VÄYLÄT Väestön ja elinkeinoelämän haasteet liikenneväylien pidolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄYLÄT 2030. Väestön ja elinkeinoelämän haasteet liikenneväylien pidolle"

Transkriptio

1 1 VÄYLÄT 2030 Väestön ja elinkeinoelämän haasteet liikenneväylien pidolle

2 2 Liikenne- ja viestintäministeriö Ohjelmia ja strategioita 1/2002 VÄYLÄT 2030 Väestön ja elinkeinoelämän haasteet liikenneväylien pidolle ISBN ISNN X Ulkoasu ja taitto Ari Pirttisalo Painopaikka Nomini, Helsinki Kannen valokuva Seppo Sarjamo

3 3 ALKUSANAT Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 1999 aloittama kolmivuotinen VÄYLÄT tutkimusohjelma on päättynyt. Ohjelman tavoitteena oli kartoittaa liikenneväylien pidon kannalta keskeiset toimintaympäristön muutostekijät ja selvittää näiden vaikutukset väylienpidon tarpeisiin tulevaisuudessa. Tutkimusohjelman aluksi laadittiin esiselvityksiä, joiden perusteella tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin kaksi liikenneinfrastruktuuriin eniten vaikuttavaa muutostekijää: väestön muuttoliike sekä elinkeinoelämän tuotantorakenteen ja toimintatapojen muutokset. Tutkimuksia ovat olleet tekemässä alan parhaat asiantuntijat. Tutkimusohjelmalla on ollut tukenaan laaja-alainen ja asiantunteva johtoryhmä, jonka puheenjohtajana olen toiminut. Johtoryhmässä on ollut edustus Tampereen teknillisestä korkeakoulusta, Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta, Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskuksesta, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta, Suomen Kuntaliitosta, ympäristöministeriöstä, Uudenmaan ympäristökeskuksesta, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta (YTV), Suomen Maarakentajien Keskusliitosta, Teknologian kehittämiskeskuksesta (Tekes) sekä Ilmailulaitoksesta, Merenkulkulaitoksesta, Ratahallintokeskuksesta ja Tiehallinnosta. Johtoryhmän kokoonpano löytyy tutkimusohjelman Internet-sivulta Yli-insinööri Juha Parantainen on toiminut tutkimusohjelman projektipäällikkönä ja johtoryhmän sihteerinä. Tutkimusohjelman kustannukset ovat olleet noin euroa (4 miljoonaa markkaa). Tehdyt 12 tutkimusta on lueteltu tämän yhteenvetoraportin lopussa. Tutkimustuloksia tullaan käyttämään väylienpidon toimintapolitiikkoja laadittaessa, mm. tie- ja rataverkon peruspalvelutasotyöryhmän työssä ja liikenneinfrastruktuurin investointiohjelmaa valmisteltaessa. Kiitän johtoryhmän jäseniä, tutkijoita ja muita tutkimuksiin panoksensa antaneita onnistuneesta työstä! Helsingissä 18. päivänä maaliskuuta 2002 Juhani Tervala Rakennusneuvos

4 4 Vuonna 2000 tieliikenteen osuus kotimaan henkilöliikennesuoritteesta oli noin 90% ja tavaraliikennesuoritteesta noin 70%. Muuttoliike ja tuotantorakenteen muutokset vaikuttavat liikenneväylien pitoon eniten. LYHENNELMÄ Liikennemuotojen nykyinen työnjako sekä liikenneväylien laajuus ja arvo Pääosa henkilö- ja tavaraliikenteen suoritteesta kertyy tieverkolta. Vuonna 2000 tieliikenteen osuus henkilöliikennesuoritteesta (henkilökm) oli 92 % (ei sisällä kävelyä ja pyöräilyä) ja tavaraliikennesuoritteesta (tonnikm) 68 %. Kansainvälisen liikenteen matkoista tieliikenteen osuus vuonna 2000 oli 56 %. Valtaosa, noin 80 %, Suomen viennistä ja tuonnista tonneina mitattuna kulkee meriteitse. Merkille pantavaa on, että vaikka lentoliikenteen osuus Suomen viennin ja tuonnin määrästä oli tonneina mitattuna vuonna 2000 vain 0,1 %, se euroina mitattuna oli noin 16%. Suomen liikenneväylien (yleiset tiet, kadut ja kaavatiet, yksityiset tie, rautatiet ja vesitiet) yhteispituus vuonna 2000 oli noin km. Liikenneväylien ja terminaalien (satamat ja lentokentät) kokonaispääoma-arvo vuoden 2000 lopussa oli noin 30 mrd. euroa (180 mrd. mk). Nykyisessä liikenneinfrastruktuurissa eniten puutteita on tie- ja rataverkoilla. Toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset liikenneinfrastruktuuriin Tutkimuksissa on tarkasteltu eri muutostekijöiden vaikutuksia liikenneinfrastruktuuriin. Yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista liikenneväylien pidon kannalta merkittävimmät ovat väestön sisäinen muuttoliike ja sen aiheuttamat ongelmat kasvu- ja väestötappioalueiden liikenneväylien pidossa sekä elinkeino- ja tuotantorakenteen muutosten mukanaan tuomat muutokset kuljetustarpeissa ja infrastruktuurissa. Kasvavien alueiden liikenneinfrastruktuuri Väestöä muuttaa maaseudulta kaupunkeihin ja taajamiin sekä maan eri osista muutamille kasvualueille. Valtaosa kasvusta on suuntautunut Helsingin, Tampereen, Oulun, Jyväskylän ja Turun alueille. Vuonna 2000 väestöltään kasvavia seutukuntia oli 20 ja niissä oli asukkaita vajaat 3 miljoonaa. Ennusteen mukaan niiden väestön määrä on vuonna 2020 noin 3,3 miljoonaa. On arvioitu, että väestönkasvusta aiheutuu vuosittain noin 25 milj. euron eli 150 Mmk:n liikenneinvestointi- ja rahoitustarve tie- ja katuverkolla, joukkoliikenteessä ja kevyen liikenteen verkolla. Mikäli muuttoliike jatkuu nykyisenlaisena, on ennustetusta väestönkasvusta aiheutuva teiden ja katujen lisäinvestointitarve vuosina yhteensä noin miljoonaa euroa eli 1,5 2,0 mrd.mk. Tärkeimmät keinot vastata alueellisen kasvun haasteisiin ovat seuraavat: Aluekehitys otetaan aikaisempaa selvemmin esiin liikennepolitiikassa muiden näkökulmien rinnalle. Kasvukeskuskuntia velvoitetaan osallistumaan aikaisempaa selkeämmin maankäyttöratkaisujensa investointitarpeisiin myös yleisen tieverkon osalta. Kasvualueiden liikennepolitiikassa korostetaan liikennejärjestelmäsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun yhteistyötä ja samanaikaisuutta. Liikennejärjestelmäsuunnitelmien toteutusta tehostetaan liikenne- ja viestintäministeriön sekä muiden suunnitelman laatimiseen osallistuneiden tahojen välisillä aiesopimuksilla. Liikenteen ja liikenteen kysynnän hallinnassa informaatioteknisiä keinoja käytetään nykyistä enemmän keinoina ratkaista ongelmia infrastruktuuri-investointien ohella. Joukkoliikenteen kehittämiseen panostetaan suurilla kaupunkiseuduilla. Kevyen liikenteen kehittäminen nähdään tärkeänä investointikohteena tieliikenteen ohella erityisesti keskisuurissa kaupungeissa.

5 5 Väestöä menettävien alueiden liikenneinfrastruktuuri Suhteellisesti ja määrällisesti eniten väestö on viime vuosina vähentynyt Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomen syrjäisillä alueilla. Vuonna 2000 väestöään menettäviä seutukuntia oli yhteensä 65 ja niiden väestön menetys oli tuolloin yhteensä vajaat asukasta. Suurinta väestön menetys vuonna 2000 oli Torniolaakson, Koillis-Lapin, Ilomantsin ja Kärkikuntien (Kaakkois-Suomessa) alueilla. Ennusteen mukaan muuttoliike kasvukeskuksiin jatkuu. Eniten ennustetaan väestön vähenevän vuoteen 2020 mennessä Itäja Pohjois-Suomen seutukunnissa. Väestöä menettävien seutukuntien väkiluvun arvioidaan vuosina pienenevän noin 2,2 miljoonasta asukkaasta 2 miljoonaan asukkaaseen eli kymmenen prosenttia. Eniten väestön väheneminen vaikuttaa alempiasteisten sekä yksityisten teiden pitoon. Tärkeimmät keinot vastata väestön vähenemisen haasteisiin ovat seuraavat: Alempiasteisten teiden ja vähäliikenteisten ratojen pitoon osoitetaan rahoitus, jolla näiden väylien peruspalvelutaso voidaan turvata. Alempiasteisten teiden tienpidossa siirrytään entistä laajemmin täsmätienpitoon. Myös muuttotappiotaajamien liikennejärjestelyjä kehitetään niin, ettei taajamien kehitys vaarannu. Sujuvat ja nopeat pääliikenneyhteydet omaan maakuntakeskukseen, lähimpään aluekeskukseen ja Helsinkiin ovat muuttotappioalueiden elinvoimaa ylläpitäviä tekijöitä. Valtakunnallisten ja maakunnallisten yhteyksien lisäksi myös kansainvälisistä yhteyksistä tulee huolehtia. Elinkeinoelämän muutosten infrastruktuurille asettamat haasteet Elinkeino- ja tuotantorakenteen muutosten myötä kuljetuksille asetetut vaatimukset ovat muuttuneet. Kuljetusten on tulevaisuudessa oltava yhä täsmällisempiä ja myös nopeampia. Tämä on tärkeää erityisesti kaupan ja korkean teknologian alojen sekä elintarvike- ja tekstiiliteollisuuden tuotteiden kuljetuksissa. Tämä kehitys jatkunee myös tulevaisuudessa. Kuljetuskustannusten merkitys säilyy silti suurena. Kustannustehokkuus on tärkeää erityisesti puuraaka-aineiden, metsäteollisuustuotteiden, rakennusteollisuustuotteiden, polttoaineiden, metalliteollisuustuotteiden ja kemianteollisuustuotteiden kuljetuksissa. Tavarakuljetusten täsmällisyys- ja nopeusvaatimukset edellyttävät liikenneväylien pidolta liikenteen sujuvuuden varmistamista laajennus- ja uusinvestoinnein päätieyhteyksillä, suurimpien kasvukeskusten kehäteillä sekä pääkaupunkiseudun lentokenttä- ja satamayhteyksillä ja satamissa ja lentorahtipisteissä kapasiteetin käyttöasteen nostamista sekä toimintojen kehittämistä mm. uuden teknologian avulla. Tavarakuljetusten kustannustehokkuusvaatimus edellyttää tie- ja rataverkon hyvän rakenteellisen kunnon turvaamista korvausinvestoinnein, meriväylien toimivuuden varmistamista ylläpitoruoppauksin ja satamien kapasiteetin käyttöasteen nostamista sekä niiden toimintojen kehittämistä. Tavarakuljetuksissa myös ns. arvokuljetukset ovat lisääntyneet. Arvotuotteita ovat korkean jalostusasteen tuotteet kuten esimerkiksi kulkuvälineet, koneet, laitteet, elektroniikka, lääkkeet ja muut kemianteollisuustuotteet, vaatteet, tekstiilit, jalkineet, lasi ja keramiikka sekä tekstiilikuidut yms. Myös näille kuljetuksille täsmällisyys ja nopeus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Liikenneväylien pidossa haasteeksi muodostuu se, miten kuljetusten täsmällisyys eli liikenteen sujuvuus varmistetaan eteläisen Suomen pääteillä ja suurimpien kasvukeskusten kehäteillä sekä lentokenttä- ja satamayhteyksillä. Eräs keino tähän on nykyistä tasapainoisempi, pääkaupunkiseudun ruuhkautumista hillitsevä aluepolitiikka. Alempiasteisten teiden ja vähäliikenteisten ratojen pidossa on tärkeää peruspalvelutason turvaaminen. Kuljetusten on tulevaisuudessa oltava yhä täsmällisempiä ja myös nopeampia. Kuljetusten kustannustehokkuuden merkitys säilyy silti suurena. Täsmällisyys edellyttää sujuvaliikenteisiä väyliä ja kustannustehokkuus väylien hyvää kuntoa.

6 6 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT...3 LYHENNELMÄ LIIKENNEMUOTOJEN NYKYINEN TYÖNJAKO Henkilöliikenne Tavaraliikenne LIIKENNEINFRASTRUKTUURIN NYKYTILA Liikenneinfrastruktuurin arvo ja laajuus Liikenneinfrastruktuurin nykytila TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Talouden kehitys Elinkeinorakenteen muutokset Väestömuutokset Aluerakenteen muutokset Yhdyskuntarakenteen kehitys Teknologian kehittyminen Kansainvälistyminen EU:n liikennepolitiikka Arvostukset Logistiikan kehittyminen Liikennemuotojen välinen yhteistyö ja kilpailu Yhteenveto muutostekijöiden vaikutuksista liikenteen kysyntään MUUTOSTEN VAIKUTUKSET LIIKENNEINFRASTRUKTUURIIN Kansainvälinen liikennejärjestelmä Valtakunnallinen liikennejärjestelmä Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmä Maaseudun liikennejärjestelmä KESKEISIMMÄT LIIKENNEVÄYLIIN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT Yleistä Muutokset elinkeino- ja aluerakenteessa Kasvavien alueiden liikenneinfrastruktuuri Väestöä menettävien alueiden liikenneinfrastruktuuri Elinkeinoelämän muutosten liikenneinfrastruktuurille asettamat haasteet VÄYLÄT tutkimusohjelman tutkimukset... 46

7 7 1. LIIKENNEMUOTOJEN NYKYINEN TYÖNJAKO 1.1 Henkilöliikenne Kotimaan liikenne Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) mukaan aikuisväestö tekee keskimäärin kolme matkaa vuorokaudessa, joista noin kaksi tehdään henkilöautolla. Kevyt liikenne on vallitseva kulkumuoto lyhyillä matkoilla, mutta jo 1 3 kilometrin matkoista yli puolet on henkilöautomatkoja. Pitkistä joukkoliikennematkoista suurin osa (60 %) tehdään junalla. Lentomatkat yleistyvät yli 300 kilometrin matkoilla. Suurin osa matkoista on henkilöliikennetutkimuksen mukaan vapaa-ajan matkoja. Niiden osuus on kasvanut erittäin paljon viime vuosina. Toiseksi suurimpana ryhmänä ovat työmatkat sekä kolmanneksi suurimpana ostos- ja asiointimatkat. Eri ajankohtina tehtyjen henkilöliikennetutkimusten mukaan yleisenä kehitystrendinä on ollut henkilöauton lisääntynyt käyttö. Matkojen määrä vuorokaudessa on pysynyt suunnilleen samana. Kotimaan henkilöliikenteen suorite vuonna 2000 oli 69,7 mrd. henkilökilometriä (ei sisällä kävelyä ja pyöräilyä). Suorite on kaksinkertaistunut vuodesta 1970 vuoteen Henkilöliikenteen kasvu on kanavoitunut lähes kokonaan henkilöautoliikenteeseen, joka on tuona aikana kasvanut yli kaksinkertaiseksi. Henkilöautoliikenteen osuus on selvästi suurin sekä suoritteella että matkojen kulkumuotojakaumalla mitattuna. Suurissa kaupungeissa tehdään enemmän matkoja kuin pienissä kaupungeissa tai harvaan asutuilla alueilla. Kaupungin koon kasvaessa joukkoliikenteen osuus kasvaa ja henkilöautomatkojen osuus pienenee. Kuva. Matkojen jakautuminen kulkumuodoittain valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) mukaan. Kuva. Kotimaan henkilöliikennesuorite (henkilökm) kulkumuodoittain vuonna 2000 (ei sisällä kävelyä ja pyöräilyä). Kuva. Kotimaan henkilöliikennesuorite (henkilökm) vuosina (ei sisällä kävelyä ja pyöräilyä).

8 8 1.2 Tavaraliikenne Kuva. Tavaraliikenteen määrän (tonnit) jakautuminen kuljetusmuodoittain vuonna 2000 kotimaassa. Kansainvälinen liikenne Kansainvälinen liikenne kattaa Suomen ja ulkomaiden välisen liikenteen sekä kauttakulkuliikenteen. Ulkomaanmatkat ovat työhön liittyviä matkoja, lomamatkoja tai muita matkoja. Kansainvälisen liikenteen matkoja tehtiin vuonna 2000 yhteensä 54 miljoonaa. Näistä suurin osa oli Suomen ja Ruotsin välistä liikennettä joko maitse tai meritse. Lentoliikenteen matkoista kaksi kolmasosaa suuntautui EU-maihin. Vuonna 2000 tieliikenteen osuus kansainvälisen liikenteen matkoista oli 56 %, vesiliikenteen 30 % ja lentoliikenteen 14 %. Kotimaan liikenne Kotimaan tavaraliikennesuorite oli 40,4 mrd. tonnikilometriä vuonna Suorite on 1,7-kertaistunut vuodesta 1970 vuoteen Kasvu on kohdistunut valtaosin tieliikenteeseen. Tieliikenteen osuus on hallitseva sekä kuljetussuoritteella että kuljetusmäärällä mitattuna. Tavaraliikenteessä kuten henkilöliikenteessäkin tieliikenteen suhteellinen osuus on jatkuvasti kasvanut. Rautatiekuljetusten osuus on vesikuljetusten osuutta selvästi suurempi sekä kuljetussuoritteella että kuljetusmäärillä mitattuna. Lentokuljetusten osuus on hyvin pieni. Kuljetusmuodot eivät juurikaan kilpaile keskenään, vaan ne toimivat ominaiskäyttöalueillaan. Usein ne muodostavat toisiaan täydentäviä kuljetusketjuja. Tiekuljetus on lähes poikkeuksetta yksi kuljetusketjun osa, vaikka runkokuljetus tapahtuisikin rauta-, meri- tai lentoteitse. Tavaraliikenteen kuljetussuoriteet sekä tie- että rataverkolla verkon pituuteen suhteutettuna ovat eurooppalaista keskiarvoa suuremmat. Vuonna 1998 yli miljoonan tonnin kokonaistavaramäärä oli Suomessa noin tiekilometrillä, noin ratakilometrillä ja noin vesiväyläkilometrillä. Kuva. Tavaraliikenteen kuljetussuoritteen (tonnikilometrit) jakautuminen kuljetusmuodoittain vuonna 2000 kotimaassa. Tieliikenteen osuus on jatkuvasti kasvanut sekä henkilö- että tavaraliikenteessä.

9 9 Ulkomaan liikenne Suomen viennin ja tuonnin määrä vuonna 2000 ilman transitoa oli yhteensä 91,7 milj. tn ja sen arvo oli 85 mrd. euroa (505 mrd. mk). Vesiliikenteen osuus viennin ja tuonnin määrästä oli tonneina mitattuna noin 80 % ja euroina mitattuna noin 74 %. Lentoliikenteen osuus oli tonneina mitattuna vain 0,1 %, kun se euroina mitattuna oli noin 16 %. Lentoliikenteen osuus Suomen tuonnin ja viennin määrästä tonneina mitattuna oli vuonna 2000 vain 0,1 %, kun se euroina mitattuna oli noin 16%. Lentoliikenteen merkitys kansainvälisissä nopeaa kuljetusta vaativissa tehtävissä on viime vuosina jatkuvasti vahvistunut. Kuva. Kotimaan tavaraliikenteen kuljetussuorite (tonnikilometrit) vuosina Tavaravirrat miljoona tonnia vuodessa. Kuva. Suomen viennin ja tuonnin määrä tonneina ilman transitoa vuonna Kuva. Tie- ja rataverkon osat sekä kotimaan vesiliikenteen reitit, joilla tavaravirrat olivat vuonna 1998 yli 1,0 milj. t/v. Kuva. Suomen viennin ja tuonnin arvo euroina ilman transitoa vuonna

10 10 2. LIIKENNEINFRASTRUKTUURIN NYKYTILA Liikennejärjestelmä muodostuu liikenneinfrastruktuurista ja liikenteen hoidosta. Liikenneinfrastruktuuri sisältää liikenneväylät, terminaalit sekä liikenteen ohjaus- ja hallintajärjestelmät. Liikenteen hoitoon tarvitaan erilaisia liikennevälineitä, hoito-organisaatioita ja säännöstöä. Jatkossa tarkastellaan liikenneinfrastruktuuria sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. LIIKENNEJÄRJESTELMÄ LIIKENNEINFRASTRUKTUURI Liikenneväylät Terminaalit Liikenteenohjausjärjestelmät LIIKENTEEN HOITO Liikennevälineet Liikenteenhoito-organisaatiot Säännöstöt 2.1 Liikenneinfrastruktuurin arvo ja laajuus Liikenneväylien (yleiset tiet, kadut ja kaavatiet, yksityiset tiet, rautatiet, vesitiet, metro sekä raitiotiet) sekä terminaalien (satamat ja lentokentät) kokonaispääomaarvo oli vuoden 2000 lopussa noin 30 mrd. euroa (180 mrd. markkaa). Liikenneväylien yhteispituus vuonna 2000 oli noin km. Eri liikennemuotojen verkoista tieliikenteen verkko on laajin. Alla olevassa taulukossa vesiliikenteen väyliin on sisällytetty vain merkityt väylät. Lentoliikenteen osalta väyläpituutta ei ole määritetty. Taulukko. Suomen liikenneinfrastruktuuri vuonna Kuva. Liikennejärjestelmän rakenne. Liikenneväylien pääoma-arvo oli vuoden 2000 lopussa noin 30 mrd. euroa eli 180 mrd. mk. Kuva. Valtion, kuntien ja yksityisten omistamien liikenneverkkojen pääoma-arvo vuoden 2000 lopussa.

11 Liikenneinfrastruktuurin nykytila Kansainvälinen taso Kansainvälisen liikenteen tarpeita varten Euroopan unioni on lähtenyt kehittämään ns. TEN-verkkoja (Trans-European Networks). Näiden yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen avulla pyritään takaamaan henkilöiden ja tavaroiden kestävä liikkuminen yhteisön alueella parhaissa mahdollisissa yhteiskunnallisissa ja turvallisuusolosuhteissa. Euroopan unionin komissio hyväksyi uuden TEN-suuntaviivaehdotuksen, joka on parhaillaan Euroopan neuvoston ja parlamentin käsittelyssä. Ehdotuksessa Pohjolan kolmio säilyy prioriteettiprojektina. TEN-satamista neuvosto ja parlamentti tekivät päätöksen jo aikaisemmin vuonna Suomen TEN-tieverkko on laajuudeltaan noin 5050 km ja TEN-rautatieverkko 3280 km. TEN-lentoasemaverkkoon kuuluu maassamme 22 lentoasemaa, jotka on luokiteltu kansainvälisiin yhteysasemiin, alueellisiin yhteys- ja liityntäasemiin ja muihin lentoasemiin. Suomen lentoasemista vain Helsinki-Vantaa kuuluu ylimpään luokkaan. TEN-satamaverkkoon kuuluu 18 merisatamaa sekä Saimaan satamat. Kansainvälisen henkilöliikenteen kannalta tärkeimmät satamat ovat Helsinki, Turku, Maarianhamina, Eckerö ja Vaasa. Vilkkaimmat tavaraliikenteen satamat ovat Sköldvik, Helsinki, Kotka, Naantali, Raahe, Rauma, Hamina ja Turku. kuljetusketjua, jonka on toimittava kaikissa olosuhteissa ympäri vuoden. Tämän yhteyden kehittäminen edellyttää mm. tehokasta jäänmurtotoimintaa, sujuvia satamien maaliikenneyhteyksiä ja logistisia ratkaisuja sekä modernien telemaattisten sovellutusten käyttöä kuljetuksiin liittyvässä informaationhallinnassa. Kansainvälisen tieliikenteen verkko on varsin kattava ja palvelee hyvin liikennettä. Venäjän raja-asemilla kuorma-autoliikenne on ajoittain ruuhkautunut. Kasvava itäliikenne on Kaakkois-Suomessa aiheuttanut myös liikenneturvallisuusongelmia valtateillä 6 ja 7. Itämeren moottoritie on Suomen ulkomaankaupan tärkein väylä. Sen kuljetusmäärä vastaa lähes kuorma-auton liikennettä vuorokaudessa. Itämeren kautta kulkeva meriyhteys on Suomen ulkomaankaupan tärkein väylä. Tämän Itämeren moottoritien kuljetusmäärät vastaavat lähes kuormaauton liikennettä vuorokaudessa. Pitkä etäisyys markkinoille ja ankara ilmasto lisäävät suomalaisten yritysten logistisia kustannuksia, jotka ovat noin 2-3 -kertaiset EU:n ydinalueisiin verrattuna. Itämeren meriväylä on osa Suomesta EU:n markkinoille johtavaa intermodaalista Kuva. Suomen TEN-verkot. Satamat neuvoston ja parlamentin tekemän päätöksen mukaisesti ja muu TEN-verkko komission ehdotuksen mukaisesti.

12 12 Junamatka Helsingistä Pietariin kestää nykyisin noin 5,5 tuntia. Tavoitteena on matka-ajan lyhentäminen 3 tuntiin. Keinoja ovat rajamuodollisuuksien sujuvoittaminen, junakaluston kehittäminen ja ratainvestoinnit (mm. Keravan Lahden oikorata). Kansainvälisessä lentoliikenteessä suurimpana ongelmana on ollut Euroopan ilmatilan ruuhkautuneisuus ja sen seurauksena lentojen myöhästyminen. Uusien yhteyksien avaaminen Suomesta Keski-Euroopan ruuhkaisiin lentokeskuksiin on vaikeaa. Ilmatilan ruuhkaisuuden on arveltu aiheutuvan hallinnon rakenteista ja lennonvarmistuspalveluiden hajanaisuudesta. Kuva. Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot. Valtakunnallisesti merkittäviä teitä ja katuja ovat - valtatiet - TEN-verkoston tiet ja E-tiet - virallisiin rajanylityspaikkoihin johtavat maantiet - ympärivuotisessa käytössä oleviin satamiin eli ns. talvisatamiin johtavat tiet ja kadut - raskaan ja säännöllisen lentoliikenteen, myös sotilasliikenteen, lentoasemille johtavat tiet ja kadut - valtakunnallisesti merkittäviin matkakeskuksiin ja tavaraterminaaleihin johtavat tiet ja kadut ratoja ovat - päärataverkon radat - kaikkiin virallisiin rajanylityspaikkoihin johtavat radat - talvisatamiin johtavat radat - valtakunnallisesti merkittäviin matkakeskuksiin ja tavaraterminaaleihin johtavat radat - pääkaupunkiseudun metron radat - seuraavat uudet ratayhteydet - - Helsinki Vantaan lentoaseman rata (ns. Marja-rata) - - metron laajentaminen Espooseen - - Keravan Lahden oikorata satamia ja vesiväyliä ovat - kaikki ympärivuotisessa käytössä olevat satamat, ns. talvisatamat - kauppamerenkulun väylät lentoasemia ja lennonvarmistusjärjestelmiä ovat - kaikki raskaan ja säännöllisen lentoliikenteen, myös sotilasilmailun käyttöön tarkoitetut lentoasemat ja lennonvarmistusjärjestelmät tietoliikenneverkkoja- ja tietoliikennejärjestelmiä ovat - erityisesti valtakunnalliset joukkoviestinnän jakeluverkot ja televerkot - raskaan ja säännöllisen lentoliikenteen käyttöön tarkoitettujen lentoasemien ja sotilasilmailun lennonvarmistusjärjestelmät - kauppa- ja sotilasmerenkulun väyliä varten rakennetut turvalaite- ja liikenteenohjausjärjestelmät - ilmatieteelliset ja hydrologiset mittausjärjestelmät - maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tietoliikennejärjestelmät. Vesiliikenneinfrastruktuurissa tarvitaan pienehköjä parantamistoimenpiteitä väylästön turvallisuuden takaamiseksi aluskaluston ja navigointimenetelmien kehittyessä. Elinkeinoelämän kehitys voi lisäksi tulevaisuudessa tehdä kulkusyvyyden lisäämisen joillakin väylillä perustelluksi. Perämeren väylät ovat madaltuneet ja kaipaavat kulkusyvyyden palauttamista ennalleen. Satamien infrastruktuurissa on merkittäviä kehittämistarpeita lähivuosina satamien liikennemäärien kasvun ja tavaran käsittelymenetelmien muutosten vuoksi. Nykyisten satamien tieliikenneyhteyksistä ongelmallisin on yhteys Kokkolan satamaan. Raideliikenneyhteyksissä ei ole merkittäviä puutteita. Myös jäänmurtajakalustoa joudutaan lähivuosina nykyaikaistamaan. Valtakunnan taso Valtakunnan tason liikennejärjestelmän rungon muodostavat sekä henkilö- että tavaraliikenteessä valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot sekä tietoliikenneverkot ja -järjestelmät, jotka on määritelty valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Valtioneuvosto teki päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka tulivat voimaan Henkilöliikenteen kannalta tieverkolta edellytetään turvallisuutta ja sujuvuutta.

13 13 Pääteiden liikenteellinen toimivuus on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Ruuhkaisuutta esiintyy jonkin verran lähinnä muutamien kaupunkiseutujen pääteillä ja valtatiellä 1. Myös eräillä pääteillä on geometrialtaan ja poikkileikkaukseltaan puutteellisia jaksoja. Tavarakuljetukset asettavat tiekuljetuksille kaksi keskeistä vaatimusta: kustannustehokkuuden ja täsmällisyyden. Tieverkon osilla, joilla liikkuu kustannustehokkuutta vaativia teollisuuden ja rakennustoiminnan kuljetuksia, on tärkeää kantavuus. Vastaavasti tieverkon osilla, joilla liikkuu täsmällistä kuljetusaikaa vaativia päivittäistavarakaupan ja korkean teknologian tuotteita valmistavan teollisuuden kuljetuksia, korostuu liikennöitävyys. Satamissa on yleensä riittävästi laivapaikkoja. Ongelmana on se, että kaikki laivapaikat eivät vastaa enää nykyajan vaatimuksia. Valtakunnallisena ongelmana on myös laituripaikkojen kohdentuvuus eli kapasiteetin väärä sijainti kysyntään nähden. Lentoliikenteen verkossa ei ole nykyisin olennaisia ongelmia ja lentoasemia kehitetään kysynnän mukaan. Ilmailulaitos ylläpitää lentoasemiaan verkostoperiaatteella eli kaikkien yksittäisten lentoasemien ei tarvitse olla kannattavia. Monet rataosat päästettiin luvuilla huonoon kuntoon. Myös junaliikenteessä on viime vuosina sattunut useita vakavia onnettomuuksia. Siksi rataverkon perusparantamisen jatkaminen, eräiden rataosien sähköistäminen Pohjois- Suomessa, tasoristeysten poistaminen ja turvallisuusinvestoinnit (esimerkiksi automaattisen kulunvalvontajärjestelmän laajentaminen) ovat rautatieliikenteen kannalta keskeisiä kehittämiskohteita. Henkilöliikenteessä junaliikenteen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää nopean junaliikenteen verkon laajentamista. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä on kapasiteettiongelmia eräillä rataosilla. Vesiväylät ovat liikenteen tarpeisiin nähden pääosin hyvässä kunnossa. Sisävesiväylistä vain Saimaan väylät kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin liikenneverkkoihin. Saimaan kanavan vuokrasopimus loppuu vuonna Vuonna 2000 valtioneuvoston tekemän linjauksen mukaisesti Suomen sisävesien meriyhteys kulkee jatkossakin Saimaan kanavan kautta. Rataverkon perusparantamisen jatkaminen on rautatieliikenteen kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta tärkeää. Kuva. Kapasiteetin riittämättömyydestä johtuvat toimivuusongelmat tärkeimmillä pääteillä vuonna 2000.

14 14 Hallinnolliset rajat hankaloittavat liikennejärjestelmäsuunnitelmien toteuttamista etenkin suurilla kaupunkiseuduilla. Maaseudulla tiet ovat yleensä ainoita liikenneyhteyksiä. Siksi toimivat tieyhteydet ovat elinvoimaisen maaseudun perusedellytyksiä. Kaupunkiseudut Kaupunkiseutujen henkilöliikennejärjestelmän runkona on katuverkko sekä yleisistä teistä muutamat läpikulku- ja sisääntulotiet. Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenne käyttää myös raitiotie-, metro- ja rataverkkoa. Kevyen liikenteen verkolla on kaupunkiseuduilla merkittävä asema liikennejärjestelmässä. Myös tavaraliikennejärjestelmän runkona kaupunkiseuduilla on katuverkko, jota yleisten teiden verkko täydentää. Raskaita kuljetuksia varten useisiin kaupunkialueiden teollisuuslaitoksiin, teollisuusalueille ja tavaraterminaaleihin on ratayhteys. Suurilla kaupunkiseuduilla yhtenä merkittävänä ongelmana on koordinoinnin vaikeus seudullisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien toteutuksessa. Suurin ongelma on ollut se, että vaikka liikennejärjestelmäsuunnitelmat on laadittu yhteistyössä ja hyväksyttykin yhteisesti, eri osapuolet eivät voi sitoutua samalla tavalla suunnitelmien toteuttamiseen. Suunnitelmien toteutuksen tehostamiseksi liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt ryhtyä laatimaan aiesopimuksia kaikista liikennejärjestelmäsuunnitelmista muiden suunnitelman laatimiseen osallistuneiden organisaatioiden kanssa. Pääkaupunkiseudulla on metron jatkamisesta Helsingistä Etelä-Espooseen kiistelty jo vuosia. Ns. länsimetron linjausvaihtoehtojen tutkiminen on käynnissä. Kaupunkiseuduilla on huonokuntoisia tai ruuhkaisia pääkatuja useita satoja kilometrejä. Kevyen liikenteen väylien ongelmana on verkkojen puutteellinen jatkuvuus. Ongelmia on myös kevyen liikenteen väylien kunnossa ja hoidon tasossa. Eräät satamiin johtavat tie- ja kulkuyhteydet ovat ruuhkaisia ja kapeita. Myös joidenkin lentoasemien tieyhteyksissä on ongelmia. Kaupunkialueilla olevat teollisuusraiteet ovat yleensä kaupungin tai yksittäisen teollisuuslaitoksen hallinnassa. Suuri osa niistä on huonokuntoisia. Maaseutualueet Toimivat tieyhteydet ovat maaseutualueiden kehityksen perusedellytys. Tieyhteyksien merkitys maaseutualueilla on tärkeää, koska ne ovat yleensä ainoita liikenneyhteyksiä. Rautateillä ei ole enää maaseutualueiden henkilöliikenteen hoidossa suurtakaan merkitystä. Vesiväylillä on merkitystä lähinnä saaristokunnissa. Maaseutualueilla jokapäiväinen liikenne tukeutuu alempiasteiseen tieverkkoon (seutu- ja yhdystiet) ja yksityistieverkkoon. Alempiasteisella tieverkolla eniten ongelmia on sorateillä. Niiden kunto on heikentynyt, koska niiden rakennetta parantavia toimenpiteitä on viime vuosina vähennetty. Sorateitä on noin km ja painorajoituksia on viime vuosina asetettu kilometrille. Keväinen kelirikko ja painorajoitukset haittaavat maatalouden päivittäisiä kuljetuksia, raakapuun kuljetuksia ja linja-autoliikennettä. Valtaosa kelirikko-ongelmista on maan keski- ja pohjoisosien sorateillä. Myös päällystetyllä alempiasteisella tieverkolla on kantavuusongelmia sekä päällysteen huonosta kunnosta johtuvia ongelmia. Myös yksityisten teiden kunto on heikkenemässä. Vuoden 1995 jälkeen valtio ei juurikaan ole avustanut yksityisten teiden kunnossapitoa. Yksityisten teiden merkitys maaseudun elinvoimaisuudelle on kuitenkin suuri, sillä huomattavan paljon asutusta ja elinkeinotoimintaa on sijoittunut niiden varteen. Tieyhteyksien merkitys maaseudun kehittämisessä on tärkeää myös tulevaisuudessa, koska uudentyyppiset elinkeinot, kuten matkailu ja muut palveluelinkeinot, edellyttävät hyviä tieyhteyksiä.

15 15 Yhteenveto liikenneinfrastruktuurin nykyisistä ongelmista Taulukko. Liikenneinfrastruktuurin keskeisimmät nykyiset ongelmat.

16 16 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Kuva. Liikenneinfrastruktuurin virstanpylväitä. Yhteiskunnan muutokset heijastuvat myös liikenteeseen ja sen toimintaympäristöön. Merkittäviä muutostekijöitä ovat talouden kehitys, elinkeinorakenteen muutokset, väestömuutokset, alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys, teknologian kehittyminen, kansainvälistyminen, EU:n liikennepolitiikka ja erilaiset arvostukset (ympäristö, liikenneturvallisuus, yksilöityminen). Myös logistiikan kehittymisellä, liikennemuotojen yhteistyöllä ja liikennemuotojen välisellä kilpailulla on omat vaikutuksensa. 3.1 Talouden kehitys Kansantalouden kehityksellä on suora vaikutus henkilö- ja tavaraliikenteeseen. BKT:n kasvu lisää ihmisten liikkumista kaikilla liikennemuodoilla. Tavaraliikenteessä taloudellinen kasvu näkyy tavaran määrän ja arvon kasvuna. Talouden kehitys näkyy suoraan yritysten toiminnassa ja kaupan volyymissa, jolloin matkojen määrän muutos on suoraan riippuvainen yritystoiminnan aktiivisuudesta. BKT:n kehitys vaikuttaa myös valtiontalouden kehitykseen. Suotuisan talouskehityksen aikana liikenneverkkoihin on yleensä mahdollista ja tarvetta investoida enemmän kuin huonoina talouden aikoina. Talouden kehityksellä on erittäin suuri merkitys tie- ja lentoliikenteen kysyntään. Rautatie- ja vesiliikenteessä vaikutus kysyntään on hieman vähäisempi. 3.2 Elinkeinorakenteen muutokset Suomen elinkeino- ja tuotantorakenne on muutostilassa. Perinteisten vahvojen toimialojen, metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden, rinnalle on noussut merkittäväksi kansantalouden osa-alueeksi elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuus, joka on keskittynyt pääasiallisesti suuriin kasvukeskuksiin. Vähittäiskaupan rakenne on muuttunut merkittävästi. Erityisesti automarkettien rakentaminen keskusten ulkopuolelle on muuttanut niin asiointimatkustamista kuin työmatkojakin. Samanaikaisesti pieniltä paikkakunnilta ovat kadonneet tai vähentyneet vähittäiskaupan, pankin ja postin palvelut. Tavaraliikenteessä elinkeinorakenteen muutokset lisäävät suhteellisesti eniten lentokuljetuksia ja määrällisesti eniten tiekuljetuksia. Muilla kuljetusmuodoilla vaikutukset eivät ole niin merkittäviä. Palvelusektorin kasvu lisää jonkin verran kevyttä tavaraliikennettä. Elinkeino- ja tuotantorakenteen muutokset vaikuttavat eniten tieliikenteen infrastruktuuriin.

17 Väestömuutokset Sisäinen muuttoliike on Suomessa ollut 1990-luvulla hyvin voimakasta. Muuttoliike on suuntautunut maaseudulta kaupunkeihin ja taajamiin sekä maan eri osista muutamille kasvualueille. Suurimpia kasvualueita ovat Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Jyväskylän seutukunnat. Suomen väestö ikääntyy. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 64-vuotiaiden osuus kasvaa nykyisestä 15 %:sta 26%:iin vuoteen 2030 mennessä. Asuinkunnan koko on pienentynyt jatkuvasti ja yksineläjien määrä on kasvanut. Perhekoon pieneneminen ja yksineläjien määrän kasvu parantavat mahdollisuuksia lomamatkailuun. Liikennemäärät voivat väestömuutosten vuoksi muuttua paikallisesti paljonkin, mikä voi vaikuttaa varsinkin tieliikenteen infrastruktuuritarpeisiin. 3.4 Aluerakenteen muutokset Suomen eritasoisten keskusten ja niiden välisten yhteyksien muodostamasta aluerakennekokonaisuudesta voidaan erottaa valtakunnantasolla keskusseutualueet ja harvaanasutut periferia-alueet. Keskusseudut toimivat niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin merkittävinä kasvukeskuksina ja Suomen aluerakenteellisena runkona. Valtakunnan tasolla Suomi voidaan jakaa kolmeen kehitysvyöhykkeeseen aluekehityksellisten tekijöiden pohjalta. Kehitysvyöhykkeitä voidaan luonnehtia seuraavasti: Etelä-Suomen Helsinki Tampere ja Helsinki Turku -liikenneverkon suuntaiset keskusseudut sekä Oulun keskusseutu ovat kansainvälistynyttä taloudellisen toiminnan ja lisääntyvän väestön kehitysvyöhykettä (ykkösvyöhyke). Väli-Suomen kehitysvyöhykkeen keskusseuduilla on suuria kasvukeskuksia ja keskusseutuja sekä alemman tason rakennemuutoskeskuksia ja paikallis- Kuva. Suomen aluerakenteen kehitysvyöhykkeet. Liikennemäärät voivat väestömuutosten vuoksi muuttua paikallisesti paljonkin, mikä voi vaikuttaa varsinkin tieliikenteen infrastruktuuritarpeisiin.

18 18 Liikenteen informaatio- ja ohjausjärjestelmien kehittymispotentiaali on suuri. tason maaseutukeskuksia (kakkosvyöhyke). Itä- ja Pohjois-Suomen kehitysvyöhykkeellä on alemman tason ns. rakennemuutos- ja taantumakeskuksia sekä harvaan asuttua syrjäistä maaseutua (kolmosvyöhyke). Aluerakenteen muutokset vaikuttavat paljon henkilöliikenteen kysyntään tieliikenteessä. Karkeasti voidaan todeta, että ykkösvyöhykkeellä kysyntä kasvaa ja kolmosvyöhykkeellä kysyntä laskee joitakin kaupunkiseutuja lukuun ottamatta. Kakkosvyöhykkeellä on havaittavissa sekä ykkösettä kolmosvyöhykkeen piirteitä. Väestön ja taloudellisen kasvun keskittyminen Etelä-Suomeen hidastaa kotimaan lentoliikenteen kasvua. Tavaraliikenteen kokonaiskysyntään aluerakenteen muutokset eivät juurikaan vaikuta. Paikallisesti muutokset voivat sen sijaan olla suuriakin. Aluerakenteen muutokset vaikuttavat kaikkien liikennemuotojen liikenneinfrastruktuuriin. 3.5 Yhdyskuntarakenteen kehitys Useiden kaupunkien ja taajamien yhdyskuntarakenne on hajaantunut. Näin on tapahtunut varsinkin kasvavilla kaupunkiseuduilla. Hajaantumisen kanssa samanaikaisesti tapahtuu myös yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja eheytymistä. Hajautunut yhdyskuntarakenne lisää autoliikenteen kysyntää sekä teiden ja katujen tarvetta ja heikentää samalla kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. 3.6 Teknologian kehittyminen Teknistä kehitystä ohjaavat tulevaisuudessa erityisesti ympäristökysymykset ja pyrkimys taloudelliseen tehokkuuteen sekä muutokset ihmisten arvoissa. Liikennevälinetekniikan ja liikenneväylätekniikan kehittymisessä ei ole näköpiirissä erityisiä mullistuksia henkilöautojen ympäristöystävällisempää moottoritekniikkaa lukuun ottamatta. Liikenteen informaatio- ja ohjausjärjestelmien kehittymispotentiaali on suuri. Useat tulevaisuuden sovelluksista eivät ole vielä edes näköpiirissä. Laajan ja suhteellisen vähäliikenteisen liikenneverkon vuoksi Suomessa saattaa olla perusteltua siirtyä edelläkävijänä tienvarsitekniikkaan perustuvan järjestelmän sijasta ajoneuvojen satelliittipaikannukseen ja telekommunikaatioon perustuvaan informaatiotekniikkaan. Yksi uuden tekniikan mahdollinen sovellus on liikenteen kysynnän hallinta joustavan hinnoittelun avulla. Tekninen kehitys vaikuttaa suhteellisen vähän valtakunnalliseen tieverkkoon. Rataverkolla laadulliset muutokset ovat suurempia (esimerkiksi kulunvalvonnan, sähköistyksen ja nopeiden junien käyttöönoton aiheuttamat järjestelyt). Kaupunkiseuduilla kysynnän hallintatekniikka luo mahdollisuuden tehostaa liikenneverkon käyttöä, ottaa käyttöön liikenteen joustavia hinnoittelujärjestelmiä sekä siten vähentää tai siirtää investointeja. Terminaaleihin kohdistuva muutos on voimakkaampaa kuin itse väyliin. Suurin muutospaine kohdistuu liikenteen informaatio- ja ohjausjärjestelmiin liittyvään infrastruktuuriin. 3.7 Kansainvälistyminen Suomi ja suomalaiset yritykset ovat kansainvälistyneet nopeasti. EU:n jäsenyyden myötä ihmisten ja tavaroiden liikkuminen helpottui merkittävästi. Euron käyttöönotto helpottaa edelleen ulkomailla liikkumista sekä taloudellista ja muuta kanssakäymistä ulkomaisten tahojen kanssa. Myös globaalilla tasolla Suomen osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön laajenee. Liikenteessä kansainvälisessä yhteistyössä voidaan hahmottaa kolme ulottuvuutta, jotka ovat EU:n liikennepolitiikka,

19 19 yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa sekä lähialueyhteistyö Venäjän ja Baltian maiden kanssa. EU:n laajenemisella tulee olemaan vaikutuksia myös liikennealalla. Kansainvälistymisen vaikutus liikennejärjestelmään on suuri kaikilla liikennemuodoilla. Eniten kansainvälistyminen lisää kuitenkin lentoliikenteen kysyntää. Globaalien kuljetusketjujen merkitys kasvaa entisestään ja myös Suomen liikennejärjestelmää ja liikenneinfrastruktuuria on tarkasteltava osana globaalia kuljetusketjua. Erityisesti satamien ja lentoterminaalien toimintaan sekä niihin johtaviin maaliikenneyhteyksiin on siksi kiinnitettävä huomiota. 3.8 EU:n liikennepolitiikka EU:n liikennepolitiikan periaatteet on esitetty valkoisessa kirjassa, jonka komissio hyväksyi Valkoisen kirjan pääteemana on liikenteen kasvu ja siitä aiheutuvat ongelmat sekä niiden ratkaiseminen Euroopassa. Tätä haastetta on lähestytty tarkastelemalla liikennejärjestelmää kokonaisuutena, ehdottamalla toimia liikennejärjestelmän tehokkuuden ja toimivuuden parantamiseksi, arvioimalla rinnakkain yhteiskunnallisia, taloudellisia, inhimillisiä ja ympäristöllisiä vaikuttavuussuhteita, lisäämällä liikenteen hinnoittelun käyttöä yhteisesti sovittavissa puitteissa sekä hyödyntämällä teknologian ja telemaattisten järjestelmien kehitystä. Valkoinen kirja korostaa tarvetta valintojen tekemiseen. Liikennemuotojen välistä kilpailua on säädeltävä siten, että ruuhkautumista ja tiekuljetusten ylivoimaa voidaan vähentää. Välttämättömille infrastruktuurin parannuksille on varmistettava rahoitus. Liikenteessä kuolleiden määrä on vähennyttävä puoleen vuoteen 2010 mennessä. Hinnoittelun keinoja otetaan lisääntyvästi käyttöön. Ihmisten tarpeille ja odotuksille on luotava katetta paremmilla liikenteen palveluilla. Valkoisen kirjan mukaan liikennemuotojen tasapainoinen kehittäminen edellyttää tieliikenteen laadun parantamista, rautatieliikenteen elinvoimaisuuden kehittämistä, lentoliikenteen kasvun hallintaa, meri- ja sisävesiliikenteen yhteensopivuuden kehittämistä sekä kulkumuotojen yhteensopivuuden lisäämistä. 3.9 Arvostukset Ihmisten arvostukset muuttuvat ajan myötä. Liikenteeseen ja liikenneinfrastruktuuriin voimakkaasti vaikuttavia arvostuksia ovat ympäristön ja liikenneturvallisuuden merkityksen kasvu sekä yksilöllisyyden korostuminen. Ympäristön merkitys on kasvanut kaikilla elämisen alueilla, kun ihmisten tietous ympäristöasioista ja ongelmista sekä huoli ympäristön tilasta on kasvanut. Ympäristöasioiden painoarvo onkin muuttunut useassa tapauksessa huomioon otettavasta tekijästä ohjaavaksi tekijäksi. Ympäristön merkitystä ja vaikutusta liikenteessä voidaan tarkastella kolmella tasolla: paikallis-/yritystasolla, valtio-/talousaluetasolla (esimerkiksi EU) ja globaalilla tasolla. Liikennejärjestelmän ympäristöystävällisyyttä voidaan parantaa teknisen kehityksen avulla, säädöksin ja sopimuksin, taloudellisella ohjauksella ja hinnoittelulla sekä parantamalla kuljetusten ja liikkumisen ympäristöllistä suorituskykyä (yhdistetyt kuljetukset, ympäristön laatujärjestelmät). Yhteiskuntapolitiikkaa leimaa pyrkimys ekologisesti kestäviin ratkaisuihin: olemassa olevaa infrastruktuuria kehitetään ja käytetään mahdollisimman tehokkaasti, kaavoituksessa pyritään liikenteen minimointiin, kevyttä ja joukkoliikennettä suositaan liikkumismuotoina ja kuljetuksissa korostuu ympäristövaikutusten hallinta tuotteen koko elinkaaren ajalta. Ympäristöasioiden painoarvo on kasvanut huomioon otettavasta tekijästä ohjaavaksi tekijäksi.

20 20 Visio turvallisuudesta: Kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Vihreä logistiikka on tärkeä osa yritysten kilpailukykyä. Globaalilla tasolla liikkumiseen ja kuljetuksiin vaikuttavat erityisesti CO 2 -päästöjen rajoittamispyrkimykset. CO 2 -ongelmien kärjistyminen saattaa johtaa liikenteen uudenlaiseen hinnoitteluun ja tarpeeseen hillitä liikkumista. Tämän seurauksena kansainvälisten yritysten logististiikan kustannukset ja haasteet kasvavat niin, että tavaroiden ja henkilöiden kuljetustarpeen arvioiminen saa päätöksenteossa nykyistä suuremman painoarvon. Joissakin tapauksissa yritykset saattavat joutua jopa etsimään globaalisten markkina-alueiden sijasta lokaalisempia markkina-alueita. Ympäristönäkökohdat puoltavat rautatieja vesiliikenteen kehittämistä. Liikenneturvallisuuden arvostus on lisääntynyt viime vuosina. Suomen liikenneturvallisuusvisio on uuden marraskuussa 2000 julkistetun Liikenneturvallisuussuunnitelma mukaan seuraavanlainen: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tämän suunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että vuoden 2025 paikkeilla vuosittainen liikennekuolemien määrä on enintään 100. Liikenneturvallisuusvision toteuttaminen tulee merkitsemään muutoksia useilla tieliikennejärjestelmän osa-alueilla. Myös rautatie- ja vesiliikenteessä liikenneturvallisuuden merkitys on kasvanut. Lentoliikenteessä liikenneturvallisuuden vaatimus on perinteisesti aina ollut suuri. Yksilöllisyys tulee tärkeämmäksi niin yksin elävien kuin perheidenkin piirissä. Yksilöityminen on yksi logistiikan kehittämisen keskeisiä muutosvoimia. Kuluttajat haluavat omiin tarpeisiinsa räätälöityjä tuotteita ja palveluja. Vapaa-ajan matkojen ja erilaisiin harrastuksiin liittyvien matkojen määrät kasvavat. Yksilöityminen lisää hieman tie- ja lentoliikenteen kysyntää sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Yksilöitymisen vaikutukset näkyvät eniten tiekuljetuksissa pienten ja nopeiden kuljetuserien lisääntymisenä Logistiikan kehittyminen Logistiikan osaamisen merkitys yritysten kilpailutekijänä tulee entistä tärkeämmäksi asiakaslähtöisyyden ja yksilöllisyyden merkityksen kasvun, kaupan globalisoitumisen, yritysten verkottumisen ja tuotteiden elinkaaren lyhentymisen vuoksi. Logistiikan kehittymisen tunnusmerkkejä ovat terminaali- ja satamatoimintojen automatisointi, tietotekniikan laaja-alainen hyödyntäminen kuljetusketjun eri osissa, merikuljetusten frekvenssin kasvaminen, kuljetusten eri osien parempi integroiminen osaksi kuljetusketjua, varastojen ja varastointiaikojen väheneminen sekä terminaalien ja kuljetusalan yrittäjien erikoistuminen. Kalliin yksikköhinnan tuotteiden kuljetusmäärät kasvavat, eikä tällöin tärkeintä aina ole kuljetuksen hinta, vaan korkea palvelutaso ja täsmällisyys. Vaikka logistiikan kehittymisellä onkin suurin merkitys lentoliikenteen kysyntään, se vaikuttaa merkittävästi kaikkien liikennemuotojen infrastruktuuriin. Yksikköhinnaltaan kalliiden tuotteiden kuljetuksissa palvelutaso ja täsmällisyys ovat usein hintaa tärkeämpiä tekijöitä.

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista

Lisätiedot

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 38/2003 /L. Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 38/2003 /L. Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 38/2003 /L Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2003 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle VT 5 LOGISTIIKKA Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle Sanni Rönkkö 17.5.2013 Ympäristösi parhaat tekijät Infran, liikenteen, ympäristön

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla

Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla Tulevaisuusfoorumit 2005 Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla Hämeenlinna 12.9.2005 Liikenne- ja viestintäministeriö Valtiosihteeri Perttu Puro Tulevaisuuden liikenneratkaisut

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot