Vanhat Raamatut entisöidään imuroimalla, paikkaamalla. Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 5/2012

Transkriptio

1 Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 5/ Katedralskolan i Åbo: en unik skolhistoria vuotias Suomen Pipliaseura: skotlantilainen sepänpoika uhmasi Napoleonin sotia ja puhui Venäjän keisarin puolelleen, jotta suomalaisiin koteihin saatiin Raamattuja. Vanhat Raamatut entisöidään imuroimalla, pesemällä ja paikkaamalla Takasivu 9 11 Korttitempulla kirkko tutuksi. Lapsille suunniteltu korttisarja esittelee kansallispyhäkön pienten perspektiivistä.

2 2 3 Puu ei pala yksin Jeesuksen fölissä kulki sekalainen joukko miehiä. Kalastaja Pietari, ukkomies, rohkea puhuja. Hiljainen Andreas. Äkkipikainen Jaakob, Sebedeuksen poika, kalastaja niin ikään. Johannes, veljensä, rakkauden apostoli. Totuudenetsijä Tuomas. Karsaasti katseltu Matteus, tullimaksujen kerääjä. Harkitsevainen Filippus. Maanalaisen vastarintaliikkeen mies kuumapää Simon. Ja muutama muu. Ensimmäiset. Miesjoukko puhalsi yhteen hiileen, uskoi yhteiseen visioon, pakkasi reppunsa ja lähti viemään eteenpäin asiaa, joka oli heidät sytyttänyt. Sytyttivät uusia hengen nuotioita. Joista syttyi taas uusia. Noin 1800 vuotta myöhemmin köyhän skotlantilaisen sepän poika John Paterson lähti kotikonnuiltaan muille maille toteuttamaan visiotaan. Paterson oli samalla tulella sytytetty kuin sekalainen joukko paljon aiemmin. Hänen intonsa paloi Raamattujen levittämiseen. Patersonin visio oli saada Raamattu jokaiseen suomalaiseen kotiin. Turussa sepän poika tapasi niitä, joihin innostus tarttui. Syntyi Suomen Pipliaseura. Patersonin huikean tarinan voit lukea tästä lehdestä. * * * Yksinäinen halko ei pesässä pala. Liekki nuolee hetken puun reunaa ja haipuu sitten. Toinen puu sopivan lähellä mutta ei ihan kyljessä kiinni antaa sitä lämpöä, jota puu palaakseen tarvitsee. Toisen puun lämpö pitää tulta yllä. On tärkeää antaa tukensa silloin, kun näkee pienenkin liekin verran lepattavaa hyvää. Ottaa kantaa, hehkua mukana ja heitellä lisää halkoja nuotioon Toinen puu pitää tulta yllä. SATTUVAT SANAT Sen sijaan ajattelen kirkon hiljaisuuden historiaa vaikenemisen historiana. Ei tietoisen salailun tai peittelemisen vaan nimenomaan vaikenemisen historiana. Miten paljon kirkon jäsenten sisällä on ollut ja on arkaa ja ujoa, itsestään epävarmaa uskoa ja elämää, jota ei ole tuntenut voivansa tuoda esiin? Miten paljon on kokemusta siitä, että on kirkossa käytettävän kielen ulkopuolella? Tietyn kielen käyttäminen kertoo kuulumisesta samaan yhteisöön. Herätysliikkeissä tämä näkyy hyvin, yhteinen kieli laulut, sanonnat ja niiden vivahteet yhdistävät. Samaa tapahtuu koko kirkossa. Mutta kirkon kieli ei ole kaikkien jäsenten äidinkieltä. Jos tuntee sen vieraaksi tai itsensä epävarmaksi sen kanssa, voi tuntea itsensä vieraaksi kirkossa ja vaikenee. Kirkon jäsenten enemmistön historia on hiljaisen, vaikenevan kristillisyyden historiaa. Arkkipiispa Kari Mäkinen kirkolliskokouksen avauspuheessa Usko Jumalaan ja rakkaus lähimmäiseen sävyttävät myös sitä, miten elämme toistemme kanssa tässä hiippakunnassa ja tässä kirkossa. Jos rakkaus lähimmäiseen unohtuu, kirkko kuihtuu oikeassa olevien itseriittoisaksi seuraksi. Jos taas usko Jumalaan sivuutetaan, kirkko kaventuu pelkäksi avustusjärjestöksi. Jos puhe Isän luomistyöstä, Pojan armosta ja Pyhän Hengen uudistavasta voimasta lakkaavat, tilalle tulee helposti vain moraalisaarnaa tai vieraiden muotivirtausten myötäilyä. Siksi on ratkaisevan tärkeää pitää usko Jumalaan ja rakkaus lähimmäiseen yhdessä. Kuopion piispa Jari Jolkkonen, saarna Kierrättäminen on kaunis periaate. Se kelpaa myös kiertoilmaukseksi, kun valveutunut kansalainen yrittää päästä siististi eroon tarpeettomaksi käyneestä rojusta. Rojun kerääntyminen nurkkiin on meidän jokaisen ikioma syy. Miksi olemme ostaneet niin paljon tavaraa? Onko sielussa muuten kovin tyhjää? Toimittaja Antti Manninen, Helsingin Sanomat KANNEN KUVAT Kirjansitoja Minna Anttila elvyttää vanhoja opuksia. Hellävarainen imurointi, pesu ja paikkaus antavat jatkoaikaa kirjavanhuksille tai muuten vaan loppuun luetuille suosikkikirjoille. Tällä kertaa työn alla on Ruskon seurakunnan omistama Uusi Testamentti, jolla on ikää 300 vuotta. Kuva Timo Jakonen. KUUKAUDEN SANA Sammaloituva kirkko Kun hyväksyin kirkon ja seurakuntalaisten palvelemisen ainoaksi tehtäväksi, jota haluan tehdä, otin ohjenuoraksi nämä Raamatun sanat: Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa. (Room. 12:15). En miettinyt työmäärää tai yksittäiseen toimitukseen käyttämääni aikaa. Koin, että minun tehtäväni oli olla käytettävissä juuri siinä määrin kuin seurakuntalainen kaipaa tukea. Kuten arvata saattaa, tällä periaatteella kalenterini tuli hyvin täyteen. Eräs kokeneempi pastori katsoi eräänä päivänä kalenteriani ja uskoi löytäneensä ratkaisun ajankäyttöongelmiini. Sinähän käytät aivan tuhottomasti aikaa toimituskeskusteluihin ja kaiken maailman vihkiharjoituksiin! Hän suositteli käymään toimituskeskustelut puhelimitse ja jatkoi: Vihkiparit voivat mennä kirkkoon keskenäänkin askeleitaan mittaamaan! Erään vihkiparin tavattuani kävi ilmi, että nuoripari ei ollut keskustellut kanttorin kanssa, koska tämä oli lomilla. Lupasin välittää tiedon Hyväkään tahto ja tekemisen hehku eivät oikein riitä, ellei ole muita, jotka syttyvät samalle asialle. Ihmisiä, jotka uskovat siihen, että innostuksesta poikii vielä jotain uutta ja hyvää ja "sitä samaa vanhaa" suurempaa. Edes yhtä ihmistä toimimaan ja innostumaan myötä. Jeesaamaan yli uskonpuutteen ja puhaltamaan kekälettä silloin, kun hehku haalenee. Sitähän se on kirkkokin parhaimmillaan. Hehkumista ja innostumista yhdessä. Silloin kun ajatellaan suuria, suuri on mahdollista. Jos jäädään murehtimaan vain pieniä yksityiskohtia, se mikä on suurta, jää syntymättä. Jos apostolit olisivat murehtineet yksityiskohtia, kirkko olisi jäänyt perustamatta. Visio tulevasta hyvästä on se, joka sytyttää, eivät työläät yksityiskohdat. Ne on tehty ylitettäviksi. Sen tiesi niin Patersonkin. * * * Viime viikolla vietettiin helatorstaita, Kristuksen taivaaseen astumisen päivää. Helatorstaina sekalainen joukko miehiä ja kaikki muut asialle innostuneet saivat elämäntehtävänsä. Se on: puhua kaikille luoduille hyvästä ja ikuisesta. Helluntaina tuli syttyi. Opetuslapset saivat matkavarustuksekseen innostuksen, rakkauden ja totuuden hengen. Ja työvälineekseen kielen. Tulevana helluntaiviikonloppuna Turussa juhlitaan opetuslapsi Patersonin hehkus vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Pasi Ahola, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Uolevi Salonen, Aiju von Schöneman, Siv Skogman Päätoimittaja Paula Heino, paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, mervi.sipila-koski@evl.fi Toimittajat Juho Niemelä, Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Pirjo Seppälä, pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Erkki Kiiski ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, puh , , jaana.mehtala@kotimaa.fi Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset puh ta syttynyttä toimintaa, kun Suomen Pipliaseura täyttää 200 vuotta. Samalla juhlitaan kirkkojen yhteistä Raamattuvuotta teemalla Väkevästi Turku. Raamattua on käännetty jo yli 2500:tta eri kieltä puhuvien ihmisten luettavaksi. Suomenkielinen Raamattu täyttää jo 370 vuotta. Jeesuksen fölissä kulkeneiden miesten tuli palaa voimalla. heidän toiveistaan kanttorille sähköpostilla. Sähköpostiin sain kanttorilta vihaisen vastauksen: Kaikki toiveet vihkitoimituksen musiikista täytyy toimittaa kanttorille vähintään kahta kuukautta ennen toimitusta. Vastasin, että mikäli pappi tai kanttori haluaa tietää yksityiskohdat toimituksesta jo noin hyvissä ajoin, mielestäni meidän kirkon työntekijöiden vastuulla on ottaa seurakuntalaisiin yhteyttä, jos seurakuntalainen ei itse ota. Vastauksessaan kanttori totesi, ettei ole kohteliasta häiritä valmisteluitaan tekeviä seurakuntalaisia. Seurakunnan työntekijöillä esimerkiksi kuoleman kohtaaminen tulee osaksi päivittäistä arkea. Ammattitaitoa on, että liukuhihnatyöskentelyn sijaan työntekijän aiempi kokemus tukee ihmistä tämän ainutlaatuisessa surussa. Kastejuhlat, konfirmaatiot, vihkitoimitukset, hääjuhlat ja hautaan siunaamiset ovat useimpien suomalaisten elämän tärkeimpiä siirtymäriittejä. Mikäli seurakunnan työntekijä ei ole hetken aikaa aito kanssakulkija asiakkaan rinnalla, jotain sellaista on kivettynyt paikoilleen, jonka olisi kuulunut olla liikkeellä. Onko kirkkomme vierivä kivi, joka pysyy uskollisena perustajansa sanomalleen ja samalla välttää sammaloitumisen? Vai onko kirkkomme kohtalona jämähtää paikoilleen historiallisena reliikkinä kuin metsän kätköihin unohdettu kivi Elvi Sinervon runossa: Olemuksensa totista hymyä täynnä / kivi kylkeä käänsi / veti sammaleet korviinsa? Ajankäytön järkeistämisen täytyy löytyä jostain muualta kuin ihmisen rinnalla kulkemisen vähentämisestä. K u v a p a n k k i P l u g i Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02) turku.tiedotus@evl.fi ALUKSI Minna Vesanto Henri Kesti Kaarinan seurakunnan seurakuntapastori Sinappiin Kummeliväylä Leirikeskuksen teemapolut johdattavat toimintaan ja mietiskelyyn Sinapin kurssi- ja leirikeskuksen palvelut ovat täydentyneet monipuolisella rastiratojen kokonaisuudella, Kummeliväylällä, joka on rakennettu leirikeskuksen pihapiiriin. Leirien ja ryhmien vetäjien käytössä on kaikkiaan kuusi erilaista toiminnallista teemapolkua. Meditaatiopolku johdattaa hiljaisuuteen muun muassa hidastamisen, hengityksen, aistien ja hyräilyn avulla. Raamattupoluilla tutustutaan opetuslapsiin sekä Raamatun naisiin Eevasta Marioihin. Luontoaiheinen Paratiisipolku johdattelee pohtimaan omaa suhdetta luomakuntaan leikkimielellä ja mielikuvitusta käyttäen. Lasten raamattupolulla tutustutaan vesiaiheisiin raamatunkertomuksiin hauskojen tehtävien avulla. Rukoushelmien pohjalle on rakennettu lapsiperheitä varten Helmipolku. Sinapin leirikeskuksen kohderyhmien kirjo on laaja. Sinapissa pidetään niin perheleirejä kuin vanhustenkin leirejä. Siellä siis toimivat monenikäiset ja -kuntoiset ihmiset. Siksi tarjolla on monta erilaista teemapolkua, taustoittaa nuorisosihteeri Marja Ruusu. Huomiota saavutettavuuteen Sinapin kurssi- ja leirikeskus sijaitsee Kakskerran saarella, Vapparnin rannalla. Hyvin varusteltuna ja liikuntaesteiset huomioivana se on erityisesti seurakuntien diakonian käytössä. Myös Kummeliväylällä on kiinnitetty erityistä huomiota saavutettavuuteen. Seurakuntayhtymän viime vuoden talousarvio oli viisi miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuonna 2010 alijäämä oli 1,66 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 1,6 miljoonaa euroa miinuksella. Euroopan taloustilanne on vaikuttanut rahoitustuottojen laskuun. Tuotot olivat 1,8 miljoonaa euroa ja ne vähenivät edellisvuodesta saman verran eli 1,8 miljoonaa. Kummeliväylä on rakennettu alueen asfalttipolkujen varsille, joten kulkeminen on helppoa. Jatkosuunnitelmissa on toteuttaa oma teemapolkunsa esimerkiksi näkövammaisten leirejä varten, kertoo Ruusu. Kummeliväylän käyttämistä helpottaa ohjaajan opas, joka löytyy verkosta osoitteesta sinapinleirikeskus.fi. Oppaassa on taustamateriaalia sekä Pallivahan remontti valmistuu Kummeliväylän Meditaatiopolulla vaalitaan hiljaisuutta ja lasten raamattupolulla tutustutaan muun muassa Pietarin kalansaaliiseen. Nuorisotyönohjaajat Martti ja Jenni Haltia tekevät käyttökokeilua. Pallivahan seurakuntakeskuksessa tehty remontti valmistuu toukokuun aikana. Remontin myötä seurakuntakeskus saa uuden aulan uusittuine wc-tiloineen, uudistetun keittiön ja laajennetun kokoustilan. Lisäksi alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Seppo Kosola kertoo, että myös kirkkosalia on remontoitu muun muassa uusimalla urkuparven lattiamateriaali ja parantamalla äänentoistoa. Maarian seurakunta ottaa tilan kokonaisuudessaan uudelleen käyttöön kesäkuun alussa, jolloin kevään mittaan eri puolilla seurakunnan aluetta pidetyt jumalanpalvelukset palaavat jälleen Pallivahan kirkkoon. Remontti jatkuu kuitenkin vielä kesän yli, sillä diakonian ja papin vastaanottohuoneet tarvitsevat vielä kunnostusta. Kassavarat ovat vähentyneet 5,6 miljoonaa. Synkkien pilvien takaa pilkahtaa kuitenkin valoa. Verotulot eivät ole laskeneet. Kirkollisvero on seurakunnille pääasiallisin tulonlähde, jonka avulla voidaan toimia erityisesti lasten, nuorten, syrjäytyneiden ja vanhusten hyväksi. Verotuloja kertyi 5,6 prosenttia arvioitua enemmän. Tilinpäätös vahvistettiin yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa 26. huhtikuuta. Tiukempi talous aiheuttaa kaikissa suurissa seurakuntayhtymistä säästötoimenpiteitä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategiasta ja mahdollisista tietyistä seurakuntataloista luopumisesta päätetään yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa Turun tuomiokirkon nuorisokuoro sai tunnustuksen 2.5. päättyneessä Venetsian kuorokilpailussa, jossa sen suoritus noteerattiin parhaimpaan kategoriaan. Nuorisokuoro kilpaili sakraalimusiikin sarjassa. Tapahtumassa oli 40 kuoroa 19:stä eri maasta. Kuorot arvosteltiin tarkalla pisteytyksellä, jonka mukaisesti ne jaettiin kolmeen eli kulta-, hopea- ja pronssikategoriaan. teemapolkujen tehtävät tarkasti selostettuina. Kummeliväylän nimi juontaa opastusmerkistä, jollaisia on rakennettu tärkeimpien meriväylien varteen vuosisatojen ajan. Sinapin leirikeskukseen valmistunut reittikokonaisuus on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä jo kolmas. Kunstenniemen leirikeskuksen tammimetsissä kiertää Avainreitti, joka kertoo monipuolisesti saaristoluonnosta. Reitti toimii erityisesti ympäristökasvatuksen välineenä. Heinänokan leirikeskuksen metsissä, koivulehdossa ja rannoilla kulkee pohdiskeluun kutsuva Löytäjän metsäpolku. Talous tiukkenee, verotulot nousivat kesäkuussa. Myös virkojen osalta käytetään tiukempaa seulaa eikä kaikkia virkoja enää täytetä. Turussa ja Kaarinassa on kuitenkin noudatettu hyvin maltillista henkilöstöpolitiikkaa. Täällä on pärjätty noin sata henkilöä pienemmällä henkilökunnalla kuin Tampereella, vaikka seurakuntayhtymien jäsenmäärä on sama, noin jäsentä. Tuomiokirkon nuorisokuorolle tunnustus Nuorisokuoron suoritus noteerattiin kultakategoriaan. Kuoron johtajana toimi Anu Åberg ja säestäjänä Markku Hietaharju. Nuorisokuorossa on parikymmentä laulajaa ja se on perustettu vuonna Kuoron ensimmäinen levy julkaistaan syyskuun lopussa. Neljäsosalla jäsenistä on kosketus seurakuntaan Neljäsosalla seurakuntien jäsenistä on omakohtaisia kokemuksia ja kolmella neljästä vähintään jonkinlainen kuva seurakunnan eri toiminta- tai palvelumuodoista. Kokemuksia omaavien osuus on hieman suurempi kuin vuonna 2009, jolloin asiaa viimeksi kartoitettiin. Tämä selvää Turku Tänään -tutkimuksesta, jonka Taloustutkimus Oy teki tänä keväänä. Kirkolta odotetaan nyt muun muassa suvaitsevaisuuden ja avoimuuden lisääntymistä, vastuunkantoa ja toimintaa eri väestöryhmille. Kirkon diakoniatyötä, auttamistyötä ulkomailla, seurakuntien vapaaehtoistoimintaa sekä lapsille suunnattua toimintaa tunnetaan parhaiten ja niihin ollaan myös keskimääräistä tyytyväisempiä. Myös sairaalapappien työ, perheneuvonta, seurakuntien partiotoiminta ja nuorten toiminta saavat tyytyväisiä arvioita. Seurakuntien tilaisuuksista tyytyväisimpiä ollaan kirkollisiin toimituksiin sekä musiikki- ja muihin kulttuuritilaisuuksiin. Yli 80 prosenttia on erittäin tai melko tyytyväisiä niihin. Ehkäpä tuloksessa näkyy sekin, että viime vuonna seurakunnat olivat vahvalla panoksella mukana Turun kulttuuripääkaupunkivuodessa. Jumalanpalveluksiin tyytyväisten osuus on hieman pienentynyt vuodesta 2009, heidän osuutensa on Ekumeeninen palkinto Turkuun 60 prosenttia. Hieman muita korkeampia arvosanoja antavat Kaarinan seurakunnan, Tuomiokirkkoseurakunnan ja Katariinanseurakunnan jäsenet. Reilulla kymmenesosalla on henkilökohtainen kontakti seurakunnan työntekijään. Turun ja Kaarinan seurakunnat saavat toiminnastaan ja palveluistaan kokonaisuutena arvosanojen (4 10) keskiarvon 7,42. Tämä on yhden kymmenyksen edelliskertaa matalampi, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Turun ja Kaarinan vuotiaista 68 prosenttia kuuluu evankelisluterilaiseen seurakuntaan ja heistä lähes kaikki Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakuntiin. Kirkkoon kuulumattomien osuus on kolmessa vuodessa kasvanut merkittävästi, 19 prosentista 28 prosenttiin. Keskusrekisterin tiedoista käy ilmi, että kaikki ikäryhmät huomioiden evankelis-luterilaisiin seurakuntiin Turussa ja Kaarinassa kuuluu 71,7 prosenttia. Jäseniä on Seurakuntiin liittyi viime vuonna 661 henkeä ja niistä erosi 2016 henkeä. Kolmessa seurakunnassa, Kaarinassa, Turun ruotsalaisessa seurakunnassa ja Martinseurakunnassa jäsenmäärä kasvoi. Ekumeeninen teko tunnustuksen vastaanottivat seurakunnanjohtaja Pekka Havupalo ja kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Suomen Ekumeenisen Neuvoston puolesta tunnustuksen luovuttivat puheenjohtaja piispa Teemu Sippo, pääsihteeri Heikki Huttunen ja hallintosihteeri Sirpa-Maija Vuorinen. Mikaelinseurakunta ja Turun Helluntaiseurakunta saivat yhdessä Ekumeeninen teko tunnustuksen yhteisen 90-vuotisjuhlan viettämisestä viime vuonna. Tunnustuksen myönsi huhtikuun lopussa Suomen Ekumeeninen Neuvosto. Seurakunnat juhlivat vuosipäiviään yhteisessä tapahtumassa Erilaisina yhdessä viime elokuussa. Suomen Ekumeeninen Neuvosto kiitti seurakuntia keskinäisen olemassaolon tunnustamisesta ja kilpailun vastustamisesta. Yhteinen juhla merkitsi toisen kirkon seurakunnan olemassaolon ja elämän tunnustamista. Se oli kannanotto lähetystehtävän puolesta. Juhla kertoi seurakuntien läheisestä suhteesta ja antoi esimerkin kaikille maamme naapuriseurakunnille ekumeenisen yhteyden mahdollisuuksista, todettiin kunniakirjassa. Suomen Ekumeeninen Neuvosto myöntää vuosittain tunnustuksen hankkeille tai ideoille, jotka vahvistavat ekumeenista asennetta ja vievät eteenpäin kristittyjen ykseyspyrkimyksiä. Tunnustuksella palkitaan sekä uusia ideoita että ekumeenista jatkuvuutta. Ekumeeninen teko -tunnustuksen voi saada yksittäinen henkilö, ryhmä, järjestö tai seurakunta.

3 4 5 Väkevästi Turku! Voimallisella teemalla juhlitaan helluntain kesäisenä viikonloppuna sekä Raamattuvuotta 2012 että Suomen Pipliaseuran 200 -vuotisjuhlaa. Raamattuvuoden 2012 ekumeeniseen pääjuhlaan Väkevästi Turku odotetaan tuhansia vieraita eri puolilta Suomea ja tietysti sankoin joukoin turkulaisia ja kaarinalaisia. Juhlan elinvoimainen ja elämäniloinen sankari on suomenkielinen Raamattu, joka täyttää peräti 370 vuotta. Nykyinen raamatunkäännöskin on ehättänyt jo 20 vuoden ikään. Samalla juhlitaan Suomen Pipliaseuraa, joka on levittänyt Raamattuja jo 200 vuoden ajan. Pipliaseuran juhlavuoden teemana onkin sattuvasti Voimasanoja 200 vuotta Piplia. Raamattua uusilla tavoilla Pipliaseura on viime vuosina versioinut voimasanoja muun muassa persoonallisesti tuunattavina Raamattuina, manga-sarjakuvina ja farkkukansissa. Psalmit ovat juuri ilmestyneet ensimmäisenä suomenkielisenä lippakirjana. Tuorein tapa on tuoda Raamattua esiin huumorin keinoin. Raamattuvuoden pääjuhlassa esitellään tulevaa Ristiaskelia Stand Raamattua juhlimaan! Raamattuvuoden 2012 ekumeeninen pääjuhla Turussa helluntaiviikonloppuna RAAMATTUVUODEN 2012 EKUMEENINEN PÄÄJUHLA TURUSSA TORSTAI kl. 14 Bibeln en hjärtesak. Öppning av utställningen Biblar från när och fjärran. Åbo svenska metodistförsamling, Betlehemskyrkan, Tavastg. 4 kl. 18 Trädgårdsfest med bibelkonst på Aurelias gård. Sånger, dans, gäster från Indien, clowneri, barnkör med mera. Aurelia, Aurag. 18 klo 18 Raamatunkäännöstyön te ta. Intialaisia vieraita. Mikaelin srk-talo, Puistok. 13 PERJANTAI klo 18 Avajaiskonsertti. Arkkipiispa Kari Mäkinen. Raamatullisia lauluja urkuri Kalevi Kiviniemi, viulisti Mervi Myllyoja, laulaja Jukka Pietilä. Tuomiokirkko klo 20 Piplia-illanvietto. Viis papeista -yhtye. Stand Up Piplia -komiikkaa. Juhlasali, Eerikink. 3 klo 22 PoppiPiplia. DJ Pastori Kanala & Hyvän Hengen Hallelujah! Bar Kuka, Linnank. 17. Ks. s. 5 LAUANTAI Suomen Pipliaseura perustettiin Turussa Seuran ensimmäisenä tavoitteena oli saattaa Raamattu jokaiseen suomalaiseen kotiin. Hinta piti saada edulliseksi. Köyhimmille tuli antaa kirja ilmaiseksi. Seura on maamme vanhin kristillinen yhdistys ja yhä toiminnassa oleva kustantaja. Seuran toiminta-ajatus on yhä sama: mahdollisimman laaja, tehokas ja mielekäs Raamatun levittäminen sekä ihmisten auttaminen vuorovaikutukseen Jumalan sanan kanssa. up Piplia -dvd:tä. Komiikan keinoin siinä nostetaan esiin Raamattu, jolla on sanansa sanottavana ihmisten elämään yhä tänäänkin. Stand Up Pipliaan on mahdollista tutustua Hansatorin Puhutko Raamattua -tapahtumassa juhlalauantaina (ks. alla). Puhutko Raamattua -teema on juhlien alla näkynyt Turun katukuvassa, jossa pyöreäpäiset piirrosäijät ovat väläytelleet arkipuheen ilmaisuja, joilla ehkä yllättäenkin on juurensa Raamatussa. Internetissä voi testata itselleen leikkimielisen tittelin raamattuviittausten osaamisessa. Palkintona testissä on ipad, jossa on mukana epiplia. Raamattuviittauksia löydetään myös pop-musiikista PoppiPipliassa juhlaperjantain vaihteessa (lisää s. 5). Juhlaviikonloppuna Tuomiokirkon Tarkk ampujan kappelissa pyörii videokooste, jossa maahanmuuttajat kertovat tarinansa ja suhteestaan pyhään kirjaansa. Kappelissa on esillä myös Pyhän lähteillä näyttely uskontojen yhteisestä eettisestä ajattelusta. Suomen Pipliaseura toimii ekumeenisella pohjalla. Yli puolet Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista on Pipliaseuran jäseniä. Jäseniä ovat myös Suomen ortodoksinen kirkko, Suomen vapaakristillinen neuvosto, Katolinen kirkko Suomessa sekä 15 alueellista pipliaseuraa. Pipliaseuran toimialueet ovat kustannustoiminta, Raamatun käytön edistäminen Suomessa sekä kansainvälinen raamattutyö. Kansainväliseen työhön kuuluvat raamatunkäännöstyö, lukutaitotyö, Voimallisia sanoja Viikonlopun avajaisissa on mukana arkkipiispa Kari Mäkinen ja päätösjuhlassa Turun piispa Kaarlo Kalliala. Avajaiskonsertissa esiintyy muun muassa urkuri Kalevi Kiviniemi. Viikonlopun mittaan Apa Ali-Löytty bändeineen laulattaa kauneimpia hengellisiä lauluja. Historiaan tähyilevät TT Teemu Kakkuri ja emerituspiispa Gustav Björkstrand. Tytti Issakainen on käsikirjoittanut ja Markku Tuulenkari ohjannut näytelmällisen pääjuhlan Voimallisia sanoja 200 vuotta. Viikonlopun aikana myös pidetään ekumeenisia kirkkohetkiä, kerrotaan raamatunkäännöstyöstä ja perehdytään teatterin keinoin helluntaihin. Kaikkiin pääjuhlan tapahtumiin on vapaa pääsy. Raamattuvuoden ekumeenisen päätapahtuman järjestävät Suomen Pipliaseura, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Varsinais-Suomen Pipliaseura, Turun helluntaiseurakunta, Turun adventtiseurakunta, Turun ortodoksinen seurakunta, Katolinen kirkko Suomessa ja Åbo svenska metodistförsamling Suomen Pipliaseura mikä se on? Raamatun jakelu sekä hiv/aidsasennekasvatus. Suomen Pipliaseura kuuluu Yhtyneiden Raamattuseurojen maailmanlaajaan verkostoon, joka toimii 200 maassa ja alueella. Juhlavuonna 2012 seura tukee Yhtyneiden Raamattuseurojen raamatunkäännösohjelmia, erityisalueenaan Intia. TI Lue Suomen Pipliaseuran perustamiseen myötävaikuttaneen John Patersonin tarina sivuilta 6 7. klo 10 Rukouspalvelus päivän alkaessa. Ortodoksinen kirkko, Yliopistonk. 19 klo Adventtiseurakunnan jumalanpalvelus. Betel-kirkko, Yliopistonk. 29 klo 11 Puhutko Raamattua? -toritapahtuma. Kauppakeskus Hansa. Ks. alla klo 11 Lontoo, Turku, Pietari. Kansainvälinen alusta asti. TT Teemu Kakkuri Pipliaseuran historiasta. Aurelia, Aurak. 18 kl. 12 Finska Bibelsällskapets tillkomst. Föreläsning av biskop emeritus Gustav Björkstrand. Aurelia, Aurag. 18 klo 13 ja Opastetut kävelykierrokset Turun historiallisessa keskustassa. Ennakkoilmoittautuminen puh kl Guidad rundvandring i Åbo historiska centrum. Förhandsanmälan tel klo 13 Lauluista kaunein. Apa Ali-Löytty & Toisen maailman ääni. Juhlasali, Eerikink. 3. Ks. s. 5 klo 14 Sanan voimaa Intiassa. Infoa raamatunkäännöstyöstä. Juhlasali, Eerikink. 3. Tilaisuuden jälkeen Varsinais-Suomen Pipliaseuran bussikuljetus Eerikink. 3:sta Mikaelinkirkkoon klo 16 Pääjuhla Voimallisia sanoja 200 vuotta. Musiikkia, puhetta, draamaa Suomen Pipliaseuran kahdesta vuosisadasta. Musiikki Puolalanmäen lukion ilmaisutaidon oppilaat. Mikaelinkirkko, Puistok. 16 klo Kahvi. Apa Ali-Löytty & Toisen maailman ääni laulaa ja laulattaa. Helluntaikirkko, Puistok. 6 klo 18 Ehtoollinen. Tuomiokirkko klo 20 Tuomasmessu. Mikaelinkirkko, Puistok. 16 SUNNUNTAI HELLUNTAIPÄIVÄ klo 10 Messu kaikissa Turun ja lähialueiden kirkoissa. Tuomiokirkossa saarnaa piispa Kaarlo Kalliala ja messu radioidaan YLE Radio 1:ssä klo Yhteiset kirkkokahvit Tuomiokirkontorilla. Bussikuljetus kirkoilta. Tarjoaa Varsinais-Suomen Pipliaseura. Ks. s. 5 klo 12 Maailmojen messu. Englanninkielinen, suomeksi tulkattu messu erityisesti maahanmuuttajille. Varissuon kirkko, Kousank. 6 Lauantaina 26. toukokuuta kannattaa suunnata Hansatorille, jossa Raamattuvuotta 2012 juhlitaan Puhutko Raamattua -toritapahtumalla klo Hansatorin tapahtumassa saadaan esimakua Ristiaskelia Stand up Piplia -dvd-julkaisusta, jossa seitsemän koomikkoa jakaa elämäntarinoitaan suhteessa uskoon ja Raamattuun. Hansatorille tuovat tunnelmaa haastattelut ja musiikkiluokkien kuoron afrikkalaiset laulut. Toritapahtumassa tavataan myös dvd:llä esiintyvä stand Pikkuruisesta sinapinsiemenestä kasvaa rehevä kasvi ja mausteena morttelissa jauhettuna se antaa väkevän maun. Sinapinsiemenestä on siksi tullut Raamattuvuoden 2012 pääjuhlan symboli. up -koomikko Ida Grönlund. Hansatorilla Puhutko Raamattua -kilpailuihin osallistuville on tarjolla kahvilippuja. Tapahtuman juontaa Jani Kairavuo. Raamattutapahtumassa kun ollaan, jaetaan Hansatorilla omakielisiä Raamattuja heille, joilla sellaista ei vielä ole. Raamattuja on jaossa farsiksi, lingalaksi, mandariinikiinaksi sekä noin tusinalla muulla kielellä. klo Päätösjuhla Kohti uutta vuosisataa. Piispa Kaarlo Kalliala. Chorus Cathedralis Aboensis Timo Lehtovaaran johdolla. Tuomiokirkko. Käsiohjelmia Turun kirkoista sekä Aurelian infopisteestä, Aurak. 18, pe klo & la klo Tapahtumiin on vapaa pääsy. Suomen Pipliaseuran 200-vuotisjuhlanäyttely. Aurelia, Aurak. 18 Videoesitys neljän maahanmuuttajan tarinasta ja suhteesta pyhään kirjaan sekä Pyhän lähteillä -globaalin etiikan näyttely Tuomiokirkon Tarkk ampujan kappelissa. Videoesitys pyörii tasatunnein pe 25.5 klo ja la 26.5 klo 10 16, jolloin myös näyttely on avoinna. Näyttelyyn voi tutustua viikonloppuna myös muina kirkon aukioloaikoina silloin, kun kappeli ei ole muussa käytössä. Henki. Helluntain tapahtumista kertova näytelmä Mikaelinkirkossa Ks. s. 5 Puhu Raamattua Hansatorilla! Suomen Pipliaseuran intialaiset vieraat ovat jututettavissa raamattujaon yhteydessä. Viisi pipliabussia päätösjuhlaan Raamattuvuoden pääjuhlaa vietetään pyhäaamuna kaikissa Turun ja lähialueen kirkoissa. Kymmeneltä lähikirkolta on messun jälkeen Varsinais-Suomen Pipliaseuran bussikuljetus tarjoamilleen kirkkokahveille Tuomiokirkontorille ja sen jälkeen Väkevästi Turku päätösjuhlaan Kohti uutta vuosisataa Turun tuomiokirkkoon. PoppiPipliaa Kukassa PMMP:n Henkilökohtaisesti. Bob Dylanin Saved. Hectorin Kuunnellaan taivasta. Tuomari Nurmion Kurjuuden kuningas. Happoradion Pelastaja. Rickie Lee Jonesin Running from Mercy. Apulannan Jumala. Depeche Moden Personal Jesus. Ja niin edelleen Mitä yhteistä biiseillä on? Pop-musiikin raamattuviittaukset soivat PoppiPipliassa Bar Kukassa perjantai-iltana 25. toukokuuta, jolloin DJ Pastori Kanala pyörittää settiä teemalla Hyvän Hengen Hallelujah! PoppiPiplia on osa Raamattuvuoden 2012 Väkevästi Turku -pääjuhlaa. Pastori Kanala kokoilee tiskille sellaista maallista musiikkia, jossa on selkeä raamatullinen klangi. Musiikissa vilahtelevat niin suorat viittaukset Raamatun kertomuksiin kuin säkeenpätkät, joissa selvästi soi Raamatun vaikutus. Lauluista kauneimpia Bussit starttaavat messujen jälkeen klo Paattisten kirkolta liikenneympyrän jälkeiseltä pysäkiltä lähtevä bussi kaartaa Maarian kirkon kautta. Liedon kirkolta tuleva nappaa kyytiläisiä myös Pyhän Katariinan kirkolta. Piikkiön kirkon pysäkiltä starttaava auto kurvaa Kaarinan kirkolle. Bussi Henrikinkirkolta kiertää Martinkirkon kautta. Mikaelilaiset pääsevät Raision kirkolta tulevan bussin kyytiin Puutarhakadun pysäkiltä. Paluumatkalle lähdetään päätösjuhlan jälkeen. Yhdistys järjestää bussikuljetuksen myös lauantaina klo 14 alkavan Sanan voimaa Intiassa -tilaisuuden jälkeen pääjuhlaan Mikaelinkirkkoon. Biisejä, jotka milloin tahansa sopisivat arjen virsikirjaan, kuvaa Kari Kanala. Levylautaselle päätyvät myös muun muassa Leonard Cohen, Ismo Alanko Säätiö, Juice, Eva Dahlgren, Kapteeni Ä-ni ja Lauryn Hill. Luonnollisesti Kukassa soi perjantaiyönä myös U2. DJ lupaa musiikin sekaan myös vähän tarinaa siitä, mitä raamatullista poppipiisien sisuksista löytyy. Bar Kuka löytyy osoitteesta Linnankatu 17. PoppiPiplia soi Kukassa perjantaina 25. toukokuuta iltakymmenestä aamuyöhön saakka. Kauneimmat hengelliset laulut koskettavat sisintä herkin ottein niistä ilahtuu ja liikuttuu. Niissä on jotain yhteistä ja silti henkilökohtaisesti koettua. Väkevästi Turku -viikonlopun Lauluista kaunein -yhteislaulut nostavat mieleen muistoja elämän varrelta. Tutut hengelliset laulut ja virret tarjoavat mahdollisuuden kohdata sekä oman itsensä että Jumalan. Ne luovat myös lujaa yhteyttä toisiin ihmisiin. Apa Ali-Löytty ja bändinsä Toisen maailman ääni laulavat ja laulattavat kauneimpia hengellisiä lauluja Raamattuvuoden 2012 ekumeenisessa pääjuhlassa lauantaina Lauluista kaunein -yhteislaulutilaisuus alkaa seurakuntien toimitalon juhlasalissa (Eerikink. 3) klo 13. Ali-Löytty bändeineen laulaa ja laulattaa myös Helluntaikirkon (Puistok. 6) kahvihetkessä klo Ali-Löytyn (laulu, percussiot) kanssa musisoivat Päivi Ollikainen (kannel, laulu), Jutta Jelys (klarinetti, laulu) ja Joonas Mikkilä(koskettimet, laulu). Toisen maailman ääni -yhtyeeltä on toukokuussa ilmestynyt Aikamedian julkaisema debyyttilevy Lauluista kaunein II. Lauluista kaunein -yhteislaulutapahtumia on järjestetty vuodesta 2006 jo toista sataa ympäri Suomea. Näytelmä pääsiäisen jälkeisistä päivistä Pääsiäisnäytelmistään tunnettu Mikaelteatteri esittää Mikaelinkirkolla näytelmän, joka jatkaa niistä tunnoista, joiden valtaan opetuslapset ja muut Jeesuksen läheiset jäivät pitkäperjantaina. Esityksessä kurkistetaan myös ylipappien ja roomalaisten sotilaiden maailmaan tilanteessa, jossa ylösnousemuksen sanoma alkoi levitä yhä uusille ihmisille. Henkinäytelmä vie katsojan syvästä surusta uuteen aamuun ja toivoon. Noin tunnin kestävä esitys kattaa myös helatorstain ja helluntain tapahtumat. Esityksessä on mukana noin 40 vapaaehtoista näyttelijää. Käsikirjoituksen ovat laatineet Ismo Seivästö ja Emmi Louhivuori, joka myös ohjaa näytelmän yhdessä Ilmari Kuivalan kanssa. Puvustuksesta vastaavat Iris Linkoranta ja kaarinalainen Telle-Tuote. Valo- ja äänitekniikan hoitavat Erno Selänne ja Jarno Kuivala. MS-K Henki-näytelmä Mikaelinkirkolla pe klo 21, la klo 13 ja su klo 14 ja 21. Vapaa pääsy. ILMAINEN NEUVO OY:n Oikeudellinen puhelinpalvelu Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm Kirkossamme vietetään Pyhäteemavuosia Kirkkopalvelut-Kotimaayhtiöt tarjoaa teemaa tukevia tuotteita, palveluja ja toimintoja Pyhä puhuu sinetin alla. Tutustu ja tutki tuotteet Suomen Pipliaseura markkinoiden laajin raamattuvalikoima JUHLITAAN PIPLIAA Tilaukset: myynti@piplia.fi puh Mäntykustannus Pilvi, jossa aurinko Pesii Maalaukset Ulla ReMes Runot Niilo RaUhala Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona NahkakaNtiset Raamatut ja virsikirjat Anna arvostettu, henkilökohtainen lahja. Tilaa Raamattu kultaisella nimipainatuksella. Raamattu RistiiN RastiiN Upeasti kuvitettu luku- ja hakuteos jokaiselle Raamatusta kiinnostuneelle. Erilaisten hakemistojen avulla etsit helposti tuttuja raamatunkohtia. 36 heljän muki Heljä Liukko-Sundströmin teemamukit. Valloittava uutuusmuki ilmestyy kevään aikana. 26 /kpl Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet Sanan Suvipäivät Hyvässä turvassa Hämeenlinna Mukana mm: Eero Junkkaala, Ulla Saunaluoma, Kari Koivu, Sampo Kujala, Eliina Heinonen, Hannu ja Maija Nyman, Anna- Mari Kaskinen, Minna ja Veli-Pekka Joki-Erkkilä, Kalle Virta, Virpi Nyman ja Maikku Saarinen Kansan Raamattuseura Pilvi, jossa aurinko pesii Ainutlaatuinen taidekirja Ulla Remeksen maalaukset ja Niilo Rauhalan runot, 72 s. Kustantaja Mäntykustannus Myynti hyvinvarustetut kirjakaupat tai ullaremestaide@gmail.com, toimitus postiennakolla. Lasten ohjelmassa: Valtteri, nukketeatteria, puuhapajoja Musiikki: Johanna Iivanainen, Jukka Salminen, Pekka Simojoki ja EtCetera, Minna ja Jussi Pyysalo, Vanajan nuorisokuoro ja Aurorinakuoro joht. Ismo Savimäki Katso koko ohjelma: Hämeenlinna-Vanajan seurakunta PL HELSINKI

4 6 Mies, 7 jota Sana vei P i i r r o s E r k k i K i i s k i Skotlantilainen puuseppä sai sydämelleen tehtävän kaksisataa vuotta sitten. Tehtävä tempaisi rauhallisen miehen keskelle maailmanpolitiikan kuohuja. Tehtävä toi skotin Turkuun ja suomalaispiispan ystäväksi. Tehtävä tutustutti hänet savolaistorppaan ja keisarin palatsiin. Sepän jäljet näkyvät yhä. Hänen aloitteestaan syntyi Suomen Pipliaseura. Hänen jäljiltään suomalaiskodeissakin on Raamattu. n loppukesä Pieni suomalainen purjealus suunnistaa Tukholmasta kohti Turkua, Suomen pääkaupunkia. Aluksessa on kourallinen matkustajia. He tähyilevät levottomina merelle. Horisontista saattaa ilmestyä brittiläisiä sotalaivoja, jotka kaappaavat venäläisten, suomalaisten ja ruotsalaisten aluksia. Matkustajien joukossa on Ison- Britannian kansalainen, pastori John Paterson, joka on matkalla vierailla vesillä. Vihollislaivoja ei onneksi näy. Tuuli puhaltaa suotuisasti. Matkustajien helpotukseksi pikku alus saapuu pikavauhtia, jo kolmen vuorokauden kuluttua, Turun satamaan. Turussa John Paterson ei tunne ketään, mutta hänellä on taskussaan Ruotsin vuorihallituksen presidentin suosituskirje. Hän etsii mahdollisimman vaikutusvaltaista henkilöä ja marssii koputtamaan Turun piispan, Jakob Tengströmin, ovea. Sepästä papiksi Ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun John Paterson oli uhkarohkealla matkalla vieraalla maalla. Mutta kuka hän oli? John Paterson syntyi vuonna 1776 Skotlannissa Old Kilpatrick -nimisessä vehreässä kylässä lähellä Glasgow n kaupunkia. Johnin isä oli seppä. Varattomuudesta huolimatta vanhemmat kouluttivat poikansa, josta tuli taidepuuseppä. Perhe kuului vapaakirkkoon. Myös John löysi omakohtaisen uskon. Innostus lähetystyöhön sai hänet jatkamaan opintoja ja valmistumaan papiksi. Nuori pappi toimi herätysliikkeessä, joka korosti jokaisen kristityn oikeutta tutkia Raamattua ja velvollisuutta kertoa uskosta toisillekin. Oli siis tärkeää levittää raamattuja jokaiseen kotiin ja käteen. Asiaa edistääkseen brittiläiset kirkkokunnat perustivat Britannian ja Ulkomaiden Raamattuseuran vuonna Vuotta myöhemmin John Patersonia ja hänen pappistoveriaan Ebenezer Hendersonia pyydettiin lähetyssaarnaajiksi Intiaan. Se oli nuorten miesten toiveiden täyttymys. Hengen ravintoa Tanskanmaalle Olosuhteiden vuoksi Intiaan pääsi vain Tanskan kautta. Matka Skotlannista Kööpenhaminaan oli vaarallinen. Meri myrskysi ja Eurooppa oli sotatilassa. Napoleon ahnehti maita haltuunsa, ja Ranskan laivat vartioivat Pohjanmerta. Tanska oli puolueeton maa ja säilynyt sodan kuohunnalta. Kööpenhaminasta oli kehittynyt vauras kaupunki. Kuitenkin Paterson ja Henderson huomasivat, että yksi puuttui Tanskanmaasta: hengellinen ravinto. Koska Intian laivan lähtöä piti odottaa Kööpenhaminassa koko talvi, pappistoverukset ryhtyivät saarnaamaan siirtolaisten jumalanpalveluksissa. Lisäksi he painattivat ja jakoivat hengellisiä kirjasia, traktaatteja. Painatustuki tuli Isosta-Britanniasta. Toimeentulonsa miehet saivat opettamalla englantia. Kevään koittaessa Intian pesti peruttiin kaksikon pettymykseksi, mutta he eivät jääneet toimettomiksi. Heille oli selvinnyt, että Tanskaan kuuluvassa Islannissa oli lähes asukasta, mutta vain 50 raamattua. Niinpä he painattivat Britannian Raamattuseuran tuella kappaletta islanninkielistä Uutta testamenttia. Patersonista tuli seuran pohjoismainen asiamies. sella hän osti kirjat ja jakoi ne suomalaispakolaisille. Ne otettiin iloiten vastaan, Paterson merkitsi päiväkirjaansa. Kirjojen saajat rukoilivat taivaan siunausta lahjoittajille. Pakoon Pohjanmaalla Heinäkuussa 1808 Paterson matkusti Pohjois-Ruotsiin selvittämään lappalaisten raamattutilannetta. Hän ihastui Lapin luontoon ja ihmisiin. Matkan seurauksena valmistettiin saamenkielisiä Uusia Testamentteja. Paterson lähti paluumatkalle Suomen länsirannikkoa pitkin määränpäänä Turku. Reitti oli lupaava, sillä suomalaisjoukot olivat voittaneet taisteluja Pohjanmaalla. Matka eteni Vaasan korkeudelle, mutta juuri silloin suomalaiset kärsivät verisen tappion lähistöllä Oravaisissa. Venäläiset työntyivät pohjoista kohti. Lapin-matkalaiset joutuivat tekemään täyskäännöksen ja pakenemaan Pohjanlahden ympäri Ruotsiin. Suomalaiset talonpojat auttoivat heitä kilvan. Meille varustettiin aina kyytiaseman paras hevonen, Paterson kiitti suomalaisia. Meitä kuljetettiin eteenpäin niin nopeasti kuin eläin saattoi rientää. Sillä välin kuin he auttoivat meitä pääsemään pois, heidän itsensä täytyi jäädä jäljelle ja katsoa vaaraa Ruotsin turva ja levottomuus Poliittiset tuulet kääntyivät. Heinäkuussa 1807 vihamiehet, Napoleon ja Venäjän keisari Aleksanteri I, tekivät rauhan ja solmivat liiton. Sen seurauksena Tanskakin joutui sotaan mukaan. Englannin laivasto pommitti kauniin Kööpenhaminan raunioiksi. John Patersonin oli siirryttävä salmen yli Ruotsiin lokakuussa Ruotsista tuli hänen toinen kotimaansa. Toiminnan mies solmi pian yhteyksiä. Jo helmikuussa 1808 hänen aloitteestaan perustettiin Tukholmassa ruotsalainen seura, joka painatti ja jakeli kristillisiä kirjasia. Seuran johtoon tuli arvovaltaisia henkilöitä. Syvästi uskonnollinen kuningas Kustaa IV Aadolf antoi seuralle tukensa. Seuran perustamisen aikaan Ruotsi joutui kahden rintaman sotaan. Valtakunnan itärajan yli vyöryivät Venäjän sotajoukot. Alkoi Suomen sota, vänrikki Stoolin tarinoitten aihe. Etelässä Ranskan ja Tanskan yhdistyneet joukot aikoivat hyökätä jäätyneen Juutinrauman yli. John Paterson seurasi tarkoin Suomen sodan vaiheita. Tuhannet suomalaiset pakenivat sotaa Tukholmaan. Tukholmalaisen kirjanpainajan varastosta Paterson löysi suomenkielisiä Uusia testamentteja. Britannian Raamattuseuran avustuksilmiin. Tämä teki heidät paljon rakkaammiksi meille ja sai meidät siten haluamaan, että voisimme heille varustaa elämän leipää. Puolet hevosen hinnasta Paterson kiinnostui Suomesta yhä enemmän. Sodan jatkuessa hän selvitti Tukholmasta käsin, kuinka paljon Suomessa oli painettu Pyhää kirjaa. Suomalaisia oli 1800-luvun alussa henkeä. Viimeksi raamattuja oli painettu 500 kappaletta Räävelissä eli Tallinnassa vuonna Kirjoja oli vähän ja ne olivat tavattoman hintavia. Painotyö oli kallista. Kirjasimet piti valaa lyijystä, jota varsinkin sota-aikoina oli vaikea saada. Laadukkaan paperin valmistus oli työlästä, ja paperia piti etsiä monesta tehtaasta eri puolilta Eurooppaa. Kunnon painoväriä oli vaikea saada. Kirjapainoja oli harvassa. Turussa ei rahalla saa yhtäkään kappaletta, Paterson raportoi. 25 riksiä on maksettu käytetystä raamatusta. Hevosen hinta oli 40 riksiä eli riikintaaleria. Jokaisessa kodissa ei todellakaan ollut Raamattua. Paterson lähetti tilanteesta muistion Britannian Raamattuseuralle heinäkuussa Lontoosta tuli paluupostissa tukipäätös: suomenkielisen raamatun painatusta tuettaisiin 500 punnalla. Venäjän valuuttana se oli noin paperiruplaa. Summalla olisi voinut palkata Helsingin kunnallispormestarin yli 30 vuodeksi. Ja nyt rakas ystävä, lähtekää Turkuun niin pian kuin asianhaarat sallivat! kirje kehotti Patersonia. Koputus piispan ovelle Suomen ystävää ei tarvinnut kahdesti käskeä. Suomen sota oli ohi, ja niinpä Paterson pääsi kolkuttamaan piispa Jakob Tengströmin ovea Turussa syyskuun ensimmäisenä päivänä Paterson joutui kuitenkin odottamaan piispaa. Tämä oli parin viikon matkalla. Sinä aikana Paterson kääntyi Turun katedraalikoulun rehtorin, Henrik Reinhold Bäckin, puoleen. Bäck toimi myös keisarillisen Suomen senaatin kirkollisasiain esittelijänä. Nyky-Suomessa työ vastaisi opetus- ja kulttuuriministerin tehtävää. Tutustuminen Bäckiin oli täysosuma. Hän perehdytti Patersonin maan politiikkaan ja avainhenkilöihin. Pian minulla oli yhtä tarkka tieto tilanteesta kuin jos olisin viettänyt vuosia Suomessa tutkien valtioasioita, Paterson myhäili kiitollisena. Piispa Tengströmin palattua kotiin Paterson kiirehti koputtamaan ovea uudelleen. Nyt Paterson tiesi, miten tärkeän miehen puheille hän pyrki. Piispalla oli merkittävä rooli suomalaisten sopeutuessa uuteen asemaansa Venäjän suuriruhtinaskuntana. Miesten välille syntyi heti yhteisymmärrys raamattuasian tärkeydestä. Patersonin rauhallinen, harkitseva ja vilpitön olemus herätti Tengströmin luottamuksen. Paterson puolestaan ihaili suomalaista vaikuttajaa. Samoin hän oli ihaillut erästä ruotsalaista piispaa. Molemmat olivat oppineita miehiä, mutta heissä ei ollut mitään siitä kopeudesta, joka on ominaista englantilaisille piispoillemme, Paterson vertaili. He olivat vaatimattomia ja käytökseltään luonnollisia. He kohtelivat minua vertaisenaan, niin että saatoin olla aivan vapaasti heidän kanssaan. Vaatimattomuus oli myös Patersonin ominaisuus. Patersonista ja Tengströmistä tuli hyvät ystävät. Jo viikon sisällä tapaamisesta piispa kokosi turkulaisia vaikuttajia kokoukseen, jossa lausuttiin Suomen Pipliaseuran syntysanat. Keisari käskee Seuraavaksi John Paterson riensi tapaamaan kenraalikuvernööri Fabian Steinheilia, keisarin ylintä edustajaa Suomessa. Ystävällinen Steinheil aivan liikuttui kuultuaan Raamatun levitystyöstä. Hän lupasi olla hankkeen takana. Asiassa oli vain yksi mutta: Me olemme liitossa Ranskan kanssa ja sodassa Englannin kanssa. Jos nyt tulisi tietoon että me Suomessa otamme vastaan rahaa Englannista Hanke täytyi esitellä keisarille. Vain hän saattoi ratkaista asian. Myönteinen vastaus tuntui Patersonista mahdottomalta. Eikö asiaa voisi hoitaa toisin? Steinheil oli ehdoton: keisarin tahto ratkaisee. Kuinka saatoin toivoa, että Venäjänmaan keisari alentuisi kiinnittämään huomiota alhaisen yksityishenkilön ehdotuksiin? Paterson valitti päiväkirjalleen ja palasi vaarallista meritietä Tukholmaan. Yllätyslahja Joulukuussa John Paterson sai Turusta täydellisen joululahjan. Sekä Tengström että Bäck lähettivät kirjeen: Hänen Keisarillinen Majesteettinsa oli hyväksynyt kaikki Patersonin ehdotukset. Eikä siinä kaikki. Keisari oli itse lahjoittanut 5000 ruplaa suomenkielisen raamatun painattamiseen. Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I:llä oli tarve tervehdyttää Suomen sodan arvet ja voittaa suomalaisten sydämet. Hän antoi talonpojille verorästejä anteeksi, korotti virkamiesten palkkoja ja jakoi aatelisarvoja. Turun akatemian tulot kaksinkertaistettiin. Turkuun perustettiin vilkkaasti valtakunnallisia virastoja: leimapaperikonttori, intendenttikonttori, rahalaitos, tullilaitos. Emämaa avasi uusia työmahdollisuuksia suomalaisille. Kun suomalaiset olivat tyytyväisiä, Aleksanteri saattoi keskittyä voimien kokoamiseen. Euroopan uutta suursotaa ennakoitiin. Venäjä oli jo irrottautunut Napoleonin liitosta. Pipliaseura-hanke osui poliittisesti parhaaseen aikaan. Sen hyväksyminen ei kuitenkaan ollut keisarilta pelkkää taktiikkaa. Aleksanteri oli itse alkanut turvautua Pyhään kirjaan ahdinkonsa keskellä. Paraisilla kalassa Suomen Pipliaseura perustettiin virallisesti maaliskuussa Seuran johto oli arvovaltainen. Kenraalikuvernööri Steinheil lupautui puheenjohtajaksi. Käytännön asioita johti piispa Tengström. Innokas Paterson tuli Turkuun heti, kun Itämeri suli. Toukokuun puolivälissä lähti matkaan kevään ensimmäinen postivene. Silloinkin venettä piti hinata jäällä viisi kilometriä, ennen kuin päästiin avoveteen. Jäälautat kolisivat veneen kylkiin. Matka eteni hitaasti vuoroin vesitse, vuoroin saarten yli kulkien. Välillä nukuttiin taivasalla kylmillä kallioilla, välillä yövyttiin viheliäisessä majapaikassa. Paterson saapui Turkuun kahdeksan rasittavan päivän kuluttua eikä piispa Tengström ollut kotona. Hän oli lähtenyt kesäasunnolleen Paraisille. Matkalainen lähti tarpomaan keväisessä savivellissä Paraisille. Saarien ja lauttojen kautta matkaan kului viisi tuntia. Perillä Paterson löysi piispan kalastamasta. Sousin heidän luoksensa ja autoin häntä irrottamaan muutamia kauniita kaloja ja panemaan syöttejä siimoihinsa, Paterson kirjoitti muistiinpanoihinsa. Kalamiehet keskustelivat pitkään painatustyöstä ja aterioivat. Sitten Paterson tarpoi takaisin Turkuun. Myöhemmin hän osallistui Pipliaseuran kokoukseen ja palasi hyvillä mielin Tukholmaan. Kohti Pietaria Kolmannen kerran John Paterson purjehti Suomeen heinäkuussa Tällä kertaa matkaseura oli erityisen mieluisa: hänen nuorikkonsa Katarine Margarete Hollinder. Matka kulki Turusta Tampereen ja Porvoon kautta Pietariin, josta Paterson uskoi löytävänsä hyvän kirjapainon. Tarkoitus oli myös tunnustella, voisiko Venäjällä aloittaa raamatunlevitystyön. Ennen Viipuria matkalaisia vastaan kiiti vaunuissaan Suomen hallituksen jäsen, professori Lars Gabriel von Haartman. Hänellä oli kiire saada Turkuun viesti. Napoleon oli aloittanut massiivisen hyökkäyksen Venäjällä. Koko maa oli hälytystilassa. Muutaman viikon kuluttua Aleksanterin oli määrä tulla Turkuun vahvistamaan liitto Ruotsin uuden kruununprinssin Kaarle Juhanan kanssa. Niin tapahtuikin elokuun lopulla. Tilanteen vakavuuden vuoksi tätä Turun-vierailua ei juhlistettu tanssiaisilla. Sodasta huolimatta Patersonit jatkoivat matkaansa Pietariin. He kävivät myös Moskovassa kulkien sieltä pakenevien virtaa vastaan. Vain viikko heidän käyntinsä jälkeen Napoleon marssi evakuoituun Moskovaan. Olkoon niin Pariskunta aikoi palata Pietarista kotiin, mutta nuori rouva sairastui. Toipumista odotellessa aviomies laati venäläisten vaikuttajien kanssa keisarille anomuksen raamattuseuran perustamisesta Pietariin. Keisari tutustui esitykseen tarkoin ja kirjoitti alle hyväksymisensä: Olkoon niin. Aleksanteri. Keisari lahjoitti seuralle suuren toimitalon ja alkupääoman. Pian talossa työskenteli sata henkeä valmistelemassa eri kielisiä raamattuja Venäjän monikansalliselle väestölle. Menestyksen keskellä John Paterson joutui sanomaan toisella tavalla: Olkoon niin. Katerine Paterson synnytti tytön, mutta sekä äiti että tytär menehtyivät pian synnytyksen jälkeen. Isku oli ankara. Murtunut mies viipyi rakkaittensa luona. Siellä lepäsivät vuoteillaan Katerine ihana lapsi sylissään, molemmat kauniita myös kuolemassa, leski kirjoitti. Kun nostimme heidät arkkuun, asetimme lapsen äitinsä rinnalle lepäämään siinä ylösnousemuksen aamuun asti. John Paterson jäi asumaan Pietariin. Hän avioitui englantilaisen Jane Greigin kanssa. Tämäkin onnellinen liitto päättyi, kun Jane-rouva kuoli vain kolmen vuoden kuluttua. Paterson oli uupua suruun. Matkojen jäljet Vuosien varrella John Paterson teki Venäjällä ja Euroopassa laajoja matkoja. Hänen vaikutuksestaan syntyi monien maiden raamattuseuroja sekä painettiin raamattuja ja sen osia useilla kielillä. Suomen Pipliaseura täyttää tänä keväänä kaksisataa vuotta. Patersonin jäljiltä suomalaiskodeissa on Raamattu. Paterson kiersi eri puolille Suomea tarkastamassa Pipliaseuran apuseuroja, joita syntyi rivakassa tahdissa. Matkoillaan hän antoi arvokasta tukea nuorille herätysliikkeille, joissa vaikuttivat hänen ikätoverinsa Paavo Ruotsalainen ja Henrik Renqvist. Eräälle matkalleen Paterson otti mukaansa Pietarissa koneita rakentaneen ystävänsä James Finlaysonin. Paterson esitteli Finlaysonille Tammerkosken ja sanoi, että siinä olisi voimaa monelle tehtaalle ja tehtaissa töitä monelle suomalaiselle. Niin Finlayson perusti puuvillatehtaansa Tampereelle. Ansioistaan Suomessa Paterson nimitettiin Turun akatemian kunniatohtoriksi uskonpuhdistuksen 300-vuotisjuhlan yhteydessä Kunnianosoitus oli verrattavissa aatelointiin. Poliittinen tilanne Venäjällä muuttui, kun Aleksanteri I kuoli Hänen veljensä Nikolai I lakkautti venäläisen raamattuseuran toiminnan toistaiseksi jo seuraavana vuonna. John Paterson muutti takaisin Skotlantiin. Hän työskenteli raamattuseurojen hyväksi vielä eläkkeelle siirryttyäänkin. Viimeiselle matkalleen, ajasta iäisyyteen, hän lähti Sanan varassa heinäkuussa Tytti Issakainen Kiinnostavia lähteitä: Uriel Kailo: Sanan lähettiläs. Agricola-seura Jaakko Gummerus: John Patersonin vaikutus Suomessa. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston verkkojulkaisu. Teemu Kakkuri: Suomen Pipliaseuran historia (tulossa)

5 8 9 Från medeltida till modern Katedralskola Katedralskolan i Åbo är en skola med långa anor. Gymnasiet förvaltar ett arv ända från 1200-talet. I det medeltida Åbo grundades i slutet av 1200-talet en katedralskola för pojkars prästutbildning, det exakta årtalet antas ha varit år Den gamla katedralskolan har under historiens gång genomgått olika förändringar och lever idag vidare som gymnasiet Katedralskolan i Åbo. Skolans över 700-åriga historia domineras av kyrklig utbildning, som erbjöds i skolan ända fram till slutet av 1800-talet. Skolan har varit ett lärosäte för män fram till 1970-talet, då de första kvinnliga eleverna skrevs in. Katedralskolan och dess efterföljare behöll positionen som den främsta bildningshärden i Finland i hisnande 600 år, ända fram till slutet av 1800-talet. Skolan med många namn Rektor för Katedralskolan i Åbo Bertel Wahlström ritar ivrigt en tidslinje i luften för att beskriva Katedralskolans olika historiska faser. Den gamla medeltida katedralskolan blev ett gymnasium år 1630 för att tio år senare ombildas till den Vi jubilerar och firar i Åbo I Åbo är det populärt att lyfta fram historiska händelser, vilket är ganska förståeligt. Åbo är vårt lands äldsta stad och Åbo kallas ibland för kulturvaggan. Hit kom kristendomen på 1100-talet och här byggdes en domkyrka, Finlands enda riktiga katedral. I Åbo skapade Mikael Agricola det finska skriftspråket. Och här i Åbo grundades landets första universitet Åbo Akademi, som sedermera flyttades till Helsingfors. I oktober 1809, då Åbo var huvudstad för det autonoma Storfurstendömet Finland, samlades landets regering för första gången just här i Åbo. Samma år organiserades det autonoma Finlands högsta rättsväsende. Vi firade jubileum den 2 oktober 2009 med olika slags högtidligheter. Regeringen samlades till festplenum och i Domkyrkan firades en ekumenisk gudstjänst. Kungliga Akademien i Åbo, med Per Brahe som första kansler. Den lägre utbildningen fortsatte i den gamla katedralskolan. Efter den ödesdigra branden i Åbo år 1827, mindre än 20 år efter att Åbo hade förlorat positionen som huvudstad för storfurstendömet Finland, flyttades dessutom Akademin till Helsingfors och blev Kejserliga Alexanders universitet (senare Helsingfors universitet). I Åbo brand förstördes katedralskolans gamla skolbyggnad och utbildningen flyttade tillfälligt till Raumo för att år 1830 kunna flytta in i den byggnad där Katedralskolan i Åbo fortfarande idag verkar. Samma år blev den gamla katedralskolan Åbo gymnasium. Utbildningen i katedralskolan och dess efterföljare var kyrkligt inriktad fram till år 1869, då det finländska skolväsendet skildes från kyrkan. År 1872 slogs Åbo gymnasium och Högre elementärläroverket, ett lägre läroverk, samman till Svenska klassiska lyceum i Åbo. Classicum, som skolan kallades, var en pojkskola som existerade i nästan ett sekel fram till år 1971, då samskolan Katedralskolan i Åbo grundades. Orsaken till att man tog tillbaka namnet Katedralskolan låg i hög grad i tiden, berättar rektor Wahlström. På olika håll i Norden tog man på 1970-talet åter i bruk namnet katedralskola för att anknyta tillbaka till respektive skolas medeltida historia. Inte otacksamt att vara rektor idag Finlands reformator Mikael Agricola är utan tvekan den mest kända av skolans rektorer. Han tillträdde som skolmästare, rektor, för Åbos katedralskola år 1539 och måste avgå år 1548 till följd av dispyter med kung Gustav Vasa. Rektorsuppgiften var otacksam; lönen var dålig och arbetet med de vilda djäknarna, som eleverna kallades, var inte ansett. Skolan har letts av andra minnesvärda personer utöver Agricola. Jakob Finno, som sammanställde Finlands första psalmbok, var rektor åren och Edvard Bergenheim var rektor för skolan innan han tillträdde som Finlands ärkebiskop år Rektor Wahlström berättar om hur skolans rektorer genom historien har fått extra ersättning i natura för sitt dåligt betalda arbete. Från medelti- Katedralskolans långa historia påminns man om vid huvudingången. Mikael Agricola är en av de mest betydande historiska finländare. Posten som Åbo katedralskolas rektor innehade han åren Åbos tragedi 1812 I april för 200 år sedan upphörde Åbo att vara huvudstad. På kejsarens allernådigaste befallning blev Helsingfors huvudstad. På den tiden var Helsingfors en oansenlig ort, närmast en förort till Sveaborg. Och ännu på 1840-talet hade Åbo fler invånare än Helsingfors. Jag vet inte om det stämmer, men det påstås att Åboborna än i dag har ett slags trauma av att hemstaden upphörde att vara huvudstad. I varje fall var den stora branden år 1827 en verklig katastrof och efter branden flyttades den gamla Akademin, som hade grundats år 1640 till Helsingfors. Finska Bibelsällskapet grundades i Åbo 1812 Men vi har också orsak att fira: I mars 1812 grundades Finska Bibelsällskapet i Åbo. Tillskyndare var Åbos biskop Jacob Tengström och generalguvernören Fabian Steinheil. Bibelsällskapet skulle sprida biblar på båda inhemska språken. Det märkliga är att Svenska Bibelsällskapet, systerorganisationen i Sverige, grundades tre år senare. Den skotska pastorn John Paterson, som var Rektor Bertel Wahlström (t.h.) möter Leif Westerén, som själv var elev i skolan på 1950-talet då den hette Svenska klassiska lyceum. den ända fram till 1800-talet fanns det i Åbo en s.k. rektorsåker. Katedralskolans rektor fick odla marken, men måste i gengäld predika tre gånger om året i Åbo domkyrka. När skolan år 1827 blev ett statligt läroverk inlöste Åbo stad åkern och placerade pengarna för att få avkastning. Sedan dess får rektorn årligen ett stipendium som består av avkastningen från de placerade åkerpengarna. Wahlström kan konstatera att rektorns ställning på alla sätt är bättre idag än den var förr. Min uppgift är mycket angenäm och det är fint att jobba med hyggliga ungdomar i en mycket trevlig ålder. Uppdraget som rektor innebär att förvalta Katedralskolans arv för utsänd av Brittiska och Internationella Bibelsällskapet till norra Europa, kom först till vårt land och var egentligen på väg till S:t Petersburg. Finska Bibelsällskapet har under 200 år spritt biblar i Finland samt deltagit i arbetet att översätta Bibeln till nya språk. Bibelsällskapets jubileum firas i anslutning till pingsthelgen just här i Åbo. Pingsthelgen påminner oss om att evangeliet skall föras ut på många språk både genom det talade och det tryckta ordet. Då vi firar detta jubileum får vi framåt blicka framåt. Åbo var platsen för ett märkligt möte augusti 1812 En händelse som också skall firas i år, under det sista veckoslutet i augusti, är det viktiga mötet i Åbo för 200 år sedan: Rysslands kejsare Alexander I och Sveriges tronföljare Jean Baptiste Bernadotte, senare känd som konung Karl XIV Johan, hade ett viktigt möte i Åbo. Orsaken var Napoleonkriget. De två furstarna var beredda framtiden. En av de saker Wahlström anser vara värd att värna om är en kontinuerlig elevmatrikel. Faktum är, att en sådan förteckning sträcker sig så långt tillbaka i tiden som till 1830-talet. Mycket har förändrats på 50 år Det kyrkliga inslaget i skolans vardag var märkbart större under 1950-talet än det är idag. Före detta Classicum-eleven Leif Westerén berättar om morgonsamlingar varje dag under vilka det sjöngs psalmer och emellanåt förrättades böner. Det är nog skälet till att man fortfarande kan psalmtexterna utantill! berättar han glatt. Westerén gick i Classicum mellan 1952 och 1960, då han tog studenten. Skolan var då ett åttaårigt läroverk för pojkar präglat av pojkstreck, kamratskap, sport och färgstarka lärare, berättar Westerén. Rektor Wahlström anser att Classicums tid är en minnesvärd era i skolans historia tack vare den klassiska bildning, med ämnen som latin och grekiska, som upprätthölls i en tid präglad av industrialisering. Idag har Katedralskolan i Åbo en särskild ställning som det enda svenskspråkiga gymnasiet i Åbo. Den över 700-åriga traditionen av utbildning som grundades på medeltiden lever alltjämt vidare i Katedralskolans klassrum. Anna Pusa KYRKOHERDEN att bilda en gemensam front mot Napoleons framfart. I Åbo bekräftades Finlands ställning som ett autonomt storfurstendöme; Sverige skulle i gengäld få Norge. Då vi firar 200-årsjubileom av mötet i Åbo skall vi inte endast blicka bakåt, utan i tacka för att vi har fred samt be och arbeta för en god framtid. Du är välkommen med att fira! Eero Sepponen Tuomiokirkko tutuksi Kirkko on ovelta saakka täynnä elämyksiä Mistä Tuomiokirkossa löytyy piparkakkuja? Kuinka painava on Tuomiokirkon suurin kirkonkello? Kuinka suuri kerrostalo mahtuu kirkkoon sisälle? Kuinka monta lasta tarvitaan seisomaan toistensa hartioille, jotta torni olisi yhtä korkea kuin korkein urkupilli? Muun muassa näihin asioihin vastaavat uudet Turun tuomiokirkko tutuksi lapsille -kortit, joita voi lainata kirkon infopisteestä. Ne on suunnattu 3 6-vuotiaille lapsille. Kohderyhminä ovat päiväkotiryhmät, mutta myös ihan kuka tahansa lapsen kanssa liikkeellä oleva. Idea on yksinkertainen: aikuinen toimii ikään kuin kirkko-oppaana. Korteissa esitellään mielenkiintoisia kohteita Tuomiokirkosta, niissä on valmiina erilaisia kysymyksiä (ja vastauksia), joita voi yhdessä pohtia, sekä tietenkin pieniä tehtäviä. Kortteja tekemässä ollut seurakunnan perhetyön sihteeri Tamara Partanen kertoo, että kysymykset on tehty ennen kaikkea lapsia ajatellen mutta ne antavat varmasti tietoa myös aikuiselle.

6 10 11 TUOMIOKIRKKO TUTUKSI Kansallispyhäkössä riittää ihmeteltävää lattiasta kattoon. Välillä on hyvä levähtää kirkonpenkissä, johon kymmenen lapsen ryhmä mahtuu juuri passelisti. Ope kertoo, että suurin pilli on niin paksu, että sinne mahtuisi lapsi sisään. Idaa asia hiukan arveluttaa: miten sieltä pääsisi sitten pois? Tuomiokirkon ovi aukeaa ja sisään astuu hyvässä järjestyksessä Sinikellon päiväkodista lapsia: Vuokot ja Esikot, kolmevuotiaita ja eskarilaisia. Mikäs paikka tämä on? kysyy ope eli lastentarhanopettaja Mia Nieminen. Tämä on Turun kirkko, tietää joku. Sitten riisutaan ulkovaatteet (Lotta, hanskat hihaan eikä lattialle!) ja ollaan valmiita. Lapset ovat suostuneet testiryhmäksi uunituoreille Tuomiokirkkokorteille, joiden avulla kirkkoa tehdään tutuksi lapsille ja aikuisillekin siinä sivussa; kortteja saa lainata kirkon infosta ja niiden avulla aikuinen voi itse toimia oppaana ryhmälleen eli vaikka omalle lapselleen tai lapsenlapselleen. Kortteja on ollut suunnittelemassa työryhmä, mutta primus motorina on toiminut perhetyön sihteeri Tamara Partanen, joka teki aiheesta sosionomi (AMK) -diakonitutkintonsa päättötyön. Tässä on ideana, että lapsi voi käydä tutun aikuisen kanssa tutustumassa näihin paikkoihin. Siten tilanteesta tulee luontevampi ja uskalletaan ehkä kyselläkin enemmän. Katsotaan yhdessä kortista kuva ja pohditaan, mistähän se voisi kirkosta löytyä. Kun paikka löytyy, voidaan miettiä vastauksia kysymyksiin, joita kortin toisella puolella on tietenkin niihin on myös vastaukset. Kysymyksissä on koetettu laatia niin, että ne olisivat mielenkiintoisia myös aikuisten näkökulmasta, mutta ennen kaikkea tietenkin lasten, Partanen kertoo. Kortteja on nyt yhdeksän, mutta tulevaisuudessa niitä on tavoitteena tehdä enemmänkin. Osa kuvista on kristillisyyteen liittyviä, osa taas ihan kirkkorakennukseen. Ajatuksena on, että lapselle syntyisi suhde kirkkoon ettei esimerkiksi pylväs olisi vain joku pylväs vaan pylväs joka kirkkoa kannattelee. Kellarin ovea ihailemassa Katsotaanpa, mitä Esikot ja Vuokot korttien avulla kirkosta saavat irti. Mia Nieminen näyttää ensimmäisen kuvan. Kuvassa oleva juttu pitäisi löytää. Ensin on kuitenkin selvitettävä, mikä se on. Helppoa: sehän on ovi. Kuinka monen kodissa on ovi? ope kysyy. Hetken miettimisen jälkeen saadaan kyselyyn vastaus: kahdeksassa kodissa on ovia, mutta kahdessa ei. Tai sitten ne kaksi pikkuista olivat hieman ajatuksissaan juuri tämän kysymyksen kohdalla. Sitten vähän syvennetään: mikä ovi se on? Laura arvelee sen olevan uloskäyntiovi. Toisaalta, pääsee siitä kyllä sisäänkin. Eteisenovi? ehdottaa Ida. Lopulta päädytään konsensukseen: kyseessä on ulko-ovi. Seuraavaksi ryhdytään tutkimaan sitä vähän tarkemmin: Emil huomaa heti että se eroaa tavallisista ulko-ovista siten, että sen yläosa on pyöreä. Jonkun lapsen kotona tosin on kuulemma kellarin ovena samanlainen tiedoksi vaan sinne seurakuntaneuvostoon: olisikohan syytä hankkia kansallispyhättöön ovi, joka olisi vähän fiinimpi kuin tavallinen kellarinovi? Seuraavaksi päästään kokeilemaan materiaalia. Jokainen vipeltää hiplaamaan ovea ja päädytään siihen, että se on puuta. Sitten alkaa hauskin osuus kuka jaksaa avata oven? Lotta yrittää parhaansa mutta onnistuu vasta kun saa kaverin avuksi. Toiminnallisuutta ja elämyksiä Ulko-oven lisäksi korteissa esitellään muun muassa urut, vanha ja uusi kastemalja sekä lähetyskynttelikkö. Aiheita miettimässä on ollut itseni lisäksi lastenohjaaja ja pappi, kirkon opas ja päiväkodin väkeä. Yhdessä olemme pohtineet, mitkä voisivat olla kiinnostavia kohteita. Kortit ovat Piirrokset kertovat siitä, mitä kirkkokäynnistä jäi lasten mieleen. erityyppisiä ja on sitten vähän itsestä kiinni mistä tykkää on siellä sellaisiakin, joita ei ehkä muuten niin tulisi huomattuakaan. Lisäksi näistä on pyritty tekemään elämyksellisiä: lähetyskynttelikön luona voi tutkia esimerkiksi kynttilänvaloa ja alttarilla laskea enkeleitä, Partanen kertoo. Koska lapset kaipaavat toiminnallisuutta ja sitä että saavat kokeilla ja koskettaa, kortteihin on keksitty myös kaikenlaisia pieniä tehtäviä, kuten vaikka että montako lasta tarvitaan, että kädet yltävät pylvään ympäri. Kortteja tehdessä kirkko avautui uudessa valossa myös aikuisille: Itse ainakin opin tässä tosi paljon ei sitä näköjään työpaikkaansa kovin hyvin tunne. Ihan vaikka että mistä vanhan kastemaljan graniitti on peräisin. Työnsä työryhmä aloitti muistelemalla omaa ensikosketustaan Tuomiokirkkoon. Partanen on Kuopion suunnasta kotoisin, joten hänelle Tuomiokirkko tuli tutuksi vasta aikuisella iällä: Kävin täällä ensimmäisen kerran parikymppisenä. Muistan kuinka silloin mietin, miltä tuntuisi mennä makaamaan tuohon keskikäytävälle ja katsoa sieltä kattoon: sillä lailla saisi paremman kuvan sen korkeudesta. Siitä on nyt 25 vuotta eikä sitä ole tullut tehtyä vieläkään. Tosin nyt hän on, kuvaajan pyynnöstä. URUT Istuutukaa lasten kanssa kirkkosaliin saarnatuolin lähelle. Sieltä näette urkuparvella sijaitsevien urkujen pillit. Ohessa on kysymyksiä, joiden avulla voitte keskustella uruista lasten kanssa. Kysymysten yhteydessä on tietoja esittelykortin aiheeseen liittyen. Tuolla ylhäällä on parveke, jota sanotaan lehteriksi tai parveksi. Mitä lehterillä näkyy? Pillejä. Pilleillä voi soittaa. Mihin soittimeen pillit kuuluvat? Urkuihin. Parvella on kirkon pääurut. Koettakaapa laskea pillejä. Arvatkaa, montako pilliä noissa uruissa on. Pillejä on 6057 kappaletta. Suurin osa pilleistä on piilossa. Urut painavat yhtä paljon kuin 10 henkilöautoa (15 tonnia). Missä on suurin pilli? Suurin pilli on yhtä korkea kuin jos 7-8 lasta seisoisi toistensa hartioilla (8,3 metriä). Se painaa yhtä paljon kuin 5-6 lasta yhteensä (140 kiloa). Sen sisälle mahtuisi lapsi seisomaan. Voit näyttää, miten tilava pilli on: Aseta käsivarret eteesi renkaaksi. Joku lapsista voi tulla renkaan sisälle seisomaan. Kuka soittaa urkuja? Urkuri tai kanttori. Miten urkuja soitetaan? Urkuja soitetaan käsillä ja jaloilla. Sormilla painellaan koskettimia. Jaloilla painellaan jalkiota. Pillit soivat paineilman avulla. Ilma puhaltaa pilleihin niin, että ne soivat. Tuleeko pienistä pilleistä matala vai korkea ääni? Korkea. Mitä pienempi pilli, sitä korkeampi ääni. Uruilla voi soittaa niin korkeita ääniä kuin ihminen pystyy kuulemaan. Kaikkein korkeimpia ääniä eivät kuule aikuiset, vaan ainoastaan lapset. Suurista ja paksuista pilleistä tulee matala ääni. Mitä suurempi pilli, sitä matalampi ääni. Matalia ääniä ei oikeastaan kuule, vaan ne tuntuvat tärinänä kehossa. Urut ovat kirkon oma soitin. Urkumusiikki on osa jumalanpalvelusta. Tämä on suuri kirkko ja täällä on monta huonetta, joita sanotaan kappeleiksi. Siksi täällä on monet urut. Montako peppua penkkiin? Palataanpa taas lasten luo. Ovea ei nimittäin ole ihan vielä saatu kokonaan käsiteltyä. Koko porukka koettaa kuunnella, kuuluuko ulkoa mitään ja kun ei kuulu, opettaja vähän johdattelee ja kysyy, miksiköhän ovi mahtaa olla niin paksu? Oskarilla on teoria: Etteivät rosvot pääsisi sisään. Teoriassa on kuitenkin sellainen aukko, ettei ovea pidetä lukossa. Sitä paitsi rosvotkin saavat tulla kirkkoon, ope huomauttaa. Minttua se vähän arveluttaa: Eikö ne rosvot just sen takia voi sitten varastaa jotain? Poikia alkaa jo kyllästyttää tämä jatkuva ovesta jankuttaminen: Voidaanks me mennä jo jonnekin muualle? Voidaan toki. Seuraavassa kortissa on niin mitä siinä on? Lapset tietävät heti: kirkonpenkkejä. Kysymys kuuluukin, onko kirkossa penkkejä paljon vai vähän? 50 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että niitä on paljon, nolla prosenttia vastaajista on sitä mieltä että niitä on vähän, joten 50 prosenttia ei suostu ottamaan asiaan kantaa, mutta ei se haittaa, mennään eteenpäin: Mia Nieminen vetää korttien avulla tilannetta eteenpäin melkein kuin Aiju von Schöneman konsanaan. Onko kenenkään kotona tällaisia penkkejä? hän kysyy. Eipä ole. Aika nopeasti lapset keksivät myös penkkien selkänojiin kiinnitettyjen puutappien funktion. Niihin voi ripustaa pipon tai kassin. Edessä olevalle hyllylle puolestaan voi laittaa kirjoja. Esimerkiksi sellaisia joissa kerrotaan Jumalasta. Sitten kokeillaan, kuinka monta peppua mahtuu pikkupenkkiin. Lotta, Laura, Ida, Aino, Eero, Oskari, Rasmus, Fiona, Minttu tiivistäkää että vielä Matiaskin mahtuu! TUOMIOKIRKKO TUTUKSI Alle kouluikäisille suunnitelluista Tuomiokirkon esittelykorteista löytyy pähkäiltävää myös hieman vanhemmillekin. Urkujen lisäksi korteissa esitellään kahdeksan muutakin kohdetta. Dinosaurus kirkossa Alun perin idea Tuomiokirkon opaskorteista lähti oikeastaan siitä, kun Partanen erään joulun alla huomasi, kuinka paljon kirkossa käy päiväkoriryhmiä ihan omin päin. Ajattelin, että millä tavoin heille voisi olla avuksi siis että tarvitsisivatko he vaikka jotain materiaalia kierroksen tueksi kun kuitenkaan opastettuja kierroksia ei voi olla ihan määrättömästi ja muutenkin ryhmien tarpeet ovat kovin erilaisia. Kirkkohan tietenkin sinänsä on elämys, ihan jo kokonsakin puolesta. Tuomiokirkko vielä normaaliakin enemmän, kun siellä on kaikenlaisia haarniskoja ja muuta kiinnostavaa. Helposti vain käy niin, että kirkkoon ei osata tai uskalleta tulla ihan muuten vain. Itselleni aukeni ihan uudenlainen tapa katsoa kirkkoa lapsena Kuopiossa, kun kesken kauppareissun isoäitini sanoi, että käydäänpä kirkossa. Hän laittoi kauppakassit sivuun, vei minut alttarille ja siunasi. Siihen saakka olin aina ajatellut, että kirkkoon voi mennä vain kun on juhla, ja lapsen näkökulmasta ne juhlatkin olivat yleensä mitä tylsimpiä. Mutta silloin opin, että kirkossa voi piipahtaakin. Ja ainahan sellaiselta piipahdusreissulta jotain jää myös mieleen: kun edellinen päiväkotiryhmä kävi, Partanen pyysi lapsia jälkikäteen piirtämään, mitä oli jäänyt reissusta mieleen. Aika paljon jäi. Paitsi yhdelle kolmevuotiaalle, jonka piirroksessa oli dinosaurus. Sen hän piirsi, koska kato kun emmä muista siitä kirkosta mitään No, pienet tilastopoikkeukset sallittakoon. Urkurin moottorikanootit Tämän kerran viimeinen kohde ovat urut, mutta niitä ei nyt se kummemmin etsitä vaan käännytään vaan penkissä normaaliin koululaisasentoon eli pää toiseen suuntaan kuin missä opettaja on. Mitä nuo pitkät jutut tuolla uruissa on? Mia Nieminen kysyy. Piikkejä, tietää Rasmus. Matias epäilee että niihin voi loukata jos ovat teräviä. Jonkun mielestä ne näyttävät vähän kanooteilta, kun niissä on se reikäkin tosin sen reiän takia ne saattaisivat myös olla moottorikanootteja. Kaiken kukkuraksi kaikki paitsi tämän jutun kirjoittaja tietävät, mitä sieltä pillistä tulee ulos: toimittaja olisi epäillyt ilmaa, mutta lapset tiesivät että musiikkia. Bachin Airin kohdalla ehkä molempia. Ope kertoo että suurin pilli on niin paksu, että sinne mahtuisi lapsi sisään. Idaa asia hiukan arveluttaa: miten sieltä pääsisi sitten pois? Ehkei kannata kokeilla. Sitten onkin jo lasten aika palata päivän muihin askareisiin. Vaan mitä sanoo lastentarhanopettaja, oliko helppoa heittäytyä Tuomiokirkon oppaan saappaisiin? Näiden korttien kanssa oli kyllä helppo mennä. Ilman niitä pitäisi tehdä aika paljon taustatyötä. Nämä ovat myös aika monipuolisia, mukana on erilaisia juttuja, mikä on hyvä. Lapset tykkäävät kun saavat tutkia ja kosketella asioita ja tässä nyt sai innostushan näkyi jo ovella. Roope Lipasti Tuomiokirkkokortteja saa lainaksi kirkon infopisteestä. Myös ruotsiksi. Lapsi katsoo asioita omasta näkökulmastaan. Tuomiokirkko tutuksi -kortit ideoinut Tamara Partanen on tehtäviä ideoidessaan yrittänyt nähdä kirkon lapsen silmin.

7 12 13 Turku, Aninkaistenk. 6 Puh (24h) Liike avoinna ark ja la sop. mukaan 80v MessuT LuTherin kirkolla Su klo 11 Messu, Antti Laato Pe 1.6. klo 21 Viikkomessu, Timo Nisula Su 3.6. klo 11 Messu, Olli Koskenniemi Su klo 11 Messu, Jari Rankinen Turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a Vi betjänar även på svenska! Ilmoittaja, ota yhteyttä. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä , jaana.mehtala@kotimaa.fi HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v perustettu perheyritys Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Puh Myös liikeajan jälkeen Nouda tai tilaa veloituksetta HAUTAUS- JÄRJESTELYNI vihkonen, johon voit kirjata toiveesi tiedoksi läheisillesi. Eerikinkatu 25 P Kiinamyllynk. 5 P kotimaa24.fi Sivut sujuvasti nettiin kumppanina Tel Aviv ja Natania 4.10., , 18.10, Finnairin lennot Helsingistä 1 viikko alk Eilatin pitkät lomat 3.1., vk vk Hinta alk/hlö. Majoitus jaetussa 2h huoneessa. Palvelumaksu 12 /varaus. Kiertomatkat Matkaoppaana Pentti Holi Lehtimajanjuhla Jerusalem-Tiberias-Tel Aviv Israelin kiertomatka Jerusalem-Tiberias-Tel Aviv Israelin kiertomatka Tel Aviv-Tiberias-Jerusalem-Eilat Israel Jordania kiertomatka Petra-Amman-Tiberias-Jerusalem Kotimaan matkaklubi Jordania Israel kiertomatka Petra-Amman-Tiberias-Jerusalem Israelin kiertomatka Jerusalem-Natania-Eilat Israelin kiertomatka Jerusalem-Tiberias-Tel Aviv-Eilat Israelin kiertomatka Jerusalem-Kuollutmeri-Eilat Kiertomatkojen lisätiedot ja varaukset: Matka-Vekka Tarja Stefanov puh tarja.stefanov@matkavekka.fi Matka-Vekan toimistot kautta maan, Puhelinmyynti (ma-pe 8-18, la-su 10-14) ja valtuutetut jälleenmyyjät Kesää kohti Kevätillassa kävelin kotiin. Olin ollut katsomassa ihastuttavaa satua Pikku Prinssistä. Rankan ja vaikean työviikon jälkeen teatterikokemus oli hyvää tekevä, liikuttava esityksenä ja viisautta täynnä. Mieleni oli hämmentynyt. Kauniit ja viisaat opetukset päässäni yhtä aikaa sen tiedon kanssa, miten huonosti olin nähnyt edellispäivänä ihmisiä kohdellun. Ylitin joen förillä ja katselin kanssakulkijoitani: nuorta äitiä ja isää pikkuisineen, juttelemassa siitä, mitä ruokaa illalla laitettettaisiin. Sauna laitetaan lämpiämään ja katsotaan hyvä elokuva. Puheitten välissä mies koskettaa hellästi vaimonsa olkapäätä ja antaa suukon. Suloinen rakkaushehku lämmittää ympäristöä. Kuin myös vieressä olevan naisen ja pienen beagle-koiran välinen kumppanuus. Förin kyydissä on myös veteraanilenkkikaverukset, juoksun lomassa hetken huokaisemassa. Näille ihmisille elämä on hyvä. Samaan aikaan itkevät ihmiset toisaalla. Itkevät itkua, joita toinen ihminen aiheuttaa. Grace & Peace What if? Back in March our congregation spent an evening together lead by a spiritual director from Britain. His name is Henry Morgan. Some of us had met him before, others like myself had not. We worked in pairs and at least I enjoyed the evening very much. It is simply nice to not be in charge sometimes and even more so it is nice to know that you are among friends. If you have not come across the term spiritual direction before then the following are quotes from the Spiritual directors International s website. James Keegan writes: Spiritual direction is the contemplative practice of helping another person or group to awaken to the mystery called God in all of life, and to respond to that discovery in a growing relationship of freedom and commitment. And the Executive Director of Spiritual Directors International Liz Budd Ellmann says this: Spiritual direction explores a deeper relationship with the spiritual aspect of being human. Simply put, spiritual direction is helping people tell their sacred stories everyday. What I found heart warming was the sense of freedom in exploring the stories of the Bible. Henry told us to choose a story and tell it to our pair whose orders were just to listen and it did not matter if you remembered it right or not. What was important was how you remember it and what it might tell Pikku Prinssi opettaa Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä. Miksi sydänsilmät tuntuvat usein olevan kiinni? Kaikki olemme samaa ihmiskuntaa. En pysty hyväksymään, että on oikein jakaa ihmisiä meihin ja noihin toisiin. Ihmisiä olemme kaikki. Toinen tuntee kuin minäkin. Sattuu pahat sanat, sattuu lyönnit, sattuu se, ettei tule kuulluksi ja hyväksytyksi itsenään. Ja jokaiselle tekee hyvää rakkaus, hellyys ja välittäminen. Pikku Prinssin suuri rakkaus on kaunis kukka. Kettu opettaa ystävyydestä Prinssiä: Aika, jonka olet tuhlannut ruusullesi, tekee siitä tärkeän sinulle. Olet vastuussa ruusustasi. Olemme vastuussa toinen toisistamme. Vastuuta on, että annamme aikaa rakkaillemme, että sitoudumme toinen toisiimme ja kannamme toisiamme, kun sitä tarvitaan. Minulle on opetettu, että antaminen on ihmisen osa, ihmisen velvollisuus elämälle ja toisillemme. Ja myös, että läheinen ja lähimmäinen on jokainen ihminen. FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION you about God and/or perhaps your life then and there. Ever since that evening, this spring has been about travelling with Mary and Martha. It has never been a favourite story of mine but it was the one that came to mind. Questions like: did Martha join the group who was listening to Jesus, did Jesus even perhaps ask her to join the group and if so could Martha calm down or was she distracted by all that needed to be done to prepare the food, fascinate and bother me. Motherhood and priesthood are both challenging in that there is much to do, much to arrange and yet what really matters has very little to do with weather the clothes are clean or the chairs are arranged in an optimal way. What usually really matters is the ability to stop what you are doing and listen. What matters is to be present for your children and for your congregation and most importantly and before everything else, for God. The problem is I am clearly Martha. Back in the days when I became a pastor I probably would have said the opposite. Not that I ever would have said I am clearly Mary, since Mary is a saint and I am just, you know, me, but I would have thought that I had something of Mary in me and I would have been quite pleased to think that; Nothing wrong about that, either, I Raija Ala - Lipasti KOLUMNI Silloin, kun tunnen toivottomuutta elämän varjon puolesta ja siitä, kuinka olisi mahdollista pahaan maailmaan vaikuttaa, muistelen lapsena kuulemaani satua, jossa aurinko ja tuuli kiistelivät siitä, kumpi on voimakkaampi. Kilpaa käytiin siitä, kumpi saa takin matkamieheltä pois. Tuuli puhkui ja puhalsi, mutta mies vain käpertyi tuulessa yhä tiukemmin takkinsa suojaa. Auringon lämmittäesssä miehelle tuli kuuma ja hän riisui takkinsa. Kesä tulee. Toiset kuulevat linnun laulun, toiset näkevät sinivuokkojen pellon ja on niitäkin, joille kevät on kasvien istuttamista. Eri tavoin koemme kevään ja elämän. Mutta kevään lämmössä kasvamme kaikki. Ja lämpö voittaa aina kylmyyden. Raija Ala-Lipasti think. In fact I miss that Mia who would have thought so. The thing is, though, whatever the situation was then it is not so today. I am Martha now. And I have grown to resent Mary just like her. Mary does not deserve it, Martha and I both know that, but it just seems unfair that she just gets to sit there. It all comes so easy for her. What if Martha and I did that? And here we hit the jackpot of all of the questions that surfaced with this story. What if I did that? Could I? Would all come crumbling down? What would that all be? Would it matter if it did? Should I? Can I? May I? As I write this it is exactly a week to Mother s Day. I wonder how many we are who ask ourselves these same questions because I have a hunch I am not the only one. As this paper comes out it is almost summer. That wonderful time when children do not need overalls, mittens, hats etc. etc. to go play outside, when finding fresh produce gets much easier, when the sunshine shows just how dirty the windows are and yet somehow it does not matter that much. Summer is for many of us a time to take a breath, to let loose, to let go. Maybe, just maybe, this could mean in our spiritual life, too. What if we let go and, well, listened? Mia Pusa University Chaplain and Pastor of the Turku Cathedral International Congregation Historia herää henkiin Maarian kirkon omalaatuiset kattomaalaukset heräävät jälleen henkiin. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla avataan keskiaikaisen kirkon vertauskuvallisten ja maagisia sävyjä saaneiden kalkkimaalausten historiaa. Katsojat pääsevät tutustumaan draamallisen opastuksen kautta kristinuskon ja kansanuskon väliseen vuoropuheluun. Kuulijat matkaavat vuosisatojen taakse keskiajalta nykypäivään saapuneen rakennusmestarin (Pertti Pussinen) kanssa. Oppaan roolissa nähdään Anita Pussinen. Pyhät vai pahat kuvat? -opastus Maarian kirkossa ke 6.6. klo 18 sekä pe 8.6. klo 10. Hautamuistomerkit humisevat historiaa Maarian keskiaikainen kivikirkko ja sen ympärillä oleva kirkkomaa kätkevät lähes tuhannen vuoden ajalta hautausmuistoja. Viimeisen leposijansa Maarian kirkkomaalta ovat saaneet niin kirkkoherrat kuin kanttorit, alueen tilalliset sekä turkulaiset mahtimiehetkin. Historia ja nykypäivä kohtaavat koskettavasti haudankaivajan opastetulla muistojen kävelykierroksella Maarian kirkossa ja kirkkomaalla. Opastajina Pertti ja Anita Pussinen. Opastus alkaa kirkon sisältä. Maasta sinä olet tullut! -kierroksia ma 4.6. klo 18 sekä su klo 16. Rasteilta ristille Maarian kirkon ympäristöön ja Koroisten alueeseen on kesän aikana mahdollista tutustua myös historiakätköjen avulla Maarian kesäkirkon aukioloaikoina saat kirkon kesäoppaalta vihjeet kahteentoista kohteeseen, jotka Nuorten valokuvauskilpailu Fotokisa on pyörähtänyt tämän vuoden osalta käyntiin. Kisan aiheena on tällä kertaa "Maailman tärkein" ja pääpalkintona Pentax-järjestelmäkamerasetti, jonka arvo on noin 800 euroa. Myös sijat 2. ja 3. palkitaan. Kilpailu on tarkoitettu kaikille vuosina syntyneille nuorille. Kilpailukuvan tulee olla itse otettu, ennen julkaisematon ja manipuloimaton. Lähetä "Maailman tärkein" -teeman mukaan kuvaamasi otos maksimikokoisena 1.7. mennessä osoitteeseen fotokisa@ evl.fi. Kuvat tulee toimittaa jpg-muodossa sähköpostin liitteenä siten, että kuvan fyysinen koko on vähintään 30 x 40 cm ja resoluutio 200 dpi. Kuvien manipulointi kuvankäsittelyohjelmilla on kielletty, mutta perussäätöjen korjailu sallittua. Jos tarvitset lisäohjeita tai jos sinulla on kysymyksiä, voit lähettää niitä Fotokisan osoitteeseen fotokisa@evl. Luomakunnan ihmettelyä Ruissalossa Tunnistatko ulkona aamuisin ja iltaisin sirkuttavat linnut? Maarian seurakunta tarjoaa loistavan mahdollisuuden osallistua Ruissaloon suuntautuvalle lintujentunnistamisretkelle kesäisen luonnon helmaan ja tutustua meitä ympäröivään luomakuntaan. Retken vetäjä pastori Eetu Myllymäki on varma, että ainakin peippoa kuullaan linturetkellä. Myös muita yleisiä lintulajeja kuten punarinta, punakylkirastas, laulurastas ja toivottavasti myös satakieli kuullaan. Näiden lintujen ääniä voi opetella jo etukäteen, ja tehdä sitten oivaltavia äänitunnistuksia, sanoo itsekin lintuja harrastava Myllymäki. Nuorten Fotokisa käynnistyi Voittajalle palkinnoksi digijärkkäri P i n j a P i n o m ä k i Mitä Maarian kirkon holveihin tehdyt maalaukset kertovat? Osa maalauksista avautuu katsojille helposti, toiset tuottavat päänvaivaa tutkijoillekin. ovat enintään noin kilometrin säteellä kirkosta. Rasteilla kerrotaan muun muassa esineiden ja symbolien avulla kohteen historiasta. Rastien etsiminen sopii päiväkävelykierrokseksi, lapsi- tai nuorisoryhmän tai koko perheen yhteiseksi kävely- tai pyöräretkeksi. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan Koroisten kyläjuhlilla yksi Taskulan risti ja viisi Maarian kirkon kuvamukia. Yhteystiedot voi jättää kirkon eteisessä olevaan rippikoulukorttien keräilylaatikkoon. Maarian kirkko (Maunu Tavastinkatu 2). Kesäopas on paikalla kirkossa maanantaista perjantaihin klo Tapahtumat ovat myös osa Koroisten kyläviikon tapahtumia. Keskiviikkona on luvassa linturetki kuulaassa kesäillassa suomalaisessa luontoäänimaisemassa. Reilun kolmen kilometrin lenkillä havainnoidaan lintuja ja keskitytään erityisten äänten kuunteluun ja opetteluun. Lähtö klo 18 bussilla numero 8 Kauppatorilta, laiturista T41. Viikkoa myöhemmin keskiviikkona on luvassa Kesäaamun ihmeitä -lintukävely. Retkelle lähdetään klo 7.55 bussilla numero 8 Kauppatorilta, laiturista T41. Bussimatkat omalla kustannuksella, omat eväät. Retkien vetäjinä Maarian seurakunnan lähetyssihteeri Lauri Lehtinen ja pastori Eetu Myllymäki. Viime vuoden kilpailun voitti Pinja Pinomäki kuvallaan Rakkautta ennen auringonlaskua. fi. Katso tarkemmat säännöt ja ohjeet osoitteesta fotokisa. Kilpailun jury koostuu nuorista valokuvauksen osaajista ja harrastajista. Voittaja ja parhaimmat kuvat julkaistaan Taiteiden yö -tapahtuman yhteydessä Vähätorilla Parhaimmista kuvista koostetaan todennäköisesti näyttely myös muualle myöhemmin syksyllä. Kilpailun järjestää Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja mukana yhteistyössä ovat Kamera-Aitta, Focus Nordic ja Oy ItalFalo Finland. Fotokisan löydät netistä osoitteesta ja www. seitsemastaivas.fi. Kisa järjestetään nyt toista kertaa. JN Unelmien lähiöpäivä Varissuolla TAIVAAN MERKIT Vaikka uusia asuinalueita suunnitellessa on tavoitteena luoda unelmalähiö, usein rakennusvaiheessa unelma kutistuu lähiöksi. Ajatuksenamme on luoda Jumalan avulla ja yhteistyöllä Varissuosta unelmalähiö, joksi se alun perin ajateltiin, sanoo projektissa mukana oleva Katariinanseurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Kitti Kumpulainen. Tämän unelman toteuttamiseksi Katariinanseurakunta ja Uusipesula-seurakunta tempaisevat yhdessä Varissuolla 9.6., jolloin alueen asukkaille tarjotaan monenlaista yhteistä ohjelmaa. Uusipesula tarjoaa ikkunanpesuapua vanhuksille ja muille kotihoidon asiakkaille. Vanhempi väki pääsee nauttimaan alkukesän ihanuudesta muutenkin kuin ikkunasta katsoen, sillä palvelutalo Vuokon asukkaiden on mahdollista saada ulkoiluseuraa. Porukassa liikkuminen on mieluista muillekin kuin vanhuksille. Pia Hukkila vetää sauvakävelyitä Varissuon ulkoilureiteillä. Reippailemaan voi tulla myös ilman sauvoja. Uusipesulan edessä on luvassa pihajumppaa. Klo 15 on lounas Uusipesulan pihassa, samaan aikaan sisätiloissa on vaatejakelua. Musiikkiesitykset pihan lavalla höystävät pihatapahtumaa. Kolmen jälkeen lavalle nousee joukko Syvä Laulu -musikaalin esiintyjiä. Paimion kesäteatterissa tänä kesänä esitettävä Syvä laulu kertoo tarinaa romanien vaiheista viimeisen sadan vuoden ajalta. Illalla järjestetään kaksi kirkkohetkeä. Uusipesulan tiloissa klo 18 alkavassa tilaisuudessa on luvassa muun muassa musiikkiesityksiä, yhteislaulua ja kahden pastorin vuoropuhelua, jossa ovat vastakkain Katariinan kirkkoherra Martti Hirvonen ja Jarmo Heiskari Vapaakirkolta. Samaan aikaan kirkon läheisessä metsikössä järjestetään metsäpubi niille, joille seurakunnan kynnys tuntuu liian korkealta. Jarmo Saxman ja Lassi Stenman vetävät iltahartauden, jonka jälkeen nautitaan grillimakkarasta. Katsokaa taivaan lintuja Siivillä on synnynnäinen kyky nostaa sitä, mikä on painavaa, ja kohottaa se korkealle sinne, missä jumalien suku asuu, kirjoitti antiikin filosofi Platon Faidros-dialogeissaan. Painovoiman alaisuuteen sidottu ihminen on aina ihastellut ja vähän kadehtinutkin lintujen lentotaitoa. Siivekkäillä olennoilla on nähty olevan jumalallisia ominaisuuksia ja yhteys tuonpuoleiseen. Linnusta onkin tullut sielun symbolikuva. Kuolinilmoituksissa ja hautamuistomerkeissä on usein lintuja kuvaamassa toivoa ja taivaskaipuuta. Niin kuin muuttolintusen tie taivasta kohti kulku vie. Jeesus itse käski opetuksessaan katselemaan lintuja, paitsi tuttuina vapauden vertauskuvina, myös taivaallisen huolettomuuden esikuvina. Keskiajalla elänyt Hildegard Bingeniläinen ylisti lintujen herkkyyttä, puhtautta ja viattomuutta. Franciscus Assisilainen on tunnettu vaatimattomille ystävilleen linnuille pitämistään saarnoista. Kristillisessä kuvaperinteessä esiintyvistä linnuista tutuin on kyyhkynen. Pyhän Hengen nähtiin ottavan kyyhkysen hahmon Jeesuksen kasteen yhteydessä, ja elämän merkkejä tuova kyyhkynen oli myös Nooan luottolintu vedenpaisumuksen asettuessa. Toinen yleisesti kuvattu lintu on majesteettinen kotka, joka on vakiintunut apostoli Johanneksen tunnukseksi. Kukko on Raamatustakin tuttu valvomisen symboli. Pelikaanin ymmärrettiin ruokkivan poikasiaan omalla verellään, joten siitä muodostui vertauskuva Jeesuksesta. Riikinkukkoa on käytetty kuvaamaan turhamaisuutta, mutta toisaalta sen silmämäisiä kuvioita sisältävä värikäs höyhenpuku on haluttu nähdä myös jumalaisen viisauden merkkinä. Pikkulinnut nähdään usein nöyryyden ja vaatimattomuuden edustajina. Jeesuskin mainitsee varpusen. Punaiset sävyt linnun höyhenpuvussa taas ovat antaneet aihetta legendoihin ja tarinoihin. Okalinnun nimelläkin kulkeva tikli on vanhassa ikonografiassa veritodistaja, jonka nokan juuressa oleva punainen rengas muistuttaa sen yrityksistä helpottaa Kristuksen kärsimyksiä nokkimalla piikkejä hänen otsaltaan. Lintujen aggressiivinen reviirilaulu kuulostaa ihmisen korvaan puhtaan ilon ja kauneuden ylistykseltä. Suloisen suven laulajistamme tutuimpia on peipponen. Erään turkulaisen merkkimiehen hautamuistomerkissä pieni veistos peipposesta istuu ristin sakaralla laulamassa. Moni on ehkä kuullut peipposeen liittyvän pienen tarinan, vaikkei kyseistä hautaa olisi nähnytkään. Kenen haudalle laulava lintu tuntuu sopivan erityisen hyvin? Erkki Kiiski Vastaus sivulla 15.

8 Jos häämarssi on vielä haku- taharju, joka toivoo konsertin rohkaisevan uusiinkin valintoihin. Hietaharjun lisäksi konsertissa esiintyy Maarian kanttori Heikki Rainio ja Käsikello Hups! -yhtyettä johtava Tuomiokirkon kanttori Anu Åberg. Hups! esittää oman versionsa Pachelbelin Chanonista. Lisäksi kuoro esittää konsertissa motetteja neljältä vuosisadalta Johann Sebastian Bachista Eric Whitacreen. Amici del canto tuo vanhat sävelmät sinne, mihin ne alun perinkin kuuluivat tähän päivään ja nykyaikaan. Konserttiin on vapaa pääsy. Jokisataman kesän avajaisissa perjantaina 1. kesäkuuta kello 17 alkaen. Tämä on sinfonian kolmas esitys. Se kestää noin puoli tuntia ja on kuultavissa Aurajoen rannoilla Martinsillalta alajuoksulle. Kullakin kaupungilla ja asuinpaikalla on oma äänimaisemansa. Aurajoen äänimaisema sisältää suomalaisittain myös hyvin vanhoja elementtejä, jotka sinfoniassa sekoittuvat nykyisen kaupunkikulttuurin ääniin. Se, millaiseksi kokeellinen teos muodostuu, riippuu myös kustakin kuulijasta ja siitä, mihin hän jokivarressa asettuu. Aurajokisinfonia on kokeellinen ääniteos kirkonkelloille, laivojen merkinantolaitteille ja sireeneille. Mukana ovat Aurajoessa ja satamassa olevat alukset tyfooneineen, Tuomiokirkon, Mikaelinkirkon ja Martinkirkon kellot, asehistoriallisen yhdistyksen Arma Aboan mustaruutitykit sekä käsikäyttöiset pelastussireenit. Teos alkaa kirkonkellojen soitolla, sitten mukaan liittyvät laivojen merkinantolaitteet, sumusireenit eli tyfoonit ja hälytysireenit sekä mustaruutitykki. Aurajokisinfonian on suunnitellut ja ideoinut äänitaiteilija Simo Alitalo. Se esitettiin ensimmäisen kerran tammikuussa 2011 kulttuu- tyy vatsan seutuun. Kyytiä kiloille tai muuten vaan kivaa kuntoilua on luvassa Mikaelinseurakunnan ja Turun kaupungin liikuntatoimen järjestämällä äijäkävelyllä. Miesten oma iltakävely starttaa Mikaelinkirkolta keskiviikkona 6.6. klo 18. Samoja polkuja ei äijäporukalla tallata kuukaudesta toiseen, sil- lä liikuntasihteeri Martti Raikasniemi suunnittelee joka kerraksi uuden reitin. Jutustelu ja muiden tapaaminen on tärkeä osa äijäkävelyä. Osallistuakseen ei tarvitse olla teräsmies, sillä täällä ei kuntoilla veren maku suussa, sanoo itsekin kävelylenkkeihin osallistuva kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Taivaan merkit, vastaus Maarian hautausmaalla runoilija-kirkkoherra Jaakko Haavion hautakiveen on liitetty kuvanveistäjä Antti Louhiston muotoilema peipponen. Haavion hautajaisissa oli peipponen lennellyt saattoväen joukossa, istahtaen jopa Haavion miniän hatulle. Saattajat eivät voineet välttyä muistamasta vainajan omaa runoa Terveisiä hautausmaalta, jossa peipolla on tärkeä osa. Omaiset päättivätkin teettää lintuveistoksen hautamuistomerkkiin liitettäväksi. Aurajokisinfonia soi vapaana turkulaisessa kulttuurimaisemassa. Kirkonkellot saavat seuraa muun muassa laivojen sumutorvista ja mustaruutitykistä. Edellisen kerran Simo Alitalon teos esitettiin vuosi sitten kirpakassa pakkassäässä kulttuurivuoden avajaisissa. ripääkaupunkivuoden avajaisissa. Simo Alitalo sai Aurajokisinfoniasta ja muista äänitaideteoksistaan viime vuonna valtion taidepalkinnon. Aurajokisinfonian toteutuksesta vastaa tällä kertaa Aurajokisinfonia-työryhmä, jossa Simo Alitalon lisäksi ovat Timo O. Nenonen ja Tuike Alitalo. Esitys on saa- nut tukea Turun kulttuurilautakunnalta. Teos kuullaan nyt lähes samanlaisena kuin ensiesityksessä talvella Laivoja ja niiden tyfooneja tosin saattaa olla mukana enemmän. Teokseen osallistuvien laivojen määrä riippuu siitä, mitä laivoja esityshetkellä on Aurajoessa. Ty- fooneja soittavat turkulaiset puhallinmuusikot. Yleisradion kantaesityksestä tekemän nauhoituksen voi kuunnella osoitteessa: simo-alitalo/river-aura-symphony Simo Alitalon kotisivu löytyy osoitteesta Gallup Jan Träskelin Luvassa on pitkä kesäloma. Aion nauttia kesästä, grillata, syödä paljon hyvää ruokaa ja rentoutua kiireisen työjakson päätteeksi. Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! verkkosivustolla on tarjolla kolmisenkymmentä kertakeikkaa ja pidempää hyvän mielen vapaaehtoispestiä. Juuri nyt avoimina muun muassa: Digiavustaja neuvomaan esimerkiksi tietokoneen ja kännykän käytössä. Tiedätkö hiukan perusjamppaa enemmän tietokoneista ja muusta tekniikasta? Haluatko auttaa ikäihmisiä pärjäämään paremmin tietoyhteiskunnassa? Kesäkaveriksi lapsiperheelle. Lapsikatraan äiti kaipaa alkukesäksi aikuista seuraksi esimerkiksi uimarannalle tai seikkailupuistoon vaikkapa joka toinen viikko. Useamman lapsen Jouni Nieminen Menen purjehtimaan ja käyn vaimon kotiseuduilla Itä-Suomessa. Lomaa minulla on tosin muulloinkin kuin kesällä, koska olen eläkkeellä. Seija Aantaa Kotimaa-yhtiöt on johtava suomalainen kirkollisen viestinnän ja henkisen hyvinvoinnin viestintätalo. Kotimaa, Askel ja Lastenmaa ovat Kotimaa-yhtiöiden lehtiä, joita yhdistää kristillisyys ja välittäminen. internetissä: A 2011 HINTA : 3,00 IKERT 106. VUOS A Menen mökille Keski-Suomeen. Lisäksi haluan olla kavereiden kanssa ja syödä jäätelöä. YLE Turun Radio 94,3 (97,3) MHz Seurapuheessa puhutaan elämästä ja elämäntehtävistä sekä kuullaan seurakunnissa mukana toimivien ajatuksia niistä. Seurapuhe torstaisin klo jälkeen. *** suviradio.fi Suviradio soittaa kesän toivotuimman listan 31. toukokuuta lähtien. Nettiradiokanava on sekoitus kesäisiä musiikkikappaleita, tuttuja riparilauluja, koululauluja ja muuta suomalaiseen kesätunnelmaan sopivaa. Saa laulaa mukana! Nettisoitin löytyy osoitteesta suviradio.fi. Suviradion tuottaa Toivontuottajat, joka on pääkaupunkiseudun seurakuntien mediatoimitus. *** Radio Melodia 89,0 (95,7) MHz Toivo2000 seuraa kirkkovuoden kulkua, ottaa näkökulmaa pyhäpäivän teksteihin sekä kertoo kirkollisia uutisia. Kesäkuun vaihteessa kerrataan helluntain teemoja ja muistellaan, mikä se helluntaita seuraava Pyhän Kolminaisuuden päivä olikaan. Ohjelmaisäntänä Huppe-pappi Hannu Hurme. Toivo2000 sunnuntai- sin klo sekä uusintoina keskiviikkoisin ja perjantaisin klo *** Radio Dei Turku 107,3 (99,4) MHz Pärskeitä on ekoasiaa luomakunnasta. Touko-kesäkuun vaihteessa hiljennytään kylvönsiunaukseen, ihmetellään pihalla seisovaa tuulivoimalaa ja rapsutellaan nurmikkoa huoltavia lampaita. Pärskeitä maanantaisin klo ja perjantaisin klo Uutuusleffoja arvioi Maija Hangisto. Arviot myös osoitteessa turunseurakunnat.fi > Radio ja TV. Kinoteekki perjantaisin klo ja Viikon vieraana toukokuuta on turkulainen kirjailija Harri Raitis. Teemoina ovat Raamattu, kulttuuri, arvot ja vähän ihminenkin. Toimittajana Tommy Rusanen. Viikon vieras maanantaista perjantaihin klo *** Virtuaalikirkko.fi Kansallispyhäkön sunnuntaimessut lähetetään suorana internetissä klo LASTENMAA A RUOKA ILLE KAruoIK voi kaostoksilla ää. Omilla n nälk a maailma helpotta 8 13 Sivuilla 40 I TTOLAK n AVIOLII yhteiskunna Kirkon ja t avioliitosta myötä. määritelmä uuden lain eroaisivat 4 SIVULLA OITTA ntelee APUA EHD ola työske ttujen Pekka Tuom rinä ja kidute päihdelääkä skuksessa. kuntoutuske 16 SIVULLA EKSTRA TALOUS unnat Miten seurak päin eteen pääsevät gosta? talousahdin LIITE Tule kanssamme myymään lehtiä, joissa on sanomaa. Tee toiveista totta, osallistu keräykseen! TilisiiRRolla: iban Fi merkitse viestikenttään 7758 Heidi Vilppola Aion kävellä Aurajoen rannoilla, käydä silloin tällöin maalla sekä tavata lapsia ja vierailla heidän mökeillään. AALLON PITUUKSILLA 3/2012 Heti, kun Raamattu valmistuu omalla kielellämme, sitä aletaan käyttää. Joissakin kirkoissa käytetään lepchankielistä laulukirjaa. Jumalanpalveluksissa luetaan jo valmistuneita tekstejä ja rukoukset lepchaksi, kertoo Pushpa Choden Thomas Lepcha, raamatunkäännöstiimin jäsen Sikkimissä. TeksTiviesTillä: 10 Tai 20 10e PslaHJa 7756 Tai 20e PslaHJa 7756 numeroon Mitä teet kesällä? KUUT 6. LOKA Unelmissa Raamattu kanssa kun ei ole kovin helppo yksin lähteä kesärientoihin. Koiralle ulkoiluttaja. Kaksivuotias kiltti tyttökoira Varissuolla kaipaa ulkoiluttajia aamun pikkulenkille, pidemmällle iltapäivälenkille ja iltapissatukselle. Tarkemmin näistä ja muista hyvän mielen vapaaehtoistöistä internetissä Suurella sydämellä sivujen vapaaehtoispankkiin voit myös tallettaa osaamistasi, toiveitasi ja ideoitasi. Lue sivuilta myös Timo Niirasen hieno tunnelmapala Vilkun keittopäivän isännän pohdinnoista. Suurella sydämellä -toimintaa on nyt jo 25 paikkakunnalla Suomessa. Kiinnostaako vapaaehtoistyö? Suurella sydämellä Suomen Pipliaseura KeRäySLuPa: 2020/2011/2231 klo 19 vuosisataisen katolisen messun sävelet ja tekstit Josef Gabriel Rheinbergerin romanttisena tulkintana. Saksalainen kamarikuoro Amici del canto tarjoaa Dennis Hanselin johdolla musikaalisen kokemuksen Cantus Missae -messusikermän myötä. Kesä tulee ja katse kiinnit- Aurajokisinfonia esitetään Messusikermä soi dramaattisesti Tuomiokirkossa soivat 9.6. Äijät liikkeelle J o n n y H o l m é n / Tu r u n T i e t o k u v a O y sessa, suven vihkiparien kannattaa olla kuulolla klo 19, jolloin Tuomiokirkossa järjestetään häämusiikkikonsertti. Urkumusiikkipainotteisessa konsertissa käydään läpi kaikki suosituimmat häämarssit ja annetaan vinkkejä myös muista mahdollisuuksista. Vaikka Melartinin ja Mendelssohnin marssit ovat vuodesta toiseen ne suosituimmat, tarjolla on paljon muutakin. Niiden lisäksi konsertissa esitetään komeita vaihtoehtoja avioliiton alkutaipaleelle. Usein ongelmana on se, etteivät hääparit osaa pyytää näitä tuntemattomampia sävellyksiä, sanoo Tuomiokirkon urkuri Markku Hie- Aurajokisinfonia soi jälleen CKPHOTO Marsseja ja muuta häämusiikkia 15 SCANSTO 14 Haluatko olla tekemisissä ihmisten kanssa? Myymällä lehtiämme, pääset samalla asiamiesyhteisömme jäseneksi. Asiamiehenä voit osallistua erilaisiin tapahtumiin ja kilpailuihin, joissa on mm. matkapalkintoja. Maksamme myyjillemme puhelinkorvaukset ja tilauspalkkioilla voit tienata mukavasti lisäansioita. Tule kokeilemaan olisiko tämä sinun tapasi tehdä seurakuntatyötä? Olen löytänyt myyntityössä asiamiehenä uuden perspektiivin elämääni... Saan keskustella ihmisten kanssa, joita en olisi muuten kuvitellut kohtaavani. Soile Ritakallio-Tähtinen Odotamme sinulta myönteistä suhtautumista lehtiimme ja kiinnostusta esitellä niitä uusille lukijoille. Perehdytämme sinut myyntityöhösi, annamme osoitetukea kontaktien löytämiseen ja autamme pääsemään haluamiisi tavoitteisiin. Ole yhteydessä kello välisenä aikana markkinointikoordinaattori Anne Mutaseen tai myynti- ja markkinointipäällikkö Pauli Saukkoseen , niin keskustellaan lisää tulevasta työstäsi.

9 16 17 Kesämusiikkia kirkoissa Maarian kirkossa To klo 18 Finnish Choral Society of Seattle, joht. Maria Männistö Mikaelinkirkossa su klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely, Marko Hakanpää Kesäillan musiikkihetket Paattisten kirkossa tiistaisin klo Paattisten kirkkokuoro, joht. Mikko Laiho ja Jukka Saarinen, piano Mikko Heininen, piano 3.7. Seeli Toivio, sello ja Hedi Viisma, kantele Ohjelma ilmoitetaan myöhemmin Toivelauluja Tortinmäen kerhohuoneen lavalla Ohjelma ilmoitetaan myöhemmin Linda Hedlund, viulu ja Elisa Järvi, piano 7.8. Gregoriaaninen lauluyhtye Schola Cantorum Aboensis Tapulikahvio avoinna kirkon kellotapulissa puoli tuntia ennen ja jälkeen musiikkihetken. Tuomiokirkossa Ti Vihkimusiikkikonsertti. Markku Hietaharju urut, Heikki Rainio, tenori ja Käsikelloyhtye Hups! johtajana Anu Åberg La 9.6. klo 19 konsertti, Amici del Canto Tuomiokirkon iltamusiikki tiistaisin klo Levyn julkistamiskonsertti Ville Urponen, Turku Kati Pirttimaa, Espoo Anu Pulkkinen, Kuopio Susanne Kujala, Helsinki 3.7. Olli Porthan, Helsinki Anna-Maria Lehtoaho, Helsinki Holger Gehring, Saksa Andrew Canning, Ruotsi Taras Baginets, Venäjä 7.8. Markku Hietaharju, Turku Ville Urponen, Turku Christian Olesen, Tanska Alex Flierl, Saksa Kesämusiikkia Tuomiokirkossa keskiviikkoisin klo 14 n Kesämusiikki alkaen , jonka jälkeen ilmainen Tuomiokirkon opastus Kakskerran kirkon suvimusiikit Su klo 17 "Jo joutui armas aika" Virsijamit Atte Tenkanen, koskettimet Marko Portin, saksofoni Vesa Ojaniemi, kontrabasso Su klo 17 "Sen suven suloisuutta" Turun urkujuhlien konsertti Anni Niemelä, sopraano Tiina Ilonen, urut ja cembalo Su klo 17 "Soi kiitokseksi Luojan" Lavrenchukin musiikkiperhe esiintyy OLLAAN YHDESSÄ Kevään ihmeitä laulujen kera Tule ihmettelemään luontoa ja laulamaan lintujen kanssa kilpaa Tähkäpuistoon Henrikinkirkon viereen to klo 18. Luontoasiantuntijana Ari Karhilahti, laulattajana Lotta Paaso, juontajana ja ihmettelijänä Marjatta Kannus Henrikin Tähkistä. Kesäinen Ruissalo kutsuu Suvihartaus Metsäkirkossa Joka toinen su klo 18 ( ) Viitoitus Honkapirtiltä, n. 300 m. Retkikahvit diakoniatyön, lähetystyön ja merimieskirkkotyön hyväksi, 2. Kesäpäivät Ykköspirtillä (Ruissalon Puistotie 629) kolmena torstaina klo (21.6., 9.8. ja 23.8.) Kesäpäivän viettoa kaikenikäisille, saunomista, uintia, lettuja, yhteislauluja, hartaus, ym. (Omat grillimakkarat mukaan). Bussi nro 8 tuo perille. Maksuton. Miesten saunaillat Ykköspirtillä Ma klo 18 (11.6., 13.8., 10.9.) Tervetuloa mukaan! Mikaelinseurakunta Avointen ovien kesäpäivä kaikenikäisille Papinholman seurakuntakodilla, Käräjäkalliontie 4 oikealla juuri ennen Kuusiston siltaa joka keskiviikko klo Kahvitarjoilu, mahdollisuus uida ja saunoa sekä grillata omia eväitä. JUMALAN- PALVELUKSET Su klo 17 Johannesmessu Maarian kirkossa, palveluvuorossa partiolaiset, Saara Palmunen, Mikko Laurén, Anna Meronen, Marianne Pönkkä, Sini Lehto, eht.av. Markku Häyrinen ja Ulla Kaarnavaara, Alli Koskimäki, musiikissa Esa-Pekka Kanniainen ja Katulähetyksen lauluryhmä sekä Satakielet-kuoro. Esirukouspalvelua, kahvit tallissa. Ke 6.6. klo 18 Metsäkirkko Runosmäen Riihikalliolla, Nostoväenkadun päässä, josta parkkipaikan luota lähtee polku Riihikalliolle, Haltia, Aaltonen, Vuola Linnanraunioiden jumalanpalvelus ja piknik Kuusiston linnanraunioilla luomakunnan sunnuntaina klo 12 Pirjo Vahtola, Jaana Engström, Kuusiston Puhaltajat, Kaarinaseuran väkeä. Kirkkokahvit raunioilla, omat eväät voi ottaa mukaan, grillausmahdollisuus. Säästä luontoa ja tule yhteisillä kyydeillä! BUSSI 1 Klo 11 Ravattulan Citymarket Kaarinantie Menninkäisenkatu Vanha Littoistentie Monitoimitalo Littoistentie Verkakaari Kaarinantie Littoisten yritystalon pysäkki klo Krossinkatu Nummenniityntie Jumpurintie Kaarinantie Oskarinaukio Kaarinan kirkko klo Hovirinnantie Kartanontie Paraistentie Kuusiston kirkko Kuusiston linnanrauniot. Paluu noin kello alkaen samaa reittiä. BUSSI 2 Klo 11 Kuovinkadun toimintakeskus Poikluomantie Poikluoman seurakuntatalo Pyhän Katariinan tie Vaakunatie Kartanontie Hovirinnantie Kaarinan kirkko klo Oskarinaukio Paraistentie Kuusiston kirkko Kuusiston linnanrauniot. Paluu noin klo 14 alkaen samaa reittiä. BUSSI 3 Klo 11 Lautakunnankatu/ Kaarinan kaupunginvirasto Paraistentie Kuusiston linnanrauniot. Klo Lautakunnankatu/ Kaarinan kaupunginvirasto Paraistentie Kuusiston linnanrauniot. Paluu klo samaa reittiä ja tarpeen mukaan vielä TAPAHTUMIA Pe klo 18 Pipliaseuran 200-vuotisjuhlan avajaiset, jonka yhteydessä Raamattu kannesta kanteen viimeiset jakeet, puhe arkkipiispa Kari Mäkinen. Pyhän Henrikin pyhiinvaellus Turun tuomiokirkko- Kirkkokari. Matkaansiunaus Tuomiokirkossa klo 9. Vaellukselle ilmoittautuminen ja tiedustelut mennessä antti.pajunen@evl.fi KIRKOT JA KAPPELIT Taidekappeli, Seiskarinkatu 35 Torstaisin klo 18 Hartaus, Martinseurakunta su klo 12 Kappeli soi Toivevirsiä ke 6. ja klo Pyhän kosketus a Touch of the Sacred, opastettu tutustuminen taidekappeliin. Hinta 10 / aikuinen Näyttely: Esa Riippa Grafiikkaa saakka Avoinna ma pe klo 11 16, to klo , la su Puh. (02) KESÄKAHVILAT Hennalan kesäkahvila Hennalantie 10 Satava, bussit 14 ja 15 ke klo 15 Kesäkahvila Hennalan kesäkahvila etsii vapaaehtoisia: Hennalassa järjestetään taas ensi kesänä aina keskiviikkoisin klo kesäkahvila, jonka yhteydessä on mahdollisuus saunoa. Kesäkahvilaa hoidetaan pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoiset vastaavat kahvitarjoilusta ja saunan lämmittämisestä. Mikäli sinua kiinnostaa tällaiset tehtävät luonnonkauniissa kartanoympäristössä, ota yhteyttä Sasa Lehtiseen, tai sasa.lehtinen@evl.fi Nummen kesäkahvila lähetyksen hyväksi avaa jälleen ovensa joka keskiviikko välillä tunnelmallisessa Nummen srk-talossa, Papinkatu 2. Tule juomaan kesäiset kaffet ja viettämään yhteistä aikaa kirkonmäellä klo välillä. Vapaaehtoisella kahvimaksulla autat ihmisiä ympäri maailman. Tervetuloa! Kesäkahvila Mikaelin seurakuntakodin klubissa Ma klo ( ) Kahviraha diakoniatyön hyväksi 2 Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna ma pe klo 11 16, la su Kesäinen laulutuokio to 7.6. klo 13 Paula-tyttö vierailee to klo Tapulikahvio Paattisten kirkon kellotapulissa tiistaisin 5.6. alkaen klo ja musikkihetken päätyttyä Yli-Maarian seurakuntatalo Mittumaarintie 73 Kesäkahvila avoinna klo 9 ti 5., to 7., ti 12., to 14., ti 19., to 21., ti 26. ja to Sommarcafé alla onsdagar kl i Aurelia Auragatan 18 (1 vån.) TIEKIRKOT Turun tuomiokirkko Avoinna joka päivä 9 20 ( ) 9 19 ( ) Kesäkahvio Tuomiokirkkomuseo 2/1. Pyhän Katariinan kirkko Kirkkotie 46 Ma pe ( ) Maarian kirkko Maunu Tavastinkatu 2 Ma pe ( ) Turun Mikaelinkirkko la klo ( ) su klo ( ) ma pe klo ( ), kesäoppaat Muulloin tilaisuuksien yhteydessä. ELÄKELÄISET Kesäpelit Mannerheiminpuistossa Petankkia ja mölkkyä ti klo ( ) Kahviraha diakoniatyön hyväksi 2 Eläkeläiskerhot (2, sis. kahvit ja tuolijumppa) Mikaelin srk-koti ke klo (30.5. asti) Suikkilan srk-koti to klo (14.6. asti) Sinapin retkipäivät Ma 4.6. ja ke 6.6. Mukana diakoniatyöntekijät. Hinta 20 sis. bussikuljetuksen. Lähtö klo 8.15 Kansallinen palvelutalo Suikkilan srk-koti Härkämäen sillan pysäkki Vienolan srkkoti Paakarlan srk-koti Iso- Heikin palvelutalo Mikaelin kukka Sinappi. Paluu samaa reittiä klo 14. Ilm. Diakoniatoim. ma ja to klo , p RETRIITIT Sinapin leirikeskuksessa Kaikille armo riittää. Liisa Purho, Varpu Ruohonen Kirkasta kasvosi, niin me saamme avun. Henkilökohtaisesti ohjattu retriitti Ritva Uhinki, Heli Lindroos, Päivi Vuorilehto. Hinta: 115, op., eläk. ja tyött. 92 Tammilehdossa Elämään vapautetut. Retriitti AA-laisille ja Al Anonlaisille. Nimettömyys taataan. Ilmoitt. Pirjolle p Elämä kantaa. Retriitti eronneille, Mari Kinnunen, Marjut Ostermaa Luontoretriitti. Lennart Saari, Marja-Liisa Leinonen, Jouko Henttinen Hinta, jos ei toisin mainittu: 66, op., eläk. ja tyött. 53 Tied. ja ilm. p tai auli.hynonen-rinne@evl.fi HENGELLISTÄ OHJAUSTA Ohjatut rukousviikot Elämän ja uskon vuoropuhelua rukouksen hengessä Osallistujat sitoutuvat puolituntiseen rukousmietiskelyyn kotona Raamatun tekstien äärellä ja viikottaiseen kahdenkeskiseen tapaamiseen ohjaajansa kanssa. Kuusiviikkoisen jakson alussa ja lopussa osallistumme yhdessä messuun ja ryhmätapaamiseen sen jälkeen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Päivi Vuorilehto p KIRKKONÄYTELMÄ HENKI -näytelmä Mikaelinkirkossa Pe klo 21 La klo 13 Su klo 14 ja 21 Käsikirjoitus: Emmi Louhivuori ja Ismo Seivästö. Ohjaus: Emmi Louhivuori ja Ilmari Kuivala Puvustus: Iris Linkoranta ja Telle-tuote. Valot ja ääni: Erno Selänne ja Jarno Kuivala Esitys: Mikael-teatteri. Vapaa pääsy. LAPSET JA PERHEET Lasten laulukirkko to klo 18 n Martinkirkko. Voit ottaa oman rytmisoittimen mukaan. Järj. Martinseurakunta, lastenohjaajat Kirsi ja Kaija VANHUSTYÖ Poiju. Vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka, Humalistonkatu 7 b, avoinna ma pe klo 10 15, torstaisin klo LEIRIT Henrikinseurakunnan luokkalaisten Molskis ja Plompsis -leiri Kunstenniemen leirikeskuksessa (sisämajoitus). Kesäistä yhdessä oloa, uintia, saunomista, raamattutoimintaa, leikkejä ym. Leirin hinta 20 sis. täyshoidon kuljetuksella ja tapaturmavakuutuksen. Ilmoittautumiset 1.6. mennessä Leirikirje lähetetään kotiin kesäkuun alussa. Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Marko Mäenpäältä p , marko.maenpaa@evl.fi Henrikinseurakunnan luokkalaisten Huugi Boogi -leiri Kunstenniemen leirikeskuksessa (sisämajoitus). Uimista, saunomista, raamattutoimintaa, nuotion räiskettä, askartelua, leikkejä ym. puuhailua luonnon ja meren äärellä. Leirin hinta 40 sis. täyshoidon kuljetuksella ja tapaturmavakuutuksen. Ilmoittautumiset 1.6. mennessä Leirikirje lähetetään kotiin kesäkuun alussa. Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Lilli Jussilalta p , lilli.jussila@evl.fi Leiri perheille Sinapissa Ilm. Noora Nurmi p v ilmainen, 4 6-v 44, 7 17 v 65, aikuiset 85, pariskunta 160. Leiri eläkeläisille Sinapissa Lisätiedot Jan Hirvilahti p Perheleiri Sinapissa Leiri-ilmoittautumiset menn. diakoniatoimistoon ti ja to klo p Vanhusten leiripäivä Sinapissa ti klo 9 15 heille, jotka mielellään lähtevät leirille, mutta eivät enää halua yöpyä poissa kotoa. Tiedustelut Laura Yliluoma p Eläkeläisten leiri Tule viettämään lomapäiviä Sinapin upeassa leirikeskuksessa. Leirihakemukset diakoniatoimistosta Eerikinkatu 1 tai Poijusta. Hakuaika päättyy Järj. Tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyö. VUOKRA-ASUNTOJA Hannunniitun asuintaloissa, Petkeltie 5 A, valmistuu uusia (peruskorjattuja) asuntoja. Kiinteistölaajakaista, jk/pk, laminaattia, kh laatoitettu, ei parvekkeita.1h+kk m2, vuokra 12,50 /m2/kk, ,50 /kk. Vakuus 335. Hakemusten täyttö henkilökohtaisesti seurakuntien kiinteistötoimistossa, Eerikinkatu 3 A, 3-krs. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä RETKET JA MATKAT Retki Heinänokkaan to klo K & K esiintyy "tervetuloa kotikirkkoon " -näytelmällä. Ulkoleikkejä, nuotiolla mahd. paistaa makkaraa ja syödä omia eväitä. Ilm. Marjaanalle p Mukana Kirsi, Kaija, Marianne, Tuire, Johanna ja Marjaana Retki Heinänokan leirikeskukseen ti 5.6. klo Ohjelmassa: ulkoilua, hartaus, makkaranpaistoa, askartelua. Omat eväät mukaan. Ilm Marjaanalle viikkoa ennen Ei yhteiskuljetusta! Mukana diakonissa Noora Nurmi ja Marjaana Erkamaa Ke klo 18 Kesäillan äänimaisema lintukävely Ruissalossa. Vähän reilun kolmen kilometrin lenkillä havainnoimme lintuja ja keskitymme erityisten äänten kuunteluun ja opetteluun. Muutamat rukoukset herättelevät luonnon ihmettelyyn. Lähtö klo 18 bussilla numero 8 Kauppatorilta, laiturista T41. Bussimatkat omalla kustannuksella, omat eväät. Retken vetäjinä Lauri Lehtinen ja Eetu Myllymäki. Ke klo 7.55 Kesäaamun ihmeitä lintukävely Ruissalossa. Keskitymme retkellä lintujen äänten kuunteluun ja opetteluun. Lintujen konsertti on vielä hetken parhaimmillaan ennen kuin metsä hiljenee ja linnut keskittyvät pesintään. Muutamat rukoukset avaavat aisteja luonnon havainnointiin. Lähtö klo 7.55 bussilla numero 8 Kauppatorilta, laiturista T41. Bussimatkat omalla kustannuksella, omat eväät. Retken vetäjinä Lauri Lehtinen ja Eetu Myllymäki. Ke 6.6. perhetyön retki Ruissaloon Tule paikalle omalla autolla tai bussi numero 8 (pysäkki T41 Eerikinkadulla). Bussi lähtee klo 9 ja 9.30, jää pois heti Ruissalon sillan jälkeen ja seuraa viitoitusta Tammenterhoon. Yhteinen aloitus n. klo 10 Tammenterhon pihassa. Tutkimme kasveja, eläimiä, laulamme, leikimme ja askartelemme. Omat eväät mukaan! Mahdollisuus grillaukseen. Jos joku vielä jaksaa tämän jälkeen voimme suunnata Kasvitieteellisen puutarhan ulkopuutarhaan. Säänmukainen vaatetus. Turun Martinseurakunnan perinteinen Praasniekkamatka Matkalla tutustumme Lintulan luostariin. Osallistumme ystäväseurakuntamme Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan pääkirkon 120 vuotisjuhlallisuuksiin. Parppeinvaaralla tutustumme karjalaisuuteen parhaimmillaan. Paluumatkalla käymme Retretissä tutustumassa Tyko Sallisen ja Rudolf Koivun näyttelyyn. Majoitus Kuntoutuskeskus Pääskynpesässä 2hh. Sitovat ilm. viim. to 31.5.: Matti Äärilä p tai matti.aarila@pp.inet.fi tai srk-sihteeri p. (02) (klo 9 15). Matkan pakettihinta 370. Ti 7.8. Katariinanseurakunnan nuorten ja varhaisnuorten yhteinen retki Särkänniemeen (alaikäraja 7 vuotta) Lähtö Varissuon kirkolta klo 9. Menomatkalla pysähdymme Humppilan lasitehtaalle, jossa käymme katsomassa lasinpuhallusnäytöstä. Takaisin Turkuun saavumme n. klo 21. Retken hinta 45, sisältää bussimatkat, tapaturma-vakuutus, lasinpuhallusnäytös Humppilassa. Elämysavaimen Särkänniemeen (pääsy kaikkiin kohteisiin ja laitteisiin) Ruokailu tapahtuu retken aikana omakustanteisesti tai omin eväin. Takaisin tullessa pysähdymme Tampereen Ikeassa, jossa on mahdollisuus käydä syömässä (ei ostoksilla) maittavia lihapullia tms. Matkalla on mukana seurakunnan puolesta 4 aikuista. Ilm. viim. la tai > Katariinanseurakunta. Huom! 45 nopeinta mahtuu mukaan! Lisäinfoa saat nuorisotyönohjaaja Katalta p tai katri.faltberg@evl.fi VAMMAISTYÖ Kehitysvammaistyö Erityislasten perheiden retkipäivä Sinapissa klo Ilm mennessä. Lastenleiri Sinapissa. Hinta 50. Ilmoittautumislomakkeen saa kotisivuilta tai Tarulta. Lähetä lomake viim Aikuisten viikonloppuleiri Hinta 45. Ilmoittautuminen viimeistään 1.8. Kehitysvammaistyön diakoniatyöntekijä, vs. Taru Sahla, p tai etunimi.sukunimi@evl.fi PALVELEVA PUHELIN puh evl.fi/palvelevanetti YKSINELÄVÄT S1nkkutoimintaa työikäisille yksin asuville tai yksin lasten kanssa asuville Ti 5.6. klo Sinkkujen kesäkahvila Nummen seurakuntakodin pihapiirissä, Papinkatu 2, Caribia-kylpylän lähellä, Pyhän Katariinan kirkon takana. Idyllinen umpipiha, yhdessäoloa, teema-aiheita, pihapelejä, yhteislaulua. Kahvio + grillimakkaraa. Illan teema Luontoilta, Tuula. T. Iltamessu Katariinan kirkossa klo 20. Pe 8.6 Sinkkujen teatteriretki Kakskertaan. Rakennuslupakomedia Mökkiloukku alkaa klo 19, paikkana Kakskerran seuraintalo, Samppaantie 90. Paikalle joko kimppakyydein klo (lähtö Tuomiokirkolta), omin kyydein tai bussilla 14. Hinta 13 sisältäen näytöksen ja kahvin väliajalla. Sitovat ilmoittautumiset 1.6 mennessä /diakoniakeskus. Maksu suoritetaan käteisenä Saara Kerolalle sinkkutapahtumien yhteydessä tai diakoniakeskukseen viimeistään 1.6. Mukana Pirkko. Ti 12.6 klo Sinkkujen kesäkahvila Nummen seurakuntakodin pihapiirissä, Papinkatu 2, Caribia-kylpylän lähellä, Pyhän Katariinan kirkon takana. Idyllinen umpipiha, yhdessäoloa, teema-aiheita, pihapelejä, yhteislaulua. Kahvio + grillimakkaraa. Illan teema Sinkkutoiminta 14 vuotta! millainen minä olin 14-vuotiaana?. Ke 13.6 Retki Helsinkiin. Päivän ohjelmassa vierailu Eduskuntataloon ja tutustuminen Suomenlinnaan. Lähtö Tuomiokirkon edestä klo 7.45 ja paluu n. klo 20. Matkan hinta 45 euroa kerätään menomatkalla bussissa ja se sisältää opastukset, lounaan ja bussimatkan. Ilmoittautumiset 6.6. mennessä /diakoniakeskus. Tervetuloa mukaan! Sinkkutyön diakoni Saara Kerola p Sinkkutiedote Tuomiokirkon eteisaulasta klo Netti-info fi>toimintaa>sinkkutoiminta Jokijunalla kirkkoon Kesäkahvilassa viihtyvät kaikki Kahviloita, muskareita, Raamattua ja taidetta sitä kaikkea voi olla lasten ja perheiden kesä kaupungissa. Leppäkertun kesäkolo -kahviloissa leikitään, jutellaan ja hörpitään mehua ja kahvia. Kesäkahvilassa lapset saavat leikkiä ja aikuiset vaihtaa kuulumisia keskenään. Kaikissa kahviloissa on tarjolla myös ohjattua toimintaa, esimerkiksi muskari tai yhteinen musiikkitai leikkihetki klo 10 alkaen. Kesäkahvilat ovat maksuttomia eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Halutessaan mukaan voi ottaa pienet eväät. Kesäkahviloita on tulevana kesänä Hannunniitun seurakuntatalolla, Hennalan seurakuntakodilla, Henrikinkirkolla, Hirvensalon seurakuntakeskuksessa, Kaarinan kirkolla, Mikonmökissä, Nuortentalolla, Paattisten seurakuntatalolla, Piikkiön seurakuntakeskuksessa ja Yli-Maarian seurakuntatalolla. Muskareita, taidetta ja Raamattua Kesämuskareissa lauletaan ja leikitään. Muskareita järjestetään Martin seurakuntatalolla sekä Nuortentalon, Paattisten ja Piikkiön kesäkahviloiden yhteydessä. Muskarit ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Martin- ja Mikaelinkirkkoihin voivat perheet tulla tapaamaan kirkoissa asuvia kirkonrottia, kuuntelemaan jännittäviä kertomuksia Raamatusta ja tekemään taidetta. Martti-kirkonrottaa voi tulla morjestamaan Martinkirkkoon maanantaisin ja torstaisin klo 9 11 ja Mikael-kirkonrottaa Mikaelinkirkkoon tiistaisin ja perjantaisin klo 9 11 ( ). Kirkon pääoven eteen kokoonnutaan klo 9. Tilaisuudet ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Lisätietoja kesäkahviloista, muskareista ja Raamattua ja taidetta -tapahtumista löytyy osoitteesta Toiminnan järjestää seurakuntayhtymän kasvatusasiain keskus. JN & Tiina Hallikainen Leppäkertun kesäkolo -perhekahvilat Henrikinkirkko (Peltolantie 2): ma, ke, pe klo 9 15 ( ) Kaarinan kirkko (Voudinkatu 2): ma pe klo 9 12 ( ) Hannunniitun seurakuntatalo Jokke Jokijuna, 48-paikkainen ja kolmivaunuinen kaupunkijuna, kuskailee kaupunkilaisia ja turisteja jokivartta pitkin ensimmäistä kesäänsä. Jokke Jokijuna tai virallisemmin Åbora-jokijuna puksuttaa läpi kesän syyskuun Turun päivään saakka. Jokijuna starttaa Turun Linnan ja sataman luota ja kulkee aina Tuomiokirkon liepeille saakka. Tuomiokirkon oma pysäkki on Vähätorilla, josta Tuomiokirkontorille on sillan ylityksen verran matkaa. Toisinaan Jokke Jokijuna kiertää myös Aurasiltaa Tuomiokirkon puolelle. Jokijunareitin varrelle asettuu myös kesäkuussa aukeava Mikaelinkirkko, jonne on kolmen korttelin eli viiden minuutin kävely Höyrylaiva Ukkopekan pysäkiltä. Kirkkoihin on vapaa pääsy ja junalippua näyttämällä pääsee ilmaiseksi myös Turun Tuomiokirkkomuseoon kirkon etelälehterillä. Jokke Jokijunan aikataulut ovat viitteelliset mutta pääsääntöisesti se kulkee nonstoppina arkisin aamuyhdeksästä iltakahdeksaan ja viikonloppuisin klo välillä. Tuomiokirkko on avoinna joka päivä klo Mikaelinkirkon kesän aukioloajat ovat 3.6. alkaen: ma pe 10 18, la ja su (Virmuntie 2): ti ja to klo 9 15 ( ) Yli-Maarian seurakuntatalo (Mittumaarintie 73): ti ja to klo 9 15 ( ) Hennalan seurakuntakoti (Hennalantie 10, Satava): ke klo 9 15 ( ) Hirvensalon seurakuntakeskus (Honkaistentie 85): ma ja pe klo 9 15 ( ) Mikonmökki (Puutarhakatu 24): perhekahvila ma, ke, pe klo 9 15 ( ) Paattisten seurakuntatalo (Paattistentie 857): ma pe klo 9 12 ( ) Piikkiön seurakuntakeskus (Hepojoentie 4): ti ja to klo 9 15 ( ) Nuortentalo (Eerikinkatu 1): ma pe klo 9 15 ( ) Muskari Martin seurakuntatalo: keskiviikkoisin klo Muskariryhmiä on kolme: , ja Raamattua ja taidetta Martinkirkko: ma ja to klo 9 11 ( ) Mikaelinkirkko: ti ja pe klo 9 11 ( ) J u s s i V i e r i m a a

10 18 19 HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 Torstai 13 Päivärukous ja kesäkahvila To 24.5 klo 19 Rukousilta, Kalliala, rukousryhmä, rukouslaulua alkaen. Su 27.5 klo 10 Messu, Heidi Jokinen, Olli-Pekka Laakkonen, lauluryhmä, pyhäkoulu, kirkkokahvi. To 31.5 klo 18 Luontoilta. Tule ihmettelemään luontoa ja laulamaan lintujen kanssa kilpaa Tähkäpuistoon Henrikinkirkon viereen. Luontoasiantuntijana Ari Karhilahti, laulattajana Lotta Paaso, juontajana ja ihmettelijänä Marjatta Kannus Henrikin Tähkistä. Su 3.6 klo 10 Messu, Anna-Kaisa Kallio, Lotta Paaso, pyhäkoulu, kirkkokahvi. Su 10.6 klo 10 Konfirmaatiomessu, Heikki Mäntylä, Olli-Pekka Laakkonen, kirkkokahvi. KAARINAN KIRKKO to klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri klo 18 Miesten piiri pe klo 18 Rukouksen silta su klo 10 Helluntain messu ja lähetyspyhä, Kajala, Ostela, kirkkokahvit Tuomiokirkkotorilla klo 11.30, bussikuljetus to klo 13 Voivalan lähetyspiiri su 3.6. klo 10 Messu, Auer ma-pe klo 9 12 Perhekahvila Leppäkertun kesäkolo ks. erillisilmoitus s. 17 su klo ja bussikuljetus Linnaraunioiden jumalanpalvelukseen ks. ed. aukeama KUUSISTON KIRKKO su klo 17 Kevätlauluja, Auer, Lautjärvi su 3.6. klo 12 Messu, Auer POIKLUOMAN SRK-TALO to klo 18 Raamattupiiri PAPINHOLMAN SRK-KOTI ke 6.6. ja klo Avointen ovien kesäpäivä PYHÄN KATARIINAN KIRKKO su klo 10 Maailmojen Messu; Friman, Laukkanen, Kerokoski, Pipliaseurasta intialainen saarnaaja (engl.), tulkkaus suomeksi, kirkkobussi (menokuljetus) lähtö klo 9.15 reittiä: Varissuon kirkko Littoistentie Satakielenkatu Tilhenkatu Littoistentie Jaanintie Karjakujan taskupysäkki Jaanintie Kohmon päätepysäkki Kuralankatu Petkeltien päätepysäkki Vanha Hämeentie Tammitie Hakapellonkatu Pyhän Katariinan kirkko. Jatkokuljetus messun jälkeen Tuomiokirkkotorille Pipliaseuran kirkkokahveille. Bussi lähtee Liedon kirkolta ja poimii kirkkoväkeä mukaan Pyhän Katariinan kirkolta. su 3.6. klo 10 messu; Viirros, Friman, Lautjärvi ti 5.6. klo 20 yksinelävien iltaehtoollinen; Hirvonen, Timo Rantanen la 9.6. klo 18 Unelmalähiö -iltahartaus su klo 10 konfirmaatiomessu; Markkula, Friman (av), Virtanen (av), Kerokoski VARISSUON KIRKKO ma klo 8.30 rukouspiiri su klo 14 Turun Seudun Inkeriseuran Helluntaijuhla; Hirvonen ti klo 13 varttuneen väen kerho; kevätkauden päättäjäiset, seniorikuoro Kainot Pojat su 3.6. klo 12 sanajumalanpalvelus; Friman, Kerokoski ti 5.6. klo 18 kesäraamattupiiri; Timo Rantanen su klo 12 messu; Hirvonen, Forsström-Roivanen, Kerokoski ti klo 18 kesäraamattupiiri; Hirvonen NUMMEN SRK.KOTI ti klo 10 perhekerho (Pun.tupa) ti klo 13 varttuneen väen piiri ma 4.6. klo 12 omaishoitajat Nummen srk.kodissa; grillausta, askartelua, mukavaa yhdessäoloa, kahvia ym. ke 6.6. klo 13 kesäkahvila; Laaksonen ke klo 13 kesäkahvila; Friman HANNUNNIITUN SRK.TALO pe klo 15 rukouspiiri HURTTIVUOREN SRK.KOTI to klo 13 varttuneen väen piiri MAARIAN KIRKKO Maunu Tavastin katu 2 su klo 10 messu, Rinne, Intian Pipliaseuran pääsiht. Mani Chacko, Vuola su 3.6. klo 10 messu, Aaltonen, Loukiala, Niemi la 9.6. klo 12 konfirmaatiomessu, Laurén, Haikka la 9.6. klo 16 konfirmaatiomessu, Lehtinen, Kokkola, Vuola su klo 10 konfirmaatiomessu, Sirén, Vuola su klo 14 konfirmaatiomessu, Palmunen, Haikka Koroisten kyläviikon tapahtumia Maarian kirkolla: ma 4.6. klo 18 Maasta sinä olet tullut! Maarian kirkkomaan opastus, Pussiset ke 6.6. klo 18 Pyhät vai pahat kuvat? Maarian kirkon draamallinen opastus, Pussiset to 7.6. klo 18 Kepeästi kesään -yhteislaulutilaisuus Maarian pappilan pihapiirissä pe 8.6. klo 10 Pyhät vai pahat kuvat? opastus lapsille ja perheille, Pussiset su klo 16 Maasta sinä olet tullut! Maarian kirkkomaan opastus, Pussiset la 9.6. klo 15 Taskula ja Virusmäki esikristilliset asuinpaikat, opastajana Juhana Ahlamo Seurakunta mukana myös Hamaron markkinoilla tiistaina 5.6. PALLIVAHAN KIRKKO Paltankatu 2 su 3.6. klo 18 messu, Loukiala, Haikka su klo 18 messu, Kokkola, Haikka HALISTEN SRK-KOTI Gregorius IX:n tie 8 su klo 12 sunnuntailounas HEPOKULLAN SRK-TALO Varkkavuorenkatu 23 su klo 16 nuorten naisten käsityöilta ma klo 18 raamattupiiri Lapsityön kesäkerho 7.6. ja klo 9 14 TASKULAN SRK-KOTI Mullintie 16 Lapsityön kesäkerho tiistaisin 5.6., ja klo 9 14 KOTIMÄEN SRK-TALO Arkeologinkatu 1 ke ja klo 13 muistijumppa RAUNISTULAN SRK-TALO Murtomaantie 12 keskiviikkoisin alkaen klo 13 Eläkeläisten kesäpiiri (parill. vkot) RUNOSMÄEN SRK-KOTI Munterinkatu 15 Lapsityön kesäkerho maanantaisin 4.6., ja klo 9 14 Ystävän tupa avoinna kesäkeskiviikkoisin 6.6. alkaen klo (paritt.vkot) YLI-MAARIAN SRK-TALO, Mittumaarintie 73 su klo 11 messu, Rajamäki, Haikka Kesäkahvila klo 9 ti 5., to 7., ti 12., to 14., ti 19., to 21., ti 26. ja to Haliskahvila (Kardinaalinkatu 3 A, kellarikerros) avoinna saakka ti ja to klo Ruokakassien jakoa Jesarissa (Järkärlän Puistokatu 20) pe saakka klo DIAKONIATYÖ Diakoniatyöntekijöiden ajanvarausja puhelinaika Raunistulan seurakuntakodissa, Murtomaantie 12, tiistaisin ja torstaisin klo puh tai MARTINKIRKKO su klo 10 Messu, Hildén, Kuusela, Anne Hätönen, Onni Pietarinen ke klo 16 Arki-illan ehtoollinen, Norvasuo, Tenkanen to klo 16 Lastenlaulukirkko su 3.6. klo 10 Messu, Mustonen, Hildén, Salakari, Tenkanen ma 4.6. klo 9 Raamattua ja taidetta, kesäkerho pienille lapsille. Vapaa pääsy ke 6.6. klo 16 Arki-illan ehtoollinen, Hägglund, Tenkanen to 7.6. klo 9 Raamattua ja taidetta, kesäkerho pienille lapsille. Vapaa pääsy su klo 10 Messu, Hildén, Norvasuo, Tenkanen, Salakari ma klo 9 Raamattua ja taidetta, kesäkerho pienille lapsille. Vapaa pääsy ke klo Arki-illan ehtoollinen, Norvasuo, Salakari KAKSKERRAN KIRKKO su klo 10 Helluntain suvikirkko, Norvasuo, Elo, kesäkauden avaus, Kakskertaseura tarjoaa kirkkokahvit su 3.6. klo 17 Suomalainen messu lietolaisin voimin, Kuusela, SPR tarjoaa kirkkokahvit su klo 17 Sivuhenkilöitä -lauluja ja tarinoita Raamatun vähemmän keskeisistä hahmoista, Jukka Helin, Kakskerran tiistaikerho tarjoaa kirkkokahvit HIRVENSALON SRK-KESKUS to klo 18 Rukouspysäkki, Kuusela ma klo 18 Viikkomessu, Huoponen, Tenkanen to 7.6. klo 18 Rukouspysäkki, Kuusela HENNALAN SRK-KOTI ke klo 9 Perhekahvila ke klo 15 Kesäkahvila, Huoponen TAIDEKAPPELI Seiskarinkatu 35 Hartaus klo 18 to Huoponen, Elo to Riihimäki, Elo to 7.6. Kuusela, Tenkanen Martinkirkko: Tiistaisin klo 19 alkaen Sanan ja rukouksen illat, Ilpoistenpiiri.net MIKAELINKIRKKO Puistokatu 16 Mikaelinkirkko on avoinna La klo (1.9. asti) Su klo ( ) Ma pe klo ( ), kesäoppaat Pe klo 21 Henki-näytelmä, Mikael-teatteri, ohjaus Emmi Louhivuori ja Ilmari Kuivala. Vapaa pääsy La klo 13 Henki-näytelmä, Mikael-teatteri, vapaa pääsy klo 16 Pipliaseura 200 vuotta pääjuhla Voimallisia sanoja 200 vuotta klo 20 Tuomasmessu (Suomen Pipliaseura 200 v.) Su klo 10 Helluntaipäivän messu, Vanhala, Lehikoinen, Kuorikoski klo 14 ja 21 Henki-näytelmä, Mikael-teatteri, vapaa pääsy. Ke klo 18 Iltamessu, Paakkanen, Hakanpää Su 3.6. klo 10 Messu, Kirsi Hakanpää, Ahlamo, Kuorikoski, Hakanpää Ke 6.6. klo 18 Iltamessu, Sankamo, Hakanpää La 9.6. klo 10 Konfirmaatiomessu (esik.lestadiolaisten ryhmä), Ahlamo Su klo 10 Messu, Paakkanen, Hanttu, Kuorikoski, Hakanpää klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely Ke klo 18 Iltamessu ja YV-keräyksen kiitosjuhla (kahvit Ruusuhuoneessa), K.Hakanpää, Seppänen MIKAELIN SRK-KOTI Puistokatu 13 To klo 18 Raamatunkäännöstyön te ta (Pipliaseura 200 v.) Su klo 17 Emmaus uskon syventämisen ilta Ti 5.6. klo Keskellä elämää ruokailutapahtuma vähävaraisille (1 k maksu) Ma klo Kesäkahvila (Klubi) Wanhan ajan ompelupiiri (klubi) ma kello (28.5. asti) Aamurukous (klubi) ke klo 8 Eläkeläiskerho (srk-sali) ke klo (2 k, sis. kahvit ja tuolijumppa, asti) Pienpiiri (klubi) ke klo 19 Merimieskirkkopiiri (klubi) to klo (24.5. asti), tied. p Netsup -nettityöpaja (klubi) to klo Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (13 B 2. krs) ma ja to klo p MIKONMÖKKI Puutarhakatu 24 Handy hands Club monikulttuurinen perhekerho pe klo Nuorille ja nuorille aikuisille: Mikonmökin lähetyspiiri nuorille ja nuorille aikuisille to klo 18 (24.5. asti) Aikuisille: Syvällisemmin Raamattuun ti klo Pelkonen, p Nuorille muualla: Mopokerho Pansion moottorihallissa ma ja ke klo Nuorten makkaraillat Heinänokan laavulla ke 6.6.,13.6. ja Bussi nro 14 Kauppatorilta klo ja paluubussi klo Voit kysyä kyytiä myös seurakunnan pikkubussissa / Arno. Facebookryhmä Turun GG SUIKKILAN SRK-KOTI Konstanzankatu 1 Su klo 12 Messu, Paakkanen, Kuorikoski Pe 1.6. klo 12 Eläkeläisten kevätjuhla. Maksuton bussi: Mikaelin kukan kohdalta klo Iso-Heikin palvelutalo Paakarlan srk-koti Vienolan srk-koti Härkämäen sillan pys., Kansallinen palvelutalo Suikkilan srk-koti. Paluu samaa reittiä klo 14. Eläkeläiskerho to klo (14.6. asti. Sis. kahvi ja tuolijumppa, 2 ) PAAKARLAN SRK-KOTI Laivateollisuudenk. 28 To klo 18 Toivon torstai RUISSALON METSÄKIRKKO (Viitoitus Honkapirtiltä. Matka n. 300 metriä) Suvihartaus su 3.6. klo 18 (jatkuen joka toinen su 9.9. asti). Palvelutalo Iso-Heikki Eläkeläishartaus ma klo (28.5., 4.6., 11.6.) Miesten saunailta (Ruissalon Puistotie 629) ma klo 18. Keskustelua, pieni iltapala. Äijäkävely Ke 6.6. klo Startti Mikaelinkirkolta. Kävelyn jälkeen iltakahvit. Kesäpelit Mannerheiminpuistossa Petankkia ja mölkkyä ti klo (5.6. alk) Kahviraha 2 k. Järj. Mikaelinseurakunnan diakoniatyö Kuorot Mikaelinkirkon kuoro: Harjoitukset Mikaelin srk-kodissa ke klo Aboa Gospel -kuoro: Harjoitukset Mikaelin srk-kodissa ke Uusia laulajia mahtuu mukaan. Tied. Silvia Koski, silvia.koski@evl.fi PAATTISTEN KIRKKO Su klo 10 messu ja kirkkokahvit, Järvensivu Su 3.6. klo 10 sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Heikkinen. Ti 5.6. klo 19 kesäillan musiikkihetki, Paattisten kirkkokuoro. Joht. Mikko Laiho. Jukka Saarinen, piano. Tapuilikahvio avoinna kirkon kellotapulissa klo ja musiikkihetken päätyttyä. Su klo 10 sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu. Ti klo 19 kesäillan musikkihetki, Mikko Heininen piano. Tapulikahvio avoinna. SEURAKUNTATALO klo 9 12 kesäkahvila kaikenikäisille lapsille ja lasten vanhemmille klo 9 15 kesäkerho 7 12-vuotiaille Keskiviikkoisin klo 18 naisten kesäjumppa Torstaisin klo 18 porinalenkki, lähtö seurakuntatalon edestä Seniorien virkistysleiri Sinapin leirikeskuksessa Ilm mennessä p PIIKKIÖN KIRKKO Hadvalantie 5 su klo 10 Messu, Hermonen, vieraileva saarnaaja Intiasta, Viljanen, bussikuljetus kirkkokahveille Tuomiokirkkotorille heti messun jälkeen; paluukyyti Tuomiokirkolta n. klo su 3.6. klo 10 Messu, Hermonen, Ilonen su klo 10 Messu, Leppäkari- Lindberg, Lehti, Viljanen. PIIKKIÖN SEURAKUNTAKESKUS Hepojoentie 4 ke ja klo 18 Miestenpiiri, sauna lämmin jo klo 17 VANHA SEURAKUNTATALO Hepojoentie 4 ma klo 14 Alakouluikäisten puuhailuiltapäivä, Piiparinen ti 29.5., 5.6. ja klo 9 Kaiken kansan kahvila to 24.5., 31.5., ja 7.6. klo 10 Oivaltajat Aikuisille Miestenpiiri joka toinen keskiviikko (parilliset viikot) klo 18 srk-talolla Oivaltajat torstaisin klo vanhalla srk-talolla. Vertaistukiryhmä kaikille mm. päihde- tai mielenterveysongelmista tai yksinäisyydestä kärsiville. Tulet kuulluksi etkä ole yksin kohtaamassa elämän haasteita. Kahvitarjoilu. Järjestää Piikkiön srk yhteistyössä Salon A-klinikan ja Kaarinan kaupungin kanssa. Nuorille Tarkemmat nuorten tapahtumatiedot Lapsille Piikkiön seurakunnan ja Tuomiokirkkoseurakunnan Päiväleiri luokkalaisille, Harvaluodon Pyölinrannassa. Lähtö aamuisin noin klo 8.30 Piikkiöstä, paluu n Hinta 30 k (sis. lounaan ja välipalan). Ilm. viim osoitteessa Syksyn kerhoihin ja muskareihin ilmoittautuminen toukokuun aikana sivujen kautta. Katso kesän toimintoja osoitteesta Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvarausaika ti p tai (ovi paloaseman puolella) TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna ma-pe klo 11 16, la su Ryhmätilaukset p Messut klo 10: Su Pipliaseuran 200-vuotisjuhlamessu, radiointi YLE 1: Ahola, piispa Kalliala, Rainio, Hietaharju, CCI-kuoro ja Nuorisokuoro. Su 3.6. Pappisvihkimys: Piispa Kaarlo Kalliala, Rinne, Pietilä, Hietaharju, kamarikuoro NOVA. Su Konfirmaatiomessu: Mäkitalo, Pietilä, Åberg, sellot Olli ja Anna-Maria Varonen. Viikkomessut: Aamuehtoollinen ke klo 8 Ehtoollinen torstaisin klo 12 Haluan osallistua yhteen tai useampaan tehtävään: Ensiapu Juhla-alueen ja majoitusten valvonta Kahvila/grilli Kanslia (myynti, info, toimisto) Kolehdinkeruu Lastenjuhlan järjestelyt Liikenteen ohjaus Lähetys (kahvila, lähetysarpojen myynti, lähetystuotteet) Lätynpaisto Nuortenjuhlan järjestelyt Rakennus ja pystytys Ruoan jakelu juhlaravintolassa Ruoan valmistus Sisätilojen siisteys Ulkoalueiden siisteys Mikä tahansa näistä Muu, kirjoita alla olevaan kohtaan mikä Muu tehtävä, johon haluan osallistua: Erityisosaamiseni: (esim. kielitaito) Iltaehtoollinen lauantaisin klo 18 Muita tapahtumia: Pipliaseuran 200-vuotisjuhlan avajaiset, jonka yhteydessä Raamattu kannesta kanteen viimeiset jakeet, puhe arkkipiispa Kari Mäkinen, pe klo 18 Virsilaulua vapaaehtoisvoimin su 27.5., 3.6. sekä klo 18 Domcafé Kesäinen laulutuokio to 7.6. klo 13. Paula-tyttö vierailee to klo TOIMITALO, Eerikinkatu 3 Kesäraamis alk joka ke klo Kokoussalissa. PIIRIT JA RYHMÄT Timon Raamis parittomat to klo Yläsalissa. Illan Sana ma klo Kupittaan srk-koti: En jätä teitä orvoiksi, Sakari Ansaharju. Ilosanomapiiri viim. kerta ke klo Kupittaan srk-koti. NUORET AIKUISET Tietoa tuomiokirkkoseurakunnan nuorten aikuisten toiminnasta ja sieltä Nuoret aikuiset. Tervetuloa esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan ryhmään suunnittelemaan ja toteuttamaan hauskaa toimintaa yhdessä muiden nuorten kanssa! ELÄKELÄISILLE Kesätapaaminen ke klo 13 Kokoussalissa Haluan osallistua juhlavalmisteluihin jo nyt: Kyllä Haluan osallistua kentän rakennustöihin ennen juhlaa seuraavasti: ti ke to pe Rakennustöitä tehdään klo 8-20 välisenä aikana. Mikäli sinulle sopii vain jokin tietty kellonaika tältä väliltä, kirjoita kellonaikatiedot eri päiviltä seuraavaan kohtaan. Tarkempi työaikatoiveeni rakennustöissä: Haluan osallistua juhlan aikana töihin seuraavasti: pe tuntia pe tuntia pe tuntia la tuntia la tuntia la tuntia su tuntia su tuntia su tuntia DIAKONIATYÖ Tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyön ajanvarausaika on ti ja to klo puh tors 24.5 kl. 9:30 11 Öppen dagklubb för 2-5 åringar. Varannan torsdag (udda veckor) i Aurelia (2 vån.). Vi tar emot max 10 barn/ gång, du bör anmäla ditt barn senast dagen innan till Ta med eget mellanmål och egna inneskor! Verksamheten är gratis! kl. 18 Vårfest och konstnärlig KICK OFF inför Bibelsällskapets 200-års jubiléum. Trädgårdsfest med bibelkonst på Aurelias gård. Sånger, dans, barnkör, Bibelsällskapets utländska gäster, Min Bibel församlingsbor berättar, clownen Motzky. kl. 19 Ingen mässa i Skarpskyttekapellet pga vårfesten fre 25.5 kl Café aderton i Aurelia (2 vån.) sö 27.5 kl. 12 Högmässa i Henrikskyrkan. Sepponen, Leif-Göte Björklund, Stöckell. Gudstjänstgrupp 6 medverkar. Kyrktaxi kan beställas senast fre 25.5 kl. 12 per tel tors 31.5 kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet. Sepponen. sö 3.6 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan. Björkgren (pred), Sepponen (lit), Forsman, Danielsson. Kantor Marjo Danielsson välsignas till tjänst. kl. 18 Konsert med kammarkören Cantarella från St. Petersburg. tors 7.6 kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet. Mullo. sö 10.6 kl. 12 Högmässa i Skarpskyttekapellet. Björkgren, Danielsson. Program på svenska ur Bibelsällskapets 200-års jubiléums festprogram: TORSDAG 24.5 kl. 14 Bibeln en hjärtesak. Öppning av utställningen Biblar från när och fjärran (på svenska) Åbo svenska metodistförsamling, Betlehemskyrkan, Tavastgatan 4 Inledare Antti Laato: Bibeln bara ett religionshistoriskt dokument? och Karl-Gustav Sandelin: Apokryferna som brygga mellan Gamla och Nya Testamentet. Kaffeservering. VÅRFEST & KONSTNÄRLIG KICK OFF kl. 18 Trädgårdsfest med bibelkonst på Aurelias gård (på svenska). Sånger, dans, barnkör, Bibelsällskapets utländska gäster, Min Bibel församlingsbor berättar, clownen Motzky. LÖRDAG PINGSTAFTON kl. 11 London, Åbo, Sankt Petersburg. Internationell från början. Föreläsning på finska. (översätts till svenska) Aurelia, Auragatan 18. Teol. dr. Teemu Kakkuri kl. 12 Finska Bibelsällskapets tillkomst. Föreläsning på svenska. Aurelia, Auragatan 18.Biskop Talkoovuoroja voi tehdä joustavasti omien mahdollisuuksien mukaan. Kirjoita mahdolliset työaikasi alla olevalle viivalle. Työaikamahdollisuuksiani juhlien aikaan ovat: (Merkitse päivä ja kellonaika kultakin päivältä erikseen, esimerkiksi la klo 8-14, su klo ) Haluan osallistua yövalvontaan: pe klo 24-5 pe klo 5-10 la klo 24-5 la klo 5-10 su 1.7. klo 24-5 su 1.7. klo 5-10 Haluan osallistua juhlan purkutalkoisiin: su 1.7. klo ma 2.7. klo 8-18 ti 3.7. klo 8-18 Olemassaolevat todistukset: Minulla on voimassaoleva salmonellatodistus (tarvitaan vain ruoan valmistuksessa) Minulla on ensiapukortti Minulla on järjestyksenvalvojakortti w w w emeritus Gustav Björkstrand Missionsfest i Kronoby med temat: Har vi na mission? Sonntag, 27.5., Uhr Abendmahlsgottesdienst in der Scharfschützenkapelle, anschl. Kirchkaffee in der Gemeinde, Kaskenkatu 1. Family service in the Agricola Chapel of the Cathedral May 27, at 4 p.m. Lutheran Holy Communion services in the Tarkk ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. June 3, 10 & 17. Pastor Mia s Office Hours: Wed Eerikinkatu 3, 5th floor. Regular days off Fri and Sat. e. v a n k Turku v A l T A k u n n A l l i n e n e l i u m i j u h A r m o r i i T T ä ä l a. f i

11 20 Uusi elämä kirjalle Pöydällä makaa Ruskon seurakunnan omistama Uusi Testamentti vuodelta Ruskehtavat, paksut sivut on tehty lumppupaperista. Kirja on ikäisekseen kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta silti kirjansitoja Minna Anttilalta kuluu melkein parin työpäivän verran aikaa sen kunnostamiseen. Kun työ on valmis, teos on määrä saada esille Ruskon kotiseutumuseossa järjestettävään näyttelyyn. irjan entisöiminen on kärsivällisyyttä ja tarkkuutta vaativaa käsityötä. Työvaiheet ovat kutakuinkin samat oli kyse sitten minkälaisesta teoksesta tahansa. Yrittäjänä työskentelevä Anttila käy ensin kirjan läpi sivu sivulta ja puhdistaa roskat lehtien välistä varovasti imuroiden. Samalla hän selvittää, mitä muuta korjattavaa teoksesta löytyy. Onko sivujen väliin päässyt esimerkiksi kosteutta? Pelkästään jo kirjan kansista irtoaa yleensä aika lailla pölyä. Todella varovainen pitää imuroidessa olla. Seuraavat työvaiheet vaativat Uuden Testamentin käymistä läpi uudelleen, yhdellä selauskerralla kun kannattaa keskittyä vain yhteen korjattavaan asiaan kerrallaan. Toisella kierroksella Anttila oikaisee taittuneet sivut ja merkitsee repeämät, jotka hän sitten korjaa yksi toisensa jälkeen. Ryppyiset ja taittuneet sivut siliävät kostealla pumpulitupolla varovasti taputtamalla ja painon alla kuivattamalla. Joskus, jos sivut ovat kestävää materiaalia ja erityisen suttuiset tai rypyssä, Anttila saattaa puhdistaa niitä vedellä. Paperin peseminen on järein konstini. Kemikaaleja en käytä. Painomuste yleensä kestää kyllä vettä. Irtosivut ruotuun Ruskon Uuden Testamentin sidos on varsin hyväkuntoinen, joten siitä ei ole juuri irronnut sivuja. Hamppunyöreille eli bindeille ommellussa si- doksessa on kiinnitetty yhteen arkkivihkoja, joista kirjan sivut koostuvat. Sidoksen kunto säästää Anttilan yhdeltä työvaiheelta, eli irtosivujen kiinnittämiseltä, mutta hidastaa toisaalta etenemistä. Jos korjattavista sivuista joku olisi irtonainen, sen voisi kuivattaa yksitellen. Nyt jokaisen paikkauksen kuivumista on odotettava erikseen. Usein kirjan alussa tai lopussa on löystyneitä ompeleita ja muutaman vihon voi helposti purkaa ja kiinnittää irronneet sivut paikalleen. Jos sivuja puuttuu ja kyseinen painos on vielä saatavilla, vastaavasta sivusta voidaan ottaa kopio ja hyödyntää sitä. Sivujen välistä käy ilmi, että tätä kirjaa on paikattu ennenkin tai sitä on korjailtu jo tekovaiheessa. Osa vanhoista paikoista on aseteltu sivujen reunoille taitavasti, eikä niitä harjaantumaton silmä edes havaitse. Toiset taas on leikattu saksilla ja ne erottuvat selvästi. Revitty paikan reuna liudentuu paperiin ja se on huomaamattomampi. Anttila käyttää repeämien korjaamiseen ohutta ja läpikuultavaa japaninpaperia. Se kiinnitetään paikalleen metyyliselluloosaliisterillä, joka on mahdollista myöhemmin liottaa pois ja irrottaa paikka. Samaa ainetta voi käyttää myös vanhojen kansien korjaamisessa. Käsin ladotut kirjasimet Viimeisenä korjattavaan kirjaan kiinnitetään kannet ja selkä. Joskus vanhaan kirjaan tehdään myös uudet kannet. Silloin töihin pääsee Anttilan likipitäen ainut järeä työväline, foliopainokone, jolla hän painaa kirjan nimen kanteen tai selkään. Sekin on käsityötä, sillä kirjasimet on ladottava koneeseen yksitellen. Anttilan työpöydän laatikoista löytyykin erilaisia kirjasimia rivikaupalla. Olen hankkinut kirjasimet käytettyinä sitomoista ja kirjapainoista. Myös sanavälit on ladottava tekstiin. Hurjimpia korjausviritelmiä kirjan entisöijän näkökulmasta ovat teipillä kasatut sivut tai kannet. Teipistä jäävä liimajälki ja tahmaisuus tekevät hallaa kirjalle. Sivuja ei myöskään kannata taittaa hiirenkorville, se haurastuttaa paperia. Myös metalliniitit syövät ruostuessaan paperia. Anttila neuvoo lisäksi säilyttämään kirjoja pystyssä ja kohtuullisen tiiviisti, mutta ei täyteen ahdetulla hyllyllä. Vinossa pitkään lojuminen on sekin pahasta kirjan säilyvyydelle. Keittokirjoja ja Kaari Utriota Kirjansitojalle tuodaan yleensä korjattavaksi käyttökirjallisuutta. Käytössä kuluneet keittokirjat, Raamatut ja lapsuuden kirjat pääsevät usein Anttilan pöydälle. Tyypillinen korjattavaksi tuotava kirja on 1800-luvun puolivälin perheraamattu, joka on tätä Uutta Testamenttia pienempi ja paksumpi. Sen kannet ovat puuta ja nahkaa. Joskus minulle tuodaan myös uudehkoja Raamattuja, jotka ovat kuluneet sen takia, että niitä luetaan päivittäin. Ne ovat usein täynnä alleviivauksia ja reunamerkintöjä. Entisöimistä kaipaavat myös muunlaiset käytössä nuhjaantuneet opukset. On minulle tuotu Kaari Utriota ja muuta liimasidottuakin korjattavaksi. Aina kirjan ikä ei suoraan kerro siitä, kuinka helppoa tai vaikeaa sen entisöinti on. Anttila kertoo, että vanhat, lumppupaperista tehdyt kirjat ovat yleensä kestävämpiä. Esimerkiksi sota-ajan paperilaatu taas on ollut paksua ja jämäkkää. Vanha kirja voi olla uutta helpompikin luvun lopun puuhiokepaperi esimerkiksi on haurasta ja hapanta, helposti murtuvaa paperia. Se on oikeastaan pahinta. Korjattavan kirjan vaatimaa työmäärää ei aina ole helppoa arvioida ennalta. Korjauksen onnistuminenkin riippuu Anttilan mukaan tapauksesta. Siihen vaikuttaa esimerkiksi se, löytyykö paikkamateriaalia, joka on riittävän lähellä alkuperäistä. Usein sisuksessa on kovin työ, jos paperi on huonossa kunnossa. Toisaalta nahkakansikin voi viedä aikaa. Kovin arvokasta käsin kirjoitettua kirjaa en ehkä edes ottaisi korjattavaksi. Mandi ja muut paperinuket esittelevät eri vuosikymmenien muotia. Paperinukkeja sivutyönä Kirjansitojana Anttila valmistaa entisöinnin lisäksi myös muun muassa päiväkirjoja ja sitoo lehtien vuosikertoja. Kun korjattavan kirjan on annettava kuivua työvaiheiden välillä, hän kääntyy ympäri ja astuu Kirjansitomo Lempikirjan eli oman työhuoneensa toisella reunalla olevan, matalamman pöydän ääreen. Siellä valmistuu varsin erilaisia tuotteita: paperinukkeja ja niihin liittyviä tuotteita. Anttilan luomat seitsemän eri nukkehahmoa esittelevät eri vuosikymmenten vaatetus- ja tyylihistoriaa. Vanhin hahmoista on 1920-luvun muotia esittelevä Mandi ja sen jälkeen nukkeja on syntynyt myös muiden vuosikymmenten mannekiineiksi. Mandin tausta liittyy Anttilan opintoihin Halikon käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Olin työharjoittelussa Turun maakuntamuseon tekstiilikonservointiosastolla ja idea tuli sieltä. Alkujaan Halikossa tekstiiliartenomiksi opiskellut Anttila löysi opiskelun aikana myös kiinnostuksen kirjansidontaan. Aiemmin hän oli kouluttautunut kudonta-alan artesaaniksi ja rakennuspiirtäjäksi. Näistä kaikista kertyi tietoja ja taitoja, jotka Anttila pystyi yhdistämään paperinukeissa. Tekninen piirtäminen oli pikkutarkkaa puuhaa. Sieltä tarttui myös tussipiirtäminen, jota käytän paperinukeissa. Vaikka ensimmäinen paperinukke syntyi jo 1997, ei Anttila tohtinut heti alkaa tehtailla niitä enempää. Ajatus kuitenkin muhi taustalla. Vuonna 2003 päätin, että paperinuket pitää kokeilla, muuten asia jää harmittamaan. Anttila kertoo, että vaikka hän nuorena luki paljon kaunokirjallisuutta, kirjansitojana tuntuma teoksiin tulee lähinnä koskemisen myötä eikä lukuelämyksille riitä enää aikaa. Kuuntelen kyllä töitä tehdessä joskus äänikirjoja. Olen esimerkiksi kuunnellut Uutta Testamenttia Raamattuja entisöidessäni. Minna Uusivirta Uudelleen sidottavien kirjojen kunto vaihtelee huonosta tosi huonoon. Minna Anttila on kerännyt kokoelman vanhoja metallikirjasimia.