Mirja Mahkonen Liiku - leiki - kehity. Psykomotorinen pienryhmäkokeilu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mirja Mahkonen Liiku - leiki - kehity. Psykomotorinen pienryhmäkokeilu"

Transkriptio

1 Mirja Mahknen Liiku - leiki - kehity Psykmtrinen pienryhmäkkeilu Metrplia Ammattikrkeakulu Erikistumispinnt Psykmtriikka timinyakyvyn tukena Kehittämistyö

2 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikk Sivumäärä Aika Klusteri Mirja Mahknen Liiku leiki kehity, Psykmtrinen pienryhmäkkeilu 28 sivua + 6 liitettä Hyvinvinti ja timintakyky Erikistumispinnt Psykmtriikka timintakyvyn tukena Ohjaaja(t) Lehtri Marja Kannelsu Lehtri Maija Kljnen Kehittämistyöni tarkituksena li perustaa psykmtriseen harjaannuttamiseen perustuva pienryhmä 4-6- vutiaille lapsille, jilla n tdettu mtrisen kehittymisen hitautta. Psykmtriikkaryhmä piltitiin Herttniemen fysiterapiassa. Pienryhmän tavitteena li tukea lasten kknaisvaltaista kehitystä psykmtrisin keinin. Psykmtriseen pienryhmään sallistui neljä lasta. Ryhmä kkntui kymmenen kertaa, kerran viikssa. Ryhmäkerrat li suunniteltu psykmtriseksi timinnaksi, missä krstuivat ssiaaliset kkemukset, materiaalikkemukset, kehkkemukset sekä elämyksellisyys. Ryhmässä tuettiin lasten matimisuutta ja havainttimintja. Tämä pienryhmäkkeilu sitti, että psykmtrinen pienryhmä n hyvä timintamut lapsille, jilla n hitautta mtrisessa kehittymisessä. Ryhmätilanteet timivat hyvin, lapset livat luvia keksiessään ratkaisuja harjitteiden tteuttamisessa. Ryhmässä tteutui myös liikkumisen riemu ja lasten kanssakäyminen tistensa kanssa kehittyi. Työskentely arkimateriaalilla li hauskaa. Itselleni tämän ryhmän suunnittelu ja hjaus li hyvä ja haasteellinen ppimiskkemus. Tämän ryhmäkkeilun phjalta n hyvä suunnitella lasten ryhmätimintaa edelleen. Lasten mtrisen kehittymisen edistymistä seurattiin Mvement ABC-2 testillä ja ryhmäkäyttäytymistä havainnintilmakkeella. Pienryhmän tteutumisen nnistumista arviitiin neljän ryhmäkerran videinnilla ja vapaamutisen päiväkirjan avulla. Avainsanat mtrinen kehitys, haasteita mtrisessa kehityksessä, psykmtrinen ryhmä

3 Sisällysluettel 1 Jhdant 1 2 Mniammatillinen työte lastenneuvlassa Fysiterapian ja lastenneuvlan välinen yhteistyö Kehitysviiveiden tunnistaminen 3 3 Mtrinen kehitys Mtrisen kehityksen malli Eklginen näkemys lapsen kehityksessä Mtriset taidt Havainnt ja aistit 7 4 Haasteita mtrisessa kehityksessä Kehityksellinen krdinaatihäiriö Sensrisen integraatin häiriö Muuttunut lapsuus 10 5 Psykmtriikka lapsen kknaisvaltaisen kehityksen tukena Psykmtrisen ryhmätiminnan periaatteista Tutkittua tieta psykmtrisesta ryhmätiminnasta 13 6 Kehittämistyöni psykmtrinen pienryhmäkkeilu Kehittämistyön eteneminen Liikuntaryhmän käynnistäminen Pienryhmä alkaa Mittaustulksia Liiku - leiki kehity ryhmästä Tulkset Mvement ABC 2 testeistä Tulkset havainninnista Ryhmäkertjen videinti ja päiväkirja 22 7 Phdinta 23 Liitteet Liite 1. Tiedte perheelle

4 Liite 2. Tuntisuunnitelma vanhemmille Liite 3. Sustumus psykmtriseen ryhmään sallistumisesta Liite 4. Lupa Mvemet ABC-2 testistön ja psykmtriikkaryhmien kuvaamiseen Liite 5. Käyttäytyminen leikki- ja liikuntatilanteissa Liite 6. Psykmtriikkaan perustuvan lapsiryhmän tuntisuunnitelmat

5 1 1 Jhdant Alle kuluikäisten lasten elämänpiiri n muuttunut viimeisten vusikymmenten aikana. Erilaiset tekniset välineet kilpailevat siitä ajasta, jnka alle kuluikäiset lapset vat käyttäneet pelkästään vapaaseen leikkiin ja liikkumiseen. Jtta lapset kasvaisivat ja kehittyisivät hyvin, heidän täytyy liikkua. Liikkuminen n fyysistä aktiivisuutta. Liikkuminen harjaannuttaa mtrisia perustaitja, jita lapset tarvitsevat selviytyäkseen jkapäiväisestä elämästään. (Sääkslahti 2005:13.) Lasten vapaaajasta kilpailee ja hulehtii useampi tah kuin kskaan aikaisemmin. Nykyisestä elämänmensta n tullut lasten terveen kehityksen uhka. Yhä useampi lapsi ja nuri ssiaalistetaan istuvaan elämäntapaan. (Haasteena liikkumattmat lapset 2010: 4.) Lasten ja aikuisten elämä n muuttunut kiireiseksi, aikataulun mukaan timimiseksi. Ihmisiltä vaaditaan tehkkuutta ja tuttavuutta, arkiliikkuminen n vähentynyt. Arkiliikkumisen vähentymisen myötä lasten ylipain n yleistynyt Sumessa 20 vuden aikana. Sumalaisista lapsista 6-10 prsenttia n ylipainisia. Ylipainlla n negatiivisia vaikutuksia lapsen elämänlaatuun. Lapsuusiän ylipainisuus saattaa jhtaa siihen, että lapsi n ylipaininen myös aikuisena. (Armant 2007:287.) Alle kuluikäisillä lapsilla esiintyvä kömpelyys n yksi fysiterapiaan lähettämisen syy Helsingin terveyskeskuksen fysiterapiassa. Lapsille suunnattujen fysiterapiapalvelujen pääasiallinen sisältö n yksilöllinen neuvnta, hjaus ja seuranta. Lastenneuvlan LENE-arviintimenetelmän (Leikkiikäisen lapsen neurlginen arvi) käyttööntt tulee lisäämään yhteistyötä lastenneuvlan ja fysiterapian välillä. Lasten mtriset ngelmat havaitaan entistä aikaisemmassa vaiheessa. Fysiterapeutit vat asiantuntijita pienten lasten mtrisen kehityksen arviinnissa. Mielenkiintni kkeilla psykmtriikan teriaan perustuvaa pienryhmää malla työpaikallani Herttniemen fysiterapiassa, ja näin vastata lasten fysiterapiapalvelujen kehittämistarpeeseen, herä-

6 2 si tutustuessani psykmtriikan teriaan ja käytännön tteutuksiin erikistumispinnissani Metrplia ammattikrkeakulussa sekä pintmatkallani Saksan Osnabrukessa. Kehittämistyöni tarkituksena n perustaa psykmtriseen harjaannuttamiseen perustuva pienryhmä 4-6-vutiaille lapsille, jilla n tdettu mtrisen kehittymisen hitautta. Psykmtriikkaryhmä piltidaan Herttniemen fysiterapiassa. Pienryhmän tavitteena n tukea lasten kknaisvaltaista kehitystä psykmtrisin keinin. 2 Mniammatillinen työte lastenneuvlassa Ssiaali- ja terveysministeriö n julkaissut ppaan hjaamaan lastenneuvlapalveluja. Siinä perheiden terveyttä ja hyvinvintia kehtetaan edistämään susimalla vimavaralähtöistä, perhekeskeistä ja yhteistyöhakuista työtetta, jnka avulla lujitetaan perheiden mia lähtökhtia terveeseen elämään ennen kuin pulmia pääsee syntymään. Ohjeistuksessa mainitaan myös, että mniammatillinen ja sektrien välinen yhteistyö kuuluvat neuvlan työtapaan. (Lastenneuvla lapsiperheiden tukena 2004: ) 2.1 Fysiterapian ja lastenneuvlan välinen yhteistyö Ssiaali- ja terveysministeriön ppaan mukaan lastenneuvlan tehtävänä n järjestää ja krdinida neuvlan palvelut sana perhepalveluverksta siten, että turvataan perheiden saamien palvelujen jatkuvuus ja tarvittava mniammatillinen yhteistyö. Neuvlan mniammatillisessa työryhmässä työskentelee psyklgeja, puheterapeutteja, fysiterapeutteja, ravitsemusterapeutteja ja suun terveydenhulln henkilöstöä. (Lastenneuvla lapsiperheiden tukena 2004: 33.) Fysiterapeutin tehtävänä työryhmässä n timia asiantuntijana lasten mtristen ngelmien, tuki-, liikunta- ja hengityselinngelmien tutkimuksessa ja hidssa, liikuntaan hjaamisessa sekä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten kuntutuksen varhaisvaiheissa. Fysiterapeutin knsultinti n tärkeää aina, js neuvlaikäisellä lapsella n esimerkiksi viivettä tai pikkeavuutta mtrisessa kehityksessä, asentepäsymmetriaa, raajjen tai selän virheasentja tai timintavajautta. Fysiterapialla lastenneuvlassa pyritään liikunta- ja timintakykyä haittaavien ngelmien varhaiseen tteamiseen ja kuntuttamiseen, jtta liikunta- ja timintakyvyn rajitukset jäisivät mahdllisimman vähäisiksi.(lasteneneuvla lapsiperheiden tukena 2004: 34.)

7 3 Lapsen timintakykyä edistetään apuvälineillä ja kdin muutstöillä. Fysiterapian tavitteena n antaa lapselle nnistumisen kkemuksia rajitteista hulimatta ja tukea perheiden kasvatustyötä. Ehkäisevän timinnan suus fysiterapeutin työssä lisääntyy. Vähentynyt arkiliikunta ja ylipainn uhka niistä seuraavine kansansairauksineen vat kasvavia ngelmia, jiden ratkaisemisessa liikunnan hyöty n sitettu. Liikuntaneuvnta ja lasten liikunnallisten valmiuksien harjaannuttaminen ennen kuluikää vivat parantaa mtrisesti heikkjen lasten kykyä sallistua myöhemmin kululiikuntaan ja liikunnalliseen harrastustimintaan. Neuvlaikäisten fysiterapia edellyttää fysiterapeutilta perehtyneisyyttä nrmaaliin ja pikkeavaan mtriseen kehitykseen sekä lasten rtpedisiin ngelmiin, mutta myös laaja-alaista työtetta, perhekeskeisyyttä ja varhaisen vurvaikutuksen tukemista lapsen ja vanhemman välillä. (Lastenneuvla lapsiperheiden tukena 2004: ) 2.2 Kehitysviiveiden tunnistaminen Vuden 2011 alussa vimaan tullut asetus neuvlatiminnasta velvittaa kunnat järjestämään 4- vutiaiden laajat terveystarkastukset. Laajaan terveystarkastukseen kuuluu vähintään terveydenhitajan ja lääkärin surittama terveystarkastus. Myöhemmin ppimisvaikeuksia aiheuttavat neurlgiset ngelmat tulee tunnistaa mahdllisimman varhain. Tutkimukset vahvistavat käsitystä ppimisen riskitekijöiden tunnistamisesta j 5-vutistarkastusta aiemmin, viimeistään 4 vuden iässä. (Asetus neuvlatiminnasta 2008:39.) Oppimisen riskitekijöitä vidaan tunnistaa LENE-arviintimenetelmän avulla (Leikki-ikäisen lapsen neurlginen arvi). Tutkimusten mukaan LENE-menetelmä kykenee ennakimaan pitkäkestisia ngelmia ja tunnistaa suurimmassa ppimisvaikeusriskissä levat lapset j varhaisessa vaiheessa ja saattaa heidät lisätutkimusten ja tuen piiriin. Tutkimusten hulellinen tekeminen ngelmien ja kehitysviiveiden varhaiseksi tteamiseksi ja riittävien tukitimien järjestäminen n perusteltua, sillä kehityksen ja ppimisen erityisvaikeudet kuten kielelliset ngelmat vat yhteydessä myöhempään syrjäytymiskierteeseen. (Asetus neuvlatiminnasta 2008:38.) LENE-arviintimenetelmässä arviidaan yhtenä satekijänä karkeamtrisia taitja. Arviintitehtävinä vat kävely, varpailla kävely, yhdellä jalalla seisminen, hyppääminen ja pallttelu. Hienm-

8 4 triikkaa arviivina tehtävinä vat mallikuviiden jäljentäminen, sillan rakentaminen klmesta palikasta, helmien pujttelu ja saksilla leikkaaminen. (Valtnen - Mustnen 2007:19-26.) Helsingin terveyskeskuksen fysiterapiassa n käytössä Mvement ABC-2 mtriikkatestistö, jlla mitataan lasten ja nurten srminäppäryyttä, tasapaina sekä palltaitja. Mtriikkatestistö antaa myös laadullista tieta testisien surittamisesta. Lapsen mtrisesta kehityksestä tulee kerätä mnipulisesti tieta. Mtriikkatestin antaman tiedn, lapsen havainnintiin perustuvan tiedn sekä vanhempien ja lapsen antaman tiedn perusteella, lapselle vidaan laatia tavitteet fysiterapian tteutukselle. 3 Mtrinen kehitys Mtrinen kehitys määritellään iän myötä tapahtuvaksi timinnan muutkseksi. Muutkseen vaikuttaa sekä perintö- että ympäristötekijät. Sen mahdllistavat kiinteässä vurvaikutuksessa levat kasvu-, kypsymis- ja ppimisprsessit. Nrmaalisti kehittyvä lapsi ppii aistimaan man kehnsa ja ympäröivän maailman ja kehittyy aktiivisesti timivaksi seitsemän ensimmäisen ikävuden aikana. (Rintala Ahnen Cantell 2002:142.) Mtristen taitjen kehitys kestää kk eliniän ja laadukkaiden harjitteiden avulla taitja pitaan myös varttuneella iällä (Jaakkla 2010:79). Mtrinen liike liittää uudet tiedt ja kkemukset hermverkkihimme. Liikkeet aktivivat kk kehn hermratja ja vat tärkeitä ppimisprsesseissa. Lapsen vahvimpia aisteja n kinesteettinen aisti, jten liikkeen avulla ppiminen n luntaista. Mitä nuremmasta lapsesta n kyse, sitä kiinteämmin mtriikka n yhteydessä lapsen muuhun kehitykseen. (Karvnen 2009: 85.) 3.1 Mtrisen kehityksen malli Mtrinen kehitys n elinikäinen ppimisprsessi, jnka aikana kehitämme jatkuvasti kykyämme liikkua hallitusti ja kyvykkäästi vastaten päivittäin muuttuvaa ympäristöämme. Mtriset perustaidt vidaan jakaa tasapaintaitihin, liikkumistaitihin ja käsittelytaitihin. Tasapaintaitja n sekä staattisia että dynaamisia. Mtristen perustaitjen ppimisen kuvauksessa käytetään käsitteitä taidn alkeismalli, perusmalli ja kehittynyt malli. (Gallahue Ozmun 2006:48-49.)

9 5 Liikkumistaidt vat taitja, jiden avulla lapset liikkuvat paikasta tiseen, esimerkkeinä kiipeäminen, kävely, juksu, hyppy, hyppely ja laukka. Käsittelytaitjen avulla lapset pystyvät timimaan esineillä, välineillä ja telineillä. Käsittelytaitihin kuuluvat mm. heitt, kiinnitt, ptku, lyönti ja kuljetus. (Karvnen - Siren-Tiusanen - Vurinen 2003: 47.) Mtrisessa kehittymisessä analysidaan miten lapsen kehittyneet liikuntataidt mahdllistavat yhä tehkkaamman vurvaikutuksen lapsen ympäristön kanssa. Keskeisin er ppimisen ja kehittymisen välillä n, että ppiminen n harjittelun tulsta, kun taas kehittyminen nähdään iän mukanaan tumana ja tietyssä järjestyksessä tapahtuvana muutksena liikuntataitjen tuttamisessa. (Jaakkla 2010:32.) Lapsen mtrista kehitystä kuvataan myös dynaamisten systeemien terian avulla. Teria pyrkii selittämään erityisesti kehityksellisiä siirtymiä ja uuden syntymistä mtrisessa kehityksessä. Kävelemään ppiminen mm n tällainen siirtymä. Kehitys nähdään tapahtuvan vurvaikutuksessa ympäristötekijöiden ja bilgisten tekijöiden välillä. Terian mukaan mtrinen kehitys mututuu jatkuvasti uudelleen. Uuteen kehitykseen sisältyy aineksia aikaisemmasta kehityksestä, ja tisaalta taas uusi kehitys lu phjaa myöhemmälle kehitykselle. Dynaamisten systeemien teria pyrkii hahmttamaan mtrisen kehityksen mahdllisuuksia ja havainnllistamaan millaisia kkemuksia lapset tarvitsevat kehityksensä avuksi. Teria auttaa hahmttamaan sitä, että pienet ja suuret kehitysaskeleet vat erittäin tärkeitä, sillä ne tukevat lapsen psyykkistä kehitystä. Mtristen taitjen kehitys edellyttää lapsen tutkivaa timintaa, löytämistä ja keksimistä.(karvnen - Siren-Tiusanen - Vurinen 2003:35-40.) Lapsen mtrinen kehitys etenee tiettyjen vaiheiden kautta. Vanhempia usein kiinnstaa susitusajat, millin pitäisi jkin vaihe saavuttaa. Lapset edistyvät mtrisesti yksilöllisesti. Tämän tteaa myös Rintala ym. (2002:142) kirjittaessaan, että mtrisen kehityksen järjestys vi muuttua ja jitakin vaiheita vi jäädä kknaan pis. Liikkumisessa havaitaan erilaisia variaatiita, jtka n myös hyväksyttävä. Tärkeää n, että lapsen liikkuminen n mnipulista ja sisältää erilaisia ratkaisuja tutkia ympäristöä. 3.2 Eklginen näkemys lapsen kehityksessä Eklgisten eli yksilöiden ja ympäristön vurvaikutusta tutkivien teriiden mukaan lapsi kehittyy vurvaikutuksessa ympäristön kanssa, jka pienen lapsen khdalla merkitsee kasvuympäristöä eli

10 6 ktia ja perhettä (Rantala 2002:20-22). Eklgisen ajattelun tunnetuimman edustajan Urie Brnfenbrennerin (1997: 224) mukaan lapsi nähdään aikuisesta riippuvaisena ja lasta ympäröivien aikuisten timet vat keskeisiä myös lapsen elämän jäsentymisessä, mutta kehityksen kulkuun vaikuttaa myös yksilön ma persnallisuus. Lapsen kehityksen perusta rakentuu päivittäisissä timinta- ja vurvaikutustilanteissa, jissa lapsi n mukana ktna ja päivähidssa (esim. perushit- ja leikkitilanteet) (Rantala 2002: 20-22). Perinteisesti kuntutuksen pääpain n llut miltei yksinmaan lapsessa. Painttaessaan yksilön ja ympäristön kknaisvaltaista tarkastelua eklginen näkökulma tarjaa selvimmin uudenlaisen, hlistisen lähestymistavan. Se painttaa kknaisuuden merkitystä ja sen sien keskinäistä riippuvuutta. Eklgisesti rientitunut kuntutus lähtee ilmiön kknaisuuden tarkastelusta, ei ngelman ilmenemismudn tarkastelusta. Kuntutuksessa eklginen teria ei keskity yksin lapseen eikä ympäristöön, vaan lapsen ja ympäristön yhteensvittamiseen. (Huttunen 1990: ) Ihmisen kehityksen eklgiassa tutkitaan tieteellisesti kk elinajan tapahtuvaa ihmisen ja ympäristön välistä speutumista. Ihmisen käyttäytyminen n riippuvainen henkilön minaisuuksista ja elinympäristössä tapahtuvista muutksista. Speutumiseen vaikuttaa myös ympäristöjen väliset suhteet ja laajemmat kntekstit, jihin ympäristöt sisältyvät. (Brnfenbrenner 1997: 222.) Kehittyäkseen lapsi tarvitsee turvallisen ympäristön, missä harjitella man kehitysvaiheensa mtriikkaa. Myös aivan pienelle lapselle tulee järjestää sellainen ympäristö, että hänen n turvallista harjitella kierimistä, ryömimistä ja knttaamista. Aikuisten tehtävänä n luda lapsille mahdllisuus aktivivaan ympäristöön. 3.3 Mtriset taidt Mtrinen tait sisältää tavitteen, jta khti pyritään. Mtrisen taidn määritelmään sisältyy myös vaatimus kehn tai raajjen liikkeistä tavitteen saavuttamiseksi. Keskeisin sa mtrisen taidn määritelmää n, että tait pitaan. Lapset ppivat harjittelun kautta ajamaan plkupyörää, nnettmuudessa llut henkilö pettelee ja ppii kävelemään uudelleen. (Jaakkla 2011: 46.) Lapsen myöhempi kehitys phjautuu varhaislapsuudessa pituille taidille. On tärkeää, että varhaisvusien liikuntakasvatus sisältää paljn mtristen perustaitjen harjaannuttamista, kuten kä-

11 7 velemistä, juksemista, hyppäämistä, heittämistä, kiinnittamista. Nämä vat niitä taitja, jita lapset lunnllisesti tekevätkin, js siihen n riittävästi mahdllisuuksia. Liikkeissään perusmallin vaiheeseen asti edenneellä lapsella ei aina le tarpeeksi tilaisuuksia harjitella kävelemistä, juksemista, hyppäämistä niin, että tait kehittyisi parhaalle mahdlliselle taslle. (Karvnen 2009: 87.) Kuluikää edeltävät vudet vat mtristen perustaitjen ppimisen kulta-aikaa. Lasten n tällöin tärkeä saada paljn liikunnallisia kkemuksia, jtta he vivat harjitella kyseisiä taitja. (Jaakkla 2010:77.) Lapsen mtriset taidt kehittyvät aikuisikään saakka. Mtrinen kehitys n yhteydessä lapsen kknaiskehitykseen. Mtriseen kehitykseen vaikuttavat havaint- ja tiednkäsittelytaitjen, muistin ja tarkkaavaisuuden kehitys, sekä tiednkäsittelynpeuden kasvaminen. (Ahnen 1990: 2.) Mtrista taita vidaan lukitella eri viitekehysten mukaan. Js taidn tteuttamiseksi tarvitaan suuria lihasryhmiä, puhutaan karkeamtriikasta. Hienmtriset taidt liittyvät pienten lihasten ja lihasryhmien timintaan. Taitja vidaan lukitella myös suritusympäristön mukaan, ne vidaan jakaa erillis-, sarja- ja jatkuviin taitihin. Taidt vidaan jakaa myös yksilötaitihin ja vurvaikutteisiin taitihin. Jattelua karkea- ja hienmtrisiin taitihin käytetään esimerkiksi liikunnanpetuksen petussuunnitelmissa, kuntutuksessa, testaamisessa sekä mtrisen kehityksen tutkimuksessa.(jaakkla 2010: 48.) 3.4 Havainnt ja aistit Havainttimintja ja liikettä ei vi erttaa tisistaan, sillä ne perustuvat läheisiin ja rinnakkaisiin aivmekanismeihin. Havaintmtrinen tutkimus n sittanut, että myös havaitsemisen taidissa vidaan kehittyä ja sitä vidaan myös pettaa. Havaintmtriikan kehittyessä aistitiminnt herkistyvät ja niiden yhteistiminta tehstuu. Havaitsemisen kehittyminen edellyttää aistien hermstllista yhdentymistä ja järjestäytymistä. Ilmiötä kutsutaan sensriseksi integraatiksi. Aistitietjen yhdentymisen jälkeen aivt lpulta antavat aistimuksille merkityksen.( Jaakkla 2010: ) Aistielinten keräämä infrmaati n väline, jnka kautta säätelemme näkyviä liikkeitämme. Aistien tuttama tiet mahdllistaa tehkkaan vurvaikutuksen ympäröivän maailmamme kanssa. Kaikilla aisteilla n merkitystä mtrisessa kntrllissa, mutta erityisesti näkö-, tunt- ja kinesteettisen aistin välittämä tiet n liikkeiden säätelyssä tärkeä.(jaakkla 2010: 60.)

12 8 Aistitiedn käsittely n prsessi, jka jäsentää kehsta ja ympäristöstä saamaa aistitieta tarkituksenmukaisen timinnan mahdllistamiseksi. Aistitietjen jäsentäminen sisältää tietjen yhdistelyä, erttelua ja tulkitsemista. Tehkas aistitiedn käsittely aivissa mahdllistaa tarkituksenmukaisen reaginnin ympäristön ärsykkeisiin. (Ayres 2008: 62.) 4 Haasteita mtrisessa kehityksessä Lapsen mtrisessa kehityksessä vi ilmetä ngelmia. Ongelmat vivat ilmetä mtri-sen kehityksen hitautena (esim. kävelemään ppimisessa), kömpelyytenä (esim. esineiden pudttelemisena), vaikeuksina liikuntasurituksissa tai kirjittamisessa. (Mälkiä - Rintala 2002: ). Mtrisen kehittymisen ngelmista ei le lemassa yhtä tyypillistä kuvausta. Kliininen kuva kömpelyydestä vaihtelee suuresti, jhtuen krdinaatikyvystä, sensmtriikasta, lapsen iästä sekä geneettisistäja ympäristötekijöistä. (Grdn- McKinlay 1980: 2-3.) Gubbay määritteli j vunna 1975, että mtrisesta kömpelyydestä vidaan puhua sillin, kun lapsi n älyllisesti nrmaali, eikä hänellä le ruumiillisia epämudstumia ja js lapsen fyysinen vima, krdinaati sekä aistiminen vat neurlgisen rutiinitutkimuksen valssa nrmaalit, mutta lapsella kuitenkin n näistä seikista hulimatta vaikeuksia surittaa vaativia ja tarkituksenmukaisia liik-keitä. (Gubbay 1975: 39) 4.1 Kehityksellinen krdinaatihäiriö Lievistä mtrisista ngelmista vidaan käyttää myös nimitystä kömpelyys, kehityksellinen dyspraksia tai kehityksellinen krdinaatihäiriö (Rintala - Ahnen - Cantell 2002:142). Krdinaatihäiriö vi esiintyä itsenäisenä ngelmana, mutta usein siihen liittyy eri kehitysalueilla näkyviä vaihtelevia ireita. Ongelma vi vaihdella laajuutensa ja vakavuutensa suhteen. (Ahnen 2002: ) Nin kuudella prsentilla lapsista esiintyy jnkinasteisia mtrisia vaikeuksia ja näistä lapsista klme neljästä n pikia. (Rintala ym 2002: 143). Timintaa selkeästi rajittavaa kömpelyyttä esiintyy nin 2-5 %:lla lapsista. Kyse n melk yleisestä ngelmasta. Tutkimustiedn mukaan mtrisesti kömpelöillä lapsilla krdinaatihäiriöt vat hyvin pysyviä. Tästä syystä varhain alitetut ja tehkkaat tukitimet vat perusteltuja. (Ahnen 2002: ) Mtriset krdinaatihäiriöt vat lunteeltaan sellaisia, että ne jäävät helpsti diagnsimatta. Usein vanhemmat vat aavistaneet jtakin pikkeavaa lapsensa mtrisessa kehityksessä muihin

13 9 samanikäisiin verrattuna, mutta tarkempi diagnsinti tapahtuu yleensä vasta esikuluiässä, jllin erityisesti hienmtriset taidt krstuvat ja vat verrattavissa ikätasn. (Cantell 1998: 4.) Erityisesti liikkeiden sujuvuus ja ergnmisuus vat vaikeasti havaittavia laadullisia tekijöitä, jtka saattavat kuitenkin aiheuttaa kehittyvälle lapselle sekundääringelmia, kuten vetäytymistä ja passiivisuutta. Tutkimuksen mukaan krdinaatihäiriöt vaikuttavat pysyviltä. Yli kymmenen vutta 5- vutiaana tehdyn diagnsin jälkeen, lähes pulet vutiaista nurista tarvitsee varhaista intervetita ja kuntutusta. (Cantell 1998: 4.) Kehityksellinen krdinaatihäiriö vi esiintyä yksinään ja lla lapsen aina kehityksel-linen vaikeus, mutta usein krdinaatihäiriö n kuitenkin vain sa laajempaa kknai-suutta. Esimerkiksi esikuluiässä tai varhaisessa kuluiässä havaitulla mtrisella köm-pelyydellä n havaittu levan yhteyttä ppimisvaikeuksiin, jtka ilmenevät muun muas-sa matemaattisissa taidissa, lukemisessa, kirjittamisessa, käsitöissä ja liikunnallisissa taidissa. Mtrinen kömpelyys n myös keskeinen ire tarkkaavaisuuden häiriössä (ADHD) sekä dysfasiassa, eli kielikyvyn häiriössä. Kehityksellistä krdinaatihäiriötä ilmenee yli kahdella klmassalla dysfaattisista lapsista. (Rintala ym. 2002: ) Kehityksellinen krdinaatihäiriö n yksi keskeinen syy, miksi lapset hjautuvat Helsingin terveyskeskuksen fysiterapiaan. Mtrisessa kehityksessä n havaittu puutteita neuvlankäynnillä tai päiväkti n raprtinut tilanteesta. Kehitykselliseen krdinaatihäiriöön usein liittyy myös ngelmia ssiaalisissa suhteissa, keskittymisvaikeuksia, sekä ylivilkkautta. 4.2 Sensrisen integraatin häiriö Sensrisella integraatilla tarkitetaan aistitiedn jäsennystä käyttöä varten. Aivt saa-vat kkajan tieta ympäristöstä ja fyysisestä tilasta eri aistien kautta. Näitä aisteja vat maku-, kuul-, tunt-, asent-, näkö-, liike- ja painvima-aisti. Aivt mudstavat aistimuksista havaintja, js aistitiet saapuu aivihin jäsennettynä eli integrituna. Sensrinen integraati n tiedstamatn tapahtuma ja se lu merkityksen erilaisille kkemuksille valitsemalla tulvivasta tietmäärästä leellisen. (Ayres 2008: ) Sensrisen integraatin häiriöllä tarkitetaan kykenemättömyyttä käsitellä aistien kautta saatua tieta riittävän tarkasti (Kranwitz 2003: 27). Sensrisen integraatin häiriössä hermt ja lihakset timivat nrmaalisti, mutta aivilla n vaikeuksia kta aistimusten kautta saamaansa tietmäärää yhteen (Ayres 2008: 29-36). Sensrisen in-

14 10 tegraatin häiriötä vidaan kutsua myös lyhyesti SI- häiriöksi tai sensrisen integraatin ngelmaksi. Ensimmäinen teria SI-häiriöstä kuvattiin ja luvulla timintaterapeutti ja thtri A. Jean Ayresin timesta. SI- häiriön selitet-tiin jhtuvan keskushermstn puutteellisesta aistitiedn käsittelystä. (Kranwitz 2003:27.) Ayresin (2008: 35-37) mukaan sensrisen integraatin häiriön (SI-häiriö) varhaisia ireita vivat lla esimerkiksi viivästynyt kääntymisen, ryömimisen, istumisen ja sei-smisen ppiminen. Myöhemmässä vaiheessa ngelmia saattaa tuttaa muun muassa kengännauhjen sitminen ja plkupyörällä ajaminen ilman apupyöriä. Yleinen ja var-hainen ire SI-häiriöstä n leikkimiseen liittyvien taitjen hidas kehittyminen (Ayres 2008: 96). Alle kuluikäisellä lapsella, jlla n SI-häiriö, vi lla vaikeuksia leikkiä yhtä taitavasti samanikäisten lasten kanssa. Lapsi saattaa aistia erilaisia asiita, mutta tarkituksenmukainen reaginti tilanteeseen tuttaa ngelmia. Lapsi saattaa myös klhia ja rikka tavarita useammin muihin lapsiin verrattuna. Kielen kehityksen viivästymät vat tällaisilla lapsilla yleisiä. Jtkut lapset eivät pidä ksketuksesta ja välttelevät läheisyyttä. Ksketuksen epämiellyttävyys saattaa jhtua siitä, että lapsen aivt eivät kykene jäsentämään ihlta tulevia aistimuksia. (Ayres 2008: ) Sensrisen integraatin häiriö n vaikea tunnistaa, kska ireet ja tunnusmerkit vat jkaisella lapsella erilaiset. Hyperkinesia eli yliaktiivisuus n varsin näkyvä ire. Lapsen timinta ei le tällöin tarkituksenmukaista, vaan hän saattaa lla liikkeessä lähes kkajan. Käytösngelmat, ppimisvaikeudet sekä puheen ja kielen kehityksen viiveet vat myös SI-häiriön ireita. SI-häiriöisen lapsen lemus vi vaikuttaa heiklta alhaisen lihasjänteyden vuksi. Lapsi saattaa kmpastella ja menettää tasapainnsa tavallista herkemmin. (Ayres 2008: ) 4.3 Muuttunut lapsuus Nuren Sumen selvitystyössä Haasteena liikkumattmat lapset ja nuret analysitiin muuttunutta lapsuutta ja nuruutta. Phdittiin syitä liikkumattmuuteen ja annettiin susituksia liikuntamääristä, sekä timenpide-ehdtuksia liikunnan lisäämiseksi.(haasteena liikkumattmat lapset 2010: 3.)

15 11 Selvityksen mukaan valtasa sumalaislapsista vi hyvin. Keskiarvjen taakse kätkeytyy kuitenkin vakavia ngelmia. Lasten ja nurten terveysert vat viimeisten vusikymmenten aikana kasvaneet hälyttävästi ja heidän terveystttumuksissaan sekä elämänhallinnassaan riittää haasteita. Liikunnan edistäminen n välttämätöntä lapsen terveen kasvun ja kehityksen näkökannalta. (Haasteena liikkumattmat lapset 2010: 4.) Varhaiskasvatuksen liikuntasusitusten mukaan alle kuluikäinen lapsi tarvitsee vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa jka päivä. Uusien susitusten mukaan yhtämittainen paikallaan l pitäisi rajittaa kahteen tuntiin, samin ns. ruutuaika. Vähän liikkuvien khdalla pitää fyysistä aktiivisuutta lisätä ja samanaikaisesti vähentää paikallaan la mlempia vähän kerrallaan khti susiteltua tasa. (Haasteena liikkumattmat lapset 2010: 4.) Nuren Sumen selvityksen mukaan liian vähän liikkuvia vat kaikki, jiden päivittäinen liikunta jää alle susitusten. Erityisen riskiryhmän mudstavat lapset ja nuret, jilla päivittäinen liikunta jää selvästi alle susitusten (0 30 minuuttia päivässä). Heidän khdallaan terveysriskit kasvavat vimakkaasti, liikkumattmuus estää mtristen taitjen kehittymisen, vi aiheuttaa ppimisvaikeuksia ja ngelmia ssi-emtinaalisessa kehityksessä.(haasteena liikkumattmat lapset 2010: 6.) Riittävä päivittäinen liikunta ennaltaehkäisee mm. ylipaina, riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen, sydän- ja verisunitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Kahdenkymmenen vuden aikajänteellä liikunnanharrastaminen ei le vähentynyt ja urheiluseurissa harrastaminen n jpa lisääntynyt. Samaan aikaan lapset ja nuret vat kuitenkin lihneet, heidän fyysinen kuntnsa n heikentynyt ja tuki- ja liikuntaelinireet vat lisääntyneet. Lasten ja nurten tukeminen khti liikunnallista elämäntapaa tapahtuu arkiympäristöissä: ktna, päivähidssa, kulussa, harrastuksissa.( Haasteena liikkumattmat lapset 2010:5-7.) Työssäni Herttniemen fysiterapiassa len humannut, että päänsärky n kasvava ngelma esikulu- ja kuluikäisillä lapsilla. Samin tteaa Anitta Tähti-Niemi (2007:307), tistuvia päänsärkyjä n j alle 3-vutiailla lapsilla, yli kymmenellä prsentilla 7- vutiaista lapsista n päänsärkyireita. Yksi selittävä tekijä saattaa lla vähentynyt liikunta. Esikuluikäistenkin ryhdissä n tivmisen varaa ja lihastasapain n hun. Lasten hultajien tulisi kiinnittää humi lapsen liikunnan määrään.

16 12 5 Psykmtriikka lapsen kknaisvaltaisen kehityksen tukena Psykmtriikassa n kysymys kiinteästi havainnintiin, liikkumiseen ja ympäristössä timimiseen liittyvästä psyykkisten ja mtristen tapahtumien timinnallisesta yhteydestä. Psykmtriikan terian mukaan havaint ja liike sekä liikunta mudstavat timinnallisen kknaisuuden, jka n jatkuvassa vurvaikutuksessa ihmisen ja ympäristön välillä. (Kljnen 1995: 75.) Psykmtriikka n pikkitieteellinen ala, jnka teriaan ja käytäntöön vat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleenkin mnet tieteen alueet, näistä mainittakn psyklgia, ssilgia, lääketiede, kasvatustiede, erityispedaggiikka ja liikuntatiede (Kljnen 2000: 23).Psykmtriikka käsitteenä sisältää sekä terian että sille rakentuvan käytännön. Teriaa ja käytäntöä ei vida erttaa tisistaan, vaan ne kulkevat rinnakkain ja vat jatkuvassa vurvaikutuksessa tistensa kanssa. (Kljnen 2000: 24.) Psykmtrisessa timinnassa n kysymys kehityksen edistämisestä ja tukemisesta havainnimalla ja liikkumalla. Lapsen kehitys n aina myös psykmtrista kehitystä. Psykmtriset kkemukset vat kkemuksia, jita lapsi hankkii ruumiin ja sielun vimin, siis kk persnallaan. (Zimmer 2001: ) Psykmtristen kkemusten keskipisteenä ei suinkaan le tietty liike, jka täytyy ppia, tai tietty tait jta pitää parantaa, vaan liikkuva, timiva ja luva lapsi elämyksineen ja ilmaisukykyineen (Zimmer 2001: 150). Leikillä n psykmtriikassa sisällöllisen merkityksen lisäksi myös keskeinen merkitys menetelmänä, sillä leikki ja liikunta vat lapsen välittömiä ja luntaisia ilmaisutapja. (Kljnen 2005: 84). Havaint n perusta ihmisen kknaisvaltaiselle kehitykselle. Havainnt vivat lla visuaalisia näköaistin kautta, auditiivisia kuulaistin kautta, taktiilisia ksketusaistin kautta tulevia, haju - tai makuaistimuksia sekä kinesteettis- vestibulaarisia, jllin mukana n liike. Eri aistikanavien kautta tuleva tiet ja aistimukset rekisteröityvät ja vat aina suhteessa ympäristöön ja lapseen itseensä. Lapsen kyky yhdistellä aistikkemuksia n edellytys kaikelle ppimiselle. (Zimmer 2001: 55.) Lapsen persnallisuuden kehitys n aina prsessi, jhn vaikuttavat yhdessä psyykkiset, ssiaaliset, kngnitiiviset ja mtriset tekijät. Kaikkinainen vaikuttaminen yhteenkin näistä tekijöistä vaikuttaa samalla tisiin. Kehityshäiriöt tai pikkeavuudet esimerkiksi lapsen puheessa tai mtriikassa eivät esiinny irrallisina, vaan ne kskevat kk lapsen persnallisuutta ja vaikuttavat usein myös hänen tunne-elämäänsä ja ssiaaliseen käyttäytymiseensä. (Zimmer 2001: 148.)

17 13 Psykmtrinen kasvatus lähtee siitä, että vasta mnipuliset liikunta- ja havaintkkemukset luvat perustan harmniselle persnallisuuden kehitykselle. Psykmtrisen kasvatuksen ja terapian tavitteena n liikunnallisten elämysten kautta auttaa vakauttamaan persnallisuutta; tisaalta taas tarkitus n tasittaa mtrisia heikkuksia ja häiriöitä.(zimmer 2001: 149.) 5.1 Psykmtrisen ryhmätiminnan periaatteista Psykmtrisen ryhmätiminnan vaikuttavuutta n eniten tutkittu Keski-Eurpassa. Eniten psykmtriikkaa n tteutettu lasten ja nurten parissa sekä aikuisilla, jilla n psyykkisiä ngelmia. Tutkimustulkset painttavat varhaisessa vaiheessa alitetun timinnan tehkkuutta, neurfysilgisten ja kehityspsyklgisten lähtökhtien vuksi. Keski-Eurpassa käytetään myös psykmtrista perheterapiaa, jsta saadut kkemukset vat lleet varsin myönteisiä. Tutkimusten valssa vanhempien psykmtriseen timintaan sallistuminen nähdään tärkeänä. (Kljnen 2005: ) Psykmtriikassa timitaan pääsääntöisesti pienryhmässä, terapiaryhmän kksi susitellaan 4-6 lasta. Ihanteena pidetään kahta terapeuttia ryhmää khden, jllin lasten intensiivinen havainninti ja yksilöllinen tukeminen mahdllistuisivat parhaiten. Ryhmän hetergeenisuus nähdään rikkautena. Kska lapset ppivat paljn tinen tisiltaan, kannattaa ns. vertaispetusta hyödyntää. Terapiatukin pituudeksi susitellaan 60 minuuttia ja ryhmän tapaamistiheydeksi vähintään kertaviikkisia tapaamisia. (Kljnen 2005: 82) Psykmtrisissa työtavissa paintetaan ns. epäsuria eli sallistujakeskeisiä menetelmiä. Ne edistävät lapsen luvuutta, ngelmanratkaisukykyä, maalitteisuutta sekä vurvaikutustaitja. (Kljnen 2005: ) Psykmtriikassa nudatetaan usein tiettyä rakennetta, jta ei kuitenkaan pidä ymmärtää ehdttmana tteuttamistapana. Käytännössä n havaittu, että esimerkiksi samanlaisena tistuva tuntirakenne, tuttu järjestys, tietyt rituaalit ja selkeät rajat luvat turvallisuuden tunnetta ja selkeyttä. (Kljnen 2005: ) 5.2 Tutkittua tieta psykmtrisesta ryhmätiminnasta

18 14 Psykmtrisen ryhmätiminnan vaikuttavuutta n tutkittu eniten Keski-Eurpassa. Mnissa Eurpan maissa n kulutusta psykmtriikasta ammattikulutaslta aina krkeakulutaslle saakka, sen takia siellä n myös paljn tutkimustimintaa psykmtriikan tteuttamisesta. Sumessa psykmtrisen harjaannuttamisen tutkimuksia n tehty Jyväskylän ylipistssa. Pietilä (2000: ) tteutti tutkimuksessaan interventin, jssa lasten psykmtrinen ryhmäkuntutus nivellytettiin saksi päiväktitimintaa. Kuntutuksen vaikutuksia arviitiin sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin mittauksin. Kielellisen ja visuaalisen suriutumisen psitiiviset muutkset parempaan suuntaan livat tilastllisesti merkitseviä. Lasten edistyminen mtrisissa surituksissa li melk vähäistä. Psykmtrisessa kuntutuksessa tavittena n luda mahdllisuuksia erilaisiin timintihin sallistumiseen. Ryhmähjaajien palautteen mukaan kuntutus tuki lasten kehitystä. Tutkimuksen khteena lleet kunnat päättivät jatkaa pienryhmäkuntutusta. Kljnen (2000: 37-95) selvitti tutkimustyössään mm ppimisvaikeuksia maavien, mukautetussa petuksessa levien ppilaiden mtriikkaa ja siinä tapahtuneita muutksia interventin aikana. Interventin tavitteena li myös antaa kuva psykmtrisen harjaannuttamisen käyttömahdllisuuksista. Tutkimustehtäviä selvitettiin sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Vaikka mtriikka ei testitulsten mukaan merkittävästi parantunut, erityisesti mtrisesti heikimmilla ppilailla li selvästi nähtävissä aktiivisuuden ja yrittämisen lisääntymistä. Tämän seurauksena mitä tdennäköisemmin myös mtriikasssa tapahtuu pitemmällä aikavälillä psitiivisia muutksia. Sääkslahti (2005: 48-94) selvitti väitöskirjatutkimuksessaan runsaaseen ulkliikuntaan kannustavan liikuntahjelman vaikutuksia 3-7-vutiaiden lasten liikunnan määrään, havaintmtrisiin taitihin ja mtrisiin perustaitihin. Lisäksi hän tarkasteli liikunnan määrän ja laadun yhteyttä sepelvaltimtaudin riskitekijöihin. Lasten havaintmtriset ja mtriset taidt kehittyivät vastavurisessa vurvaikutuksessa ympäristön tarjamien liikuntamahdllisuuksien kanssa. Varhaislapsuuden aikana havaintmtriset ja mtriset taidt kehittyvät npeasti. Erityisesti ikävudet 3-6 vat suurten muutsten aikaa. Tässä tutkimuksessa myös fyysiseen aktiivisuuteen kannustavalla interventilla näytti levan vaikutusta lasten taitihin. Mandler ja Zimmer (2006: 33-40) tutkivat millaisia yhteyksiä ilmenee mtriikan ja havainnn kehityksen sekä kielellisen kehityksen välillä vutiailla lapsilla. Tutkittuja lapsia li yhteensä 126, lapset livat eri päiväkdeista. Tutkimus sitti psitiivisen yhteyden kielellisen kehityksen ja mtrisen kehityksen välillä. Lapset, jilla li krkeampi mtrinen samäärä (MQ), sittivat myös pa-

19 15 rempia tulksia kielellisessä testissä ja kasvattajat pitivät heitä myös taitavimpina keskustelukumppaneina. Banaschewski ja Rthenberger (2006: 57-63) tutkivat sensmtristen harjitteiden vaikutusta ADHD-lapsilla. Interventin sallistui 12 lasta. Ryhmäinterventi sisälsi 20 kertaa sensmtrisia harjitteita neljän kuukauden aikana sekä 20 kertaa kngnitiivista käyttäytymisterapiaa neljän kuukauden aikana. Tulkset sittivat, että sensmtrinen harjittelu paransi hieman krdinaatita. Sensmtrisilla harjitteilla saatiin psitiivista tulsta yliaktiivisuuteen sekä aggressiiviseen käyttäytymiseen. Schlz ja Krmbhlz (2007: 17-22) vertasivat metsälastentarhaa ja tavallista lastentarhaa käyvien lasten liikuntakykyjä. Vertailussa li 129 lasta, jista 45 livat metsälastentarhasta, 42 lasta li kaupunkilastentarhasta ja 42 lasta maaseutulastentarhasta. Metsälastentarhan lapsien suritukset livat parempia tasapainilussa eteen- ja taaksepäin ja riipunnassa. Maaseutulastentarhalaisten suritukset livat kaupunkilastentarhalaisten surituksia parempia sivuttainhyppelyssä, pituushypyssä ja yhden jalan hyppelyssä. Pikien ja tyttöjen välillä ei havaitttu merkittävää era. Chi (2011: 23-26) tutki Kreassa psykmtristen harjitteiden vaikutusta 5-6- vutiaiden lasten itsetuntn, ssiaalisuuteen sekä mtriikkaan. Tutkimusjukkna li 76 kaupungin lastentarhan esikuluikäistä lasta. Kussakin tutkimusryhmässä li 6-8 lasta. Ryhmä kkntui 12 kertaa, kerran viikssa. Tutkimustulkset sittivat edistymistä kaikilla sa-alueilla. Klein - Knab - Fischer (2006: ) kirjittivat SPES (System Psychmtrischer Effekte - Sicherung) menetelmästä. Menetelmä kehitettiin man työn kehittämiseksi ja arviinniksi. Menetelmän tavitteena li man työn tavitteellinen ja säännöllinen seuranta sekä man työn tulksien ja laadun tekeminen näkyväksi. Menetelmä perustuu psykmtristen interventiiden laadulliseen kirjaamiseen. Menetelmän kehittäminen sai alkunsa tteamuksesta, että tutkittu tiet psykmtristen harjitteiden vaikutuksista li hajanaista. Tutkimukset rajittuivat spesifieihin ryhmiin ja ngelmiin, eikä vaikutuksia vitu yleisellä taslla tdeta. SPES-menetelmää kehitettiin SPES - menetelmän piltissa li mukana 93 terapeuttia, jtka kirjasivat yli 890 psykmtrisen interventin tiedt SPES - menetelmällä. Interventit tteutettiin 93 prsenttisesti ryhmäinterventiina. Yhteenvet interventiiden arvista livat hyviä, ngelmat vähenivät ja niiden vaikeusaste heikkeni tilastllisesti merkitsevästi.

20 16 Tutkitun tiedn myötä saadaan näyttöä psykmtriikan tereettisen tiedn svellutuksista lasten kuntutuksessa. Laadullinen kirjaaminen n tärkeää, jtta man työn tulksia vi seurata ja arviida. 6 Kehittämistyöni psykmtrinen pienryhmäkkeilu 6.1 Kehittämistyön eteneminen Ryhmäkkeilun suunnittelu alki syksyllä Marraskuussa 2010 esittelin kehittämistyösuunnitelman Metrplia ammattikrkeakulun psykmtriikan erikistumispintjen kehittämistyön suunnitelmaseminaarissa. Ryhmä alitti timintansa Taulukk 1. Kehittämistyön eteneminen kehittämistyön suunnitteluseminaari Kehittämissuunnitelman esittely Metrplia ammattikrkeakulussa tutkimusluvan hakeminen Tutkimuslupahakemus Helsingin kaupungin terveyskeskuksen tutkimustimikunnan krdinaatiryhmälle. Tutkimuslupa myönnettiin /2011 kehittämistyön esittely, tiedte perheelle psykmtrisesta pienryhmäkkeilusta 03/2011 ryhmään sallistujien fysiterapian yksilökäynnit Herttniemen terveysaseman neuvlassa Laajasaln terveysaseman neuvlassa Fysiterapian sastnhitajien kkuksessa Vanhemmilta kirjallinen lupa lapsen ryhmään sallistumisesta sekä lupa Mvement ABC-2 testien ja ryhmätilanteiden videintiin. Lapsen mtriikan testaaminen käyttäen Mvement ABC-2 testistöä. Vanhempien haastattelu ryhmäinterventi Neljä ryhmätukita videidaan. Käyttäytyminen leikki- ja liikuntatilanteissa arviinti-lmakkeen käyttö. Ryhmäpäiväkirjan pitäminen Kehittämistyön esittely Kehittämistyön esittely Metrplia ammattikrkeakulun seminaarissa.

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva kulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä kulupäiviä Kuvat: Liikkuva kulu / Juni Kalli Liikkuva kulu -hjelmassa n tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista kulupäivän aikana ppilaiden sallisuus

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Liikkuva koulu Ruosniemessä

Liikkuva koulu Ruosniemessä Liikkuva kulu Rusniemessä Rusniemen kulu Kulu sijaitsee Prin phjissassa, nin 7 km Prin keskustasta. Oppilaita n 337 vusilukilla 1-6. Opettajia n 19. Liikunta n keskeisessä asemassa kulun timintakulttuurissa.

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 1. PERHENEUVOLA

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Hittieteen laits VALINTAKOE 15.5.2013, Kysymykset ja arviintikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedn kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Erikssn K, Isla A, Kyngäs H,

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto Spimus asiakas- ja ptilastietjärjestelmästä Liite 3 Käyttööntt 21.11.2016 1(5) Sisällysluettel 1. Jhdant... 2 2. Tavitteet... 2 3. Organisaati ja hallintmalli...2 4. Lpputulkset, situs, aikataulu, vastuut...2

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto Nurten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015 Liikkujan plku -verkst Iltapäivän hjelma Kuulumisten vaiht Viestintä aiheen jatka: uudistuneet nurten ja aikuisten harrasteliikunnan

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Liikehäiriökurssit

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Liikehäiriökurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Liikehäiriökurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi, parikurssi Khderyhmä Liikehäiriösairautta sairastavat, jilla n kurssimutisen

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA Kusmanen, Vitt & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA 2 Sisältö 1 JULKAISUN IDEASTA... 3 2 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Ohjaamisen

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October ICOM CECA & UMAC Annual Cnference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 Octber Matkaraprtti Mari Jalkanen Tampereen musepalvelut, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Osallistuin

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen:

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI> INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLIRAPORTTI. Hämeenlinna / Häme POTKU osahanke 1.11.2012 31.10.2014

VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLIRAPORTTI. Hämeenlinna / Häme POTKU osahanke 1.11.2012 31.10.2014 VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLIRAPORTTI Hämeenlinna / Häme POTKU sahanke 1.11.2012 31.10.2014 Lilli Väisänen Hämeenlinna/ Häme POTKU2- prjektipäällikkö Elkuu 2014 1. Osahankkeen rganisituminen 1. Hankkeen rganisituminen

Lisätiedot

Opinpaletin koulutustarjonta

Opinpaletin koulutustarjonta JOULUKUU 2014 KE 3.12.2014, kl 10 16: Alustja ja appseja aineryhmittäin (yhteiskuntatieteelliset aineet, maantiet ja bilgia) MARRASKUU 2014 TO 20..2014, kl 9 15: Verkktyövälineiden sveltaminen hjaus ja

Lisätiedot

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista?

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista? Miksi sumalaisten syntyvyys n alhaista? Ehkäisyvälineet Naisten kulutusajan pidentyminen Krkea aviitumisikä krkea synnyttämisikä, mikä heikentää hedelmällisyyttä eivätkä naiset enää ehdi tehdä mnta lasta

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 8/2015 18.11.2015 Pis syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 29.10.2015 kl 9.00 15.00 Paikka: Rauman kaupungintal s. Kanalinranta 3, Rauma Osallistujat: Anu-Elina Halnen, Satakunnan sairaanhitpiiri,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere Timialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 5.5.2015 kl 9.07 12.00 Paikka Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Bikatu 8, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjhtaja

Lisätiedot

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO 8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO Alkusanat Raprtti STM:n Harvinaiset sairaudet työryhmän (2014 2015) timinnasta

Lisätiedot

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN PKS-SEHYK Esp Helsinki Kauniainen Kirkknummi Vantaa Suun erikishidn yksikkö (09) 310 47475, Mannerheimintie 172, 00300 Helsinki POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON

Lisätiedot

Liikkujan polku. Matleena Livson

Liikkujan polku. Matleena Livson Liikkujan plku Matleena Livsn 21.11.2015 Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Miten harrasteliikunta

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn klmanteen verksttapaamiseen! #liikkujanplku Meitä n paljn, vanhja tuttuja ja aivan uusia kasvja. Olette kaikki yhtä lämpimästi tervetulleita! http://www.sprt.fi/verkstt/liikkujan-plku-verkst

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni PAKKAUSSELOSTE Livensa 300 mikrgrammaa/24 tuntia deptlaastari Teststerni Lue tämä pakkausselste hulellisesti, ennen kuin alitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausselste. Vit tarvita sitä myöhemmin.

Lisätiedot

Twist on iisalmelaisten 7- ja 8-luokalta pääsevien oma kesätyö. Twist-hakuaika on Twistin järjestää Iisalmen kaupungin nuorisopalvelut

Twist on iisalmelaisten 7- ja 8-luokalta pääsevien oma kesätyö. Twist-hakuaika on Twistin järjestää Iisalmen kaupungin nuorisopalvelut Twist n iisalmelaisten 7- ja 8-lukalta pääsevien ma kesätyö. Twist-hakuaika n 27.2. - 31.3. Twistin järjestää Iisalmen kaupungin nurispalvelut . Twist-paikkja n kesällä 2017 yhteensä 100. Ryhmiä n yhteensä

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

LOKIKIRJA erikoislääkärikoulutuksen ja yleislääketieteen erityiskoulutuksen yhdeksän kuukauden terveyskeskusjaksoa varten

LOKIKIRJA erikoislääkärikoulutuksen ja yleislääketieteen erityiskoulutuksen yhdeksän kuukauden terveyskeskusjaksoa varten LOKIKIRJA erikislääkärikulutuksen ja yleislääketieteen erityiskulutuksen yhdeksän kuukauden terveyskeskusjaksa varten Lääkäri Päivitetty 17.11.2015 Tämä lkikirja n sitteessa http://www.uta.fi/med/piskelu/jatk-piskelu/yleislaaketieteenerityiskulutus/terveyskeskuspalvelu.html

Lisätiedot

yksilökohtaisena opiskeluhuoltona: opiskeluterveydenhuollon palvelut psykologi- ja kuraattoripalvelut monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto

yksilökohtaisena opiskeluhuoltona: opiskeluterveydenhuollon palvelut psykologi- ja kuraattoripalvelut monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto 1287/2013 Opiskeluhulta tteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä kk ppilaitsyhteisöä tukevana yhteisöllisenä piskeluhultna yksilökhtaisena piskeluhultna: piskeluterveydenhulln palvelut psyklgi- ja kuraattripalvelut

Lisätiedot

Liikkujan polku -verkosto

Liikkujan polku -verkosto Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä

Lisätiedot

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6)

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6) Vastuullista liiketimintaa 2015 1 (6) 2 (6) Vastuullista HYY-liiketimintaa Ylippilaskunta haluaa esimerkillään näyttää, että yritystimintaa vidaan tehdä ssiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta

Lisätiedot

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on 5 Pistetul ja sen svellutuksia Kun kahdella vektrilla, a ja b n hteinen alkupiste, niiden määräämät pulisurat jakavat tasn kahteen saan, kahteen kulmaan, jtka vat tistensa eksplementtikulmia, siis kulmia,

Lisätiedot

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta Meikäläiset Me Itse ry:n jäsentiedte 2. 2015 Kuvaaja Laura Vesa Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Me Itse ry Liike itsenäisen elämän pulesta Raha-autmaattiyhdistys tukee timintaamme Sisältö Vaikuttaminen

Lisätiedot

KOMPASSI - tueksi imetystä pohtiville vanhemmille

KOMPASSI - tueksi imetystä pohtiville vanhemmille KOMPASSI - tueksi imetystä phtiville vanhemmille VAUVAMYÖNTEISYYSKOULUTTAJAT RY 18.10.2016 Kansalliset imetyspäivät 18.10.2016 Th- imetyskuluttaja Mari Khnen Klö-th- imetyskuluttaja Minna Rantanen Prjektin

Lisätiedot