RUOVEDEN KUNTA VUODEN 2016 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

Transkriptio

1 RUOVEDEN KUNTA VUODEN 2016 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE KV hyväksyi TA vuodelle 2016 ja TS vuosille

2 VUODEN 2016 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Kuntalain 410/ mukaan kunnanvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan talousarvion vuodelle 2016 ja taloussuunnitelman vuosille ja saattaa sen edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan talousarvion vuodelle 2016 ja taloussuunnitelman vuosille Talousarvio ja -suunnitelma tulee laatia kuntalain mukaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan ja ne toteuttavat kuntastrategiaa. Kunnanvaltuusto hyväksyi Ruoveden kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman tulee olla tasapainossa kunnan talouteen nähden tai ylijäämäinen. Kuntalain 110 mukaan kunnan tulee kattaa taseeseen kertynyt alijäämä enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. YLEISTÄ Kunnanvaltuusto on vahvistanut vuoden 2016 talousarvion määrärahat osastoittain hallinto- ja talousosastolle, sosiaali- ja terveysosastolle sekä sivistys- ja tekniselle osastolle. Valtuuston vahvistamat osastokohtaiset määrärahat ja tavoitteet ovat sitovia. Osastojen ja niiden yksiköiden on seurattava toimintaansa talousarviovuoden 2016 alusta alkaen ja mitoitettava toimintansa siten, että määrärahat riittävät koko vuoden tarpeisiin. Kunnan tulee varautua ennalta arvaamattomiin kustannuksiin, jotka voivat vaikuttaa ratkaisevasti kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Sosiaali- ja terveysmenojen kehittymistä talousarviovuonna 2016 on vaikea ennakoida, joten ko. menojen kasvulla voi olla ratkaiseva merkitys tilikauden tulokseen. Kunnan eri osastojen välillä tulee lisätä yhteistyötä ja etsiä joustavia ratkaisuja säästötoimenpiteiden saavuttamiseksi muun muassa henkilöstön osaamista tulee tehokkaasti käyttää yli osastokohtaisten rajojen. 2

3 Osastokohtaista kustannusten toteumaa tulee seurata kuukausittain ja sen toteumasta tulee tiedottaa kuukausittain kunnanhallitusta. Osastojen tulee noudattaa kustannustehokkuutta ja mahdollisuuksien mukaan etsiä säästöjä toiminastaan. Kunnan talousarvio on sitova ja siihen tehtävistä muutoksista päättää kunnanvaltuusto. Mikäli kunnan säästötoimenpiteistä huolimatta on odotettavissa määrärahan ylityksiä, tulee kunnanvaltuustolle perustella määrärahaylitykset sekä hakea lupa kunnanvaltuustolta määrärahaylityksille. Kunnan muista kohteista ja/tai toiminnasta on mahdollisuuksien mukaan etsittävä säästöjä, jotta lopullinen talousarvion toteumatilanne toimintavuonna ei ylittäisi talousarvion määrärahoja. RUOVEDEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Ruoveden kunnan vuosien tilinpäätökset ovat olleet alijäämäiset. Ruoveden kunnan tilikauden tulos varausten ja poistoerojen muutosten jälkeen oli ylijäämäinen Vuoden 2014 ylijäämäiseen tilikauden tulokseen vaikuttivat talouden tasapainottamiseen liittyvät rakenteelliset ja toiminnalliset toimenpiteet sekä kunnalle myönnetty hankinnanvarainen valtionosuuden korotus, jota maksettiin kunnalle yhteensä Vuoden 2015 tilinkauden tulos tulee olemaan ylijäämäinen, jonka avulla katetaan aikaisempien tilikausien taseeseen kertynyttä alijäämää ( ). Ruoveden kuntaan laadittiin vuosille talouden tasapainottamisohjelma, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksissaan ja Talouden tasapainottamisohjelma sisältää kunnan talouden tasapainottamiseen liittyviä toimenpiteitä, toimintojen uudelleen järjestelyjä sekä rakenteisiin liittyviä uudistuksia, jotka tähtäävät toiminnan tehostamiseen ja kustannustehokkuuteen sekä taseeseen kertyneiden alijäämien kattamiseen. Ruoveden kunnan talouden tasapainottamiseen liittyvää sopeuttamistyötä ja toimintojen tehostamista tulee jatkaa edelleen vuonna Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan vuoden 2016 tulo- ja kiinteistöveroprosenteista, jotka pysyivät vuoden 2015 tasolla. Vuoden 2016 tulovero on 22,25 %, yleinen kiinteistövero 1,00 %, vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,50 % ja vapaa-ajan asuntojen kiinteistövero 1,10 %. Kunnan verotuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2016 yhteensä 16,3 milj., josta kunnan verotuloja 13,6 milj., kiinteistöverotuloja 1,6 milj. ja osuus yhteisöveron tuotosta 1,1 milj.. 3

4 HENKILÖSTÖ Ruoveden kunnassa työskentelevä henkilöstö on kunnan tärkein voimavara. Osaavat, ammattitaitoiset ja motivoituneet työntekijät ovat tärkeä voimavara kunnalle taloudellisesti haastavina aikoina. Henkilöstön työhyvinvointia ja työolosuhteista tulee kehittää ja edistää. Hyvillä esimies- ja alaistaidoilla voidaan suoraan vaikuttaa työhyvinvointiin ja sitä kautta työn tuottavuuteen. Kunnan henkilöstön osaamista tulee tehokkaasti hyödyntää yli osastokohtaisten rajojen muun muassa sijaisjärjestelyissä, jos se on toiminnan näkökulmasta mahdollista ja tehokasta. Esimiesten tulee tehdä lyhyistä 1 3 päivän poissaoloista viranhaltijapäätökset ja osastopäällikköjen tulee tehdä viranhaltijapäätös 4 pv 1 kuukauden sijaisuudesta. Kunnanjohtaja ja talousjohtaja voivat palkata palvelusuhteeseen viranhaltijapäätöksellä yli 1 kuukauden ja maksimissaan 3 kuukauden määräajaksi. Yli kolme kuukautta kestäviin määräaikaisiin työ- tai virkasuhteisiin ottamisesta päättää kunnanhallitus. Esimiehen ja/tai osastopäällikön tulee tehdä lyhytaikaisista poissaoloista ja maksimissaan 3 kuukauden määräaikaiseen toimeen tai virkaan ottamisesta viranhaltijapäätös. Lyhyet 1 3 päivän poissaolot tulee mahdollisuuksien mukaan hoitaa ilman sijaisia. (esimiesasemassa olevat) Neljästä päivästä kuukauteen (4 pv 1 kk) kestäviin sijaisuuksiin tulee saada osastopäällikön lupa. (osastopäälliköt) Yli kuukautta pidempiin (yli 1 kk) määräaikaiseen palvelussuhteeseen ottamisesta tulee saada talousjohtajan ja / tai kunnanjohtajan lupa. (talous- ja kunnanjohtaja) Kunnanhallitus myöntää luvan avoimeksi tulevien virkojen ja toimien sekä yli kolme kuukautta (3 kk) kestävien määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden täyttämisestä. Edellä mainittujen virka- ja työsuhteiden täyttäminen edellyttää, että talousarvioon budjetoituja määrärahoja ei ylitetä. Kunnanvaltuusto päättää määrärahaylityksistä. (kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto määrärahaylitykset) Henkilöstön tilapäisten poissaolojen seurauksena kunta voi keskeyttää tai rajoittaa palveluja tai määräaikaisesti osastopäällikön päätöksellä, sillä edellytyksellä että palvelun tai toimintojen keskeyttämisestä tai rajoittamisesta ei koidu vaaraa kenenkään terveydelle tai turvallisuudelle eikä se aiheuta laintasoista rikkomusta. (osastopäälliköt) 4

5 Työllistämismäärärahan käyttöä on seurattava ja sitä on priorisoitava siten, että velvoitetyöllistettävät henkilöt ja yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet henkilöt, jotka ovat tulossa työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin, on työllistettävä ensimmäisenä. (työllisyydenhoidon esimies ja henkilöstö). JULKISET HANKINNAT Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavaroiden-, palvelujen- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännön menettelytapoja ja kilpailuttamisen eri vaiheita noudattamalla tarjouspyyntöasiakirjojen laatimisvaiheesta hankinnasta ilmoittamiseen ja hankintasopimuksen allekirjoittamisvaiheeseen saakka. Hankintojen suorittamisessa tulee noudattaa yleisiä hankintaohjeita ja vuonna 2010 uudistunutta hankintalakia sekä voimaan tulleita muuttuneita EU-kynnysarvoja Julkiset hankinnat tulee tehdä noudattamalla kansallisia hankintalakeja ja EUhankintadirektiivejä. Julkisten hankintojen kilpailuttamisen pääasiallisena tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja parantaa suomalaisten yritysten lisäksi eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä, jonka tavoitteena on lisäksi turvata tavaroiden, palveluiden, pääomien sekä työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Kilpailuttamissäännösten periaatteena on edistää avointa ja tehokasta kilpailua sekä edistää tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Tarjouksista tulee aina valita joko kokonaistaloudellisesti edullisen tai halvin tarjous. 1 Lakia julkisista hankinnoista ei sovelleta kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa silloin kun tavaroiden tai palvelujen hankintahintaan, suunnittelukilpailuihin eikä palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä koulutuspalveluihin, joita hankitaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 5

6 (916/2012) 5 luvun 7 :n mukaisesti yhteishankintana työnantajan kanssa, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin euroa sekä rakennusurakoihin ja käyttöoikeusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin euroa. 2 Kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa noudatetaan hankintayksikön omaa ohjeistusta. Mikäli hankinnan arvo ylittää edellä mainitut rajat, on hankinnan kilpailutuksesta ilmoitettava sähköisten hankintailmoitusten palvelussa HILMASSA. Hankintalainsäädännön EU-kynnysarvot muuttuvat Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 16 :ssä sekä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (349/2007) 12 :ssä säädetyt kynnysarvot ovat alkaen seuraavat: Laki julkisista hankinnoista (348/2007) EU-KYNNYSARVOT (HANKINTALAIN 16 ) Hankintalaji Kynnysarvo Valtion Muut keskushallintovirano hankintaviranomaiset mainen Tavara- ja palveluhankinnat Rakennusurakat Käyttöoikeusurakat Suunnittelukilpailut Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alla toimivien yksiköiden hankinnoista annettu laki (349/2007, ns. erityisalojen hankintalaki) KYNNYSARVOT (ERITYISALOJEN HANKINTALAIN 12 ) Hankintalaji Kynnysarvo Tavara- ja palveluhankinnat Rakennusurakat Suunnittelukilpailut Laki julkisista hankinnoista /348, Kansalliset kynnysarvot 15 ( /321) 3 6

7 TALOUSARVION SITOVUUS Kunnanvaltuusto on vahvistanut talousarvion määrärahat osastoittain (hallinto-osasto, sivistysosasto, tekninen osasto, sosiaali- ja terveyspalvelut). Tämä valtuuston vahvistama osastojako ja määrärahat ja tavoitteet tällä tasolla ovat sitovia. Määräraha otetaan kirjanpitoon suoriteperusteen mukaisesti jaksotettuna, jolloin kirjanpitoon kirjaus tapahtuu tavaran toimitusajankohdan tai työsuorituksen suoritusajankohdan mukaisesti. TILI- JA KUSTANNUSPAIKKAKARTAT Ruoveden kunnan talousarvion määrärahat ovat osastoittain valtuustoon nähden sitovia (hallinto- ja talousosasto, sosiaali- ja terveysosasto, sivistysosasto ja tekninen osasto). Näille osastoille on nimetty tili- ja vastuuvelvolliset, jotka vastaavat määrärahojen käytöstä ja valvonnasta. Kunnanvaltuusto on vahvistanut kokouksessaan Ruoveden kunnan tili- ja vastuuvelvolliset vuonna 2016, jotka on lueteltu talousarvion lopussa. Tulosyksikön esimiehellä on valtuutus tehdä päätöksiä johtosäännössä määriteltyjen valtuuksien, talousarvion määrärahojen ja tavoitteiden mukaisesti sekä huolehtia ennen tilausta tai muuta menoa aiheuttavaa toimenpidettä, että kyseiseen menoon on varattu/jäljellä määrärahat. Tulosyksikön esimies vastaa oman tulosyksikkönsä sisäisestä valvonnasta. Käyttötalousosan tilikarttana käytetään vuoden 2007 alusta käyttöönotettua karttaa C1, ja kustannuspaikkakarttana käytetään vuoden 2010 alusta käyttöön otettua karttaa E. Tili- ja kustannuspaikkakartat ovat tämän ohjeen liitteenä. Talousarviossa on investointiosa, joka sisältää talousarvovuoden 2016 investoinnit kustannuspaikoittain. Vuodelle 2016 on budjetoitu investointeja yhteensä

8 Talousarvion ylityksiä ja muutoksia voidaan tehdä vain kunnanvaltuuston erillisellä päätöksellä. Kuntalain 410/ mukaan kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kuntalain 39 mukaan kunnanhallitus vastaa sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta. Sisäisen valvonnan toteutus- ja valvontavastuu on kunnanjohtajalla, talousjohtajalla, osastopäälliköillä ja tulosyksiköiden esimiehillä kunnan hallintosäännön ja sisäistä valvontaa koskevan ohjeen mukaisesti. MENOJEN JA TULOJEN VALVONTA Tavaraa/työsuoritusta tilattaessa on pyydettävä toimittajaa lähettämään lasku osoitteella Ruoveden kunta, ostolaskut ja merkitsemään laskuun viitteenä osaston, yksikön, opettajan tai työkohteen ym. nimi, jotta lasku on mahdollista osoittaa oikealle asiatarkastajalle. Laskun asiatarkastajan tulee olla henkilö, joka voi todeta, että tavara/työsuoritus on vastaanotettu. Asiatarkastajan tulee varustaa lasku tili- ja alvmerkinnöillä. Laskun hyväksyjällä on vastuu laskun oikeellisuudesta. Hallintokunnat määräävät laskujen hyväksyjät oman toimialueensa osalta. Mikäli laskujen hyväksyjät muuttuvat vuoden aikana, on muutos käsiteltävä viipymättä ja toimitettava tältä osin uusi määräys hallinto- ja talousosastolle. Laskumerkinnöistä ja tositteiden käsittelystä on annettu ohjeet sisäisen valvonnan ohjeessa. Kunnan saatavat tulee laskuttaa ja periä mahdollisimman nopeasti ja taloudellisesti lakia noudattaen. Laskutukset tulee tehdä viipymättä heti laskutusperusteen syntymisen jälkeen, jotta minimoidaan tulojen kertymisessä viiveet. Virallisen laskun tekee ja lähettää kirjallisesta pyynnöstä reskontranhoitaja tai muu laskutuksesta vastaava henkilö. Laskun tulee täyttä tositeelle asetetut kirjanpitolain 5 :n mukaiset vaatimukset sekä arvonlisäveroa koskevat vaatimukset. Lasku on kirjattava myyntireskontraan, jotta saatavien tehokas seuranta voidaan varmistaa. 8

9 Ruoveden kunnalle tulevat ostolaskut tulee käsitellä viivytyksettä ostoreskontrassa ja eräpäiviä tulee seurata. Ostolaskujen käsittelyprosessia tulee seurata, jotta kunta välttyy viivästyskorkojen maksamiselta. 9