TuoVa vahvisti yhteistyötä ja tuotantoketjuja vaativassa valmistuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TuoVa 2008-2012 vahvisti yhteistyötä ja tuotantoketjuja vaativassa valmistuksessa"

Transkriptio

1 TuoVa vahvisti yhteistyötä ja tuotantoketjuja vaativassa valmistuksessa

2 2 // TuoVa-hankkeen loppuraportti Muutoksen lisääntyessä yhteistyön tarve kasvaa TuoVa Sisältö TuoVa Osatoteuttajat...5 Tampereen ammattiopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen ammattikorkeakoulu Yritykset Ohjausryhmältä Yhteydenotot ja lisätiedot TuoVa-hankkeesta Projektipäällikkö Jouni Myllymäki p TuoVa-yhteenvetoraportin toimitus ja tekstit: Tredea Oy ja Helena Virtain / MediaKomeetta Kuvat: Tredea Oy ja julkaisussa esitellyt yritykset Graafinen suunnittelu ja taitto: Janne Suontaus, C2 Advertising TuoVa-yhteenvetoraportti on julkaistu sähköisesti. 6 / 2012 Pirkanmaalaiset teknologiateollisuuden pk-yritykset menestyvät kilpailussa ja maailmalla osaamistaan kehittämällä. Tuotteiden ja tuotantojen monimutkaistuminen vaatii yrityksiltä myös jatkuvaa kouluttautumista. TuoVa-hanke käynnistyi kesäkuussa 2008, jolloin moni pirkanmaalainen teknologiateollisuuden pk-yritys eli varsin haasteellisia aikoja. Vuoden loppupuolella tuli vielä maailmantalouden kriisi, joka hyydytti vientiä. Vuonna 2009 teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto supistui Suomessa noin 30 %. Etenkin alihankkijayritykset joutuivat lujille. Selviytyäkseen monet panostivat reagointiin ja lyhyen tähtäimen toiminnan tehostamiseen. TuoVa tarjosi tässä tilanteessa pk-yrityksille mahdollisuuksia tulevaisuuden strategiseen rakentamiseen ja osaamisen kasvattamiseen. Hanke navigoi ajan hengessä ja piti kurssinsa tilanteen mukaan: päämäärätietoisesti ja joustavasti. TuoVa auttoi yrityksiä menestymään nimenomaan pitkällä tähtäimellä. Kolmen oppilaitoksen yhteistyöllä tuotettiin monenlaista koulutusta eri organisaatiotasoille suoraan yritysten kehittymistarpeisiin. Yhteistyöstä hyötyivät yritysten lisäksi myös kouluttajat ja oppilaitokset. TuoVa-hankkeella oli kolme päätavoitetta: kehittää pirkanmaalaisten oppilaitosten välistä sekä oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä, tuoda Tampereen ammattiopiston 5-akselinen oppimisympäristö entistä paremmin myös aikuiskoulutuksen ja pirkanmaalaisten yritysten koulutuskäyttöön sekä kehittää ja ylläpitää Pirkanmaan lastuavan metalliteollisuuden pk-yritysten osaamista erityisesti moniakselisessa työstössä koko tuotantoketjussa. Hankkeen koulutusorganisaatioiden välisellä yhteistyömallilla haluttiin varmistaa huippuosaamisen kehittyminen ja riittävä laaja-alaisuus sekä koulutusorganisaatioissa että yrityksissä. TuoVa-hankkeen päättyessä on tullut aika laatia yhteenveto tehdystä työstä: todeta merkittävimmät lopputulokset, kertoa eri osapuolten kokemuksia sekä luoda katse kohti tulevaa.

3 4 // TuoVa-hankkeen loppuraportti TuoVa Tuotantoketjut vaativassa valmistuksessa kone- ja metallituoteteollisuudessa TuoVa Tredea Oy on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö. Tredea ylläpitää ja vahvistaa kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja varmistaa menestyvän yritystoi- TuoVa vahvisti yhteistyötä ja tuotantoketjuja vaativassa valmistuksessa - toi vipuvoimaa oppilaitoksille ja teknologia-alan pk-yrityksille minnan edellytyksiä. TuoVa-aikuiskoulutushankkeessa järjestetttiin Euroopan sosiaalirahaston tukemia koulutuksia ja seminaareja. TuoVa-hankkeessa kehitettiin pirkanmaalaisten oppilaitosten yhteistyötä sekä niiden ja teknologiateollisuudessa toimivien yritysten välistä yhteistyötä. Tampereen ammattiopistossa (TAO) opiskelee vuosittain yli 4500 nuorta. TAO tarjoaa yli 20 ammatillista perustutkintoa. TAO on myös ammatillinen aikuiskouluttaja, joka tarjoaa noin 6000 aikuiselle Oppilaitokset ja yritykset kehittivät valmistus- ja materiaalitekniikkaan liittyvää osaamistaan ja paransivat koulutus- ja valmistusketjun tehokkuutta. Painopiste oli moniakselisessa lastuavassa työstössä ja oppimisympäristöjen tehokkaassa käytössä. ammatillista perus-, jatko- ja täydennys- TuoVa-hankkeen kautta järjestettyihin koulutuksiin osallistui lähes 60 yritystä ja 20 oppilaitosta. Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) TuoVa:ssa toteutettiin lähes koulutuspäivää ja 10 asiantuntijaseminaaria. jalle seitsemällä koulutusalalla. TuoVa:n koulutuksiin ja seminaareihin kutsuttiin puhujiksi yhteensä vointipalveluihin sekä liiketalouteen, mat- tutkinto, koneenasentajan ammattitutkinto ja valumallinvalmistajan ammatillinen perustutkinto. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Puheenjohtaja: Toteuttajat Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Tampereen ammattiopisto TAO Tampereen teknillinen yliopisto TTY Rahoitus Pirkanmaan ELY-keskus Euroopan unionin Euroopan sosiaalirahasto sekä osallistuneet yritykset ja Tampereen kaupunki. Jukka Nieminen (Teknologiateollisuus ry) Jäsenet: Hannu Aaltonen (Insinööritoimisto Comatec Oy), Jyrki Auer (Fastems Oy Ab), Perttu Heino (Tampereen ammattikorkeakoulu), Timo Hertell (TH-Tools Oy), Opetus painottuu tekniikkaan, hyvin- Ammattikorkeakoulun tehtäviin kuuluu TuoVa:n puitteissa suoritettiin osia seuraavista tutkinnoista: koneistajamestarin erikoisammatti- Ohjausryhmä tarjoaa koulutusta noin opiskeli- kailuun ja kulttuuriin. parisenkymmentä kansainvälistä asiantuntijaa. Koordinointi koulutusta vuosittain. myös soveltava tutkimus- ja kehitystoiminta sekä työelämälähtöinen palvelutoiminta. Tuula Isosuo (Pirkanmaan ELY-keskus), Vesa Kalliomäki (Tampereen ammattiopisto), Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) keskittyy tekniikan ja arkkitehtuurin tut- Harri Kankaanpää (Sandvik Mining and Construction Oy), kimukseen ja tähän tutkimukseen perus- Harri Kuusela (Hermia Oy), 2010 alusta se on toiminut säätiöyliopis- Teemu Launis (Elomatic Oy), tuvaan ylimpään opetukseen. Vuoden tona. TTY on kansainvälinen teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimus- Päivi Myllykangas (Tredea Oy), maailman ja elinkeinoelämän yhteis- Heikki Tikka (Tampereen teknillinen ylipisto) vetovoimaisin tutkimus- ja opiskeluympä- työkumppani. Aloillaan se on Suomen ristö.

4 6 // TuoVa-hankkeen loppuraportti TAO Fokuksessa 5-akselinen oppimisympäristö ja sen yhteiskäyttö Hervannassa sijaitsevan oppimisympäristön sydän on Deckel Maho DMC 80 duoblock -koneistuskeskus. Keskus on yritysten käytettävissä yhtä lailla koulutukseen kuin tuotantoonkin ympäri vuorokauden. - Meiltä saa koulutusta koko tuotantoketjun pituudelta suunnittelusta kokoonpanoon, sanoo projektikoordinaattori Iivo Perkka TAO:sta. TuoVa:n avulla vahvistettiin ja luotiin edellytyksiä laiteympäristön yhteiskäytölle. Yhteiskäytön tavoitteena oli kattaa koulutus eri oppilaitosten tarpeita vastaten, tutkimuskäyttö sekä palvelut teollisuudelle opinnäytetöiden, protojen sekä pilotoinnin osalta. Nimenomaan ihmisten välistä yhteistyötä ja tutuksi tulemista - TuoVa on vaikuttanut paljon ja tuonut mukanaan hyvää. On syntynyt kontakteja ja verkostoja, saatu näkyvyyttä yrityksissä ja kokeiltu koulutuksia maahantuojien kanssa, sanoo Iivo Perkka. - Yleisesti voi todeta, että TAO:n alihankkijaverkostojen kautta saa nyt Suomen parasta koulutusta. Kiinteässä hankkeessa yhteistyö on voimaa ja liimaa ja siinä kehittyy nimenomaan se oleellinen, ihmisten välinen yhteistyö, sanoo Perkka. - Hankeaikana on toteutettu sekä lattiatason koulutuksia että sovelluskoulutuksia. Koulutus- päiviä on kertynyt TAO:n osuudeksi kaikkiaan noin tuhat. Hanke on hyvä instrumentti, sillä sen kautta yritykset saavat Yleisesti voi todeta, että TAO:n alihankkijaverkostojen kautta saa nyt Suomen parasta koulutusta. julkisilla varoilla tuettua kohtuuhintaista koulutusta. Muuten niitä ei ehkä toteutettaisi lainkaan tai TuoVa-hanke keskittyi alunperin pitkälti Tampereen ammattiopistoon (TAO) vuonna 2006 rakennetun 5-akselisen oppimisympäristön ympärille ja sen käytön tehostamiseen. ainakaan vielä. - TuoVa:n ansiosta 5-akselisen oppimisympäristön mahdollisuudet ovat parantuneet uusilla ohjelmistoilla, lisääntyneellä osaamisella ja uusilla osaajilla. TAO on saanut TuoVa:n kautta lisäksi tervetulleita uusia töitä ja asiakkaita, summaa Perkka. Oppimisympäristön hankinta selvityksessä TuoVa-hankkeen puitteissa otettiin selvää myös oppimisympäristöistä sekä niiden hankinnasta ja luotiin oppimisympäristöä koskevaa mallia. - Selvitimme oppimisympäristöjen yhteiskäyttöä, kehittämistä ja ylläpitoa. Selvityksen pohjaksi haastateltiin TAO:n omaa henkilöstöä ja myös muualla Suomessa toteutettujen oppimisympäristöhankkeiden henkilöstöä, sanoo Iivo Perkka. Mikä ratkaisee Selvityksen yhteenvedossa todetaan, että oppimisympäristöhankkeen valmisteluun ja esiselvitysten tekoon on syytä varata aikaa ja työtunteja, sillä kun valmistelu on tehty huolella, onnistuu rahoitusten saaminen paremmin ja hanke etenee sujuvammin. On myös tärkeätä sitouttaa hankkeeseen mukaan lähtevät yritykset, jotta hanke saadaan vietyä loppuun saakka. Kilpailutusvaiheessa on syytä olla erittäin tarkkana, jotta tarjousten sisältö on varmasti sitä mitä halutaan. Kun oppimisympäristö on saatu rakennettua ja laitteet toimimaan, voidaan yhteiskäytöllä yritysten ja toisten oppilaitosten kanssa lisätä käyttöastetta ja saada rahoitusta kustannuksiin. Toimivan yhteiskäyttömallin luominen vaatii vaivannäköä, koska huomioon otettavia asioita on paljon. Kun käyttäjän osaaminen saadaan varmistettua sekä vakuutus- ja lisenssiasiat ratkaistua, on hyöty yhteinen. CAD-harjoitukset TAO:n myös TuoVa-osuudessa oppimismateriaalia pilotoitiin ja toteutet- tiin CAD-mallinnuksen perusharjoitteiden kokonaisuus. Koulutusmateriaali on pyritty tekemään yleisessä muodossa, jolloin se on ohjelmistosta riippumaton. Materiaali löytyy TuoVa:n nettisivuilta.

5 8 // TuoVa-hankkeen loppuraportti TTY Kestävä teollinen valmistus CSM-seminaareista Forumilla kohtasivat kansainvälisen tason tutkimus, tuotantoyritysten kehittäminen ja tulevaisuus. Tilaisuuksissa päivittyi tieto, virisi keskustelu ja syntyi kehittämisideoita. tön rakentaminen. Pääkeinoina ovat digitaalinen valmistus sekä tuotteen ja tuotannon prosessien huolellinen läpikäynti. Myös työpisteiden ja työtehtävien suunnittelulla on oleellinen merkitys, kokoaa Seppo Torvinen. kasvaville markkinoille. Tässä yhteydessä myös globaalin hankintatoimen merkitys on kasvanut, sanoo Torvinen. Aitoa kokemusten jakoa ja toive jatkosta tietoa ja vipuvarsia Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja TuoVa-hankkeen yhteistyössä järjestämät Competitive Sustainable Manufacturing Forum -seminaarit (CSM) keskittyivät kestävän teollisen valmistuksen aihepiireihin. TuoVa-hankkeen ja TTY:n yhteistyönä järjestämät CSM Forum -seminaarit 6th CSM Forum Seminar th CSM Forum Seminar th CSM Forum Seminar nd CSM Forum Seminar st CSM Forum Seminar CSM-foorumeita järjestetään säännöllisesti, jotta yritykset saisivat tietoa, mitä kestävän kehityksen puolella on tutkittu ja saatu aikaan. Keskeistä on ollut tuoda esiin toimintatapoja, joilla asiakkaan odottama tuote tai palvelu voidaan toteuttaa ilman tuhlausta ja haitallista vaikutusta ympäristölle. Taustalla vaikuttaa myös TTY:n strategiaan kirjattu vastuu ja velvollisuus kestävään kehitykseen perustuvaan tutkimukseen ja opetukseen, sanoo professori Seppo Torvinen tuotantotekniikan laitokselta. - Tietoa on siirretty myös teollisuudelle. Alusta lähtien usean kymmenen yrityksen joukko ilmaisi kiinnostuksensa aihepiiriin ja ne ovat sittemmin myös osallistuneet säännöllisesti CSM Forumin seminaareihin, sanoo Torvinen. TuoVa:n ohella tiedon jakamisessa myös TEKESin rooli on ollut keskeinen. Digitaalinen valmistus fokuksessa Hyvin paljon keskustelua seminaareissa ovat herättäneet puheenvuorot, joissa on käsitelty digitaalista valmistusta. Menetelmä mahdollistaa tuotteen ominaisuuksien ja sen valmistuksen laajamittaisen testaamisen ennen kuin asioita tehdään fyysisesti. Lukuisia virheitä voidaan välttää jo monitorilla. Tällä alueella on ehkä suurin vipuvarsi tuhlauksen karsimiseen. - Keskeiset teemat ovat olleet tuhlauksen poisto, haitallisten ympäristövaikutusten minimointi ja työntekijöille mielekkään ja motivoivan työympäris- Oikealla asialla, oppia toisilta Seppo Torvinen kiittää TuoVaa mahdollistamisesta. - TuoVa antoi seminaareille hyvää toimintakehystä. TTY:n Tuotantotekniikan laitos kutsui itse paikalle kaikki puhujat, TuoVa-projektin hoitamat järjestelyt toimivat kaikissa tilaisuuksissa moitteettomasti. - CSM-seminaareja on viimeisten kahden vuoden aikana järjestetty noin kolme vuodessa. Ilman TuoVaa kaikkia tilaisuuksia ei olisi voitu järjestää, koska kaikkia, erityisesti kansainvälisiä, asiantuntijoita ei olisi voitu kutsua paikalle. - Toteutetuissa tapahtumissa ei yleisellä tasolla ole kovasti kehitettävää, mutta toimintaan täytyisi saada jatkuvuutta. Tapahtumille on kysyntää, ja yritykset haluavat aidosti oppia toisiltaan ja tutkimuslaitoksilta. Mikäli jatkoa seuraa, pysymme samoilla linjoilla. Haluamme, että on olemassa Forum, jossa yritykset oppivat toisiltaan tekemään oikeita asioita oikein, sanoo Torvinen. - Oli mielenkiintoista huomata ensimmäisten Forumeiden kommenteista, että päivän kahden kahvitauon pituudet haluttiin venyttää 15 minuutista 30 minuuttiin. Yritykset haluavat siis oikeasti aikaa ajatusten vaihtoon esitelmäsessioiden välillä. Olemme siis oikealla asialla. - Suomalaisissa yrityksissä myös suuryritysten leveiden harteiden takana on todella paljon potentiaalia. Monissa tapauksissa on kyse ketteryydestä, kyvystä reagoida nopeasti, oivaltamisesta ja kyvystä etabloitua Seminaarit onnistuivat ja CSM:n teollinen evankeliumi sai kuulijoita. - Saatu palaute puhukoon puolestaan. Kun ihmisistä on kysymys, esitystavat toki vaihtelevat, mutta perusviestit ovat aina menneet perille. Antaisin erityiskiitoksen siitä, että vaikka näihin maksuttomiin tilaisuuksiin on aina ollut kuulijoita, myöskään puhujista ei ole ollut puutetta. Suomalaisyritykset haluavat aidosti jakaa kokemuksiaan ja osaamistaan. Tästä avoimuudesta olen saanut kiitosta myös monilta ulkomaisilta kutsutuilta puhujiltamme, kertoo Torvinen. - TuoVa on osoittautunut hankkeeksi ja instrumentiksi, jonka lisäarvo on kiistaton. Jotain vastaavaa on löydettävä myös jatkoon. Kun piirtää harpilla reilun 250 kilometrin ympyrän Tampere keskustana, huomaa helposti, kuinka suuri osa kansallisen valmistavan teollisuuden jalostusarvosta syntyy alueella. Erityisesti mieltä lämmittää, että tätä CSM:n vaatimatonta teollista evankeliumia on tultu kuulemaan pidemmältäkin, jopa ulkomailta. Pienelle kansakunnalle ei ole koskaan haittaa siitä, että oppii tuntemaan uuden ihmisen ja uuden yrityksen. Tulevaisuus syntyy yhteistyöllä, summaa Seppo Torvinen.

6 10 // TuoVa-hankkeen loppuraportti Valmet Automotive - virtuaalitodellisuusympäristön hankintaselvitys Todellisia tuloksia ja palkitsevaa yhteistyötä Pathtrace Oy oli mukana TuoVa:ssa yhtenä kilpailutetuista kouluttajista tarjoamalla ohjelmistoihin liittyviä koulutuksia ja konsultointia. TTY Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö palkitsee parhaimmillaan molempia osapuolia. Ville Toivonen Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotekniikan laitokselta teki TuoVa:n kautta virtuaalitodellisuusympäristön hankintaselvityksen. Se tehtiin tiiviissä yhteistyössä Valmet Automotive Oy:n kanssa. Valmet Automotive tuottaa palveluja autoteollisuudelle erikoisalanaan korkean arvoluokan henkilöautot, avoautot ja sähköiset ajoneuvot. Se kuuluu maailman johtaviin avoautojen kattojärjestelmien toimittajiin. - Virtuaalitodellisuusjärjestelmä on mikä tahansa laitteistojen ja ohjelmistojen yhdistelmä, jolla laajennetaan tietokonemallin tarkastelua reaalimaailmaa jäljitteleväksi kokemukseksi. Näin suunnitteluohjelmistoihin perehtymättömätkin pääsevät näkemään tuotteen kolmiulotteisena ja luonnollisessa koossa, sanoo Toivonen. - Lähestymistapani oli työtapakeskeinen. Valmet Automotivella on vuosikymmenten aikana kertynyt suunnaton kokemus ja osaaminen sekä autojen kokoonpanosta että uusien tuotteiden tuomisesta tuotantoon. Tarkoituksena oli säilyttää hyväksi havaitut käytännöt ja löytää näitä työtapoja tukevia apuvälineitä tilanteeseen, jossa tuotetta ja tuotantoa suunnitellaan samanaikaisesti, sanoo Toivonen. Valmet Automotivella oli hankkeen alkaessa käytössä vuokrajärjestelmä, ja näin ollen aikaisempia kokemuksia virtuaalitodellisuusjärjestelmän kanssa työskentelystä. Selvityksen pohjalta hankittua järjestelmää on käytetty uuden automallin tuotannon suunnittelun ja ylösajon aikana. Erityisesti asentajilta, ensisijaisilta käyttäjiltä, kerätty palaute on ollut erittäin positiivista. - Oppilaitosten tärkeimpiä tehtäviä on tuottaa osaavaa henkilöstöä yritysten tarpeisiin. Paras tapa varmistaa tämä on ylläpitää monitasoista ja jatkuvaa yhteistyösuhdetta oppilaitosten ja yritysten välillä. Myös oppilaitosten keskinäisen yhteistyön parantamisessa TuoVa:n tyylisillä hankkeilla on erittäin suuri merkitys, sanoo Ville Toivonen. Työstökoneiden CNC-ohjauksien ja Vericut-simuloinnin koulutusta Pathtrace Oy on numeeriseen ohjaukseen eli NC-ohjelmointiin liittyvien ohjelmistojen maahantuontiyritys. Pathtracen päätuotteita on NC-ohjelmien ja koneiden simulointiin tarkoitettu Vericut-ohjelmisto ja sen koulutus. - TuoVa:ssa koulutimme yrityksiä, joilla oli koulutustarpeita sekä uusien työstökoneiden että uusien henkilöiden suhteen. Tavoitteena oli itsenäiseen työskentelyyn riittävä osaamistaso tai riittävät perustiedot NC-ohjauksesta yrityksessä tapahtuvan perehdytyksen omaksumiseen. Koulutuspäiviä kertyi kaikkiaan parisenkymmentä, pääosin Sinumerik 840d -ohjelmoinnista. Hankkeessa keskeisen 5-akselisen koneistuksen simulointiin koulutimme Vericut-ohjelmiston käyttöä, sanoo kouluttaja Pauli Manninen Pathtrace Oy:stä. Haasteet kasvussa, osaamisen arvo nousussa - Viime vuosien markkinatilanteiden vaihtelut ovat tuoneet uusia haasteita monille yrityksille, varsinkin alihankkijoille. Kysynnän vähentyessä yritykset ovat joutuneet hakemaan uusia asiakkaita ja vaativampia tuotteita. Samalla hintakilpailu on kiristynyt ja aiempaa hankalammat kappaleet pitää tehdä entistä tehokkaammin ja lyhyemmällä toimitusajalla. Myös henkilöstön vaihtuvuus näkyy merkittävänä ongelmana. - Menetelmäsuunnittelu ja NC-ohjelmointi on laajaa osaamista ja usein vuosien kokemuksen vaativaa työtä. Samaan aikaan monet vanhat osaajat ovat siirtymässä eläkkeelle ja korvaavat henkilöt tarvitset paljon koulutusta, taustoittaa Manninen. - On tärkeää, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Yrityksissä on paljon koulutus- ja kehitystarpeita, joille on haasteellista löytää resursseja. Koulutusta ja ohjelmistoja tarjoavia yrityksiä kyllä tosin löytyy - mutta kuitenkin tarpeeseen soveltuvan ratkaisun etsiminen voi olla vaikeaa! - TuoVa:n henkilöstön verkosto ja osaaminen mahdollistivat oikeiden resurssien poiminnan. Se oli varsin kustannustehokasta, koska asiakasyritykset saivat vaivatta parhaat ratkaisut ongelmiin. Kiitokset hyvästä yhteistyöstä, sanoo Pauli Manninen. Yrityksissä on paljon koulutus- ja kehitystarpeita, joille on haasteellista löytää resursseja. Valmet Automotivella on vuosikymmenten aikana kertynyt suunnaton kokemus ja osaaminen sekä autojen kokoonpanosta että uusien tuotteiden tuomisesta tuotantoon.

7 12 // TuoVa-hankkeen loppuraportti GAP-analyysi luotasi ja suuntasi Nykytila ja tavoitteet selvitettiin kahdeksassa Jyväskylän seudun yrityksessä Teknologia-alan pk-yritykset menestyvät kovassa kilpailussa ainoastaan osaamistaan ja toimintatapojaan jatkuvasti kehittämällä. Strategisessa kehittämisessä ulkopuolisen asiantuntija-avun tarve saattaa etenkin pk-yrityksessä olla suuri. TuoVa:n puitteissa tehtiin kahdeksalle Jyväskylän alueen teknologiayrityksille yrityskohtaiset GAP-analyysit kehittämissuunnitelman laatimista varten. Yritykset saivat työkalut nykytilan kriittiseen selvittämiseen, tavoitteiden määrittelemiseen ja menestyksekkääseen johtamiseen nykytilasta tavoitteisiin. GAP-analyysi toteutettiin haastattelujen ja kehittämispalaverien avulla ja niihin osallistuivat sekä yrityksen johto että taktisen tason avainhenkilöt. Hyödyt merkittäviä Hanke eteni hyvin, yritykset olivat erittäin tyytyväisiä strategisten kehittämispäivien tuloksiin ja arvioivat päähyödyiksi strategisen ajattelutavan laajentumisen paperilta toiminnaksi, konkreettiset kehittämistoimenpiteet strategian tueksi ja johtoryhmätyöskentelyn tehostumisen. Yrityksissä on kehitetty jo lukuisia jatkotoimenpiteitä. Pentti Huttunen oli yhtenä asiantuntijana viemässä GAP-analyysiä Jyväskylän seudun teknologiayrityksiin. Hän kävi esimerkiksi tapaamassa yritysten johtoryhmiä analyysin tiimoilta. - Hanke oli kokonaisuutena erittäin onnistunut ja vastasi hyvin yritysten tarpeisiin ja kysyntään. Kehittämistä tehtiin jokaisessa yrityksessä yrityksen tarpeista lähtien, jolloin valmista kehittämisen toimintamallia ei voinut sellaisenaan hyödyntää. Kehittämisen alussa analysoitiin nykytila ja yrityksen tavoitteet ja niiden perusteella valittiin sopivat kehittämistyökalut ja toimenpiteet. Kehittämistilaisuudet olivat interaktiivisia ja keskustelevia ja vaativat tiivistä läsnäoloa ja keskittymistä sekä osallistujilta että kehittäjiltä. Yritykset panostivat hankkeeseen runsaasti omaa työaikaansa, mutta olivat sitä mieltä, että satsaus kannatti, sanoo Pentti Huttunen. Hanke oli kokonaisuutena erittäin onnistunut ja vastasi hyvin yritysten tarpeisiin ja kysyntään. Sampo Hydraulics tarttui kehittämään strategiaansa Sampo-Rosenlew-konserniin kuuluva Jyväskylässä toimiva Sampo Hydraulics Oy valmistaa maailmanlaajuiseen myyntiin korkealaatuisia, konevalmistajien arvostamia hydrauliikkamoottoreita sekä rotaattoreita. GAP-analyysi toi taloon etenkin tuoretta näkökulmaa strategioiden laadintaan. - Meillä yksi tärkeimmistä kehittämisehdotuksista oli toimivan ja nykytoimintaan sopivan strategian laatiminen. Tämä on tehty, samoin strategian pohjalta on laadittu kullekin toiminnolle toimintasuunnitelmat, josta ne on kehityskeskusteluissa palasteltu yksilötasolle saakka. Strategiaprosessi toki jatkuu koko ajan, sanoo toimitusjohtaja Jarmo Launiainen. - Kilpailu alalla kiristyy koko ajan. Sampo Hydraulics Oy, Jyväskylä Erityisosaaminen: hydrauliikkamoottorit ja rotaattorit Tuotteet: maailmalla hyvin tunnettu Black Bruin -tuoteperhe Henkilöstö: 108 Liikevaihto: 17 Meur Suoran viennin osuus: 80 %, jakeluverkostossa 26 maata Kilpailijoita meillä on lukumääräisesti tosin vähän, mutta he ovat kokoluokkaa meitä suurempia, joten omat resurssimme on kohdennettava erityisen huolella. Isoihin huteihin ei oikein ole varaa. Tulevaisuuteen suhtaudumme kuitenkin luottavaisesti, meillä on hyvä ja innovatiivinen tuote sekä loistava henkilökunta sitä kehittämässä ja tekemässä. - Jatkossakin tullaan tarvitsemaan ns. perinteistä konstruktio- ja valmistusosaamista. Toinen iso asia on löytää maailmalla viihtyvät ja pärjäävät asiakaskontakteja päätyönään hoitavat ihmiset. Meille yksi hyvä rekrytointikanava on yhteistyö eri oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Tarjoamme työharjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksia ja teemme tiivistä yhteistyötä muun muassa TTY:n kanssa, sanoo Launiainen. Sampo Hydraulics TuoVa:ssa: TAMK Iso asia on löytää maailmalla viihtyvät ja pärjäävät asiakaskontakteja päätyönään GAP-analyysi, liiketoiminnan nykytilan ja tavoitteiden selvittäminen, kehittämissuunnitelman laatiminen, fokuksessa strategiat ja toimintaympäristö hoitavat ihmiset.

8 14 // TuoVa-hankkeen loppuraportti TAMK TuoVa selvitti mahdollisuudet Sosiaalinen robotiikka - uusi bisnes Pirkanmaalle Tampereen ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Kimmo Vänni toi TuoVa:n piiriin kaksi aihealuetta, sosiaalisen robotiikan ja pk-yrityskummimallin. Sosiaalinen robotiikka tuli TuoVa-hankkeeseen alunperin Japanin-tuliaisina. - Tutustuin sosiaaliseen robotiikkaan Japanissa ollessani. Palattuani sieltä asiantuntijavaihdosta osuin yhteen Tuo- Va:n ihmisten kanssa ja kerroin matkakuulumisia. Siitä se idea syntyi: sosiaalisten robottien valmistus voisi kiinnostaa Pirkanmaan kone- ja metallialan yrityksiä bisnesalueena, kertoo Kimmo Vänni. lia on siinäkin, että kaupallisia valmistajia on maailmalla vielä vähän, sanoo Vänni. Pirkanmaan alueen oppilaitoksista olisi jopa robotiikan edelläkävijöiksi Euroopassa. kannalla. Myös yhteistyö toimii hyvin ja työt voitaisiin jakaa tasapuolisesti, sanoo Vänni. - Teimme benchmarking-matkan Japaniin ja siellä viiteen organisaatioon, joiden robotiikan osaaminen on korkeaa tasoa. Esittelimme ideoitamme ja loimme kontakteja. Miyagin yliopiston kanssa tulemme tekemään yhteistyötä jo vuoden 2012 aikana. - Pirkanmaalla olisi kaikki mahdollisuudet olla mukana jakamassa robotiikkamarkkinoita. Voisimme perustaa yhteisen robotiikan kehittämiskeskuksen, jossa ovat mukana alueen tutkimuslaitokset, yritykset ja robotiikan hyödyntäjät, sanoo Kimmo Vänni. Hyvää ponnistuspohjaa Sosiaalisia robotteja käytetään esimerkiksi kuntoutuksessa ja viihdetarkoituksiin. - Robotiikassa on kyse teknologisesti vaativasta ja monen eri alan yhteistyötä edellyttävästä valmistuksesta, tulee hallita muun muassa elektroniikkaa, ohjelmointia, mekaniikkaa, muotoilua ja kognitiotieteitä. - Pirkanmaan vahvuus on organisaatioiden välisen yhteistyön helppous. Täällä on mahdollista luoda monialainen kehittäjätiimi, joka osaa suunnitella ja toteuttaa. Potentiaa- - Tietääkseni ainoat oppilaitokset, jotka kehittävät sosiaalista robotiikkaa, ovat Suomessa. Voisimme erikoistua ja rakentaa vahvaa tutkimus- ja koulutusosaamista, visioi Vänni. Oppia Japanista TuoVa:ssa pääpaino oli sosiaalisen robotiikan kehittämis- ja valmistusmahdollisuuksien selvittämisessä. Tulokset olivat rohkaisevia. - Demoversioita voitaisiin suunnitella ja valmistaa jo nyt. Se onnistuisi oppilaitosten yhteistyöllä ja nykykone- Sosiaalinen robotiikka tulevaisuuden teknologiaa ihmisten avuksi järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin robotiikan hyödyntämistä ja tulevaisuuden suuntauksia. Puhujana vieraili japanilainen professori Hideki Kozima, joka on hyödyntänyt robotiikkaa autististen lasten kuntouttamisessa useiden vuosien ajan. Seminaari oli tarkoitettu hyvinvointi-, hoito- ja terveysalan toimijoille sekä teknologian kehittämisestä kiinnostuneille. Pk-yrityskummimalli paketoi hyötyä yrityksille ja opiskelijoille TuoVa:ssa kehiteltiin oppilaitokset ja yritykset yhdistävää pk-yrityskummimallia. Siinä valittu yritys voi saada itselleen kummiopiskelijan tai opiskelijaryhmän, joka tekee harjoitustyönsä sen liiketoimintaan kohdentuen. Kummiryhmässä voi olla Tampereen ammattiopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoita, jotka toimivat keskenään yhteistyössä. - Toimintamallista hyötyvät sekä opiskelijat että yritykset. Opiskelijat pääsevät mukaan aitoon projektiin, jonka lopputulos on hyödynnettävissä. Yritykset näkevät opiskelijoiden osaamisen ja voivat rekrytoida. Toimintamalli ei kuitenkaan poista perustiedon hankkimisen tärkeyttä. Käytäntöön soveltaminen on kuitenkin mukavampi tehdä yhdessä muiden opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa todellisessa ympäristössä kuin ajatusmallina mielessä, sanoo Kimmo Vänni.

9 16 // TuoVa-hankkeen loppuraportti Yrityscaset Koulutus tiesi paikkansa: moniosaajia tamperelaisasiakkaiden projekteihin Elomatic Oy on konsultti- ja insinööritoimisto, joka tarjoaa suunnittelu- ja tuotekehityspalveluja sekä myy kehittämiään ohjelmistoja. Elomaticin ydinosaamista on vaativien suunnitteluprojektien hallinta ja toteutukset. Tuhansien tuntien suunnitteluprojektien kohteena voi olla kone, tuotantolaitos, energia- tai prosessilaitos tai laiva. - Koulutimme TuoVa:ssa uuden Tampereen toimistomme suunnittelijoita käyttämään tamperelaisten asiakkaidemme suunnittelutyökaluja. Nyt pystymme tarjoamaan suunnitteluprojekteja heidän työkaluillaan ja asiakkaat saavat tuotteiden suunnittelutiedot haluamassaan muodossa. Projektit voidaan myös toteuttaa tehokkaammin, sanoo Elomaticin Tampereen toimiston päällikkö Teemu Launis. - Tampereen toimistomme perustettiin joulukuussa 2010 ja olemme aktiivisesti laajentaneet toimintaamme Tampereella. Henkilökuntamme on erittäin kiinnostunutta oman ammattitaitonsa kehittämisestä. TuoVa-hankkeen koulutus lisäsi liiketoimintamahdollisuuksiamme samalla se mahdollisti tamperelaisten asiakkaidemme projektien toteuttamisen, eli tuki meni juuri sinne mihin pitääkin. Nyt voimme tarjota monitaitoisempia suunnittelijoita asiakkaittemme vaativiinkin tarpeisiin, sanoo Teemu Launis. Elomatic on Skandinavian johtavia suunnittelutoimistoja ja maailmanlaajuisestikin merkittävä ohjelmistotalo. Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa. Uranuurtavaa työtä Elomatic on tehnyt etenkin suunnittelumenetelmien kehittämisessä, minkä ansiosta yritys on saavuttanut kansainvälistä menestystä tehdas- ja laivasuunnitteluun tarkoitetulla ohjelmistollaan. Elomaticilla on Suomessa viisi toimistoa ja toimistot Puolassa, Serbiassa, Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa. Asiakkaita on yli 70 maassa. ja Elomatic Oy Osaaminen: onsultti- ja insinööritoimisto, ohjelmistotalo Erityisosaaminen: suunnittelumenetelmien ja -tuotteiden kehittämisen edelläkävijä Henkilöstö: 700 Liikevaihto: 40 Meur Viennin osuus: 65 % TuoVa:ssa: Henkilökuntamme on erittäin kiinnostunutta oman ammattitaitonsa kehittämisestä. -suunnitteluohjelmistojen käyttökoulutuksia Tampereen toimiston suunnitteluhenkilöstölle Robit Rocktoolsissa porauduttiin ohjelmointi- ja mittakonekoulutukseen Lempäälässä toimiva Robit Rocktools Oy valmistaa korkealaatuista porakalustoa kaivos-, louhinta- ja rakennusteollisuudelle. Yritys on johtava kallio- ja maaporauskruunujen toimittaja Suomessa ja se vie tuotteitaan lähes 80 eri maahan. Robit Rocktools sai Pirkanmaan Yrittäjien Maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon vuonna Samana vuonna yrityksen jalansija Aasiassa kasvoi, kun Robit osti osake-enemmistön korealaisesta alan yrityksestä. - Vuosi 2011 oli kaikkiaan hyvä ja markkinat vetivät. Kilpailu maailmalla on kuitenkin kovaa ja on löydettävä uusia tapoja tehdä ja toimia. Robitin yksi valtti on ollut ja on pienuus ja joustavuus. Meillä on hyvät mahdollisuudet tarvittaessa tehdä erittäin asiakaslähtöisesti myös nopeita muutoksia standardeihin, sanoo tuotantojohtaja Timo Rajala Robit Rocktools Oy:stä. - Robit Rocktools on omaksunut kehittymissuunnan, jossa investoinnit ovat tärkeitä. Käytämme uusinta robotiikkaa ja laitteita, ja koneemme ovat sekä uusia että räätälöityjä. Näin varmistamme, että laatuvaatimukset täyttyvät myös globaalilla tasolla. Yksi haaste tämäntyyppisessä yrityksessä on kalliiden investointien käytön paras mahdollinen oppiminen ja siinä osuva koulutus nousee arvoonsa. Pidän koulutusta erittäin tärkeänä kaikilla yrityksen toiminnan eri osa-alueilla, sanoo Rajala. - TuoVa:n osatoteuttajana toiminut Tampereen ammattiopisto on meille tuttu koulutusyhteistyökumppani, jonka kanssa palaset ovat loksahtaneet kohdalleen. On hyvä, kun koulutus tulee koordinoidusti hyväksi havaitun verkoston ja instanssin kautta. Malli toimii. TuoVa on ollut kanava, jonka viisipäiväiseen Fanuc-koulutukseen, osallistui väkeä tuotannosta, kautta olemme olleet mukana kahdessa koulutuksessa. Robottien ohjelmointikoulutukseen, koordinaattimittakonekoulutukseen puolestaan suunnittelijoita. Yhteistyöstä on pelkkää hyvää sanottavaa. Jos hanke saa jatkoa jossain muodossa, olemme satavarmasti mukana, sanoo Rajala. Robit Rocktools Oy Osaaminen: porakalusto, kallio- ja maaporauskruunut Henkilöstö: 80 Liikevaihto: 25 Meur Viennin osuus: 75 %, vientimaita 80 TuoVa:ssa: -robottien ohjelmointikoulutus ja koordinaattimittakonekoulutus

10 18 // TuoVa-hankkeen loppuraportti Koesuunnittelukoulutus onnistui Katsassa hiottiin pinnat yhä sileämmiksi Katsa Oy on asiakasräätälöityjen mekaanisten voimansiirtotuotteiden osaaja ja asiantuntija. Sen päätuotteita ovat tarkat hammaspyörät ja räätälöidyt vaihteistot. TuoVa:n kautta Katsalle räätälöitiin viiden päivän kompakti koesuunnittelukoulutus, joka toteutettiin organisaation omiin aikatauluihin soveltaen yrityksen tiloissa. Koulutukseen liittyi myös talon oma selvittämisprojekti: hammashionnassa pinnanlaatuun vaikuttavat tekijät. - Alunperin tavoitteena oli oppia teollinen koesuunnitteluprosessi. Onnistuimme hyvin: prosessintuntemus parani, merkittävät tekijät löytyivät ja paremmat pinnanlaadut on mittareilla todettu, kertoo Katsan laatu- ja kehityspäällikkö Sami Niemeläinen. - Profiilihionnassa on päästy pinnanlaatuun Ra 0,2 ilman mitään lisäkäsittelyjä. Teknisesti kyseessä on varsin merkittävä parannus. Sen ansiosta yksi työvaihe on voitu pudottaa pois tietyistä komponenteista. Samalla saatiin siis myös hintakilpailukykyä, sanoo Niemeläinen. Koesuunnittelu ei ole vielä tuotantoammattilaistenkaan parissa kovin tunnettu asia, myös siihen liittyvät tilastolliset menetelmät ovat vaikeanpuoleisia. Katsassa kehitysprojekti aloitettiin ikään kuin vahingossa vaikeammasta päästä, mutta tulokset olivat silti hyviä. Myöhemmin osaamista on lisätty muiden kurssien kautta. Katsa Oy Osaaminen: voimansiirtokomponentit, hammaspyörät ja vaihteistot Henkilöstö: 175 Liikevaihto: 28 Meur Viennin osuus: 60 % TuoVa:ssa: - koesuunnittelun koulutuskokonaisuus - Nykyisin markkinat muuttuvat nopeasti ja näkymät ovat lyhyitä. Vahvuutemme markkinoilla on se, että pystymme tarjoamaan räätälöityjä pieniä eriä, sanoo Niemeläinen. - Kehittäjille sanoisin, että kannattaa tutustua uusiin asioihin, opiskella ja kokeilla vaativiakin kuvioita. Hanke on hyvä väline kehittämiseen, se mahdollistaa, verkostoi ja rahoittaa. Katsa Oy suunnittelee ja valmistaa voimansiirtokomponentteja ja on keskittynyt erittäin tarkkoihin hammaspyöriin ja räätälöityihin vaihteistoihin. Tuotteita löytyy niin maalta, mereltä kuin ilmasta. Käyttökohteita ovat muun muassa laivojen ja voimalaitosten dieselmoottorit, paperikoneet, tuulivoimalat, liikkuvat työkoneet - kaikki vaativa koneenrakennus. Katsa on toiminut vuodesta Vientiä on kaikkiin maanosiin, tärkeimpiä vientialueita ovat Keski-Eurooppa ja Kaukoitä. Tärkein vientimaa on Saksa. ATA Gears Oy on alansa huippuosaaja, joka suunnittelee, valmistaa ja myy kartiohammaspyöriä vaativaan voimansiirtoon. Räätälöidyt ratkaisut syntyvät kiinteässä yhteistyössä asiakkaan kanssa. ATA Gearsin toimittamia hammaspyöriä ja vaihteistoja löytyy muun muassa valtameriristeilijöistä, ralliautoista ja suurten koneiden ytimistä. ATA Gears on toiminut kehityksen suunnannäyttäjänä ja pitänyt pyöriä pyörimässä jo vuodesta 1937, eli yritys viettää 75-juhliaan vuonna Toimimme ja palvelemme asiakkaitamme varsin kapealla sektorilla, mistä koituu meille sekä etuja että haasteita. Töitä on tehtävä paljon, jotta pysymme kehityksen kärjessä ja pystymme tarjoamaan kullekin asiakkaalle parhaan ratkaisun kussakin tilanteessa. Vahvuutemme on jatkossakin tinkimätön ja joustava kokonaispalvelu koko ketjun pituudelta teknistä asiakaspalvelua myöten. Tämä edellyttää meiltä sekä ajantasaista konekantaa että kattavaa asiantuntemusta, sanoo tuotantojohtaja Jyrki Tiira ATA Gears Oy:stä. ATA Gears onkin hiljattain investoinut tuotantolinjaansa hankkimalla neljä uutta 5-akselista työstökonetta. Uutta väkeäkin on rekrytoitu. Tähän selvään koulutuksen paikkaan löytyi täsmäratkaisu ATA:lle jo ATA Gears Oy tuttua reittiä Tampereen ammattiopiston kautta, toteutuksen tueksi tuli luontevasti TuoVa-hanke. - Yhteensä 15 esimiestämme ja työntekijäämme osallistui TAO:n tiloissa Hervannassa järjestettyihin koulutuksiin. Meillä oli kahdenlaisia koulutustarpeita: tarvitsimme oppia sekä uusien työstökoneiden ohjaukseen että talon uusille työntekijöille. - Koulutuspakettiin kuului muun muassa Sinumerik 840D -ohjelmointikoulutusta, kertoo Tiira. - TuoVa:n avulla toteutetuista koulutuksista meillä on hyvät kokemukset. Olemme olleet tyytyväisiä ja kaikki toimi hienosti. Kouluttaja taisi asiansa, perusasiat saatiin hyvin haltuun ja puitteet olivat hyvät, sanoo Tiira. Osaaminen ja tuotteet: alansa maailmanluokan yritys, joka suunnittelee, valmistaa ja myy kartiohammaspyöriä vaativaan voimansiirtoon (meriteollisuus, suuret koneet, kulkuneuvot) Henkilöstö: noin 200 Liikevaihto: 43 Meur Viennin osuus: 70 % TuoVa:ssa Yrityscaset - koulutusta uusien 5-akselisten työstökoneiden käyttöön ja koulutusta uudelle henkilöstölle Suoraan asian ytimeen Uudet 5-akseliset työstökoneet ja rekrytoinnit nostivat koulutustarpeen

11 20 // TuoVa-hankkeen loppuraportti TuoVa:ssa pari erityispiirrettä Eri koulutusasteiden välistä yhteistyötä ja kokemusten hakemista muualta TuoVa:n päärahoittajaa Pirkanmaan ELY-keskusta ohjausryhmässä edustanut Tuula Isosuo tiivistää TuoVa:n onnistuneeksi ja kooltaan merkittäväksi hankkeeksi. - TuoVa-hanketta voi kiittää erityisesti siitä, että keskeisessä roolissa on ollut nimenomaan oppilaitosten ja erityisesti eri koulutusasteiden välinen yhteistyö. Uskon, että hankkeen kirkastamien yhteisten intressien pohjalta syntyy hedelmällistä yhteistyötä myös jatkossa. TuoVa:ssa toimijat löysivät paljon yhteistä hyvää kaikkia osapuolia hyödyttäen. - TuoVa:n toinen erityispiirre on ollut mallien ja kokemusten hakeminen muualta. Benchmarking-matkoja on tehty Euroopan maihin ja yksi Japaniin, osallistujia on ollut mukana kaikista osallistujaorganisaatioista, kertoo EU-koordinaattori Tuula Isosuo. Onnistunut hanke seuraa aikaansa - navigointi hyvä merkki Neljässä vuodessa hankkeessa tapahtuu jo luonnostaan sisällöllisiä uudelleen linjauksia - ja se on hyvä merkki. - Toimintaympäristö muuttuu ja hyvä hanke seuraa aikaansa. TuoVa:n toimintaa linjattiin loppuvaiheessa muun muassa sosiaalisen robotiikan mahdollisuuksien selvittämiseen, sanoo Isosuo. Oppilaitosten ja työelämän välisen yhteistyön instrumentteina hankkeet toimivat hyvin: rakenne perustuu keskinäiseen sopimiseen toteuttamisesta, vastuut ovat selkeät ja rahoitus on järjestetty. Hankkeiden suhteen on tehty myös monen mielestä erittäin tervetulleita hallinnollisia kevennyksiä. - Hanke on hyvä toteuttamismalli. Sen puitteissa voidaan myös kokeilla, koska tarjolla on enemmän resursseja ja paremmat mahdollisuudet toteuttaa esimerkiksi demoja ja kehittämistoimia, sanoo Isosuo. Haasteltava: - TuoVa on ollut ohjelmakaudella ELY-keskuksen rahoittamista OKM:n hallinnonalan pirkanmaalaisista ESR-hankkeista toiseksi suurin. Hankehallinnointi tulee todennäköisesti tulevina vuosina keventymään lisää, mikä helpottaa myös tämänlaajuisten kokonaisuuksien läpivientiä tulevaisuudessa. - Yrityspalaute on ollut hyvää ja henki kaikkiaan myönteinen, vaikka matkan varrelle on osunut pieniä notkahduksiakin. Tärkeää onnistumisessa on ollut toteuttajien ja osallistujien vahva sitoutuminen, sanoo Tuula Isosuo. EU-koordinaattori Tuula Isosuo, Pirkanmaan ELY-keskuksen edustaja ohjausryhmässä Pirkanmaan ELY-keskus Suomessa on 15 elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusta. Tuo- Va-hankkeen on rahoittanut Pirkanmaan ELY-keskus Euroopan unionin Euroopan sosiaalirahastosta. Pirkanmaan ELY-keskuksella on kolme vastuualuetta: elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, liikenne ja infrastruktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat. TuoVa-hanke käynnistyi vuonna 2008 varsin tuuliseen aikaan ja jo lähtöasetelma oli haastava. Suomalainen metalli- ja konepajateollisuus paini toisaalta suurten tilauskantojen kanssa, toisaalta oli menossa globaali tuotannon rakennemuutos - ja vuoden 2008 loppupuoliskolla iski vielä maailmantalouden kriisi. TuoVa:ssa navigoitiinkin eteenpäin tilanteen mukaan: päämäärätietoisesti ja joustavasti. TuoVa:n ohjausryhmän puheenjohtajalla Jukka Niemisellä on Teknologiateollisuus ry:n edustajana kattava näkemys alan tilanteesta Pirkanmaalla. - TuoVa-hankkeen aikana sen kohderyhmä, erityisesti kone- ja metallituoteteollisuus, on ollut melkoisten haasteiden edessä - vienti romahti vuoden 2008 lopulla alkaneen taantuman vuoksi ja elpyminen on ollut paikoin hidasta. Tämä on nähdäkseni osaltaan tuonut hankkeen tavoitteiden toteutukselle lisähaastavuutta esimerkiksi yrityksille tarjottavan koulutuksen osallistumisen osalta. Jonkin verran projektissa suunnattiinkin tavoitteita hieman uusiksi tämän vuoksi, sanoo asiantuntija Jukka Nieminen. Osaaminen kokoon ja jakoon TuoVa:n ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Nieminen nostaa esiin oppilaitosten välisen yhteistyön. - Suhteessa tavoitteisiin yksi parhaiten toteutuneita osa-alueita on ollut oppilaitosten välisen yhteistyön kehittyminen. On erittäin tärkeää, että oppilaitokset tuntevat toimialalla toinen toistensa osaamiset, ihmiset ja työnjaon. Myös oppilaitosten oman osaamisen kehittämisen ja sitä kautta koulutustarjonnan ja koulutusmateriaalien osalta on päästy eteenpäin. Nyt olisi hyvä, että osaamista saataisiin mahdollisimman laajasti vietyä yrityskentän käyttöön, sanoo Nieminen. - Esimerkkejä hyvin onnistuneesta yritysyhteistyöstä ovat TuoVa:n seminaarit, joihin on saatu hyvin osallistujia yritysmaailmastakin. Myös yrityskohtaisia koulutuksia on toteutettu haasteellisesta ajankohdasta huolimatta, arvioi Jukka Nieminen. Koulutuksia ja opiskelijoita yrityksiin! Jukka Nieminen esittää oppilaitoksille selkeän toiveen: enemmän ja laajempaa yhteydenpitoa yritysten suuntaan, osaamisen jalkauttamista yrityksiin ja yrityskohtaisten tarpeiden selvittämistä paikan päällä räätälöityjen koulutusten aikaansaamiseksi. - Eläköitymisten lisääntyminen ja kiristyvä kilpailu tuovat jatkossakin paineita. Tarvetta on esimerkiksi automaatioasteen nostamiselle ja muutoinkin tuottavuuden kehittämiselle. Tässä auttaa yhteistyö. - Tulisi pohtia myös uusia tapoja, joilla saataisiin oppimisympäristöt laajasti yritysten käyttöön ja nuoret yrityksiin harjoittelemaan. Opettajan yrityselämätuntemus on tässä avainasemassa. Projektissa on pohdittu muun muassa pk-kummimallia yhtenä opiskelija-yritysyhteistyön toteutusmuotona. Uudet ideat ovat yksi hyvä keino lisätä oppilaitosten ja heidän asiakkaidensa eli yritysten välisiä yhteyksiä, sanoo Jukka Nieminen. Ohjausryhmän puheenvuorot Oppilaitossynergiaa ja räätälöityä tietämystä yrityksiin Tulisi pohtia myös uusia tapoja, joilla saataisiin oppimisympäristöt laajasti yritysten käyttöön ja nuoret yrityksiin harjoittelemaan. Haasteltava: asiantuntija Jukka Nieminen, Teknologiateollisuus ry, Tampere TuoVa-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus vastaa 60 prosentista Suomen koko viennistä ja 80 prosentista Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Teknologiateollisuus ry:n tehtävänä on huolehtia, että teknologiateollisuudella on menestymisen edellytykset kansainvälisessä kilpailussa. Pirkanmaan Teknologiateollisuus ry:n toimintaan kuuluvat vaikuttaminen alan kehityshankkeisiin, verkostoituminen alan yritysten ja oppilaitosten kanssa sekä osallistuminen koulutustilaisuuksiin. KUVA: VILLE SALMINEN / OBSCURE ENTERTAINMENT

12 TuoVa toi vipuvoimaa oppilaitoksille ja teknologia-alan pk-yrityksille Mediakomeetta

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Kohti uutta menestystä!

Kohti uutta menestystä! Kohti uutta menestystä! -TOP School -hankkeen loppuseminaari Riitta Juusenaho hankejohtaja, KT TOP School -hanke Tampereen kaupunki TOP TOP School Kansainvälinen yhteistyöverkosto Kansallinen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma, jonka keskiössä ovat yrityksellesi ajankohtaiset asiat. Myyntikoulutuksessamme keskitytään asiakaslähtöisempien myynti- ja markkinointitoimenpiteiden

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Digitalisoimalla tehokkuutta tuotantoon Vesa Ohlsson

Digitalisoimalla tehokkuutta tuotantoon Vesa Ohlsson Digitalisoimalla tehokkuutta tuotantoon Vesa Ohlsson Esityksen sisältö Henkilöesittely Yritysesittely Esimerkkejä Turun tehtaalta Prosessit Lean Automaatio Vesa Ohlsson Turun yksikön päällikkö 36 v., DI

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Yhteistyössä: 3D Boosti ja Invest. 3D Boosti materiaalia lisäävän valmistuksen kehityshankkeet Tampere, TTY

Yhteistyössä: 3D Boosti ja Invest. 3D Boosti materiaalia lisäävän valmistuksen kehityshankkeet Tampere, TTY 3D Boosti ja Invest 3D Boosti materiaalia lisäävän valmistuksen kehityshankkeet Tampere, TTY 2015-10-28 Sisältö 3D Boosti ja 3D Invest yleisesti 3D Invest, suorakerrostus BusinessChampion kehitettävän

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma VM139:00/2013 Ohjelman päättäminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma VM139:00/2013 Ohjelman päättäminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma VM139:00/2013 Ohjelman päättäminen 8.12.2015 projektipäällikkö Hanna Majurinen JUHTA VM / julkict ICT-muutostukiohjelman vaiheet ICT-muutostukiohjelman eteneminen I Jyrki

Lisätiedot

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa!

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Nina Rautiainen, osaamispäällikkö Satu Väisänen, projektipäällikkö Esityksen rakenne:

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet 1 Ennuste dataosaajien kasvulle vuoteen 2020 2 Tavoite: Osaamisen kasvattaminen Datan

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Saimaan ammattiopisto Sampo 3D-KONEOHJAUKSEN ESISELVITYS ESR-hanke S12700 7.4.2014 31.5.2015

Saimaan ammattiopisto Sampo 3D-KONEOHJAUKSEN ESISELVITYS ESR-hanke S12700 7.4.2014 31.5.2015 Digitaalisuutta koneohjaukseen Etelä-Karjalassa, Koulutuspäällikkö Kirsi Kouvo Rakennus- ja pintakäsittelyala 3D-KONEOHJAUKSEN ESISELVITYS ESR-hanke S12700 7.4.2014 31.5.2015 1 3D-KONEOHJAUKSEN ESISELVITYS

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN Riitta Sutinen KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN BioTurku aamiaisinfo 27.1.2012 Riitta Sutinen 1) HealthBIO-klusterin kv. myynti- ja markkinointikoulutuksen tarveselvitys

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen 8.11.2013 Päivi Puutio Hankkeen taustaa Selvitys tutkintotavoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen nykytilasta ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

TeknologiaSuomi nousuun!

TeknologiaSuomi nousuun! eknologiasuomi nousuun! Näyttö ratkaisee Mervi Karikorpi, 2.3.2011 Suomalaisten ja teknologiateollisuuden kohtalonyhteys Liikevaihto Suomessa putosi 28 % vuonna 2009, kasvua 5 % vuonna 2010 52 Mrd. euroa,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara 3D-tulostaminen ja palvelut suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus Valvoja: Uudenmaan TE-toimisto Koulutuksen

Lisätiedot