Kuntien metsäsuunnittelun kehittämismahdollisuuksia. Kuntien metsäsuunnittelun tiekartta-hankkeen väliseminaari Helsingissä Nella Mikkola

Transkriptio

1 Kuntien metsäsuunnittelun kehittämismahdollisuuksia Kuntien metsäsuunnittelun tiekartta-hankkeen väliseminaari Helsingissä Nella Mikkola / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Aineiston keruu ja analysointi Aloitusseminaari Kysely Teemaryhmäkeskustelut Seuranta kuusi kaupunkia: Helsinki, Espoo, Vantaa, Heinola, Hyvinkää ja Loviisa osallistuva havainnointi ohjausryhmien kokoukset asukastilaisuudet Asiantuntijahaastattelut, 14 kpl Väliseminaarin pienryhmätyöt ja avoin, vuorovaikutteinen keskustelu Aineiston analysointi kvalitatiivisin menetelmin

3 Ongelmana: hinta ja vaikeus käyttää Avoimuus! Merkitys? Pelkkä tunnistus eri riitä pelastamaan Kustannusten korvaaminen osaaminen Monimuotoisuus vs. virkistyskäyttö - ristiriita ongelmat Parantavat vuorovaikutusta Sama järjestelmä kaikille kunnan sisällä! Tiedon julkisuustarve LUMO kohteiden tunnistaminen Metsäasiantuntijoiden kuuleminen Monimuotoisuuden suojelu Vaatii pinta-alaa Tavoitteet muuttuvat Liikaa Pisin takuu vanhojen suojelulle 10v metsien suojelua METSO kriteerien käyttö kaupungeissa Kenen näkökulmasta suojellaan? Toteuttaja jää yksin Osallistamista lisättävä Raha ratkaisee Kaavojen selkeyttäminen yhtenäinen PATIjärjestelmä PATI järjestelmät tulevaisuutta Tietojärjestelmät Yhtenäinen tietokanta Oikea markkinointi luontotieto Asennekasvatus kaavoitus Roolien selkeyttäminen kunnan sisällä Ennallistamisen tavoitteet, tarpeet, asenteet? Mahdollista kaupungin sisällä Metsäsuunnitelman toteutus Vuorovaikutus ei toimi Tavoitteet ja toiveet eivät kohtaa Terminologia ongelma Rajoittaa liikaa Luontoarvojen lisäksi myös muut arvot ratkaiseviksi! Ymp.viranom. osallistuminen tärkeää Todelliset vaikutusmahdollisuudet liian pienet monipuolistaminen Ulkopuolisen suunnittelun merkitys? MS sisältää kaikkien ristiriitaiset näkemykset Lisää yhteis -työtä Kuntametsien suunnittelun kehittämistarpeita Käytännön ohjeet puuttuvat, pelkkä tavoitetila ei riitä ohjeeksi paikkatieto Lis. Kunnan sisällä Eri osapuolten sitouttaminen Tiedon kulku Osallistamisen merkitys? Asukkaita asiantuntijoiksi Yhteisöllisyyden lisääminen metsässä Osallistamistaso? vuorovaikutus Lis. Strategiatason suunnittelu Kunnan ulkopuolelle Ongelmana pirstoutuminen Tarpeet tulisi kartoittaa työvoima raha Muutoksenhaku prosessi puuttuu Viranomais yhteistyö tärkeää Terminologia? Virkamiesten mukaan asenneongelmat puutteita Eri kunnilla erilaiset Tavoitteiden ja tarpeiden huomioon ottaminen käsittelyvalinnoissa Ristiriidat hoitotoiveissa Vähentää ongelmia myöhemmin Metsäkeskustelulla liian pieni rooli Aluetason suunnittelu Seurannan puute Kaavoitukseen viherosaajia osaaminen Tarpeiden ja tavoitteiden määrittely Tiedon sisältö, tarkkuus ja laajuus kaavoitus Tiedon prosessointi tarve Tiedon puute Pakkosuojelun pelko Tieto ei liiku Aitoa avoimuutta kaivataan Kieli + tietotaito Enemmän törmäyksiä keskusteluun resurssipula Eri käyttömuo tojen välillä on ristiriitaa Vaatii osaamista Metsä pintaalalla merkitys Sosiaalinen arvokartoitus Yhteisen kielen puute Yhteensovittaminen on haaste tietotarpeet Kuntatalous vaikuttaa Suunnittelun aikajänne Lähiluonnon merkitys asukkaille Kulttuuriarvot Hiljaiset paikat

4 Kehittämisteemat teemaryhmien asettamassa tärkeysjärjestyksessä 1. Tarpeiden ja tavoitteiden määrittely (1,8) 2. Strategiatason suunnittelu (3,2) 3. Tietotarpeet (3,8) 4. Vuorovaikutus (4,0) 5. Monimuotoisuuden suojelu (4,3) 6. Tavoitteiden ja tarpeiden huomioon ottaminen käsittelyssä (4,5) 7. Tietojärjestelmät (6,1) 8. Metsäsuunnitelman toteutus (6,4)

5 Strategiatason suunnittelu Mitä metsiltä ylipäätään halutaan? Miksi kunta omistaa metsää? Näkökulma jäänyt ainakin joissakin kunnissa varsin vähälle huomiolle hakkuutavoite ollut 18 vuotta sama Liittymäkohdat muuhun kunnan strategiseen suunnitteluun vaihtelevasti esillä maankäytön suunnittelu ja viheralueet kunnallispolitiikka ja tavoitteiden asettaminen viheralueille Strategisen suunnittelun kehittäminen tarpeellista?

6 Tarpeiden ja tavoitteiden määrittely Asetettujen tavoitteiden selkeydessä ja määrittelyissä on eroja Useita toiveita muttei selkeitä tavoitteita ei vielä tunneta mitä tavoitteita suunnitelmalle voidaan nykytiedon pohjalta asettaa Esim. maisemanhoidolliset tai kulttuuriarvojen säilyttämiseen liittyvät tavoitteet mukana, mutta ei selkeästi esitetty miten Selkeiden tavoitteiden asettaminen sekä suunnitteluprosessin ohjaus ja vuorovaikutus (hallinnollinen & yhteistoiminnallinen) erittäin tärkeää lopputuloksen kannalta Ohjaa ja helpottaa mm. ulkopuolisen suunnittelijakonsultin työtä, osallistamista, suunnitelman toteutumisen seurantaa Jos ne tavoitteet ois ollu selkeitä niin sit ois voitu niin ku kertoo, et nämä ja nämä toteutettiin näin..sithän se sieltä niin kun löytyis jokaiselle lukijalle Ohjeet ja suunnittelumallit (huom. sanasto) erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi kuntametsissä? Tavoitteiden määrittely suunnitteluprosessin vaiheeksi?

7 Vaihtoehtojen tuottaminen tarpeiden ja tavoitteiden huomioon ottamiseksi Nykytilanne: suunnittelija tekee päätökset metsässä ja suunnitelmaan merkitään vain yksi vaihtoehto/kuvio Kuntametsissä kuvioille tarvitaan kuitenkin useampia vaihtoehtoja, koska ne luovat vertailukohdan ja parantavat päätösten perusteluja suunnittelulaskelmat edellyttävät vaihtoehtoja kuviotason vaihtoehdot luovat liikkumavaran strategioiden ja ylipäätään ylemmän tason suunnitelmien tuottamiselle Tuotettava toimenpidevaihtoehtoja/vaihtoehtoisia suunnitelmia, joista valitaan parhaiten tavoitteisiin ja tarpeisiin sopiva?

8 Käyttömuotojen yhteensovittaminen Virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden yhteensovittaminen ei välttämättä ole ongelma Siis kyl mä ainakin ton monimuotoisuuden ja virkistyskäytön näen, et ne ei sulje toisiinsa pois. Että paremminkin kun uusii reittejä tehdään niin sit ne voi säästää sitä luontoo ja maastoa..jos sinne [aroille alueille] tehdään oikee reitti niin sitte kun ihmiset pysyy sillä oikeella reitillä, niin se kuluttaa paljon vähemmän sitä maastoa Talouskäytön ja monimuotoisuuden turvaamisen sekä talouskäytön ja virkistyskäytön yhdistäminen vaikeampaa Esim. lahopuutahan ei silloin niin kun tasaisesti muodostu jos metsä harvennetaan, niin siellä ei niin kun mitään itse kuolemista pääse tapahtumaan. Sitten jos sitä hoidetaan niin kun kevyemmin monimuotoisuus voimakkaammin huomioon otettuna, sitten taas se taloudellinen puoli kärsii. Mä en usko, että täydellisesti noita kaikkia kolmea voi yhdistää, mutta tietenkin siinä voi olla erilaisia alueita, eriluonteisia alueita. Aluetason tarkasteluihin lisää panostusta? helpottaa [suunnittelijan] elämää jos pystytään osoittamaan, että täällä on meidän talousmetsät ja täällä on nää meidän ulkoilu- ja virkistyspainotteiset alueet

9 Tietotarpeet 1/2 Kuntametsien hoitosuunnitelmien arviointiin laatumittareita erilaiset tarpeet -> erilainen suunnitelma, joka ottaa yksilöidyt tarpeet huomioon, kuinka hyvin? Parantaa viestintää suunnittelijan ja tilaajan välillä Parantaa suunnitelman laatua, asukkaiden etu Yhtenäinen terminologia kuntametsien hoitoon Esim. joku harvennushakkuu on niin laaja käsite, että puitteet jostakin pienestä poiminnasta johonkin tavallaan jo suureen luontaiseen uudistukseen tähtäävään 70 vuotiaan kuusikon harvennukseen, niin tota on siinä aikamoinen skaala

10 Tietotarpeet 2/2 Indikaattorit virkistysalueiden hoitoon indikaattorilista (maisema, biotooppi, indikaattorilaji, ym suhdelukuja esim. suojelualueet, hiihtoreitin pituus) arvottamaan yksittäisen kohteen ja laajemman alueen hyvyyttä virkistysalueena vois tietysti olla ihan joku semmosen 5-10 indikaattorisarjan käyttö olis joku semmoset jotka soveltuu alueelliseen paikallisen virkistysalueen hyvyyden indikoimiseen saatais jotenkin selvyys, että missä ihminen viihtyy, mutta toisaalta ois mielekästä, että siellä viihtyis joku muukin kuin vaan ihminen, mahdollisesti joku eliölajikin Toimivat tietona mm. kaavoittajille millaisia metsäalueita tulee säästää ja esim. minkä kokoiset metsät voidaan pitää elinvoimaisina

11 Osallistaminen Osallistaminen yleistä, menetelmien kirjo laaja Asukasiltoja, kyselyitä, tiedon keruu internetin kautta, sähköpostilla jne Mittakaavaerot päätöksentekijöiden ja osallistujien välillä Esim. Yleensä just heille [asukkaille] on tärkeetä ne konkreettisemmat asiat Jos ei aseteta selkeitä tavoitteita osallistamiselle -> hyöty jää pieneksi, ei saada palautetta siihen asiaa johon sitä tarvittaisiin Tavoitteena on että eri sidosryhmät sitoutuu siihen [strategiaan/suunnitelmaan]..mutta se sitoutuminenhan tapahtuu sitä kautta, et ihmiset pääsee mukaan tekemään sitä ja olemaan vaikuttamassa siihen [strategiaan/suunnitelmaan]. Se sitouttaminen on yksinään vähän arveluttava tavoite jos ei mainita mitään muuta

12 Osallistamisen hyötyjä Avoimuus ehkäisee konflikteja toteutusvaiheessa tulee negatiivista palautetta niistä toimenpiteistä paljon vähemmän kuin aikaisemmin Lisää luotettavuutta tää [asukastilaisuus] on tavallaan esittelyprosessi siitä, mitä kaupunki on tekemässä ja yritys voittaa ihmisten luottamus siitä, että me yritetään..tehä näitten..asukkaitten hyväksi tämä..eikä kaupungin rahapulan vuoksi..ja jos ei sitä yleistä hyväksyntää tule, niin se toteutus menee hankalaksi osallistaminen on tietenkin tärkeää jotta suunnitelma saisi mahdollisimman laajan hyväksynnän Tärkeää tietoa suunnittelun pohjaksi Ei kukaan pysty tuntemaan kaikkia meidän kaupungin metsiä sillä tavalla niin kun joku joka asuu siinä lähellä ja käyttää sitä metsää ulkoiluun tai joka ylipäätänsä niin kun näkee koko ajan kaikki ne muutokset mitä tapahtuu ja mitä siellä ympäri vuoden niin kun on.

13 Osallistamisen kehittämistarpeita Asukkaiden tavoittaminen Eritysryhmänä maahanmuuttajat Pienpiirteinen tieto -> kaivataan yleisempää tai yksittäisten arvokkaiden alueiden ominaistietoa Jos määriteltäis vuorovaikutuksen tavoitteita, niin mun mielestä yks ois se että, just voidaan asukkailta saada sitä tietoa, et miten esim se viihtyisyys rakentuu se asukkaitten osallistuminen liittyis just siihen, että määritellään sitä viihtyisyyttä, niin siinä se asukkailla oleva tieto ois tarpeen Yhteisöjen ja seurojen osallistaminen yhdyshenkilöt voisivat olla mukana ohjausryhmässä ja he sitten toisivat tietoo sit siihen sieltä kentältä ja päinvastoin Hiljainen enemmistö Esim. mitä se lähimetsä tarkoittaa sille asukkaalle missä on lähimetsän tuntua ja tärkeä metsän ominaisuus ja tosiaan niin kun arvottaa sitä, että miks joku alue on tärkeempi kuin joku toinen pitäis saada enemmän sen hiljaisen ja tyytyväisen käyttäjien mielipiteitä

14 Tietojärjestelmät Internetin käyttömahdollisuuksia edistettävä Saavutettavuus, houkuttelevuus Ohjelmien käyttö vaatii osaamista Tieto vaikeasti ymmärrettävässä muodossa, kartta ei välttämättä paras tapa tiedon välittämiseen/keräämiseen asukkailta Kanava virkamiesten välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi pitäiskö muuttaa systeemiä niin, että ois joku kanava, joka keskitetysti välittäis sitä [tietoa] erilaisille virkamiestahoille Ohjelmistojen kehittäminen Kaupunkimetsiin soveltuvat hoito-ohjeistukset mm. hakkuut, toimenpide-ehdotukset Asukkaille tärkeät arvokohteet Meillä on olemassa tämmönen karttapaikka- niminen palautejärjestelmä jota markkinoitiin tässä metsäsuunnittelun yhteydessä, että et sieltä löytyy kartta joihin voi tehdä niin kun itse merkinnän, että tällä alueella tai tässä pisteessä on jotakin ja sitten siihen voi kirjoittaa sitten, että tästä pisteestä löytyy sitä ja tätä Yli kuviorajojen tapahtuva suunnittelu Numerotiedosta sanalliseen/kuvalliseen ilmaisuun (osallistamisen apuväline)

15 Miten suunnittelua voidaan kehittää Strategiatason suunnittelu Asetetaan tavoitteet selkeästi Määritetään metsän käytölle vaihtoehtoehtoja Aluetason suunnittelu avuksi eri käyttömuotojen yhteensovittamisessa Määritetään osallistamiselle selkeät tavoitteet Kehitetään mittareita, joiden avulla vaihtoehtoja vertaillaan Tietojärjestelmät joustaviksi

16 metsäsuunnitteleminen ei ole ihan sitä samaa mitä laajoissa valtion metsissä tai yksityismetsissä tietenkään. Et sieltä tulee niin valtavan paljon erilaisia asioita, et sitä olis kyllä hyvä tutkia enemmän..et nimenomaan tähän asemakaavoitettujen metsien suunnittelupuolelle [kaivataan lisätietoa] kun on hyvää tahtoa, niin päästään sit hyviinkin lopputuloksiin Kiitos!