava(inen), tarkka, valpas sinnuny silmäterä, pupilli sinon 1. (i^i mon) vähentyminen, väheneminen; (pi^i mon) pienentyminen, pieneneminen 2. (dunt\mmon) halventuminen, alentuminen, aleneminen / kul\smon sin nim kiel. synonyymi sinpelet muistomerkki; (statuq) muistopatsas; p mqtnik 2 sinpelx muisto; matkamuisto; s. kuzxym muistoesine, (muisto)lahja; sinpelxly kuzxmany antaa muistoksi sin-pelx (sinmyz-pelxyz, sinpelxyz) (adúisx) silminnäkijä s. suz nt m sin suz nt m sinpöet 1. (mydlanx adúon) näköharha, optinen harha 2. (mydlanx sured) harhakuva, harhakuvitelma, illuusio s ntaksis kiel. 1. (kyl rad) lauserakenne 2. (todos) lauseoppi, syntaksi sinton sin\ton sintödxy silmänvalkuainen sintyny sin\tyny sint\m 1. (sin_ syz öwöl) silmätön 2. (pal sin) yksisilmäinen, silmäpuoli 3. (sukyr) sokea; (adúisxt\m) näkemätön sint\mmon sokeutuminen, näkönsä menettäminen sint\mmyny sokeutua, tulla sokeaksi, menettää näkönsä sint\m-p lxt m päistikkaa, suinpäin; s. ko[kyny lähteä (t. juosta) päistikkaa (pakoon) kuazx s. vobasxke tuiskuttaa niin, ettei mitään näy sinulton teonn. v:stä sinultyny sinultyny sinjyltyny sinu^kon peili, kuvastin

4 S 440 sinuëer silmänräpäyksessä sin^eber iiris, värikalvo (silmän) sin[or sinnuny sin_em sinmo 2 sinyny 1. (i^i myny) vähentyä, vähetä; (pi^i myny) pienentyä, pienetä 2. (dunt\mmyny) halventua, alentua, aleta / kul\smyny sin\ton 1. (i^iqton) vähentäminen, vähennys; (pi^iqton) pienentäminen, pienennys 2. (dunt\mmyton) halventuminen, alentaminen, alennus / kul\ston 1, 2 sin\tyny 1. (i^iqtyny) vähentää; (pi^iqtyny) pienentää 2. (dunt\mmytyny) halventaa, alentaa / kul\styny 1, 2 sipuv 1. (puvnisxkyny) (jouhi-) seula 2. (mu[ setka) mehiläisverkko 3. (tyloburdoosly) lintuverkko sipyrton kuiskaaminen, kuiskaus sipyrtyny kuiskata sipyrt\m 1. partis. v:stä sipyrtyny 2. kuiskaus, kuiske, kuiskaaminen sir 1. pihka, hartsi 2. puhek. (syskon rezinka) purukumi siran 1. (zyran) pihkaaminen, pihkoittaminen 2. pihkan keräys (t. kerääminen) sirany 1. (zyrany) pihkata, pihkoittaa 2. kerätä pihkaa sirasxkon teonn. v:stä sirasxkyny sirasxkyny 1. (zyrasxkyny, pyëany) pihkoittua, pihkaantua, tulla pihkaiseksi 2. (siren na[tasxkyny) pihkaantua, tulla pihkaiseksi, tahraantua pihkaan sirenx kasv. sireeni, syreeni sires 1. (worotnik) kaulus (kansallispuvun, tav. kuvioitu) 2. (^yrty pasx) pääntie, kaula-aukko siresan teonn. v:stä siresany siresany ommella kaulus (kiinni) siresx 1. (siro) pihkainen, hartsinen, pihkapitoinen, hartsipitoinen; s. puos pihkaiset halot (t. polttopuut) 2. (siren na[tasxkem) pihkainen, hartsinen, pihkaan (t. hartsiin) tahraantunut; s. kios pihkaiset (t. pihkaan tahraantuneet) kädet s. gozy (q. pu) puhek. paheks. tunkeileva (t. kyllästyttävä, pitkäpiimäinen) ihminen siro siresx 1 sirop sokeriliuos, sokeriliemi, siirappi; mehutiiviste sirota orpo; öksyz; vrt. anajt\m-atajt\m sirpu kasv. jalava (Ulmus) sist ma järjestelmä, systeemi; (rad) järjestys; sözn\t sist ma 1. järjestelmällinen, systemaattinen 2. (qlan ort^isx, luisx) säännöllinen, jatkuva sisx laho // laho(nnut); s. pu laho(puu) sisxkem partis. ja teonn. v:stä sisxkyny; s. bere syömisen (t. syönnin) jälkeen, syötyä, ruokailtua; s. potyny intr. olla nälkä, olla nälissään, haluta syödä; mynam sisxkeme pot\ ni minulla on jo nälkä, minun (t. minulle) tuli jo nälkä, haluan jo syödä sisxkon teonn. syöminen, syönti, ruokailu; s. dyr syömäaika, syömisaika, ruoka-aika, ruokahetki sisxkonni 1. (sisxkon inty) syöntipaikka, ruokailupaikka 2. (komnata) ruokasali, ruokailuhuone 3. (stolowoj) ruokala sisxkyny intr. syödä, ruokailla; òytazez\ (q. òyts\) s. syödä

5 441 S illallista, illallistaa; nunazez\ (q. obedz\) s. syödä lounasta (t. päivällistä), lounastaa; ëuknaz\ s. syödä aamiainen sisxmem 1. partis. ja teonn. v:stä sisxmyny 2. mätä; (pispu, basma s-sx) laho(nnut); s. kartofka mätä peruna, mädät perunat; s. pinx laho (t. mätä) hammas; s. pispu lahopuu, lahonnut puu sisxmon mädäntyminen; (pispu, basma s-sx) lahoaminen; (gybed luon) maatuminen (mullaksi) sisxmyny mädäntyä, mädätä; (pispu, basma s-sx) lahota; (gybed luyny) maatua (mullaksi); ul\pkyn s. mädäntyä elävältä sisxmyton, sisxmytyny sisxton, sisxtyny sisxton teonn. v:stä sisxtyny sisxtyny mädättää, mädännyttää, antaa mädätä; (pu\z, basmaez) päästää (t. antaa) lahoamaan; (k-sx kyed\z) antaa maatua situryn kasv. nurmilauha (Deschampsia caespitosa) siyny 1. syödä; siysa bydtyny syödä loppuun (t. pois); (kej, [yr s-sx) syödä (rikki t. pilalle); kej pustol\z siem koi söi veran rei'ille 2. (kurt^ylyny) purra (verille); kut_ s si kärpäset purevat 3. (k-sx kislota) syövyttää 4. kuv. (pykylyny, t\binxyny) moittia, nuhdella; nälviä, näykkiä; (ty[kasxkyny, sizxdyny) sättiä, torua, haukkua ty[ s. saada tälli syödä ja juoda, herkutella, maistella sú I (dan_qm, gavam) kunnia, kunnioitus, arvonanto; sú karyny kunnioittaa, pitää arvossa (t. kunniassa); sú karysa sektany kestitä kunnioittaen sú II (pol\s) kerros, kerrostuma, kerta; pispul\n li( ) súez puun jälsikerros; muz_em súos maan kerrokset súbur (súburez, súez-burez), súdan (sú-dan\z, súez-dan\z) 1. (dan, úe^ nim) maine, kunnia, kuuluisuus 2. (gavam, súly karem) kunnia, kunnioitus, arvonanto; s. karyny kunnioittaa, pitää arvossa (t. kunniassa) sú n-súen kerroksittain sú kerros=, kerrosteinen, (moni-) kerroksinen, kerrostunut, kerrosmainen sú -dan 1. (gavano, súly karono) kunnia=, arvo=, kunnioitettu, arvostettu, arvossa pidetty; s. adqmi arvostettu (t. arvossa pidetty) ihminen, kunniakansalainen 2. juhlallinen, juhla=, juhlava // juhlallisesti; s. koncert juhlallinen, juhlakonsertti; s. (q. sobr nie) juhlaistunto súzem partis. ja teonn. v:stä súzxyny; prazdnikly s. koncert juhlalle omistettu konsertti súz n 1. (kinly ke kyëe ke arberiez) lupaaminen, lupaus (jnk esineen jllek); kinly ke kuzxym s. lahjan jollekulle lupaaminen 2. (wanxburez kelxton) testamentti, jälkisäädös 3. (súly karysa gov_qny, werasxkyny, uvrad ort^ytyny) omistaminen, omistus, pyhittäminen, pyhitys; keskittyminen; omistus(kirjoitus) 4. (kinly ke mylkyd karon) toivottaminen, toivominen, suominen; tazalyk no [udbur s. terveyden ja onnen toivottaminen (t.

6 S 442 toivominen) 5. usk. (wiro s tyny s.) pyhän lupauksen teko (uhrata jtak vainajille) Wylx s. kirk. Uusi testamentti súzisxkon 1. teonn. v:stä súzisxkyny 2. usk. lupaus(menot) uhritoimituksen suorittamiseksi súzisxkyny 1. intr. usk. (wiro s tyny) tehdä pyhä lupaus uhrata, lupautua uhraamaan (jtak vainajille); peresx sly kunqn wösqny s. lupautua uhraamaan vasikka vainajille, tehdä pyhä lupaus uhrata vasikka vainajille 2. pass. v:stä súzxyny súzxyl syksy // syksyinen, syys= // syksyllä; s. wuiz syksy tuli; s. kuazx syksyinen sää; syksy; s. no[ dy[etskyny mynono syksyllä on taas ruvettava opiskelemaan (t. käymään koulua) zarni s. ruska súzxºlbyt koko syksyn (ajan), koko syksy súzxylmon teonn. v:stä súzxylmyny súzxylmyny kääntyä syksyksi, tulla (syksy); (kuazx) súzxylmiz ni sää kääntyi syksyksi, tuli syksy súzxyny 1. (kinly ke kyëe ke arberiez) luvata jllek; kinly ke kuzxym s. luvata jllek lahja 2. (wanxburez kelxtyny) testamentata; so wanx wanxburz\ piezly súziz hän testamenttasi koko omaisuutensa pojalleen 3. (súly karysa gov_qny, werasxkyny, uvrad ort^ytyny) omistaa, pyhittää; keskittyä; sol\n knigaez \[ezly súzemyn hänen kirjansa on omistettu omalle ystävälle; doklad\z tuala ulonly súzemyn hän keskittyi esitelmässä nykyiseen elämään 4. (kynly ke mylkyd karyny) toivottaa, suoda; toivoa; súzisxko tazalyk toivotan Teille hyvää terveyttä 5. usk. (wiro s.) tehdä pyhä lupaus, vannoa (uhrista vainajille); peresx sly kunqn s. tehdä pyhä lupaus uhrata vasikka vainajille súl -wir 1. verevä, kukkea, hehkeä; s. egit ky[nomurt verevä nuori nainen 2. lihaksikas, lihaksinen; s. piosmurt lihaksikas mies súly kunnia=, kunnioitettu, arvo=, kunnioitettava; s. nim_ s kunnianimet; s. karyny 1) (gavany) kunnioittaa, pitää arvossa 2) (sú dano úe^kylany) juhlia, järjestää juhlatilaisuus (jnk kunniaksi) 3) (^ot\ basxtyny, saklyk wis_qny) ottaa huomioon súlx (=yz; =ez) liha; parsx s. sianliha; skal s. naudanliha; s. nebyt liha (pehmeä) súlxwir (súlxwiryz, súlxyzwiryz) ruumis; liha(ksisto) súlxwiro súl -wir súlxwirt\m heiveröinen, hintelä, laiha súlxtyrem 1. (kolbas) makkara 2. (kurloj) suolaliha, suolattu liha (ahavoitu vatsalaukussa) súnxys lanka, rihma; s. katu[ka lankarulla; s. lanka, rihma (yksi); súnxys\z wene byrttyny (q. pis_qny) pujottaa lanka neulan silmään sús 1. (sús_et) siivilä, sihti 2. murt. (mu[ setka) mehiläisverkko sús_et sús 1 sús_qn siivilöinti sús_qny siivilöidä sús_qsxkon teonn. v:stä sús_qsxkyny

7 443 S sús_qsxkyny pass. v:stä sús_qny sútx alat. uloste(et) kort s. hiilimurska (ahjossa); pelx s. korvavaha, (korva)vaikku; súte pot\ haluan ulostaa sútxbö^y el. sontiainen, sittiäinen (Geotrupes); waldorgy, walkiby sútxpuvy alat. kesakko, kesakot, pisama(t); puvy II 2 sútxpuvy alat. kesakkoinen, pisamainen; puvy II sút\m, sút\m-sant\m ei-kunnioitettu, kunniaton; s. karyny 1) (nim-dan karyny, sxödmany) saattaa huonoon huutoon, mustata; loukata 2) (isames karyny, dant\m karyny) häpäistä, häväistä, saattaa häpeään; (nylky[noez oi) viedä (naisen) kunnia 3) (ultúqny) alentaa, halventaa, nöyryyttää 4) (^ot\ ponyt\k ulyny, urod karyny) olla välittämättä (t. piittaamatta), suhtautua yliolkaisesti / sant\m sútqn alat. 1. teonn. ulostaminen 2. (=yz) (berpal) takapuoli, perä, takamus, takalisto; alat. perse; (ksx wall\n) lautanen (esim. hevosen) 3. kuv. (ky[kan) pelkääminen, pelko, pelästyminen sútqnwyl (=yz) alat. pakara; (ksx wall\n) lautanen (esim. hevosen); sarwyl sútqny alat. 1. ulostaa 2. kuv. (ky[kany) pelätä, pelästyä súqlskon teonn. v:stä súqlskyny súqlskyny 1. (salkym karisxkyny) viiletä, viilentyä, kylmetä, kylmentyä (sää) 2. (ast\ sajkyt karyny) virkistää itseään, vilvoitella, jäähdyttää itseään 3. (kin ke, make bordy kyskemysx dugdyny) kylmetä, viiletä jllek, menettää kiinnostuksensa, lakata välittämästä jstak; so matysx \[ezly no súqlskiz hän kylmeni läheiselle ystävälleenkin, hän lakkasi välittämästä läheisestä ystävästäänkin súqltúsxkon, súqltúsxkyny súqlskon, súqlskyny súql\s 1. (salkym) viileä, vilpoinen 2. kuv. (k-sx kusyp_ s) viileä, kylmä súqn 1. jäähtyminen, kylmeneminen, kylmentyminen; (omyr s-sx oi) viileneminen, viilentyminen (ilman) 2. kuv. (k-sx mylkyd) jäähtyminen, kylmeneminen, kiinnostuksensa menettäminen súqny 1. (omyr s-sx oi) jäähtyä, kylmetä, kylmentyä; viiletä, viilentyä, tulla viileä(mmä)ksi (ilma); ^aj súqm ni tee on jo jäähtynyt 2. kuv. (k-sx mylkyd) jäähtyä, kylmetä, viiletä jllek, menettää kiinnostuksensa, lakata välittämästä jstak; mªzykaly sol\n mylkydyz súqz hän menetti kiinnostuksensa musiikkiin súqton (súqmz\ wozxman) jäähtymään päästäminen; (kezxytges karon) jäähdyttäminen, kylmentäminen, viilentäminen súqtyny (súqmz\ wozxmany) antaa jäähtyä; (kezxytges karyny) jäähdyttää, kylmentää, viilentää sk zka satu; wyvykyl skazªemoj kiel. predikaatti; jyr_ z skak lka hyppynaru skal lehmä; jölo s. runsaslypsyinen (t. runsasmaitoinen) lehmä;

8 S 444 kunqn wa no s. tiine (t. kantava) lehmä; kyskono s. lypsylehmä; mury s. maho lehmä; s. gid navetta; s. kyskisx lypsäjä; s. kyskyny lypsää lehmää skala kallio sk ner atk. tutkain, skanneri skaf ndr (wodolazl\n) sukelluspuku, sukeltajan suojapuku; (kosmonawtl\n) avaruuspuku, avaruuslentäjän puku skw vina (poraus)reikä, (poraus-) aukko skwer puistikko skwoznqk (läpi)veto, ristiveto; yrtúsx töl skelet luuranko; lysxöm sklad 1. varasto(huone), makasiini; (pyëal túrlykly) asevarasto, asevarikko, asehuone 2. (zapas_- s) varasto, varat sklon nie kiel. (nominin)taivutus, deklinaatio; (kyl_ sl\n gruppazy) taivutusluokka (nominien) skoba (kut\t, peklq) sinkilä, määrly; (k-sx kor_ hakarauta, rautahaka sk bka sulku(merkki), sulut, sulje, sulkeet; kwadrat sk bkaos s\- rego sk bkaos; kotres sk bkaos kaarisulkeet; s\rego sk bkaos hakasulkeet; figªrnoj sk bkaos aaltosulkeet; sk bkaos pu[kyn suluissa, sulkeissa wugy 4, wugypus sk roj: s. p ezd pikajuna; s. p - mo]x ambulanssi, sairasauto skorpion 1. el. skorpioni 2. (S.) täht. Skorpioni skr pka liitin, pinne; klemmari ark. skr pka viulu skªlxptor kuvanveistäjä skulxptªra 1. (l\sxt\mez) veisto 2. (iskusstwo) kuvanveisto(taide) slawqn slaavi // slaavilainen sl dowatelx tutkintatuomari sl dstwie lak. tutkinta, tutkimus; sl dstwiez nuyny suorittaa tutkimusta, tutkia sl sarx viilaaja, viilari; (santehnik) putkimies; (túrlyk l\sxtúsx) työkaluseppä sliwa luumu slowak slovakki // slovakialainen, slovakkien, Slovakian; s. kyl slovakin kieli, slovakki slowarx sanakirja; udmurt-úu^ s. udmurttilais-venäläinen sanakirja; kylsuzxet slowen sloveeni // slovenialainen, sloveenien, Slovenian; s. kyl sloveeni(n kieli) slowoso^et nie kiel. sanaliitto, sanayhtymä; kyl t\^et slog kiel. tavu; worsasxkem s. umpitavu; usxtúsxkem s. avotavu; kyl_ z slog n-slogen kiel. tavaamalla; s. lydúyny lukea tavaamalla, tavata slog_em kiel. =tavuinen; kyk s. kyl kaksitavuinen sana sl vnoj monimutkainen, mutkikas s. kyl kiel. yhdyssana; s. predlov nie yhdyslause, virke; ku[eto slovnopod^in nnoj kiel.: s. predlov nie alisteinen (t. hypotaktinen) lause slovnoso^in nnoj kiel.: s. predlov nie rinnasteinen (t. parataktinen) lause slon el. norsu, elefantti sluga palvelija sluv nka palvelija(tar) slªvba 1. (sluvitx karon) palve-

9 445 S lu; (sota)palvelus, asepalvelus 2. (uv) toimi; virka, työ; (uv inty) toimipaikka, virkapaikka, työpaikka sluv bnoj virka=, virkaan liittyvä, virantoimitus=, toimisto=; s. komandir wka virkamatka s. kyl_ s kiel. partikkelit, apusanat sluvitx: s. karon palvelu (t. palveleminen) (armeijassa); s. karyny palvella (armeijassa); rmi- ºn s. karyny palvella armeijassa sm na (työ)vuoro sm ta arvio(laskelma) snabvatx: s. karon hankkiminen, huoltaminen, huolto, toimittaminen, varustaminen; s. karyny hankkia, huoltaa, toimittaa, varustaa snabv nie huolto(järjestelmä) sn jper tarkka-ampuja snarqd 1. sot. ammus 2. urh. teline SNG ( KO, riko Kun_ sl\n Ogazeqsxkonzy (q. Sodrªvestwozy)) IVY (Itsenäisten valtioiden yhteisö) snegªro^ka kansanr. lumityttö, lumikki; Lymy nyl snimatx: s. karyny 1) (valo)kuvata, ottaa kuva(t); elok. kuvata; filxm s. karyny kuvata elokuva (t. filmi) 2) (ulonni) vuokrata, ottaa vuokralle; kwart r s. karyny vuokrata huoneisto (t. asunto) so pron. 1. pers. hän; (arberi no lulos s-sx) se; so umoj dy[etske hän menestyy hyvin opinnoissaan; tu\ so wazx sqsxkaqsxkyny kutskiz tänä vuonna se alkoi kukkia aikaisin; so wyllem hänen (t. sen) kaltaisensa (t. kaltainen); soos he; (lulos_ s no arberios s-sx) ne 2. demonstr. se; (túni so) tuo; kin so?; kuka se (t. tuo) on?; mar so syëe? mikä se (t. tuo) oikein on?; mon ulúsxko (túni) so korkan minä asun tuossa talossa 3. determ. niin; noin; näin; so bydúa niin iso (t. suuri); so bydúa ik samankokoinen; so òuvda niin korkea (t. suuri); (adqmi, pudo-pöj[ur s-sx) niin pitkä (ihminen, eläin); so òuvda ik samankorkuinen; (adqmi, pudopöj[ur s-sx) samanpituinen (ihminen, eläin); so zökta niin paksu; so zökta ik samanpaksuinen; so kuzxda niin pitkä; so kuzxda ik samanpituinen; so murda niin syvä; so murda ik samansyvyinen; so pasxta niin leveä; so pasxta ik samanlevyinen so dyrozx 1) siihen aikaan (asti), siihen mennessä 2) (sokema) niin kauan; so lasqnx 1) (sopalasen) tuolta puolelta, tuolta suunnalta 2) (soiz pumysen, soz\ lyd\ basxtysa) siinä suhteessa; so ponna 1) (soly) häntä varten (t. hänen hyväkseen); (soin s\ren) sen vuoksi (t. takia, tähden) 2) (so pumysen) hänen puolestaan, hänestä; siitä 3) konj:na sitä vastoin, sen sijaan so wyl\ ik lisäksi, päälle päätteeksi; sot\k ug luy muulla tavoin ei voi; kyzxy sot\k?! kuinkas muuten, ilman muuta, totta kai sobere 1. sitten, sen jälkeen; (börysx) myöhemmin; s. mon ot^y öj ni wetly sitten (t. sen jälkeen) minä en käynyt enää siellä 2. konj:na (ja) sitten, (sen) lisäksi, sitä paitsi; mynam dyry öj wal

10 S 446 tolon soe byd\styny, s. myly no öz poty minä en ehtinyt tehdä sitä eilen, ja sitä paitsi en vielä halunnut sobor tuomiokirkko, katedraali, pääkirkko; tör ^erk sobr nie 1. kene[) kokous, istunto 2. (bi^et) kokoelma s bstwennik omistaja s bstwennoj: s. nim kiel. erisnimi; asnim s bstwennostx 1. (wanxbur) omaisuus; as s. henkilökohtainen omaisuus 2. (kuz qsxkon) omistus; muz_emly ^ stnoj s. maan yksityisomistus; as_et sobºtie tapahtuma, tapaus sower[ nnoj täydellinen, moitteeton; tyrbyd\s sower[ nstwo täydellisyys; tyrbyd\slyk s westx omatunto; wozxytbur 1 sowet neuvosto; min str_ sl\n sowetsy ministerineuvosto; todos (q. u^ noj) s. tieteellinen neuvosto; kene[ 3 soweto, sow tskoj neuvosto=; S. Neuvostoliitto sowe] nie neuvottelu(kokous), neuvottelutilaisuus, kokous, konferenssi sowrem nnik aikalainen sowhoz sovhoosi, neuvostotila, valtiontila sogisxkon teonn. v:stä sogisxkyny sogisxkyny 1. lymy ul\) peittyä; sirottua 2. kuv. (kuara) hukkua (ääni); karaosmy wu ëa- [et\men sogisxkizy äänemme hukkuivat veden pauhuun 3. kuv. (k-sx inbam) peittyä (esim. taivas) 4. pass. v:stä sogyny sogl snoj: (myös s. kuara) kiel. konsonantti soglasow nie kiel. kongruenssi, mukautuminen sogla[: s. karisxkyny 1) (s. make karyny) suostua, s. karisxkyny suostua auttamaan 2) (ogkadx malpany) yhtyä (jnk mielipiteeseen), myöntää; mon\nym so s. karisxkiz hän yhtyi minun mielipiteeseeni; s. luon 1) (s. make karyny) suostuminen, suostumus, myöntyminen, myöntymys 2) (ogkadx malpan) yksimielisyys; s. luyny 1) (s. make karyny) suostua, myöntyä, olla suostunut (t. myöntynyt); so hän on suostunut auttamaan 2) (oggadx malpany) olla samaa mieltä, yhtyä (jnk mielipiteeseen), myöntää; mon s. túledyn minä olen samaa (t. yhtä) mieltä kanssanne; (ton) sogla[-a, öwöl-a? 1) (make karyny) suostuitko vai etkö? 2) (ozxy ik-a malpasxkod) oletko samaa mieltä vai etkö?; s. ulyny elää sovussa sogon 1. (kyt^y ke) hautaaminen, kuoppaaminen, kaivaminen (jhk) 2. (k-sx gopez) umpeen luominen (t. lapiointi) 3. (main ke [obyrton) peittäminen; sirottaminen (esim. mullalla); (k-sx kidys\z) multaaminen (siemenien) 4. kuv. (k-sx kuaraez) hukuttaminen (äänen) 5. kuv. (sajqn) peittäminen (esim. pilvet) sog_qn häkilöinti (pellavan, hampun) sog_qny häkilöidä (pellava, hamppu)

11 447 S sog_qsxkon teonn. v:stä sog_qsxkyny sog_qsxkyny intr. häkilöidä (t. olla häkilöimässä) pellavaa (t. hamppua) sogy (syn) häkilä sogyny 1. (kyt^y ke) haudata, kuopata, kaivaa jhk; muz_eme s. haudata (t. kuopata) maahan 2. (ksx gopez) luoda (t. lapioida) umpeen 3. (main ke) peittää; sirottaa; (k-sx kidys\z) mullata (siemenet) 4. kuv. (k-sx kuaraez) hukuttaa; kuaraosmes wu ëa[et\m sogiz veden pauhu hukutti äänemme, äänemme hukkuivat veden pauhuun 5. kuv. (sajqny) peittää (esim. vagturyn sogiz ni rikkaruoho on peittänyt viljamme soda sooda sodrªvestwo ystävyysliito, yhdistys, yhteisö; riko Kun_ sl\n Sodrªvestwozy SNG sozn nie tajunta, taju sozn telxnoj tietoinen, tiedostava; tajuava; valveutunut sozn telxnostx tietoisuus; valveutuneisuus soiz pron. demonstr. 1. (túni s.) (juuri) tuo (useista); (juuri) se (useista); taiz no mynym kelx- [e, s. no minä pidän sekä tästä että tuosta; mon ulúsxko soqz korkan, \[e taqz minä asun tuossa talossa, kaverini (taas) tässä 2. (muketyz) tuo; toinen; tuonpuoleinen; s. qrdur toinen ranta; tajz\ uvd\ jylpum_qno ni, s. no dasx öwöl na tämä työsi on jo saatava loppuun, eikä toinenkaan ole valmis; soqz are (q. aryn) 1) (kylemaz) viime vuonna 2) (wuonoqz) ensi vuonna; soqz dunneyn tuonpuoleisessa elämässä (t. maailmassa) 3. (taid azxlo weram murt s-sx) tämä; piq[ make weraz nyla[ly, no[ s. n - mºr öz kuarety poika sanoi jotain tytölle, mutta tämä ei vastannut mitään soin 1. instr. pron:sta so; hänen (t. sen) kanssa, hänellä, sillä; s. ëo[ hänen (t. sen) kanssa 2. konj. (s. s\ren) siksi, sen vuoksi (t. takia, tähden); s. ik juuri siksi (t. sen vuoksi); s. s\ren sen tähden (t. takia, vuoksi); kuazx zore, s. so òega sataa vettä, siksi hän on myöhässä sok (tuore)mehu sokan ark. popsiminen sokany ark. pistellä (t. pistää) poskeensa, popsia s kem niin (määrin), siinä määrin, niin paljon; s. òog wetlyny ug na qra ei saa vielä liikkua niin nopeasti; s. ta soly kelx[e wal, ik ug ëydy wal hän piti tästä niin paljon, ettei edes jaksanut irrottatua s. karyny s kem s karyny; s. \n kare! älkää muistelko (t. muistako) pahalla! s kema niin kauan s keme niin kauas (t. etäälle) s kem s: s. karyny 1) (ultúqny) alentaa, halventaa, nöyryyttää 2) (wösx karyny) loukata, solvata 3) (isames karyny) pilkata, ivata, tehdä pilkkaa s kemyn niin kaukana (t. etäällä) s kemysx niin kaukaa (t. etäältä) s kol el. (muutto)haukka; tölperiörúi sokol gubi kasv. herkkusieni (Agaricus)

12 S 448 soku 1. (so dyre) silloin, siihen aikaan; s. pejmyt luoz ni silloin tulee jo pimeä 2. (s. dyr_q, ozxy bere) sitten, siinä tapauksessa; niin; Izemed-a pot\ ni? S. izxyny myn. Haluatko jo nukkua? Siinä tapauksessa mene nukkumaan. s. ik 1) (so dyre ik) samaan aikaan, yhtä aikaa 2) (ëapak) heti (paikalla), kohta solanx sinnepäin; (túni s.) tuonnepäin; s. karisxyny siirtyä (kauemmas, sinnepäin); s. karyny siirtää (kauemmas, sinnepäin) solanx-talanx sinne(päin) tänne(päin), edestakaisin soldat sotilas, sotamies; varusmies sol\n 1. gen. pron:sta so; hänellä; sillä 2. pron. poss. hänen; (arberi, lulos s-sx) sen; ta s. pytxyez nämä ovat sen jälkiä (t. hänen jälkensä) sol\sx 1. abl. pron:sta so; häneltä; siltä 2. pron. poss. hänen; (arberi, lulos s-sx) sen; waj mynym s. knigaz\ anna minulle hänen kirjansa som el. monni (Silurus glanis) s mynda niin (t. noin) paljon (t. monta), sen (t. tuon) verran son el. 1. (^ebers., qzx) säyne, säynävä (Leuciscu idus) 2. (pasxkyts., golawlx) turpa (L. cephalus) 3. murt. (^abak) särki (L. rutilus) songro kuuro; pelxt\m I 3 soos so 1 sootno[ nie (keskinäinen) suhde sopal (=yz) tuonpuoleinen // tuo (t. toinen) puoli; s. dunne tuonpuoleinen maailma; s. qrdur tuonpuoleinen (t. toinen) ranta sopala 1. adv. sinnepäin, siihen päin (t. suuntaan); (túni s.) tuonnepäin, tuohon päin (t. suuntaan) 2. postp. tuolle (t. toiselle) puolelle; [ur s. joen tuolle (t. toiselle) puolelle sopalan 1. adv. siellä päin, siinä päin (t. suunnassa); (túni s.) tuolla päin, tuossa päin (t. suunnassa) 2. postp. tuolla (t. toisella) puolella; [ur s. joen tuolla (t. toisella) puolella sopalasx 1. adv. sieltä päin, siitä päin (t. suunnasta); (túni s.) tuolta päin, tuosta päin (t. suunnasta) 2. postp. tuolta (t. toiselta) puolelta; [ur s. joen tuolta (t. toiselta) puolelta sopketon 1. (tqpketon) maiskuttaminen, maiskutus, maiskuttelu (syödessä) 2. ark. (mae ke si n, sokan) poskeensa pistely (t. pistäminen), popsiminen sopketyny 1. (tqpketon) maiskuttaa, maiskutella (syödessä) 2. ark. (siyny, sokany) pistellä (t. pistää) poskeensa, popsia sopyr sapyr sopºr-sopyr sapºr-sapyr sor onom.: s. karyny kuorsata; s. karysa izxyny 1) nukkua kuorsaten 2) (kuvmo umen) nukkua sikeästi (t. sikeää unta); s. pottyny kuorsata sorgeton kuorsaaminen, kuorsaus sorgetyny kuorsata sorget\m 1. partis. v:stä sorgetyny 2. kuorsaus, kuorsaaminen s r-sor deskr.: s. izxyny (q. kölyny) nukkua sikeästi (t. sikeää unta) sort 1. (úe^lyk) laatu(luokka); laji; wylú s. paras laatu, valiolaatu 2. (wyvy) lajike sortirowatx: s. karon lajittelu,

13 449 S erottelu; s. karyny lajitella, erotella sos ska nakki(makkara) soska tutti soslag telxnoj: s. naklon nie kiel. konditionaali; luon: luon_q sqmlyk sostaw koostumus sostoænie 1. rad) (olo)tila, kunto 2. fys. (olo)tila, olomuoto; gaz wyllem s. kaasumainen olotila 3. vanh. sääty; suhteet; gravdan s. siviilisääty; semxq s. perhesuhteet sosud astia so-ta yhtä ja toista, sitä tätä, niitä näitä; s. sqrysx werasxkyny puhua (t. puhella) niitä näitä; soz\- taz\ walat\k käsittämättä yhtä ja toista s us kastike socializm sosialismi socializmo, socialist ^eskoj sosialistinen, sosialismi= soci lxnoj yhteiskunnallinen, yhteiskunta=, sosiaalinen, sosiaali=; merlyko soci lxno-\konom ^eskoj sosiaalis-taloudellinen, sosioekonominen, yhteiskunta- ja talous= so^in nie 1. (govtos) aine(kirjoitus) 2. (proizwedenie) teos so^in telxnoj kiel. rinnastus=, rinnastava; s. rinnastuskonjunktio; art\qn 1. (ogazeqsxkon) liitto; yhdistys 2. kiel. (gerúet) konjunktio, sidesana s q soija soqz iness. ja ill. pron:sta soiz sözn\t järjestelmä, systeemi; (rad) järjestys; sist ma sözul 1. (sözy) helma, lieve, s. hameen helma 2. ([ymyri, karta) röyhelö(reunus); sözul\n d\rem röyhelöleninki, röyhelöpuku sözy 1. (gumy, kun^i) (saapas)varsi; sapeg s. saapasvarsi 2. (sözul) lieve; palxtol\n sözyosyz (päällys)takin liepeet sözyqn teonn. v:stä sözyqny sözyqny 1. (sözyz\, sözulz\ wuryny) ommella lieve (t. helma) 2. ([ymyri, karta wuryny) ommella röyhelö(reunus) (kiinni) sölturyn kasv. luoho (Apera; A. spica-venti) sön anat. suoni; jänne sörisxkisx 1. partis. v:stä sörisxkyny 2. helposti särkyvä, hauras sörisxkon teonn. v:stä sörisxkyny sörisxkyny 1. (pilisxkyny) särkyä, mennä rikki; ( zany) säröillä, mennä säröille; stakan wyv wyl\ usiz no sörisxkiz juomalasi putosi lattialle ja särkyi (t. meni rikki) 2. (túqsxkyny) mennä rikki (t. epäkuntoon); telewizore sörisxkiz televisioni meni rikki (t. epäkuntoon) 3. (urod, qrant\m luyny) mennä pilalle (t. piloille), pilaantua, turmeltua, huonontua, pahentua, vahingoittua; (mylkyd s-sx) laskea (mieli); ^oryg sörisxkem ni kala on jo pilaantunut; kuazx sörisxkiz sää huonontui (t. on huonontunut); sinmy sörisxkiz ni näköni on jo huonontunut; mylkyd sörisxkiz mieli(ala) laski 4. kuv. (azgynmyny, urod sqm_em luyny) mennä pilalle, turmeltua, tulla pahantapaiseksi 5. (sösyrmyny) tulla raajarikoksi (t. rammaksi,

14 S 450 vammaiseksi), rampautua, runnella (t. ruhjoa) itsensä 6. (sekyt\n ky[nomurt s-sx) mennä kesken, saada keskenmeno söron teonn. v:stä söryny söryny 1. (pilxyny) särkeä, lyödä (t. iskeä) rikki; ( zatyny) lyödä (t. iskeä) säröille 2. (túqny) rikkoa, saattaa epäkuntoon; telewizorme söri rikoin televisioni 3. (urod, qrant\m karyny) pilata, turmella, huonontaa, vahingoittaa 4. (si s-sx) antaa pilaantua (elintarvikkeiden) 5. kuv. (azgynmytyny, urod sqm_em karyny) pilata, turmella (esim. huonolla kasvatuksella) 6. (sösyrtyny) tehdä raajarikoksi (t. rammaksi, vammaiseksi), rampauttaa, runnella, ruhjoa sösyr raajarikko, rampa, vammainen, vaivainen; s. adqmi raajarikko (t. rampa, vammainen, vaivainen) (ihminen) sösyrmem 1. partis. ja teonn. v:stä sösyrmyny 2. raajarikko, rampa, vammainen, vaivainen; s. murt raajarikko (t. rampa, vammainen, vaivainen) henkilö sösyrmon teonn. v:stä sösyrmyny sösyrmyny tulla raajarikoksi (t. rammaksi, vammaiseksi), rampautua, runnella (t. ruhjoa) itsensä, vammautua sösyrton teonn. v:stä sösyrtyny sösyrtyny tehdä raajarikoksi (t. rammaksi), rampauttaa, runnella, ruhjoa, vahingoittaa sp rva kasv. parsa (Asparagus) spekt klx näytäntö; esitys (teatterissa) sp ktr spektri, kirjo spekul rowatx: s. karyny harjoittaa salakauppaa; trokata ark. spekulqnt salakaupan harjoittaja, mustan pörssin kauppias; trokari ark. spekulæci, spekulæciq salakauppa, musta pörssi; trokaus ark. specializ ci, specializ ciq erikoisala, erikoistuminen specializ rowatxsq: s. karisxkyny erikoistua, spesiaalistua, spesialisoida specialist asiantuntija, spesialisti, erikoistuntija, ammattimies speci lxnostx (erikois)ala, spesiaaliala; (professiq) ammatti(ala) SPID ({IT, [edxt\m immunodeficitl\n todmos\z) AIDS (aids, immuunikato) spid metr nopeusmittari spiralx kierukka, spiraali spirt sprii, pirtu sp sok luettelo, lista spi^ka tulitikku; s. korobka tulitikkurasia; [yrpy sport urheilu // voimistelu=; sport(_q) ëo[atskon_ s urheilukilpailut sportzal voimistelusali sportloto lotto sportsmen urheilija spor_qsxkem 1. partis. ja teonn. v:stä spor_qsxkyny 2. kiista, väittely, kina spor_qsxkon 1. teonn. kiistely, väittely, kinaaminen, kinastelu 2. (spor) kiista, väittely, kina spor_qsxkyny kiistellä, väitellä, kinata, kinastella; väittää vastaan spr wka 1. (iwor-tod\t) tieto, tiedonanto 2. (uvkagaz) todistus spr wo^nik (haku)luettelo, hakemisto, hakuteos, käsikirja, opas;

15 451 S telefon s. puhelinluettelo spr wo^noj: s. neuvonta(toimisto); s. literatªra hakuteokset; s. material kirjalliset apuneuvot sprqv nie kiel. 1. (kylpum wo[_qn) (verbin)taivutus, konjugaatio 2. (tip) konjugaatio, taivutustyyppi, taivutusluokka; nyrys tú sprqv nien karonkyl ensimmäisen konjugaation verbi spªtnik 1. täht. satelliitti, kiertolainen, kuu 2. (l\sxt\m) satelliitti, tekokuu sr d keskiviikko; wirnunal srok (määrä)aika; määrähetki, ajankohta ssªda laina (pankista, laitoksesta) ssºlka I 1. (kuvmysx kelqn) karkotus 2. (inty) karkotuspaikka; ssºlkae kelqny karkottaa ssºlka II 1. viite; ^urul s. alaviite 2. (s. l\sxton) viittaus; ist ^nik wyl\ s. l\sxtyny viitata (t. tehdä viittaus) lähteeseen stab lxnoj vakaa, pysyvä, kiinteä, stabiili stab lxnostx vakaus, pysyvyys, stabiilius st di vaihe stadion stadion, urheilukenttä st diq st di stav virkavuodet, työvuodet, työssäoloaika; uvam s. työsuhde, työvuodet stav r harjoittelija stavir wka (työ)harjoittelu; auskultaatio, auskultointi; s. ort^yny olla harjoittelijana, harjoitella; auskultoida stakan (juoma)lasi; (pu[tros\z) (juoma)lasillinen; (odúg) s. juoda lasillinen teetä stan: kuisxkon s. kutomakone, kangaspuut standart standardi; normaalityyppi; vakio(tyyppi), normi // vakio=; normaali= stanok 1. työ(stö)kone; kuisxkon s. kutomakone, kangaspuut; fr - zer s. jyrsinkone 2. (werstak) laite; (työ)penkki, alusta; st lqr s. höyläpenkki; tokar s. sorvi st nc, st nciq asema; ^ugun s. rautatieasema start lähtö, startti stat stika tilasto, statistiikka st tus asema, tila, status statxq artikkeli, kirjoitus steklo lasi; piqla 1 st penx 1. (troslyk, makem luon) aste, taso; ^urytlyk s. kovuusaste 2. (dun_et) (arvo)aste, luokka; nyrys tú st penen diplom ensimmäisen asteen diplomi 3. (dy[etskem s.) (oppi)arvo; todos s. akateeminen (oppi-) arvo; todos_ s_q d ktorl\n st penez tohtorin (oppi)arvo 4. mat. potenssi; kyëe ke st pene òutyny (q. pol\styny) korottaa jhk potenssiin stepx aro, (ruoho)aavikko; steppi maant. stil tyylikäs; tyylikäs rakennus stilx tyyli; (tyyli)suunta; stilxq dúsqsxkyny pukeutua tyylikkäästi stilx ajanlasku, luku; wuv stilxq vanhan ajanlaskun mukaan, juliaanisen kalenterin mukaan stilxem (=)tyylinen; wuv s. vanhantyylinen st mul kiihoke, kannustin, kannus-

16 S 452 te, yllyke; uvany s. työnteonkannustin stip ndi, stip ndiq stipendi, apuraha; oppiraha stih (runo)säe; (kylbur) runo st jka (k-sx baryn) (baari)tiski, tarjoilupöytä Stokgolxm Tukholma stolbec 1. (k-sx gazetyn) palsta 2. (k-sx cifraosyn) sarake, (pysty)rivi st lbik 1. (k-sx termometryn) (neste)patsas (mittarissa) 2. stolbec stol ca pääkaupunki; [orkar stolowoj 1. ruokala 2. (komnata) ruokasali, ruokahuone / vrt. sisxkonni 2, 3 stolqr puuseppä stop interj. seis, stop stopa kirjall. runojalka, runopolvi st rov vartija, vahti, vartiomies; wozxmasxkisx 2 stoænka 1. pysäköintipaikka, paikoitustila, parkkipaikka 2. (taksiosl\n) taksiasema strana 1. ([aer) maa; [unyt [aer_ s lämpimät maat 2. (kun) maa, valtio stran ca sivu (kirjan); bam 3 strat gi strategia, sodanjohtotaito; johtamistaito // strateginen strat giq strategia, sodanjohtotaito; johtamistaito str us el. strutsi strahowatx: s. karon vakuuttaminen, vakuutus; s. karyny vakuuttaa (tehdä vakuutussopimus); ottaa vakuutus; tazalykez s. karyny ottaa sairausvakuutus; ulon\z s. karyny ottaa henkivakuutus strahow txsq: s. karisxkyny ottaa henkivakuutus, vakuuttaa itsensä strah wka puhek. 1. (uks tyron) vakuutusmaksu 2. (uks basxton) vakuutuskorvaus 3. (polis) vakuutus(kirja) strahowoj vakuutus=; s. agent vakuutusasiamies; s. p lis vakuutuskirja str lka osoitin; nuoli stroj 1. (rad) rivi, rivistö; stroe sultyny järjestyä riviin 2. sot. järjestys, ryhmitys; muodostelma 3. polit. järjestelmä; kun s. valtiollinen järjestelmä strug (vuolu)höylä strugan höylääminen, höyläys strugany höylätä strugasxkon teonn. v:stä strugasxkyny strugasxkyny intr. 1. (strugasa ulyny) höylätä jtak, olla höyläämässä jtak 2. (pul s-sx) höylääntyä struvka (höylä)lastu struktªra rakenne, struktuuri struna kieli, jänne (soittimen); si I 2 student opiskelija, ylioppilas studenx aladobi, (liha)hyytelö stÿard stuertti ssa [-d\-] (samol tyn) lentoemäntä; (korablxyn) (laivan) tarjoilija su 1. ([um) noki 2. (\gyr) puuhiili suan nokeaminen suany noeta suasxkon nokeutuminen suasxkyny nokeutua subb ta [-ubo-] lauantai; kösnunal subb tnik [-ubo-] talkoot sub_ekt subjekti sub_ekt wnoj subjektiivinen

17 453 S suwenir muistoesine, (muisto)lahja; matkamuisto; vrt. sinpelx, sinpelx kuzxym suwerenitet riippumattomuus, suvereenius; as\riklyk suwer nnoj suvereeni, itsenäinen, riippumaton; as\riko sugon sipuli; wov s. ruohosipuli; s. jyr sipuli (sipulinmukula); s. kalx^a (q. kuar); seur.; s. [ilxy sipulin lehdet (t. lehti) sugym murt. teuraskarja sud I (jyrsi s-sx) vaaleanruskea (tukka) sud II 1. lak. (organ) oikeus, tuomioistuin; WylÚ s. korkein välimiesoikeus (t. välitystuomioistuin); \rikrad_q s. lainmukaisuus; s. prigowor oikeuden tuomio; s. pukt\s oikeuden päätös; s. pumkyl s. prigowor; s. re[ nie s. pukt\s; sud\ basxtyny panna syytteeseen; sud\ s tyny haastaa jk oikeuteen; viedä asia oikeuteen 2. (sud ort^on) oikeus, oikeudenkäynti sudyn utisx asianajaja; adwokat sudak el. kuha suditx: s. karyny tuomita (oikeudessa) sud txsq: s. karisxkyny käydä oikeutta, käräjöidä sudkene[^i lautamies sªdno laiva, alus; s. wetlon, sªdnoly wetlyny qrasx purjehduskelpoinen, laivakulkuinen, laivakulkuun sopiva; s. wetlon (q. sªdnoly wetlyny qrasx) [ur purjehduskelpoinen (t. laivakulkuinen) joki sudoustr jstwo, sud_ zrad lak. 1. (sud_q u^revdeniosl\n sistemazy) oikeuslaitos 2. (prawoosl\n radzy) oikeusjärjestys sud_qn 1. lak. tuomitseminen 2. puhek. (kurlan) tuomitseminen, moittiminen, paheksunta sud_qny 1. lak. tuomita 2. puhek. (kurlany) tuomita, moittia, paheksua sud_qsx 1. partis. v:stä sud_qny 2. seur. sudxq 1. tuomari 2. urh. (ero)tuomari suz n-suzen kahmaloittain, kahmalokaupalla suz n ylettyminen, ulottuminen, ylettäminen, yltäminen, tavoittaminen suzisxkon, suzisxkyny suzxtúsxkon, suzxtúsxkyny suzmon teonn. v:stä suzmyny suzmyny 1. (k-sx iz) murskautua (t. musertua) rapakivisoraksi 2. (pazxgisxkyny) särkyä sirpaleiksi, murskautua 3. (pösxtyny, bunúyny) mennä riekaleiksi, kulua hajalle suzmyton teonn. v:stä suzmytyny suzmytyny 1. (iz\z pyrgytyny) musertaa (t. pilkkoa, pieniä) rapakivisoraksi (t. moroksi) 2. (pazxgyny) särkeä sirpaleiksi; (wek^i korany) hakata (t. pilkkoa) hajalle 3. (pösxkytyny, bunúytyny) kuluttaa riekaleiksi suzy 1. (pyrgyt\m iz) rapakivisora, moro; s. karyny suzmytyny 1, 2; 2. murt. (kuavym) rusto suzy-pyry (pienet) sirpaleet; s. karyny suzmytyny 2; s. luyny suzmyny 2 suzx kahmalo; (s. tyr, byd\s s.) kahmalollinen suzxet 1. (byrtt\m makeos)

18 S 454 kimppu, nippu (pujotettujen esineiden) 2. (byr_em, bi^am makeos) sarja, sikermä; kylbur s. runosikermä suzx n pujottaminen, pujotus, pujottelu (helmien tms.) suzxjyny pujottaa, pujotella; wesx s. pujottaa (t. pujotella) helmiä (nauhaan) suzxtúsxkon ylettäminen, yltäminen suzxtúsxkyny ylettää, yltää, kurottaa; w nxmyz òök wylyn: suzxtúsxke no basxt\l\, mar kul\ kaikki on pöydällä: kurottakaa ja ottakaa mitä haluatte suzxton teonn. v:stä suzxtyny suzxtyny saada ylettymään (t. ulottumaan); ta ez\z korka dorozqd öj suzxty en saanut tätä johtoa ylettymään taloosi asti suzxyny (wuyny, jötyny) ylettyä, ulottua, tavoittaa; (jötskyny bygatyny, suzxtúsxkyny) ylettää, yltää; wöld\tozx ug suzisxky en yletä (kädelläni) kattoon; wöld\- tozx kiy ug suzxy käteni ei ylety kattoon; pydy ug suzxy pydsozqz jalkani eivät ulotu pohjaan (asti) suz\r (nuorempi) sisar (t. sisko), pikkusisko; vrt. apaj 1 suzqn 1. (^ylkyt karon) puhdistaminen, puhdistus; (] tkaen) harjaaminen, harjaus; (pydkukez) kiillottaminen, kiillotus; pinx s. [ tka hammasharja 2. (si puhdistaminen, puhdistus, perkaaminen, perkaus (elintarvikkeiden) 3. (dunmaton, utqlton) puhdistaminen, puhdistus, siivoaminen, siivous; (bu[aton) tyhjentäminen, tyhjennys 4. (ulo[oqn) kuohitseminen, kuohinta 5. kuv. puhek. (lu[kan) tyhjentäminen, tyhjennys, puhdistaminen, puhdistus, ryöstäminen (puhtaaksi) lymy s. lumen luominen (t. lapiointi) suzqny 1. (^ylkyt karyny) puhdistaa; (] tkaen) harjata; (pydkukez) kiillottaa; dúsxkut\z s. puhdistaa (t. harjata) vaatteita; pinx s. harjata (t. pestä) hampaita 2. (si puhdistaa, perata; ^oryg s. perata (t. suomustaa) kalaa (t. kaloja); \mezx s. puhdistaa (t. perata) vadelmia 3. (dunmatyny, utqltyny) puhdistaa, perata, siivota; (bu[atyny) tyhjentää; kolod^aez s. puhdistaa kaivo; [ur pyd\s\z s. puhdistaa (t. perata) joen pohja 4. (ulo[oqny) kuohita; takaez s. kuohita pässi 5. kuv. puhek. (lu[kany) tyhjentää, puhdistaa, ryöstää puhtaaksi lymy s. luoda (t. lapioida) lunta suzqsxkon teonn. v:stä suzqsxkyny suzqsxkyny 1. puhdistua 2. pass. v:stä suzqny sujpos (=\z, sujposkyz), sujposkes 1. anat. (kipos) ranne 2. (poskes) rannerengas (hopeinen t. villasta kudottu) suj (=yz) käsivarsi suj-pyd (sujyz-pydyz) koll. kädet ja jalat, raajat sujt\m 1. (suj syz öwöl) kädetön 2. (pal suj) yksikätinen, käsipuoli sujt\m-pydt\m kädetön ja jalaton, raajaton suk 1. (tyrmost\m) ahne, ahnas, kyltymätön; perso // ahneesti, ahnaasti, kyltymättömästi; persosti; s. wyryny ahnehtia, käyttäytyä

19 455 S ahneesti (t. kyltymättömästi) 2. (^uryt) kitsas, saita, itara sukari korppu, korput sukman 1. (sukno) verka (kotikutoinen) 2. (dúsx) sarkaviitta sukno verka; pustol suk_qsxkon teonn. v:stä suk_qsxkyny suk_qsxkyny 1. (tyrmost\m_- qsxkyny) olla ahne, ahnehtia 2. (^uryt_qsxkyny) kitsastella, nuukailla, käyttää jtak kitsaasti sukyr sokea; (adúisxt\m) näkemätön; s. kylxyny tulla sokeaksi, sokeutua, menettää näkönsä; s. luyny 1) ed. 2) olla sokea (t. näkemätön); sint\m 3 sukyri (myös nqnx s.) limppu; koldy sukyrmon sokeutuminen, näön menetys (t. menettäminen); sint\mmon sukyrmyny sokeutua, tulla sokeaksi, menettää näkönsä; sint\mmyny sul I (kur) kuori (puun), kaarna; koll. (puun)kuori, kuoret (puusta irrotettuna) sul II (kiosty wöl_qsa mertan, savenx) syli(mitta) sulan 1. (kesqn) kuoren kiskominen (t. kettäminen) (puusta) 2. (dasqn) kuoren kerääminen sulany 1. (kesqny) kiskoa (t. kettää) kuorta (puusta) 2. (dasqny) kerätä kuorta sulep räntä; s. kuazx räntäsää, räntäilma sulon 1. (nxyldon, wöl n) kuoriminen, kuorinta (puun rungon) 2. (suon, wajz\ koran) oksiminen, oksinta, karsiminen, karsinta (haarojen) sulton teonn. v:stä sultyny; nouseminen, nousu gondyr s. karhun herääminen (talviunesta) sultyny 1. nousta (seisomaan, seisaalleen, pystyyn); walesysx s. nousta vuoteesta; pukon wyl\ s. nousta tuolille (seisomaan); pydes jyl\ s. polvistua, käydä (t. laskeutua) polvilleen 2. (izemysx) nousta (yölevolta); wazx s. nousta aikaisin (t. varhain) 3. (kinly ke pumit) nousta (puolustamaan t. taisteluun); kinly ke pumit s. 1) nousta jotakuta vastaan (t. vastustamaan) 2) (bugyr_qsxkyny) nousta kapinaan sulyny 1. (nxyldyny, wölxyny) kuoria (puu) 2. (suyny, wajz\ korany) oksia, karsia (haarat) sulxd\r 1. sured; 2. (idol) epäjumala, idoli; pu s. puujumala bak^a s. linnunpelätin, linnunpelätti sulxpan I räntäsade sulxpan II sulqn sulxpany I yksipers. sataa räntää; (kuazx) sulxpa sataa räntää sulxpany II sulqny sulxpasxkisx 1. partis. v:tä sulxpasxkyny 2. räntäinen, räntä=; s. kuazx räntäsää, räntäilma sulxpasxkon, sulxpasxkyny sulxpan I, sulxpany I sulxyk murt. el. juotikas, iilimato (Hirudinea); verijuotikas (H. medicinalis); tys\ra sulqn teonn. v:stä sulqny sulqny palaa rako(i)lle, muodostua (palorakko, palorakkula); kiy sulqtozx sutskiz käteni paloi rako(i)lle sulqton teonn. v:stä sulqtyny sulqtyny 1. (wupulxy karyny)

20 S 456 polttaa (palo)rako(i)lle; kime sulqtú poltin kätteni (palo)rako(i)lle 2. (k-sx kuregpuz\z) paistaa (esim. muna) sulqt\m 1. partis. ja teonn. v:stä sulqtyny 2. (kuregpuz pu[- t\m) munakokkeli; munakas, omeletti sªmbr k kömpelösti, köpelösti, kankeasti sumbres kömpelö, köpelö, kankea(liikkeinen) sªmbyr k, sumbyres sªmbr k, sumbres sumbyr_qsxkon kieriskely, vieriskely (kömpelösti) sumbyr_qsxkyny kieriskellä, vieriskellä (kömpelösti) sumed I pukt\m) liete, lieju, muta sumed II murt. (i[an) aave, haamu; (mieli)kuva sumedo liete=, lietteinen, lieju=, liejuinen, muta=, mutainen; s. qrdur lieteranta, mutaranta sumen, sªmen k paljon (kerrallaan), tukuttain, tukussa; s. ^oryg kutyny pyydystää paljon kalaa (kerrallaan); s. no övyt\n wuzan tukku- ja vähittäismyynti sumka laukku; (nylky[noosl\n) käsilaukku sªmma summa sum_qn teonn. v:stä sum_qny sum_qny tehdä (t. veistää, piiluta) karkeasti suon 1. (wajz\ koran) oksiminen, oksinta, karsiminen, karsinta (haarojen) 2. (nxyldon, wöl n) kuoriminen, kuorinta (puun rungon) 3. (myös kotyrz\ s.) kuv. (purúyton, wizx tyron) löylytys, läksytys, selkäsauna, löylyttäminen, läksyttäminen; (ty[kasxkon, sizxdon) toruminen, sättiminen, haukkuminen, moittiminen 4. kuv. (vugon) piekseminen, lyöminen, hakkaaminen (perin pohjin, verille, tiedottomaksi) suples 1. (^ied, lqb) heiveröinen, hintelä, hento, heikko 2. (nebyt) pehmeä; (tqples) niljakas, niljainen, limainen 3. puhek. (tros werasxkisx) kielevä, suulas, hölösuinen // (supyli) jaarittelija, lörppö, suupaltti supres 1. (sylmem) pehmeäksi (t. mureaksi, kypsäksi) kiehunut, pehmeäksi (t. mureaksi, kypsäksi) keitetty 2. (òikytt\m, kyrsx) epäsiisti, siivoton; likainen, epäpuhdas // epäsiististi, siivottomasti; likaisesti, epäpuhtaasti sup-sap deskr. huolimattomasti, leväperäisesti, hutiloiden; s. uvany tehdä töitä huolimattomasti (t. hutiloiden) supyles suples supyli puhek. jaarittelija, lörppö, hölö, suupaltti supylxúon teonn. v:stä supylxúyny supylxúyny 1. (sisxmyny) mädätä, mädäntyä, hajota; (nebúyny) pehmitä, pehmetä, pehmentyä; (tqpylxúyny) muuttua niljakkaaksi (t. limaiseksi), niljaantua, limaantua (sienet, marjat, vihannekset); gubi supylxúem ni sieni on jo mädännyt (t. niljaantunut) 2. (sylmyny) kiehua kypsäksi (t. pehmeäksi), kiehua hajalle (t. muusiksi) 3. kuv. ark. (katxt\mmyny) uupua, nääntyä, tulla voimattomaksi supylx-s pylx deskr. ja onom.

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Puhtaus mies. Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle.

Puhtaus mies. Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle. Puhtaus mies Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle. Puhtaus ei ole vain oma asiasi. Puhtaus on tärkeää, kun olet tekemisissä muiden

Lisätiedot

Apua! Minne vihreä takkini on kadonnut? Haluan sen heti takaisin. Autathan minua. löytämää sen?

Apua! Minne vihreä takkini on kadonnut? Haluan sen heti takaisin. Autathan minua. löytämää sen? Minkähän värinen Viehko Vadelman uusi mekko mahtaa olla? Sininen se ei ole, eikä punainen, mutta olisiko mekko näiden värien sekoitus? Tiedätkö sinä värin nimen? Hih, hih! Huomasikohan Pate Puolukka, että

Lisätiedot

matsku 1 LUKUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

matsku 1 LUKUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS matsku LUUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS MATSU Tämän kirjan omistaa: Sisällysluettelo Opetushallitus ja tekijät Opetushallitus PL 380 0053 Helsinki wwwophfi/verkkokauppa Ulkoasu

Lisätiedot

PERUSLAUSEET: TEKIJÄ + VERBI

PERUSLAUSEET: TEKIJÄ + VERBI PERUSLAUSEET: TEKIJÄ + VERBI TEKIJÄ (SUBJEKTI) + TEKEMINEN (PREDIKAATTI) Liisa kävelee. Meri myrskysi. Mummo ei ole leiponut. Koko ryhmä oli eksynyt. Minä kirjoitan. Jos tekijöitä (subjekteja) on monta,

Lisätiedot

Lotta Wennäkoski. Soiva ilo. Sopraanolle ja pianolle. (Marjo Heiskanen)

Lotta Wennäkoski. Soiva ilo. Sopraanolle ja pianolle. (Marjo Heiskanen) 22 788 Lotta Wennäkoski Soiva ilo Soraanolle ja ianolle (Marjo Heiskanen) 201 Coyright by the Comoser All Rights Reserved No art o this ublication may be coied or reroduced in any orm or by any means ithout

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN?

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN? KENEN? MINKÄ? MILLAISEN? Heidin äidin nimi on Sirpa. (Kenen äidin nimi on Sirpa?) Yukikon sukunimi on Kettunen. Estefanian toinen nimi on Patricia. Nahlan ammatti on opettaja. Hawazenin mies on Abdullah.

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

Suomi 2A. Tiistai

Suomi 2A. Tiistai Suomi 2A Tiistai 14.2.2017 Tänään Sanatyypit Mennään! Rektio (verbi + sana) Mutta ensin Kotitehtävät: imperfekti, pikkusanat, matkailusanat, sanatyypit:kysymyksiä? Infoa Info: Suomi 2B Suomi 2B 28.2.-6.4.2017

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

100 suomalaista sananlaskua Mitä niillä tarkoitetaan?

100 suomalaista sananlaskua Mitä niillä tarkoitetaan? 100 suomalaista sananlaskua Mitä niillä tarkoitetaan? Ahkeruus kovankin onnen voittaa. Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. Auta miestä mäessä, älä mäen alla. Ei helmiä sioille. Ei kannettu vesi

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Meijän koulu IHMINEN. Pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat ja vatsaa taputan. V/2016-ta - 1 -

Meijän koulu IHMINEN. Pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat ja vatsaa taputan. V/2016-ta - 1 - Meijän koulu IHMINEN Pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat ja vatsaa taputan V/2016-ta - 1 - IHMINEN ihmisen vartalo, ihmisen keho, ihmisen kroppa pää olkapää, olkapäät käsi, kädet rinta

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA 1 TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA A) Sisältökysymykset: OSA1: OSA2: 1. Miksi myllärin nuorin poika oli surullinen perinnöstä? 2. Mitä kissa ehdotti nuorimmalle veljelle? 3. Miten saapasjalkakissa pyydysti

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS

PIENI HEVOSTAITO-OPAS PIENI HEVOSTAITO-OPAS HEVONEN Hevosia on erikokoisia, erinäköisiä ja erivärisiä. TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa. Tallialueeseen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot. 19082008 12:42 - Viimeksi päivitetty 23062010 06:06 Mummo menee metsään Toimittaja Terttu Lensun pakina YLE:n radiossa juhannuksena 2008 Metsäpäiviä ja -teemoja 1996-2009 Metsätyömaiden Tehopakkaus 1940-luvulta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

HALLINTO, SUUNNITTELU JA PAIKKATIETOPALVELUJEN TU- LOS YK SIK KÖ

HALLINTO, SUUNNITTELU JA PAIKKATIETOPALVELUJEN TU- LOS YK SIK KÖ Tekninen lautakunta 89 20.09.2016 Teknisen lautakunnan talousarvio vuodelle 2017 Tekninen lautakunta Valmistelija: tekninen johtaja Janne Laiho, puh. 050 347 5247 ja palve lu koor di naat to ri Hely Harju,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

SANATYYPIT JA KONSONANTIT

SANATYYPIT JA KONSONANTIT SANATYYPIT JA KONSONANTIT ASTEVAIHTELU TYYPPI A SANAN LOPUSSA ON O, Ö, U, Y, A, Ä, I YKSIKKÖ MONIKKO mikä? kroppa mitkä? kropat mitä? kroppaa kroppia mihin? kroppaan kroppiin (minä?) kroppana kroppina

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

Opiskelijan materiaali. Juha Mäkirinta

Opiskelijan materiaali. Juha Mäkirinta Opiskelijan materiaali Juha Mäkirinta 4 4 5 1. Kuka sinä olet? Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa.

Lisätiedot

käsivarresta 2 luuta meni poikki. Toinen huono asia oli, että 13 vuotta sitten sinä veit tytön kalastamaan veneellä, mutta et saanut kalaa ja tyttö, j

käsivarresta 2 luuta meni poikki. Toinen huono asia oli, että 13 vuotta sitten sinä veit tytön kalastamaan veneellä, mutta et saanut kalaa ja tyttö, j Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Suomi. turvallisuus. lihamylly. lihamyllyn kokoaminen

Suomi. turvallisuus. lihamylly. lihamyllyn kokoaminen AX950 Suomi Ennen ohjeiden lukemista taita etusivu auki kuvien esiinsaamiseksi ennen Kenwood-lisälaitteen käyttämistä Lue nämä ohjeet huolella ja säilytä ne myöhempää tarvetta varten. Poista pakkauksen

Lisätiedot

PUHEKIELEN PRONOMINIT

PUHEKIELEN PRONOMINIT PUHEKIELEN PRONOMINIT Mä: mua, mut, mussa, musta, muhun, mulla, multa, mulle Sä: sua, sut, sussa, susta, suhun, sulla, sulta, sulle Pk. Mä luulen, et huomenna mul on aikaa. Kk. Luulen, että huomenna minulla

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään -materiaali on kokoelma tehtäviä

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa?

2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa? 36- leikin ohjeet 36- leikki on versio ulkoleikistä, jonka on kehittänyt Saara Susiluoma Jyväskylän luontokoulusta. Nimi tulee 36 kysymyksestä, jotka on kirjoitettu erillisille paperilapuille. Kuhunkin

Lisätiedot

Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2

Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2 NORDIC SCHOOL KOE Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2 Имя и фамилия учащегося/учащейся Выполнение письменной работы за 4-й семестр обучения рассчитано на 45-60 минут. Использование

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Lukudiplomikirjojen suoritustapoja 1-6-luokille

Lukudiplomikirjojen suoritustapoja 1-6-luokille Lukudiplomikirjojen suoritustapoja 1-6-luokille Piirustustehtävä 1. Uusi kansikuva kirjalle 2. Päähenkilön tai tärkeän tapahtuman piirtäminen 3. Mainoksen tai sarjakuvan piirtäminen kirjan tapahtumista

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni

Lisätiedot

JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE

JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Opetuslapset ovat yhä Jerusalemissa lukittujen ovien takana,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

TIMO LOUHIKARI: RONDO

TIMO LOUHIKARI: RONDO TIMO LOUHIKARI: AVAINKOHTAUS 1. INT. IN TALO, ETEINEN PÄIVÄ Ovikello soi, Rondo menee avaamaan oven, TV:n ääni pauhaa taustalla. Oven takana seisoo Artsi apureidensa kanssa. Katohan, huhu piti paikkansa.

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 AIKA 16.11.2015 klo 17:30 PAIKKA Kärsämäki-sali, Frosteruksenkatu 25 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4 KTOS L:\PROJEKTT_2012\1510001046 KLEVRTEE KTUJE YS\14_TULOKSET\3.KTUJE YLESSUUTELM\DWG\KLEVRE YS.DWG Tulostettu: 26.6.2013 n- JO KELLR- SR- JKO- KTU SMMOKTU PYSÄKÖT KORTTEL 4 +100,60 KSPHT 1/2 BUS (varaus)

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

Määräaikaan mennessä elinvoimapäällikön määräaikaisen työsuhteen ha kijat olivat (nimi, ikä, kotipaikkakunta, tutkinto, nykyinen työpaikka):

Määräaikaan mennessä elinvoimapäällikön määräaikaisen työsuhteen ha kijat olivat (nimi, ikä, kotipaikkakunta, tutkinto, nykyinen työpaikka): Kaupunginhallitus 114 25.04.2016 Kaupunginhallitus 135 23.05.2016 ELINVOIMAPÄÄLLIKÖN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN Kaupunginhallitus 25.04.2016 114 Oriveden kaupunginhallitus päätti 22.2.2016 44 hyväksyä elinvoiman

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

PIENET KALAT UIVAT (Margareta Voipio) Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai, Tuleekohan hauki, ei kai!

PIENET KALAT UIVAT (Margareta Voipio) Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai, Tuleekohan hauki, ei kai! PIENET KALAT UIVAT (Margareta Voipio) Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai, Tuleekohan hauki, ei kai! VALASKALA Äiti antoi mulle rahaa, osta vähän kalaa. Minä

Lisätiedot

RUSA esittää: Bertin murrosikä

RUSA esittää: Bertin murrosikä RUSA esittää: Bertin murrosikä joka osaa lentää. Bertin Luku 1: Bertin Bert on asunut koko ik rivitalossa. Talo on pien punainen ja yksikerrok Bertin kaveripiiri pienen Bert on sanonut, että h kun kaverit

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot