2000 luvun alkupuolella perustettiin EU rahoitteinen Migrand Friendly Hospitals niminen pilottiprojekti, joka päättyi vuonna 2005.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2000 luvun alkupuolella perustettiin EU rahoitteinen Migrand Friendly Hospitals niminen pilottiprojekti, joka päättyi vuonna 2005."

Transkriptio

1 Eeva Häkkinen Vuosien välillä Euroopassa alkoi aikaisempia vuosia suurempi muuttoliike. Maahanmuuton kohteita olivat erityisesti Etelä-Euroopan maat. Maahanmuuttajien suuri määrä ja siitä seuranneet kehittämistarpeet johtivat 1990 luvun lopulla ideaan, jossa todettiin olevan tarpeen selvittää projektin avulla mm. pakolaisten terveyttä ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä 2000 luvun alkupuolella perustettiin EU rahoitteinen Migrand Friendly Hospitals niminen pilottiprojekti, joka päättyi vuonna

2 TAUSTAA MFCCH VERKOSTOLLE Pilottiprojektin jälkeen katsottiin, että oli saatu riittävästi tietoa aiheesta ja tieteellistä näyttöä perustaa Task Force Migrant Friendly and Culturally Competent Hospitals verkosto HPH:n yhteyteen Verkoston perustamisen jälkeen vuonna 2006 asetettiin uusi projekti selvittämään paperittomien (undocumented) maahanmuuttajien tilannetta, nk. DG SANCO joka sai nimekseen Health Care in NowHereland Improving Services for Undocumented Migrands in the EU - NHC MFCCH verkostolla on Euroopan aluetoimiston tuki, ja työskentely perustuu Amsterdamin julkilausumaan Meetingit järjestetään vuosittain keväällä HPH konferenssin yhteydessä ja syksyllä loka- tai marraskuussa WHO-HPH Governance board päättää verkoston johtajasta neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kansainvälisenä koordinaattorina ja johtajana Antonio Chiarenza Emilia Romagnasta, Italiasta. Vuodesta 2008 alkaen mukana on ollut myös sosiologian ja sosiaalitieteiden asiantuntijoita COST ja HOME (COST ADAPT) verkostoista. 2

3 Useiden vuosien kehittämisyhteistyö johti ideaan kehittää MFCCH standardit, jotka julkaistiin 2013 Göteborgin konferenssissa Standardien testaus toteutettiin alkaen Taipein konferenssista ja tässä pilottiprojektissa arvioitiin kehitettyjen standardiaihioiden ymmärrettävyyttä, asiaankuuluvuutta, käyttökelpoisuutta ja valmiustilaa. Tässä vaiheessa ei arvioitu, miten pilottiorganisaatiot täyttävät standardit Pilotoinnin jälkeen standardeja edelleen kehitettiin ja täsmennettiin. Esim. ST 4 muuttui pilotoinnin ansiosta täydellisesti PÄÄSTANDARDIT Standardi 1: Equity in policy eli tasa-arvo päätöksenteossa Standardi 2: Equitable access and utilisation eli Oikeudenmukainen hoitoon pääsy ja (palvelujen) hyödyntäminen Standardi 3: Equitable quality of care eli Oikeudenmukainen/kohtuullinen hoidon laatu Standardi 4: Equity in participation eli Osallisuuden edistäminen Standardi 5: Promoting equity eli Oikeudenmukaisuuden edistäminen 3

4 Standardi 1. Equity in policy eli tasa-arvo päätöksenteossa Päästandardin kuvaus: Organisaation toimintaperiaatteet ja suunnitelmat edistävät tasa-arvoa. Ne ovat pysyviä/kestäviä, vaikuttavia ja myötävaikuttavat vähentäen epätasa-arvoa Standardin päämäärä/tavoite: Määritellä kuinka organisaation tulisi kehittää tasa-arvoa edistäviä toimintaperiaatteitaan, hallintoaan ja suorituskyvyn seuranta/tarkkailutyökalujaan Alastandardit: 1.1 Organisaatiolla on tasa-arvostrategia sisältäen yhden tai useampia tasa-arvo suunnitelmia. Suunnitelmat on integroitu olemassa oleviin laatu- ja vastuujärjestelmiin Tasa-arvostrategiaa ja suunnitelmia arvioidaan säännöllisesti Tasa-arvostrategia on sisällytetty organisaation kokonaistrategiaan. 1.2 Organisaation tutkimus-, seuranta- ja arviointijärjestelmät mittaavat tasa-arvon toteutumista (toimenpiteitä) Organisaatio kerää tietoa tavoista, joilla ihmiset saavat sen palveluja ymmärtääkseen, kuinka palvelujen hyödyntämismallit heijastavat/kuvaavat väestön demografisia piirteitä ja kohtaavat asiakasväestön tarpeet Organisaatio kerää tietoa, tai sillä on pääsy kerätä tietoa asiakasväestönsä terveydentilasta ja epätasa-arvosta Organisaatio käyttää tätä tietoa jatkuvasti arvioidakseen hoitoon pääsyä ja kehittääkseen terveydenhuollon palvelujen laatua 4

5 1.3 Organisaation tulee varmistaa että sen suunnitelmat, toimintaperiaatteet ja päätökset edistävät tasa-arvoa kaikissa näkökulmissa ja toiminnoissa Organisaatiolla on ajantasaiset toimintaohjeet joilla vaikuttaa siihen, että suunnitelmat, toimintaohjelmat ja päätökset ovat tasaarvoisia Organisaation johtajat ja päätöksentekijät edistävät ja tukevat aktiivisesti tasa-arvoa työssään. 1.4 Organisaatio varmistaa, että henkilöstö kaikilla tasoilla kehittää tietoisuutta, hankkii tietoa ja kehittää kykyä osoittaa/käsitellä epätasa-arvoa terveydenhuollossa Organisaatiolla on kattava/kokonaisvaltainen tasaarvokoulutusohjelma Organisaation koulutus ja perehdyttämiskoulutus sisältää opintoja tasa-arvosta Organisaatio seuraa ja arvioi tasa-arvokoulutuksensa vaikuttavuutta Organisaation työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet ja käytännöt ovat oikeudenmukaisia ja kunnioittavat koko henkilöstön arvokkuutta/arvoa. Vapaaehtoistyötä edistetään Organisaation työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet varmistavat tasa-arvoiset mahdollisuudet rekrytoinnissa, valinnassa, uralla edistymisessä, työpaikan etuisuuksien saannissa ja muissa työllistymisen ulottuvuuksissa koskien kaikkia olemassa olevia ja potentiaalisia työntekijöitä Organisaatio edistää aktiivisesti henkilöstön ja vapaaehtoisten arvokkuutta ja oikeudenmukaisuutta työssä 5

6 Standardi 2. Equitable access and utilisation eli Oikeudenmukainen hoitoon pääsy ja palvelujen hyödyntäminen Päästandardin kuvaus: Organisaatio edistää oikeudenmukaista palvelujen saatavuutta ja hyödyntämistä Standardin päämäärä/tavoite: Rohkaista terveydenhuollon organisaatioita käsittelemään esteitä, jotka ehkäisevät tai rajoittavat ihmisten terveydenhuollon palvelujen saantia tai niiden hyödyntämistä Alastandardit: 2.1 Organisaatio pyrkii tarjoamaan oikeudenmukaisen hoitoon pääsyn ja terveyspalvelujen saatavuuden Organisaatio hakee tietoa määritelläkseen ja seuratakseen palvelujensa saamisen esteitä Organisaatio on minimoinut arkkitehtuurissaan (rakenteissaan), ympäristössään ja sijainnissaan palvelujen käyttämisen esteet Organisaatio varmistaa erityisryhmien (vähemmistöjen, vammaisten) hoidon saatavuuden Organisaatio tarjoaa pitkälle ulottuvaa kommunikaatiota erityisryhmille (vähemmistöt, vammaiset) Organisaatio arvioi erilaisten interventioiden ja saatavuusesteiden vähentämiseen tarkoitettujen ohjelmien vaikuttavuutta. 6

7 2.2 Organisaatio kehittää, toimeenpanee ja seuraa aloitteita vähentääkseen kommunikaation ja tiedonkulun esteitä Organisaatio tarjoaa helposti ymmärrettävää kirjallista materiaalia ja tiedonhakumahdollisuuksia ottaen huomioon terveydenlukutaidon tason ja potilaiden (äidin)kielen Organisaatiolla on selkeä toimintaohjelma sen varmistamiseksi, että potilaat ja hoitajat voivat kommunikoida henkilöstön kanssa silloin kun kieli saattaa olla este/ongelma Organisaatio mukautuu kuulo- näkö- kognitio- tai puhevammaisten potilaiden kommunikaatiotarpeisiin Organisaatio seuraa ja arvioi kommunikaatioon liittyvien tukipalvelujen suorituskykyä ja laatua Organisaatio varmistaa henkilöstön kyvyn työskennellä tulkkien ja muun kommunikaatiota tukevan henkilökunnan kanssa. 2.3 Organisaatio kykenee varmistamaan, että terveydenhuoltoa tarjotaan siellä, missä kelpoisuus- /kelpaavuus säännökset vaarantavat tai rikkovat ihmisoikeuksia 2.3.1Organisaatio seuraa tilanteita, joissa ihmiset ovat kykenemättömiä saamaan palveluja, koska heiltä puuttuu kelpoisuus (esim. laittomasti maassa olevat henkilöt, turvapaikan hakijat) Organisaatio tarjoaa sopivaa /tarkoituksenmukaista tukea ihmisille, joilla ei ole kelpoisuutta tai vakuutuspalveluja. 7

8 Standardi 3. Equitable quality of care eli Oikeudenmukainen/ kohtuullinen hoidon laatu Päästandardin kuvaus: Organisaatio tarjoaa korkealaatuista (laadukasta) yksilö- ja perhekeskeistä hoitoa kaikille, hyväksymällä ja tunnustamalla yksilöiden ainutkertaiset ominaisuudet ja kehittämällä toimia, joilla edistää yksilöiden terveyttä ja hyvinvointia Standardin päämäärä/tavoite:tukea organisaatiota kehittämään palveluja, jotka vastaavat potilaiden ja perheiden erilaisia tarpeita koko hoitopolun ajan, varmistamaan turvallisen ympäristön ja hoidon jatkuvuuden. Alastandardit: 3.1Potilaan hoidon tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon yksilön (yksilölliset) ja perheen ominaisuudet, kokemukset ja elinolosuhteet Potilaan terveystarpeet on tunnistettu yksilöllisten/perheen (tunnus)ominaisuuksien, kokemusten ja tilanteen mukaisesti Potilaan psykososiaaliset tarpeet on tunnistettu yksilöllisten/perheen (tunnus)ominaisuuksien, kokemusten ja tilanteen mukaisesti. 3.2 Potilaan hoidossa otetaan huomioon yksilölliset ja perheen ominaisuudet, ideat ja kokemukset terveydestä ja sairaudesta Jokaisen potilaan yksilölliset ja perheen ominaisuudet ja kokemukset on otettu huomioon kliinisessä käytännössä Hoito on hienotunteista ja kunnioittaa potilaan arvokkuutta, yksilöllisiä arvoja, sekä tietoa ja uskomuksia terveydestä ja sairaudesta Organisaatiolla on toimintatapoja, joilla se vastaa potilaiden yksilöllisiin psykososiaalisiin tarpeisiin Organisaatio varmistaa että henkilökunnan koulutukseen sisältyy parhaisiin käytäntöihin perustuvaa ohjausta miten saada selville/esiin potilaan tarina (taustakertomus) ja ideat sairauden kokemuksesta ja terveydenhuollosta 8

9 3.3 Organisaatio luo ympäristön, jossa potilaat kokevat olonsa turvalliseksi, ja jossa heidän arvokkuuttaan ja identiteettiään kunnioitetaan Organisaatio ponnistelee luodakseen ympäristön joka on kaikenkattava kaikille potilaille riippumatta yksilöllisestä identiteetistä Organisaatio mukautuu potilaiden erilaisiin tarpeisiin hankkiessaan (potilaalta) tietoisen suostumuksen Organisaatio on herkkä potilaan yksityisyyden tarpeille hoidon ja toimenpiteiden aikana. 3.4 Organisaatio ottaa huomioon yksilölliset ja perheen omaispiirteet, kokemukset ja elinolosuhteet varmistamalla tehokkaan/tuloksellisen kotiuttamisen ja hoidon jatkuvuuden Organisaatio varmistaa, että sosiokulttuurinen konteksti ja jokaisen potilaan yksilölliset/perheen ominaispiirteet otetaan huomioon kotiuttamisessa Organisaatiolla on suunnitelmallinen lähestymistapa yhteistyöhön muihin terveyspalvelujen tuottajiin ja organisaatioihin järjestääkseen ja varmistaakseen hoidon jatkuvuuden. Standardi 4. Equity in participation eli Osallisuuden edistäminen Päästandardin kuvaus: Organisaatio edistää kaikkien käyttäjien osallisuutta (osallistumista), erityisesti niiden, joilla on riski joutua syrjityksi tai jätetyiksi ulkopuolelle palveluja suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa Standardin päämäärä/tavoite: Tukea organisaatioita kehittämään tasa-arvoisia osallisuus (osallistumis)prosesseja jotka vastaavat käyttäjien tarpeisiin ja mieltymyksiin 9

10 Alastandardit: 4.1Organisaatio tukee käyttäjän osallistumista palvelujensa suunnittelussa toteuttamisessa ja arvioinnissa Organisaatio tunnistaa käyttäjät, joilla on riski jäädä ulkopuolelle organisaation osallisuusprosesseista Organisaatio edistää erityisesti niiden osallistumista, joilla on riski jäädä palvelujen ulkopuolelle tai syrjityiksi 4.2 Organisaatio tunnistaa ja ylittää osallistumisen esteet Organisaatio tunnistaa ja kohtaa kommunikaatiotarpeet, jotka liittyvät vaikuttavaan osallistamiseen Organisaatio tunnistaa ja kohtaa tuen tarpeet, jotka liittyvät tehokkaaseen osallistamiseen Organisaatio varmistaa että henkilöstön koulutus sisältää parhaiden käytäntöjen opettamista, liittyen sellaisten ihmisten kohtaamiseen, jotka ovat vaarassa jäädä palvelujen ulkopuolelle tai tula syrjityiksi. 4.3 Organisaatio seuraa ja arvioi osallistamisprosessejaan 4.3.1Organisaatio tarkkailee ja arvioi sellaisten käyttäjien osallistumista, jotka ovat vaarassa syrjimiseen ja palvelujen ulkopuolelle jäämiseen 4.3.2Organisaatio tarkastelee omia osallistamisrakenteitaan ja prosessejaan Organisaatiolla on menetelmät arkistoida (tallentaa) ja käyttää käyttäjiensä antamaa palautetta organisaation palveluista ja tätä kautta parantaa palvelujen suunnittelua, toimittamista ja arviointia Organisaatio antaa palautetta käyttäjille ja valtaväestölle osallistumisen tuloksista. 10

11 Standardi 5. Promoting equity eli Oikeudenmukaisuuden edistäminen Päästandardin kuvaus: Organisaatio ymmärtää olevansa osa laajempaa systeemiä ja edistää oikeudenmukaisuuden päämääriä poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa Standardin päämäärä/tavoite: Tukea organisaatiota edistämään oikeudenmukaisuutta laajemman ympäristönsä kautta; yhteistyö, puolustaminen, tutkimuksen levittäminen, vaikuttavat käytännöt Alastandardit: 5.1 Organisaatio on aktiivinen osallistuja verkostoissa, ajatushautomoissa, tutkimusaloitteissa, jotka edistävät tasa-arvoa Organisaatio edistää terveysinterventiotutkimusta ja haavoittuviin ryhmiin kohdistuvia terveydenhuollon innovaatioita, varmistaakseen heidän palvelujensa saatavuuden ja hoidon laadun Organisaatio rakentaa vakaita suhteita yhteisöpohjaisiin palveluntuottajiin sen omassa toimintaympäristössä ja rakentaa verkostoja, sekä luo kumppanuuksia toimittaakseen innovatiivisia palveluita erityisryhmille Organisaatio rakentaa poikkihallinnollista eri alojen välistä yhteistyötä, joka ulottuu terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolelle vaikuttaakseen laajasti terveyteen vaikuttaviin tekijöihin 11

12 5.2 Organisaatio levittää aktiivisesti tasa-arvoon liittyviä tutkimustuloksia ja käytäntöjä Organisaatio edistää tutkimustulosten levittämistä ja/tai informaatiota, jota on olemassa hyvistä käytännöistä, jotka liittyvät terveysinterventioiden kehittämiseen ihmisistä haavoittuvissa elämäntilanteissa. 5.3 Organisaatio varmistaa, että tasa-arvo heijastuu kaikkiin sen kumppanuuksiin 5.3.1Organisaatio varmistaa että kumppanuudet ja alihankintasopimukset heijastelevat tasa-arvon standardeja Organisaatio tarkkailee ja valvoo että kumppanuus- ja palvelusopimukset on suhteutettu/yhdistetty terveydenhuoltoon Tasa-arvostandardien kehittämishankkeen nykytila Keväällä 2013 Göteborgin konferenssissa MFCCH verkosto sai mandaatin jatkaa projektia ja kehittää standardeille itsearviointivälineet, joilla terveydenhuollon organisaatiot voivat arvioida tasa-arvoon liittyviä rakenteita, prosesseja ja tuloksia löytääkseen kehittämiskohteita itsearvioinnin avulla. Arviointivälineiden kehittäminen ja standardien alustava jalkauttaminen toteutetaan pilottiprojektissa, joka alkoi lokakuussa. 12

13 Tasa-arvostandardien kehittämishankkeen nykytila Projektin tavoitteena on kehittää käsikirja, joka sisältää standardit, tarvittavat mittaristot indikaattoreineen ja sanaston. Pilottiprojektiin kutsutaan osallistujiksi mahdollisimman monta maata ja HPH-jäsenorganisaatiota (5-10/maa) STESO:n vuosikokouksessa virallinen päätös projektiin osallistumisesta ja kansallisen koordinaattorin nimeämisestä Kansallinen koordinaattori lähettää koko STESO verkoston jäsenistölle kutsun pilottiprojektiin osallistumisesta Toisen pilotointiprojektin roolit Pilotoinnille oli määritelty erilaisia rooleja: TF MFCCH koordinaattori ja projektin johtaja auttaa eri maiden kansallisia ja alueellisia koordinaattoreita, antaa palautetta ja organisoi työryhmiä. Hän lähettää HPH verkostojäsenille kutsun osallistua hankkeeseen ja huolehtii standardien kääntämisestä (mm. ranska, espanja, saksa, italia, norja, ruotsi) Jokaisesta maasta Kansallinen koordinaattori kokoaa tietoa kansainväliselle työryhmälle. Pilottiorganisaatiot voivat nimetä omat koordinaattorit kokoamaan oman paikallisen arviointiryhmän. Paikalliset koordinaattorit lähettävät arvioinnin tulokset kansainväliselle arviointitiimille suoraan tai kansallisen koordinaattorin kautta 13

14 Toisen pilotointiprojektin roolit Viisi pientyöryhmää työstää eri aihealueita, jotka ovat: koordinaatio-, indikaattori-, sanasto-, tutkimus kommunikaatioryhmä Pientyöryhmien jäsenet ovat Italiasta, Kanadasta, Espanjasta, Hollannista, Norjasta, Australiasta, Isosta- Britanniasta ja Suomesta Aikataulu Toinen pilottiprojekti alkoi marraskuussa 2013, jolloin aloitettiin pilotoinnin valmistelu, dokumenttien kääntäminen ja projektista tiedottaminen HPH-verkostolle Pilottiin osallistuvissa organisaatioissa työskentely on kaksivaiheinen: Standardien komplianssi ja indikaattorien valintavaihe (1-3): maaliskuu-kesäkuu 2014, kehittämisalueiden identifiointi kesäkuun 2014 loppuun mennessä. Aktuaalista tiedon keruuta ei vaadita. Kehittämissuunnitelman laatiminen omalle organisaatiolle ja luonnoshahmotelma, miten tavoitteet saavutetaan lokakuun 2014 loppuun mennessä. Kansainvälinen projektiryhmä arvioi pilotoinnin tuloksia marraskuusta 2014 alkaen ja samalla aloitetaan pilotoinnin perusteella mittaristojen, sanaston ja standardikäsikirjan viimeistely Vuoden 2015 HPH konferenssissa pidetään aiheeseen liittyvä Pre Conference ja tuolloin koko projekti päättynyt ja lopputuotos kansainvälisen verkoston käytettävissä 14

15 LÄHTEET Progress report of the WHO Collaborating Centre for Health Promotion in Hospitals and Health Care, Vienna Project to Develop Standards for Equity in Health Care for Migrants and other Vulnerable Groups. Preliminary standards for pilot testing in health care organizations. Draft HPH TF MFCCH Task Force on Migrant-Friendly and Culturally Competent Health Care. Standards for Equity in health care for migrants and other vulnerable groups. 21th International HPH Conference May 2013 Gothenburg, Sweden. Health Promoting Hospitals Network of Emilia Romagna HPH TF MFCCH Task Force on Migrant-Friendly and Culturally Competent Health Cervices. DRAFT. Standards for equity in health care for migrants and other vulnerable groups. Self-Assessment tool for Pilot Implementation. WHO Collaborating Centre. TF MFCCH Task Force on Migrant-Friendly and Culturally Competent Health Cervices. Standards for equity in health care for migrants and other vulnerable groups. Self-Assessment tool for Pilot Implementation International Health Promonting Hospitals & Health Services. WHO Collaborating Centre. Chiarenza, A. 4 th november Reggio Emilia meeting: Minutes. Työryhmämuistio. 15

TAUSTAA MFCCH VERKOSTOLLE

TAUSTAA MFCCH VERKOSTOLLE SUOMEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄT SAIRAALAT JA ORGANISAATIOT RY 17.3.2016 TAUSTAA MFCCH VERKOSTOLLE Verkoston taustana on vuosina 2000-2005 toiminuteu rahoitteinen Migrand Friendly Hospitals niminen pilottiprojekti.

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Inari 20.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Yhdessä olemme yhteisö rakennamme jotain uutta kohtaamisista syntyy yhteinen

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Käsitelty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 18.5.2009 Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI luonnos 18.5.15 AN/RR Työryhmätyöskentelyn tavoite Luoda asiakaslähtöiset ja yhdenvertaiset integroidut sosiaali

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Ammatillisen aikuisohjauksen 9 eurooppalaista arviointialuetta

Ammatillisen aikuisohjauksen 9 eurooppalaista arviointialuetta Ammatillisen aikuisohjauksen 9 eurooppalaista arviointialuetta Eurooppalaisten arviointialueiden määrittely kriteereiden ja indikaattoreiden avulla. ARVIOINTIALUE 1: OHJAUKSEN POTENTIAALISET ASIAKKAAT(KOHDERYHMÄT)

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 1/(6) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 2.1 14.6.2007 2/(6) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. MYÖNTÄMISMENETTELY... 3 2. SAAMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMÄT 3 2.1 Organisaation rakenteelliset

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Palvelulupaus - alustava hahmotelma Palvelulupaus - alustava hahmotelma 18.5.2016 1 Palvelulupaus hallitusohjelmassa Hyvinvoinnin ja terveyden 10 v tavoite: eriikäisten vastuuta omasta terveydestä sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Asumista tukevien palvelujen laatusuositusten laatiminen. Miten prosessi eteni?

Asumista tukevien palvelujen laatusuositusten laatiminen. Miten prosessi eteni? Asumista tukevien palvelujen laatusuositusten laatiminen Miten prosessi eteni? Miten prosessi eteni? 1. Käsitteiden määrittely Ohjaavien arvojen ja periaatteiden määrittely Apuvälineet laatusuositusten

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Palautepalvelut. Salla Sainio

Palautepalvelut. Salla Sainio Palautepalvelut Salla Sainio 22.4.2013 1 Mitä kehitetään ja kenelle? Kansalliset asiakaspalautekyselyt: luodaan Suomeen asteittain yhtenäiset asiakaspalautekyselyt ensimmäisenä neuvoloihin ja suun terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Erja Lehikoinen Joensuu 6.2.2012 Taustalla yhteinen eurooppalainen haaste taustalla väestönmuutosalueiden eurooppalainen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 1 ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 Sisällys Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys-

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Katariina Tcheuffa Pirkanmaan ja Keski-Suomen aluekoordinaattori Kotona Suomessa on vuoden 2015 alussa alkanut Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoima

Lisätiedot

Opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus

Opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Mitä tehtiin Lappeenrannassa? OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Miten arvioinnin tekeminen sujui? Tapaamisia 3 kertaa Työryhmä: YTHS:n edustus (johtava lääkäri,

Lisätiedot

Miksi oli tärkeää perustaa globaali klinikka?

Miksi oli tärkeää perustaa globaali klinikka? Miksi oli tärkeää perustaa globaali klinikka? Pekka Tuomola Ylilääkäri : Sininauhasäätiö Lääketieteellinen johtaja: Barona Hoiva Pekka.tuomola@sininauha.fi 27.5.2015 Pekka Tuomola 1 Paperittomat siirtolaiset

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Matarankatu 4, kokoushuone 118 (I kerros) Kokouksen asialista: 1. Kokouksen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Kotoutumisen indikaattorit

Kotoutumisen indikaattorit Kotoutumisen indikaattorit Sosiaalitieteiden päivät 13.-14.10.2016, Tampere Villiina Kazi Kotouttamisen osaamiskeskus, TEM 14.10.2016 Kotoutumisen mittaaminen: Miksi indikaattoreita? Indikaattorien kaksi

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari Keminmaa 29.03.2011 Kaisi Peltoniemi Lastensuojelun edunvalvojahanke Lapsen osallisuus lastensuojeluprosessissa Kaikissa

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikön TUTKIMUSOHJELMA

Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikön TUTKIMUSOHJELMA Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikön TUTKIMUSOHJELMA 2016 2020 Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikkö www.thl.fi/sosiaali-ja-terveydenhuollon-tutkimus Tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot