Yritysten ja ammattikorkeakoulujen T&K -yhteistyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysten ja ammattikorkeakoulujen T&K -yhteistyö"

Transkriptio

1 Työraportteja 69 / 2004 Working Papers Liisa Marttila, Mika Kautonen, Heidi Niemonen & Kaarina von Bell Yritysten ja ammattikorkeakoulujen T&K -yhteistyö Ammattikorkeakoulut alueellisessa innovaatiojärjestelmässä: koulutuksen ja työelämän verkottumisen mallit, osaprojekti III Tampereen yliopisto Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Työelämän tutkimuskeskus Tieteen, teknologian ja innovaatiotutkimuksen ryhmä

2 Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto ISBN ISSN Tampereen yliopistopaino Oy Tampere 2004

3 Esipuhe Tämä on Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa toteutetun ja opetusministeriön rahoittaman tutkimushankkeen Ammattikorkeakoulut alueellisessa innovaatiojärjestelmässä koulutuksen ja työelämän verkottumisen mallit kolmannen vaiheen loppuraportti. Ajalla toteutetun kolmannen vaiheen nimenä oli Ammattikorkeakoulut ja yritykset tutkimusja kehittämisyhteistyössä: haasteet ja uudet mahdollisuudet. Tieteen, teknologian ja innovaatiotutkimuksen ryhmästä tutkimushanketta olivat toteuttamassa tutkija Liisa Marttila, tutkimussihteeri Heidi Niemonen ja tutkimusapulainen Kaarina von Bell sekä hankkeesta vastannut projektipäällikkö Mika Kautonen. Ryhmän ulkopuolelta työhön osallistuivat ideoimalla ja kommentoimalla dosentti Pasi Tulkki Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta ja tutkija Anu Lyytinen Tampereen yliopistosta. Haluamme esittää heille tuestaan, arvokkaasta työstään ja hyvästä yhteistyöstä lämpimät kiitokset! Kiitokset kuuluvat myös tutkimuksen rahoittajatahon, opetusministeriön, edustajille sekä mahdollisuudesta tehdä tätä tutkimusta että heidän esittämistään kysymyksistä ja kommenteista, jotka omalta osaltaan auttoivat raportin viimeistelyvaiheessa. Erityinen kiitos kuuluu tutkimukseen omaa aikaansa ja tietämystään antaneille yritysten johtajille ja asiantuntijoille sekä ammattikorkeakoulujen yhteyshenkilöille. Toivottavasti tutkimuksemme edesauttaa yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön edelleen kehittämisessä. 9. tammikuuta 2004 Tampereella Liisa Marttila, Mika Kautonen, Heidi Niemonen ja Kaarina von Bell 1

4 TIIVISTELMÄ Tämä on tutkimushankkeen Ammattikorkeakoulut alueellisessa innovaatiojärjestelmässä koulutuksen ja työelämän verkottumisen mallit kolmannen vaiheen loppuraportti. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa yritysten ja ammattikorkeakoulujen välisen tutkimus- ja kehittämisyhteistyön syntymisestä, organisoinnista ja kehittämiskohteista. Yhteistyötä on tarkasteltu yritysten kannalta: millaisia T&K -kumppaneita ammattikorkeakoulut yritysten näkökulmasta ovat? Tarkoituksena on tuoda näkyviin ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rakenteita, ei tehdä koko ammattikorkeakoulujärjestelmään yleistettävää selvitystyötä. Tutkimuksen pääaineistona on 43 yrityshaastattelua automaatio- bio-, elintarvike- ja informaatioteknologian toimialoilta Jyväskylän, Pohjoisten seinänaapurien, Porin, Tampereen ja Turun seuduilla. Yritykset valittiin tutkimukseen siten, että mukana on yhteistyötä tekeviä yrityksiä sekä sellaisia yrityksiä, jotka eivät tällä hetkellä tee ammattikorkeakoulujen kanssa tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä. Tämän lisäksi haastateltiin myös 15 ammattikorkeakoulun edustajaa. Ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyötä tekeville yrityksille tärkein kumppani on usein paikallinen ammattikorkeakoulu. Yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö jakaantuu tutkimus- ja kehittämisyhteistyöhön sekä opetuksen työelämäyhteyksiin, ammattikorkeakoulun maksulliseen palvelutoimintaan ja muuhun yhteiseen toimintaan. Yhteistyön tiiviys vaihtelee yritysten ja niiden tarpeiden mukaan ja se organisoidaan yleensä tapaus- ja hankekohtaisesti. Vaikka opettajien rooli yrityksen yhteyshenkilöinä korostuu, on käytännön tutkimus- ja kehittämistoiminta usein opiskelijan ja yrityksen välistä. Yritysten ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisyhteistyön alkamisessa ja jatkumisessa ammattikorkeakoulun edustajien aktiivisuus on merkittävässä asemassa. Siihen, keiden kanssa yhteistyötä yrityksissä aletaan tehdä, vaikuttavat henkilökohtaiset verkostot oppilaitos- ja tiedemaailmaan. Yritysten yhteistyölle asettamista tavoitteista tärkeimpiä ovat osaavan työvoiman rekrytointi, yhteistyössä syntyvän osaamisen kaupallinen hyödyntäminen, yrityksen henkilökunnan osaamisen kehittäminen sekä uuden tiedon hankkiminen. Yhteistyöhön ollaan oltu tyytyväisiä ja se tullee tulevaisuudessa jatkumaan sekä monipuolistumaan, taloudellisten suhdanteiden kohentuessa. Mikäli yritys ei tee yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa, on kyse yleisimmin siitä, ettei yhteistyölle koeta tällä hetkellä olevan tarvetta. Yrityksissä ammattikorkeakouluja arvostetaan koulutusorganisaatioina. Tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä koskien ammattikorkeakouluilta toivotaan erityisesti tiedottamisen ja markkinoinnin tehostamista, opettajien työelämäharjoittelun lisäämistä ja yhteisten palaverien, neuvotteluiden sekä tapaamisten järjestämistä. Tämän lisäksi hanke- ja projektitoiminnan aktivoimista sekä opinnäytetyöprosessin tehostamista pidetään tärkeinä. Ammattikorkeakoulut nähdään omilla alueillaan ensisijaisesti osaavien työntekijöiden kouluttajina, mutta erityisesti pienemmillä paikkakunnilla ja kypsillä toimialoilla ne ovat myös tärkeitä alueellisia vaikuttajia ja yritysten toiminnan kehittäjäkumppaneita. Tulevaisuudessa ammattikorkeakoulujen toivotaan vahvistavan lisäkoulutus- ja kurssitoimintaansa. 2

5 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT TUTKIMUKSEN TAVOITTEET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TUTKIMUSRAPORTIN RAKENNE VIITEKEHYS: YRITYKSET JA AMMATTIKORKEAKOULUT INNOVAATIOYMPÄRISTÖISSÄ YRITYSTEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖT PAIKALLISUUDEN MERKITYS INNOVAATIOYMPÄRISTÖILLE KORKEAKOULUJEN MERKITYS PAIKALLISILLE INNOVAATIOYMPÄRISTÖILLE AMMATTIKORKEAKOULUT SUOMALAISESSA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄSSÄ AMMATTIKORKEAKOULUN ROOLI NYT JA TULEVAISUUDESSA YRITYSTEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISYHTEISTYÖ Mitä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminta on? Ammatillisen asiantuntijuuden kehittäminen Yritykset ammattikorkeakoulujen yhteistyökumppaneina Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitus Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ongelmia Yrittäjyyden edistäminen KOHTI EMPIRIAA: AINEISTO, TOIMIALAT JA TUTKITUT ALUEET TUTKIMUKSEEN VALITTUJEN TOIMIALOJEN ERITYISPIIRTEITÄ Bioteknologia ja bioteknologiateollisuus Elintarviketeknologia ja elintarviketeollisuus Automaatioteknologia ja automaatiotoimiala Informaatioteknologian ala TUTKIMUKSEEN VALITTUJEN ALUEIDEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN ERITYISPIIRTEITÄ Jyväskylän seutukunta Porin seutukunta Pohjoiset seinänaapurit Tampereen seutukunta Turun seutukunta TUTKIMUSAINEISTON KERUU JA ANALYSOINTI TUTKIMUKSEEN VALITTUJEN YRITYSTEN PERUSPIIRTEET TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS

6 5 TUTKIMUSTULOKSET: YRITYKSET JA AMMATTIKORKEAKOULUT TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISYHTEISTYÖSSÄ YRITYSTEN INNOVAATIOTOIMINNAN PIIRTEITÄ YRITYSTEN YHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN KANSSA Ammattikorkeakoulujen rooli innovaatioverkostoissa Tutkimus- ja kehittämisyhteistyön muodot Tutkimus- ja kehittämisyhteistyön rahoitus ja organisointi Tutkimus- ja kehittämisyhteistyön alkaminen ja kehitys Tutkimus- ja kehittämisyhteistyön tavoitteet ja vaikutukset Tiedonkulku yritysten ja ammattikorkeakoulujen välillä Tutkimus- ja kehittämisyhteistyön jatkuvuus Tutkimus- ja kehittämisyhteistyön ongelmakohdat Tutkimus- ja kehittämisyhteistyön kehittäminen yritysten näkökulmasta Yritykset, jotka eivät tee yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa YRITYSTEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖN TOIMIALOITTAISIA JA ALUEELLISIA ERITYISPIIRTEITÄ Elintarvikeala Pohjoisten seinänaapurien ja Turun seudut Bioala Turun seutu Automaatioala Porin seutu Informaatioteknologian ala Jyväskylän ja Tampereen seudut AMMATTIKORKEAKOULUN KOLME ROOLIA Kouluttaja Alueellinen vaikuttaja ja toimialan profiilin nostaja Tutkimus- ja kehittämiskumppani YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO NÄKÖKULMIA TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISYHTEISTYÖHÖN Yritykset ammattikorkeakoulujen tarjoamien resurssien hyödyntäjänä Ammattikorkeakoulut osana alueellisia innovaatioympäristöjä Yritysyhteistyön kehittämisen tarve ja sen mahdollisuudet Ammattikorkeakoulujen kehittämisen dilemmat LÄHTEET LIITTEET

7 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta ja lähtökohdat Suomessa 1990-luvulla toteutetun ammattikorkeakoulu-uudistuksen jälkeen on jokaisessa maakunnassa yksi tai useampia ammattikorkeakouluja. Siten ammattikorkeakoulujen verkosto kattaa tiheästi koko maan ja on hyvin saavutettavissa kaikkialla. Antamansa koulutuksen ja tarjoamiensa palveluiden ja käytännönläheisen tutkimus- ja kehittämistyön kautta ammattikorkeakouluilla on oma roolinsa alueidensa tietoon ja osaamiseen perustuvan talouden kehityksessä ja kehittämisessä. Koska uudistuksista on vasta suhteellisen lyhyt aika, on tämä rooli toistaiseksi monin osin selkiintymätön. Siten myös monia vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja -mahdollisuuksia on avoinna. Millaisia rooleja ammattikorkeakouluille on mahdollista hahmottaa alueellisissa innovaatiojärjestelmissä tai - ympäristöissä? Entä millainen rooli erityisesti ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnalla ja siihen liittyvällä yhteistyöllä yritysten kanssa voisi olla? Julkinen valta on asettanut tavoitteeksi monissa yhteyksissä tiivistää tätä yhteistyötä, koska uskotaan, että tiivis yhteistyö tarjoaa enemmän mahdollisuuksia ja resursseja innovaatioiden syntymiselle ja leviämiselle ja tätä kautta taloudelliselle kasvulle ja työllisyydelle. Tämä on Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa toteutetun opetusministeriön rahoittaman tutkimushankkeen Ammattikorkeakoulut alueellisessa innovaatiojärjestelmässä koulutuksen ja työelämän verkottumisen mallit kolmannen vaiheen loppuraportti. Ajalla toteutetun kolmannen vaiheen nimenä on Ammattikorkeakoulut ja yritykset tutkimusja kehittämisyhteistyössä: haasteet ja uudet mahdollisuudet. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (2001) toteutettiin kontekstianalyysi valituista viidestä tutkimuskohteesta. Sijoittamalla koulutus osaksi toimintaympäristöään ja kartoittamalla kunkin alueellisen innovaatioverkoston ja alueen elinkeinotoiminnan erityispiirteet saatiin edellytykset kohteen syvällisemmälle ymmärrykselle. Hankkeen ensimmäisen vaiheen lopputuloksena syntyi raportti Ammattikorkeakoulu innovaatiojärjestelmässä (Tulkki & Lyytinen 2001). Toisessa vaiheessa (2002) tutkimuksen kohteena oli viisi kaupunkiseutua ja viisi ammattikorkeakoulua. Empiirisen tutkimuksen kohteeksi valittiin alueita, joilla on ammattikorkeakoulujen lisäksi edustettuna yliopistoja ja tutkimuslaitoksia sekä sellaisia alueita, joilla ammattikorkeakoulu on ainoa korkeakoulutuksen tarjoaja. Tutkimus keskittyi neljälle erityyppistä teknologiaa edustavalle toimialalle, jotka vastasivat kunkin kaupunkiseudun strategisia painopistealoja. Toisen vaiheen lopputulokset on julkaistu raportissa Näkökulmia ammattikorkeakoulun rooliin innovaatiojärjestelmässä (Lyytinen, Kuusinen & Niemonen 2002). 5

8 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tässä raportoitavan tutkimuskokonaisuuden kolmannen vaiheen Ammattikorkeakoulut ja yritykset tutkimus- ja kehittämisyhteistyössä: haasteet ja uudet mahdollisuudet tavoitteena on ollut tuottaa tietoa yritysten ja ammattikorkeakoulujen välisen tutkimus- ja kehittämisyhteistyön luonteesta, yhteistyön syntymisestä ja kehityksestä sekä yhteistyön ongelmista ja kehittämismahdollisuuksista. Painopiste on ollut erityisesti yritystasoisessa tarkastelussa, vaikkakin jatkossa ammattikorkeakoulujen laajemman innovaatioympäristöjä (yritysverkostot, toimialakeskittymät, alueellinen innovaatiopolitiikka) kehittävän toiminnan analysointi on myös tärkeää. Näkökulma on tässä tutkimuskokonaisuuden kolmannessa vaiheessa ollut siinä, millaisena ammattikorkeakoulut näyttäytyvät yrityksistä käsin tutkimus- ja kehittämisyhteistyön kumppaneina. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat olleet: Millaisia tuloksia muut suomalaiset ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja siihen liittyvää yritysyhteistyötä analysoineet tutkimukset ovat tuottaneet? Millaista tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä valitut ammattikorkeakoulujen tekniikan yksiköt tekevät alansa yritysten kanssa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yritysten tutkimus- ja kehittämisyhteistyö on syntynyt ja kehittynyt, millaisia tavoitteita, tuloksia ja merkityksiä siihen liittyy? Millaisia ongelmia ammattikorkeakoulujen ja yritysten tutkimus- ja kehittämisyhteistyössä esiintyy? Miten ammattikorkeakoulujen ja yritysten tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä voitaisiin kehittää? 1.3 Tutkimuksen toteutus Empiirisen aineiston kerääminen aloitettiin Jyväskylän, Satakunnan, Seinäjoen, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen T&K -yksiköiden tai opetushenkilöstön puhelinhaastatteluilla. Näiden haastattelujen tarkoituksena oli päivittää tutkijoiden tietoutta kyseisten ammattikorkeakoulujen toiminnasta suhteessa hankkeen edelliseen tutkimukseen sekä kartoittaa ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyötä tekeviä yrityksiä yrityshaastatteluja varten. Haastattelut kohdennettiin kyseisten kaupunkiseutujen valittujen painopistealojen eli Jyväskylässä ja Tampereella informaatio- ja kommunikaatioteknologian, Satakunnassa automaatiotekniikan sekä Seinäjoella ja Turussa bio- ja elintarviketekniikan yrityksille. Yrityshaastatteluja tehtiin yhteensä 43. Näistä 33 tehtiin maalis-kesäkuussa 2003 puolistrukturoituna lähihaastatteluna ja 10 puhelimitse syys-lokakuun 2003 aikana alustavien tulosten kirjoittamisvaiheessa tulosten validiteetin varmentamiseksi. Yrityshaastattelut pyrittiin suuntaamaan siten, että mukana olisi sekä yhteistyötä tekeviä yrityksiä että niitä yrityksiä, jotka eivät tee lainkaan yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa tai joiden yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa on vähäistä. 6

9 Lähihaastattelut tehtiin ammattikorkeakoulujen edustajien antamien vihjeiden perusteella, kun taas puhelinhaastattelut suunnattiin satunnaisotannalla kyseisten alueiden yrityksiin. Lisäksi tutkimusmateriaalina käytettiin yritysten ja ammattikorkeakoulujen vuosikertomuksia sekä verkkosivuja. Tutkimusaineistoa analysoitiin sekä kvantitatiivisilla että kvalitatiivisilla menetelmillä. Tämä näkyy raportissa muun muassa siten, että empiirisen aineiston analyysiä ja tuloksia käsittelevä osa 5 rakentuu paljolti kahden peruselementin perustalle: toisaalta keskeisiin tutkimusteemoihin liittyvät avainkysymykset on esitetty haastatteluissa strukturoituina ja raportoidaan graafisina esityksiä ja toisaalta näiden teemojen puitteissa on haastatteluissa käyty avoimempaa keskustelua, josta esitetään raportissa myös suoria haastattelulainauksia. Näillä kahdella toteutus- ja esitystavalla pyritään nostamaan esiin tärkeimmät painotukset sekä asioiden monivivahteisuus ja elävyys. 1.4 Tutkimusraportin rakenne Tutkimusraportti koostuu kuudesta luvusta. Ensimmäisessä luvussa, johdannossa, esitetään tiiviisti tutkimuksen lähtökohdat ja toteuttaminen. Luvuissa kaksi ja kolme kartoitetaan tutkimuskysymysten kannalta olennaista teoreettista viitekehystä sekä aiheeseen liittyviä aiempia tutkimuksia. Luvussa kaksi tarkastelun kohteena ovat innovaatioympäristöt ja yritysten sekä korkeakoulujen vaikutukset ja roolit niissä. Samoin luvussa käsitellään innovaatioympäristöjen merkitystä ja tarjoamia mahdollisuuksia yrityksille ja korkeakouluille. Luvussa kolme näkökulma kohdennetaan ammattikorkeakouluihin, niiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkasteluun sekä yritysten ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisyhteistyön kartoittamiseen. Luvussa neljä esitellään tutkimukseen valitut automaatio-, bio-, elintarvike- sekä informaatioteknologian toimialat. Seuraavaksi esitellään Jyväskylän, Porin, Pohjoisten seinänaapurien, Tampereen ja Turun seutujen ja niillä sijaitsevien ammattikorkeakoulujen erityispiirteitä. Lopuksi kuvataan tutkimusaineistoa ja tutkimuksen empiiristä toteuttamista. Luvussa viisi tarkastellaan teemoittain tutkimusaineistosta saatuja tuloksia sekä esiin nousseita havaintoja. Näitä havaintoja konkretisoidaan lainauksilla tutkimushaastatteluista. Lainaukset on painettu kursiivilla. Luvun lopussa yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä kootaan yhteen toimialojen sekä alueiden näkökulmasta ja yhteistyöstä annetaan konkreettisia esimerkkejä. Tutkimusraportin viimeisessä luvussa (luku 6) kootaan empiirisen aineiston tulosten pääkohtia ja punotaan niitä yhteen tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen kanssa. Lopuksi availlaan näkökulmia yritysten ja ammattikorkeakoulujen tutkimusja kehittämisyhteistyön vallitsevaan tilanteeseen, kehittämismahdollisuuksiin sekä haasteisiin. 7

10 2 VIITEKEHYS: YRITYKSET JA AMMATTIKOR- KEAKOULUT INNOVAATIOYMPÄRISTÖISSÄ 2.1 Yritysten innovaatioympäristöt Yritykset pyrkivät innovaatioprosesseissaan vähentämään teknistä (soveltuvuus, toimivuus) ja taloudellista epävarmuutta (kustannukset ja markkinamenestys, Freeman 1991). On arvioitu, että yksi kymmenestä tutkimusprojektista johtaa kaupalliseen menestykseen ja että monet patentoiduista keksinnöistä eivät saa kaupallista sovellusta (Pavitt 1991). Innovaatioiden teknisiä piirteitä ja ominaisuuksia tavallisesti parannellaan vähittäisten parannusten sekä yritysten ja erehdysten kautta. Tämä puolestaan johtaa tarpeeseen olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa sekä epämuodollisissa verkostoissa että virallisissa yhteistyösuhteissa ulkopuolisten toimijoiden kanssa syntyy erilaisia innovaatioverkostoja. Innovaatioverkostot ovat välineitä koko innovaatiojärjestelmän oppimisessa, synergioiden ja vuorovaikutuksen syntymisen kautta tuotannollisten klustereiden välillä ja sisällä (Cooke 1998, Lundvall & Borras 1997). Kuitenkin kysymys siitä, kuinka verkostot erityisesti edistävät järjestelmän kehittymistä liittyy kulloiseenkin institutionaaliseen asetelmaan tai toimintaympäristön tyyppiin. Innovaatioverkosto voidaan määritellä seuraavasti (emt.): innovaatioverkosto on eksplisiittinen organisatorinen yhteistyön ja vaihdon järjestely, joka on tarkoitettu tiedon, tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen. Innovaatioverkostoihin liittyviä toimintoja tai areenoita voivat olla perustutkimus, soveltava tutkimus, tuotekehitys, tuotanto, laadunvarmistus ja markkinointi sekä näihin liittyvät osaalueet ja organisointi. Yleensä innovaatiot tai niihin johtavat ideat saavat alkunsa varsinaisen kehitystyön ja valmistuksen tekevän yrityksen ulkopuolella (Pavitt 1984; Scherer 1984). Asiakkaiden on useissa tutkimuksissa todettu olevan keskeisiä innovaation lähteitä (Håkansson 1989; von Hippel 1988), kun taas toisissa tapauksissa toimittajayritykset ovat merkittävässä osassa. Monet muunkin tyyppiset organisaatiot voivat olla tärkeässä osassa. Yrityksen ulkopuolelta tuleva informaatio ja teknologia voivat olla peräisin monen tyyppisistä lähteistä, kuten Dosi (1988) esittää: virallinen tutkimus- ja kehittämistoiminta yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa informaation ja tiedon leviämiseen liittyvät epäviralliset prosessit, joita ovat esimerkiksi julkaisut, tekniikan alan yhdistykset, työssä oppiminen, henkilökunnan siirtyminen yrityksestä toiseen yritysten keskinäisen yhteistyön kautta tapahtuva tekemällä ja käyttämällä oppiminen innovaatioiden omaksuminen toisilta tuotannonaloilta esimerkiksi imitoimalla tuotantohyödykkeisiin ja välituotteisiin kiinnittynyt teknologia. Kuten havaitaan, omaksumista voi tapahtua sekä yrityksen tietoisena pyrkimyksenä että altistumisena erilaisille informaatiokanaville ja näistä tuleville vaikutteille. Yleisesti yrityksen toimintaympäristöä voidaan innovaatiotoiminnan kannalta nimittää innovaatioympäristöksi. Jokaisella yrityk- 8

11 sellä on oma innovaatioympäristönsä, joka voi tuottaa paineita ja tarjota kannustimia innovaatiotoimintaan, mutta toimia myös yrityksen ulkopuolisten resurssien lähteenä. Puhe klustereista ja alueellisista yrityskeskittymistä viittaa siihen, että tällaiset erikoistuneet keskittymät tarjoavat usein yrityksilleen erikoistuneita resursseja (koulutettu työvoima, palvelut) sekä tihentynyttä ja toimialarelevanttia informaatiota enemmän ja useammasta suunnasta kuin keskittymän vaikutuspiirin ulkopuolella sijaitseville yrityksille. Näin yritysten toimintaympäristö voi tarjota innovaatiotoimintaan ja uudistumiseen huomattavia mahdollisuuksia tai toisaalta ohjata yrityksiä pysymään nykyisillä kehityspoluillaan silloinkin, kun näkyvissä on suuria muutoksia markkinoilla ja teknologioissa. Yritys ei välttämättä kuitenkaan kykene hyödyntämään paljoakaan innovaatioympäristönsä mahdollisuuksista ja tarjolla olevista resursseista, mikäli yrityksen innovaatiokyky on vähäinen. Innovaatiokyvyllä Dodgson ja Bessant (1996, 13) viittaavat niihin yrityksen piirteisiin ja johdon ominaisuuksiin, joiden varassa yritys kykenee määrittelemään ja kehittämään kompetenssejaan sellaisiksi, että ne luovat yritykselle erottelevaa ja kestävää kilpailuetua (ks. myös Teece & Pisano, 1998). Innovaatiokapasiteetti tai -kyky tarkoittaa siis niitä yrityksen piirteitä tai johtamiskykyä, jolla yritys kykenee määrittelemään ja kehittämään kompetenssejaan sellaisiksi, että ne luovat yritykselle toimialallaan erittelevää tai kestävää kilpailukykyä. Innovaatiokyky on dynaaminen käsite, jonka kautta voidaan tarkastella yrityksen tapaa muuttua ja toteuttaa muutoksia. Sillä viitataan organisaation kykyyn havaita ja tulkita toimintaympäristön muutoksia, arvioida ja muokata käytössä olevia ja tarvittaessa suojella olemassa olevia resursseja, hankkia uusia resursseja sekä yhdistellä niitä siten, että organisaatio kykenee luomaan kuhunkin tilanteeseen sopivia kompetensseja strategiansa mukaisesti. Runsaatkin toimintaympäristössä saatavilla olevat resurssit saattavat jäädä käyttämättä, mikäli yritys ei kykene valjastamaan niitä käyttöönsä. (Kautonen & Tiainen 2000, 18.) Arnold ja Thuriaux (1997) ovat jakaneet yritysten innovaatiokyvyn strategiseen, sisäiseen ja ulkoiseen kyvykkyyteen (Taulukko 1). Taulukko hahmottaa erilaisia ammattikorkeakoulujen toteutettavaksi soveltuvia tehtäviä ja osoittaa niiden kohdistumisen yritysten innovaatiokyvyn eri osaalueille. Strategisesti kyvykäs yritys kykenee etsimään uusia markkinamahdollisuuksia sekä kytkemään teknologiaa koskevat päätökset ja linjanvedot osaksi koko liiketoimintastrategiaa. Materiaalisen teknologisen perustan ja immateriaalisten teknologisten resurssien hallintaan ja kehittämiseen liittyvät kyvyt muodostavat pohjan yrityksen sisäiselle innovaatiokyvylle. Oleellisia ovat myös erilaiset organisatoriset kyvyt ja niihin liittyvät toiminnot, kuten teknologia- ja muutosjohtaminen. Yrityksen innovaatiokyky on monitahoinen asia, jossa lähes kaikki osatekijät ovat kytköksissä toisiinsa. Siten innovaatiokyvyn kehittäminen vaatiikin laaja-alaista ja strategista lähestymistapaa. Kuitenkaan kyseessä ei ole ainoastaan yrityksen johdon kykyjen kehittäminen, vaan olennaista on huomata koko yrityksen henkilöstön ja sen omaksumien käytäntöjen merkitys resurssien hankkimisessa, omaksumisessa ja käyttöönotossa sekä niiden muokkaamisessa yrityksen kompetensseiksi (Kautonen, Kolehmainen & Koski 2002). Viimeisten kymmenen vuoden aikana merkittävästi kasvaneista teknologia- ja innovaatiopolitiikan resursseista ovat hyötyneet eniten ne yritykset, joiden teknologinen kyvykkyys tai innovaatiokyky on valmiiksi ollut suurin. Väliinputoajina ovat usein ne perinteiset PK -yritykset, joilla on tarve ja pyrkimys kehittää tuotteitaan ja toimintaansa, mutta joiden innovaatiokyky ei ole riittävä hyödyn- 9

12 tämään yrityksen sisäisiä ja erityisesti ulkopuolisia resursseja. Kun innovaatiopolitiikan intressiä laajennetaan kattamaan perinteisemmät toimialat, on keskeistä auttaa etenkin näiden alojen PK - yrityksiä kehittämään innovaatiokykyään. Taulukko 1. Innovaatiopolitiikan keinoja yritysten innovaatiokyvyn kehittämisessä (Kautonen, Kolehmainen & Koski 2002, ; muokattu Arnoldin ja Thuriauxin 1997, pohjalta) Sisäiset kyvyt Strategiset kyvyt liiketoimintakykyjen kehittäminen, erityisesti markkinointi liiketoiminnan ja teknologian arviointi, mentorointi tietoisuuden herättäminen ja lisääminen, vierailut ja vertailut erityyppisten hankkeiden toteutettavuuden arviointi Ulkoiset kyvyt (verkostot) Materiaalisen teknologiaperustan kehittäminen tuotekehitystuki tutkimus- ja kehittämistoiminnan verohelpotukset tuetut tutkimus- ja kehittämisohjelmat tuotannon konsultointi Immateriaalisten resurssien kehittäminen laatuohjelmat koulutetun henkilökunnan rekrytoimisen tuki ja kannustus kehityshenkilöstön lainaaminen koulutustarpeiden analysointi ja koulutusohjelmien toteutus Pääsy ulkopuoliseen tietoon teknologiakeskusten ja muiden välittäjäorganisaatioiden toiminta teknologian kehittämisverkostot teknologiansiirron ohjelmat ja välitystoiminta, sekä yritysten keskinäinen että yritysten ja tutkimuslaitosten/korkeakoulujen välinen tutkimuslaitosten/korkeakoulujen yhdyshenkilöt tutkimuslaitosten/korkeakoulujen yms. henkilökunnan työskentely teollisuudessa tutkimuslaitosten/korkeakoulujen ja teollisuuden tutkimus- ja kehittämisyhteistyön tukeminen innovaatiovoucherit informaatio- sekä mittaus- ja testauspalvelut Organisaation kehittäminen Tuottaja / käyttäjä -suhteiden hallinta teknologiajohtamisen kurssit hankintaohjelmat (julkiset hankinnat, toimittajayritysten kehittäminen) Sopivien partnereiden löytäminen partnereiden hakuohjelmat yritysverkosto-ohjelmat Yritysten strategisten kykyjen kehittämisessä olennaisia ovat esimerkiksi liiketoiminnan ja teknologiaan arviointiin ja mentorointiin liittyvät palvelut. Perusasia on kuitenkin ensin herättää ja lisätä PK -yrityksissä kiinnostusta innovaatiokyvyn kehittämiseen, mihin voidaan pyrkiä esimerkiksi palveluntarjoajien suorilla yritysvierailuilla. Yritysten sisäisen innovaatiokyvyn osalta materiaalisen teknologiaperustan kehittämisessä yhden keskeisen osan muodostavat suorat, rahalliset instrumentit, kuten tuotekehitysavustukset ja -lainat sekä tuetut tutkimus- ja kehittämisohjelmat. Suuri osa innovaatiopolitiikan keinoista toimii kuitenkin pehmeämmin eli tarjoamalla esimerkiksi koulutus- ja konsultointipalveluita tai huolehtimalla niiden saatavuudesta. Tähän asti politiikkatoimien painopiste on paljolti ollut yritysten ulkoisen innovaatiokyvyn kehittämisessä, toimenpiteinä esimerkiksi tiedepuistojen ja teknologiakeskusten rakentaminen, teknologiaohjelmat, informaatiopalvelut ja erilaiset yritysverkosto-ohjelmat (Arnold ja Thuriaux 1997). 10

13 Yritykset muodostavat kokonaisuudessaan varsin heterogeenisen joukon, johon ei voida soveltaa yhtä, suoraviivaista politiikkamallia. Tämän vuoksi palvelujen tarjontaa suunniteltaessa olisi segmentoitava yrityksiä ryhmiin, joilla on samantyyppiset tarpeet. Yritysten erilaisten tarpeiden ja innovaatiokyvyn huomioon ottamiseksi palveluita voidaan porrastaa esimerkiksi seuraavalla tavalla (vrt. Arnold ja Thuriaux 1997, 39-40; Kautonen & Kolehmainen 2001, 88-90; Kautonen ym. 2002, ): proaktiivinen mentorointi, jonka tarkoituksena on auttaa yrityksiä tunnistamaan omat tarpeensa perusliiketoiminnan kykyjen kehittämiseen liittyvät palvelut, jotka auttavat yrityksiä laatuun, tuotantostrategiaan, informaatioteknologiaan yms. liittyvissä kysymyksissä, jotka ovat yhteisiä monille toimialoille tuote- ja tuotantoteknologioiden kehittämiseen liittyvät palvelut, joita ovat esimerkiksi tuotteistetut tutkimus- ja kehittämispalvelut, joita yritykset voivat ostaa sektori- tai teknologiaperusteisesti eriytetyt palvelut, jolloin esimerkiksi huonekaluteollisuuden yrityksille ja ohjelmistoyrityksille tarjotaan kummallekin niiden omien markkinoiden ja teknologioiden seuranta- yms. erikoisinformaatiota tai toimialakohtaisia kehittämishankkeita tutkimus- ja kehittämispalvelut, jotka pitävät sisällään tutkimus- ja kehittämisyhteistyön, tutkimustiedon ja yhteyksien rakentamisen yritysten ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten välillä. Tällaiset toiminnot vaativat etenkin PK -yrityksiltä kehittynyttä innovaatiokykyä, sillä verrattuna edelliseen näissä yritys on itse mukana luomassa uutta tietoa. Edellisistä perusliiketoiminnan kykyjen kehittämiseen liittyviä palveluja ammattikorkeakoulut tarjoavat esimerkiksi teemoina yritysten johdon ja henkilöstön koulutuksessa, mihin ne usein tietyn yleisyytensä vuoksi soveltuvatkin. Tuotteistetut tutkimus- ja kehittämispalvelut, kuten erilaiset testaus- ja mittauspalvelut, edustavat varsin tyypillistä ammattikorkeakoulujen palvelumuotoa. Tätä seuraavat palvelujen tasot vaativat yleensä ammattikorkeakoululta strategisia valintoja: mille aloille ja minkä tyyppisille yrityksille palveluja kohdistetaan. Samoin vaatimustaso sekä palvelujen tuottajan että käyttäjän osalta monesti kasvaa palvelujen vaatiessa toimiala- ja yrityskohtaista erityistietämystä ja vuorovaikutuksen muuttuessa intensiivisemmäksi. Yrityksen innovaatiokykyä määrittävät myös ulkoiset kyvyt. Nämä liittyvät yrityksen kykyyn verkostoitua, jolloin tärkeitä ulottuvuuksia ovat pääsy ulkopuolisiin tietovarantoihin, tuotantoketjun hallinta sekä sellaisten partnereiden löytäminen, joilla on täydentäviä voimavaroja. Paljon käytetty sosiaalisen pääoman käsite sitoo osaltaan yhteen yritysten oppimisen ja innovaatiotoiminnan käytännöt sekä innovaatioympäristön olosuhteet. Nahapiet ja Ghoshal (1998) esittävät, että yrityksen sosiaalinen pääoma määrittää sen kykyä oppia ja luoda uutta tietoa (ks. myös Autio 2000). Toisaalta erilaisissa innovaatioympäristöissä sosiaalisen pääoman määrät voivat olla erilaisia. Nahapiet ja Ghoshal (emt.) jakavat sosiaalisen pääoman käsitteen kolmeen komponenttiin eli strukturaaliseen, relationaaliseen ja kognitiiviseen sosiaaliseen pääomaan. Strukturaalinen sosiaalinen pääoma kuvaa yrityksen verkostomaisia suhteita, kun taas relationaalinen sosiaalinen pääoma viittaa näiden verkostosuhteiden toimivuuteen (esim. avoimuus, luottamus, normit jne.). Kognitiivinen sosiaalinen pääoma puolestaan realisoituu verkostosuhteiden eri osapuolten yhteisenä kielenä, yhteisinä koodeina ja kertomuksina, jotka tekevät mahdolliseksi keskinäisen oppimisen. 11

14 Innovaatioiden syntymiseen liittyy yleensä jatkuva ja pitkäaikainen vuorovaikutus tiedon vaihdon ja keskinäisen oppimisen muodoissa, vaikka kertaluonteisia informaation vaihtoon pohjaavia innovaatioprosesseja tapahtuukin (Lundvall 1995; Porter & Sölvell 1998, 445). Tämä tiedonvaihto pitää usein sisällään monenlaista sensitiivistä informaatiota, mikä opportunistisesti käytettynä voi olla osapuolille haitallista. Siten tiedonvaihto vaatiikin keskinäistä luottamusta. Tiedonvaihtoon liittyy tavallisesti paljon monenlaisia epämuodollisia mekanismeja. Näin ollen teknologisesti yhä kehittyneempien kommunikaatiomuotojen lisäksi säilyy tarve henkilökohtaiseen kasvokkain tapahtuvaan tiedonvaihtoon (Nohria & Eccles 1992). Henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen liittyy "etäisyyskitka" eli todennäköisyys tehokkaaseen henkilöiden väliseen kommunikointiin alenee etäisyyden kasvaessa (Pred 1977; Porter & Sölvell 1998, 446). Kasvokkain tapahtuva kommunikointi on erityisen arvokasta, kun vaihdetaan hiljaista tietoa tai kun tiedonvaihtoon liittyy tuotteiden tai käytössä olevien tuotantoprosessien havainnointi. On myös esitetty, että odottamattomat ja suunnittelemattomat henkilöiden väliset kohtaamiset saattavat olla innovaatioiden syntymisen kannalta tärkeimpiä (Utterback 1974), jolloin maantieteellisesti keskittyneillä taloudellisilla toiminnoilla on selvää etua hajautuneisiin toimintoihin nähden (Enright 1997). 2.2 Paikallisuuden merkitys innovaatioympäristöille Yritysten tuotanto- tai muutkaan verkostot eivät tunnusta maantieteellisiä rajoja, vaan yritykset voivat nykyään hakea itselleen parhaiten sopivat kumppanit mistä hyvänsä. Fyysinen läheisyys voi kuitenkin olla eri osapuolten välisen vuorovaikutuksen kannalta varsin merkityksellinen seikka. Perinteisten PK -yritysten verkostot ovat suurelta osin melko paikallistuneita, koska yrityksillä ei välttämättä ole resursseja tai edes tarvetta ulottaa verkostojaan kovin laajalle maantieteelliselle alueelle. Erilaisten toimintojen keskittymisellä ja erityisesti toimialakeskittymien kehittymisellä innovatiivisiksi toimintaympäristöiksi voi olla merkitystä myös yritysten innovaatiokyvyn kehittymisessä. Innovatiivisella toimintaympäristöllä (miljöö) tarkoitetaan alueellista institutionaalista kapasiteettia ja sosiaalisten verkostojen kokonaisuutta, joka tarjoaa innovaatioverkostoille potentiaalisen pohjan kehittyä (Cooke 1998; Camagni 1991). Innovatiivisiin toimintaympäristöihin liittyy luontaisia, taloudellisia hyötyvaikutuksia, jotka vähentävät yritysten innovaatioprosesseihin sisältyviä epävarmuustekijöitä ja edesauttavat alueellisia oppimisprosesseja (Camagni 1995, ). Innovatiivisissa toimintaympäristöissä yritysten väliset tiedon kulkuun, jäljittelyyn ja yhteistyöhön liittyvät prosessit mahdollistavat pienillekin yrityksille tehokkaan tiedon keruun ja seulonnan sekä markkinatilanteen ja kilpailijoiden seurannan. Suurissa yrityksissä nämä toiminnot ovat usein yrityksen sisäisiä, jolloin niitä hoitavat esimerkiksi erilliset T&K -, markkinointi- tai strategisen suunnittelun yksiköt. Alueellisilla oppimisprosesseilla viitataan tässä lähinnä hiljaisen tietotaidon ja muiden immateriaalisten voimavarojen siirtymiseen yritysten välillä. Keskeisiä tiedon välittymisen jatkuvuutta edustavia tekijöitä ovat esimerkiksi paikalliset työmarkkinat, ihmisten henkilökohtaiset yhteydet sekä tiedon luomiseen ja välittämiseen liittyvät instituutiot, kuten korkeakoulut. 12

15 Jotta paikallisuuden merkitystä tiedon ja innovaatioiden syntymisessä ja leviämisessä voidaan arvioida, on eroteltava toisistaan fyysiseen, inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan juurtunut tieto ja sen liikkuvuus (ks. Kautonen, Kolehmainen & Koski 2002, 11-12). Nykyisin kansainvälisen yhteistyön yleisyyden ja kansainvälisen kaupan esteiden ollessa suhteellisen vähäisiä fyysiseen pääomaan juurtunut tieto (standardimateriaalit, komponentit, ohjelmistot, julkaisut, tuotteet ja laitteet) on suhteellisen helposti ja pienin kustannuksin siirrettävissä paikasta toiseen. Inhimilliseen pääomaan juurtunut tieto on osittain luonteeltaan hiljaista tietoa. Erityisesti lentoliikenteen kasvu on tehnyt myös tästä tiedosta osittain helpommin liikuteltavaa erityisesti johtajien ja asiantuntijoiden osalta. Tästä huolimatta esimerkiksi pitkälle erikoistuneen, sovelletun teknologisen asiantuntemuksen liikuttelu on edelleen vaikeaa. Lisäksi suuri osa inhimillisestä pääomasta on juurtuneena monimutkaisiin yritysten sisäisiin ja välisiin suhteisiin ja kokonaisuuksiin, jolloin sen irrottaminen alkuperäisestä kontekstistaan on vaikeaa. Näihin suhteisiin liittyy usein pitkäaikainen historia ja sen mukanaan tuoma oma koodisto ja normisto. Yritysten tiedosta suuri osa liittyy yritysten keskijohtoon ja työntekijöihin, joiden suurimittainen siirtäminen ei ole yleensä mahdollista. Kaiken lisäksi tiedon siirrettävyyttä haittaa se, että monilla aloilla ja keskittymissä uutta tietoa luodaan merkittävissä määrin jatkuvasti. Uudesta tiedosta puolestaan vain osa on koodattua suuren osan ollessa keskeisten asiantuntijoiden hiljaista ja kokemuksellista tietoa. Samalla alueella sijaitsevien ihmisten väliset muodolliset ja epämuodolliset verkostot ja muut instituutiot ovat usein kehittyneet pitkän ajan kuluessa tapahtuneen vuorovaikutuksen seurauksena ja synnyttävät ja ylläpitävät sosiaalista pääomaa, joka liittyy oleellisesti paikallisiin innovaatioprosesseihin. Edellä on todettu fyysiseen ja inhimilliseen pääomaan liittyvän tiedon olevan jossain määrin kansainvälisestikin liikuteltavissa informaatio- ja kommunikaatioteknologian, kaupan, investointien, matkustamisen ja muuttoliikkeen myötä. Sosiaaliseen pääomaan liittyvä tieto ei puolestaan ole liikuteltavissa, koska se koskettaa useita tai suurta joukkoa toimijoita. Lisäksi se on kehittyneistä erityisolosuhteista ja rutiineista johtuen yleensä erittäin polkuriippuvaista. Siten esimerkiksi organisointitapojen ja -periaatteiden siirtäminen on vaikeaa (Kogut 1993). Kaikkein paikallisinta on siten hiljainen tieto, joka on juurtunut esimerkiksi johonkin hajautuneeseen järjestelmään, kuten monitahoiseen yritysverkostoon tai jollekin tuotannonalalle erikoistuneeseen keskittymään (ks. myös & Sölvell 1998; Kautonen, Kolehmainen & Koski 2002, 11-12). Tällaista tietoa tarvitsevan toimijan ainoa vaihtoehto voi olla asettua tai sijoittua osaksi edellä kuvattua kokonaisuutta, mikäli se on mahdollista. Keskittymien merkitystä talouden globalisoituessa korostavat näiden keskittymien verkostoissa olevan hiljaisen ja muun tiedon lisäksi toimijoiden väliset suhteet ja instituutiot, jotka säätelevät toimijoiden välisiä tiedon luomisen, välittymisen ja hyödyntämisen prosesseja. On tärkeää huomata, että liiallisessa keskittymisessä alueelliseen tai paikalliseen toimintaympäristöön ja yhteistyösuhteiden rakentamisessa liiallisesti paikalliselle perustalle on myös riskinsä. Hallinnolliset rajat voivat ohjelmaperustaisessa aluepolitiikassa ja -kehittämisessä ohjata tähän (ks. myös Sotarauta, Mustikkamäki & Linnamaa 2001; Kautonen, Kolehmainen & Koski 2002; Kostiainen 2002). Näitä pelkästään aluetasolle rajoittuneen toiminnan riskejä voivat olla esimerkiksi luk- 13

16 kiumat, jolloin uusia haasteita tai avautuvia mahdollisuuksia ei kyetä tiedostamaan koska pitkäaikaisen, tiiviin yhteistyön osapuolet vahvistavat toisissaan ajatusta siitä, että perinteinen toimintatapa tai ajatusmalli on edelleen relevantti. Samoin on mahdollista, että alueen innovaatioympäristö ei tuota tai välitä riittävän korkeatasoista osaamista, vaan soveltuvia kumppaneita on syytä etsiä muualta maasta tai kansainvälisesti. 2.3 Korkeakoulujen merkitys paikallisille innovaatioympäristöille Korkeakouluilla on aina ollut merkityksensä sijaintialueilleen niiden tuottaman koulutetun työvoiman, niiden tarjoamien työpaikkojen ja verotulojen, julkisten luentojen, kirjastojen sekä monien muiden tekijöiden kautta. Lisäksi korkeakoulut ovat tarjonneet monenlaisia palveluja kuten täydennyskoulutusta, tutkimus- ja testauspalveluja sekä opiskelijoiden elinkeinoelämälle tekemiä opinnäytetöitä. (esim. Kolehmainen, Kautonen & Koski 2003.) Alueiden joutuessa yhä kovenevaan kilpailuun työpaikoista, osaavasta työvoimasta, investoinneista ja yrityksistä myös keskustelu korkeakoulujen kolmannesta tehtävästä on lisääntynyt. Tästä näkökulmasta nämä palvelut eivät ole erillisiä ja marginaalisia korkeakoulujen toimintoja, vaan niiden pitäisi muodostaa tutkimuksen ja koulutuksen kanssa integroitu kokonaisuus, joka vielä kohdistuisi sijaintialueen elinkeinorakenteen ja tarpeiden kannalta tärkeille erikoistumisalueille (OECD 1999). Useat tutkimussuuntaukset asettavat nykyisin korkeakoulut yritysten kanssa aluekehityksen kannalta keskeiseen asemaan: näistä esimerkkeinä voidaan mainita ns. Triple-Helix -tutkimus (esim. Etzkowitz ja Leydesdorf 1997), alueellisten innovaatiojärjestelmien tutkimus (esim. Cooke 1998) ja ns. oppivien alueiden tutkimus (Morgan 1997). Korkeakoulu Alue Opetus Osaaminen Tutkimus Innovaatiot Palvelut Kulttuuri ja yhteisö Arvoa lisäävät korkeakoulun johtamisprosessit Dynaaminen korkeakoulun ja alueen rajapinta Arvoa lisäävät alueelliset johtamisprosessit Kuva 1. Korkeakoulun ja alueen arvoa lisäävä vuorovaikutus (lähde: OECD 1999) 14

17 Paikallisten innovaatioympäristöjen ja laajemmin alueellisen kehityksen kannalta korkeakoulun ja alueen suhde voidaan nähdä useiden tekijöiden linkittämisenä tehokkaasti yhteen (ks. Kuva 1.). Tällöin korkeakoulun opetus-, tutkimus- ja palvelutehtävät integroituvat sekä sisäisesti keskenään että ulkoisesti alueen osaamisperustan vahvistamiseen, innovaatiotoimintaan sekä alueen kulttuuriseen ja yhteisölliseen kehitykseen. Lukuisat viimeaikaiset kehitystekijät ovat johtaneet korkeakouluja kehittämään erilaisia mekanismeja tutkimus- ja kehittämistoimintansa kaupallistamiseen ja liittämään tutkimus ja asiantuntemus läheisemmin ulkoiseen ympäristöön. Näitä kehitystekijöitä ovat muun muassa seuraavat (Lundvall & Borras 1997; OECD 1999, 77): yritysten tietoperustat ovat muodostumassa yhä kompleksisemmiksi, minkä seurauksena yritykset etsivät ulkopuolisia teknologian ja tiedon lähteitä kilpailukykynsä säilyttämiseksi elinkeino- ja teollisuuspolitiikan huomion siirtyminen kohti PK -yrityksiä, erityisesti korkean teknologian ja osaamisintensiivisillä kasvualoilla julkisen sektorin pyrkimykset arvioida korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaan tekemiensä investointien vastineeksi saatuja tuotoksia kansantalouden kasvaneena kilpailukykynä korkeakoulujen pyrkimys paikata perusrahoituksensa leikkauksia tutkimus- ja kehittämistoiminnasta saatavien tulojen kautta. Perinteisestikin korkeakoulujen tuottama osaaminen ja tutkinnot ovat monesti heijastelleet alueen fyysisiä, sosio-ekonomisia ja kulttuurisia piirteitä. Korkeakoulut ovat vastanneet alueellisen toimintaympäristönsä tarjoamiin tilaisuuksiin kehittämällä koulutus-, tutkimus- yms. ohjelmia, jotka heijastelevan alueen piirteitä. Sijaintialue on usein toiminut korkeakoulun toimintojen koekenttänä ja laboratoriona, mikä on saattanut tarjota korkeakoululle ja/tai alueen joillekin toimijoille kansallista tai kansainvälistä kilpailuetua (vrt. OECD 1999, 74). Korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnot voidaan ohjata edistämään alueperustaisten toimialakeskittymien (klustereiden) kasvua tai joissakin tapauksissa jopa edesauttamaan keskittymien syntyä ja kehittymistä. Tiedon siirtymisessä korkeakoulujen ja niiden kumppaneiden välillä ei ole niinkään kyse yksinkertaisesta lineaarisesta mallista vaan pikemminkin tilanteesta, jossa vallitsee lukuisia samanaikaisia virtoja alueen toimialakeskittymien ja korkeakoulujen välillä. Tällainen tutkimuksen ja tiedon siirtyminen ilmenee jatkumona yksilöllisestä ja ad hoc -tyylisestä vuorovaikutuksesta sekä konsultointityöstä aina keskitetysti organisoituihin strategisiin alueellisiin toimintoihin, kuten esimerkiksi osaamiskeskusohjelmiin ja alueellisiin teknologistrategioihin. Näkyvät ja tunnistettavat mekanismit, joiden kautta tutkimus korkeakoulujen ja alueen toimijoiden välillä siirtyy, sisältää muun muassa erilaiset T&K -keskukset, spin-off -yritykset, hautomoyksiköt, neuvonta- ja koulutuspalvelut, yrityspuistot sekä mekanismit immateriaalioikeuksien hyödyntämiseksi (patentointi, lisensointi yms.). Tehokkain teknologian ja tiedon siirtomekanismi korkeakoulujen ja ulkopuolisen ympäristön välillä toimii kuitenkin korkeakoulujen opetustoiminnan kautta (OECD 1999, 77). Tähän sisältyvät muun muassa opetusohjelmien suunnittelu, henkilökunnan ja opiskelijoiden liikkuvuus, sijoittuminen, 15

18 kontaktit sekä esimerkiksi ulkopuolisten luennoitsijoiden, tilaisuuksien ja yhteisohjelmien hyödyntäminen. Useimmissa korkeakouluissa, joissa perusorganisaatiota on täydennetty uusilla yksiköillä ja ulkopuoliseen ympäristöön yhdistetyillä toimintamuodoilla, tutkimus- ja kehittämistoiminnan rajapinnat voidaan nähdä kehittyvänä "kaksoisrakenteena" (OECD 1999, 77). Uudet yksiköt ja toimintamuodot ovat vastuussa uusien ideoiden esittämisestä ja yrityslähtöisemmän kulttuurin edistämisestä perinteisemmissä yksiköissä. Nämä rajapinnat ovat riippuvaisempia yrittäjämäisemmistä toimintamuodoista ja -kulttuurista, alueperustaisista rahoituslähteistä ja yhteistyöstä laajan kumppanikunnan kanssa. Lisäksi uudet tutkimus- ja kehittämistoiminnan rajapinnat haastavat olemassa olevia korkeakoulurakenteita ja johtamismalleja. Korkeakoulujen palvelutehtävässä, erityisesti niiden tutkimus- ja kehittämisyhteistyössä yritysten kanssa, korkeakoulujen asemaa asiakasyritystensä innovaatiotoiminnassa voidaan tarkastella kolmessa potentiaalisessa roolissa (vrt. Miles ym.; 1995; Haukness 1998; Bilderbeek ym. 1998): asiakasyrityksen innovaatiotoiminnan mahdollistajana, jolloin se tukee asiakastaan tämän innovaatioprosessissa, mutta tämä innovaatio ei ole lähtöisin korkeakoulusta eikä se ole myöskään ollut siirtämässä tätä innovaatiota toiselta asiakkaaltaan tälle asiakkaalle innovaation siirtäjänä, jolloin innovaation alkuperä ei ole korkeakoulussa, vaan tämän rooli on olla siirtämässä innovaatiota jostakin toisesta yrityksestä tai toimialalta toiseen yritykseen tai toimialalle innovaation lähteenä, jolloin korkeakoululla on keskeinen rooli innovaation synnyttämisessä ja kehittämisessä asiakasyrityksessä, usein tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakasyrityksen kanssa. Edellisestä näkökulmasta katsottuna korostuu korkeakoulun rooli kahdenvälisessä yhteistyössä yksittäisen yrityksen ja korkeakoulun välillä. Korkeakoululla voi kuitenkin olla alueellisissa innovaatioympäristöissä palvelutehtävässään myös laajempi rooli: olla proaktiivisesti kehittämässä tuotanto- ja innovaatioverkostoja, toimialakeskittymien infrastruktuuria ja instituutioita sekä alueen yleistä innovaatiopolitiikkaa ja sen strategioita. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja siihen liittyvän yhteistyön lisäksi erilaiset muut vuorovaikutuksen muodot korkeakoulun ja sijaintialueen välillä ovat erittäin monipuoliset, eikä niitä ole mahdollista ainakaan yleisellä tasolla asettaa keskinäiseen tärkeysjärjestykseen (Taulukko 2.). Varsinkin mikäli alueella on useita korkeakouluja, tulisi tarkastella minkälainen rooli ja tehtävät olisivat luontaisia millekin korkeakoululle kaikkien ei pidä välttämättä tarjota kaikkea. On myös tärkeää huomata, että suoraan yrityksille tarjottavien palvelujen rinnalla olevat muut toiminnot voivat ainakin pitkällä tähtäimellä osoittautua merkittävämmiksi alueen kehityksen kannalta esimerkiksi luodessaan alueen toimijoiden välille sosiaalista pääomaa ja koheesiota (vrt. Kautonen, Kolehmainen & Koski 2002, oppivan talouden malli). 16

19 Taulukko 2. Korkeakoulun erilaiset mahdolliset vaikutuskanavat aluekehitykseen (lähde: Charles & Benneworth 2002) 1. Alueen infrastruktuurin kehittäminen Osallistuminen alueen infrastruktuurin suunnitteluun ja arviointiin Investoinnit korkealaatuisen yliopistoalueen kehittämiseen Korkeakoulun kysynnän hyödyntäminen infrastruktuurin kehittämisessä 2. Inhimillisen pääoman kehittäminen Opiskelijoiden rekrytointi syrjäytymisvaarassa olevista sosiaalisista ryhmistä Valmistuneiden opiskelijoiden pitäminen alueella Alueellisten osaamisstrategioiden laadintaan ja toteuttamiseen osallistuminen Alueen työmarkkinoiden tarpeiden huomioiminen Työnantajien ottaminen mukaan opetusohjelmien kehittämiseen Kurssitarjonta työntekijöille ja työnantajille 3. Liiketoiminnan kehittämisen prosessit Strategia yritystoiminnan tukemiseksi Spin-off -yritysten luominen Sitoutuminen ulkopuolelta tulevien investointien edistämiseen Valmistuneiden yrittäjyyden tukeminen Korkeakoulun opetusohjelmiin perustuva valmistuneiden uusyrittäjyys Yrittäjyyteen liittyvien opetuskokonaisuuksien tarjonta Tuki opiskelijoiden sijoittumiseksi paikallisen elinkeinoelämän palvelukseen Kannustimet henkilökunnan yhteistyölle elinkeinoelämän kanssa 4. Vuorovaikutteinen oppiminen ja sosiaalisen pääoman kehittyminen Osallistuminen alueen kehittämiseen ja hallintaan Osallistuminen alueen taloudellisen tilanteen ja kehityksen analysointiin Osallistuminen alueen tulevaisuuden kehityksen ja kehitysvaihtoehtojen analysointiin Henkilökunnan kierto korkeakoulun ja alueen muiden organisaatioiden välillä 5 Sosiaalinen ja yhteisöllinen kehitys Osallistuminen sosiaalisesti ja terveydellisesti kestävien yhdyskuntien kehittämiseen Kansalaisyhteiskunnan ja kolmannen sektorin toimintojen tukeminen Opiskelijayhteisötoiminnan edistäminen 6. Kulttuurinen kehitys Kulttuuristrategian luominen Kulttuuripalvelujen ja -toimintojen edistäminen Matkailun edistäminen Aktivoiminen kulttuuripalvelujen tuottamiseen ja kuluttamiseen Alueen kulttuurisen identiteetin/identiteettien edistäminen Tuki korkeakoulusta syntyville kulttuurialan spin-off -yrityksille 7. Kestävän kehityksen edistäminen Kestävä kehitys korkeakoulun toimintojen ytimenä Kestävän kehityksen edistäminen koko opetusohjelman läpäisevänä Korkeakoulun toiminnan perustuminen ympäristöjohtamisjärjestelmään 17

20 3 AMMATTIKORKEAKOULUT SUOMALAISESSA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄSSÄ 3.1 Ammattikorkeakoulun rooli nyt ja tulevaisuudessa Suomessa toteutetun korkeakoulu-uudistuksen yhteydessä ammattikorkeakouluille on asetettu suuria odotuksia. Samoin nykyisen osaamisperustaisen aluepolitiikan kaudella (Vartiainen 1998) ammattikorkeakouluilta odotetaan paljon aluekehityksen näkökulmasta, varsinkin yliopistokaupunkien ulkopuolella. Istuvan hallituksen ohjelmassa todetaan koulutuksen, tieteen ja kulttuurin osalta mm. seuraavaa: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään duaalimallin pohjalta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluevaikutusta vahvistetaan. Yliopistokeskusten toiminta turvataan. Yliopistojen rahoitus turvataan lainsäädännöllä. Yliopistolain uudistamisen yhteydessä arvioidaan muun muassa yliopistojen toiminnallisia kehittämistarpeita. Yliopistoissa harjoitettavan tieteellisen tutkimuksen ja ammattikorkeakouluissa tehtävän tutkimus- ja kehittämistyön perusedellytyksiä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulun tutkintojen asema ja niiden tuottama kelpoisuus korkeakoulututkintojen järjestelmässä selkeytetään. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot arvioidaan ja saatujen tulosten pohjalta selvitetään mahdollisuudet niiden käyttöönottoon eri opiskelualoilla. Ammattikorkeakoulujen rahoitus uudistetaan kannustavammaksi. Koulutuksen ennakointia parannetaan ja ennakoinnin alueellista koordinaatiota kehitetään. ( ) Edistetään tutkimustiedon ja teknologian käyttöä ja hyödyntämistä talouden, työllisyyden ja muun yhteiskunnallisen kehityksen hyväksi. Tutkimus- ja innovaatiorahoitusta lisätään tiede- ja teknologianeuvoston suunnitelman pohjalta. (Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelma ). Edelleen hallitusohjelma toteaa aluekehityksen osalta seuraavaa: Panostetaan alueiden kilpailukyvyn parantamiseen voimistamalla niiden osaamista, omia vahvuuksia sekä lisäämällä alueiden kehittämisen omaehtoisuutta. ( )Osaamiskeskittymien muodostumista maan kaikkiin osiin tuetaan. Huolehditaan koko maan edellytyksistä hyötyä teknologia- ja osaamisrahoituksesta sekä tätä kautta syntyvästä kasvusta. Yliopistojen ja korkeakoulujen sekä ammattikorkeakoulujen toiminnan alueellista vaikuttavuutta lisätään. Aiemmin, ammattikorkeakoulu-uudistuksen alkuaikana vakinaisille ammattikorkeakouluille annettu laki (255/95) 25 esitti, että ammattikorkeakoulu voi harjoittaa kehitystyötä sille määrätyn koulutustehtävän rajoissa. Kinnunen (2002, 236) tulkitsee, että kehitystyön tuli kuitenkin palvella koulun opetusta sekä tukea työelämää. Hän huomauttaa tutkimus- ja kehittämistyön olleen asetuksen myötä enemmän mahdollisuus kuin velvollisuus. Sittemmin valtioneuvoston hyväksymä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma korostaa tutkimus- ja kehittämistyön sekä jatkotutkintojen osaa ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävässä (emt.). Vuonna 2003 annetun Ammattikorkeakoululain myötä tutkimus- ja kehittämistyön rooli on edelleen korostunut ja siinä todetaan muun muassa seuraavaa (Ammattikorkeakoululaki 351/2003, 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät): 18

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Helsinki, 14.11.2012 Esimerkit menestyksellisistä hankkeista 1892

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Opetuksen integrointi Intermodaalitutkimus-osioon Merenkulun ja logistiikan

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULULAKI

AMMATTIKORKEAKOULULAKI AMMATTIKORKEAKOULULAKI ASEMA Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen TEHTÄVÄ Korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa

Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa Vesa Muttilainen, tutkimusjohtaja, Polamk Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari (STTS), 2-3.10.2014 1 Sisältö 1) Organisaatio 2) Tehtävä ja resurssit 3)

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot