VAIN LAUSUNTOKÄYTTÖÖN
|
|
- Maija-Leena Laine
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Paalutusohje 2010, Osa 2 1 PAALUTUSOHJE 2010 Osa 2
2 Paalutusohje 2010, Osa Soveltamisala paalutyypeittäin Yleistä Maata syrjäyttävät paalut Maata syrjäyttämättömät paalut Termit ja määritelmät Yleismääritelmiä Lyöntipaaluihin liittyviä määritelmiä Kaivinpaaluin ja porapaaluihin liittyviä määritelmiä Puristuspaaluihin liittyviä määritelmiä Injektoituihin paaluihin liittyviä määritelmiä Materiaalit ja varusteet Yleiset vaatimukset Rakenneteräs Teräsputket Pyörötangot Kierrepintaiset tangot Pallografiittirauta Betoni Esivalmistetut paalut Paikallavalettavat paalut Betonin, juotoslaastien ja injektointiaineiden ainesosat Sementti ja sementtiä korvaavat seosaineet Kiviaines Vesi Lisäaineet Betoniteräs Puu Varusteet Yleistä Esivalmistettujen teräsbetonipaalujen jatkaminen Teräspaalujen jatkaminen Paalun kärjen suojaaminen ja kärjen kiinnitys kallioon Maakärjet Kalliokärjet Porapaalujen kärkiosat Paalutuksen suunnittelu Yleistä, alustavan suunnitelman täydentäminen Työtä varten tarvittava aineisto Paalujen sijoitus Katkaisutaso Liitokset päällä olevaan rakenteeseen Keskiöetäisyydet Paaluanturan reunan etäisyys paaluista Paalujen etäisyydet muista rakenteista Paalujen kaltevuudet Sallitut sijaintipoikkeamat Asennuksen suunnittelu Yleistä Esivalmistettujen paalujen lyönnin suunnittelu Esivalmistetut betonipaalut Teräspaalut Puupaalut Kaivin- ja porapaalujen asennuksen suunnittelu Asennusjärjestys... 34
3 Paalutusohje 2010, Osa Asentamisen apukeinojen tarve Paalujen raudoittaminen Yleistä Pitkittäisraudoitus Poikittainen raudoitus Paalujen suojaus Paalutuksen vaikutus jo asennettuihin paaluihin, muihin pohjarakenteisiin ja lähiympäristöön Ympäristön asettamat vaatimukset Maan syrjäytyminen Maan häiriintyminen, huokospaineen nousu ja paineellinen pohjavesi Maan tiivistyminen tai löyhtyminen Maan nousu Tärinä ja melu Tärinän ohjearvot ja mittaus Melutaso Erikoistapaukset Paalujen pohjan laajennus Yhdistelmäpaalut Paaluista muodostuva seinä Paalutustyö Työsuunnitelma Paaluttajalle asetettavat vaatimukset Yleiset vaatimukset Paalutustyönjohtaja Paalutuskoneen käyttäjä Työmaa-alueen valmistelu Paalutustyön suoritus maata syrjäyttävät paalut Yleistä Paalutuskalusto Yleisvaatimukset Lyöntipaalutuskalustot Puristuspaalujen asennuskalustot Injektoitujen paalujen asennuskalustot Paalujen varastointi ja käsittely työmaalla Paalujen asennus Teräsbetoniset lyöntipaalut Teräksiset lyöntipaalut Lyötävät puupaalut Puristuspaalut Injektoidut lyöntipaalut Väliaikaisen suojaputken avulla tehtävä paalu Paalutustyön suoritus maata syrjäyttämättömät paalut Yleistä kaivinpaalut Porapaalutus Kaivettavat paalut Yleistä Paalukaivantojen tukeminen suojaputkien avulla Kaivu pitkillä auger-ruuveilla Tukemattomat kaivannot Paalun kärjen luistamisen estäminen kaltevalla kallion pinnalla Kaivinpaaluseinät Raudoitus Raudoituskehikkojen kokoaminen Liitokset... 70
4 Paalutusohje 2010, Osa Ohjaimet ja keskistäjät Asennus Hitsaus Betonointi maahaan jäävään paaluputkeen Betonointi työputken sisään Yleistä Betonointi kuivissa olosuhteissa Vedenalainen betonointi Suojaputkien vetäminen ylös Maahan jäävät suojaputket tai vaippaputket CFA-paalujen betonointi Vedenalaisen betonin valuputken tai työputken nouseminen Paikalla valettavien paalujen ulkopuolinen injektointi Laadunvalvonta, seuranta- ja mittaustarkkailu ja testaus Valvonta Yleistä Materiaalien laadunvalvonta Paalutustyön johtaminen ja valvonta Seuranta- ja mittaustarkkailu asentamisen ja tekemisen aikana Maata syrjäyttävät paalut Paalujen painuman mittaus asennuksen aikana Lyöntipaalun jouston mittaus Teräsputkipaalujen suoruuden mittaus Paalutuksen sijainnin ja korkeustason mittaukset Kaivettavat paalut Porapaalut Testaus Koekuormitukset Staattinen koekuormitus Dynaamiset koekuormitukset Paalutustyön dokumentointi Rakennustyön tarkastusasiakirja Paalutuspöytäkirja Yleistä Yleinen osa Paalutustyötä koskevat erityistiedot Muut dokumentit Paalutuksen toteutumapiirustus Erityisvaatimukset Yleistä Turvallisuus Melun ja tärinän torjunta Ympäristöhaitat (saastuminen) Vaikutukset ympäröiviin rakenteisiin ja luiskiin Päästöt ja vaaralliset aineet Liite 1: Rakenneterästen toleranssivaatimukset Liite 2: Esivalmistettujen teräsbetonipaalujen toleranssivaatimukset Liite 3: Esimerkkejä paalutuspöytäkirjoista ja paalutustyön yhteenvedosta Liite 4: Lopppulyöntiohjeen laskeminen iskuaaltoanalyysillä tukipaaluille
5 Paalutusohje 2010, Osa Soveltamisala paalutyypeittäin 1.1 Yleistä Tässä ohjeessa käsitellään maata syrjäyttävien ja maata syrjäyttämättömien paalujen tekemistä koskevat yleiset periaatteet. Ohjetta sovelletaan yksittäisille paaluille ja paaluryhmille ja paaluista valmistetuille tukiseinille. Ohjetta voidaan käyttää soveltuvin osin myös kaivantoseinien suunnittelussa. Tämä ohje ei koske pilareita, jotka tehdään käyttämällä maapohjan vahvistusmenetetemiä, kuten paikalla sekoitettuja, suihkuinjektoimalla, tiivistysinjektoimalla tai täryhuuhtelun avulla valmistettuja pilareita tai kivipilareita. 1.2 Maata syrjäyttävät paalut Maata syrjäyttävien paalujen tekemisessä noudatetaan standardeja SFS-EN (paalun läpimitta alle 150 mm) ja SFS-EN (läpimitta suurempi 150 mm) soveltuvin osin. Suomessa yleisimmin käytettäviä maata syrjäyttäviä paalutyyppejä ovat: teräsbetoniset lyöntipaalut, yleisesti 250x250 mm 2, 300x300 mm 2 ja 350x350 mm 2 lyötävät tai puristettavat pienpaalut, halkaisija 30 mm d 300 mm, paalumateriaali tavallisesti terästä tai pallografiittirautaa lyötävät suuriläpimittaiset teräsputkipaalut, halkaisija d 300 mm puupaalut halkaisija d 150 mm Paalut ja niiden materiaalit ja dimensiot voivat olla myös edellisistä poikkeavia, kunhan ne voidaan mitoittaa käytettävissä olevien eurokoodien mukaisesti. 1.3 Maata syrjäyttämättömät paalut Maata syrjäyttämättömien paalujen tekemisessä noudatetaan standardeja SFS-EN (porapaalut, joiden läpimitta alle 300 mm) ja SFS-EN 1536 soveltuvin osin (varren halkaisija yli 300 mm). Suomessa yleisimmin käytettäviä kaivettavia paalutyyppejä ovat: kaivinpaalut porattavat pienpaalut, halkaisija 30 mm d 300 mm porattavat suuriläpimittaiset teräsputkipaalut, halkaisija d 300 mm avoimet lyötävät teräsputkipaalut CFA-paalut
6 Paalutusohje 2010, Osa Termit ja määritelmät Paalutusohjeen osassa 1 on esitetty paalutukseen liittyviä yleisiä termejä, joita ei ole tässä lueteltu uudestaan. Tässä esitetyt termit liittyvät erityisesti paalutustyön toteutukseen Yleismääritelmiä ehjyyskoe tehdylle paalulle suoritettava testi, jolla todennetaan materiaalien ja paalun geometrian ehjyys esilävistys valmisteleva kaivutapahtuma lähinnä pintakerrosten läpäisemiseksi tai vaikeasti läpäistävien esteiden poistamiseksi esiporaus poraaminen vaikeasti läpäistävien esteiden tai sellaisten materiaalien läpi, jotka ovat liian tiiviitä suunnitellulla paalutyypillä ja asennuskalustolla läpäistäviksi esirei'itys (kevennyskairaus) maa-aineksen poistaminen sydännäytteen ottajalla (esim. vähentämään maanpinnan nousun vaikutusta paalua tungettaessa) jatkosmuhvi ulkopuolinen laite, jolla raudoituksen tai kuormaa siirtävän elementin muodostavat teräkset tai putket liitetään yhteen keskistäjä laite, jolla raudoitus sijoitetaan porareiän tai suojaputken keskelle low strain-ehjyyskoe ehjyystesti, jossa iskuaallot kulkevat paalun betonissa lähettimen ja vastaanottimen välillä. Vastaanottimen aaltojen ominaisuuksia mitataan ja arvioidaan niiden avulla paalun varren jatkuvuutta ja poikkileikkauksen muutoksia ohjain laite, jolla varmistetaan vaadittu injektointiaine-, juotoslaasti- tai betonipeite tai etäisyys raudoituselementtien välillä paalun pohjan injektointi injektointiseoksen injektoiminen paineellisena asennetun paalun pohjan alle paalun kuormituskestävyyden parantamiseksi. Sitä varten asennetaan injektointiputkia tai tehdään varaus paalun pohjaan. paalun vaakasuuntaisen sijainnin poikkeama toteutetun ja suunnitellun paalun akselin vaakasuuntainen etäisyys suunnitellulla katkaisutasolla paalun varsi paalun pään (yläpään) ja kärjen (alapään) välissä oleva paalun osa. paalun varren injektointi
7 Paalutusohje 2010, Osa 2 7 injektointiseoksen injektoiminen paalun betonin alkukovettumisen jälkeen vaippavastuksen parantamiseksi käyttämällä yhdessä paalun raudoituksen kanssa asennettavia injektointiputkia. pirstoutuminen puukuitujen irtoaminen puupaalun yläosasta tai kärjestä raudoituskehikko pitkittäisteräksistä koostuva paalujen raudoitus. Ne on aseteltu niin, että ne muodostavat lieriön tai suorakulmaisen särmiön, jonka ympärille sidotaan ja kiinnitetään poikittaistangot, kierrehaat tai kierteet. rengaskruunu suojaputken pohjassa oleva osa, joka tavallisesti on vahvistettu ja jossa on hampaita maahan tunkeutumisen helpottamiseksi. ripustustangot teräslaitteita, jotka estävät paalun yläosan raudoituskehikkoa putoamasta kaivannon pohjalle. sisäpuolinen jatkos sisäpuolinen laite, jolla raudoituksen tai kuormaa siirtävän elementin muodostavat putket liitetään yhteen tarkastus passiivisesti tehtävä paalutuksen teknisen laadun tarkkailu tunkemisen apukeino menetelmä, jolla autetaan paalua tunkeutumaan maahan, esim. vesihuuhtelu, esiporaus, ennakolta räjäytys, esitunkeminen tunkemisen lopetuskriteerit ehdot, jotka paalun täytyy täyttää tunkemisen loppuvaiheessa työputki teräsputki, jota käytetään syrjäyttämään maata, kun tehdään paikalla valettua maata syrjäyttävää paalua. Työputki vedetään pois injektoinnin tai betonoinnin aikana. ultraäänimittaus ääniaaltojen etenemiseen perustuva paalun betonin ehjyystesti, joka suoritetaan paalun varteen poratuista rei istä tai betoniin asennetuista putkista vaippaputki tavallisesti ohuesta teräslevystä tehty putki, joka muodostaa osan paalun varresta. Sitä käytetään esimerkiksi suojaamaan paalun vartta pehmeässä tai aggressiivisessa maassa tai vähentämään negatiivista vaipanhankausta vanne paalun sen yläpään tai alapään vahvistamiseksi tai suojaamiseksi kiinnitetty osa vedenalaisen betonin valuputki, tremieputki vesitiiviillä liitoksilla varustettu valuputki vedenalaiseen betonin valuun. Valun aikana putken alapään tulee olla betonimassan sisällä. vesihuuhtelu
8 Paalutusohje 2010, Osa 2 8 paineellisen veden käyttäminen paalun tunkemisen helpottajana siten, että osa maaaineksesta syrjäytetään hydraulisesti ylijäämätavara esivalmistettu osa, joka alun perin on valmistettu muita tarkoituksia varten mutta joka on hyväksytty käytettäväksi paaluna, esim. öljyn kuljetukseen tarkoitettu teräsputki Lyöntipaaluihin liittyviä määritelmiä apupaalu paalun asennuksen aikana käytetty tilapäinen paalun jatke, joka mahdollistaa paalun yläosan tunkemisen maan- tai veden pinnan tason alapuolelle tai alemmaksi kuin paalun asennuslaitteisto ylettää irtoamatta paalujohteista hydraulijärkäle lyöntilaite, jossa järkäleen liikkuva osa nostetaan hydraulisesti ja pudotus on vapaa pois lukien öljyn virtauksen aiheuttama vastus. Laitteet voivat olla myös kiihdytettyjä. Hydraulijärkäleen liikkuvan osan massa pienpaaluja asennettaessa on yleensä kg. Iskuluvut laitteilla vaihtelevat yleensä välillä iskua/min. hydraulivasara kevyt, hydraulisesti toimiva lyöntilaite, jonka liikkuvan osan tai männän massa pienpaaluja asennettaessa on yleensä kg. Lyöntilaitteen liikkuva osa iskee teräosaa, joka puolestaan iskee paalua. Iskuluvut laitteilla vaihtelevat yleensä välillä iskua/min. Hydraulivasaroita käytetään yleensä kiven rikotukseen. iskuaalto lyöntilaitteen iskun paaluun aiheuttama pitkittäinen aaltoliike, joka etenee paalussa sen materiaalin ominaisuuksista riippuvalla nopeudella. iskuluku Järkäleen tai vasaran lyöntien lukumäärä minuutissa. iskun nopeus järkäleen liikkuvan osan tai iskumännän nopeus sen kohdatessa iskutyynyn, iskukappaleen tai teräosan. iskusarja paalua lyödään tavallisesti yhtäjaksoisesti useilla peräkkäisillä iskuilla, jotka muodostava iskusarjan. Iskusarja käsittää yleensä 10 lyöntiä tai nopeaiskuisilla lyöntilaitteilla 30 s tai 60 s ajanjakson lyönnit. iskusuoja kehyksen ja esivalmistetun betonipaalun väliin sijoitettava kappale, joka tavallisesti on pehmeää puuta iskutyyny yleensä pudotus- ja hydraulijärkäleen sekä paalun pään väliin asetettava kappale, joka suojaa paalun päätä ja jakaa iskuvoiman tasaisesti paalun päähän. Iskutyyny koostuu jousto-osasta ja kehyksestä. jousto lyöntilaitteen iskun aiheuttama maan ja paalun kimmoinen (palautuva) painuma eli paalun suurimman painuman ja pysyvän painuman erotus.
9 Paalutusohje 2010, Osa 2 9 jousto-osa laite tai kappale, joka sijoitetaan järkäleen ja kehyksen väliin suojaamaan järkälettä ja paalun yläpäätä suoran iskun aiheuttamilta vaurioilta. Jousto-osan materiaalin tulee olla riittävän jäykkää, niin että jousto-osa siirtää järkäleen energian tehokkaasti paaluun kalliokärki rakenne, jonka tarkoituksena on kallioon luotettavasti ja keskeisesti tukeutumalla estää paalun kärjen liukuminen sivusuunnassa ja keskistää paalun kärkivastus. kehys tavallisesti teräksestä valmistettu kappale, joka sijoitetaan järkäleen pohjan ja paalun tai lyöntiputken väliin jakamaan järkäleen isku tasaisesti paalun yläpäähän. Ks. liitteen A kuva A.6 liikkuva osa liikkuvalla osalla tarkoitetaan sitä lyöntilaitteen osaa, jonka liike-energiaa käytetään paalun upotukseen. loppulyönnit paalun lyönnin viimeiset iskusarjat, joiden painuma-arvojen perusteella tukipaalun asennustyö lopetetaan. lyöntipaalu lyöntipaalu on maata syrjäyttävä paalu, joka asennetaan maahan lyömällä sitä jollakin iskevällä laitteella kuten järkäleellä. paalujohde teräksinen rakenne, jota käytetään asennustyökalun ja/tai paalujen ohjaamiseen paineilmavasara paineilmalla toimiva kevyt lyöntilaite, jonka liikkuvan männän massa vaihtelee yleensä välillä kg. Iskuluvut laitteilla vaihtelevat yleensä välillä iskua/min. pudotusjärkäle lyöntilaite, jossa liikkuva osa nostetaan mekaanisesti yleensä vaijerilla. Pudotus ei yleensä ole yhtä tehokas kuin hydraulijärkäleillä. Pudotusjärkäleen liikkuvan osan massa pienpaaluja asennettaessa on yleensä kg. Iskuluvut laitteilla vaihtelevat yleensä välillä iskua/min. pysyvä painuma iskusarjasta mitattu paalun keskimääräinen tunkeutuminen maahan yhtä iskua kohden tarkistusjälkilyönti yksittäinen järkäleen isku esivalmistettuun paaluun. Paaluun siirtyvän energian määrää tarkkaillaan ja paalun jännitystä/kiihtyvyyttä ja/tai paalun pysyvää painumaa mitataan paalun geoteknisen kestävyyden arvioimiseksi tärytin laite, jossa pareittain vastakkaisiin suuntiin pyörivien epäkeskisten massojen avulla paaluun aikaansaadaan sinimuotoinen liike, jonka seurauksena paalua ympäröivä maa häiriintyy ja paalu tunkeutuu maahan oman ja täryttimen painon seurauksena. Aaltoliikkeen taajuus on yleensä suurempi kuin 5 Hz, mutta suositeltava taajuus
10 Paalutusohje 2010, Osa 2 10 paaluja asennettaessa on suurempi kuin 25 Hz. Tärytintä käytetään yleisesti ponttien asentamisessa Kaivinpaaluin ja porapaaluihin liittyviä määritelmiä auger varrellinen työkalu, jossa on kierteittäiset siivet ja leikkausterä tai -teriä ja jota käytetään jaksoittaiseen kaivuun tai jatkuvaan kaivuun avarrinkruunu keskisessä porausmenetelmässä käytettävä kruunu, joka aikaansaa porausputkea suuremman reiän maahan tai kallioon. Avarrinkruunu kiinnittyy maakengän välityksellä porausputkeen ja kruunu jää yleensä osaksi valmista paalua. bentoniitti luonnossa esiintyvä tai teollisesti valmistettu natrium- tai kalsiummontmorillonaattisavi. Kun mineraaleja kastellaan, ne paisuvat ja muodostavat lietteen, joka on neste, kun sitä sekoitetaan, mutta tiksotrooppisuutensa takia liete geeliytyy, kun se saa seistä bentoniittiliete bentoniitin ja veden muodostama paalukaivantoa tukeva liete. epäkeskinen porausmenetelmä epäkeskisessä porausmenetelmässä käytetään pilottikruunua ja tähän kiinteästi liittyvää epäkeskistä avarrinkruunua. Porauksessa epäkeskinen avarrinkruunu avartaa pilottikruunun tekemän porareiän hieman suuremmaksi kuin porausputken halkaisija. Porausputki vedetään maahaan porakruunun ja porausputkeen hitsatun maakengän avulla. keskinen porausmenetelmä keskisessä porausmenetelmässä porausputken alapäähän kiinnitetään maakengän välityksellä avarrinkruunu, joka pääsee pyörimään ilman että porausputki pyörii. Porauksen aikana avarrinkruunu on lukittuna pilottikruunuun. Porauksen päätyttyä pilottikruunu irrotetaan avarrinkruunusta ja nostetaan ylös. kuivavaluputki useista toisiinsa liitetyistä putkipituuksista koostuva betonivaluun käytettävä metalliputki, jonka päässä on valusuppilo tai valukouru maahan jäävä suojaputki paikalla valettavan paalun ympärillä oleva jatkuva rakenne, joka on suunniteltu tukemaan paalukaivannon seiniä ja/tai toimimaan suojaavana tai kantavana osana. maakenkä rengasmainen osa, joka kiinnitetään hitsaamalla porausputken alapäähän putken sisälle. Maakenkää käytetään sekä uppovasaralla että yleensä myös päältälyövällä vasaralla asennettaessa. Maakengän tehtävänä on mm. välittää vasaran energia porausputkeen ja kiinnittää keskisessä porausmenetelmässä avarrinkruunu. maakärki rakenne, joka vahvistaa ja suojaa paalun kärkeä tai muodostaa paalun kärjen. meisseli
11 Paalutusohje 2010, Osa 2 11 työkalu, jolla murskataan paalukaivannossa olevia vaikeasti läpäistäviä esteitä tai jolla tehdään paalun pohjasyvennys kovaan maahan tai kallioon. paalukaivantoa tukeva liete veteen sekoitettua savea, bentoniittia tai muuta materiaalia, joka tukee paalukaivannon seiniä ja pohjaa epästabiilissa maassa pilottikruunu keskeisesti pyörivä porakruunu, joka kiinnittyy uppovasaraan tai päältälyövää vasaraa käytettäessä poratankoon. Pilottikruunu ei ole kertakäyttöinen. päältälyövä porauslaite (tophammer) päältälyövässä porauslaitteessa pyöritys- ja lyöntiyksiköt ovat yhdessä, jolloin iskuenergia ja pyöritys kohdistetaan poratangon tai porausputken yläpäähän. Laitteet toimivat joko hydraulisesti tai pneumaattisesti. Laitteita käytetään yleensä halkaisijaltaan enintään 200 mm ja pituudeltaan alle 30 m olevien paalujen porauksessa. porakauha Kelly-tangon päässä oleva lieriömäisen säiliön muotoinen työkalu, jota käytetään jaksoittaiseen kaivuun. Siinä on leikkausteriä tai -hampaita ja sen saranoidussa pohjalevyssä on vastaavat aukot materiaalin sisäänottoa varten. porapaalu poraamalla asennettava maata syrjäyttävä tai syrjäyttämätön paalu. Iskevässä porauksessa käytetään puristavaa voimaa, iskua, pyöritystä ja huuhtelua. porareikää tukeva liete porareiän seinämien stabilointiin tai huuhtomiseen käytetty vesi tai bentoniitti-, polymeeri- tai saviliete vedessä, sementin tai muiden lisäaineiden kanssa tai ilman niitä poratanko tanko, joka välittää päältälyövän vasaran iskun ja jonka kautta kulkee uppovasaraa käyttävä aine sekä porakruunun huuhteluaine ja joka välittää pyöritysvoiman pilottikruunuun. Poratanko sijaitsee porausputken sisällä. Joissakin päältälyövissä vasaroissa voidaan käyttää myös umpinaista poratankoa. porausjohde jatkuvaan kaivuun tarkoitettu työkalukokoonpano. Sen muodostavat kaivutyökalu, (porakruunu, auger, porakauha) ja porausjohde (esim. porausputket, Kelly-tangot, tukijalat, vastapainot). porausneste/porausliete lietettä, jossa on vettä ja bentoniittia, polymeerejä tai savea ja jossa on tai ei ole sementtiä ja muita seosaineita. Sitä käytetään paalukaivannon seinien stabilointiin ja huuhteluun. porausputki porausputki, joka voidaan jättää maahan tai nostaa ylös ja joka voi toimia paalun kantavana rakenteena joko yksinään tai liittorakenteen osana. Maahan jätettävän porausputken avulla voidaan myös varmistaa valun onnistuminen. Tunnetaan myös nimellä maaporauksen suojaputki. porrastettu injektointi
12 Paalutusohje 2010, Osa 2 12 korkeapaineinjektointi, joka suoritetaan mansettiputken, erityisten venttiilien tai jälkiinjektointiputkien läpi sen jälkeen, kun porareikään aiemmin tuotu injektointiaine on sitoutunut päältälyövä porauslaite (tophammer) päältälyövässä porauslaitteessa pyöritys- ja lyöntiyksiköt ovat yhdessä, jolloin iskuenergia ja pyöritys kohdistetaan poratangon tai porausputken yläpäähän. Laitteet toimivat joko hydraulisesti tai pneumaattisesti. Laitteita käytetään yleensä halkaisijaltaan enintään 200 mm ja pituudeltaan alle 30 m olevien paalujen porauksessa. suojaputki teräsputki, joka tukee paalun varren seinämiä tilapäisesti tai pysyvästi paalun tekemisen aikana. Pysyvä suojaputki voi toimia suojarakenteena tai kantavana rakenteena tartuntateräkset paalun yläosan betonimassaan sijoitettavia terästankoja, jotka osittain työntyvät ulos ja muodostavat liitoksen päällä olevaan rakenteeseen. tyhjä paalukaivannon osa kaivannon osa työskentelytasolta valutasolle tai ennalta määrättyyn paalun yläosaan. uppovasaraan perustuvat porauslaitteet (down-the-hole hammer, DTH) uppovasaraan perustuvissa porauslaitteissa pyöritys- ja lyöntiyksiköt ovat erillään. Pyöritysyksiköllä pyöritetään porausputken sisäpuolista poratankoa, jonka alapäähän on puolestaan kiinnitetty uppovasara. Uppovasarat ovat joko pneumaattisia tai vesikäyttöisiä. (vasara)kahmarikauha kaivutyökalu, jossa on kaksi tai useampi leukaa tai kauhaa, jolla poistetaan maata tai roskaa kaivannosta jaksottaisena toimintana Puristuspaaluihin liittyviä määritelmiä loppupuristus puristuspaalun asennuksen lopetuskriteeri, joka koostuu suunnitellusta määrästä tietynkestoisia loppupuristusjaksoja, joille asetetaan painuma-arvo. puristuspaalu, puristettava paalu puristuspaalulla tarkoitetaan yleensä perustusten vahvistamisessa käytettävää halkaisijaltaan noin mm olevaa teräspaalua, joka puristetaan maahan käyttämällä vastapainona olemassa olevia rakenteita. Puristuspaalun geoteknistä kestävyyttä voidaan parantaa yleensä asentamisen jälkeen tehdyllä kärkiinjektoinnilla Injektoituihin paaluihin liittyviä määritelmiä avarrin injektoidussa lyöntipaalussa käytetty irrallinen tai kiinteä kärkikappale, jonka avulla maahan muodostuu paalua suurempi reikä, johon injektointiaine syötetään injektointireikien kautta. Irrallinen avarrin voidaan esimerkiksi pujottaa paalun kärjen kautta ja lukita se ensimmäistä paalujatkosta vasten. Vaihtoehtoisesti irrallinen avarrin voi olla välittömästi paalun kärjen alle asetettu kauluksellinen pohjalevy.
13 Paalutusohje 2010, Osa 2 13 injektointiadapteri injektointiadapteri on paalun ja lyöntilaitteen tai päältälyövän porauslaitteen väliin asennettu sovitin, jonka kautta injektointiaine syötetään paalun sisälle asennuksen aikana. injektointiporakruunu injektoidun porapaalun alapäähän liitettävä paaluputkea suurempi kärkiosa, joka varmistaa paalun vaaditun tavoitetason saavuttamisen sekä muodostaa maahan paalua suuremman reiän. injektointireikä injektointiaine syötetään paalun päästä paaluputkeen ja se purkautuu paaluputkea ympäröivään maassa olevaan tilaan injektointireikien läpi. Injektointireikä tai -reiät sijaitsevat lyömällä asennettavan paalun avartimen läheisyydessä ja poraamalla asennettavan paalun porakruunussa. injektoidun paalun varren läpimitta avartimen tai injektointiporakruunun läpimitta. 3 Materiaalit ja varusteet 3.1 Yleiset vaatimukset Kaikkien paalujen tekemiseen käytettävien materiaalien ja tuotteiden tulee olla asiaankuuluvien eurooppalaisten standardien (tai niin kauan kun käytettävissä ei ole vastaavia eurooppalaisia standardeja, sovellettavien kansallisten ohjeiden) ja työtä koskevien teknisten vaatimusten ja suunnitelman mukaisia. Paalut on suunniteltava asianomaisten eurokoodien mukaisesti. Tuotteen ominaisuudet osoitetaan ensisijaisesti CEmerkinnällä, jolloin tarkistetaan, että ilmoitetut ominaisuudet täyttävät käyttökohteen mukaiset kansalliset vaatimukset. Mikäli tuotteen ominaisuuksia ei ole osoitettu CEmerkinnällä, asiakirjoissa vaaditut tuotteen ominaisuudet voidaan osoittaa luotettavasti ao. ministeriön hyväksymän tarkastuselimen myöntämällä varmennustodistuksella. Varmennustodistus myönnetään alkutarkastuksen ja valmistuksen laadunvalvonnan jatkuvan varmentamisen perusteella (tarkastettu valmistus). Paalun on kestettävä riittävällä varmuudella sille tulevat kuormitukset sekä käsittelyn, kuljetuksen ja asennuksen aiheuttamat rasitukset. Paalut suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan siten, että asennettujen paalujen suunniteltu käyttöikä on vähintään sama kuin niiden varaan rakennettujen rakenteiden suunniteltu käyttöikä. Suunniteltu käyttöikä merkitään suunnitelmiin. Tuotteiden alkuperä tulee dokumentoida. Mittatoleranssien tulee olla ko. eurooppalaisten standardien mukaisia.
14 Paalutusohje 2010, Osa Rakenneteräs Teräsputket Teräspaalujen materiaalien ja valmistuksen tulee olla vähintään SFS-EN mukaisia. Uudelleenkäytettävien ja ylijäämätavaraa olevien teräspaalujen tulee täyttää vähintään paalutustyön suunnitelmissa esitetyt niiden tyyppiä, kokoa, toleransseja, laatua ja teräslaatua koskevat vaatimukset eikä niissä saa olla vaurioita tai korroosiota, joka voisi vaikuttaa niiden lujuuteen ja pitkäaikaiskestävyyteen. Teräspaaluissa käytettävien kuormia siirtävien teräsputkien materiaalit ovat standardin SFS-EN (kylmämuovatut teräkset) ja SFS-EN (kuumamuovatut teräkset) vaatimusten mukaisia. Suomessa paaluissa käytettävien teräsputkien teräslajit ovat yleensä S355J2H, S440J2H, S550J2H, X60 tai X70. Teräsputket valmistetaan yleensä kuumavalssatusta teräsnauhasta joko pituus- tai kierresaumahitsaamalla. Myös muilla menetelmillä valmistettuja teräsputkia voidaan käyttää, kun ne täyttävät tässä ohjeessa esitetyt vaatimukset. Teräsputkien valmistaja tai toimittaja toimittaa paalumateriaalista standardin SFS-EN tyypin 2.2 mukaiset ainestodistukset tilaajalle ennen paalutustyön aloittamista. Ainestodistusten on oltava rakennuttajan saatavilla. Kuormia siirtävien teräsputkien mittojen ja massojen toleranssivaatimukset ovat standardin SFS-EN tai SFS-EN mukaisia. Toleranssit on esitetty liitteen 1 taulukoissa 1 ja 2. Näitä vaatimuksia voidaan pitää riittävinä myös katkaistulle paalun osalle, jota käytetään toisen paalun jatkamisessa Pyörötangot Sydänteräspaaluissa käytettävien pyörötankojen materiaalit ovat standardien SFS- EN ja SFS-EN vaatimusten mukaisia. Sydänteräspaalujen pyörötangoissa käytetty teräslaji on yleensä S355J0 tai S355J2G3. Pyörötankojen tyypilliset halkaisijat ovat mm. Sydänteräspaaluissa käytettävien pyörötankojen mittojen ja muotojen toleranssivaatimukset ovat standardin SFS-EN mukaisia. Toleranssit on esitetty liitteen 1 taulukossa Kierrepintaiset tangot Injektoiduissa porapaaluissa käytettävien kierrepintaisten tankojen materiaalit ovat standardien SFS-EN ja SFS-EN vaatimusten mukaisia. Perusmateriaalin teräslaji on esimerkiksi S460 NH.
15 Paalutusohje 2010, Osa 2 15 Jatkuva kierrepinta tehdään sileään tankoon kylmämuovaamalla. Kylmämuovaus nostaa myötörajaa perusmateriaalin arvosta, mutta pienentää sitkeyttä. Kuormia siirtävien tankojen mittojen ja massojen toleranssivaatimukset ovat standardin SFS-EN mukaisia. Mitat ja toleranssit on esitetty liitteen 1 taulukossa Pallografiittirauta Valurautapaalujen tulee olla valmistajan tuoteselosteen ja suunnitelman mukaisia. Pallografiittiraudasta valmistettujen paalujen materiaalista toimitetaan laajuudeltaan standardin SFS-EN tyypin 2.2 mukaiset ainestodistukset rakennuttajalle ennen paalutustyön aloittamista. Paalujen mittojen ja massojen toleranssivaatimukset ovat soveltuvin osin kappaleen mukaisia tai valmistajan ilmoittamia. 3.4 Betoni Esivalmistetut paalut Esivalmistetuilla teräsbetonipaaluilla betonin valmistuksessa sovelletaan standardin SFS-EN ja sen viitestandardeja kuten SFS-EN ja SFS-EN Esivalmistetuissa betonipaaluissa betonin nimellislujuus on vähintään C35/45 (K45), mikäli muut syyt kuten paalun lyönninaikaiset jännitykset esimerkiksi kalliokärkiä käytettäessä niin vaativat, betonin nimellislujuudeksi valitaan C40/50 (K50) tai enemmän. Paalun betonin lujuusvaatimus paalun asennushetkellä on nimellislujuusvaatimus. Betonin kelpoisuus puristuslujuuden osalta osoitetaan joko rakennekoekappaleiden tai olosuhdekoekappaleiden avulla. Kuormia siirtävien teräsbetonipaalujen mittojen toleranssivaatimukset ovat standardin SFS-EN mukaisia. Nämä toleranssivaatimukset on esitetty liitteessä Paikallavalettavat paalut Betonin valmistuksessa ja kelpoisuuden toteamisessa noudatetaan standardia SFS- EN Ellei suunnitelmissa toisin ole määritelty, paikallavalettaviin paaluihin käytettävän betonin suunnittelulujuusluokan tulee olla välillä C 20/25 ja C 30/37 ja sekoitussuhteen ja notkeuden taulukoiden 3.1 ja 3.2 mukaisia. Korkeamman lujuusluokan betonia voidaan käyttää, jos sitä vaaditaan suunnittelussa ja jos se soveltuu pohjaolosuhteisiin ja rakentamismenettelyyn. Paaluun käytettävällä betonilla tulee olla seuraavat ominaisuudet: hyvä erottumiskestävyys
16 Paalutusohje 2010, Osa 2 16 hyvä plastisuus ja koossapysyvyys hyvä juoksevuus kyky itsetiivistymiseen ja riittävä työstettävyys valun ajan mahdollisen työputken poistoon saakka. Taulukko 3.1. Sekoitussuhteet Sementtipitoisuus kuivavalu vedenalainen valu Vesi-sementtisuhde (W/C) < 0,6 Hienoainespitoisuus d < 0,125 mm (mukaan lukien sementin hienoainespitoisuus) karkea kiviaines d > 8 mm karkea kiviaines d 8 mm Taulukko 3.2. Betonimassan notkeusalueet eri olosuhteissa Leviämän halkaisija, mm Painuma, mm 325 kg/m kg/m kg/m kg/m Ø H 180 kuivabetonointi Tyypillisiä käyttöolosuhteita (esimerkkejä) 530 Ø 600 H 160 betonointi pumppaamalla tai vedenalainen betonointi betonin valuputken avulla 570 Ø 630 H 180 vedenalainen betonointi betonin valuputken avulla paalukaivantoa tukevan lietteen alla HUOM. Mitattu painuma (H) tai leviämän halkaisija (Ø) pyöristetään lähimpään 10 mm:iin. Jos taulukoiden 1 ja 2 mukaisella sekoitussuhteilla ja notkeusalueilla betonimassalle ei saada tarpeeksi suurta tiheyttä, sementtipitoisuutta ja notkeusaluetta voidaan muuttaa. Betonimassa voidaan suojata luotettavasti nopeaa, mahdollista huuhtomisvaikutusta aiheuttavaa pohjaveden virtausta vastaan maahan jäävällä suojaputkella tai maahan jäävällä vaippaputkella Betonin, juotoslaastien ja injektointiaineiden ainesosat Sementti ja sementtiä korvaavat seosaineet Betonin, juotoslaastin ja injektointiaineen valmistuksessa käytettävä rakennussementti on oltava CE-merkittyä ja standardin SFS-EN vaatimusten mukaista. Muitakin sementtilaatuja, pois lukien aluminaattisementtiä, voidaan käyttää, jos niiden koostumus on määritelty yksityiskohdittain ja niiden käyttäytyminen tunnetaan vastaavissa olosuhteissa.
17 Paalutusohje 2010, Osa Kiviaines Betonin valmistukseen käytetty kiviaines on oltava SFS-EN vaatimusten mukaisia Vesi Kiviaineksen maksimiraekoko on enintään 32 mm tai 1/4 pääterästen vapaasta etäisyydestä tai 1/6 betonointiputken sisähalkaisijasta sen mukaan, mikä edellä mainituista arvoista on pienin. Sydänteräspaaluilla kiviaineksen maksimiraekoko on 1/6 porausputken ja pyöröteräksen välisestä etäisyydestä. Pyöreärakeinen kiviaines on suositeltavaa käytettäessä valuputkea Betonin, juotoslaastin ja injektointiaineen valmistukseen tarvittava vesi on standardin SFS-EN 1008 vaatimusten mukaista. Juomakelpoinen vesi on hyväksyttävää betonin, juotoslaastin ja injektointiaineen valmistuksessa. Jos valmistukseen käytettävää vettä ei oteta vesijohtoverkosta, on siitä testattava erityisesti kloridi-, sulfaatti- ja humuspitoisuus sekä hyväksytettävä veden käyttö. Näytteenotto, testaus ja veden soveltuvuuden arviointi tehdään standardin SFS-EN 1008 vaatimusten mukaisesti Lisäaineet Betonin, juotoslaastin ja injektointiaineen valmistuksessa käytettävät lisäaineet ovat standardien SFS-EN ja SFS-EN vaatimusten mukaisia. Seuraavia lisäaineita voidaan käyttää: veden tarvetta vähentävät ja plastisuutta lisäävät notkistimet hidastimet huokostimet paisuttavat lisäaineet Lisäaineet eivät saa sisältää vahingollisia ainesosia niin, että ne heikentävät betonin, juotoslaastin tai injektointiaineen säilyvyysominaisuuksia tai aiheuttavat terästen korroosiota. Käytettäessä useampia lisäaineita selvitetään niiden yhteisvaikutus. Kloridipitoisten lisäaineiden käyttö on kielletty. Lisäaineet ja seossuhteet esitetään suunnitelmissa tai hyväksytetään ennen käyttöä. 3.5 Betoniteräs Paalujen raudoitteina käytettävät teräkset tulee olla standardin SFS-EN mukaisia.
18 Paalutusohje 2010, Osa 2 18 Muita teräksiä voidaan käyttää, mikäli terästen ominaisuudet täyttävät SFS-EN (kohdat ja liitteen C) vaatimukset. 3.6 Puu Paalujen raudoitteina käytettävät betoniteräkset ovat voimassa olevien SFS-standardien, kuten SFS 1215 (A500HW), SFS 1216 (A700HW) SFS 1257 (B500K), SFS 1260 (B700K), SFS 1268 (B500B) ja SFS 1269 (B500C1) vaatimusten mukaisia. Valittaessa betoniteräksen teräslajia on kiinnitettävä huomiota raudoitteen koottavuuteen ja hitsattavuuteen. Puu-, puu-teräsbetoni- ja puu-teräspaaluja tulee käyttää ensisijaisesti toisarvoisissa rakenteissa. Puupaaluja voidaan käyttää paalutusluokassa 1 ja 2. Puupaalujen materiaalien ja käsittelyn tulee olla julkaisun EN mukaisia. Veistetyt paalut tulee viistota tasaisesti. Poikkileikkauksen mitan ei tulisi muuttua enempää kuin 0,015 m/m. Paalujen suoruuspoikkeama ei saa olla suurempi kuin 1 % paalun pituudesta. Paalut toimitetaan yhtenä kappaleena, ellei toisin ole sovittu. Mikäli puupaaluissa käytetään jatkoksia, on näiden oltava suunnitelmien mukaisia. Puupaaluja saa jatkaa yleensä vain silloin, kun paalun kokonaispituus on yli 14 m. Samassa paalussa on vältettävä useamman kuin yhden jatkoksen käyttämistä. Jatkoksessa puun tyvet sijoitetaan tavallisesti vastakkain. Puupaalujen jatkosten pitää kestää kuormaa myös paalun asennuksen jälkeen vähintään yhtä paljon kuin jatkamaton paalu. Jatkokset suunnitellaan siten, että jatkos kestää paalun lyönnin aiheuttamat rasitukset. Jatkokset tehdään yleensä teräsputkesta. Putken pituus on oltava vähintään 800 mm ja seinämän paksuuden vähintään 5 mm. Sisähalkaisija on yleensä mm. Teräsputken keskikohdalle voidaan asettaa esimerkiksi 2 mm paksuinen välilevy sekä halkaisijaltaan 18 mm terästangosta tehty, 200 mm pituinen keskitappi. Teräsputki kiinnitetään paaluihin tavallisesti galvanoiduilla 6 nauloilla tai galvanoiduilla 8 mm puuruuveilla. (8-16 kpl/pää) Asennettaessa puupaaluja pehmeisiin maakerroksiin ei yleensä tarvita paalun kärjen suojausta. Muissa maakerroksissa kärki tulee suojata, ellei kokemus toisin osoita. Puun suojausmenetelmän tulee olla suunnitelman mukainen. Puun suojauksen tulee täyttää ympäristövaatimukset.
19 Paalutusohje 2010, Osa Varusteet Puupaalujen sopivan katkaisutason määrittämistä varten selvitetään alin odotettavissa oleva pohjavedenpinnan korkeusasema sekä pohjaveden laatu. Puupaalut eivät lahoa, jos pohjavesi on saastumatonta ja paalut ovat joko kokonaan alimman pohjavesipinnan alapuolella tai koheesiomaakerroksessa siten, että ne pysyvät maan kapillaarisuuden johdosta märkinä ja ilmatiiviissä tilassa. Puupaalujen yläpäitä ei saa jättää halkeamia sisältävään koheesiomaan kuivakuorikerrokseen Yleistä Esivalmistettujen maata syrjäyttävien paalujen ja maata syrjäyttävien yhdistelmäpaalujen jatkosten tulee pystyä pitämään paaluelementit halutussa linjassa ja paikoillaan asentamisen aikana. Niiden tulee myös kestää riittävällä varmuudella käsittelyn, tunkemisen sekä rakenteen ja ympäröivän maan vaikutuksista johtuvat jännitykset. Maata syrjäyttävien paalujen kärki suunnitellaan sellaiseksi, että paalun asentamisen aikana vettä ei pääse työputkeen. Esivalmistettuihin maata syrjäyttäviin teräs- ja betonipaaluihin tulisi suunnitella paalun kärkiosa, kun paalu lyödään kovaan kallioon, kallioon, jonka pinta on vino, todennäköiseen kovaan kallioon tai kun läpäistään kovia kiviä sisältäviä maakerroksia Esivalmistettujen teräsbetonipaalujen jatkaminen Esivalmistettujen teräsbetonipaalujen ja niiden liitosten materiaalien ja valmistuksen tulee olla standardin SFS-EN mukaisia. Paalujatkoksen jatkoskappaleet tulee kiinnittää osapaaluihin. Ne tulee asentaa osapaalun valuun siten, että niiden sijainti voidaan tarkastaa valmistuksen aikana ja valmiista tuotteesta. Paalun valmistaja vastaa tilaajalle myös muiden rakenteellisten osien, esim. osapaalujen liittämiseen asennuspaikalla tarvittavien lukitusosien, laadusta. Osapaalujen välisten paalujatkosten tulee olla samankeskisiä osapaalujen kanssa, ja niiden tulee muodostaa osapaalujen väliin samankeskinen liitos. Paalujen ylä- ja alapintojen tulee olla kohtisuorassa osapaalujen akselia vastaan. Seuraavia toleransseja tulee noudattaa: valuun asennettujen osien keskipisteiden poikkeama paalun/osapaalun keskiakselista saa olla enintään 10 mm o osapaalujen jatkospintojen kulmapoikkeama saa olla enintään 1:150. Paalujatkokset testataan standardin SFS-EN mukaisesti.
20 Paalutusohje 2010, Osa 2 20 Lyöntikokeen jälkeen paalun on täytettävä seuraavat vaatimukset: taivutusjäykkyyden EI on oltava 60% halkeilleen betonin taivutusjäykkyydestä momenttialueella 03My-0,8My paalujatkoksen myötömomentin on täytettävä osan 1 luvussa 4.8 esitetyt vaatimukset vetokestävyys on oltava sama kuin paalun vetokestävyys (Koska jatkoksen toiminta testataan kokeellisesti, jatkoksen kestävyysvaatimukset lasketaan käyttäen teräksen ominaislujuutta ilman varmuuslukuja.) Teräspaalujen jatkaminen Teräspaalut jatketaan hitsaamalla tai mekaanisilla jatkoksilla. Jatkosmuhvien ja sisäpuolisten jatkosten poikkileikkaus, jota kierteen johdosta vähennetään, tulee laskea nimellisläpimitan (pienin osa) perusteella. Liitoselementit tulee mitoittaa ottaen huomioon kaikki rasitukset, jotka saattavat kohdistua niihin käsittelyn, kuljetuksen ja asennuksen aikana. Jatkokset mitoitetaan tai suojataan korroosiota vastaan yleensä samalla tavalla kuin varsinaiset paaluelementit. Lyöntipaalujen mekaaniset jatkokset ovat yleensä joko ulkopuolisia holkkijatkoksia tai irrallisia sisäpuolisia jatkoksia. Molemmissa tapauksissa kiinnitys jatkoskappaleen ja paalun välillä perustuu kartiomuodoista johtuvaan kitkaan. Hitsatun jatkoksen kestävyys varmistetaan pääsääntöisesti suunnitelmien mukaisilla NDTtarkastuksilla. Vaihtoehtoisesti hitsatun jatkoksen kelpoisuus voidaan osoittaa kokeellisesti, jolloin jatkoksen taivutusjäykkyys ja -kestävyys täyttävät mekaaniselle jatkokselle asetetut vaatimukset.. Kokeellinen menetelmä soveltuu erityisesti mekanisoidusti hitsattujen jatkosten kestävyyden varmistamiseen. Paalujen jatkamisessa työmaalla voidaan käyttää puikko- tai täytelankahitsausta. Täytelankahitsauksena etuina ovat tehokkuus, tasainen hitsin laatu ja mekanisoitavuus. Mekanisointi parantaa mahdollisuuksia hitsata ahtaissa tiloissa, esimerkiksi perustusten vahvistuskohteissa, joissa jatkosten lukumäärä on lisäksi suuri. Konepajahitsauksessa voidaan käyttää kaikkia hiiliterästen hitsausmenetelmiä. Porapaalujen mekaaniset jatkokset ovat yleensä erilaisia kierrejatkoksia. Kierrejatkos voi olla ns. urosnaaras-jatkos tai holkillinen jatkos. Sydänteräspaalujen raudoituksena käytettävät pyörötangot voidaan jatkaa ns. API-jatkoksella, joka on tyypiltään lähinnä urosnaaras-jatkos, tai ulkopuolisella holkkijatkoksella.
21 Paalutusohje 2010, Osa 2 21 Mikäli suunnitelmissa ei toisin esitetä, saa asennetun paalun suunnan muutos jatkoksessa olla enintään: 1:200 paalutusluokassa 3 1:150 paalutusluokassa 2 1:100 paalutusluokassa 1 Paaluissa käytettävien mekaanisten jatkosten on läpäistävä seuraava lyöntikoe: o iskujen lukumäärä lyöntikokeessa on vähintään 500, jos järkäleen liikkuvan osan massa on yli 20 kertaa paalun metrimassa ja muussa tapauksessa vähintään 2000 o jännitystaso valitaan paalutusluokassa 1: 50%F y, paalutusluokassa 2: 60%F y ja paalutusluokassa 3: 75%F y Lyöntipaalun jatkoksen on täytettävä lyöntikokeen jälkeen ja porapaalun kierrejatkosten kiinnikiristyksen jälkeen seuraavat vaatimukset: puristuskestävyys P Paalu vetokestävyys 0,15 P Paalu taivutuskestävyys M Paalu taivutusjäykkyys EI (0,3-0,8M Paalu ) 0,75 EI Paalu L + 0,4 m + 0,1 m L / 3 L / 3 L / 3 P L / 6 + d l L > 3 m L / 6 + d A/455/VH/05/1105/KUVA 5_3 Kuva 3.1. Jatketun paalun taivutuskoejärjestelyt (SFS-EN kansallinen liite). Vastaavasti teräsbetonipaalulle halkaisija d korvataan paalun poikkileikkauksen paksuudella h (SFS-EN 12794) Taivutusjäykkyys EI [knm 2 ] lasketaan kaavalla: P 2 M l EI (3.1) 8 M l taivutusmomentti [knm] mittauspisteiden etäisyys [m] paalun taipuma mittauspisteiden välillä [m]
22 Paalutusohje 2010, Osa 2 22 Lyömällä asennettavan paalun geoteknisen kestävyyden N k,geo arvo rajataan jatkoksen ominaisuuksien perusteella ottaen huomioon osan 1 luvussa 4.8 esitetyt vaatimukset paalutusluokittain Paalun kärjen suojaaminen ja kärjen kiinnitys kallioon Lyötävien paalujen kärjet suojataan yleensä joko maa- tai kalliokärjellä. Jos paaluissa on kärkivahvikkeet, niiden tulee olla samankeskisiä paalun kanssa. Paalun kärkivahvikkeen tulee olla kohtisuorassa paalun akselia vastaan. Seuraavia toleransseja tulee noudattaa: paalun kärkivahvikkeen keskiakselin poikkeama paalun/osapaalun keskiakselista saa olla enintään 10 mm paalun kärkivahvikkeen kulmapoikkeama saa olla enintään 1:75. Maa- ja kalliokärjet mitoitetaan puristusrasitukselle siten, että ne kestävät kuormaa vähintään yhtä paljon kuin paalun edellytetään kestävän. Jos paalut suunnitellaan tukeutuviksi hienorakeisiin tai kivettömiin, löyhiin karkearakeisiin maakerroksiin, voidaan ne suunnitella alapäästään avoimina (putkiprofiilit) tai käytettäväksi ilman maakärkeä (teräsbetonipaalut). Avoimissa suurpaaluissa käytetään yleensä kärkivahviketta suojaamaan paalun alapäätä. Kärkivahvike on yleensä 150 mm tai 200mm leveä teräspanta, joka hitsataan paalun kärkeen vaipan ulkopinnalle. Teräspannan levypaksuus on yleensä 10, 15 tai 20mm Maakärjet Paalun kärki voidaan vahvistaa tai suojata esimerkiksi maakärjellä silloin, kun maapohja ei ole suurikivistä, yli 200 mm, eikä lohkareista ja kun paalun kärki ei tukeudu kallioon. Maakärki on rakenteeltaan sellainen, että se suojaa paalun alaosaa vaurioitumiselta asennuksen aikana. Maakärkenä teräsbetonipaalussa voidaan käyttää esimerkiksi kuvan 3.2 mukaista teräslaatikkoa. Kuvassa 3.3 on esitetty teräspaalujen maakärkiä mm 4 mm Kuva 3.2 Suositeltava laatikkokärki teräsbetonipaaluun
23 Paalutusohje 2010, Osa Kalliokärjet Kuva 3.3 Kitkalla teräspaaluun kiinnittyvä maakärki ja hitsaamalla kiinnitettävä rivoilla jäykistetty maakärki. Kalliokärkeä käytetään, kun paalun kärki tukeutuu kallioon tai suurikiviseen tai lohkareiseen maapohjaan. Kalliokärjen käytöstä päättää kohteen geotekninen suunnittelija. Kalliokärki mitoitetaan puristusrasitukselle siten, että kärkikappale ja -tappi kestävät siihen kohdistuvat rasitukset. Kärkitapin ja kärkikappaleen kiinnitys mitoitetaan vetorasitukselle siten, että lyönnin aiheuttamat vetoaallot eivät irrota kärkitappia tai - kappaletta. Kalliokärjen taivutusrasitus ennen kovametallipalan tunkeutumista kallioon riippuu kallion pinnan kaltevuudesta ja lyöntivoimasta. Kalliokärjen mitat (pituus) määritetään siten, että pohjalevyn ja paalun alapään vaurioituminen estetään lyötäessä paalua vinoa kalliopintaa vasten. Vaatimuksen voidaan katsoa täyttyvän, kun kalliokärjen ja paaluvarren liittymäkohdan ja kalliokärjen kärjen välinen kulma on vähintään 60 astetta. Poikkeuksellisen vaativissa olosuhteissa voidaan liukuminen estää kalliokärjen läpiporattavalla terästapilla. Tällöin käytetään kalliokärkiä, joissa on betonilla suljettu reikä läpiporattavaa tappia varten. Tästä seuraa, että kärjen poikkileikkausala tulee niin suureksi, ettei kärjen lyöminen kallioon rikkoutumatta ole yleensä mahdollista. Kalliokärjen valmistuksen on oltava kolmannen osapuolen valvonnassa. Kalliokärjellä varustetun teräsbetonipaalun ja kalliokärjen tulee rikkoutumatta ja muotoaan haitallisesti muuttamatta kestää samansuuruisen lyöntirasituksen kuin paalun jatkoksen tulee kestää, kohdat ja Kärkitappi valmistetaan erikoisteräksestä ja sen pinta pitää olla karkaistu HV kovuuteen, sisäosan sen sijaan pitää pysyä sitkeänä. Teräspaaluissa voidaan käyttää esimerkiksi kuvan 3.4 mukaisia kalliokärkiä
24 Paalutusohje 2010, Osa 2 24 Kuva 3.4 Kitkalla teräspaaluun kiinnittyvä kalliokärki ja hitsaamalla kiinnitettävät kalliokärjet rakenneteräksellä varustetulla kärkitapilla ja kovametallipalalla varustetulla kärkitapilla. Kalliokärjen on lyöntikokeen jälkeen siirrettävä paaluun seuraavat momentit, leikkausvoimat ja vetovoimat paalutusluokassa PL3: Momenttikestävyys 0.4 N k, geo ired Leikkauskestävyys 0.04 N k, geo Vetokestävyys 0.15 N k, geo N k,geo ja i red ks. osa 1 luku 4,8. Vetokestävyys katsotaan täyttyväksi, jos kalliokärki lyönnin aikana pysyy kaikissa olosuhteissa paalun kärjessä siten, että se kalliokärki kykenee asennuksen jälkeen välittämään momentin ja leikkausvoiman osalta asetetut vaatimukset. Kuva 3.5. Kalliokärjellä varustetun paalun taivutuskoejärjestelyt. Kuvan 3.5 koejärjestelyssä kuorman sijainti kalliokärjen puoleisesta tuesta voidaan harkita tapauskohtaisesti siten, että momentti ja leikkausvoima voidaan määrittää kalliokärjen ja paaluvarren liitoskohdassa yksiselitteisesti. Kuvan 3.5 koemenettelyllä ei leikkauskestävyyttä ja momentinkestävyyttä voida määrittää samanaikaisesti paaluilla, joiden varren momentinkestävyys on alhaisempi kuin paalun ja kalliokärjen välisen liitoksen momentinkestävyys. Kun tutkitaan pelkästään kalliokärjen kelpoisuutta, paaluvarren lujuutta voidaan testausta varten lisätä. Esimerkiksi teräsbetonipaaluilla tämä on tehtävissä
25 Paalutusohje 2010, Osa 2 25 paalun pääterästystä lisäämällä. Lyönti-, taivutus- ja leikkauskoe on kuitenkin vertailun mahdollistamiseksi tehtävä myös käytännössä käyttöön tulevilla paaluvarren lujuuksilla. Suuriläpimittaisten teräspaalujen kalliokärkien mitoitus tehdään ja kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti laskelmien perusteella. Vaihtoehtoisesti mitoitus voidaan tehdä koejärjestelyillä Porapaalujen kärkiosat Porattavien teräsputkipaalujen kärjet varustetaan yleensä vähintään maakengällä. Paalun kärkeen voi lisäksi pysyvästi jäädä erilaisia porakruunuja. Kallioon tukeutuvassa porapaalussa kuormia siirtävien porakruunujen on kestettävä kuormaa käyttötilassa vähintään yhtä paljon kuin paalun edellytetään kestävän. Periaatteena on, että porakruunun ja maakengän aksiaalinen puristuskestävyys vastaavat paalun aksiaalista puristuskestävyyttä. Porakruunujen mitoitus voidaan varmistaa tekemällä koekuormituksia laboratoriossa. Porakruunujen valmistuksen on oltava kolmannen osapuolen valvonnassa. 4 Paalutuksen suunnittelu 4.1 Yleistä, alustavan suunnitelman täydentäminen Maakengät valmistetaan yleensä rakenneteräksestä. Maakenkään voi kohdistua asennuksen aikana huomattavia väsytysrasituksia, jolloin niiden kiinnittämiseen porausputkeen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asennettaessa pitkiä paaluja, voidaan maakenkien kestävyyttä parantaa karkaisemalla. Maakengät kiinnitetään porausputkeen hitsaamalla. Suositeltava hitsausmenetelmä on puikkohitsaus. Käytettäessä karkaistuja maakenkiä suositellaan esilämmitystä o C. Hitsauksessa noudatetaan porakruunuvalmistajien ohjeita. Keskisissä porausmenetelmissä voi maakengän lisäksi osaksi pysyvää paalurakennetta jäädä ns. avarrin- tai rengaskruunu, joka on yleensä aina valmistettu karkaistusta metallista. Avarrinkruunu kiinnittyy maakenkään esimerkiksi bajonettiliitoksella, joka sallii kruunun pyörimisen, tai se voi olla myös irrallinen. Paalujen suunnittelun perusstandardit oat seuraavat: suunnitteluperusteet ja kuormat SFS-EN paikallavalettavat betonipaalut SFS-EN Esivalmistetut betonipaalut SFS-EN teräspaalujen suunnittelu SFS-EN betoni- teräsliittorakenteiden suunnittelu SFS EN puupaalujen suunnittelu SFS-EN
26 Paalutusohje 2010, Osa 2 26 geotekninen suunnittelu SFS-EN Paalujen suunnittelussa tulee määritellä paalujen tyyppi ja koko sekä asennustapa, joka soveltuu kyseisiin pohja- ja ympäristöolosuhteisiin. Jos aikaisempaa vertailukelpoista paalutustyökokemusta ei ole, tulisi yksi tai useampia koe- tai kokeilupaaluja asentaa valittuihin paikkoihin ennen varsinaisen paalutustyön aloittamista. 4.2 Työtä varten tarvittava aineisto Koepaalun asennus tarjoaa mahdollisuuden tutkia työmenetelmiä ja laitteita sekä arvioida paalujen asennuksen vaikutusta maaperän ja ympäristön käyttäytymiseen Koepaalutuksia voidaan käyttää myös asennuskriteerien arviointiin ja antamaan ohjearvoja paalun pituudesta ja kantokyvystä. Paalujen asennusta voidaan tutkia myös erilaisilla paalutuksen simulointiohjelmilla esim GRLWEAPohjelmalla. Ohjelmilla saadaan tietoa mm. sopivan asennuskaluston valinnasta, saavutettavasta kantokyvystä ja asennuksen aikaisista jännityksistä. Kaikki paalutustyössä huomioon otettavat tiedot tulee toimittaa työtä koskevien ohjeiden mukana ja niiden tulee olla käytettävissä ennen työn aloittamista työmaalla Ennen työn aloittamista tulisi selvittää vähintään seuraavat tiedot, joiden tulisi olla käytettävissä: a) työmaan pohjatutkimusraportti tai -raportit sekä muut rakennuspaikan pohjamaata koskevat tiedot kuten se, onko paikalla rakenteiden ja perustusten jäännöksiä laitteita, johtoja/kaapeleita maaperä saastunutta tai sisältääkö se maanalaisia uhkatekijöitä täyttömateriaalia vaikeasti läpäistäviä esteitä b) paalutuksen suunnittelun ja toteutuksen ohjeet ja laatuvaatimukset sekä työn valvontaa, seuranta- ja mittaustarkkailua tai testausta koskevat lisävaatimukset c) maan pinnan topografiset tiedot kuten maanpinnan viettosuhteet, todellinen maan pinnan taso peruslinjojen koordinaatit ja vertailutaso paalutuksen työskentelytaso/-tasot suhteessa vertailutasoon d) paalutustyön suoritukseen mahdollisesti vaikuttavat työmaan olosuhteet ja rajoitukset kuten
Paalutusohje koulutustilaisuus Ravintola Vaunun auditorio
RIL 265-2011 PO 2011 Paalutusohje 2011 - koulutustilaisuus 20.3.2013 Ravintola Vaunun auditorio Paaluosien tekniset vaatimukset Yleiset vaatimukset Paalujen jatkaminen / jatkokset Paalujen kärjet Yleiset
LisätiedotRIL Paalutusohje 2016 PO Osa 1: Suunnittelun perusteet Osa 2: Paalutusohje
RIL 254-2016 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Geoteknillinen Yhdistys SGY ry Paalutusohje 2016 PO-2016 Osa 1: Suunnittelun perusteet Osa 2: Paalutusohje 2 RIL 254-2016 RILin julkaisuilla
Lisätiedot3/20/2017. Teräsputkipaalut. Antti Perälä SSAB
Teräsputkipaalut Antti Perälä SSAB 1 Teräspaalujen hyväksyntä (osa 1, kohta 2.5) Teräspaalun vaatimuksenmukaisuuden osoittamiseen käytetään ensisijaisesti EAD:hen (European Assessment Document) perustuvalla
LisätiedotRuukki Suunnitteluohjeet
Ruukki Suunnitteluohjeet 5.10.2011 Aamiaisseminaari Oulu Materiaalit RR- ja RD-paalujen Eurokoodien mukaiseen suunnitteluun RR-paalut RD-paalut Suuriläpimittaiset teräsputkipaalut RD-paaluseinä PO2011
Lisätiedot2 RIL Töölönkatu 4, Helsinki Puh , fax ,
2 RIL 230-2007 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry MYYNTI: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Töölönkatu 4, 00100 Helsinki Puh. 0207 120 600, fax 0207 120 619, email
Lisätiedot2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4
2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN
LisätiedotRIL PO 2011 korjaukset ja lisäykset tekstiin
RIL 254-2011 PO 2011 korjaukset ja lisäykset tekstiin Selvennyksiä käyttötila termin käyttöön, jolla tarkoitetaan joko käyttörajatilaa tai käytön aikana. Yliviivattu teksti poistetaan. s. 71 Lyöntipaalujen
LisätiedotInfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 13250 Porapaalut. Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012.
InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012. Tässä luvussa käsitellään poraamalla asennettavia teräspaaluja. Käsiteltävät
Lisätiedot27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen
Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien vaikutukset paalutuotteisiin Sisältö Paalutusohje 2011 lyhyesti ja ohjeen tilannekatsaus Rakennusmääräyskokoelman, eurokoodien ja toteutusstandardien tilannekatsaus Suomessa
LisätiedotPaalutusohje koulutustilaisuus Ravintola Vaunun auditorio
RIL 265-2011 PO 2011 Paalutusohje 2011 - koulutustilaisuus 20.3.2013 Ravintola Vaunun auditorio PDA-mittaukset urakoitsijan kannalta Vaatimukset dynaamiset koekuormitukset. PO 2011: Paalutusluokassa 3
LisätiedotAidot ja alkuperäiset RR- ja RD-paalutuotteet. Hannu Vesamäki
Aidot ja alkuperäiset RR- ja RD-paalutuotteet 1 www.ruukki.com Hannu Vesamäki 17.1.2013 Esityksen sisältö RR-paalutuotteet Pieniläpimittaiset RR-paalut Suuriläpimittaiset RR-paalut Injektoidut RR-paalut
LisätiedotKÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI MAAKÄRKI
KÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI MAAKÄRKI 25.9.2009 - 2 - SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 3 1.1. Emeca Oy...3 1.2. Kalliokärjen käyttö...3 1.3. Maakärjen käyttö...4 2. Tyypit ja mittapiirrokset... 4 2.1. Tyypit ja
LisätiedotKÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI
KÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2 Nro 33 12.9.2014 1.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 3 2.1 Kalliokärkien mitat... 3 2.2 Materiaalit...
LisätiedotPaalujen tuotehyväksynnät Paalutusohje PO-2016 koulutustilaisuus
Paalujen tuotehyväksynnät Paalutusohje PO-2016 koulutustilaisuus, Liikennevirasto Sisältö Yleistä Teräsbetonipaalut Teräsputkipaalut Muut esivalmistetut paalut Porapaalujen kärkiosat Paalujen ankkuroinnit
LisätiedotTeräsbetonipaalujen kantavuus
Teräsbetonipaalujen kantavuus Tutkittua tietoa sovellettu uusiin paalutuotteisiin Betonipäivät 1.11.2018 Jukka Haavisto, prof. Anssi Laaksonen TTY Esityksen sisältö Yleistä paaluista Paalujen suunnittelu
LisätiedotVTT-VA (9)
VARMENNUSTODISTUS VTT-VA-00003-17 1 (9) VTT Expert Services Oy on eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annetun lain (954/2012, muutettu lailla 1262/2014) luvun 3 sekä eräiden rakennustuotteiden
LisätiedotHTM. HT-teräspaalujen loppulyöntiohjeet HT-TERÄSPAALUT. ver. 12/2015 HTM. Hydraulivasaroille sekä pudotus- ja hydraulijärkäleille
HTM HT-TERÄSPAALUT www.htmyhtiot.fi HT-teräspaalujen loppulyöntiohjeet Hydraulivasaroille sekä pudotus- ja hydraulijärkäleille Sisällys 1. Yleistä... 3 2. Lyöntilaitteet... 3 3. Paalutyypit... 4 4. Paalutustyön
LisätiedotRuukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun
Ruukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun Veli-Matti Uotinen Ruukin Teräspaalupäivä Sisältö Ruukin paalujen
LisätiedotVARMENNUSTODISTUS VTT-VA (9)
VARMENNUSTODISTUS VTT-VA-00003-17 1 (9) VTT Expert Services Oy on eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annetun lain (954/2012, muutettu lailla 1262/2014) luvun 3 sekä eräiden rakennustuotteiden
LisätiedotRuukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen
Ruukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen 1 www.ruukki.com Vesa Järvinen EXTERNAL 23/01/2014 Ruukin teräspaaluilla kokonaistaloudellisesti edullisimmat perustusratkaisut
LisätiedotLeimet KALLIOKÄRKI KÄYTTÖOHJE
Leimet KALLIOKÄRKI KÄYTTÖOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA 3 2 MATERIAALIT JA RAKENNE 4 2.1 Kalliokärkien mitat 4 2.2 Materiaalit 5 2.3 Valmistustapa 6 2.4 Laadunvalvonta 6 3 VALMISTUSMERKINNÄT 6 4
LisätiedotTeräsbetonipaalun mitoitus PO-2016 mukaan
Teräsbetonipaalun mitoitus PO-2016 mukaan Aksiaalisesti kuormitettu tukipaalu PO-2016 koulutustilaisuus 14.3.2017 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Yleistä tb-paalujen kestävyydestä Geoteknisen kestävyyden
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta
Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Ann ettu Helsin gissä 30 päivän ä maaliskuuta 2009 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotInfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 13212 Teräspaalut. Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012.
InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012. 13212.1 Teräspaalujen materiaalit Esivalmistetut teräspaalut ovat CE-merkittyjä.
LisätiedotTeräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI. DI Antti Laitakari
Teräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI DI Antti Laitakari Yleistä Uusi TB-paalujen tuotelehti korvaa Rakennusteollisuuden aiemmin julkaisemat teräsbetonipaalua koskevat tuotelehdet liitteineen Paalujen
LisätiedotKalliokärjen käyttöohje Malli A
Kalliokärjen käyttöohje Malli A 18.9.2018 1 Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Emeca Oy... 2 2 Kalliokärjet... 2 2.1 Toimintatapa... 2 2.2 Emeca paaluun valettavat kalliokärjet... 3 3 Mitat
LisätiedotEsityksen sisältö Tuotelehti PO-2016 mukaiseen paalutukseen: - Ohjeita suunnittelijalle Teräsbetonipaaluseminaari
Tuotelehti PO-2016 mukaiseen paalutukseen: - Ohjeita suunnittelijalle Teräsbetonipaaluseminaari 15.11.2018 WWW.AINS.FI Esityksen sisältö Yleistä suunnittelusta Paalutussuunnitelman sisältö Erityisohjeita
LisätiedotSSAB RD-paaluseinä. Tukiseinäratkaisu kaikkiin olosuhteisiin.
SSAB RD-paaluseinä Tukiseinäratkaisu kaikkiin olosuhteisiin www.ssab.fi/infra 2 TOIMINNASSAMME YHDISTYVÄT TERÄS- JA POHJARAKENTAMISEN OSAAMINEN SSAB on yksi Euroopan merkittävimpiä teräksisten pohjarakenteiden
LisätiedotViitteet: SFS-EN 14199: Pohjarakennustyöt. Pienpaalut. PO-2016 Paalutusohje 2016, RIL Sillan betonirakenteet, InfraRYL
InfraRYL, Päivitys 15.9.2017 / KM 1 13215 Porapaalut 13215.0 Yleistä Kohta koskee poraamalla asennettavia maata syrjäyttäviä tai syrjäyttämättömiä teräspaaluja. Porapaalujen valmistuksessa ja asennuksessa
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
LisätiedotRakentamisen laadun prosessi
Rakentamisen laadun prosessi Työn suunnittelu Työmaan toimintasuunnitelma Työn toteutus Rakenne- tai työvaihekohtainen laaturaportti Urakkakohtainen laaturaportti Työnaikainen laadunvarmistus Poikkeamaraportti
Lisätiedotwww.ruukki.fi/infra Rakenna kotisi Ruukin varaan Ruukki RR -PAALU
www.ruukki.fi/infra Rakenna kotisi Ruukin teräspaalujen varaan Ruukki RR -PAALU RUUKIN TERÄSPAALUILLA KOKONAISTALOUDELLISESTI EDULLISIMMAT PAALUPERUSTUKSET Pientalorakentaminen sijoittuu yhä enemmän sellaisille
LisätiedotVaatimus Kohta koskee kaikkia lyömällä asennettavia paaluja. Betonipaaluilla tarkoitetaan teräsbetoni- ja jännebetonipaaluja.
InfraRYL, Päivitys 15.9.2017 / KM 1 13211 Lyöntipaalut 13211.0 Yleistä Kohta koskee kaikkia lyömällä asennettavia paaluja. Betonipaaluilla tarkoitetaan teräsbetoni- ja jännebetonipaaluja. Paalujen ja paalutarvikkeiden
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5
LisätiedotSEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 8.10.2012 2 Sisällysluettelo: 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT... 3 2.2
Lisätiedot13211 Teräsbetonipaalut
InfraRYL, osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012. 13211.1 Teräsbetonipaalujen materiaalit Esivalmistetut teräsbetonipaalut
LisätiedotRakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT
Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus
LisätiedotRTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit
RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3
LisätiedotHT-teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet
HTM HT-TERÄSPAALUT HT-teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet ver. 3/2015 HTM Sisällys 1. HT-paalut... 3 1.1 Paalutuotteiden vaatimustenmukaisuus... 3 1.2 Pienpaalut (HT90 HT320)... 3 1.2.1 Rakenne
LisätiedotHTM HT-TERÄSPAALUT. HT-paalujen suunnittelu- ja asennusohjeet. ver. 9/2014 HTM
HTM HT-TERÄSPAALUT HT-paalujen suunnittelu- ja asennusohjeet ver. 9/2014 HTM Sisällys 1. HT-paalut... 3 1.1 Paalutuotteiden vaatimustenmukaisuus... 3 1.2 Pienpaalut (HT90 HT320)... 3 1.2.1 Rakenne ja teräslaji...
LisätiedotRR - ja RD -paalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET
RR - ja RD -paalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET Ohje käsittelee SSAB:n valmistamia lyömällä ja puristamalla asennettavia RR- ja RRs-paaluja, injektoituja lyömällä asennettavia RR-CSG-paaluja sekä poraamalla
Lisätiedot26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara
26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara Teräspaalujen käytön edut paalulaatoissa Teräspaalun edut paalutyypin valinnassa Paalutustyön ympäristövaikutukset maan syrjäytyminen tiivistyminen tärinä Asennuskaluston
LisätiedotYmpäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa
Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Minna Salmi Ruukin Teräspaalupäivä 26.1.2012 Ympäristövastuu terästuotannosta teräspaalutuotteisiin Luotettava paalun valmistusketju RR- ja RD-paalujen edut
LisätiedotLEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE
LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS
LisätiedotRR -paalut. Rakenna kotisi SSAB:n teräspaalujen varaan.
RR -paalut Rakenna kotisi SSAB:n teräspaalujen varaan www.ssab.fi/infra SSAB:N TERÄSPAALUILLA KOKONAISTALOUDELLISESTI EDULLISIMMAT PAALUPERUSTUKSET Pientalorakentaminen sijoittuu yhä enemmän sellaisille
Lisätiedotsemtu DEMU 2000 HARJATERÄSJATKOS KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE
semtu DEMU 2000 HARJATERÄSJATKOS KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE 4.5.2018 1/10 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Jatkoksen toimintatapa 2. JATKOSOSAT JA MATERIAALIT 2.1 Betoniterästangot 2.2 Valmistustapa
Lisätiedot1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit...
RLS sisäkierrehylsyankkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RLS sisäkierrehylsyankkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit
LisätiedotSBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
SBKL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu SBKL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 SBKL-kiinnityslevyjen mitat... 4 2.2 SBKL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...
LisätiedotPRKU PAKSURAPPAUSKIINNIKE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE versio FI 11/2015 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 2 3 VALMISTUS... 3 3.1 Valmistustapa ja merkinnät... 3 3.2 Valmistustoleranssit... 3 4 KESTÄVYYSARVOT...
LisätiedotEnsisijaisesti puupaalutukset tehdään pohjavedenpinnan alapuolisina rakenteina.
13213 Puupaalut tässä luvussa käsitellään lyömällä asennettavia puupaaluja sekä luiskapaalutusta. Luiskapaalutuksella lisätään luonnontilaisten, työnaikaisten tai rakennettujen luiskien vakavuutta. Ensisijaisesti
LisätiedotSSAB teräspaalut. www.ruukki.fi
SSAB teräspaalut www.ruukki.fi YLEISESITTELY SSAB on yksi Euroopan merkittävimpiä teräksisten pohjarakenteiden toimittajia. Kotimarkkinamme on Pohjoismaat ja Itämeren ympäristö, mutta tehokkaan logistiikkamme
LisätiedotSSAB:n teräspaalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET
SSAB:n teräspaalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET Ohje käsittelee SSAB:n valmistamia lyömällä ja puristamalla asennettavia RR- ja RRs-paaluja, injektoituja lyömällä asennettavia RR-CSG-paaluja sekä poraamalla
LisätiedotPieni (590) 12...20 630 20 130 70 30 50 Iso (850) 20...32 825 30 210 90 45 90
LENTON KIERREMUHVIJATKOSTEN JA ANKKUREIDEN ASENNUS Toimitustila Ellei toisin ole sovittu, jatkokset tai ankkurit toimitetaan liitoskappale valmiiksi asennettuna toiseen liitettävään tankoon ja muhvin vapaa
LisätiedotMODIX Raudoitusjatkokset
MODIX Raudoitusjatkokset Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 23 2/2009 MODIX -raudoitusjatkos Peikko MODIX raudoitusjatkosten etuja: kaikki tangot voidaan jatkaa samassa poikkileikkauksessa mahdollistaa
LisätiedotTÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen
TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen Lyöntipaalutustärinä Tärinä on hukkaan mennyttä energiaa Tärinä
LisätiedotRT- 2011 24.11.2011-1 -
RT-2011 24.11.2011-1- Tämä tuotelehti korvaa Rakennusteollisuuden aiemmin julkaisemat teräsbetonipaalua koskevat tuotelehdet liitteineen. Tämän tuotelehden mukaisia paaluja ovat oikeutettuja valmistamaan
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6
Lisätiedot1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE
1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE 2 FMC 47683.138.138 2.5.2011 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...4 2 KÄYTTÖKOHTEET...5 2.1 Suunnitellut käyttökohteet...5 2.2 Perustamisolosuhteet ja pohjatutkimukset...5 2.3 Suunniteltu
Lisätiedotvakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu
vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5
LisätiedotKäsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet
Käsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet A) asennus rautakangella B) asennus polttomoottorikäyttöisellä pyöritysmoottorilla C) asennus kaivinkoneeseen kiinnitettävällä hydraulisella pyöritysmoottorilla
LisätiedotTuulivoimalan porapaaluperustus
Tuulivoimalan porapaaluperustus Geotekniikan päivä 17.11.2005 Sakari Lotvonen, PSV-Maa ja Vesi Oy Jouko Viitala, LEMCON Oy Hannu Jokiniemi, Ruukki Sami Eronen, Ruukki 15 March 2006 www.ruukki.com Sami
LisätiedotPaalutustyönjohtajan ja paalutuskoneen kuljettajan koulutus
1 Paalutustyönjohtajan ja paalutuskoneen kuljettajan koulutus Teemu Riihimäki, Inspecta Oy 2 1 Pätevyys ja koulutus: Eri paalutustyöluokissa PTL1-PTL3 pätevyysvaatimukset paalutustyön johtajille Eri paalutustyöluokissa
LisätiedotTÄYTTÖMAISSA KÄYTETTÄVIEN PAALU- TYYPPIEN VERTAILU
TÄYTTÖMAISSA KÄYTETTÄVIEN PAALU- TYYPPIEN VERTAILU Antti Isomäki Opinnäytetyö Huhtikuu 2016 Rakennustekniikka Infrarakentaminen TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Infrarakentaminen
LisätiedotSSAB RRs-paalut RR-PAALUTUSOHJE, MITOITUSTAULUKOT
SSAB RRs-paalut RR-PAALUTUSOHJE, MITOITUSTAULUKOT Tämä ohje täydentää vanhaa Ruukin RR-paalutusohjetta. Ohjeessa esitetään lujien teräslajista S550J2H valmistettujen RRs-paalujen materiaali- ja poikkileikkausominaisuudet
LisätiedotR-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
R-STEEL LENKKI Eurokoodien mukainen suunnittelu R-STEEL LENKKI 1 R-STEEL LENKIN TOIMINTATAPA... 2 2 R-STEEL LENKIN MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 R-Seel Lenkin mitat... 4 2.2 R-Steel Lenkin materiaalit
LisätiedotVakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari
Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen
LisätiedotVaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012
Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen
LisätiedotRD-paalutusohje. Suunnittelu- ja asennusohjeet porattaville RD - ja RDs-paaluille
RD-paalutusohje Suunnittelu- ja asennusohjeet porattaville RD - ja RDs-paaluille Päivitetty 01/2010 Kuva: Reino Heikinheimo 2. Käyttökohteet 3. Pohjatutkimukset 1. Yleistä Tämä ohje käsittelee poraamalla
LisätiedotTaiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje
Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22
LisätiedotRakMK ohjeistuksen löydät osoitteesta
RVT-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RVT-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 2 2 RVT-VALUANKKUREIDEN MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 Mitat ja toleranssit... 3 2.2 RVT-valuankkureiden materiaalit
LisätiedotErstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje
Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu FMC 41874.133 28..213 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTA... 3 2 MITAT, OSAT, ASENNUSVAIHEEN KAPASITEETIT JA TILAUSTUNNUKSET...
LisätiedotVahvaa osaamista SSAB:n teräspaaluja jo 30 vuotta. Minna Salmi, SSAB
Vahvaa osaamista SSAB:n teräspaaluja jo 30 vuotta Minna Salmi, SSAB Merkkipaaluja vuosien varrella Kuumavalssatut profiilit, palkit ja kiskot, esim. X-paalu, TT-paalu Porattavat sydänteräspaalut G-paalut,
LisätiedotUudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit
Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit - Mitä betoninormeihin (rakentamiskokoelmaan) jää jäljelle - Mitä suunnittelijan tulee tietää tuotestandardeista
LisätiedotRPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...
LisätiedotRR-paalutusohje. Suunnittelu- ja asennusohjeet lyötäville RR-paaluille
RR-paalutusohje Suunnittelu- ja asennusohjeet lyötäville RR-paaluille Päivitetty 01/20 1. Yleistä Tämä ohje käsittelee lyömällä asennettavia RR75- RR220-paaluja. Ruukin valmistama RR-paalu TM on rekisteröity
LisätiedotELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS
Asennusohje 1 (6) ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS ASENNUSOHJE YLEISTÄ Elementit asennetaan runkotyövaiheessa kerros kerrallaan asennussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Tilaaja/työmaa
LisätiedotDEMU 2000 HARJATERÄSJATKOS KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY25
DEMU 2000 HARJATERÄSJATKOS KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY25 07.11.2016 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Jatkoksen toimintatapa 2. JATKOSOSAT JA MATERIAALIT 2.1 Betoniterästangot
LisätiedotVarmennustodistuksen arviointiperusteet. Valmisbetoni
Varmennustodistuksen arviointiperusteet Valmisbetoni Varmennustodistuksen arviointiperusteet Valmisbetoni 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 5 1.1 Ohjeiden soveltamisala... 5 1.2 Sovellettavat vaatimusasiakirjat...
LisätiedotTeräsbetonipaalujen vastaanotto, käsittely ja asentaminen. SGY PO HTM Yhtiöt Oy Reijo Mustonen
Teräsbetonipaalujen vastaanotto, käsittely ja asentaminen Toimituksen käynnistäminen Kuormatilauksen ilmoittaminen paalulähettämöön Toimituskäynnistyy tilausvahvistuksessa sovittuna aikana ostajan ilmoituksella,
LisätiedotTAMPEREEN KANSI JA AREENA - RD PAALUTUS
TAMPEREEN KANSI JA AREENA - RD PAALUTUS Olemme osa Keller Grouppia joka on suurin vaativiin geoteknisiin ratkaisuihin erikoistunut toimija maailmassa. Keller Groupin globaali toiminta Olemme osa Kreatea,
LisätiedotEUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET
EUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET 1 2016-12-08 Toteutusluokan valinta Toteutusluokka valitaan seuraamusluokkien (CC1, CC2 ja CC3) sekä rakenteen käyttöön
LisätiedotSSAB RRs-paalut RR-PAALUTUSOHJE, MITOITUSTAULUKOT
SSAB RRs-paalut RR-PAALUTUSOHJE, MITOITUSTAULUKOT Tämä ohje täydentää vanhaa Ruukin RR-paalutusohjetta. Ohjeessa esitetään lujien teräslajista S550J2H valmistettujen RRs-paalujen materiaali- ja poikkileikkausominaisuudet
LisätiedotKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
KL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu KL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA...2 2 KL-KIINNITYSLEVYJEN MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 KL-kiinnityslevyjen mitat...3 2.2 KL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...4
LisätiedotPB-, PBK- ja PBR-nostolenkkien käyttöohje
Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 364 Pintos Oy PB-, PBK- ja PBR-nostolenkkien käyttöohje 19.2.2013 Pintos Oy Pysäkintie 12 27510 EURA puh. 02-83 85 200 fax. 02-86 51 755 2 Sisällysluettelo
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 12.10.2012 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT...
LisätiedotTuotelehti suunnittelijan apuna
Tuotelehti suunnittelijan apuna Betoniteollisuuden paaluseminaari 15.11.2018 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Paalutuotelehden luvut 2.3.2-2.3.3: Paalujen puristuskapasiteettitaulukko ja - käyrästöt
Lisätiedot1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE
1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE Lujabetoni Oy Luja-pienpaaluohje FMC 47683.138.138 8.1.2013 8.1.2013 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...4 2 KÄYTTÖKOHTEET...5 2.1 Suunnitellut käyttökohteet...5 2.2 Perustamisolosuhteet
LisätiedotHTM. HT-teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet HT-TERÄSPAALUT. ver. 1/2017 HTM
HTM HT-TERÄSPAALUT www.htmyhtiot.fi HT-teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutu soh je RIL254 PO - 201 6 mukaises ti ver 3/201 7 ver. 1/2017 HTM Sisällys 1. HT-teräspaalut... 3 1.1 Paalutuotteiden
LisätiedotPAALUTUSPÖYTÄKIRJA YLEINEN OSA
PPO-2007 : PAALUTUSPÖYTÄKIRJA YLEINEN OSA Osoite: Kaupunki: Kaupunginosa tai rakenne: Kortteli tai rakenneosa: Tontti/Rn:o: tusurakoitsija: tustyönjohtaja: Puh: Fax/eail: tustyönjohtajan apulainen: Puh:
LisätiedotPaalun pituus on suunnitelma-asiakirjoissa esitetyn kantavuustavoitteen mukainen.
1 13213 Puupaalut Tässä luvussa käsitellään lyömällä asennettavia puupaaluja sekä luiskapaalutusta. Luiskapaalutuksella lisätään luonnontilaisten, työaikaisten tai rakennettujen luiskien vakavuutta. Ensisijaisesti
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit Eurokoodien mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotToteutusstandardi EN 13670:2009 Betonirakenteiden toteuttaminen ja kansallinen soveltamisstandardi SFS 5975
Toteutusstandardi EN 13670:2009 Betonirakenteiden toteuttaminen ja kansallinen soveltamisstandardi SFS 5975 WORKSHOP BETONIRAKENTAMISEN UUDET MÄÄRÄYKSET JA STANDARDIT Erityisasiantuntija, diplomi-insinööri
LisätiedotPaalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012
Paalutyypin vaihto projektissa 1 Tarmo Tarkkio, Skanska Infra oy 2 PAALUTYYPIN VALINTA- MYSTEERI? Pohjarakennus selostusta 3 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 4 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 5 Juha Vunneli,
LisätiedotVeli-Matti Uotinen
1 20.3.2013 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen Teräspaalujen vastaanotto, käsittely ja asentaminen PO-2011 koulutuspäivä 20.3.2013 2 20.3.2013 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen Sisältö 3 20.3.2013 www.ruukki.com
LisätiedotLUJA-PIENPAALUOHJE KUIN KALLIOLLE RAKENTAISIT
LUJA-PIENPAALUOHJE KUIN KALLIOLLE RAKENTAISIT 08.01.2013 WWW.LUJABETONI.FI 8.1.2013 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 4 2 KÄYTTÖKOHTEET... 5 2.1 Suunnitellut käyttökohteet... 5 2.2 Perustamisolosuhteet ja
LisätiedotVEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326
VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat
LisätiedotTÄRYTTÄMÄLLÄ ASENNETTUJEN. TERÄSPUTKIPAALUJEN KANTAVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN - DIPLOMITYÖ Aki Kopra / Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy
TÄRYTTÄMÄLLÄ ASENNETTUJEN TERÄSPUTKIPAALUJEN KANTAVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN - DIPLOMITYÖ ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja tutkimusmenetelmät Paalujen asentaminen täryttämällä Maan vastus
Lisätiedot