Tieteellisten laskentaresurssien ja niiden oheispalvelujen kokonaisarkkitehtuuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tieteellisten laskentaresurssien ja niiden oheispalvelujen kokonaisarkkitehtuuri"

Transkriptio

1 Tieteellisten laskentaresurssien ja niiden heispalvelujen kknaisarkkitehtuuri Yleistä Laskennallinen tiede ja tieteellinen laskenta Rajaukset ja reunaehdt Nykytila Laskennallinen tiede Sumessa Tieteellisen laskennan käyttäjät Tutkimuslaitsten näkökulmia Resurssien ja käyttäjien (hallintalueiden) väliset raja-aidat Sumessa Laskentaresurssit Tieteellisen laskennan timinta-arkkitehtuuri Timinnan haasteet ja tavitteet Keskitettyjen resurssien aidsti kansallinen käyttö Teknlgian kehityksen aiheuttamat haasteet Laitteistjen elinkaari ja rahitussykli Laskentapalveluiden kehittämisen haasteita Kknaisptiminti ja kustannustietisuus Tieteellinen laskenta elinkeinelämässä Palvelut Laskentaresurssit Ohjelmist- ja tietkantapalvelut Tukipalvelut Kriittiset palvelut muualta Timijat ja sidsryhmät Palveluiden tuttajat Lppukäyttäjät Rahittajat Ohjaus Asiantuntijaneuvnant CSC:lle Tieteellisen laskennan rganisinti Sumessa CSC Ylipistt Ammattikrkeakulut Prsessit Resurssien jak Käyttäjähallinta Resurssien ylläpit ja uudistaminen Muut prsessit Ohjaavat strategiat ja tavitetila Olemassa levat strategiat Ohjeellinen tieteellisen laskennan strategia Tavitetila Tieteellisen laskennan kknaisuus tukee kilpailukykyistä ja kansainvälisesti hukuttelevaa tutkimusjärjestelmää ja mahdllistaa uusia tieteellisiä avauksia Tieteellisen laskennan kknaisuus rganisidaan mahdllisimman kustannustehkkaasti yhdistelmänä keskitettyä ja hajautettua ratkaisua

2 Taustalla vaikuttavat arkkitehtuurit ja periaatteet Sidsarkkitehtuurit Yleiset arkkitehtuuriperiaatteet Timinnalliset arkkitehtuuriperiaatteet Tietturva- ja tietsujaperiaatteet Liitteet Lait ja säädökset CSC:n tämän hetkisten kneiden tekniset yksityiskhdat Käsitteitä/Sanast

3 Tiivistelmä Tässä dkumentissa kuvataan ensimmäistä kertaa tieteellisten laskentaresurssien ja niiden heispalvelujen kknaisarkkitehtuuri. Arkkitehtuurikuvaus keskittyy nyky- ja tavitetilan kuvaukseen sekä tieteellisen laskennan kehittämisen strategiaan. Arkkitehtuurikuvauksessa keskeisimmäksi asiaksi nusee eri sektrirajjen lumat raja-aidat jtka haittaavat kansallisesti tehkasta tieteellisen laskennan timintaa. Tulevaisuuden tavitetilana nähdäänkin paikallisen ja keskitetyn timinnan laajaphjainen krdininti kansallisella taslla. Etenkin data intensiivisen laskennan menetelmiä tetaan käyttöön yhä useammilla tieteenalille ja jatkssa tieteellisen laskennan merkitys krstuu entisestään. Jhdant Laskennallinen tiede n yksi Sumen tieteen suurista vahvuusalueista. Sen mnella saalueella n Sumessa j kauan llut aktiivisia tutkimusryhmiä, jtka vat hyvin krkeasti arvstettuja maailmalla. Alalla n llut useita Akatemian huippuyksiköitä ja akatemiaprfessreita. Pitkään jatkunut tutkimus n myös lunut vahvan kansallisen, yhteistyön kautta tisiaan tukevan tutkimusyhteisön jillekin sa-alueille. Tämän n mahdllistanut krkeatasisten tutkijiden 1970-luvulta alkaen luma hyvä tutkimusilmapiiri sekä CSC:n tarjama kansainvälisestikin erittäin krkea määrä laskentakapasiteettia ryhmää khden. Lisääntyvän digitalisaatin myötä tieteellinen laskenta laajenee perinteisten laskennallisten tieteiden alalta kvaa vauhtia muihin tieteisiin ja esimerkiksi dataintensiivisen laskennan menetelmiä svelletaan j rutiininmaisesti mm. kielitieteisiin ja bilgiaan. Laskennalliseen tieteeseen ja tieteellisen laskentaan panstaminen n kansallisesti erittäin tärkeää, kska 1) Laskennallinen tiede tukee vahvasti pikki- ja mnitieteellisyyttä, jtka tuttavat tulevia innvaatiita ja liiketimintaa. 2) Sumen akatemian valitsemista tutkimuksen huippuyksiköistä is sa tarvitsee tutkimuksessaan laskennallisen tieteen saamista ja välineitä. 3) Laskennallinen tiede n mnesti kustannustehkasta suhteessa kkeelliseen tutkimukseen, ja sen avulla vidaan selvittää asiita, jita ei vi aina tutkia kkeellisin tai analyyttisin menetelmin. 4) Samja fasiliteetteja ja saamista vi käyttää mnilla tieteenalilla. 5) Laskennallinen tiede n jatkuvasti kasvava trendi, kun digitalisaati lisääntyy (internet f things, tellinen internet). 6) Lähes kaikille suurille kansainvälisille tutkimushankkeille ja infrastruktuureille tieteellisen laskennan resurssit ja saaminen vat pakllinen edellytys. 7) Hyvät tieteellisen laskennan fasiliteetit luvat Sumeen kansainvälisesti kilpailukykyisen ja kansainvälistä yhteistyötä hukuttelevaa tutkimusympäristön. Tieteellisten laskentaresurssien ja niiden heispalveluiden kknaisarkkitehtuuri kuvaa sumalaisten laskennallisen tieteen ja tutkimuksen käytössä levaa laskenta- ja tallennuskapasiteetista, hjelmistista, tietkannista ja niihin liittyvästä käyttäjätuesta ja -kulutuksesta mudstuvaa kknaisuutta (jta jatkssa kutsutaan yksinkertaisemmin tieteelliseksi laskennaksi). 3

4 Kartturi-mallin mukainen kknaisarkkitehtuuri käsittää timinta-, tiet-, tietjärjestelmä- ja teknlgia-arkkitehtuurien yksityiskhtaiset kuvaukset. Tätä dkumenttia laadittaessa kknaisarkkitehtuuriperiaatteita n kuitenkin nudatettu vain löyhästi ja keskittyen timintaarkkitehtuuriin. Tavitteena n llut selkeä ja käytännönläheinen lpputuls, jta vidaan ajatella myös epämudllisesti tieteellisen laskennan kknaiskuvana. Tieteellisten laskentaresurssien ja niiden heispalveluiden kknaisarkkitehtuurin tarkitus n kuvata sumalaista tieteellistä laskentaa, edistää eri timijiden välistä yhteistyötä ja hjata timintaa ja sen suunnittelua siten, että kknaisuus palvelee mahdllisimman hyvin laskennallisen tieteen yhteisöä ja kk yhteiskuntaa. Kknaisarkkitehtuuri n ennen kaikkea jhtamisen ja timinnan kehittämisen tukimenetelmä. Kska sumalaiset tieteellisen laskennan timijat vat itsenäisiä ilman yhteistä hallinta, arkkitehtuuri n lunteeltaan hjaava eikä sitva. Kknaisarkkitehtuurin keskeisimmät sakknaisuudet vat nyky- ja tavitetilan kuvaukset sekä tieteellisen laskennan strategia. Tämä käsillä leva arkkitehtuurikuvaus vastaa tiethallintlain ( /634) OKM:lle antamaan velvitteeseen edistää man timialan tietteknistä yhteentimivuutta sveltamalla kknaisarkkitehtuurimenetelmää niin kansallisesti keskitetyllä kuin paikallisten palvelujen taslla. Tämä n ensimmäinen kerta kun tieteellinen laskenta kuvataan kknaisarkkitehtuurin avulla ja siten tämä lu phjan tulevien vusien päivityksille. Tällä tieteellisen laskennan kuvauksella n ma tärkeä arvnsa niin santun TULAperiaatepäätöksen ( ) phjalta käynnistetyssä krkeakulujen ja tutkimuslaitsten yhteistyön syventämisen prsessissa. Käsillä leva kuvaus n syntynyt tieteellisen laskennan yhteistyöfrumin nimittämän ryhmän timesta. Ryhmään kuuluivat Paula Eerla (HY), Juha Herrala (TTY), Jyri Naarmala (Nvia), Minna Palmrth (IL), Juha Fagerhlm (CSC), Sami Niinimäki (OKM), Juha Haataja (OKM) ja ryhmän puheenjhtajan rlissa Jussi Heiknen (CSC). Arvkkaita kmmentteja eri versiihin vat antaneet seuraavat taht jille suuri kiits: Heikki Räisänen (TEM), Ilp Vattulainen (TTY), Ari Kuusi (HAMK), Antti Ps (ISY), Kai Nrdlund (HY), Kai Pulamäki (TTL), Kaisa Miettinen (JY), Ter Tunnen (CSC), Janne Ignatius (CSC), Eija Krpelainen (CSC), Per Öster (CSC), Pekka Lehtvuri (CSC), Klaus Lindberg (CSC), Suvi Remes (CSC), Jura Tarus (CSC), Aleksi Kalli (CSC), Ville Savlainen (CSC), Tmmi Nyrönen (CSC), Jarn Laitinen (CSC), Peter Råback (CSC), FUCIO, Helsingin ylipist, Oulun ylipist, Aalt-ylipist, THL, Tampereen teknillinen ylipist, LUKE ja VTT. Yleistä 1.1 Laskennallinen tiede ja tieteellinen laskenta Laskennallinen tiede n tietkneiden kehityksen myötä vakiintunut klmanneksi paradigmaksi perinteisten kkeellisten ja tereettisten menetelmien rinnalle. Perusmudssaan laskennallisen tieteen prsessi vidaan karkeasti jakaa viiteen vaiheeseen: 1) Tutkittavasta ilmiöstä tehdään matemaattinen malli tai teria. 4

5 2) Matemaattiselle mallille etsitään numeerinen ratkaisumenetelmä, jta kutsutaan usein algritmiksi. 3) Numeerinen algritmi hjelmidaan ja ajetaan tietkneella. Tätä kutsutaan usein simulimiseksi. 4) Tulsten tulkinta ja havainnllistaminen, mikä tyypillisesti vaatii lisää laskentaa tietkneella. 5) Tulsten verifiinti ja/tai kalibrinti mittausten avulla => palaa khtaan 1) kunnes tulkset vat riittäviä sveltuvilla kriteereillä mitaten. Mnilla svellusalilla pelkkä simulinti ei kuitenkaan riitä. Mallin ja simulinnin edut saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä, kun khtiin 1) - 3) kytketään mukaan ptiminti, jnka avulla valittujen kriteerien mukaan etsitään parasta ratkaisua (esim. kestävin, edullisin, ympäristöystävällisin tai tasapain näiden väliltä). Erityisesti khdat 2) ja 3) karakterisivat laskennallista tiedettä. Laskennallisen tieteen ja tietknesimulaatiiden avulla vidaan tarkastella ilmiöitä, jiden tutkiminen kkeellisesti n liian hidasta, kallista, vaarallista tai yksinkertaisesti mahdtnta. Puhtaasti tereettinen lähestymistapa muuttuu laskennalliseksi tieteeksi, kun käytettävät matemaattiset mallit tulevat niin mnimutkaisiksi, että niitä vidaan analysida vain numeerisesti. Tieteellinen laskenta käsittää pääasiassa edellä levan listan khdan 3), mutta käytettävissä levan tietkneen tekniset minaisuudet vivat vaikuttaa khtaan 2) eli algritmin valintaan. Tieteellistä laskentaa hyödyntää kuitenkin myös edellä esitetyn laskennallisen tieteen mallin rinnalle nussut neljänneksikin paradigmaksi kutsuttu dataintensiivisen tieteen malli. Neljäs paradigma yhdistää kkeellisen tieteen havaintihin ja niistä kerättyyn dataan perustuvan tutkimuksen ja laskennallisen tieteen tavan käyttää tietknekapasiteettia tutkimuksessa. Neljännen paradigman mukaista laskentaa kutsutaan usein dataintensiiviseksi laskennaksi ja vastaavia tieteitä datatieteiksi. Klassinen esimerkki jälkimmäisistä n biinfrmatiikka, jssa tietjenkäsittelytiede ja bilgia/genetiikka vat yhdistyneet aivan uudeksi tieteenalaksi tietjenkäsittelyn ja bilgian tutkijiden tiiviinä yhteistyönä. Seurauksena n syntynyt aivan uusia tieteellisiä käsitteitä: esimerkiksi geenien vurvaikutusverksta n tullut bilgian käsite, mikä ei lisi llut mahdllista pelkästään bilgien vimin. Osa datatieteestä vaatii suurta laskentakapasiteettia ja muuta infrastruktuuria, mutta merkittävä sa työstä vidaan tehdä vaatimattmallakin infrastruktuurilla, jpa "kuluttajatasn" laitetehilla. Oleellista n sata käsitellä dataa uusilla tavilla, ja infrastruktuuri n tähän työkalu. Tässä dkumentissa tarkastellaan tieteellisten laskentaresurssien ja niiden heispalvelujen kknaisarkkitehtuuria tai -kuvaa, jnka keskeisimmät sakknaisuudet vat: 1) Laskentakapasiteetti käyttöympäristöineen. 2) Oheispalvelut kuten tallennuskapasiteetti, hjelmistt, aineistt ja tietkannat jne. 3) Laskentakapasiteetin käyttöön ja hjelmintiin liittyvä käyttäjätuki. 4) Edellisiin liittyvä kulutus. Tässä arkkitehtuurissa tallennuksen khdalla rajitutaan käsittelemään vain välittömästi laskentaan tai analysintiin liittyvää npeaa levykapasiteettia tai vastaavaa. Suurten datamäärien hallintaa, jakamista ja pitkäaikaista tallentamista ei kuitenkaan tarkastella, kska ne n kuvattu massa arkkitehtuurissaan (ks. 4.1). 5

6 Jatkssa tieteellisiin laskentaresursseihin ja niiden heispalveluihin viitataan yksinkertaistaen termillä tieteellinen laskenta. 1.2 Rajaukset ja reunaehdt Arkkitehtuuri ei le sitva vaan hjaava. Timijaryhmät vat mukana edustajien kautta, ja yksittäisen timijan näkemys saattaa piketa työryhmän susituksista. Yrityksissä tehtävää tieteellistä laskentaa ei käsitelty yksityiskhtaisesti. Arkkitehtuuriperiaatteita n nudatettu löyhästi menemättä liian syvälle yksityiskhtiin; tavitteena n mahdllisimman selkeä kknaiskuva. Tarkastelujaks: supertietkneiden kustannustehkas käyttöikä n nin neljä vutta, Sumen tämän hetkinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta 1 n vimassa vusina , ja EU-infrastruktuurien rahitusinstrumenttien näkymä H2020-hjelman kautta n nin viiden vuden päässä, jten tarkastelujaksssa n pyritty keskittymään seuraaviin viiteen vuteen. 1.3 Nykytila Laskennallinen tiede Sumessa Laskennallinen tiede (tieteellinen laskenta) perustuu tieteellisten ngelmien ratkaisemiseen matemaattisten mallien ja kvantitatiivisten analyysimenetelmien avulla, hyödyntäen tehkkaasti tietkneiden antamaa lisäarva. Olennaisesti laskennallinen tiede integrituu parhaillaan kaikkialle esimerkiksi kännyköihin, paikantamiseen, terveydenhitn ja energiantutantn, ja sen hessa mitä luntevimmin uuden tieteellisen tiedn tuttamiseen. Sumessa laskennallinen tiede kattaa leellisesti kaikki tieteen alat (mm. fysikaaliset ja kemialliset tieteet, bilgiset ja lääketieteet, teknisten tieteiden laajan kirjn, yhteiskuntatieteet mukaan lukien talustieteet, ja menetelmien kehittämisen). Laskennalliselle tieteelle n vahvasti minaista sen pikki- ja mnitieteinen lunne. Yhä kasvavassa määrin laskennallisen tieteen tutkimus integridaan yhteen kkeellisen tieteen kanssa, niiden mlempien vaikutusta kasvattaen. Samassa hengessä laskennallinen tiede n Sumessa saanut merkittävän aseman eri tieteenaljen välisten rajapintjen kaatajana, sillä hyvin usein laskennallisen tieteen malleja ja menetelmiä käytetään pikkitieteellisten ngelmien ratkaisemiseen. Esimerkkeinä tästä suuntautumisesta vidaan mainita laskennallisen tieteen alalta mm. ilmakehän tieteet (Helsinki), bilginen fysiikka (Tampere, Oulu), nantieteet (Esp, Helsinki, Jyväskylä) ja biinfrmatiikka (Esp, Helsinki, Kupi, Tampere). Kun katstaan alan kehitystä viimeisen 10 vuden ajalta, n humin arvista, että jhtavien tiedelehtien mielenkiint laskennallista tiedettä khtaan n kasvanut systemaattisesti: laskennallista tiedettä sisältävien tutkimusartikkelien suhteellinen suus kaikista julkaisuista n tieteen huippulehdissä kasvanut nin kaksinkertaiseksi edellisen vusikymmenen aikana. Tämän trendin vidaan perustellusti arviida kasvavan etenkin Sumessa kska laskennallinen tiede n saanut mm. tumansa lisäarvn ja suhteellisen edullisuuden ansista kasvavan susi- 1 Sumen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta , FIRI-asiantuntijaryhmä, Sumen Akatemia ja Opetus- ja kulttuuriministeriö

7 n kaikissa sumalaisissa tiederganisaatiissa, ja se näkyy knkreettisesti etenkin huipputasn tutkimuksen edistäjänä. Verrattuna muihin EU:n jäsenmaihin Sumessa nkin minaista keskitettyjen (CSC:n) laskentapalvelujen suuri merkitys akateemiselle tutkimukselle. Tästä n seurannut tilanne, että vaikka mnella muulla tutkimuksen alueella sumalaisten akateemisten ryhmien mahdllisuudet vat teknisessä mielessä rajitetut, n laskennallisissa tieteissä pystytty saavuttamaan kansainvälisesti katsttuna vahva kilpailuasema ilman, että kustannukset tutkijille lisivat lleet khtuuttmia. Kansainvälisellä taslla haettavana levat tieteellisen laskennan resurssit tukevat tätä kehitystä. Tinen myönteinen seuraus CSC:n rlista n llut laskennallisten tieteiden suurempi integraati muuhun tutkimukseen. Kska keskitetty laskentaresurssien ylläpit ja tieteellisten hjelmistjen sekä menetelmien asiantuntijatuki mahdllistavat suurtehlaskennan käyttämisen j yksittäisten tutkijiden taslla, ei uusien menetelmien käyttööntt le llut ylivimaista. Tätä taustaa vasten n helpsti ymmärrettävissä, että Sumen Akatemian valitsemista tutkimuksen huippuyksiköistä lukuisissa 2 n merkittävä laskennallisen tieteen suus, jka tukee muuta, useimmiten kkeelliseen tutkimukseen phjautuvaa tutkimusta. Mainittakn lisäksi että Sumen Akatemian vunna 2012 tekemässä fysiikan tieteenala-arviinnissa tdetaan laskennallisen tieteen levan Sumessa erittäin krkeatasista 3. Kattavaa arvita laskennallisen tieteen suudesta suhteessa kaikkeen sumalaiseen tutkimukseen ei liene vielä tehty, mutta suuntaa antavana arvina vidaan pitää yksittäisten ylipistjen tilanteita. Esimerkiksi Tampereen teknillisessä ylipistssa laskennallisen tieteen suus kaikesta sen tutkimuksesta n karkeasti lukkaa %, mitä vidaan pitää merkittävänä suutena ja krkean vaikutuksen tuttajana. Ottaen humin tieteen kustannuspaineet, vaikutuksen kasvuun khdistuvat tarpeet ja laskennallisen tieteen kustannustehkkuuden, laskennallisen tieteen suhteellisen rlin kasvua sana Sumen tieteen tulevaisuutta ja yritystimintaa vi pitää luntevana kehityskulkuna. Yleisesti laskennallisen tieteen asema Sumessa n tällä hetkellä vahva, surastaan erinmainen. Tämän tilanteen taustalla n se erinmainen tuki, jta etenkin CSC n tukirganisaatina laskennalliselle tieteelle ja sen kehitykselle antanut. Jtta laskennallinen tiede yhtenä sumalaisen tieteen keihäänkärkialana ja krkean vaikutuksen tuttajana kehittyisi myös jatkssa, n CSC:n tieteellisen laskennan timinnan tukeminen ja edelleen vahvistaminen välttämätöntä. Dataintensiivisen tieteen ja laskennan yleistyminen tukee malta saltaan laskennallisen tieteen kasvua Tieteellisen laskennan käyttäjät Ylipistt, ammattikrkeakulut ja tutkimuslaitkset tuttavat laskentaresursseja lähinnä sisäiseen käyttöön, jsta ei kattavia tilastja le saatavilla. CSC:n keskitettyjä tieteellisen laskennan resursseja käytetään pääasiassa ylipistissa, ja pienessä määrin myös ammattikrkeakuluissa ja tutkimuslaitksissa. Käyttö jakaantuu mnen tieteenalan kesken. Lukumääräisesti suurin käyttäjäryhmä n bitieteen tutkijat ennen fyysi- 2 Muun muassa Center f Excellence in Bimembrane Research, Center f Excellence in Atmspheric Science, Center f Excellence in Experimental and Cmputatinal Develpmental Bilgy Research, Finnish CE in Cancer Genetics Research, Finnish CE in Cmputatinal Nanscience, Finnish CE in Cmputatinal Interface Research, Finnish CE in Inverse Prblems Research jne. 3 "Physics Research in Finland Evaluatin Reprt", Academy f Finland 08/12, 7

8 kita, kemistejä ja kielentutkimusta (kuva 1). Eniten resursseja pulestaan käyttävät fyysikt ennen nantieteen, kemian ja bitieteiden tutkijita (kuva 3). Organisaatiittain suurimmat käyttäjät vat lukumääräisesti mitattuna Helsingin ylipist, Aalt-ylipist ja Oulun ylipist ja resurssien käytön mukaan Tampereen teknillinen ylipist, Aalt-ylipist ja Helsingin ylipist (kuvat 2 ja 4). Kuva 1. CSC:n laskenta-asiakkaat tiedealittain

9 Kuva 2. CSC:n laskenta-asiakkaat rganisaatiittain Kuva 3. CSC:n laskentaresurssien (yksi Sisun tai Taidn creh = kaksi laskutusyksikköä) käyttö tiedealittain

10 Kuva 4. CSC:n laskentaresurssien (yksi Sisun tai Taidn creh = kaksi laskutusyksikköä) käyttö rganisaatiittain Kknaisuutena tarkasteltuna ylipistjen mien resurssien käyttö nudattaa luultavasti samja linjja. Tutkimuslaitksista eniten laskenta-aikaa käytetään Ilmatieteen laitksella, jssa käyttö jakaantuu peratiivisen säänennustamisen ja tutkimuksen kesken. Ilmatieteen laits n myös käyttänyt humattavan määrän PRACE Tier-0 -kapasiteettia avaruussään tutkimukseen liittyen. PRACE eli Partnership fr Advanced Cmputing in Eurpe n eurppalainen suurtehlaskennan eksysteemi, jlla pyritään takaamaan suurtehlaskentaresurssien laaja saatavuus ja tasapuliset käyttömahdllisuudet EU:ssa. Tyypillisiä tieteellisen laskennan svelluskhteita vat muun muassa mlekyylidynamiikka, elektrnirakenteen tutkiminen, plasmafysiikka, ilmastmallinnus, virtauslaskenta ja hiukkasfysiikka. On kuitenkin humattava, että eri svellukset tarvitsevat erityyppisiä resursseja: ptimaaliset resurssit vat keskenään hyvin erilaisia laskenta- ja muisti-intensiivisille svelluksille, kun taas jtkut tieteenalat tarvitsevat ennen kaikkea tehkkaita tallennus- ja/tai I/O-resursseja. On lisäksi tieteenalja, jissa reaaliaikainen tiedn yhdistäminen verkn yli n kiperin ngelma (esim. lng baseline interfermetry -radiastrnmiassa) keväällä avattu cputa Infrastructure as a Service ti uuden tavan käyttää CSC:n laskenta- resursseja. Käyttäjät vivat valita haluamansa käyttöjärjestelmän ja asentaa hjelmistja täysin pääkäyttäjäikeuksin. Virtuaalikneisiin vi liittää tallennustilaa laskentaa varten. Prjekteista nin pulet tulee bitieteistä, mihin yksi syy n alan hjelmistkknaisuuksien ja menettelemien npea kehitys ja lukumäärä, jhn CSC:n perinteisellä yleiskäyttöisellä laskentaklusteriympäristöllä ei le pystytty vastaamaan. 10

11 Kattava kuvaus laskennallisen tieteen suurtehlaskentatarpeista Eurpassa n esitetty raprtissa PRACE Scientific Case ( Tutkimuslaitsten näkökulmia Simulaatiperustaisen raskasta numernmurskauskapasiteettia vaativan tieteellisen laskennan hella tutkimuslaitksissa n paljn mielenkiinta dataintensiivistä laskentaa ja sensitiivisen datan käsittelyä tukevia ratkaisuja khtaan. Seuraavassa n muutamia esimerkkejä. Työterveyslaits Työterveyslaits (TTL) n vimakkaasti siirtämässä timintaansa laskennallisen tieteen ja erityisesti datatieteiden suuntaan. Tarkituksena n pystyä hyödyntämään TTL:n mia ja muiden tietlähteitä mahdllisimman tehkkaasti eri timinta-alueilla ja integrimaan datatieteet timintihin. Tätä varten mietitään, miten infrastruktuuri kannattaa järjestää, mutta vähintään yhtä tärkeä kysymys n, miten datatiede saadaan integriduksi mm. tutkimustimintaan ja miten saadaan paras hyöty tietjenkäsittelytieteen ja substanssialueen (TTL:ssä esim. lääketiede, psyklgia, kgnititiede jne.) saamisesta. Keskeistä n datan ymmärtäminen ja uusien laskennallisten käsitteiden ja menetelmien tuminen laitksen timinta-alueille. Esimerkiksi datan hallintaratkaisut vat tärkeitä. Pelkkä tietknetehn tai muun kapasiteetin määrä ei anna kattavaa kuvaa. Pelkästään infrastruktuuritasn ratkaisut eivät yksin riitä, vaan tarvitaan myös laskennallisen tieteen ja datatieteen huippusaamista. Lunnnvarakeskus Lunnnvarakeskuksessa (LUKE) tieteelliselle laskennalle n kasvava tarve. LUKE:ssa tieteellinen laskenta n tärkeä sa eläin-, kasvi- ja mikrbigenmiikan, bimetrisen genetiikan ja biinfrmatiikan tutkimusta sekä mnia diversiteetin prjekteja. Laskentakapasiteettia tarvitaan kaikkeen genmisen datan analysintiin, hmlgia-hauista geeniekspressianalyyseihin, mukaan lukien RNAseq- ja metagenmiikka-analyysit. Teknlgisen kehityksen myötä tutkimuksessa käsiteltävän genmidatan määrä ja sitä myöten laskentakapasiteetin tarve tullee kasvamaan. Lisäksi suurehka laskentakapasiteettia tarvitaan mm. kaukkartitusphjaisessa mallinnuksessa. LUKE:n mukaan eri tutkimustimijilla lisi ltava yhtäläiset mahdllisuudet saada tieteellistä laskentakapasiteettiä käyttöönsä justavasti ja khtuullisilla kustannuksilla. Tällä hetkellä LUKE käyttää sin maa kapasiteettia, sin staa CSC:n palveluita ja sin stpalveluita kaupallisilta palveluntarjajilta. LUKE:ssa jillakin genetiikan tutkimusalilla käytettävissä levan laskentatehn puute aiheuttaa j ngelmia, mm. hidastaa tutkimusta ja aiheuttaa lisätyötä. Tisissa, keskisuuria aineistja käsittelevissä hankkeissa ma laskentakapasiteetti riittää tistaiseksi. Erätyömutinen timintatapa n kettu sin kankeaksi jntusaikineen. Lisäksi sin pyritään käyttämään kapasiteettia, jta tutkimuksen kehittämien svellusten käyttäjät (elinkeint) vivat realistisesti saada käyttöönsä esimerkiksi viiden vuden sisällä. Laskentakapasiteetin lisäksi n LUKE:n mukaan erittäin tärkeää tavitella hyvää tutkimusyhteistyötä laskentamenetelmien ja laskennan asiakasratkaisujen kehityksessä. Tässä yhteydessä 11

12 n mietittävä timintamallit, jilla CSC:n ja tutkimuslaitsten yhteisen kehitystyön tulkset vat sapulten käytettävissä khtuullisilla ehdilla myös hankkeen päätyttyä. Riittävä laskentakapasiteetti varmistaisi ja vimistaisi sumalaisten tutkimusryhmien asemaa kansainvälisissä tutkimusknsrtiissa. Teknlgian tutkimuskeskus VTT Oy VTT:n mukaan tieteellisen laskennan tarve n kiistatta kasvava ja sumalaisilla timijilla n jatkssa kasvava tarve käyttää laskentakapasiteettia mnimutisesti. CSC:n lisäksi VTT n käyttänyt muiden timijiden tarjamaa kapasiteettia. VTT:n timinta vaatii justavien liiketimintamahdllisuuksien hyödyntämisen ja mahdllisuuden ppia uusia teknlgiita eturintamassa. VTT:n timinnasta suuri sa n kansainväliseen asiakasliiketimintaan tai ei-julkiseen puleen perustuvaa prjektilunteista innvaatitimintaa, jka edellyttää justavuutta niin teknlgiiden, tietturvavaatimusten ja erityisesti ikea-aikaisen resurssisaatavuuden suhteen. VTT:n liiketimintaan liittyvä tarve ja kysyntä vaihtelee jatkuvasti, jten tarkka pitkänajan situtuminen tiettyihin teknlgiihin ei le aina tarkituksenmukaista Resurssien ja käyttäjien (hallintalueiden) väliset raja-aidat Sumessa CSC:n keskitettyjen laskentaresurssien velituksetn käyttö n mahdllista vain petusministeriön timialalle eli ylipistille ja ammattikrkeakuluille, kska timinta rahitetaan niin santun krkeakulujen kehittämismmentin kautta. Kansainvälisten resurssien, kuten PRA- CEn, käyttö n maksutnta kaikille avinta tutkimusta tekeville timijille tutkimuslaitkset mukaan lukien, mutta hakemusten n läpäistävä tieteellinen ja tekninen arviinti. PRACEkäyttö tulee kuitenkin jatkssa edellyttämään lisäksi kansallisen tasn kntribuutita infrastruktuurin perintikuluihin. Tilanne n esitetty kuvassa 5. 12

13 Kuva 5. Tier-0 ja Tier-1 tasn tieteellinen laskenta Sumessa. THL = Terveyden ja hyvinvinnin laits, VTT = Teknlgian tutkimuskeskus VTT Oy, SYKE = Sumen ympäristökeskus, GTK = Gelgian tutkimuskeskus, DECI = Distributed Eurpean Cmputing Initiative (PRACE), CSCS = Sveitsin kansallinen superknekeskus, NSF = Natinal Science Fundatin (USA). Kansainvälinen käyttö (sumalaisten tutkijiden kansainvälinen käyttö ja päinvastin) ja yhteistyö kasvaa tulevaisuudessa runsaasti Eurpan yhteisten strategisten tutkimusinfrastruktuurien (ESFRI) edistymisen ja kansainvälistä yhteiskäyttöisyyttä ja uusia tieteellisen laskennan tarvitsemia palveluita valmistelevien H2020-hankkeiden kuten EUDAT (eurppalainen datainfrastruktuuri, ja EGI (Eurpean Grid Infrastructure, myötä. On myös mahdllista staa pilvilaskentakapasiteettia kaupallisilta tarjajilta kuten Amaznilta. Tällaiset palvelut spivat kuitenkin parhaiten tisistaan riippumattmien töiden surittamiseen ja mittakaavaltaan vaatimattmaan rinnakkaislaskentaan eivätkä pysty krvaamaan tehkkailla kytkentäverkilla varustettuja supertietkneita. Myöskään varsinaista käyttäjätukea ei le saatavilla. Lisäksi esimerkiksi krkeakulut ja Ilmatieteen laits ylläpitävät laskentakapasiteettia maan käyttöönsä Laskentaresurssit Laskentaresurssien hierarkia 13

14 Tieteellisen laskennan kapasiteetin vidaan ajatella mudstavan hierarkisen kknaisuuden, jssa suurtehlaskentaresurssit lukitellaan usein klmeen kategriaan laskevan tehn mukaan: Tier-0, Tier-1 ja Tier-2. Tarjlla levan laskentatehn ja käyttäjien lukumäärän suhdetta havainnllistaa seuraava pyramidi: Laajin käyttäjäkunta n Tier-2-kneilla, ja vain äärimmäistä teha tarvitsevia tutkimusngelmia kannattaa ratka Tier-0-laitteilla. Tier-1 n tehltaan ja käyttäjämäärältään näiden kahden välissä. Pyramidin vi ajatella jatkuvan alaspäin kerrksella, jhn kuuluvat mm. tutkijiden mat pöytäkneet ja muut vastaavan tasn resurssit. Edellisessä luvussa kuvattu pilvikapasiteetti sijittuu surituskyvyltään Tier-2 tasn. Tier-0:lla tarkitetaan maailman tehkkaimpia tietkneita, eli käytännössä Tp 500 -listan tehkkaimman kneen jukkn kuuluvia laitteistja. Tier-0-kneissa n tyypillisesti satja tuhansia laskentaytimiä sekä npea erikiskytkentäverkk, ja niiden tehkas hyödyntäminen edellyttää erittäin hyvin rinnakkaistuvaa hjelmaa: tyypilliset ajt käyttävät kymmeniä tuhansia ytimiä. Tällainen kne edellyttää suurta ja edistynyttä käyttäjäkuntaa, ja esimerkiksi Sumen kaltaisessa maassa Tier-0-kneen hankkiminen ei lisi kustannustehkasta. Tier-0:aa karakterisi usein myös kansainvälinen käyttö ja vaativa vertaisarviintiprsessi; sumalaiset tutkijat pääsevät käyttämään tällaisia kneita PRACEn (ks. luku 1.3.5) kautta. Tier-1-kneita vidaan pitää kansallisen tasn resursseina, ja esimerkiksi CSC:n nykyinen superkne Sisu tehkkaalla ytimellään kuuluu tähän kategriaan. Tier-1-kneet n tarkitettu isille rinnakkaistöille, jtka pystyvät hyödyntämään tuhansia ytimiä. Laskentatehn kasvattaminen Tier-0 ja -1-tasille vaatii kalliita erikisratkaisuja, jista ei le hyötyä pienemmissä kneissa. Tier-2 kstuu paikallisista ylipist- tai laitstasn laitteista, jtka vat tyypillisesti npealla InfiniBand-kytkentäverklla ja tehkkailla prsessreilla varustettuja klustereita. Näitä kneita käytetään sekä peräkkäisajihin että pieniin muutaman sadan ytimen rinnakkaisajihin. Edellä kuvattua lukittelua vidaan pitää suurtehlaskennan eksysteeminä: hierarkian kaikki tast vat välttämättömiä ja tukevat tisiaan. Tie raskaimpaan Tier-0-laskentaan vaatii kkemusta ja kehitystyötä ja kulkee Tier-1- ja Tier-2-tasjen kautta. Hyppy suraan huipputaslle n käytännössä mahdtn myös siksi, että resurssihakemuksessa n tyypillisesti pystyttävä näyttämään ngelman spivuus ja hjelmistn surituskyky isilla kneilla. 14

15 Sumessa jak CSC:n tarjaman keskitettyjen Tier-1- ja ylipistjen hajautettujen Tier-2- resurssien välillä n tarkituksenmukainen ja timii hyvin. Raskaan kapasiteetin keskittäminen n kustannustehkasta ja tisaalta hajauttamalla saavutetaan timintavarmuutta ja justavuutta. Tier-2-resurssit vidaan paremmin räätälöidä paikallisiin tarpeisiin, jiden tyydyttäminen keskitetysti n jskus vaikeaa tai epätarkituksenmukaista. Lisäksi hajauttaminen tukee saamisen säilymistä ja kehittämistä. CSC:n laskentaresurssit CSC:n laskentaresurssien kasvu vudesta 1989 lähtien n esitetty kuvassa 6. Vunna 2014 suritettu päivitys mninkertaisti kknaislaskentakapasiteetin aikaisempiin vusiin verrattuna (kuva 7). Kasvu n pitkällä aikavälillä tarkasteltuna llut ekspnentiaalista, ja kapasiteetti n kaksinkertaistunut keskimäärin alle kahden vuden välein. Asiakkaat vat pystyneet hyödyntämään tarjtut resurssit tehkkaasti, ja kneiden käyttöaste n tyypillisesti llut erittäin krkea ja elinkaaren lppupäässä jntusajat pitkiä. Kneiden elinkaaren alkupäässä niiden surituskyky n llut kansainvälisellä superkneiden TOP500-listalla viidenkymmenen paremmalla pulella ja yleensä Eurpan ja Phjismaiden npeimpien järjestelmien jukssa. Kuva 6. CSC:n laskentakapasiteetin ja käytön kehitys

16 Kuva 7. CSC:n laskentakapasiteetin kasvu CSC:n tarjama suurtehlaskentakapasiteetti käsittää tällä hetkellä supertietkne Sisun ja superklusteri Taidn. Erikisprsessreita ja pilvikapasiteettia (cputa) tarjtaan sana Taita. Lisäksi CSC tarjaa laskentakapasiteettia sensitiivisen datan analysintiin. Organisaatiasiakkaille ja vaativiin tietturvaan liittyvää pilvipalvelua (eputa) pystytetään keväällä 2014 Espn datakeskukseen. eputa krvaa 2010 lähtien käynnissä lleen Bimedinfrapilvipalvelun. Kuva 8. CSC:n laskentaympäristö 2015 (suunnitelma). CSC n prfilinut Sisun isja rinnakkaisajja varten: nrmaalin käytön puitteissa suurin sallittu työn kk n 9600 ydintä eli suunnilleen neljässa kk kneesta. Niin santuissa Grand Challenge -hauissa vidaan myöntää ikeudet ismpiin ajihin. Isjen ajjen susiminen laskee väistämättä kneen käyttöastetta jnkin verran. Pienemmät rinnakkaistyöt ja peräkkäistyöt ajetaan Taidssa, jssa n myös suurempi valikima CSC:n asentamia ja tukemia tieteellisen 16

17 laskennan svelluksia. Sisussa ajetaan lähinnä käyttäjien mia, tieteellisten yhteisöjen kehittämiä tai avimeen lähdekdiin perustuvia svelluksia. CSC:n tämän hetkisten kneiden tekniset yksityiskhdat n kuvattu liitteessä 2. Sisussa nrmaalit resurssimyönnöt vat muutamia miljnia cre-tunteja (creh) ja Grand Challenge -prjektille vidaan myöntää suunnilleen 10 miljnaa creh. (Sisussa vudessa tereettinen maksimi n 350 M creh 100 % käytöllä.) CSC n vusina kehittänyt rganisaatiille suunnattua virtualisintiin phjautuvaa tieteellistä laskentaratkaisua (Kuva 9). Palvelumalli tutteistetaan sana Puta IaaS - pilvipalvelua (eputa) ja se tulee sveltumaan myös sensitiivisten aineistjen analysintiin. Organisaatin sisällä kapasiteetin jakelusta lppukäyttäjille vastaa paikallinen IT-asiantuntija tai -sast. Kuva 9. IaaS-pilvipalvelumalli rganisaatiille. Laskentaresurssit ylipistissa, ammattikrkeakuluissa ja tutkimuslaitksissa 17

18 Ylipistt vat tuttaneet maa laskentakapasiteettia 1960-luvulta lähtien, jllin Fysiikan laskentatimist perustettiin Helsingin ylipistssa luvun alulle asti (kun internet ei llut vielä laajasti käytettävissä) suurin sa laskentaa tehtiin paikallisilla ratkaisuilla luvulta lähtien CSC:llä n llut yllä kuvatun mukaisesti ratkaiseva rli suurimman tehn vaativassa laskennassa, mutta ylipistilla, ammattikrkeakuluilla ja tutkimuslaitksilla n edelleen llut useita paikallisia ratkaisuja. Ylipistjen, ammattikrkeakulujen ja tutkimuslaitsten Tier-2-laitteistt vat useimmiten klustereita. Paikalliset resurssit vat tärkeä ja leellinen sa tieteellisen laskennan hierarkiaa; niillä vidaan räätälöidysti vastata tarpeisiin, jiden humin ttaminen kansallisella taslla n vaikeaa tai epätarkituksenmukaista. Esimerkkeinä tällaisista erikisvaatimuksista vat hyvin pitkät ajajat, integrinti paikalliseen arkkitehtuuriin, lisenssikysymykset ja äärimmäisen krkea lutettavuus. Kun grid-teknlgia, jlla laskentaresursseja vidaan käyttää ja hallita hajautetusti, tuli timintakäyttöön 2000-luvun alussa, ylipistjen paikallisia klustereita alettiin yhdistää tisiinsa ja CSC:n kapasiteettiin ensin Materials Grid (MGrid), ja niitä seuraavissa Finnish Grid Infrastructure (FGI) ja Finnish Grid and Clud Infrastructure -knsrtiissa (FGCI). Tällä tavalla saavutettiin merkittäviä synergiaetuja klusterien laskentaresurssien jakamisen ja yhteiskäyttöisyyden suhteen sekä niiden teknisen hallinnan alilla, kuitenkin samalla säilyttäen paikallisten klusterien edut. Resurssit vat timineet myös uusien Grid- ja Clud-teknlgiiden kehitysja testausalustana. Yhteisphjismaiset resurssit: NeIC Nrdic e-infrastructure Cllabratin NeIC n phjismainen hajautettu e-infrastruktuuri 4. Sen tehtävänä n kehittää ja tuttaa krkeatasisia laskenta- ja tallennuspalveluja phjismaisille tutkijille erityisesti sellaisilla tutkimusalueilla, jilla phjismaisella yhteistyöllä saavutetaan lisäarva. NeIC:n taustalla n yhteisphjismaiset tarpeet hiukkasfysiikan Tier-1-tasn keskuksen lumiseksi, mutta timintaa n sittemmin pyritty laajentamaan myös muille tieteenalille. NeIC timii NrdFrskin alaisuudessa. NeIC n hajautettu rganisaati, jssa itse NeIC vastaa palveluiden kehityksestä ja tuesta, mutta itse laskenta- ja tallennusresurssit vat kansallisissa keskuksissa. NeIC n siten kmplementäärinen perinteiselle suurtehlaskennalle. Kansainväliset resurssit: PRACE ja muut vastaavat resurssit Js kansalliset resurssit eivät riitä, tutkija vi hakea laskenta-aikaa PRACElta. Tällä hetkellä PRACEen kuuluu kuusi Tier-0-lukan knetta Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa, jista vi saada käyttöönsä kymmeniä miljnia cre-tunteja. Kaikki hakemukset käyvät läpi tiukan tieteellisen ja teknisen evaluaatin. Teknisiin vaatimuksiin kuuluu käytettävän hjelmistn erittäin hyvä rinnakkaissurituskyky: skaalautuvuuden n ultuttava tyypillisesti vähintään ytimeen asti. Sumalaiset tutkijat vat menestyneet hyvin PRACE-hauissa: kknaissald vudesta 2011 lähtien n pitkälti yli 200 miljnaa cre-tuntia. PRACEn yhteydessä sa mukana levista keskuksista n tarjnnut tutkijille Tier-1-aikaa vaihdantaperiaatteella DECI-hjelmassa. CSC n sallistunut aktiivisesti tämän timinnan suunnitteluun ja tteuttamiseen, jka n jssain mielessä jatka aikaisemmille EUrahitteisille DEISA-prjekteille ( )

19 PRACEn käyttö n tistaiseksi llut käyttäjille maksutnta, mutta infrastruktuurin seuraavassa vaiheessa keväällä 2015 Tier-0-resurssien suunnitellaan muuttuvan maksullisiksi. Kknaisarkkitehtuuria laadittaessa rahitusmalli, jäsenten maksusuudet ja samalla kk infrastruktuurin tulevaisuus vat jssain määrin epäselviä. Js neuvtteluissa saavutetaan kaikkien sapulien hyväksymä malli timinnan jatkamiselle, CSC pyrkii hakemaan PRACE-käyttöä varten Sumen Akatemian FIRI-rahitusta. Kska Tier-0-tasn kapasiteetti n sittautunut tärkeäksi, sen saatavuus n turvattava PRA- CEn tulevaisuudesta riippumatta. Vaihtehtisia ratkaisuja n useita: avimiin kansainvälisiin hakuihin sallistuminen, resurssien staminen tai vaihtaminen sisarkeskuksilta, eurppalaisen tai phjismaisen knsrtin mudstaminen jne. Tieteellisen laskennan timinta-arkkitehtuuri 2.1 Timinnan haasteet ja tavitteet Keskitettyjen resurssien aidsti kansallinen käyttö CSC n petus- ja kulttuuriministeriön mistama yritys, ja sen tarjamat tietkneresurssit ja niiden varassa timivat palvelut vat ministeriön krkeakulu- ja tiedeplitiikka sastn (KTPO) kustantamina pääsääntöisesti maksuttmia ylipistjen ja krkeakulujen tutkijille ja piskelijille. KTPO-CSC vusispimus rahitetaan niin santulta krkeakulujen kehittämisen mmentilta. Tarvetta raskaammalle laskentakapasiteetille ja mahdllisuudelle massiivisen dataintensiiviseen prsessintiin n kuitenkin myös muiden ministeriöiden alaisissa tutkimuslaitksissa, ja tällä hetkellä ministeriörajat ylittävä käyttö edellyttää erillisiä spimuksia ja n maksullista. Tämä keintekinen raja haittaa tutkimusta ja yhteiskuntaa, ja siihen törmätään jatkuvasti. Samin ylipistjen ja krkeakulujen tutkijat jutuvat maksamaan CSC:n palveluista, js palvelutas ylittää perustasn, mutta tämän tyyppisille perintikustannuksille n vaikea saada kilpailtua rahitusta. Vaihtehtisesti CSC visi lla aidsti kansallinen resurssi ja kaikkien julkisen sektrin tutkijiden käytettävissä samilla käyttöehdilla. Tutkimuslaitsten tarvitseman raskaan laskentakapasiteetin keskittäminen lisi myös kustannustehkkaampaa ja säästäisi valtin rahaa Teknlgian kehityksen aiheuttamat haasteet Tietkneiden tehn kasvu niin santun Mren lain mukaisesti perustui pitkään ainakin sittain yksittäisten prsessrien tai prsessriytimien npeutumiseen ja kelltaajuuden kasvamiseen. Tämän hyödyntäminen li käyttäjille helppa; hjelmat npeutuivat lähes autmaattisesti seuraavaan prsessrisukuplveen siirryttäessä. Muutksia kdiin ei siis juurikaan tarvinnut tehdä. Samaan aikaan kneiden teh kasvi myös rinnakkaisuutta eli prsessrien ja ydinten määrää lisäämällä. Viime aikina tehn kasvu n kuitenkin perustunut yksinmaan rinnakkaisuuden lisäämiseen, ja kelltaajuudet vat jpa hieman laskeneet. Tähän n sasyynä sähkönkulutuksen vimakas riippuvuus kelltaajuudesta. Rinnakkaisuus lisääntyy kaikilla lgisen hierarkian tasilla: k- 19

20 neissa n enemmän laskentaslmuja (jiden välinen kmmunikaati pitää hjelmida eksplisiittisesti), slmujen prsessreissa n enemmän ytimiä (jiden välillä vidaan käyttää yhteisen muistin rinnakkaistusta) ja ytimet surittavat yhdellä käskyllä enemmän laskutimituksia (vektrinti). Lisääntyneen rinnakkaisuuden tehkas hyödyntäminen edellyttää hjelmien ptimintia aikaisempaa enemmän ja laitearkkitehtuurin syvällisempää ymmärtämistä. Tämä krstaa tieteellisen laskennan kulutuksen ja käyttäjätuen merkitystä ja edellyttää niiden sekä itse tieteellisen laskennan hjelmien jatkuvaa kehittämistä. Saatavilla levien tieteellisten hjelmistjen lukumäärä jatkaa kasvuaan. Erityisesti alilla, jille laskennallisen tiede tekee tulaan, uusia hjelmistja syntyy kiihtyvällä tahdilla tutkimushjelmien tulksena. Esimerkiksi bilgiassa ja ympäristön tutkimuksessa tarvitaan jatkuvasti uusia algritmeja jhtuen tutkimusinstrumentaatin npeasta kehityksestä. Jpa vusittain uusiutuvat labratrilaitteet pystyvät tuttamaan jk laadullisesti tai määrällisesti kertalukkaa paremmin dataa, jka täytyy prsessida ennen kuin se vidaan tulkita. Tämän seurauksena laskentapalveluiden tarjajien pitää pystyä tarjamaan ratkaisu, jssa kunkin tieteenalan tai sen sa-alueen tai pikkitieteellisen yhteistyön data-analyysin vaadittavat hjelmistt vat erittäin npealla aikataululla saatavilla. Tieteen kehityksen seuraamisen tekee mahdlliseksi muun muassa CSC:n laskentaympäristön virtualisinti (esim. Putapilvipalvelu), jka mahdllistaa tietverkn välityksellä timitettavat tieteellisten hjelmistjen taslla räätälöitävät laskentapalvelimet. Yksi tieteellisen laskennan suurimmista haasteista n kneiden tehn mukana kasvava sähkönkulutus; sähkölaskun suus laskennan kknaiskustannuksista alkaa lähestyä kipurajaa. Tätäkin ngelmaa pyritään ratkaisemaan rinnakkaisuutta lisäämällä: sekä kiihdyttimissä (esimerkiksi Nvidian GPGPU:t) ja apuprsessreissa (esimerkiksi Intelin MIC/Xen Phi) n suuri määrä suhteellisen hitaita prsessintiyksiköitä. Nämä erikisprsessrit eivät svellu kaikkiin tehtäviin, mutta parhaimmillaan niistä saatava teh n mninkertainen tavallisiin prsessreihin verrattuna ja niiden energiatehkkuus n erinmainen. Valittavasti erikisprsessrien tehkas hjelminti n ainakin tistaiseksi hyvin hankalaa ja tistaiseksi svellusten tuki erikisprsessreille n vielä harvinaista. Siitä hulimatta vaikuttaa tdennäköiseltä, että CSC:n n seuraavassa knehankinnassaan panstettava myös näihin teknlgiihin sumalaisten tutkijiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Selkeä haaste liittyy myös valintaan näiden erikisteknlgiiden välillä seuraavassa hankinnassa. Tällä hetkellä ei le selvää tulevatk mlemmat säilymään vai kuleek tinen. Virheellinen päätös lisi erittäin kallis sekä taludellisesti että palvelun tasn kannalta. Haasteisiin vidaan vastata hulellisella teknlgiaseurannalla ja testaamisella sekä krkeatasisen asiantuntemuksen ylläpidlla ja jatkuvalla kehittämisellä Laitteistjen elinkaari ja rahitussykli Tekniikan kehityksen ja erityisesti jatkuvasti parantuvan surituskyvyn ja sähkön kulutuksen suhteen vuksi suurtehlaskennan laitteistjen käyttöikä n maksimissaan viisi vutta. Myös kapasiteetin tarve kasvaa ja elinkaaren lppupäässä laitteistjen käyttöaste n tyypillisesti erittäin krkea ja jntusajat pitenevät. CSC n perinteisesti jutunut hakemaan rahituksen uusiin laitteistihin erikseen jka kerralla. Epävarmuus rahituksen tassta ja aikataulusta vaikeuttaa pitkäjänteistä suunnittelua. Ra- 20

21 hituksen tasaisempi jakautuminen estäisi säännöllisin väliajin tistuvan resurssipulan kneiden elinkaaren lppuvaiheessa. Rahituksen lunteen vuksi CSC jutuu uusimaan kaikki suurimmat laitteistnsa yhtä aikaa, mikä tekee hankintaprjekteista vaativampia ja työläämpiä. Kapasiteetin tarjnnan kannalta visi esimerkiksi lla parempi uusia superkne ja klusteri eri tahdissa, jllin asiakkailla lisi useammin uuttaa teknlgiaa käytettävissä ilman että kknaisinvestinti kasvaisi. Hankintja hjaa lainsäädäntö, jka pyrkii turvaamaan tasapulisuuden timittajien kannalta, mutta samalla kankeudellaan pakttaa hankkijan määrittelemään arviintiperusteensa erittäin perusteellisesti j aikaisessa vaiheessa. Tämä lisää hankinnan epännistumisen riskiä js tarjttava teknlgia pikkeaa ennakidusta. Hulellisella valmistautumisella, neuvtteluilla ja tieta keräämällä riskiä vidaan pienentää, mutta n sittautunut, että valmistajat vat hyvin vastahakisia antamaan tarkkja tietja hinnista ja jpa knfiguraatiista ennen varsinaista tarjusta. CSC:n hallintaan päätyvien laitteiden päämakustannuksia n usein juduttu käsittelemään kertastina ja kertapistina yhden budjettikauden sisällä (esim. laitteiden leasing ei le aina sallittua). Tämän seurauksena kehitettävien laskentapalveluiden vusikustannuksiin syntyy suuriakin vaihteluita. Parempi malli lisi, että palveluiden tuttamisen tiettekniset edellytysten eli laitekannan kustannukset vitaisiin jakaa tasaisesti kk luvatulle palvelun elinkaarelle, ja tarvittaessa kasvattaa laitekantaa käyttöasteen kasvun myötä. Hankkijan liikkumavaran vähentyminen n jhtanut arviintikriteeristön mnimutkaistumiseen, mikä pulestaan n sittautunut ngelmaksi timittajille ja jhtanut epätäydellisiin tarjuksiin, jtka n juduttu hylkäämään Laskentapalveluiden kehittämisen haasteita Kuten edellä tdetaan, suurtehlaskenta-arkkitehtuurien kasvavan rinnakkaisuuden tehkas hyödyntäminen vaatii asiantuntemusta ja paljn työtä. Tällainen työ n välttämättömyydestään hulimatta väliinputajan asemassa rahitusta haettaessa: hjelmankehitys ja surituskyvyn ptiminti ei varsinaisesti le tiedettä, jten tutkimusrahan saaminen sitä varten n vaikeaa. Samaten n tyypillistä, että laitteisthankintjen rahituksen yhteydessä perintiin ja tukeen ei myönnetä resursseja. Nämä vat kuitenkin leellisia tekijöitä laitteistjen hyödyntämisen kannalta, ja asiaa tulisi käsitellä kknaisuutena. Erityisesti tuen merkitys kasvaa jatkuvasti, kuten edellä tdetaan. CSC tuttaa palvelut OKM:lle makustannusperusteisesti mikä n kustannustehkasta, mutta samalla aiheuttaa kaikenlaisen puskurin puuttumisen tukipalveluiden rahituksesta. OKM pystyy rahittamaan vain san tukipalveluiden henkilötyöstä ja lpuille n haettava rahitus ulkpulelta jk sittain rahitettuina prjekteina tai täysin rahitettuna alihankintatyönä. Kun situmukset työmääristä n täytettävä kummassakin kategriassa, lpputuls n erittäin kankea, ja uusiin hankkeisiin n vaikeaa löytää vapaita resursseja. Ministeriön rahitukseen pitäisi sisältyä justvaraa palveluiden kehitykseen. Kehitystyötä vidaan pririsida esim. kytkemällä ministeriön rahitus kilpailtuun ulkiseen kehitysrahitukseen (esim. FIRI, H2020). 21

22 Kansainvälisten e-infrastruktuurien perinti ja käyttäjätuki rahitetaan tyypillisesti sin EUrahituksella. jka vaatii käytännössä aina lisäksi kansallisen rahitussuuden. Hankkeet n usein mnivutisia prjekteja vaikka niiden kautta tarjttavat palvelut mielletään pysyviksi ja n usein tunnistettu strategisesti välttämättömiksi Eurpan kilpailukyvylle ja tutkimukselle (mm. ESFRIt). Näin is sa tieteellisen laskennan tarvitsemasta tuesta, erityisesti kansainvälisten resurssien ja palveluiden salta tteutetaan ankarasti kilpaillun rahituksen turvin. Tähän timintamalliin liittyy merkittävä riski palvelujen epäjatkuvuudelle. Tisaalta EUrahitteiset kehitys- ja tutkimusinfrastruktuurihankkeet mahdllistavat paremman asiakaspalvelun samalla panstuksella tai saman palvelutasn kansantaludellisesti edullisemmin. Tällöin kuitenkin haasteeksi mudstuu tarvittavien marahitussuuksien hankkiminen kun lukuisiin tutkimusinfrastruktuureihin pitäisi pystyä situtumaan samanaikaisesti useiksi vusiksi kerrallaan Kknaisptiminti ja kustannustietisuus Ideaalisessa tilanteessa Sumen tieteellisen laskennan resurssit järjestettäisiin kknaisuutena mahdllisimman kustannustehkkaasti ttaen humin kaikkien sapulien tarpeet. Suurin este tällaisen kknaisptiminnin tiellä n se, että timijat vat käytännössä itsenäisiä yksiköitä, jtka tekevät päätöksiä mista lähtökhdistaan. Kknaisvaltaisen kustannustehkkuuden kannalta ngelmaksi n havaittu, että eri timijat arviivat laskentaresurssien kustannukset eri tavalla. Esimerkiksi ylläpitkustannuksia tai sähkölaskua ei aina khdisteta laskennan kustannuksiin. Minimitavite n kustannusten laskeminen ttuuden mukaisesti samja sääntöjä käyttämällä. Tämä lisää kustannustietisuutta ja hjaa rahan tehkkaaseen käyttämiseen. Käytettävien periaatteiden tulisi lla myös kansainvälisesti yhteenspivia (esim. EUNIS-rganisaatin Bencheit-työtä vidaan hyödyntää) Tieteellinen laskenta elinkeinelämässä Vaikka laskennallinen tiede n Sumessa krkeatasista, yrityksissä matemaattista mallinnusta ja tietknesimulaatiita n hyödynnetty enimmäkseen melk hunsti, mikä n hukattu tilaisuus kilpailukyvyn kannalta. Myös numeerisen matematiikan tutkimus ja petus ylipistissa n nykyään vähäisempää kuin aikaisemmin. Tisaalta niin santun Big Datan salta tilanne n ehkä muuttumassa, kun yrityksissä n havaittu massatiedn mahdllisuudet esimerkiksi tutteiden khdistamisessa ikealle kuluttajaryhmälle tai erilaisissa ptimintingelmissa. Tinen kasvava liiketiminta-alue n nk. yksilölliset hitmudt ja erilaiset terveydenhidn svellukset, jtka phjautuvat genmitasn tiedn, instrumenttidatan ja rekisteritietjen yhdistämiseen. Sumessa n pikkeuksellisen paljn systemaattisesti kerättyjä näytekkelmia ja rekisteriaineistja, jita n kerätty luvun pulivälistä saakka. Sumeen n viimeisten kymmenen vuden aikana syntynyt tutkimusryhmiä ja niistä pnnistavia pieniä yrityksiä, jtka vat erikistuneet eri tieteenaljen datan prsessintiin ja laskentaan tarvittavien referenssitietkantjen tulkintaan. Startup-yrityksillä ei kuitenkaan le päämia tai intressiä luda tarvittavaa tietteknistä laskenta-alustaa. CSC n ELIXIR ( (FIRI) -hankkeen myötä yhteistyössä klmen bialan pienen tai keskisuuren yrityksen kanssa laskentapalveluiden tarjajana löytääkseen rahituksellisesti ja spimuksellisesti kestävän mallin infrastruktuuritasn yhteistimintaan. 22

23 2.2 Palvelut Kuva 10. Keskeisimpien palveluiden tuttajat ja käyttäjät: T = tuttaja, K = käyttäjä. T, K = tuttaja ja käyttäjä Laskentaresurssit Superkneet, klusterit ja erikisprsessrit Tärkein tieteellisen laskennan palveluista n laskentaresurssien tarjaminen. Laskentaresurssien hierarkia ja eksysteemi n kuvattu luvussa Mnissa supertietkneissa n nykyisin erikisprsessreita (GPU tai MIC), ja n tdennäköistä että tämä pätee CSC:n seuraaviin superkneisiin. CSC:llä n muutaman vuden ajan llut erikisprsessreita pienessä mittakaavassa ja lähinnä testikäytössä. Ensimmäinen GPU/MIC-kne yleiseen asiakaskäyttöön avattiin tämä syksynä. Vaikka erikisprsessrit eivät svi kaikkien ngelmien ratkaisemiseen, niille vidaan kustannustehkkaasti siirtää sa tavallisten prsessrien kurmasta. Erikisprsessrit ja niiden hjelmintimallit vat edelleen kehitysvaiheessa. Ainakin tistaiseksi erikisprsessrien tehkas hyödyntäminen edellyttää erittäin krkeatasista teknistä saamista ja paljn hjelmintityötä; erikisprsessreita ei siis tässäkään mielessä vi pitää yleiskäyttöisinä. Grid-laskenta Eri paikissa levia laskentaresursseja vidaan myös yhdistää suuremmaksi kknaisuudeksi hajautetun laskentamallin (grid-laskenta) avulla. Siinä mallissa käyttäjät lähettävät työnsä ajn erillisen välihjelman avulla. Työt hjautuvat autmaattisesti niille laskentaresursseille jissa n vapaata tilaa. Näin saadaan hajautetut resurssit tehkkaaseen käyttöön. Sumessa hajautettua laskentaa n tehty mm. MGrid ja sitä seuranneen FGI/FGCI-knsrtin puitteissa. 23

24 Mlemmissa tapauksissa Tier-2-tasn kneita n llut useassa ylipistssa ja kullakin laitteistlla mat ylläpitäjänsä. CSC n antanut keskitettyä ylläpittukea. Hajautettu järjestelmä mahdllistaa yksittäisten resurssien räätälöimisen paikallisten käyttäjien tarpeisiin, mutta kknaisuudessaan lisää ylläpitn tarvittavaa työtä verrattuna keskitettyyn järjestelmään. Virtualisidut laskentaresurssit ja pilvi Yllä kuvatuissa järjestelmissä n käytössä etukäteen valittu käyttöjärjestelmä ja työt menevät ajn eräajjärjestelmän kautta. Perinteinen malli ei enää riitä kaikkiin tarpeisiin. Infrastruktuuri palveluna pilvilaskentamallissa (IaaS) palveluntarjaja ylläpitää fyysistä laskentaresurssin ja sen päällä levaa virtualisintikerrsta. Lppukäyttäjälle annetaan virtualisidusta laskentaympäristöstä ma virtuaalinen palvelin. Lppukäyttäjä vi valita virtuaalikneeseen tarvitsemansa käyttöjärjestelmän ja mukata hjelmistvalikiman palvelimessa tutkimusngelmaan ja prsessintiin spivaksi. Tämä antaa käyttäjälle vapauden räätälöidä hjelmistvalikima, mutta vaatii samalla käyttäjältä situtumista hjelmistympäristön ja palvelimen ylläpittyöhön. CSC n piltinut IaaS-pilvipalvelua käyttäjien kanssa vudesta 2011 ja tarjnnut tutanttasista (Puta IaaS) palvelua huhtikuusta 2014 saakka. Pilviympäristö sveltuu hyvin myös dataintensiiviseen laskentaan ja ympäristöä llaan kehittämässä laajemmin datankäsittelyn tarpeita humiivaksi vuden 2015 aikana. Pilvipalveluiden mahdllistama käyttöympäristön räätälöinti n ja tulee jatkssakin lemaan salle käyttäjistä ratkaisevan tärkeää. Ainakaan tällä hetkellä pilviteknlgia ei kuitenkaan mahdllista vaativimpien rinnakkaisajjen tehkasta ajamista, mutta n dtettavissa, että surituskyky paranee tulevaisuudessa. On silti epätdennäköistä, että kaupalliset pilvipalvelut lähtisivät kilpailemaan kansallisesti strategisesti tärkeiden superlaskentakeskusten asiakkaista, jtka saavat laskenta-aikansa käytännössä ilmaiseksi. Lisäksi tieteellinen ja suurtehlaskenta vat mittakaavaltaan vaatimattmia muuhun tietkneiden hyödyntämiseen verrattuna. Pilvipalvelut tulevat siis lemaan sa kknaisuutta perinteisen superknekapasiteetin rinnalla, mutta eivät krvaa sitä. Krtetun tietturvatasn laskenta Virtualisintiin perustuva Puta Infrastructure as a Service (IaaS) pilvipalvelun sveltuu myös arkalunteisen datan prsessintiin. Palvelun arkalunteiseen prsessintiin suunnattu eputa n krtetun tietturvatasn ratkaisu, jka n suunnattu tutkimusryhmien ja rganisaatiiden käyttöön. Palvelussa prsessitava data vi lla esimerkiksi ihmisiin liittyviä tutkimuskäyttöön hyväksyttyjä tietaineistja. eputa-palvelussa n asiakkaina eri rganisaatita, jiden eristäminen tisistaan n keskeinen minaisuus palvelussa. CSC:n näkökulmasta lutettuja tahja kknaislaskentapalvelun tutannssa vat IT-ylläpitäjät rganisaatissa, kuten ylipistssa, instituutissa, bikeskuksessa tai yksittäisessä tutkimusryhmässä. Palvelun avulla rganisaati vi tteuttaa haluamiaan lppukäyttäjäpalveluita. Lppukäyttäjäpalvelut vidaan suunnata rganisaatiiden tutkijille tai muille henkilöille tai rganisaatiille. Asiakasrganisaatin näkökulmasta palvelu n tietverkkyhteydeltään man rganisaatin sisäpulella, mutta palvelun fyysinen infrastruktuuri sijaitsee man rganisaatin ulkpulella. Siten arkalunteisen datan säilytys ja käsittely tapahtuu järjestelmä- ja teknlgia- 24

25 arkkitehtuurin näkökulmasta man rganisaatin sisällä. Kntrlli ympäristön virtualisiduista laitteista ja laitetilasta lppukäyttäjiin säilyy man rganisaatin hallinnassa. Ottaakseen IaaS-palvelun käyttöön arkalunteisen tietaineistjen analyysissä rganisaatin tulee vida luttaa palvelun tuttajaan, tässä tapauksessa CSC:hen. Puta palvelu tutetaan Sumessa sijaitsevista knesaleista ja virtualisitujen CSC:n resurssien käyttööntt ja integriminen lemassa levaan ympäristöön vaatii käyttöönttprjektin, kuten verkkyhteyksien tteuttamisen ja virtuaalikneiden hallinnan rganisinnin. Palvelun käyttööntssa CSC:n ja asiakasrganisaatin välillä ludaan tietturvaspimus pääspimuksen liitteeksi, jssa määritellään mm. svellettavat käytännöt, vastuut ja ikeudet, yhteystiedt kriisitilanteissa sekä kkuskäytännöt tietturvallisuuden laadun varmistamiseksi. eputa-palvelu tulee tutantn vuden 2015 alkupulelta ja n mahdllinen ratkaisu mm. bipankkien data-aineistjen käsittelyyn. Edellä n kuvattu laskentakapasiteettia lähinnä erilaisten käyttötarpeiden mukaisesti. Teknlgiaseurannan vuksi n kuitenkin leellista, että uusia laitearkkitehtuureja pystytään hankkimaan myös testikäyttöön ilman lemassa levaa asiakastarvetta. Ainastaan näin pystytään varmistamaan ikeat päätökset hankintja tehtäessä Ohjelmist- ja tietkantapalvelut Ohjelmistpalveluihin kuuluu valmishjelmistjen tarjamisen lisäksi mien tieteellisen laskennan hjelmistjen kehitys. Esimerkiksi CSC:llä kehitetään Elmeriä, GPAWia ja Chipsteriä, jtka kaikki perustuvat avimeen lähdekdiin. CSC tarjaa krkeakulujen tutkijiden käyttöön laajaa asiakasjukka hyödyttäviä ja CSC:n laskentakapasiteetin tehkkaasti käyttäviä tieteellisiä hjelmistja ja tietkantja (sekä avimen lähdekdin hjelmistja että kaupallisia tutteita). Kaupalliset tutteet pyritään hankkimaan keskitetysti kansallisille lisenssiknsrtiille, jllin useat käyttäjäryhmät saavat hjelmistn/tietkannan käyttöönsä yhteisen hankinnan kautta. Tällaiset hjelmistt n usein mahdllista ajaa myös paikallisilla työasemilla. CSC tarjaa lisenssipalvelua kansallisten hjelmistlisenssien jakn. Ohjelmistvalikimaa kehitetään yhteistyössä mm. krkeakulujen Lisenssi SIG -työryhmän kanssa Tukipalvelut Käyttäjätuki Perustukeen kuuluvat käyttö- ja hjelmintiympäristön tuki (eräajt, levy/tallennusjärjestelmä, kääntäjät, kirjastt, hjelminti- ja surituskykytyökalut), jka hidetaan yleensä helpdesk-lunteisesti eikä nrmaalisti vaadi paljn aikaa kyselyä khden. Vaativampaan tukeen tai asiantuntijapalveluihin kuuluvat yleisen tieteellisen laskennan menetelmätuen lisäksi hjelmien siirt, ptiminti ja rinnakkaistaminen. Varsinkin kaksi viimeksi mainittua saattavat vaatia hyvinkin paljn perehtymistä ja aikaa, mutta parhaimmillaan jhtavat humattavaan surituskyvyn paranemiseen ja sitä kautta tieteelliseen impaktiin. Asiantuntijapalveluihin lukeutuu myös tiedetuki, jka mnesti liittyy tieteellisten hjelmistjen käytön 25

26 tukeen. Tärkeä sa käyttäjätukea n dkumentaatin ja käyttäjäppaiden tuttaminen ja ylläpit. Osa kansainvälisiin resursseihin, kuten PRACEen, liittyvästä tuesta n tteutettu ulkisesti rahitetuissa prjekteissa. PRACEn tapauksessa tuki n kuulunut EU:n rahittamiin PRACE IP -prjekteihin. Kuten luvuissa ja tdetaan, krkeatasiset tukipalvelut vat avainasemassa laitteistjen tehkkaan hyödyntämisen kannalta ja niiden riittävä resursinti n erittäin tärkeää. Osaamisen jatkuvaa kehittämistä vidaan edistää muun muassa timijiden välisellä yhteistyöllä ja tiedn vaihdlla. Kulutus Perinteinen hjenura kulutukseen liittyen CSC:n ja ylipistjen välillä n llut päällekkäisyyden välttäminen; CSC järjestää kursseja tieteellisistä hjelmistista, eri hjelmintikielistä, ptiminnista ja rinnakkaistamisesta ja ylipistt vat hulehtineet numeerisesta matematiikasta ja laskennallisesta tieteestä. Tieteelliseen laskentaan liittyvän kulutuksen merkitys kasvaa jatkuvasti uusien käyttäjäryhmien ja luvussa kuvatun teknlgian kehityksen myötä. Tavitteena n yhdistää CSC:n tarjama tieteellisen laskennan kulutus tiiviimmin ylipistjen petukseen erityisesti jatk-pinnissa ja tutkijakuluissa. Osa kansainvälisiin resursseihin, kuten PRACEen, liittyvästä kulutuksesta n tteutettu ulkisesti rahitetuissa prjekteissa. PRACEn tapauksessa kulutus n kuulunut EU:n rahittamiin PRACE IP -prjekteihin. NrdFrskin NeGI-tutkimushjelmassa (Nrdic e-science Glbalisatin Initiative) suunnitellaan parhaillaan tukea yhteisphjismaiselle esciencekulutukselle 5. CSC tekee aktiivista kansainvälistä kulutusyhteistyötä myös npeasti kehittyvän biinfrmatiikan alalla. Rahitusta krkealaatuisiin kulutustilaisuuksiin n saatu useista EU-prjekteista, ja eurppalaisen ELIXIR-hankkeen ja maailmanlaajuisen GOBLETrganisaatin jäsenenä CSC saa mm. kulutusmateriaaleja, ulklaisia luennitsijita sekä parhaiden kulutustapjen neuvntaa Kriittiset palvelut muualta Tutkimuksen tietverkk FUNET ja sen lisäpalvelut Eduram Tallennus ja arkistintipalvelut (ks. 4.1) Työtilat datan reaaliaikaiseen käsittelyyn Lyhytaikainen ja keskipitkä varastinti Varmennuspalvelut (Back-up) 2.3 Timijat ja sidsryhmät

27 Seuraavassa tieteellisen laskennan timijat ja sidsryhmät n lukiteltu palveluiden tuttajiin, lppukäyttäjiin, rahittajiin ja hjaaviin elimiin (kuva 11). Kuva 11. Tieteellisen laskennan timijat ja sidsryhmät Palveluiden tuttajat CSC Laskenta- ja tallennusresurssit Ohjelmistt ja tietkannat Laskentaympäristön käytön tuki Tiede- ja menetelmätuki Kulutus Knesalipalvelut Ylipistjen ja ammattikrkeakulujen tiettekniikkakeskukset/laitkset/labratrit Esim. Helsingin ylipist, Aalt, TTY, jne. Laskentaresurssit Laskentaympäristön käytön tuki Tutkimuslaitsten tiettekniikkakeskukset Esim. Ilmatieteen laits, VTT, Luke jne. Laskentaresurssit Tiede- ja menetelmätuki Laskentaympäristön käytön tuki Eurppalaiset laskennalliset tutkimusinfrastruktuurit Laskentaresurssit Laskentaympäristön käytön tuki 27

28 Kulutus PRACE EGI.eu hajautetut laskentaresurssit (grid, pilvi) Muut kv. (alakhtaiset) resurssit ja ESFRI NeIC Eurpean Center fr Medium-Range Weather Frecasts (ECMWF) ELIXIR Phjismainen sääknehanke Kv. laskentakeskukset Hajautettu laskentainfrastruktuuri (Grid, pilvi IaaS) Kaupalliset pilvipalvelut ja -brkerit Jne Lppukäyttäjät Ylipistjen tutkijat ja piskelijat Ammattikrkeakulujen tutkijat ja piskelijat Tutkimuslaitkset Ylipistlliset sairaalat Yritykset Rahittajat Opetusministeriö CSC Ylipistt ja ammattikrkeakulut Muut ministeriöt Tutkimuslaitkset Ylipistlliset sairaalat, bipankit jne. Sumen Akatemia Ylipistt Tutkimuslaitkset Ammattikrkeakulut CSC Tekes Ylipistt Ammattikrkeakulut Tutkimuslaitkset EU CSC Ylipistt Ammattikrkeakulut Tutkimuslaitkset Ohjaus Opetusministeriö Ylipistt, ammattikrkeakulut CSC 28

29 2.3.5 Asiantuntijaneuvnant CSC:lle Tieteellisen laskennan yhteistyöfrumi Tieteellisen laskennan asiakaspaneeli 2.4 Tieteellisen laskennan rganisinti Sumessa Tieteellisellä laskennalla ei Sumessa le yhteistä rganisaatita, vaan timijat vat pitkälti itsenäisiä. Tutkimuslaitkset timivat mien ministeriöidensä alla, ylipistt ja ammattikrkeakulut vat itsenäisiä ikeushenkilöitä ja CSC n petusministeriön mistama sakeyhtiö. Kuvassa 12 n esitetty tieteellisen laskennan hjausrakenteet CSC:hen liittyen. Tulevaisuuden tavitteena n yhteinen, laajaphjainen yli sektrirajjen ulttuva hjaus/yhteistyöelin, jka krdini tieteellisen laskennan kknaisuutta CSC CSC:ssä tieteellinen laskenta ja siihen liittyvät palvelut kuuluvat tieteen palvelut -yksikköön (SR), ja laitteistjen ylläpidn ja perinnin tallennuspalvelut mukaan lukien SR:lle tuttaa teknlgia-alustat -yksikkö (ICTP). Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja tiedeplitiikan sast (KTPO) staa CSC:ltä krkeakuluille suunnatun tieteellisen laskennan palvelun vusittain tarkistettavan spimuksen mukaisesti. Laskentapalvelinten hankinta rahitetaan erikseen ministeriön budjetista, ja laitteistt vat valtin maisuutta. Tukipalvelut kuuluvat ministeriön spimuksen piiriin, mutta niiden kehitystyötä tehdään paljn myös erilaisissa sittain ulkisesti rahitetuissa prjekteissa. KTPO n nimittänyt tieteellisen laskennan yhteistyöfrumin hjaamaan ja arviimaan CSC:ltä stettavia palveluita. Yhteistyöfrumi edustaa tieteellisen laskennan palveluiden käyttäjiä ja rahittajia, ja siinä n edustajia ylipistista, ammattikrkeakuluista, tutkimuslaitksista, Sumen Akatemiasta, TEKESistä ja petus- ja kulttuuriministeriöstä. Palautetta ja hjausta CSC saa myös tieteelliseltä asiakaspaneelilta, jnka jäsenet vat laskennallisen tieteen prfessreja. Nrmaalit laskentaresurssihakemukset käsittelee CSC:n resurssienjakryhmä (RJR), jka arvii töiden spivuuden CSC:n kneille ja myöntää laskentakiintiöt. RJR kkntuu klmen viikn välein. Suurempia resursseja tarvitsevia hankkeita varten järjestetään vusittain tyypillisesti kaksi Grand Challenge -hakua (GC). GC- ja PRACE DECI -hakemusten tieteellisestä arviinnista vastaa Tieteellinen asiakaspaneeli. 29

30 Kuva 12. Tieteellisen laskennan hjausrakenteet CSC:n kannalta Ylipistt Ylipistissa tieteellinen laskenta hidetaan kunkin ylipistn tiettekniikkakeskuksen ja alan tutkimusta tekevien tiedekuntien ja laitsten yhteistyönä. Ylipistt vivat tehdä myös surastja CSC:ltä niistä palveluita, jtka eivät sisälly OKM:n vusispimukseen. Ylipistjen eri hallintmallien takia yhteistyön frmaali mut vaihtelee, mutta pääasiallisena periaatteena n, että tiettekniikkakeskukset hitavat tietliikenneyhteydet ylipistn sisällä ja FUNETin kautta CSC:lle ja maailmalle ja phjainfrastruktuurin kuten knesalit, kun taas tutkimuksesta vastaavat tiedekunnat ja laitkset hitavat klusterien ja muun tieteellisen laskennan spesifisen infrastruktuurin hankinnat ja hallinninnin. Tämä n tarkituksenmukaista kska näin tutkimusryhmät vivat räätälöidä paikallisen kapasiteetin ptimaalisesti tutkimusta palvelemaan. Esimerkiksi Helsingin ylipistssa tieteellistä laskentaa krdini matemaattislunnntieteellisen tiedekunnan Kumpulan kampuksen tiettekniikkatimikunta, jissa n edustajat tiettekniikkasaststa ja kaikista kampuksen laskentaa tekevistä laitksista Ammattikrkeakulut Ammattikrkeakuluissa tieteellisen laskennan rli n llut perinteisesti ylipistsektria vähäisempi. Syynä vat lähtökhtaisesti lleet ammattikrkeakulujen käytännönläheisen petuksen ja TKI timinnan paintukset. Uusi ammattikrkeakululaki ( /932) tu tähän tdennäköisesti muutspaineita, sillä ammattikrkeakuluja velvitetaan panstamaan tulevaisuudessa enemmän myös tutkimustimintaan. Tieteellinen laskenta sisältyy jissakin kulutushjelmissa petukseen, sekä erilaiset yhteistyöprjektit ja TKI-timinta saltaan mahdllistavat tieteellisen laskennan palveluiden hyödyntämisen ammattikrkeakulujen prjekteissa. 30

31 Tieteellisen laskennan rli tulee jatkssa dataintensiivisen laskennan ja suurten tietmassjen vuksi lemaan merkittävämpi myös ammattikrkeakulusektrilla. Tieteellisen laskennan rahituksen salta CSC:n tarjaminen palveluiden tehkkaampi hyödyntäminen, sekä vaikuttavuus ammattikrkeakulukentässä n lennaisen tärkeä tekijä kansallista kilpailukykyä ajatellen. Krkeakulusektrin rahituksessa tapahtuneet viime vusien muutkset vat pakttaneet krkeakulut uudelleen miettimään rahitusta ja painpistealueitaan. Kalliiden hjelmistjen ja järjestelmien tehkas yhteiskäyttö tarjaa nykyisessä talustilanteessa ammattikrkeakuluille mahdllisuuden laadukkaan ja krkeatasisen tutkimus- ja kehitystyön tekemisen jatkssakin. 2.5 Prsessit Resurssien jak Resurssien jakprsessit timivat eri resursseille eri periaattein ja ne nudattavat siten erityyppisiä vaikka sin samankaltaisia menettelyjä. CSC:n hallinnimien resurssien jak jakautuu eri tyyppeihin myönnettävien resurssien suuruuden ja lunteen mukaan. Perusresurssit krkeakulututkija tai -piskelija saa käyttöönsä Haka-rekisteröinnillä. Keskikkiset laskentaresurssit eli laskentaprjektit haetaan prjektihakemuksella, jnka käsittelee CSC:n resurssienjakryhmä. Hakemukset arviidaan tieteellisen vaikuttavuuden ja laadun, kuten esimerkiksi tieteellisten julkaisujen perusteella. Resurssienjakryhmä seuraa kansallista tiedeplitiikkaa ja nudattaa Sumen tiedehallinnn määrittelemiä pririteetteja. Laskentaresurssit khdennetaan ensisijaisesti kansalliseen tutkimukseen. Myönnetyistä resursseista raprtidaan kerran vudessa CSC:n hallitukselle ja petus- ja kulttuuriministeriölle. Suurimmat laskentaresurssit jaetaan ns. Grand Challenge -hakujen kautta. Hakuja järjestetään keskimäärin 1 2 kertaa vudessa. Prjektihakemukset arvii CSC:n Tieteellinen asiakaspaneeli. Muiden kuin krkeakulututkijiden tai -piskelijiden laskentaresurssit svitaan maksullisilla spimuksilla. PRACE Tier-0 -resurssien jak perustuu keskitettyyn malliin, jssa ns. Prject access -hakuja järjestetään kaksi vudessa ja saapuneet hakemukset arvii yhteinen eurppalainen tieteellinen paneeli. Lpulliset myönnöt päättää ns. Access Cmmittee (AC), jnka valitsee PRACEn Scientific Steering Cmmittee (SSC). Prsessi n viisivaiheinen ja se sisältää lisäksi valitusmahdllisuuden: 1) Perustaminen ja määrittely 2) Haun valmistelu ja hakemusten tek 3) Hakemusten evaluinti ja prsessinti 4) Resurssien jak 5) Prjektien käynnistäminen ja arviinti 6) Valitusmenettely Lisäksi n llut mahdllisuus hakea resursseja prjektin valmistelua varten eli ns. Preparatry access -hakuja, jtka vat periaatteessa jatkuvasti auki ja hakemukset n arviitu tietyin väliajin. Sen lisäksi n myös llut mahdllisuus ns. Multiyear access -prjekteihin. 31

32 PRACE DECI eli Tier-1 -resursseja n jaettu ns. juste retur -periaatteella, jssa kukin maa saa saman verran resursseja kuin se hakuun tarjaa. Prjektihakemusten valinta perustuu sin hajautettuun ja sin keskitettyyn malliin. Ne maat, jilla n lemassa spiva tieteellinen elin valintaan, käyttävät mia kansallisia elimiään arviimaan masta maasta tulevat hakemukset. Näin n menetellyt mm. Sumi, jssa evaluintipaneelina n timinut CSC:n Tieteellinen asiakaspaneeli. Hakemuksille, jtka tulevat maista, jissa ei tällaista elintä le, tai jtka tulevat DECI-ryhmän ulkpulisista maista, n käytetty yhteistä tieteellisin perustein valittua paneelia, Nn-cntributing Partner Cmmittee fr Tier-1 Peer Review. Hakuja n järjestetty 0,5 1 vuden välein. Prjektien laskenta-alustat määrää ja lpulliset resurssimyönnöt tekee ns. DECI Access and Allcatins Cmmittee (DAAC), jka kstuu DECI-sapulien edustajista Käyttäjähallinta Oikeuksien hallinta Käyttöikeudet perustuvat käyttäjän hyväksymiin käyttöehtihin. CSC:n yleiset käyttöehdt n svittu OKM:n kanssa ja julkaistu www-sivulla CSC:n laskentaympäristöt integridaan 2015 aikana CSC:n uuteen käyttäjähallintjärjestelmään. Paperisten lmakkeiden täytöstä pyritään ern jllin prjektien vastuuhenkilöt vivat itse hallinnida prjektinsa tunnuksia sähköisesti. Pilvipalveluissa käyttöikeudet kskevat pilvivälihjelmista. Käyttäjät hallinnivat itse virtuaalikneidensa käyttäjätunnuksia käyttöehtjen mukaan. HAKA-autentikinti Käyttäjien rekisteröinti CSC:n käyttäjäksi tapahtuu sumalaisten krkeakuluasiakkaiden salta Haka-autentikinnilla. Muiden käyttäjien rekisteröinti tehdään käsin erikseen. Haka n krkeakulujen ja tutkimuslaitsten käyttäjätunnistusjärjestelmä, jka perustuu luttamusverkstn. Haka-verkstn jäsenet, tutkijat, piskelijat ja henkilöstö, vivat käyttää ktirganisaatinsa käyttäjätunnuksia kirjautuessaan. Myös käyttäjien henkilötietja vidaan siirtää turvallisesti palveluihin kirjautumisen yhteydessä. Haka n yhteenspiva muiden phjismaiden krkeakulujen luttamusverkstjen kanssa, jten käytettävissäsi vat myös phjismaiset palvelut. Ktirganisaatin tiethallint vastaa käyttäjiensä käyttäjätiedista ja henkilöllisyyden tdentamisesta. Hakassa levien palvelujen käyttäjätiedt saadaan suraan käyttäjän ktirganisaatista. Ulkmaalaiset käyttäjät CSC:n hallinnimien laskentaresurssien kansainvälisen käytön timintaperiaatteet n svittu OKM:n kanssa vunna Näitä periaatteita nudatetaan edelleen. Pääperiaatteena n, että resursseja vidaan myöntää sellaisille ulkmailla timiville krkeakulututkijille, jtka vat sumalaisen tutkijaryhmän kanssa yhteistyössä sumalaisessa krkeakulussa työskentelevän ryhmänvetäjän hjauksessa, js työn tulkset (tiet, kkemus ja julkaisut) hyödyttävät suma- 6 Plicy fr internatinal use f CSC s cmputing resurces,

33 laisia tutkimusryhmiä. Päätöksen tekee tältä phjalta CSC:n jhtryhmän valtuuttama henkilö tai ryhmä. Sellaisena timii CSC:n resurssienjakryhmä. Sektritutkimuslaitsten ym. käyttöikeudet Sektritutkimuslaitkset käyttävät tieteelliseen laskentaan pääsääntöisesti mia laskentaresurssejaan. CSC:n hallinnimien resurssien käyttö n tällä hetkellä mahdllista vain maksullisella spimuksella. Kansainväliset yhteistyöprjektit CSC:n kansainvälisiin yhteistyöprjekteihin svelletaan samaa spimusta kuin ulkmaalaiskäyttöönkin. Pääperiaatteena n resurssien vaiht ulkmaisten keskusten kanssa, jllin sumalaisille käyttäjille annetaan ulkmaille prjektiin myönnettyä ktimaista resurssia vastaavat resurssit ulkmailta. Vaihdn ei välttämättä tarvitse tapahtua samalla kaudella vaan resurssien kysynnän ja tarjnnan kannalta spivaan aikaan. Päätös CSC:n situtumisesta prjekteihin tehdään yhteistyössä OKM:n kanssa, mutta resurssipäätökset tehdään yleensä prjektien sisällä. Käyttöprjektien elinkaaren hallinta CSC:n kneilla käyttöprjekteissa n seuraavat periaatteet: Käyttäjä n ainakin yhden prjektin jäsen. Kullakin prjektilla n yksi käyttäjä, jka n prjektin vastuuhenkilö. Oletusarvisesti hän n ensimmäinen käyttäjä. Prjektin vastuuhenkilö vi pyytää CSC:tä lisäämään käyttäjiä prjektiinsa. Jäsenen lähtiessä prjektista prjektin vastuuhenkilön n ilmitettava tästä CSC:lle. CSC:n pyynnöstä prjektin vastuuhenkilön n raprtitava prjektin etenemisestä ja palveluiden käytöstä. Käyttäjätunnus n vimassa enintään kaksi vutta kerrallaan myöntöpäivästä alkaen, ellei tisin le svittu. CSC lähettää käyttäjälle muistutuksen hyvissä ajin ennen tunnuksen viimeistä vimassalpäivää. Palveluiden käyttöikeus päättyy, kun käyttötarkitus ei le enää vimassa tai kun käyttäjä ei enää le tutkimusprjektissa tai piskelu- tai työsuhteessa ylipistn tai ammattikrkeakuluun. Päättyvää käyttäjätunnusta ja siihen liittyvä sisältöä käsitellessään CSC nudattaa palvelukuvausta. CSC ei autmaattisesti tuha sisältöä yrittämättä ttaa yhteyttä käyttäjään. Näistä ehdista svitaan asiakkaan kanssa j käyttäjäksi tullessa Laskentapalvelujen yleisissä käyttöehdissa. Käytön raprtinti CSC raprti yleistiedt laskentaresurssien käytöstä ja prjektista. Näihin tietihin kuuluu prjektin nimi, vastuuhenkilö, rganisaati, kuvaus ja resurssien käyttö Resurssien ylläpit ja uudistaminen 33

34 Teknlgiaseuranta Hankintaprsessi Laitteistjen ylläpitprsessi Laitteistjen elinkaaren hallintaprsessi Ohjelmistjen hankinta ja elinkaaren hallinta Muut prsessit Tietturva Palvelukehitys Palveluiden mnitrinti ja raprtinti Palveluiden myynti Viestintä ja tiedtus Ohjaavat strategiat ja tavitetila 3.1 Olemassa levat strategiat Sumen Akatemian vunna 2014 julkistama "Sumen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta " 7 listaa e-tutkimusinfrastruktuurikategriassa klme kansallista tutkimusinfrastruktuuria: CSC RI (CSC tutkimusinfrastruktuurina), PRACE Sumi (Sumen suus PRACE:sta) ja FGCI, jka n merkitty ptentiaaliseksi hankkeeksi. ESFRItutkimusinfrastruktuurikumppanuuksissa e-tutkimusinfrastruktuureista n tiekartalle päässyt mukaan PRACE. Jäsenyyksiä kansainvälisissä e-tutkimusinfrastruktuureissa n yksi, NeIC. Tiekartan jhdannn mukaan "Tutkimusinfrastruktuureilla tarkitetaan tutkimusvälineitä, laitteistja, aineistja ja palveluita, jtka mahdllistavat innvaatitiminnan eri vaiheissa tapahtuvan tutkimus- ja kehitystyön ja tukevat järjestäytynyttä tutkimustyötä, tutkijankulutusta ja petusta sekä kehittävät tutkimus- ja innvaatikapasiteettia. Ajanmukainen tutkimusinfrastruktuurien eksysteemi n edellytys kärkeen pyrkivälle tutkimukselle ja laadukkaalle tutkijankulutukselle sekä kansainväliselle yhteistyölle ja maan tutkijakunnan kansainvälistymiselle. Innvaatitiminta ja tellisuuden uudistuminen sekä valtin tutkimuslaitsten palvelututant edellyttävät laadukasta infrastruktuuria samin kuin tutkimuslaitsten ja krkeakulujen tutkimusyhteistyö." Tutkimusinfrastruktuuritiekartta tulee vimakkaasti hjaamaan tutkimusinfrastruktuurien resursintia tulevina vusina. On tärkeää, että tieteellisen laskennan kknaissuunnittelu tehdään tiiviissä yhteistyössä tutkimusinfrastruktuuritiekartan implementinnin kanssa, ja että tiekartan päivityksessä e- tutkimusinfrastruktuureihin kiinnitetään erityistä humita. Tieteellinen laskenta n ylipistissa ja ammattikrkeakuluissa sekä tutkimuslaitksissa lähinnä työkalun asemassa ja vain välikappale tieteellisten tulsten tai esimerkiksi sääennustei

35 den tuttamisessa. Tämän vuksi tieteellinen laskenta itsessään ei yleensä esiinny näiden timijiden strategiissa tisin kuin laskennallinen tiede. Tieteellisen laskennan palvelujen tuttaminen n keskeinen sa CSC:n timintaa, ja se esiintyy myös vahvasti CSC:n strategiassa, kuten: Krkeakulut hyödyntävät petus- ja kulttuuriministeriön tarjamia ja CSC:n tuttamia palveluita kilpailuetunaan, esimerkiksi menestyvien tutkijiden hukuttelemiseksi Sumeen. CSC kehittää palveluita ja laitteistympäristöään praktiivisesti niin, että sumalaisilla krkeakuluilla n käytössään glbaalisti ensimmäisten jukssa kansainvälisesti kilpailukykyinen, uusimpia teknlgiita hyödyntävä ja helpsti saavutettava tutkimuksen tiettekniikkaympäristö. CSC mahdllistaa tutkijiden huippusuritukset tekemällä kiinteää yhteistyötä kansallisen tiekartan tutkimusinfrastruktuurien kanssa. CSC:n tutkimusinfrastruktuuri mukautuu uusien tieteenaljen tarpeisiin ja yhdistyy luntevasti tutkijan arkeen. CSC timii sillanrakentajana kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien välillä ja laajentaa kansallista tarjntaa eurppalaisella yhteistyöllä. CSC:n kansainvälisen yhteistyön hedelmät tuvat suraa hyötyä tutkimusryhmille. CSC yhdistää kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuureja eksysteemeiksi rakentamalla mnitieteisyyttä, avimuutta ja yhteentimivuutta tukevia palveluita. Lisäksi tieteellisen laskennan strategisia linjauksia tehdään siitä vastaavan CSC:n pääyksikön vusittaisissa timintasuunnitelmissa. Seuraavassa esitetään hjeellinen strategia Sumen tieteellisen laskennan kknaisuudelle. 3.2 Ohjeellinen tieteellisen laskennan strategia Tieteellisen laskennan hyödyntäminen lisääntyy kaikilla tieteenalilla ja tukee sumalaisen yhteiskunnan kehittämistä. Tieteellisen laskennan yhteiskunnallinen merkittävyys tunnistetaan yleisesti. Sumalaisilla laskennallisen tieteen tutkijilla n käytettävissään kansainvälisesti kilpailukykyiset tehkkaat, tarkituksen- ja ajanmukaiset kustannustehkkaasti tteutetut laskentaresurssit ja niihin liittyvät palvelut. Krkeatasinen tuki ja kulutus takaavat laitteistjen tehkkaan hyödyntämisen. Keskitetyt resurssit vat helpsti kaikkien käytettävissä. Käyttäjäkunnan laajentaminen Uusia käyttäjiä ja svellusalja tavitellaan tiedtuksella, mahdllisimman helppkäyttöisillä palveluilla, kattavalla tuella ja yhteistyöprjekteilla. Teknlgia- ja menetelmäkehityksen avaamat mahdllisuudet siirretään tutkimusyhteisöjen käyttöön npeasti uusina palveluina. Dataintensiivisen laskennan palveluilla vidaan saavuttaa käyttäjiä uusilta alilta, kuten esimerkiksi yhteiskuntatieteistä. 35

36 Tehkkuus ja tarkituksenmukaisuus Laitteistt eivät aseta rajituksia tieteelle, ja tarjttavat arkkitehtuurit vastaavat käyttäjien tarpeita. Käytettävissä n superknekapasiteettia massiiviseen rinnakkaislaskentaan, npeaa tallennuskapasiteettia datan prsessintia ja tallennusta varten, klustereita pienille rinnakkaisajilla ja peräkkäistöille, suurimuistisia ndeja, pilvikapasiteettia, krtetun tietturvatasn kapasiteettia sensitiivisten aineistjen analysintiin ja erikisprsessreita. Myös lutettavia ja npeita tietverkkja tarvitaan. Tarkituksenmukaiset palvelut virtualisidaan mnikäyttöisyyden lisäämiseksi. Kustannustehkkuus Tarjamalla raskain Tier-1 -kapasiteetti keskitetysti ja alemman tasn (Tier-2) kapasiteetti hajautetusti vältetään päällekkäisyydet ja saavutetaan kknaisuuden kannalta tarkituksenmukaisin ratkaisu. Kapasiteetti, jta ei kannata tteuttaa kansallisella taslla, hankitaan kansainvälisesti, esim. PRACElta. Kalliit erikisratkaisut varataan vain niitä tarvitseville töille ja työt hjataan spivimpaan arkkitehtuuriin. Tavitteena n hyvä käyttöaste ja töiden npeat läpimenajat. Susitaan energiatehkkaita arkkitehtuureja ja knesaleja. Laitteistt uusitaan riittävän usein. Kaikki timijat laskevat kustannukset samjen yhteisesti svittujen periaatteiden mukaisesti. Ajanmukaisuus Tutkijille tarjtaan kansainvälisesti kilpailukykyistä laskentakapasiteettia. Turvatun ja jatkuvan rahituksen turvin laitteistjen uusiminen n mahdllista suunnitellusti ja pitkäjänteisesti. Teknlgiaseurannan ja -testauksen avulla pystytään tekemään ikeita valintja laitteistja hankittaessa. Tuki ja kulutus Tukihenkilöstön asiantuntemusta kehitetään jatkuvasti ja tiet siirretään käyttäjille hyvin järjestetyn kulutuksen ja selkeän dkumentaatin avulla. Käyttäjätukea annetaan sekä keskitetysti että paikallisesti. 3.3 Tavitetila Kuten luvussa tdettiin, laskennallinen tiede n Sumessa krkeatasista, mihin n saltaan vaikuttanut hyvä tieteellisen laskennan kknaisuus. Yleisenä tavitteena n tämän hyvän tilan säilyttäminen ja kehittäminen siten, että Tieteellisen laskennan kknaisuus tukee kilpailukykyistä ja kansainvälisesti hukuttelevaa tutkimusjärjestelmää ja mahdllistaa uusia tieteellisiä avauksia. Tieteellisen laskennan kknaisuus rganisidaan mahdllisimman kustannustehkkaasti yhdistelmänä keskitettyä ja hajautettua ratkaisua. Seuraavassa kuvataan yksityiskhtaisemmin näiden tavitteiden edellytyksiä ja satekijöitä. 36

37 3.3.1 Tieteellisen laskennan kknaisuus tukee kilpailukykyistä ja kansainvälisesti hukuttelevaa tutkimusjärjestelmää ja mahdllistaa uusia tieteellisiä avauksia. Menestyäkseen Sumen laskennallisen tieteen n pystyttävä hukuttelemaan kansainvälistä yhteistyötä, ja saatavilla levan keskitetyn ja hajautetun kapasiteetin n timittava ylipistjen kilpailuetuna kansainvälisiä huippututkijita Sumeen hukuteltaessa. Tieteellisen laskennan kknaisuuden n vastattava tutkijiden tarpeita ja resurssien ltava ajanmukaisia sekä riittävän tehkkaita, jtta ne mahdllistavat laskennallisen tieteen kehittymisen. Nusevat dataintensiivisen tieteen tarpeet tetaan humin hyödyntäen synergiita lemassa leviin tieteellisen laskennan palveluihin ja infrastruktuureihin. Tämä edellyttää seuraavaa: Timinta n kansainvälistä ja verkstitunutta Tiednvaiht ja yhteistyö kansainvälisten timijiden kanssa. Kansainvälisten ja kansallisten data-aineistjen saatavuus laskentaympäristössä.mahdllisimman saumatn liittymä kansainväliseen Tier-0 - ja grid-kapasiteettiin Laitteistt ja palvelut vat tarkituksenmukaisia Tehkkaalla kytkentäverklla varustettu superkne raskaaseen rinnakkaislaskentaan. Klusterit peräkkäis- ja pienille rinnakkaistöille sekä dataintensiiviseen laskentaan. Tehkkaat levyjärjestelmät sekä perinteisen laskennan että dataintensiivisen tieteen tarpeisiin. Suurimuistisia slmuja. Virtualisinnin laajentaminen tiedealille räätälöityjen svellusympäristöjen tukemiseksi. Erikisprsessreita niitä hyödyntämään pystyviä svelluksia ja äärimmäistä teha vaativaa laskentaa varten. Tietverkkjen laatu ja ajanmukaisuus. Sensitiivisten tutkimusaineistn laskentaan sveltuvat, krtetun tietturvatasn järjestelmät. Interaktiivinen käyttö. Aikakriittiselle laskennalle täytyy turvata riittävä palvelutas (tarkittaa lähes reaaliaikaisesti prsessitavaa mittalaitedataa tai peratiivista laskentaa, kuten esim. hiukkasfysiikan laskentaa, meterlgiaa tai muuta tiedettä, jssa tarvitaan keskeytymätöntä 24/7 laskentaa). Laskentakapasiteettia n riittävästi, jtta suuret rinnakkaisajt vat mahdllisia, jntusajat pysyvät khtuullisina ja kknaiskapasiteetti (thrughput, työt/aikayksikkö) vastaa tarpeita Keskitetysti peritavan kansallisen superkneen tulisi parhaimmillaan lla sijilla Tp500-listalla. CSC:n tarjamat superkneet vat perinteisesti tteuttaneet tämän vaatimuksen, ja tas tulisi säilyttää. Keskitetysti peritavan klusterin tulisi kltaan (laskentaytimien lukumäärällä mitattuna) lla vähintään pulet superkneesta. Laitteistt uusitaan riittävän usein eli käytännössä nin neljän vuden välein. Mahdllisuus sujuvaan siirtymiseen Tier-0-taslle. 37

38 Riittävä, tehkas ja tarkituksenmukainen tallennuskapasiteetti Npeaa kneiden lähellä levaa tallennuskapasiteettia (cmputable strage): mahdllisuus suurien data-aineistjen (yli 100 TB) tehkkaalle käsittelylle sana laskentaa. Helppkäyttöinen arkistinti, pitkäaikaissäilytys ja jakaminen. Tallennetun tiedn npea palautusaika tutkijan käyttöön etenkin pysyvän (hitaan) tallennuksen salta. Kapasiteetin saavutettavuus ja lutettavuus n mahdllisimman krkea (tarkituksenmukaisuuden rajissa) Ylläpit resursidaan riittävästi kaikkien timijiden salta. Ylläpidssa hyödynnetään verkstja ja yhteistyötä muiden timijiden kanssa. Tarkituksenmukainen tietturva. Krkeatasisilla laskentaympäristöön, menetelmiin, hjelmintiin, hjelmistihin ja laskennalliseen tieteeseen liittyvillä tukipalveluilla ja kulutuksella tuetaan sumalaisen tieteellisen laskennan hjelminnin ja laskennallisen tieteen sekä yhteiskunnan kansainvälistä kilpailukykyä ja varmistetaan laitteistjen tehkas hyödyntäminen (ks ja 2.1.4) Tuki ja kulutus resursidaan riittävästi ja niitä kehitetään jatkuvasti. Hyödynnetään verkstja ja yhteistyötä muiden timijiden kanssa. Lisätään mallinnuksen ja laskennallisten menetelmien petusta kaikilla tasilla (ks ) Tieteellisen laskennan kknaisuus rganisidaan mahdllisimman kustannustehkkaasti yhdistelmänä keskitettyä ja hajautettua ratkaisua Laskennallisen tieteen kilpailukyky ja sen tarvitsemat palvelut pyritään turvaamaan niukassa resurssitilanteessa kknaisuuden hulellisella suunnittelulla. Hyväksi sittautunutta luvussa kuvattua keskitetyn ja hajautetun ratkaisun yhdistelmää svelletaan harkitusti ja kknaisuus humin ttaen. Palvelujen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset lasketaan yhteisesti svittujen periaatteiden mukaisesti, hyödyntäen elinkaarimallia mikä edistää kustannustietisuutta ja kknaistaludellisuutta. Päällekkäisyyden välttämiseksi ja kustannustehkkuuden edistämiseksi keskitettyjen palveluiden pitäisi lla kaikkien julkisen sektrin tutkijiden käytettävissä samilla ehdilla. Tämä edellyttää seuraavaa: Tarkituksenmukainen hierarkia ja yhteistyö paikallisten ja keskitettyjen resurssien välillä Vältetään tarpeettmia päällekkäisyyksiä. Keskitetyt ja paikalliset resurssit täydentävät tisiaan. Suurtehlaskennan palvelut tteutetaan keskitetysti. Rajitetun käyttäjäkunnan (erikis)palvelut, kuten esimerkiksi sensitiivisen datan palvelut ja erityisen IO-intensiivinen laskenta, tteutetaan krdinidusti. Tiedn jakaminen ja yhteistyö uusia teknlgiita kkeiltaessa. Infrastruktuuri n tteutettu kustannustehkkaasti Kknaiskustannukset lasketaan yhteisesti svittujen periaatteiden mukaisesti. Pyritään kknaistaludellisesti edullisimpaan ratkaisuun. 38

39 Yhteistyö hankinnissa (ks ). Turvattu rahitus ja rahitusmalli (jakstus jne.), jka mahdllistaa pitkän tähtäimen suunnittelun ja tukee kustannustehkkuutta. Lupumista CSC:n superkneen ja superklusterin hankkimisesta samanaikaisesti tulisi harkita (ks ). Keskitetyt resurssit vat aidsti kansalliset, ei keintekisia raja-aitja (ks ) CSC:n palvelut vat samilla ehdilla kk julkisen sektrin tiedeyhteisön käytettävissä. Yhteinen hjaus Tieteellisen laskennan kknaisuus nudattaa kknaisarkkitehtuuria. Kehitetään hjauksen yhteistä laajaphjaista krdinintia. Kaikki käyttäjät ja rahittajat selkeän situtuneita yhteiseen timintaan. Taustalla vaikuttavat arkkitehtuurit ja periaatteet 4.1 Sidsarkkitehtuurit Tieteellisen laskennan keskeiset sidsarkkitehtuurit vat tutkimukseen, tietverkkn ja tallennukseen liittyvät sekä petus- ja kulttuuriministeriön Opetus, tiede ja kulttuuri - khdealueen arkkitehtuurit. Tallennusarkkitehtuuri Tutkimuksen tietaineistt -kknaisarkkitehtuuri TTA-hanke Lunns Verkkarkkitehtuurit Funet-kknaisarkkitehtuuri Avimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) kknaisarkkitehtuuri Avimen tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaryhmä hjaa laatimista Tekeillä Tutkimuksen tuen ja hallinnn viite- ja muut arkkitehtuurikuvaukset Tutkimuksen tuen ja hallinnn (TUHA) verkst Tekeillä Krkeakulujen piskelun ja petuksen viitearkkitehtuuri Digitalisituvan piskelun ja petuksen yhteistyöryhmä Tekeillä Krkeakulujen ICT-palveluiden nykytila ja tavitearkkitehtuuri Krkeakulujen tiethallint- ja ICT-hjausryhmä Tekeillä Yhteentimivuuden tietarkkitehtuuri ja yhteentimivuusmalli Krkeakulujen tiethallint- ja ICT-hjausryhmä Tekeillä Kansallinen pinthallinnn viitearkkitehtuuri linnnxkansallinenxviitearkkitehtuurixv1_0.pdf Opetus, tiede ja kulttuuri -khdealueen kknaisarkkitehtuurit 39

40 uri_ Kansallisen Digitaalisen Kirjastn kknaisarkkitehtuuri Julkaistu: Krkeakulujen muut kknaisarkkitehtuurit ja mat khdearkkitehtuurit Valtinhallinnn yhteinen kknaisarkkitehtuuri kitehtuuri Kuva 14. Tieteellisen laskennan läheisimmät kknaisarkkitehtuurit 4.2 Yleiset arkkitehtuuriperiaatteet 1. Arkkitehtuuri seuraa yleisiä hjaavia periaatteita 2. Arkkitehtuuri n strategialähtöistä 3. Arkkitehtuuri n asiakas- ja timintalähtöistä 4. Kknaisarkkitehtuuri mudstaa yhtenäisen timintaa hjaavan kknaisuuden ttaen humin läheiset timinnt ja arkkitehtuurit 5. Arkkitehtuuri sisältää kk OKM:n tieteellisen laskennan khdealueen 6. Arkkitehtuurin kehittäminen n avinta, ketterää ja mukautuvaa 4.3 Timinnalliset arkkitehtuuriperiaatteet 1. Palveluiden tutant ja kehittäminen n käyttäjälähtöistä 2. Infrastruktuuri palvelee tutkimusta ja yhteiskuntaa 3. Infrastruktuuri mukautuu eri tieteenaljen tarpeisiin 4. Infrastruktuuri kstuu paikallisista ja keskitetyistä palveluista 5. Järjestelmien ja niiden välinen timinta tukeutuu rajalliseen määrään erilaisia tekniikita 6. Palvelut vat tarkituksenmukaiset, tehkkaat, lutettavat ja hyvin resursidut 40

41 4.4 Tietturva- ja tietsujaperiaatteet Liitteet CSC:n laskentapalveluissa ja niiden ylläpitkäytännöissä nudatetaan CSC:n sisäistä tietturvaplitiikkaa sekä yleisiä hyviä tietturvakäytäntöjä. CSC:n järjestelmät n suunniteltu tteuttamaan valtinhallinnn tietturvallisuuden (Vahti 2/2010) perustasn vaatimukset. Lisäksi laskenta-alustat sekä CSC:n datakeskukset n audititu tietturvan hallintaan liittyvän standardin ISO/IEC 27001:2013 mukaisesti ja myös pilvipalvelut n tarkitus auditida vuden 2015 aikana. Tietturva n CSC:n palveluiden merkittävä etu ja hyöty, ja tästä näkökulmasta n tulevaisuudessakin tärkeää pitää kiinni. On kansallisesti merkittävää, että n lemassa palveluita, jiden hallinta pysyy täydellisesti ktimaassa. 5.1 Lait ja säädökset Laki julkisista hankinnista (348/2007), EU:n direktiivi julkisista hankinnista 2014 (2014/24/EU) Laki julkisen hallinnn tiethallinnn hjauksesta (634/2011) Sähköisen viestinnän tietsujalaki (516/2004), Henkilötietlaki (523/1999) Laki bipankeista (688/2012) Laki (409/2014) ja asetus (701/2014) bilgisen tiedn ja biinfrmatiikan (ELIXIR) tutkimusinfrastruktuurista Tekijänikeuslaki (404/1961), lisenssispimukset Ylipistlaki (558/2009), Ammattikrkeakululaki ( /932), tutkimuslaitksia kskeva lainsäädäntö EU:n, Sumen ja muiden maiden vientirajitukset Tietyhteiskuntakaari (2014/917) 5.2 CSC:n tämän hetkisten kneiden tekniset yksityiskhdat Sisussa (Cray XC40) n kesällä 2014 tehdyn päivityksen jälkeen nin laskentaydintä, ja sen tereettinen kaksistarkkuuden huipputeh n nin 1,7 Pflp/s ja Linpack-teh nin 1,25 Pflp/s. Kaikissa laskentandeissa n 64 GB muistia 24 ydintä khden. Uusimmalla, vuden 2014 marraskuussa julkaistulla Tp 500 -listalla Sisun päivitetty knfiguraati n sijalla 37. Sisussa n isille rinnakkaisajille ptimitu erittäin npea Cray Aries - kytkentäverkk, mikä n sen merkittävin tekninen er klusterikneisiin verrattuna. Tehkkaan sittain nesteeseen perustuvan jäähdytyksen vuksi laitteist n myös tiivis ja energiatehkas. Tait-klusterissa (Hewlett-Packard SL) n syksyn 2014 laajennuksen jälkeen nin laskentaydintä ja siinä n suhteellisen tehkas InfiniBand-kytkentäverkk. Laajennetun Taidn tereettinen kaksistarkkuuden huipputeh n nin 580 Tflp/s. Taidn muistiknfiguraati n hetergeeninen: muistin määrä ndia khden n 64, 128 tai 256 GB tai jpa 1,5 TB. 41

42 Sisun ja Taidn tallennusjärjestelmän (DDN- ja Lustre-tiedstjärjestelmän) kapasiteetti n 4 PB. Espssa sijaitsevassa pilvipalvelussa n n laskentaydintä (Hyper-Threading) ja yhteensä 8900 GB keskusmuistia. Palvelimia n tarkitus uusia 2015 aikana. Verkkna n 10 Gb Ethernet. Prjektikhtaisen NFS-tila tulee NetApp-laitteiststa (kapasiteettia yhteensä nin 1 PB). Lisäksi 2015 aikana tetaan käyttöön CEPH-teknlgiaan phjautuva 1 PB - tallennusjärjestelmä. 5.3 Käsitteitä/Sanast Grid Hajautettu eli grid-laskenta muistuttaa paljlti nrmaalia klusterilaskentaa. Merkittävin er tavalliseen laskentaklusterin käyttöön verrattuna n se, että grid-laskennassa käyttäjä ei ta suraan yhteyttä laskentapalvelimeen. Sen sijaan yhteydentn ja tiedstjen siirrn surittaa autmaattisesti niin santtu välihjelmist. Grid-ympäristöön n tyypillisesti liitetty useita laskentaklustereita, jista välihjelmist valitsee tehtävään spivat klusterit, jille työt hjataan. Kiihdyttimet ja apuprsessrit (GPGPU/GPU ja MIC) Kiihdyttimillä tarkitetaan yleiskäyttöisiä grafiikkaprsessreita (GPGPU tai yksinkertaisesti GPU), jiden merkittävin valmistaja n Nvidia. Intelin kilpaileva arkkitehtuuri n MIC (many integrated cres), jta kutsutaan apuprsessriksi (c-prcessr). Mlempien perusajatus n sama: teha ja energiatehkkuutta n haettu rinnakkaisuudella ja usealla alhaisen kelltaajuuden fyysisellä tai lgisella laskentayksiköllä. Parhaimmillaan erikisprsessreilla, ja varsinkin GPU:illa, saavutetaan mninkertainen surituskyky tavallisiin prsessreihin verrattuna ja laskentatehn ja surituskyvyn suhde n myöskin selkeästi parempi. Erikisprsessrit kehittyvät jatkuvasti, ja niiden minaisuudet spivat yhä paremmin laskentaan, mutta siitä hulimatta niiden hjelminti n edelleen hankalampaa kuin tavallisien prsessrien. Erityisesti hyvän surituskyvyn saavuttaminen vaatii tistaiseksi hyvää asiantuntemusta ja paljn työtä. Tällä hetkellä (vuden 2014 lpussa) Nvidian Tesla n Intelin Knights Crner -MICin edellä käytettävyydellä ja svellusten määrällä mitattuna, mutta Intelin seuraava versi, Knights Landing, tulee suurella tdennäköisyydellä tasittamaan kilpailutilannetta. Mren laki Mren laki n histriaan perustuva havaint, jnka alkuperäisen mudn mukaan yhden integridun piirin tai prsessrin transistrien määrä kaksinkertaistuu kahden vuden välein. Tämä itseään tteuttava havaint n pitänyt hyvin paikkansa 1960-luvulta lähtien nykypäiviin asti. Myös pitkään jatkuneeseen prsessrien tehn kaksinkertaistumiseen 18 kuukauden välein viitataan usein Mren lakina. Vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että tällä hetkellä yleisesti käytössä levalla teknlgialla kasvu ei enää vi jatkua 2020-luvulla. Vaihtehtisia ratkaisuja kuitenkin tutkitaan intensiivisesti. Pilvilaskenta 42

43 Tieteelliseen laskentaan tarkitettu pilvipalvelu käsittää datan prsessinnin, tallennuksen, verkkratkaisun ja muut lennaiset laskennallisen tieteen tarvitsemat resurssit. Palvelun käyttäjä ei peri tai hallinni pilven fyysistä infrastruktuuria, mutta vivat valita haluamansa käyttöjärjestelmät, levyjärjestelmät, sekä käytettävät svellushjelmistt ja mahdllisesti myös verkkliikenteen kmpnentit (esim. palmuuri, dynaamiset valplut). Pilvipalveluknsepti pitää sisällään myös resurssien hallinnan ja käyttöympäristön ylläpidn. Pilvipalveluiden klme keskeisintä palvelumallia vat: Infrastruktuuri palveluna (IaaS; Infrastructure as a Service), jssa palveluntarjaja rakentaa virtualisintikerrksen laskentaresurssien päälle. Asiakas vi rakentaa man ympäristönsä tämän kerrksen päällä ja hallinnida sitä. Tämä palvelumalli spii parhaiten käyttäjille, jtka tarvitsevat räätälöidyn ympäristön ja saavat itse rakentaa sen. Svellusalusta (PaaS; Platfrm as a Service). Tässä palveluntarjaja tuttaa ja ylläpitää ympäristön, jhn asiakas vi asentaa valitsemiaan svelluksia tai palveluita. Svellus (Saas; Sftware as a Service). Tässä palveluntarjaja tuttaa ja ylläpitää svelluksen, jta asiakas käyttää. PRACE ( PRACE n vunna 2010 perustettu eurppalainen suurtehlaskennan infrastruktuuri, jnka tarkitus n taata laskennallisen tieteen tutkijille kansainvälisesti huippulukan resurssit. PRACEssa n 25 jäsenmaata, ja Sumi n edustettuna CSC:n kautta (kuva 13). PRACE n hajautettu infrastruktuuri, jhn tällä hetkellä kuuluu kuusi Tier-0-lukan knetta Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Laskenta-aikaa n tarjttu kahdesti vudessa järjestettävissä hauissa, ja ehdtukset käyvät läpi tiukan tieteellisen ja teknisen arviinnin. PRACEn laskentaresurssit vat tistaiseksi lleet jäsenmaille ilmaisia, mutta tilanne tulee muuttumaan infrastruktuurin tisessa vaiheessa, jka alkaa vuden 2015 keväällä. Tarkka malli kustannusten kattamisesta n vielä auki, mutta se tullee perustumaan jäsenten suhteellisiin BKT-suuksiin ja käyttöön ensimmäisen vaiheen aikana. Sumessa PRACE n hyväksytty Akatemian FIRI-tiekartalle. PRACEn tulevaisuus, jatkuvuus ja timintamalli vat neuvtteluvaiheessa ja ne täydennetään kun kknaisuus n selvillä. 43

44 Kuva 13. PRACEn jäsenet. Suurteh- ja rinnakkaislaskenta Suurtehlaskenta n käsitteenä hieman epämääräinen, mutta yleensä se tarkittaa laskentaa, jssa tarvitaan humattavasti tavallista pöytäknetta (tai vastaavaa) enemmän teha. Käytännössä teh saavutetaan rinnakkaistamalla eli hyödyntämällä useita laskentaytimiä saman tehtävän ratkaisemiseen. Rinnakkaislaskenta edellyttää lähes aina hjelman kirjittamista tai mukkaamista siten, että se vi hyödyntää käytettävissä levan knearkkitehtuurin rinnakkaisuutta. Rinnakkaislaskennan peruskäsitteisiin kuuluu (vahva) skaalautuvuus, jka kuvaa hjelman suritusajan lyhentymistä laskentaytimien lukumäärää lisättäessä. Ihanteellisessa tapauksessa suritusaika puliintuu aina kun ytimien määrä kaksinkertaistuu, mutta tyypillisesti npeutuminen pysähtyy tietyn rajan jälkeen, ja ytimien määrän kasvattaminen ei enää kannata. Hyvin kirjitetut rinnakkaishjelmat timivat tehkkaasti kymmenillä ja jpa sadilla tuhansilla ytimillä. Tavallisimmat rinnakkaishjelmintimallit vat viestinvälitys, jka tteutetaan kirjastkutsuilla, ja yhteisen muistin rinnakkaistus, jka tteutetaan kääntäjän direktiiveillä tai pragmilla. Myös kiihdyttimien ja apuprsessrien teh perustuu rinnakkaisuuteen. Tehkkaan rinnakkaishjelman kirjittaminen vaatii yleensä hyvää asiantuntemusta ja paljn työtä. Tallennuskapasiteetti Tässä yhteydessä tallennuskapasiteetilla tarkitetaan npeita levyjärjestelmiä, jilla levaa dataa vidaan käyttää laskennan aikana. Datan prsessintiin ja hallintaan tarvittavan tallennuskapasiteetin npeus n nykyisin useissa dataintensiivisissä hankkeissa tieteellisen laskennan pullnkaula: prsessreille ei pystytä syöttämään dataa suurista satunnaisesti luettavista tiedstista niin npeasti kuin prsessrit pystyisivät sitä käsittelemään. Tietenkin js data n kltaan niin suurta, että sitä ei pystytä tumaan laskentaympäristöön, laskentaa ei vida edes 44

Tieteellisten laskentaresurssien ja niiden oheispalvelujen kokonaisarkkitehtuuri

Tieteellisten laskentaresurssien ja niiden oheispalvelujen kokonaisarkkitehtuuri T i e t eel l i s t enl a s k ent a r es ur s s i en j ani i denhei s pa l v el uj enk k na i s a r k k i t eht uur i T ä mä nmä ä r ie l y nnl a anutpe t us -j ak uluur i mi ni s t e r i öna s ea ma e

Lisätiedot

Tieteellisten laskentaresurssien ja niiden oheispalvelujen kokonaisarkkitehtuuri

Tieteellisten laskentaresurssien ja niiden oheispalvelujen kokonaisarkkitehtuuri Tieteellisten laskentaresurssien ja niiden heispalvelujen kknaisarkkitehtuuri Tieteellisten laskentaresurssien ja niiden heispalvelujen kknaisarkkitehtuuri... 1 Yleistä... 3 1.1 Laskennallinen tiede ja

Lisätiedot

CSC:n kehittyvät palvelut tutkijoille tulevaisuudessa

CSC:n kehittyvät palvelut tutkijoille tulevaisuudessa CSC:n kehittyvät palvelut tutkijille tulevaisuudessa Datanhallinnan ja laskennan kehittämishjelma 2017 2021 Tutkijiden ja tutkimusrganisaatiiden työpaja 13.11.2017 Tiina Kupila-Rantala CSC Sumalainen tutkimuksen,

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta. LUONNOS 22.8 2016 1 (5) YLIOPISTOJEN PROFILOITUMISEN VAHVISTAMINEN KILPAILLULLA RAHOITUKSELLA MARRASKUUN 2016 (PROFI 3) HAUN HAKUILMOITUS Haku n auki verkkasiinnissa 26.10. 16.11.2016. Rahitus tteutuu

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

FIRI haku 1: Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla (versio 2018) olevat infrastruktuurit ja Suomen kansainväliset jäsenyydet

FIRI haku 1: Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla (versio 2018) olevat infrastruktuurit ja Suomen kansainväliset jäsenyydet Timintasuunnitelmahje 12.2.2019 FIRI 2019 -haku 1: Sumen tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla 2014 2020 (versi 2018) levat infrastruktuurit ja Sumen kansainväliset jäsenyydet Sumen tutkimusinfrastruktuurien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

ARD-Technology Oy. Elektroniikan tuotekehitys ideasta ylläpitoon elinkaaripalveluna

ARD-Technology Oy. Elektroniikan tuotekehitys ideasta ylläpitoon elinkaaripalveluna ARD-Technlgy Oy Elektrniikan tutekehitys ideasta ylläpitn elinkaaripalveluna REFERENSSEJÄ Kne Oyj n maailman jhtava hissien ja liukuprtaiden valmistaja. Esmi Oy n sa kansainvälistä Esmi knsernia ja n edelläkävijä

Lisätiedot

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm

Lisätiedot

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa

Lisätiedot

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikkeilu -sahankkeen laajennus Sitra 13.10.2017 Vukk Lehtimäki, hankepäällikkö, STM 1 Palvelusetelikkeilujen mahdllisuus laajentua Kärkihankkeen

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Johdanto laadullistamismoduuliin. 1. koulutuspäivä

Johdanto laadullistamismoduuliin. 1. koulutuspäivä Jhdant laadullistamismduuliin 1. kulutuspäivä Päivän agenda Tervetula, alitussanat Miksi täällä llaan? Miten ensimmäinen päivä menee: Esitesti Sumen maahanmuuttjärjestelmä Sumen työmarkkinat Sumen VTO-markkinat

Lisätiedot

Tarjottujen laitteiden tulee olla yhteensopivia lentoaseman pilottiin osoittamien laitteiden ja ohjelmistojen

Tarjottujen laitteiden tulee olla yhteensopivia lentoaseman pilottiin osoittamien laitteiden ja ohjelmistojen UBIIKKI HELSINKI-VANTAA, PILOTTI 2 VAIHTOMATKUSTAJAPROSESSIN OHJAUS Airprt Cluster Finland pyytää tarjustanne tämän tarjuspyynnön mukaisesti Helsinki-Vantaan lentasemalla piltitavasta visuaalisesta matkustajahjauskrtista

Lisätiedot

Käyttöoikeus Paikkatietoalustan kehitys- ja koulutusympäristön koekäyttöön

Käyttöoikeus Paikkatietoalustan kehitys- ja koulutusympäristön koekäyttöön Käyttöikeus Paikkatietalustan kehitys- ja 1 (5) Vastaanttava yritys Vastaanttajan nimi Vastaanttajan katusite Pstilker Pstitimipaikka Käyttöikeus Paikkatietalustan kehitys- ja Maanmittauslaits myöntää

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

Käyttöoikeus Paikkatietoalustan kehitys- ja koulutusympäristön koekäyttöön

Käyttöoikeus Paikkatietoalustan kehitys- ja koulutusympäristön koekäyttöön Käyttöikeus Paikkatietalustan kehitys- ja 1 (5) Vastaanttava yritys Vastaanttajan nimi Vastaanttajan katusite Pstilker Pstitimipaikka Käyttöikeus Paikkatietalustan kehitys- ja Maanmittauslaits myöntää

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN Maapörssi Maapörssi n alittanut nettiphjaisen tiedn välittämisen ylijäämä maa-ainesten kierrätyksen edistämiseksi

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

OrSi yhdistää. hyvät ideat ja toteuttajat. Organisaatioidenvälinen sidosryhmäviestintä. Algoplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki

OrSi yhdistää. hyvät ideat ja toteuttajat. Organisaatioidenvälinen sidosryhmäviestintä. Algoplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki OrSi yhdistää hyvät ideat ja tteuttajat Organisaatiidenvälinen sidsryhmäviestintä Algplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki Hyvät ideat ja tteuttajat khtaavat tisensa Intranet/extranet vi sisältää

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto Spimus asiakas- ja ptilastietjärjestelmästä Liite 3 Käyttööntt 21.11.2016 1(5) Sisällysluettel 1. Jhdant... 2 2. Tavitteet... 2 3. Organisaati ja hallintmalli...2 4. Lpputulkset, situs, aikataulu, vastuut...2

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella

Lisätiedot

Verkko-oppimisympäristö

Verkko-oppimisympäristö Pyyntö 1 (5) Tietpyyntö Verkk-ppimisympäristö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi Pyyntö 2 (5) 1 Tausta Kyseessä ei le tarjuspyyntö, hankintailmitus tai ennakkilmitus, vaan palveluja

Lisätiedot

Tervetuloa Alustat, tilaaja toimittaja-vuoropuhelu

Tervetuloa Alustat, tilaaja toimittaja-vuoropuhelu Tervetula Alustat, tilaaja timittaja-vurpuhelu Päivän tavite ja hjelma pidämme kiinni aikataulusta! KEINO pähkinänkuressa & tapahtumat BF:n Julkisten innvatiivisten hankintjen tuki, fkus digitalisaatissa

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI>

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI> INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet

Lisätiedot

RISTIKKO. Määritelmä:

RISTIKKO. Määritelmä: RISTIKKO Määritelmä: Kitkattmilla nivelillä tisiinsa yhdistettyjen sauvjen mudstamaa rakennetta santaan ristikksi. Ristikn sauvat vat rakennesia, jtka ttavat vastaan vain vet tai puristusrasituksen. Js

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/lnkmmit Hankkeen vastuullinen ia yhteystiedt Vastuutah/Yrityksen

Lisätiedot

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5 KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nr 5/2010 KOKO-RUSSIA MUKANA TAPAHTUMISSA KOKO-RUSSIA li mukana Sumi-päivillä Rstv na Dnussa, Etelä-Venäjällä, 17. 19.5. KOKO-RUSSIA verkst kartittaa Venäjän ptentiaalisia yhteistyöalueita.

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen

Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö n helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja justamatn liikennöintispimus estäneet helmen kirkastumista. Päivitetään enemmän yrittäjävetiseksi ja enemmän Phjis-Karjalan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Odotukset ja tavoitteet tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluille: yliopiston johdon näkökulma

Odotukset ja tavoitteet tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluille: yliopiston johdon näkökulma Odtukset ja tavitteet tutkimuksen tuki- ja innvaatipalveluille: ylipistn jhdn näkökulma Tutkimuspalvelupäivät 21.8.2014 Ilkka Niemelä Prvsti Aalt-ylipist Tutkimuksen tuki- ja innvaatipalvelut ylipistssa

Lisätiedot

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista 3.9.2014 Elinkeinelämän keskusliitt Sisällys 1 Mikä n Team Finland?... 1 2 Mitä Team Finlandissa n saatu aikaan? Miten muuts näkyy yrityksille?...

Lisätiedot

Tekesin lausunto mietinnöstä Tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus ehdotus kokonaisuudistukseksi

Tekesin lausunto mietinnöstä Tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus ehdotus kokonaisuudistukseksi LAUSUNTO 1 (6) Jari Rmanainen Valtineuvstn kanslia Kirjaam PL 23 00023 Valtineuvst kirjaam@vnk.fi Viite Lausuntpyyntö VNK/1318/05/2011, 12.10.2012 Tekesin lausunt mietinnöstä Tutkimuslaitkset ja tutkimusrahitus

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014)

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014) 1 (5) Strategisen tutkimuksen neuvstn alustavat, julkista kuulemista varten tutetut teema-alitteet (2014) Jhdant Maailmassa tapahtuu rajuja mullistuksia, jtka vaikuttavat Sumeen, sumalaisiin ja Sumessa

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet

Lisätiedot

AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017. Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista. (v 0.7 2.10.

AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017. Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista. (v 0.7 2.10. 15.10.2014 AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017 Tutkimuksen avimuudella yllättäviä löytöjä ja luvaa ivaltamista (v 0.7 2.10.2014) Hum! Oikeuksien hallinnan työryhmän kmmentit lisätään asiantuntijaryhmän/strategiaryhmän

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: OSOITTEET

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: OSOITTEET INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: OSOITTEET Suunnitelma Otsikk Päivämäärä Aihe/alue Julkaisija Tyyppi Kuvailu Tekijät Mut Julkisuus Oikeudet Tunniste Kieli Viitteet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

Julkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista ja hallinnasta työryhmän asettaminen

Julkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista ja hallinnasta työryhmän asettaminen 1 (5) Päätös VM/276/00.01.00.01/2018 JulkICT-sast 16.2.2018 Julkisen hallinnn linjaukset tiedn sijainnista ja hallinnasta työryhmän asettaminen Tarkitus Valtivarainministeriön (VM) Julkisen hallinnn tiet-

Lisätiedot

HUMAN ART & FORUM JYVÄSKYLÄ ITSENÄISESTÄ SUOMESTA ITSENÄISEEN YKSILÖÖN

HUMAN ART & FORUM JYVÄSKYLÄ ITSENÄISESTÄ SUOMESTA ITSENÄISEEN YKSILÖÖN HUMAN ART & FORUM JYVÄSKYLÄ ITSENÄISESTÄ SUOMESTA ITSENÄISEEN YKSILÖÖN HUMAN ART & FORUM Jyväskylä - MISTÄ ON KYSYMYS? Human Art & Frum Jyväskylä n uusi, ajankhtainen ja puhutteleva tutantkknaisuus, jssa

Lisätiedot

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu 1 (6) 12.8.2015 Alueiden kehittämistä ja rakennerahastja kskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu Keski-Phjanmaan Yrittäjät vastaa Työ- ja elinkeinministeriön kyselyyn seuraavasti: Yleistä: De

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri. v.1.91

Oppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri. v.1.91 Oppijan verkkpalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri v.1.91 Muutshistria: 0.1 9.8. 2010 Ensimmäinen versi, Markku Laaksharju, Pauli Kilpikivi 0.4 1.10.2010 Sisältö rakenteeseen, Markku Laaksharju 0.6 22.10.2010

Lisätiedot

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

HENKKARIKLUBI. Mepco HRM uudet ominaisuudet vinkkejä eri osa-alueisiin 1 (16) 28.5.2015. Lomakkeen kansiorakenne

HENKKARIKLUBI. Mepco HRM uudet ominaisuudet vinkkejä eri osa-alueisiin 1 (16) 28.5.2015. Lomakkeen kansiorakenne 1 (16) Mepc HRM uudet minaisuudet vinkkejä eri sa-alueisiin Khta: Kuvaus: Lmakkeen kansirakenne Lmakkeen kansirakenne Lmakkeet vidaan kategrisida tiettyyn lmakekategriaan. Tämä helpttaa käyttäjiä hakemaan

Lisätiedot

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia Sivu 1/5 Vastaanttajat EGLO-raprtit, LVM Versit Nr Pvm Muuts Laatija 1.0 23.5.2006 Julkinen versi Antti Virkkunen Raprtti RFID-tunnistus rengastutannssa piltin kkemuksia Yhteyshenkilöt: Antti Virkkunen

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot