RYHMÄNOHJAAJAN KÄSIKIRJA

Transkriptio

1 RYHMÄNOHJAAJAN KÄSIKIRJA KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

2

3 RYHMÄNOHJAAJAN KÄSIKIRJA KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO 3

4 Sisältö SAATTEEKSI RYHMÄNOHJAAJALLE TEHTÄVÄT Ryhmänohjaajan tehtäviä...9 Ryhmänohjaajan vuosikello Opettajan tehtäviä Yhtymähallituksen tehtäviä Ammattiosaamisen toimikunnan tehtäviä Opiskeluoikeuden toimikunnan tehtäviä Rehtorin tehtäviä Toimialapäällikön tehtäviä Koulutuspäällikön tehtäviä Perustutkintovastaavan tehtäviä Opinto-ohjaajan tehtäviä Erityisopettajan / HOJKS-vastaavan tehtäviä Kuraattorin tehtäviä Terveydenhoitajan tehtäviä Opintosihteerin/toimistohenkilöstön tehtäviä Psykologin tehtävät Muut opiskeluhuollon ja erityisopetuksen sekä osallistamisen tukipalvelut...15 Opetusavustajat, ammattihenkilöt, projektihenkilöstä ja asuntolan ohjaajat Opiskelijahuoltoryhmä Opiskelijakunta Opiskelijatutorit Kansainvälisyys 2. RYHMÄNOHJAUS Ryhmän muodostumisen vaiheet Kuinka joukosta opiskelijoita muodostuu ryhmä? Ryhmän kehittymisen vaiheet ja ohjaajan rooli Tukimateriaalia SORA-MUUTOKSET Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa koulutuksessa Opiskekeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen Muut sorasäädökset

5 LIITTEET LOMAKKEITA TYÖN JÄSENTÄMISEEN JA OPISKELIJOIDEN HAASTATTELUUN LIITE 1. RYHMÄNOHJAAJAN TYÖN SUUNNITTELUN JA ORGANISOINNIN MUISTILISTA...21 VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI LIITE 2. HUOLEN HAVAITSEMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN...22 TYÖVÄLINEITÄ RYHMÄN TOIMIVUUDEN EDISTÄMISEEN LIITE 3. RYHMÄN TEHOKKUUS...29 LIITE 4. RYHMÄSSÄ / TYÖYHTEISÖSSÄ TOIMIMINEN...30 LIITE 5. RYHMÄSSÄ TOIMIMISEN TYYLISI...31 AIEMMIN OPINTUN TUNNISTAMISEN OPPAAT, OHJEET JA TYÖKALUT KPEDU:SSA LIITE 6. AIEMMIN OPINTUN TUNNISTAMISEN OPPAAT, OHJEET JA TYÖKALUT KPEDU:SSA...33 SÄÄNTÖJÄ LIITE 7. YHTEISET JÄRJESTYSSÄÄNNÖT...34 LIITE 8. ASUNTOLAN SÄÄNNÖT...37 LIITE 9. KOULURAUHAPAKETTI...39 MUITA LIITTEITÄ LIITE 10. OPISKELUHUOLLON VUOSIKELLO...41 LIITE 11. USEIN KYSYTTYÄ...42 LIITE 12. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ...44 YHTEYSTIETOJA

6 Saatteeksi ryhmänohjaajalle Hyvinvoiva nuori kasvaa hyvässä ja osaavassa ohjauksessa ja arvostavassa ja innostavassa työilmapiirissä alansa ammattilaiseksi. Siihen hän tarvitsee oppilaitoksen aikuisten tukea ja hyvin toimivaa opiskeluryhmäänsä. Ammattiopistossa keskeisiä tavoitteitamme ovat opiskelijoiden osallisuuden, valinnan- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen omaa oppimistaan ja tavoitteitaan koskien sekä vastuullisen yhteisöllisyyden kehittäminen. Keskeisiä yhteisiä arvojamme ovat asiakaslähtöisyys, osaamisen arvostaminen, vastuullisuus yhteisöä ja ympäristöä kohtaan sekä avoimuuden ja luottamuksen edistäminen. Ryhmänohjaaja ja kaikki oppilaitoksessa työskentelevät ovat avainasemassa yhteisten arvojen ja tavoitteiden mukaisen myönteisen toimintakulttuurin vahvistamisessa työyhteisössään. Tämä ryhmänohjaajan käsikirja on koottu selkiyttämään nuorten koulutuksen ryhmänohjaajan moninaisia tehtäviä, yhdenmukaistamaan käytänteitä ja antamaan vinkkejä ja työvälineitä niin yksittäisen opiskelijan asioiden hoitamiseen kuin opintoryhmän ohjaamiseen. Käsikirjan tavoitteena on esitellä hyviksi havaittuja toimintatapoja tehtävien hoitamiseksi. Opetushallitus on julkistanut kesällä 2014 Hyvän ohjauksen kriteerit, jota koulutuksen järjestäjät ja oppilaitoksen kaikki toimijat voivat käyttää ohjauksen laadun, kehittämisen ja varsinaisen toiminnan tukena. Se on ladattavissa osoitteesta Sivulla 3. määritellään, mitä ohjauksella tarkoitetaan. Alla oleva kuvio havainnollistaa ohjauksen kokonaisuutta ja jatkumoa. Yhdessä paremmin! Liisa Sadeharju johtaja. Sirkku Purontaus rehtori Yhteiskuntaan kiinnittynyt tasapainopinen nuori aikuinen jolla on valmiudet siirtyä jatko-opintoihin ja työelämään Tutkinto toiselta asteelta Jatko-opintoihin tai työelämään siirtyminen aineenopettaja ryhmäohjaajan opiskelijahuoltopalvelut opinto-ohjaaja rehtori ohjaus lukiokoulutuksessa Ohjausyhteistyö Päättötodistus luokanopettaja aineenopettaja opinto-ohjaaja Oppilaan / opiskelijan oma osallisuus ohjauksessa ammatinopettaja rehtori oppilashuoltopalvelut ryhmäohjaaja opiskeluhuoltopalvelut opinto-ohjaaja johto ohjaus ammatillisessa koulutuksessa Toisen asteen opintoihin siirtyminen verkostot työelämä yhteistyökumppanit huoltajat kaveripiiri ohjaus perusopetuksessa Lähde: HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT 7 6

7 1. Tehtävät 1.1 RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVIÄ Ryhmänohjaajan työn tavoitteena on tukea ohjattavan ryhmän opiskelijoita kasvamaan päämäärätietoisiksi työelämään sijoittuviksi oman ammattinsa osaaviksi työntekijöiksi. Tähän tavoitteeseen ryhmänohjaaja pyrkii yhteistyössä opiskelijan, opiskelijan huoltajan, opettajien ja opiskelijahuollon verkoston kanssa. KESKEISIÄ TEHTÄVIÄ Tutustuttaa opiskelijat oppilaitokseen, opiskeluympäristöön ja toisiinsa Tutustuttaa ryhmän opiskelijat toisiinsa ja oppilaitoksen henkilöstöön ja keskeisiin paikkoihin sekä Wilma -tietojärjestelmään ja sen käyttöön. Wilma -ohjeet löytyvät Intrasta, kohdasta Ohjeet ja lomakkeet -> Opiskelija-asiat: (Wilma ohjeet opettajille ) Käy aloittavien opiskelijoiden kanssa läpi Opiskelijan ja huoltajan oppaan Luoda ryhmän kanssa yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat, joilla edistetään hyvää yhteishenkeä ja opiskelurauhan ylläpitämistä ja ottaa ryhmän kanssa puheeksi havaitsemansa epäkohdat. Tapaa ryhmäänsä joka opintojakson aikana, käy läpi opiskelijoiden kuulumiset ja tiedottaa opiskelijoille ajankohtaisista asioista ja muutoksista esim. ryhmään palaavat opiskelijat, uudet opiskelijat, uuden opintojakson tai lukuvuoden asiat, tilojen tai laitteiden muutokset. Tiedottaa opiskeluhuollon palveluista. Tukee opiskelijoiden ja ryhmän vastuullisuuden kehittymistä ja motivoi työskentelyn alkuun Osallistuu ryhmäyttämiseen. Tukee opiskelijoiden yhteisvastuullista työskentelyä ja käyttäytymistä, rohkaisee osallistumaan ja vaikuttamaan asioihin Valvoo sovittujen käytäntöjen noudattamista ja käsittelee laiminlyönnit ryhmän kanssa. Antaa ryhmälle välitöntä palautetta sen toiminnasta ja kannustaa rakentavaan työskentelyyn. Perehdyttää opiskelijat opetussuunnitelmaan ja opintojen keskeisiin käsitteisiin Kartoittaa opiskelijoiden tavoitteita suhteessa opintosuunnitelmaan ja ohjaa opintojen etenemistä. Seuraa poissaoloja ja hoitaa opiskelijan läsnäoloon liittyvät lakisääteiset velvoitteet Seuraa säännöllisesti, vähintään jaksoittain opiskelijoiden poissaoloja Wilmasta ja selvittää niiden syitä ja etsii ratkaisuja opiskelun edistämiseen yhdessä alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajan ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Myöntää luvan enintään viiden päivän poissaoloon. Ottaa vastaa opiskelijoiden poissaolotodistukset/omailmoituskaavakkeet ja päivittää tiedot Wilmaan. Jos opiskelija toimittaa useita omailmoituskaavaketta sairauspoissaoloon lyhyen ajan sisällä, ryhmänohjaaja ilmoittaa asiasta terveydenhoitajalle. Luvattomista poissaoloista keskustellaan aina opiskelijan (ja alaikäisen opiskelijan huoltajan) kanssa. Jos keskustelu ei auta, vaan luvattomia poissaoloja kertyy lukuvuoden aikana - ryhmänohjaaja ottaa yhteyden alaikäisen opiskelijan huoltajaan ja keskustelee tilanteesta. Opiskelijan kanssa käydään keskustelu ja annetaan suullinen huomautus ja tiedotetaan varoituskäytänteistä. Suullinen huomautuksen antamisaika kirjataan Wilmaan. Jos poissaoloihin ei tule sovittua muutosta tai opintoihin liittyy keskeyttämisuhka ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijan opiskelijahuoltohenkilöstön luokse selvittämään tilanne. Ryhmänohjaaja kirjaa tämän Wilmaan. Jos aiheettomat poissaolot edelleen jatkuvat ryhmänohjaaja käynnistää kurinpitotoimet (1. varoitus 40 h). Jos aiheettomat poissaolot jatkuvat edelleen kurinpitotoimena seuraa ryhmänohjaajan antama ja toimialapäällikön allekirjoittama toinen varoitus ja ryhmänohjaajan kutsu kuulemiseen. Opiskelijan lisäksi kutsutaan alaikäisen huoltaja mukaan. Opiskelijan kuuleminen kirjataan kuulemispöytäkirjaan. Päivämäärä ja kellonaika sovitaan toimialapäällikön ja kuraattorin kanssa, myös ryhmänohjaaja osallistuu tähän tilai suuteen. Mikäli rikkeet jatkuvat järjestetään uusi kuuleminen, ja toimipäällikön mahdollisesta esityksestä opiskeluoikeuden toimielin voi päättää määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta. Päätös on kirjallinen ja siihen on lisättävä valitusosoitus. Mikäli opiskelija harkitsee keskeyttävänsä opintonsa, ohjataan opiskelija tarvittaessa keskustelemaan kuraattorin tai opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelija täyttää erolomakkeen ja hakee siihen vaadittavat allekirjoitukset. Tekee yhdessä opiskelijoiden kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS:n) Ohjaa opiskelijan täyttämään Wilman HOPS-lomakkeen alkuhaastatteluosion, jossa perustietoja aiemmista opinnoista, tavoista opiskella ja mm. harrastuksista. Tiedottaa aiemmin opitun tunnistamisesta ja tunnistamisesta, ks. tarkemmin liite. Ryhmänohjaaja käy lomakkeen läpi opiskelijan kanssa henkilökohtaisessa keskustelussa vähintään lukukausittain ja tarkistaa myös yhteystiedot ja päivittää ne Wilmaan. Pyrkii tunnistamaan opiskelijoiden tukitoimien tarpeen ja käynnistää tarvittavat tukitoimet 7

8 Perehtyy opiskelijan taustatietoihin (saattaen vaihto, siirtymätiedot, peruskoulun ja muut todistukset) lukuvuoden alussa. Käy HOPS keskustelut Tekee lukivaikeuksien seulonnan, mahdollisen matematiikkatestin. Käy ohjauskeskustelut sekä antaa lisäohjausta pulmatilanteissa. Tarkistaa vähintään lukukausittain opiskelijan suoritukset ja täydennettävät opinnot. Laatii suunnitelman rästien suorittamiseen yhdessä opiskelijan ja mahdollisesti opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Tuo hyvissä ajoin esiin huolensa opiskelijan opintojen etenemisestä ja keskeyttämisuhasta opiskelijahuoltohenkilöstölle ja toimii yhteistyössä heidän kanssaan. Tekee aloitteita opiskelijan tarvitsemista tukitoimista. Suunnittelee ja organisoi tukitoimia (yhdessä erityisopettajan ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa). Käy ohjauskeskustelut ja antaa lisäohjausta pulmatilanteista. Laatii HOPSit. Laatii HOJKSit yhdessä erityisopettajan ja/tai opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Seuraa HOPSien ja HOJKSien toteutumista ja päivittää ne yhteistyössä erityisopettajan ja/tai opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Luo ja ylläpitää yhteyksiä Opiskelijoihin Tutustuu ja antaa rakentavaa palautetta. Vie eteenpäin opiskelijoiden antamia aloitteita ja palautetta. Huoltajiin Ottaa yhteyttä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoihin heti lukuvuoden alussa (esim. kotiväen ilta, kirje, puhelu,tapaaminen). Tiedottaa opiskelijaa koskevista huolestuttavista asioista ja myönteisistä muutoksista. Vie eteenpäin huoltajilta saamaansa palautetta ja aloitteita. Muihin opettajiin, opiskelijahuoltoon, erityisopettajaan Tiedottaa opiskelijan tuen tarpeista ja pulmatilanteista sekä vahvuuksista ja onnistumisista. Tiedottaa HOPSista ja Hojksista. Välittää tietoa myönteisistä ja huolestuttavista muutoksista. Ottaa huomioon opiskelijasta saamansa palautteet ja välittää ne tiedoksi opiskelijan tukitoimia ja opetusta toteuttaville henkilöille. Kirjaa kiusaamistilanteet Wilmaan. Tiedottaminen, tiedonsiirto ja ohjaus Tutustumisyhteydenotot huoltajiin (Wilman kautta, kotiväen illat, ryhmäkohtaiset tapaamiset jne.) Valinnaisia opintoja koskeva tiedottaminen ja opiskelijoiden ohjaus. Tiedonsiirto Atto-opettajille tuloluokista. Tiedottaa kevään yhteishausta. Tiedottaa työssäoppimista ja ulkomailla tapahtuvasta työssäoppimisesta. Tiedottaminen seuraavan lukuvuoden järjestelyistä. Perehdyttää seuraavan vuoden ryhmänohjaajaa ja siirtää tiedot tuen tarpeessa olevista. Ryhmänohjaaja tutustuu oppilaitoksen Opetussuunnitelman yhteiseen osaan, Pelastussuunnitelmaan, Kriisisuunnitelmaan, Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan, Opinto-ohjauksen suunnitelmaan, Opiskeleluhuollon suunnitelmaan sekä Erityisopetuksen suunnitelmaan Hankkii tietoa ja apua opiskelijahuollolta ja muilta asiantuntijoilta ja vie havaitsemiaan asioita eteenpäin Tekee havaintoja ryhmän työskentelyilmapiiriä haittaavista asioista ja selvittää niiden syyt. Opiskelijahuoltohenkilöstö toimii tiivisti yhteistyössä ryhmänohjaajan kanssa erilaisissa kriisitilanteissa. Käsittelee ryhmän kanssa ilmeneviä kiusaamis- ja häirintätilanteita ja muita ryhmän jäseniä/oppilaitosta kohdanneita kriisejä ja onnettomuuksia (opiskelijahuollon/oppilaitoksen johdon kanssa sovitulla tavalla.) Puuttuu kiusaamis- ja häirintätilanteisiin, käsittelee niitä yhdessä ryhmän kanssa. Kirjaa kiusaamistilanteet Wilmaan. 8

9 RYHMÄNOHJAAJAN VUOSIKELLO HOJKS-toteutumien kirjautuminen. Jaksotodistusten jakaminen. Täytätä ohjauskeskustelukaavake. Valvo, että opiskelijat tekevät rästejä. JOULULOMA Tilastointipäivä 20.1.» HOJKS kartoitus tammikuun alussa. Valvo, että opiskelijat tekevät rästejä, hyvissä ajoin ennen lukuvuoden päättymistä. joulukuu Aloittavien kyselyyn vastaaminen marraskuu tammikuu TALVILOMA Jatkavien kyselyyn vastaaminen 2vsk. RO ja ervapalaverit SYYSLOMA lokakuu helmikuu RO ja ervapalaverit JATKUVA PROSESSI Tilastointipäivä 20.9.» HOJKS syyskuu Kotiväen ilta Luo yhteys opiskelljoihin ja ryhmäytä luokkasi» ylläpidä ryhmähenkeä Seuraa poissaoloja (Wilma, varoitukset, palaverit, kuuleminen) Seuraa opiskelijan opintojen etenemista (Primus) Seuraa muiden opettajien antamien arvosanojen ilmaantumista rekisteriin ajallaan omalle ryhmällesi Ohjaa suorittamaan rästejä Ryhmänohjaajan tuntien pitäminen (lukujärjestykset, informoiminen) Ole yhteistyössä kodin kanssa Osallistu tarvittaessa OHR:n kokouksiin Pyri tunnistamaan tuen tarve ja ohjaa tukitoimiin Tutustu kriisitoiminta-, pelastautumissekä tasa-arvosuunnitelmaan Motivoi opiskeluun Pyri havaitsemaan ryhmän pulmia ja puuttumaan niihin Informoi eri toimijoita työyhteisössäsi Yhteistyö opintotoimiston kanssa maaliskuu elokuu Haastattelut huhtikuu l. lk heinäkuu toukokuu HOJKS-toteumien kirjaaminen. Ryhmäytä ryhmäsi, käy läpi säännot, tutustuta opiskelijaoppaaseen ia Wilmaan. Tee alkukartoitus (HOPS), tarvittaessa HOJKS. KESÄLOMA kesäkuu Huolehdi, että opiskelijat vastaavat palautekyselyyn. 2-3.lk Käy opiskelijoiden kanssa läpi säännöt, Wilman käyttö, opintojen tilanne ja ohjaa suorittamaan rästit pois. Tarvittaessa ohjaa opon luo. Jos opiskelija tulee tarvitsemaan paljon tukea, keskustele HOJKSin mahdollisuudesta. Haastattelut + HOPS Primukseen Aloita opiskelijoista, joista on saattaenvaihtotietoja tai jotka ovat jääneet kiinni lukiseulassa tai pärjänneet heikosti lähtötasotesteissä Niille jotka tulevat tarvitsemaan enemmän tukea laaditaan HOJKS (tulee olla laadittuna mennessä) Varmista opiskelijoidenarvioinnit Primukseen/Wilmaan. Valmistujaiset: Työ on tehty! Jaa luokallesi opintokortit/päättötodistukset. Hyvää ansaittua lomaa! 9

10 1.2 OPETTAJAN TEHTÄVIÄ Opettajien työn tavoitteena on opettaa opetussuunnitelman mukaisesti oman opetusalansa ammattitaidon saavuttamisen kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukea opiskelijan kasvua ihmisenä ja elinikäisenä oppijana ja antaa jatko-opintokelpoisuus. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista. KESKEISIÄ TEHTÄVIÄ Huolehtii ja vastaa oman opinalansa osalta Tutkinnon osan opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden, sisältöjen ja arviointiperusteiden tiedottamisesta opiskelijoille. Opiskeluun, opiskelutaitoihin ja Wilmaan perehdyttämisestä. Ryhmänsä opiskelijoiden tietoihin perehtymisestä ja erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta opintoalakohtaisen suunnitelman laatimisesta sitä tarvitseville. Vie tietoa eteenpäin opiskelijahuoltohenkilöstölle, jos opiskelijalla on vaikeuksia selviytyä opintojaksosta. Opintojen etenemisen seuraamisesta ja arvioinnin kirjaamisesta 2 viikkoa opintojakson/tutkinnnon osan päättymisen jälkeen Wilmaan. Opiskelijan täydennettävän arvosanan kirjaamisesta Wilmaan opintojakson kohdalle sekä lisätietoja sarakkeeseen tiedon, mitä tekemällä opiskelija saa (kurssin) opinnot suoritettua Havainnoi ja tarttuu välittömästi opiskelijan oppimisessa ilmenneisiin vaikeuksiin, laiminlyönteihin ja ongelmiin sekä tiedottaa niistä ryhmänohjaajalle ja tarvittaessa opiskelijahuoltohenkilöstölle. Opiskelijan läsnäoloseuranta kuuluu kaikille. Opiskelijalla on mahdollisuus saada tukiopetusta, jos hän on jäänyt.opinnoista tilapäisesti jälkeen tai hänellä on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia.tukiopetusta voidaan järjestää kaikissa opinnoissa.»» Erityisopiskelijoilla on oikeus saada lisäopetusta tai muuta tukea opintojen suorittamiseen oppituntien aikana»» tai erikseen sovitusti HOJKS -suunnitelman mukaisesti.»» Tiedottaa opiskeluhuoltopalveluista. Ottaa vastuuta opiskelijan tukemisesta ja ohjaamisesta yhteistyössä Ryhmänohjaajan, erityisopettajan, opinto-ohjaajan ja muun opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla on oikeus perustutkinnon perusteiden tavoitteita ja ammattitaitovaatimuksia keskeisiltä osin vastaavan aiemmin suoritetun tai muutoin hankitun osaamisen tunnustamiseen. Opiskelijan on haettava osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ennen tutkinnon osan opintojen alkamista. Osaamisen tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja tai opettajat. Osaaminen voidaan tunnustaa tutkinnon pakollisissa, valinnaisissa ja vapaasti valittavissa osissa. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on määritelty osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi toimitettavat asiakirjat ja aineisto. Arvioitu ja tunnustettu osaaminen merkitään henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan ja tutkintotodistukseen asteikolla tyydyttävä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3. Mikäli tutkinnon osasta puuttuu arvosana tai osaamisen ajantasaisuus on kyseenalaista, opiskelija ja ko. alan opettaja sopivat yhteisessä arviointikeskustelussa mahdollisista opinnoista ja osaamisen arvioinnin toteuttamisesta. Arviointitavan valinnan perusteena käytetään tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia / tavoitteita sekä tutkinnon perusteiden ohjetta ammattitaidon osoittamistavasta. Suoritetuilla toisen asteen perustutkinnon ja lukio-opinnoilla tunnustetaan tavoitteiltaan ja sisällöiltään vastaavat ammattitaitoa täydentävät, vapaasti valittavat ja muut valinnaiset tutkinnon osat. Opiskelijan tunnustettavaa osaamista voivat olla myös ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osat. Osaamista voi muodostua työkokemuksesta, harrastuksista tai varusmies-/ siviilipalveluksesta. Kesken jäänet opinnot, ulkomailla suoritetut opinnot tai opinnot kansanopistossa, työväenopistossa, korkeakouluissa tai yliopistoissa voidaan myös hakea tunnustettaviksi. 1.3 YHTYMÄHALLITUKSEN TEHTÄVIÄ vahvistaa opetussuunnitelman yhteisen osan päättää aloituspaikoista vahvistaa yhteisista järjestyssääntöjen 10

11 1.4 AMMATTIOSAAMISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVIÄ vahistaa osaamisen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset pj allekirjoittaa näyttätodistukset 1.5 OPISKELUOIKEUDEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVIÄ päättää opiskelijan soveltumattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista lain säätämillä tavoilla päättää määräaikaisesta erottamisesta opiskelusta tai asuntolasta 1.6 REHTORIN TEHTÄVIÄ vastaa opetussuunnitelman yhteisen osan valmistelusta hyväksyy tutkinto- ja koulutusohjelmakohtaiset opetussuunnitelmat noudattaen hallituksen hyväksymää opetussuunnitelman yhteistä osaa vastaa ammattiosaamisen toimikunnan työskentelystä ja toimintatavoista sekä työelämän yhteistyöryhmien yhteisistä toimintatavoista päättää ammatillisen peruskoulutuksen pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä päättää opiskelijaksi ottamisesta ja valinnoista opiskelija-asuntolaan vastaa lisähaun toimeenpanosta valmistelee opetussuunnitelmaperusteisen opetuksen koulutustarjonnan päättää yhteisesti tarjottavien valinnaisten ja vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnasta vastaa nuorten koulutuksen yhteisistä työssäoppimisen puitesopimuksista päättää opiskelijahuollon ja erityisopetuksen järjestämisestä, kehittämisestä ja koordinoinnista allekirjoittaa tutkintotodistukset 1.7 TOIMIALAPÄÄLLIKÖN TEHTÄVIÄ vastaa työelämäyhteistyön järjestämisestä ja työelämän yhteistyöryhmien toiminnasta yhdessä aikuiskoulutuksen vastaavan toimialan kanssa vastaa tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien laatimisesta hyväksyy vastuualueensa koulutussopimukset (mikäli ei ole tehty yhteistä koulutussopimusta) päättää/vastaa opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä erityisopetuksen järjestelyistä yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti, päättää erityisopetusta tarvitsevista opiskelijoista sekä opintojen vapauttamisesta. vastaa pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä vastaa työturvallisuudesta työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti vastaa toimialueella järjestyssääntöjen noudattamisesta valmistelee/vahvistaa opiskelijoiden kirjalliset varoitukset valmistelee esitykset määräaikaisesta erottamisesta päättää määrätä opiskelijan laillistetun terveydenhuollon ammattihenki- lön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin vastaa opiskelijoiden poissaolohakemusten käsittelystä (yli 5 pv) 1.8 KOULUTUSPÄÄLLIKÖN TEHTÄVIÄ vastaa opetuksen suunnittelusta, järjestämisestä ja toteuttamisesta koulutusaloillaan opetussuunnitelman ja taloussuunnitelman puitteissa vastaa päivittäisistä opiskelija-asioista yhdessä ryhmänohjaajien ja opetta- jien kanssa vastaa opiskelijoiden poissaolohakemuksista (yli 3-5 pv) 1.9 PERUSTUTKINTOVASTAAVAN TEHTÄVIÄ Mikäli ei ole alan (esim. yksialainen) koulutuspäällikön tehtäviä -valmistelee tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat yhdessä alan opettajien ja toimialapäällikön kanssa vastaa opetuksen suunnittelusta, järjestämisestä ja toteuttamisesta koulutusaloillaan opetussuunnitelman ja taloussuunnitelman puitteissa vastaa päivittäisistä opiskelija-asioista yhdessä ryhmänohjaajien ja opettajien kanssa vastaa opiskelijoiden poissaolohakemuksista (yli 3-5 ) 11

12 1.10 OPINTO-OHJAAJAN TEHTÄVIÄ Oppilaitoksen sosiaalityön tavoitteena on edistää opiskelijan tasapainoista kasvua ja kehitystä ja auttaa sosiaalisten ongelmien selvittelyssä niin, että opiskelujen eteneminen mahdollistuu. on päävastuussa opinto-ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta oppilaitoksessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen yhteistyössä opiskelijan ja ryhmänohjaajan kanssa - valinnaisuus, osaamisen tunnustaminen - yksilölliset opiskelujärjestelyt - oppisopimusopiskelijoiden ohjaus ja - yhteistyö oppisopimustoimiston kanssa - opiskeluhuoltoryhmän ja hyvinvointiryhmän toimintaan osallistuminen - yhdistelmäopintoja (ammattilukio) suorittavien opiskelijoiden ohjaus - opiskelijatutortoiminnan ohjaus ja kehittäminen - uraohjaus koulutusohjelmavalintojen ohjaus työllistymiseen ja jatko - opintoihin siirtymisen tukeminen - seurannan suunnittelu ja toteuttaminen - yhteistyö työ - ja elinkeinotoimiston toimijoiden kanssa yhteydenpito kotiin ja verkostoyhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa yhdessä ryhmänohjaajien ja opiskelijahuollon edustajien kanssa perusopetuksen TET - perusopetuksen oppilaiden käyntien suunnittelu ja toteuttaminen tiedottamisen ja markkinoinnin vastuu yhdessä Kpedu:n opinto- ja hakutoimiston ja viestintäsuunnittelijan kanssa koulutusesitteiden, ilmoitusten ja opinto - oppaiden suunnittelu yhdessä viestintäsuunnittelijan kanssa ERITYISOPETTAJAN / HOJKS-VASTAAVAN TEHTÄVIÄ Erityisopetuksen tavoitteena on opiskelijan yksilöllisyyden huomioiminen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttaminen niin, että jokainen opiskelija saa edellytystensä mukaisen opetuksen. Erityistä tukea tarvitseville voidaan järjestää erityisopetusta. Ohjaa ja tukee opiskelijoiden oppimista. Auttaa ryhmänohjaajaa tunnistamaan ryhmän opiskelijoiden erityiset tuen tarpeet. Konsultoi opiskelijan taustatietojen, opiskeluvalmiuskartoituksen ja selvitysten tuloksista ryhmänohjaajaa ja opettavia opettajia. Valmistelee/tukee ryhmänohjaajaa tekemään esitykset erityisopiskelijaksi nimettävistä opiskelijoista opiskelijan tarvitseman tuen perusteella. Auttaa ryhmänohjaajaa täyttämään HOJKS- ja HOPS -lomakkeet ja seuraa tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta sekä toteutumien kirjaamisia. Tukee ja ohjaa opiskelijoita oppimisen esteiden poistamisessa ja oman opiskelutyylin löytymisessä Neuvottelee ja pitää yhteyttä opiskelijan huoltajien, oppilaitoksen henkilökunnan ja muiden auttajatahojen kanssa erityisopiskelijan opiskelujen sujumiseksi. Konsultoi erityisopetukseen liittyvissä asioista opettajia ja opiskelijahuoltoa. Osallistuu opiskelijahuoltoryhmän toimintaan. Organisoi henkilökunnan koulutusta erityisopetukseen liittyen, silloin kun siihen on tarvetta ja resursseja. Osallistuu muiden erityisopettajien kanssa yhteispalavereihin. Osallistuu samanaikaisopetuksen toteuttamiseen. 12

13 1.12. KURAATTORIN TEHTÄVIÄ Ohjaa ja neuvoo opiskelijaa asumiseen, talouteen ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Tekee opiskelijan ongelmatilanteissa elämäntilanteen kartoitusta ja sen pohjalta jatkosuunnitelmia yhdessä opiskelijan kanssa. Toimii tiiviissä yhteistyössä oppilaitoksen opettajien ja koko opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Tekee yhteistyötä opiskelijan huoltajien kanssa yhdessä ryhmänohjaajan ja muiden opiskelijan asioissa mukana olevien kanssa. Osallistuu opiskelijoiden kuulemistilaisuuksiin ja kirjaa keskeiset sovitut asiat. Ohjaa opiskelijan tarvittaessa jatkotutkimuksiin, hoitoon, kuntoutukseen tai muihin tukipalveluihin (esim. päihde ja mielenterveyspalvelut, sosiaalitoimi, nuorisotoimi, Kela), ja toimii tarvittavassa yhteistyössä niiden tahojen kanssa. Luo ja ylläpitää yhteyksiä nuoria ohjaaviin, tukeviin ja hoitaviin tahoihin ja työntekijöihin sekä osallistuu alueelliseen verkostoyhteistyöhön. Osallistuu uusien opiskelijoiden perehdyttämiseen. Osallistuu tarvittaessa HOJKSin valmisteluun ja tukitoimien suunnitteluun yhteistyössä ryhmänohjaajien ja opettajien kanssa. Konsultoi ja neuvottelee opetushenkilöstön ja oppilaitoksen muun henkilökunnan kanssa yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmiin huolta aiheuttavista asioista. Osallistuu oman toimipaikan ja toimialan opiskelijahuoltoryhmiin työskentelyyn. Osallistuu muuhun oppilaitoskohtaiseen opiskelijahuollon kehittämistyöhön. Osallistuu opiskelijavalintoihin (joustava haku). Tekee yhteistyötä Kelan kanssa. Huomioitavaa yhteistyössä: kuraattori ottaa yhteyttä ryhmänohjaajaan, jos Opiskelija on hakeutunut oma-aloitteisesti tai tullut huoltajansa tai jonkun viranomaistahon ohjaamana kuraattorin ohjaukseen ja selvittelyssä oleva asia edellyttää opetushenkilöstön tiedonsaantia (opiskelijan kanssa sovitulla tavalla). Huomioitavaa yhteistyössä: ryhmänohjaaja voi ottaa yhteyttä kuraattoriin / opiskelijahuoltoon, kun hän huolestuu Opiskelijan opintojen etenemisestä. Opiskelijan poissaolojen runsaudesta, jatkuvista myöhästelyistä, luvattomista lähtemisistä tai siitä ettei saada yhteyttä opiskelijaan, opiskelijan olemuksen muutoksesta: yksinäisyydestä, alakuloisuudesta, väsymyksestä. Opiskelijan kertomista asioista (häntä kohdanneesta kiusaamisesta, onnettomuudesta, kuolemantapauksesta, elämäntilanteen vaikeudesta tms.), joissa hänellä on ilmeinen avun tarve, ohjaten opiskelijan mieluiten henkilökohtaisesti kuraattorin luokse. Ryhmänohjaajan on tärkeää muistaa ammattinsa tuomat velvollisuudet asioiden eteenpäin viemisestä opiskelijan mahdollisista vastusteluista huolimatta. Ryhmänohjaaja voi ottaa yhteyttä kuraattoriin, kun keskustelut opiskelijan tai huoltajan kanssa eivät tuota tulosta Asioihin ei löydy yhteisymmärrystä. Asiat eivät ole opettajan ja kodin ratkaistavissa. Opiskelijan tukemiseen / auttamiseen tarvitaan lisävoimavaroja. Ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä kuraattoriin, kun opiskelijan laiminlyönnit johtavat lakimääräisen kuulemistilaisuuden järjestämiseen opiskelijalle ja hänen huoltajilleen. 13

14 1.13. OPISKELIJATERVEYDENHOITAJAN TEHTÄVIÄ Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja opiskelijoiden terveyden edistäminen ja hyvinvoinnin tukeminen yhteistyössä opiskelijoiden, muun henkilöstön, opettajien ja huoltajien kanssa. Opiskeluterveydenhuolto on terveyskeskuksen tarjoamaa maksutonta opiskeluterveydenhuollon palvelua. KESKEISIÄ TEHTÄVIÄ Kutsuu uudet opiskelijat terveystapaamiseen ensimmäisen lukuvuoden aikana, Terveystapaamiset muodostavat opiskeluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen opiskelijan tapaamisen. Arvioi terveystapaamisissa monipuolisesti opiskelijan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa ja pyrkii löytämään terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Opiskelijat arvioivat omaa vointiaan ja opiskelussa selviytymistään, kuvaavat kokemuksiaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä tuovat esille niitä koskevia huolia. Laatii terveystapaamisesta opiskelijan terveydenhuoltosuunnitelman, jossa yhdessä opiskelijan kanssa sovitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, tarvittavista toimenpiteistä, tutkimuksista, hoitoon ohjaamisesta ja seurannasta. Keskustelee terveystapaamisissa opiskelijan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista laaja-alaisesti huomioiden myös mahdolliset oppimisen ongelmat, mielenterveyteen, seksuaaliterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät asiat. Ohjaa opiskelijaa perhesuunnittelussa ja seksuaaliterveyden edistämiseen liittyvissä asioissa. Huolehtii opiskelijan rokotussuojasta. Ohjaa tarvittaessa muiden terveyspalveluiden käyttöön. Pitää päivystys- ja ajanvarausvastaanottoja oppilaitoskohtaisesti ilmoitetulla tavalla. Kutsuu tarvittaessa opiskelijan vastaanotolle, jos opiskelija on ilmoittanut omailmoituslomakkeella jakson aikana yli kolme sairauspoissaoloa, ja tilanteesta herää huoli OPINTOSIHTEERIN / TOIMISTOHENKILÖSTÖN TEHTÄVIÄ Opintosihteereiden ja toimistohenkilöstön tehtävät vaihtelevat eri oppilaitoksissa Osallistuu yhteishakuprosessiin ja opiskelijavalintoihin ja siirtää uusien opiskelijoiden lähtötiedot opiskelijahallintojärjestelmään Priimukseen. Ylläpitää ja kehittää opiskelijahallintorekisteriä (mm. Opiskelijoiden yhteystiedot, sähköisen HOPS:n, arvioinnin, työssäoppimisen, tulostepohjat, AON. jne.) sekä neuvoo omalta osaltaan opiskelijoita ja henkilökuntaa Wilman käytössä Tuottaa oman toimipaikkansa osalta opiskelijoita koskevat lakisääteiset opiskelijatilastot. Tuottaa opiskelijahallintojärjestelmästä viralliset opintosuoritusotteet ja tutkintotodistukset. Tulostaa tutkinto-, näyttö-, ja erotodistukset. Huolehtii opetukseen liittyviin lomakkeiston saatavuudesta sekä arkistoi säilytettäviksi määritellyt opiskelija-asioihin liittyvät dokumentit. Tekee opiskelijoille, huoltajille, opettajille ja muulle henkilökunnalle Wilma-salasanat. Tekee vakuutusyhtiöiden tapaturmailmoitukset. Voi toimia opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä. Voi toimia opiskelijoiden yhdyshenkilönä Kelaan (opintotuki-, koulumatkatuki ja valvontailmoitusasiat). Hoitaa opiston muita päivittäisrutiineja ja juoksevia asioita. Tukipalvelujen avulla varmistetaan opiskelijan tarvitsema erityinen tuki läsnäolon säännöllisyyteen, opiskelujen sujumiseen sekä asumisen hallintaan. Opiskelijahuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistaa kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tavoitteena on luoda terve oppimis- ja työympäristö, suojata ja edistää terveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää yhteisön hyvinvointia. Opiskelijahuoltotyö kuuluu oppilaitosyhteisössä kaikille siellä työskenteleville PSYKOLOGIN TEHTÄVIÄ Tehtävänä on toisen asteen oppilaitosten psykologityö, jossa painottuvat moniammatillinen yhteistyö sekä tukikeskustelut. Toimenkuvaan kuuluu mm: asiantuntijatehtävät: - Opiskelijahuoltoryhmätyö ja muut moniammatilliset työryhmät, esim. kriisi-, HOJKS- ja erityisen tuen työryhmät - Henkilöstön konsultointi - Osallistuminen oppilaitoksen opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen - Moniammatillinen ja hallintokuntien rajat ylittävä yhteistyö - Asiakastyö 14

15 Psykodiagnostiikka (psykologiset selvittelyt, tutkimukset ja arvioinnit): - Ohjaus, neuvonta, supportiivinen tuki ja hoito mielenterveyteen sekä psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä sekä ohjaus jatkotutkimuksiin ja -hoitoihin - Yhteistyö huoltajien ja asiakkaan muun verkoston kanssa Ehkäisevä mielenterveystyö 1.16 MUUT OPISKELUHUOLLON JA OSALLISTAMISEN MUODOT Opetusavustajat, ammattihenkilöt, projektihenkilöstä ja asuntolan ohjaajat osallistuvat opiskelijoiden päivittäiseen opiskelujen sujumiseen ja elämäntilanteen tukemiseen varmistamalla läsnäolon opetuksessa, ohjaamalla tehtävien tekemisessä ja lisäopetuksessa ja vapaa-ajan ohjauksessa. Opiskeluhuollon ohjausryhmä Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa on koulutuksen järjestäjä -tasoinen opiskeluhuollon ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat rehtori, toimialapäälliköt ja edustajat toimialoittain/ammattiryhmittäin (kuraattori, opinto-ohjaus, erityisopetus, asuntolaedustaja, terveydenhoitaja,) mukaan lukien opettaja ja opiskelijaedustajat. Puheenjohtajana on hyvinvointialan toimialapäällikkö, sihteerinä opiskelijahuollon koordinaattori. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Mukana voi olla myös sidosryhmien edustus. Ryhmän tehtävänä on suunnittelu, tavoitteiden asettelu, linjanveto, kehittäminen, ohjaus ja arviointi/omavalvonta. Ohjausryhmässä ei käsitellä yksittäisten opiskelijoiden asioita. Kouluterveyskyselyä hyödynnetään oppilaitoksen arkea ja kehittämistyötä.ryhmä tekee esityksiä johtotiimille ja johtoryhmälle. Kokoonpano kirjataan myähemmin. Opiskeluhuoltoryhmä Toimialakohtaiset opiskeluhuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Ryhmien puheenjohtajina toimivat toimialapäälliköt, niiden on myös mahdollisuus käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Ryhmiä muodostettaessa on varmistettu opetuksen, opinto-ohjauksen, erityisopetuksen, psykososiaalisten palvelujen ja terveydenhoidon ammattiryhmien edustajien sekä asuntolaohjaajien kuuluminen ryhmiin. Ryhmien tehtävänä on toimialakohtainen opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen, toteuttaminen ja arviointi. Toiminnassa korostuu yhteisöllisyys. Suunnittelu- ja kehittämistyössä kuullaan opiskelijoita. Ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja tekee esityksiä ohjausryhmälle. Hyvinvointiryhmä Lisäksi on toimipaikkakohtaiset/opintoalakohtaiset hyvinvointiryhmät, joiden tehtävänä turvata opiskelun ja arjen sujuvuus, osallisuus ja yhteisöllisyys. Ryhmiä vetää toimipaikan vastuuhenkilö. Yksilöllisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä on tilannekohtainen asiantuntijaryhmä, johon voi kuulua lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, asuntolanohjaaja tai muu opiskelijan kannalta keskeinen opettaja tai opiskelijan nimeämä henkilö. Ryhmän kokoaa se opiskeluhuollon tai oppilaitoksen henkilökunnan edustaja, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Ryhmälle tulee määritellä käyttöoikeus opiskeluhuollon kertomukseen ja ryhmän valitsemaa vastuuhenkilöä koskee kirjaamisvelvoite. Asiantuntijaryhmän jäsen ei saa käyttää asiantuntijaryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoon liittyvään tehtävään. Opiskeluhuollon rekisterit ja kertomukset Opiskelijakunta Toimii koulutusyhtymässä (Keko ry) ja toimipaikkakohtaisesti Mahdollistaa opiskelijoiden yhteistoiminnan, asioihin vaikuttamisen ja osallisuuden. On virallinen väylä opiskelijoiden näkökulman kuulemiseen niin toimipaikkakohtaisesti kuin koulutusyhtymän tasolla. Opiskelijatutorit Perehdyttävät uusia opiskelijoita opintojen alkuvaiheessa. Osallistuvat uusien opiskelijoiden rekrytointiin. Ilmaisevat ryhmänohjaajalle mikäli havaitsevat koulukiusaamista tai opiskelijoiden keskuudessa ongelmia, joihin oppilaitoksessa olisi puututtava. Kansainvälisyys Koko opistoa koskevien kansainvälisten toimintamallien ja käytänteiden kehittäminen ja dokumentointi. Kansainvälisten työssäoppimisen prosessien tukeminen, aktiivinen toimija kv-jaksoissa. Henkilöstön kv-osaamisen tukeminen, opistoa koskevien kansainvälisten projektien suunnittelu ja koordinointi 15

16 2. Ryhmänohjaus 2.1 RYHMÄN MUODOSTUMISEN VAIHEET Seuraavat vaiheet ovat usein löydettävissä tehtäväkeskeisten ryhmien muodostumisessa. Aina ne eivät tosin esiinny samassa järjestyksessä ja toisinaan yksittäinen vaihe saattaa jäädä kokonaan pois. Muotoutumisvaiheeksi kutsutaan ryhmän alkutaipaletta. Sen aikana ryhmä ei vielä ole kovin yhtenäinen ja jäsenet hahmottavat sitä lähinnä omien tavoitteidensa kautta. Uuteen tilanteeseen sopeutuminen voi aiheuttaa jäsenissä hämmennystä roolien puuttuessa tai ollessa epäselviä. Muotoutumisvaihetta sanotaan toisinaan myös kuherteluvaiheeksi, koska uusi ryhmä saatetaan kokea aluksi yksinomaan myönteiseksi asiaksi. Kuohuntavaiheessa jäsenet testaavat omaa ja toisten jäsenten asemaa ryhmässä. Kuohuntavaiheeseen liittyy usein erimielisyyksiä tai jopa riitoja. Se on kuitenkin tärkeä vaihe ryhmän sisäisten roolien määrittämisen ja avoimeen vuorovaikutukseen pääsemisen kannalta. Normien luomisen vaiheessa ryhmän jäsenten roolit alkavat olla selviä ja yhteishenki hyvä. Ryhmälle kehittyy omia toimintatapoja ja sääntöjä eli normeja, joita sen jäsenten tulee noudattaa. Säännöt voivat olla julkilausuttuja tai niin sanottuja piilonormeja, joita ei ole yhteisesti sovittu tai kirjattu ylös, mutta noudatetaan samalla lailla kuin julkilausuttujakin normeja. Toteuttamisvaiheeseen päästyä on rooleihin, normeihin sekä ryhmän jäsenten välisiin suhteisiin liittyvistä asioista löydetty yhteisymmärrys, joten ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti alkuperäisen tehtävänsä toteuttamiseen. Ryhmä toimii tehokkaasti ja sille on saattanut kehittyä oma slanginsa ja huumorinsa. Lopettamisvaihe voidaan myös laskea ryhmän kehitysvaiheeksi. Se on tyypillinen erityisesti silloin, kun ryhmä on muodostettu suorittamaan jotain tiettyä tehtävää. Lopettamisvaiheeseen saattaa liittyä rituaaleja tai juhlallisuuksia. Ryhmän muodostuminen: Lähde Wikipedia 2.2 KUINKA JOUKOSTA OPISKELIJOITA MUODOSTUU RYHMÄ? Yksilöllisten oppijoiden muodostamassa yhteistoiminnallisessa ryhmässä säilyy jokaisen oppijan vastuu omasta itsestään, mutta samalla otetaan vastuuta ryhmästä ja toisten oppijoiden kehityksestä. Parhaimmillaan yksilöllisyys ja yhteistoiminnallisuus siis täydentävät toisiaan. Toimivassa ryhmässä kaikki opettavat toisiaan ja oppivat samalla itse - ohjaaja on tavallaan oppijana muiden joukossa. Ryhmän kehittymisen ja toiminnan sujuvuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että ohjaaja tunnistaa ryhmäytymisen ilmiöitä. Tällöin hän osaa varautua etukäteen mahdollisiin ongelmiin ja luotsata ryhmää eteenpäin. 2.3 RYHMÄN KEHITTYMISEN VAIHEET JA OHJAAJAN ROOLI Muodostumis- eli orientaatiovaiheessa ryhmän vetäjään, ohjaajaan kohdistuu suurin riippuvuus. Ryhmä ei vielä ole varsinainen ryhmä, vaan joukko yksilöitä, jotka tunnustelevat paikkaansa muiden joukossa. Konfliktivaiheessa kilpaillaan tietoisesti tai tiedostamatta ryhmän johtajuudesta. Jäsenet eivät vielä tunnista ryhmän tavoitteita omikseen ja ohjaajaan kohdistuvat vaatimukset erilaistuvat. Oppijat voivat turhautua heitä koskeviin odotuksiin ja se saattaa johtaa kiukkuun ohjaajaa kohtaan. Solidaarisuusvaiheessa ryhmän toiminta organisoituu ja ryhmä kiinteytyy - me-henki kasvaa. Tavoitteet, toiminnalliset roolit ja yhteistyön mallit selkiintyvät. Ohjaajaan kohdistuvat ristiriidat alkavat purkautua. Toiminnanvaiheessa ryhmä suorittaa tehtäväänsä työskentelemällä tehokkaasti ja tavoitteellisesti. Ohjaajaan kohdistuu hänen asiantuntijuuteensa liittyviä realistisia ja perusteltuja vaatimuksia. Nämä ryhmädynaamiset ryhmäytymisen vaiheet eivät ole kuitenkaan sellaisinaan sovellettavissa kaikkiin ryhmiin. Erityisesti virtuaalisissa verkko-opinnoissa ryhmän tai yhteisöllisyyden kehittymisen muodostumista voi olla vaikeampi havainnoida, eikä se näyttäydy samanlaisena kuin kasvokkaisissa ryhmissä. Muutoksia kuitenkin tapahtuu ja niihin kannattaa kiinnittää huomiota jotta muutos tapahtuu ryhmän toimintaedellytyksiä parantavasti. Ryhmän toiminnan kannalta on tärkeää, että ohjaaja ottaa huomioon tehtäväkeskeisten prosessien lisäksi tunnekeskeiset toiminnot, ja antaa näille aikaa kehittyä. Ryhmän oppimisilmapiirin pitäisi olla kannustava ja tukeva, jotta se motivoisi jäsenensä tekemään parhaansa ryhmän eteen. Ohjaaja elää mukana ryhmässä, mutta ohjaajan roolissaan säilyttää mahdollisuuden etääntyä tarkkailijaksi ja tasapuoliseksi auttajaksi. Tarkkaillessaan hän kerää tietoa ryhmän toiminnasta ja antaa rehellistä palautetta ryhmälle. 16

17 Ohjaaja on ryhmän käynnistäjä, virittäjä, konsultti, valmentaja ja "johtaja", pääosassa ovat silti oppijat. Myös ongelmatilanteiden ratkaisuissa ryhmän oma panos on merkittävä. Ohjaaja on vain apuna ongelmien käsittelyssä; hänen pitää välttää liiallisen vastuun ottamista ryhmästä, jotta vältetään keskinäisriippuvuuden syntyminen. On toki luonnollista, että opintojen alkuvaiheissa tutorin vastuu voi olla suurempi, mutta niin ryhmän kuin ohjaajan kehityskaareen liittyy vastuun asteittainen siirtyminen oppijoille ja ryhmälle. Lähde: TUKIMATERIAALIA Suomen koulutusjärjestelmä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu intra Opetussuunnitelman yhteinen osa: Opinto-ohjauksen suunnitelma: Opiskelijan ja huoltajan opas: OPH:n arvioinnin opas: Toisen asteen yhteistyö Minä oppijana Ryhmän ohjaajan tukena Harjoituksia ryhmäyttämiseen ja yksilöharjoituksia Ryhmän muodostaminen Tukea oppimiseen Työssäoppiminen Työkykypassi Muita hyödyllisiä www-sivuja: Verkkolehdestä ajankohtaista opetukseen liittyvää Opetushallituksen maksuttomia julkaisuja Tietoa kaikista koulutukseen ja opiskeluun liittyvistä asioista Verkko-oppimateriaalia Säädökset ja ohjeet Materiaalia omasta itsestä, itsetuntemuksesta ja oppimisesta yhdessä toimimiseen. Keskustelujen ja harjoitusten avulla pyritään tutustuttamaan opiskelijoita toisiinsa, oppimaan mielipiteiden ilmaisua sekä kuuntelemaan ja arvostamaan toisiaan. 17

18 3. SOVELTUMATTOUUDEN RATKAISUJA 3.1. TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA voimaan tulleen sora-säädöspaketin tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjän mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Esteettömyys korostuu opiskelijaksi ottamisen edellytyksissä. Opiskelijaksi ottamisen esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa 27, 27 a ja 27 b :ssä (951/2011). Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset sisältyvät valtioneuvoston asetuksessa (1032/2011) määriteltyjen humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys ja liikunta-alan ammatillisten perustutkintojen perusteisiin. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässävaatimukset koskevat lähihoitajan, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan, maarakennskoneenkuljettan ja metsäkoneenkuljettajan koulutuksia. Nämä vaatimukset koskevat jälkeen opiskelun aloittaneita opiskelijoita. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Tutkinnon perusteissa on määritelty kaikkien tutkintojen osalta terveydentilavaatimukset. Jokaisen opiskelijan tulee toimittaa nuorison terveydentilavaatimus. 3.2.OPISKELUOIKEUDEN PERUUTTAMINEN JA PALAUTTAMINEN Opiskeluoikeuden peruuttaminen sora-säädösten perusteella voi tulla kysymykseen lähinnä alalle soveltumattomuuden, puutteellisen terveys- tai toimintakyvyn tai aiemman rikostaustan vuoksi. Opiskelija voi olla alalle soveltumaton, jos hän esimerkiksi vaarantaa toistuvasti tai vakavasti toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden. Soveltumattomuutta ratkotaan ensisijaisesti opinto-ohjauksen, opetusjärjestelyiden, opiskelijahuoltopalveluiden ja muiden ennaltaehkäisevien tukitoimien avulla tai niin, että opiskelija ohjataan jonkin muun alan opintoihin. Kun opintoihin tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden laissa 951/2011 olevien perusteiden mukaisesti määräaikaisesti enintään vuodeksi. Opinnoista, joihin tätä sovelletaan, säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella 1032/ Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Koulutuksen järjestäjä vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista. Opiskelijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) ote rikostausta ote, jos opiskelijan opintoihin tai työssäoppimisjaksoon sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä.jos opiskelija kieltäytyy terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jos opiskelija kieltäytyy rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi. Se, jolta on peruutettu opiskeluoikeus 32 :n 1 momentin 2 kohdan perusteella, voi hakea koulutuksen järjestäjältä opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeus tulee palauttaa, jos hakija osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole. Opiskelijan tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa koskevat lausunnot. 3.3.MUUT SORASÄÄDÖKSET Lain (951/ a ) asettamin edellytyksin koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Koulutuksen järjestäjä vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista 18

19 kustannuksista. Opiskelijalle tehtävään huumausainetestaukseen sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain (1383/2001) 19 :ssä säädetään työntekijän testauksesta. Huumausainetestaus koskee kaikkia ammattiopistossa opiskelevia opiskelijoita kaikissa perustutkinnoissa, myös ennen aloittaneita. Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää toimialapäällikkö. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä päättää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän asettama monijäseninen opiskeluoikeuden toimikunta, jonka puheenjohtajana toimii rehtori. Laissa 951/2011 tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, opiskelijan määräaikaista erottamista, opiskelija-asuntolasta erottamista, opiskelusta pidättämistä tai 37, 38 ja 39 :ssä säädettyä etua ja oikeutta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista, haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista koskevaan opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Nämä asiat tulee käsitellä kiireellisinä. Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 5 momentissa tarkoitettu asia, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen haetaan oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään, jos päätös koskee: 1) opiskelijaksi ottamista; 2) 20 :ssä säädettyä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa; 3) 21 :ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä; 4) 31 :ssä säädettyä opiskeluaikaa tai opiskelijan katsomista eronneeksi; sekä 5) 34 a :ssä säädettyä huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisvelvollisuutta Aluehallintoviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Opiskelijan määräaikaista erottamista, opiskelija-asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden peruuttamista tai opiskelusta pidättämistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei hallinto-oikeus tai opiskelijoiden oikeusturvalautakunta toisin päätä. Valitus päätöksestä, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista, opiskelusta pidättämistä taikka 4 momentissa tarkoitettua asiaa, sekä oikaisu 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä, tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä. Sora-opas: 19

20 LOMAKKEITA TYÖN JÄSENTÄMISEEN JA OPISKELIJOIDEN HAASTATTELUUN LIITE 1. RYHMÄNOHJAAJAN TYÖN SUUNNITTELUN JA ORGANISOINNIN MUISTILISTA VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI LIITE 2. HUOLEN HAVAITSEMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN TYÖVÄLINEITÄ RYHMÄN TOIMIVUUDEN EDISTÄMISEEN LIITE 3. LIITE 4. LIITE 5. RYHMÄN TEHOKKUUS RYHMÄSSÄ / TYÖYHTEISÖSSÄ TOIMIMINEN RYHMÄSSÄ TOIMIMISEN TYYLISI AIEMMIN OPINTUN TUNNISTAMISEN OPPAAT, OHJEET JA TYÖKALUT KPEDU:SSA LIITE 6. AIEMMIN OPINTUN TUNNISTAMISEN OPPAAT, OHJEET JA TYÖKALUT KPEDU:SSA SÄÄNTÖJÄ LIITE 7. LIITE 8. LIITE 9. YHTEISET JÄRJESTYSSÄÄNNÖT ASUNTOLAN SÄÄNNÖT KOULURAUHAPAKETTI MUITA LIITTEITÄ LIITE 10. OPISKELUHUOLLON VUOSIKELLO LIITE 11. USEIN KYSYTTYÄ LIITE 12. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ MM. SEURAAVAT OHJAUSTA TUKEVAT LOMAKKEET LÖYDÄT WILMASTA Siirtymätiedot perusopetuksesta toiselle asteelle HOPS HOJKS Poissaololupahakemus Opiskelijan omailmoitus sairauspoissaoloista Suullinen huomautus 1.Kirjallinen varoitus 2.Kirjallinen varoitus Kutsu kuulemiseen Kuulemispöytäkirja Siirtymätiedot TE-toimistoon 20