Mirja Mahkonen Liiku - leiki - kehity. Psykomotorinen pienryhmäkokeilu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mirja Mahkonen Liiku - leiki - kehity. Psykomotorinen pienryhmäkokeilu"

Transkriptio

1 Mirja Mahknen Liiku - leiki - kehity Psykmtrinen pienryhmäkkeilu Metrplia Ammattikrkeakulu Erikistumispinnt Psykmtriikka timinyakyvyn tukena Kehittämistyö

2 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikk Sivumäärä Aika Klusteri Mirja Mahknen Liiku leiki kehity, Psykmtrinen pienryhmäkkeilu 28 sivua + 6 liitettä Hyvinvinti ja timintakyky Erikistumispinnt Psykmtriikka timintakyvyn tukena Ohjaaja(t) Lehtri Marja Kannelsu Lehtri Maija Kljnen Kehittämistyöni tarkituksena li perustaa psykmtriseen harjaannuttamiseen perustuva pienryhmä 4-6- vutiaille lapsille, jilla n tdettu mtrisen kehittymisen hitautta. Psykmtriikkaryhmä piltitiin Herttniemen fysiterapiassa. Pienryhmän tavitteena li tukea lasten kknaisvaltaista kehitystä psykmtrisin keinin. Psykmtriseen pienryhmään sallistui neljä lasta. Ryhmä kkntui kymmenen kertaa, kerran viikssa. Ryhmäkerrat li suunniteltu psykmtriseksi timinnaksi, missä krstuivat ssiaaliset kkemukset, materiaalikkemukset, kehkkemukset sekä elämyksellisyys. Ryhmässä tuettiin lasten matimisuutta ja havainttimintja. Tämä pienryhmäkkeilu sitti, että psykmtrinen pienryhmä n hyvä timintamut lapsille, jilla n hitautta mtrisessa kehittymisessä. Ryhmätilanteet timivat hyvin, lapset livat luvia keksiessään ratkaisuja harjitteiden tteuttamisessa. Ryhmässä tteutui myös liikkumisen riemu ja lasten kanssakäyminen tistensa kanssa kehittyi. Työskentely arkimateriaalilla li hauskaa. Itselleni tämän ryhmän suunnittelu ja hjaus li hyvä ja haasteellinen ppimiskkemus. Tämän ryhmäkkeilun phjalta n hyvä suunnitella lasten ryhmätimintaa edelleen. Lasten mtrisen kehittymisen edistymistä seurattiin Mvement ABC-2 testillä ja ryhmäkäyttäytymistä havainnintilmakkeella. Pienryhmän tteutumisen nnistumista arviitiin neljän ryhmäkerran videinnilla ja vapaamutisen päiväkirjan avulla. Avainsanat mtrinen kehitys, haasteita mtrisessa kehityksessä, psykmtrinen ryhmä

3 Sisällysluettel 1 Jhdant 1 2 Mniammatillinen työte lastenneuvlassa Fysiterapian ja lastenneuvlan välinen yhteistyö Kehitysviiveiden tunnistaminen 3 3 Mtrinen kehitys Mtrisen kehityksen malli Eklginen näkemys lapsen kehityksessä Mtriset taidt Havainnt ja aistit 7 4 Haasteita mtrisessa kehityksessä Kehityksellinen krdinaatihäiriö Sensrisen integraatin häiriö Muuttunut lapsuus 10 5 Psykmtriikka lapsen kknaisvaltaisen kehityksen tukena Psykmtrisen ryhmätiminnan periaatteista Tutkittua tieta psykmtrisesta ryhmätiminnasta 13 6 Kehittämistyöni psykmtrinen pienryhmäkkeilu Kehittämistyön eteneminen Liikuntaryhmän käynnistäminen Pienryhmä alkaa Mittaustulksia Liiku - leiki kehity ryhmästä Tulkset Mvement ABC 2 testeistä Tulkset havainninnista Ryhmäkertjen videinti ja päiväkirja 22 7 Phdinta 23 Liitteet Liite 1. Tiedte perheelle

4 Liite 2. Tuntisuunnitelma vanhemmille Liite 3. Sustumus psykmtriseen ryhmään sallistumisesta Liite 4. Lupa Mvemet ABC-2 testistön ja psykmtriikkaryhmien kuvaamiseen Liite 5. Käyttäytyminen leikki- ja liikuntatilanteissa Liite 6. Psykmtriikkaan perustuvan lapsiryhmän tuntisuunnitelmat

5 1 1 Jhdant Alle kuluikäisten lasten elämänpiiri n muuttunut viimeisten vusikymmenten aikana. Erilaiset tekniset välineet kilpailevat siitä ajasta, jnka alle kuluikäiset lapset vat käyttäneet pelkästään vapaaseen leikkiin ja liikkumiseen. Jtta lapset kasvaisivat ja kehittyisivät hyvin, heidän täytyy liikkua. Liikkuminen n fyysistä aktiivisuutta. Liikkuminen harjaannuttaa mtrisia perustaitja, jita lapset tarvitsevat selviytyäkseen jkapäiväisestä elämästään. (Sääkslahti 2005:13.) Lasten vapaaajasta kilpailee ja hulehtii useampi tah kuin kskaan aikaisemmin. Nykyisestä elämänmensta n tullut lasten terveen kehityksen uhka. Yhä useampi lapsi ja nuri ssiaalistetaan istuvaan elämäntapaan. (Haasteena liikkumattmat lapset 2010: 4.) Lasten ja aikuisten elämä n muuttunut kiireiseksi, aikataulun mukaan timimiseksi. Ihmisiltä vaaditaan tehkkuutta ja tuttavuutta, arkiliikkuminen n vähentynyt. Arkiliikkumisen vähentymisen myötä lasten ylipain n yleistynyt Sumessa 20 vuden aikana. Sumalaisista lapsista 6-10 prsenttia n ylipainisia. Ylipainlla n negatiivisia vaikutuksia lapsen elämänlaatuun. Lapsuusiän ylipainisuus saattaa jhtaa siihen, että lapsi n ylipaininen myös aikuisena. (Armant 2007:287.) Alle kuluikäisillä lapsilla esiintyvä kömpelyys n yksi fysiterapiaan lähettämisen syy Helsingin terveyskeskuksen fysiterapiassa. Lapsille suunnattujen fysiterapiapalvelujen pääasiallinen sisältö n yksilöllinen neuvnta, hjaus ja seuranta. Lastenneuvlan LENE-arviintimenetelmän (Leikkiikäisen lapsen neurlginen arvi) käyttööntt tulee lisäämään yhteistyötä lastenneuvlan ja fysiterapian välillä. Lasten mtriset ngelmat havaitaan entistä aikaisemmassa vaiheessa. Fysiterapeutit vat asiantuntijita pienten lasten mtrisen kehityksen arviinnissa. Mielenkiintni kkeilla psykmtriikan teriaan perustuvaa pienryhmää malla työpaikallani Herttniemen fysiterapiassa, ja näin vastata lasten fysiterapiapalvelujen kehittämistarpeeseen, herä-

6 2 si tutustuessani psykmtriikan teriaan ja käytännön tteutuksiin erikistumispinnissani Metrplia ammattikrkeakulussa sekä pintmatkallani Saksan Osnabrukessa. Kehittämistyöni tarkituksena n perustaa psykmtriseen harjaannuttamiseen perustuva pienryhmä 4-6-vutiaille lapsille, jilla n tdettu mtrisen kehittymisen hitautta. Psykmtriikkaryhmä piltidaan Herttniemen fysiterapiassa. Pienryhmän tavitteena n tukea lasten kknaisvaltaista kehitystä psykmtrisin keinin. 2 Mniammatillinen työte lastenneuvlassa Ssiaali- ja terveysministeriö n julkaissut ppaan hjaamaan lastenneuvlapalveluja. Siinä perheiden terveyttä ja hyvinvintia kehtetaan edistämään susimalla vimavaralähtöistä, perhekeskeistä ja yhteistyöhakuista työtetta, jnka avulla lujitetaan perheiden mia lähtökhtia terveeseen elämään ennen kuin pulmia pääsee syntymään. Ohjeistuksessa mainitaan myös, että mniammatillinen ja sektrien välinen yhteistyö kuuluvat neuvlan työtapaan. (Lastenneuvla lapsiperheiden tukena 2004: ) 2.1 Fysiterapian ja lastenneuvlan välinen yhteistyö Ssiaali- ja terveysministeriön ppaan mukaan lastenneuvlan tehtävänä n järjestää ja krdinida neuvlan palvelut sana perhepalveluverksta siten, että turvataan perheiden saamien palvelujen jatkuvuus ja tarvittava mniammatillinen yhteistyö. Neuvlan mniammatillisessa työryhmässä työskentelee psyklgeja, puheterapeutteja, fysiterapeutteja, ravitsemusterapeutteja ja suun terveydenhulln henkilöstöä. (Lastenneuvla lapsiperheiden tukena 2004: 33.) Fysiterapeutin tehtävänä työryhmässä n timia asiantuntijana lasten mtristen ngelmien, tuki-, liikunta- ja hengityselinngelmien tutkimuksessa ja hidssa, liikuntaan hjaamisessa sekä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten kuntutuksen varhaisvaiheissa. Fysiterapeutin knsultinti n tärkeää aina, js neuvlaikäisellä lapsella n esimerkiksi viivettä tai pikkeavuutta mtrisessa kehityksessä, asentepäsymmetriaa, raajjen tai selän virheasentja tai timintavajautta. Fysiterapialla lastenneuvlassa pyritään liikunta- ja timintakykyä haittaavien ngelmien varhaiseen tteamiseen ja kuntuttamiseen, jtta liikunta- ja timintakyvyn rajitukset jäisivät mahdllisimman vähäisiksi.(lasteneneuvla lapsiperheiden tukena 2004: 34.)

7 3 Lapsen timintakykyä edistetään apuvälineillä ja kdin muutstöillä. Fysiterapian tavitteena n antaa lapselle nnistumisen kkemuksia rajitteista hulimatta ja tukea perheiden kasvatustyötä. Ehkäisevän timinnan suus fysiterapeutin työssä lisääntyy. Vähentynyt arkiliikunta ja ylipainn uhka niistä seuraavine kansansairauksineen vat kasvavia ngelmia, jiden ratkaisemisessa liikunnan hyöty n sitettu. Liikuntaneuvnta ja lasten liikunnallisten valmiuksien harjaannuttaminen ennen kuluikää vivat parantaa mtrisesti heikkjen lasten kykyä sallistua myöhemmin kululiikuntaan ja liikunnalliseen harrastustimintaan. Neuvlaikäisten fysiterapia edellyttää fysiterapeutilta perehtyneisyyttä nrmaaliin ja pikkeavaan mtriseen kehitykseen sekä lasten rtpedisiin ngelmiin, mutta myös laaja-alaista työtetta, perhekeskeisyyttä ja varhaisen vurvaikutuksen tukemista lapsen ja vanhemman välillä. (Lastenneuvla lapsiperheiden tukena 2004: ) 2.2 Kehitysviiveiden tunnistaminen Vuden 2011 alussa vimaan tullut asetus neuvlatiminnasta velvittaa kunnat järjestämään 4- vutiaiden laajat terveystarkastukset. Laajaan terveystarkastukseen kuuluu vähintään terveydenhitajan ja lääkärin surittama terveystarkastus. Myöhemmin ppimisvaikeuksia aiheuttavat neurlgiset ngelmat tulee tunnistaa mahdllisimman varhain. Tutkimukset vahvistavat käsitystä ppimisen riskitekijöiden tunnistamisesta j 5-vutistarkastusta aiemmin, viimeistään 4 vuden iässä. (Asetus neuvlatiminnasta 2008:39.) Oppimisen riskitekijöitä vidaan tunnistaa LENE-arviintimenetelmän avulla (Leikki-ikäisen lapsen neurlginen arvi). Tutkimusten mukaan LENE-menetelmä kykenee ennakimaan pitkäkestisia ngelmia ja tunnistaa suurimmassa ppimisvaikeusriskissä levat lapset j varhaisessa vaiheessa ja saattaa heidät lisätutkimusten ja tuen piiriin. Tutkimusten hulellinen tekeminen ngelmien ja kehitysviiveiden varhaiseksi tteamiseksi ja riittävien tukitimien järjestäminen n perusteltua, sillä kehityksen ja ppimisen erityisvaikeudet kuten kielelliset ngelmat vat yhteydessä myöhempään syrjäytymiskierteeseen. (Asetus neuvlatiminnasta 2008:38.) LENE-arviintimenetelmässä arviidaan yhtenä satekijänä karkeamtrisia taitja. Arviintitehtävinä vat kävely, varpailla kävely, yhdellä jalalla seisminen, hyppääminen ja pallttelu. Hienm-

8 4 triikkaa arviivina tehtävinä vat mallikuviiden jäljentäminen, sillan rakentaminen klmesta palikasta, helmien pujttelu ja saksilla leikkaaminen. (Valtnen - Mustnen 2007:19-26.) Helsingin terveyskeskuksen fysiterapiassa n käytössä Mvement ABC-2 mtriikkatestistö, jlla mitataan lasten ja nurten srminäppäryyttä, tasapaina sekä palltaitja. Mtriikkatestistö antaa myös laadullista tieta testisien surittamisesta. Lapsen mtrisesta kehityksestä tulee kerätä mnipulisesti tieta. Mtriikkatestin antaman tiedn, lapsen havainnintiin perustuvan tiedn sekä vanhempien ja lapsen antaman tiedn perusteella, lapselle vidaan laatia tavitteet fysiterapian tteutukselle. 3 Mtrinen kehitys Mtrinen kehitys määritellään iän myötä tapahtuvaksi timinnan muutkseksi. Muutkseen vaikuttaa sekä perintö- että ympäristötekijät. Sen mahdllistavat kiinteässä vurvaikutuksessa levat kasvu-, kypsymis- ja ppimisprsessit. Nrmaalisti kehittyvä lapsi ppii aistimaan man kehnsa ja ympäröivän maailman ja kehittyy aktiivisesti timivaksi seitsemän ensimmäisen ikävuden aikana. (Rintala Ahnen Cantell 2002:142.) Mtristen taitjen kehitys kestää kk eliniän ja laadukkaiden harjitteiden avulla taitja pitaan myös varttuneella iällä (Jaakkla 2010:79). Mtrinen liike liittää uudet tiedt ja kkemukset hermverkkihimme. Liikkeet aktivivat kk kehn hermratja ja vat tärkeitä ppimisprsesseissa. Lapsen vahvimpia aisteja n kinesteettinen aisti, jten liikkeen avulla ppiminen n luntaista. Mitä nuremmasta lapsesta n kyse, sitä kiinteämmin mtriikka n yhteydessä lapsen muuhun kehitykseen. (Karvnen 2009: 85.) 3.1 Mtrisen kehityksen malli Mtrinen kehitys n elinikäinen ppimisprsessi, jnka aikana kehitämme jatkuvasti kykyämme liikkua hallitusti ja kyvykkäästi vastaten päivittäin muuttuvaa ympäristöämme. Mtriset perustaidt vidaan jakaa tasapaintaitihin, liikkumistaitihin ja käsittelytaitihin. Tasapaintaitja n sekä staattisia että dynaamisia. Mtristen perustaitjen ppimisen kuvauksessa käytetään käsitteitä taidn alkeismalli, perusmalli ja kehittynyt malli. (Gallahue Ozmun 2006:48-49.)

9 5 Liikkumistaidt vat taitja, jiden avulla lapset liikkuvat paikasta tiseen, esimerkkeinä kiipeäminen, kävely, juksu, hyppy, hyppely ja laukka. Käsittelytaitjen avulla lapset pystyvät timimaan esineillä, välineillä ja telineillä. Käsittelytaitihin kuuluvat mm. heitt, kiinnitt, ptku, lyönti ja kuljetus. (Karvnen - Siren-Tiusanen - Vurinen 2003: 47.) Mtrisessa kehittymisessä analysidaan miten lapsen kehittyneet liikuntataidt mahdllistavat yhä tehkkaamman vurvaikutuksen lapsen ympäristön kanssa. Keskeisin er ppimisen ja kehittymisen välillä n, että ppiminen n harjittelun tulsta, kun taas kehittyminen nähdään iän mukanaan tumana ja tietyssä järjestyksessä tapahtuvana muutksena liikuntataitjen tuttamisessa. (Jaakkla 2010:32.) Lapsen mtrista kehitystä kuvataan myös dynaamisten systeemien terian avulla. Teria pyrkii selittämään erityisesti kehityksellisiä siirtymiä ja uuden syntymistä mtrisessa kehityksessä. Kävelemään ppiminen mm n tällainen siirtymä. Kehitys nähdään tapahtuvan vurvaikutuksessa ympäristötekijöiden ja bilgisten tekijöiden välillä. Terian mukaan mtrinen kehitys mututuu jatkuvasti uudelleen. Uuteen kehitykseen sisältyy aineksia aikaisemmasta kehityksestä, ja tisaalta taas uusi kehitys lu phjaa myöhemmälle kehitykselle. Dynaamisten systeemien teria pyrkii hahmttamaan mtrisen kehityksen mahdllisuuksia ja havainnllistamaan millaisia kkemuksia lapset tarvitsevat kehityksensä avuksi. Teria auttaa hahmttamaan sitä, että pienet ja suuret kehitysaskeleet vat erittäin tärkeitä, sillä ne tukevat lapsen psyykkistä kehitystä. Mtristen taitjen kehitys edellyttää lapsen tutkivaa timintaa, löytämistä ja keksimistä.(karvnen - Siren-Tiusanen - Vurinen 2003:35-40.) Lapsen mtrinen kehitys etenee tiettyjen vaiheiden kautta. Vanhempia usein kiinnstaa susitusajat, millin pitäisi jkin vaihe saavuttaa. Lapset edistyvät mtrisesti yksilöllisesti. Tämän tteaa myös Rintala ym. (2002:142) kirjittaessaan, että mtrisen kehityksen järjestys vi muuttua ja jitakin vaiheita vi jäädä kknaan pis. Liikkumisessa havaitaan erilaisia variaatiita, jtka n myös hyväksyttävä. Tärkeää n, että lapsen liikkuminen n mnipulista ja sisältää erilaisia ratkaisuja tutkia ympäristöä. 3.2 Eklginen näkemys lapsen kehityksessä Eklgisten eli yksilöiden ja ympäristön vurvaikutusta tutkivien teriiden mukaan lapsi kehittyy vurvaikutuksessa ympäristön kanssa, jka pienen lapsen khdalla merkitsee kasvuympäristöä eli

10 6 ktia ja perhettä (Rantala 2002:20-22). Eklgisen ajattelun tunnetuimman edustajan Urie Brnfenbrennerin (1997: 224) mukaan lapsi nähdään aikuisesta riippuvaisena ja lasta ympäröivien aikuisten timet vat keskeisiä myös lapsen elämän jäsentymisessä, mutta kehityksen kulkuun vaikuttaa myös yksilön ma persnallisuus. Lapsen kehityksen perusta rakentuu päivittäisissä timinta- ja vurvaikutustilanteissa, jissa lapsi n mukana ktna ja päivähidssa (esim. perushit- ja leikkitilanteet) (Rantala 2002: 20-22). Perinteisesti kuntutuksen pääpain n llut miltei yksinmaan lapsessa. Painttaessaan yksilön ja ympäristön kknaisvaltaista tarkastelua eklginen näkökulma tarjaa selvimmin uudenlaisen, hlistisen lähestymistavan. Se painttaa kknaisuuden merkitystä ja sen sien keskinäistä riippuvuutta. Eklgisesti rientitunut kuntutus lähtee ilmiön kknaisuuden tarkastelusta, ei ngelman ilmenemismudn tarkastelusta. Kuntutuksessa eklginen teria ei keskity yksin lapseen eikä ympäristöön, vaan lapsen ja ympäristön yhteensvittamiseen. (Huttunen 1990: ) Ihmisen kehityksen eklgiassa tutkitaan tieteellisesti kk elinajan tapahtuvaa ihmisen ja ympäristön välistä speutumista. Ihmisen käyttäytyminen n riippuvainen henkilön minaisuuksista ja elinympäristössä tapahtuvista muutksista. Speutumiseen vaikuttaa myös ympäristöjen väliset suhteet ja laajemmat kntekstit, jihin ympäristöt sisältyvät. (Brnfenbrenner 1997: 222.) Kehittyäkseen lapsi tarvitsee turvallisen ympäristön, missä harjitella man kehitysvaiheensa mtriikkaa. Myös aivan pienelle lapselle tulee järjestää sellainen ympäristö, että hänen n turvallista harjitella kierimistä, ryömimistä ja knttaamista. Aikuisten tehtävänä n luda lapsille mahdllisuus aktivivaan ympäristöön. 3.3 Mtriset taidt Mtrinen tait sisältää tavitteen, jta khti pyritään. Mtrisen taidn määritelmään sisältyy myös vaatimus kehn tai raajjen liikkeistä tavitteen saavuttamiseksi. Keskeisin sa mtrisen taidn määritelmää n, että tait pitaan. Lapset ppivat harjittelun kautta ajamaan plkupyörää, nnettmuudessa llut henkilö pettelee ja ppii kävelemään uudelleen. (Jaakkla 2011: 46.) Lapsen myöhempi kehitys phjautuu varhaislapsuudessa pituille taidille. On tärkeää, että varhaisvusien liikuntakasvatus sisältää paljn mtristen perustaitjen harjaannuttamista, kuten kä-

11 7 velemistä, juksemista, hyppäämistä, heittämistä, kiinnittamista. Nämä vat niitä taitja, jita lapset lunnllisesti tekevätkin, js siihen n riittävästi mahdllisuuksia. Liikkeissään perusmallin vaiheeseen asti edenneellä lapsella ei aina le tarpeeksi tilaisuuksia harjitella kävelemistä, juksemista, hyppäämistä niin, että tait kehittyisi parhaalle mahdlliselle taslle. (Karvnen 2009: 87.) Kuluikää edeltävät vudet vat mtristen perustaitjen ppimisen kulta-aikaa. Lasten n tällöin tärkeä saada paljn liikunnallisia kkemuksia, jtta he vivat harjitella kyseisiä taitja. (Jaakkla 2010:77.) Lapsen mtriset taidt kehittyvät aikuisikään saakka. Mtrinen kehitys n yhteydessä lapsen kknaiskehitykseen. Mtriseen kehitykseen vaikuttavat havaint- ja tiednkäsittelytaitjen, muistin ja tarkkaavaisuuden kehitys, sekä tiednkäsittelynpeuden kasvaminen. (Ahnen 1990: 2.) Mtrista taita vidaan lukitella eri viitekehysten mukaan. Js taidn tteuttamiseksi tarvitaan suuria lihasryhmiä, puhutaan karkeamtriikasta. Hienmtriset taidt liittyvät pienten lihasten ja lihasryhmien timintaan. Taitja vidaan lukitella myös suritusympäristön mukaan, ne vidaan jakaa erillis-, sarja- ja jatkuviin taitihin. Taidt vidaan jakaa myös yksilötaitihin ja vurvaikutteisiin taitihin. Jattelua karkea- ja hienmtrisiin taitihin käytetään esimerkiksi liikunnanpetuksen petussuunnitelmissa, kuntutuksessa, testaamisessa sekä mtrisen kehityksen tutkimuksessa.(jaakkla 2010: 48.) 3.4 Havainnt ja aistit Havainttimintja ja liikettä ei vi erttaa tisistaan, sillä ne perustuvat läheisiin ja rinnakkaisiin aivmekanismeihin. Havaintmtrinen tutkimus n sittanut, että myös havaitsemisen taidissa vidaan kehittyä ja sitä vidaan myös pettaa. Havaintmtriikan kehittyessä aistitiminnt herkistyvät ja niiden yhteistiminta tehstuu. Havaitsemisen kehittyminen edellyttää aistien hermstllista yhdentymistä ja järjestäytymistä. Ilmiötä kutsutaan sensriseksi integraatiksi. Aistitietjen yhdentymisen jälkeen aivt lpulta antavat aistimuksille merkityksen.( Jaakkla 2010: ) Aistielinten keräämä infrmaati n väline, jnka kautta säätelemme näkyviä liikkeitämme. Aistien tuttama tiet mahdllistaa tehkkaan vurvaikutuksen ympäröivän maailmamme kanssa. Kaikilla aisteilla n merkitystä mtrisessa kntrllissa, mutta erityisesti näkö-, tunt- ja kinesteettisen aistin välittämä tiet n liikkeiden säätelyssä tärkeä.(jaakkla 2010: 60.)

12 8 Aistitiedn käsittely n prsessi, jka jäsentää kehsta ja ympäristöstä saamaa aistitieta tarkituksenmukaisen timinnan mahdllistamiseksi. Aistitietjen jäsentäminen sisältää tietjen yhdistelyä, erttelua ja tulkitsemista. Tehkas aistitiedn käsittely aivissa mahdllistaa tarkituksenmukaisen reaginnin ympäristön ärsykkeisiin. (Ayres 2008: 62.) 4 Haasteita mtrisessa kehityksessä Lapsen mtrisessa kehityksessä vi ilmetä ngelmia. Ongelmat vivat ilmetä mtri-sen kehityksen hitautena (esim. kävelemään ppimisessa), kömpelyytenä (esim. esineiden pudttelemisena), vaikeuksina liikuntasurituksissa tai kirjittamisessa. (Mälkiä - Rintala 2002: ). Mtrisen kehittymisen ngelmista ei le lemassa yhtä tyypillistä kuvausta. Kliininen kuva kömpelyydestä vaihtelee suuresti, jhtuen krdinaatikyvystä, sensmtriikasta, lapsen iästä sekä geneettisistäja ympäristötekijöistä. (Grdn- McKinlay 1980: 2-3.) Gubbay määritteli j vunna 1975, että mtrisesta kömpelyydestä vidaan puhua sillin, kun lapsi n älyllisesti nrmaali, eikä hänellä le ruumiillisia epämudstumia ja js lapsen fyysinen vima, krdinaati sekä aistiminen vat neurlgisen rutiinitutkimuksen valssa nrmaalit, mutta lapsella kuitenkin n näistä seikista hulimatta vaikeuksia surittaa vaativia ja tarkituksenmukaisia liik-keitä. (Gubbay 1975: 39) 4.1 Kehityksellinen krdinaatihäiriö Lievistä mtrisista ngelmista vidaan käyttää myös nimitystä kömpelyys, kehityksellinen dyspraksia tai kehityksellinen krdinaatihäiriö (Rintala - Ahnen - Cantell 2002:142). Krdinaatihäiriö vi esiintyä itsenäisenä ngelmana, mutta usein siihen liittyy eri kehitysalueilla näkyviä vaihtelevia ireita. Ongelma vi vaihdella laajuutensa ja vakavuutensa suhteen. (Ahnen 2002: ) Nin kuudella prsentilla lapsista esiintyy jnkinasteisia mtrisia vaikeuksia ja näistä lapsista klme neljästä n pikia. (Rintala ym 2002: 143). Timintaa selkeästi rajittavaa kömpelyyttä esiintyy nin 2-5 %:lla lapsista. Kyse n melk yleisestä ngelmasta. Tutkimustiedn mukaan mtrisesti kömpelöillä lapsilla krdinaatihäiriöt vat hyvin pysyviä. Tästä syystä varhain alitetut ja tehkkaat tukitimet vat perusteltuja. (Ahnen 2002: ) Mtriset krdinaatihäiriöt vat lunteeltaan sellaisia, että ne jäävät helpsti diagnsimatta. Usein vanhemmat vat aavistaneet jtakin pikkeavaa lapsensa mtrisessa kehityksessä muihin

13 9 samanikäisiin verrattuna, mutta tarkempi diagnsinti tapahtuu yleensä vasta esikuluiässä, jllin erityisesti hienmtriset taidt krstuvat ja vat verrattavissa ikätasn. (Cantell 1998: 4.) Erityisesti liikkeiden sujuvuus ja ergnmisuus vat vaikeasti havaittavia laadullisia tekijöitä, jtka saattavat kuitenkin aiheuttaa kehittyvälle lapselle sekundääringelmia, kuten vetäytymistä ja passiivisuutta. Tutkimuksen mukaan krdinaatihäiriöt vaikuttavat pysyviltä. Yli kymmenen vutta 5- vutiaana tehdyn diagnsin jälkeen, lähes pulet vutiaista nurista tarvitsee varhaista intervetita ja kuntutusta. (Cantell 1998: 4.) Kehityksellinen krdinaatihäiriö vi esiintyä yksinään ja lla lapsen aina kehityksel-linen vaikeus, mutta usein krdinaatihäiriö n kuitenkin vain sa laajempaa kknai-suutta. Esimerkiksi esikuluiässä tai varhaisessa kuluiässä havaitulla mtrisella köm-pelyydellä n havaittu levan yhteyttä ppimisvaikeuksiin, jtka ilmenevät muun muas-sa matemaattisissa taidissa, lukemisessa, kirjittamisessa, käsitöissä ja liikunnallisissa taidissa. Mtrinen kömpelyys n myös keskeinen ire tarkkaavaisuuden häiriössä (ADHD) sekä dysfasiassa, eli kielikyvyn häiriössä. Kehityksellistä krdinaatihäiriötä ilmenee yli kahdella klmassalla dysfaattisista lapsista. (Rintala ym. 2002: ) Kehityksellinen krdinaatihäiriö n yksi keskeinen syy, miksi lapset hjautuvat Helsingin terveyskeskuksen fysiterapiaan. Mtrisessa kehityksessä n havaittu puutteita neuvlankäynnillä tai päiväkti n raprtinut tilanteesta. Kehitykselliseen krdinaatihäiriöön usein liittyy myös ngelmia ssiaalisissa suhteissa, keskittymisvaikeuksia, sekä ylivilkkautta. 4.2 Sensrisen integraatin häiriö Sensrisella integraatilla tarkitetaan aistitiedn jäsennystä käyttöä varten. Aivt saa-vat kkajan tieta ympäristöstä ja fyysisestä tilasta eri aistien kautta. Näitä aisteja vat maku-, kuul-, tunt-, asent-, näkö-, liike- ja painvima-aisti. Aivt mudstavat aistimuksista havaintja, js aistitiet saapuu aivihin jäsennettynä eli integrituna. Sensrinen integraati n tiedstamatn tapahtuma ja se lu merkityksen erilaisille kkemuksille valitsemalla tulvivasta tietmäärästä leellisen. (Ayres 2008: ) Sensrisen integraatin häiriöllä tarkitetaan kykenemättömyyttä käsitellä aistien kautta saatua tieta riittävän tarkasti (Kranwitz 2003: 27). Sensrisen integraatin häiriössä hermt ja lihakset timivat nrmaalisti, mutta aivilla n vaikeuksia kta aistimusten kautta saamaansa tietmäärää yhteen (Ayres 2008: 29-36). Sensrisen in-

14 10 tegraatin häiriötä vidaan kutsua myös lyhyesti SI- häiriöksi tai sensrisen integraatin ngelmaksi. Ensimmäinen teria SI-häiriöstä kuvattiin ja luvulla timintaterapeutti ja thtri A. Jean Ayresin timesta. SI- häiriön selitet-tiin jhtuvan keskushermstn puutteellisesta aistitiedn käsittelystä. (Kranwitz 2003:27.) Ayresin (2008: 35-37) mukaan sensrisen integraatin häiriön (SI-häiriö) varhaisia ireita vivat lla esimerkiksi viivästynyt kääntymisen, ryömimisen, istumisen ja sei-smisen ppiminen. Myöhemmässä vaiheessa ngelmia saattaa tuttaa muun muassa kengännauhjen sitminen ja plkupyörällä ajaminen ilman apupyöriä. Yleinen ja var-hainen ire SI-häiriöstä n leikkimiseen liittyvien taitjen hidas kehittyminen (Ayres 2008: 96). Alle kuluikäisellä lapsella, jlla n SI-häiriö, vi lla vaikeuksia leikkiä yhtä taitavasti samanikäisten lasten kanssa. Lapsi saattaa aistia erilaisia asiita, mutta tarkituksenmukainen reaginti tilanteeseen tuttaa ngelmia. Lapsi saattaa myös klhia ja rikka tavarita useammin muihin lapsiin verrattuna. Kielen kehityksen viivästymät vat tällaisilla lapsilla yleisiä. Jtkut lapset eivät pidä ksketuksesta ja välttelevät läheisyyttä. Ksketuksen epämiellyttävyys saattaa jhtua siitä, että lapsen aivt eivät kykene jäsentämään ihlta tulevia aistimuksia. (Ayres 2008: ) Sensrisen integraatin häiriö n vaikea tunnistaa, kska ireet ja tunnusmerkit vat jkaisella lapsella erilaiset. Hyperkinesia eli yliaktiivisuus n varsin näkyvä ire. Lapsen timinta ei le tällöin tarkituksenmukaista, vaan hän saattaa lla liikkeessä lähes kkajan. Käytösngelmat, ppimisvaikeudet sekä puheen ja kielen kehityksen viiveet vat myös SI-häiriön ireita. SI-häiriöisen lapsen lemus vi vaikuttaa heiklta alhaisen lihasjänteyden vuksi. Lapsi saattaa kmpastella ja menettää tasapainnsa tavallista herkemmin. (Ayres 2008: ) 4.3 Muuttunut lapsuus Nuren Sumen selvitystyössä Haasteena liikkumattmat lapset ja nuret analysitiin muuttunutta lapsuutta ja nuruutta. Phdittiin syitä liikkumattmuuteen ja annettiin susituksia liikuntamääristä, sekä timenpide-ehdtuksia liikunnan lisäämiseksi.(haasteena liikkumattmat lapset 2010: 3.)

15 11 Selvityksen mukaan valtasa sumalaislapsista vi hyvin. Keskiarvjen taakse kätkeytyy kuitenkin vakavia ngelmia. Lasten ja nurten terveysert vat viimeisten vusikymmenten aikana kasvaneet hälyttävästi ja heidän terveystttumuksissaan sekä elämänhallinnassaan riittää haasteita. Liikunnan edistäminen n välttämätöntä lapsen terveen kasvun ja kehityksen näkökannalta. (Haasteena liikkumattmat lapset 2010: 4.) Varhaiskasvatuksen liikuntasusitusten mukaan alle kuluikäinen lapsi tarvitsee vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa jka päivä. Uusien susitusten mukaan yhtämittainen paikallaan l pitäisi rajittaa kahteen tuntiin, samin ns. ruutuaika. Vähän liikkuvien khdalla pitää fyysistä aktiivisuutta lisätä ja samanaikaisesti vähentää paikallaan la mlempia vähän kerrallaan khti susiteltua tasa. (Haasteena liikkumattmat lapset 2010: 4.) Nuren Sumen selvityksen mukaan liian vähän liikkuvia vat kaikki, jiden päivittäinen liikunta jää alle susitusten. Erityisen riskiryhmän mudstavat lapset ja nuret, jilla päivittäinen liikunta jää selvästi alle susitusten (0 30 minuuttia päivässä). Heidän khdallaan terveysriskit kasvavat vimakkaasti, liikkumattmuus estää mtristen taitjen kehittymisen, vi aiheuttaa ppimisvaikeuksia ja ngelmia ssi-emtinaalisessa kehityksessä.(haasteena liikkumattmat lapset 2010: 6.) Riittävä päivittäinen liikunta ennaltaehkäisee mm. ylipaina, riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen, sydän- ja verisunitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Kahdenkymmenen vuden aikajänteellä liikunnanharrastaminen ei le vähentynyt ja urheiluseurissa harrastaminen n jpa lisääntynyt. Samaan aikaan lapset ja nuret vat kuitenkin lihneet, heidän fyysinen kuntnsa n heikentynyt ja tuki- ja liikuntaelinireet vat lisääntyneet. Lasten ja nurten tukeminen khti liikunnallista elämäntapaa tapahtuu arkiympäristöissä: ktna, päivähidssa, kulussa, harrastuksissa.( Haasteena liikkumattmat lapset 2010:5-7.) Työssäni Herttniemen fysiterapiassa len humannut, että päänsärky n kasvava ngelma esikulu- ja kuluikäisillä lapsilla. Samin tteaa Anitta Tähti-Niemi (2007:307), tistuvia päänsärkyjä n j alle 3-vutiailla lapsilla, yli kymmenellä prsentilla 7- vutiaista lapsista n päänsärkyireita. Yksi selittävä tekijä saattaa lla vähentynyt liikunta. Esikuluikäistenkin ryhdissä n tivmisen varaa ja lihastasapain n hun. Lasten hultajien tulisi kiinnittää humi lapsen liikunnan määrään.

16 12 5 Psykmtriikka lapsen kknaisvaltaisen kehityksen tukena Psykmtriikassa n kysymys kiinteästi havainnintiin, liikkumiseen ja ympäristössä timimiseen liittyvästä psyykkisten ja mtristen tapahtumien timinnallisesta yhteydestä. Psykmtriikan terian mukaan havaint ja liike sekä liikunta mudstavat timinnallisen kknaisuuden, jka n jatkuvassa vurvaikutuksessa ihmisen ja ympäristön välillä. (Kljnen 1995: 75.) Psykmtriikka n pikkitieteellinen ala, jnka teriaan ja käytäntöön vat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleenkin mnet tieteen alueet, näistä mainittakn psyklgia, ssilgia, lääketiede, kasvatustiede, erityispedaggiikka ja liikuntatiede (Kljnen 2000: 23).Psykmtriikka käsitteenä sisältää sekä terian että sille rakentuvan käytännön. Teriaa ja käytäntöä ei vida erttaa tisistaan, vaan ne kulkevat rinnakkain ja vat jatkuvassa vurvaikutuksessa tistensa kanssa. (Kljnen 2000: 24.) Psykmtrisessa timinnassa n kysymys kehityksen edistämisestä ja tukemisesta havainnimalla ja liikkumalla. Lapsen kehitys n aina myös psykmtrista kehitystä. Psykmtriset kkemukset vat kkemuksia, jita lapsi hankkii ruumiin ja sielun vimin, siis kk persnallaan. (Zimmer 2001: ) Psykmtristen kkemusten keskipisteenä ei suinkaan le tietty liike, jka täytyy ppia, tai tietty tait jta pitää parantaa, vaan liikkuva, timiva ja luva lapsi elämyksineen ja ilmaisukykyineen (Zimmer 2001: 150). Leikillä n psykmtriikassa sisällöllisen merkityksen lisäksi myös keskeinen merkitys menetelmänä, sillä leikki ja liikunta vat lapsen välittömiä ja luntaisia ilmaisutapja. (Kljnen 2005: 84). Havaint n perusta ihmisen kknaisvaltaiselle kehitykselle. Havainnt vivat lla visuaalisia näköaistin kautta, auditiivisia kuulaistin kautta, taktiilisia ksketusaistin kautta tulevia, haju - tai makuaistimuksia sekä kinesteettis- vestibulaarisia, jllin mukana n liike. Eri aistikanavien kautta tuleva tiet ja aistimukset rekisteröityvät ja vat aina suhteessa ympäristöön ja lapseen itseensä. Lapsen kyky yhdistellä aistikkemuksia n edellytys kaikelle ppimiselle. (Zimmer 2001: 55.) Lapsen persnallisuuden kehitys n aina prsessi, jhn vaikuttavat yhdessä psyykkiset, ssiaaliset, kngnitiiviset ja mtriset tekijät. Kaikkinainen vaikuttaminen yhteenkin näistä tekijöistä vaikuttaa samalla tisiin. Kehityshäiriöt tai pikkeavuudet esimerkiksi lapsen puheessa tai mtriikassa eivät esiinny irrallisina, vaan ne kskevat kk lapsen persnallisuutta ja vaikuttavat usein myös hänen tunne-elämäänsä ja ssiaaliseen käyttäytymiseensä. (Zimmer 2001: 148.)

17 13 Psykmtrinen kasvatus lähtee siitä, että vasta mnipuliset liikunta- ja havaintkkemukset luvat perustan harmniselle persnallisuuden kehitykselle. Psykmtrisen kasvatuksen ja terapian tavitteena n liikunnallisten elämysten kautta auttaa vakauttamaan persnallisuutta; tisaalta taas tarkitus n tasittaa mtrisia heikkuksia ja häiriöitä.(zimmer 2001: 149.) 5.1 Psykmtrisen ryhmätiminnan periaatteista Psykmtrisen ryhmätiminnan vaikuttavuutta n eniten tutkittu Keski-Eurpassa. Eniten psykmtriikkaa n tteutettu lasten ja nurten parissa sekä aikuisilla, jilla n psyykkisiä ngelmia. Tutkimustulkset painttavat varhaisessa vaiheessa alitetun timinnan tehkkuutta, neurfysilgisten ja kehityspsyklgisten lähtökhtien vuksi. Keski-Eurpassa käytetään myös psykmtrista perheterapiaa, jsta saadut kkemukset vat lleet varsin myönteisiä. Tutkimusten valssa vanhempien psykmtriseen timintaan sallistuminen nähdään tärkeänä. (Kljnen 2005: ) Psykmtriikassa timitaan pääsääntöisesti pienryhmässä, terapiaryhmän kksi susitellaan 4-6 lasta. Ihanteena pidetään kahta terapeuttia ryhmää khden, jllin lasten intensiivinen havainninti ja yksilöllinen tukeminen mahdllistuisivat parhaiten. Ryhmän hetergeenisuus nähdään rikkautena. Kska lapset ppivat paljn tinen tisiltaan, kannattaa ns. vertaispetusta hyödyntää. Terapiatukin pituudeksi susitellaan 60 minuuttia ja ryhmän tapaamistiheydeksi vähintään kertaviikkisia tapaamisia. (Kljnen 2005: 82) Psykmtrisissa työtavissa paintetaan ns. epäsuria eli sallistujakeskeisiä menetelmiä. Ne edistävät lapsen luvuutta, ngelmanratkaisukykyä, maalitteisuutta sekä vurvaikutustaitja. (Kljnen 2005: ) Psykmtriikassa nudatetaan usein tiettyä rakennetta, jta ei kuitenkaan pidä ymmärtää ehdttmana tteuttamistapana. Käytännössä n havaittu, että esimerkiksi samanlaisena tistuva tuntirakenne, tuttu järjestys, tietyt rituaalit ja selkeät rajat luvat turvallisuuden tunnetta ja selkeyttä. (Kljnen 2005: ) 5.2 Tutkittua tieta psykmtrisesta ryhmätiminnasta

18 14 Psykmtrisen ryhmätiminnan vaikuttavuutta n tutkittu eniten Keski-Eurpassa. Mnissa Eurpan maissa n kulutusta psykmtriikasta ammattikulutaslta aina krkeakulutaslle saakka, sen takia siellä n myös paljn tutkimustimintaa psykmtriikan tteuttamisesta. Sumessa psykmtrisen harjaannuttamisen tutkimuksia n tehty Jyväskylän ylipistssa. Pietilä (2000: ) tteutti tutkimuksessaan interventin, jssa lasten psykmtrinen ryhmäkuntutus nivellytettiin saksi päiväktitimintaa. Kuntutuksen vaikutuksia arviitiin sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin mittauksin. Kielellisen ja visuaalisen suriutumisen psitiiviset muutkset parempaan suuntaan livat tilastllisesti merkitseviä. Lasten edistyminen mtrisissa surituksissa li melk vähäistä. Psykmtrisessa kuntutuksessa tavittena n luda mahdllisuuksia erilaisiin timintihin sallistumiseen. Ryhmähjaajien palautteen mukaan kuntutus tuki lasten kehitystä. Tutkimuksen khteena lleet kunnat päättivät jatkaa pienryhmäkuntutusta. Kljnen (2000: 37-95) selvitti tutkimustyössään mm ppimisvaikeuksia maavien, mukautetussa petuksessa levien ppilaiden mtriikkaa ja siinä tapahtuneita muutksia interventin aikana. Interventin tavitteena li myös antaa kuva psykmtrisen harjaannuttamisen käyttömahdllisuuksista. Tutkimustehtäviä selvitettiin sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Vaikka mtriikka ei testitulsten mukaan merkittävästi parantunut, erityisesti mtrisesti heikimmilla ppilailla li selvästi nähtävissä aktiivisuuden ja yrittämisen lisääntymistä. Tämän seurauksena mitä tdennäköisemmin myös mtriikasssa tapahtuu pitemmällä aikavälillä psitiivisia muutksia. Sääkslahti (2005: 48-94) selvitti väitöskirjatutkimuksessaan runsaaseen ulkliikuntaan kannustavan liikuntahjelman vaikutuksia 3-7-vutiaiden lasten liikunnan määrään, havaintmtrisiin taitihin ja mtrisiin perustaitihin. Lisäksi hän tarkasteli liikunnan määrän ja laadun yhteyttä sepelvaltimtaudin riskitekijöihin. Lasten havaintmtriset ja mtriset taidt kehittyivät vastavurisessa vurvaikutuksessa ympäristön tarjamien liikuntamahdllisuuksien kanssa. Varhaislapsuuden aikana havaintmtriset ja mtriset taidt kehittyvät npeasti. Erityisesti ikävudet 3-6 vat suurten muutsten aikaa. Tässä tutkimuksessa myös fyysiseen aktiivisuuteen kannustavalla interventilla näytti levan vaikutusta lasten taitihin. Mandler ja Zimmer (2006: 33-40) tutkivat millaisia yhteyksiä ilmenee mtriikan ja havainnn kehityksen sekä kielellisen kehityksen välillä vutiailla lapsilla. Tutkittuja lapsia li yhteensä 126, lapset livat eri päiväkdeista. Tutkimus sitti psitiivisen yhteyden kielellisen kehityksen ja mtrisen kehityksen välillä. Lapset, jilla li krkeampi mtrinen samäärä (MQ), sittivat myös pa-

19 15 rempia tulksia kielellisessä testissä ja kasvattajat pitivät heitä myös taitavimpina keskustelukumppaneina. Banaschewski ja Rthenberger (2006: 57-63) tutkivat sensmtristen harjitteiden vaikutusta ADHD-lapsilla. Interventin sallistui 12 lasta. Ryhmäinterventi sisälsi 20 kertaa sensmtrisia harjitteita neljän kuukauden aikana sekä 20 kertaa kngnitiivista käyttäytymisterapiaa neljän kuukauden aikana. Tulkset sittivat, että sensmtrinen harjittelu paransi hieman krdinaatita. Sensmtrisilla harjitteilla saatiin psitiivista tulsta yliaktiivisuuteen sekä aggressiiviseen käyttäytymiseen. Schlz ja Krmbhlz (2007: 17-22) vertasivat metsälastentarhaa ja tavallista lastentarhaa käyvien lasten liikuntakykyjä. Vertailussa li 129 lasta, jista 45 livat metsälastentarhasta, 42 lasta li kaupunkilastentarhasta ja 42 lasta maaseutulastentarhasta. Metsälastentarhan lapsien suritukset livat parempia tasapainilussa eteen- ja taaksepäin ja riipunnassa. Maaseutulastentarhalaisten suritukset livat kaupunkilastentarhalaisten surituksia parempia sivuttainhyppelyssä, pituushypyssä ja yhden jalan hyppelyssä. Pikien ja tyttöjen välillä ei havaitttu merkittävää era. Chi (2011: 23-26) tutki Kreassa psykmtristen harjitteiden vaikutusta 5-6- vutiaiden lasten itsetuntn, ssiaalisuuteen sekä mtriikkaan. Tutkimusjukkna li 76 kaupungin lastentarhan esikuluikäistä lasta. Kussakin tutkimusryhmässä li 6-8 lasta. Ryhmä kkntui 12 kertaa, kerran viikssa. Tutkimustulkset sittivat edistymistä kaikilla sa-alueilla. Klein - Knab - Fischer (2006: ) kirjittivat SPES (System Psychmtrischer Effekte - Sicherung) menetelmästä. Menetelmä kehitettiin man työn kehittämiseksi ja arviinniksi. Menetelmän tavitteena li man työn tavitteellinen ja säännöllinen seuranta sekä man työn tulksien ja laadun tekeminen näkyväksi. Menetelmä perustuu psykmtristen interventiiden laadulliseen kirjaamiseen. Menetelmän kehittäminen sai alkunsa tteamuksesta, että tutkittu tiet psykmtristen harjitteiden vaikutuksista li hajanaista. Tutkimukset rajittuivat spesifieihin ryhmiin ja ngelmiin, eikä vaikutuksia vitu yleisellä taslla tdeta. SPES-menetelmää kehitettiin SPES - menetelmän piltissa li mukana 93 terapeuttia, jtka kirjasivat yli 890 psykmtrisen interventin tiedt SPES - menetelmällä. Interventit tteutettiin 93 prsenttisesti ryhmäinterventiina. Yhteenvet interventiiden arvista livat hyviä, ngelmat vähenivät ja niiden vaikeusaste heikkeni tilastllisesti merkitsevästi.

20 16 Tutkitun tiedn myötä saadaan näyttöä psykmtriikan tereettisen tiedn svellutuksista lasten kuntutuksessa. Laadullinen kirjaaminen n tärkeää, jtta man työn tulksia vi seurata ja arviida. 6 Kehittämistyöni psykmtrinen pienryhmäkkeilu 6.1 Kehittämistyön eteneminen Ryhmäkkeilun suunnittelu alki syksyllä Marraskuussa 2010 esittelin kehittämistyösuunnitelman Metrplia ammattikrkeakulun psykmtriikan erikistumispintjen kehittämistyön suunnitelmaseminaarissa. Ryhmä alitti timintansa Taulukk 1. Kehittämistyön eteneminen kehittämistyön suunnitteluseminaari Kehittämissuunnitelman esittely Metrplia ammattikrkeakulussa tutkimusluvan hakeminen Tutkimuslupahakemus Helsingin kaupungin terveyskeskuksen tutkimustimikunnan krdinaatiryhmälle. Tutkimuslupa myönnettiin /2011 kehittämistyön esittely, tiedte perheelle psykmtrisesta pienryhmäkkeilusta 03/2011 ryhmään sallistujien fysiterapian yksilökäynnit Herttniemen terveysaseman neuvlassa Laajasaln terveysaseman neuvlassa Fysiterapian sastnhitajien kkuksessa Vanhemmilta kirjallinen lupa lapsen ryhmään sallistumisesta sekä lupa Mvement ABC-2 testien ja ryhmätilanteiden videintiin. Lapsen mtriikan testaaminen käyttäen Mvement ABC-2 testistöä. Vanhempien haastattelu ryhmäinterventi Neljä ryhmätukita videidaan. Käyttäytyminen leikki- ja liikuntatilanteissa arviinti-lmakkeen käyttö. Ryhmäpäiväkirjan pitäminen Kehittämistyön esittely Kehittämistyön esittely Metrplia ammattikrkeakulun seminaarissa.

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja terveydenhitajapiskelijat Milja Kiviharju & Outi Latva-Kkk Seinäjen ammattikrkeakulu Liikunnan hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle n tiedetty j pitkään. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 4. PUHETERAPIA

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva kulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä kulupäiviä Kuvat: Liikkuva kulu / Juni Kalli Liikkuva kulu -hjelmassa n tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista kulupäivän aikana ppilaiden sallisuus

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön hoitoketju

Lasten mielenterveystyön hoitoketju Lasten mielenterveystyön hitketju Ylöjärven timintamalli Työryhmä: Merja Hietanen, lastenlääkäri Marj Huvinen, kulupsyklgi Niina Immnen, psyk sh, nuristiimi Tuija Landström, kuraattrityön krdinaattri Sinikka

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä Päivä liitssa päivä järjestettiin 2.10.2014 Val-talssa Helsingin Pasilassa. Päivään sallistui pääkaupunkiseudun urheiluseurjen päätimisia timihenkilöitä sekä yleisurheilukuluhjaaja. Tähän yhteenvetn n

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

1. Lämmittely: erilaisia juoksuharjoitteita yhteensä 4-5 min. / 30 sekuntia harjoite.

1. Lämmittely: erilaisia juoksuharjoitteita yhteensä 4-5 min. / 30 sekuntia harjoite. Juha Hiltunen, OMT-fysiterapeutti Petteri Kski, naprapaatti; D.N. Alkuverryttelyhjelma n suunniteltu nuren urheilijan urheilukunnn kehittämiseksi ja alaraajavammjen ennaltaehkäisemiseksi. Nrjalaistutkimuksen

Lisätiedot

Koululaisen liikuntaopas

Koululaisen liikuntaopas Kululaisen liikuntapas Tervetula liikkumaan! Liikunta n kiva juttu, mutta liikunnan alittaminen vi lla vaikeaa. Oulun kaupungin Kaukvainin kulun liikuntalukkien ppilaat vat yhdessä pettajiensa kanssa tehneet

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT 5_ FI_Annex III_mnbeneficiary_updated_with_v300714 I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

Selvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa

Selvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa 1 Selvitys klmiprtaisen tuen tteutumisesta varhaiskasvatuksessa Sumenkielinen varhaiskasvatus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 22.10.2014 2 1. Selvityksen taustaa Espn varhais- ja petuslautakunta n

Lisätiedot

Esimerkkejä elävästä elämästä

Esimerkkejä elävästä elämästä Esimerkkejä elävästä elämästä Tämän esityksen tarkitus: Antaa tieta neurpsykiatrisesta valmennuksesta Miten neurpsykiatrinen valmennus visi esimerkiksi auttaa Miten tulisi timia tätä palvelua hakeakseen

Lisätiedot

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti 1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Moottoroidun B-ryhmän varjoliitimen koulutusohjelma

Moottoroidun B-ryhmän varjoliitimen koulutusohjelma Mttridun B- varjliitimen kulutushjelma Tämä kulutushjelma n Sumen ilmailuliitt (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä kulutushjelma, jka tulee 1.1.2012 päivätyn mttridun varjliitimen kulutushjeen rinnalle.

Lisätiedot

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

Fenomenografia laadullisena tutkimussuuntauksena

Fenomenografia laadullisena tutkimussuuntauksena Fenmengrafia laadullisena tutkimussuuntauksena 02/14/2012 MK 8.12.2012 Maarit Kallimäki Fenmengrafian peruslähtökhdat Fenmengrafia tutkii ihmisten käsitysten eravuuksia. Lähestymistavan perustajan Ference

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 1. PERHENEUVOLA

Lisätiedot

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015 Inkn kunnan Kululaisten aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2015 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi www. kululaistentimintaverkk.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat...

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA Kusmanen, Vitt & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA 2 Sisältö 1 JULKAISUN IDEASTA... 3 2 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Ohjaamisen

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,

Lisätiedot