437 S. s mwol symboli, vertauskuva, tunnus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "437 S. s mwol symboli, vertauskuva, tunnus"

Transkriptio

1 437 S sikyj el. jouhimato (Gordius aquaticus) sikyë mets. ansa, paula (lintujen pyydystämiseksi) sil koll. 1. (kös ulwaj, pogram pispuos) risut, oksat (maassa); rytö, kaatunut puu (pieni), ryteikkö, murrokko (pienien puiden) 2. (kul\t\m pu pyryos, [elep) lastut, sälöt, (puu)roskat 3. murt. (vag) roska(t), rikka 4. kuv. (kul\t\m arberios) tarpeettomat tavarat, kimpsut (ja) kampsut 5. kuv. adqmi) häiriö, häirikkö (ihminen, joka on tiellä) sil òikan el. 1. (ki^i-wi^i, walullqsx) punavarpunen (Carpodacus; C. erythrinus) 2. (ëuv^e- ^eg) keltavästäräkki (Motacilla flava) sil kuz el. peukaloinen (Troglodytes troglodytes); lata[ka 1, pu[nerúolxgyri sil n kukkuminen sil 1. koll. (pogram pispuos) ryteikkö, murrokko 2. kuv. adqmi) häiriö, häirikkö (ihminen, joka on tiellä) silos säilörehu; s. b [næ säilörehutorni; s. gu säilörehukuoppa silos watx: s. karon säilörehun valmistus (t. valmistaminen), rehun säilöminen; s. karyny valmistaa säilörehua, säilöä rehuksi silx (=yz) 1. (silxwyl) säkä; silxz\ nqrúytyny (q. [ukkyny) hangata (t. hiertää) säkänsä verille (esim. hevonen) 2. murt. (^yrty) kaula (takaosa), niska silxber (=yz) niska, takaraivo (alaosa) silxwyl (=yz) silx 1 silxzor kaatosade, rankkasade silxsxör (=yz) takaraivo, niska silxtöl (hirmu)myrsky silxyny kukkua sima puhek. 1. ([undybergan kidys) auringonkukansiemenet 2. kasv. ([undybergan) auringonkukka s mwol symboli, vertauskuva, tunnus simp zium symposiumi simf ni, simf niq sinfonia sin (sinmyz) 1. anat. silmä; s. kapli lääk. silmätipat; s. \m_qsx silmälääkäri; sin\z kynxyny sulkea silmät; sin\z kynxyrtyny siristää silmiään; sin\z kyrmy[tyny räpäyttää silmänsä; (kinly ke) iskeä (t. vinkata) silmää; sin\z kyrmy[_qny räpytellä (t. räpyttää) silmiään; (kinly ke) iskeä (t. vinkata) silmää; sin\z usxtyny avata silmänsä 2. (u^kem) katse; lek s. vihainen katse; sin_ sty l\zxyny luoda katseensa alas 3. (adúon, adúyny lu\m) näkö(kyky); sint\k kylxyny menettää näkönsä; (mynam) sin_ sy lqbesx minulla on heikko näkö 4. (sinjyltyny bygaton) silmä, huomiokyky; l\- ^yt s. tarkka (t. terävä) silmä, terävä huomiokyky 5. kasv. silmu; kartofkal\n sin_ syz perunan silmut 6. (ukno s.) (ikkuna-) ruutu 7. (kyëes kertt\m dúsxl\n) silmä, silmukka (neuleen); koftael\n sinmyz l\zxkem puserostani on paennut (t. päässyt juoksemaan) silmä 8. (pasx s nqnxyn, syryn) reikä (leivässä, juustossa); nqne öz udalty sin_ syz badúymesx luillqm leipäni (t. piirakkani) ei onnistu-

2 S 438 nut, sisässä on isoja reikiä karas s. s.; piqla s. silmälasit; s. (mehiläis)kenno; urod s. paha silmä; s. adú nt m s. suz nt m; s. aze näkyviin; silmiin; s. aze puktyny kuvitella; s. azxyn näkyvissä; silmissä, silmin nähden; s. azxyn wozxyny pitää silmällä; s. azxyn ulyny 1) (adskyny) olla näkyvissä 2) (jyryn ulyny) olla jatkuvasti mielessä; s. azxysx näkyvistä; silmistä; s. azxysx y[yny kadota näkyvistä; s. kuspetú (q. kuspyn) silmänräpäyksessä, hetkessä, tuokiossa, äkkiä; s. pörtman (fokus) (silmänkääntö)temppu, taika(temppu); s. pörtmany tehdä taikatemppuja; s. pörtmasx taikuri, silmänkääntäjä; s. pörtmasxkyny temppuilla, kujeilla, konstailla; s. suz nt m silmänkantamaton, ääretön, rajaton, suunnaton; s. suzxymon silmänkantaman päässä; niin kaukana (t. pitkällä), kuin silmä kantaa; niin kauas (t. pitkälle) kuin silmä kantaa; s. sxöryn selän takana; s. ultú u^kyny katsoa kulmiensa alta; s. usem (q. us n) pilaus (pahalla silmällä t. katseella); s. usxkyton pilaus, pilaaminen (pahalla silmällä t. katseella), silmääminen; s. usxkytyny katsoa pahalla silmällä, silmätä, pilata katseella; s. usxyny joutua pilauksiin (pahasta silmästä); s. [ory jötymon havaittava, huomattava, huomiota herättävä; s. [ory jötyny sattua jnk silmiin, herättää huomiota; s. [oryn silmissä, silmin nähden; wa^e s. silmäysten, kahden kesken; wa^e s. wuttyny saattaa kasvokkain (kaksi t. useampia ihmisiä); wa^e s. u^kysa pukyny istua silmätysten (t. kahden kesken); kinl\sx ke sinz\ usxtyny avata jonkun silmät näkemään jtak; sinmaz ik werany sanoa (totuus) vasten kasvoja (t. päin silmiä); sol\n sinmaz \n u^ky älä kiinnitä häneen huomiota; sinme jötyny pistää silmiin, herättää huomiota; as sinmyn adúyny nähdä omin silmin; make [ory muket sinmyn u^kyny tarkastella jtak (asiaa) toiselta kannalta; sinmysx sinme u^kyny katsoa toisiaan silmiin; s. ug suzxy silmät eivät kanna (jonnekin); s. ky[ka, ki l\sxt\ sp. alku aina hankalaa sinadúon sinnuny sinadúont\m seur. sinazxkylx 1. (wovpotono) vihattu, vihattava 2. (sant\m) halveksittava s. karyny 1) (wovpotyny) vihata 2) (sant\m karyny) halveksia, väheksyä, olla välittämättä sinwu sinkyli sinwuasxkon, sinwuasxkyny sinkyliqsxkon, sinkyliqsxkyny singop silmäkuoppa sindor sinkabak sindur sin^eber sindyv valkoarpi; (harmaa)kaihi siner murt. luuta; isxner sinjylton teonn. v:stä sinjyltyny sinjyltyny 1. ([ödyny) huomata, havaita, keksiä 2. (todmostyny) panna merkille, huomata 3. (as mylkyd_q [edxtyny) löytää (t. valita) mieleisensä, mieltyä

3 439 S jhk aslyd inty s. 1) (todmostyny) panna paikka merkille itseä varten 2) (as mylkyd_q) löytää (t. valita) mieleisensä paikka sinkabak silmäluomi, silmäluomet sinkaë (=yz), sinka[ (=yz) kulmakarva(t) sinkölxy silmämuna sinkyli kyynel(eet) sinkyliqsxkon teonn. v:stä sinkyliqsxkyny sinkyliqsxkyny 1. (bördyny) heltyä (t. puhjeta) kyyneliin, kyyneltyä 2. (sinwu wiqny) vuotaa (silmät) sinkyret silmien muoto sinlys silmäripsi, silmäripset sinmasxkon 1. teonn. v:stä sinmasxkyny 2. (kelx[on, kuanon) mieltymys, ihastus sinmasxkyny 1. mieltyä, tuntea sympatiaa, ihastua, rakastua; mon soly tuv sinmasxki minä miellyin (t. ihastuin) häneen kovin; sinmasxkysa u^kyny ihailla, katsoa rakastuneesti 2. (adúyny kutskyny) alkaa nähdä, aueta (silmät); koëy[pios sinmasxkizy ni kissanpoikaset alkoivat jo nähdä, kissanpoikasten silmät ovat jo auenneet sinmo 1. (adúisx) näkevä; koëy[- pios s. luizy ni kissanpoikaset alkoivat jo nähdä, kissanpoikasten silmät ovat jo auenneet 2. (sin_- em) =silmäinen; badúym s. nyla[ suurisilmäinen tyttö; sxöd s. mustasilmäinen 3. (pas nqnx, syr) =reikäinen (leipä, juusto); badúym s. nqnx isoreikäinen leipä sinmo-pel tarkkaava(inen), tarkka, valpas sinnuny silmäterä, pupilli sinon 1. (i^i mon) vähentyminen, väheneminen; (pi^i mon) pienentyminen, pieneneminen 2. (dunt\mmon) halventuminen, alentuminen, aleneminen / kul\smon sin nim kiel. synonyymi sinpelet muistomerkki; (statuq) muistopatsas; p mqtnik 2 sinpelx muisto; matkamuisto; s. kuzxym muistoesine, (muisto)lahja; sinpelxly kuzxmany antaa muistoksi sin-pelx (sinmyz-pelxyz, sinpelxyz) (adúisx) silminnäkijä s. suz nt m sin suz nt m sinpöet 1. (mydlanx adúon) näköharha, optinen harha 2. (mydlanx sured) harhakuva, harhakuvitelma, illuusio s ntaksis kiel. 1. (kyl rad) lauserakenne 2. (todos) lauseoppi, syntaksi sinton sin\ton sintödxy silmänvalkuainen sintyny sin\tyny sint\m 1. (sin_ syz öwöl) silmätön 2. (pal sin) yksisilmäinen, silmäpuoli 3. (sukyr) sokea; (adúisxt\m) näkemätön sint\mmon sokeutuminen, näkönsä menettäminen sint\mmyny sokeutua, tulla sokeaksi, menettää näkönsä sint\m-p lxt m päistikkaa, suinpäin; s. ko[kyny lähteä (t. juosta) päistikkaa (pakoon) kuazx s. vobasxke tuiskuttaa niin, ettei mitään näy sinulton teonn. v:stä sinultyny sinultyny sinjyltyny sinu^kon peili, kuvastin

4 S 440 sinuëer silmänräpäyksessä sin^eber iiris, värikalvo (silmän) sin[or sinnuny sin_em sinmo 2 sinyny 1. (i^i myny) vähentyä, vähetä; (pi^i myny) pienentyä, pienetä 2. (dunt\mmyny) halventua, alentua, aleta / kul\smyny sin\ton 1. (i^iqton) vähentäminen, vähennys; (pi^iqton) pienentäminen, pienennys 2. (dunt\mmyton) halventuminen, alentaminen, alennus / kul\ston 1, 2 sin\tyny 1. (i^iqtyny) vähentää; (pi^iqtyny) pienentää 2. (dunt\mmytyny) halventaa, alentaa / kul\styny 1, 2 sipuv 1. (puvnisxkyny) (jouhi-) seula 2. (mu[ setka) mehiläisverkko 3. (tyloburdoosly) lintuverkko sipyrton kuiskaaminen, kuiskaus sipyrtyny kuiskata sipyrt\m 1. partis. v:stä sipyrtyny 2. kuiskaus, kuiske, kuiskaaminen sir 1. pihka, hartsi 2. puhek. (syskon rezinka) purukumi siran 1. (zyran) pihkaaminen, pihkoittaminen 2. pihkan keräys (t. kerääminen) sirany 1. (zyrany) pihkata, pihkoittaa 2. kerätä pihkaa sirasxkon teonn. v:stä sirasxkyny sirasxkyny 1. (zyrasxkyny, pyëany) pihkoittua, pihkaantua, tulla pihkaiseksi 2. (siren na[tasxkyny) pihkaantua, tulla pihkaiseksi, tahraantua pihkaan sirenx kasv. sireeni, syreeni sires 1. (worotnik) kaulus (kansallispuvun, tav. kuvioitu) 2. (^yrty pasx) pääntie, kaula-aukko siresan teonn. v:stä siresany siresany ommella kaulus (kiinni) siresx 1. (siro) pihkainen, hartsinen, pihkapitoinen, hartsipitoinen; s. puos pihkaiset halot (t. polttopuut) 2. (siren na[tasxkem) pihkainen, hartsinen, pihkaan (t. hartsiin) tahraantunut; s. kios pihkaiset (t. pihkaan tahraantuneet) kädet s. gozy (q. pu) puhek. paheks. tunkeileva (t. kyllästyttävä, pitkäpiimäinen) ihminen siro siresx 1 sirop sokeriliuos, sokeriliemi, siirappi; mehutiiviste sirota orpo; öksyz; vrt. anajt\m-atajt\m sirpu kasv. jalava (Ulmus) sist ma järjestelmä, systeemi; (rad) järjestys; sözn\t sist ma 1. järjestelmällinen, systemaattinen 2. (qlan ort^isx, luisx) säännöllinen, jatkuva sisx laho // laho(nnut); s. pu laho(puu) sisxkem partis. ja teonn. v:stä sisxkyny; s. bere syömisen (t. syönnin) jälkeen, syötyä, ruokailtua; s. potyny intr. olla nälkä, olla nälissään, haluta syödä; mynam sisxkeme pot\ ni minulla on jo nälkä, minun (t. minulle) tuli jo nälkä, haluan jo syödä sisxkon teonn. syöminen, syönti, ruokailu; s. dyr syömäaika, syömisaika, ruoka-aika, ruokahetki sisxkonni 1. (sisxkon inty) syöntipaikka, ruokailupaikka 2. (komnata) ruokasali, ruokailuhuone 3. (stolowoj) ruokala sisxkyny intr. syödä, ruokailla; òytazez\ (q. òyts\) s. syödä

5 441 S illallista, illallistaa; nunazez\ (q. obedz\) s. syödä lounasta (t. päivällistä), lounastaa; ëuknaz\ s. syödä aamiainen sisxmem 1. partis. ja teonn. v:stä sisxmyny 2. mätä; (pispu, basma s-sx) laho(nnut); s. kartofka mätä peruna, mädät perunat; s. pinx laho (t. mätä) hammas; s. pispu lahopuu, lahonnut puu sisxmon mädäntyminen; (pispu, basma s-sx) lahoaminen; (gybed luon) maatuminen (mullaksi) sisxmyny mädäntyä, mädätä; (pispu, basma s-sx) lahota; (gybed luyny) maatua (mullaksi); ul\pkyn s. mädäntyä elävältä sisxmyton, sisxmytyny sisxton, sisxtyny sisxton teonn. v:stä sisxtyny sisxtyny mädättää, mädännyttää, antaa mädätä; (pu\z, basmaez) päästää (t. antaa) lahoamaan; (k-sx kyed\z) antaa maatua situryn kasv. nurmilauha (Deschampsia caespitosa) siyny 1. syödä; siysa bydtyny syödä loppuun (t. pois); (kej, [yr s-sx) syödä (rikki t. pilalle); kej pustol\z siem koi söi veran rei'ille 2. (kurt^ylyny) purra (verille); kut_ s si kärpäset purevat 3. (k-sx kislota) syövyttää 4. kuv. (pykylyny, t\binxyny) moittia, nuhdella; nälviä, näykkiä; (ty[kasxkyny, sizxdyny) sättiä, torua, haukkua ty[ s. saada tälli syödä ja juoda, herkutella, maistella sú I (dan_qm, gavam) kunnia, kunnioitus, arvonanto; sú karyny kunnioittaa, pitää arvossa (t. kunniassa); sú karysa sektany kestitä kunnioittaen sú II (pol\s) kerros, kerrostuma, kerta; pispul\n li( ) súez puun jälsikerros; muz_em súos maan kerrokset súbur (súburez, súez-burez), súdan (sú-dan\z, súez-dan\z) 1. (dan, úe^ nim) maine, kunnia, kuuluisuus 2. (gavam, súly karem) kunnia, kunnioitus, arvonanto; s. karyny kunnioittaa, pitää arvossa (t. kunniassa) sú n-súen kerroksittain sú kerros=, kerrosteinen, (moni-) kerroksinen, kerrostunut, kerrosmainen sú -dan 1. (gavano, súly karono) kunnia=, arvo=, kunnioitettu, arvostettu, arvossa pidetty; s. adqmi arvostettu (t. arvossa pidetty) ihminen, kunniakansalainen 2. juhlallinen, juhla=, juhlava // juhlallisesti; s. koncert juhlallinen, juhlakonsertti; s. (q. sobr nie) juhlaistunto súzem partis. ja teonn. v:stä súzxyny; prazdnikly s. koncert juhlalle omistettu konsertti súz n 1. (kinly ke kyëe ke arberiez) lupaaminen, lupaus (jnk esineen jllek); kinly ke kuzxym s. lahjan jollekulle lupaaminen 2. (wanxburez kelxton) testamentti, jälkisäädös 3. (súly karysa gov_qny, werasxkyny, uvrad ort^ytyny) omistaminen, omistus, pyhittäminen, pyhitys; keskittyminen; omistus(kirjoitus) 4. (kinly ke mylkyd karon) toivottaminen, toivominen, suominen; tazalyk no [udbur s. terveyden ja onnen toivottaminen (t.

6 S 442 toivominen) 5. usk. (wiro s tyny s.) pyhän lupauksen teko (uhrata jtak vainajille) Wylx s. kirk. Uusi testamentti súzisxkon 1. teonn. v:stä súzisxkyny 2. usk. lupaus(menot) uhritoimituksen suorittamiseksi súzisxkyny 1. intr. usk. (wiro s tyny) tehdä pyhä lupaus uhrata, lupautua uhraamaan (jtak vainajille); peresx sly kunqn wösqny s. lupautua uhraamaan vasikka vainajille, tehdä pyhä lupaus uhrata vasikka vainajille 2. pass. v:stä súzxyny súzxyl syksy // syksyinen, syys= // syksyllä; s. wuiz syksy tuli; s. kuazx syksyinen sää; syksy; s. no[ dy[etskyny mynono syksyllä on taas ruvettava opiskelemaan (t. käymään koulua) zarni s. ruska súzxºlbyt koko syksyn (ajan), koko syksy súzxylmon teonn. v:stä súzxylmyny súzxylmyny kääntyä syksyksi, tulla (syksy); (kuazx) súzxylmiz ni sää kääntyi syksyksi, tuli syksy súzxyny 1. (kinly ke kyëe ke arberiez) luvata jllek; kinly ke kuzxym s. luvata jllek lahja 2. (wanxburez kelxtyny) testamentata; so wanx wanxburz\ piezly súziz hän testamenttasi koko omaisuutensa pojalleen 3. (súly karysa gov_qny, werasxkyny, uvrad ort^ytyny) omistaa, pyhittää; keskittyä; sol\n knigaez \[ezly súzemyn hänen kirjansa on omistettu omalle ystävälle; doklad\z tuala ulonly súzemyn hän keskittyi esitelmässä nykyiseen elämään 4. (kynly ke mylkyd karyny) toivottaa, suoda; toivoa; súzisxko tazalyk toivotan Teille hyvää terveyttä 5. usk. (wiro s.) tehdä pyhä lupaus, vannoa (uhrista vainajille); peresx sly kunqn s. tehdä pyhä lupaus uhrata vasikka vainajille súl -wir 1. verevä, kukkea, hehkeä; s. egit ky[nomurt verevä nuori nainen 2. lihaksikas, lihaksinen; s. piosmurt lihaksikas mies súly kunnia=, kunnioitettu, arvo=, kunnioitettava; s. nim_ s kunnianimet; s. karyny 1) (gavany) kunnioittaa, pitää arvossa 2) (sú dano úe^kylany) juhlia, järjestää juhlatilaisuus (jnk kunniaksi) 3) (^ot\ basxtyny, saklyk wis_qny) ottaa huomioon súlx (=yz; =ez) liha; parsx s. sianliha; skal s. naudanliha; s. nebyt liha (pehmeä) súlxwir (súlxwiryz, súlxyzwiryz) ruumis; liha(ksisto) súlxwiro súl -wir súlxwirt\m heiveröinen, hintelä, laiha súlxtyrem 1. (kolbas) makkara 2. (kurloj) suolaliha, suolattu liha (ahavoitu vatsalaukussa) súnxys lanka, rihma; s. katu[ka lankarulla; s. lanka, rihma (yksi); súnxys\z wene byrttyny (q. pis_qny) pujottaa lanka neulan silmään sús 1. (sús_et) siivilä, sihti 2. murt. (mu[ setka) mehiläisverkko sús_et sús 1 sús_qn siivilöinti sús_qny siivilöidä sús_qsxkon teonn. v:stä sús_qsxkyny

7 443 S sús_qsxkyny pass. v:stä sús_qny sútx alat. uloste(et) kort s. hiilimurska (ahjossa); pelx s. korvavaha, (korva)vaikku; súte pot\ haluan ulostaa sútxbö^y el. sontiainen, sittiäinen (Geotrupes); waldorgy, walkiby sútxpuvy alat. kesakko, kesakot, pisama(t); puvy II 2 sútxpuvy alat. kesakkoinen, pisamainen; puvy II sút\m, sút\m-sant\m ei-kunnioitettu, kunniaton; s. karyny 1) (nim-dan karyny, sxödmany) saattaa huonoon huutoon, mustata; loukata 2) (isames karyny, dant\m karyny) häpäistä, häväistä, saattaa häpeään; (nylky[noez oi) viedä (naisen) kunnia 3) (ultúqny) alentaa, halventaa, nöyryyttää 4) (^ot\ ponyt\k ulyny, urod karyny) olla välittämättä (t. piittaamatta), suhtautua yliolkaisesti / sant\m sútqn alat. 1. teonn. ulostaminen 2. (=yz) (berpal) takapuoli, perä, takamus, takalisto; alat. perse; (ksx wall\n) lautanen (esim. hevosen) 3. kuv. (ky[kan) pelkääminen, pelko, pelästyminen sútqnwyl (=yz) alat. pakara; (ksx wall\n) lautanen (esim. hevosen); sarwyl sútqny alat. 1. ulostaa 2. kuv. (ky[kany) pelätä, pelästyä súqlskon teonn. v:stä súqlskyny súqlskyny 1. (salkym karisxkyny) viiletä, viilentyä, kylmetä, kylmentyä (sää) 2. (ast\ sajkyt karyny) virkistää itseään, vilvoitella, jäähdyttää itseään 3. (kin ke, make bordy kyskemysx dugdyny) kylmetä, viiletä jllek, menettää kiinnostuksensa, lakata välittämästä jstak; so matysx \[ezly no súqlskiz hän kylmeni läheiselle ystävälleenkin, hän lakkasi välittämästä läheisestä ystävästäänkin súqltúsxkon, súqltúsxkyny súqlskon, súqlskyny súql\s 1. (salkym) viileä, vilpoinen 2. kuv. (k-sx kusyp_ s) viileä, kylmä súqn 1. jäähtyminen, kylmeneminen, kylmentyminen; (omyr s-sx oi) viileneminen, viilentyminen (ilman) 2. kuv. (k-sx mylkyd) jäähtyminen, kylmeneminen, kiinnostuksensa menettäminen súqny 1. (omyr s-sx oi) jäähtyä, kylmetä, kylmentyä; viiletä, viilentyä, tulla viileä(mmä)ksi (ilma); ^aj súqm ni tee on jo jäähtynyt 2. kuv. (k-sx mylkyd) jäähtyä, kylmetä, viiletä jllek, menettää kiinnostuksensa, lakata välittämästä jstak; mªzykaly sol\n mylkydyz súqz hän menetti kiinnostuksensa musiikkiin súqton (súqmz\ wozxman) jäähtymään päästäminen; (kezxytges karon) jäähdyttäminen, kylmentäminen, viilentäminen súqtyny (súqmz\ wozxmany) antaa jäähtyä; (kezxytges karyny) jäähdyttää, kylmentää, viilentää sk zka satu; wyvykyl skazªemoj kiel. predikaatti; jyr_ z skak lka hyppynaru skal lehmä; jölo s. runsaslypsyinen (t. runsasmaitoinen) lehmä;

8 S 444 kunqn wa no s. tiine (t. kantava) lehmä; kyskono s. lypsylehmä; mury s. maho lehmä; s. gid navetta; s. kyskisx lypsäjä; s. kyskyny lypsää lehmää skala kallio sk ner atk. tutkain, skanneri skaf ndr (wodolazl\n) sukelluspuku, sukeltajan suojapuku; (kosmonawtl\n) avaruuspuku, avaruuslentäjän puku skw vina (poraus)reikä, (poraus-) aukko skwer puistikko skwoznqk (läpi)veto, ristiveto; yrtúsx töl skelet luuranko; lysxöm sklad 1. varasto(huone), makasiini; (pyëal túrlykly) asevarasto, asevarikko, asehuone 2. (zapas_- s) varasto, varat sklon nie kiel. (nominin)taivutus, deklinaatio; (kyl_ sl\n gruppazy) taivutusluokka (nominien) skoba (kut\t, peklq) sinkilä, määrly; (k-sx kor_ hakarauta, rautahaka sk bka sulku(merkki), sulut, sulje, sulkeet; kwadrat sk bkaos s\- rego sk bkaos; kotres sk bkaos kaarisulkeet; s\rego sk bkaos hakasulkeet; figªrnoj sk bkaos aaltosulkeet; sk bkaos pu[kyn suluissa, sulkeissa wugy 4, wugypus sk roj: s. p ezd pikajuna; s. p - mo]x ambulanssi, sairasauto skorpion 1. el. skorpioni 2. (S.) täht. Skorpioni skr pka liitin, pinne; klemmari ark. skr pka viulu skªlxptor kuvanveistäjä skulxptªra 1. (l\sxt\mez) veisto 2. (iskusstwo) kuvanveisto(taide) slawqn slaavi // slaavilainen sl dowatelx tutkintatuomari sl dstwie lak. tutkinta, tutkimus; sl dstwiez nuyny suorittaa tutkimusta, tutkia sl sarx viilaaja, viilari; (santehnik) putkimies; (túrlyk l\sxtúsx) työkaluseppä sliwa luumu slowak slovakki // slovakialainen, slovakkien, Slovakian; s. kyl slovakin kieli, slovakki slowarx sanakirja; udmurt-úu^ s. udmurttilais-venäläinen sanakirja; kylsuzxet slowen sloveeni // slovenialainen, sloveenien, Slovenian; s. kyl sloveeni(n kieli) slowoso^et nie kiel. sanaliitto, sanayhtymä; kyl t\^et slog kiel. tavu; worsasxkem s. umpitavu; usxtúsxkem s. avotavu; kyl_ z slog n-slogen kiel. tavaamalla; s. lydúyny lukea tavaamalla, tavata slog_em kiel. =tavuinen; kyk s. kyl kaksitavuinen sana sl vnoj monimutkainen, mutkikas s. kyl kiel. yhdyssana; s. predlov nie yhdyslause, virke; ku[eto slovnopod^in nnoj kiel.: s. predlov nie alisteinen (t. hypotaktinen) lause slovnoso^in nnoj kiel.: s. predlov nie rinnasteinen (t. parataktinen) lause slon el. norsu, elefantti sluga palvelija sluv nka palvelija(tar) slªvba 1. (sluvitx karon) palve-

9 445 S lu; (sota)palvelus, asepalvelus 2. (uv) toimi; virka, työ; (uv inty) toimipaikka, virkapaikka, työpaikka sluv bnoj virka=, virkaan liittyvä, virantoimitus=, toimisto=; s. komandir wka virkamatka s. kyl_ s kiel. partikkelit, apusanat sluvitx: s. karon palvelu (t. palveleminen) (armeijassa); s. karyny palvella (armeijassa); rmi- ºn s. karyny palvella armeijassa sm na (työ)vuoro sm ta arvio(laskelma) snabvatx: s. karon hankkiminen, huoltaminen, huolto, toimittaminen, varustaminen; s. karyny hankkia, huoltaa, toimittaa, varustaa snabv nie huolto(järjestelmä) sn jper tarkka-ampuja snarqd 1. sot. ammus 2. urh. teline SNG ( KO, riko Kun_ sl\n Ogazeqsxkonzy (q. Sodrªvestwozy)) IVY (Itsenäisten valtioiden yhteisö) snegªro^ka kansanr. lumityttö, lumikki; Lymy nyl snimatx: s. karyny 1) (valo)kuvata, ottaa kuva(t); elok. kuvata; filxm s. karyny kuvata elokuva (t. filmi) 2) (ulonni) vuokrata, ottaa vuokralle; kwart r s. karyny vuokrata huoneisto (t. asunto) so pron. 1. pers. hän; (arberi no lulos s-sx) se; so umoj dy[etske hän menestyy hyvin opinnoissaan; tu\ so wazx sqsxkaqsxkyny kutskiz tänä vuonna se alkoi kukkia aikaisin; so wyllem hänen (t. sen) kaltaisensa (t. kaltainen); soos he; (lulos_ s no arberios s-sx) ne 2. demonstr. se; (túni so) tuo; kin so?; kuka se (t. tuo) on?; mar so syëe? mikä se (t. tuo) oikein on?; mon ulúsxko (túni) so korkan minä asun tuossa talossa 3. determ. niin; noin; näin; so bydúa niin iso (t. suuri); so bydúa ik samankokoinen; so òuvda niin korkea (t. suuri); (adqmi, pudo-pöj[ur s-sx) niin pitkä (ihminen, eläin); so òuvda ik samankorkuinen; (adqmi, pudopöj[ur s-sx) samanpituinen (ihminen, eläin); so zökta niin paksu; so zökta ik samanpaksuinen; so kuzxda niin pitkä; so kuzxda ik samanpituinen; so murda niin syvä; so murda ik samansyvyinen; so pasxta niin leveä; so pasxta ik samanlevyinen so dyrozx 1) siihen aikaan (asti), siihen mennessä 2) (sokema) niin kauan; so lasqnx 1) (sopalasen) tuolta puolelta, tuolta suunnalta 2) (soiz pumysen, soz\ lyd\ basxtysa) siinä suhteessa; so ponna 1) (soly) häntä varten (t. hänen hyväkseen); (soin s\ren) sen vuoksi (t. takia, tähden) 2) (so pumysen) hänen puolestaan, hänestä; siitä 3) konj:na sitä vastoin, sen sijaan so wyl\ ik lisäksi, päälle päätteeksi; sot\k ug luy muulla tavoin ei voi; kyzxy sot\k?! kuinkas muuten, ilman muuta, totta kai sobere 1. sitten, sen jälkeen; (börysx) myöhemmin; s. mon ot^y öj ni wetly sitten (t. sen jälkeen) minä en käynyt enää siellä 2. konj:na (ja) sitten, (sen) lisäksi, sitä paitsi; mynam dyry öj wal

10 S 446 tolon soe byd\styny, s. myly no öz poty minä en ehtinyt tehdä sitä eilen, ja sitä paitsi en vielä halunnut sobor tuomiokirkko, katedraali, pääkirkko; tör ^erk sobr nie 1. kene[) kokous, istunto 2. (bi^et) kokoelma s bstwennik omistaja s bstwennoj: s. nim kiel. erisnimi; asnim s bstwennostx 1. (wanxbur) omaisuus; as s. henkilökohtainen omaisuus 2. (kuz qsxkon) omistus; muz_emly ^ stnoj s. maan yksityisomistus; as_et sobºtie tapahtuma, tapaus sower[ nnoj täydellinen, moitteeton; tyrbyd\s sower[ nstwo täydellisyys; tyrbyd\slyk s westx omatunto; wozxytbur 1 sowet neuvosto; min str_ sl\n sowetsy ministerineuvosto; todos (q. u^ noj) s. tieteellinen neuvosto; kene[ 3 soweto, sow tskoj neuvosto=; S. Neuvostoliitto sowe] nie neuvottelu(kokous), neuvottelutilaisuus, kokous, konferenssi sowrem nnik aikalainen sowhoz sovhoosi, neuvostotila, valtiontila sogisxkon teonn. v:stä sogisxkyny sogisxkyny 1. lymy ul\) peittyä; sirottua 2. kuv. (kuara) hukkua (ääni); karaosmy wu ëa- [et\men sogisxkizy äänemme hukkuivat veden pauhuun 3. kuv. (k-sx inbam) peittyä (esim. taivas) 4. pass. v:stä sogyny sogl snoj: (myös s. kuara) kiel. konsonantti soglasow nie kiel. kongruenssi, mukautuminen sogla[: s. karisxkyny 1) (s. make karyny) suostua, s. karisxkyny suostua auttamaan 2) (ogkadx malpany) yhtyä (jnk mielipiteeseen), myöntää; mon\nym so s. karisxkiz hän yhtyi minun mielipiteeseeni; s. luon 1) (s. make karyny) suostuminen, suostumus, myöntyminen, myöntymys 2) (ogkadx malpan) yksimielisyys; s. luyny 1) (s. make karyny) suostua, myöntyä, olla suostunut (t. myöntynyt); so hän on suostunut auttamaan 2) (oggadx malpany) olla samaa mieltä, yhtyä (jnk mielipiteeseen), myöntää; mon s. túledyn minä olen samaa (t. yhtä) mieltä kanssanne; (ton) sogla[-a, öwöl-a? 1) (make karyny) suostuitko vai etkö? 2) (ozxy ik-a malpasxkod) oletko samaa mieltä vai etkö?; s. ulyny elää sovussa sogon 1. (kyt^y ke) hautaaminen, kuoppaaminen, kaivaminen (jhk) 2. (k-sx gopez) umpeen luominen (t. lapiointi) 3. (main ke [obyrton) peittäminen; sirottaminen (esim. mullalla); (k-sx kidys\z) multaaminen (siemenien) 4. kuv. (k-sx kuaraez) hukuttaminen (äänen) 5. kuv. (sajqn) peittäminen (esim. pilvet) sog_qn häkilöinti (pellavan, hampun) sog_qny häkilöidä (pellava, hamppu)

11 447 S sog_qsxkon teonn. v:stä sog_qsxkyny sog_qsxkyny intr. häkilöidä (t. olla häkilöimässä) pellavaa (t. hamppua) sogy (syn) häkilä sogyny 1. (kyt^y ke) haudata, kuopata, kaivaa jhk; muz_eme s. haudata (t. kuopata) maahan 2. (ksx gopez) luoda (t. lapioida) umpeen 3. (main ke) peittää; sirottaa; (k-sx kidys\z) mullata (siemenet) 4. kuv. (k-sx kuaraez) hukuttaa; kuaraosmes wu ëa[et\m sogiz veden pauhu hukutti äänemme, äänemme hukkuivat veden pauhuun 5. kuv. (sajqny) peittää (esim. vagturyn sogiz ni rikkaruoho on peittänyt viljamme soda sooda sodrªvestwo ystävyysliito, yhdistys, yhteisö; riko Kun_ sl\n Sodrªvestwozy SNG sozn nie tajunta, taju sozn telxnoj tietoinen, tiedostava; tajuava; valveutunut sozn telxnostx tietoisuus; valveutuneisuus soiz pron. demonstr. 1. (túni s.) (juuri) tuo (useista); (juuri) se (useista); taiz no mynym kelx- [e, s. no minä pidän sekä tästä että tuosta; mon ulúsxko soqz korkan, \[e taqz minä asun tuossa talossa, kaverini (taas) tässä 2. (muketyz) tuo; toinen; tuonpuoleinen; s. qrdur toinen ranta; tajz\ uvd\ jylpum_qno ni, s. no dasx öwöl na tämä työsi on jo saatava loppuun, eikä toinenkaan ole valmis; soqz are (q. aryn) 1) (kylemaz) viime vuonna 2) (wuonoqz) ensi vuonna; soqz dunneyn tuonpuoleisessa elämässä (t. maailmassa) 3. (taid azxlo weram murt s-sx) tämä; piq[ make weraz nyla[ly, no[ s. n - mºr öz kuarety poika sanoi jotain tytölle, mutta tämä ei vastannut mitään soin 1. instr. pron:sta so; hänen (t. sen) kanssa, hänellä, sillä; s. ëo[ hänen (t. sen) kanssa 2. konj. (s. s\ren) siksi, sen vuoksi (t. takia, tähden); s. ik juuri siksi (t. sen vuoksi); s. s\ren sen tähden (t. takia, vuoksi); kuazx zore, s. so òega sataa vettä, siksi hän on myöhässä sok (tuore)mehu sokan ark. popsiminen sokany ark. pistellä (t. pistää) poskeensa, popsia s kem niin (määrin), siinä määrin, niin paljon; s. òog wetlyny ug na qra ei saa vielä liikkua niin nopeasti; s. ta soly kelx[e wal, ik ug ëydy wal hän piti tästä niin paljon, ettei edes jaksanut irrottatua s. karyny s kem s karyny; s. \n kare! älkää muistelko (t. muistako) pahalla! s kema niin kauan s keme niin kauas (t. etäälle) s kem s: s. karyny 1) (ultúqny) alentaa, halventaa, nöyryyttää 2) (wösx karyny) loukata, solvata 3) (isames karyny) pilkata, ivata, tehdä pilkkaa s kemyn niin kaukana (t. etäällä) s kemysx niin kaukaa (t. etäältä) s kol el. (muutto)haukka; tölperiörúi sokol gubi kasv. herkkusieni (Agaricus)

12 S 448 soku 1. (so dyre) silloin, siihen aikaan; s. pejmyt luoz ni silloin tulee jo pimeä 2. (s. dyr_q, ozxy bere) sitten, siinä tapauksessa; niin; Izemed-a pot\ ni? S. izxyny myn. Haluatko jo nukkua? Siinä tapauksessa mene nukkumaan. s. ik 1) (so dyre ik) samaan aikaan, yhtä aikaa 2) (ëapak) heti (paikalla), kohta solanx sinnepäin; (túni s.) tuonnepäin; s. karisxyny siirtyä (kauemmas, sinnepäin); s. karyny siirtää (kauemmas, sinnepäin) solanx-talanx sinne(päin) tänne(päin), edestakaisin soldat sotilas, sotamies; varusmies sol\n 1. gen. pron:sta so; hänellä; sillä 2. pron. poss. hänen; (arberi, lulos s-sx) sen; ta s. pytxyez nämä ovat sen jälkiä (t. hänen jälkensä) sol\sx 1. abl. pron:sta so; häneltä; siltä 2. pron. poss. hänen; (arberi, lulos s-sx) sen; waj mynym s. knigaz\ anna minulle hänen kirjansa som el. monni (Silurus glanis) s mynda niin (t. noin) paljon (t. monta), sen (t. tuon) verran son el. 1. (^ebers., qzx) säyne, säynävä (Leuciscu idus) 2. (pasxkyts., golawlx) turpa (L. cephalus) 3. murt. (^abak) särki (L. rutilus) songro kuuro; pelxt\m I 3 soos so 1 sootno[ nie (keskinäinen) suhde sopal (=yz) tuonpuoleinen // tuo (t. toinen) puoli; s. dunne tuonpuoleinen maailma; s. qrdur tuonpuoleinen (t. toinen) ranta sopala 1. adv. sinnepäin, siihen päin (t. suuntaan); (túni s.) tuonnepäin, tuohon päin (t. suuntaan) 2. postp. tuolle (t. toiselle) puolelle; [ur s. joen tuolle (t. toiselle) puolelle sopalan 1. adv. siellä päin, siinä päin (t. suunnassa); (túni s.) tuolla päin, tuossa päin (t. suunnassa) 2. postp. tuolla (t. toisella) puolella; [ur s. joen tuolla (t. toisella) puolella sopalasx 1. adv. sieltä päin, siitä päin (t. suunnasta); (túni s.) tuolta päin, tuosta päin (t. suunnasta) 2. postp. tuolta (t. toiselta) puolelta; [ur s. joen tuolta (t. toiselta) puolelta sopketon 1. (tqpketon) maiskuttaminen, maiskutus, maiskuttelu (syödessä) 2. ark. (mae ke si n, sokan) poskeensa pistely (t. pistäminen), popsiminen sopketyny 1. (tqpketon) maiskuttaa, maiskutella (syödessä) 2. ark. (siyny, sokany) pistellä (t. pistää) poskeensa, popsia sopyr sapyr sopºr-sopyr sapºr-sapyr sor onom.: s. karyny kuorsata; s. karysa izxyny 1) nukkua kuorsaten 2) (kuvmo umen) nukkua sikeästi (t. sikeää unta); s. pottyny kuorsata sorgeton kuorsaaminen, kuorsaus sorgetyny kuorsata sorget\m 1. partis. v:stä sorgetyny 2. kuorsaus, kuorsaaminen s r-sor deskr.: s. izxyny (q. kölyny) nukkua sikeästi (t. sikeää unta) sort 1. (úe^lyk) laatu(luokka); laji; wylú s. paras laatu, valiolaatu 2. (wyvy) lajike sortirowatx: s. karon lajittelu,

13 449 S erottelu; s. karyny lajitella, erotella sos ska nakki(makkara) soska tutti soslag telxnoj: s. naklon nie kiel. konditionaali; luon: luon_q sqmlyk sostaw koostumus sostoænie 1. rad) (olo)tila, kunto 2. fys. (olo)tila, olomuoto; gaz wyllem s. kaasumainen olotila 3. vanh. sääty; suhteet; gravdan s. siviilisääty; semxq s. perhesuhteet sosud astia so-ta yhtä ja toista, sitä tätä, niitä näitä; s. sqrysx werasxkyny puhua (t. puhella) niitä näitä; soz\- taz\ walat\k käsittämättä yhtä ja toista s us kastike socializm sosialismi socializmo, socialist ^eskoj sosialistinen, sosialismi= soci lxnoj yhteiskunnallinen, yhteiskunta=, sosiaalinen, sosiaali=; merlyko soci lxno-\konom ^eskoj sosiaalis-taloudellinen, sosioekonominen, yhteiskunta- ja talous= so^in nie 1. (govtos) aine(kirjoitus) 2. (proizwedenie) teos so^in telxnoj kiel. rinnastus=, rinnastava; s. rinnastuskonjunktio; art\qn 1. (ogazeqsxkon) liitto; yhdistys 2. kiel. (gerúet) konjunktio, sidesana s q soija soqz iness. ja ill. pron:sta soiz sözn\t järjestelmä, systeemi; (rad) järjestys; sist ma sözul 1. (sözy) helma, lieve, s. hameen helma 2. ([ymyri, karta) röyhelö(reunus); sözul\n d\rem röyhelöleninki, röyhelöpuku sözy 1. (gumy, kun^i) (saapas)varsi; sapeg s. saapasvarsi 2. (sözul) lieve; palxtol\n sözyosyz (päällys)takin liepeet sözyqn teonn. v:stä sözyqny sözyqny 1. (sözyz\, sözulz\ wuryny) ommella lieve (t. helma) 2. ([ymyri, karta wuryny) ommella röyhelö(reunus) (kiinni) sölturyn kasv. luoho (Apera; A. spica-venti) sön anat. suoni; jänne sörisxkisx 1. partis. v:stä sörisxkyny 2. helposti särkyvä, hauras sörisxkon teonn. v:stä sörisxkyny sörisxkyny 1. (pilisxkyny) särkyä, mennä rikki; ( zany) säröillä, mennä säröille; stakan wyv wyl\ usiz no sörisxkiz juomalasi putosi lattialle ja särkyi (t. meni rikki) 2. (túqsxkyny) mennä rikki (t. epäkuntoon); telewizore sörisxkiz televisioni meni rikki (t. epäkuntoon) 3. (urod, qrant\m luyny) mennä pilalle (t. piloille), pilaantua, turmeltua, huonontua, pahentua, vahingoittua; (mylkyd s-sx) laskea (mieli); ^oryg sörisxkem ni kala on jo pilaantunut; kuazx sörisxkiz sää huonontui (t. on huonontunut); sinmy sörisxkiz ni näköni on jo huonontunut; mylkyd sörisxkiz mieli(ala) laski 4. kuv. (azgynmyny, urod sqm_em luyny) mennä pilalle, turmeltua, tulla pahantapaiseksi 5. (sösyrmyny) tulla raajarikoksi (t. rammaksi,

14 S 450 vammaiseksi), rampautua, runnella (t. ruhjoa) itsensä 6. (sekyt\n ky[nomurt s-sx) mennä kesken, saada keskenmeno söron teonn. v:stä söryny söryny 1. (pilxyny) särkeä, lyödä (t. iskeä) rikki; ( zatyny) lyödä (t. iskeä) säröille 2. (túqny) rikkoa, saattaa epäkuntoon; telewizorme söri rikoin televisioni 3. (urod, qrant\m karyny) pilata, turmella, huonontaa, vahingoittaa 4. (si s-sx) antaa pilaantua (elintarvikkeiden) 5. kuv. (azgynmytyny, urod sqm_em karyny) pilata, turmella (esim. huonolla kasvatuksella) 6. (sösyrtyny) tehdä raajarikoksi (t. rammaksi, vammaiseksi), rampauttaa, runnella, ruhjoa sösyr raajarikko, rampa, vammainen, vaivainen; s. adqmi raajarikko (t. rampa, vammainen, vaivainen) (ihminen) sösyrmem 1. partis. ja teonn. v:stä sösyrmyny 2. raajarikko, rampa, vammainen, vaivainen; s. murt raajarikko (t. rampa, vammainen, vaivainen) henkilö sösyrmon teonn. v:stä sösyrmyny sösyrmyny tulla raajarikoksi (t. rammaksi, vammaiseksi), rampautua, runnella (t. ruhjoa) itsensä, vammautua sösyrton teonn. v:stä sösyrtyny sösyrtyny tehdä raajarikoksi (t. rammaksi), rampauttaa, runnella, ruhjoa, vahingoittaa sp rva kasv. parsa (Asparagus) spekt klx näytäntö; esitys (teatterissa) sp ktr spektri, kirjo spekul rowatx: s. karyny harjoittaa salakauppaa; trokata ark. spekulqnt salakaupan harjoittaja, mustan pörssin kauppias; trokari ark. spekulæci, spekulæciq salakauppa, musta pörssi; trokaus ark. specializ ci, specializ ciq erikoisala, erikoistuminen specializ rowatxsq: s. karisxkyny erikoistua, spesiaalistua, spesialisoida specialist asiantuntija, spesialisti, erikoistuntija, ammattimies speci lxnostx (erikois)ala, spesiaaliala; (professiq) ammatti(ala) SPID ({IT, [edxt\m immunodeficitl\n todmos\z) AIDS (aids, immuunikato) spid metr nopeusmittari spiralx kierukka, spiraali spirt sprii, pirtu sp sok luettelo, lista spi^ka tulitikku; s. korobka tulitikkurasia; [yrpy sport urheilu // voimistelu=; sport(_q) ëo[atskon_ s urheilukilpailut sportzal voimistelusali sportloto lotto sportsmen urheilija spor_qsxkem 1. partis. ja teonn. v:stä spor_qsxkyny 2. kiista, väittely, kina spor_qsxkon 1. teonn. kiistely, väittely, kinaaminen, kinastelu 2. (spor) kiista, väittely, kina spor_qsxkyny kiistellä, väitellä, kinata, kinastella; väittää vastaan spr wka 1. (iwor-tod\t) tieto, tiedonanto 2. (uvkagaz) todistus spr wo^nik (haku)luettelo, hakemisto, hakuteos, käsikirja, opas;

15 451 S telefon s. puhelinluettelo spr wo^noj: s. neuvonta(toimisto); s. literatªra hakuteokset; s. material kirjalliset apuneuvot sprqv nie kiel. 1. (kylpum wo[_qn) (verbin)taivutus, konjugaatio 2. (tip) konjugaatio, taivutustyyppi, taivutusluokka; nyrys tú sprqv nien karonkyl ensimmäisen konjugaation verbi spªtnik 1. täht. satelliitti, kiertolainen, kuu 2. (l\sxt\m) satelliitti, tekokuu sr d keskiviikko; wirnunal srok (määrä)aika; määrähetki, ajankohta ssªda laina (pankista, laitoksesta) ssºlka I 1. (kuvmysx kelqn) karkotus 2. (inty) karkotuspaikka; ssºlkae kelqny karkottaa ssºlka II 1. viite; ^urul s. alaviite 2. (s. l\sxton) viittaus; ist ^nik wyl\ s. l\sxtyny viitata (t. tehdä viittaus) lähteeseen stab lxnoj vakaa, pysyvä, kiinteä, stabiili stab lxnostx vakaus, pysyvyys, stabiilius st di vaihe stadion stadion, urheilukenttä st diq st di stav virkavuodet, työvuodet, työssäoloaika; uvam s. työsuhde, työvuodet stav r harjoittelija stavir wka (työ)harjoittelu; auskultaatio, auskultointi; s. ort^yny olla harjoittelijana, harjoitella; auskultoida stakan (juoma)lasi; (pu[tros\z) (juoma)lasillinen; (odúg) s. juoda lasillinen teetä stan: kuisxkon s. kutomakone, kangaspuut standart standardi; normaalityyppi; vakio(tyyppi), normi // vakio=; normaali= stanok 1. työ(stö)kone; kuisxkon s. kutomakone, kangaspuut; fr - zer s. jyrsinkone 2. (werstak) laite; (työ)penkki, alusta; st lqr s. höyläpenkki; tokar s. sorvi st nc, st nciq asema; ^ugun s. rautatieasema start lähtö, startti stat stika tilasto, statistiikka st tus asema, tila, status statxq artikkeli, kirjoitus steklo lasi; piqla 1 st penx 1. (troslyk, makem luon) aste, taso; ^urytlyk s. kovuusaste 2. (dun_et) (arvo)aste, luokka; nyrys tú st penen diplom ensimmäisen asteen diplomi 3. (dy[etskem s.) (oppi)arvo; todos s. akateeminen (oppi-) arvo; todos_ s_q d ktorl\n st penez tohtorin (oppi)arvo 4. mat. potenssi; kyëe ke st pene òutyny (q. pol\styny) korottaa jhk potenssiin stepx aro, (ruoho)aavikko; steppi maant. stil tyylikäs; tyylikäs rakennus stilx tyyli; (tyyli)suunta; stilxq dúsqsxkyny pukeutua tyylikkäästi stilx ajanlasku, luku; wuv stilxq vanhan ajanlaskun mukaan, juliaanisen kalenterin mukaan stilxem (=)tyylinen; wuv s. vanhantyylinen st mul kiihoke, kannustin, kannus-

16 S 452 te, yllyke; uvany s. työnteonkannustin stip ndi, stip ndiq stipendi, apuraha; oppiraha stih (runo)säe; (kylbur) runo st jka (k-sx baryn) (baari)tiski, tarjoilupöytä Stokgolxm Tukholma stolbec 1. (k-sx gazetyn) palsta 2. (k-sx cifraosyn) sarake, (pysty)rivi st lbik 1. (k-sx termometryn) (neste)patsas (mittarissa) 2. stolbec stol ca pääkaupunki; [orkar stolowoj 1. ruokala 2. (komnata) ruokasali, ruokahuone / vrt. sisxkonni 2, 3 stolqr puuseppä stop interj. seis, stop stopa kirjall. runojalka, runopolvi st rov vartija, vahti, vartiomies; wozxmasxkisx 2 stoænka 1. pysäköintipaikka, paikoitustila, parkkipaikka 2. (taksiosl\n) taksiasema strana 1. ([aer) maa; [unyt [aer_ s lämpimät maat 2. (kun) maa, valtio stran ca sivu (kirjan); bam 3 strat gi strategia, sodanjohtotaito; johtamistaito // strateginen strat giq strategia, sodanjohtotaito; johtamistaito str us el. strutsi strahowatx: s. karon vakuuttaminen, vakuutus; s. karyny vakuuttaa (tehdä vakuutussopimus); ottaa vakuutus; tazalykez s. karyny ottaa sairausvakuutus; ulon\z s. karyny ottaa henkivakuutus strahow txsq: s. karisxkyny ottaa henkivakuutus, vakuuttaa itsensä strah wka puhek. 1. (uks tyron) vakuutusmaksu 2. (uks basxton) vakuutuskorvaus 3. (polis) vakuutus(kirja) strahowoj vakuutus=; s. agent vakuutusasiamies; s. p lis vakuutuskirja str lka osoitin; nuoli stroj 1. (rad) rivi, rivistö; stroe sultyny järjestyä riviin 2. sot. järjestys, ryhmitys; muodostelma 3. polit. järjestelmä; kun s. valtiollinen järjestelmä strug (vuolu)höylä strugan höylääminen, höyläys strugany höylätä strugasxkon teonn. v:stä strugasxkyny strugasxkyny intr. 1. (strugasa ulyny) höylätä jtak, olla höyläämässä jtak 2. (pul s-sx) höylääntyä struvka (höylä)lastu struktªra rakenne, struktuuri struna kieli, jänne (soittimen); si I 2 student opiskelija, ylioppilas studenx aladobi, (liha)hyytelö stÿard stuertti ssa [-d\-] (samol tyn) lentoemäntä; (korablxyn) (laivan) tarjoilija su 1. ([um) noki 2. (\gyr) puuhiili suan nokeaminen suany noeta suasxkon nokeutuminen suasxkyny nokeutua subb ta [-ubo-] lauantai; kösnunal subb tnik [-ubo-] talkoot sub_ekt subjekti sub_ekt wnoj subjektiivinen

17 453 S suwenir muistoesine, (muisto)lahja; matkamuisto; vrt. sinpelx, sinpelx kuzxym suwerenitet riippumattomuus, suvereenius; as\riklyk suwer nnoj suvereeni, itsenäinen, riippumaton; as\riko sugon sipuli; wov s. ruohosipuli; s. jyr sipuli (sipulinmukula); s. kalx^a (q. kuar); seur.; s. [ilxy sipulin lehdet (t. lehti) sugym murt. teuraskarja sud I (jyrsi s-sx) vaaleanruskea (tukka) sud II 1. lak. (organ) oikeus, tuomioistuin; WylÚ s. korkein välimiesoikeus (t. välitystuomioistuin); \rikrad_q s. lainmukaisuus; s. prigowor oikeuden tuomio; s. pukt\s oikeuden päätös; s. pumkyl s. prigowor; s. re[ nie s. pukt\s; sud\ basxtyny panna syytteeseen; sud\ s tyny haastaa jk oikeuteen; viedä asia oikeuteen 2. (sud ort^on) oikeus, oikeudenkäynti sudyn utisx asianajaja; adwokat sudak el. kuha suditx: s. karyny tuomita (oikeudessa) sud txsq: s. karisxkyny käydä oikeutta, käräjöidä sudkene[^i lautamies sªdno laiva, alus; s. wetlon, sªdnoly wetlyny qrasx purjehduskelpoinen, laivakulkuinen, laivakulkuun sopiva; s. wetlon (q. sªdnoly wetlyny qrasx) [ur purjehduskelpoinen (t. laivakulkuinen) joki sudoustr jstwo, sud_ zrad lak. 1. (sud_q u^revdeniosl\n sistemazy) oikeuslaitos 2. (prawoosl\n radzy) oikeusjärjestys sud_qn 1. lak. tuomitseminen 2. puhek. (kurlan) tuomitseminen, moittiminen, paheksunta sud_qny 1. lak. tuomita 2. puhek. (kurlany) tuomita, moittia, paheksua sud_qsx 1. partis. v:stä sud_qny 2. seur. sudxq 1. tuomari 2. urh. (ero)tuomari suz n-suzen kahmaloittain, kahmalokaupalla suz n ylettyminen, ulottuminen, ylettäminen, yltäminen, tavoittaminen suzisxkon, suzisxkyny suzxtúsxkon, suzxtúsxkyny suzmon teonn. v:stä suzmyny suzmyny 1. (k-sx iz) murskautua (t. musertua) rapakivisoraksi 2. (pazxgisxkyny) särkyä sirpaleiksi, murskautua 3. (pösxtyny, bunúyny) mennä riekaleiksi, kulua hajalle suzmyton teonn. v:stä suzmytyny suzmytyny 1. (iz\z pyrgytyny) musertaa (t. pilkkoa, pieniä) rapakivisoraksi (t. moroksi) 2. (pazxgyny) särkeä sirpaleiksi; (wek^i korany) hakata (t. pilkkoa) hajalle 3. (pösxkytyny, bunúytyny) kuluttaa riekaleiksi suzy 1. (pyrgyt\m iz) rapakivisora, moro; s. karyny suzmytyny 1, 2; 2. murt. (kuavym) rusto suzy-pyry (pienet) sirpaleet; s. karyny suzmytyny 2; s. luyny suzmyny 2 suzx kahmalo; (s. tyr, byd\s s.) kahmalollinen suzxet 1. (byrtt\m makeos)

18 S 454 kimppu, nippu (pujotettujen esineiden) 2. (byr_em, bi^am makeos) sarja, sikermä; kylbur s. runosikermä suzx n pujottaminen, pujotus, pujottelu (helmien tms.) suzxjyny pujottaa, pujotella; wesx s. pujottaa (t. pujotella) helmiä (nauhaan) suzxtúsxkon ylettäminen, yltäminen suzxtúsxkyny ylettää, yltää, kurottaa; w nxmyz òök wylyn: suzxtúsxke no basxt\l\, mar kul\ kaikki on pöydällä: kurottakaa ja ottakaa mitä haluatte suzxton teonn. v:stä suzxtyny suzxtyny saada ylettymään (t. ulottumaan); ta ez\z korka dorozqd öj suzxty en saanut tätä johtoa ylettymään taloosi asti suzxyny (wuyny, jötyny) ylettyä, ulottua, tavoittaa; (jötskyny bygatyny, suzxtúsxkyny) ylettää, yltää; wöld\tozx ug suzisxky en yletä (kädelläni) kattoon; wöld\- tozx kiy ug suzxy käteni ei ylety kattoon; pydy ug suzxy pydsozqz jalkani eivät ulotu pohjaan (asti) suz\r (nuorempi) sisar (t. sisko), pikkusisko; vrt. apaj 1 suzqn 1. (^ylkyt karon) puhdistaminen, puhdistus; (] tkaen) harjaaminen, harjaus; (pydkukez) kiillottaminen, kiillotus; pinx s. [ tka hammasharja 2. (si puhdistaminen, puhdistus, perkaaminen, perkaus (elintarvikkeiden) 3. (dunmaton, utqlton) puhdistaminen, puhdistus, siivoaminen, siivous; (bu[aton) tyhjentäminen, tyhjennys 4. (ulo[oqn) kuohitseminen, kuohinta 5. kuv. puhek. (lu[kan) tyhjentäminen, tyhjennys, puhdistaminen, puhdistus, ryöstäminen (puhtaaksi) lymy s. lumen luominen (t. lapiointi) suzqny 1. (^ylkyt karyny) puhdistaa; (] tkaen) harjata; (pydkukez) kiillottaa; dúsxkut\z s. puhdistaa (t. harjata) vaatteita; pinx s. harjata (t. pestä) hampaita 2. (si puhdistaa, perata; ^oryg s. perata (t. suomustaa) kalaa (t. kaloja); \mezx s. puhdistaa (t. perata) vadelmia 3. (dunmatyny, utqltyny) puhdistaa, perata, siivota; (bu[atyny) tyhjentää; kolod^aez s. puhdistaa kaivo; [ur pyd\s\z s. puhdistaa (t. perata) joen pohja 4. (ulo[oqny) kuohita; takaez s. kuohita pässi 5. kuv. puhek. (lu[kany) tyhjentää, puhdistaa, ryöstää puhtaaksi lymy s. luoda (t. lapioida) lunta suzqsxkon teonn. v:stä suzqsxkyny suzqsxkyny 1. puhdistua 2. pass. v:stä suzqny sujpos (=\z, sujposkyz), sujposkes 1. anat. (kipos) ranne 2. (poskes) rannerengas (hopeinen t. villasta kudottu) suj (=yz) käsivarsi suj-pyd (sujyz-pydyz) koll. kädet ja jalat, raajat sujt\m 1. (suj syz öwöl) kädetön 2. (pal suj) yksikätinen, käsipuoli sujt\m-pydt\m kädetön ja jalaton, raajaton suk 1. (tyrmost\m) ahne, ahnas, kyltymätön; perso // ahneesti, ahnaasti, kyltymättömästi; persosti; s. wyryny ahnehtia, käyttäytyä

19 455 S ahneesti (t. kyltymättömästi) 2. (^uryt) kitsas, saita, itara sukari korppu, korput sukman 1. (sukno) verka (kotikutoinen) 2. (dúsx) sarkaviitta sukno verka; pustol suk_qsxkon teonn. v:stä suk_qsxkyny suk_qsxkyny 1. (tyrmost\m_- qsxkyny) olla ahne, ahnehtia 2. (^uryt_qsxkyny) kitsastella, nuukailla, käyttää jtak kitsaasti sukyr sokea; (adúisxt\m) näkemätön; s. kylxyny tulla sokeaksi, sokeutua, menettää näkönsä; s. luyny 1) ed. 2) olla sokea (t. näkemätön); sint\m 3 sukyri (myös nqnx s.) limppu; koldy sukyrmon sokeutuminen, näön menetys (t. menettäminen); sint\mmon sukyrmyny sokeutua, tulla sokeaksi, menettää näkönsä; sint\mmyny sul I (kur) kuori (puun), kaarna; koll. (puun)kuori, kuoret (puusta irrotettuna) sul II (kiosty wöl_qsa mertan, savenx) syli(mitta) sulan 1. (kesqn) kuoren kiskominen (t. kettäminen) (puusta) 2. (dasqn) kuoren kerääminen sulany 1. (kesqny) kiskoa (t. kettää) kuorta (puusta) 2. (dasqny) kerätä kuorta sulep räntä; s. kuazx räntäsää, räntäilma sulon 1. (nxyldon, wöl n) kuoriminen, kuorinta (puun rungon) 2. (suon, wajz\ koran) oksiminen, oksinta, karsiminen, karsinta (haarojen) sulton teonn. v:stä sultyny; nouseminen, nousu gondyr s. karhun herääminen (talviunesta) sultyny 1. nousta (seisomaan, seisaalleen, pystyyn); walesysx s. nousta vuoteesta; pukon wyl\ s. nousta tuolille (seisomaan); pydes jyl\ s. polvistua, käydä (t. laskeutua) polvilleen 2. (izemysx) nousta (yölevolta); wazx s. nousta aikaisin (t. varhain) 3. (kinly ke pumit) nousta (puolustamaan t. taisteluun); kinly ke pumit s. 1) nousta jotakuta vastaan (t. vastustamaan) 2) (bugyr_qsxkyny) nousta kapinaan sulyny 1. (nxyldyny, wölxyny) kuoria (puu) 2. (suyny, wajz\ korany) oksia, karsia (haarat) sulxd\r 1. sured; 2. (idol) epäjumala, idoli; pu s. puujumala bak^a s. linnunpelätin, linnunpelätti sulxpan I räntäsade sulxpan II sulqn sulxpany I yksipers. sataa räntää; (kuazx) sulxpa sataa räntää sulxpany II sulqny sulxpasxkisx 1. partis. v:tä sulxpasxkyny 2. räntäinen, räntä=; s. kuazx räntäsää, räntäilma sulxpasxkon, sulxpasxkyny sulxpan I, sulxpany I sulxyk murt. el. juotikas, iilimato (Hirudinea); verijuotikas (H. medicinalis); tys\ra sulqn teonn. v:stä sulqny sulqny palaa rako(i)lle, muodostua (palorakko, palorakkula); kiy sulqtozx sutskiz käteni paloi rako(i)lle sulqton teonn. v:stä sulqtyny sulqtyny 1. (wupulxy karyny)

20 S 456 polttaa (palo)rako(i)lle; kime sulqtú poltin kätteni (palo)rako(i)lle 2. (k-sx kuregpuz\z) paistaa (esim. muna) sulqt\m 1. partis. ja teonn. v:stä sulqtyny 2. (kuregpuz pu[- t\m) munakokkeli; munakas, omeletti sªmbr k kömpelösti, köpelösti, kankeasti sumbres kömpelö, köpelö, kankea(liikkeinen) sªmbyr k, sumbyres sªmbr k, sumbres sumbyr_qsxkon kieriskely, vieriskely (kömpelösti) sumbyr_qsxkyny kieriskellä, vieriskellä (kömpelösti) sumed I pukt\m) liete, lieju, muta sumed II murt. (i[an) aave, haamu; (mieli)kuva sumedo liete=, lietteinen, lieju=, liejuinen, muta=, mutainen; s. qrdur lieteranta, mutaranta sumen, sªmen k paljon (kerrallaan), tukuttain, tukussa; s. ^oryg kutyny pyydystää paljon kalaa (kerrallaan); s. no övyt\n wuzan tukku- ja vähittäismyynti sumka laukku; (nylky[noosl\n) käsilaukku sªmma summa sum_qn teonn. v:stä sum_qny sum_qny tehdä (t. veistää, piiluta) karkeasti suon 1. (wajz\ koran) oksiminen, oksinta, karsiminen, karsinta (haarojen) 2. (nxyldon, wöl n) kuoriminen, kuorinta (puun rungon) 3. (myös kotyrz\ s.) kuv. (purúyton, wizx tyron) löylytys, läksytys, selkäsauna, löylyttäminen, läksyttäminen; (ty[kasxkon, sizxdon) toruminen, sättiminen, haukkuminen, moittiminen 4. kuv. (vugon) piekseminen, lyöminen, hakkaaminen (perin pohjin, verille, tiedottomaksi) suples 1. (^ied, lqb) heiveröinen, hintelä, hento, heikko 2. (nebyt) pehmeä; (tqples) niljakas, niljainen, limainen 3. puhek. (tros werasxkisx) kielevä, suulas, hölösuinen // (supyli) jaarittelija, lörppö, suupaltti supres 1. (sylmem) pehmeäksi (t. mureaksi, kypsäksi) kiehunut, pehmeäksi (t. mureaksi, kypsäksi) keitetty 2. (òikytt\m, kyrsx) epäsiisti, siivoton; likainen, epäpuhdas // epäsiististi, siivottomasti; likaisesti, epäpuhtaasti sup-sap deskr. huolimattomasti, leväperäisesti, hutiloiden; s. uvany tehdä töitä huolimattomasti (t. hutiloiden) supyles suples supyli puhek. jaarittelija, lörppö, hölö, suupaltti supylxúon teonn. v:stä supylxúyny supylxúyny 1. (sisxmyny) mädätä, mädäntyä, hajota; (nebúyny) pehmitä, pehmetä, pehmentyä; (tqpylxúyny) muuttua niljakkaaksi (t. limaiseksi), niljaantua, limaantua (sienet, marjat, vihannekset); gubi supylxúem ni sieni on jo mädännyt (t. niljaantunut) 2. (sylmyny) kiehua kypsäksi (t. pehmeäksi), kiehua hajalle (t. muusiksi) 3. kuv. ark. (katxt\mmyny) uupua, nääntyä, tulla voimattomaksi supylx-s pylx deskr. ja onom.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

UDMURT-FINN KYLSUZXET

UDMURT-FINN KYLSUZXET Udmurt kun uniwersitet Kyltodon kartografirowanieq laboratoriq Udmurt State University Laboratory of Linguistic Mapping S. A. Maksimow W. I. Danilow S. Saarinen UDMURT-FINN KYLSUZXET 22 000-l\sx qtyr jyrъqsx

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI

PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI TEKIJÄ (SUBJEKTI) + TEKEMINEN (PREDIKAATTI) Liisa kävelee. Meri myrskysi. Mummo ei ole leiponut. Koko ryhmä oli eksynyt. Minä kirjoitan. Jos tekijöitä (subjekteja)

Lisätiedot

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

EPP:N TALVIMESTARUUSKILPAILUT PIETARSAARI 5.-6.2.2005. Sininen, Punainen

EPP:N TALVIMESTARUUSKILPAILUT PIETARSAARI 5.-6.2.2005. Sininen, Punainen PUOLIHOITO Sininen, Punainen L Pörkenäs TEHTÄVÄ 2 MAKSIMIPISTEET Tervetuloa Haminan seuramatkalle! Matkapakettiin kuuluu asiakkaan valinnan mukaan lauantaina joko lounas tai päivällinen sekä aamiainen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen 1965, 2005 1 2 On ahdasta ja sokeat ohjaavat täällä sokeita. On vaikeaa toimia vaikeaa työskennellä. Älä periksi anna, valitse kivisin tie;

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko Oppitunti 5 - numerot yhdestä kymmeneen, monta yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua 1 pilvi kaksi

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose Oppitunti 9 - osa 1 numeroita ehjä - rikki sata kaksisataa kolmesataa neljäsataa tuhat kaksituhatta kolmetuhatta neljätuhatta kymmenentuhatta kaksikymmentätuhatta satatuhatta miljoona 1 lihaa ja perunasose

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta.

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta. 7. kappale ( seitsemäs kappale ) KAUPASTA POSTIIN 7.1. Isä ja Samir ovat kaupassa. Samirin kädessä on ostoslista. I: Mitä ostamme ensin? S: Hedelmät. Viisi appelsiinia, neljä punaista omenaa ja puoli ananasta.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Syksy 2010 UUTUUSTUOTTEET. www.taitouusimaa.fi. Upeaa Uudeltamaalta!

Syksy 2010 UUTUUSTUOTTEET. www.taitouusimaa.fi. Upeaa Uudeltamaalta! UUTUUSTUOTTEET Upeaa Uudeltamaalta! Uusi, SINUN TÄHTESI -syysmallistomme odottaa jo Sinua. Sen herkulliset kudonnaiset ja kurssit tarjoavat tekemistä moneen makuun ja luovat hyvää oloa ja onnistumisen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. ensimmäinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. ensimmäinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi ensimmäinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ 2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for

Lisätiedot

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen.

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Lisä- harjoituksia Kappale 2 Olla-verbi Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Te Helsingissä. Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti nainen. Minä opiskelija.

Lisätiedot

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja...

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja... I Perusteita Kuvien ja merkkien selitykset... 2 Aika arvot... 3 Lämmittelyharjoituksia... 4 Rytmiharjoituksia... 7 Duettoja... 11 Rumpukappaleet... 13 Simppeli... 13 Kolmijalka... 14 Antius... 15 Afro...

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti Oppitunti 12 Audio - osa 1 rengas Tässä on iso rengas. rengaspino Tässä on rengaspino. rengaskasa Tässä on paljon renkaita yhdessä isossa kasassa. DVD-levy kolme DVD-levyä DVD-levypino monta DVD-levyä

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi

Lisätiedot

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois.

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois. JATKA LAUSETTA. PLUSKVAMPERFEKTI + IMPERFEKTI Kun minä olin syntynyt, olin pieni vauva. Kun me olimme kuorineet perunat, keitimme ne. Sitten kun perunat olivat kiehuneet, söimme ne kastikkeen kanssa. Koska

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 TÄMÄN HEVOSTAITO-OPPAAN OMISTAA TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa.

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

207 K. kolúsxkyny astua harhaan veteen (t. lumeen), mulahtaa, kastua jaloistaan. kastua jaloistaan (vasten tahtoaan),

207 K. kolúsxkyny astua harhaan veteen (t. lumeen), mulahtaa, kastua jaloistaan. kastua jaloistaan (vasten tahtoaan), 207 K yttää 2. (söryny) särkeä, rikkoa (näpäyttäen) 3. (kok^altyny) nokkaista kol 1. (wak^i majyg) seiväs 2. murt. (wazerpinx) torahammas (petoeläimen), raateluhammas kolan 1. kahlaaminen, kahlaus 2. (kolanni)

Lisätiedot

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo I-MONIKKO Heljä Uusitalo YKSIKKÖ JA MONIKKO Kun puhut yhdestä ihmisestä, asiasta tai esineestä, käytät yksikköä. Koira haukkuu autossa. Kun ihmisiä, asioita tai esineitä on monta, käytät monikkoa. Koirat

Lisätiedot

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Kannoin kirjapinoa. Käytän silmälaseja. PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivi vastaa kysymykseen Ketä? Mitä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivilla ilmaistaan jonkin kokonaisuuden

Lisätiedot

avocado, kurkkua, tomaattia, sipulia pinaattia

avocado, kurkkua, tomaattia, sipulia pinaattia Ruoka lista PVM klo Ruoka Paikka Puristeet: Elintarvikkeet kuntoilu Tuntemus/ kommentti Nukkumaan 3.6.15(ke) 6,30 Aamupala Kotona puristeet Chia siemen puuro 3 rkl, 1 dl kookosmaito, 23.00 Vadelmia 0,5dl

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta,

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, Syntiinlankeemus 1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona

Lisätiedot

Apua! Minne vihreä takkini on kadonnut? Haluan sen heti takaisin. Autathan minua. löytämää sen?

Apua! Minne vihreä takkini on kadonnut? Haluan sen heti takaisin. Autathan minua. löytämää sen? Minkähän värinen Viehko Vadelman uusi mekko mahtaa olla? Sininen se ei ole, eikä punainen, mutta olisiko mekko näiden värien sekoitus? Tiedätkö sinä värin nimen? Hih, hih! Huomasikohan Pate Puolukka, että

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

SYNTIINLANKEEMUS JA LUPAUS VAPAHTAJASTA

SYNTIINLANKEEMUS JA LUPAUS VAPAHTAJASTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(8) SYNTIINLANKEEMUS JA LUPAUS VAPAHTAJASTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Eedenin paratiisissa

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

SANATYYPIT JA KONSONANTIT

SANATYYPIT JA KONSONANTIT SANATYYPIT JA KONSONANTIT ASTEVAIHTELU TYYPPI A SANAN LOPUSSA ON O, Ö, U, Y, A, Ä, I YKSIKKÖ MONIKKO mikä? kauppa mitkä? kaupat mitä? kauppaa kauppoja mihin? kauppaan kauppoihin (minä?) kauppana kauppoina

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

ARNE &CARLOS HEVONEN

ARNE &CARLOS HEVONEN ARNE&CARLOS HEVONEN MATERIAALIT: Rauman Petter superwash -lankaa 1 kerä mustaa (312) 1 kerä ruskeaa (322) hevoseen 1 kerä harjaan ja häntään Hieman roosaa (344) korvien sisäosaan Sukkapuikot nro 2,5 Takajalat

Lisätiedot

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla!

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! VAIPANVAIHTO Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! HUOM! Tätä ohjetta ei toisteta joka välissä, tässä on asiasta yleishuomautus. 0. Milloin vaihdetaan? Kun

Lisätiedot

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

OSTAN TIKKARIN EN OSTA TIKKARIA

OSTAN TIKKARIN EN OSTA TIKKARIA OSTAN TIKKARIN EN OSTA TIKKARIA Kielteisissä lauseissa objekti muuttaa muotoa! Objekti on kohde, johon tekeminen kohdistuu. Esim. ostaminen kohdistuu tikkariin: ostan tikkarin /en osta tikkaria. Kielteisen

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

------lmltätieltä Te pu h utte?)

------lmltätieltä Te pu h utte?) N NKIIöTIFDOT Silmien väri: Pituus: Syntymäaika ja -paikka: etunimi sukunimi Sosiaaliturvatunnus: Osoite: Puhelinnumero: Kansalaisuus: lähiosoite kotinumero (Minkämaalainen olette?) postinumero työnumero

Lisätiedot

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Järjestelyt Kesäkisoihin ilmoittaudutaan paikan päällä riittävän hyvissä ajoin ennen kutakin lajia. Kisoja järjestävä siirtolapuutarha järjestää

Lisätiedot