Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 32/32/13 Ritva Sahavirta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjaus- ja kehittämisyksikkö 6.11.2013 Dnro 32/32/13 Ritva Sahavirta"

Transkriptio

1 1 (11) Talousrikossyyttäjät Virastojen päälliköt Ne bis in idem -kiellon tulkinnasta ja sen vaikutuksesta syyttäjäntoimintaan 1. Taustaksi Ne bis in idem -kieltoon liittyvä kansainvälinen ja kansallinen tulkinta ovat jatkuvassa muutoksessa. Tähän muistioon on koottu sen antohetken mukaisia tulkintasuosituksia ja menettelytapaohjeita syyttäjille. Oikeustila vakiintunee vasta ajan myötä. Vallitsevassa oikeustilassa syyttäjäkäytännön yhdenmukaisuuden päämäärä edellyttää syyttäjiltä erityistä aktiivisuutta ja tarkkaavaisuutta. Syyttäjäntoimintaan välittömästi vaikuttavia uusia oikeusohjeita voi sisältyä lakimuutoksiin, eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanottoihin sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja korkeimman oikeuden ratkaisuihin. Alempien oikeusasteiden käytännössä voi ilmetä ristiriitaisuuksia ja sellaisia poikkeamia, että niistä on syytä hakea korkeimman oikeuden ratkaisuja. Edellä todetun johdosta syyttäjiä kehotetaan raportoimaan aktiivisesti oikeustilaa ja -käytäntöä koskevista havainnoistaan Valtakunnansyyttäjänvirastoon, jossa ne analysoidaan ja arvioidaan niistä mahdollisesti johtuva tarve jatkotoimiin, mukaan lukien tämän muistion sisältämien suositusten muuttaminen ja päivittäminen. 2. Mitä korkein oikeus päätti ratkaisussaan KKO 2013:59? Korkein oikeus muutti linjaustaan siitä, milloin ne bis in idem -periaate estää syytteen nostamisen asiassa, jossa hallinnollisen rangaistuksen määrääminen on jo vireillä. Aikaisemmin korkein oikeus oli ratkaisuissaan katsonut, että vain ns. peräkkäiset prosessit ovat kiellettyjä, mikä tarkoittaa sitä, että lainvoimainen hallinnollinen päätös estää rikosprosessin aloittamisen (res judicata). Uudessa ratkaisussaan korkein oikeus päätti, että myös nk. rinnakkaiset prosessit ovat kiellettyjä, jolloin jo hallinnollisen prosessin vireilläolo estää syytteen nostamisen (lis pendens). Korkeimman oikeuden ratkaisussa veronkorotusmenettely katsotaan ihmisoikeussopimuksen 7 lisäpöytäkirjan 4 artiklan tarkoittamaksi rikosasiaksi viimeistään silloin, kun verotuspäätöksessä on otettu kantaa veronkorotuksen määräämiseen tai siihen, ettei määräämiselle ole perusteita. Tätä ajankohtaa voidaan pitää vireilläolovaikutuksen luovana hetkenä. Ensin vireille tullut menettely estää uuden menettelyn aloittamisen.

2 2 (11) Muilta osin noudatetaan korkeimman oikeuden aikaisempaa ne bis in idem -oikeuskäytäntöä. 3. Miten ratkaisua KKO 2013:59 on tulkittava? Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa säädetään valtion sisäisestä kahteen kertaan syyttämistä ja tuomitsemista koskevasta ne bis in idem -kiellosta. Sopimuksen mukaan ketään ei saa saman valtion tuomiovallan nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi ko. valtion lakien mukaan. Suomen perustuslain 21 :n on katsottu sisältävän saman kiellon. Koska ennen syytteen vireillepanoa määrätty hallinnollinen sanktio riittää estevaikutuksen synnyttämiseen, syyttäjän ei enää korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2013:59 jälkeen tarvitse arvioida hallintoprosessin lopullisuutta edelleen vireillä olevissa rikosasioissa. Lis pendens -vaikutuksen saa hyväkseen kuitenkin vain se osallinen, jolle rikosoikeudellisesta vastuusta vapauttava sanktio on määrätty. Estevaikutus muodostaa prosessin esteen, mutta ei vaikuta teon rangaistavuuteen. Estevaikutus tulee ottaa huomioon myös verorikkomusasioissa ja silloin, kun rangaistus on määrätty rangaistusmääräysmenettelyssä. 4. Syyttäjän syyteoikeus ja lainvoimaisen tuomion purkaminen Korkeimman oikeuden uusin linjaus perustuu tulkintaan Suomen perustuslain sisällöstä ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnosta. Se ei perustu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannanottoihin tai Euroopan unionin perusoikeussopimukseen. Näin ollen päätöksessä muutettua tulkintalinjaa on perusteltua soveltaa sen antopäivästä lukien, kunnes korkein oikeus mahdollisesti toisin päättää. Tällä ajankohdalla on merkitystä niissä tapauksissa, joissa tulisi arvioitavaksi, onko perusteita käyttää oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa säädettyjä ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja. Syyttäjän kannalta sovellettavaksi saattaisi tulla 31 luvun 8 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu lainvoiman saaneen tuomion purkaminen rikosasiassa syytetyn eduksi. Purkamisen edellytyksenä on, että tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Lähtökohtaisesti voitaneen katsoa, että korkein oikeus ja sen oikeuskäytäntöä noudattaneet alemmat tuomioistuimet eivät ole ratkaisuissaan ennen soveltaneet lakia ilmeisesti väärin. Tätä tulkintaa tukee se, että korkeimman oikeuden enemmistön ratkaisusta KKO 2013:59 ilmenevä tulkinta perustuslakivaliokunnan kannanotosta (PeVL 9/2012 vp s. 4) kaksoisrangaistavuuteen on tiukempi kuin va-

3 3 (11) liokunnan oma myöhempi tulkinta siitä (PeVL 17/2013 vp s. 3). Perustuslakivaliokunta toteaa myöhemmässä lausunnossaan, ettei aikaisemmin lausutusta voida vetää suoria johtopäätöksiä voimassa olevien lakien tulkintaan. Sama viesti on luettavissa Valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä 15/2013 vp. Syyttäjällä ei ole syyteoikeutta vireillä olevassa rikosasiassa, jossa ne bis in idem -estevaikutus tulee sovellettavaksi. Näin ollen sellaisesta syytteestä, jossa hallinnollinen sanktio on tullut vireille ennen syytteen vireille tuloa, syytteestä on perusteltua luopua. Jos syyte on tullut vireille ennen hallinnollisesta sanktiosta päättämistä, syyteoikeus säilyy ja hallinnollinen sanktio tulee poistaa. Poistamisesta huolehtii sanktion määrännyt viranomainen. Syyte tulee vireille, kun haastehakemus toimitetaan käräjäoikeudelle tai syyttäjähaaste annetaan tiedoksi (ROL 5:1.2). Veronkorotusprosessin tulkitaan ratkaisussa KKO 2013:59 tulevan rikosprosessiin rinnastettavalla tavalla vireille, kun korotuksen määräämispäätösvaltaa on käytetty. Syyttäjällä ei pääsääntöisesti ole perusteita hakea purkua syytetyn eduksi ne bis in idem -estevaikutuksen takia ennen annetuissa tuomioistuinten ratkaisuissa, koska Suomen lakia ei voitane katsoa näissä päätöksissä sovelletun ilmeisesti väärin. Korkeimman oikeuden vastauspyyntöihin ne bis in idem -asioissa on kuitenkin aina vastattava. 5. Hallinnollisen sanktion rinnastamisesta rangaistukseen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään päätöksestä Engel v. Alankomaat lähtien kehittänyt ns. Engel -kriteerejä. Niitä käytetään sen arvioimiseen, koska hallinnollista sanktiota voidaan yksittäistapauksessa pitää rangaistukseen rinnastettavana seuraamuksena. Kriteerejä on kehitetty edelleen esimerkiksi tapauksissa Jussila v. Suomi (veronkorotus), Zolotukhin (järjestysrikkomus), Ruotsalainen (polttoainemaksun korotus), Maresti (järjestysrikkomus) ja Kurdov ja Ivanov (hallinnollinen sakko). Engel -kriteerit eivät soveltamisalaltaan ole täysin selkeät, vaan niitä tulkitaan joustavasti ja tapauskohtaisesti. Arviointi on lisäksi kokonaisarvostelua. Yleensä on katsottu, että hallinnollisen seuraamuksen on ollakseen rangaistuksen luonteinen oltava yleisesti sovellettava, eli sitä ei ole säädetty koskemaan vain erityisryhmiä kuten sotilaita, vankeja, virkamiehiä tai asianajajia. Jos kuitenkin muut Engel -kriteerit ovat vahvoja, myös erityisryhmälle tarkoitettu hallinnollinen seuraamus voidaan tulkita rikosoikeudelliseen seuraamukseen rinnastettavaksi. Kurinpitorangaistuksista on esimerkiksi vain yksi korkeimman oikeuden ratkaisu (KKO 2012:46), jossa katsotaan, ettei vangille määrätty kurinpitorangaistus synnytä estevaikutusta. Lähtökohtana voitaneen pitää, että hallinnollisen seuraamuksen määrääjän tulee olla julkisoikeudellinen yhteisö - esimerkiksi Asianajajaliitto tai tuomioistuin tai muu valtion elin. Selvää ei kuitenkaan ole tulkitaanko virkamiehen työsuhteen irtisanova

4 4 (11) valtion elin myös työnantajan asemassaan julkisoikeudellista valtaa käyttäväksi. Tulkinnanvaraista on myös se, kuinka selvästi seuraamuksen määrääjän tulee olla julkisoikeudellinen yhteisö. Hallinnollisten seuraamusten tulee kuitenkin olla ennaltaehkäiseviä ja niillä on oltava rankaisullinen tarkoitus kuten rikosoikeudellisilla rangaistuksilla. Tästä johtuen verojen ja maksujen useampikertaiset korotuksen voidaan usein tulkita rangaistuksiksi (KKO 2010:45, 2010:46, 2010:46, 2010:82, 2011:35, 2011:80, 2011:111, 2012:55, 2012:71, 2012:106 ja 2013:59). Rangaistuksen luonteisia voisivat olla esimerkiksi ylikuormamaksu ja ympäristölainsäädäntöön liittyvät useampikertaiset maksut. Rangaistuksen luonteisia eivät ole verojen ja maksujen pääomat tai niille laskettavat viivästysseuraamukset tai esimerkiksi lastensuojeluun liittyvät lapsen suojelemiseksi tehtävät toimet. Oikeuskäytäntöä ei ole siitä, miten tulisi suhtautua esimerkiksi liiketoimintakieltoon tai kunnallisiin teettämisuhkasakkoihin. Rikosoikeudellisena seuraamuksena ei voida pitää hyvin vähäisiä hallinnollisia seuraamuksia. Korkeimman oikeuden ratkaisuissa on tähän asti arvioitu lähinnä sellaisten veronkorotusten rangaistuksenluonteisuutta, jotka on määrätty kulloisenkin verolain ankarinta korotuksen määräämisen mahdollistavaa säännöstä soveltaen. Oikeuskäytäntöä ei siten ole tapauksista, joissa veronkorotus olisi määrätty lievempien säännöksen perusteella. Joissain tapauksissa veronkorotusten euromäärä on kuitenkin ollut varsin alhainen. Edellä todetun johdosta tapauksissa, joissa oikeuskäytännön tai Engel -kriteerien perusteella ei ole täysin selvää, että kyseessä oleva hallinnollinen seuraamus rinnastuu ihmisoikeustuomioistuimen tarkoittamalla tavalla rangaistukseen, syyttäjän on perusteltua hakea tuomioistuimen ratkaisu oikeustilan selkeyttämiseksi. 6. Syyksilukemisesta erillisessä rikosprosessissa Ne bis in idem -vaikutus edellyttää, että samalle henkilölle on kahdessa eri rikosprosessina pidettävässä menettelyssä määrätty samasta teosta kaksi eri rikosoikeudelliseen rangaistukseen rinnastuvaa seuraamusta. Seuraamusten määrääminen tulee molemmissa menettelyissä perustua rikoksena pidettävän teon syyksilukemiseen. Samalle vastaajalle voidaan samassa menettelyssä tuomita useita seuraamuksia samasta teosta. Näin ollen tulkintatilanteita voi syntyä vain, jos esimerkiksi velallisen rikoksesta määrätään eri menettelyissä vankeutta ja liiketoimintakielto tai rattijuopumuksesta vankeusrangaistuksen lisäksi ajokielto. Vakiintunutta oikeuskäytäntöä ei ole siitä, miten tulisi suhtautua hallinnolliseen väliaikaiseen ajokortin peruuttamiseen ja sitä seuraavaan rattijuopumusta koskevaan rikosoikeudenkäyntiin. Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä on ratkaisu (Nilsson ), jossa katsottiin, ettei ajokortin peruuttaminen merkinnyt uutta oikeudenkäyntiä rikosasiassa ja että se kuului Ruotsin oikeuden mukaiseen kokonaisseuraamukseen törkeästä rattijuopumuksesta ja ajokortitta ajosta. Ruotsissa lopullinen ajokiellon määrääminen edellytti tuomioistuimen ratkaisua pääasiassa.

5 5 (11) Näin ollen lääninhallitus peruutti ajokiellon väliaikaisesti ennen rikosprosessia ja vasta tuomion jälkeen teki lopullisen ajokieltopäätöksen. Ihmisoikeustuomioistuin arvioi, ettei kyseessä ollut sopimusrikkomus, koska rikoksena pidettyä tekoa ei luettu vastaajalle syyksi kahdesti, vaikka perustelujen mukaan ko. tapauksessa ajokieltoa oli kuitenkin pidettävä rikosoikeudellisena seuraamuksena jo ankaruutensakin takia, koska se oli ollut voimassa puolitoista vuotta. Suomalaisen väliaikaisen ajokiellon määräämisen ei voitane katsoa sisältävän syyksilukemista. Vastaavasti eri menettelyissä käsitellyt rangaistuksen määrääminen syyksiluetusta rikoksesta ja siihen liittyvä menettämisseuraamuspäätös voivat aiheuttaa keskustelua. Ihmisoikeustuomioistuin on tapauksessa Capitani ja Campanella katsonut, että Italian mafialakien mukainen konfiskaatio, joka ei perustu rikoksen tekemiseen, vaan tarpeeseen estää omaisuuden laiton ja yhteiskuntavaarallinen käyttö tapauksissa, joissa sen alkuperää ei voitu hyväksyttävästi esittää, ei ole rangaistukseen rinnastettava seuraamus. Tapauksessa ei todettu sopimusrikkomusta, koska turvaamistoimimenettelyssä ei päätetty rikokseen syyllistymisestä, vaan sillä pyrittiin estämään rikoksen tekeminen. Suomalaisessa järjestelmässä konfiskaatiolla estetään rikollisen hyötyminen rikoksestaan. Konfiskaatiota koskevassa päätöksessä ei lueta uudelleen samaa rikosta syyksi, vaan määrätään rikoksella saatu omaisuus valtiolle menetetyksi. Ns. nettomääräisessä menettämisseuraamuksessa ei voitane katsoa syntyvän ne bis in idem -estevaikutusta. Epävarmaa on, voitaisiinko bruttomääräisen konfiskaation rikoshyödyn ylittävää osaa pitää jossain tilanteissa rangaistuksenluonteisena seuraamuksena. Aikaisemmin katsottiin, että seuraamusluonteinen päätös syyttämättä jättämisestä ja päätös esitutkinnan rajoittamisesta eivät tule siten lopullisiksi, että niissä voitaisiin katsoa luetuksi rikos syyksi ne bis in idem -estevaikutuksen synnyttävällä tavalla. Ratkaisun KKO 2013:59 jälkeen tilanne on epäselvä, mutta voitaneen todeta, ettei kummassakaan tapauksessa syyte tule vireille siten kuin po. tuomio näyttäisi edellyttävän. 7. Hallinnollisen prosessin alkamisesta Ratkaisun KKO 2013:59 voidaan tulkita merkitsevän sitä, että ne bis in idem -estevaikutus ulottuu kaikkiin menettelyihin, joiden seurauksena samalla vastaajalla on vireillä samanaikaisesti kaksi menettelyä, joissa voidaan määrätä rangaistuksena pidettävä seuraamus samasta teosta. Jotta menettelyjen rinnakkaisuus voidaan todeta, on tiedettävä, milloin kukin prosessi alkaa. Edellä todetun mukaisesti rikosasia tulee vireille, kun syyte toimitetaan käräjäoikeudelle tai syyttäjähaaste annetaan vastaajalle tiedoksi. Hallinnollisten menettelyjen osalta voi joskus olla epäselvää, mistä ajankohdasta mahdollisesti seuraamukseen johtava prosessi alkaa. Tällä ajankohdalla on olennainen vaikutus silloin, kun arvioi-

6 6 (11) daan, kumpi menettelyistä on aloitettu ensin. Ratkaisussa KKO 2013:59 annetaan oikeusohje siitä, milloin ne bis in idem -estevaikutuksen alkamisajankohtaa arvioitaessa veronkorotusprosessin on katsottava alkaneen. Ratkaisun kohdassa 32 todetaan, että verotusmenettely voidaan katsoa ihmisoikeussopimuksen tarkoittamaksi rikosasiaksi viimeistään silloin, kun veronkorotus määrätään tai tehdään päätös siitä, ettei veronkorotukseen ole perusteita. Veronkorotuksen määräämisajankohta ilmenee verotuspäätöksestä. Ennen Verohallinto määräsi veronkorotuksen pääsääntöisesti samassa menettelyssä kuin muutkin samaan perusteeseen liittyvät veroseuraamukset. Tämä johtui siitä, että lainsäädäntö velvoitti korotuksen määräämiseen eikä harkintavaltaa ollut. Jos Verohallinto kuitenkin poistaa ennen syytteen vireille tuloa määrätyt veronkorotukset, ne bis in idem -estevaikutus ei synny. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2013:78 todennut, että veronkorotuksen määrääminen estää rikosasian tutkimisen myös siinä tapauksessa, että muutoksenhakuaste on syytteen vireille tulon jälkeen kumonnut ja palauttanut veronkorotusta koskevan asian uudelleen käsiteltäväksi. Tullirikosasioissa on jokaisen jutun osalta erikseen tarkistettava, onko veronkorotus määrätty, koska Tullilla on asiassa harkintavaltaa. Tulli on jo jonkin aikaa pyrkinyt jättämään korotukset määräämättä asioissa, joissa rikostutkinta aiotaan aloittaa. Joissain tapauksissa voi olla ongelmallista todeta, onko hallinnollista, rangaistuksena pidettävää seuraamusta harkittu, mutta sen määräämisestä luovuttu jutun hylkäämistä vastaavalla tavalla. Tällainen on tilanne esimerkiksi veronkorotuksen määräämättä jättämisen osalta. Käytännössä tällöin on selvitettävä, onko Verohallinto tai Tulli harkinnut korotuksen määräämistä, mutta luopunut siitä syytteen hylkäämiseen rinnastuvalla tavalla. Verohallinnon ollessa maksuunpanijana asian voi selvittää verotarkastuskertomuksesta. Jos se sisältää verotusesityksen (virheluettelo) syyteharkinnan kohteena olevasta teonkuvauksesta, veronkorotusta voidaan tulkita harkitun ja estevaikutus syntyy. Koska Tullilla on veronkorotusten määräämisessä harkintavaltaa, asia tulee erikseen selvittää yksittäistapauksittain. Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2013:59 koskee vain veronkorotuksia. Varmuutta ei ole siitä, mistä ajankohdasta alkaen muut hallinnolliset menettelyt mahdollisesti tulevaisuudessa tulkitaan ihmisoikeussopimuksessa tarkoitetuiksi rikosasioiksi. Tämän vuoksi syyttäjän on perusteltua selvittää jokaisessa yksittäistapauksessa, millaisessa hallinnollisessa menettelyssä seuraamus on määrätty. Syyttäjän tulee huolehtia siitä, että ei pane syytettä vireille asioissa, joissa rangaistukseen rinnastuva seuraamus on määrätty tai määrääminen on päättynyt hylkäämiseen rinnastuvaan menettelyn lopettamiseen tai määräämistä koskeva menettely on vireillä, eikä sitä poisteta ennen syytteen nostamista. Prosessiekonomian takia tällainen selvitys on syytä tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voimavaroja ei kuluteta sellaisten asioiden käsittelemiseen, joissa syyttäjällä ei edellä todetun mukaisesti ole syyteoikeutta.

7 7 (11) Niissä tapauksissa, joissa estevaikutus mahdollisesti syntyy sellaisen hallinnollisen sanktion perusteella, jonka luonteesta rangaistuksenluonteisena seuraamuksena ei ole vakiintunutta oikeuskäytäntöä, asia on perusteltua saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. 8. Samasta vastaajasta Suomessa rikosoikeudellisen seuraamuksen kohteena voi olla vain luonnollinen henkilö paitsi silloin, kun oikeushenkilö tuomitaan maksamaan yhteisösakko. Ne bis in idem -periaate estää syytteen nostamisen tilanteissa, joissa sama luonnollinen henkilö on jo saanut hallinnollisen sanktion, josta hän on henkilökohtaisesti vastuussa eli sanktio voidaan panna täytäntöön tätä luonnollista henkilöä vastaan. Estevaikutuksen syntyminen edellyttää, että hallinnollinen sanktio on myös tosiasiallisesti määrätty tälle henkilölle. Riittävää ei ole, että tällaiseen määräämisharkintaan ei ole ryhdytty, tai viranomaisen tekemän virheen takia vaikutus ei ulotu tähän henkilöön. Näin ollen esimerkiksi verotusoikeuden vanhentuminen tai se, ettei korotusmenettelyyn ryhdytä lainkaan, eivät synnytä estevaikutusta. Edellä todetuin perustein ne bis in idem -estevaikutus voi ulottua myös luonnolliseen henkilöön, joka henkilökohtaisesti vastaa verosta ja veronkorotuksesta, joka on määrätty elinkeinoyhtymälle, joka ei ole erillinen oikeushenkilö (KKO 2011:111) tai henkilöyhtymälle (avoin tai kommandiittiyhtiö tai kuolinpesä, KKO 2012:71). Näin ollen henkilöyhtiölle määrätty veronkorotus on aina este määrätä samasta teosta yhtiön toiminnasta vastanneelle luonnolliselle henkilölle rikosoikeudellinen rangaistus välittömän veron välttämisestä. Arvonlisäverosta yhtiömies lain mukaan vastaa vain, kun verovastuu on verotuspäätöksessä hänelle määrätty. Estevaikutus ei ulotu osakeyhtiölle määrättyyn veronkorotukseen, vaikka kyseessä olisi ns. yhden miehen yhtiö, koska luonnollinen henkilö ei Suomessa vastaa yhtiölle määrätystä veronkorotuksesta. Veronkorotusta ei voida ulosmitata osakkeenomistajan tai yhtiön puolesta toimineen omaisuudesta. Tämän hetkisen tulkinnan mukaan rangaistusta ei ole määrätty samalle taholle kahteen kertaan, jos henkilö tuomitaan rangaistukseen osakeyhtiön verotuksessa tehdystä veropetoksesta ja hänelle on lisäksi määrätty henkilökohtaisessa verotuksessaan veronkorotus (Isaksen v. Norja ). Syyttäjän tulee arvioida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa rikosprosessia, milloin tutkinnan kohteena on asia, jossa estevaikutus syntyy, jos epäilty/vastaaja on jo saanut samasta asiasta hallinnollisen sanktion. Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa on pyrittävä kehittämään oikeuskäytäntöä viemällä asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tuomioistuinten ratkaisuista, jotka syyttäjän käsityksen mukaan eivät ole yhtenäisiä kunakin hetkenä vallitsevan oikeuskäytännön kanssa, on perusteltua valittaa hovioi-

8 8 (11) keuteen tai hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. 9.Samasta teosta Ihmisoikeustuomioistuimen ja korkeimman oikeuden oikeuskäytännön mukaan asian samuus arvioidaan teon konkreettisten tosiseikkojen perusteella. Veronkorotuksen perusteen ja syytteen teonkuvauksen on näin ollen oltava tosiseikoiltaan olennaisilta osiltaan samat tai lähes samat (esim. KKO 2010:45, Zolotukhin ). Tämä saattaa asettaa uusia vaatimuksia myös sille, miten syytteen teonkuvaus kirjoitetaan jutuissa, joissa on ennakoitavissa, että ne bis in idem -estevaikutuksesta syntyy keskustelua. Käytännössä joudutaan usein arvioimaan tilanteita, joissa verovelvollinen on samassa asiakokonaisuudessa välttänyt veropetoksen tunnusmerkistön täyttävällä tavalla useita verolajeja. Nykyisen korkeimman oikeuden oikeuskäytännön mukaan (KKO 2011:80, KKO 2012:106) teon samuutta arvioidaan näissä tapauksissa verovuosittain ja verolajeittain. Veropetoksen tunnusmerkistö täyttyy kunkin verolajin osalta asianomaisen verolain mukaisesti. Vaikka teon taustalla saattaa olla useamman verolajin osalta samojen myyntitulojen ilmoittamatta jättäminen, täyttyy veropetoksen tunnusmerkistö eri tavoin arvonlisäveron ja tuloveron osalta. Rikoksen täyttyminen arvioidaan siten eri verolajien osalta erilaisten tosiseikkojen perusteella. Tämän on perusteltua näkyä myös syytteen teonkuvauksessa. Samuuden arvioinnissa vaikutusta on lisäksi verokausilla ja tulolähteillä. Jos hallinnollinen sanktio ja syyte eivät koske samoja tosiseikkoja, estevaikutusta ei synny. Teon samuutta koskevan oikeuskäytännön perusteella henkilöä voidaan syyttää myös velallisen epärehellisyydestä, kun hän on perusteettomasti ottanut osakeyhtiön varoja itselleen, ja veropetoksesta, kun hän on jättänyt ilmoittamatta nämä varat henkilökohtaisessa verotuksessaan. Historiallisesti kyse on eri tapahtumista, vaikka kohteena olisivatkin samat varat. Syytteen teonkuvaukset eroavat toisistaan, koska tunnusmerkistötkin ovat erilaiset. Tekoajatkaan eivät vastaa toisiaan. Velallisen epärehellisyyden asianomistajien piiri voi myös erota verorikoksen asianomistajatahosta. Harmaassa taloudessa esiintyy usein menettelyä, jossa toisistaan riippumattomat työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään, että palkka maksetaan toimittamatta ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja. Työnantajana toimiva osakeyhtiö syyllistyy menettelyssä veropetokseen, kun se jättää ilmoittamatta omassa verotuksessaan maksamansa palkat ja niistä toimitettavat ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut. Työntekijä voi syyllistyä joko omaan henkilökohtaiseen veropetokseen, kun hän laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa verottajalle, tai avunantoon työnantajansa veropetokseen. Jos kyseessä on ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöminen kummankin verovelvollisen verotuksessa, kyse on kahden eri verosubjektin erillisissä verotuksissa tehdyistä veropetoksista. Jos työntekijää syytetään avunannosta työnantajan veropetokseen, tekoa ei voi kuvata niin, että työntekijä olisi laiminlyönyt työnantajalle kuuluvan il-

9 9 (11) moitusvelvollisuuden, vaan työntekijä on edistänyt työnantajan veropetosta sopimalla mustan palkan maksamisesta. Työntekijä ei myöskään vastaa työnantajalle määrätystä veronkorotuksesta. Perusteltavissa on sellainen tulkita, että suhteessa työnantajan veropetokseen työntekijä ei saa kahta erillistä sanktiota, vaan vain rikosoikeudellisen seuraamuksen. Työntekijän henkilökohtaisessa verotuksessa määrätty veronkorotus taas koskee työntekijän oman ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömistä tai väärän tiedon antamista ilmoituksella. Se voi synnyttää estevaikutuksen suhteessa veropetokseen, johon työntekijä on syyllistynyt omassa verotuksessaan, mutta ei suhteessa työnantajan veropetokseen, johon työntekijä on vain avunantaja. Työntekijää on kuitenkin perusteltua syyttää joko vain omassa verotuksessaan tehdystä veropetoksesta tai vain avunannosta työnantajan veropetokseen. Syytteen teonkuvauksesta tulee myös yksilöidysti ilmetä, mistä konkreettisesta tapahtumasta syytetään. Kahtena erillisenä tekona voitaneen pitää myös nk. kuitinkirjoittajan toimia, kun hän edistää päätekijän veropetosta toimittamalla tälle vääränsisältöisiä kuitteja ja ottaa vastaa palkkion tästä menettelystä. Näissä tilanteessa on perusteltua, että kuitinkirjoittajalle maksettua palkkiota vaaditaan kokonaisuudessaan menetettäväksi valtiolle rikoshyötynä, eikä käsitellä sitä verotettavana kuitinkirjoittajan henkilökohtaisena tulona, joka pitäisi ilmoittaa veroilmoituksella. Ne bis in idem -estevaikutuksen arvioiminen edellyttää, että syytteessä kuvataan selkeästi ja yksilöidysti verolajeittain ja verokausittain, mihin konkreettisiin tosiseikkoihin kukin syytekohta perustuu. Eri verolajeihin kohdistuvat teot tulisi kuvata eri syytekohdissa. Jos teonkuvaukset eroavat toisistaan verokausittain tai verolajeittain, erot on tarkasti kuvattava teonkuvauksessa. Jälkikäteen tulee olla mahdollista havaita, mistä teosta vastaajalle on rangaistusta vaadittu. 10. Lakiehdotuksesta HE 191/2012 Eduskunta säätänee jo voimaan tulevan uuden lain (Laki erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 191/2012 vp). Sen tarkoituksena on mahdollistaa se, että Verohallinto voi jättää veronkorotuksen määräämättä asioissa, joista se tekee rikosilmoituksen. Lain voimaan tultua Verohallinnon tehdessä rikosilmoituksen veronkorotusta ei pääsääntöisesti ole määrätty. Jos korotus kuitenkin on määrätty, se voidaan tietyin tiukin edellytyksin poistaa, jos rikosprosessin aloittaminen katsotaan tarpeelliseksi. Jos verorikosta koskevan rikosilmoituksen on tehnyt muu kuin Verohallinto tai Tulli, syyttäjän on esitutkinnan alussa huolehdittava siitä, että mahdollinen ne bis in idem -estevaikutus selvitetään. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön 15/2013 vp mukaan uudessa laissa olevaa voi-

10 10 (11) maantulosäännöstä tulkitaan siten, että ennen uuden lain voimaantuloa määrättyihin veronkorotuksiin sovelletaan lakien voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Soveltamisessa otetaan kuitenkin aina huomioon, mitä voimassa oleva oikeustila korkeimman oikeuden ja ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön valossa edellyttää. Näin ollen ennen lain voimaan tuloa määrättyä veronkorotusta ei voi poistaa uuden lain perusteella, eikä syytettä samasta asiasta ole niin ollen perusteltua nostaa. Valtiovarainvaliokunta on katsonut, että uudessa laissa on ensisijaisesti kyse prosessuaalisesta uudistuksesta, eikä lievemmän lain periaatetta sovelleta. Se tarkoittaa, että ennen lain voimaan tuloa määrätyt veronkorotukset estävät syytteen nostamisen samasta asiasta. Jos korotusta ei ole määrätty, syytteen kohteena voi kuitenkin olla teko, joka on tehty ennen lain voimaantuloa. Syyttäjien on perusteltua saattaa ylemmän tuomioistuimen ratkaistavaksi lain voimaantultua mahdolliset veronkorotuksen poistamiseen ja lievemmän lain periaatteen tulkintaan liittyvät soveltamisongelmat. Uusi lainsäädäntö korostaa entisestään Verohallinnon edustajien, erityisesti asianvalvojien ja syyttäjien yhteistyön tärkeyttä. Lakien voimaantultua on jokaisessa verorikosasiassa ennen syytteen nostamista tarkistettava asianvalvojalta, että mahdollisesti jo määrätyt korotukset on poistettu. Lisäksi syyttäjien tulee viipymättä toimittaa asianvalvojille ja Tullin edustajille verorikosasioissa tekemänsä esitutkinnan rajoittamista, syytteen nostamatta jättämistä ja syytteen peruuttamista koskevat päätöksensä, jotta asianosaisena olevalla veroviranomaisella on mahdollisuus arvioida omia toimenpiteitään asiassa. Ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikkö, valtionsyyttäjä Tiedoksi: Verohallinto Keskusrikospoliisi Helsingin poliisilaitos

11 11 (11) <ASIA> <TEKSTI> <NIMIKE> <NIMI> Liitteet Tiedoksi <LIITTEET> <TIEDOKSI>

Valtiovarainvaliokunnalle

Valtiovarainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Valtiovarainvaliokunnalle

Lisätiedot

Lausunto. 1. Syytesuojasta saatavat hyödyt ja haitat

Lausunto. 1. Syytesuojasta saatavat hyödyt ja haitat 1 (5) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

hallintovaliokunnalle.

hallintovaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja työsopimuslain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunnalle JOHDANTO

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset: SOPIMUSTA TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI WORKSHOP RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄ-TYÖRYHMÄ/ KiS, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSLAIN RANGAISTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv 1. Johdanto 1 1.1. Tutkimuskohde 1 1.1.1. Johdanto 1 1.1.2. Perusoikeudet 3 1.1.3. Euroopan neuvoston oikeus 4 1.1.4. EU-oikeus 7 1.2. Rajaukset 10 1.3. Metodi

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Asia: Hallituksen esitys (HE) 32/2015 vp eduskunnalle laiksi verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016

Asia: Hallituksen esitys (HE) 32/2015 vp eduskunnalle laiksi verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016 Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 20.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Yleistä Asia: Hallituksen esitys (HE) 32/2015 vp eduskunnalle laiksi

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

Miten estää nuuskan laiton kauppa?

Miten estää nuuskan laiton kauppa? Miten estää nuuskan laiton kauppa? Seuraamukset nuuskan laittomasta maahantuonnista ja myynnistä Seppo Raitolahti Tulliylitarkastaja Valmisteverotus Ulkomaankauppa- ja verotusosasto 1 Veroseuraamukset

Lisätiedot

Vinkkejä talousrikollisuuden torjuntaan

Vinkkejä talousrikollisuuden torjuntaan Vinkkejä talousrikollisuuden torjuntaan Sähköurakoitsijapäivät 14.4.2011 Helsingin poliisilaitos Talous- ja omaisuusrikosyksikkö Rikostarkastaja Ville Kivistö Helsingin poliisilaitos Talous- ja omaisuusrikosyksikkö

Lisätiedot

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Rakennuskonepäivät 21.1.21 Helsingin poliisilaitos Rikostarkastaja Ismo Siltamäki 21.1.21 Helsingin poliisilaitos AVOIMET, ILMOITETUT JA PÄÄTETYT

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

HE 187/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

HE 187/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon HE 187/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 :n ja maatilatalouden tuloverolain 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Menettely sananvapausrikosasioissa

Menettely sananvapausrikosasioissa Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö 14.6.2006 SM-2006-01766/Ri-1 Liittyy samalla numerolla annettuun ohjeeseen, 14.6.2006. Sovittelua koskeva muistio, joka on laadittu yhteistyössä

Lisätiedot

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys eduskunnalle liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 1 20.1.2016 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ne bis in idem -kielto veronkorotuksen ja veropetoksen yhteydessä

Ne bis in idem -kielto veronkorotuksen ja veropetoksen yhteydessä Ne bis in idem -kielto veronkorotuksen ja veropetoksen yhteydessä Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Oikeustieteiden laitos Pro gradu -tutkielma 10.11.2011 Tekijä:

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2008

Syyttäjän ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Yleistä käsiteltävänä olevasta hallituksen esityksestä ja sen tavoitteesta

Yleistä käsiteltävänä olevasta hallituksen esityksestä ja sen tavoitteesta Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 20.10.2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Yleistä Asia: Hallituksen esitys (HE) 32/2015 vp eduskunnalle

Lisätiedot

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa.

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa. PÄÄTÖS 12.11.2008 Dnro OKV/824/1/2007 1/5 ASIA VIIVÄSTYS HAASTEIDEN ANTAMISESSA KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 8.8.2007 osoittamassaan kirjoituksessa Espoon käräjäoikeuden ja Espoon kihlakunnan

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten

Lisätiedot

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS))

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS)) 4.2.2010 A7-0006/ 001-027 TARKISTUKSET 001-027 esittäjä(t): Talous- ja raha-asioiden valiokunta Mietintö Magdalena Alvarez Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla A7-0006/2010 (KOM(2009)0029 C6-0062/2009

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2011

Hovioikeuksien ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Hovioikeuksien ratkaisut Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä pieneni hieman vuonna Hovioikeudet ratkaisivat 11 000 asiaa vuonna, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rikosoikeudellisia

Lisätiedot

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET HTSY Verohallinto 2.9.2014 2 (5) ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET Harmaan talouden selvitysyksikkö on tarkastellut ulosotossa vuosina

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Muistio syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Muistio syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta Dnro 26/31/14 28.12.2015 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 A PL 333 00180 Helsinki 00181 Helsinki 029 562

Lisätiedot

AMMATTISOTILAIDEN SOTILASKURINPITOMENETTELY JA VIRKAMIESOIKEUDELLISET SANKTIOT KAKSOISRANGAISTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AMMATTISOTILAIDEN SOTILASKURINPITOMENETTELY JA VIRKAMIESOIKEUDELLISET SANKTIOT KAKSOISRANGAISTUKSEN NÄKÖKULMASTA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU AMMATTISOTILAIDEN SOTILASKURINPITOMENETTELY JA VIRKAMIESOIKEUDELLISET SANKTIOT KAKSOISRANGAISTUKSEN NÄKÖKULMASTA Tutkielma Kapteeni Antti Kähkönen Esiupseerikurssi 67 Rajavartiolinja

Lisätiedot

5. Rekisterin tietosisältö (rekisteröityjen ryhmät ja niihin liittyvät tiedot tai tietoryhmät)

5. Rekisterin tietosisältö (rekisteröityjen ryhmät ja niihin liittyvät tiedot tai tietoryhmät) 1 1. Rekisterin pitäjä Nimi Oikeusrekisterikeskus Postiosoite Postinumero Puhelin PL 157 13101 HÄMEENLINNA 029 56 65631 Sähköpostiosoite oikeusrekisterikeskus(a)om.fi 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö

Lisätiedot

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * P6_TA(2006)0373 Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

1. Rikosasian käsittely poliisi- ja syyttäjäviranomaisissa sekä tuomioistuimissa

1. Rikosasian käsittely poliisi- ja syyttäjäviranomaisissa sekä tuomioistuimissa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 15.11.2011 Dnro OKV/1606/1/2009 1/7 ASIA Esitutkinnan viipyminen ja rikosasian käsittelyn kokonaiskesto KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 15.11.2009 osoittamassaan kantelussa arvostellut

Lisätiedot

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty 1 luku (16.8.1996/626) Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta 1 (16.8.1996/626) Suomessa tehty rikos Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Suomen lain soveltamisesta Suomen talousvyöhykkeellä

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle

LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle Aloitteen tarkoituksena on parantaa oikeusturvan saatavuutta lisäämällä ryhmäkannelakiin järjestöille oikeus ajaa kannetta määrätyn ryhmän puolesta.

Lisätiedot

28.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI

28.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI Lausunto 1 (5) 28.9.2015 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Lausuntopyyntö 11.08.2015 STM046:00/2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI kiittää mahdollisuudesta saada

Lisätiedot

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Vakuutusehdot Voimassa 1.1.2016 alkaen Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 2 Vakuutuksen ottajat ja vakuutetut 2 3 Vakuutuskausi 2 4 Tuomioistuimet ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

Rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus.

Rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus. 1 of 34 21/03/2011 11:51 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1997» 11.7.1997/689 11.7.1997/689 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudenkäynnistä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1207 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8

KESKI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1207 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 KESKI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1207 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 26.10.2010 R 10/971 40101 Jyväskylä Puhelin 010 362 6703 Fax 010 362 6720 Syyttämättä jätetty KLlNGA ESA EINO 21.11.1939

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA Lainopillinen asiamies KKO 2008:50 Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet

Lisätiedot

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

http://curia.europa.eu/juris/document/document_print.jsf?doclang=fi&text=&part=1&docid=123724&cid=3367611

http://curia.europa.eu/juris/document/document_print.jsf?doclang=fi&text=&part=1&docid=123724&cid=3367611 1 / 27 JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS PEDRO CRUZ VILLALÓN 12 päivänä kesäkuuta 2012 (1) Asia C 617/10 Åklagaren vastaan Hans Åkerberg Fransson (Ennakkoratkaisupyyntö Haparanda tingsrätt (Ruotsi)) Euroopan

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI VEROTUSMENETTELYN JA VERONKANNON UUDISTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI VEROTUSMENETTELYN JA VERONKANNON UUDISTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Valtiovarainministeriö Vero-osasto Viitteenne: Hankkeen VM008:00/2015 lausunto LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI VEROTUSMENETTELYN JA VERONKANNON UUDISTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Tahdonvastaisen huostaanoton merkitys nuorten seuraamusharkinnassa

Tahdonvastaisen huostaanoton merkitys nuorten seuraamusharkinnassa Tiina Väisänen Tahdonvastaisen huostaanoton merkitys nuorten seuraamusharkinnassa 1. Johdanto Kirjoituksessa tarkastellaan tahdonvastaisen huostaanoton merkitystä nuorten tekemien rikosten seuraamusharkinnassa

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 15/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 1/2005 14.1.2005 Asia: Virkasuhteen irtisanominen ja virantoimituksesta pidättäminen Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallitus

Lisätiedot

Tuomioistuinmaksulaki

Tuomioistuinmaksulaki Tuomioistuinmaksulaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Oikeudenkäyntimaksu ja hakemusmaksu Tämän lain mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8

KESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 1 KESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 26.10.2010 R 10/971 40101 Jyväskylä Puhelin 010 362 6703 Fax 010 362 6720 Syyttämättä jätetty MATIKAINEN-KALLSTRÖM MARJO

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

ASIA. Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO

ASIA. Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO ANONYMISOITU PÄÄTÖS 28.09.2009 Dnro OKV/13/21/2008 1/6 ASIA Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO Valtionsyyttäjä on 12.8.2008 oikeuskanslerille osoitetussa kirjoituksessa arvostellut

Lisätiedot

17.1.2007 YSjäL 3 2 mom. VKS:2000:3 1.2.2007- toistaiseksi

17.1.2007 YSjäL 3 2 mom. VKS:2000:3 1.2.2007- toistaiseksi YLEINEN OHJE syyttäjille VKS:2007:2 Dnro 5/31/07 Annettu Säädösperusta 17.1.2007 YSjäL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:2000:3 1.2.2007- toistaiseksi Esitutkinnan rajoittaminen 1 Esitutkinnan rajoittamisen

Lisätiedot

MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007

MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007 Moo 1 MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007 211.0 VAKUUTETUT, VAHINKOTAPAHTUMA JA VOIMASSAOLOAIKA Vakuutetut Vakuutettuja ovat vakuutuskirjassa mainitun ajoneuvon omistaja haltija

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Lakiehdotus 1. Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain (439/2008)

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 25.10.2004 KOM(2004) 709 lopullinen KOMISSION KERTOMUS Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen täytäntöönpano

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate ANONYMISOITU PÄÄTÖS 13.10.2015 Dnro OKV/464/1/2015 1/6 ASIA Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate KIRJOITUS Kantelija on oikeuskanslerille 26.3.2015 osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut Helsingin

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1 Lain tarkoitus Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 62/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 37/2010 21.5.2010 Asia Virkasuhteen irtisanomista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä

Lisätiedot