VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Luonnos väestön, asumisen ja työpaikkojen kehityksestä vuoteen 2040 Heinäkuu 2012/AH

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT 2040. Luonnos väestön, asumisen ja työpaikkojen kehityksestä vuoteen 2040 Heinäkuu 2012/AH"

Transkriptio

1 1 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT 2040 Luonnos väestön, asumisen ja työpaikkojen kehityksestä vuoteen 2040 Heinäkuu 2012/AH

2 2 Sisällysluettelo YLEISTÄ... 3 Ysikentän ajattelumalli tulevaisuuden kehitysvaihtoehtojen hahmottamisen apuna... 3 VÄESTÖ Viimeisimmän Tilastokeskuksen väestöennusteen näkymät ja toteuma Pirkanmaalla... 4 Tilastokeskuksen väestöennusteiden laskentatapa... 5 Perusteita tavoitteellisen väestösuunnitteen tarpeelle... 7 Kunnissa ja seuduilla tuotetut väestölaskelmat... 8 Ysikenttä ja väestönkehityksen linjat: Tasaantuva (+), Trendi (++) ja Optimistinen (+++) Tasaantuva väestönkehitys (+) Trendinomainen väestönkehitys (++) Optimistinen väestönkehitys (+++) Väestönkehityksen sanalliset skenaariot TYÖPAIKAT Yleistä ysikenttä ja työpaikkakehityksen laskelmat Työllisyysaste työpaikkojen lukumäärän kehityslinjojen taustalla Nettopendelöinnin vaikutus Työikäinen väestö eri väestönkehityksen linjoissa Tasaantuva väestönkehitys ja tasaantuva työllisyys (70 %) Trendinomainen väestönkehitys ja trendinomainen työllisyys (72 %) Optimistinen väestönkehitys ja optimistinen työllisyys (75 %) Työpaikkojen lukumäärän ja elinkeinorakenteen näkymän yhteensovitus Työ-ja elinkeinoministeriön HEMAASU-mallin ennuste elinkeinojen rakenteesta Pirkanmaalla Elinkeinorakenne suunnitetyön aluetyypittelyn mukaisilla alueilla Trendinomainen väestönäkymä ja työllisyysaste (72 %) sekä elinkeinorakenteen näkymät aluetyypeittäin48 ASUMINEN Sanalliset skenaariokuvailut Tilastollinen kehitys: Pirkanmaan asuntokunnat, asunnot ja asumisväljyys Asuntokuntien rakenne Pirkanmaalla Asumisen tulevaisuudesta Liitetaulukkoja asumistilastoista... 57

3 3 YLEISTÄ Ysikentän ajattelumalli tulevaisuuden kehitysvaihtoehtojen hahmottamisen apuna Tasaantuva (+) Trendi (++) Optimistinen (+++) Väestö Päälinjat: Tilastokeskuksen Päälinjat: Tilastokeskuksen Tavoitteellinen suunnite väestöennuste 2007 väestöennuste 2009 toiseksi edellinen väestöennuste viimeisin virallinen väestöennuste sis. alueen toimijoiden tavoitteita pohjautuu kasvun vuosiin pohjautuu Pirkanmaan osalta vahvoihin analysoitu aiempaa kahta Tilastokeskuksen tasaantuvan merkitys: kasvun vuosiin väestöennustetta ja toteutunutta kehitystä A) väkiluku ei kasva niin voimakkaasti pääsääntöisesti kasvavat näkymät (luonnollinen väestönkehitys, muuttoliike) kuin VE 2009 edellyttää "hyvien aikojen" jatkoa kehitystoimia korostava B) väestönlisäys jakautuu tasaisemmin edellyttää muuttoliikkeen kiihtymistä maakunnan eri osiin kuin VE 2009 Pirkanmaa 2040: ( ) Pirkanmaa 2040: ( ) Pirkanmaa 2040: ( ) Työpaikat Päälinja: työhön osallistumisen Päälinja: työhön osallistumisen Päälinja: työhön osallistumisen aste 70 % aste 72 % aste 75 % Työikäisen väestön työhön Työikäisen väestön työhön Työikäisen väestön työhön osallistuminen säilyy noin nykytasolla osallistuminen parantuu osallistuminen kasvaa hallituksen tavoitteiden mukaisesti Sovitetaan väestöennusteeseen Sovitetaan väestöennusteeseen Sovitetaan väestöennusteeseen Sovitetaan elinkeinorakenteeseen Sovitetaan elinkeinorakenteeseen Sovitetaan elinkeinorakenteeseen Asuminen Päälinjat: asumisväljyys kasvaa vain Päälinjat: asumisväljyys kasvaa Päälinjat: asumisväljyys kasvaa maltillisesti kuten tähänkin asti selvästi Asumisväljyys 2040: 40+ m2 Asumisväljyys 2040: noin 50 m2 Asumisväljyys 2040: 50+ m2 Sovitetaan väestöennusteeseen, Sovitetaan väestöennusteeseen, Sovitetaan väestöennusteeseen, asuntokuntien rakenteeseen ja asuntokuntien rakenteeseen ja asuntokuntien rakenteeseen ja talotyyppeihin talotyyppeihin talotyyppeihin

4 4 VÄESTÖ 2040 Viimeisimmän Tilastokeskuksen väestöennusteen näkymät ja toteuma Pirkanmaalla Tilastokeskuksen koko maan trendiennusteita on korjattu ylöspäin viimeisimpinä ennustekertoina. Suurin syy tähän on maahanmuuton lisääntyminen ennustettua voimakkaammin. Myös Pirkanmaan väestöennustetta on toistuvasti korjattu ylöspäin. Vuonna 2009 julkaistun ennusteen mukaan puolen miljoonan asukkaan raja olisi rikkoutumassa vuonna 2013 ja väestönlisäys säilyisi lähes asukkaan vuositasolla kuluvan vuosikymmenen loppuun asti. Vuosittaisesta kasvusta asukkaan lisäys olisi peräisin luonnollisesta väestönlisäyksestä ja asukkaan lisäys muuttoliikkeestä. Luonnollisen väestönkasvun merkityksen ennustetaan kasvavan ja muuttoliikkeen vähentyvät vuotta 2020 kohti kuljettaessa. Viimeisin, vahvoista kasvun vuosista johdettu väestöennuste 2009 ei ole kuitenkaan täyttynyt Pirkanmaalla tai valtakunnallisesti. Pirkanmaalla väkiluvun toteuma vuonna 2009 jäi 630 henkilöä, vuonna 2010 hieman yli henkilöä ja vuonna 2011 noin henkilöä ennustetta vähäisemmäksi. Sekä kokonaisnettomuutto että luonnollinen väestönlisäys jäivät trendiennustetta matalammiksi. Syntyvyys oli ennätyksellisen korkealla vuonna 2009, mutta jäi ennusteesta vuonna Kuolleisuus toteutui ennustettua suurempana molempina vuosina. Maakunnan muuttoliike toteutui ennustettua vilkkaampana sekä tulo- että lähtömuuttajien osalta, mutta lähtömuutto yleistyi tulomuuttoa enemmän. Koko maassa ennusteista jäätiin vuonna 2009 lähes 800 henkilöä, vuonna 2010 noin henkilöä ja vuonna 2011 lähes henkilön päähän. Syyt olivat yhteneväiset Pirkanmaan kehityksen kanssa. Sekä luonnollinen että muuttoperusteinen väestönlisäys jäivät ennustetusta. Vuonna 2009 kohdattiin viimeisimmän, 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen päättäneen taantuman syvin kuoppa, ja toipuminen siitä alkoi vuoden 2010 aikana. Kuten kuviosta X näkyy, taloudellisilla suhdanteilla on vaikutusta väestönkehitykseen. Pirkanmaan väestönkasvu on ollut hyvin vahvaa taloudellisesti suotuisina aikoina kuten vuosina Vuonna 2006 asukasluku kasvoi noin henkilöllä ja vuonna 2007 lähes henkilöllä. Kasvu ylitti tällöin voimassa olleen Tilastokeskuksen väestöennusteen 2007 näkymät. Muuttoliike Pirkanmaalle oli voimakasta, ja myös syntyvyys lähti kasvuun.

5 5 Minitaantuman notkahdus Taantuma: kehitys lähtenyt kulkemaan väestöennusteen 2007 mukaisesti Minitaantuman notkahdus Lähde: Tilastokeskus Kuvio X. Väestöennusteiden toteumia Pirkanmaan osalta Tilastokeskuksen väestöennusteiden laskentatapa Pirkanmaan väestö ja työpaikat suunnite- ja skenaariotyössä on hyödynnetty Tilastokeskuksen kahta viimeisintä väestöennustetta ja niihin liittyviä omavaraislaskelmia. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat aina viimeisimpien vuosien kehityksestä laadittuihin trendiennusteisiin. Tilastokeskuksen väestöennuste kuuluu Suomen viralliseen tilastoon ja Euroopan tilastojärjestelmään. Se laaditaan kolmen vuoden välein. Tuorein ennuste julkistettiin syksyllä Tilastokeskuksen väestöennuste on niin sanottu demografinen trendilaskelma, jossa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samaan tapaan. Ennuste väestön kokonaismäärästä pohjautuu havaintoihin syntyvyydestä, kuolevuudesta ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Väestöennusteet 2007 ja 2009 on laadittu alueittain vuoteen Väestön ennustettu määrä ja rakenne on laskettu tarkimmillaan kuntatasoisena ja yhden vuoden ikätarkkuudella syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokerrointen avulla. Perusennuste ottaa huomioon kaikki edellä mainitut kertoimet. Omavaraislaskelma puolestaan kuvaa väestönkehitystä ilman muuttoliikkeen vaikutusta. Omavaraislaskelmassa myös syntyvyyden määrät ovat hieman erit kuin peruslaskelmassa, koska muuttoliikkeen sisältävässä laskelmassa muuttajien oletetaan omaksuvan tuloalueen hedelmällisyyden.

6 Syntyvyys ja hedelmällisyyskerroin: Syntyvien lasten määrän ennuste perustuu hedelmällisyyskertoimiin. Hedelmällisyyskerroin ilmoittaa vuoden aikana syntyvien lasten määrän 1000 ikäluokan naista kohti, eli se kertoo lapsen saamisen todennäköisyydestä tietyn ikäisten naisten keskuudessa. Viimeisimmän väestöennusteen 2009 hedelmällisyyskertoimet perustuvat vuosien todentuneeseen kehitykseen. Koko maa on jaettu 86 hedelmällisyysalueeseen. Vähintään asukkaan kunnat ovat omia hedelmällisyysalueitaan (Pirkanmaalla Tampere). Kihniö ja Ruovesi sekä Urjala ja Virrat on luokiteltu kuulumaan keskenään samaan hedelmällisyysalueeseen alueiden syntyvyyden samanpiirteisyyden vuoksi. Väestöennusteen 2007 syntyvyys perustuu vuosien tilastoihin. Kuolevuus ja kuolleisuuskerroin: Väestön luonnollisen vähenemän ennuste perustuu kuolleisuuskertoimiin. Väestöennusteessa 2009 maa on jaettu 20 kuolevuusalueeseen niin, että vähintään asukkaan kunnat ovat omia kuolevuusalueitaan ja tätä pienemmät kunnat on yhdistetty noin hengen kuolevuusalueiksi samankaltaisuuden periaatteella. Väestöennusteen 2009 kertoimet ja ryhmittelyperuste tulee vuosien ikä- ja sukupuolivakioidusta kuolleisuudesta ja väestöennusteen 2007 vuosien vastaavista tiedoista. Muuttoliike: Muuttoliikkeessä huomioidaan sekä kotimaan muutot että siirtolaisuus. Väestöennusteessa 2009 kunnat on jaettu 98 lähtömuuttokategoriaan 0 6- ja vuotiaiden lähtömuuttoalttiuden perusteella vuosilta Vähintään asukkaan kunnat ovat omia lähtömuuttoalueitaan, ja sitä pienemmät kunnat on yhdistetty noin hengen lähtömuuttoalueiksi. Ikäryhmittäiset lähtömuuttokertoimet on laskettu vuosien perusteella vuonna 2009 julkaistussa ennusteessa ja vuosien perusteella vuonna 2007 julkaistussa ennusteessa. Koko maa on jaettu 15 suurmuuttoalueeseen. Suurmuuttoalueet ovat vähintään hengen alueita, jotka on muodostettu suurten aluekeskusten ympärille (pl. Uusimaa ja Ahvenanmaa). Kunnan suurmuuttoalue määräytyy sen mukaan, mihin aluekeskukseen tai aluekeskuksen ympäristökuntiin kunnasta on ollut eniten muuttoliikettä vuosina (väestöennuste 2009) tai vuosina (väestöennuste 2007). Suurmuuttoalueiden välisiä muuttoja lasketaan väestöennusteessa muuttotodennäköisyyksien avulla. Muuttotodennäköisyyksistä lasketaan alueen sisällä muuttavien ja muihin suurmuuttoalueisiin lähtevien osuudet kaikista suurmuuttoalueen lähtömuuttajista. Ikäryhmittäiset suurmuuttoalueiden väliset muuttotodennäköisyydet on laskettu vuosien perusteella (väestöennuste 2009) tai vuosien perusteella (väestöennuste 2007). Kunnille on laskettu tulomuutto-osuudet kussakin ikä- ja sukupuoliryhmässä a) omaan suurmuuttoalueeseen jääneistä muuttajista, b) muilta suurmuuttoalueilta tulevista muuttajista ja c) ulkomailta suurmuuttoalueelle muuttajista. Osuudet on laskettu sen suurmuuttoalueen tulomuuttojen summasta, johon kunta kuuluu. Ennustekautena kaikki muuttokertoimet ja tulomuutto-osuudet on pidetty vakioina. Tilastokeskuksen väestöennusteessa 2009 koko maan vuotuinen nettomaahanmuutto on asetettu henkilöön koko ennustekaudeksi vuoteen 2040 saakka. Väestöennusteessa 2007 sen on oletettu olevan henkilöä koko ennustekauden ajan. Maahanmuutto jaetaan suurmuuttoalueille kunkin alueen maahanmuutto-osuuskertoimella. Kerroin perustuu vuosien tai maahanmuuttoon. Kuntien maahanmuutto on laskettu tulomuutto-osuuskertoimilla oman suuralueen maahanmuuttojen summasta. 6

7 7 Perusteita tavoitteellisen väestösuunnitteen tarpeelle Tilastokeskuksen väestöennuste on yksityiskohtaisen menneen kehityksen analyysiin perustuvan laadintamenetelmänsä ja virallisesti hyväksytyn asemansa takia välttämätön lähtökohta alueellisen väestönkehityksen arvioinnille. Tulevaisuus on riippuvainen menneestä kehityksestä, ja todennäköisyys asioiden jatkumiselle ennallaan on usein huomattavan suuri. Tilastokeskuksen väestöennusteiden rinnalla on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi pohtia tulevaa myös tavoitteellisen väestölaskelman avulla. Tässä selvityksessä tavoitteellinen väestölaskelma kulkee nimellä optimistinen väestönkehityksen linja. Kun poiketaan puhtaasti tilastotieteellisestä laskelmasta kohti laadullisesti pohdittua väestönkehityksen näkymää, on tarpeen alkaa puhua väestösuunnitteesta. Tällöin väestön ennusteeseen on lisätty suunnitelmallisen kehittämisen aineksia. Ollaan siirrytty ajatusmaailmasta maailma etenee kuten tähänkin saakka ajattelutapaan, että tulevaan kehitykseen voidaan suunnitelmallisesti vaikuttaa. Pirkanmaan alueelliset toimijat ovat tuottaneet omia väestösuunnitteita. Ysikentän optimistisessa väestönkehityksen linjassa suhteutetaan alueella jo tehtyä suunnittelutyötä virallisiin ennustenäkymiin. Tilastokeskuksen väestöennusteiden osalta osumatarkkuus on parempi suurten kuin pienten kokonaisuuksien osalta. Todennäköisyys satunnaisvaihtelulle kasvaa sen mukaan, mitä pienempi on muuttujien eli tässä tapauksessa väestön määrä tarkastellussa yksikössä. Maakunnallisen suunnittelun yhteydessä on mahdollista ja perusteltua tehdä ennusteen yksityiskohtiin paikallisiin kehitysnäkymiin perustuvia varauksia tai vaihtoehtoisia laskelmia. Viimeisin käytettävissä oleva Tilastokeskusen väestöennuste on laadittu vuonna Sen kertoimet on laskettu silloisten noin viiden viimeisimmän tilastovuoden kehityksestä. Sen jälkeen on todentunut väestönkehitys vuosilta 2009, 2010 ja Näiden vuosien kehitystä on arvioitu ysikentän kolmatta eli optimistista väestökehityksen näkymää laadittaessa. Vuosina Pirkanmaan asema erittäin vahvasti kehittyvänä alueena valtakunnassa on jatkunut. Taloustilanteen heikentyminen kuitenkin vaikutti muun muassa muuttohalukkuuteen ja rakentamispäätöksiin. Ennusteilla ja suunnitelmilla on usein itseään toteuttava vaikutus. Muun muassa väestönkehityksen näkymät, asuntotuotanto, liikenneinfrastruktuuri ja palvelujen tarjonta kytkeytyvät hyvin lähekkäisesti toisiinsa. Ne myös ruokkivat toisiaan erilaisin kausaalisuhtein esimerkiksi väestönkasvun näkymät houkuttelevat rakennusliikkeitä aloittamaan rakennushankkeita, ja vastaavasti kasvanut asuntotarjonta tuo mukanaan väen lisäystä. Kasvanut asukasmäärä vaatii teiden ja joukkoliikennepalvelujen kehittämistä, ja toisaalta liikenneyhteyksien parantaminen houkuttelee asukkaita. Palvelujen tarjonta määräytyy kysynnästä, ja vastavuoroisesti hyvät palvelut vaikuttavat kysyntää lisäävästi, ja niin edelleen. Tilastokeskuksen väestöennuste osamuuttujineen tarjoaa pätevän mitoitusperustan maakunnan kehittämistyölle. Kuitenkin, systemaattisen kehitystyön ja yksilöjen vapaan sijoittautumisen vuoksi demografiset trendiennusteet tuskin toteutuvat täsmälleen niin kuin menneen perusteella voitaisiin odottaa. Maakunnallista suunnittelua ei tehdä menneisyyden näkökulmasta (vaikka peruutuspeilikin on syytä pitää näkösällä), vaan sillä pyritään parantamaan Pirkanmaan elinvoimaisuutta, viihtyvyyttä ja houkuttelevuutta tulevaisuuden maailmassa.

8 8 Kunnissa ja seuduilla tuotetut väestölaskelmat Väkiluvun kehitysnäkymä on olennainen perusta, kun julkiset toimijat tekevät päätöksiä muun muassa palvelujen tarpeesta, asuntorakentamisesta, elinkeinollisista strategioista tai vaikkapa kehittämisrahoituksen suuntaamisesta. Tilastokeskuksen virallisten väestöennusteiden ohella monissa Pirkanmaan kunnissa ja seututasolla on tehty omia, tavoitteellisuutta sisältäviä väestölaskelmia osana kehittämis- ja rakennesuunnitelmatöitä. Usein väestönkehityksen tavoitteita on aseteltu ennen kaikkea sanallisesti siitä, mihin suuntaan alueen kehitystä tietoisesti viedään. Osaan visioista on liitetty myös määrällisiä arvioita. Yksityiskohtaisimpia väestösuunnitteita on laadittu Tampereen kaupungin ja Tampereen kaupunkiseudun kuntien osalta. Maakunnan kuntien ja seutukuntatasoisten toimijoiden määrällisiä väestötavoitteita kartoitettiin verkkodokumenttien ja täydentävän sähköpostikyselyn avulla maaliskuussa Organisaatioissa tehtyä työtä väestön ja työpaikkojen ennustamisesta tiedusteltiin myös kesäkuussa järjestetyn Väestö ja työpaikat työpajan oheiskyselyssä. Väestömäärältään huomattavaa osaa Pirkanmaata koskevassa Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 1 on laadittu kaupunkiseudulle väestösuunnite vuoteen 2030 saakka. Rakennesuunnitelmassa on varauduttu alueen väkiluvun kasvavan asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. Puolet asukasluvun kasvusta on suunniteltu sijoittuvan Tampereelle. Suunnitteluajankohdan viimeisimpään väkilukutietoon ( ) nähden alueen rakennesuunnitelman kasvutavoitteeksi asetettiin uutta asukasta. Tällä hetkellä Tampereen kaupunkiseudun kunnissa on yhteensä lähes asukasta ( ). Alueella on ensimmäisten neljän tilastovuoden aikana saavutettu lähes asukkaan kasvu. Tästä runsaan henkilön lisäys tuli kuntaliitoksen seurauksena, kun Kuhmalahti liittyi Kangasalaan vuoden 2011 alussa. Jos väestönlisäys jatkuu keskimäärin samaa, noin henkilön vuosittaista vauhtia kuin viimeisimpänä neljänä tilastovuonna, kaupunkiseudun väkiluvun kokonaistavoitteen saavuttaminen vuoteen 2030 vaikuttaa todennäköiseltä. Tilastokeskuksen voimassa olevan väestöennusteen 2009 mukainen kaupunkiseudun väkiluku vuonna 2030 on noin henkilöä suunnitetta vähemmän, asukasta. Taulukko X. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan kirjattu väestönkasvu vuoteen Hyväksytty Tampereen kaupunkiseudun seutuhallituksessa ja kunnanvaltuustoissa vuonna 2010.

9 9 Asukkaita Asukkaita vuonna 2030 Asukasmäärän kasvu Hlöä % Kangasala * % Lempäälä % Nokia % Orivesi % Pirkkala % Tampere % Vesilahti % Ylöjärvi % Yhteensä % * Kuhmalahti ei sisälly Lähde: Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Tampereen väestösuunnite vuoteen päivitettiin vuoden 2012 alussa. Kaupunginosa-alueittainen ja ikäryhmittäinen suunnite tarkistetaan joka toinen vuosi. Tampereen kaupungin väestösuunnitteen 2030 lähtötietoina on käytetty vuoden 2010 lopun väestöä, ja se perustuu vuosien syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja muuttoliikkeeseen sekä yleiskaavoituksessa laadittuun asuntotuotanto-ohjelmaan. Tampereen väestötavoitteen vuodelle 2030 on määritetty olevan kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukainen, henkilöä. Keskimääräinen vuosikasvu asettuu tällöin noin asukkaaseen. Ikäryhmien ja kaupungin eri osa-alueiden tarkastelua, kaupungin palvelujen ja toiminnan sekä maankäytön suunnittelua varten on laadittu myös väestönkehityksen vaihtoehdot perus ja nopea. Suunnitevaihtoehtojen perusurassa vuosittainen väkilisäys on keskimäärin asukasta ja väkiluku vuonna 2030 noin Nopeassa vaihtoehdossa vuosittainen kasvu on keskimäärin asukasta ja väkiluku kasvaisi siten asukkaaseen vuoteen Eniten kasvua on odotettavissa 2010-luvulla rakennettavilla alueilla Vuoreksessa, Niemenrannassa sekä Nurmi-Sorilassa ja Ojalassa 2020-luvulla. Olemassa oleva kaupunkirakenne täydentyy suunnitekaudella Kaleva-Järvensivun, Peltolammi-Multisillan sekä Hervanta-Hallilan suunnitealueilla täydennysrakentamisen avulla. 2 Tampereen väestösuunnite vuoteen 2030 ( ),

10 10 Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen väestösuunnite vuoteen 2030 Kuvio X. Tampereen väestösuunnitteen 2030 ennusteurat Muissa kunnissa väestönkehityksen näkymiä on arvioitu osana maankäytön, asuntotuotannon, elinkeinojen ja palveluverkon strategisia kehittämissuunnitelmia. Esimerkiksi Akaan maankäytön strategisessa kehityskuvassa 3 on tulevaa asumistarvetta mitoitettu noin yhden prosentin vuotuisen väestönkasvun mukaan. Kymmenen vuoden päästä uusia asukkaita olisi strategian mukaan noin (yht. noin asukasta). Ikaalisten kaupungin elinkeino-ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että väkiluku kasvaa vuoteen 2015 mennessä asukkaaseen. Tällä hetkellä Ikaalisten väkiluku on hieman alle Muuten Ikaalisissa pitäydytään Tilastokeskuksen trendiennusteessa, joka lupaa kaupunkiin pientä lisäystä pitkällä tähtäimellä (kaupunginsihteeri Jorma Kiiveri sähköpostitse). Virtain Palveluverkkoselvitys vähittäiskauppa ja hyvinvointipalvelut -raporttiin ( ) on kirjattu yhdeksi tavoitteeksi asukasmäärän kasvattaminen. Määrälliset arviot väestönkehityksestä pohjautuvat Tilastokeskuksen ennusteeseen. (Emt. ja kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki.) Kaavoituksen yhteydessä on varauduttu keskustaajaman väestönkasvuun, vaikka kaupungin väkiluku laskisikin. Melko yleinen tilanne kunnissa onkin, että virallisesti väestönäkymät pohjautuvat Tilastokeskuksen ennusteisiin, mutta omia kasvutavoitteita on määritelty osa-alueittain muun muassa kaavoitukseen liittyen. Myös Sastamalassa on virallisesti käytössä Tilastokeskuksen ennusteet, mutta kaavoituksen yhteydessä on määritelty osa-alueittaisia kasvutavoitteita Uotsola Häijää Salmin alueella. Osayleiskaavaa varten kaupunginvaltuuston tavoitepaja on määrittänyt noin asukkaan lisäyksen vuoteen (Suunnittelupäällikkö Merja-Liisa Hannuksela, Sastamalan kaupunki.) Sastamalan strategiassa 5 on väestönkehitystä käsitelty Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 mukaisena Hyväksytty kaupunginhallituksessa ja valtuustossa Hyväksytty kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

11 Juupajoella on vuonna 2007 hyväksytyssä tulevaisuuskuvassa asetettu tavoitteeksi väkimäärän pitäminen silloisella tasollaan (2 250 asukasta) vuoteen Viime vuosina väkimäärä on kuitenkin laskenut alueella henkilöön ( ). Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 näyttää Juupajoelle melko stabiileja näkymiä, ja ennuste vuodelle 2030 on noin asukasta ja vuodelle 2040 noin asukasta. Valkeakoskella yhdyskuntasuunnitteluun liittyen arvioidaan alustavasti, että vuoden 2020 väkiluvun tavoite voisi asettua noin asukkaaseen, vuoden 2030 noin asukkaaseen ja vuoden 2040 noin asukkaaseen (talous- ja kehittämisjohtaja Jukka Varonen sähköpostitse). Viimeisin Valkeakosken väkiluku ( ) oli hieman yli Hämeenkyrössä väestönkehityksen tavoite asetellaan noin yhden prosentin vuosittaiseen kasvuun. Hämeenkyrölle prosentin suuruinen väestönkasvu tarkoittaa noin 100 asukkaan vuosittaista lisäystä. Mekaanisesti laskien tämä tarkoittaisi noin hengen asukaspohjaa vuodelle (Kunnanjohtaja Antero Alenius sähköpostitse.) Parkanossa tavoitellaan väkiluvun pysymistä stabiilina noin asukkaassa vuoteen 2030 (kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg arvioi sähköpostitse). Kihniössä tavoite on katkaista negatiivinen väestönkehitys ja saada stabiloitua väestöpohja asukkaan tienoille vuoteen 2020 (kunnanjohtaja Petri Liukku määritteli sähköpostitse). Urjalassa pitäydytään Tilastokeskuksen väestöennusteissa eikä omia suunnitteita ole laadittu, mutta kehitystavoitteena on pysäyttää väestön väheneminen (kunnanjohtaja Hannu Maijala ja kunnankamreeri Erkki Lamberg) Hyväksytty kunnanvaltuustossa

12 12 Ysikenttä ja väestönkehityksen linjat: Tasaantuva (+), Trendi (++) ja Optimistinen (+++) Tasaantuva (+) Trendi (++) Optimistinen (+++) Väestö Päälinjat: Tilastokeskuksen Päälinjat: Tilastokeskuksen väestöennuste 2007 väestöennuste 2009 Tavoitteellinen suunnite toiseksi edellinen väestöennuste viimeisin virallinen väestöennuste sis. alueen toimijoiden tavoitteita pohjautuu kasvun vuosiin pohjautuu Pirkanmaan osalta analysoitu aiempaa kahta Tilastokeskuksen tasaantuvan merkitys: vahvoihin kasvun vuosiin väestöennustetta ja toteutunutta kehitystä A) väkiluku ei kasva niin voimakkaasti pääsääntöisesti kasvavat näkymät (luonnollinen väestönkehitys, muuttoliike) kuin VE 2009 edellyttää "hyvien aikojen" jatkoa kehitystoimia korostava B) väestönlisäys jakautuu tasaisemmin edellyttää muuttoliikkeen kiihtymistä maakunnan eri osiin kuin VE 2009 maakunnan ulkopuolelta Pirkanmaa 2040: ( ) Pirkanmaa 2040: ( ) Pirkanmaa 2040: ( ) Työpaikat Asuminen Tasaantuva väestönkehitys (+) Tilastokeskuksen vuoden 2007 väestöennuste on valittu kuvaamaan tasaantuvaa kehitystrendiä. Se on toiseksi viimeisin virallisista väestöennusteista, ja se julkaistiin toukokuussa Ennuste lupaa kaiken kaikkiaan Pirkanmaalle positiivisia väestönäkymiä, mutta hieman matalammalla kulmakertoimella kuin vielä väkevämmän väestönkasvun vuosiin perustuva Tilastokeskuksen väestöennuste 2009, johon perustuu ysikentän trendinomainen väestönkehityksen ura. Väestöennuste 2007 perustuu pääosin vuosien muutoksiin luonnollisessa väestönkehityksessä ja muuttoliikkeessä. Vuodet olivat Pirkanmaalle edullisia molempien suhteen, sillä maakunnan väkiluvun kasvu kiihtyi heti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Tasaantuminen viittaa siis kasvun tasaantumiseen, ei sen loppumiseen. Tasaantumisella on tässä yhteydessä kaksi merkitystä: 1) väki ei kasva niin voimakkaasti kuin viimeisimmässä väestöennusteessa 2009 ja 2) väestönlisäys jakaantuu tasaisemmin maakunnan eri osien kesken kuin trendinomaisessa kehityslinjassa, jossa suurimpia väestönkasvun vastaanottajia ovat Tampereen kehyskunnat. Tasaantuva kehitys ei ole välttämättä heikoin näkymä kunnalle tai aluetyypille ysikentän vaihtoehdoista. Kuten kuviosta x. nähdään, viime vuosien väestönkehitys on Pirkanmaalla kokonaisuudessaan toteutunut väestöennusteen 2007 oletuksen mukaisesti. Taantuma hieman heikensi muuttohalukkuutta ja luonnollinen väestönlisäys on hieman tasaantunut kaikista parhaimmista vuosista. Myös koko maan osalta ollaan hieman jäljessä väestöennusteen 2009 osoittamasta kokonaisväkiluvusta.

13 13 Lähde: Tilastokeskus Kuvio X. Tilastokeskuksen väestöennusteiden näkymiä Pirkanmaalle

14 14 Taulukko X. Tasaantuva kehitys (Tilastokeskuksen väestöennuste 2007) kunnittain ja aluetyypeittäin Alue Muutos TILASTO TILASTO Hlöä % Tampere Yhtenäisen taajaman kunnat Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Yhteensä Sillanpäämäiset kunnat Akaa Hämeenkyrö Orivesi Valkeakoski Vesilahti Yhteensä Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen Ikaalinen Juupajoki Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sastamala Urjala Virrat Yhteensä Pirkanmaa Koko maa Vuosi 2006 oli väestöennusteen 2007 julkistamisen aikaan viimeisin todentunut tilastovuosi. Nyt viimeisin väkilukutilasto on vuoden 2011 lopusta. Taulukon muut vuodet ovat väestöennusteen 2007 mukaisia. Kuntajako Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2007 Kuvio X. Tasaantuvan väestönkehityksen näkymät vuoteen 2040 aluetyypeittäin

15 Tasaantuva väestönkehitys ennakoi Pirkanmaan alueelle kaikkiaan lähes henkilön väestönlisäystä vuoden 2011 väkilukuun nähden. Maakunnan väkiluku kasvaisi tällöin 15 prosenttia. Koko maahan ennakoitu väestönkasvu on kuusi prosenttia, joten Pirkanmaan näkymät ovat verrattain oikein hyvät myös tasaantuvan väestönkehityksen näkymässä. Termin tasaantuva merkitys näkyy myös siinä, että väestöennusteessa 2007 maaseutumaisin Pirkanmaa ei heikkene väestöpohjaltaan niin voimakkaasti kuin väestöennusteessa 2009, joka edustaa trendinomaista kehityskulkua. Kasvu jakaantuu väestöennusteen 2009 näkymiä tasaisemmin maakunnan eri aluetyyppien kesken. Tasaantuva väestönkehitys näyttää Tampereelle ja sillanpäämäisiin kuntiin noin kymmenen prosentin väestönlisäystä nykytilanteeseen verrattuna. Parhaat näkymät ovat yhtenäisen taajaman kunnilla, joille tasaantuva kehitys näyttää kaikkiaan kolmanneksen kasvua väkilukuun. Sekä tasaantuva että trendinomainen kehityslinja painottuvat samalla tavoin tässä suhteessa kehyskuntiin ennustetaan suurempaa väen lisäystä kuin keskuskaupunkiin tai muualle maakuntaan. Syy on, että molempien ennustelinjojen taustatilastot ovat kulkeneet tähän suuntaan. Suurin kehitysero tasaantuvan ja trendinomaisen kehityslinjan välillä näkyy niin sanotuissa sillanpäämäisissä kunnissa. Sillanpäämäisyys onkin viimeaikaisen kehityksen pohjalta tehty arvio siitä, mitkä alueet ovat potentiaalisia kasvun vastaanottajia tulevaisuudessa. Myös väestöennusteet ovat kehittyneet tähän suuntaan, sillä kaikissa sillanpäämäisissä kunnissa trendiennuste on parantunut julkistusvuosien 2007 ja 2009 välillä. Tasaantuva kehitys ennustaa seutukaupunkeihin ja kaupunkikeskuksiin ympäristöineen neljän prosentin kasvua vuoteen 2040 nykytilanteesta. Aluetyypin kunnista yli puolelle ennustenäkymä on tappiollinen. Tasaantuvassa kehityksessäkin mukaan mahtuu myös kuntia, joille tasaantuva kehitysnäkymä tarjoaa selvää kasvua. Esimerkiksi Pälkäneellä ennusteen mukainen lisäys vuoteen 2040 suhteutettuna nykyväkilukuun on peräti 30 prosenttia. Suurta kasvuprosenttia selittää se, että väestöennusteen 2007 ennustama väestönlisäys ei ole toteutunut viime vuosina, vaan väki on vähentynyt. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin hyvinkin mahdollista, että alue palaa takaisin kasvun uralle, jolloin ennustenäkymäkin näyttää jälleen saavutettavammalta. Ilman muuttoliikkeen vaikutusta eli pelkästään luonnolliseen väestönkasvuun perustuen maakunnan väkiluku vuonna 2040 olisi (väestöennusteeseen 2007 liittyvä omavaraislaskelma). Muuttoliikkeen vaikutus vuoteen 2040 on henkilöä tasaantuvassa kehityslinjassa. Eniten muuttoliike lisää yhtenäisen taajaman alueen (34 000) ja Tampereen kaupungin asukaspohjaa (31 500). 15

16 16 Taulukko X. Muuttoliikkeen vaikutus eli omavaraislaskelman 2007 ja väestöennusteen 2007 välinen erotus vuonna Alue Omavarais- Väestö- Erotus laskelma ennuste Tampere Yhtenäisen taajaman kunnat Sillanpäämäiset kunnat Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp Koko Pirkanmaa Omavaraislaskelma: Oletuksena on, että muuttoliikettä ei olisi ollenkaan, vaan kuntien väkilukuun vaikuttavat vain syntyvyys ja kuolevuus. Taulukossa väestöennusteen ja omavaraislaskelman erotus kertoo, mikä on muuttoliikkeen vaikutus väestöennusteen näkymään vuonna Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2007 ja omavaraislaskelma 2007 Trendinomainen väestönkehitys (++) Trendinomaisen väestönkehityksen kuvaajaksi on valittu voimassa oleva virallinen Tilastokeskuksen väestöennuste Trendin ja trendinomaisen käsitteet viittaavat tässä yhteydessä tuoreimmista tilastotiedoista johdettuun, tällä hetkellä hyväksyttyyn näkemykseen tulevasta pitkän aikavälin kehityksestä. Itse asiassa, Tilastokeskuksen kahta viimeisintä väestöennustetta edeltäviä ennusteita kutsuttiinkin trendiennusteiksi. Tilastokeskuksen väestöennuste on julkaistu nimensä mukaisesti vuonna 2009, ja sen kertoimet on laskettu silloisten noin viiden viimeisimmän tilastovuoden eli pääosin vuosien kehityksestä. Tarkastelujaksoissa on pientä muuttujakohtaista vaihtelua, mistä yksityiskohtaisemmin luvussa Tilastokeskuksen väestöennusteen laskentatapa. Trendinomainen väestönkehityksen linja pohjautuu Pirkanmaan osalta taantumaa edeltäneen vahvan kasvun vuosiin. Muuttovoittoa kertyi runsaasti ja syntyvyys oli huipussaan. Kehyskunnat ja keskusseutu vastaanottivat väestönkasvua erityisen paljon, joten trendinomainen väestönkehityksen linja ennakoi keskittyvämpää suuntausta tulevaisuuteen kuin tasaantuvan väestönkehityksen linja. Tästä johtuen kahden +-merkin trendinomainen kehitys ei tarkoita kaikille kunnille tai aluetyypeille nousujohteisempaa tulevaisuudenkuvaa kuin yhden +-merkin tasaantuva kehityslinja. Aluetyypissä seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen viidessä kunnassa tasaantuva väestönkehitys antaa optimistisemmat näkymät kuin trendinomainen kehitys. Kunnat ovat Ikaalinen, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Sastamala ja Urjala. Muiden aluetyyppien kunnista tilanne on vastaava ainoastaan Kangasalla. Näissä kunnissa väestönmuutos on hidastunut kahden ennustekauden välillä, mikä madaltaa ennustenäkymää. Trendinomainen väestönkehitys ennakoi Pirkanmaan maakuntaan kaikkiaan noin henkilön kasvua vuosille (19 %). Koko maan ennuste vuoteen 2040 näyttää eli 11 prosentin lisäystä. Suurin selittävä tekijä koko maan väestönkasvun lisäykselle tasaantuvaan kehityslinjaan nähden on maahanmuuton ennustettu lisääntyminen.

17 17 Trendinomainen kehityslinja ennakoi keskuskaupunki Tampereelle 15 prosentin, yhtenäisen taajaman kuntiin 38 prosentin, sillanpäämäisiin kuntiin 17 prosentin ja muualle Pirkanmaalle kahden prosentin lisäystä asukaslukuun. Suurimmat kasvuennusteet löytyvät Vesilahdelta (+64 %), Lempäälästä (+42 %) ja Ylöjärveltä (+41 %). Vähenevän näkymän kunnat ovat samoja kuin tasaantuvan uran ennusteessa. Ilman kuntien välisiä muuttoja ja siirtolaisuutta maakunnan väkiluku vuonna 2040 olisi omavaraislaskelman mukaan Trendinomaisen kehitysnäkymän mukaan muuttoliike lisää asukaslukua henkilöllä vuoteen Eniten sen ennakoidaan vaikuttavan Tampereen väkilukuun ( hlöä). (Taulukko x.)

18 18 Taulukko X. Trendinomainen kehitys (Tilastokeskuksen väestöennuste 2009) kunnittain ja aluetyypeittäin Alue Muutos TILASTO TILASTO Hlöä % Tampere Yhtenäisen taajaman kunnat Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Yhteensä Sillanpäämäiset kunnat Akaa Hämeenkyrö Orivesi Valkeakoski Vesilahti Yhteensä Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen Ikaalinen Juupajoki Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sastamala Urjala Virrat Yhteensä Pirkanmaa Koko maa Vuosi 2008 oli Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 julkistamisen aikaan viimeisin todentunut tilastovuosi. Nyt viimeisin väkilukutilasto on vuoden 2011 lopusta. Taulukossa on kuntajako Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Trendinomainen väestönkehitys Tampere Yhtenäisen taajaman kunnat Sillanpäämäiset kunnat Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 Kuvio X. Trendinomaisen väestönkehityksen näkymät vuoteen 2040 aluetyypeittäin

19 19 Taulukko X. Muuttoliikkeen vaikutus eli omavaraislaskelman 2009 ja väestöennusteen 2009 välinen erotus vuonna Alue Omavarais- Väestö- Erotus laskelma ennuste Tampere Yhtenäisen taajaman kunnat Sillanpäämäiset kunnat Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp Koko Pirkanmaa Omavaraislaskelma: Oletuksena on, että muuttoliikettä ei olisi ollenkaan, vaan kuntien väkilukuun vaikuttavat vain syntyvyys ja kuolevuus. Taulukossa väestöennusteen ja omavaraislaskelman erotus kertoo, mikä on muuttoliikkeen vaikutus väestöennusteen näkymään vuonna Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2007 ja omavaraislaskelma 2007 Optimistinen väestönkehitys (+++) Optimistisen väestönkehityksen laskelmaan on sisällytetty tavoitteellisia aineksia. Tällöin väestöennusteen sijaan pitääkin puhua väestösuunnitteesta. Optimistisen väestönkehityksen pohjatiedoiksi on analysoitu sekä väestöennusteen 2007 että 2009 osamuuttujia (muuttoliikkeen, syntyvyyden ja kuolleisuuden vaikutukset) ja omavaraislaskelmia (alueen luonnollinen väestönkehitys ilman muuttoliikkeen tuomaa vaikutusta) sekä huomioitu alueella tehtyjä organisaatioiden omia väestönkehityksen suunnitteita. Tavoitteelliseksi linjaukseksi on asetettu, että väestöltään vähenevissä kunnissa väestötappio tasaantuu ennusteiden näkymistä tai kääntyy hienoiseen nousuun pitkällä aikavälillä. Sekä tasaantuva että trendinomainen kehityslinja osoittivat väestönlisäystä kaikille neljälle aluetyypille (Tampere, yhtenäisen taajaman kunnat, sillanpäämäiset kunnat sekä seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen). Joihinkin yksittäisiin kuntiin kuitenkin ennustettiin väestötappiota. Nämä kunnat sijaitsivat aluetyypissä seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen. Myös kasvavan väestöpohjan kuntien kehityskuvaa on perustellen tarkistettu viimeisimpien tilastojen ja alueellisten näkemysten perusteella. Seuraavassa optimistisen väestönkehityksen mukainen väestönäkymä vuoteen 2040 saakka ja sen muodostamisen periaatteita aluetyyppi- ja kuntakohtaisesti. Tampere Maakunnan keskuskaupungin osalta optimistinen väestönkehitys kulkee kohti asukkaan määrää vuonna Tämä perustuu Tampereen kaupungin väestösuunnitteen 2030 mukaiseen perusuraan, jossa vuoden 2030 asukasluvuksi ennustetaan Tampereen kaupungin väestötavoitteena vuonna 2030 on kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisesti asukasta, mutta maankäytön suunnittelussa, ikäryhmien ja kaupungin eri osa-alueiden tarkastelussa sekä kaupungin palvelujen suunnittelussa tulevina

20 20 vuosina käytetään suunnitevaihtoehtoa perus. (Tampereen väestösuunnite vuoteen 2030, julk ) Sama vaihtoehto on valittu myös tässä esitetyn optimistisen kehityslinjan pohjaksi. Vuosien keskimääräinen vuosikasvu asettuu Tampereella noin 1900 asukkaaseen. Kasvuvauhti on noin 2100 asukkaan tasolla vuosina ja noin 1700 asukkaan tasolla vuosina Vuoden 2040 tavoitenäkymää varten kehityslinjaa on jatkettu 1900 vuosikasvulla vuosiksi Tampereen kaupungin väestösuunnitteen 2030 lähtötietona on vuoden 2010 lopun väestö. Se perustuu vuosien syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja muuttoliikkeeseen sekä yleiskaavoituksessa laadittuun asuntotuotanto-ohjelmaan. (Emt.) Optimistisen väestönkehityksen linja eroaa Tampereen osalta vuonna 2040 tasaantuvan kehityksen näkymästä asukkaalla (joka osoitti asukaspohjaksi hlöä) ja trendiomaisen kehityksen näkymästä asukkaalla ( ). Taulukko X. Optimistisen väestönkehityksen linja vuoteen 2040, Tampere Alue Muutos TILASTO TILASTO Hlöä % Tampere Tampere Tasaantuva Trendi Optimistinen Vuosi 2011 on viimeisin tilastoitu vuosi, v ennuste- ja suunnitelaskelmia. Lähteet: Tilastokeskus, Tampereen väestösuunnite vuoteen 2030 ja Pirkanmaan liitto. Kuvio X. Väestön kehitysnäkymiä vuoteen 2040, Tampere

21 21 Yhtenäisen taajaman kunnat Kangasala: Kangasala on ainoa yhtenäisen taajaman kunnista, jonka väestönkehitys vuosina ei ole todentunut niin korkeana kuin Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 ennakoi. Väestöennuste 2009, jota ysikentässä käytetään trendinomaisen väestönkehityksen pohjana, ennusti Kangasalle noin 200 henkilön vuosittaista luonnollista väestönlisäystä ja henkilön vuosittaista muuttovoittoa vuosille Viimeisenä kolmena tilastovuonna kehitys on toteutunut huomattavasti maltillisempana: luonnollinen väestönlisäys on ollut henkilöä ja kokonaisnettomuutto henkilöä vuodessa. Pitkän aikavälin ennusteessa ei pidä kuitenkaan tehdä liian äkkinäisiä johtopäätöksiä kehityksen suunnista luvun ensimmäisen vuosikymmenen päättänyt taantuma heikensi muuttohalukkuutta useilla alueilla. Myös Kangasalan nettomuutto kääntyi jälleen kasvusuuntaan vuonna Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan on Kangasalan (pl. Kuhmalahti) osalta kirjattu vuoden 2030 väkiluvuksi Kuhmalahden liittyminen Kangasalaan vaikutti kunnan väkilukuun hieman yli asukkaalla. Jotta kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan merkitty väkiluku saavutettaisiin, se edellyttää keskimäärin noin 460 uutta asukasta vuosina Ennen taantumaa Kangasalan väestönlisäys oli parhaimmillaan vuonna 2005 yli 600 asukasta. Tavoite ei ole mahdoton, joskin muutaman viime vuoden kehityksen näkökulmasta hieman haasteellinen. Ysikentän optimistisessa väestönkehityksen linjassa Kangasalan väkiluku asettuu henkilöön vuonna Tähän päästään, kun vuosien vuosittainen väestönlisäyksen tavoite vakioidaan 470:en, vuosien :en ja :an. Kangasalan väkilukua on kasvatettu sekä tasaantuvaan että trendinomaiseen kehitykseen nähden. Ne ennustivat Kangasalan väkiluvuksi vuonna Optimistinen väestönkehityksen linja osoittaa samaa väkilukua vuodelle 2030 kuin Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman suunnite. Lempäälä: Lempäälän väestönkasvu on ollut hyvin vahvaa viime vuosina. Esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan kirjattu vuoden 2030 väkilukutavoite ollaan Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen 2009 mukaan saavuttamassa jo vuonna Sekä vuonna 2007 että vuonna 2009 julkaistu Tilastokeskuksen väestöennuste osoittaa Lempäälään selvästi korkeampaa väkilukua kuin kaupunkiseudun rakennesuunnitelma. Optimistista väestönkehityksen linjaa varten Lempäälän näkymiä on edelleen hieman parannettu trendinomaiseen, väestöennusteen 2009 mukaiseen, kehitykseen nähden. Optimistisen väestönkehityksen mukaan Lempäälän väkiluku vuonna 2040 asettuu asukkaaseen. Tähän päästään, kun vuosittainen asukaslisäys vakioidaan vuosina tasolle 445, vuosina tasolle 350 ja vuosina tasolle 230. Optimistinen väestötavoite vuodelle 2040 eroaa tasaantuvasta linjasta asukkaalla ja trendinomaisesta asukkaalla. Viimeisimpinä tilastovuosina Lempäälän kasvu on ollut hieman hitaampaa kuin Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 ennakoi. Väestöennuste 2009 osoitti Lempäälään keskimäärin noin 450 asukkaan väestönlisäystä kyseisinä vuosina. Lisäystä on tullut noin 380 asukkaan verran vuositasolla. Nokia: Nokialla asukasluku on ollut selvästi kasvava. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan Nokian väkilukutavoitteeksi on esitetty vuonna Sekä tasaantuvan että trendinomaisen

22 22 väestönkehityksen linjoissa tämä ollaan saavuttamassa jo ennen 2030 luvun taittumista tasaantuvassa vuonna 2024 ja trendinomaisessa vuonna Viimeisenä kolmena tilastovuonna Nokian väestönkasvu on jäänyt hieman voimassa olevaa virallista väestöennustetta 2009 matalammaksi. Taantuma jarrutti yleisesti muuttohalukkuutta maassa. Kun väestöennuste 2009 ennusti keskimäärin 540 henkilön vuosittaista lisäystä Nokialle vuosiksi , toteuma on ollut hieman alle 400 henkilöä. Tasaantuvaa ja trendinomaista kehityslinjaa suotuisampi optimistinen kehityslinja on asetettu niin, että vuoden 2040 asukasluku asettuu Nokialla henkilöön. Väestön oletetaan lisääntyvän vuosina keskimäärin 550 uudella asukkaalla, vuosina keskimäärin 490 asukkaalla ja vuosina keskimäärin 300 asukkaalla vuodessa. Optimistinen väestöura vuonna 2040 on trendinomaista uraa asukasta korkeampi ja tasaantuvaa kehitystä noin asukasta korkeampi. Pirkkala: Pirkkala on ollut Suomen nopeimmin kasvavia kuntia viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2011 väkiluku kasvoi 3,1 prosenttia, mikä oli suhteellisesti eniten kaikista Manner-Suomen kunnista. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa Pirkkalan väkiluvuksi vuonna 2030 on esitetty asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen 2007 (tasaantuva kehitys) mukaan se oltaisiin saavuttamassa jo vuonna 2027 ja väestöennusteen 2009 (trendinomainen kehitys) mukaan jo peräti vuonna Kehityslinjojen välinen ero on Pirkkalan osalta verrattain suuri, sillä kunnan väestönlisäys on kiihtynyt viime vuosina selvästi. Optimistisessa väestönkehityksessä Pirkkalan väkiluku vuonna 2040 asettuu asukkaaseen. Optimistinen kehityslinja osoittaa asukasta korkeampaa väkilukua kuin trendinomainen kehityslinja vuonna Vuosittainen väestölisäys on vakioitu 400 henkilöön vuosina , 280 henkilöön vuosina ja 180 henkilöön vuosina Vaikka pitkän tähtäimen väestönlisäys on verrattain suuri, 46 prosenttia vuosille , se ei kuitenkaan viimeisimmän kehityksen valossa näyttäydy epärealistisena. Viimeisten 30 vuoden Pirkkalan asukasmäärä on kehittynyt vielä voimakkaammin (+84 %). Pirkkalan 2000-luvun väestönlisäys on ollut vuosittain keskimäärin 450 henkilöä. Enimmillään väki lisääntyi vuonna 2010 yli 720 uudella asukkaalla. Ylöjärvi: Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa asetettu väestösuunnite Ylöjärvelle vuodelle 2030 on Optimistinen väestönkehityksen linja myötäilee tätä, ja vuoden 2040 väkiluku asettuu asukkaaseen. Vuosien väestönkasvuksi on asetettu keskimäärin 620 asukasta vuodessa, vuosien keskimäärin 500 asukasta ja vuosien puolestaan 300 asukasta vuodessa. Ylöjärven osalta optimistinen väestönkehityksen näkymä vuonna 2040 on 900 henkilöä suurempi kuin trendinomainen kehitysnäkymä ja henkilöä suurempi kuin tasaantuva kehitysnäkymä. Viimeisenä kolmena tilastovuonna ( ) Ylöjärven väestönlisäys ei ole toteutunut aivan niin korkeana kuin Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 ennusti. Vuosittainen lisäys on jäänyt keskimäärin noin 400 henkilöön luvulla Ylöjärven väkiluku on kuitenkin kaiken kaikkiaan kehittynyt hyvin myönteisesti. Parhaimmillaan vuosina ja 2007 väestönkasvu oli lähes 700 asukasta vuodessa. Taloustilanteen kohennuttua optimistisen väestönkehityksen tavoitetaso ei ole epärealistinen.

23 Yhtenäisen taajaman kunnat yhteensä: Optimistinen väestönkehityksen näkymä osoittaa yhtenäisen taajaman kuntiin vahvaa väestönlisäystä vuoteen Aluetyypin asukasmäärän kasvu asettuu noin henkilöön, mikä on kaikkiaan vajaa henkilöä enemmän kuin Tampereen kaupungin oletettu kasvu ennustekaudella. Optimistisessa väestönkehityksen linjassa nämä kaksi aluetyyppiä vastaanottavat lähestulkoon saman verran uusia asukkaita ennustekauden aikana. Muissa kehityslinjoissa yhtenäisen taajaman kuntien yhteensä nähdään kasvavan huomattavasti enemmän kuin Tampereen kaupungin luvun ensimmäisen vuosikymmenen päättänyt taantuma vähensi muuttoliikettä niin, että Tilastokeskuksen väestöennusteet vuosilta 2007 ja 2009 eivät ole monilta osin toteutuneet viime vuosina. Tämän vuoksi optimistinen kehityslinja näyttää yhtenäisen taajaman kunnille hieman heikompaa väestönkasvua vuosille 2015 ja 2020 kuin trendinomainen kehityslinja. Kasvun oletetaan palautuvan asteittain ja kiihtyvän trendinomaisen kehityksen yläpuolelle vuoden 2020 jälkeen. 23 Taulukko X. Optimistisen väestönkehityksen linja vuoteen 2040 yhtenäisen taajaman kunnissa Alue Muutos TILASTO TILASTO Hlöä % Yhtenäisen taajaman kunnat Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Yhteensä Yhtenäisen taajaman alue Tasaantuva Trendi Optimistinen Vuosi 2011 on viimeisin tilastoitu vuosi, v ennuste- ja suunnitelaskelmia. Kuvio X. Väestön kehitysnäkymiä vuoteen 2040 yhtenäisen taajaman kunnissa

24 24 Sillanpäämäiset kunnat Akaa: Akaassa on linjattu tulevia asuntotarpeita noin yhden prosentin vuosittaisen kasvun mukaan 7. Lisäystavoitetta on sovellettu optimistisen väestönkehityksen laskelmaan niin, että vuosien vuosittaiseksi väestönkasvuksi on vakioitu 180 henkilöä, vuosien henkilöä ja vuosien henkilöä. Näin ollen vuoden 2040 väkiluku asettuu asukkaaseen (lisäystä kaikkiaan henkilöä ja 29 % vuodesta 2011). Sillanpäämäisiin kuntiin liittyy oletus, että ne ovat seuraavia potentiaalisia kasvun vastaanottajia keskusseudun ja kehyskuntien laajenemisen jälkeen. Akaassa positiivista väestönkehitystä tukee sijainti monipuolisten liikenneyhteyksien ja kehittyvän Etelä-Pirkanmaan kehityskäytävän alueella. Koko Suomen mittakaavassa väestön painopiste on vähitellen valunut kohti etelää, ja samansuuntaista kehitysnäkymää on jossain määrin havaittavissa myös Pirkanmaalla. Maakunnan pohjoisemmissa kunnissa väestönkehitys on ollut keskimäärin heikompaa kuin etelässä. Optimistinen kehityslinja tarjoaa Akaalle noin viisi prosenttiyksikköä korkeampaa kasvua kuin Tilastokeskuksen väestöennusteeseen 2009 perustuva trendinomainen kehityslinja. Kun väestöennusteen 2009 mukainen väestönlisäys hidastuu vuoden 2020 jälkeen, optimistisessa kehityslinjassa se säilyy lähes ennallaan. Tämä tukee ajatusta sillanpäämäisten kuntien kasvupotentiaalista pitkällä aikajaksolla. Hämeenkyrö: Kuten Akaassa, myös Hämeenkyrössä linjataan väestönkasvun tavoitteeksi karkeasti noin yhden prosentin vuosittainen kasvu. 8 Nykyinen ( ) Hämeenkyrön asukasluku on Optimistiseen väestönkehityksen linjaan kunnan vuosittaiseksi väestönkasvuksi on asetettu 100 uutta asukasta vuosiksi Vuosien kasvu on vakioitu 90 henkilöön. Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 näyttää Hämeenkyrölle keskimäärin vajaan 70 henkilön vuosittaista kasvua Siihen perustuva trendinomainen kehityslinja osoittaa Hämeenkyrön väkiluvuksi vuonna Optimistinen väestönkehityksen laskelma puolestaan osoittaa väkilukua Hämeenkyrössä asukasluku on viimeisinä tilastoituina vuosina kasvanut täsmälleen sen verran, kuin viimeisin Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 osoitti (yhteensä 210 henkilöä). Parhaimmillaan vuonna 2009 asukasluku kasvoi 110 henkilöllä. Orivesi: Orivedellä väestönmuutos on ollut 2000-luvulla kaiken kaikkiaan nousevaa. Ennen vuosikymmenen päättänyttä taantumaa vuosittainen väestönkasvu oli parhaimmillaan noin 80 henkilöä. Oriveden ikärakenteesta johtuen luonnollinen väestönmuutos on ollut negatiivinen, mutta kaupunki on saanut väestönlisäyksensä muuttoliikkeestä. Trendinomainen kehityslinja (Tilastokeskuksen väestöennuste 2009) ennakoi Oriveden väkiluvuksi henkilöä vuonna 2040 (+14 %). Orivesi on osa Tampereen kaupunkiseutua, ja sen rakennesuunnitelmaan on kirjattu Oriveden väestösuunnitteeksi asukasta vuonna Kuitenkin, trendinomainen kehityslinja osoittaa kaupungin väkiluvuksi tällöin jo yli henkilöä. 7 8 Akaan maankäytön strateginen kehityskuva, hyv. keväällä 2012 Kunnanjohtaja Antero Aleniuksen arvio sähköpostitse

25 25 Optimistisessa laskelmassa Oriveden väestönkasvun oletetaan palautuvan taantumaa edeltäneelle kasvutasolle parin hiipuneen vuoden jälkeen. Oriveden vuoden 2040 väkiluku on optimistisen väestönkehityksen linjassa henkilöä (+19 % nykytasosta). Vuosien väestönmuutos on asetettu keskimäärin 60 henkilöön vuodessa, vuosien henkilöön ja vuosien henkilöön. Valkeakoski: Valkeakoski on yksi selvimmin Tilastokeskuksen väestöennusteista poikennut kunta Pirkanmaalla. Väestönkasvu on ylittänyt trendilaskelmiin perustuvat odotukset hyvin selvästi. Vuoden 2010 asuntomessut ja perheellisten muuttajien houkutteleminen ovat onnistuneet nostamaan Valkeakosken väestönkasvun parhaimmillaan yli 210 henkilöön vuodessa (2010). Vuoden 2011 lisäyskin oli 180 henkilöä. Tilastollisiin trendeihin perustuva väestöennuste 2009 näytti Valkeakoskelle vain parinkymmenen henkilön vuosittaista kasvua ennustekauden alkuun. Optimistisessa väestönkehityksen linjassa Valkeakosken väkiluku asettuu asukkaaseen vuonna Tämä on linjassa Valkeakosken omien yhdyskuntasuunnitteluun liittyvien arvioiden kanssa 9. Väkiluvun saavuttamiseksi vuositason väestönmuutos asettuu vuosina keskimäärin 210 asukkaaseen, vuosina asukkaaseen ja vuosina asukkaaseen. Vesilahti: Vesilahti kuuluu Tampereen kaupunkiseutuun, ja sille on seudun rakennesuunnitelmassa osoitettu vuoden 2030 väkilukutavoitteeksi henkilöä. Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 osoittaa Vesilahdelle tätä kasvavampia näkymiä: vuoden 2030 väkiluvuksi yli henkilöä ja vuoden 2040 väkiluvuksi henkilöä. Optimistisessa väestönkehityksen linjassa Vesilahden näkymää on edelleen hieman kohotettu trendinomaiseen kehitykseen nähden. Vesilahden väkiluvuksi vuonna 2040 on määritelty asukasta. Tähän päästään, kun keskimääräinen vuosilisäys on 130 henkilöä vuosina , 100 henkilöä vuosina ja 70 henkilöä lopun suunnitekauden ajan. Vesilahden väestönkasvu on rakentunut sekä luonnollisesta väestönlisäyksestä että muuttovoitosta luvulla vuosittainen kasvu on ollut parhaimmillaan yli 160 henkilöä, ja kuutena vuonna se on ylittänyt 100 henkilön rajan. Kuntaan on muuttanut paljon nuoria aikuisia, joten luonnollisen väestönlisäyksen voidaan odottaa jatkuvan hyvänä. Vuosina muuttoliike heikkeni parhaista vuosista, mutta optimistisessa kehityslinjassa sen oletetaan palautuvan kasvu-uralle heti ennustekauden alkuvuosina. Vuosina väestönkasvu heikkeni edellisiin vuosiin nähden, joten lähtötaso on heikompi kuin väestöennuste 2009 oletti. Tämä selittää Vesilahden Pirkanmaan suurinta kasvuprosenttia sekä trendinomaisessa että optimistisessa kehityskuvassa. Sillanpäämäiset kunnat yhteenveto: Sillanpäämäisiin kuntiin liittyy oletus, että aluetyypin kunnat ovat seuraavia potentiaalisia kasvun vastaanottajia keskusseudun ja yhtenäisen taajaman alueen laajenemisen jälkeen. Akaa, Valkeakoski ja Vesilahti sijaitsevat kehittyvän Tampere Hämeenlinna Helsinki -vyöhykkeen välittömyydessä, ja Akaalla on myös etunaan sijainti raideliikenteen solmukohdassa. Hämeenkyrö ja Orivesi 9 Talous- ja kehittämisjohtaja Jukka Varosen arvio sähköpostitiedusteluun.

26 26 sijaitsevat niin ikään hyvien maantieyhteyksien (Orivesi myös raideyhteyden) äärellä, ja niiden väestönkasvu on kiihtynyt viimeisimpien Tilastokeskuksen väestöennusteiden näkymissä. Tasaantuva kehitys, joka pohjautuu Tilastokeskuksen vuonna 2007 julkaisemaan ennusteeseen, osoittaa sillanpäämäiselle aluetyypille keskimäärin yhdeksän prosentin kasvua vuosille Trendinomainen kehitys, joka perustuu voimassaolevaan Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009, puolestaan näyttää jo 17 prosentin kasvua kyseisille kunnille. Optimistisessa väestönkasvun näkymässä kasvu asettuu 28 prosenttiin. Taulukko X. Optimistisen väestönkehityksen linja vuoteen 2040 sillanpäämäisissä kunnissa Alue Muutos TILASTO TILASTO Hlöä % Sillanpäämäiset kunnat Akaa Hämeenkyrö Orivesi Valkeakoski Vesilahti Yhteensä Sillanpäämäiset kunnat Tasaantuva Trendi Optimistinen Vuosi 2011 on viimeisin tilastoitu vuosi, v ennuste- ja suunnitelaskelmia. Kuvio X. Väestön kehitysnäkymiä vuoteen 2040 sillanpäämäisessä aluetyypissä

27 27 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen Ikaalinen: Ikaalisissa väestönkehitys on ollut viime vuosina lievän negatiivinen lukuun ottamatta vuotta 2010, jolloin väkiluku lisääntyi muutamalla henkilöllä. Trendinomainen kehityslinja osoittaa Ikaalisiin viiden prosentin väestölisäystä vuoteen Aiempien ja keskimäärin parempien vuosien kehitykseen perustuva tasaantuva kehitysnäkymä osoittaa kuuden prosentin kasvua. Ikaalisten elinkeino-ohjelmallisiin tavoitteisiin 10 on asetettu, että vuoden 2015 väkiluvuksi tavoitellaan asukasta. Vuoden 2011 väkilukutietoon suhteutettuna tavoitteen saavuttaminen edellyttää keskimäärin 30 henkilön (0,4 % asukasluvusta) vuosittaista väestönkasvua seuraaville vuosille. Tämä tavoite on syötetty optimistiseen väestönkehityksen näkymään. Optimistinen väestönäkymä Ikaalisiin osoittaa vuoden 2040 väkiluvuksi 8 100, mikä on kymmenyksen nykyväkilukua enemmän. Koko ennustekauden kasvuksi jaettuna tämä tarkoittaa runsaan 25 asukkaan keskimääräistä väestönlisäystä vuosittain vuoteen 2040 saakka. Juupajoki: Tasaantuva väestönkehityksen linja näyttää Juupajoelle kahdeksan prosentin lisäystä ja trendinomainen kymmenen prosentin lisäystä vuoteen Juupajoella viimeisimmät kolme tilastovuotta ovat toteutuneet heikommin kuin vuoden 2009 väestöennuste ennakoi. Kunnan väkiluku on laskenut luvulla yhteensä 350 henkilöllä. Kolmena vuonna väkiluku on muuttoliikkeen ansiosta kasvanut. Optimistisessa väestönkehityksessä Juupajoen tulevaisuudennäkymäksi on asetettu, että alueella pystytään tasaamaan väestön vähenemä hienoiseksi kasvuksi. Vuoden 2040 väkiluvuksi on asetettu 2 300, mikä tarkoittaa 11 prosentin kasvua kunnan nykyväkilukuun. Vuositasolle jyvitettynä Juupajoen väestön pitäisi tällöin kasvaa keskimäärin kahdeksalla henkilöllä vuodessa. Kihniö: Sekä tasaantuva että trendinomainen väestönkehityksen linja tarjoavat Kihniölle heikentyviä väestönäkymiä. Tasaantuva väestönkehityksen linja tarjoaa aluetyypille kaiken kaikkiaan hieman parempia näkymiä kuin trendinomainen kehityslinja, niin myös Kihniölle. Strategisena tavoitteena Kihniöllä on stabiloida väestöpohja suurin piirtein nykytasolle kuluvan vuosikymmenen aikana 11. Vuonna 2009 asukasluku kasvoi Kihniössä yli 30 henkilöllä muuttovoiton seurauksena. Muuten väestönkehitys on ollut vähenevää viimeisimpinä tilastovuosina. Optimistista väestönkehityksen linjaa varten Kihniön väkiluku on asetettu kasvamaan noin 90 henkilön ja neljän prosentin verran vuosina Vuositasolle jyvitettynä tämä tarkoittaa kolmen henkilön keskimääräistä vuosikasvua eli lähestulkoon nollakehitystä. Mänttä-Vilppula: Mänttä-Vilppulan väestönäkymät ovat heikentyneet Tilastokeskuksen väestöennusteiden 2007 ja 2009 laatimisen välillä. Väestöennusteeseen 2007 tukeutuva tasaantuvan kehityksen näkymä tarjoaa Mänttä-Vilppulalle kahden prosentin vähenemää ja vuoden 2009 väestöennusteeseen tukeutuva Ikaalisten kaupungin elinkeino-ohjelma Kunnanjohtaja Petri Liukku sähköpostitse.

28 trendinomainen kehityslinja kymmenen prosentin vähenemää nykyiseen asukaslukuun verrattuna vuoteen Mänttä-Vilppulassa väki on vähentynyt sekä luonnollisen väestönkehityksen että muuttoliikkeen seurauksena. Optimistisessa väestönkehityksen linjassa oletetaan, että alueen väestön väheneminen kääntyy hienoiseen nousuun pitkällä aikavälillä luvulla väestönkehitys tasautuu muutaman henkilön vuosittaiseen lisäykseen, 2020-luvulla keskimäärin 15 henkilön kasvuun ja 2030-luvulla 25 henkilön vuosikasvuun. Näillä parametreilla Mänttä-Vilppulan väkiluku vuonna 2040 asettuu optimistisessa väestönkehityksen linjassa henkilöön (+4 % nykytasosta). 28 Parkano: Parkanossa väestönkehityksen näkymät ovat viime vuosina kohentuneet. Tämä näkyy niin Tilastokeskuksen väestöennusteiden 2007 ja 2009 välisessä kehityksessä (jälkimmäinen ennustaa parempia näkymiä) kuin viimeisten kolmen tilastovuoden toteumissa. Parkanossa väkiluku hienoisesti kasvoi vuonna 2011, vaikka ennusteet ennakoivat väen vähenemisen jatkumista. Kasvua syntyi muuttoliikkeen ansiota. Optimistisessa väestönkehityksen linjassa Parkanon väkiluvun oletetaan kasvavan vuoteen Vuosien väestönkasvu on vakioitu keskimäärin kymmenen henkilön vuosittaiseen lisäykseen ja vuosien henkilön vuositason lisäykseen. Tällä kasvuoletuksella Parkanon väkiluku vuonna 2040 asettuu noin henkilöön, mikä on 500 asukasta ja seitsemän prosenttia nykytilannetta enemmän. Punkalaidun: Punkalaitumella toteutunut väestötappio johtuu ennen kaikkea luonnollisesta väestön vähenemästä, mikä puolestaan on seurausta kunnan ikärakenteesta. Viimeisenä kolmena tilastovuonna Punkalaitumen väestönmuutokset ovat toteutuneet jokseenkin Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 mukaisesti. Vuosi 2010 oli muuttotappion lisääntymisen kannalta hieman heikompi kuin väestöennuste 2009 oletti. Vuonna 2011 luonnollinen väestönmuutos toteutui oletettua negatiivisempana. Optimistiseen väestönkehityksen linjaan Punkalaitumen kehityksen taustaoletuksena on, että kunnan väestötappio tasaantuu ja kääntyy pitkällä aikajaksolla pieneksi lisäykseksi. Vuoteen 2040 ulottuvaan laskelmaan on syötetty oletukseksi, että väestö lisääntyy keskimäärin seitsemällä henkilöllä vuodessa. Tällöin kunnan väkiluku vajaan 30 vuoden päästä olisi noin (+6 % ja 200 asukasta). Punkalaitumen näkymät ovat parantuneet kahden viimeisimmän Tilastokeskuksen väestöennusteen välillä. Vuoden 2007 ennuste osoitti 11 prosentin vähenemää ajalla , vuoden 2009 ennuste vain kolmen prosentin vähenemää. Kunnan profiloituminen maahanmuuton vastaanottajaksi parantaa väestönkehityksen näkymiä niin väestön määrällisen kasvun kuin tulevan ikärakenteen osalta. Muutokset globaaleissa turvapaikantarpeissa saattaa vaikuttaa merkitsevästi tulevaan kehitykseen. Pälkäne: Tilastokeskuksen väestöennuste 2009, johon trendinomainen kehityslinja pohjautuu, osoittaa Pälkäneelle selvää väestönlisäystä tuleviksi vuosikymmeniksi. Viimeisenä kolmena tilastovuonna kehitys ei ole kuitenkaan toteutunut ennustettua polkua, vaan väki on vähentynyt sekä luonnollisen väestönmuutoksen että muuttoliikkeen seurauksena.

29 29 Vuonna 2011 Pälkäneen väkiluku poikkeaa Tilastokeskuksen väestöennusteesta 2009 yli 300 asukkaalla. Tästä johtuu verrattain suuri lisäysprosentti (taulukkojen viimeinen sarake eri kehitysurissa). Optimistisessa väestönkehityksen linjassa on oletettu, että Pälkäneen väkiluku kääntyy takaisin kasvuuralle, missä se eteni vielä ennen taantumaa. Koska suunnanmuutokset usein vaativat hieman aikaa, ensimmäisen ennustevuosikymmenen ( ) väestönkasvu on vakioitu keskimäärin 50 henkilöön vuodessa, toisen ennustevuosikymmenen ( ) keskimäärin 100 henkilöön vuodessa ja kolmannen ennustevuosikymmenen ( ) 80 henkilöön vuodessa. Näillä taustaoletuksilla Pälkäneen väkiluku asettuu henkilöön vuonna Optimistinen kehityslinja tarjoaa Pälkäneelle kasvua 32 prosenttia ja tasaantuva ja trendinomainen 30 prosenttia ennustekaudelle Ruovesi: Ruovedellä tasaantuva väestönkehityksen ura näyttää kuuden prosentin vähenemää ja tuoreempaan väestöennusteeseen 2009 perustuva trendinomainen ura neljän prosentin vähenemää aikajaksolla Ruoveden väestönkehitys on viimeisenä kolmena tilastovuonna toteutunut kaikkiaan hieman heikompana kuin Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 ennakoi. Vuonna 2009 väkiluku kehittyi viimeisintä ennustetta parempana, mutta asukasmäärä vähentyi ennusteen näkymää enemmän. Optimistiseen väestönkehityksen linjassa varaudutaan Ruoveden kääntävän pitkällä aikavälillä väkilukunsa hienoiseen kasvuun. Vuoden 2040 väkiluku asettuu noin asukkaaseen (+3 % nykytasosta). Tämä edellyttää keskimäärin viiden henkilön vuosittaista lisäystä asukaspohjaan ennustejakson aikana. Sastamala: Sastamalaan Tilastokeskuksen väestöennuste 2007 näyttää yhdeksän prosentin kasvua ja vuoden 2009 väestöennuste viiden prosentin kasvua vuoteen Viimeisten kolmen tilastoidun vuoden väestönmuutos on toteutunut hieman parempana kuin viimeisin ennuste ennakoi. Luonnollinen väestön vähenemä on ollut oletettua suurempaa, mutta Sastamala on onnistunut saamaan muuttovoittoa ennakoitua enemmän. Optimistiseen väestönkehityksen urassa Sastamalan odotetaan jatkavan väestönkasvun linjallaan ja kasvattavan sitä tulevaisuudessa. Vuoden 2040 väkiluku asettuu asukkaaseen (+10 % nykyisestä). Vuosittainen väestönkasvu on jaksotettu niin, että nopeutuu vuoden 2020 jälkeen. Nykyiseen väestön ikääntymisestä riippuvaiseen luonnolliseen väestötappioon on hankala vaikuttaa, mutta jos alue houkuttelee perheellisessä iässä olevia henkilöitä ja heidän lapsensakin sitoutuvat alueeseen, kasvun näkymät parantuvat potentiaalisesti yhden sukupolven päästä. Vuosien väestönkasvu on asetettu keskimäärin 50 henkilöön vuodessa (noin 0,2 % väkiluvusta), vuosien sataan henkilöön ja keskimäärin 95 henkilöön vuodessa (noin 0,4 % väkiluvusta). Urjala: Urjalassa väestönkehitys ei ole toteutunut aivan niin hyvänä kolmena viime vuonna kuin Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 ennakoi. Etenkin muuttoliike kunnasta ulos on ollut ennustettua suurempaa. Urjalan väkiluku vuoden 2011 lopussa oli sata henkilöä vähemmän kuin viimeisimmässä Tilastokeskuksen väestöennusteessa ennakoitiin. Trendinomaisessa eli Tilastokeskuksen väestöennusteeseen 2009 perustuvassa kehityslinjassa Urjalan luonnollisesta väestönkehityksestä johtuvan vähenemän odotetaan hidastuvan ja nettomuuttovoiton kasvavan tulevina vuosikymmeninä. Optimistiseen väestönkehityksen uraan Urjalan väestön

30 30 kokonaismuutos on asetettu ensin tasaantumaan ja sitten parantavan juoksua kohti ennustekauden loppua. Vuoden 2040 väkiluku asettuu optimistisessa kehityslinjassa noin henkilöön. Virrat: Virroilla vuoden 2011 väkiluku on toteutunut parikymmentä henkilöä korkeampana kuin Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 ennakoi. Virtain väkiluku ei ole vähentynyt viime vuosina niin paljoa, kuin viimeisin Tilastokeskuksen ennuste ennakoi. Kehitys on toteutunut ennustettua vähemmän tappiollisena niin luonnollisen väestönkehityksen kuin muuttoliikkeenkin osalta. Optimistisen väestönkehityksen uraan Virtain väkiluvun taustaoletukseksi on määritetty, että ennustekauden ensimmäisellä vuosikymmenellä ( ) kaupunki kääntää väestötappionsa hienoiseksi voitoksi (km. 5 hlöä/vuosi), ja loppuennustekaudella väestönkasvu hieman lisääntyy ( : km. 15 hlöä/vuosi; : km. 20 hlöä/vuosi). Näillä parametreillä Virtain väkiluku vuonna 2040 asettuu lähes henkilöön (+ 5 % nykytasosta). Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen yhteensä: Aluetyypin kehitysnäkymät seuraaville 30 vuodelle ovat matalimmat trendinomaisessa kehityslinjassa (+2 %), keskiverrot tasaantuvassa kehityslinjassa (+4 %) ja eniten kasvavat optimistisessa kehityslinjassa (+10 %). Optimistinen kehitys perustuu oletukseen, että aluetyypin näkymät vahvistuvat tulevina vuosikymmeninä (kuvio X). Taulukko X. Optimistisen väestönkehityksen linja vuoteen 2040 seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen Alue Muutos TILASTO TILASTO Hlöä % Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen Ikaalinen Juupajoki Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sastamala Urjala Virrat Yhteensä

31 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen Tasaantuva Trendi Optimistinen Vuosi 2011 on viimeisin tilastoitu vuosi, v ennuste- ja suunnitelaskelmia. Kuvio X. Väestön kehitysnäkymiä vuoteen 2040 seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen Pirkanmaa Optimistinen väestön kehityslinja tarjoaa Pirkanmaalle kaikkiaan ja 28 prosentin mukaista kasvua vuoteen Tasaantuvan kehityslinjan näkymä oli uutta asukasta (+15 %) ja trendinomaisen kehityslinjan näkymä uutta asukasta (+ 19 %) maakuntaan seuraavien 30 vuoden aikana. Optimistisessa väestönkehityksen laskelmassa maakunnan väkiluku osoittaa vuoden 2040 asukasluvuksi asukasta. Tasaantuva kehitysnäkymä päätyy asukkaaseen ja trendinomainen asukkaaseen. Vuositasolla tarkastellen optimistinen väestönkehitys tarkoittaa keskimäärin 0,8 prosentin vuotuista kasvua Pirkanmaan väkilukuun. Tasaantuvassa kehitysnäkymässä vuosimuutoksien keskiarvo on 0,5 prosenttia ja trendinomaisessa kehitysnäkymässä 0,6 prosenttia Pirkanmaa Tasaantuva Trendi Optimistinen Vuosi 2011 on viimeisin tilastoitu vuosi, v ennuste- ja suunnitelaskelmia. Kuvio X. Väestön kehitysnäkymiä Pirkanmaan maakunnassa vuoteen 2040

32 32 Taulukko X. (samat tiedot jo paloina aluetyyppien yhteydessä) Optimistinen kehitys kunnittain ja aluetyypeittäin Alue Muutos TILASTO TILASTO Hlöä % Tampere Yhtenäisen taajaman kunnat Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Yhteensä Sillanpäämäiset kunnat Akaa Hämeenkyrö Orivesi Valkeakoski Vesilahti Yhteensä Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen Ikaalinen Juupajoki Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sastamala Urjala Virrat Yhteensä Pirkanmaa Tilastovuosien 2010 ja 2011 lähde: Tilastokeskus.

33 33 Väestönkehityksen sanalliset skenaariot Tasaantuva (+) Tasaantuva väestön kehitysnäkymä osoittaa määrällisesti maltillisinta kasvua nykyhetkestä vuoteen Pirkanmaan väestö kasvaa sekä muuttoliikkeen että luonnollisen väestönkasvun kautta, mutta vähäisemmin kuin trendinomaisessa tai optimistisessa kehityslinjassa. Termi tasaantuva saa väestönkehityksen osalta kaksi merkitystä: a) väkiluvun määrällinen kasvu hieman tasaantuu ja b) väestön vähentyminen Pirkanmaan seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen on vähäisempää kuin trendinomaisessa kehityksessä. Kehityksen suunta on sekä määrällisesti että maantieteellisesti tasaisempi kuin viimeisin Tilastokeskuksen väestön trendiennuste ennakoi. Muuttoliikkeen osalta maahanmuutto on kaikista vähäisintä tasaantuvassa näkymässä. Nettomaahanmuutto on vakioitu koko maan osalta henkilöön vuodessa. Luku perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen 2007, jolloin viimeisimmät nettomaahanmuuton luvut olivat kyseisellä tasolla. Sittemmin on todentunut uusia tilastotietoja, joissa maahanmuutto on jatkanut kasvutrendiään. Myös Pirkanmaalla maahanmuutto on lisääntynyt viime vuosina. Tilastojen perusteella nettomaahanmuuton laskeminen vaikuttaa epätodennäköiseltä, joskin mahdolliselta siinä missä mikä tahansa totutusta kehityksestä poikkeaminen. Maahanmuutto vaikuttaa Pirkanmaalla selvimmin Tampereen ja niiden kuntien väkilukuun, joissa sijaitsee maahanmuuttajien vastaanottoon liittyvää toimintaa (Punkalaidun, Mänttä-Vilppula, Ruovesi). Tasaantuvassa väestönkehityksen linjassa luonnollinen väestönlisäys kasvaa maltillisesti. Syntyvyys vakiintuu 2000-luvun keskimääräiselle tasolle. Elinikä säilyy nykytasolla tai kasvaa vain vähäsen. Yksin asuminen ja pariskunta-asuminen säilyvät suosiossa. Ne jatkavat yleistymistään erityisesti kotimaisen väestön keskuudessa, josta suuri enemmistö pirkanmaalaisista edelleen koostuu. Asuntokunnat ovat yleisesti ottaen joko isoja tai useimmiten kokonaan lapsettomia. Maahanmuuttajien ja kantaväestön perherakenne eroavat toisistaan. Tasaantuva väestönkehitys aiheuttaa vähiten kasvupaineita kehyskunnille, vaikka tässäkin näkymässä suurin väestönlisäyksen ennuste kohdistuu Tampereeseen nähden yhtenäisen taajaman muodostavaan alueeseen. Keskuskaupungin väestöodotus on pienin kolmesta kehityslinjasta, koska väestön keskittyminen ja maahanmuuton odotus ovat matalimmalla tasolla vaihtoehdoista. Väestönmuutoksen kertoimet ja asukasluvut perustuvat tasaantuvassa kehityslinjassa Tilastokeskuksen väestöennusteeseen Se pohjautuu ennusteen julkaisuajankohtaa (2007) edeltävien noin viiden vuoden kehitykseen muuttoliikkeessä ja luonnollisissa väestönmuutoksissa. Trendinomainen (++) Trendinomainen väestönäkymä ennakoi Pirkanmaan kehityksen jatkuvan kuten 2000-luvun parhaimmat vuodet antavat olettaa. Vuoden 2005 ja vuosikymmenen päättäneen taantuman välisenä aikana sekä muuttoliike Pirkanmaalle että syntyvyys alueella olivat ennätyksellisen korkeita viime vuosikymmenten mittapuulla. Trendinomainen väestönäkymä pohjautuu laskentatavaltaan ja väkiluvuiltaan Tilastokeskuksen

34 34 väestöennusteeseen 2009, joka on laadittu pääosin viiden julkaisuajankohtaa edeltäneen kasvuvuoden perusteella. Trendinomaisessa väestönkehityksen näkymässä kotimaan muuttoliike suosii edelleen selvästi Pirkanmaata. Esimerkiksi maan pohjois- ja itäosat sekä Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan maaseutu kärsivät muuttotappiota. Kotimaan muuttajat ovat useimmiten nuoria aikuisia, jotka kotiutuvat Pirkanmaalle Tampereen kautta opintojen tai työpaikan etsimisen vuoksi. Pienten asuntojen kysyntä Tampereella säilyy korkeana tästä johtuen, sillä useimmat nuoret muuttajat saapuvat yksin. Trendinomaisessa kehitysnäkymässä kehyskuntien paine vastaanottaa nuoria perheitä säilyy. Trendinomaisessa näkymässä nettomaahanmuutto on vakioitu uuteen asukkaaseen koko maan vuositasolla, mikä tietää myös Pirkanmaalle uusia siirtolaistulijoita enemmän kuin tasaantuvassa kehitysnäkymässä. Suurin osa maahanmuuttajista saapuu ensin Tampereelle, mikä vaikuttaa mm. kohtuuhintaisten perheasuntojen kysyntään. Maahanmuutto alkaa kuitenkin näkyä entistä selvemmin myös Tampereen ulkopuolella. Kotiutuneet maahanmuuttajat siirtyvät myös kehyskuntiin ja pidemmällekin keskuskaupungista. Tästä huolimatta maaseutumaisimpien alueiden väestönmuutos on negatiivista, sillä ikärakenne säilyy pitkään epätasapainoisena. Trendinomainen kehityslinja osoittaa suurimman kasvupaineen kehyskuntiin. Ikääntyneimmät ja harvimmin asutut kunnat ovat menettävät väestöä enemmän kuin tasaantuvassa kehityslinjassa, jossa keskittyminen oli vähäisempää. Trendinomaisessa näkymässä syntyvyys säilyy korkealla tasolla. Perheen perustaminen ja lasten hankkiminen säilyvät vähintään nykytasolla tai kasvavat hieman. Keskimääräinen eliniän odote kasvaa hieman. Pirkanmaan väestönlisäys koostuu niin kotimaan tulomuuttajista (nuoret aikuiset, muuttavat useimmiten yksin tai parisuhteessa), maahanmuuttajista (etenkin yksin tai monikkoperheinä) ja syntyvyyden enemmyydestä kuolleisuuteen nähden (säilyy hyvällä nykytasolla). Optimistinen (+++) Optimistisessa väestönkehityksen linjassa on huomioitu alueella jo tehtyjä tavoitteellisia väestösuunnitteita (Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä). Keskusseudun väestötavoitteiden lisäksi optimistiseen näkymään on syötetty oletus, että myöskään muu maakunta ei kuihdu, vaan säilyttää asukaspohjansa tai löytää uutta kasvua vuoteen Tämä perustuu ajatukseen, että Suomen polarisoituminen hyvin menestyviin ja taantuviin alueisiin etenee. Maa jatkaa jakaantumistaan muutamaan kehittyvään kaupunkiseutuun, jotka kannattelevat myös ympäröivää maaseutuaan ja tarjoavat saavutettavan vaihtoehdon urbaanille asumistavalle. Pirkanmaa lukeutuu näihin muutamaan menestyvään alueeseen maassa. Optimistisessa väestönkehityksessä kotimaan muuttoliike suosii Pirkanmaata. Sitäkin selvemmin lisääntyy kuitenkin maahanmuutto, joka ylittää kotimaan nettomuuttajien määrän myös Pirkanmaalla. Koko maakunnan väestöpohja kansainvälistyy nykytilaan verrattuna, mikä vaikuttaa edullisesti alueen ikärakenteeseen. Myös maaseutumainen asumistapa houkuttaa osaa siirtolaisista.

35 Optimistinen kehitys olettaa, että syntyvyys kasvaa ja sinkkuilutrendi ja urbaani pariskunta-asuminen tasaantuvat yleisyydessä nykytasolle tai jopa vähenevät. Perhearvojen nousun myötä keskimääräinen synnyttämisikä laskee, jolloin lapsia ehditään saada enemmän. Elinikä pitenee, mikä vähentää vuosittaista kuolleisuutta. Väestönlisäys sijoittuu Pirkanmaalla maantieteellisesti selvimmin kehyskuntiin (taajamat laajentuvat ja kasvavat yhteen entistä tiiviimmin), Tampereelle (tiivistyy ja uusia alueita otetaan käyttöön) ja ns. sillanpäämäisiin alueisiin (kehyskuntien taajamat leviävät eteenpäin, raideyhteys Tampereelle tukee kasvua ja etenkin Etelä-Pirkanmaalla on kehityspotentiaalia Hämeeseen ja Helsinkiin nähden). Myös maaseutu pitää pintansa tarjoamalla vaihtoehdon laajenevalle ja tiivistyvälle keskusseudulle. (Keskittyminen + laajentuminen + ylläpito = kaikille lisäystä. Valintoja??) 35

36 36 TYÖPAIKAT 2040 Yleistä ysikenttä ja työpaikkakehityksen laskelmat Ajattelun kaava: Työllisten määrän muutos (työikäinen väestö * työhön osallistumisen aste) *Toimialarakenteen muutos =Elinkeinorakenne 2040 Väestö Tasaantuva (+) Trendi (++) Optimistinen (+++) Työpaikat Päälinja: työhön osallistumisen Päälinja: työhön osallistumisen Päälinja: työhön osallistumisen aste 70 % aste 72 % aste 75 % Työikäisen väestön työhön Työikäisen väestön työhön Työikäisen väestön työhön osallistuminen säilyy noin nykytasolla osallistuminen parantuu osallistuminen kasvaa hallituksen tavoitteiden mukaisesti Sovitetaan väestöennusteeseen Sovitetaan väestöennusteeseen Sovitetaan väestöennusteeseen Sovitetaan elinkeinorakenteeseen Sovitetaan elinkeinorakenteeseen Sovitetaan elinkeinorakenteeseen Sovitetaan pendelöintiin Sovitetaan pendelöintiin Sovitetaan pendelöintiin Asuminen

37 37 Työllisyysaste työpaikkojen lukumäärän kehityslinjojen taustalla Työpaikkakehityksen tasaantuvan, trendinomaisen ja optimistisen kehityslinjan laskentatapa perustuu työllisyysasteen vaihtoehtoihin, joita sovitetaan valittuun väestönkehityksen näkymään ja elinkeinorakenteen ennusteeseen. Työllisyysasteella tarkoitetaan työssä olevien vuotiaiden henkilöiden prosenttiosuutta samanikäisestä väestöstä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työlliseksi henkilöksi määritellään, jos on tutkimusviikolla tehnyt vähintään tunnin ansiotyötä tai on ollut vain tilapäisesti (alle 3 kk) poissa työstään sairauden tai äitiys- tai isyysvapaan vuoksi. Työllinen voi olla palkansaaja, yrittäjä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskentelevä henkilö. (Tilastokeskus.) Työllisyysaste on ensisijaisesti riippuvainen työvoiman kysynnästä ja työttömyyden yleisyydestä työmarkkinoilla. Talouden globaaleja suhdanteita ei juuri pystytä ohjailemaan, mutta poliittisilla linjauksilla voidaan koettaa vaikuttaa työhön osallistumisen yleisyyteen etenkin työurien alku- ja loppupäässä. Nykyisessä koulutukseen panostavassa yhteiskuntamallissa työikäisen ikäryhmän nuorimpien, vuotiaiden, työhön osallistuminen on verrattain melko vähäistä. Vastaavasti vanhimpien työikäisten, vuotiaiden, osalta työllisyysaste alkaa jo laskea eläköitymisen seurauksena. Lisäksi merkittävä työllisyysastetta madaltava ilmiö on ennenaikainen työelämästä syrjäytyminen esimerkiksi sairauksien vuoksi. Viime vuosina keskimääräinen eläkkeelle jäämisen ikä on kohonnut sekä koko maassa että Pirkanmaalla. 12 Työurien pidentämisen toimenpiteillä pyritään edelleen nostamaan vanhuuseläkkeelle jäämisen ikää ja vähentämään työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. Työllisyyden vahvistaminen on yksi pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen painopisteitä. Istuvan hallituksen tavoitteeksi on asetettu työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin kuluvan vaalikauden loppuun mennessä. Edellisen hallituksen tavoite oli nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin pitkällä aikavälillä. Näitä prosentuaalisia tavoitetasoja hyödynnetään työpaikkojen lukumäärän laskelmien taustalla. 72 prosentin työllisyysaste on valittu kuvastamaan trendinomaista kehitystä. Työllisyysaste on jälleen lähtenyt kohoamaan kahden viime vuoden aikana. 72 prosentin työllisyysastetta voidaan pitää hyvänä kasvavana tasona. Sen valitsemista trendinomaisen kehityslinjan perustaksi perustellaan sillä, että kyseessä on nykyinen, voimassa oleva tavoitetaso, ja oletus työikäisen väestön vähenemisestä maassa tukee työllisyysasteen kasvun näkymiä, vaikka globaalin talouden näkymät säilyisivätkin hivenen epävakaisina. Tasaantuvassa työllisyysasteessa (70 %) on samankaltaiset perusteet, mutta työttömyysasteen ja työhön osallistumattomuuden oletetaan pysyvän jokseenkin nykytasolla, vaikka työvoiman tarjonta onkin vähentymässä väestön keskimääräisen ikääntymisen seurauksena. Viime vuosituhannella vuonna 2007 työllisyysaste kohosi Pirkanmaalla yli 70 prosentin (71,1 %). Koko maassa 70 prosentin raja ylittyi vuonna Vuoden 2008 lopussa alkanut talouden heikentyminen supisti työllisyysastetta, kun työttömyys vastaavasti yleistyi. (Tilastokeskus, työvoimatutkimus.) 12 Pirkanmaan maakuntaohjelman seurantaraportti

38 Työllisyysaste (15-64-v.), % Koko maa Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Kuvio X. Työllisyysaste Pirkanmaalla ja koko maassa vuosina prosentin työllisyystavoitteesta puhuttiin vielä Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallitusten aikoina. Heikentyneet talouden näkymät ovat vaikuttaneet myös työllisyyden tavoitetasoihin. 75 prosentin tavoite on valittu optimistisen työpaikkamäärän kehityksen taustaparametriksi. 75 prosentin työllisyys edellyttää matalaa työttömyyttä edelliset hallitukset linjasivat sen vastinpariksi noin viiden prosentin työttömyyden tavoitteen. Käytännössä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen tarkoittaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella oleviksi laskettujen aktiivista työllistämistä, mihin voisi liittyä muun muassa työurien pidentäminen urien alku- ja loppupäästä, työssäjaksamisen lisääminen, maahanmuuttajien työllistymisen parantaminen, erilaiset kuntouttavat toimenpiteet vaikeasti työllistettäville, tilastoihin kirjautumattoman kotona tapahtuvan työn väheneminen, osa-aikatyön yleistyminen ja niin edelleen. Ysikentän ajattelumallissa mikä tahansa valittu työllisyysasteen näkymä voidaan syöttää mihin tahansa aiemmassa väestönkehityksen osuudessa esiteltyyn väestönäkymään. Väestönäkymien ennustettu kokonaisväkiluku vaihtelee kehityslinjoittain, mutta kaikkien väestöennusteiden ikärakenne Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 mukainen. Kyseinen ikärakenteen ennuste on tuotettu vuoteen 2040 saakka ja se vaihtelee kunnittain ja aluetyypeittäin. Nettopendelöinnin vaikutus Alueella asuvien työllisten määrä ja alueen työpaikkojen määrä eroavat toisistaan siltä osin, kuin alueelle suuntautuu työssäkäyntiliikennettä sen ulkopuolelta. Pirkanmaan asukkaat käyvät hieman useammin töissä maakunnan ulkopuolella kuin ulkopuolelta tullaan töihin Pirkanmaalle. Maakunnan työpaikkojen ja

39 39 työllisten erotus eli nettopendelöinti on ollut 2000-luvun loppupuolella keskimäärin (taulukko X). Tämä luku on mahdollista vakioida työpaikkojen määrän laskelmiin koko maakunnan tasolla, jos nettopendelöinnin katsotaan jatkuvan trendinomaisesti. Taulukko X. Nettopendelöinti eli työpaikkojen ja työllisten erotus Pirkanmaalla vuosina Km Työpaikat Työlliset Nettopendelöinti Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Nettopendelöinnin vaikutus on laskettu samaan tapaan myös eri aluetyypeille. Tampere on merkittävä työssäkäynnin kohde, ja pendelöinti keskuskaupunkiin on ollut kasvusuunnassa viime vuosina. Tampereen nettopendelöinti on ollut keskimäärin lähes plussalla vuosina Tämä voidaan syöttää työpaikkojen lukumäärän laskelmaan, jos työssäkäyntiliikenteen katsotaan tulevaisuudessa säilyvän nykytasolla. Etumerkistään riippuen nettopendelöinti joko vähentää tai lisää työpaikkojen lukumäärää alueen työllisten määrään verrattuna. Eniten pendelöivät yhtenäisen taajaman kuntien asukkaat. Viiden viime vuoden aikana nettopendelöinti on ollut keskimäärin Yhtenäisen taajaman kuntien asukkaiden työssäkäynti muualla kuin omassa kunnassaan on lisääntynyt viime vuosina. Viimeisin tilasto vuodelta 2009 on Sillanpäämäisten kuntien nettopendelöinnin viiden vuoden keskiarvo asettuu arvoon ja seutukaupunkien ja kaupunkikeskusten ympäristöineen Tampere on työmatkailijoiden vastaanottaja lähes nettopendelöijän verran. Taulukko X. Nettopendelöinti eli työpaikkojen ja työllisten erotus aluetyypeissä vuosina Nettopendelöinti Km Tampere Yhtenäisen taajaman kunnat Sillanpäämäiset kunnat Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Työikäinen väestö eri väestönkehityksen linjoissa Tulevien vuosikymmenten väestön ikärakenteena käytetään Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009

40 mukaista ikärakennenäkymää kaikilla ennustealueilla ja kaikissa kehityslinjoissa. Se on saatavilla kunta- ja maakuntatasoisena ja laskettavissa myös erilaisille aluetyypeille. Optimistisen väestönkehityksen linjan yhteydessä on kuitenkin syytä huomioida, että vahva väestönlisäys edellyttää muuttoliikkeen kasvua maakunnan ulkopuolelta joko muualta maasta tai todennäköisemmin maan ulkopuolelta muuttoalttiimpien ikäluokkien pienentyessä kotimaassa. Muuttajien ikärakenne tyypillisesti eroaa vakituisen väestön ikärakenteesta. Työpaikkojen lukumäärää ennakoitaessa on tarpeen muistaa, että optimistinen, muuttoliikkeeseen tukeutuva väestönkehitys saattaa lisätä työpaikkatarpeen näkymiä enemmän kuin käytetty väestön ikäjakauma osoittaa. Toisaalta, 30 vuoden pitkänä ennusteaikana muuttajat ehtivät elää erilaisia ikä- ja työhön osallistumisen vaiheita. Kolmesta väestönkehityksen linjasta ja kolmesta työllisyysasteesta on mahdollista saada yhdeksän erilaista työpaikkamäärän laskelmaa. Seuraavaksi esitellään vertikaalisesti muodostetut esimerkit eli tasaantuvan väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymän vaihtoehdot yhdistettynä toisiinsa, trendinomaisen näkymän vaihtoehdot yhdistettynä toisiinsa ja optimistisen kehityslinjan näkymät toisiinsa. Näin saadaan esiin kaikista heikoimmat ja kaikista optimistisimmat yhdistelmät työpaikkojen lukumäärän kehityksestä, mitä ysikentän taustaoletuksilla on mahdollista tuottaa. 40 Tasaantuva väestönkehitys ja tasaantuva työllisyys (70 %) Tasaantuva väestön ja työllisyysasteen kehityksen yhdistelmä tuottaa Pirkanmaalle näkymän, jossa maakunnan työllisten lukumäärä kasvaa vuoteen 2040 noin henkilöön. Aluetyypeittäin tarkastellen alueella asuvan työllisen väestön määrä nousee kaikissa muissa aluetyypeissä paitsi seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen vuoden 2009 todentuneeseen tilastoon verrattuna. Tampereen kaupungissa kasvun näkymä on työllistä (14 %) ja sillanpäämäisissä kunnissa yhteensä lähes työllistä (11 %). Yhtenäisen taajaman kuntien edullinen ikärakenne vaikuttaa niin, että työllisten määrän näkymä on vahvasti nouseva ( hlöä, 28 %). Kaikkiaan maakunnan työllisten määrä kasvaa tasaantuvassa väestöennusteen ja työllisyysasteen ennusteen laskelmassa noin 15 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Vuosi 2009 on viimeisin tilastoitu vuosi työssäkäyntitilaston työllisten ja työpaikkojen määrästä aluetasolla. Kyseinen vuosi oli Pirkanmaalle ja koko maalle heikkoa työllisyystilanteen aikaa kansainvälisen finanssikriisin ja viennin heikentymisen vuoksi. Tämä on huomioitava tehtäessä tulkintoja kehityslinjojen muutoksien suuruudesta. Taulukko X. Työllisten määrä eri aluetyypeissä tasaantuva väestönäkymä ja työllisyysaste TILASTO Muutos Hlöä % Tampere ,8 Yhtenäisen taajaman kunnat ,8 Sillanpäämäiset kunnat ,6 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp ,9 Pirkanmaa ,6 Vuoden 2009 tilastolähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

41 41 Laskelmaa voidaan sen alkuvuosien osalta verrata ETLA:n tekemään maakuntatasoiseen alue-ennusteeseen työllisten määrän kehityksestä. Tasaantuva kehitysnäkymä väestönkehityksen ja työllisyysasteen yhdistelmässä on melko hyvin linjassa ETLA:n ennusteen kanssa. ETLA:n ennuste vuodelle 2015 osoittaa Pirkanmaalle noin 400 työllistä suurempaa arviota kuin kehityslinjoista matalin eli tasaantuva laskelma. ETLA:n ennuste päättyy vuoteen Taulukko X. ETLA:n alue-ennuste työllisen väestön määrästä maakunnittain, Pirkanmaa * 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Pirkanmaa Vuosi 2010 on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukainen. *) vuosi 2011 on arvio. e) vuodet ETLA:n ennusteita. Lähde: ETLA (Toimiala Online) Työpaikkojen määrä poikkeaa työllisten määrästä alueen nettopendelöinnin verran. Työpaikkamäärän kehityksen laskemiseksi vakioidaan seuraavassa aluetyyppien nettopendelöinti viiden viimeisimmän vuoden keskimääräiselle tasolle, joka esiteltiin aiemmin. Pendelöinnin vaikutuksen lisäämisen jälkeen työpaikkojen lukumäärän arvio asettuu vuonna 2040 Tampereella työpaikkaan, yhtenäisen taajaman kunnissa työpaikkaan, sillanpäämäisissä kunnissa ja seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen paikkaan. Kaikkiaan Pirkanmaan työpaikkamäärä kasvaa tasaantuvassa kehityslinjassa noin paikkaan. Taantumavuoden 2009 tilastoon suhteutettuna työpaikkojen lukumäärä kasvaa eniten yhtenäisen taajaman kunnissa, vaikka alueen nettopendelöinti on vahvasti negatiivinen. Alueen ennustettu ikärakenne lisää työpaikkojen tarvetta hyvin selvästi, jos pendelöijien lukumäärän oletetaan pysyvän nykytasolla. Taulukko X. Työpaikkojen määrän kehitys eri aluetyypeissä tasaantuva väestönäkymä ja työllisyysaste TILASTO Muutos Lkm % Tampere ,6 Yhtenäisen taajaman kunnat ,2 Sillanpäämäiset kunnat ,1 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp ,0 Pirkanmaa ,8 Pendelöinnin vaikutus ennustekaudella: Tampere , yhtenäisen taajaman kunnat , sillanpäämäiset kunnat , seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen ja koko Pirkanmaa Vuoden 2009 tilastolähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto.

42 42 Trendinomainen väestönkehitys ja trendinomainen työllisyys (72 %) Trendinomainen väestönäkymien ja työllisyysasteen yhdistelmä osoittaa Pirkanmaan työllisten kokonaismäärän kasvavan henkilöön ja työpaikkojen kokonaismäärän paikkaan. Trendinomaisessa yhdistelmässä on sovitettu 72 prosentin työllisyysaste trendinomaisen väestönkehityksen näkymään. Aluetyypeittäin tarkasteltuna työllisten määrä kasvaa eniten yhtenäisen taajaman kunnissa ja selvästi myös keskuskaupungissa ja sillanpäämäisissä kunnissa. Seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen työllisten määrän näkymä osoittaa vain hieman suurempaa lukumäärää vuodelle 2040 kuin tasaantuvassa kehityslinjassa. Vaikka työhön osallistuvuus on trendinomaisessa linjassa parempi kuin tasaantuvassa kehityslinjassa, kyseisen aluetyypin osalta laskelman lopputulos on lähes sama. Trendinomaisessa väestönkehityksen linjassa keskittyminen on suurempaa kuin tasaantuvassa, mikä vaikuttaa seutukaupunkien ja kaupunkikeskuksien sekä niiden ympäristön väestöennusteeseen. Taulukko X. Työllisten määrä eri aluetyypeissä trendinomainen väestönäkymä ja työllisyysaste TILASTO Muutos Hlöä % Tampere ,0 Yhtenäisen taajaman kunnat ,4 Sillanpäämäiset kunnat ,6 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp ,0 Pirkanmaa ,2 Vuoden 2009 tilastolähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työpaikkojen määrä poikkeaa työllisten määrästä alueen nettopendelöinnin verran. Nettopendelöinti on vakioitu samalle tasolle kaikissa työpaikkojen kehityslinjoissa. Työpaikkojen lukumäärä asettuu trendinomaisessa kehityslinjassa Tampereen kaupungissa lähes paikkaan, yhtenäisen taajaman alueella lähes paikkaan, sillanpäämäisissä kunnissa lähes paikkaan ja seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen noin työpaikkaan vuonna Työpaikkojen lukumäärän kehitysnäkymä on trendinomaisessa laskelmassa parempi kuin tasaantuvassa laskelmassa kaikkien aluetyyppien osalta toisissa enemmän, toisissa vähemmän.

43 43 Taulukko X. Työpaikkojen määrän kehitys eri aluetyypeissä trendinomainen väestönäkymä ja työllisyysaste TILASTO Muutos Lkm % Tampere ,1 Yhtenäisen taajaman kunnat ,2 Sillanpäämäiset kunnat ,1 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp ,0 Pirkanmaa ,4 Pendelöinnin vaikutus ennustekaudella: Tampere , yhtenäisen taajaman kunnat , sillanpäämäiset kunnat , seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen ja koko Pirkanmaa Vuoden 2009 tilastolähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. Optimistinen väestönkehitys ja optimistinen työllisyys (75 %) Optimistisen väestönkehityksen ja työllisyysasteen näkymien yhdistelmä osoittaa Pirkanmaan työllisten määräksi henkilöä ja työpaikkojen lukumääräksi Optimistiset vaihtoehdot yhdistävässä laskelmassa työllisyysasteen on katsottu kohoavan 75 prosenttiin ja väestönkehityksen näkymien olevan selvän kasvavat. Näiden kahden yhdistelmä tuottaa suurimman mahdollisen ennusteluvun työpaikkojen lukumäärästä Pirkanmaalla. Kuten trendinomainen, myös optimistinen kehityslaskelma tuottaa näkymän, jossa muissa aluetyypeissä paitsi seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen työllisten määrä on suhteellisesti selvästi kasvava. Vaikka optimistinen väestön lukumäärä on maaseutumaisimmassakin aluetyypissä nouseva, ennuste ikärakenteesta pitää työllisen väestön ja työpaikkojen määrän kehitysnäkymän maltillisempana kuin muissa aluetyypeissä. Kun verrataan vuoden 2009 tilastoa ja vuoden 2040 ennustenäkymiä, optimistisessa laskelmassa Tampereen kaupungin työllisten ja työpaikkojen lukumäärällinen lisäys on selvästi suurempi kuin yhtenäisen taajaman alueella. Tämä on yksi työpaikkojen eri kehityslaskelmia erottava piirre. Suhteellisesti tarkastellen työpaikkojen lisäys kuitenkin kohdistuu vahvimmin yhtenäisen taajaman kuntiin myös optimistisimmassa laskelmavaihtoehdossa. Sillanpäämäisissä kunnissa työpaikkojen suhteellinen lisäys vuoden 2009 työssäkäyntitilastoon verrattuna on aluetyypeistä toiseksi suurin.

44 44 Taulukko X. Työllisten määrä eri aluetyypeissä optimistinen väestönäkymä ja työllisyysaste TILASTO Muutos Hlöä % Tampere ,4 Yhtenäisen taajaman kunnat ,4 Sillanpäämäiset kunnat ,4 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp ,8 Pirkanmaa ,4 Vuoden 2009 tilastolähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Taulukko X. Työpaikkojen määrän kehitys eri aluetyypeissä optimistinen väestönäkymä ja työllisyysaste TILASTO Muutos Lkm % Tampere ,2 Yhtenäisen taajaman kunnat ,1 Sillanpäämäiset kunnat ,6 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp ,6 Pirkanmaa ,8 Pendelöinnin vaikutus ennustekaudella: Tampere , yhtenäisen taajaman kunnat , sillanpäämäiset kunnat , seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen ja koko Pirkanmaa Vuoden 2009 tilastolähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. Työpaikkojen lukumäärän ja elinkeinorakenteen näkymän yhteensovitus Elinkeinorakenteen muutoksesta yleisesti Huomioi: - Oman talon pyöreän pöydän istunto (muistio) - Ydintiimin istunto (muistio) - Toimijoiden työpaja (esitykset, ryhmäkeskustelut > Auvisen yhteenveto) Myös 1. maakuntakaavan taustalle menneen laskelman papereissa hyvää matskua elinkeinorakenteen kehityksestä (Pia-Marin luonnos ja hallitukselle mennyt versio) Työ-ja elinkeinoministeriön HEMAASU-mallin ennuste elinkeinojen rakenteesta Pirkanmaalla Työ- ja elinkeinoministeriö käyttää ennustetyökalunaan niin sanottua HEMAASU-mallia. HEMAASU on tilastollinen mallinnus, joka sisältää määrällisiä tilastotietoja ja niiden pohjalta tehtyjä ennusteita muun

45 45 muassa työpaikkarakenteen ja aluetalouden kehityksestä. Malli on saatavilla Pirkanmaan maakunnan ja seutukuntien tarkkuudella vuoden 2010 aluejaolla. Mallin keskeisimmät tunnusluvut löytyvät TEM:n tietokannasta Toimiala Onlinesta, ja omia kokeellisia laskelmia varten on Excel-työkalu. Viimeisimmät malliin syötetyt tilastotiedot ovat työpaikkojen osalta vuodelta 2008 (päivitetty vuonna 2011). HEMAASU-malli osoittaa Pirkanmaan elinkeinorakenteen jatkavan kehitystä, jossa teollisen toiminnan ja alkutuotannon merkitys työllistäjänä on suhteellisesti vähenevä ja erityisesti yhteiskunnallisten palvelujen merkitys kasvava. Erilaiset liike-elämän palvelut ovat kasvaneet selvimmin viime vuosikymmeninä. Niiden kasvunäkymät ovat kuitenkin tasaantumassa HEMAASU-mallin näkymässä. Rakentaminen ja kauppa ovat aloja, jotka usein nähdään riippuvaisina ennen kaikkea väestönkehityksestä ja sen mukanaan tuomasta kysynnästä. Kuten kuviosta x näkyy, niiden osuus työpaikoista on säilynyt hyvin samansuuruisena viimeisten neljän vuosikymmenen aikana. Myös ennustenäkymät ovat melko tasaiset. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liike-elämän palv. Yhteiskunnalliset palvelut Tuntematon 0 % Lähteet: Mennyt kehitys : Tilastokeskus; vuosien ennuste: HEMAASU-malli; vuosien ennuste: johdettu HEMAASUsta. Huom. toimialaluokitukset ovat muuttuneet useasti aikajaksolla. Kuvio X. Pirkanmaan elinkeinorakenteen mennyt kehitys ja ennuste vuoteen 2040 Seutukunnittain tehdyt valmiit ennustelaskelmat ulottuvat vuoteen Aluejako on vuoden 2010 mukainen. Yhteiskunnallisten palvelujen odotetaan kasvavan eniten niillä seuduilla, joiden ikärakenteen ennuste on epäedullisin. Teollisuuden merkitys on osuudeltaan laskeva kaikilla seuduilla.

46 46 Elinkeinorakenne Tampereen seutukunnassa 100% 80% Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Elinkeinorakenn 60% 40% 20% 0% Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liike-elämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Elinkeinorakenne Kaakkois-Pirkanmaalla 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liikeelämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Elinkeinorakenne Luoteis-Pirkanmaalla 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liikeelämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut

47 47 Elinkeinorakenne Lounais-Pirkanmaalla 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liikeelämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Elinkeinorakenne Ylä-Pirkanmaalla 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liikeelämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Aluejako Seutukuntien kehitysarviot on tuotettu TEM:ssä HEMAASU-mallin avulla. Vuosi 2008 on toteutunut tilasto, vuodet ennusteita. Lähde: TEM, Tilastokeskus ja HEMAASU-malli (Toimiala Online). Kuviot x-x. Elinkeinorakenteen ennusteet seutukunnittain TEM:n HEMAASU-mallissa Elinkeinorakenne suunnitetyön aluetyypittelyn mukaisilla alueilla Suunnitetyön taustalla käytetty aluetyypittely jakaa Pirkanmaan erinäköisiin aluekokonaisuuksiin kuin seutukuntajako. Tampereen kaupunki on elinkeinorakenteeltaan selvästi eniten palveluvaltainen. Erityisesti yksityiset liike-elämän palvelut korostuvat työpaikkojen rakenteessa. Julkisten palvelujen osuus on lähestulkoon sama kaikissa aluetyypeissä. (Tilastokeskus: työssäkäyntitilaston mukaiset työpaikat vuonna 2009.) Nykyisin teollisuuden osuus elinkeinorakenteessa on suurin sillanpäämäisissä kunnissa. Tampereella teollisuuden suhteellinen osuus on verrattain melko pieni, vaikka lukumääräisesti huomattavin määrä maakunnan teollisuuden työpaikoista sijaitseekin keskuskaupungissa. Maa-, metsä- ja kalatalouden eli alkutuotannon merkitys elinkeinorakenteelle on suurin seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen. Rakentamisen sekä kaupan ja liikenteen työpaikkoja sijoittuu suhteellisesti eniten

48 48 yhtenäisen taajaman kuntiin. Molemmat toimialat saavat suurimman kysyntänsä keskusseudulta, mutta tilaa vievinä sijoittuvat usein keskuskaupunki Tampereen ulkopuolelle. Tampere Yhtenäisen taajaman alue Sillanpäämäiset kunnat Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liikeelämän palvelut Julkiset palvelut Tuntematon Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Kuvio X. Elinkeinorakenne suunnitetyön aluetyypeittäin vuonna 2009 Trendinomainen väestönäkymä ja työllisyysaste (72 %) sekä elinkeinorakenteen näkymät aluetyypeittäin Toimialakohtaisen ennustelaskelmien aikaansaamiseksi suhteutetaan aiemmin esitelty väestöennusteen ja työhön osallistumisen asteen ennustelaskelmien yhdistelmä elinkeinorakenteen ennusteeseen. Näin voidaan tuottaa lukumääräisiä arvioita eri alueiden alakohtaisesta työpaikkakehityksestä. Elinkeinojen kehityksen ennusteena käytetään Pirkanmaalle tehdyn HEMAASU-mallin antamaa näkymää kaikissa aluetyypeissä vuoteen 2030 ja jatketaan sen trendinomaista kehitystä vielä vuoteen HEMAASU-mallia ei ole saatavilla kuntatasoisena, joten aluetyyppien laskelmissa käytetään koko Pirkanmaan keskiarvoja. Elinkeinojen maakunnalliset muutosprosentit suhteutetaan eri aluetyyppien viimeisimpään todentuneeseen tilastoon, joka koskee tilannetta Ennustelaskelmissa ei ole huomioitu aluetyyppittäisiä demografisia kysyntätekijöiden muutoksia esimerkiksi väestön ikääntymisen tai lasten lukumäärän kehityksen suhteen. Tässä mielessä aluetyypittäiset ennustelaskelmat ovat suuntaa-antavia kuten toki ovat kaikki muutkin ennusteet. Taulukko x. Elinkeinorakenne Tampereella trendinomainen väestön ja työllisyyden näkymä

49 49 Tampere Vuosi Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Kauppa ja liikenne Rakentaminen Liikeelämän palvelut Julkiset palvelut Tunt. Yhteensä Muutos Lkm % 13,5-5,7 34,4 29,9 19,7 20,0-8,2 18,1 Vuosi 2009 on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukainen tieto Tampereen työpaikkojen jakaumasta. Ennustevuosina on suhteutettu HEMAASU-mallin avulla tuotettu elinkeinojen kehitysnäkymä Tampereen työpaikkojen kokonaismäärään, joka on trendinomaisen väestönkehityksen ja työllisyysasteen laskelman mukainen. Tampereen työpaikkamäärän ennakoidaan kasvavan lähes paikalla trendinomaisessa kehitysnäkymässä vuoteen Määrällisesti tarkastellen eniten lisäystä on syntymässä julkisiin palveluihin (sis. sosiaali- ja terveyshuolto, koulutus, hallinto, maanpuolustus) noin työpaikan verran. Toiseksi kasvavin ala on kauppa ja liikenne (sis. tukku- ja vähittäiskauppa, liikenne, varastointi, majoitus ja ravintolatoiminta) runsaan työpaikan lisäyksellä. Myös erilaiset yksityiset liike-elämää palvelevat työpaikat lisääntyvät hyvin selvästi (5 200). Niihin lukeutuvat muun muassa rahoitus ja vakuutus, tutkimus, informaatioala, kiinteistöalan palvelut jne. Suhteellisesti suurin kasvunäkymä Tampereella on rakentamisen alalla, jonka odotetaan kasvavan yli kolmasosan vuoden 2009 tilanteesta. Teollisuus on ainoa vähentyviä näkymiä tarjoava toimialakimppu, vaikka vertailuajankohta 2009 oli jo Tampereelle heikko teollisuuden työpaikkojen osalta.

50 50 Taulukko x. Elinkeinorakenne yhtenäisen taajaman alueella trendinomainen väestön ja työllisyyden näkymä Yhtenäisen taajaman alue Vuosi Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Kauppa ja liikenne Rakentaminen Liikeelämän palvelut Julkiset palvelut Tunt. Yhteensä Muutos Lkm % 48,1 23,1 75,5 69,6 56,3 56,6 19,8 52,2 Vuosi 2009 on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukainen tieto ko. aluetyypin työpaikkojen jakaumasta. Ennustevuosina on suhteutettu HEMAASU-mallin avulla tuotettu elinkeinojen kehitysnäkymä aluetyypin työpaikkojen kokonaismäärään, joka on trendinomaisen väestönkehityksen ja työllisyysasteen laskelman mukainen. Tampereen kanssa yhtenäisen taajaman alueen muodostavien kuntien työpaikkojen kasvu on aluetyypeistä suurinta. Yhtenäisen taajaman alueella suhteellisesti suurin kasvunäkymä on rakentamisessa sekä kaupan ja liikenteen alalla ja määrällisesti suurin julkisissa palveluissa sekä kaupassa ja liikenteessä. Jo nykyiselläänkin eniten työllistävä toimialakimppu, julkiset palvelut, on ennusteessa kasvamassa edelleen lähes työpaikalla. Kaupan ja liikenteen alalla kasvua on syntymässä lähes paikkaa vuoteen Teollisuuden työpaikkojen määrä on kasvamassa vajaalla viidenneksellä, runsaan työpaikan verran, vuosina Taulukko x. Elinkeinorakenne sillanpäämäisten kuntien alueella trendinomainen väestön ja työllisyyden näkymä Sillanpäämäiset kunnat Vuosi Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Kauppa ja liikenne Rakentaminen Liikeelämän palvelut Julkiset palvelut Tunt. Yhteensä Muutos Lkm % 28,4 6,7 52,1 47,1 35,5 35,8 4,0 30,1 Vuosi 2009 on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukainen tieto ko. aluetyypin työpaikkojen jakaumasta. Ennustevuosina on suhteutettu HEMAASU-mallin avulla tuotettu elinkeinojen kehitysnäkymä aluetyypin työpaikkojen kokonaismäärään, joka on trendinomaisen väestönkehityksen ja työllisyysasteen laskelman mukainen.

51 Sillanpäämäisten kuntien olemassa olevaan elinkeinorakenteeseen suhteutetut elinkeinojen kehitysprosentit osoittavat julkisiin palveluihin lisäystä työpaikkaa, kaupan ja liikenteen alalle paikkaa ja liike-elämän palveluihin 700 paikkaa. Rakentamisen työpaikkojen kasvu asettuu vajaaseen 600 työpaikkaan. 51 Taulukko x. Elinkeinorakenne seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen trendinomainen väestön ja työllisyyden näkymä Seutukaupungit ja kaupunkikesk. ympäristöineen Vuosi Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Kauppa ja liikenne Rakentaminen Liikeelämän palvelut Julkiset palvelut Tunt. Yhteensä Muutos Lkm % -5,2-21,2 12,3 8,5 0,0 0,2-23,4-4,0 Vuosi 2009 on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukainen tieto ko. aluetyypin työpaikkojen jakaumasta. Ennustevuosina on suhteutettu HEMAASU-mallin avulla tuotettu elinkeinojen kehitysnäkymä aluetyypin työpaikkojen kokonaismäärään, joka on trendinomaisen väestönkehityksen ja työllisyysasteen laskelman mukainen. Julkiset palvelut lohkaisevat suurimman osan elinkeinorakenteesta seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen, kun vertaillaan eri aluetyyppejä Pirkanmaalla. Koska seutukaupunkien, kaupunkikeskusten ja niiden ympäristökuntien väestönäkymästä ja työllisyysasteesta johdettu työpaikkojen kokonaismäärä on vähenevä, julkisten alojen työpaikkanäkymä on melko tasainen vuoteen Kauppa ja liikenne ovat kasvamassa noin 400 työpaikalla ja rakentaminen noin 200 työpaikalla. Muilla aloilla näkymä ennakoi nollakehitystä (liike-elämän palvelut) tai laskua (teollisuus, alkutuotanto). Em. laskelma koskee yhdistelmää trendinomainen väestöennuste + trendinomainen työpaikkojen kokonaismäärä. Muiden yhdistelmien laskelmia voidaan tehdä samaan tapaan. Laskentakaavat, kertoimet ja lähtötiedot 2009 ekselissä Työpaikat elinkeinorakenne 2009 sillanpääjaolla.xls kaikki taustaoletukset ovat peukaloitavissa.

52 52 ASUMINEN 2040 Sanalliset skenaariokuvailut Sanallisia skenaariokuvailuja siitä, mikä voisi johtaa mihinkin kehitykseen ja mikä ilmiö kuhunkin asumisväljyyden kehitysnäkymään liittyy. Määrällisiä laskelmia voi tuottaa vetelemällä trendiviivoja menneestä kehityksestä (tilastoja on koottu Asuminen 2040 kansioon ja lisää löytyy Altikasta) tai hyödyntämällä VTT:n Terttu Vainion valmiita laskelmia Pirkanmaalta. Ks. myös muistiot työpajoista (oman talon, ydintiimi ja laajennettu ). Tasaantuva (+) Tasaantuva asumisväljyyden kasvu tarkoittaa, että pitkän ajan kasvutrendi keskimääräistä suuremmista asuntotiloista asukasta kohden tasaantuu nollakehitykseksi. Nykyisin asumisväljyys on noin 39 neliömetriä henkilöä kohti. Tasaantuvassa kehityslinjassa asumisväljyyden odotetaan säilyvän samalla tasolla vuoteen Tausta-ajatuksina tasaantuvassa asumisväljyydessä ovat energian ja asumiskustannuksien kallistuminen, kaupungistumiskehityksen jatkuminen ja asumisen sijainnin korostuminen tilantunteen sijaan. Asumisväljyys on Pirkanmaalla pienin Tampereella ja koko maassa Helsingissä. Kerrostalomainen, urbaani asumistapa suosivat tiivistä asumista niin asuinrakennusten sijoittelun kuin henkilön käytössä olevan asuntopinta-alan suhteen. Tasaantuva asumisväljyyden kehittyminen on kytköksissä kaupungistumiseen, kerrostaloasumiseen ja väljyyden arvostuksen vähentymiseen. Urbaani kulttuuri ei edellytä yksityisiä asuntokohtaisia oleskelutiloja, vaan arvostaa myös yhteisiä olohuoneita. Yhteisöllisyys saattaa näkyä myös vanhan asuntokannan tilavien asuntojen yhteiskäyttönä erilaisina kommuunimalleina. Kysyntään nähden tarpeettoman suuria asuntoja on mahdollista muokata joustavammiksi ja pienemmiksi. Uusissa asunnoissa isojen asuntojen kiintiö pienenee, standardimitoitus vähenee ja joustavuus lisääntyy. Rakentajat vastaavat kysynnän muutoksiin entistä herkemmin. Tasaantuvaan asuntotilan arvostuksen malliin liittyy myös oletus energian hinnan noususta ja sen saatavuuden rajallisuudesta. Energiansäästön tavoitteet ohjaavat asumistottumuksia ja liikkumista kohti kohtuullisuutta. Suuntaukset viittaavat keskittyvään ja tiivistyvään asumisrakenteeseen sekä energia- ja ilmastoystävällisten julkisten liikenneyhteyksien korostumiseen kaavoituksessa. Asunnon vaihtaminen tai sen muokkaaminen elämäntilanteen mukaan lisää asumisen kiertoa. Olemassa oleva omakotitalokanta löytää käyttäjiä isoista perheistä ja esimerkiksi kaupunkiviljelyä arvostavista yhteisöasujista. Toisaalta tiiviin kerrostaloasumisen suosio myös lapsiperheiden keskuudessa kasvaa jälleen. Sen sijaan talviasuttavien kakkoskotien suosio maalla laskee, koska niiden ylläpitäminen ja niihin kulkeminen muuttuu useimmille liian kalliiksi. Asumisen hinnannousun vuoksi myös kaupungeissa sijaitsevia kakkosasuntoja vuokrataan ulkopuolisille entistä pienemmällä kynnyksellä.

53 53 Asuntojen tyhjäkäyntiä vähentää myös olettamus laitosasumisen vähentymisestä. Omassa kodissa selviydytään yhä vanhemmaksi, jolloin laitosasujien tyhjät asunnot vähenevät. Trendinomainen (++) Asumisväljyys on kasvanut viime vuosikymmeninä melko tasaista vauhtia elintason kasvamisen myötä. Jos keskimääräinen henkilön käytössä oleva asuinpinta-ala kasvaa kuten tähänkin asti, vuoden 2040 asumisväljyydeksi voidaan arvioida hieman alle 50 neliömetriä. Trendinomainen asumisen kehityslinja lähtee tästä olettamuksesta. Trendinomaisen kehityksen takaa löytyy ajatusmalli siitä, että asumisen arvot kehittyvät jokseenkin samaan suuntaan kuin tähänkin saakka. Kaupunkiasunnoissa kaksiota asuttaa yhä useammin yksi henkilö, kolmiota kaksi henkilöä. Kerrostaloasuminen on yleisintä sinkkujen ja pariskuntien keskuudessa, kun perheet arvostavat väljempää asuntorakennetta ja omaa pihaa. Käytännössä tämä tarkoittaa suurimpien asuntojen kysynnän jatkumista keskikokoisista kaupungeista. Omakotirakentaminen on suosituinta Tampereen ulkopuolella, mutta hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Trendinomaisessa kehityksessä oletetaan lisäksi, että kaksoisasuminen yleistyy kuten tähänkin saakka. Asumisen väljyyden kysyntää lisäävät niin parisuhteiden purkautumisen yleisyys ja avioerolasten asumistarpeet, laitosasumisen yleistyminen suurten ikäluokkien ikääntyessä kuin talviasuttavien kesämökkien suosion lisääntyminen. Myös asuntojen periminen ja niiden jääminen kakkoskäyttöön edesauttavat yhden henkilön käytössä olevan asumistilan kasvua. Yksin asuminen yleistyy, joten uusien asuntojen tarve on suurin pienissä asunnoissa. Pienuus on kuitenkin suhteellista, ja yksin asuvakin arvostaa väljää asuntoa. Jos asumisen keskittyminen keskusseudulle jatkuu trendinomaisena, optimaalisten rakennuspaikkojen väheneminen edellyttää kerrostaloasumisen lisääntymistä rivi- ja omakotiasumisen sijaan. Optimistinen (+++) Kolmen plussan eniten kasvua ennakoivassa kehityslinjassa asumisväljyyden oletetaan kasvavan enemmän kuin mennyt kehitys antaa odottaa. Asumisväljyyden selvä lisääntyminen edellyttää, että energian ja asumisen kustannukset pienentyvät seuraavina vuosikymmeninä. Tämä on mahdollista esimerkiksi uusien energiamuotojen myötä. Sen sijaan, että asuminen nähtäisiin energiaa syövänä tekijänä, saattaakin olla että tulevaisuudessa asunnot tuottavat energiaa. Asumisväljyyden selvään kasvuun liittyvät muun muassa ilmiöt kakkosasumisen selvästä yleistymisestä ja perittyjen asuntojen säilyttämisestä omassa käytössä. Kaupunkiasunnon ja maaseutuasunnon omistaminen samassa perheyksikössä yleistyvät. Maaseudulle muutetaan ison talon perässä. Tämä edellyttää, että kulkuyhteydet ovat kunnossa ja kulkuvälineen energian hinta säilyy siedettävänä. On myös mahdollista, että maaseutumaisen väljän asumisen arvostus liittyy vaihtoehtoisten työmuotojen kuten etätyön yleistymiseen ja keskuskaupungissa työskentelyn vähenemiseen.

54 Tiivis kerrostalokanta keskusseudulla säilyy yksin asuvien ja pariskuntien suosiossa. Nämä ryhmät pitävät yllä myös isompien lähiöasuntojen kysyntää. Asumisessa arvostetaan omaa tilaa, ja samainen individualismi näkyy myös asuntokuntakehityksessä: yksin ja kaksin asuvien määrä kasvaa edelleen selvästi. Asumisväljyyttä nostaa asumisen pysyvyys: perheissä totuttu asumismuoto ja -tila säilyvät, vaikka lapset muuttavat omilleen. Perityt asunnot säilytetään omassa käytössä. Tämä aiheuttaa paineita uusien asuntojen tarpeelle. 54 Tilastollinen kehitys: Pirkanmaan asuntokunnat, asunnot ja asumisväljyys Mikä on tilanne eri aluetyypeissä (asuntokanta * asukasluku * asumisväljyys) Asuntokuntien rakenne Pirkanmaalla Väestö jakaantuu maakunnassa asuntokuntaan. Näistä 42 prosenttia on yhden henkilön, kolmasosa kahden henkilön ja neljäsosa vähintään kolmen henkilön muodostamia kotitalouksia. Esimerkiksi Tampereella lähes puolet (48 %) talouksista on yhden henkilön asuttamia. Myös Punkalaitumella, Mänttä- Vilppulassa, Virroilla ja Ruovedellä yhden henkilön asuntokuntia on maakunnan keskimäärää enemmän. Tampereen sinkkutalouksista huomattavan suuri osa on alle 30-vuotiaiden ja naimattomien henkilöiden muodostamia, kun muissa mainituissa kunnissa ne ovat useimmiten yli 60-vuotiaiden henkilöiden kotitalouksia. Asuntokuntarakenteen toisessa ääripäässä, Vesilahdella, yhden henkilön asuinkuntia on parikymmentä prosenttiyksikköä vähemmän kuin Tampereella (27 %). Myös Lempäälässä, Ylöjärvellä ja Pirkkalassa yksinasuvien kotitalouksien osuus jää alle 30 prosentin. Näissä lapsiperherikkaissa kunnissa kolmen ja sitä useamman henkilön muodostaman asuntokunnat ovat yleisimpiä Pirkanmaalla. Väestösuunnitteen aluetyypeistä eniten kolmen tai sitä useamman henkilön asuntokuntia on Tamperetta ympäröivän yhtenäisen taajaman alueella, johon lukeutuvat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi. Näissä vähintään kolmihenkiset perheet muodostavat 35 prosenttia asuntokunnista. Pirkanmaan maakunnan keskiarvo on 25 prosenttia. Tampereella kolmen ja sitä useamman henkilön asuntokuntia on 19 prosenttia, seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen 25 prosenttia ja sillanpäämäisissä kunnissa 28 prosenttia. Yksin asuvien kotitalouksien osuus on vastaavasti pienin yhtenäisen taajaman kunnissa (32 %) ja suurin Tampereella (48 %). (Liite X.) Asuntokuntien koko henkilömäärän mukaan tarkasteltuna on laskenut tasaisesti viime vuosikymmeninä, kun yhden henkilön taloudet ovat yleistyneet. Vuonna 1990 yhden henkilön asuntokuntia oli Pirkanmaalla 33 %, vuonna % ja vuonna %. Kolmen ja sitä useamman henkilön muodostamat

55 55 kotitaloudet ovat puolestaan vähentyneet samassa suhteessa viime vuosikymmeninä. Kahden henkilön talouksien määrä on pysytellyt jokseenkin samalla tasolla. Lähes puolet maakunnan asuntokunnista sijaitsee asuinkerrostalossa. Erillisen pientaloasumisen osuus on 36 prosenttia. Asuntotyyppien yleisyys vaihtelee huomattavasti alueittain. Taulukko X. Asuntokunnat Pirkanmaalla 2011 Asuntokunnat 2011 Lkm % Yhteensä Henkilömäärän mukaan Lkm % Yksi ,7 Kaksi ,4 Kolme ,1 Neljä ,2 Viisi tai yli ,6 Asuntotyypeittäin Lkm % Erillinen pientalo ,4 Rivi- tai ketjutalo ,6 Asuinkerrostalo ,6 Muu tai tuntematon ,3 Lähde: Tilastokeskus, asunnot ja asuinolot (kesken) Asumisen tulevaisuudesta Tulevaisuuden trendejä asumisväljyydestä ja asumistottumuksista - Asumisen muutos ja tulevaisuus (SYKE) - Asuntotuotanto 2030 (VTT) - Asumisen tulevaisuutta ennakoimassa (VTT) Asumisväljyys tai asumistiheys on asunnon koon ja siinä asuvien henkilöiden välinen suhdeluku. Se ilmaistaan joko asukas per huoneluku tai asukas per asunnon pinta-ala. Tällä hetkellä asumisväljyys on keskimäärin 39,1 neliömetriä henkilöä kohden. Asuminen on yleisesti sitä väljempää maaseutumaisilla alueilla kuin taajaan asutuissa kaupungeissa. Pirkanmaalla asumisväljyys vaihtelee Tampereen 36,6 neliömetristä/hlö Punkalaitumen 46,8 neliömetriin/hlö. Esimerkiksi Helsingissä asumisväljyys vuonna 2010 oli 34,2 m2 asujaa kohden. Asumisväljyyden ennakoidaan kasvavan maassa 44 neliömetriin/asukas vuoteen 2025 mennessä.

56 Väestönkasvu selittää ennakoidusta tuotantotarpeesta viidenneksen, väestörakenteen muutos kolmanneksen ja myös väestön ikärakenteella on vaikutusta. Tärkein syy asuntokuntien määrän lisäykseen ennusteissa on asuntokuntakoon jatkuva pieneneminen. Asuntokuntien keskikoon ennakoidaan pienentyvän vuoden ,14:sta 1,92:en vuonna Asuntokuntia arvioidaan olevan 2,8 miljoonaa vuonna 2025, jolloin asuntokuntien määrä kasvaisi lähes asuntokunnalla 20 vuoden aikana. Lisäyksen ennakoidaan kertyvän lähes pelkästään kaupunkeihin ja niiden ympäryskuntiin. Yksin asuvien muodostamia asuntokuntia arvioidaan olevan 45 prosenttia ja kahden henkilön asuntokuntia 35 prosenttia kaikista asuntokunnista vuonna Vähintään kolmihenkisten talouksien osuudeksi arvioidaan näin ollen 20 prosenttia. Viimeisten 15 vuoden aikana yksinasuvien osuus asuntokunnista on kasvanut runsaalla viidellä prosenttiyksiköllä. Ennusteen mukaan yksin asuvien määrän kasvu hieman hidastuisi menneeseen nähden. Kahden henkilön asuntokuntia on Pirkanmaalla nyt kolmannes talouksista. Myös kahden henkilön asuntokuntien osuuden katsotaan kasvavan. Vähintään kolmihenkisten asuntokuntien osuuden ennakoidaan laskevan nykyisestä neljänneksestä viidennekseen. (SYKE: Asumisen muutos ja tulevaisuus.) 56

57 57 Lähde: SYKE, Asumisen muutos ja tulevaisuus Liitetaulukkoja asumistilastoista

58 Liite X. Asuntokuntien lukumäärän kehitys maassa, Pirkanmaalla, Pirkanmaan kunnissa ja aluetyypittelyn mukaisilla alueilla Asuntokuntien määrä yhteensä Muutos Muutos Lkm % Lkm %..Akaa , ,3..Hämeenkyrö , ,7..Ikaalinen ,0 60 1,7..Juupajoki ,7-8 -0,9..Kangasala , ,1..Kihniö , ,8..Lempäälä , ,3..Mänttä-Vilppula , ,9..Nokia , ,4..Orivesi , ,1..Parkano , ,1..Pirkkala , ,9..Punkalaidun , ,9..Pälkäne , ,9..Ruovesi , ,6..Sastamala , ,8..Tampere , ,9..Urjala , ,5..Valkeakoski , ,0..Vesilahti , ,6..Virrat , ,3..Ylöjärvi , ,6 Pirkanmaa , ,5 Koko maa , ,2 Asuntokuntien määrä yhteensä Muutos Muutos Lkm % Lkm % Tampere , ,9 Yhtenäisen taajaman kunnat yhteensä , ,7 Sillanpäämäiset kunnat yhteensä , ,3 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen , ,6

59 Liite X. Henkilöitä asuntokunnissa vuonna henk. 9 % 4 henk. 5+ henk. 7 % 3 % Tampere Tampere Punkalaidun Mänttä-Vilppula Virrat Ruovesi PIRKANMAA Urjala KOKO MAA Valkeakoski Ikaalinen Parkano Sastamala Orivesi Juupajoki Akaa Pälkäne Nokia Hämeenkyrö Kihniö Kangasala Pirkkala Ylöjärvi Lempäälä Vesilahti Henkilöitä asuntokunnissa ,9 43,5 43,4 43,2 41,8 41,7 41,5 41,2 40,8 40,7 39,7 39,7 39,6 39,2 37,1 36,7 36,0 35,7 34,2 31,9 29,7 29,7 29,0 27,1 32,7 30,9 35,4 34,1 35,2 33,4 35,4 33,1 34,5 34,4 35,1 33,9 34,9 32,8 34,1 34,6 33,1 33,8 36,4 34,2 13,4 34,3 14,0 33,6 14,9 33,1 14,4 32,8 13,5 9,6 11,7 9,9 10,0 10,7 11,1 10,6 11,3 10,9 11,6 10,4 11,4 11,9 12,3 12,0 12,5 12,6 13,1 13,4 9,3 8,6 8,6 9,2 8,2 9,9 10,7 10,3 12,3 11,0 9,0 13,4 15,2 14,1 15,1 15,4 6,9 8,1 7,6 7,4 7,1 9,2 8,0 9,3 2,9 5,8 3,7 5,3 5,2 4,6 4,4 5,1 4,6 4,8 6,2 5,8 5,4 5,8 6,1 5,9 6,0 6,4 7,0 7,1 6,8 7,8 8,3 11,2 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. 5+ henk. 3 henk. 12 % 4 henk. 14 % 2 henk. 33 % 3 henk. 14 % 4 henk. 10 % 5+ henk. 7 % 5+ henk. 6 % 2 henk. 34 % 2 henk. 33 % 1 henk. 32 % 1 henk. 48 % Yhtenäisen taajaman kunnat Sillanpäämäiset kunnat 1 henk. 38 %

60 3 henk. 11 % 4 henk. 9 % 5+ henk. 5 % 1 henk. 41 % Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen 2 henk. 34 %

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Väestöennuste 2009 2060

Väestöennuste 2009 2060 Väestö 2009 Väestöennuste 2009 2060 Väestöennuste 2009 2060 Suomen väkiluvun kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Maamme väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan vuonna 2042, jos väestökehitys jatkuu

Lisätiedot

Väestöennuste 2015 2065

Väestöennuste 2015 2065 Väestö 2015 Väestöennuste 2015 2065 Nuorten osuus väestöstä uhkaa yhä pienentyä Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 alle 15-vuotiaita henkilöitä 882 000. Viimeksi

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 2060

Väestöennuste 2012 2060 Väestö 2012 Väestöennuste 2012 2060 65 vuotta täyttäneiden määrästä pienenee hieman Tilastokeskuksen uudessa väestöennusteessa 65 vuotta täyttäneiden määrä tulevaisuudessa on hieman edellistä väestöennustetta

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.4.2016 Maaliskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.3.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli maaliskuun

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012 n tiedote 20.11.2012 Tilannekatsaus 31.10.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyys kasvoi edelleen 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

Kunnan väestöennustemalli

Kunnan väestöennustemalli Kunnan väestöennustemalli VENNI kuntasuunnittelun työkaluna 2009 Tieto Corporation Markku Koskela Tieto Finland Oy markku.koskela@tieto.com Kunnan väestöennustemalli VENNI Venni on tilastokuutioilla toteutettu

Lisätiedot

Tampereen väestösuunnite 2014-2030

Tampereen väestösuunnite 2014-2030 Tampereen väestösuunnite 2014-2030 Väestösuunnite vuosille 2014-2030 Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen kehitykseen perustuvaa puhtaasti laskennallista

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015. Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015. Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.2.2015 Tammikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.1.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 38529

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.10.2014 Syyskuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2014) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui kolmantena kuukautena peräkkäin Pirkanmaan TE-toimistossa

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015. Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015. Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.3.2015 Helmikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 27.2.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 37358

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010 n tiedote 21.9.2010 Tilannekatsaus 31.8.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyystilanteessa positiivista kehitystä

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Liite Katsaus taustaindikaattoreihin

Liite Katsaus taustaindikaattoreihin Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus vuosiseurantaraportti 2014 Liite Katsaus taustaindikaattoreihin Indikaattoreiden pohjalta voidaan arvioida toimintaympäristön muutosta sekä siihen

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010 n tiedote 21.12.2010 Tilannekatsaus 30.11.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työllisyydessä positiivista kehitystä vuoden

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.8.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.8.2010 n tiedote 24.8.2010 Tilannekatsaus 30.7.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyys väheni vuoden aikana 1 Keski-Pirkanmaan

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA 1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA Jarmo Rusanen ja Toivo Muilu Oulun yliopiston maantieteen laitos 1.1 Johdanto Suomessa, kuten myös Ruotsissa ja Norjassa, perifeerisiä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä

Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä 1 Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä Tutkimuksen taustat Teknologian tutkimuskeskus VTT on tehnyt tutkimuksen uusien asuntojen rakentamistarpeesta seuraavien 25 vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Lyhenteet Pirkanmaan kokonaisvaalitulos Ryhmittymien äänimäärät kunnittain Vertailua edellisiin vaaleihin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Doris Holmberg-Marttila YL, vastuualuejohtaja Yleislääketieteen vastuualue, PSHP Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Kuntaliitto

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työpaikat

Toimintaympäristö: Työpaikat Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 14.11.2008 Janne Vainikainen lkm 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yhteiskunnalliset palvelut 31,9 % Rahoitus-,

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampereella 11.4.2008 Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 KEHITTÄMIS- JA TALOUSOSASTO/ Kehittämispalvelut 1 / 2016 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON VÄESTÖENNUSTE 2040

ETELÄ-SAVON VÄESTÖENNUSTE 2040 1 TRENDIKATSAUS 2/215 (16.11.215) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 215- ETELÄ-SAVON VÄESTÖENNUSTE KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN VÄESTÖENNUSTEESEEN VUOTEEN MENNESSÄ Tähän katsaukseen on koottu

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Näkemyksiä seudullisen yrityspalvelun kehittämisestä Pirkanmaalla. Jukka Ojala

Näkemyksiä seudullisen yrityspalvelun kehittämisestä Pirkanmaalla. Jukka Ojala Näkemyksiä seudullisen yrityspalvelun kehittämisestä Pirkanmaalla Jukka Ojala Yritys-Suomi Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Sastamalan seutu Kyrösjärven seutu Parkano-Kihniö Ylä-Pirkanmaa Kaakkois-Pirkanmaa Tampereen

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 2013=. 2013=. KEURUU Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos

Lisätiedot

Yleiskaavallinen ohjelma

Yleiskaavallinen ohjelma Yleiskaavallinen ohjelma Väestöraportti 2014 1 Johdanto Kaupunkisuunnittelussa on kesän 2014 aikana laadittu yleiskaavallisen ohjelman perustieto-osion väestöosan päivitys. Raportti sisältää Salon väestökehityksen

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2013 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 24.9.2013 klo 9.00 Pirkanmaalla työllisyystilanteessa ei elpymisen merkkejä Työttömyystilanne

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.9.2015. Elokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.8.2015)

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.9.2015. Elokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.8.2015) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.9.2015 Elokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.8.2015) Työttömyydessä kuukausitasolla kausiluonteista alenemista Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 215 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 215 Julkaisuvapaa tiistaina 2.1.215 klo 9. Pirkanmaan työttömyys samalla tasolla kuin syyskuussa 1997 Työttömyys oli kasvanut

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 1 muuttoliike, asuminen, rakenne Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultit: Suomen

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

KUOPION VÄESTÖENNUSTE 2008-2015 (-2030)

KUOPION VÄESTÖENNUSTE 2008-2015 (-2030) KUOPION VÄESTÖENNUSTE 28-215 (-23) Koko kaupungin väestöennuste vuosille 28-23 Alueittainen väestöennuste vuosille 28-215 Kuopio 28 Hallinto- ja kehittämiskeskus Talous- ja strategiapalvelu Kuopion kaupunki

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Katsauksia ja keskustelua

Katsauksia ja keskustelua Kansantaloudellinen aikakauskirja 95. vsk. 2/1999 Petri Böckerman ja Antti Moisio Katsauksia ja keskustelua Muuttoliikkeen, työn tarjonnan ja työttömyyden maakunnittainen kehitys vuosina 1998 2002 PETRI

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Virrat. Kuntaraportti

Virrat. Kuntaraportti Virrat Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tampere. Kuntaraportti

Tampere. Kuntaraportti Tampere Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot