VÄYLÄT Väestön ja elinkeinoelämän haasteet liikenneväylien pidolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄYLÄT 2030. Väestön ja elinkeinoelämän haasteet liikenneväylien pidolle"

Transkriptio

1 1 VÄYLÄT 2030 Väestön ja elinkeinoelämän haasteet liikenneväylien pidolle

2 2 Liikenne- ja viestintäministeriö Ohjelmia ja strategioita 1/2002 VÄYLÄT 2030 Väestön ja elinkeinoelämän haasteet liikenneväylien pidolle ISBN ISNN X Ulkoasu ja taitto Ari Pirttisalo Painopaikka Nomini, Helsinki Kannen valokuva Seppo Sarjamo

3 3 ALKUSANAT Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 1999 aloittama kolmivuotinen VÄYLÄT tutkimusohjelma on päättynyt. Ohjelman tavoitteena oli kartoittaa liikenneväylien pidon kannalta keskeiset toimintaympäristön muutostekijät ja selvittää näiden vaikutukset väylienpidon tarpeisiin tulevaisuudessa. Tutkimusohjelman aluksi laadittiin esiselvityksiä, joiden perusteella tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin kaksi liikenneinfrastruktuuriin eniten vaikuttavaa muutostekijää: väestön muuttoliike sekä elinkeinoelämän tuotantorakenteen ja toimintatapojen muutokset. Tutkimuksia ovat olleet tekemässä alan parhaat asiantuntijat. Tutkimusohjelmalla on ollut tukenaan laaja-alainen ja asiantunteva johtoryhmä, jonka puheenjohtajana olen toiminut. Johtoryhmässä on ollut edustus Tampereen teknillisestä korkeakoulusta, Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta, Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskuksesta, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta, Suomen Kuntaliitosta, ympäristöministeriöstä, Uudenmaan ympäristökeskuksesta, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta (YTV), Suomen Maarakentajien Keskusliitosta, Teknologian kehittämiskeskuksesta (Tekes) sekä Ilmailulaitoksesta, Merenkulkulaitoksesta, Ratahallintokeskuksesta ja Tiehallinnosta. Johtoryhmän kokoonpano löytyy tutkimusohjelman Internet-sivulta Yli-insinööri Juha Parantainen on toiminut tutkimusohjelman projektipäällikkönä ja johtoryhmän sihteerinä. Tutkimusohjelman kustannukset ovat olleet noin euroa (4 miljoonaa markkaa). Tehdyt 12 tutkimusta on lueteltu tämän yhteenvetoraportin lopussa. Tutkimustuloksia tullaan käyttämään väylienpidon toimintapolitiikkoja laadittaessa, mm. tie- ja rataverkon peruspalvelutasotyöryhmän työssä ja liikenneinfrastruktuurin investointiohjelmaa valmisteltaessa. Kiitän johtoryhmän jäseniä, tutkijoita ja muita tutkimuksiin panoksensa antaneita onnistuneesta työstä! Helsingissä 18. päivänä maaliskuuta 2002 Juhani Tervala Rakennusneuvos

4 4 Vuonna 2000 tieliikenteen osuus kotimaan henkilöliikennesuoritteesta oli noin 90% ja tavaraliikennesuoritteesta noin 70%. Muuttoliike ja tuotantorakenteen muutokset vaikuttavat liikenneväylien pitoon eniten. LYHENNELMÄ Liikennemuotojen nykyinen työnjako sekä liikenneväylien laajuus ja arvo Pääosa henkilö- ja tavaraliikenteen suoritteesta kertyy tieverkolta. Vuonna 2000 tieliikenteen osuus henkilöliikennesuoritteesta (henkilökm) oli 92 % (ei sisällä kävelyä ja pyöräilyä) ja tavaraliikennesuoritteesta (tonnikm) 68 %. Kansainvälisen liikenteen matkoista tieliikenteen osuus vuonna 2000 oli 56 %. Valtaosa, noin 80 %, Suomen viennistä ja tuonnista tonneina mitattuna kulkee meriteitse. Merkille pantavaa on, että vaikka lentoliikenteen osuus Suomen viennin ja tuonnin määrästä oli tonneina mitattuna vuonna 2000 vain 0,1 %, se euroina mitattuna oli noin 16%. Suomen liikenneväylien (yleiset tiet, kadut ja kaavatiet, yksityiset tie, rautatiet ja vesitiet) yhteispituus vuonna 2000 oli noin km. Liikenneväylien ja terminaalien (satamat ja lentokentät) kokonaispääoma-arvo vuoden 2000 lopussa oli noin 30 mrd. euroa (180 mrd. mk). Nykyisessä liikenneinfrastruktuurissa eniten puutteita on tie- ja rataverkoilla. Toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset liikenneinfrastruktuuriin Tutkimuksissa on tarkasteltu eri muutostekijöiden vaikutuksia liikenneinfrastruktuuriin. Yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista liikenneväylien pidon kannalta merkittävimmät ovat väestön sisäinen muuttoliike ja sen aiheuttamat ongelmat kasvu- ja väestötappioalueiden liikenneväylien pidossa sekä elinkeino- ja tuotantorakenteen muutosten mukanaan tuomat muutokset kuljetustarpeissa ja infrastruktuurissa. Kasvavien alueiden liikenneinfrastruktuuri Väestöä muuttaa maaseudulta kaupunkeihin ja taajamiin sekä maan eri osista muutamille kasvualueille. Valtaosa kasvusta on suuntautunut Helsingin, Tampereen, Oulun, Jyväskylän ja Turun alueille. Vuonna 2000 väestöltään kasvavia seutukuntia oli 20 ja niissä oli asukkaita vajaat 3 miljoonaa. Ennusteen mukaan niiden väestön määrä on vuonna 2020 noin 3,3 miljoonaa. On arvioitu, että väestönkasvusta aiheutuu vuosittain noin 25 milj. euron eli 150 Mmk:n liikenneinvestointi- ja rahoitustarve tie- ja katuverkolla, joukkoliikenteessä ja kevyen liikenteen verkolla. Mikäli muuttoliike jatkuu nykyisenlaisena, on ennustetusta väestönkasvusta aiheutuva teiden ja katujen lisäinvestointitarve vuosina yhteensä noin miljoonaa euroa eli 1,5 2,0 mrd.mk. Tärkeimmät keinot vastata alueellisen kasvun haasteisiin ovat seuraavat: Aluekehitys otetaan aikaisempaa selvemmin esiin liikennepolitiikassa muiden näkökulmien rinnalle. Kasvukeskuskuntia velvoitetaan osallistumaan aikaisempaa selkeämmin maankäyttöratkaisujensa investointitarpeisiin myös yleisen tieverkon osalta. Kasvualueiden liikennepolitiikassa korostetaan liikennejärjestelmäsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun yhteistyötä ja samanaikaisuutta. Liikennejärjestelmäsuunnitelmien toteutusta tehostetaan liikenne- ja viestintäministeriön sekä muiden suunnitelman laatimiseen osallistuneiden tahojen välisillä aiesopimuksilla. Liikenteen ja liikenteen kysynnän hallinnassa informaatioteknisiä keinoja käytetään nykyistä enemmän keinoina ratkaista ongelmia infrastruktuuri-investointien ohella. Joukkoliikenteen kehittämiseen panostetaan suurilla kaupunkiseuduilla. Kevyen liikenteen kehittäminen nähdään tärkeänä investointikohteena tieliikenteen ohella erityisesti keskisuurissa kaupungeissa.

5 5 Väestöä menettävien alueiden liikenneinfrastruktuuri Suhteellisesti ja määrällisesti eniten väestö on viime vuosina vähentynyt Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomen syrjäisillä alueilla. Vuonna 2000 väestöään menettäviä seutukuntia oli yhteensä 65 ja niiden väestön menetys oli tuolloin yhteensä vajaat asukasta. Suurinta väestön menetys vuonna 2000 oli Torniolaakson, Koillis-Lapin, Ilomantsin ja Kärkikuntien (Kaakkois-Suomessa) alueilla. Ennusteen mukaan muuttoliike kasvukeskuksiin jatkuu. Eniten ennustetaan väestön vähenevän vuoteen 2020 mennessä Itäja Pohjois-Suomen seutukunnissa. Väestöä menettävien seutukuntien väkiluvun arvioidaan vuosina pienenevän noin 2,2 miljoonasta asukkaasta 2 miljoonaan asukkaaseen eli kymmenen prosenttia. Eniten väestön väheneminen vaikuttaa alempiasteisten sekä yksityisten teiden pitoon. Tärkeimmät keinot vastata väestön vähenemisen haasteisiin ovat seuraavat: Alempiasteisten teiden ja vähäliikenteisten ratojen pitoon osoitetaan rahoitus, jolla näiden väylien peruspalvelutaso voidaan turvata. Alempiasteisten teiden tienpidossa siirrytään entistä laajemmin täsmätienpitoon. Myös muuttotappiotaajamien liikennejärjestelyjä kehitetään niin, ettei taajamien kehitys vaarannu. Sujuvat ja nopeat pääliikenneyhteydet omaan maakuntakeskukseen, lähimpään aluekeskukseen ja Helsinkiin ovat muuttotappioalueiden elinvoimaa ylläpitäviä tekijöitä. Valtakunnallisten ja maakunnallisten yhteyksien lisäksi myös kansainvälisistä yhteyksistä tulee huolehtia. Elinkeinoelämän muutosten infrastruktuurille asettamat haasteet Elinkeino- ja tuotantorakenteen muutosten myötä kuljetuksille asetetut vaatimukset ovat muuttuneet. Kuljetusten on tulevaisuudessa oltava yhä täsmällisempiä ja myös nopeampia. Tämä on tärkeää erityisesti kaupan ja korkean teknologian alojen sekä elintarvike- ja tekstiiliteollisuuden tuotteiden kuljetuksissa. Tämä kehitys jatkunee myös tulevaisuudessa. Kuljetuskustannusten merkitys säilyy silti suurena. Kustannustehokkuus on tärkeää erityisesti puuraaka-aineiden, metsäteollisuustuotteiden, rakennusteollisuustuotteiden, polttoaineiden, metalliteollisuustuotteiden ja kemianteollisuustuotteiden kuljetuksissa. Tavarakuljetusten täsmällisyys- ja nopeusvaatimukset edellyttävät liikenneväylien pidolta liikenteen sujuvuuden varmistamista laajennus- ja uusinvestoinnein päätieyhteyksillä, suurimpien kasvukeskusten kehäteillä sekä pääkaupunkiseudun lentokenttä- ja satamayhteyksillä ja satamissa ja lentorahtipisteissä kapasiteetin käyttöasteen nostamista sekä toimintojen kehittämistä mm. uuden teknologian avulla. Tavarakuljetusten kustannustehokkuusvaatimus edellyttää tie- ja rataverkon hyvän rakenteellisen kunnon turvaamista korvausinvestoinnein, meriväylien toimivuuden varmistamista ylläpitoruoppauksin ja satamien kapasiteetin käyttöasteen nostamista sekä niiden toimintojen kehittämistä. Tavarakuljetuksissa myös ns. arvokuljetukset ovat lisääntyneet. Arvotuotteita ovat korkean jalostusasteen tuotteet kuten esimerkiksi kulkuvälineet, koneet, laitteet, elektroniikka, lääkkeet ja muut kemianteollisuustuotteet, vaatteet, tekstiilit, jalkineet, lasi ja keramiikka sekä tekstiilikuidut yms. Myös näille kuljetuksille täsmällisyys ja nopeus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Liikenneväylien pidossa haasteeksi muodostuu se, miten kuljetusten täsmällisyys eli liikenteen sujuvuus varmistetaan eteläisen Suomen pääteillä ja suurimpien kasvukeskusten kehäteillä sekä lentokenttä- ja satamayhteyksillä. Eräs keino tähän on nykyistä tasapainoisempi, pääkaupunkiseudun ruuhkautumista hillitsevä aluepolitiikka. Alempiasteisten teiden ja vähäliikenteisten ratojen pidossa on tärkeää peruspalvelutason turvaaminen. Kuljetusten on tulevaisuudessa oltava yhä täsmällisempiä ja myös nopeampia. Kuljetusten kustannustehokkuuden merkitys säilyy silti suurena. Täsmällisyys edellyttää sujuvaliikenteisiä väyliä ja kustannustehokkuus väylien hyvää kuntoa.

6 6 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT...3 LYHENNELMÄ LIIKENNEMUOTOJEN NYKYINEN TYÖNJAKO Henkilöliikenne Tavaraliikenne LIIKENNEINFRASTRUKTUURIN NYKYTILA Liikenneinfrastruktuurin arvo ja laajuus Liikenneinfrastruktuurin nykytila TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Talouden kehitys Elinkeinorakenteen muutokset Väestömuutokset Aluerakenteen muutokset Yhdyskuntarakenteen kehitys Teknologian kehittyminen Kansainvälistyminen EU:n liikennepolitiikka Arvostukset Logistiikan kehittyminen Liikennemuotojen välinen yhteistyö ja kilpailu Yhteenveto muutostekijöiden vaikutuksista liikenteen kysyntään MUUTOSTEN VAIKUTUKSET LIIKENNEINFRASTRUKTUURIIN Kansainvälinen liikennejärjestelmä Valtakunnallinen liikennejärjestelmä Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmä Maaseudun liikennejärjestelmä KESKEISIMMÄT LIIKENNEVÄYLIIN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT Yleistä Muutokset elinkeino- ja aluerakenteessa Kasvavien alueiden liikenneinfrastruktuuri Väestöä menettävien alueiden liikenneinfrastruktuuri Elinkeinoelämän muutosten liikenneinfrastruktuurille asettamat haasteet VÄYLÄT tutkimusohjelman tutkimukset... 46

7 7 1. LIIKENNEMUOTOJEN NYKYINEN TYÖNJAKO 1.1 Henkilöliikenne Kotimaan liikenne Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) mukaan aikuisväestö tekee keskimäärin kolme matkaa vuorokaudessa, joista noin kaksi tehdään henkilöautolla. Kevyt liikenne on vallitseva kulkumuoto lyhyillä matkoilla, mutta jo 1 3 kilometrin matkoista yli puolet on henkilöautomatkoja. Pitkistä joukkoliikennematkoista suurin osa (60 %) tehdään junalla. Lentomatkat yleistyvät yli 300 kilometrin matkoilla. Suurin osa matkoista on henkilöliikennetutkimuksen mukaan vapaa-ajan matkoja. Niiden osuus on kasvanut erittäin paljon viime vuosina. Toiseksi suurimpana ryhmänä ovat työmatkat sekä kolmanneksi suurimpana ostos- ja asiointimatkat. Eri ajankohtina tehtyjen henkilöliikennetutkimusten mukaan yleisenä kehitystrendinä on ollut henkilöauton lisääntynyt käyttö. Matkojen määrä vuorokaudessa on pysynyt suunnilleen samana. Kotimaan henkilöliikenteen suorite vuonna 2000 oli 69,7 mrd. henkilökilometriä (ei sisällä kävelyä ja pyöräilyä). Suorite on kaksinkertaistunut vuodesta 1970 vuoteen Henkilöliikenteen kasvu on kanavoitunut lähes kokonaan henkilöautoliikenteeseen, joka on tuona aikana kasvanut yli kaksinkertaiseksi. Henkilöautoliikenteen osuus on selvästi suurin sekä suoritteella että matkojen kulkumuotojakaumalla mitattuna. Suurissa kaupungeissa tehdään enemmän matkoja kuin pienissä kaupungeissa tai harvaan asutuilla alueilla. Kaupungin koon kasvaessa joukkoliikenteen osuus kasvaa ja henkilöautomatkojen osuus pienenee. Kuva. Matkojen jakautuminen kulkumuodoittain valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) mukaan. Kuva. Kotimaan henkilöliikennesuorite (henkilökm) kulkumuodoittain vuonna 2000 (ei sisällä kävelyä ja pyöräilyä). Kuva. Kotimaan henkilöliikennesuorite (henkilökm) vuosina (ei sisällä kävelyä ja pyöräilyä).

8 8 1.2 Tavaraliikenne Kuva. Tavaraliikenteen määrän (tonnit) jakautuminen kuljetusmuodoittain vuonna 2000 kotimaassa. Kansainvälinen liikenne Kansainvälinen liikenne kattaa Suomen ja ulkomaiden välisen liikenteen sekä kauttakulkuliikenteen. Ulkomaanmatkat ovat työhön liittyviä matkoja, lomamatkoja tai muita matkoja. Kansainvälisen liikenteen matkoja tehtiin vuonna 2000 yhteensä 54 miljoonaa. Näistä suurin osa oli Suomen ja Ruotsin välistä liikennettä joko maitse tai meritse. Lentoliikenteen matkoista kaksi kolmasosaa suuntautui EU-maihin. Vuonna 2000 tieliikenteen osuus kansainvälisen liikenteen matkoista oli 56 %, vesiliikenteen 30 % ja lentoliikenteen 14 %. Kotimaan liikenne Kotimaan tavaraliikennesuorite oli 40,4 mrd. tonnikilometriä vuonna Suorite on 1,7-kertaistunut vuodesta 1970 vuoteen Kasvu on kohdistunut valtaosin tieliikenteeseen. Tieliikenteen osuus on hallitseva sekä kuljetussuoritteella että kuljetusmäärällä mitattuna. Tavaraliikenteessä kuten henkilöliikenteessäkin tieliikenteen suhteellinen osuus on jatkuvasti kasvanut. Rautatiekuljetusten osuus on vesikuljetusten osuutta selvästi suurempi sekä kuljetussuoritteella että kuljetusmäärillä mitattuna. Lentokuljetusten osuus on hyvin pieni. Kuljetusmuodot eivät juurikaan kilpaile keskenään, vaan ne toimivat ominaiskäyttöalueillaan. Usein ne muodostavat toisiaan täydentäviä kuljetusketjuja. Tiekuljetus on lähes poikkeuksetta yksi kuljetusketjun osa, vaikka runkokuljetus tapahtuisikin rauta-, meri- tai lentoteitse. Tavaraliikenteen kuljetussuoriteet sekä tie- että rataverkolla verkon pituuteen suhteutettuna ovat eurooppalaista keskiarvoa suuremmat. Vuonna 1998 yli miljoonan tonnin kokonaistavaramäärä oli Suomessa noin tiekilometrillä, noin ratakilometrillä ja noin vesiväyläkilometrillä. Kuva. Tavaraliikenteen kuljetussuoritteen (tonnikilometrit) jakautuminen kuljetusmuodoittain vuonna 2000 kotimaassa. Tieliikenteen osuus on jatkuvasti kasvanut sekä henkilö- että tavaraliikenteessä.

9 9 Ulkomaan liikenne Suomen viennin ja tuonnin määrä vuonna 2000 ilman transitoa oli yhteensä 91,7 milj. tn ja sen arvo oli 85 mrd. euroa (505 mrd. mk). Vesiliikenteen osuus viennin ja tuonnin määrästä oli tonneina mitattuna noin 80 % ja euroina mitattuna noin 74 %. Lentoliikenteen osuus oli tonneina mitattuna vain 0,1 %, kun se euroina mitattuna oli noin 16 %. Lentoliikenteen osuus Suomen tuonnin ja viennin määrästä tonneina mitattuna oli vuonna 2000 vain 0,1 %, kun se euroina mitattuna oli noin 16%. Lentoliikenteen merkitys kansainvälisissä nopeaa kuljetusta vaativissa tehtävissä on viime vuosina jatkuvasti vahvistunut. Kuva. Kotimaan tavaraliikenteen kuljetussuorite (tonnikilometrit) vuosina Tavaravirrat miljoona tonnia vuodessa. Kuva. Suomen viennin ja tuonnin määrä tonneina ilman transitoa vuonna Kuva. Tie- ja rataverkon osat sekä kotimaan vesiliikenteen reitit, joilla tavaravirrat olivat vuonna 1998 yli 1,0 milj. t/v. Kuva. Suomen viennin ja tuonnin arvo euroina ilman transitoa vuonna

10 10 2. LIIKENNEINFRASTRUKTUURIN NYKYTILA Liikennejärjestelmä muodostuu liikenneinfrastruktuurista ja liikenteen hoidosta. Liikenneinfrastruktuuri sisältää liikenneväylät, terminaalit sekä liikenteen ohjaus- ja hallintajärjestelmät. Liikenteen hoitoon tarvitaan erilaisia liikennevälineitä, hoito-organisaatioita ja säännöstöä. Jatkossa tarkastellaan liikenneinfrastruktuuria sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. LIIKENNEJÄRJESTELMÄ LIIKENNEINFRASTRUKTUURI Liikenneväylät Terminaalit Liikenteenohjausjärjestelmät LIIKENTEEN HOITO Liikennevälineet Liikenteenhoito-organisaatiot Säännöstöt 2.1 Liikenneinfrastruktuurin arvo ja laajuus Liikenneväylien (yleiset tiet, kadut ja kaavatiet, yksityiset tiet, rautatiet, vesitiet, metro sekä raitiotiet) sekä terminaalien (satamat ja lentokentät) kokonaispääomaarvo oli vuoden 2000 lopussa noin 30 mrd. euroa (180 mrd. markkaa). Liikenneväylien yhteispituus vuonna 2000 oli noin km. Eri liikennemuotojen verkoista tieliikenteen verkko on laajin. Alla olevassa taulukossa vesiliikenteen väyliin on sisällytetty vain merkityt väylät. Lentoliikenteen osalta väyläpituutta ei ole määritetty. Taulukko. Suomen liikenneinfrastruktuuri vuonna Kuva. Liikennejärjestelmän rakenne. Liikenneväylien pääoma-arvo oli vuoden 2000 lopussa noin 30 mrd. euroa eli 180 mrd. mk. Kuva. Valtion, kuntien ja yksityisten omistamien liikenneverkkojen pääoma-arvo vuoden 2000 lopussa.

11 Liikenneinfrastruktuurin nykytila Kansainvälinen taso Kansainvälisen liikenteen tarpeita varten Euroopan unioni on lähtenyt kehittämään ns. TEN-verkkoja (Trans-European Networks). Näiden yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen avulla pyritään takaamaan henkilöiden ja tavaroiden kestävä liikkuminen yhteisön alueella parhaissa mahdollisissa yhteiskunnallisissa ja turvallisuusolosuhteissa. Euroopan unionin komissio hyväksyi uuden TEN-suuntaviivaehdotuksen, joka on parhaillaan Euroopan neuvoston ja parlamentin käsittelyssä. Ehdotuksessa Pohjolan kolmio säilyy prioriteettiprojektina. TEN-satamista neuvosto ja parlamentti tekivät päätöksen jo aikaisemmin vuonna Suomen TEN-tieverkko on laajuudeltaan noin 5050 km ja TEN-rautatieverkko 3280 km. TEN-lentoasemaverkkoon kuuluu maassamme 22 lentoasemaa, jotka on luokiteltu kansainvälisiin yhteysasemiin, alueellisiin yhteys- ja liityntäasemiin ja muihin lentoasemiin. Suomen lentoasemista vain Helsinki-Vantaa kuuluu ylimpään luokkaan. TEN-satamaverkkoon kuuluu 18 merisatamaa sekä Saimaan satamat. Kansainvälisen henkilöliikenteen kannalta tärkeimmät satamat ovat Helsinki, Turku, Maarianhamina, Eckerö ja Vaasa. Vilkkaimmat tavaraliikenteen satamat ovat Sköldvik, Helsinki, Kotka, Naantali, Raahe, Rauma, Hamina ja Turku. kuljetusketjua, jonka on toimittava kaikissa olosuhteissa ympäri vuoden. Tämän yhteyden kehittäminen edellyttää mm. tehokasta jäänmurtotoimintaa, sujuvia satamien maaliikenneyhteyksiä ja logistisia ratkaisuja sekä modernien telemaattisten sovellutusten käyttöä kuljetuksiin liittyvässä informaationhallinnassa. Kansainvälisen tieliikenteen verkko on varsin kattava ja palvelee hyvin liikennettä. Venäjän raja-asemilla kuorma-autoliikenne on ajoittain ruuhkautunut. Kasvava itäliikenne on Kaakkois-Suomessa aiheuttanut myös liikenneturvallisuusongelmia valtateillä 6 ja 7. Itämeren moottoritie on Suomen ulkomaankaupan tärkein väylä. Sen kuljetusmäärä vastaa lähes kuorma-auton liikennettä vuorokaudessa. Itämeren kautta kulkeva meriyhteys on Suomen ulkomaankaupan tärkein väylä. Tämän Itämeren moottoritien kuljetusmäärät vastaavat lähes kuormaauton liikennettä vuorokaudessa. Pitkä etäisyys markkinoille ja ankara ilmasto lisäävät suomalaisten yritysten logistisia kustannuksia, jotka ovat noin 2-3 -kertaiset EU:n ydinalueisiin verrattuna. Itämeren meriväylä on osa Suomesta EU:n markkinoille johtavaa intermodaalista Kuva. Suomen TEN-verkot. Satamat neuvoston ja parlamentin tekemän päätöksen mukaisesti ja muu TEN-verkko komission ehdotuksen mukaisesti.

12 12 Junamatka Helsingistä Pietariin kestää nykyisin noin 5,5 tuntia. Tavoitteena on matka-ajan lyhentäminen 3 tuntiin. Keinoja ovat rajamuodollisuuksien sujuvoittaminen, junakaluston kehittäminen ja ratainvestoinnit (mm. Keravan Lahden oikorata). Kansainvälisessä lentoliikenteessä suurimpana ongelmana on ollut Euroopan ilmatilan ruuhkautuneisuus ja sen seurauksena lentojen myöhästyminen. Uusien yhteyksien avaaminen Suomesta Keski-Euroopan ruuhkaisiin lentokeskuksiin on vaikeaa. Ilmatilan ruuhkaisuuden on arveltu aiheutuvan hallinnon rakenteista ja lennonvarmistuspalveluiden hajanaisuudesta. Kuva. Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot. Valtakunnallisesti merkittäviä teitä ja katuja ovat - valtatiet - TEN-verkoston tiet ja E-tiet - virallisiin rajanylityspaikkoihin johtavat maantiet - ympärivuotisessa käytössä oleviin satamiin eli ns. talvisatamiin johtavat tiet ja kadut - raskaan ja säännöllisen lentoliikenteen, myös sotilasliikenteen, lentoasemille johtavat tiet ja kadut - valtakunnallisesti merkittäviin matkakeskuksiin ja tavaraterminaaleihin johtavat tiet ja kadut ratoja ovat - päärataverkon radat - kaikkiin virallisiin rajanylityspaikkoihin johtavat radat - talvisatamiin johtavat radat - valtakunnallisesti merkittäviin matkakeskuksiin ja tavaraterminaaleihin johtavat radat - pääkaupunkiseudun metron radat - seuraavat uudet ratayhteydet - - Helsinki Vantaan lentoaseman rata (ns. Marja-rata) - - metron laajentaminen Espooseen - - Keravan Lahden oikorata satamia ja vesiväyliä ovat - kaikki ympärivuotisessa käytössä olevat satamat, ns. talvisatamat - kauppamerenkulun väylät lentoasemia ja lennonvarmistusjärjestelmiä ovat - kaikki raskaan ja säännöllisen lentoliikenteen, myös sotilasilmailun käyttöön tarkoitetut lentoasemat ja lennonvarmistusjärjestelmät tietoliikenneverkkoja- ja tietoliikennejärjestelmiä ovat - erityisesti valtakunnalliset joukkoviestinnän jakeluverkot ja televerkot - raskaan ja säännöllisen lentoliikenteen käyttöön tarkoitettujen lentoasemien ja sotilasilmailun lennonvarmistusjärjestelmät - kauppa- ja sotilasmerenkulun väyliä varten rakennetut turvalaite- ja liikenteenohjausjärjestelmät - ilmatieteelliset ja hydrologiset mittausjärjestelmät - maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tietoliikennejärjestelmät. Vesiliikenneinfrastruktuurissa tarvitaan pienehköjä parantamistoimenpiteitä väylästön turvallisuuden takaamiseksi aluskaluston ja navigointimenetelmien kehittyessä. Elinkeinoelämän kehitys voi lisäksi tulevaisuudessa tehdä kulkusyvyyden lisäämisen joillakin väylillä perustelluksi. Perämeren väylät ovat madaltuneet ja kaipaavat kulkusyvyyden palauttamista ennalleen. Satamien infrastruktuurissa on merkittäviä kehittämistarpeita lähivuosina satamien liikennemäärien kasvun ja tavaran käsittelymenetelmien muutosten vuoksi. Nykyisten satamien tieliikenneyhteyksistä ongelmallisin on yhteys Kokkolan satamaan. Raideliikenneyhteyksissä ei ole merkittäviä puutteita. Myös jäänmurtajakalustoa joudutaan lähivuosina nykyaikaistamaan. Valtakunnan taso Valtakunnan tason liikennejärjestelmän rungon muodostavat sekä henkilö- että tavaraliikenteessä valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot sekä tietoliikenneverkot ja -järjestelmät, jotka on määritelty valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Valtioneuvosto teki päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka tulivat voimaan Henkilöliikenteen kannalta tieverkolta edellytetään turvallisuutta ja sujuvuutta.

13 13 Pääteiden liikenteellinen toimivuus on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Ruuhkaisuutta esiintyy jonkin verran lähinnä muutamien kaupunkiseutujen pääteillä ja valtatiellä 1. Myös eräillä pääteillä on geometrialtaan ja poikkileikkaukseltaan puutteellisia jaksoja. Tavarakuljetukset asettavat tiekuljetuksille kaksi keskeistä vaatimusta: kustannustehokkuuden ja täsmällisyyden. Tieverkon osilla, joilla liikkuu kustannustehokkuutta vaativia teollisuuden ja rakennustoiminnan kuljetuksia, on tärkeää kantavuus. Vastaavasti tieverkon osilla, joilla liikkuu täsmällistä kuljetusaikaa vaativia päivittäistavarakaupan ja korkean teknologian tuotteita valmistavan teollisuuden kuljetuksia, korostuu liikennöitävyys. Satamissa on yleensä riittävästi laivapaikkoja. Ongelmana on se, että kaikki laivapaikat eivät vastaa enää nykyajan vaatimuksia. Valtakunnallisena ongelmana on myös laituripaikkojen kohdentuvuus eli kapasiteetin väärä sijainti kysyntään nähden. Lentoliikenteen verkossa ei ole nykyisin olennaisia ongelmia ja lentoasemia kehitetään kysynnän mukaan. Ilmailulaitos ylläpitää lentoasemiaan verkostoperiaatteella eli kaikkien yksittäisten lentoasemien ei tarvitse olla kannattavia. Monet rataosat päästettiin luvuilla huonoon kuntoon. Myös junaliikenteessä on viime vuosina sattunut useita vakavia onnettomuuksia. Siksi rataverkon perusparantamisen jatkaminen, eräiden rataosien sähköistäminen Pohjois- Suomessa, tasoristeysten poistaminen ja turvallisuusinvestoinnit (esimerkiksi automaattisen kulunvalvontajärjestelmän laajentaminen) ovat rautatieliikenteen kannalta keskeisiä kehittämiskohteita. Henkilöliikenteessä junaliikenteen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää nopean junaliikenteen verkon laajentamista. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä on kapasiteettiongelmia eräillä rataosilla. Vesiväylät ovat liikenteen tarpeisiin nähden pääosin hyvässä kunnossa. Sisävesiväylistä vain Saimaan väylät kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin liikenneverkkoihin. Saimaan kanavan vuokrasopimus loppuu vuonna Vuonna 2000 valtioneuvoston tekemän linjauksen mukaisesti Suomen sisävesien meriyhteys kulkee jatkossakin Saimaan kanavan kautta. Rataverkon perusparantamisen jatkaminen on rautatieliikenteen kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta tärkeää. Kuva. Kapasiteetin riittämättömyydestä johtuvat toimivuusongelmat tärkeimmillä pääteillä vuonna 2000.

14 14 Hallinnolliset rajat hankaloittavat liikennejärjestelmäsuunnitelmien toteuttamista etenkin suurilla kaupunkiseuduilla. Maaseudulla tiet ovat yleensä ainoita liikenneyhteyksiä. Siksi toimivat tieyhteydet ovat elinvoimaisen maaseudun perusedellytyksiä. Kaupunkiseudut Kaupunkiseutujen henkilöliikennejärjestelmän runkona on katuverkko sekä yleisistä teistä muutamat läpikulku- ja sisääntulotiet. Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenne käyttää myös raitiotie-, metro- ja rataverkkoa. Kevyen liikenteen verkolla on kaupunkiseuduilla merkittävä asema liikennejärjestelmässä. Myös tavaraliikennejärjestelmän runkona kaupunkiseuduilla on katuverkko, jota yleisten teiden verkko täydentää. Raskaita kuljetuksia varten useisiin kaupunkialueiden teollisuuslaitoksiin, teollisuusalueille ja tavaraterminaaleihin on ratayhteys. Suurilla kaupunkiseuduilla yhtenä merkittävänä ongelmana on koordinoinnin vaikeus seudullisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien toteutuksessa. Suurin ongelma on ollut se, että vaikka liikennejärjestelmäsuunnitelmat on laadittu yhteistyössä ja hyväksyttykin yhteisesti, eri osapuolet eivät voi sitoutua samalla tavalla suunnitelmien toteuttamiseen. Suunnitelmien toteutuksen tehostamiseksi liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt ryhtyä laatimaan aiesopimuksia kaikista liikennejärjestelmäsuunnitelmista muiden suunnitelman laatimiseen osallistuneiden organisaatioiden kanssa. Pääkaupunkiseudulla on metron jatkamisesta Helsingistä Etelä-Espooseen kiistelty jo vuosia. Ns. länsimetron linjausvaihtoehtojen tutkiminen on käynnissä. Kaupunkiseuduilla on huonokuntoisia tai ruuhkaisia pääkatuja useita satoja kilometrejä. Kevyen liikenteen väylien ongelmana on verkkojen puutteellinen jatkuvuus. Ongelmia on myös kevyen liikenteen väylien kunnossa ja hoidon tasossa. Eräät satamiin johtavat tie- ja kulkuyhteydet ovat ruuhkaisia ja kapeita. Myös joidenkin lentoasemien tieyhteyksissä on ongelmia. Kaupunkialueilla olevat teollisuusraiteet ovat yleensä kaupungin tai yksittäisen teollisuuslaitoksen hallinnassa. Suuri osa niistä on huonokuntoisia. Maaseutualueet Toimivat tieyhteydet ovat maaseutualueiden kehityksen perusedellytys. Tieyhteyksien merkitys maaseutualueilla on tärkeää, koska ne ovat yleensä ainoita liikenneyhteyksiä. Rautateillä ei ole enää maaseutualueiden henkilöliikenteen hoidossa suurtakaan merkitystä. Vesiväylillä on merkitystä lähinnä saaristokunnissa. Maaseutualueilla jokapäiväinen liikenne tukeutuu alempiasteiseen tieverkkoon (seutu- ja yhdystiet) ja yksityistieverkkoon. Alempiasteisella tieverkolla eniten ongelmia on sorateillä. Niiden kunto on heikentynyt, koska niiden rakennetta parantavia toimenpiteitä on viime vuosina vähennetty. Sorateitä on noin km ja painorajoituksia on viime vuosina asetettu kilometrille. Keväinen kelirikko ja painorajoitukset haittaavat maatalouden päivittäisiä kuljetuksia, raakapuun kuljetuksia ja linja-autoliikennettä. Valtaosa kelirikko-ongelmista on maan keski- ja pohjoisosien sorateillä. Myös päällystetyllä alempiasteisella tieverkolla on kantavuusongelmia sekä päällysteen huonosta kunnosta johtuvia ongelmia. Myös yksityisten teiden kunto on heikkenemässä. Vuoden 1995 jälkeen valtio ei juurikaan ole avustanut yksityisten teiden kunnossapitoa. Yksityisten teiden merkitys maaseudun elinvoimaisuudelle on kuitenkin suuri, sillä huomattavan paljon asutusta ja elinkeinotoimintaa on sijoittunut niiden varteen. Tieyhteyksien merkitys maaseudun kehittämisessä on tärkeää myös tulevaisuudessa, koska uudentyyppiset elinkeinot, kuten matkailu ja muut palveluelinkeinot, edellyttävät hyviä tieyhteyksiä.

15 15 Yhteenveto liikenneinfrastruktuurin nykyisistä ongelmista Taulukko. Liikenneinfrastruktuurin keskeisimmät nykyiset ongelmat.

16 16 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Kuva. Liikenneinfrastruktuurin virstanpylväitä. Yhteiskunnan muutokset heijastuvat myös liikenteeseen ja sen toimintaympäristöön. Merkittäviä muutostekijöitä ovat talouden kehitys, elinkeinorakenteen muutokset, väestömuutokset, alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys, teknologian kehittyminen, kansainvälistyminen, EU:n liikennepolitiikka ja erilaiset arvostukset (ympäristö, liikenneturvallisuus, yksilöityminen). Myös logistiikan kehittymisellä, liikennemuotojen yhteistyöllä ja liikennemuotojen välisellä kilpailulla on omat vaikutuksensa. 3.1 Talouden kehitys Kansantalouden kehityksellä on suora vaikutus henkilö- ja tavaraliikenteeseen. BKT:n kasvu lisää ihmisten liikkumista kaikilla liikennemuodoilla. Tavaraliikenteessä taloudellinen kasvu näkyy tavaran määrän ja arvon kasvuna. Talouden kehitys näkyy suoraan yritysten toiminnassa ja kaupan volyymissa, jolloin matkojen määrän muutos on suoraan riippuvainen yritystoiminnan aktiivisuudesta. BKT:n kehitys vaikuttaa myös valtiontalouden kehitykseen. Suotuisan talouskehityksen aikana liikenneverkkoihin on yleensä mahdollista ja tarvetta investoida enemmän kuin huonoina talouden aikoina. Talouden kehityksellä on erittäin suuri merkitys tie- ja lentoliikenteen kysyntään. Rautatie- ja vesiliikenteessä vaikutus kysyntään on hieman vähäisempi. 3.2 Elinkeinorakenteen muutokset Suomen elinkeino- ja tuotantorakenne on muutostilassa. Perinteisten vahvojen toimialojen, metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden, rinnalle on noussut merkittäväksi kansantalouden osa-alueeksi elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuus, joka on keskittynyt pääasiallisesti suuriin kasvukeskuksiin. Vähittäiskaupan rakenne on muuttunut merkittävästi. Erityisesti automarkettien rakentaminen keskusten ulkopuolelle on muuttanut niin asiointimatkustamista kuin työmatkojakin. Samanaikaisesti pieniltä paikkakunnilta ovat kadonneet tai vähentyneet vähittäiskaupan, pankin ja postin palvelut. Tavaraliikenteessä elinkeinorakenteen muutokset lisäävät suhteellisesti eniten lentokuljetuksia ja määrällisesti eniten tiekuljetuksia. Muilla kuljetusmuodoilla vaikutukset eivät ole niin merkittäviä. Palvelusektorin kasvu lisää jonkin verran kevyttä tavaraliikennettä. Elinkeino- ja tuotantorakenteen muutokset vaikuttavat eniten tieliikenteen infrastruktuuriin.

17 Väestömuutokset Sisäinen muuttoliike on Suomessa ollut 1990-luvulla hyvin voimakasta. Muuttoliike on suuntautunut maaseudulta kaupunkeihin ja taajamiin sekä maan eri osista muutamille kasvualueille. Suurimpia kasvualueita ovat Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Jyväskylän seutukunnat. Suomen väestö ikääntyy. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 64-vuotiaiden osuus kasvaa nykyisestä 15 %:sta 26%:iin vuoteen 2030 mennessä. Asuinkunnan koko on pienentynyt jatkuvasti ja yksineläjien määrä on kasvanut. Perhekoon pieneneminen ja yksineläjien määrän kasvu parantavat mahdollisuuksia lomamatkailuun. Liikennemäärät voivat väestömuutosten vuoksi muuttua paikallisesti paljonkin, mikä voi vaikuttaa varsinkin tieliikenteen infrastruktuuritarpeisiin. 3.4 Aluerakenteen muutokset Suomen eritasoisten keskusten ja niiden välisten yhteyksien muodostamasta aluerakennekokonaisuudesta voidaan erottaa valtakunnantasolla keskusseutualueet ja harvaanasutut periferia-alueet. Keskusseudut toimivat niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin merkittävinä kasvukeskuksina ja Suomen aluerakenteellisena runkona. Valtakunnan tasolla Suomi voidaan jakaa kolmeen kehitysvyöhykkeeseen aluekehityksellisten tekijöiden pohjalta. Kehitysvyöhykkeitä voidaan luonnehtia seuraavasti: Etelä-Suomen Helsinki Tampere ja Helsinki Turku -liikenneverkon suuntaiset keskusseudut sekä Oulun keskusseutu ovat kansainvälistynyttä taloudellisen toiminnan ja lisääntyvän väestön kehitysvyöhykettä (ykkösvyöhyke). Väli-Suomen kehitysvyöhykkeen keskusseuduilla on suuria kasvukeskuksia ja keskusseutuja sekä alemman tason rakennemuutoskeskuksia ja paikallis- Kuva. Suomen aluerakenteen kehitysvyöhykkeet. Liikennemäärät voivat väestömuutosten vuoksi muuttua paikallisesti paljonkin, mikä voi vaikuttaa varsinkin tieliikenteen infrastruktuuritarpeisiin.

18 18 Liikenteen informaatio- ja ohjausjärjestelmien kehittymispotentiaali on suuri. tason maaseutukeskuksia (kakkosvyöhyke). Itä- ja Pohjois-Suomen kehitysvyöhykkeellä on alemman tason ns. rakennemuutos- ja taantumakeskuksia sekä harvaan asuttua syrjäistä maaseutua (kolmosvyöhyke). Aluerakenteen muutokset vaikuttavat paljon henkilöliikenteen kysyntään tieliikenteessä. Karkeasti voidaan todeta, että ykkösvyöhykkeellä kysyntä kasvaa ja kolmosvyöhykkeellä kysyntä laskee joitakin kaupunkiseutuja lukuun ottamatta. Kakkosvyöhykkeellä on havaittavissa sekä ykkösettä kolmosvyöhykkeen piirteitä. Väestön ja taloudellisen kasvun keskittyminen Etelä-Suomeen hidastaa kotimaan lentoliikenteen kasvua. Tavaraliikenteen kokonaiskysyntään aluerakenteen muutokset eivät juurikaan vaikuta. Paikallisesti muutokset voivat sen sijaan olla suuriakin. Aluerakenteen muutokset vaikuttavat kaikkien liikennemuotojen liikenneinfrastruktuuriin. 3.5 Yhdyskuntarakenteen kehitys Useiden kaupunkien ja taajamien yhdyskuntarakenne on hajaantunut. Näin on tapahtunut varsinkin kasvavilla kaupunkiseuduilla. Hajaantumisen kanssa samanaikaisesti tapahtuu myös yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja eheytymistä. Hajautunut yhdyskuntarakenne lisää autoliikenteen kysyntää sekä teiden ja katujen tarvetta ja heikentää samalla kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. 3.6 Teknologian kehittyminen Teknistä kehitystä ohjaavat tulevaisuudessa erityisesti ympäristökysymykset ja pyrkimys taloudelliseen tehokkuuteen sekä muutokset ihmisten arvoissa. Liikennevälinetekniikan ja liikenneväylätekniikan kehittymisessä ei ole näköpiirissä erityisiä mullistuksia henkilöautojen ympäristöystävällisempää moottoritekniikkaa lukuun ottamatta. Liikenteen informaatio- ja ohjausjärjestelmien kehittymispotentiaali on suuri. Useat tulevaisuuden sovelluksista eivät ole vielä edes näköpiirissä. Laajan ja suhteellisen vähäliikenteisen liikenneverkon vuoksi Suomessa saattaa olla perusteltua siirtyä edelläkävijänä tienvarsitekniikkaan perustuvan järjestelmän sijasta ajoneuvojen satelliittipaikannukseen ja telekommunikaatioon perustuvaan informaatiotekniikkaan. Yksi uuden tekniikan mahdollinen sovellus on liikenteen kysynnän hallinta joustavan hinnoittelun avulla. Tekninen kehitys vaikuttaa suhteellisen vähän valtakunnalliseen tieverkkoon. Rataverkolla laadulliset muutokset ovat suurempia (esimerkiksi kulunvalvonnan, sähköistyksen ja nopeiden junien käyttöönoton aiheuttamat järjestelyt). Kaupunkiseuduilla kysynnän hallintatekniikka luo mahdollisuuden tehostaa liikenneverkon käyttöä, ottaa käyttöön liikenteen joustavia hinnoittelujärjestelmiä sekä siten vähentää tai siirtää investointeja. Terminaaleihin kohdistuva muutos on voimakkaampaa kuin itse väyliin. Suurin muutospaine kohdistuu liikenteen informaatio- ja ohjausjärjestelmiin liittyvään infrastruktuuriin. 3.7 Kansainvälistyminen Suomi ja suomalaiset yritykset ovat kansainvälistyneet nopeasti. EU:n jäsenyyden myötä ihmisten ja tavaroiden liikkuminen helpottui merkittävästi. Euron käyttöönotto helpottaa edelleen ulkomailla liikkumista sekä taloudellista ja muuta kanssakäymistä ulkomaisten tahojen kanssa. Myös globaalilla tasolla Suomen osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön laajenee. Liikenteessä kansainvälisessä yhteistyössä voidaan hahmottaa kolme ulottuvuutta, jotka ovat EU:n liikennepolitiikka,

19 19 yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa sekä lähialueyhteistyö Venäjän ja Baltian maiden kanssa. EU:n laajenemisella tulee olemaan vaikutuksia myös liikennealalla. Kansainvälistymisen vaikutus liikennejärjestelmään on suuri kaikilla liikennemuodoilla. Eniten kansainvälistyminen lisää kuitenkin lentoliikenteen kysyntää. Globaalien kuljetusketjujen merkitys kasvaa entisestään ja myös Suomen liikennejärjestelmää ja liikenneinfrastruktuuria on tarkasteltava osana globaalia kuljetusketjua. Erityisesti satamien ja lentoterminaalien toimintaan sekä niihin johtaviin maaliikenneyhteyksiin on siksi kiinnitettävä huomiota. 3.8 EU:n liikennepolitiikka EU:n liikennepolitiikan periaatteet on esitetty valkoisessa kirjassa, jonka komissio hyväksyi Valkoisen kirjan pääteemana on liikenteen kasvu ja siitä aiheutuvat ongelmat sekä niiden ratkaiseminen Euroopassa. Tätä haastetta on lähestytty tarkastelemalla liikennejärjestelmää kokonaisuutena, ehdottamalla toimia liikennejärjestelmän tehokkuuden ja toimivuuden parantamiseksi, arvioimalla rinnakkain yhteiskunnallisia, taloudellisia, inhimillisiä ja ympäristöllisiä vaikuttavuussuhteita, lisäämällä liikenteen hinnoittelun käyttöä yhteisesti sovittavissa puitteissa sekä hyödyntämällä teknologian ja telemaattisten järjestelmien kehitystä. Valkoinen kirja korostaa tarvetta valintojen tekemiseen. Liikennemuotojen välistä kilpailua on säädeltävä siten, että ruuhkautumista ja tiekuljetusten ylivoimaa voidaan vähentää. Välttämättömille infrastruktuurin parannuksille on varmistettava rahoitus. Liikenteessä kuolleiden määrä on vähennyttävä puoleen vuoteen 2010 mennessä. Hinnoittelun keinoja otetaan lisääntyvästi käyttöön. Ihmisten tarpeille ja odotuksille on luotava katetta paremmilla liikenteen palveluilla. Valkoisen kirjan mukaan liikennemuotojen tasapainoinen kehittäminen edellyttää tieliikenteen laadun parantamista, rautatieliikenteen elinvoimaisuuden kehittämistä, lentoliikenteen kasvun hallintaa, meri- ja sisävesiliikenteen yhteensopivuuden kehittämistä sekä kulkumuotojen yhteensopivuuden lisäämistä. 3.9 Arvostukset Ihmisten arvostukset muuttuvat ajan myötä. Liikenteeseen ja liikenneinfrastruktuuriin voimakkaasti vaikuttavia arvostuksia ovat ympäristön ja liikenneturvallisuuden merkityksen kasvu sekä yksilöllisyyden korostuminen. Ympäristön merkitys on kasvanut kaikilla elämisen alueilla, kun ihmisten tietous ympäristöasioista ja ongelmista sekä huoli ympäristön tilasta on kasvanut. Ympäristöasioiden painoarvo onkin muuttunut useassa tapauksessa huomioon otettavasta tekijästä ohjaavaksi tekijäksi. Ympäristön merkitystä ja vaikutusta liikenteessä voidaan tarkastella kolmella tasolla: paikallis-/yritystasolla, valtio-/talousaluetasolla (esimerkiksi EU) ja globaalilla tasolla. Liikennejärjestelmän ympäristöystävällisyyttä voidaan parantaa teknisen kehityksen avulla, säädöksin ja sopimuksin, taloudellisella ohjauksella ja hinnoittelulla sekä parantamalla kuljetusten ja liikkumisen ympäristöllistä suorituskykyä (yhdistetyt kuljetukset, ympäristön laatujärjestelmät). Yhteiskuntapolitiikkaa leimaa pyrkimys ekologisesti kestäviin ratkaisuihin: olemassa olevaa infrastruktuuria kehitetään ja käytetään mahdollisimman tehokkaasti, kaavoituksessa pyritään liikenteen minimointiin, kevyttä ja joukkoliikennettä suositaan liikkumismuotoina ja kuljetuksissa korostuu ympäristövaikutusten hallinta tuotteen koko elinkaaren ajalta. Ympäristöasioiden painoarvo on kasvanut huomioon otettavasta tekijästä ohjaavaksi tekijäksi.

20 20 Visio turvallisuudesta: Kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Vihreä logistiikka on tärkeä osa yritysten kilpailukykyä. Globaalilla tasolla liikkumiseen ja kuljetuksiin vaikuttavat erityisesti CO 2 -päästöjen rajoittamispyrkimykset. CO 2 -ongelmien kärjistyminen saattaa johtaa liikenteen uudenlaiseen hinnoitteluun ja tarpeeseen hillitä liikkumista. Tämän seurauksena kansainvälisten yritysten logististiikan kustannukset ja haasteet kasvavat niin, että tavaroiden ja henkilöiden kuljetustarpeen arvioiminen saa päätöksenteossa nykyistä suuremman painoarvon. Joissakin tapauksissa yritykset saattavat joutua jopa etsimään globaalisten markkina-alueiden sijasta lokaalisempia markkina-alueita. Ympäristönäkökohdat puoltavat rautatieja vesiliikenteen kehittämistä. Liikenneturvallisuuden arvostus on lisääntynyt viime vuosina. Suomen liikenneturvallisuusvisio on uuden marraskuussa 2000 julkistetun Liikenneturvallisuussuunnitelma mukaan seuraavanlainen: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tämän suunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että vuoden 2025 paikkeilla vuosittainen liikennekuolemien määrä on enintään 100. Liikenneturvallisuusvision toteuttaminen tulee merkitsemään muutoksia useilla tieliikennejärjestelmän osa-alueilla. Myös rautatie- ja vesiliikenteessä liikenneturvallisuuden merkitys on kasvanut. Lentoliikenteessä liikenneturvallisuuden vaatimus on perinteisesti aina ollut suuri. Yksilöllisyys tulee tärkeämmäksi niin yksin elävien kuin perheidenkin piirissä. Yksilöityminen on yksi logistiikan kehittämisen keskeisiä muutosvoimia. Kuluttajat haluavat omiin tarpeisiinsa räätälöityjä tuotteita ja palveluja. Vapaa-ajan matkojen ja erilaisiin harrastuksiin liittyvien matkojen määrät kasvavat. Yksilöityminen lisää hieman tie- ja lentoliikenteen kysyntää sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Yksilöitymisen vaikutukset näkyvät eniten tiekuljetuksissa pienten ja nopeiden kuljetuserien lisääntymisenä Logistiikan kehittyminen Logistiikan osaamisen merkitys yritysten kilpailutekijänä tulee entistä tärkeämmäksi asiakaslähtöisyyden ja yksilöllisyyden merkityksen kasvun, kaupan globalisoitumisen, yritysten verkottumisen ja tuotteiden elinkaaren lyhentymisen vuoksi. Logistiikan kehittymisen tunnusmerkkejä ovat terminaali- ja satamatoimintojen automatisointi, tietotekniikan laaja-alainen hyödyntäminen kuljetusketjun eri osissa, merikuljetusten frekvenssin kasvaminen, kuljetusten eri osien parempi integroiminen osaksi kuljetusketjua, varastojen ja varastointiaikojen väheneminen sekä terminaalien ja kuljetusalan yrittäjien erikoistuminen. Kalliin yksikköhinnan tuotteiden kuljetusmäärät kasvavat, eikä tällöin tärkeintä aina ole kuljetuksen hinta, vaan korkea palvelutaso ja täsmällisyys. Vaikka logistiikan kehittymisellä onkin suurin merkitys lentoliikenteen kysyntään, se vaikuttaa merkittävästi kaikkien liikennemuotojen infrastruktuuriin. Yksikköhinnaltaan kalliiden tuotteiden kuljetuksissa palvelutaso ja täsmällisyys ovat usein hintaa tärkeämpiä tekijöitä.

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia?

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Perämerenkaari Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategian esiselvitys Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Maanteiden kotimaan tavarankuljetukset Lentoliikenteen

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla

Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla Tulevaisuusfoorumit 2005 Palvelujen turvaaminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla Hämeenlinna 12.9.2005 Liikenne- ja viestintäministeriö Valtiosihteeri Perttu Puro Tulevaisuuden liikenneratkaisut

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen

Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvitys RT:n hallitus 17.1.2017 Sami Pakarinen Liikennehankkeiden toteutus ottaa aikaa Hanke Aloitus Valmis Kesto Tampereen rantatunneli 1990 (suunnittelu) 2016 26 vuotta

Lisätiedot

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Jenni Eskola 15.1.2015 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä henkilöliikenteen asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja muuntaa ne vaateiksi

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Pank ry:n tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2012 Gustavelund Tuusula Yli-insinööri Mikko Karhunen Liikennepoliittinen selonteko Liikennepolitiikan linjaukset ja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat Anders Östergård 17.02.2015 Vt 8 Sepänkylän ohitustie - Avattu liikenteelle, viimeistelytyöt menossa, Skanska Infra pääurakoitsija - Urakkasumma

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

Hankesuunnittelupäivä 2016

Hankesuunnittelupäivä 2016 Hankesuunnittelupäivä 2016 Ylijohtaja Rami Metsäpelto 25.10.2016 Maakuntauudistus ja Elyt Liikennevirasto ja Liikenneverkkoyhtiö Liikennekaari Rautatieliikenteen kilpailu Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Liikenneviraston asiantuntijanäkemys

Liikenne kohti tulevaa. Liikenneviraston asiantuntijanäkemys Liikenne kohti tulevaa Liikenneviraston asiantuntijanäkemys Tarvetta vastaavat liikenneolosuhteet ovat kasvun ja hyvinvoinnin perusta digitalisoituvassa Suomessa Liikennevirasto on käynyt vuoropuhelua

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen Infra-alan merkitys Vuorimiespäivät 28.3.2008 Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen TKL Timo Kohtamäki Toimitusjohtaja, Lemminkäinen Infra Oy Hallituksen puheenjohtaja, Infra ry 1 Infra-alan merkitys Tiesitkö,

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot 10.11.2015 Maanteiden ja ratojen luokitus Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 2019 Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2014 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Suomikäytävä

Suomikäytävä Suomikäytävä 18.8.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 272 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen Strategia on laadittu laajassa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 1. Liikenteen ja katuverkon nykytilanne Asemanseudun suunnittelu yhteydessä on ennakkoluulottomasti mietitty erilaisia liikennejärjestelyitä. Asema sijaitsee Mariankadun

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta Jyrki Karhula 20.10.2016 Johto Vastuualueen johtaja Johdon assistenttipalvelut Viestintä Kansainväliset asiat Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot