PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti 1 2015"

Transkriptio

1 PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti Niko Simola: Katse vaalikautta pidemmälle SIVU 14 Näkymätön näkyväksi SIVU 29 SUUNNITTELIJA TUNTEE TIENSÄ SIVU 10 TEEMANA nuoret aikuiset TUTUSTU HED-barometriin OTA sähköposti haltuun

2 TÄSSÄ LEHDESSÄ POLIISI VEROSIHTEERI TYÖSUOJELUTARKASTAJA ATK-TUKIHENKILÖ TYÖVOIMANEUVOJA TULLITARKASTAJA SEMINOLOGI KATSASTAJA TOIMITUSINSINÖÖRI TIETOTURVAPÄÄLLIKKÖ HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄ YLITARKASTAJA LUOTSI VAKUUTUSSIHTEERI TOIMISTOSIHTEERI YLIKONEMESTARI KARTOITTAJA ASIAKASNEUVOJA LABORATORIOMESTARI TEKNIKKOKAPTEENI ALKOHOLITARKASTAJA ASIANTUNTIJA Tapaat meitä usein, jopa päivittäin. Meillä ei ole supervoimia, mutta ansiostamme sinä saat nauttia hyvinvointiyhteiskunnan laadukkaista ja tasapuolisista palveluista sekä turvallisuudesta. Työskentelemme valtion virastoissa ja laitoksissa, liikelaitoksissa, yrityksissä, yliopistoissa ja Kelassa. Meitä, noin arjen näkymätöntä sankaria, edustaa Palkansaajajärjestö Pardia. Ensimmäinen Ilmianna hyvä palvelu -voittaja on valittu! Tutustu meihin ja äänestä suosikkiasi ÄÄNESTÄ JA VOITA FINNKINON LAHJAKORTTI KAHDELLE TAI S-RYHMÄN 30 EURON LAHJAKORTTI Pardia_Arjen_sankarit_juliste_A3.indd Pääkirjoitus 3 Pardian mielestä 4 Päätoimittajalta 5 puheenaihe Sähköpostikaaos hallintaan 6 Eläkkeelle siirrytään myöhemmin 8 Puheenjohtajalta 9 työnkuva Tiesuunnittelija hallitsee projektit 10 HED-barometrissa YT-neuvottelut 12 Päättäjille malttia suunnittelupöytään 14 Valtionhallinnon vahvuus moniosaajat 16 Pardian evästys hallitusohjelmaan 18 tulevaisuus nyt! Uranvaihtaja nauttii muutoksesta 22 Perustietoa nuorille työelämästä 24 Etätyö avaa uusia mahdollisuuksia 26 Nuorten aikuisten ääni 28 Pardian tuo esiin arjen sankareita 29 Verottajan palveluille kiitosta 32 Työsuhde muutoksessa 34 työnkuva Ahvenanmaalla poliisi on poliisi 36 Lakinurkkaus 38 Jäsenrekisteri tiedottaa 40 Kolumni 41 Svensk resumé 42 Pardian toimiston yhteystiedot 46 2

3 PÄÄKIRJOITUS PardiaNyt 11. vuosikerta Julkaisija Palkansaajajärjestö Pardia ry Ratamestarinkatu 11, Helsinki Päätoimittaja Riitta Nieminen , Osoitteenmuutokset Jäsenet Pardian / oman liiton jäsenrekisteriin s. 46 ja muut kuin jäsenet Toimitussihteeri Marjo Pihlajaniemi Ulkoasu Mainostoimisto Hypno / Virve Kivelä Painopaikka Forssa Print 2015 Levikki / Toimituskunta Elisa Hyytiäinen Pentti Häkkinen Pekka Kolehmainen Mikko Niemi Sirpa Ripatti Jorma Tikkamäki Eija Tuutti Mikko Viertola Kirsi Vornanen Riitta Nieminen, päätoimittaja Marjo Pihlajaniemi, toimitussihteeri, päätoimittajan sij. Kannen kuva Sammeli Korhonen Ilmoitukset ja laskutus Pardia Riitta Nieminen, p Marjo Pihlajaniemi, p Ilmestymisaikataulu numeroa vuodessa, ilmestymispäivät Nro Aineistopäivä Ilmestyy 1/ / / / Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Saat sen, minkä rakennat Odotellessani lentoasemalla kyytiä kotiin, ohitseni käveli Rajavartiolaitoksen partio. Reilu kymmenen vuotta sitten päätin vaihtaa haalareiden väriä vihreästä siniseen. Tuolloin tekemäni päätös oli yksi elämäni isoimmista, koska siihen liittyi iso epävarmuus työllisyysnäkymistä poliisina ja ainakin kaksi asuinpaikan muuttoa. Teemme siviilielämässämme useita isoja päätöksiä: vaihdamme esimerkiksi työpaikkaa tai päädymme parisuhteessa YT-neuvotteluihin. Muutosta suunnitellessa ja sitä toteuttaessa, meillä on yleensä mielessä päämäärä ja ainakin jonkinlainen idea keinoista siihen pääsemiseksi. Saatamme tehdä varmuuden vuoksi varasuunnitelman, sen kuuluisan Plan B:n. Vaikuttamiseen työelämässä liittyy vahvasti samoja elementtejä kuin siviilissä. Kuitenkin harvemmin me yksittäiset työntekijät asetamme selkeitä tavoitteita asioiden viemiseksi haluamaamme suuntaan. Jos onkin tavoite, niin puuttuu toimintasuunnitelma ja usein myös usko tavoitteen toteutumiseen. Asiat tulisi käydä läpi rakentavassa hengessä ja viedä määrätietoisesti sen jälkeen eteenpäin. Mielestäni meidän tulisi ottaa työelämässä tehokkaammin käyttöön samat työkalut kuin siviilielämässämme. Olen useasti todennut, että moni kokee työpaikan kahvion vaikuttamisen areenana, jossa tuodaan epäkohtia esille. Mutta samalla ehkä ajattelematta työpaikan yhteishenkeen puhalletaan negatiivisuutta. Kahvio toimii toki hyvänä ajatusriihenä, mutta asiat tulisi käydä läpi rakentavassa hengessä ja viedä määrätietoisesti sen jälkeen eteenpäin. Ajatus siitä, ettei työelämässämme tapahtuviin muutoksiin voida vaikuttaa, liittyy useimmiten tiedon puutteeseen. Vaikka elämme yhteiskunnassa, jossa tietoa on saatavilla paljon ja nopeasti, oikeiden kanavien löytäminen saattaa olla kuitenkin monelle hankalaa. On sanottu, että tieto lisää tuskaa, mutta mielestäni sen puute tuo epävarmuutta ja on monin kerroin pahempaa kuin varma tieto. Mielestäni päämäärä ja suunnittelu nousevat nykypäivän työelämässä jatkuvasti isompaan rooliin. Uskon, että meidän nuorten on helpompi sopeutua nykyiseen työelämän jatkuvaan muutokseen, koska olemme eläneet muutoksessa koko aikuisikämme. Mutta meidänkin tulee suunnitella työuraamme paremmin ja olla aktiivisesti vaikuttamassa. Saat sen, minkä rakennat. Jos et osallistu rakentamiseen, saat sen, mitä sinulle annetaan. Tämä vuosi on isojen muutosten aikaa. Tänä vuonna äänestämme muun muassa maamme eduskunnan kokoonpanosta. Äänestämällä olemme mukana vaikuttamassa yhteiskuntamme suuriin ääriviivoihin, jotka ohjaavat työ- ja siviilielämäämme ainakin seuraavat neljä vuotta Painotuote Jarno Tervakoski Pardian PlusMiinus30-toimintaryhmän puheenjohtaja 3

4 PARDIAN MIELESTÄ Samapalkkaisuus kovan työn takana Samapalkkaisuus on sukupuolten tasa-arvon kannalta keskeinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että siihen sitoudutaan kolmikantaisesti myös jatkossa. Pardian mielestä on tärkeää, että kolmikantainen vuonna 2006 käynnistynyt samapalkkaisuusohjelma saa jatkoa. Tasa-arvoinen palkkaus on oikeudenmukaisen, laadukkaan ja tuottavan työelämän perusedellytys. Samapalkkaisuusohjelma pureutuu suomalaisen työelämän kipeään ongelmaan. Keskimääräinen naiselle maksettava säännöllisen työajan palkka on Suomessa 83,1 % miehen palkasta. Noin puolet sukupuolten palkka-erosta selittyy sillä, että naiset ja miehet työskentelevät eri aloilla ja eri tehtävissä. Kun tarkastellaan saman ikäluokan naisia ja miehiä, joilla on sama koulutustausta ja jotka toimivat samoilla toimialoilla ja tehtävissä, naisille maksettava palkka on noin 10 % miesten palkkaa pienempi. Samapalkkaisuusohjelman päätavoitteena on ollut kaventaa sukupuolten palkkaero viiteentoista prosenttiin vuoteen 2015 mennessä, mutta asetettua tavoitetta ei saavutettu. Ohjelma pyrkii sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä -periaatteen toteuttamiseen. Tavoitteeseen pyritään sopimuspolitiikalla, purkamalla työelämän ja ammattien sukupuolittumista, kehittämällä palkkausjärjestelmiä ja tukemalla naisten urakehitystä. Ohjelman tavoitteena on lisäksi muun muassa perusteettoman määräaikaistyön vähentyminen, sukupuolen mukaisen työnjaon lieventyminen, naisten urakehityksen vahvistuminen, tasa-arvosuunnittelun ja palkkakartoitusten määrän ja laadun parantuminen sekä isien perhevapaiden käytön lisääntyminen. Pardian mielestä samapalkkaisuus on sukupuolten tasaarvon kannalta keskeinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että siihen sitoudutaan kolmikantaisesti myös jatkossa. Tavoite on asetettava riittävän korkealle, esimerkiksi 10 %:iin vuoteen 2025 mennessä, jotta myös käytännön toimenpiteet olisivat tehokkaita. Ohjelmalla on jatkossakin pyrittävä monin eri keinoin vaikuttamaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen paitsi palkkauksen ja palkkausjärjestelmien, myös muiden elementtien avulla. Työmarkkinaosapuolilla on mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti tavoitteen saavuttamiseen. Palkankorotusten suuntaaminen on keino, jota on aiemmin käytetty. Naisja matalapalkkaerät, vaikka pienetkin, edistävät tavoitteen saavuttamista. Lukijapalautetta Edellisestä lehdestä tuli lukijapalautteita yhteensä 96 kappaletta. Eniten mainintoja sai eläkeratkaisusta tehty paketti ja erityisesti uudistusta aukaiseva Mikä muuttuu eläkkeissä ? Toiseksi suosituin juttu oli Kelan asiakaspalvelun uhkaavista tilanteista kertova Kela.Asiakas.Uhka. Lähes yhtä paljon ääniä sai Kansalaisneuvonnasta kertova Polku oikeaan osoitteeseen. Vuoden ensimmäinen lehti on perinteisesti nuorille aikuisille suunnattu. Palautteiden perusteella varmasti muitakin kiinnostavat artikkelit etätyöstä ja uran vaihtamisesta. Kummastakin löydät artikkelin lehden keskellä olevasta liitteestä. Muita toivottuja aiheita olivat vinkkejä edulliseen työhyvinvointitoimintaan työuran jatkaminen loppupäästä erilaiset työaikamallit. Vuonna 2014 saimme palautteita yhteensä 413 kappaletta. Niissä nousi erityisesti esiin työssä jaksaminen sekä fyysisesti että henkisesti. Eläkeneuvotteluiden aikaan moni toivoi artikkelia, joissa olisi neuvoja tai kokemuksia erityisesti työelämän viimeisiä vuosia varten. Pardia nyt Twitterissä Voit seurata meitä myös Twitterissä. Pardia löytyy Sivuille jaetaan ja käydään keskusteluja Pardiaan ja työelämään liittyvistä aiheista. Toimistomme työntekijät jakavat sitä kautta myös tietoa ajankohtaisista asioista ja Pardian toiminnasta. Jäsenristeily 2016 Kymmenes Pardian jäsenristeily järjestetään Merkitse ajankohta kalenteriisi. 4

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Pardian toimistoorganisaatiossa muutoksia Vuodenvaihde toi muutoksia Pardian toimiston työnjakoon, kun uusi järjestöosasto aloitti toimintansa. Järjestöosastolla ovat jatkossa järjestöasioiden lisäksi muun muassa koulutusasiat, yhteiskuntavaikuttaminen ja tutkimus- ja tilastointi. Osastoa johtaa Pardian uusi järjestöpäällikkö Timo Nousiainen. Osastolle siirtyivät aiemman järjestö- ja koulutusosaston henkilöstön lisäksi lakkautetusta kehittämis- ja tulevaisuusyksiköstä kehittämisasiantuntija Anne Nordström ja edunvalvontaosastolta asiamies Tapio Rissanen, joka vastaa jatkossakin muun muassa tutkimustoiminnasta ja tilastoinnista. Henkilövaihdoksia STTK:ssa Katarina Murto valittiin tammikuussa STTK:n edunvalvonnasta vastaavaksi johtajaksi Minna Helteen siirtyessä valtakunnansovittelijaksi. Ulla Hyvönen on valittu vuoden alussa STTK:n alueasioista vastaavaksi asiantuntijaksi. Hänen tilalleen nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta vastaavaksi asiantuntijaksi valittiin maaliskuun alusta Hanne Hesse. Faksi poistuu käytöstä Pardian toimiston faksi poistuu käytöstä. Pardian toimisto palvelee sähköpostitse sekä tai puhelimitse Löydät yhteystiedot lehden sivulta 46. Voit myös käyttää sähköistä lomaketta Aurinkoista kevätpäivää Lisääntyvä valo, auringon hipaisu poskipäissä ja lintujen laulu ovat aineksia hyvää päivään. Minulle varmoja kevään tunnistajia ovat nenä ja silmät, jotka vettä valuen jo puolessa välissä helmikuuta kertoivat jokakeväisen siitepölykauden alkaneen. Maaliskuussa voi jo todeta, että pääkaupunkiseudulla oli harmaa ja vähäluminen talvi. Läheiseni, jotka runsaslumisina talvina tuskailevat kotipihojensa lumitöitä, olivat tyytyväisiä. Selkää ei tänä talvena kolan varressa koeteltu. Toisaalta hiihtoa rakastavat ystäväni eivät ole voineet kerätä kilometrejä sivakoimalla, vaan ovat joutuneet vetämään jalkaansa lenkkitossut. Olen lohduttanut heitä sillä, että kevään varsinaisen lenkkeilykauden alku sujuu tällä kertaa jouhevammin kun kroppa on jo tottunut juoksuun. On hyvä juosta, sauvakävellä tai pyöräillä, kun ainakin Helsingissä katuhiekoituksen poisto aloitettiin heti maaliskuun alussa. Veronmaksaja kiittää kotikaupunkiaan tästä joustavasta töiden aikataulutuksesta. Palkansaajajärjestön viestinnässä kirjoitamme enimmäkseen korjausta kaipaavista Liian harvoin kiitämme tai kehumme ainakaan julkisesti. työelämän epäkohdista. Liian harvoin kiitämme tai kehumme ainakaan julkisesti. Onko niin, että hyvä uutinen ei ole edes uutinen meille? Miksi myönteisiä uutisia näkyy lehdissä, järjestömme kotisivuilla tai sosiaalisen median kanavilla niin vähän? Hyvä työ ja palvelu ovat erinomaisia syitä palkita. Kyselemme tänä vuonna jäseniltämme vinkkejä työpaikoista, joissa he ovat saaneet hyvää palvelua. Vinkkejä toivotaan runsaasti. Kannattaa lukea lehden sivulta 32 ensimmäisestä palkitusta palvelusta. Olen tehnyt palkansaajajärjestöissä viestintää viitisentoista vuotta. Työpöydälläni oli helmikuussa ensimmäisen todella myönteinen uutinen työpaikan yhteistoimintaneuvottelujen päättymisestä. Maistraattien yhteistoimintaneuvotteluissa päädyttiin ratkaisuun, ettei ketään irtisanota, vaikka väkeä oli vähennettävä noin 75 henkilötyövuoden verran. Irtisanomisilta vältyttiin, koska maistraatit kantoivat yhdessä vastuun talouden tasapainottamisen vaatimista henkilöstövähennyksistä. Samanlaista aktiivista ja ennakoivaa otetta toivoisi löytyvän muiltakin sekä valtion että yksityisten alojen työpaikoilta, jotta parasta aikaa käytävissä yhteistoimintaneuvotteluissa irtisanomisilta vältyttäisiin. Riitta Nieminen 5

6 PUHEENAIHE Apua, se tulvii yli! Sähköposti on työyhteisön korvaamaton viestintäväline, mutta väärin käytettynä viestikaaoksen lähde. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Rodeo Sähköpostin etu ja ongelma on sen helppous: lähettäminen on niin vaivatonta ja nopeaa, ettei sen tarve, sisältö ja vastaanottajat ole aina loppuun asti mietittyjä. Yleisimmät sähköpostimokat on helppo korjata. Ne liittyvät kiireeseen ja yhteisten sääntöjen puuttumiseen, työyhteisövalmentaja Päivi Suokas Kehityshypystä kertoo. Hän kouluttaa ja valmentaa työyhteisöjä muun muassa sisäisen viestinnän parantamiseen. Sähköpostin ongelmat syntyvät usein siitä, että sitä käytetään huolimattomasti. Tietoturvaa ajatellen pahin moka on viestin lähettäminen niin, että häntänä roikkuu keskustelu jostain muusta henkilöstä tai tapahtumasta, tai jopa henkilöstä, jolle viesti on osoitettu. Yllättävän moni käyttää vanhaa keskustelua pohjana, vaikka asia olisikin uusi. Vahingoilta välttyy kun käyttää uudessa asiassa aina uutta sähköpostipohjaa. Viesti pitäisi myös aina lukea edes kerran ennen lähettämistä. Esimerkiksi puuttuva tai väärä päivämäärä poikii usean viestillisen verran lisäkysymyksiä ja korjausviestejä. Myös otsikkoon kannattaa kiinnittää huomiota: Lisätietoa maanantaina 9.3 olevaan palaveriin kertoo enemmän ja auttaa hahmottamaan sähköpostivirtaa paremmin kuin otsikko Siitä maanantain palaverista. Oikea väline käyttöön Sähköposti on myös tehoton väline sellaisissa asioissa, joissa pitää sopia useista vaihtoehdoista kaksin tai isommalla porukalla tai asia vaatii paljon keskustelua. Jokainen voi järkeillä, mitkä kysymykset ja asiat on helpompi hoitaa kävelemällä toisen työpisteelle. Sähköpostiin on myös liikaa hirttäydytty kiinni: tietotekniikka tarjoaa muitakin käteviä viestinvälitysmahdollisuuksia. Suokas mainitsee erilaiset pikakeskustelu eli chat-sovellukset, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen keskustelun yhden tai useamman osallistujan kesken. Päivämäärästä sopiessa voi käyttää doodle-tyyppisiä ohjelmia, joissa jokainen käy merkitsemässä, mikä hänelle sopii ehdotetuista ajoista. Isot tiedostot ja kaikkia koskevat tiedonannot sopivat paremmin sisäiseen verkkoon, intraan. Tämä tosin vaatii, että intra on järjestyksessä, ja joku huolehtii, ettei siitä tule vanhojen tietojen ja tiedostojen hautausmaa. Suokas ehdottaa, että tietoturvasta ja ohjelmistoista vastaavat henkilöt tekisivät kartoituksen, millaisia tarpeita ihmisillä on ja mitä sähköisiä apuvälineitä siihen on tarjolla. Tarkkana kohderyhmän kanssa Sähköpostivirtaa voi myös järkeistää sopimalla säännöt sisäisen postin lähettämiseen. Yrityksessä viesti lähetetään usein mieluummin liian usealle kuin liian harvalle. Tä- 6

7 PUHEENAIHE Sähköpostiin on myös liikaa hirttäydytty kiinni. män vuoksi viestin saa moni, jota se ei kosketa tai saajat eivät tiedä, vaatiko viesti heiltä toimenpiteitä. Jos vastaanottajia on useita, olisi hyvä sopia pelisäännöistä. Jos viesti sisältää jonkun toimenpiteen, pitäisi tarkentaa, ketä se koskettaa. Lähettäjän kannattaa myös kertoa, jos hän haluaa erikseen hyväksymiskuittauksen ja pitääkö kuittaus lähettää kaikille vai ainoastaan lähettäjälle. Yrityksessä voidaan myös sopia yhdessä esimerkiksi siitä, pitääkö toimenpiteitä sisältävään viestiin kuitata ok vai oletetaanko automaattisesti vastaanottajan saaneen ja lukeneen viestin. Suokas suositteleekin sähköpostietikettiä tai sisäistä viestintää vaikka kehityspäivän aiheeksi. Päivää voi vetää ulkopuolinen kouluttaja, ja sen aikana etsitään yhdessä työkaluja, joita työntekijät tarvitsevat ja jotka sopivat yrityksen ohjelmistoihin ja tietoturvaan. Suurin osa yrityksen viestintätavoista on sopimusasioita. Edellä mainittujen lisäksi on hyvä myös sopia käytännön asioista, kuten miten poissaoloista ilmoitetaan, kuinka menetellään loman aikana tulleiden postien kanssa ja millaista allekirjoitusta käytetään. Ole aktiivinen siivooja Omaan sähköpostiliikenteeseen voi myös vaikuttaa. Kansioiden käyttäminen auttaa tiedon organisoinnissa. Esimerkiksi projektille voi tehdä oman kansion ja kaikki siihen liittyvä materiaali löytyy kätevästi samasta paikasta. Kehittyneissä sähköpostijärjestelmissä voi luoda erilaisia sääntöjä, jolloin kaikkea tietoa ei tarvitse siirrellä oikeisiin kansioihin omin käsin. Välillä kannattaa myös varata aikaa ja katsoa, keneltä kaikilta saa säännöllisesti postia. Tarvitsetko uutiskirjeitä, jotka poistat yleensä lukematta? Jotkut, esimerkiksi harrastuksiin liittyvät postit, voi ohjata vapaa-ajalla käytössä olevaan sähköpostiin. Yhteistyökumppaneiden tarjouksia ja tiedonantoja kannattaa myös punnita: tarvitsenko niitä? Kuuluvatko ne edes nykyisiin työtehtäviini vai olisiko niistä enemmän ammatillista hyötyä jollekin kollegalleni? Uutiskirjeen lopussa on yleensä linkki, josta kirjeen voi perua tai ainakin osoite, johon voi ilmoittaa lopetuksesta tai kirjeen siirrosta. Näin hallitset sähköpostikaaosta Sopikaa työpaikalla, odotetaanko sisäisiin viesteihin kuittausta tai hyväksyntäviestiä. Ottakaa käyttöön myös muita apuvälineitä kuten chat-tyylisiä sovelluksia. Luo projekteille omat sähköpostikansiot, joissa tieto pysyy koossa. Siivoa säännöllisesti sähköpostisi ja siirrä isot liitteet koneellesi. Tarkista faktat, kuten päivämäärät ja liitteet, ennen lähettämistä. Näin et joudu lähettämään tarkennuksia ja korjauksia. Peruuta ylimääräiset uutiskirjeet ja siirrä tarjoukset ja muut sellaiset joko toiseen osoitteeseen tai tee niille oma kansio. Jos työnkuvasi vaihtuu, ilmoita yhteistyökumppaneille, kenelle he voivat jatkossa postittaa tiedotteensa. 7

8 Eläkkeelle siirtyminen myöhentyi selvästi Vuonna 2014 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli työeläkejärjestelmässä 61,2 vuotta. Eläkkeellesiirtymisikä nousi kolme kuukautta edellisvuodesta, mikä ylittää ennakkoarviot. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti eniten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuodesta 2013 kahdeksan prosenttia. Vuodesta 2008 se on laskenut neljänneksen. Vuonna 2014 määrä alitti ensimmäistä kertaa 2000-luvulla henkeä. Vanhuuseläkkeelle siirtyi edellisen vuoden tapaan yli henkilöä. Myös varhennetun vanhuuseläkkeen lakkauttaminen vaikutti eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Sitä ei myönnetä enää vuonna 1952 tai sen jälkeen syntyneille. Vuonna 2014 eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle oli 61,2 vuotta ja 50-vuotiaalle 62,8 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla. Työeläkkeelle siirtyi henkilöä Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi noin henkilöä, yli henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä laski. Merkittävää on myös ikääntyneiden työllisyysasteen nousu. Reilussa vuosikymmenessä 55 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on noussut 10 prosenttiyksikköä 60 prosentin tasolle. Työeläkeuudistus onnistuu tavoitteissaan Eläketurvakeskuksen laskelmien perusteella vuoden 2017 työeläkeuudistus pidentää työuria, myöhentää eläkkeellesiirtymistä ja kasvattaa keskieläkettä tulevilla ikäluokilla kaikilla koulutustasoilla. Samalla työeläkemaksujen nousupaine pienenee. Eläkeuudistuksen tärkein tavoite on myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Eläketurvakeskus arvioi, että tässä myös onnistutaan. Sen laskelmien mukaan eläkkeellesiirtymisiän odote saavuttaa 62,4 vuoden tason 2020-luvun puolivälissä. Työurat pidentyvät uudistuksen vaikutuksesta kaikilla koulutustasoilla. Vaikutus on sitä suurempi, mitä myöhemmin syntyneistä on kyse. Korkeakoulutettujen työurat pitenevät hieman keskiasteen tutkinnon suorittaneita enemmän. Eläkkeellesiirtymisiän odote Lähde: etk.fi kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille Eläkkeellesiirtymisiän odote 25- ja 50-vuotiaille Vuosi 25-vuotiaalle 50-vuotiaalle ,5 61, ,4 61, ,8 61, ,4 62, ,5 62, ,9 62, ,9 62, ,2 62,8 8

9 PUHEENJOHTAJALTA Isojen linjausten vuosi Tämä vuosi tulee olemaan monelta osin hyvinkin merkittävä ja edellyttää ammattiyhdistysliikkeeltä tärkeitä päätöksiä. Työntekijöille ja heitä edustaville järjestöille kuluvan vuoden haasteista suurimpia ovat kevään eduskuntavaalit ja niitä seuraava hallitusohjelma, kesän palkkaneuvottelut sekä myös uuden keskusjärjestön perustamiseen liittyvät selvitystyöt. Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa. Vaalit muokkaavat myös suomalaista työelämää ja työntekijöiden asemaa, onpa sitten mitä mieltä tahansa politiikasta, poliittisista puolueista tai vaalien lopputuloksista. Onkin tärkeää, että kaikki osallistuvat vaaleihin vähintään äänestämällä. Pardia on valmistellut omat vaaliteesinsä ja vienyt niitä eteenpäin tuleville päätöksentekijöille. Pardialla on käynnissä myös Arjen näkymättömät sankarit -kampanja, jonka tarkoituksena on korostaa jäsentemme työtä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Lisätietoa kampanjasta löytyy tästä lehdestä, omilta sivuiltamme ja osoitteesta Kaikki mukaan osallistumaan! Vaalien alla julkisuudessa on käyty jälleen keskustelua julkisen sektorin palvelussuhteen ehdoista. Jo useampi taho on tarjonnut lääkkeeksi julkisen sektorin tuottavuuteen työajan pidennyksiä. Vartti lisää työaikaa tai lomien lyhentäminen kelpaisi monelle suoraviivaiseksi ratkaisuksi. Vaikka sitä ei ole suoraan sanottu, moni on tarkoittanut, että nämä työajan pidennykset tulisivat ilman kompensaatioita. Yhtä lailla sanomattakin on selvää, ettei meille käy tällaiset yksioikoiset ja yksipuoliset ratkaisut. Jäsentemme palvelussuhteiden ehdoista on sovittu kokonaisuutena virka- ja työehtosopimuksin. Näin niistä sovitaan jatkossakin. Ei voi olla niin, että jäsenemme esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton esittelemän mallin mukaan rahoittaisivat omilla työaikojensa pidentämisillä kaikkien työntekijöiden verojen alentamiset. Olisi tärkeää, että palkankorotuksista päästäisiin sopuun. Kesällä on tarkoitus neuvotella työllisyys- ja kasvusopimuksen viimeisen vuoden palkantarkistuksista. Neuvotteluista voi ennustaa vaikeita. Aiemmin talvella työmarkkinaosapuolten väliset neuvottelut niin sanottujen työelämän pelisääntöjen uudistamiseksi kaatuivat ennen kaikkea työnantajapuolen vaatimuksiin lakkosakkojen määrien korottamisesta moninkertaisiksi nykyisiin nähden. Osapuolten erilaisista tavoitteista huolimatta olisi tärkeää, että palkankorotuksista päästäisiin sopuun ja nykyinen sopimuskausi saataisiin vietyä loppuun asti. Nollakorotuksilla tähän ei päästä. Uuden keskusjärjestön selvitystyö on lähtenyt käyntiin tämän vuoden aikana. Asiassa riittää paljonkin selvitettävää ja palaan aiheeseen myöhemmin tänä vuonna. Kirkkaana mielessä on kuitenkin pidettävä mahdollisen uudistuksen keskeisimmät tavoitteet uudistaa ammattiyhdistysliikettä niin toimintatapojen kuin edunvalvonnan osalta, ja saada lisävoimaa työntekijöiden etujen ajamiseen. Tärkeitä tavoitteita, joita kohti on mentävä, tapahtuipa itse selvitystyössä mitä tahansa. Tehtävää ja vaikuttamisen paikkoja on siis paljon vuoden aikana. Ne avaavat meille myös mahdollisuuksia, kunhan hyödynnämme nämä vaikuttamisen paikkamme oikein. Yhdessä olemme vahvempia. Niko Simola 9

10 TYÖNKUVA Teiden suunnittelussa kova kilpailu Tiesuunnittelija näkee maailman erilailla ja seuraa vapaa-ajallakin ympäristön tiehankkeita. teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuvat Sammeli Korhonen Työntekijöille tulisi muistaa antaa enemmän hyvää palautetta, projektipäällikkö Matti Vuolamo sanoo. Destian infrasuunnittelun projektipäällikkö Matti Vuolamolla on yli 30 vuoden työkokemus Destiassa. Hän tuli silloiseen Tie- ja Vesirakennuslaitos TVL:ään vuonna 1983 tiepuolen rakennusmestarin opinnoista ja on sillä tiellä edelleen. Nykyään hän on Turun toimiston infrasuunnittelussa vetämässä tie- ja katusuunnitelmaprojekteja sekä asiantuntijatehtävissä. Projekteja hänellä on tällä hetkellä samanaikaisesti käynnissä kaksitoista. Yleensä projektissa on noin kahdesta viiteen asiantuntijaa mukana, muun muassa suunnittelijoita. Mahdollisuuksien mukaan tekijät kootaan Destian omista osaajista, myös valtakunnallisesti eri toimistoista. Vastaan hankkeesta taloudellisesti ja laadullisesti, vedän kokoukset ja huolehdin, että kaikki tekevät määrätyt tehtävät ajallaan. Olen tilaajien yhteyshenkilö ja vastuussa siitä, että hankkeesta tulee toteuttamiskelpoinen ja toimeksiannon mukainen. Lisäksi työnkuvaan kuuluu asiantuntijapalveluita, kuten yhteydenpito maanomistajiin. Suurin asiantuntijatehtäväni on ollut Turku-Helsinki moottoritiehankkeessa osuudella Paimio-Lohja, jolloin työajasta noin 60 prosenttia meni hankkeeseen liittyviin tehtäviin. Asiakkaita hankitaan vapaallakin Viimeiset pari vuotta Destiassa on tehty merkittävät määrät asiakastyötä, jotta töitä riittäisi niin, ettei henkilöstöä tarvitsisi lomauttaa. Vuolamokin tekee asiakashankintaa kasvokkain jopa vapaa-ajallaan. Vuolamon toimenkuvaan kuuluu laatia myös suunnittelutarjouksia. Destia pärjää laadulla kovassa kilpailussa ja on tiesuunnittelussa kolmen suurimman toimijan joukossa. Hinnat ovat painuneet nykyisessä kilpailussa ihan käsittämättömän alas ja töitä teh- 10

11 TYÖNKUVA Destia pärjää laadulla kovassa kilpailussa. dään jopa nollakatteella. Meidän talossa periaatteena on, ettemme lähde kannattamattomaan työhön. Luottamusmiehen tulee olla läsnä Vuolamo on toiminut kymmenisen vuotta myös Destian koko Suomen infrasuunnittelun lähes sadan ihmisen luottamusmiehenä. Hän samaistuu yt-neuvotteluissa välillä jopa liikaakin irtisanottavan tilanteeseen. Vaikka nykyään monia palavereita pidetään videoneuvotteluina, irtisanomis- ja lomauttamisneuvottelut ovat työntekijälle sellainen tilanne, jossa kaikkien osapuolten tulee olla kasvokkain paikalla. Infrasuunnittelun henkilöstöön kohdistui viimeksi vuoden 2014 alkupuolella irtisanomisiin johtaneita yhteistoimintaneuvotteluita. Toukokuussa 2014 valtio myi koko Destian osakekannan sijoitusyhtiö Ahlström Capitalille. Uusi omistaja ei vaikuttanut Vuolamon mukaan Destian toimintakulttuuriin eikä työehtoihin. Kauppa suomalaisen sijoitusyhtiön kanssa sekä lupaukset olla pilkkomatta yhtiötä ja kehittää nykyistä osaamista loivat rauhallista mielialaa henkilöstöön. Talvi hankaloittaa hankkeita Vuolamon pääasiallinen vastuualue on Varsinais-Suomi ja Satakunta. - Alueen erityispiirteitä ovat syvät pehmeikot, joissa maaston pohjavahvistukset ovat haastava tekijä suunnittelussa, Vuolamo kertoo. Asiakkaat ovat noin 80 prosenttisesti julkisia toimijoita, kuten ELY-keskus, Liikennevirasto, Turun kaupunki tai Kaarinan kaupunki. Myös yksityisiä asiakkaita on jonkin verran. Suuri muutos vuosien aikana on ollut suunnittelun siirtyminen tietomallipohjaiseksi. Tietokoneilla tehtävä työ on entistä nopeampaa ja kaikki samassa rekisterissä olevat pääsevät katsomaan samaa mallia omalta koneeltaan. Keskusteluakin voidaan käydä paljon tietokoneen videoyhteydellä. InTek Infra-alan Toimihenkilöliitto InTek on Destian palveluksessa olevien toimihenkilöiden yhdistysten liitto. InTekin jäsenmäärä on noin 300. Destiassa on noin työntekijää. Infra-alan Toimihenkilöliitto InTek on pardialaisen Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt ry:n jäsenjärjestö. Vuolamon työantaja Destia on infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväyliä sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjä. Nuorilla suunnittelijoilla on sellaistakin teknistä uutta taitoa, jota minulla ei ole. Sen sijaan nykyisestä koulutuksesta puuttuu käytännön harjoittelu maastossa ja välillä joudun neuvomaan, ettei vesi virtaa ylämäkeen. Talvisin oman haasteen tuovat jää ja lumi. Silloin ei pystytä tekemään maastomalleja, joita tarvitaan suunnittelun lähtöaineistona. Muuten alalla ei ole varsinaisesti sesonkeja, eikä Vuolamo uskalla lyödä kesälomaakaan kovin aikaisin lukkoon. Mikäli jossain tarjouskilpailussa pärjätään, aikataulut ovat yleensä sellaiset, että silloin omat lomat siirtyvät eteenpäin. Työ aina mielessä Vuolamo ei tunnu tarvitsevan taukoa työstään. Työpäivän päätteeksi päivä jatkuu monesti kotityöpöydän ääressä. Varsinaisen työnsä lisäksi Vuolamo on ollut viitisen vuotta päätoimittajana Tierakennusmestarilehdessä, jota julkaisee hänen jäsenliittonsa Infra-alan Toimihenkilöliitto InTek. Nautin tästä työn ulkopuolella tehtävästä työstä. Siinä pääsee näkemään hankkeita muualtakin kuin omalta alueeltaan ja saa uusia tuttavuuksia. Lisäksi Vuolamo on pardialaisen Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöiden TTT:n jäsenjärjestön InTekin varapuheenjohtaja ja Etelä- Suomen johtokunnan jäsen. Lomalla Vuolamon auto kaartaa maanteillä omien tai kilpailijoiden hankkeiden kautta. Tiepuolen suunnittelija näkee maailman erilailla. Neuvon nuoriakin pitämään silmät auki ja katsomaan vapaa-ajallakin hankkeita maastossa. Niistä oppii paljon. 11

12 Aitoja neuvotteluja kaivataan Tuoreessa Pardian HED-barometrissä selvitettiin ensimmäistä kertaa luottamusmiesten, järjestöpuheenjohtajien ja työsuojeluvaltuutettujen osallistumista ja kokemuksia käydyistä YT-neuvotteluista. teksti Tapio Rissanen / Pardian asiamies kuva Shutterstock Henkilöstön vähentämiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut ovat yleistyneet pardialaisten työpaikoilla. Vuonna 2014 valtion virastoissa ja laitoksissa neuvoteltiin yli henkilötyövuoden vähennyksistä. Yliopistojen neuvotteluissa esitetty vähennystarve oli noin 500 ja muulla yksityisellä sektorilla noin 400 henkilötyövuotta. Lopulliset henkilöstön vähennysmäärät ovat tätä pienempiä, mutta tietoa niistä ei ole kattavasti. Valtiolla neuvottelut keskittyvät irtisanomisiin Pardialaisista henkilöstönedustajista eli HEDeistä neljännes osallistui henkilöstön vähentämiseen tähtääviin yhteistoimintaneuvotteluihin viime vuonna. Osallistuneiden osuus oli sama sekä valtiolla että yksityisellä sektorilla. Yhteistoimintaneuvotteluista 88 prosentissa käsiteltiin irtisanomisia, 29 prosentissa lomauttamisia ja 21 prosentissa osa-aikaistamisia. Käytyjen neuvottelujen sisällöt näyttivät kuitenkin eroavat selvästi valtio- ja yksityissektorilla. Valtiolla valtaosa (71 %) neuvotteluista keskittyi pelkästään irtisanomisiin. Yksityisen puolen neuvotteluissa käsiteltiin selvästi yleisemmin myös muita vaihtoehtoja, lomautuksia ja osa-aikaistamisia. Yksityisen sektorin neuvotteluista peräti viidenneksessä olivat kaikki nämä kolme henkilöstötyövuosien vähentämismuotoa käsittelyssä. Eroa selittää varmasti pitkälti eri sektoreiden erilaiset toimintaperiaatteet ja myös toimintakulttuuri. Yksityisellä puolella henkilöstön saneeraamiseen joudutaan muuttuvien suhdanteiden ja tuotantovaihteluiden takia. Valtiolla henkilöstön vähentämistarve syntyy valtiontalouden budjettileikkauksista ja virastojen ja laitosten sopeutuksesta leikkauksiin. Aitoja neuvotteluja kaivataan Osa HEDeistä katsoi, että he olivat pystyneet vaikuttamaan neuvotteluissa etenkin henkilöstön vähentämistarpeiden perusteiden käsittelyyn, vaihtoehtojen etsimiseen, vähentämisten lukumäärien pienentämiseen ja tiedottamiseen edustettavilleen. Yleisvaikutelmaksi henkilöstönedustajien vastauksista kuitenkin jää, että monet eivät kokeneet pystyneensä vaikuttamaan kovinkaan paljon neuvottelujen tulokseen. 12

13 Usein myös vähentämismäärät vaikuttavat ennakkoon päätetyiltä. Olen yrittänyt saada työnantajan perustelemaan irtisanomisiaan ja noudattamaan protokollaa. Jos meneillään olevissa irtisanomisneuvotteluissa päädytään lomautuksiin, niin se on pieni voitto. Vaikkei sitäkään nyt voittona voi ehkä kokea. Syyt heikkoihin vaikuttamismahdollisuuksiin löytyvät monesta asiasta. Työnantajat tuntuvat hakevan usein neuvotteluilla vain pysyviä säästöjä, mikä ei anna mahdollisuuksia esimerkiksi lomautuksille tai lomarahojen vapaiksi muuttamiselle. Usein myös vähentämismäärät vaikuttavat HEDeistä ennakkoon päätetyiltä ja niitä perustelevat laskelmat köykäisesti tehdyiltä. Yhteistoimintaneuvottelut tuntuvatkin jäävän käytännössä lakisääteisen neuvotteluajan käyttämiseksi henkilöstönedustajille tiedottamiseen ilman että asioista neuvoteltaisiin aidosti. Työantajaa kiinnosti vain pysyvien säästöjen aikaansaaminen nyt. Neuvotteluissa olisi syytä katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Neuvotteluja leimasi hyvinkin usein lyhytnäköisyys. Valtionhallinnossa henkilöstön vähentämiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut ovat verraten uusi asia eikä kestävää toimintakulttuuria ole siihen vielä syntynyt. Lisäksi viime vuosina henkilöstön vähentämistä on tehty kiihtyvään tahtiin budjettileikkausten sanelemassa paineessa. Ei siis mikään ihme, että neuvottelujen laatu on jäänyt usein kehnoksi ja on päädytty laajempiin irtisanomisiin kuin välttämättä olisi tarpeen. Yhteistoiminta Työpaikkatasoisella yhteistoiminnalla tavoitellaan sekä yrityksen toiminnan että työolosuhteiden kehittämistä ja työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan samoin kuin henkilöstön keskinäisen yhteistoiminnan tehostamista. Keskeisenä keinona on työnantajan velvollisuus neuvotella ennen päätöksentekoa työntekijöiden kanssa niistä suunnitelmista, joilla on vaikutusta joko suoraan tai epäsuorasti henkilöstön asemaan ja jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Yhteistoimintamenettelyn tavoitteena on hyödyntää henkilöstön osaamista ja luoda neuvotteluprosessi, joka vaikuttaa myönteisesti sekä työpaikan että sen henkilöstön kehittämiseen. Tutkimukset osoittavat, että tuottavan ja tehokkaan työn taustalla on hyvä luottamusympäristö. Suomessa työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan organisaatio on sovitettu työpaikan linjaorganisaatioon ja työpaikoilla jo toimiviin neuvottelujärjestelmiin. Yhteistoimintalakia (334/2007) sovelletaan yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20. Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (1233/2013) tuli voimaan Uudistamisen taustalla oli yritysten yhteistoimintalain uudistus. Lähde: TEMin julkaisu Yhteistoimintalaki. HED-barometri Pardia teki joulu-tammikuussa vuotuisen HED-barometrikyselyn kuudennen kerran. Kyselyllä selvitetään luottamusmiesten, puheenjohtajien ja työsuojeluvaltuutettujen tarpeita, kokemuksia ja tavoitteita omassa luottamustehtävässään. Kyselyyn vastasi 396 henkilöstön edustajaa eli HEDiä. Heistä puolet oli miehiä ja puolet naisia. Hieman yli kaksi kolmesta vastaajasta oli luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja oli 16 % ja puheenjohtajia 16 %. Vastaajista 71 % työskenteli valtionhallinnossa ja 29 % yksityisellä sektorilla. Barometri toteutettiin anonyyminä Webropol-kyselynä. Vuonna 2014 käydyt yhteistoimintaneuvottelut koskivat valtio yksityinen yhteensä pelkästään irtisanomisia 71 % 42 % 62 % pelkästään lomautuksia 3 % 15 % 7 % pelkästään osa-aikaistamisia 5 % 4 % 5 % irtisanomisia ja lomautuksia 7 % 15 % 10 % irtisanomisia ja osa-aikaistamisia 5 % 4 % 5 % kaikkea kolmea 9 % 19 % 12 % yhteensä 100 % 100 % 100 % 13

14 Valtionhallinnon muutokset tehtävä harkiten Pardia toivoo monen vaalikauden mittaista suunnittelua. teksti UP / Birgitta Suorsa kuva Studio Onni Hyvin toimiva valtionhallinto tuottaa hyvinvointia koko muulle yhteiskunnalle, elinkeinoelämää myöten. Hyvään hallintoon tarvitaan riittävät resurssit. Tämä pitäisi muistaa seuraavissa hallitusneuvotteluissa, huomauttaa Pardian puheenjohtaja Niko Simola. Uuden hallituksen ohjelma on huomattavasti ohuempi ja yleisluontoisempi kuin päättyneen hallituksen. Simola tietää, että hallitusohjelmaan on vaikea mahduttaa monia yksityiskohtaisia kysymyksiä. Meille tärkeitä ovat infran parantaminen, puolustuksesta huolehtiminen, hyvä omistajapolitiikka ja veropolitiikka. Simola toivoo, että seuraava hallitus katsoisi yhtä vaalikautta pidemmälle. Keskeistä olisi saada useamman vaalikauden kestävä näkemys siitä, millainen on hyvä valtionhallinto. Tähän tulisi saada parlamentaarinen yksituumaisuus eli kaikki eduskuntapuolueet mukaan. Katsottaisiin, millaisia palveluja valtionhallinnon tulee tarjota, mitä se tekee ja millaisella organisaatiolla. Kun näkymä olisi selvä, siihen sitouduttaisiin. Näin vakautettaisiin valtionhallinnon kehittäminen. Simolan mukaan valtionhallinnon muutoksista on puuttunut pitkäjänteisyys, loogisuus ja suunnitelmallisuus. Kun virastoja ja laitoksia on laitettu yhteen, kustannukset ovatkin jopa nousseet. Lisäksi palkkaharmonisointiin ei ole varattu riittävästi rahaa. Tämän pitäisi olla kunnossa, jos halutaan noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Se puolestaan takaa, että kansalaisille on tarjolla tasalaatuiset ja hyvät palvelut. Henkilöstö mukaan suunnitteluun Vuonna 2010 perustettiin nykymuotoiset Aluehallintoviranomaiset (AVI) ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Nyt viiden vuoden jälkeen ollaan jo pohtimassa niiden uudistamista kokonaisuudessaan. Tämä on vain yksi esimerkki tempoilusta. Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten osalta pitääkin tehdä jotain, ihan määrärahojen takia. Mutta muuallakin valtionhallinnossa on tehty monia uudistuksia siten, että ne eivät kestä aikaa. Simola huomauttaa, että Pardian jäsenistö alkaa olla kypsä jatkuvaan muutostilaan. Tuottavuus ja tehokkuus kärsivät, kun väki väsyy tempoiluun. Nyky-yhteiskunnassa kaikki muuttuu, mutta näköalan pitää olla hieman pidempi. Ei hallintoa kannata uudistaa neljän, viiden vuoden välein, koska tuloksia ei ehdi nähdä, Simola sanoo. Tuottavuushyödyt näkyvät vasta, kun uusi organisaatio pääsee toimimaan täydellä teholla. Kymmenen vuoden tähtäin olisi sopiva. Uudistusten suunnittelu tulisi tehdä maltilla ja henkilöstöä kuunnellen. Simolan mukaan hyvä esimerkki on ollut puolustusvoimauudistus. Irtisanomiset jäivät odotettua pienemmiksi, noin työpaikan vähentäminen kutistui reiluun sataan irtisanottuun. Henkilöstö pitää saada mukaan suunnitteluun jo työryhmätasolla. Ei riitä, että he tulevat vain kuulluiksi. Henkilöstöllä on intoa ja asiantuntemusta. Simola muistuttaa, että vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan tuli yli 700 esitystä henkilöstöltä. Niistä osa on mennyt jatkokäsittelyyn. Valtiota ajateltava konsernina Valtiota tulisi Pardian mukaan verrata työnantajana konserniin. Työntekijöille pitäisi taata, että heille tarjotaan irtisanomistilanteissa työtä muualta konsernista. Simola huomauttaa, että periaatteessa muutosturva toimii hyvin, mutta aukot pitää paikata. Irtisanoutumiskorvauksiin ja osallistumiseen muualle työllistyneen alkuvaiheen palkkakustannuksiin tarvitaan rahaa. Työttömäksi joutuneen virkamiehen palkkakustannuksista valtio säästää vain vajaan viidenneksen, kun työttömyyskulut, menetetyt verotulot ja vastaavat otetaan huomioon. Konserniajattelua on tietysti vaikea noudattaa, koska työpaikat vähenevät joka puolella valtionhallintoa. Kuitenkin yrityksiltä toivotaan malttia ja yhteiskuntavastuuta. Vähintään samaan valtion pitäisi yltää itsekin, Simola sanoo. Henkilöstöpolitiikkaa voisi tehdä pidemmällä aikavälillä ja käyttää luonnolliset poistuvat hyväksi. 14

15 Meille tärkeitä ovat infran parantaminen, puolustuksesta huolehtiminen, hyvä omistajapolitiikka ja veropolitiikka. Jos halutaan pitää kiinni hyvästä hallinnosta, sieltä ei ole varaa leikata enää yhtään. Euroopan tehokkaimman hallinnon tekevät ihmiset. Henkilöstön pitää tuntea itsensä tarpeelliseksi, Simola painottaa. Etätyön mahdollisuudet tulisi tutkia, sillä se säästäisi aikaa, toimitiloja ja ympäristöä. Myös joustavista työajoista voisi neuvotella, jos työtehtävä antaa myöten. Asiantuntijatyö ei ole aikaan ja paikkaan sidottua. Lakisääteisten tehtävien ostaminen konsultointipalveluina on merkki siitä, että ulkoistamisessa on menty liian pitkälle. Oma osaaminen näivettyy. Täytyy muistaa, että virkamiehet tekevät työtään virkavastuulla, ulkopuolisissa palveluissa vastaavaa vastuuta ei ole. Omistajaohjaukseen Simola toivoo linjakkuutta. Omistusta voisi Simolasta miettiä muutoinkin. Pitäisi miettiä, onko meillä sellaisia aloja, joiden osaaminen ja pysyminen kotimaisissa käsissä olisi syytä varmistaa. Normienpurkuun tarvitaan järkeä Nykyiset tehtävät eivät tule nykyistä pienemmällä väellä hoidettua, Simola painottaa ja kummeksuu puheita merkittävistä valtion viranhaltijoiden ja työntekijöiden vähentämisestä. Niiden myötä valtion rajoista, turvallisuudesta ja hallinnosta vastaisi pikkukaupungin kokoinen henkilöstö. Normienpurkutalkoot eivät Simolan mukaan välttämättä auta säästämään riittävästi, vaan jopa päinvastoin. Ikäraja tähtisadetikkupaketissa voi säästää kalliilta silmäleikkaukselta. Pitää nähdä asioiden mittasuhteet ja niiden taloudelliset vaikutukset. Pitäisi katsoa isoja kokonaisuuksia, priorisoida tehtäviä. Virkavastuulla toimiva henkilö ei voi jättää tehtäviä hoitamatta sen takia, ettei valtiolla ole rahaa. Poliittisen päätöksentekijän pitää katsoa, mitä jätetään tekemättä. Simola huomauttaa, että jokaisella normilla on oma tarkoituksensa ja historiansa. Ne pitää arvioida tarkkaan. Vaarana osaamisen ulkoistaminen Seuraavan hallituksen Simola toivoo miettivän tarkasti valtion tehtävien ulkoistamista. Ulkoistamisilla ei ole aina saatu niitä säästöjä, joita on haettu. Samalla on menetetty osaamista ja asiantuntemusta. Vaarana on, että valtio tulee riippuvaiseksi ulkopuolisesta osaamisesta. 15

16 Suomi on hallinnon Euroopan mestari Viime vuoden lopussa julkistetun EU:n raportin mukaan meikäläisen hallinnon tehokkuus on parantunut viimeisten viiden vuoden aikana ja on nyt Euroopan tehokkain. teksti UP / Mika Peltonen kuva Nina Kellokoski Valtiotyönantajan työmarkkinajohtaja Juha Sarkio selittää menestystä sillä, että meillä valtion työntekijät ovat muihin eurooppalaisiin hallintoihin verrattuna moniosaajia. Eurooppalaisissa kokouksissa ovat paikalla vain yhden asian haltijat. Seuraavaan kokoukseen tulevat seuraavat asiat ja ihmiset. Suomessa sama ihminen voi hoitaa useampia asioita, tyytyväinen Sarkio kertoo. Suomen hallinnossa tehdään koko ajan tosi hyvin töitä, työmarkkinajohtaja kehuu ja viittaa valtiokonttorin henkilöstöselvitykseen. Sen mukaan väki on motivoitunutta, pitää työtään mielekkäänä ja viihtyy työssään. Johtaminenkin on työntekijöiden mukaan parantunut koko ajan vuodesta 2000, jolloin kyselyt aloitettiin. Työn sisällössäkään ei koeta erityisiä ongelmia. Valtiokonttorin kysely kertoi kuitenkin myös ikävistä asioista: kokemus kiireestä ja työpaineet ei ole vähentynyt. Onneksi ne eivät ole nousseetkaan. Vaikka kiireen tunteen työssä väitetään lisääntyneen, ei se ainakaan tässä kyselyssä näy, Sarkio sanoo. Työmarkkinajohtaja Juha Sarkio kiittelee työntekijöitään monipuolisiksi osaajiksi. 16

17 Juha Sarkio Onnellisten ihmisten valtio Suomi on varsinainen ihmemaa, joka tapaa voittaa kaikissa mittauksissa. Täällä asuu maailman osaavin ja onnellisin kansa, joka ei ole korruptiosta kuullutkaan. Ovatko nämä sijoitukset totta? Kyllä ne sillä lailla totta ovat, että Suomi on hirveän hyvä maa kansalaisen olla ja elää ja tehdä töitä. Sarkio muistuttaa, että Suomi on myös turvallinen maa. Eihän meillä totaaliseesti syrjäytyneitä, kadulla asuvia ihmisiä juuri näy. Euroopassa heitä on joka paikassa. Meillä yhteiskunta huolehtii kansalaisistaan, monen mielestä ehkä holhoaakin, Sarkio naurahtaa. Hän myöntää kuitenkin, ettei tilanne välttämättä maailman loistavin ole, jos ei ole töitä tai koulutusta. Meillä yhteiskunta kantaa suuren osan esimerkiksi kouluttautumisen kustannuksista ja siksi opiskelu on täällä halpaa. Monessa muussa Länsi-Euroopan maassa koulutus maksaa satoja tuhansia euroja. Pullea valtio on laihtunut Sarkio ihmettelee syytteitä valtion ja julkisen sektorin paisumisesta. Hänen mukaansa väite ei pidä paikkaansa ainakaan lukujen perusteella. Sarkio epäilee, että syytteiden taustalla sattaa olla tarkoitushakuisuutta. Meillä on pettänyt bruttokansantuotteen pohja. Siitä vedetyt suhdeluvut näyttävät siltä, että valtio ja muu julkinen sektori olisivat kasvaneet työntekijän valtio on itse asiassa laihtunut työntekijän valtioksi. Kuntasektorin hienoinen kasvu johtuu Sarkion mukaan ikärakenteesta ja ikäihmisten tarvitsemien palveluiden lisäämisestä. Sarkion mukaan Suomen taloudessa ovat pettäneet lähinnä teollisuus ja vientialat. Siltä puolelta on sulanut 15 prosenttia kansantuotteesta. Tästä syystä myös tämän kokoinen julkinen sektori on rahoituskriisissä. Ei työmme sisältö kuitenkaan kriisissä ole. Optimaalisista resursseista vaikea karsia Valtiolta on vähennetty henkilöstöä ja tullaan luultavasti vähentämään jatkossakin. Kuka työt jatkossa hoitaa? Merkittävin osa lukumääräisistä vähennyksistä on tapahtunut yhtiöittämisten ja yksityistämisen kautta. Nykyisellä työntekijällä olemme täystyöllisyystilanteessa, Sarkio kertoo. Ennen nykyistä valtion työmarkkinajohtajan tehtäväänsä Juha Sarkio oli työskennellyt yli 30 vuotta seitsemässä eri tehtävässä ministeriöhallinnossa ja virastoissa. Virkauransa hän aloitti puolustusvoimissa, minkä jälkeen työskenteli 16 vuotta erilaisissa työnantaja-, lainsäädäntö- ja kehittämistehtävissä puolustusministeriössä. Myöhemmin Sarkio on työskentellyt yli 12 vuotta johtajana ja johtoryhmän jäsenenä Suomen Akatemiassa, Ulkopoliittisessa instituutissa sekä Tekesissä. Lisäksi Sarkio on toiminut hallinto- ja rahoituskomiteoiden jäsenenä lukuisissa eurooppalaisissa organisaatioissa kuten CERN, ESA, ESF, and EUI. Asiantuntijana hän on osallistunut myös moniin julkisen hallinnon työryhmiin sekä kehittämishankkeisiin. Hänen mukaansa keskimääräinen työn rasitus ei valtion sektorilla ole ainakaan vielä räjähtänyt. Yksittäisissä virastoissa ja tehtäväkokonaisuuksissa on ylityöllistettyjä ihmisiä, mutta tehtävät ja resurssimme ovat nyt aika optimaalisessa tilanteessa. Pärjäämme tällä juuri ja juuri. Ongelmia saattaa kuitenkin olla edessä, jos valtion pitää vielä laihduttaa talouden takia. Tästä pitää käydä keskustelua poliittisella puolella. Siellä on tehtävä valinta, mitkä valtion tehtävät jäävät hoitamatta. Valtionhallintoa on Sarkion mukaan mahdollista sopeuttaa vaaditut kymmenen prosenttia eläkepoistumalla seuraavien kahdeksan vuoden aikana. Silloin pitäisi sopeuttaa myös tehtävät. Sarkion mukaan valtiolla on taloudesta johtuvia uudistamistarpeita jatkossakin. Tämä vaatii sen miettimistä, mitä kaikkea kannattaa tehdä. Jos työt, vastuut ja rahat ovat tasapainossa, uudistusprosessi voi toimia. Jos rahaa otetaan pois, jotakin pitää miettiä uudestaan. Ei tässä muuten pystytä sopeutumaan. Sarkio ei usko, että tarvittavat uudistukset pystyttäisiin hoitamaan vielä tulevalla hallituskaudella. Työntekijät pärjäävät muutoksessakin Sarkio on varma, että valtion työntekijät pärjäävät muutosten keskelläkin. Henkilöstön työhyvinvointi-indeksi on kasvanut henkilöstöselvityksissä koko niiden tekemisen ajan. Sarkio kiittelee erityisesti työterveyshuollon varhaisen puuttumisen mallia. Valtion työterveyshuolto on siirtynyt sairauden hoidosta ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon. Se näkyy sekä sairauslomien että työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisenä. Kyllä meillä on täällä usko, että ihmiset suhtautuvat positiivisesti ja pärjäävät. Pitää vain yrittää olla rapauttamatta tätä uskoa muutosprosesseissa. 17

18 Pardia hallitusohjelmasta: Hallittua valtion palvelujen kehittämistä Yhteiskunta ja talouselämä tarvitsevat toimiakseen tehokasta ja vahvaa valtionhallintoa. toimittanut Riitta Nieminen / Pardian viestintäpäällikkö grafiikka Valtion työmarkkinalaitos Pardian mielestä valtion tulevaisuuden rooli ja tehtävät tulee määritellä selkeällä, ennakoitavalla ja parlamentaarisesti sitovalla tavalla pitkälle tulevaisuuteen. Viime vuosien määrärahaleikkausten vuoksi valtionhallinnon voimavarat ja tehtävät eivät enää kohtaa. Kun valtion voimavaroja on karsittu, tulee lainsäädäntöäkin muuttaa vastaamaan tehtyjä muutoksia. Kansallinen kilpailukyky syntyy investoinneista myös valtion palveluihin, kuten hyvään hallintoon, koulutukseen ja tutkimukseen. Veropohjan ja -kertymien tulee olla riittävät, jotta palveluita voidaan tuottaa ja niiden laatu turvata. Valtion tehtäviä ja voimavaroja määriteltäessä on otettava huomioon, että pelkkä yövartijavaltio ei tuota riittäviä valtion tarjoamia laadukkaita ja tasa-arvoisia palveluja. Viime vuosina palveluiden ja rakenteiden kehittämisen tyypillinen aikajänne on ollut enintään hallituskauden mittainen, jos sitäkään. Se on näkynyt tempoilevana politiikkana muun muassa alueellistamisessa, hallinnon kehittämisessä ja uusien virastojen perustamisissa. Faktat kuntoon Julkisuudessa elää vahva harhaluulo, että valtiosektori on iso ja sen työntekijät ovat talouskehityksen esteenä. Valtiolta on kadonnut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana yli työpaikkaa. Jäljellä on noin , ja määrä vähenee edelleen. Valtion työntekijöiden osuus kokonaistyövoimasta on vain kolme prosenttia ja julkisen sektorin työvoimasta noin 15 prosenttia. Kun puhutaan julkisesta sektorista, liikkeellä on myös paljon vää- Määrärahaleikkausten vuoksi valtionhallinnon voimavarat ja tehtävät eivät enää kohtaa. rää tietoa. Julkisen sektorin kokoa arvioitaessa on tarkoituksenmukaisinta tarkastella julkisen talouden arvonlisäyksen osuutta koko kansantalouden arvonlisäyksestä eli bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin arvonlisäys vuonna 2012 oli 20 prosenttia ja yksityisen sektorin 80 prosenttia. Julkisen sektorin koko on siis 20 prosenttia bruttokansantuotteesta, ei lähes 60 prosenttia kuten nyt monessa yhteydessä väitetään. Palvelujen hinta Valtion palvelut eivät ole neljännesvuosisadassa vähentyneet puoleen, vaikka henkilöstömäärä on enemmän kuin puolittunut. Liikelaitostuminen, yhtiöittäminen, joidenkin tehtävien siirto kunnille, tietotekniikan kehitys ja tuottavuuden paraneminen selittävät osaksi kehitystä. Viime aikoina valtion tehtäviä on ulkoistettu yhä enemmän yksityisille yrityksille ja erilaisille konsulteille. Ulkoistamiset yleistyivät valtionhallinnossa etenkin vuonna 2003 aloitetun tuottavuusohjelman myötä. Ohjelmaan sisältyi vuodesta 2005 lähtien selkeä tavoite vähentää valtion henkilöstöä tuottavuuden parantamiseksi, ja yhdeksi käytetyimmistä toimenpiteistä tuli ulkoistaminen. Ulkoistamisen seurauksena valtion henkilöstökulut vähenivät 216 miljoonalla eurolla vuosina , mutta samalla ulkopuolisia palveluja jouduttiin ostamaan lisää yli 500 miljoonalla eurolla. Ulkoistaminen on tullut monella hallinnonalalla kalliimmaksi kuin itse tuotetut palvelut. Tehdyt ratkaisut ovat johtaneet valtion- 18

19 KAUMA hallinnon kokonaistuottavuuden Valtion heikentymiseen. BKT:stä Valtion virastojen menoista ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2012 edellisvuoteen ,4 3,2 verrattuna. Veronmaksajien rahoilla saatiin vähemmän ja maksettiin enemmän. Työn tuottavuus nousi 1,1 prosenttia, mutta kokonaistuottavuus heikkeni 2,5 prosenttia vuodesta (Tilastokeskuksen Valtion tuottavuustilasto ) 9 2,4 Pardian mielestä valtionhallinnossa tulisikin arvioida ulkoistamisen ja konsultoinnin todelliset taloudelliset ja toiminnalliset seuraukset, ja ryhtyä niiden perusteella valmistelemaan ohjelmaa, jolla valtionhallinnon osaaminen säilyy valtiolla ja valtion palvelujen ,7 2,3 taso voidaan ylläpitää. 1,4 % 8,6 % Laadukkuus ja tasapuolisuus TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Valtion palvelujen VALTION tulee olla MENOISTA laadukkaita ja alueellisesti kattavia sekä kansalaisten, yritysten , ja mrd. yhteisöjen euro saavutettavissa. Koska palvelut ovat keskittyneet yhä enemmän maakuntakeskuksiin, keskuksien ulkopuolella asuvat 2010 eivät enää 4,5 tavoita / 49,9 valtionhallinnon palveluja. 14 Esimerkiksi poliisin, verottajan ja Kelan palvelut saattavat haja-asutusalueilla olla useiden 2012 satojen kilometrien 4,6 / 53,4päässä. Valtion palvelujen 3,2 % Työllisistä alasajo on lopettava. Palvelujen saatavuuden jatkuva tosiasiallinen heikentäminen rikkoo 2014 yhdenvertaisuuden 4,7 / 54,1 periaatetta. Valmisteilla ole- 3,7 % Palkansaajista 15,5 % Julkisesta sektorista vat kuntien ja valtion tiettyjen virastojen yhteiset joitakin palveluja tarjoavat käyntiasiakaspalvelupisteet johtavat pahimmillaan nykyisten palvelujen entistä jyrkempään heikentymiseen. AOLOT Elinkeinoelämän HENKILÖSTÖN valtuuskunta EVAn SAMAPALKKAISUUS arvo- ja asennetutkimuksesta vuodelta 2014 käy ilmi, että kolme neljästä suomalaisesta (76 %) 1) tv Marraskuu 2014, % on sitä mieltä, että vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon, suomalainen hyvinvointivaltio on aina 10 hintansa 9,3 98,1 % arvoinen. 8,9 Henkilöstön palkkaus ja muutosturva Pardia edellyttää, että valtionhallinnon uudistamishankkeisiin on 8 varattava riittävästi aikaa ja henkilöstön tulee olla suunnittelussa mukana. Palkkausjärjestelmien 1) Naisten ansiot miesten rahoitus ansioista ja henkilöstön palkkauksen harmonisointi on samalla turvattava työnantajalla valtionhallinnon organisaatioiden samassa tai samanarvoisessa työssä uudelleenjärjestelyissä. Valtioneuvoston periaatepäätös muutosturvasta on laadittu organisaatiomuutoksia ja alueellistamista silmällä pitäen. Tukitoimien keinovalikoimaa tulee käyttää täysimääräisesti kaikissa muutostilanteissa. Tätä varten tulee perustaa uusi hallinnonalojen yhteinen budjettimomentti tai erillinen rahasto. Tulevan hallituksen on käynnistettävä viipymättä työ muutosturvamääräysten korjaamiseksi TYÖVOIMAKUSTANNUSTEN OSUUS VALTION MENOISTA JA BRUTTOKANSANTUOTTEESTA , % Pidetään kiinni hyvästä Suomalaisessa työelämässä on tehty viime vuosina enemmän organisaatiomuutoksia kuin missään muualla Euroopassa ja aktiivisin muutosten toteuttaja on ollut valtionhallinto. Ennen kuin tehdään päätöksiä uusista säästötalkoista, on hyvä muistaa, että toimiva valtionhallinto, turvallisuus ja oikeusjärjestelmä sekä valtion tuottama perusinfra mahdollistavat myös yritysten toiminnan ja investointien tekemisen. KOULUTUS tehtävien vaativuus ja monipuolisuus, 2014 Valtion henkilöstö 1,0 1,1 1,8 1,9 2,0 2,8 7,2 7,6 7,7 10,3 Elinkeinotoiminnan 16,1 VALTION HENKILÖSTÖ palvelut, HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Kulttuuripalvelut, 782 Kiinteistönhoito- ja rakennuspalvelut, 893 Opetus- ja koulutuspalvelut Liikenne- ja viestintäpalvelut Sosiaali-, työnvälitys- ja terveyspalvelut, Hallinto-, rekisteri- ja ICT-palvelut, Ministeriötason toiminta Valtiovarainhoito sekä vakuutus- ja rahoituspalvelut, Oikeustoimi Tutkimustoiminta // henkilöä 2010 // henkilöä 2014 // henkilöä henkilöä HENKILÖSTÖN OSUUS palkansaajista, HENKILÖSTÖN OSUUS työvoimasta palkansaajista, ja julkisen työvoimasta sektorin ja henkilöstöstä julkisen sektorin henkilöstöstä Turvallisuus- toiminta, Ylempi korkeakouluaste/ tutkijakoulutus 31,9 % Suomessa on monet asiat edelleen hyvin: olemme kärkipäässä esimerkiksi kilpailua, osaamista ja onnellisuutta vertailevissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Olemme vähiten korruptoituneita maailman maita. Nämä ovat seurausta Euroopan tehokkaimmasta Alin korkea-aste ja hallinnosta, jota henkilöstö osaamisellaan ja työpanoksellaan tuottavat. Pidetään siitä yhdessä kiinni. alempi korkeakouluaste 36,2 % Lähde: Hallittuun palvelujen kehittämiseen Palkansaajajärjestö Pardian puheenvuoro vuoden 2015 eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmakeskusteluun Keskiaste 27,0 % Tutustu julkaisuun osoitteessa Perusaste 2,5 % Tuntematon 2,4 % VALTION HENKILÖSTÖ VIRASTOTYYPIN MUKAAN 2014, % 40,5 % SUKUPUOLIJAKAUMA Muut Rikosseuraamuslaitos Rajavartiolaitos Poliisitoimi Puolustusvoimat ,4 % 48,6 48,6 %% TYÖVOIMAKU MENOISTA JA , , % % Valti men TYÖVOIMAKU VALTION TYÖVOIM MEN VALTION , mrd. euro , mrd

20 Eduskuntavaaliehdokas esittäydy Pardian kotisivuilla Eduskuntavaalit pidetään Pardialaiset eduskuntavaaliehdokkaat voivat esittäytyä Pardian kotisivuilla Esittelemme jäsenemme saapumisjärjestyksessä vaalipiireittäin. Totuttuun tapaan pidämme vaaleja ja vaaleissa äänestämistä esillä Pardian tiedotuskanavilla. Meille on tärkeää, että vaaleissa äänestetään ja käytetään äänioikeutta. Meille on tärkeää, että pardialaiset ovat mukana vaaleissa ja menestyvät. Osoitteessa tutustu eduskuntavaaliehdokkaana oleviin Pardian jäseniin tutustu Pardian puheenvuoroon, joka kertoo tavoitteistamme eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan. 20

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Nyt.

Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Nyt. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Hallituspuolueiden puheenjohtajat tekivät toisin kuin aiemmin kertoivat tunnepitoisissa ja periaatteellisissa asioissa. Perussuomalaiset/Timo

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä

Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä 19.8.2016 Kokonaistaloudellinen katsaus: koko kuntakonsernin kiinteistöpalvelut 1-6/2015 t 1-6/2016 t Muutos Muutos % Henkilöstökulut 1 993,3 2 116,3 122,9

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

Harjoittelusta sanottua

Harjoittelusta sanottua Harjoittelun tavoite Turun yliopiston opiskelijoiden opintoihin liittyy pakollinen tai vapaavalintainen harjoittelu, jolla on merkittävä positiivinen vaikutus opiskelijan urasuunnitelmiin ja opiskelumotivaatioon.

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot