Ohje 4: Käytä kieltä. Ohje 4, Pelasta kieli / Спасите язык Lari Kotilainen ja Anna Sidorova

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohje 4: Käytä kieltä. Ohje 4, Pelasta kieli / Спасите язык Lari Kotilainen ja Anna Sidorova"

Transkriptio

1 Ohje 4: Käytä kieltä Kielten sukupuuttoon kuoleminen on jo monesti toisteltu tulevaisuudenkuva. Tekin tiedätte, että kielikuolema uhkaa siksi, että yhä useampia kieliä puhutaan yhä vähemmän ja yhä harvemmissa yhteyksissä. Tämän mantran hokemisella on huonot puolensa. Ryhdymme ajattelemaan, että pienten kielten käyttömahdollisuuksien kaventuminen on jonkinlainen luonnonlaki. Näin ei kuitenkaan ole, vaan myös myönteinen kehitys on mahdollista. Itse asiassa jotkin kielenkäyttöalueet jopa monikielistyvät. Tällainen esimerkki on internet. Vaikka moderni elämä ilman internetiä tuntuu nykyisin jo lähes mahdottomalta, internet on koko kansan ilmiönä vasta parikymmentä vuotta vanha. Sen lyhyeen historiaan mahtuu kiinnostava esimerkki kielten monimuotoisuuden voittokulusta. Vielä 1990-luvun puolivälissä vaikutti nimittäin pahasti siltä, että internet tulee toimimaan lähinnä englanniksi. Verkossa oli tarjolla monenlaista kiinnostavaa ja uutta tietoa englanniksi, muttei juuri mitään relevanttia asiaa esimerkiksi suomeksi, pienemmistä kielistä nyt puhumattakaan. Elimme kielten monimuotoisuuden riskiaikaa. Mitä jos me internetin käyttäjät olisimme joukolla ajatelleet englannin riittävän ja olisimme jättäneet koko tämän valtavan kielenkäyttöalueen yksikieliseksi? Viimeiset reilut viisitoista vuotta ovat onneksi osoittaneet pelon turhaksi. Netti on muuttunut monikielisyyden aarreaitaksi. Verkko monikielistyi 90-luvun lopulta alkaen. Lopullisesti tilanne muuttui, kun verkko kehittyi 2000-luvulla laajempipohjaisen tiedontuottamisen suuntaan siis sosiaalisen median voittokulun kautta. Erilaiset chatit, wikit, blogit ja Facebookin ja vkontakten tapaiset sosiaaliset verkostot räjäyttivät käyttäjien omat äidinkielet bittiavaruuteen. Esimerkiksi Suomessa kielikeskustelussa sosiaalista mediaa parjataan usein kielen ja kielitaidon pilaajana. Itse en voisi olla enempää eri mieltä sen merkityksestä: juuri sosiaalinen media on viimeistään varmistanut, että internet on todella monikielinen, sillä ihmiset haluavat puhua arkipäivän asioista omalla kielellään. Monikäyttöisyys on virheettömyyttä tärkeämpää! Kielet siis elävät vain, jos niitä käytetään. Kielensuojelu ei voisi olla yksinkertaisempaa: sen kun puhut ja kirjoitat, laulat, runoilet, luet ja höpiset. Toki täytyy pitää huolta kielenkäyttötilanteiden monipuolisuudesta. Yksi esimerkki on juuri internetin 1

2 monikielistyminen. Nettikin on silti vain yksi alue, eikä yksinään korvaa muita käyttöalueita. Tarvitaan siis mahdollisimman laajoja mahdollisuuksia käyttää pieniä kieliä. Kirjan neljäs ohje kuuluu lyhyesti käytä kieltä. Käytännön syistä ohje tarkoittaa useimpien vähemmistökielten kohdalla myös: uskalla olla monikielinen. Selitän seuraavassa ensin, miksi eri kielenkäyttöalueiden monipuolisuus on tärkeää. Sen jälkeen perustelen vielä yhteiskunnan monikielisyyden etuja. Käytän useissa kohdissa esimerkkinä parhaiten tuntemaani kieltä, eli suomea, ja parhaiten tuntemaani valtiota, eli Suomea, ja sen kielipoliittista tilannetta. Lyhyesti sanottuna pyrin tässä ohjeessa tarjoamaan argumentteja oman kielen käyttämisen oikeutukseksi. Lopussa palaan myös konkreettisiin keinoihin. Aluemenetyksiä Suurempien kielten ylivalta hermostuttaa kaikkialla. Tutuin tapaus on ranskalaisten sota anglismeja eli englannin kielestä tulevia sanoja ja sanontoja vastaan. Vaikka ranska on kaikilla objektiivisilla mittareilla jättimäinen kieli, ranskan puhujat ovat silti huolissaan sitä vaikutusvaltaisemman kielen vaikutuksista. Moni suomalainenkin ajattelee, että meidän pitäisi ratsastaa taistelutantereelle ranskalaisten rinnalla. Epäilemättä moni teistäkin on pohtinut, pitäisikö oman kielen suojeluun käytetty energia suunnata suuremmista kielistä esimerkiksi englannista, venäjästä tai miksei suomestakin lainautuvien sanojen vastustamiseen. Itse epäilen tätä. Uskon ranskalaisten käyvän sotaa väärällä rintamalla: sanoja on kieliin lainattu aina. Ne tulevat sieltä, mistä kulttuurivaikutteetkin. Edes ranskalaiset eivät voi olla sekä kielellisesti että kulttuurisesti täysin omavaraisia. Osuvampi huolenaihe tuntuu sen sijaan olevan ruotsalaisilla. Ulf Teleman ja Margareta Westman ovat nostaneet jo vuonna 1997 esiin ruotsin kielen kärsimät aluemenetykset, ruotsiksi domänförlust. Ajatelkaapa: ruotsia puhuu vajaa kymmenen miljoonaa ihmistä omassa maassaan. Silti ruotsikin on menettänyt ja menettää yhä joitakin toiminta-alueitaan englannin kielelle. Teleman ja Westman mainitsevat englannin valtaamina aloina muun muassa talouden, tieteen, populaarikulttuurin ja politiikan. Juuri aluemenetykset ovat tie kielen aseman heikkenemiseen. Ne ovat jopa suomen ja ruotsin kielen kokoisten kielten kannalta relevantti uhkakuva. Moni suomalainen puhuu 2

3 suomen kieltä joka päivä, kirjoittaa ja lukee yhä lähinnä vain suomea. Hän ei tule ehkä ajatelleeksi, että Suomessa on myös monia, jotka työskentelevät jo lähes kokonaan englanniksi. Suomessa on myös asioita, joita ei enää voi ylipäänsä tehdä suomeksi. Tämä on kova isku kielelle, jonka historia Suomen yhteiskunnan tärkeimpänä kielenä on itse asiassa varsin lyhyt: vajaan vuosisadan mittainen. Suomen kielen nyt menettämät alueet ovat samoja, joista Teleman ja Westman olivat huolissaan: ne ovat kielenkäyttöalueita yritysmaailmassa, tieteessä, kaupan ja hallinnon alalla ja populaarikulttuurin alueella. Jos ajatellaan suomen kielen koko käyttöpotentiaalia jonkinlaisena kaksiulotteisena pintana, tämän pinnan ala pienenee hiljalleen. Osia alasta siirtyy jatkuvasti englannin kielen haltuun. Otan vielä yhden esimerkin Suomesta: yliopistot ja tiedemaailman. Kansainvälisyys on ja on aina ollutkin tieteelle elinehto. Uutta on kuitenkin se, että kansainvälisyyden ja laadun synonyymiksi on vakiintunut juuri englannin kieli. Jopa Suomen suurimman tiederahoittajan, Suomen Akatemian, rahoitusta voi hakea vain englanninkielisin hakemuksin. Suomalaiset siis hakevat rahoitusta suomalaiselta instituutiolta englannin kielellä. Minusta tällä kehityksellä ei ole kuin häviäjiä. Häviäjiä ovat tieteentekijät, jotka käyttävät kohtuuttomasti aikaa vieraskielisten dokumenttien tuottamiseen ja joiden kosketus kotimaiseen yleisöön katoaa. Häviäjiä ovat myös kaikki suomenkieliset, sillä spesifistä tiedosta uhkaa tulla koulutetun eliitin omaisuutta. Tieteellinen englanti ei ole kaikkien eikä edes läheskään kaikkien suomalaisten kielitaidolla luettavissa. Suurin häviäjä on silti itse kieli. Jos uutta tietoa ei tuoteta lainkaan suomeksi, suomen kieli ei enää ole tiedekieli. Uusi ajattelu, uudet termit ja ylipäänsä uudet asiat eivät välttämättä suodatu kieleen. Omakielisen tieteen asema pohdituttaa niin pienten kuin suurtenkin sukukielten piirissä, niin yksityishenkilöitä kuin monia järjestöjäkin (järjestöistä lisää ohjeessa 7). Vaikka suomen käyttömahdollisuudet näyttävät varmasti monien sukukieltemme näkökulmasta ruhtinaallisilta, mekanismit ja niiden seuraukset ovat samanlaisia. Tieteessä tapahtuvat käyttöalojen menetykset johtavat kaikkialla samoihin asioihin: tiedon elitistymiseen, kansalaisten eriarvoistumiseen, kielen köyhtymiseen, sen markkina-arvon heikkenemiseen ja niin edelleen. Vakaviin asioihin siis. Edellä kirjoittamastani huolimatta olen sitä mieltä, ettei liialliseen pessimismiin kannata vaipua. Eräs aluemenetysten ikävistä puolista on niiden näennäinen vääjäämättömyys. Moni suomalaisista on jo valmis nostamaan kätensä ilmaan ja luovuttamaan englannille. Ei ole aivan tavatonta, että suomalaiset itse ehdottavat lisäalueiden 3

4 luovutusta: jotkut ovat tarjonneet yliopistojen hallintokieleksi kansainvälisyyden nimissä englantia, yltiopäisimpien englantiuskovaisten mielestä laajempi siirtyminen englantiin auttaisi maamme kilpailukykyä, kun kaupallisen toiminnan esteenä olevasta eksoottisesta kielestä päästäisiin eroon. Väärin! Omaleimaisuudesta luopuminen ei voi olla järkevä strategia globaalissakaan maailmassa. Eikä taistelua ylipäänsä ole hävitty. Ei ole syytä lietsoa tappiomielialaa, vaan etsiä vaihtoehtoja, jotka toimisivat erilaisissa ympäristöissä. En usko poppakonsteihin, mutta lähellä sellaista on rinnakkaiskielisyys. Uskon siis sekä Suomessa että kansainvälisestikin monikielisyyteen. Uskokaa tai älkää yhteen maahan mahtuu useita kieliä! Ratkaisuna rinnakkaiskielisyys Pienten kielten tulevaisuudesta puhuessa tulee helposti demonisoitua isommat kielet. Venäjä valtaa alueita, hyökyy suomalais-ugrilaisten kielten tilalle, syö pienet kielet ja tunkee vaikutteitaan. Suuret kielet eivät silti ole mitään kielten Tyrannosaurus rexejä. Varsinainen ongelma ei ole suurten kielten käyttäminen sinänsä, eikä tavoite missään nimessä voi olla venäjän käytön estäminen. Sehän tarkoittaisi samalla sisäänpäin käpertymistä ja kielisodan aloittamista. Venäjää puhuessa tai kirjoittaessa ei ole syytä tuntea huonoa omaatuntoa. Kunhan muistaa käyttää myös omaa kieltään. Yhden kielen ei siis ole pakko sulkea pois toista kieltä. Ei suuren pientä, eikä pienen suurta. Samoja asioita voidaan tehdä kahdellakin kielellä. Esimerkiksi suomen kielen aluemenetykset ovat lähes poikkeuksetta sellaisia, että niissä vaihtoehtona olisi myös rinnakkaiskielisyys kahden kielen yhteiselo. Kielten rinnakkaisuudesta Suomessa on kaksikielisillä, suomen- ja ruotsinkielisten alueilla, jo monen sadan vuoden kokemus. Sama pätee tietenkin mitä suuremmissa määrin Venäjäänkin. Itse asiassa koko maailman mittakaavassa monikielisyys on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Miten rinnakkaiskielisyyttä sitten käytännössä voi edistää? Tästä on varmasti lähes kaikilla jonkinlaista kokemusta. Asiaa voi lähestyä ainakin eri kielenkäyttöalueiden kautta vähä vähältä laajentamalla tai pyrkimällä torjumaan yksikielistymiskehitystä alue kerrallaan. Eräs haastateltu ehdotti esimerkiksi sanomalehtiä, joissa olisi tekstejä useammalla kielellä. Joko niin, että enemmistökielisessä lehdessä olisi välillä näytteitä vähemmistökielestä, tai 4

5 toisin päin. Näin siis tiedemaailmassakin voitaisiin julkaista englanniksi, sillä kansainvälisyys niin vaatii. Se ei kuitenkaan kiellä kertomasta samoja asioita myös suomeksi. Suomesta löytyisi kyllä väkeä, joka olisi kiinnostunut lukemaan suomeksi esimerkiksi biotieteen, genetiikan, merentutkimuksen tai muun julkisuudessa paljon esillä olevan tutkimusalan tutkimustuloksista. Miksi siis tuloksia ei voisi julkaista kahdella tai vaikka useammalla kielellä? Vastauksia on tietenkin monia. Rinnakkaiskielisyyteen pyrkivä törmää moneen esteeseen, joskus jopa betoniseinään. Vastustajalla on monta valmista kysymystä: Miksi toimia usealla kielellä, kun yhdessäkin on jo työtä riittämiin? Miksi käyttää rajallisia resursseja monikielisyyteen? Realistisen kielenpelastajan kannattaa varustautua miettimällä näihin kysymyksiin muutama valmis vastaus. Miten puolustaa monikielisyyttä? Haluaisit siis käyttää omaa kieltäsi mahdollisimman laajasti muiden kielten rinnalla, mutta et saa muita innostumaan ajatuksesta. Heillä tuntuu olevan tukku syitä pysytellä yhdessä kielessä. Seuraavassa on kättä pidempää neljään monikielisyyden vastustajan argumenttiin. VASTUSTAJAN ARGUMENTTI 1: PIENEN KIELEN PUHUMINEN EI OLE KOHTELIASTA. Suomen kielessä on sananlasku Seurassa ei ole kohteliasta kuiskailla. Tämän sananlaskun asenteeseen on törmännyt jokainen vähemmistökieliä tai omaa kieltään ulkomailla puhuva: ajatellaan, että kielen puhuminen ei ole kohteliasta, jos kaikki eivät sitä ymmärrä. Sillä ei tunnu olevan väliä, osallistuuko kieltä ymmärtämätön edes keskusteluun. Hyvän esimerkin tarjosi eräs haastateltava. Hän kertoi ystävistään, jotka olivat saaneet tuntemattomalta opettajalta moitteet karjalan kielen käyttämisestä, vaikka olivat puhuneet sitä vain kahden kesken yliopiston käytävällä. Eivätkö tytöt tiedä, että on epäkohteliasta puhua vierasta kieltä seurassa? Miten ystävykset sitten vastasivat moitteeseen? Juuri niin kuin mielestäni pitääkin. Ensinnäkään arvostelusta ei kannata närkästyä. Sen sijaan voi selittää kohteliaasti, miten asia on: 1) oma kieli on arvokas asia, jota kannattaa vaalia sekä yksilön itsensä että maailmanperinnön takia, 2) kieltä ei käytetty, jotta olisi pimitetty asioita kieltä osaamattomilta, vaan koska 3) eri kielten kuuleminen rikastaa myös niitä osaamattomien 5

6 kuulijoiden maailmankuvaa. Itse asiassa jo kohdan 3 takia eri kieliä kannattaisi puhua mielestäni paljon enemmän. VASTUSTAJAN ARGUMENTTI 2: MAAN VALTAKIELIKIN TARVITSEE SUOJELUA. Tämä on argumentti, jota tiedän käytetyn sekä Suomessa että Venäjällä. Se on myös totta: venäjän ja suomen on pidettävä huoli omista käyttöaloistaan englannin paineessa. Johtopäätös, jonka mukaan tämä estäisi suomea ja venäjää pienempien kielten käytön Suomessa ja Venäjällä, on sen sijaan kestämätön. Osoitan tämän yhden esimerkin avulla: kyseessä on Ranska. Ranskalaisten oman kielen suojelulla on nimittäin pimeä puolensa. Ranskaa pidetään usein yksikielisenä maana, mutta todellisuudessa ranskaa puhuu EU-tutkimuksen (Eurobarometri 243) mukaan äidinkielenään vain 93 prosenttia Ranskan kansalaisista. Lähes viisi miljoonaa ihmistä puhuu siis jotain muuta kieltä. Maailman kieliä luokitteleva Ethnologue tunnistaakin Ranskan alueelta useita eri kieliä. Esimerkiksi bretonin puhujia arvellaan asuvan Ranskassa noin puoli miljoonaa, korsikan puhujia noin , katalaanin puhujia noin ja baskin puhujia Lisäksi Ranskassa puhutaan tietenkin paljon arabian eri muotoja ja monia muitakin kieliä. Ranskan valtion yksikielisyys osoittautuukin lähemmässä tarkastelussa myytiksi, jota on pidetty yllä poliittisista syistä: vähemmistö- ja aluekielten asema on haluttu tietoisesti pitää perifeerisenä. Vaikka Ranska on viimeisten vuosikymmenten aikana hieman lieventänyt suhtautumistaan vähemmistökieliin, on sen kielipolitiikka saanut osakseen hyvin kitkerää kritiikkiä. Sitä on verrattu jopa fasististen maiden kielipoliittisiin käytäntöihin. Näihin kuuluvat puristisuus eli kielen suojelu kaikelta vieraalta, jonkin prestiisikielimuodon korostaminen murteiden kustannuksella, vähemmistökielten oikeuksien polkeminen ja kielen laajentumispyrkimykset oman maan rajojen ulkopuolelle. Kiinnostavampaa kuin Ranskan yksikielisyyspolitiikan yksityiskohdat on joka tapauksessa sen herättämä kritiikki. Se nimittäin osuu minkä tahansa muunkin monikielisen maan tilanteeseen. Pääajatuksena kritiikissä on, että ne argumentit, joilla on perusteltu ranskan kielen aseman parantamista suhteessa englantiin, koskevat yksi yhteen myös vähemmistökieliä suhteessa ranskaan. On siis loogisesti kestämätöntä argumentoida vain ranskan kielen puolesta. Ranskan kielen suojelua englannin vaikutuksia vastaan on perusteltu muun muassa kulttuurisella monimuotoisuudella. Samassa yhteydessä on puhuttu myös kielellisen moniäänisyyden tärkeydestä. Angloamerikkalainen kulttuuri on inhimillistetty, ja se on nähty oliona, joka tuputtaa ja pakottaa kaikki vaikutusalueelleen joutuvat ihmiset englannin kielen 6

7 käyttöön. Välineenään se käyttää kulttuurituotteitaan ja teknologista etulyöntiasemaansa. Tämä kaikki kuulostaa varmasti tutulta, ja huolestuttavaa se onkin. Ranskan toimintaa kritisoineet kysyvät kuitenkin: miksei sama päde myös ranskan kieleen suhteessa Ranskassa puhuttaviin vähemmistökieliin? Eikö ranskan kieli ole näiden vähemmistökielten kannalta samanlainen omaa kulttuuriaan tuputtava hirviö? Argumentit, joiden nojalla perustellaan ranskan suojelua, kielletään, kun puhutaan vähemmistökielten suojelusta. Tämä ajatus on helppo siirtää Ranskasta muualle, niin Suomeen kuin Venäjällekin. Samat argumentit, joilla vaaditaan suomen tai venäjän kielille suojelua englantia vastaan, koskevat myös Suomessa ja Venäjällä puhuttavia vähemmistökieliä. Näihin kuuluu ihmisen oikeus toimia yhteiskunnassa omalla äidinkielellään, kulttuurien ja kielen monimuotoisuuden tärkeys ja kielten itseisarvo. Emme halua, että kaikki ryhtyvät puhumaan englantia, sillä yksikulttuurisuus kaventaa näköaloja. Samalla logiikalla kaikkien ei myöskään tarvitse puhua suomea tai venäjää sillä yksikulttuurisuus kaventaa näköaloja. VASTUSTAJAN ARGUMENTTI 3: MONIKIELISYYS PILAA OMANKIN KIELEN. Tämä argumentti on luonteeltaan erilainen kuin kaksi ensimmäistä, sillä se nousee vähemmistökielten puhujien puolelta. Kyse on purismista, jota olen käsitellyt muuallakin tässä kirjassa. Toiston uhalla sanon tämän vielä kerran: en näe erilaisia toisista kielistä saatuja vaikutteita ongelmana, sillä kielet eivät kuole näihin vaikutteisiin. Kielet kuolevat, jos ne menettävät käyttöalueensa ja sitä kautta käyttäjänsä. Käytännössä mielestäni vähemmistökielten piirissä voisi rohkeasti kokeilla oman kielen tekemistä tutuksi enemmistökielten puhujille esimerkiksi kaksikielisiä tapahtumia tekemällä ja tuottamalla taidetta, jossa on näkyvissä sekä enemmistö- että vähemmistökielen elementtejä. Musiikki voi hyvin olla kaksikielistä, samoin kuin vaikkapa teatteriesitykset. Esimerkiksi suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa on jonkin verran käytetty tietoista sekoittamista: jotkut romaanihenkilöt esimerkiksi puhuvat välillä ruotsin seassa suomea. Taide jäljittelee näissä tapauksissa tosimaailmaa: kielet eivät käytännössäkään elä täysin eristyksissä toisistaan. VASTUSTAJAN ARGUMENTTI 4: MONIKIELISYYS ON KALLISTA. Monikielisyyttä vastustetaan myös kustannuksilla. Tietenkin on selvää, että monien kielien käyttämisestä aiheutuu jonkin verran myös kustannuksia varsinkin, jos monikielisyys otetaan tosissaan eli esimerkiksi käännetään virallisia dokumentteja toisille kielille. Pienenä suhteellisuuden osoituksena tarjoan kuitenkin seuraavan laskelman: Euroopan Unionissa on 23 virallista 7

8 kieltä. Lähes kaikki viralliset dokumentit käännetään kaikille näille 23 kielelle. EU:n tärkeämmissä kokouksissa on tulkit kaikille näille 23 kielelle. Tämä yltäkylläiseltä vaikuttava monikielisyys maksaa kirjassa Suomen kielen tulevaisuus esitetyn laskelman mukaan noin 2,5 euroa kansalaista kohden vuodessa. Kaksi ja puoli euroa kääntämisestä 23 kielelle! Nelihenkinen Euroopan Unionin alueella asuva perhe siis sijoittaa vuodessa kympin siihen, että itseä koskeva hallinto ja lainsäädäntö on saatavissa omalla kielellä. Raha on mitätön panostus omaan kieleen ja omiin mahdollisuuksiin tutustua edellä mainittuihin dokumentteihin. Kaiken lisäksi on muistettava, että EU on kallis poikkeustapaus: useimmissa tapauksissa eri kieliä on 23:n sijasta vain kaksi! Helposti toteutettavia esimerkkejä Huh. Pahoittelen, että tämän ohjeen perustelut venyivät. Toivoakseni saatte kuitenkin edeltäviltä sivuilta myös muutamia ideoita tavoista, joilla oman kielen asemaa voi parantaa käyttämällä sitä. Monia tapoja on itse asiassa tullut esille jo aiemmissa ohjeissa. Esimerkiksi ohjeessa 1 lueteltiin jo monia kulttuurituotteita. Sellaisten perinteisten kielenkäyttöalueiden kuin kirjallisuuden, erilaisten julkaisujen, teatterin ja musiikin merkitys ei ole pienentynyt. Niiden rinnalle ovat toki nousseet tietokoneiden tarjoamat mahdollisuudet, kuten erilaiset multimediapelit. Kukaan ei myöskään kiellä revittelemästä hieman hassummille alueille: kilpailuihin, vaatteisiin, leluihin tai vaikka kadulla jaettaviin lentolehtisiin. Tärkeä alue on ohjeen alussa fokukseen nostamani internet. Sen hyviin puoliin kuuluvat helppous ja halpuus, sillä kielen asemaa voi virtuaalimaailmassa pönkittää ilman erityistaitoja ja ilman pääomaa. Tarvitaan vain verkkoyhteys. Yksinkertaisimmillaan kyse voi olla vaikkapa harrastuksen tai kotikunnan artikkelin päivittämisestä Wikipediassa. Wikipedia on olemassa lukemattomilla pienillä kielillä, mutta artikkeleiden määrässä ei ole aina hurraamista. Suomenkielisessäkin Wikipediassa on lähes viisitoista kertaa vähemmän artikkeleja kuin englanninkielisessä. Ja pakko kai myöntää, että myös artikkelien tasossa on kiinni kurottavaa. Töitä siis riittää. Astetta enemmän atk-taitoja vaatii ohjelmien ja verkkosivustojen kääntäminen eli lokalisaatio. Vkontakte on jo käännetty useimmille suomalais-ugrilaisille kielille, mutta muitakin ohjelmia on verkko pullollaan. Eräs haastateltava listasi työsarkaa seuraavasti: eri 8

9 kielten fonttien kehittäminen, ilmaisten sanakirjojen täydentäminen, eri alojen ilmaisten termistöjen kehittäminen, kielentarkastusohjelmien lokalisointi, automaattikääntäjien kehittäminen (tarkemmin eri haasteista esim. marlamuter.ru). Unohtaa ei tietenkään sovi internetiin sijoitettuja kielenopiskelumateriaaleja ja aivan tavallisia Vkontakte-ryhmiä, jotka liittyvät vähemmistökansoihin, vähemmistökieliin ja kieliasioihin ihan muuten vain. Suomessakin Facebookin suosituimpia sivustoja ovat kieleen jotenkin humoristisesti liittyvät sivustot, kuten oikeinkirjoitusvirheitä bongaava Yhdyssana on yhdyssana ja ärsyttäviä sanoja ja sanontoja esittelevä Kielletyt sanat ja sanonnat. Samaa voi jatkaa myös arjessa. Kodista ja kotipiirissä tapahtuvasta kielenkäytöstä puhun seuraavassa ohjeessa, mutta yhtä lailla voi toimia työpaikalla. Haastateltavilla olikin monenlaisia suunnitelmia aina erityisistä työpaikan kielipäivistä, Puhu vain komia -päivän kautta aivan tavalliseen työpaikalla järjestettävään kieltenopetukseen. Kielipäivän ajatuksena on olla eräänlainen hyväntuulinen teemapäivä. Työpaikan eri kieliä puhuvat ihmiset opettavat yksikielisille työtovereilleen muutamia fraaseja, kenties numeroita tai hyvänpäivän toivotuksia. Ei vakavassa hengessä vaan huumorin sävyttämänä. Mahdollisuuksia on lukemattomia, ja keksitte niitä varmasti itse lisää omasta elämänpiiristänne minua paremmin. Oleellista on, että arvostatte kieltänne, puhutte sitä, kirjoitatte sitä ja pyydätte realismin muistaen myös toisilta sen käyttämistä. Ja hyvät ihmiset: unohtakaa sellaiset höpinät kuin minun on niin paljon helpompi ilmaista itseäni venäjäksi, en ole tottunut puhumaan näistä asioista omalla kielelläni tai tätä ajatusta ei oikein voi sanoa omalla kielelläni. Ne eivät pidä paikkaansa. Ja vaikka pitäisivätkin, niin älkää uskoko sitä! 9

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta. Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3

Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta. Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3 Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3 Euroopan unioni ja monikielisyys EU on monikielinen 24 virallista EU-kieltä noin

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA. TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 29/2004 Asia: Valiokunnan tiedoksi annetut vetoomukset Liitteenä ovat yhteenvedot kahden vetoomuksen sisällöstä

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI

KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Syksy KANSALLINEN RAPORTTI Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima Raportti on Euroopan

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Joensuun seutu. Kaupaks -hanke. Joensuun seudull

Joensuun seutu. Kaupaks -hanke. Joensuun seudull Joensuun seutu Kaupaks -hanke tain im o t e ik li lu e lv Kaupan ja pa inen m ä t it h e k n je ö t ympäris a Joensuun seudull PALVELUTUTKIMUS PETROSKOISSA 12/2012-1/2013 Selvitimme, mitkä ovat venäläisten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Lapset, nuoret ja sosiaalinen media Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Tilastoja 89% suomalaisista 16 74-vuotiaista käyttää nettiä - EU-maiden välisessä vertailussa suomalaiset nuoret sijoittuvat internetin

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

ZA5473. Flash Eurobarometer 313 (User Language Preferences Online) Country Questionnaire Finland

ZA5473. Flash Eurobarometer 313 (User Language Preferences Online) Country Questionnaire Finland ZA5473 Flash Eurobarometer 313 (User Language Preferences Online) Country Questionnaire Finland Flash Eurobarometer User language preferences online S1. Kuinka usein olette käyttäneet internettiä viimeisen

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä 10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä Markus Ossi SEO Technician Klikkicom 2011-05-26 2 Henkilökuva Markus Ossi 32 vuotias ekonomi Tehnyt hakukoneoptimointia vuodesta 1998 Hakukoneoptimointiteknikk o Klikkicomissa

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK. Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen.

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen. Joukko-oppia Matematiikan mestariluokka, syksy 2010 Harjoitus 1, vastaukset 20.2.2010 1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi asettele

Lisätiedot

ZA5782. Flash Eurobarometer 347 (Business-to-business Alternative Dispute Resolution in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5782. Flash Eurobarometer 347 (Business-to-business Alternative Dispute Resolution in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA5782 Flash Eurobarometer 347 (Business-to-business Alternative Dispute Resolution in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL347 - ADR - FIF A Työnumero FL343A B Maakoodi FL343B C Lomakenumero

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Käännösstrategioiden rajoilla. maltillisuus vastaan uudistavuus

Käännösstrategioiden rajoilla. maltillisuus vastaan uudistavuus : maltillisuus vastaan uudistavuus tomminieminen@uef Suomen kieli ja kulttuuritieteet Itä-Suomen yliopisto KäTu XIV Joensuu 15 16 4 2016 Maltillinen ja uudistava kääntäminen Kertauksena viime vuodelta

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

VANHA OPS. valtakunnalliset pakolliset ja syventävät. Hyvinvointi ja ihmissuhteet

VANHA OPS. valtakunnalliset pakolliset ja syventävät. Hyvinvointi ja ihmissuhteet ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ENGLANTI RUOTSI B3-KIELET kurssit: ÄIa8 + ÄIa1 osittain ÄaI5 osittain ÄIa2 ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus ENAa1 ENA1 ÄI2 ÄI3 Kieli, kulttuuri ja identiteetti Kirjallisuuden keinoja

Lisätiedot

Finnan käyttäjäkysely 2014

Finnan käyttäjäkysely 2014 Finnan käyttäjäkysely 2014 Kooste tuloksista Kyselyn toteuttaminen ja vastaajat Toteutettiin Surveypal-sovelluksella 27.10.-17.11.2014 Kyselyyn vastasi 3239 käyttäjää Vetonaulana tabletin arvonta Eniten

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot