Selvitys keskeisistä tulevaisuuden muutostekijöistä. Foredata Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys keskeisistä tulevaisuuden muutostekijöistä. Foredata Oy"

Transkriptio

1 Selvitys keskeisistä tulevaisuuden muutostekijöistä Foredata Oy Selvitys on tarkoitettu hyödynnettäväksi Opetushallituksen VOSE-projektissa toteutettavassa matkailu- ja ravitsemisalan ennakointityössä Jari Järvinen, Ilkka Vataja ja Tommi Tuominen

2 SISÄLLYS 1 Johdanto Kehittämishankkeet ja ennakointitulokset Uusi pohjoinen Maailma vuonna Yhdessä ja erikseen Maailma ja Suomi 2010-luvulla Extreme Events Kansallinen innovaatiostrategia Digitaalinen Suomi 2020 Älykäs tie menestykseen Oivallus-hankkeen julkaisut Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä maakunta Kestävä monipaikkaisuus Tulevaisuuden pelikentät Foresight.fi Trendikartta Muutostekijöiden analyysi Lähteet

3 1 Johdanto Tässä selvityksessä tarkastellaan viimeaikaisia tulevaisuuden muutostekijöihin, muutosajureihin, megatrendeihin ja hiljaisiin signaaleihin kohdistuvaa tutkimusta. Tavoitteena on ollut löytää hankkeista tulevaisuuden kehitystä ajavia muuttujia ja tuoda niitä esille raportin avulla. Tarkoituksena ei ole ollut ennustaa tulevaisuutta vaan tarjota lähtöaineistoa odotetuista ja todennäköisistä muutostekijöistä muille tulevaisuustarkastelun tekijöille. Työssä käytetyt lähteet jakautuvat eri aikakausille ja myös eri maantieteellisille alueille. Osa käsitellyistä tutkimuksista käsittelee lähinnä seuraavaa 10 vuotta, kun taas osa miettii tulevaisuutta vuonna 2050 ja eteenpäin. Osa tutkimuksista kohdistuu pelkästään Suomeen ja osa tutkimuksista on luonteeltaan globaaleja. Näin on pyritty saamaan suhteellisen kattava kokonaiskuva nykytutkimuksesta ja siinä esitetyistä muutostekijöistä. 2

4 2 Kehittämishankkeet ja ennakointitulokset 2.1 Uusi pohjoinen Maailma vuonna 2050 Lähde: Smith, L. C., The New North The World in Kirjassa UCLA:n professori Laurence C. Smith tutkii maailman megatrendejä ja tekee niiden todennäköisestä kehityskulusta pitkälle meneviä johtopäätöksiä maapallon ja sen väestön tulevaisuudesta. Hän käsittelee neljää megatrendiä: väestönkasvu ja muuttoliike, luonnonvarojen riittävyys, ilmastonmuutos ja globalisaatio. Nämä megatrendit nivoutuvat toisiinsa ja muuttavat kirjailijan mukaan maailmaa radikaalisti seuraavien vuosikymmenien aikana. Kirjassa noudatetaan neljää sääntöä, joista tulokset riippuvat. Sääntöjen tarkoituksena on tuoda tiettyä konservatiivisuutta arvioihin. Nämä säännöt ovat: 1. Tarkasteluajanjakson aikana ei löydy hopealuotia. Toisin sanoen vuoteen 2050 mennessä ei esimerkiksi keksitä ratkaisua maailman energiaongelmiin uudella mullistavalla tavalla. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, etteikö kehitystä voisi todellisuudessa tapahtua. Tällä tarkoitetaan, että tässä tarkastelussa rajoitutaan tilanteisiin missä pelastusta ei tule tarkastelun ulkopuolelta. 2. Ei kolmatta maailmansotaa. Maailmansota voisi muuttaa nykytrendejä odottamattomin seurauksin. 3. Ei poikkeuksellisia tapahtumia. Tällä tarkoitetaan, että oletetaan maailman jatkavan niin kuin tähänkin asti. Toisin sanoen ei tule vuosikymmeniä kestävää talouslamaa tai meteoriitti ei iske maahan. 4. Nykyisten tietokonemallien oletetaan olevan riittävän hyviä. (Esimerkiksi ilmastomallit ja luonnonvaroja arvioivat mallit.) Kaikilla malleilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Oletuksena on, että yhdistämällä eri mallien tuloksia voidaan saada suhteellisen hyvä käsitys tulevaisuuden toteuman vaihteluvälistä. Väestönkasvu ja muuttoliike Väestönkasvu on kiihtynyt dramaattisesti viime vuosisatoina. Vielä 100 vuotta sitten miljardin ihmisen suuruiseen maapallon väestön kasvuun meni aikaa kymmeniä vuosia. Tällä hetkellä siihen menee enää 12 vuotta. Samaan aikaan Euroopan ja Yhdysvaltojen demograafinen muutos on jo siirtymässä väestönkasvusta väestönlaskuun ja väestön ikääntymiseen. Aasia ja Afrikka kasvavat kuitenkin vielä voimakkaasti, koska siellä syntyvyys lähti kasvuun vasta 1950-luvun jälkeen. Tällöin myös kuolleisuus lähti laskuun. Maapallon väestön kokonaismäärän kasvu tulee jatkumaan vielä vähintään muutaman kymmenen vuotta, vaikka syntyvyys Aasiassa ja Afrikassa laskisikin nykytasoiltaan. Luonnonvarojen riittävyys Luonnonvarat ymmärretään kirjassa hyvin laajasti käsittämään myös esimerkiksi maapallon geenivaranto. Hyvän käsityksen luonnonvarojen riittävyysongelman vakavuudesta saa vertailemalla eurooppalaisen ja kenialaisen kulutuslukua. Henkilön kulutusluku on arvio siitä kuinka paljon hän käyttää luonnonvaroja suhteessa muihin. Eurooppalaisen henkilön kulutusluku on 32, kenialaisen kulutusluku on 1. Toisin sanoen eurooppalainen henkilö kuluttaa 32-kertaa enemmän luonnonvaroja kuin kenialainen. Vain 15 prosenttia maapallon väestöstä pääsee nauttimaan eurooppalaisen tasoisesta kulutuskulttuurista. Samaan aikaan lähes koko maailman tavoitteena on nostaa maapallon väestön elintasoa lähemmäs länsimaista tasoa. 3

5 Tämä on hyvä tavoite, mutta luonnonvarojen riittävyyden kannalta mahdotonta. Jos kaikkien maailman kansalaisten kulutuksen nostaisi länsieurooppalaiselle tasolle, maailman raaka-aineiden kulutus nousisi 11- kertaiseksi. Tämä vastaa sitä, että maapallolla yhtäkkiä asuisikin 72 miljardia ihmistä. Raaka-aineet eivät millään riitä tämän kulutustason saavuttamiseen kaikille maapallon ihmisille. Tämän lisäksi maapallon väestö kasvaa yli kahdella miljardilla vuoteen 2050 mennessä kasvattaen luonnonvarojen kulutusta entisestään. Globalisaatio Globalisaatio määritellään hyvin laajasti käsittämään taloudellisen toiminnan lisäksi poliittiset, kulttuurilliset ja ideologiset dimensiot. Globalisaatio sai kirjan mukaan alkunsa heinäkuussa 1944 Bretton Woods sopimuksen myötä. Tällöin perustettiin nykyiset Maailmanpankki, IMF ja WTO, joiden tavoitteena on ollut avoin ja globaali kaupankäynti. Globalisaatio vaikuttaa tällä hetkellä lähes kaikkeen toimintaan yksilöiden elämässä tajusimme sitä tai emme ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan. Ilmastonmuutos Viimeinen suuri megatrendi on ilmastonmuutos. Ilmastonmuutoksen todisteet ovat kirjan mukaan kiistattomat. Maapallo lämpenee ihmisen toiminnan johdosta koko ajan. Eräänlaisena lisätodisteena tästä voitaneen pitää Goldman Sachsin ja Harvard Business Review:n tutkimuksia, joissa tutkitaan miten voidaan maksimoida ilmastonmuutoksesta seuraavat voitot. Maapallon lämpötila on tällä hetkellä jo korkeammalla tasolla kuin se on ollut vuoteen ja maapallo on lähestymässä lämpötilaa, jota täällä ei ole ollut vuoteen. Tuolloin meret olivat happamia, jääpeite olematon ja merenpinnan taso metriä korkeammalla kuin tällä hetkellä. Näiden megatrendien lisäksi merkittävässä roolissa seuraavien vuosikymmenien aikana tulee olemaan teknologia ja sen kehittyminen. Edellä mainitut megatrendit ovat hyvin kiinteästi toisiinsa kiinnittyneitä. Esimerkiksi väestönkasvusta seuraa toinen merkittävä trendi, nimittäin kaupungistuminen. Vuonna 2008 ensimmäistä kertaa historiassa yli puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa. Tämä puolestaan lisää voimakkaasti esimerkiksi luonnonvarojen käyttöä. Esimerkkinä kirjassa käytetään Lissabonia, johon joka vuosi tuodaan tonnia lisää materiaalia enemmän kuin sieltä viedään pois. Tästä materiaalista rakennetaan esimerkiksi uusia taloja. Kun ihmiset muuttavat korkeamman tulotason perässä kaupunkiin tästä seuraa automaattisesti kulutuksen nousu, mistä puolestaan seuraa luonnonvarojen lisääntynyt käyttö, mikä puolestaan rasittaa ilmastonmuutosta. Kirjassa käsitellään kattavasti eri energialähteiden tulevaisuutta. Kirjan mukaan selvää on, että fossiilisista polttoaineista ei päästä eroon pitkään aikaan, koska maapallon energian kulutus kasvaa hurjaa vauhtia ja mitään puhdasta tehokasta energian muotoa ei ole tarjolla. Ongelman suuruudesta kertoo paljon se, että vaikka aurinkoenergian määrän odotetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä välillä 50-kertaisesta kertaiseen nykytasoon verrattuna, niin sen kokonaisosuus maailman energiamarkkinoista tämän huiman nousun jälkeen olisi silti vain 0-13 prosenttia. Maailman energian kulutus on niin suurta, että huikeillakaan kasvuluvuilla on vaikea tuottaa muutosta lopputulokseen, mikä on fossiilisten vaihtoehtojen käyttö ja samalla ilmastonmuutoksen kiihdyttäminen. Kirjan mukaan megatrendien vaikutuksesta pitkän aikavälin kuluessa seuraa mm. se että monilta tämän hetken asutuimmilta alueilta loppuu vesi vuoteen 2050 mennessä. Samalla lämpötila näillä samoilla alueilla saattaa nousta tasolle, mikä saattaa aiheuttaa muuttoliikettä ja tehdä niistä alueita, joita vakuutusyhtiöt 4

6 eivät suostu vakuuttamaan. Samaan aikaan maapallon väestön määrä kasvaa vähintään kahdella miljardilla ja väestönkasvu kohdistuu kaupunkeihin. Seuraavien vuosikymmenien aikana siis maapallolla väestön määrä kasvaa samaan aikaan kun nykyiset asutuimmat alueet saattavat muuttua alueiksi, jossa ei enää haluta asua. Kirjan mukaan pohjoinen pallonpuolisko herättää kateutta muussa maapallon väestössä seuraavien vuosikymmenien aikana. Muita maita positiivisemman tulevaisuuden omaavat kirjan mukaan pohjoiset maat Yhdysvallat (Alaska), Kanada, Islanti, Tanska (Grönlanti), Norja, Ruotsi, Suomi ja Venäjä. Näillä alueilla tapahtuu paljon myös positiivisia asioita ilmastonmuutoksen seurauksena ja niistä löytyy vielä tilaa asumiselle, mikä muualla maailmassa alkaa olla vähissä. Tai ainakin tällä alueella vaikutukset ovat vähemmän huonoja kuin muualla. Samalla pohjoisen luonnonvarat tulevat tehokkaampaa käyttöön ilmaston lämmetessä ja ikiroudan sulaessa pois monilta alueilta näin paljastaen uusia alueita raakaainekäyttöön. Positiivista ilmastonmuutos ei silti näilläkään alueilla ole. Sademäärien odotetaan kasvavan ja lämpötilan nousevan etenkin talvella. Näiden alueiden menestys on paljolti riippuvainen niiden kyvykkyydestä ja halukkuudesta ottaa maahanmuuttoa vastaan. Kirjan mukaan huonoimmassa asemassa tämän suhteen on Venäjä, mutta toisena ulkomaalaisiin negatiivisesti suhtautuvana maana on Suomi. Väestön ikääntymisen seurauksena Suomi tarvitsisi paljon ulkomaista työvoimaa. On kuitenkin Suomesta itsestään kiinni onnistutaanko väestön ikääntymisen negatiiviset vaikutukset paikkaamaan esimerkiksi maahanmuutolla. Kirjan lopputuloksena kuitenkin on maailman vaurauden siirtyminen pohjoiselle pallonpuoliskolle edellä mainittujen maiden ollessa suuria voittajia seuraavien vuosikymmenten aikana. 5

7 2.2 Yhdessä ja erikseen Maailma ja Suomi 2010-luvulla Lähde: Valtioneuvoston ennakointiverkosto, Yhdessä ja erikseen Maailma ja Suomi 2010-luvulla. Toimintaympäristökuvaus ministeriöiden tulevaisuuskatsausten taustaksi. Julkaisu on toimintaympäristökuvaus, jonka ensisijaisena tarkoituksena on palvella ministeriöiden tulevaisuuskatsauksia mutta jonka tavoitteena on toisaalta olla virikkeellinen, ajatuksia herättävä ja vaihtoehtoisia näkökulmia esilletuova työ, joka herättää miettimään tulevaisuuttamme. Julkaisussa esitetään toimintaympäristön kansainvälisiä ja kansallisia muutoksia vuoteen 2020 asti. Julkaisu on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa esitetään toimintaympäristön todennäköisiksi arvioituja trendejä, muutostekijöitä ja kehityskulkuja. Painopiste on Suomen asemassa kansainvälisen kehityksen keskellä. Julkaisun toisessa osassa kuvataan vaihtoehtoisia, osin jopa äärimmäisiä, kehityskulkuja. Nämä kehityskulut ovat mahdollisia mutta eivät todennäköisimpiä tulevaisuuden kuvia. Näkökulmana on viisi teemaa: maailmanjärjestys, globaalitalous, ekosysteemit ja luonnonvaratalous, suomalainen hyvinvointiyhteiskunta sekä suomalainen kansalaisyhteiskunta. Näitä vaihtoehtoisia kehityskulkuja ei käsitellä tässä työssä. Julkaisussa esitetty toimintaympäristökuvaus ei ole valtioneuvoston eikä ministeriöiden virallinen kannanotto. Julkaisu on eri hallinnonaloja edustavien asiantuntijoiden yhteisen työn tulos. Julkaisussa esitettyjä todennäköisiä kehityskulkuja: Poliittinen ja taloudellinen maailmanjärjestys on murroksessa Julkaisun mukaan kuluvan vuosikymmenen suuri kysymys on eteneekö demokraattinen hallintotapa. Globaalin finanssi- ja talouskriisin hallitsemiseksi ja hillitsemiseksi vuosikymmenen vaihteessa tehdyt ratkaisut vaikuttavat voimasuhteiden siirtymiin, instituutioiden muutokseen ja arvojen kilpailuun kansainvälisessä kanssakäymisessä. Vastakkain ovat avoimuuteen, yhteiseen sääntöpohjaan ja monenkeskisyyden toteutumiseen tähtäävä maailmanjärjestys ja moninapaisuutta korostavat voimat. Johtoasema säilyy Yhdysvalloilla, mutta etenkin Kiinan geopoliittinen vahvistuminen on Yhdysvaltojen johtoasemaan vaikuttava tekijä. Kansainvälisen talouden uskotaan ohjautuvan yhä enemmän Yhdysvaltain ja Kiinan keskinäisten suhteiden johdannaisena. Euroopan unionin tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä ja normien asettajana ilmastopolitiikassa ja monissa muissa globaaleissa kysymyksissä nojaten vahvoihin suhteisiinsa Yhdysvaltojen kanssa. Venäjän talouden odotetaan toipuvan maailmantalouden kasvun vanavedessä kasvavien energiatulojen ansiosta. Samalla Venäjä pyrkinee kasvattamaan vaikutusvaltaansa. Tämänhetkisten ongelmien globaali luonne kasvattaa keskinäistä riippuvuutta ja luo näin painetta monenkeskisen yhteistyön tiivistämiseen ja globaalihallinnan yhtenäistämiseen. Maailmanjärjestyksen odotetaan muokkautuvan yleismaailmallisen monenkeskisyyden (YK, IMF, WTO ja Maailman pankki) ja valikoidun moninapaisuuden (G20) keskinäisvaikutuksen tuloksena. Suomen intressinä on demokraattisen ja sääntöihin perustuvan poliittisen sekä taloudellisen integraation kehittymisen edistäminen kaikkialla maailmassa. Maailman väestön määrä jatkaa kasvuaan, väestö ikääntyy ja muuttovirrat kasvavat Julkaisussa arvioidaan koko maailman väestön kasvavan 7,5 miljardiin ihmiseen vuoteen 2020 mennessä. Tämä aiheutuu osittain väestön eliniän odotteen odotetusta noususta. Sen ja samalla alenevan syntyvyyden johdosta väestö ikääntyy nopeasti. Samalla kaupungistuminen jatkaa kasvuaan. Erityisen mielenkiintoisessa 6

8 roolissa on muuttoliikkeen merkityksen kasvu. Muuttopainetta kasvattavat elintasoerot, sodat ja konfliktit sekä enenevässä määrin ilmaston lämpenemisen seuraukset. Suomen väkiluvun odotetaan kasvavan 5,6 miljoonaan asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä. Globaalien väestötrendien ja Suomen väestön ikärakenteen vanhenemisen uskotaan haastavan Suomea ratkaisuun maahanmuuttopolitiikan uudelleen arvioinnista. Ihmiskunnan hyvinvoinnin taso nousee YK:n vuosituhattavoitteen köyhyyden puolittamisesta odotetaan toteutuvan Aasian hyvän menestymisen johdosta vuoteen 2015 mennessä, joskin tämänhetkinen talouskriisi tätä hankaloittaa. Hyvinvoinnin edistämisessä koulutuksen ja terveydenhuollon merkitysten odotetaan korostuvan. Erilaiset turvaverkot riskien varalta ja energian saannin turvaaminen mahdollistavat kehitystä samalla kun osallistuminen kansainväliseen kauppaan mahdollistaa kehittyvien maiden vaurastumisen. Keskeistä katsotaan lisäksi olevan yhteiskunnallinen vakaus ja oikeusvaltioperiaatteiden kehitys. Suomen näkökulmasta haasteena ovat etenkin väestön ikääntymisen pakottamat uudet ratkaisut palveluiden järjestämiseksi. Tässä arvoilla ja asenteilla on tärkeä rooli. Luonnon kyky tuottaa ihmiskunnan tarvitsemia ekosysteemipalveluita heikkenee Ekosysteemipalveluita ovat mm. ruoantuotannon mahdollistaminen, vesihuollon turvaaminen sekä tautien ja ilmaston säätely. Erityisen huolen kohteina ovat mm. ilmaston lämpeneminen, merten ekosysteemit ja makean veden saatavuus. Nykyisen kehityksen jatkuessa hyvän elämän edellytysten nähdään kaventuvan yhä suuremmalta osalta maapallon väestöä. Suomella nähdään olevan mahdollisuus nousta innovatiiviseksi ekosysteemipalveluiden ja luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edelläkävijämaaksi. Energiajärjestelmän ongelmat kärjistyvät Suurimmat haasteet liittyvät kehittyvien maiden osalta energian saantiin ja koko maapallon kannalta energiatuotannon ja ilmastonmuutoksen väliseen yhteyteen sekä energiavarojen turvallisuuspoliittisiin ulottuvuuksiin. Maailman riippuvuus fossiilisista polttoaineista pienenee vain vähän vuoteen 2020 mennessä. Vuosikymmenen suurin kysymys on onnistutaanko uuden teknologian ja energiatehokkuuden kehittämisessä pääsemään riittävälle kasvu-uralle, jotta tulevina vuosikymmeninä riippuvuus fossiilisista polttoaineisto pienenisi. Suomen osalta julkaisussa todetaan, että esimerkiksi energiatehokkuuden nostamisessa on paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia, joten panostusten T&K-toimintaan, osaamiseen ja kansainväliseen verkottumiseen odotetaan tuottavan tulosta. Luonnonvarojen kysyntä kasvaa Veden, ruoan, biomassan, maan ja muiden perusvarantojen strategisen merkityksen odotetaan kasvavan. Suomen metsä-, vesi- ja mineraalivarantojen katsotaan tarjoavan Suomen kehitykselle paljon mahdollisuuksia. Maailman taloudellinen integraatio jatkuu Kehittyvien maiden nopean kasvun odotetaan jatkuvan siirtäen globaalin talouden painopistettä niiden suuntaan. Teknologinen ja logistinen kehitys mahdollistaa tuotannon ja myös asiantuntijapalveluiden siirtämisen sinne, missä niiden tuottaminen on edullisinta. Samalla nousevissa talouksissa panostetaan koulutukseen ja tuotekehittelyyn ja näin ne haastavat kehittyneitä maita. Samalla kehittyneiden valtioiden 7

9 suhteellinen asema pienenee väestöllisten tekijöiden hidastaessa talouskasvua. Kehittyneiden maiden menestys on pitkälti riippuvainen niiden kyvystä ylläpitää teknologista etumatkaansa suhteessa kehittyviin maihin. Kehittyneissä maissa on paljon painetta julkisen sektorin kasvattamiseen ja verojen nostamiseen. Nämä tekijät edelleen heikentäisivät kehittyneiden valtioiden kustannuskilpailukykyä. Julkaisussa kuitenkin odotetaan, että innovoimalla ja erikoistumalla kehittyneet maat voivat edelleen hyötyä maailmanmarkkinoiden kehityksestä. Suomen näkökulmasta oleellisena pidetään muuttuvien taloudellisten lainalaisuuksien havaitsemista ja muutoksen hyödyntämistä. Globaalien haasteiden todetaan samalla tarjoavan menestymisen mahdollisuuksia. Menestymisen avaintekijäksi mainitaan teollisen osaamisen muuntaminen tietointensiiviseksi palveluosaamiseksi. Osaamisen, luovuuden ja innovatiivisuuden merkitys jatkaa kasvuaan Tulevaisuutta odotetaan luonnehtivan erityisesti tieteiden rajapinnoille syntyvät uudet alat, kuten bioteknologia, tietoon ja kanssakäymiseen sekä elinympäristöön ja energiaan liittyvät ratkaisut. Myös raaka-aineiden saatavuushaasteet kasvattavat uusien teknologioiden merkitystä. Ihmiskunnan koulutustason odotetaan nousevan. Kehittyvien maiden kannalta tärkeää on etenkin toisen ja korkeaasteen koulutuksen yleistyminen. Kehityskulut mahdollistavat Suomelle runsaasti mahdollisuuksia samalla kun ne haastavat sopeutumisstrategioiden laadintaan. Kansantalouden voimavarat on saatava entistä voimakkaammin kasvua tukevaan toimintaan. Samalla kehitys tarkoittaa tuotantorakenteiden muuttumista ja innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja investointeja sosiaaliseen kehitykseen ja sosiaalisia innovaatioita. 8

10 2.3 Extreme Events Lähde: Casti, J., Ilmola, L., Rouvinen, P. ja Wilenius, M., Extreme Events. Taloustieto Oy. Julkaisu on loppuraportti Game Changers projektille, jota johtivat John Casti ja Leena Ilmola. Projekti alkoi vuoden 2009 lopussa osana IIASA:n (International Institute for Applied Systems Analysis) Extreme Events in Human Society aloitetta. Projektia tukevia tahoja olivat Tekes, ETLA, Fountain Park Oy, Itella Oyj, Metso Oyj, työ- ja elinkeinoministeriö, Huoltovarmuuskeskus, Sanoma Oyj, Skotlannin hallitus, Sitra ja UPM Oyj. Raportissa käytetään termiä Xevent kuvaamaan harvinaista tapahtumaa, jolla on mahdollisesti merkittävät yhteiskunnalliset vaikutukset. Suomen kaltainen pieni mutta avoin talous kohtaa Xevent-tapahtumia usein riippumatta niiden alhaisesta toteutumistodennäköisyydestä. Raportissa käsitellyt Xevent-tapahtumat ovat yleensä systeemisiä luonteeltaan ja ne voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Raportin tekijöiden mielestä Xevent-tapahtumien ennakoimisen ja niihin valmistautumisen pitäisi olla keskeisiä päätöksentekijöiden huolenaiheita. Xevent-tapahtumiin julkinen hallinto reagoi yleensä nopeasti ja kuluttamalla siihen paljon julkista rahaa. Xevent-tapahtumiin valmistautumiseen ei sen sijaan olla valmiita investoimaan juurikaan julkisia varoja. Raportin mukaan Suomi tarvitsee kapasiteettia kestää, palautua ja hyötyä Xeventtapahtumista. Yhteiskunnan kyky vastata Xevent-tapahtumaan riippuu sen instituutioista, infrastruktuurista ja yhteistyön hyvyydestä näiden tahojen välillä. Raportissa ehdotetaan, että Suomesta tehtäisiin ennakoivan yhteiskunnan mallimaa, joka aktiivisesti varautuu erilaisiin Xevent-tapahtumiin. Raportin päätavoitteena on syventää lukijan ymmärrystä tulevaisuuden epävarmuuksista yksityisen ja julkisen sektorin päätöksenteon avuksi. Raportin yksi keskeisimmistä ajatuksista on, että on olemassa systeeminen tendenssi altistua Xeventtapahtumille systeemin kompleksisuuden kasvamisen vuoksi. Nyky-yhteiskunnan kyky kontrolloida ihmisten ja teknologian järjestymistä/systeemiä pienenee koko ajan, koska tapahtumien ja niitä kontrolloivien mekanismien välillä on epäsuhta. Tästä puolestaan seuraa, että Xevent-tapahtumien määrä kasvaa. Raportissa esitetään kuudes Kontratieffin sykli, jonka oletetaan tapahtuvan vuosina Tulevaisuuden tutkimukseen liittyy keskeisesti pitkien syklien tutkiminen. Hedelmällisimpänä pitkänä syklinä raportissa pidetään Kontratieffin syklejä, joita on tähän mennessä analysoitu olleen viisi. Sykli alkaa teknologisesta innovaatiosta, joka muuttaa talouden ja yhteiskunnan toimintaa ja tuottaa pitkittyneen tuottavuuden ja kasvun kauden. Pitkän ajan kuluttua teknologian rajahyöty kuitenkin laskee. Toisin sanoen lisäyksiköstä saatu hyödyn määrä pienenee ja lopulta voi lähestyä nollaa. Tästä aiheutuu stagnaatio ja reaalikorot lähestyvät nollaa. Jokainen taloudellinen kriisi viimeisen 200 vuoden aikana on noudattanut tätä kaavaa. Sykli loppuu suureen murrokseen. Yleisen teorian valossa yhden syklin aikana käydään läpi seuraavat tapahtumat: 1. Uusia toimialoja syntyy, jotka osittain korvaavat vanhoja toimialoja. 2. Syntyy uusi pitkän kasvun aikakausi. 3. Kuluttajat adoptoivat uusia arvoja, jotka lähes välittömästi näkyvät heidän kulutuskäyttäytymisessään. 4. Uudet yrityskulttuurit alkavat dominoida. 5. Uusia ammatteja ja osaamisia syntyy. Raportin mukaan käynnistymässä olevan kuudennen syklin ajurina ovat ympäristö- ja biopohjaiset teknologiat, jotka johtavat parannuksiin luonnonvarojen ja energian käytössä. Aikaisemmat syklit ovat 9

11 paisuttaneet raaka-aineiden ja energian käyttöä näin synnyttäen agendan kuudennen syklille. Tehokkuutta etsitään materiaalien käytöstä, vähemmän energiaa kuluttavasta tuotannosta ja elämäntyyleistä. Näin resurssien tehokkuus kasvaa ja ohjaa sekä taloutta että yhteiskuntaa. Sykliä vahvistaa syntymässä oleva poliittinen agenda. Tällä kertaa tuotanto on globaalisti jaettua heti syklin alussa. Näin kilpailu alkaa raportin mukaan ensimmäistä kertaa globaalilta pohjalta. Resurssien tehokkuuden kasvattamisen taustalla on kaksi ajuria: globalisaatio ja demograafinen muutos. Globalisaatio parantaa jatkossa etenkin kehittyvien maiden asemaa. Kiinan odotetaan ohittavan Yhdysvaltain maailman johtavana maana noin vuonna Vuoteen 2050 mennessä Kiinan odotetaan olevan yksin maailman huipulla. Tällöin myös Intian oletetaan olevan yhtä iso kuin Yhdysvallat. Kiinallakin on kuitenkin edessä omat haasteensa kehittymisensä jatkamiseksi. Sekin tulee kohtaamaan Xeventtapahtumia, jotka saattavat viivästyttää kehitystä. Demograafinen muutos muokkaa yhteiskuntia enemmän kuin mikään muu muutos. Maailman väestön määrä kasvaa tulevaisuudessakin voimakkaasti, aiheuttaen voimakasta painetta esimerkiksi maailman ruoantuotannolle. Toinen muutos seuraa ikääntyneen väestön voimakkaasta kasvusta maailman ikärakenteessa. Tämän seurauksena esimerkiksi lääke- ja terveyteen liittyvälle sektorille voidaankin olettaa positiivista tulevaisuutta, mutta samalla ikääntyminen kuitenkin aiheuttaa valtavan taakan yhteiskunnalle. Kiinan ja Intian odotetaan kasvavan demograafisen muutoksen myötä globaaleiksi jäteiksi myös koulutuksen ja osaamisen alueella, Kiina seuraavalla vuosikymmenellä ja Intia sen jälkeen. Syklille on ominaista, että maailmasta tulee kuudennessa syklissä kompleksisempi kuin koskaan ennen. Tällä tarkoitetaan sitä, että vaihtoehtojen määrä kasvaa mutta samalla kasvaa myös haavoittuvuuksien määrä. Esimerkiksi yhteiskunnat tulevat koko ajan hauraammiksi teknologisen kehityksen myötä. Yhteiskunnat saapuvat tilanteeseen, missä kroonisen systeemin puutteen vuoksi kapasiteetin ja tarpeen epäsuhta kasvaa koko ajan. Talouden puolella tämä esimerkiksi näkyy talousjärjestelmän puutteellisina kontrollimekanismeina. Talousjärjestelmän kompleksisuus on kasvanut ja korjausmekanismit ovat jääneet jälkeen. Sosiaalisen tietoisuuden kasvu näkyy monessa maassa tällä hetkellä. Arabimaiden kansannousut ovat kasvattaneet hyökkäyksiä lehdistöä ja samalla demokratiaa vastaan korkeammalle tasolle kuin viimeaikoina. Hyökkäysten metodit ovat samalla kehittyneet ja kansalaisilta pyritään estämään pääsy tietoon. Samalla kuitenkin internet ja matkapuhelimet ovat mahdollistaneet tietoisuuden kasvun. Vielä kun tähän yhdistetään se tosiasia, että monissa maissa suurin osa populaatiosta on alle 30-vuotiaita, kertoo tämä raportin mukaan tikittävästä aikapommista, joka tuottanee vielä lukuisia Xevent-tapahtumia. Koko ajan tulee selvemmäksi, että enää ei ole mahdollista olla yhteiskuntaa, missä eliitti sanelee ja alistaa kansaa voimankäytöllä. Sosiaalisen tietoisuuden oletetaan kasvavan kuudennessa syklissä uudelle tasolle haastamaan nykytilan. Globaalin johtajuuden puute näkyy myös monella taholla tällä hetkellä. Raportin mukaan elämme tällä hetkellä G-0 maailmassa, missä kukaan ei ota johtajan asemaa maailman asioissa. Ainakaan tällä hetkellä G8- tai G20-ryhmällä ei ole vipua tehdä kriittisiä päätöksiä globaalin järjestelmän kehittämiseksi. Tällä on jo myös todellista vaikutusta, koska konfliktien määrä on kasvussa. Puutteita on esimerkiksi makrotaloudellisessa koordinoinnissa, kansainvälisen rahoitustoiminnan arkkitehtuurin kehittämisessä ja ilmastopolitiikassa. G20-ryhmä on muuttunut tilaan, missä jäsenmaat yrittävät pelkästään ajaa omaa etuaan yhteisen edun sijaan. Kehityksen uudessa syklissä globaalin johtajuuden laatu muuttuu keskeiseksi määrääväksi tekijäksi, joka pitää maailmaa poissa yllätyksistä tai rajoittaa niiden vaikutusta. Joka 10

12 tapauksessa Xevent-tapahtumien määrä kasvaa. Jokaisen yhteiskunnan tehtävänä on valmistautua megasokkien kasvaneeseen todennäköisyyteen. 11

13 2.4 Kansallinen innovaatiostrategia Lähde: Kansallinen innovaatiostrategia, Työ- ja elinkeinoministeriö. Kansallisen innovaatiostrategian laatiminen sisältyi Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan. Innovaatiostrategiassa nostetaan esille muutosvoimien ja kansainvälisten kehityskulkujen valossa ne asiat, jotka Suomen tulee ottaa haltuun tai uudistaa innovaatiopolitiikassa ja -toiminnassa. Esityksen pohjalta laadittiin hallituksen innovaatiopoliittinen selonteko, jonka valmistelivat kauppa- ja teollisuusministeriö ja sen seuraaja työ- ja elinkeinoministeriö. Valtioneuvosto hyväksyi lokakuussa 2008 selonteon, joka sisältää strategiset linjaukset Suomen innovaatiopolitiikan ja ympäristön kehittämiseksi. Eduskunta käsitteli hallituksen innovaatiopoliittista selontekoa talousvaliokunnan mietinnön pohjalta. Se katsoi, että selonteossa esitetyt innovaatiotoiminnan tavoitteet ovat kannatettavia. Hallitus antoi eduskunnalle keväällä 2010 selvityksen toimenpiteistä, joihin se aikoi ryhtyä innovaatiopolitiikan linjausten toteuttamiseksi. Eduskunta edellytti myös, että innovaatiopolitiikan toteuttamiseen tarvittavat resurssit turvattaisiin ja tutkimusrahoitusta nostettaisiin kohti 4 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Innovaatiostrategian perusvalinnat linjaavat, miten Suomen innovaatiopolitiikkaa kehitetään. Pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) hyväksyi joulukuussa 2010 koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopoliittisen linjaraportin. Se on tiede- ja innovaatiopolitiikan ydinasiakirja seuraavalla hallituskaudella. Neuvosto määrittelee raportissaan kansallisen strategian pääsuunnat ja esittää kehittämisohjelman. Tavoitteena on, että Suomi vahvistaa asemaansa tietoon ja osaamiseen perustavien maiden kärkijoukossa. Tasapainoisen ja kestävän kehityksen perusedellytys on tuottavuuden kasvu. Koulutus-, tutkimus ja innovaatiopolitiikalla tuetaan talouskasvua ja kansantalouden myönteistä kehitystä, yhteiskunnan kestävää uudistumista ja kansalaisten hyvinvointia. Kehittämisohjelmalla vauhditetaan nykyisellä hallituskaudella käynnistynyttä innovaatiojärjestelmän uudistamista. Muutoksen ajureiksi kansallisessa innovaatiostrategiassa on määritelty: Globalisaatio. Teollinen valmistus sijoittuu sinne, missä toimintaedellytyksen ovat edullisimmat. Sama tapahtuu myös tiedolle ja osaamiselle. Kehittyvät maat haastavat kehittyneiden maiden menestyjät kaikkialla maailmassa. Kestävä kehitys. Ilmastonmuutos ja siihen liittyvät uhat ovat synnyttäneet paineen ekologiseen tuotantoon ja kulutukseen. Painetta lisäävät raaka-aineiden ja energian niukkuus ja niiden jyrkästi nousseet hinnat. Uudet teknologiat. Teknologian kehitys jatkuu kiihtyvällä nopeudella. Samalla syntyy valtava potentiaali uusille sovelluksille ja vanhojen toimintojen uudistamiselle. Väestön ikääntyminen. Suomi on yksi ensimmäisistä maista, joka kohtaa työvoiman supistumisen. Nopea väestörakenteen muutos pakottaa Suomen nopeisiin tuottavuutta ja tehokkuutta parantaviin ratkaisuihin ja luo samalla edellytyksiä innovaatioille. Innovaatiostrategian strategiset tavoitteet ovat innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys, jonka avulla suomalaiset yritykset menestyvät ja kasvavat kansainvälisillä markkinoilla osaamisen luoman kilpailukyvyn 12

14 ja tuottavuuden kehittämisen ansiosta ja innovaatiotoiminnan edelläkävijyys, millä tarkoitetaan, että Suomen on oltava valitsemillaan innovaatiotoiminnan osa-alueilla edelläkävijä maailmassa. Innovaatiostrategian tavoitteisiin pyritään neljän perusvalinnan kautta: Innovaatiotoiminta rajattomassa maailmassa. Suomen tulee aktiivisesti liittyä ja osallistua globaaleihin osaamis- ja arvoverkostoihin. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys. Kysynnän ohjaama innovointi, missä asiakkaiden, kuluttajien ja kansalaisten tarpeet otetaan huomioon. Tämän katsotaan edellyttävän kannustavia markkinoita sekä käyttäjien ja kehittäjien yhteisiä innovaatioprosesseja. Innovatiiviset yksilöt ja yhteisöt. Yksilöiden ja yrittäjien innovaatiokyvykkyys ja kannusteet ovat kriittisiä tulevaisuuden menestystekijöitä. Systeemisyys. Innovaatiotoiminnan johdosta on oltava valmiutta myös rakenteiden uudistamiseen tähtäävään kehittämistoimintaan ja muutosjohtamiseen. 13

15 2.5 Digitaalinen Suomi 2020 Älykäs tie menestykseen Lähde: Hernesniemi, H. (toim.), Digitaalinen Suomi 2020 Älykäs tie menestykseen. Teknologiateollisuus ry. Vuoden 2009 keväällä Teknologiateollisuus ry:n elektroniikan ja sulautettujen järjestelmien toimialaryhmä (ELIT) päätyi siihen, että Suomen ICT-klusterille on asetettava uudet kehitystavoitteet. Tarvittiin analyysiä siitä, mihin seuraavan vuosikymmenen kasvu voi perustua. Mitkä ovat mahdollisia kasvualoja ja mitä ovat kriittiset menestystekijät? Tuli myös asettaa visio tavoite, jota kohti alaa pyritään kehittämään. Lisäksi oli laadittava suosituksia elinkeino- ja innovaatiopoliittisiksi toimenpiteiksi, joilla julkinen valta ja yhteiskunta voisivat auttaa koko yhteiskunnan hyödyksi koituvien kasvutavoitteiden saavuttamista. Yhteisen työn tulokset ovat tässä raportissa. Digitaalinen Suomi 2020 on Suomen elektroniikka-, sähkö- ja tietotekniikkaalan tulevaisuutta ruotiva FuturICT Finland hankkeen raportti. Raportin käsittelemä toimiala käsittää tieto- ja viestintätekniikan valmistusta sekä siihen liittyviä ja sitä hyödyntäviä palveluita, elektroniikkateollisuutta, sähköteknistä teollisuutta sekä eri toimialojen ns. sulautettuja järjestelmiä, joissa ICT-teknologioita hyödynnetään olennaisena osana eri toimialojen tuotteita ja palveluita. Raporttia varten tehtiin tilastollista analyysia, käytiin läpi alan tuoreimpia tutkimuksia ja kehityslinjauksia sekä haastateltiin asiantuntijoita. Projektin ohjausryhmä järjesti kolme työpajaa. Syyskuun 2009 laajassa 60 henkilöä kattaneessa työpajassa, jonka konsulttiyritys Accenturen asiantuntijat vetivät, mietittiin tulevaisuuden menestysaloja ja niiden kriittisiä menestystekijöitä. Joulukuun työpaja määritteli ICTklusterille vision ja helmikuun työpaja tarkasteli suomalaisen ICT-klusterin tulevaisuutta erilaisissa maailmantiloissa skenaarioissa. Työpajat koostuivat asiantuntijoilla vahvistetusta ohjausryhmästä ja tutkijoista. Projektissa haastateltiin suppeaa joukkoa kansainvälisiä asiantuntijoita ja laajemmin kotimaisia asiantuntijoita yritysten, konsulttitoimistojen ja strategisten huippuosaamisen keskittymien, SHOKien, asiantuntijoita. Tieto- ja viestintätekniikan kannalta raportissa määriteltynä merkittäviä globaaleja muutosvoimia ovat: väestönkehitys tieteellistekniset läpimurrot uudet teknologiat energiamarkkinoiden muutos ympäristömuutokset megakriisit ja turvattomuus finanssikriisi ja sen seuraukset globalisaatio. Näistä raportissa käsiteltiin tarkemmin seuraavia: Ensinnäkin väestön- ja talouskasvun maantiede muuttuu. Maapallon väestön määrä kasvaa vuoteen 2050 mennessä 9 miljardiin. Kiinan väkiluku kasvaa vuonna 2050 enää vähän, mutta se on investoinut voimakkaasti perus- ja toisen asteen koulutukseen, minkä seurauksena Kiinan työikäisen koulutetun väestön määrä ylittää Yhdysvaltain ja Euroopan yhteenlasketun väestön määrän jo vuonna Kiinassa kuten monissa muissakin kehittyvissä maissa on muodostumassa merkittävä keskiluokka, jonka vaikutus talouskehitykseen tulee olemaan valtava. Lähivuosikymmenien aikana voidaan puhua globaalin keskiluokan syntymisestä. Satoja miljoonia ihmisiä on siirtynyt köyhyydestä ihmisryhmään, jolla on 14

16 kulutusmahdollisuuksia. Toinen väestönkehityksen piirre on väestön vanheneminen, joka tulee lisäämään terveys- ja sosiaalipalveluiden kysyntää huomattavan paljon etenkin Länsi-Euroopassa. Tässä tieto- ja viestintäteknologiat ja niiden avulla tuotettavat palvelut ovat avainasemassa. Tieto- ja viestintäteknologian sekä terveydenhuollon teknologian ja palveluiden yhdistäminen on suomalaisten yritysten erityisosaamisen aluetta. Talouskriisi on edelleen kärjistänyt alueiden ja maiden välisiä kasvueroja maailmantaloudessa. Kiinan ja Intian taloudet kasvavat keskipitkällä aikavälillä 6 8 prosentin vuosivauhtia ja pitkälläkin aikavälillä (vuoteen 2030 saakka) 4 7 prosentin vauhtia. Maailman eri alueiden väliset tulotasoerot supistuvat. Kiinan talouskasvu on pitkälti perustunut siihen, että sen talous on avautunut maailmantalouteen. Kiinan ulkomaankauppa vienti ja tuonti yhteenlaskettuna suhteessa bruttokansantuotteeseen on noin 60 prosenttia, mikä on maailman suurten talouksien ryhmässä korkea luku. Kiinan talouskasvu on ollut investointi- ja vientivetoista. Yksityisen kulutuksen osuus bkt:sta on ollut alle 40 prosenttia, mikä on kansainvälisesti vertaillen erittäin vähän. Kiinan kasvumalli onkin todennäköisesti muuttumassa kulutusvetoiseen suuntaan, mikä tarkoittaa myös tuonnin kasvua. Kiina ja Intia ovat panostaneet määrätietoisesti tietoyhteiskunnan ja tietoon perustuvan talouden kehittämiseen, minkä seurauksena ne yhä useammin kilpailevat vientimarkkinoilla läntisten teollisuusmaiden yritysten kanssa. Tieto- ja viestintäteknologian tulevaisuuden kolme voimakasta megatrendiä ovat: 1. internetin nopea kasvu. Virtuaalisuuden ja fyysinen todellisuus sulautuvat. Tulevaisuudessa internet leviää esineisiin. Esim. autoon, vaatteisiin, laukkuihin, kodinkoneisiin. 2. tiedon digitalisoituminen. Tästä seuraa, että tieto saadaan tallennettua muotoon, jossa sitä voidaan helposti käsitellä. Sitä voidaan pakata tiiviimpään muotoon, jolloin siirtoverkkoja voidaan käyttää tehokkaammin. Lisäksi digitaalinen tekniikka on vähemmän altis ulkoisille häiriöille kuin analoginen tekniikka. Eri tiedon lajeja voidaan siirtää yhtenäisessä ja muokattavassa muodossa laitteesta toiseen. 3. rajattoman aina läsnä olevan kommunikaation lisääntyminen kaikkialla, mikä käytännössä merkitsee mobiilisuutta, sensoreita ja ihmisten ja esineiden kytkemistä niiden kautta verkkoon. Etenkin kehitysmaissa mobiilisuus kasvaa voimakkaasti. Tulevaisuudessa kasvu tulee erilaisista sisältöpalveluista, mikä kasvattaa myös älypuhelinten markkinoita. Matkapuhelinviestinnän markkinan kaksi tärkeintä tulonlähdettä arvioidaan olevan viestiliikenne ja mobiili-internet. Ne kattoivat 80 prosenttia sisältöpalveluista vuonna Mobiili-internet kasvaa arvoltaan viestiliikenteen ohi vuoteen 2013 mennessä. Monissa muissa sisältöpalveluissa kuten paikannuksessa, sosiaalisessa mediassa ja mainonnassa, kasvu on kuitenkin huomattavasti nopeampaa. Kansantalouden eri toimialojen liiketoimintojen joukossa ne ovat todellisia tähtiä. Matkapuhelinten avulla hyödynnetään yhä enemmän esimerkiksi viihde- ja musiikkipalveluita, lisäksi mobiilitelevisio- ja videomarkkinat kasvavat voimakkaasti ja rahapelitkin siirtyvät mobiilikäyttöön. Paikkatietopalveluiden markkinat kasvavat myös voimakkaasti, noin 50 prosenttia vuodessa. Mobiili mainostaminen on kovassa kasvussa, mutta sen osuus on edelleen melko pieni verrattaessa perinteisempään mainostamiseen. Raportissa esitettävässä Suomen ICT-visiossa vuoteen 2020 odotetaan Suomen olevan johtava maa mobiilissa, integroidussa tieto- ja viestintätekniikassa sekä sen tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen kehittämisessä. Digitaalisuuden soveltaminen on keskeisin kansainvälinen kilpailuvalttimme vahvuusaloillamme: teollisuusautomaatiossa ja -järjestelmissä, älykkäissä koneissa ja 15

17 konekommunikaatiossa, rakentamisen sekä kiinteistöjen ja rakennetun infrastruktuurin elinkaaren kattavissa tietojärjestelmissä sekä energia- ja ympäristöteknologiassa. Lisäksi Suomen odotetaan tarjoavan hyvän kotipesän kansainvälisille yrityksille sekä tehokkaan kehitysympäristön ICT-laitteille, ohjelmistoille, palveluille ja ennen kaikkea kokonaisille järjestelmille. 16

18 2.6 Oivallus-hankkeen julkaisut Lähteet: Elinkeinoelämän keskusliitto, Oivallus-hankkeen 1. väliraportti. Elinkeinoelämän keskusliitto, Oivallus-hankkeen 2. väliraportti. Elinkeinoelämän keskusliitto, Oivallus-hankkeen loppuraportti. Elinkeinoelämän keskusliiton koordinoima Oivallus eli Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa -hankkeessa tarkasteltiin millaisia osaamisia elinkeinoelämässä tarvitaan tulevaisuudessa ja kuinka niitä kehitetään. Hankkeen tavoitteena on viedä viestiä elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeista koulutuspolitiikan päättäjille. Hypoteesina oli, että elinkeinoelämä on 2020-luvulla verkottuneempi kuin nykypäivänä. Oivallus-hanke alkoi vuonna 2008 ja päättyi elokuussa tänä vuonna. Elinkeinoelämän keskusliiton lisäksi hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja Opetushallitus. Oivallus-hankkeessa oli käytössä asiantuntijaprosessointimenetelmä, missä pohdittiin tulevaisuuden työelämää elinkeinoelämän, tutkijoiden, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Toisena menetelmänä käytössä oli tulevaisuuden hahmottaminen edelläkävijöiden toimintatapoja tunnistamalla. Tässä tausta-ajatuksena oli sanonta, että tulevaisuus on jo täällä, mutta se ei ole jakaantunut tasaisesti. Hankkeessa käsiteltiin ensin tulevaisuuden elinkeinoelämän muutostrendejä. Tämän jälkeen käsiteltiin millaisia liiketoimintamahdollisuuksia nämä muutostrendit mahdollistavat ja miten työn tekemisen tavat muuttuvat ja millaiset osaamistarpeet korostuvat tulevaisuudessa. Viimeisessä vaiheessa keskityttiin oppimiseen ja koulutukseen. Vastattiin kysymykseen miten tulevaisuudessa yrityksissä tarvittavia taitoja ja tietoja synnytetään, harjoitellaan ja kehitetään edelleen? Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Suomea ja sen työelämää muovaaviksi megatrendeiksi valittiin: Globalisaatio. Talouskasvun ja tuotannon maantiede muuttuu, suuntana on itä. Globalisaation toisessa aallossa klustereiden odotetaan pirstoutuvan yhä pienempiin osiin, jotka vuorostaan jakautuvat globaalisti. Ilmastonmuutos, maailman kantokyky. Tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista kasvaa, mutta tekoja on vähän. Samalla ilmastonmuutos tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristöliiketoiminta nousevat merkittäviksi liiketoiminta-alueiksi. Kaupungistuminen. Kaupungit kasvavat ja maaseutu tyhjenee kaikkialla, myös Suomessa. Ikääntyminen. Ennustetaan, että 2030-luvulla, joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Tämä tarjoaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia palvelujen ja tuotteiden muodossa. Työvoiman tarjonnan supistuminen sen sijaan on suuri haaste yrityksille. Verkostoituminen. Verkostoituminen muuttaa syvällisesti yritysten ja kokonaisten toimialojen toimintoja. Yhteisöllinen media on luonut verkostoitumiseen uuden ulottuvuuden. Taustalla vallitsee vahva ja luonteva ajatus informaation jakamisesta, joka leviää toimintatapana internetistä sen ulkopuolelle. Teknologinen kehitys. Tulevaisuuden teknologioissa korostuvat mm. vuorovaikutteisuus, ymmärrettävyys ja käytettävyys. Käyttökokemus on tärkeää. Nopeatahtisuus, monimutkaistuminen, jatkuva muutos. Toimintaympäristö on koko ajan turbulentimpi ja tulevaisuus yhä isompi kysymysmerkki. Vaikka välineet ovat muuttuneet ja tempo on kiihtynyt, ihmisten välinen kanssakäyminen on 20 vuodessa muuttunut hyvin vähän. 17

19 Ihmisen sietokyky. Nopeatahtisuus ja jatkuva muutos saavat aikaan jatkuvan kiireen ilmapiirin. Megatrendien pohjalta hankkeessa muodostui tulevaisuuden kuva, millaiseksi megatrendit tulevaisuutta muokkaavat. Samalla näitä tulevaisuudenkuvia pidettiin myös tavoiteltavina: Työ vaatii nykyistä enemmän ajattelua ja luovuutta. Työ kunnioittaa tekijänsä arvoja. Työtä ja vapaa-aikaa sovitetaan yhteen sujuvammin kuin nyt. Teollisuus minimoi energian ja materiaalin hukkaa. Tuotantokapasiteetin mittayksikkö on jokin muu kuin tonni tai kuutio. Teollisuus siirtyy voimakkaasti kohti palveluliiketoimintaa. Yrittäjyys perustuu kestävään kehitykseen. Liikevoitto ei yksin riitä motiiviksi. Yritystoiminta mahdollistaa hyvää elämää. Yrittäjä uskaltaa ottaa yhä rohkeammin riskiä. Yrittäjä tekee tiivistä yhteistyötä toisten yritysten ja yrittäjien kanssa. Yhteisö tarjoaa ihmisille yhteisen vaikuttamisen kanavan. Yhteisö mahdollistaa tuen antamisen ja saamisen arjen pyörittämiseen yli sukupolvirajojen. Julkinen sektori kehittää nykyistä aktiivisemmin palveluja yhdessä kansalaisten ja yritysten kanssa. Hallintorakenteet joustavat. Kaupungit ovat hyvin toimivia ja viihtyisiä elinympäristöjä. Ne elävät sosiaalisessa ja ekologisessa tasapainossa ympäristönsä kanssa. Oivallus-hankkeen toisessa vaiheessa kuvattiin 2020-luvun elinkeinoelämän osaamistarpeiden suuria linjoja. Erityisen roolin saivat halu ja kyky tehdä töitä uudella tavalla. Tämän päälle rakentuvat muut osaamiset ja niiden yhdistelmät. Näitä ovat: Verkosto-osaaminen, joka ilmenee tiedon liikkumisena. Kyky ja halu operoida vaatii uteliaisuutta ympärillä olevaan maailmaan ja vuorovaikutusta verkoston kanssa. Kansainvälisyys on luonnollinen osa liiketoimintaa. Se edellyttää halua globaaliin ajattelu- ja toimintatapaan. Tämän lisäksi kaivataan eri markkina-alueiden ja kulttuurien tuntemusta, kansainvälisen kaupan osaamista ja kielitaitoa. Liiketoimintaosaaminen nousi keskeiseksi osaamistarpeeksi. Tämän osaamisen avulla hyvät ideat viedään käytäntöön. Kehitystoiminta kantaa hedelmää, kun tuotteistusprosessi on hallinnassa. Lisäksi tarvitaan toimintaympäristön ja kulutustottumusten ymmärrystä. Teknologiaosaaminen on Suomen perinteinen vahvuus. Käytännössä yritykset ovat kuitenkin palveluyrityksiä. Tulevaisuudessa teknologian soveltamiseen ja palvelujen ideointiin on panostettava. Ympäristöosaaminen ymmärrys avaa mahdollisuuksia ympäristöliiketoiminnassa. Kaikilla aloilla ympäristöosaamisesta on hyötyä, mutta joillakin aloilla se on välttämättömyys. Palveluosaaminen korostuu käyttäjälähtöisyyden korostuessa. Yrityksiin kaivataan menetelmätason osaamista, joka tähtää asiakkaan ympäristön, tarpeiden, piilevien halujen ja mielikuvien ymmärtämiseen. Design-ajattelu palautuu työn tekemisen tapoihin kytkeytyen myös muihin edellä mainittuihin osaamisiin. Siinä korostuvat prototyypit, kokeilu ja testaaminen. Oivallus-hankkeen viimeisessä vaiheessa keskityttiin tarkastelemaan millainen koulutus valmentaisi luvun elinkeinoelämän töihin. Lopputuloksena saatiin, että tulevaisuuden koulutuksessa pitäisi edistää 18

20 ennen muuta kahta toisiinsa kytkeytyvää tekijää: luovuutta ja yrittäjyyttä. Ryhmissä tekeminen puskee näitä molempia eteenpäin. Luovaa oppimista tukevat mm. seuraavat asiat: mahdollisuus osallistua, ehdottaa ja keksiä mahdollisuus tutkia ja etsiä yhteyksiä asioiden välille ilmapiiri, jossa korostuu mm. tekemisen ilo. 19

Innovaatiostrategian haasteet KTY - Visiopäivä 28.1.2009

Innovaatiostrategian haasteet KTY - Visiopäivä 28.1.2009 Innovaatiostrategian haasteet KTY - Visiopäivä 28.1.2009 Mikko Kosonen yliasiamies, Sitra Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Kaikkien osaaminen käyttöön

Kaikkien osaaminen käyttöön Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle

KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle Kalle Nieminen, Sitra @nieminenkalle Miten haaste on valittu? 1. 2. 3. Kysyimme suomalaisilta, mikä haaste Suomen on ratkaistava?

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? 15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Lähtökohtana hyvinvoinnin ja talouden tasapainoinen kehittäminen Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Esityksen sisältö 1. Teknologian ominaispiirteitä 2. Teknologian ennakointia - karkaako mopo käsistä?

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Strateginen ketteryys ja johtaminen julkisissa palveluissa 6.5.2010

Strateginen ketteryys ja johtaminen julkisissa palveluissa 6.5.2010 Strateginen ketteryys johtaminen julkisissa palveluissa 6.5.2010 Suomi on ollut yksi globalisaation suurista voittajista Edistyksellinen teollisuus- innovaatiopolitiikka (pitkäjänteinen mittava T&K panostus)

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Taloustaantuma ja tuleva kasvun aika haastavat innovaatiopolitiikan

Taloustaantuma ja tuleva kasvun aika haastavat innovaatiopolitiikan Petri Peltonen Taloustaantuma ja tuleva kasvun aika haastavat innovaatiopolitiikan Suomi on viime vuosiin asti menestynyt hyvin kansainvälisissä koulutuksen, tutkimuksen ja teknologisen kehityksen vertailuissa.

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Suomi globaalissa yhteisössä Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Megatrendi Niukkenevat resurssit, kasvava kulutus väestön määrä kasvaa keskiluokka kasvaa kehittyvillä markkinoilla

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin.

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin. 1 Liite. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Nuoruusikäisten toimivat palvelu seminaari 16.2.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet kaiken Megatrendit 2016 KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot