PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti 1 2015"

Transkriptio

1 PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti Niko Simola: Katse vaalikautta pidemmälle SIVU 14 Näkymätön näkyväksi SIVU 29 SUUNNITTELIJA TUNTEE TIENSÄ SIVU 10 TEEMANA nuoret aikuiset TUTUSTU HED-barometriin OTA sähköposti haltuun

2 TÄSSÄ LEHDESSÄ POLIISI VEROSIHTEERI TYÖSUOJELUTARKASTAJA ATK-TUKIHENKILÖ TYÖVOIMANEUVOJA TULLITARKASTAJA SEMINOLOGI KATSASTAJA TOIMITUSINSINÖÖRI TIETOTURVAPÄÄLLIKKÖ HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄ YLITARKASTAJA LUOTSI VAKUUTUSSIHTEERI TOIMISTOSIHTEERI YLIKONEMESTARI KARTOITTAJA ASIAKASNEUVOJA LABORATORIOMESTARI TEKNIKKOKAPTEENI ALKOHOLITARKASTAJA ASIANTUNTIJA Tapaat meitä usein, jopa päivittäin. Meillä ei ole supervoimia, mutta ansiostamme sinä saat nauttia hyvinvointiyhteiskunnan laadukkaista ja tasapuolisista palveluista sekä turvallisuudesta. Työskentelemme valtion virastoissa ja laitoksissa, liikelaitoksissa, yrityksissä, yliopistoissa ja Kelassa. Meitä, noin arjen näkymätöntä sankaria, edustaa Palkansaajajärjestö Pardia. Ensimmäinen Ilmianna hyvä palvelu -voittaja on valittu! Tutustu meihin ja äänestä suosikkiasi ÄÄNESTÄ JA VOITA FINNKINON LAHJAKORTTI KAHDELLE TAI S-RYHMÄN 30 EURON LAHJAKORTTI Pardia_Arjen_sankarit_juliste_A3.indd Pääkirjoitus 3 Pardian mielestä 4 Päätoimittajalta 5 puheenaihe Sähköpostikaaos hallintaan 6 Eläkkeelle siirrytään myöhemmin 8 Puheenjohtajalta 9 työnkuva Tiesuunnittelija hallitsee projektit 10 HED-barometrissa YT-neuvottelut 12 Päättäjille malttia suunnittelupöytään 14 Valtionhallinnon vahvuus moniosaajat 16 Pardian evästys hallitusohjelmaan 18 tulevaisuus nyt! Uranvaihtaja nauttii muutoksesta 22 Perustietoa nuorille työelämästä 24 Etätyö avaa uusia mahdollisuuksia 26 Nuorten aikuisten ääni 28 Pardian tuo esiin arjen sankareita 29 Verottajan palveluille kiitosta 32 Työsuhde muutoksessa 34 työnkuva Ahvenanmaalla poliisi on poliisi 36 Lakinurkkaus 38 Jäsenrekisteri tiedottaa 40 Kolumni 41 Svensk resumé 42 Pardian toimiston yhteystiedot 46 2

3 PÄÄKIRJOITUS PardiaNyt 11. vuosikerta Julkaisija Palkansaajajärjestö Pardia ry Ratamestarinkatu 11, Helsinki Päätoimittaja Riitta Nieminen , Osoitteenmuutokset Jäsenet Pardian / oman liiton jäsenrekisteriin s. 46 ja muut kuin jäsenet Toimitussihteeri Marjo Pihlajaniemi Ulkoasu Mainostoimisto Hypno / Virve Kivelä Painopaikka Forssa Print 2015 Levikki / Toimituskunta Elisa Hyytiäinen Pentti Häkkinen Pekka Kolehmainen Mikko Niemi Sirpa Ripatti Jorma Tikkamäki Eija Tuutti Mikko Viertola Kirsi Vornanen Riitta Nieminen, päätoimittaja Marjo Pihlajaniemi, toimitussihteeri, päätoimittajan sij. Kannen kuva Sammeli Korhonen Ilmoitukset ja laskutus Pardia Riitta Nieminen, p Marjo Pihlajaniemi, p Ilmestymisaikataulu numeroa vuodessa, ilmestymispäivät Nro Aineistopäivä Ilmestyy 1/ / / / Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Saat sen, minkä rakennat Odotellessani lentoasemalla kyytiä kotiin, ohitseni käveli Rajavartiolaitoksen partio. Reilu kymmenen vuotta sitten päätin vaihtaa haalareiden väriä vihreästä siniseen. Tuolloin tekemäni päätös oli yksi elämäni isoimmista, koska siihen liittyi iso epävarmuus työllisyysnäkymistä poliisina ja ainakin kaksi asuinpaikan muuttoa. Teemme siviilielämässämme useita isoja päätöksiä: vaihdamme esimerkiksi työpaikkaa tai päädymme parisuhteessa YT-neuvotteluihin. Muutosta suunnitellessa ja sitä toteuttaessa, meillä on yleensä mielessä päämäärä ja ainakin jonkinlainen idea keinoista siihen pääsemiseksi. Saatamme tehdä varmuuden vuoksi varasuunnitelman, sen kuuluisan Plan B:n. Vaikuttamiseen työelämässä liittyy vahvasti samoja elementtejä kuin siviilissä. Kuitenkin harvemmin me yksittäiset työntekijät asetamme selkeitä tavoitteita asioiden viemiseksi haluamaamme suuntaan. Jos onkin tavoite, niin puuttuu toimintasuunnitelma ja usein myös usko tavoitteen toteutumiseen. Asiat tulisi käydä läpi rakentavassa hengessä ja viedä määrätietoisesti sen jälkeen eteenpäin. Mielestäni meidän tulisi ottaa työelämässä tehokkaammin käyttöön samat työkalut kuin siviilielämässämme. Olen useasti todennut, että moni kokee työpaikan kahvion vaikuttamisen areenana, jossa tuodaan epäkohtia esille. Mutta samalla ehkä ajattelematta työpaikan yhteishenkeen puhalletaan negatiivisuutta. Kahvio toimii toki hyvänä ajatusriihenä, mutta asiat tulisi käydä läpi rakentavassa hengessä ja viedä määrätietoisesti sen jälkeen eteenpäin. Ajatus siitä, ettei työelämässämme tapahtuviin muutoksiin voida vaikuttaa, liittyy useimmiten tiedon puutteeseen. Vaikka elämme yhteiskunnassa, jossa tietoa on saatavilla paljon ja nopeasti, oikeiden kanavien löytäminen saattaa olla kuitenkin monelle hankalaa. On sanottu, että tieto lisää tuskaa, mutta mielestäni sen puute tuo epävarmuutta ja on monin kerroin pahempaa kuin varma tieto. Mielestäni päämäärä ja suunnittelu nousevat nykypäivän työelämässä jatkuvasti isompaan rooliin. Uskon, että meidän nuorten on helpompi sopeutua nykyiseen työelämän jatkuvaan muutokseen, koska olemme eläneet muutoksessa koko aikuisikämme. Mutta meidänkin tulee suunnitella työuraamme paremmin ja olla aktiivisesti vaikuttamassa. Saat sen, minkä rakennat. Jos et osallistu rakentamiseen, saat sen, mitä sinulle annetaan. Tämä vuosi on isojen muutosten aikaa. Tänä vuonna äänestämme muun muassa maamme eduskunnan kokoonpanosta. Äänestämällä olemme mukana vaikuttamassa yhteiskuntamme suuriin ääriviivoihin, jotka ohjaavat työ- ja siviilielämäämme ainakin seuraavat neljä vuotta Painotuote Jarno Tervakoski Pardian PlusMiinus30-toimintaryhmän puheenjohtaja 3

4 PARDIAN MIELESTÄ Samapalkkaisuus kovan työn takana Samapalkkaisuus on sukupuolten tasa-arvon kannalta keskeinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että siihen sitoudutaan kolmikantaisesti myös jatkossa. Pardian mielestä on tärkeää, että kolmikantainen vuonna 2006 käynnistynyt samapalkkaisuusohjelma saa jatkoa. Tasa-arvoinen palkkaus on oikeudenmukaisen, laadukkaan ja tuottavan työelämän perusedellytys. Samapalkkaisuusohjelma pureutuu suomalaisen työelämän kipeään ongelmaan. Keskimääräinen naiselle maksettava säännöllisen työajan palkka on Suomessa 83,1 % miehen palkasta. Noin puolet sukupuolten palkka-erosta selittyy sillä, että naiset ja miehet työskentelevät eri aloilla ja eri tehtävissä. Kun tarkastellaan saman ikäluokan naisia ja miehiä, joilla on sama koulutustausta ja jotka toimivat samoilla toimialoilla ja tehtävissä, naisille maksettava palkka on noin 10 % miesten palkkaa pienempi. Samapalkkaisuusohjelman päätavoitteena on ollut kaventaa sukupuolten palkkaero viiteentoista prosenttiin vuoteen 2015 mennessä, mutta asetettua tavoitetta ei saavutettu. Ohjelma pyrkii sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä -periaatteen toteuttamiseen. Tavoitteeseen pyritään sopimuspolitiikalla, purkamalla työelämän ja ammattien sukupuolittumista, kehittämällä palkkausjärjestelmiä ja tukemalla naisten urakehitystä. Ohjelman tavoitteena on lisäksi muun muassa perusteettoman määräaikaistyön vähentyminen, sukupuolen mukaisen työnjaon lieventyminen, naisten urakehityksen vahvistuminen, tasa-arvosuunnittelun ja palkkakartoitusten määrän ja laadun parantuminen sekä isien perhevapaiden käytön lisääntyminen. Pardian mielestä samapalkkaisuus on sukupuolten tasaarvon kannalta keskeinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että siihen sitoudutaan kolmikantaisesti myös jatkossa. Tavoite on asetettava riittävän korkealle, esimerkiksi 10 %:iin vuoteen 2025 mennessä, jotta myös käytännön toimenpiteet olisivat tehokkaita. Ohjelmalla on jatkossakin pyrittävä monin eri keinoin vaikuttamaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen paitsi palkkauksen ja palkkausjärjestelmien, myös muiden elementtien avulla. Työmarkkinaosapuolilla on mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti tavoitteen saavuttamiseen. Palkankorotusten suuntaaminen on keino, jota on aiemmin käytetty. Naisja matalapalkkaerät, vaikka pienetkin, edistävät tavoitteen saavuttamista. Lukijapalautetta Edellisestä lehdestä tuli lukijapalautteita yhteensä 96 kappaletta. Eniten mainintoja sai eläkeratkaisusta tehty paketti ja erityisesti uudistusta aukaiseva Mikä muuttuu eläkkeissä ? Toiseksi suosituin juttu oli Kelan asiakaspalvelun uhkaavista tilanteista kertova Kela.Asiakas.Uhka. Lähes yhtä paljon ääniä sai Kansalaisneuvonnasta kertova Polku oikeaan osoitteeseen. Vuoden ensimmäinen lehti on perinteisesti nuorille aikuisille suunnattu. Palautteiden perusteella varmasti muitakin kiinnostavat artikkelit etätyöstä ja uran vaihtamisesta. Kummastakin löydät artikkelin lehden keskellä olevasta liitteestä. Muita toivottuja aiheita olivat vinkkejä edulliseen työhyvinvointitoimintaan työuran jatkaminen loppupäästä erilaiset työaikamallit. Vuonna 2014 saimme palautteita yhteensä 413 kappaletta. Niissä nousi erityisesti esiin työssä jaksaminen sekä fyysisesti että henkisesti. Eläkeneuvotteluiden aikaan moni toivoi artikkelia, joissa olisi neuvoja tai kokemuksia erityisesti työelämän viimeisiä vuosia varten. Pardia nyt Twitterissä Voit seurata meitä myös Twitterissä. Pardia löytyy Sivuille jaetaan ja käydään keskusteluja Pardiaan ja työelämään liittyvistä aiheista. Toimistomme työntekijät jakavat sitä kautta myös tietoa ajankohtaisista asioista ja Pardian toiminnasta. Jäsenristeily 2016 Kymmenes Pardian jäsenristeily järjestetään Merkitse ajankohta kalenteriisi. 4

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Pardian toimistoorganisaatiossa muutoksia Vuodenvaihde toi muutoksia Pardian toimiston työnjakoon, kun uusi järjestöosasto aloitti toimintansa. Järjestöosastolla ovat jatkossa järjestöasioiden lisäksi muun muassa koulutusasiat, yhteiskuntavaikuttaminen ja tutkimus- ja tilastointi. Osastoa johtaa Pardian uusi järjestöpäällikkö Timo Nousiainen. Osastolle siirtyivät aiemman järjestö- ja koulutusosaston henkilöstön lisäksi lakkautetusta kehittämis- ja tulevaisuusyksiköstä kehittämisasiantuntija Anne Nordström ja edunvalvontaosastolta asiamies Tapio Rissanen, joka vastaa jatkossakin muun muassa tutkimustoiminnasta ja tilastoinnista. Henkilövaihdoksia STTK:ssa Katarina Murto valittiin tammikuussa STTK:n edunvalvonnasta vastaavaksi johtajaksi Minna Helteen siirtyessä valtakunnansovittelijaksi. Ulla Hyvönen on valittu vuoden alussa STTK:n alueasioista vastaavaksi asiantuntijaksi. Hänen tilalleen nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta vastaavaksi asiantuntijaksi valittiin maaliskuun alusta Hanne Hesse. Faksi poistuu käytöstä Pardian toimiston faksi poistuu käytöstä. Pardian toimisto palvelee sähköpostitse sekä tai puhelimitse Löydät yhteystiedot lehden sivulta 46. Voit myös käyttää sähköistä lomaketta Aurinkoista kevätpäivää Lisääntyvä valo, auringon hipaisu poskipäissä ja lintujen laulu ovat aineksia hyvää päivään. Minulle varmoja kevään tunnistajia ovat nenä ja silmät, jotka vettä valuen jo puolessa välissä helmikuuta kertoivat jokakeväisen siitepölykauden alkaneen. Maaliskuussa voi jo todeta, että pääkaupunkiseudulla oli harmaa ja vähäluminen talvi. Läheiseni, jotka runsaslumisina talvina tuskailevat kotipihojensa lumitöitä, olivat tyytyväisiä. Selkää ei tänä talvena kolan varressa koeteltu. Toisaalta hiihtoa rakastavat ystäväni eivät ole voineet kerätä kilometrejä sivakoimalla, vaan ovat joutuneet vetämään jalkaansa lenkkitossut. Olen lohduttanut heitä sillä, että kevään varsinaisen lenkkeilykauden alku sujuu tällä kertaa jouhevammin kun kroppa on jo tottunut juoksuun. On hyvä juosta, sauvakävellä tai pyöräillä, kun ainakin Helsingissä katuhiekoituksen poisto aloitettiin heti maaliskuun alussa. Veronmaksaja kiittää kotikaupunkiaan tästä joustavasta töiden aikataulutuksesta. Palkansaajajärjestön viestinnässä kirjoitamme enimmäkseen korjausta kaipaavista Liian harvoin kiitämme tai kehumme ainakaan julkisesti. työelämän epäkohdista. Liian harvoin kiitämme tai kehumme ainakaan julkisesti. Onko niin, että hyvä uutinen ei ole edes uutinen meille? Miksi myönteisiä uutisia näkyy lehdissä, järjestömme kotisivuilla tai sosiaalisen median kanavilla niin vähän? Hyvä työ ja palvelu ovat erinomaisia syitä palkita. Kyselemme tänä vuonna jäseniltämme vinkkejä työpaikoista, joissa he ovat saaneet hyvää palvelua. Vinkkejä toivotaan runsaasti. Kannattaa lukea lehden sivulta 32 ensimmäisestä palkitusta palvelusta. Olen tehnyt palkansaajajärjestöissä viestintää viitisentoista vuotta. Työpöydälläni oli helmikuussa ensimmäisen todella myönteinen uutinen työpaikan yhteistoimintaneuvottelujen päättymisestä. Maistraattien yhteistoimintaneuvotteluissa päädyttiin ratkaisuun, ettei ketään irtisanota, vaikka väkeä oli vähennettävä noin 75 henkilötyövuoden verran. Irtisanomisilta vältyttiin, koska maistraatit kantoivat yhdessä vastuun talouden tasapainottamisen vaatimista henkilöstövähennyksistä. Samanlaista aktiivista ja ennakoivaa otetta toivoisi löytyvän muiltakin sekä valtion että yksityisten alojen työpaikoilta, jotta parasta aikaa käytävissä yhteistoimintaneuvotteluissa irtisanomisilta vältyttäisiin. Riitta Nieminen 5

6 PUHEENAIHE Apua, se tulvii yli! Sähköposti on työyhteisön korvaamaton viestintäväline, mutta väärin käytettynä viestikaaoksen lähde. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Rodeo Sähköpostin etu ja ongelma on sen helppous: lähettäminen on niin vaivatonta ja nopeaa, ettei sen tarve, sisältö ja vastaanottajat ole aina loppuun asti mietittyjä. Yleisimmät sähköpostimokat on helppo korjata. Ne liittyvät kiireeseen ja yhteisten sääntöjen puuttumiseen, työyhteisövalmentaja Päivi Suokas Kehityshypystä kertoo. Hän kouluttaa ja valmentaa työyhteisöjä muun muassa sisäisen viestinnän parantamiseen. Sähköpostin ongelmat syntyvät usein siitä, että sitä käytetään huolimattomasti. Tietoturvaa ajatellen pahin moka on viestin lähettäminen niin, että häntänä roikkuu keskustelu jostain muusta henkilöstä tai tapahtumasta, tai jopa henkilöstä, jolle viesti on osoitettu. Yllättävän moni käyttää vanhaa keskustelua pohjana, vaikka asia olisikin uusi. Vahingoilta välttyy kun käyttää uudessa asiassa aina uutta sähköpostipohjaa. Viesti pitäisi myös aina lukea edes kerran ennen lähettämistä. Esimerkiksi puuttuva tai väärä päivämäärä poikii usean viestillisen verran lisäkysymyksiä ja korjausviestejä. Myös otsikkoon kannattaa kiinnittää huomiota: Lisätietoa maanantaina 9.3 olevaan palaveriin kertoo enemmän ja auttaa hahmottamaan sähköpostivirtaa paremmin kuin otsikko Siitä maanantain palaverista. Oikea väline käyttöön Sähköposti on myös tehoton väline sellaisissa asioissa, joissa pitää sopia useista vaihtoehdoista kaksin tai isommalla porukalla tai asia vaatii paljon keskustelua. Jokainen voi järkeillä, mitkä kysymykset ja asiat on helpompi hoitaa kävelemällä toisen työpisteelle. Sähköpostiin on myös liikaa hirttäydytty kiinni: tietotekniikka tarjoaa muitakin käteviä viestinvälitysmahdollisuuksia. Suokas mainitsee erilaiset pikakeskustelu eli chat-sovellukset, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen keskustelun yhden tai useamman osallistujan kesken. Päivämäärästä sopiessa voi käyttää doodle-tyyppisiä ohjelmia, joissa jokainen käy merkitsemässä, mikä hänelle sopii ehdotetuista ajoista. Isot tiedostot ja kaikkia koskevat tiedonannot sopivat paremmin sisäiseen verkkoon, intraan. Tämä tosin vaatii, että intra on järjestyksessä, ja joku huolehtii, ettei siitä tule vanhojen tietojen ja tiedostojen hautausmaa. Suokas ehdottaa, että tietoturvasta ja ohjelmistoista vastaavat henkilöt tekisivät kartoituksen, millaisia tarpeita ihmisillä on ja mitä sähköisiä apuvälineitä siihen on tarjolla. Tarkkana kohderyhmän kanssa Sähköpostivirtaa voi myös järkeistää sopimalla säännöt sisäisen postin lähettämiseen. Yrityksessä viesti lähetetään usein mieluummin liian usealle kuin liian harvalle. Tä- 6

7 PUHEENAIHE Sähköpostiin on myös liikaa hirttäydytty kiinni. män vuoksi viestin saa moni, jota se ei kosketa tai saajat eivät tiedä, vaatiko viesti heiltä toimenpiteitä. Jos vastaanottajia on useita, olisi hyvä sopia pelisäännöistä. Jos viesti sisältää jonkun toimenpiteen, pitäisi tarkentaa, ketä se koskettaa. Lähettäjän kannattaa myös kertoa, jos hän haluaa erikseen hyväksymiskuittauksen ja pitääkö kuittaus lähettää kaikille vai ainoastaan lähettäjälle. Yrityksessä voidaan myös sopia yhdessä esimerkiksi siitä, pitääkö toimenpiteitä sisältävään viestiin kuitata ok vai oletetaanko automaattisesti vastaanottajan saaneen ja lukeneen viestin. Suokas suositteleekin sähköpostietikettiä tai sisäistä viestintää vaikka kehityspäivän aiheeksi. Päivää voi vetää ulkopuolinen kouluttaja, ja sen aikana etsitään yhdessä työkaluja, joita työntekijät tarvitsevat ja jotka sopivat yrityksen ohjelmistoihin ja tietoturvaan. Suurin osa yrityksen viestintätavoista on sopimusasioita. Edellä mainittujen lisäksi on hyvä myös sopia käytännön asioista, kuten miten poissaoloista ilmoitetaan, kuinka menetellään loman aikana tulleiden postien kanssa ja millaista allekirjoitusta käytetään. Ole aktiivinen siivooja Omaan sähköpostiliikenteeseen voi myös vaikuttaa. Kansioiden käyttäminen auttaa tiedon organisoinnissa. Esimerkiksi projektille voi tehdä oman kansion ja kaikki siihen liittyvä materiaali löytyy kätevästi samasta paikasta. Kehittyneissä sähköpostijärjestelmissä voi luoda erilaisia sääntöjä, jolloin kaikkea tietoa ei tarvitse siirrellä oikeisiin kansioihin omin käsin. Välillä kannattaa myös varata aikaa ja katsoa, keneltä kaikilta saa säännöllisesti postia. Tarvitsetko uutiskirjeitä, jotka poistat yleensä lukematta? Jotkut, esimerkiksi harrastuksiin liittyvät postit, voi ohjata vapaa-ajalla käytössä olevaan sähköpostiin. Yhteistyökumppaneiden tarjouksia ja tiedonantoja kannattaa myös punnita: tarvitsenko niitä? Kuuluvatko ne edes nykyisiin työtehtäviini vai olisiko niistä enemmän ammatillista hyötyä jollekin kollegalleni? Uutiskirjeen lopussa on yleensä linkki, josta kirjeen voi perua tai ainakin osoite, johon voi ilmoittaa lopetuksesta tai kirjeen siirrosta. Näin hallitset sähköpostikaaosta Sopikaa työpaikalla, odotetaanko sisäisiin viesteihin kuittausta tai hyväksyntäviestiä. Ottakaa käyttöön myös muita apuvälineitä kuten chat-tyylisiä sovelluksia. Luo projekteille omat sähköpostikansiot, joissa tieto pysyy koossa. Siivoa säännöllisesti sähköpostisi ja siirrä isot liitteet koneellesi. Tarkista faktat, kuten päivämäärät ja liitteet, ennen lähettämistä. Näin et joudu lähettämään tarkennuksia ja korjauksia. Peruuta ylimääräiset uutiskirjeet ja siirrä tarjoukset ja muut sellaiset joko toiseen osoitteeseen tai tee niille oma kansio. Jos työnkuvasi vaihtuu, ilmoita yhteistyökumppaneille, kenelle he voivat jatkossa postittaa tiedotteensa. 7

8 Eläkkeelle siirtyminen myöhentyi selvästi Vuonna 2014 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli työeläkejärjestelmässä 61,2 vuotta. Eläkkeellesiirtymisikä nousi kolme kuukautta edellisvuodesta, mikä ylittää ennakkoarviot. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti eniten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuodesta 2013 kahdeksan prosenttia. Vuodesta 2008 se on laskenut neljänneksen. Vuonna 2014 määrä alitti ensimmäistä kertaa 2000-luvulla henkeä. Vanhuuseläkkeelle siirtyi edellisen vuoden tapaan yli henkilöä. Myös varhennetun vanhuuseläkkeen lakkauttaminen vaikutti eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Sitä ei myönnetä enää vuonna 1952 tai sen jälkeen syntyneille. Vuonna 2014 eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle oli 61,2 vuotta ja 50-vuotiaalle 62,8 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla. Työeläkkeelle siirtyi henkilöä Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi noin henkilöä, yli henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä laski. Merkittävää on myös ikääntyneiden työllisyysasteen nousu. Reilussa vuosikymmenessä 55 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on noussut 10 prosenttiyksikköä 60 prosentin tasolle. Työeläkeuudistus onnistuu tavoitteissaan Eläketurvakeskuksen laskelmien perusteella vuoden 2017 työeläkeuudistus pidentää työuria, myöhentää eläkkeellesiirtymistä ja kasvattaa keskieläkettä tulevilla ikäluokilla kaikilla koulutustasoilla. Samalla työeläkemaksujen nousupaine pienenee. Eläkeuudistuksen tärkein tavoite on myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Eläketurvakeskus arvioi, että tässä myös onnistutaan. Sen laskelmien mukaan eläkkeellesiirtymisiän odote saavuttaa 62,4 vuoden tason 2020-luvun puolivälissä. Työurat pidentyvät uudistuksen vaikutuksesta kaikilla koulutustasoilla. Vaikutus on sitä suurempi, mitä myöhemmin syntyneistä on kyse. Korkeakoulutettujen työurat pitenevät hieman keskiasteen tutkinnon suorittaneita enemmän. Eläkkeellesiirtymisiän odote Lähde: etk.fi kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille Eläkkeellesiirtymisiän odote 25- ja 50-vuotiaille Vuosi 25-vuotiaalle 50-vuotiaalle ,5 61, ,4 61, ,8 61, ,4 62, ,5 62, ,9 62, ,9 62, ,2 62,8 8

9 PUHEENJOHTAJALTA Isojen linjausten vuosi Tämä vuosi tulee olemaan monelta osin hyvinkin merkittävä ja edellyttää ammattiyhdistysliikkeeltä tärkeitä päätöksiä. Työntekijöille ja heitä edustaville järjestöille kuluvan vuoden haasteista suurimpia ovat kevään eduskuntavaalit ja niitä seuraava hallitusohjelma, kesän palkkaneuvottelut sekä myös uuden keskusjärjestön perustamiseen liittyvät selvitystyöt. Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa. Vaalit muokkaavat myös suomalaista työelämää ja työntekijöiden asemaa, onpa sitten mitä mieltä tahansa politiikasta, poliittisista puolueista tai vaalien lopputuloksista. Onkin tärkeää, että kaikki osallistuvat vaaleihin vähintään äänestämällä. Pardia on valmistellut omat vaaliteesinsä ja vienyt niitä eteenpäin tuleville päätöksentekijöille. Pardialla on käynnissä myös Arjen näkymättömät sankarit -kampanja, jonka tarkoituksena on korostaa jäsentemme työtä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Lisätietoa kampanjasta löytyy tästä lehdestä, omilta sivuiltamme ja osoitteesta Kaikki mukaan osallistumaan! Vaalien alla julkisuudessa on käyty jälleen keskustelua julkisen sektorin palvelussuhteen ehdoista. Jo useampi taho on tarjonnut lääkkeeksi julkisen sektorin tuottavuuteen työajan pidennyksiä. Vartti lisää työaikaa tai lomien lyhentäminen kelpaisi monelle suoraviivaiseksi ratkaisuksi. Vaikka sitä ei ole suoraan sanottu, moni on tarkoittanut, että nämä työajan pidennykset tulisivat ilman kompensaatioita. Yhtä lailla sanomattakin on selvää, ettei meille käy tällaiset yksioikoiset ja yksipuoliset ratkaisut. Jäsentemme palvelussuhteiden ehdoista on sovittu kokonaisuutena virka- ja työehtosopimuksin. Näin niistä sovitaan jatkossakin. Ei voi olla niin, että jäsenemme esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton esittelemän mallin mukaan rahoittaisivat omilla työaikojensa pidentämisillä kaikkien työntekijöiden verojen alentamiset. Olisi tärkeää, että palkankorotuksista päästäisiin sopuun. Kesällä on tarkoitus neuvotella työllisyys- ja kasvusopimuksen viimeisen vuoden palkantarkistuksista. Neuvotteluista voi ennustaa vaikeita. Aiemmin talvella työmarkkinaosapuolten väliset neuvottelut niin sanottujen työelämän pelisääntöjen uudistamiseksi kaatuivat ennen kaikkea työnantajapuolen vaatimuksiin lakkosakkojen määrien korottamisesta moninkertaisiksi nykyisiin nähden. Osapuolten erilaisista tavoitteista huolimatta olisi tärkeää, että palkankorotuksista päästäisiin sopuun ja nykyinen sopimuskausi saataisiin vietyä loppuun asti. Nollakorotuksilla tähän ei päästä. Uuden keskusjärjestön selvitystyö on lähtenyt käyntiin tämän vuoden aikana. Asiassa riittää paljonkin selvitettävää ja palaan aiheeseen myöhemmin tänä vuonna. Kirkkaana mielessä on kuitenkin pidettävä mahdollisen uudistuksen keskeisimmät tavoitteet uudistaa ammattiyhdistysliikettä niin toimintatapojen kuin edunvalvonnan osalta, ja saada lisävoimaa työntekijöiden etujen ajamiseen. Tärkeitä tavoitteita, joita kohti on mentävä, tapahtuipa itse selvitystyössä mitä tahansa. Tehtävää ja vaikuttamisen paikkoja on siis paljon vuoden aikana. Ne avaavat meille myös mahdollisuuksia, kunhan hyödynnämme nämä vaikuttamisen paikkamme oikein. Yhdessä olemme vahvempia. Niko Simola 9

10 TYÖNKUVA Teiden suunnittelussa kova kilpailu Tiesuunnittelija näkee maailman erilailla ja seuraa vapaa-ajallakin ympäristön tiehankkeita. teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuvat Sammeli Korhonen Työntekijöille tulisi muistaa antaa enemmän hyvää palautetta, projektipäällikkö Matti Vuolamo sanoo. Destian infrasuunnittelun projektipäällikkö Matti Vuolamolla on yli 30 vuoden työkokemus Destiassa. Hän tuli silloiseen Tie- ja Vesirakennuslaitos TVL:ään vuonna 1983 tiepuolen rakennusmestarin opinnoista ja on sillä tiellä edelleen. Nykyään hän on Turun toimiston infrasuunnittelussa vetämässä tie- ja katusuunnitelmaprojekteja sekä asiantuntijatehtävissä. Projekteja hänellä on tällä hetkellä samanaikaisesti käynnissä kaksitoista. Yleensä projektissa on noin kahdesta viiteen asiantuntijaa mukana, muun muassa suunnittelijoita. Mahdollisuuksien mukaan tekijät kootaan Destian omista osaajista, myös valtakunnallisesti eri toimistoista. Vastaan hankkeesta taloudellisesti ja laadullisesti, vedän kokoukset ja huolehdin, että kaikki tekevät määrätyt tehtävät ajallaan. Olen tilaajien yhteyshenkilö ja vastuussa siitä, että hankkeesta tulee toteuttamiskelpoinen ja toimeksiannon mukainen. Lisäksi työnkuvaan kuuluu asiantuntijapalveluita, kuten yhteydenpito maanomistajiin. Suurin asiantuntijatehtäväni on ollut Turku-Helsinki moottoritiehankkeessa osuudella Paimio-Lohja, jolloin työajasta noin 60 prosenttia meni hankkeeseen liittyviin tehtäviin. Asiakkaita hankitaan vapaallakin Viimeiset pari vuotta Destiassa on tehty merkittävät määrät asiakastyötä, jotta töitä riittäisi niin, ettei henkilöstöä tarvitsisi lomauttaa. Vuolamokin tekee asiakashankintaa kasvokkain jopa vapaa-ajallaan. Vuolamon toimenkuvaan kuuluu laatia myös suunnittelutarjouksia. Destia pärjää laadulla kovassa kilpailussa ja on tiesuunnittelussa kolmen suurimman toimijan joukossa. Hinnat ovat painuneet nykyisessä kilpailussa ihan käsittämättömän alas ja töitä teh- 10

11 TYÖNKUVA Destia pärjää laadulla kovassa kilpailussa. dään jopa nollakatteella. Meidän talossa periaatteena on, ettemme lähde kannattamattomaan työhön. Luottamusmiehen tulee olla läsnä Vuolamo on toiminut kymmenisen vuotta myös Destian koko Suomen infrasuunnittelun lähes sadan ihmisen luottamusmiehenä. Hän samaistuu yt-neuvotteluissa välillä jopa liikaakin irtisanottavan tilanteeseen. Vaikka nykyään monia palavereita pidetään videoneuvotteluina, irtisanomis- ja lomauttamisneuvottelut ovat työntekijälle sellainen tilanne, jossa kaikkien osapuolten tulee olla kasvokkain paikalla. Infrasuunnittelun henkilöstöön kohdistui viimeksi vuoden 2014 alkupuolella irtisanomisiin johtaneita yhteistoimintaneuvotteluita. Toukokuussa 2014 valtio myi koko Destian osakekannan sijoitusyhtiö Ahlström Capitalille. Uusi omistaja ei vaikuttanut Vuolamon mukaan Destian toimintakulttuuriin eikä työehtoihin. Kauppa suomalaisen sijoitusyhtiön kanssa sekä lupaukset olla pilkkomatta yhtiötä ja kehittää nykyistä osaamista loivat rauhallista mielialaa henkilöstöön. Talvi hankaloittaa hankkeita Vuolamon pääasiallinen vastuualue on Varsinais-Suomi ja Satakunta. - Alueen erityispiirteitä ovat syvät pehmeikot, joissa maaston pohjavahvistukset ovat haastava tekijä suunnittelussa, Vuolamo kertoo. Asiakkaat ovat noin 80 prosenttisesti julkisia toimijoita, kuten ELY-keskus, Liikennevirasto, Turun kaupunki tai Kaarinan kaupunki. Myös yksityisiä asiakkaita on jonkin verran. Suuri muutos vuosien aikana on ollut suunnittelun siirtyminen tietomallipohjaiseksi. Tietokoneilla tehtävä työ on entistä nopeampaa ja kaikki samassa rekisterissä olevat pääsevät katsomaan samaa mallia omalta koneeltaan. Keskusteluakin voidaan käydä paljon tietokoneen videoyhteydellä. InTek Infra-alan Toimihenkilöliitto InTek on Destian palveluksessa olevien toimihenkilöiden yhdistysten liitto. InTekin jäsenmäärä on noin 300. Destiassa on noin työntekijää. Infra-alan Toimihenkilöliitto InTek on pardialaisen Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt ry:n jäsenjärjestö. Vuolamon työantaja Destia on infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväyliä sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjä. Nuorilla suunnittelijoilla on sellaistakin teknistä uutta taitoa, jota minulla ei ole. Sen sijaan nykyisestä koulutuksesta puuttuu käytännön harjoittelu maastossa ja välillä joudun neuvomaan, ettei vesi virtaa ylämäkeen. Talvisin oman haasteen tuovat jää ja lumi. Silloin ei pystytä tekemään maastomalleja, joita tarvitaan suunnittelun lähtöaineistona. Muuten alalla ei ole varsinaisesti sesonkeja, eikä Vuolamo uskalla lyödä kesälomaakaan kovin aikaisin lukkoon. Mikäli jossain tarjouskilpailussa pärjätään, aikataulut ovat yleensä sellaiset, että silloin omat lomat siirtyvät eteenpäin. Työ aina mielessä Vuolamo ei tunnu tarvitsevan taukoa työstään. Työpäivän päätteeksi päivä jatkuu monesti kotityöpöydän ääressä. Varsinaisen työnsä lisäksi Vuolamo on ollut viitisen vuotta päätoimittajana Tierakennusmestarilehdessä, jota julkaisee hänen jäsenliittonsa Infra-alan Toimihenkilöliitto InTek. Nautin tästä työn ulkopuolella tehtävästä työstä. Siinä pääsee näkemään hankkeita muualtakin kuin omalta alueeltaan ja saa uusia tuttavuuksia. Lisäksi Vuolamo on pardialaisen Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöiden TTT:n jäsenjärjestön InTekin varapuheenjohtaja ja Etelä- Suomen johtokunnan jäsen. Lomalla Vuolamon auto kaartaa maanteillä omien tai kilpailijoiden hankkeiden kautta. Tiepuolen suunnittelija näkee maailman erilailla. Neuvon nuoriakin pitämään silmät auki ja katsomaan vapaa-ajallakin hankkeita maastossa. Niistä oppii paljon. 11

12 Aitoja neuvotteluja kaivataan Tuoreessa Pardian HED-barometrissä selvitettiin ensimmäistä kertaa luottamusmiesten, järjestöpuheenjohtajien ja työsuojeluvaltuutettujen osallistumista ja kokemuksia käydyistä YT-neuvotteluista. teksti Tapio Rissanen / Pardian asiamies kuva Shutterstock Henkilöstön vähentämiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut ovat yleistyneet pardialaisten työpaikoilla. Vuonna 2014 valtion virastoissa ja laitoksissa neuvoteltiin yli henkilötyövuoden vähennyksistä. Yliopistojen neuvotteluissa esitetty vähennystarve oli noin 500 ja muulla yksityisellä sektorilla noin 400 henkilötyövuotta. Lopulliset henkilöstön vähennysmäärät ovat tätä pienempiä, mutta tietoa niistä ei ole kattavasti. Valtiolla neuvottelut keskittyvät irtisanomisiin Pardialaisista henkilöstönedustajista eli HEDeistä neljännes osallistui henkilöstön vähentämiseen tähtääviin yhteistoimintaneuvotteluihin viime vuonna. Osallistuneiden osuus oli sama sekä valtiolla että yksityisellä sektorilla. Yhteistoimintaneuvotteluista 88 prosentissa käsiteltiin irtisanomisia, 29 prosentissa lomauttamisia ja 21 prosentissa osa-aikaistamisia. Käytyjen neuvottelujen sisällöt näyttivät kuitenkin eroavat selvästi valtio- ja yksityissektorilla. Valtiolla valtaosa (71 %) neuvotteluista keskittyi pelkästään irtisanomisiin. Yksityisen puolen neuvotteluissa käsiteltiin selvästi yleisemmin myös muita vaihtoehtoja, lomautuksia ja osa-aikaistamisia. Yksityisen sektorin neuvotteluista peräti viidenneksessä olivat kaikki nämä kolme henkilöstötyövuosien vähentämismuotoa käsittelyssä. Eroa selittää varmasti pitkälti eri sektoreiden erilaiset toimintaperiaatteet ja myös toimintakulttuuri. Yksityisellä puolella henkilöstön saneeraamiseen joudutaan muuttuvien suhdanteiden ja tuotantovaihteluiden takia. Valtiolla henkilöstön vähentämistarve syntyy valtiontalouden budjettileikkauksista ja virastojen ja laitosten sopeutuksesta leikkauksiin. Aitoja neuvotteluja kaivataan Osa HEDeistä katsoi, että he olivat pystyneet vaikuttamaan neuvotteluissa etenkin henkilöstön vähentämistarpeiden perusteiden käsittelyyn, vaihtoehtojen etsimiseen, vähentämisten lukumäärien pienentämiseen ja tiedottamiseen edustettavilleen. Yleisvaikutelmaksi henkilöstönedustajien vastauksista kuitenkin jää, että monet eivät kokeneet pystyneensä vaikuttamaan kovinkaan paljon neuvottelujen tulokseen. 12

13 Usein myös vähentämismäärät vaikuttavat ennakkoon päätetyiltä. Olen yrittänyt saada työnantajan perustelemaan irtisanomisiaan ja noudattamaan protokollaa. Jos meneillään olevissa irtisanomisneuvotteluissa päädytään lomautuksiin, niin se on pieni voitto. Vaikkei sitäkään nyt voittona voi ehkä kokea. Syyt heikkoihin vaikuttamismahdollisuuksiin löytyvät monesta asiasta. Työnantajat tuntuvat hakevan usein neuvotteluilla vain pysyviä säästöjä, mikä ei anna mahdollisuuksia esimerkiksi lomautuksille tai lomarahojen vapaiksi muuttamiselle. Usein myös vähentämismäärät vaikuttavat HEDeistä ennakkoon päätetyiltä ja niitä perustelevat laskelmat köykäisesti tehdyiltä. Yhteistoimintaneuvottelut tuntuvatkin jäävän käytännössä lakisääteisen neuvotteluajan käyttämiseksi henkilöstönedustajille tiedottamiseen ilman että asioista neuvoteltaisiin aidosti. Työantajaa kiinnosti vain pysyvien säästöjen aikaansaaminen nyt. Neuvotteluissa olisi syytä katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Neuvotteluja leimasi hyvinkin usein lyhytnäköisyys. Valtionhallinnossa henkilöstön vähentämiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut ovat verraten uusi asia eikä kestävää toimintakulttuuria ole siihen vielä syntynyt. Lisäksi viime vuosina henkilöstön vähentämistä on tehty kiihtyvään tahtiin budjettileikkausten sanelemassa paineessa. Ei siis mikään ihme, että neuvottelujen laatu on jäänyt usein kehnoksi ja on päädytty laajempiin irtisanomisiin kuin välttämättä olisi tarpeen. Yhteistoiminta Työpaikkatasoisella yhteistoiminnalla tavoitellaan sekä yrityksen toiminnan että työolosuhteiden kehittämistä ja työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan samoin kuin henkilöstön keskinäisen yhteistoiminnan tehostamista. Keskeisenä keinona on työnantajan velvollisuus neuvotella ennen päätöksentekoa työntekijöiden kanssa niistä suunnitelmista, joilla on vaikutusta joko suoraan tai epäsuorasti henkilöstön asemaan ja jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Yhteistoimintamenettelyn tavoitteena on hyödyntää henkilöstön osaamista ja luoda neuvotteluprosessi, joka vaikuttaa myönteisesti sekä työpaikan että sen henkilöstön kehittämiseen. Tutkimukset osoittavat, että tuottavan ja tehokkaan työn taustalla on hyvä luottamusympäristö. Suomessa työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan organisaatio on sovitettu työpaikan linjaorganisaatioon ja työpaikoilla jo toimiviin neuvottelujärjestelmiin. Yhteistoimintalakia (334/2007) sovelletaan yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20. Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (1233/2013) tuli voimaan Uudistamisen taustalla oli yritysten yhteistoimintalain uudistus. Lähde: TEMin julkaisu Yhteistoimintalaki. HED-barometri Pardia teki joulu-tammikuussa vuotuisen HED-barometrikyselyn kuudennen kerran. Kyselyllä selvitetään luottamusmiesten, puheenjohtajien ja työsuojeluvaltuutettujen tarpeita, kokemuksia ja tavoitteita omassa luottamustehtävässään. Kyselyyn vastasi 396 henkilöstön edustajaa eli HEDiä. Heistä puolet oli miehiä ja puolet naisia. Hieman yli kaksi kolmesta vastaajasta oli luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja oli 16 % ja puheenjohtajia 16 %. Vastaajista 71 % työskenteli valtionhallinnossa ja 29 % yksityisellä sektorilla. Barometri toteutettiin anonyyminä Webropol-kyselynä. Vuonna 2014 käydyt yhteistoimintaneuvottelut koskivat valtio yksityinen yhteensä pelkästään irtisanomisia 71 % 42 % 62 % pelkästään lomautuksia 3 % 15 % 7 % pelkästään osa-aikaistamisia 5 % 4 % 5 % irtisanomisia ja lomautuksia 7 % 15 % 10 % irtisanomisia ja osa-aikaistamisia 5 % 4 % 5 % kaikkea kolmea 9 % 19 % 12 % yhteensä 100 % 100 % 100 % 13

14 Valtionhallinnon muutokset tehtävä harkiten Pardia toivoo monen vaalikauden mittaista suunnittelua. teksti UP / Birgitta Suorsa kuva Studio Onni Hyvin toimiva valtionhallinto tuottaa hyvinvointia koko muulle yhteiskunnalle, elinkeinoelämää myöten. Hyvään hallintoon tarvitaan riittävät resurssit. Tämä pitäisi muistaa seuraavissa hallitusneuvotteluissa, huomauttaa Pardian puheenjohtaja Niko Simola. Uuden hallituksen ohjelma on huomattavasti ohuempi ja yleisluontoisempi kuin päättyneen hallituksen. Simola tietää, että hallitusohjelmaan on vaikea mahduttaa monia yksityiskohtaisia kysymyksiä. Meille tärkeitä ovat infran parantaminen, puolustuksesta huolehtiminen, hyvä omistajapolitiikka ja veropolitiikka. Simola toivoo, että seuraava hallitus katsoisi yhtä vaalikautta pidemmälle. Keskeistä olisi saada useamman vaalikauden kestävä näkemys siitä, millainen on hyvä valtionhallinto. Tähän tulisi saada parlamentaarinen yksituumaisuus eli kaikki eduskuntapuolueet mukaan. Katsottaisiin, millaisia palveluja valtionhallinnon tulee tarjota, mitä se tekee ja millaisella organisaatiolla. Kun näkymä olisi selvä, siihen sitouduttaisiin. Näin vakautettaisiin valtionhallinnon kehittäminen. Simolan mukaan valtionhallinnon muutoksista on puuttunut pitkäjänteisyys, loogisuus ja suunnitelmallisuus. Kun virastoja ja laitoksia on laitettu yhteen, kustannukset ovatkin jopa nousseet. Lisäksi palkkaharmonisointiin ei ole varattu riittävästi rahaa. Tämän pitäisi olla kunnossa, jos halutaan noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Se puolestaan takaa, että kansalaisille on tarjolla tasalaatuiset ja hyvät palvelut. Henkilöstö mukaan suunnitteluun Vuonna 2010 perustettiin nykymuotoiset Aluehallintoviranomaiset (AVI) ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Nyt viiden vuoden jälkeen ollaan jo pohtimassa niiden uudistamista kokonaisuudessaan. Tämä on vain yksi esimerkki tempoilusta. Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten osalta pitääkin tehdä jotain, ihan määrärahojen takia. Mutta muuallakin valtionhallinnossa on tehty monia uudistuksia siten, että ne eivät kestä aikaa. Simola huomauttaa, että Pardian jäsenistö alkaa olla kypsä jatkuvaan muutostilaan. Tuottavuus ja tehokkuus kärsivät, kun väki väsyy tempoiluun. Nyky-yhteiskunnassa kaikki muuttuu, mutta näköalan pitää olla hieman pidempi. Ei hallintoa kannata uudistaa neljän, viiden vuoden välein, koska tuloksia ei ehdi nähdä, Simola sanoo. Tuottavuushyödyt näkyvät vasta, kun uusi organisaatio pääsee toimimaan täydellä teholla. Kymmenen vuoden tähtäin olisi sopiva. Uudistusten suunnittelu tulisi tehdä maltilla ja henkilöstöä kuunnellen. Simolan mukaan hyvä esimerkki on ollut puolustusvoimauudistus. Irtisanomiset jäivät odotettua pienemmiksi, noin työpaikan vähentäminen kutistui reiluun sataan irtisanottuun. Henkilöstö pitää saada mukaan suunnitteluun jo työryhmätasolla. Ei riitä, että he tulevat vain kuulluiksi. Henkilöstöllä on intoa ja asiantuntemusta. Simola muistuttaa, että vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan tuli yli 700 esitystä henkilöstöltä. Niistä osa on mennyt jatkokäsittelyyn. Valtiota ajateltava konsernina Valtiota tulisi Pardian mukaan verrata työnantajana konserniin. Työntekijöille pitäisi taata, että heille tarjotaan irtisanomistilanteissa työtä muualta konsernista. Simola huomauttaa, että periaatteessa muutosturva toimii hyvin, mutta aukot pitää paikata. Irtisanoutumiskorvauksiin ja osallistumiseen muualle työllistyneen alkuvaiheen palkkakustannuksiin tarvitaan rahaa. Työttömäksi joutuneen virkamiehen palkkakustannuksista valtio säästää vain vajaan viidenneksen, kun työttömyyskulut, menetetyt verotulot ja vastaavat otetaan huomioon. Konserniajattelua on tietysti vaikea noudattaa, koska työpaikat vähenevät joka puolella valtionhallintoa. Kuitenkin yrityksiltä toivotaan malttia ja yhteiskuntavastuuta. Vähintään samaan valtion pitäisi yltää itsekin, Simola sanoo. Henkilöstöpolitiikkaa voisi tehdä pidemmällä aikavälillä ja käyttää luonnolliset poistuvat hyväksi. 14

15 Meille tärkeitä ovat infran parantaminen, puolustuksesta huolehtiminen, hyvä omistajapolitiikka ja veropolitiikka. Jos halutaan pitää kiinni hyvästä hallinnosta, sieltä ei ole varaa leikata enää yhtään. Euroopan tehokkaimman hallinnon tekevät ihmiset. Henkilöstön pitää tuntea itsensä tarpeelliseksi, Simola painottaa. Etätyön mahdollisuudet tulisi tutkia, sillä se säästäisi aikaa, toimitiloja ja ympäristöä. Myös joustavista työajoista voisi neuvotella, jos työtehtävä antaa myöten. Asiantuntijatyö ei ole aikaan ja paikkaan sidottua. Lakisääteisten tehtävien ostaminen konsultointipalveluina on merkki siitä, että ulkoistamisessa on menty liian pitkälle. Oma osaaminen näivettyy. Täytyy muistaa, että virkamiehet tekevät työtään virkavastuulla, ulkopuolisissa palveluissa vastaavaa vastuuta ei ole. Omistajaohjaukseen Simola toivoo linjakkuutta. Omistusta voisi Simolasta miettiä muutoinkin. Pitäisi miettiä, onko meillä sellaisia aloja, joiden osaaminen ja pysyminen kotimaisissa käsissä olisi syytä varmistaa. Normienpurkuun tarvitaan järkeä Nykyiset tehtävät eivät tule nykyistä pienemmällä väellä hoidettua, Simola painottaa ja kummeksuu puheita merkittävistä valtion viranhaltijoiden ja työntekijöiden vähentämisestä. Niiden myötä valtion rajoista, turvallisuudesta ja hallinnosta vastaisi pikkukaupungin kokoinen henkilöstö. Normienpurkutalkoot eivät Simolan mukaan välttämättä auta säästämään riittävästi, vaan jopa päinvastoin. Ikäraja tähtisadetikkupaketissa voi säästää kalliilta silmäleikkaukselta. Pitää nähdä asioiden mittasuhteet ja niiden taloudelliset vaikutukset. Pitäisi katsoa isoja kokonaisuuksia, priorisoida tehtäviä. Virkavastuulla toimiva henkilö ei voi jättää tehtäviä hoitamatta sen takia, ettei valtiolla ole rahaa. Poliittisen päätöksentekijän pitää katsoa, mitä jätetään tekemättä. Simola huomauttaa, että jokaisella normilla on oma tarkoituksensa ja historiansa. Ne pitää arvioida tarkkaan. Vaarana osaamisen ulkoistaminen Seuraavan hallituksen Simola toivoo miettivän tarkasti valtion tehtävien ulkoistamista. Ulkoistamisilla ei ole aina saatu niitä säästöjä, joita on haettu. Samalla on menetetty osaamista ja asiantuntemusta. Vaarana on, että valtio tulee riippuvaiseksi ulkopuolisesta osaamisesta. 15

16 Suomi on hallinnon Euroopan mestari Viime vuoden lopussa julkistetun EU:n raportin mukaan meikäläisen hallinnon tehokkuus on parantunut viimeisten viiden vuoden aikana ja on nyt Euroopan tehokkain. teksti UP / Mika Peltonen kuva Nina Kellokoski Valtiotyönantajan työmarkkinajohtaja Juha Sarkio selittää menestystä sillä, että meillä valtion työntekijät ovat muihin eurooppalaisiin hallintoihin verrattuna moniosaajia. Eurooppalaisissa kokouksissa ovat paikalla vain yhden asian haltijat. Seuraavaan kokoukseen tulevat seuraavat asiat ja ihmiset. Suomessa sama ihminen voi hoitaa useampia asioita, tyytyväinen Sarkio kertoo. Suomen hallinnossa tehdään koko ajan tosi hyvin töitä, työmarkkinajohtaja kehuu ja viittaa valtiokonttorin henkilöstöselvitykseen. Sen mukaan väki on motivoitunutta, pitää työtään mielekkäänä ja viihtyy työssään. Johtaminenkin on työntekijöiden mukaan parantunut koko ajan vuodesta 2000, jolloin kyselyt aloitettiin. Työn sisällössäkään ei koeta erityisiä ongelmia. Valtiokonttorin kysely kertoi kuitenkin myös ikävistä asioista: kokemus kiireestä ja työpaineet ei ole vähentynyt. Onneksi ne eivät ole nousseetkaan. Vaikka kiireen tunteen työssä väitetään lisääntyneen, ei se ainakaan tässä kyselyssä näy, Sarkio sanoo. Työmarkkinajohtaja Juha Sarkio kiittelee työntekijöitään monipuolisiksi osaajiksi. 16

17 Juha Sarkio Onnellisten ihmisten valtio Suomi on varsinainen ihmemaa, joka tapaa voittaa kaikissa mittauksissa. Täällä asuu maailman osaavin ja onnellisin kansa, joka ei ole korruptiosta kuullutkaan. Ovatko nämä sijoitukset totta? Kyllä ne sillä lailla totta ovat, että Suomi on hirveän hyvä maa kansalaisen olla ja elää ja tehdä töitä. Sarkio muistuttaa, että Suomi on myös turvallinen maa. Eihän meillä totaaliseesti syrjäytyneitä, kadulla asuvia ihmisiä juuri näy. Euroopassa heitä on joka paikassa. Meillä yhteiskunta huolehtii kansalaisistaan, monen mielestä ehkä holhoaakin, Sarkio naurahtaa. Hän myöntää kuitenkin, ettei tilanne välttämättä maailman loistavin ole, jos ei ole töitä tai koulutusta. Meillä yhteiskunta kantaa suuren osan esimerkiksi kouluttautumisen kustannuksista ja siksi opiskelu on täällä halpaa. Monessa muussa Länsi-Euroopan maassa koulutus maksaa satoja tuhansia euroja. Pullea valtio on laihtunut Sarkio ihmettelee syytteitä valtion ja julkisen sektorin paisumisesta. Hänen mukaansa väite ei pidä paikkaansa ainakaan lukujen perusteella. Sarkio epäilee, että syytteiden taustalla sattaa olla tarkoitushakuisuutta. Meillä on pettänyt bruttokansantuotteen pohja. Siitä vedetyt suhdeluvut näyttävät siltä, että valtio ja muu julkinen sektori olisivat kasvaneet työntekijän valtio on itse asiassa laihtunut työntekijän valtioksi. Kuntasektorin hienoinen kasvu johtuu Sarkion mukaan ikärakenteesta ja ikäihmisten tarvitsemien palveluiden lisäämisestä. Sarkion mukaan Suomen taloudessa ovat pettäneet lähinnä teollisuus ja vientialat. Siltä puolelta on sulanut 15 prosenttia kansantuotteesta. Tästä syystä myös tämän kokoinen julkinen sektori on rahoituskriisissä. Ei työmme sisältö kuitenkaan kriisissä ole. Optimaalisista resursseista vaikea karsia Valtiolta on vähennetty henkilöstöä ja tullaan luultavasti vähentämään jatkossakin. Kuka työt jatkossa hoitaa? Merkittävin osa lukumääräisistä vähennyksistä on tapahtunut yhtiöittämisten ja yksityistämisen kautta. Nykyisellä työntekijällä olemme täystyöllisyystilanteessa, Sarkio kertoo. Ennen nykyistä valtion työmarkkinajohtajan tehtäväänsä Juha Sarkio oli työskennellyt yli 30 vuotta seitsemässä eri tehtävässä ministeriöhallinnossa ja virastoissa. Virkauransa hän aloitti puolustusvoimissa, minkä jälkeen työskenteli 16 vuotta erilaisissa työnantaja-, lainsäädäntö- ja kehittämistehtävissä puolustusministeriössä. Myöhemmin Sarkio on työskentellyt yli 12 vuotta johtajana ja johtoryhmän jäsenenä Suomen Akatemiassa, Ulkopoliittisessa instituutissa sekä Tekesissä. Lisäksi Sarkio on toiminut hallinto- ja rahoituskomiteoiden jäsenenä lukuisissa eurooppalaisissa organisaatioissa kuten CERN, ESA, ESF, and EUI. Asiantuntijana hän on osallistunut myös moniin julkisen hallinnon työryhmiin sekä kehittämishankkeisiin. Hänen mukaansa keskimääräinen työn rasitus ei valtion sektorilla ole ainakaan vielä räjähtänyt. Yksittäisissä virastoissa ja tehtäväkokonaisuuksissa on ylityöllistettyjä ihmisiä, mutta tehtävät ja resurssimme ovat nyt aika optimaalisessa tilanteessa. Pärjäämme tällä juuri ja juuri. Ongelmia saattaa kuitenkin olla edessä, jos valtion pitää vielä laihduttaa talouden takia. Tästä pitää käydä keskustelua poliittisella puolella. Siellä on tehtävä valinta, mitkä valtion tehtävät jäävät hoitamatta. Valtionhallintoa on Sarkion mukaan mahdollista sopeuttaa vaaditut kymmenen prosenttia eläkepoistumalla seuraavien kahdeksan vuoden aikana. Silloin pitäisi sopeuttaa myös tehtävät. Sarkion mukaan valtiolla on taloudesta johtuvia uudistamistarpeita jatkossakin. Tämä vaatii sen miettimistä, mitä kaikkea kannattaa tehdä. Jos työt, vastuut ja rahat ovat tasapainossa, uudistusprosessi voi toimia. Jos rahaa otetaan pois, jotakin pitää miettiä uudestaan. Ei tässä muuten pystytä sopeutumaan. Sarkio ei usko, että tarvittavat uudistukset pystyttäisiin hoitamaan vielä tulevalla hallituskaudella. Työntekijät pärjäävät muutoksessakin Sarkio on varma, että valtion työntekijät pärjäävät muutosten keskelläkin. Henkilöstön työhyvinvointi-indeksi on kasvanut henkilöstöselvityksissä koko niiden tekemisen ajan. Sarkio kiittelee erityisesti työterveyshuollon varhaisen puuttumisen mallia. Valtion työterveyshuolto on siirtynyt sairauden hoidosta ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon. Se näkyy sekä sairauslomien että työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisenä. Kyllä meillä on täällä usko, että ihmiset suhtautuvat positiivisesti ja pärjäävät. Pitää vain yrittää olla rapauttamatta tätä uskoa muutosprosesseissa. 17

18 Pardia hallitusohjelmasta: Hallittua valtion palvelujen kehittämistä Yhteiskunta ja talouselämä tarvitsevat toimiakseen tehokasta ja vahvaa valtionhallintoa. toimittanut Riitta Nieminen / Pardian viestintäpäällikkö grafiikka Valtion työmarkkinalaitos Pardian mielestä valtion tulevaisuuden rooli ja tehtävät tulee määritellä selkeällä, ennakoitavalla ja parlamentaarisesti sitovalla tavalla pitkälle tulevaisuuteen. Viime vuosien määrärahaleikkausten vuoksi valtionhallinnon voimavarat ja tehtävät eivät enää kohtaa. Kun valtion voimavaroja on karsittu, tulee lainsäädäntöäkin muuttaa vastaamaan tehtyjä muutoksia. Kansallinen kilpailukyky syntyy investoinneista myös valtion palveluihin, kuten hyvään hallintoon, koulutukseen ja tutkimukseen. Veropohjan ja -kertymien tulee olla riittävät, jotta palveluita voidaan tuottaa ja niiden laatu turvata. Valtion tehtäviä ja voimavaroja määriteltäessä on otettava huomioon, että pelkkä yövartijavaltio ei tuota riittäviä valtion tarjoamia laadukkaita ja tasa-arvoisia palveluja. Viime vuosina palveluiden ja rakenteiden kehittämisen tyypillinen aikajänne on ollut enintään hallituskauden mittainen, jos sitäkään. Se on näkynyt tempoilevana politiikkana muun muassa alueellistamisessa, hallinnon kehittämisessä ja uusien virastojen perustamisissa. Faktat kuntoon Julkisuudessa elää vahva harhaluulo, että valtiosektori on iso ja sen työntekijät ovat talouskehityksen esteenä. Valtiolta on kadonnut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana yli työpaikkaa. Jäljellä on noin , ja määrä vähenee edelleen. Valtion työntekijöiden osuus kokonaistyövoimasta on vain kolme prosenttia ja julkisen sektorin työvoimasta noin 15 prosenttia. Kun puhutaan julkisesta sektorista, liikkeellä on myös paljon vää- Määrärahaleikkausten vuoksi valtionhallinnon voimavarat ja tehtävät eivät enää kohtaa. rää tietoa. Julkisen sektorin kokoa arvioitaessa on tarkoituksenmukaisinta tarkastella julkisen talouden arvonlisäyksen osuutta koko kansantalouden arvonlisäyksestä eli bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin arvonlisäys vuonna 2012 oli 20 prosenttia ja yksityisen sektorin 80 prosenttia. Julkisen sektorin koko on siis 20 prosenttia bruttokansantuotteesta, ei lähes 60 prosenttia kuten nyt monessa yhteydessä väitetään. Palvelujen hinta Valtion palvelut eivät ole neljännesvuosisadassa vähentyneet puoleen, vaikka henkilöstömäärä on enemmän kuin puolittunut. Liikelaitostuminen, yhtiöittäminen, joidenkin tehtävien siirto kunnille, tietotekniikan kehitys ja tuottavuuden paraneminen selittävät osaksi kehitystä. Viime aikoina valtion tehtäviä on ulkoistettu yhä enemmän yksityisille yrityksille ja erilaisille konsulteille. Ulkoistamiset yleistyivät valtionhallinnossa etenkin vuonna 2003 aloitetun tuottavuusohjelman myötä. Ohjelmaan sisältyi vuodesta 2005 lähtien selkeä tavoite vähentää valtion henkilöstöä tuottavuuden parantamiseksi, ja yhdeksi käytetyimmistä toimenpiteistä tuli ulkoistaminen. Ulkoistamisen seurauksena valtion henkilöstökulut vähenivät 216 miljoonalla eurolla vuosina , mutta samalla ulkopuolisia palveluja jouduttiin ostamaan lisää yli 500 miljoonalla eurolla. Ulkoistaminen on tullut monella hallinnonalalla kalliimmaksi kuin itse tuotetut palvelut. Tehdyt ratkaisut ovat johtaneet valtion- 18

19 KAUMA hallinnon kokonaistuottavuuden Valtion heikentymiseen. BKT:stä Valtion virastojen menoista ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2012 edellisvuoteen ,4 3,2 verrattuna. Veronmaksajien rahoilla saatiin vähemmän ja maksettiin enemmän. Työn tuottavuus nousi 1,1 prosenttia, mutta kokonaistuottavuus heikkeni 2,5 prosenttia vuodesta (Tilastokeskuksen Valtion tuottavuustilasto ) 9 2,4 Pardian mielestä valtionhallinnossa tulisikin arvioida ulkoistamisen ja konsultoinnin todelliset taloudelliset ja toiminnalliset seuraukset, ja ryhtyä niiden perusteella valmistelemaan ohjelmaa, jolla valtionhallinnon osaaminen säilyy valtiolla ja valtion palvelujen ,7 2,3 taso voidaan ylläpitää. 1,4 % 8,6 % Laadukkuus ja tasapuolisuus TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Valtion palvelujen VALTION tulee olla MENOISTA laadukkaita ja alueellisesti kattavia sekä kansalaisten, yritysten , ja mrd. yhteisöjen euro saavutettavissa. Koska palvelut ovat keskittyneet yhä enemmän maakuntakeskuksiin, keskuksien ulkopuolella asuvat 2010 eivät enää 4,5 tavoita / 49,9 valtionhallinnon palveluja. 14 Esimerkiksi poliisin, verottajan ja Kelan palvelut saattavat haja-asutusalueilla olla useiden 2012 satojen kilometrien 4,6 / 53,4päässä. Valtion palvelujen 3,2 % Työllisistä alasajo on lopettava. Palvelujen saatavuuden jatkuva tosiasiallinen heikentäminen rikkoo 2014 yhdenvertaisuuden 4,7 / 54,1 periaatetta. Valmisteilla ole- 3,7 % Palkansaajista 15,5 % Julkisesta sektorista vat kuntien ja valtion tiettyjen virastojen yhteiset joitakin palveluja tarjoavat käyntiasiakaspalvelupisteet johtavat pahimmillaan nykyisten palvelujen entistä jyrkempään heikentymiseen. AOLOT Elinkeinoelämän HENKILÖSTÖN valtuuskunta EVAn SAMAPALKKAISUUS arvo- ja asennetutkimuksesta vuodelta 2014 käy ilmi, että kolme neljästä suomalaisesta (76 %) 1) tv Marraskuu 2014, % on sitä mieltä, että vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon, suomalainen hyvinvointivaltio on aina 10 hintansa 9,3 98,1 % arvoinen. 8,9 Henkilöstön palkkaus ja muutosturva Pardia edellyttää, että valtionhallinnon uudistamishankkeisiin on 8 varattava riittävästi aikaa ja henkilöstön tulee olla suunnittelussa mukana. Palkkausjärjestelmien 1) Naisten ansiot miesten rahoitus ansioista ja henkilöstön palkkauksen harmonisointi on samalla turvattava työnantajalla valtionhallinnon organisaatioiden samassa tai samanarvoisessa työssä uudelleenjärjestelyissä. Valtioneuvoston periaatepäätös muutosturvasta on laadittu organisaatiomuutoksia ja alueellistamista silmällä pitäen. Tukitoimien keinovalikoimaa tulee käyttää täysimääräisesti kaikissa muutostilanteissa. Tätä varten tulee perustaa uusi hallinnonalojen yhteinen budjettimomentti tai erillinen rahasto. Tulevan hallituksen on käynnistettävä viipymättä työ muutosturvamääräysten korjaamiseksi TYÖVOIMAKUSTANNUSTEN OSUUS VALTION MENOISTA JA BRUTTOKANSANTUOTTEESTA , % Pidetään kiinni hyvästä Suomalaisessa työelämässä on tehty viime vuosina enemmän organisaatiomuutoksia kuin missään muualla Euroopassa ja aktiivisin muutosten toteuttaja on ollut valtionhallinto. Ennen kuin tehdään päätöksiä uusista säästötalkoista, on hyvä muistaa, että toimiva valtionhallinto, turvallisuus ja oikeusjärjestelmä sekä valtion tuottama perusinfra mahdollistavat myös yritysten toiminnan ja investointien tekemisen. KOULUTUS tehtävien vaativuus ja monipuolisuus, 2014 Valtion henkilöstö 1,0 1,1 1,8 1,9 2,0 2,8 7,2 7,6 7,7 10,3 Elinkeinotoiminnan 16,1 VALTION HENKILÖSTÖ palvelut, HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Kulttuuripalvelut, 782 Kiinteistönhoito- ja rakennuspalvelut, 893 Opetus- ja koulutuspalvelut Liikenne- ja viestintäpalvelut Sosiaali-, työnvälitys- ja terveyspalvelut, Hallinto-, rekisteri- ja ICT-palvelut, Ministeriötason toiminta Valtiovarainhoito sekä vakuutus- ja rahoituspalvelut, Oikeustoimi Tutkimustoiminta // henkilöä 2010 // henkilöä 2014 // henkilöä henkilöä HENKILÖSTÖN OSUUS palkansaajista, HENKILÖSTÖN OSUUS työvoimasta palkansaajista, ja julkisen työvoimasta sektorin ja henkilöstöstä julkisen sektorin henkilöstöstä Turvallisuus- toiminta, Ylempi korkeakouluaste/ tutkijakoulutus 31,9 % Suomessa on monet asiat edelleen hyvin: olemme kärkipäässä esimerkiksi kilpailua, osaamista ja onnellisuutta vertailevissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Olemme vähiten korruptoituneita maailman maita. Nämä ovat seurausta Euroopan tehokkaimmasta Alin korkea-aste ja hallinnosta, jota henkilöstö osaamisellaan ja työpanoksellaan tuottavat. Pidetään siitä yhdessä kiinni. alempi korkeakouluaste 36,2 % Lähde: Hallittuun palvelujen kehittämiseen Palkansaajajärjestö Pardian puheenvuoro vuoden 2015 eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmakeskusteluun Keskiaste 27,0 % Tutustu julkaisuun osoitteessa Perusaste 2,5 % Tuntematon 2,4 % VALTION HENKILÖSTÖ VIRASTOTYYPIN MUKAAN 2014, % 40,5 % SUKUPUOLIJAKAUMA Muut Rikosseuraamuslaitos Rajavartiolaitos Poliisitoimi Puolustusvoimat ,4 % 48,6 48,6 %% TYÖVOIMAKU MENOISTA JA , , % % Valti men TYÖVOIMAKU VALTION TYÖVOIM MEN VALTION , mrd. euro , mrd

20 Eduskuntavaaliehdokas esittäydy Pardian kotisivuilla Eduskuntavaalit pidetään Pardialaiset eduskuntavaaliehdokkaat voivat esittäytyä Pardian kotisivuilla Esittelemme jäsenemme saapumisjärjestyksessä vaalipiireittäin. Totuttuun tapaan pidämme vaaleja ja vaaleissa äänestämistä esillä Pardian tiedotuskanavilla. Meille on tärkeää, että vaaleissa äänestetään ja käytetään äänioikeutta. Meille on tärkeää, että pardialaiset ovat mukana vaaleissa ja menestyvät. Osoitteessa tutustu eduskuntavaaliehdokkaana oleviin Pardian jäseniin tutustu Pardian puheenvuoroon, joka kertoo tavoitteistamme eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan. 20

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta TYÖPAIKKATOIMINTA Ohjeistus työpaikkatoiminnasta Työpaikkatoiminta Työpaikkatoiminnalla tarkoitetaan toimintaa joka kattaa samassa työpaikassa työskentelevät Logistiikan toimihenkilöiden jäsenet. Työpaikkatoiminnan

Lisätiedot

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN KirjautuminenPro+ 1) Ammattiliitto Pro:n sivuilla, sivun oikeassa reunassa on Pro+ jäsenille. 1) Klikkaamalla logoa, pääset kirjautumaan Pro+ sivuille. Oman profiilin julkaisu Pro+ 2) 2) Kun olet kirjautunut

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla

Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla 1 Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla Yhteistoimintalaista Tässä yhteistoimintaneuvotteluita koskevassa oppaassa on tarkoitus antaa ohjeita niin luottamusmiesten kuin jäsentenkin näkökulmasta

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

AMMATILLISEN IMAGON KOHOTTAMINEN

AMMATILLISEN IMAGON KOHOTTAMINEN BMF SYYSSEMINAARI 14.11.2007 Satu Henttonen, asiamies Palkansaajajärjestö Pardia AMMATILLISEN IMAGON KOHOTTAMINEN 1 Sisältö Asiantuntijuus / ammatillisuus Kasvot imagolle Kirjaston palvelujen markkinointi

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot