2000 luvun alkupuolella perustettiin EU rahoitteinen Migrand Friendly Hospitals niminen pilottiprojekti, joka päättyi vuonna 2005.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2000 luvun alkupuolella perustettiin EU rahoitteinen Migrand Friendly Hospitals niminen pilottiprojekti, joka päättyi vuonna 2005."

Transkriptio

1 Eeva Häkkinen Vuosien välillä Euroopassa alkoi aikaisempia vuosia suurempi muuttoliike. Maahanmuuton kohteita olivat erityisesti Etelä-Euroopan maat. Maahanmuuttajien suuri määrä ja siitä seuranneet kehittämistarpeet johtivat 1990 luvun lopulla ideaan, jossa todettiin olevan tarpeen selvittää projektin avulla mm. pakolaisten terveyttä ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä 2000 luvun alkupuolella perustettiin EU rahoitteinen Migrand Friendly Hospitals niminen pilottiprojekti, joka päättyi vuonna

2 TAUSTAA MFCCH VERKOSTOLLE Pilottiprojektin jälkeen katsottiin, että oli saatu riittävästi tietoa aiheesta ja tieteellistä näyttöä perustaa Task Force Migrant Friendly and Culturally Competent Hospitals verkosto HPH:n yhteyteen Verkoston perustamisen jälkeen vuonna 2006 asetettiin uusi projekti selvittämään paperittomien (undocumented) maahanmuuttajien tilannetta, nk. DG SANCO joka sai nimekseen Health Care in NowHereland Improving Services for Undocumented Migrands in the EU - NHC MFCCH verkostolla on Euroopan aluetoimiston tuki, ja työskentely perustuu Amsterdamin julkilausumaan Meetingit järjestetään vuosittain keväällä HPH konferenssin yhteydessä ja syksyllä loka- tai marraskuussa WHO-HPH Governance board päättää verkoston johtajasta neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kansainvälisenä koordinaattorina ja johtajana Antonio Chiarenza Emilia Romagnasta, Italiasta. Vuodesta 2008 alkaen mukana on ollut myös sosiologian ja sosiaalitieteiden asiantuntijoita COST ja HOME (COST ADAPT) verkostoista. 2

3 Useiden vuosien kehittämisyhteistyö johti ideaan kehittää MFCCH standardit, jotka julkaistiin 2013 Göteborgin konferenssissa Standardien testaus toteutettiin alkaen Taipein konferenssista ja tässä pilottiprojektissa arvioitiin kehitettyjen standardiaihioiden ymmärrettävyyttä, asiaankuuluvuutta, käyttökelpoisuutta ja valmiustilaa. Tässä vaiheessa ei arvioitu, miten pilottiorganisaatiot täyttävät standardit Pilotoinnin jälkeen standardeja edelleen kehitettiin ja täsmennettiin. Esim. ST 4 muuttui pilotoinnin ansiosta täydellisesti PÄÄSTANDARDIT Standardi 1: Equity in policy eli tasa-arvo päätöksenteossa Standardi 2: Equitable access and utilisation eli Oikeudenmukainen hoitoon pääsy ja (palvelujen) hyödyntäminen Standardi 3: Equitable quality of care eli Oikeudenmukainen/kohtuullinen hoidon laatu Standardi 4: Equity in participation eli Osallisuuden edistäminen Standardi 5: Promoting equity eli Oikeudenmukaisuuden edistäminen 3

4 Standardi 1. Equity in policy eli tasa-arvo päätöksenteossa Päästandardin kuvaus: Organisaation toimintaperiaatteet ja suunnitelmat edistävät tasa-arvoa. Ne ovat pysyviä/kestäviä, vaikuttavia ja myötävaikuttavat vähentäen epätasa-arvoa Standardin päämäärä/tavoite: Määritellä kuinka organisaation tulisi kehittää tasa-arvoa edistäviä toimintaperiaatteitaan, hallintoaan ja suorituskyvyn seuranta/tarkkailutyökalujaan Alastandardit: 1.1 Organisaatiolla on tasa-arvostrategia sisältäen yhden tai useampia tasa-arvo suunnitelmia. Suunnitelmat on integroitu olemassa oleviin laatu- ja vastuujärjestelmiin Tasa-arvostrategiaa ja suunnitelmia arvioidaan säännöllisesti Tasa-arvostrategia on sisällytetty organisaation kokonaistrategiaan. 1.2 Organisaation tutkimus-, seuranta- ja arviointijärjestelmät mittaavat tasa-arvon toteutumista (toimenpiteitä) Organisaatio kerää tietoa tavoista, joilla ihmiset saavat sen palveluja ymmärtääkseen, kuinka palvelujen hyödyntämismallit heijastavat/kuvaavat väestön demografisia piirteitä ja kohtaavat asiakasväestön tarpeet Organisaatio kerää tietoa, tai sillä on pääsy kerätä tietoa asiakasväestönsä terveydentilasta ja epätasa-arvosta Organisaatio käyttää tätä tietoa jatkuvasti arvioidakseen hoitoon pääsyä ja kehittääkseen terveydenhuollon palvelujen laatua 4

5 1.3 Organisaation tulee varmistaa että sen suunnitelmat, toimintaperiaatteet ja päätökset edistävät tasa-arvoa kaikissa näkökulmissa ja toiminnoissa Organisaatiolla on ajantasaiset toimintaohjeet joilla vaikuttaa siihen, että suunnitelmat, toimintaohjelmat ja päätökset ovat tasaarvoisia Organisaation johtajat ja päätöksentekijät edistävät ja tukevat aktiivisesti tasa-arvoa työssään. 1.4 Organisaatio varmistaa, että henkilöstö kaikilla tasoilla kehittää tietoisuutta, hankkii tietoa ja kehittää kykyä osoittaa/käsitellä epätasa-arvoa terveydenhuollossa Organisaatiolla on kattava/kokonaisvaltainen tasaarvokoulutusohjelma Organisaation koulutus ja perehdyttämiskoulutus sisältää opintoja tasa-arvosta Organisaatio seuraa ja arvioi tasa-arvokoulutuksensa vaikuttavuutta Organisaation työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet ja käytännöt ovat oikeudenmukaisia ja kunnioittavat koko henkilöstön arvokkuutta/arvoa. Vapaaehtoistyötä edistetään Organisaation työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet varmistavat tasa-arvoiset mahdollisuudet rekrytoinnissa, valinnassa, uralla edistymisessä, työpaikan etuisuuksien saannissa ja muissa työllistymisen ulottuvuuksissa koskien kaikkia olemassa olevia ja potentiaalisia työntekijöitä Organisaatio edistää aktiivisesti henkilöstön ja vapaaehtoisten arvokkuutta ja oikeudenmukaisuutta työssä 5

6 Standardi 2. Equitable access and utilisation eli Oikeudenmukainen hoitoon pääsy ja palvelujen hyödyntäminen Päästandardin kuvaus: Organisaatio edistää oikeudenmukaista palvelujen saatavuutta ja hyödyntämistä Standardin päämäärä/tavoite: Rohkaista terveydenhuollon organisaatioita käsittelemään esteitä, jotka ehkäisevät tai rajoittavat ihmisten terveydenhuollon palvelujen saantia tai niiden hyödyntämistä Alastandardit: 2.1 Organisaatio pyrkii tarjoamaan oikeudenmukaisen hoitoon pääsyn ja terveyspalvelujen saatavuuden Organisaatio hakee tietoa määritelläkseen ja seuratakseen palvelujensa saamisen esteitä Organisaatio on minimoinut arkkitehtuurissaan (rakenteissaan), ympäristössään ja sijainnissaan palvelujen käyttämisen esteet Organisaatio varmistaa erityisryhmien (vähemmistöjen, vammaisten) hoidon saatavuuden Organisaatio tarjoaa pitkälle ulottuvaa kommunikaatiota erityisryhmille (vähemmistöt, vammaiset) Organisaatio arvioi erilaisten interventioiden ja saatavuusesteiden vähentämiseen tarkoitettujen ohjelmien vaikuttavuutta. 6

7 2.2 Organisaatio kehittää, toimeenpanee ja seuraa aloitteita vähentääkseen kommunikaation ja tiedonkulun esteitä Organisaatio tarjoaa helposti ymmärrettävää kirjallista materiaalia ja tiedonhakumahdollisuuksia ottaen huomioon terveydenlukutaidon tason ja potilaiden (äidin)kielen Organisaatiolla on selkeä toimintaohjelma sen varmistamiseksi, että potilaat ja hoitajat voivat kommunikoida henkilöstön kanssa silloin kun kieli saattaa olla este/ongelma Organisaatio mukautuu kuulo- näkö- kognitio- tai puhevammaisten potilaiden kommunikaatiotarpeisiin Organisaatio seuraa ja arvioi kommunikaatioon liittyvien tukipalvelujen suorituskykyä ja laatua Organisaatio varmistaa henkilöstön kyvyn työskennellä tulkkien ja muun kommunikaatiota tukevan henkilökunnan kanssa. 2.3 Organisaatio kykenee varmistamaan, että terveydenhuoltoa tarjotaan siellä, missä kelpoisuus- /kelpaavuus säännökset vaarantavat tai rikkovat ihmisoikeuksia 2.3.1Organisaatio seuraa tilanteita, joissa ihmiset ovat kykenemättömiä saamaan palveluja, koska heiltä puuttuu kelpoisuus (esim. laittomasti maassa olevat henkilöt, turvapaikan hakijat) Organisaatio tarjoaa sopivaa /tarkoituksenmukaista tukea ihmisille, joilla ei ole kelpoisuutta tai vakuutuspalveluja. 7

8 Standardi 3. Equitable quality of care eli Oikeudenmukainen/ kohtuullinen hoidon laatu Päästandardin kuvaus: Organisaatio tarjoaa korkealaatuista (laadukasta) yksilö- ja perhekeskeistä hoitoa kaikille, hyväksymällä ja tunnustamalla yksilöiden ainutkertaiset ominaisuudet ja kehittämällä toimia, joilla edistää yksilöiden terveyttä ja hyvinvointia Standardin päämäärä/tavoite:tukea organisaatiota kehittämään palveluja, jotka vastaavat potilaiden ja perheiden erilaisia tarpeita koko hoitopolun ajan, varmistamaan turvallisen ympäristön ja hoidon jatkuvuuden. Alastandardit: 3.1Potilaan hoidon tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon yksilön (yksilölliset) ja perheen ominaisuudet, kokemukset ja elinolosuhteet Potilaan terveystarpeet on tunnistettu yksilöllisten/perheen (tunnus)ominaisuuksien, kokemusten ja tilanteen mukaisesti Potilaan psykososiaaliset tarpeet on tunnistettu yksilöllisten/perheen (tunnus)ominaisuuksien, kokemusten ja tilanteen mukaisesti. 3.2 Potilaan hoidossa otetaan huomioon yksilölliset ja perheen ominaisuudet, ideat ja kokemukset terveydestä ja sairaudesta Jokaisen potilaan yksilölliset ja perheen ominaisuudet ja kokemukset on otettu huomioon kliinisessä käytännössä Hoito on hienotunteista ja kunnioittaa potilaan arvokkuutta, yksilöllisiä arvoja, sekä tietoa ja uskomuksia terveydestä ja sairaudesta Organisaatiolla on toimintatapoja, joilla se vastaa potilaiden yksilöllisiin psykososiaalisiin tarpeisiin Organisaatio varmistaa että henkilökunnan koulutukseen sisältyy parhaisiin käytäntöihin perustuvaa ohjausta miten saada selville/esiin potilaan tarina (taustakertomus) ja ideat sairauden kokemuksesta ja terveydenhuollosta 8

9 3.3 Organisaatio luo ympäristön, jossa potilaat kokevat olonsa turvalliseksi, ja jossa heidän arvokkuuttaan ja identiteettiään kunnioitetaan Organisaatio ponnistelee luodakseen ympäristön joka on kaikenkattava kaikille potilaille riippumatta yksilöllisestä identiteetistä Organisaatio mukautuu potilaiden erilaisiin tarpeisiin hankkiessaan (potilaalta) tietoisen suostumuksen Organisaatio on herkkä potilaan yksityisyyden tarpeille hoidon ja toimenpiteiden aikana. 3.4 Organisaatio ottaa huomioon yksilölliset ja perheen omaispiirteet, kokemukset ja elinolosuhteet varmistamalla tehokkaan/tuloksellisen kotiuttamisen ja hoidon jatkuvuuden Organisaatio varmistaa, että sosiokulttuurinen konteksti ja jokaisen potilaan yksilölliset/perheen ominaispiirteet otetaan huomioon kotiuttamisessa Organisaatiolla on suunnitelmallinen lähestymistapa yhteistyöhön muihin terveyspalvelujen tuottajiin ja organisaatioihin järjestääkseen ja varmistaakseen hoidon jatkuvuuden. Standardi 4. Equity in participation eli Osallisuuden edistäminen Päästandardin kuvaus: Organisaatio edistää kaikkien käyttäjien osallisuutta (osallistumista), erityisesti niiden, joilla on riski joutua syrjityksi tai jätetyiksi ulkopuolelle palveluja suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa Standardin päämäärä/tavoite: Tukea organisaatioita kehittämään tasa-arvoisia osallisuus (osallistumis)prosesseja jotka vastaavat käyttäjien tarpeisiin ja mieltymyksiin 9

10 Alastandardit: 4.1Organisaatio tukee käyttäjän osallistumista palvelujensa suunnittelussa toteuttamisessa ja arvioinnissa Organisaatio tunnistaa käyttäjät, joilla on riski jäädä ulkopuolelle organisaation osallisuusprosesseista Organisaatio edistää erityisesti niiden osallistumista, joilla on riski jäädä palvelujen ulkopuolelle tai syrjityiksi 4.2 Organisaatio tunnistaa ja ylittää osallistumisen esteet Organisaatio tunnistaa ja kohtaa kommunikaatiotarpeet, jotka liittyvät vaikuttavaan osallistamiseen Organisaatio tunnistaa ja kohtaa tuen tarpeet, jotka liittyvät tehokkaaseen osallistamiseen Organisaatio varmistaa että henkilöstön koulutus sisältää parhaiden käytäntöjen opettamista, liittyen sellaisten ihmisten kohtaamiseen, jotka ovat vaarassa jäädä palvelujen ulkopuolelle tai tula syrjityiksi. 4.3 Organisaatio seuraa ja arvioi osallistamisprosessejaan 4.3.1Organisaatio tarkkailee ja arvioi sellaisten käyttäjien osallistumista, jotka ovat vaarassa syrjimiseen ja palvelujen ulkopuolelle jäämiseen 4.3.2Organisaatio tarkastelee omia osallistamisrakenteitaan ja prosessejaan Organisaatiolla on menetelmät arkistoida (tallentaa) ja käyttää käyttäjiensä antamaa palautetta organisaation palveluista ja tätä kautta parantaa palvelujen suunnittelua, toimittamista ja arviointia Organisaatio antaa palautetta käyttäjille ja valtaväestölle osallistumisen tuloksista. 10

11 Standardi 5. Promoting equity eli Oikeudenmukaisuuden edistäminen Päästandardin kuvaus: Organisaatio ymmärtää olevansa osa laajempaa systeemiä ja edistää oikeudenmukaisuuden päämääriä poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa Standardin päämäärä/tavoite: Tukea organisaatiota edistämään oikeudenmukaisuutta laajemman ympäristönsä kautta; yhteistyö, puolustaminen, tutkimuksen levittäminen, vaikuttavat käytännöt Alastandardit: 5.1 Organisaatio on aktiivinen osallistuja verkostoissa, ajatushautomoissa, tutkimusaloitteissa, jotka edistävät tasa-arvoa Organisaatio edistää terveysinterventiotutkimusta ja haavoittuviin ryhmiin kohdistuvia terveydenhuollon innovaatioita, varmistaakseen heidän palvelujensa saatavuuden ja hoidon laadun Organisaatio rakentaa vakaita suhteita yhteisöpohjaisiin palveluntuottajiin sen omassa toimintaympäristössä ja rakentaa verkostoja, sekä luo kumppanuuksia toimittaakseen innovatiivisia palveluita erityisryhmille Organisaatio rakentaa poikkihallinnollista eri alojen välistä yhteistyötä, joka ulottuu terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolelle vaikuttaakseen laajasti terveyteen vaikuttaviin tekijöihin 11

12 5.2 Organisaatio levittää aktiivisesti tasa-arvoon liittyviä tutkimustuloksia ja käytäntöjä Organisaatio edistää tutkimustulosten levittämistä ja/tai informaatiota, jota on olemassa hyvistä käytännöistä, jotka liittyvät terveysinterventioiden kehittämiseen ihmisistä haavoittuvissa elämäntilanteissa. 5.3 Organisaatio varmistaa, että tasa-arvo heijastuu kaikkiin sen kumppanuuksiin 5.3.1Organisaatio varmistaa että kumppanuudet ja alihankintasopimukset heijastelevat tasa-arvon standardeja Organisaatio tarkkailee ja valvoo että kumppanuus- ja palvelusopimukset on suhteutettu/yhdistetty terveydenhuoltoon Tasa-arvostandardien kehittämishankkeen nykytila Keväällä 2013 Göteborgin konferenssissa MFCCH verkosto sai mandaatin jatkaa projektia ja kehittää standardeille itsearviointivälineet, joilla terveydenhuollon organisaatiot voivat arvioida tasa-arvoon liittyviä rakenteita, prosesseja ja tuloksia löytääkseen kehittämiskohteita itsearvioinnin avulla. Arviointivälineiden kehittäminen ja standardien alustava jalkauttaminen toteutetaan pilottiprojektissa, joka alkoi lokakuussa. 12

13 Tasa-arvostandardien kehittämishankkeen nykytila Projektin tavoitteena on kehittää käsikirja, joka sisältää standardit, tarvittavat mittaristot indikaattoreineen ja sanaston. Pilottiprojektiin kutsutaan osallistujiksi mahdollisimman monta maata ja HPH-jäsenorganisaatiota (5-10/maa) STESO:n vuosikokouksessa virallinen päätös projektiin osallistumisesta ja kansallisen koordinaattorin nimeämisestä Kansallinen koordinaattori lähettää koko STESO verkoston jäsenistölle kutsun pilottiprojektiin osallistumisesta Toisen pilotointiprojektin roolit Pilotoinnille oli määritelty erilaisia rooleja: TF MFCCH koordinaattori ja projektin johtaja auttaa eri maiden kansallisia ja alueellisia koordinaattoreita, antaa palautetta ja organisoi työryhmiä. Hän lähettää HPH verkostojäsenille kutsun osallistua hankkeeseen ja huolehtii standardien kääntämisestä (mm. ranska, espanja, saksa, italia, norja, ruotsi) Jokaisesta maasta Kansallinen koordinaattori kokoaa tietoa kansainväliselle työryhmälle. Pilottiorganisaatiot voivat nimetä omat koordinaattorit kokoamaan oman paikallisen arviointiryhmän. Paikalliset koordinaattorit lähettävät arvioinnin tulokset kansainväliselle arviointitiimille suoraan tai kansallisen koordinaattorin kautta 13

14 Toisen pilotointiprojektin roolit Viisi pientyöryhmää työstää eri aihealueita, jotka ovat: koordinaatio-, indikaattori-, sanasto-, tutkimus kommunikaatioryhmä Pientyöryhmien jäsenet ovat Italiasta, Kanadasta, Espanjasta, Hollannista, Norjasta, Australiasta, Isosta- Britanniasta ja Suomesta Aikataulu Toinen pilottiprojekti alkoi marraskuussa 2013, jolloin aloitettiin pilotoinnin valmistelu, dokumenttien kääntäminen ja projektista tiedottaminen HPH-verkostolle Pilottiin osallistuvissa organisaatioissa työskentely on kaksivaiheinen: Standardien komplianssi ja indikaattorien valintavaihe (1-3): maaliskuu-kesäkuu 2014, kehittämisalueiden identifiointi kesäkuun 2014 loppuun mennessä. Aktuaalista tiedon keruuta ei vaadita. Kehittämissuunnitelman laatiminen omalle organisaatiolle ja luonnoshahmotelma, miten tavoitteet saavutetaan lokakuun 2014 loppuun mennessä. Kansainvälinen projektiryhmä arvioi pilotoinnin tuloksia marraskuusta 2014 alkaen ja samalla aloitetaan pilotoinnin perusteella mittaristojen, sanaston ja standardikäsikirjan viimeistely Vuoden 2015 HPH konferenssissa pidetään aiheeseen liittyvä Pre Conference ja tuolloin koko projekti päättynyt ja lopputuotos kansainvälisen verkoston käytettävissä 14

15 LÄHTEET Progress report of the WHO Collaborating Centre for Health Promotion in Hospitals and Health Care, Vienna Project to Develop Standards for Equity in Health Care for Migrants and other Vulnerable Groups. Preliminary standards for pilot testing in health care organizations. Draft HPH TF MFCCH Task Force on Migrant-Friendly and Culturally Competent Health Care. Standards for Equity in health care for migrants and other vulnerable groups. 21th International HPH Conference May 2013 Gothenburg, Sweden. Health Promoting Hospitals Network of Emilia Romagna HPH TF MFCCH Task Force on Migrant-Friendly and Culturally Competent Health Cervices. DRAFT. Standards for equity in health care for migrants and other vulnerable groups. Self-Assessment tool for Pilot Implementation. WHO Collaborating Centre. TF MFCCH Task Force on Migrant-Friendly and Culturally Competent Health Cervices. Standards for equity in health care for migrants and other vulnerable groups. Self-Assessment tool for Pilot Implementation International Health Promonting Hospitals & Health Services. WHO Collaborating Centre. Chiarenza, A. 4 th november Reggio Emilia meeting: Minutes. Työryhmämuistio. 15

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Käsitelty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 18.5.2009 Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Katsaus HPH/STES toimintaan

Katsaus HPH/STES toimintaan Katsaus HPH/STES toimintaan Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n Kesäkoulu UKK instituutti TtL, ylihoitaja (terveyden edistäminen) Keski Suomen sairaanhoitopiiri maria.hallman keiskoski@ksshp.fi Toiminnan

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten Miksi mielenterveystutkimusta? Mielenterveyden häiriöt muodostavat suuren taakan niistä kärsiville henkilöille, heidän perheilleen ja yhteiskunnalle. Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana mielenterveyden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Miksi oli tärkeää perustaa globaali klinikka?

Miksi oli tärkeää perustaa globaali klinikka? Miksi oli tärkeää perustaa globaali klinikka? Pekka Tuomola Ylilääkäri : Sininauhasäätiö Lääketieteellinen johtaja: Barona Hoiva Pekka.tuomola@sininauha.fi 27.5.2015 Pekka Tuomola 1 Paperittomat siirtolaiset

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 9.00-9.30 Aamukahvi 9.30-9.40 Tilaisuuden avaus Ohjelman vaiheiden esittely 9.40-10.40 Perheystävällinen työpaikka -ohjelma: alkutilanteen kartoitus ja kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Muistiliiton kansainvälinen toiminta. Kansallisen ikääntymisen foorumi Kehittämisjohtaja Sirpa Granö 15.11. 2010

Muistiliiton kansainvälinen toiminta. Kansallisen ikääntymisen foorumi Kehittämisjohtaja Sirpa Granö 15.11. 2010 Muistiliiton kansainvälinen toiminta Kansallisen ikääntymisen foorumi Kehittämisjohtaja Sirpa Granö 15.11. 2010 MUISTILIITTO Muistisairaiden ihmisten ja heidän omaistensa kansanterveys-, potilasja edunvalvontajärjestö

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Erja Lehikoinen Joensuu 6.2.2012 Taustalla yhteinen eurooppalainen haaste taustalla väestönmuutosalueiden eurooppalainen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI yhteistyökeskus näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA 2009-2013

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA 2009-2013 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA 2009-2013 Käsitelty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 18.5.2009 Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka hyväksynyt

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Julkisrahoitteisten tutkimusaineistojen avoimuus ja kansainvälinen tilanne OECD:n Open Access ohjeistus

Julkisrahoitteisten tutkimusaineistojen avoimuus ja kansainvälinen tilanne OECD:n Open Access ohjeistus Sami Borg Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD) Julkisrahoitteisten tutkimusaineistojen avoimuus ja kansainvälinen tilanne OECD:n Open Access ohjeistus Elektronisten tutkimusaineistojen (datan) avoimuuden

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.-4.2.2011 Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveydenhuollon tutkijan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Euregenas -projekti. European Regions Enforcing Actions Against Suicide

Euregenas -projekti. European Regions Enforcing Actions Against Suicide Euregenas projekti on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Kansanterveysohjelmasta 2008-2013 Euregenas -projekti European Regions Enforcing Actions Against Suicide Terveyden ja hyvinvoinnin laitos www.euregenas.eu

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Terveyttä tilastoissa Stakesin tapaan. Kehittämispäällikkö, dosentti Mika Gissler STAKES Sosiaali- ja terveystilastot

Terveyttä tilastoissa Stakesin tapaan. Kehittämispäällikkö, dosentti Mika Gissler STAKES Sosiaali- ja terveystilastot Terveyttä tilastoissa Stakesin tapaan Kehittämispäällikkö, dosentti Mika Gissler STAKES Sosiaali- ja terveystilastot Organisaatiokaavio Stakes on myös tilastoviranomainen StakesTiedon tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa Antti Peltokorpi 21.5.2014 Aalto-yliopisto/Oulun yliopisto/oulun AMK Miten hoito usein etenee

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot