Ohje 4: Käytä kieltä. Ohje 4, Pelasta kieli / Спасите язык Lari Kotilainen ja Anna Sidorova

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohje 4: Käytä kieltä. Ohje 4, Pelasta kieli / Спасите язык Lari Kotilainen ja Anna Sidorova"

Transkriptio

1 Ohje 4: Käytä kieltä Kielten sukupuuttoon kuoleminen on jo monesti toisteltu tulevaisuudenkuva. Tekin tiedätte, että kielikuolema uhkaa siksi, että yhä useampia kieliä puhutaan yhä vähemmän ja yhä harvemmissa yhteyksissä. Tämän mantran hokemisella on huonot puolensa. Ryhdymme ajattelemaan, että pienten kielten käyttömahdollisuuksien kaventuminen on jonkinlainen luonnonlaki. Näin ei kuitenkaan ole, vaan myös myönteinen kehitys on mahdollista. Itse asiassa jotkin kielenkäyttöalueet jopa monikielistyvät. Tällainen esimerkki on internet. Vaikka moderni elämä ilman internetiä tuntuu nykyisin jo lähes mahdottomalta, internet on koko kansan ilmiönä vasta parikymmentä vuotta vanha. Sen lyhyeen historiaan mahtuu kiinnostava esimerkki kielten monimuotoisuuden voittokulusta. Vielä 1990-luvun puolivälissä vaikutti nimittäin pahasti siltä, että internet tulee toimimaan lähinnä englanniksi. Verkossa oli tarjolla monenlaista kiinnostavaa ja uutta tietoa englanniksi, muttei juuri mitään relevanttia asiaa esimerkiksi suomeksi, pienemmistä kielistä nyt puhumattakaan. Elimme kielten monimuotoisuuden riskiaikaa. Mitä jos me internetin käyttäjät olisimme joukolla ajatelleet englannin riittävän ja olisimme jättäneet koko tämän valtavan kielenkäyttöalueen yksikieliseksi? Viimeiset reilut viisitoista vuotta ovat onneksi osoittaneet pelon turhaksi. Netti on muuttunut monikielisyyden aarreaitaksi. Verkko monikielistyi 90-luvun lopulta alkaen. Lopullisesti tilanne muuttui, kun verkko kehittyi 2000-luvulla laajempipohjaisen tiedontuottamisen suuntaan siis sosiaalisen median voittokulun kautta. Erilaiset chatit, wikit, blogit ja Facebookin ja vkontakten tapaiset sosiaaliset verkostot räjäyttivät käyttäjien omat äidinkielet bittiavaruuteen. Esimerkiksi Suomessa kielikeskustelussa sosiaalista mediaa parjataan usein kielen ja kielitaidon pilaajana. Itse en voisi olla enempää eri mieltä sen merkityksestä: juuri sosiaalinen media on viimeistään varmistanut, että internet on todella monikielinen, sillä ihmiset haluavat puhua arkipäivän asioista omalla kielellään. Monikäyttöisyys on virheettömyyttä tärkeämpää! Kielet siis elävät vain, jos niitä käytetään. Kielensuojelu ei voisi olla yksinkertaisempaa: sen kun puhut ja kirjoitat, laulat, runoilet, luet ja höpiset. Toki täytyy pitää huolta kielenkäyttötilanteiden monipuolisuudesta. Yksi esimerkki on juuri internetin 1

2 monikielistyminen. Nettikin on silti vain yksi alue, eikä yksinään korvaa muita käyttöalueita. Tarvitaan siis mahdollisimman laajoja mahdollisuuksia käyttää pieniä kieliä. Kirjan neljäs ohje kuuluu lyhyesti käytä kieltä. Käytännön syistä ohje tarkoittaa useimpien vähemmistökielten kohdalla myös: uskalla olla monikielinen. Selitän seuraavassa ensin, miksi eri kielenkäyttöalueiden monipuolisuus on tärkeää. Sen jälkeen perustelen vielä yhteiskunnan monikielisyyden etuja. Käytän useissa kohdissa esimerkkinä parhaiten tuntemaani kieltä, eli suomea, ja parhaiten tuntemaani valtiota, eli Suomea, ja sen kielipoliittista tilannetta. Lyhyesti sanottuna pyrin tässä ohjeessa tarjoamaan argumentteja oman kielen käyttämisen oikeutukseksi. Lopussa palaan myös konkreettisiin keinoihin. Aluemenetyksiä Suurempien kielten ylivalta hermostuttaa kaikkialla. Tutuin tapaus on ranskalaisten sota anglismeja eli englannin kielestä tulevia sanoja ja sanontoja vastaan. Vaikka ranska on kaikilla objektiivisilla mittareilla jättimäinen kieli, ranskan puhujat ovat silti huolissaan sitä vaikutusvaltaisemman kielen vaikutuksista. Moni suomalainenkin ajattelee, että meidän pitäisi ratsastaa taistelutantereelle ranskalaisten rinnalla. Epäilemättä moni teistäkin on pohtinut, pitäisikö oman kielen suojeluun käytetty energia suunnata suuremmista kielistä esimerkiksi englannista, venäjästä tai miksei suomestakin lainautuvien sanojen vastustamiseen. Itse epäilen tätä. Uskon ranskalaisten käyvän sotaa väärällä rintamalla: sanoja on kieliin lainattu aina. Ne tulevat sieltä, mistä kulttuurivaikutteetkin. Edes ranskalaiset eivät voi olla sekä kielellisesti että kulttuurisesti täysin omavaraisia. Osuvampi huolenaihe tuntuu sen sijaan olevan ruotsalaisilla. Ulf Teleman ja Margareta Westman ovat nostaneet jo vuonna 1997 esiin ruotsin kielen kärsimät aluemenetykset, ruotsiksi domänförlust. Ajatelkaapa: ruotsia puhuu vajaa kymmenen miljoonaa ihmistä omassa maassaan. Silti ruotsikin on menettänyt ja menettää yhä joitakin toiminta-alueitaan englannin kielelle. Teleman ja Westman mainitsevat englannin valtaamina aloina muun muassa talouden, tieteen, populaarikulttuurin ja politiikan. Juuri aluemenetykset ovat tie kielen aseman heikkenemiseen. Ne ovat jopa suomen ja ruotsin kielen kokoisten kielten kannalta relevantti uhkakuva. Moni suomalainen puhuu 2

3 suomen kieltä joka päivä, kirjoittaa ja lukee yhä lähinnä vain suomea. Hän ei tule ehkä ajatelleeksi, että Suomessa on myös monia, jotka työskentelevät jo lähes kokonaan englanniksi. Suomessa on myös asioita, joita ei enää voi ylipäänsä tehdä suomeksi. Tämä on kova isku kielelle, jonka historia Suomen yhteiskunnan tärkeimpänä kielenä on itse asiassa varsin lyhyt: vajaan vuosisadan mittainen. Suomen kielen nyt menettämät alueet ovat samoja, joista Teleman ja Westman olivat huolissaan: ne ovat kielenkäyttöalueita yritysmaailmassa, tieteessä, kaupan ja hallinnon alalla ja populaarikulttuurin alueella. Jos ajatellaan suomen kielen koko käyttöpotentiaalia jonkinlaisena kaksiulotteisena pintana, tämän pinnan ala pienenee hiljalleen. Osia alasta siirtyy jatkuvasti englannin kielen haltuun. Otan vielä yhden esimerkin Suomesta: yliopistot ja tiedemaailman. Kansainvälisyys on ja on aina ollutkin tieteelle elinehto. Uutta on kuitenkin se, että kansainvälisyyden ja laadun synonyymiksi on vakiintunut juuri englannin kieli. Jopa Suomen suurimman tiederahoittajan, Suomen Akatemian, rahoitusta voi hakea vain englanninkielisin hakemuksin. Suomalaiset siis hakevat rahoitusta suomalaiselta instituutiolta englannin kielellä. Minusta tällä kehityksellä ei ole kuin häviäjiä. Häviäjiä ovat tieteentekijät, jotka käyttävät kohtuuttomasti aikaa vieraskielisten dokumenttien tuottamiseen ja joiden kosketus kotimaiseen yleisöön katoaa. Häviäjiä ovat myös kaikki suomenkieliset, sillä spesifistä tiedosta uhkaa tulla koulutetun eliitin omaisuutta. Tieteellinen englanti ei ole kaikkien eikä edes läheskään kaikkien suomalaisten kielitaidolla luettavissa. Suurin häviäjä on silti itse kieli. Jos uutta tietoa ei tuoteta lainkaan suomeksi, suomen kieli ei enää ole tiedekieli. Uusi ajattelu, uudet termit ja ylipäänsä uudet asiat eivät välttämättä suodatu kieleen. Omakielisen tieteen asema pohdituttaa niin pienten kuin suurtenkin sukukielten piirissä, niin yksityishenkilöitä kuin monia järjestöjäkin (järjestöistä lisää ohjeessa 7). Vaikka suomen käyttömahdollisuudet näyttävät varmasti monien sukukieltemme näkökulmasta ruhtinaallisilta, mekanismit ja niiden seuraukset ovat samanlaisia. Tieteessä tapahtuvat käyttöalojen menetykset johtavat kaikkialla samoihin asioihin: tiedon elitistymiseen, kansalaisten eriarvoistumiseen, kielen köyhtymiseen, sen markkina-arvon heikkenemiseen ja niin edelleen. Vakaviin asioihin siis. Edellä kirjoittamastani huolimatta olen sitä mieltä, ettei liialliseen pessimismiin kannata vaipua. Eräs aluemenetysten ikävistä puolista on niiden näennäinen vääjäämättömyys. Moni suomalaisista on jo valmis nostamaan kätensä ilmaan ja luovuttamaan englannille. Ei ole aivan tavatonta, että suomalaiset itse ehdottavat lisäalueiden 3

4 luovutusta: jotkut ovat tarjonneet yliopistojen hallintokieleksi kansainvälisyyden nimissä englantia, yltiopäisimpien englantiuskovaisten mielestä laajempi siirtyminen englantiin auttaisi maamme kilpailukykyä, kun kaupallisen toiminnan esteenä olevasta eksoottisesta kielestä päästäisiin eroon. Väärin! Omaleimaisuudesta luopuminen ei voi olla järkevä strategia globaalissakaan maailmassa. Eikä taistelua ylipäänsä ole hävitty. Ei ole syytä lietsoa tappiomielialaa, vaan etsiä vaihtoehtoja, jotka toimisivat erilaisissa ympäristöissä. En usko poppakonsteihin, mutta lähellä sellaista on rinnakkaiskielisyys. Uskon siis sekä Suomessa että kansainvälisestikin monikielisyyteen. Uskokaa tai älkää yhteen maahan mahtuu useita kieliä! Ratkaisuna rinnakkaiskielisyys Pienten kielten tulevaisuudesta puhuessa tulee helposti demonisoitua isommat kielet. Venäjä valtaa alueita, hyökyy suomalais-ugrilaisten kielten tilalle, syö pienet kielet ja tunkee vaikutteitaan. Suuret kielet eivät silti ole mitään kielten Tyrannosaurus rexejä. Varsinainen ongelma ei ole suurten kielten käyttäminen sinänsä, eikä tavoite missään nimessä voi olla venäjän käytön estäminen. Sehän tarkoittaisi samalla sisäänpäin käpertymistä ja kielisodan aloittamista. Venäjää puhuessa tai kirjoittaessa ei ole syytä tuntea huonoa omaatuntoa. Kunhan muistaa käyttää myös omaa kieltään. Yhden kielen ei siis ole pakko sulkea pois toista kieltä. Ei suuren pientä, eikä pienen suurta. Samoja asioita voidaan tehdä kahdellakin kielellä. Esimerkiksi suomen kielen aluemenetykset ovat lähes poikkeuksetta sellaisia, että niissä vaihtoehtona olisi myös rinnakkaiskielisyys kahden kielen yhteiselo. Kielten rinnakkaisuudesta Suomessa on kaksikielisillä, suomen- ja ruotsinkielisten alueilla, jo monen sadan vuoden kokemus. Sama pätee tietenkin mitä suuremmissa määrin Venäjäänkin. Itse asiassa koko maailman mittakaavassa monikielisyys on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Miten rinnakkaiskielisyyttä sitten käytännössä voi edistää? Tästä on varmasti lähes kaikilla jonkinlaista kokemusta. Asiaa voi lähestyä ainakin eri kielenkäyttöalueiden kautta vähä vähältä laajentamalla tai pyrkimällä torjumaan yksikielistymiskehitystä alue kerrallaan. Eräs haastateltu ehdotti esimerkiksi sanomalehtiä, joissa olisi tekstejä useammalla kielellä. Joko niin, että enemmistökielisessä lehdessä olisi välillä näytteitä vähemmistökielestä, tai 4

5 toisin päin. Näin siis tiedemaailmassakin voitaisiin julkaista englanniksi, sillä kansainvälisyys niin vaatii. Se ei kuitenkaan kiellä kertomasta samoja asioita myös suomeksi. Suomesta löytyisi kyllä väkeä, joka olisi kiinnostunut lukemaan suomeksi esimerkiksi biotieteen, genetiikan, merentutkimuksen tai muun julkisuudessa paljon esillä olevan tutkimusalan tutkimustuloksista. Miksi siis tuloksia ei voisi julkaista kahdella tai vaikka useammalla kielellä? Vastauksia on tietenkin monia. Rinnakkaiskielisyyteen pyrkivä törmää moneen esteeseen, joskus jopa betoniseinään. Vastustajalla on monta valmista kysymystä: Miksi toimia usealla kielellä, kun yhdessäkin on jo työtä riittämiin? Miksi käyttää rajallisia resursseja monikielisyyteen? Realistisen kielenpelastajan kannattaa varustautua miettimällä näihin kysymyksiin muutama valmis vastaus. Miten puolustaa monikielisyyttä? Haluaisit siis käyttää omaa kieltäsi mahdollisimman laajasti muiden kielten rinnalla, mutta et saa muita innostumaan ajatuksesta. Heillä tuntuu olevan tukku syitä pysytellä yhdessä kielessä. Seuraavassa on kättä pidempää neljään monikielisyyden vastustajan argumenttiin. VASTUSTAJAN ARGUMENTTI 1: PIENEN KIELEN PUHUMINEN EI OLE KOHTELIASTA. Suomen kielessä on sananlasku Seurassa ei ole kohteliasta kuiskailla. Tämän sananlaskun asenteeseen on törmännyt jokainen vähemmistökieliä tai omaa kieltään ulkomailla puhuva: ajatellaan, että kielen puhuminen ei ole kohteliasta, jos kaikki eivät sitä ymmärrä. Sillä ei tunnu olevan väliä, osallistuuko kieltä ymmärtämätön edes keskusteluun. Hyvän esimerkin tarjosi eräs haastateltava. Hän kertoi ystävistään, jotka olivat saaneet tuntemattomalta opettajalta moitteet karjalan kielen käyttämisestä, vaikka olivat puhuneet sitä vain kahden kesken yliopiston käytävällä. Eivätkö tytöt tiedä, että on epäkohteliasta puhua vierasta kieltä seurassa? Miten ystävykset sitten vastasivat moitteeseen? Juuri niin kuin mielestäni pitääkin. Ensinnäkään arvostelusta ei kannata närkästyä. Sen sijaan voi selittää kohteliaasti, miten asia on: 1) oma kieli on arvokas asia, jota kannattaa vaalia sekä yksilön itsensä että maailmanperinnön takia, 2) kieltä ei käytetty, jotta olisi pimitetty asioita kieltä osaamattomilta, vaan koska 3) eri kielten kuuleminen rikastaa myös niitä osaamattomien 5

6 kuulijoiden maailmankuvaa. Itse asiassa jo kohdan 3 takia eri kieliä kannattaisi puhua mielestäni paljon enemmän. VASTUSTAJAN ARGUMENTTI 2: MAAN VALTAKIELIKIN TARVITSEE SUOJELUA. Tämä on argumentti, jota tiedän käytetyn sekä Suomessa että Venäjällä. Se on myös totta: venäjän ja suomen on pidettävä huoli omista käyttöaloistaan englannin paineessa. Johtopäätös, jonka mukaan tämä estäisi suomea ja venäjää pienempien kielten käytön Suomessa ja Venäjällä, on sen sijaan kestämätön. Osoitan tämän yhden esimerkin avulla: kyseessä on Ranska. Ranskalaisten oman kielen suojelulla on nimittäin pimeä puolensa. Ranskaa pidetään usein yksikielisenä maana, mutta todellisuudessa ranskaa puhuu EU-tutkimuksen (Eurobarometri 243) mukaan äidinkielenään vain 93 prosenttia Ranskan kansalaisista. Lähes viisi miljoonaa ihmistä puhuu siis jotain muuta kieltä. Maailman kieliä luokitteleva Ethnologue tunnistaakin Ranskan alueelta useita eri kieliä. Esimerkiksi bretonin puhujia arvellaan asuvan Ranskassa noin puoli miljoonaa, korsikan puhujia noin , katalaanin puhujia noin ja baskin puhujia Lisäksi Ranskassa puhutaan tietenkin paljon arabian eri muotoja ja monia muitakin kieliä. Ranskan valtion yksikielisyys osoittautuukin lähemmässä tarkastelussa myytiksi, jota on pidetty yllä poliittisista syistä: vähemmistö- ja aluekielten asema on haluttu tietoisesti pitää perifeerisenä. Vaikka Ranska on viimeisten vuosikymmenten aikana hieman lieventänyt suhtautumistaan vähemmistökieliin, on sen kielipolitiikka saanut osakseen hyvin kitkerää kritiikkiä. Sitä on verrattu jopa fasististen maiden kielipoliittisiin käytäntöihin. Näihin kuuluvat puristisuus eli kielen suojelu kaikelta vieraalta, jonkin prestiisikielimuodon korostaminen murteiden kustannuksella, vähemmistökielten oikeuksien polkeminen ja kielen laajentumispyrkimykset oman maan rajojen ulkopuolelle. Kiinnostavampaa kuin Ranskan yksikielisyyspolitiikan yksityiskohdat on joka tapauksessa sen herättämä kritiikki. Se nimittäin osuu minkä tahansa muunkin monikielisen maan tilanteeseen. Pääajatuksena kritiikissä on, että ne argumentit, joilla on perusteltu ranskan kielen aseman parantamista suhteessa englantiin, koskevat yksi yhteen myös vähemmistökieliä suhteessa ranskaan. On siis loogisesti kestämätöntä argumentoida vain ranskan kielen puolesta. Ranskan kielen suojelua englannin vaikutuksia vastaan on perusteltu muun muassa kulttuurisella monimuotoisuudella. Samassa yhteydessä on puhuttu myös kielellisen moniäänisyyden tärkeydestä. Angloamerikkalainen kulttuuri on inhimillistetty, ja se on nähty oliona, joka tuputtaa ja pakottaa kaikki vaikutusalueelleen joutuvat ihmiset englannin kielen 6

7 käyttöön. Välineenään se käyttää kulttuurituotteitaan ja teknologista etulyöntiasemaansa. Tämä kaikki kuulostaa varmasti tutulta, ja huolestuttavaa se onkin. Ranskan toimintaa kritisoineet kysyvät kuitenkin: miksei sama päde myös ranskan kieleen suhteessa Ranskassa puhuttaviin vähemmistökieliin? Eikö ranskan kieli ole näiden vähemmistökielten kannalta samanlainen omaa kulttuuriaan tuputtava hirviö? Argumentit, joiden nojalla perustellaan ranskan suojelua, kielletään, kun puhutaan vähemmistökielten suojelusta. Tämä ajatus on helppo siirtää Ranskasta muualle, niin Suomeen kuin Venäjällekin. Samat argumentit, joilla vaaditaan suomen tai venäjän kielille suojelua englantia vastaan, koskevat myös Suomessa ja Venäjällä puhuttavia vähemmistökieliä. Näihin kuuluu ihmisen oikeus toimia yhteiskunnassa omalla äidinkielellään, kulttuurien ja kielen monimuotoisuuden tärkeys ja kielten itseisarvo. Emme halua, että kaikki ryhtyvät puhumaan englantia, sillä yksikulttuurisuus kaventaa näköaloja. Samalla logiikalla kaikkien ei myöskään tarvitse puhua suomea tai venäjää sillä yksikulttuurisuus kaventaa näköaloja. VASTUSTAJAN ARGUMENTTI 3: MONIKIELISYYS PILAA OMANKIN KIELEN. Tämä argumentti on luonteeltaan erilainen kuin kaksi ensimmäistä, sillä se nousee vähemmistökielten puhujien puolelta. Kyse on purismista, jota olen käsitellyt muuallakin tässä kirjassa. Toiston uhalla sanon tämän vielä kerran: en näe erilaisia toisista kielistä saatuja vaikutteita ongelmana, sillä kielet eivät kuole näihin vaikutteisiin. Kielet kuolevat, jos ne menettävät käyttöalueensa ja sitä kautta käyttäjänsä. Käytännössä mielestäni vähemmistökielten piirissä voisi rohkeasti kokeilla oman kielen tekemistä tutuksi enemmistökielten puhujille esimerkiksi kaksikielisiä tapahtumia tekemällä ja tuottamalla taidetta, jossa on näkyvissä sekä enemmistö- että vähemmistökielen elementtejä. Musiikki voi hyvin olla kaksikielistä, samoin kuin vaikkapa teatteriesitykset. Esimerkiksi suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa on jonkin verran käytetty tietoista sekoittamista: jotkut romaanihenkilöt esimerkiksi puhuvat välillä ruotsin seassa suomea. Taide jäljittelee näissä tapauksissa tosimaailmaa: kielet eivät käytännössäkään elä täysin eristyksissä toisistaan. VASTUSTAJAN ARGUMENTTI 4: MONIKIELISYYS ON KALLISTA. Monikielisyyttä vastustetaan myös kustannuksilla. Tietenkin on selvää, että monien kielien käyttämisestä aiheutuu jonkin verran myös kustannuksia varsinkin, jos monikielisyys otetaan tosissaan eli esimerkiksi käännetään virallisia dokumentteja toisille kielille. Pienenä suhteellisuuden osoituksena tarjoan kuitenkin seuraavan laskelman: Euroopan Unionissa on 23 virallista 7

8 kieltä. Lähes kaikki viralliset dokumentit käännetään kaikille näille 23 kielelle. EU:n tärkeämmissä kokouksissa on tulkit kaikille näille 23 kielelle. Tämä yltäkylläiseltä vaikuttava monikielisyys maksaa kirjassa Suomen kielen tulevaisuus esitetyn laskelman mukaan noin 2,5 euroa kansalaista kohden vuodessa. Kaksi ja puoli euroa kääntämisestä 23 kielelle! Nelihenkinen Euroopan Unionin alueella asuva perhe siis sijoittaa vuodessa kympin siihen, että itseä koskeva hallinto ja lainsäädäntö on saatavissa omalla kielellä. Raha on mitätön panostus omaan kieleen ja omiin mahdollisuuksiin tutustua edellä mainittuihin dokumentteihin. Kaiken lisäksi on muistettava, että EU on kallis poikkeustapaus: useimmissa tapauksissa eri kieliä on 23:n sijasta vain kaksi! Helposti toteutettavia esimerkkejä Huh. Pahoittelen, että tämän ohjeen perustelut venyivät. Toivoakseni saatte kuitenkin edeltäviltä sivuilta myös muutamia ideoita tavoista, joilla oman kielen asemaa voi parantaa käyttämällä sitä. Monia tapoja on itse asiassa tullut esille jo aiemmissa ohjeissa. Esimerkiksi ohjeessa 1 lueteltiin jo monia kulttuurituotteita. Sellaisten perinteisten kielenkäyttöalueiden kuin kirjallisuuden, erilaisten julkaisujen, teatterin ja musiikin merkitys ei ole pienentynyt. Niiden rinnalle ovat toki nousseet tietokoneiden tarjoamat mahdollisuudet, kuten erilaiset multimediapelit. Kukaan ei myöskään kiellä revittelemästä hieman hassummille alueille: kilpailuihin, vaatteisiin, leluihin tai vaikka kadulla jaettaviin lentolehtisiin. Tärkeä alue on ohjeen alussa fokukseen nostamani internet. Sen hyviin puoliin kuuluvat helppous ja halpuus, sillä kielen asemaa voi virtuaalimaailmassa pönkittää ilman erityistaitoja ja ilman pääomaa. Tarvitaan vain verkkoyhteys. Yksinkertaisimmillaan kyse voi olla vaikkapa harrastuksen tai kotikunnan artikkelin päivittämisestä Wikipediassa. Wikipedia on olemassa lukemattomilla pienillä kielillä, mutta artikkeleiden määrässä ei ole aina hurraamista. Suomenkielisessäkin Wikipediassa on lähes viisitoista kertaa vähemmän artikkeleja kuin englanninkielisessä. Ja pakko kai myöntää, että myös artikkelien tasossa on kiinni kurottavaa. Töitä siis riittää. Astetta enemmän atk-taitoja vaatii ohjelmien ja verkkosivustojen kääntäminen eli lokalisaatio. Vkontakte on jo käännetty useimmille suomalais-ugrilaisille kielille, mutta muitakin ohjelmia on verkko pullollaan. Eräs haastateltava listasi työsarkaa seuraavasti: eri 8

9 kielten fonttien kehittäminen, ilmaisten sanakirjojen täydentäminen, eri alojen ilmaisten termistöjen kehittäminen, kielentarkastusohjelmien lokalisointi, automaattikääntäjien kehittäminen (tarkemmin eri haasteista esim. marlamuter.ru). Unohtaa ei tietenkään sovi internetiin sijoitettuja kielenopiskelumateriaaleja ja aivan tavallisia Vkontakte-ryhmiä, jotka liittyvät vähemmistökansoihin, vähemmistökieliin ja kieliasioihin ihan muuten vain. Suomessakin Facebookin suosituimpia sivustoja ovat kieleen jotenkin humoristisesti liittyvät sivustot, kuten oikeinkirjoitusvirheitä bongaava Yhdyssana on yhdyssana ja ärsyttäviä sanoja ja sanontoja esittelevä Kielletyt sanat ja sanonnat. Samaa voi jatkaa myös arjessa. Kodista ja kotipiirissä tapahtuvasta kielenkäytöstä puhun seuraavassa ohjeessa, mutta yhtä lailla voi toimia työpaikalla. Haastateltavilla olikin monenlaisia suunnitelmia aina erityisistä työpaikan kielipäivistä, Puhu vain komia -päivän kautta aivan tavalliseen työpaikalla järjestettävään kieltenopetukseen. Kielipäivän ajatuksena on olla eräänlainen hyväntuulinen teemapäivä. Työpaikan eri kieliä puhuvat ihmiset opettavat yksikielisille työtovereilleen muutamia fraaseja, kenties numeroita tai hyvänpäivän toivotuksia. Ei vakavassa hengessä vaan huumorin sävyttämänä. Mahdollisuuksia on lukemattomia, ja keksitte niitä varmasti itse lisää omasta elämänpiiristänne minua paremmin. Oleellista on, että arvostatte kieltänne, puhutte sitä, kirjoitatte sitä ja pyydätte realismin muistaen myös toisilta sen käyttämistä. Ja hyvät ihmiset: unohtakaa sellaiset höpinät kuin minun on niin paljon helpompi ilmaista itseäni venäjäksi, en ole tottunut puhumaan näistä asioista omalla kielelläni tai tätä ajatusta ei oikein voi sanoa omalla kielelläni. Ne eivät pidä paikkaansa. Ja vaikka pitäisivätkin, niin älkää uskoko sitä! 9

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta. Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3

Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta. Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3 Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3 Euroopan unioni ja monikielisyys EU on monikielinen 24 virallista EU-kieltä noin

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA. TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain

Lisätiedot

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Englannin kielen asema Suomessa. Malinda Haapakoski, Veera Isopahkala, Annamari Kurtti, Esa Runtti 2013

Englannin kielen asema Suomessa. Malinda Haapakoski, Veera Isopahkala, Annamari Kurtti, Esa Runtti 2013 Englannin kielen asema Suomessa Malinda Haapakoski, Veera Isopahkala, Annamari Kurtti, Esa Runtti 2013 Englannin kielen näkyminen Suomessa Englan1a näkee ja kuulee päivi5äin esimerkiksi interne1ssä, tv:ssä,

Lisätiedot

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan. Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli A2- kielivalinta 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli Hyvät KOLMASLUOKKALAISTEN vanhemmat Lapsellanne on nyt mahdollisuus valita toinenkin vieras kieli englannin lisäksi.

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Ammattimaista viestintää kieliammattilaisten avulla Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Dobrý den! Guten Tag! Hola! Bonjour! Hej! Hello! Shalom! Monikielinen maailmamme Maailman sanotaan pienenevän, mutta

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

- englanninkieliset dokumentit TYYn sivuilla: http://www.tyy.fi/in-english/studentunion/documents-0

- englanninkieliset dokumentit TYYn sivuilla: http://www.tyy.fi/in-english/studentunion/documents-0 Kielikysymys - merkitä tiedoksi keskustelun ylioppilaskunnan käyttämistä kielistä ja käännettävistä dokumenteista sekä velvoittaa hallituksen valmistelemaan asian päätöksentekoon helmikuun edustajiston

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä 10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä Petteri Erkintalo Kehitysjohtaja Klikkicom Oy 2011-09-27 2 1. Hakukoneiden pääsy sivustolle on estetty Hakukoneiden pääsyn sivustolle voi estää usein eri keinoin Yllättävän

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 29/2004 Asia: Valiokunnan tiedoksi annetut vetoomukset Liitteenä ovat yhteenvedot kahden vetoomuksen sisällöstä

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien intojen vastaavuustaulukko Syksystä 2012 alkaen Tampereen yliistossa otetaan käyttöön uusi etussuunnitelma. Siitä eteenpäin yliistossa järjestetään

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot