Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöohjelma 2011 Ympäristön parhaaksi Varsinais-Suomessa. Johdantoa. Sisällys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöohjelma 2011 Ympäristön parhaaksi Varsinais-Suomessa. Johdantoa. Sisällys"

Transkriptio

1

2

3 3 Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöohjelma 2011 Ympäristön parhaaksi Varsinais-Suomessa Johdantoa Ympäristöasioissa olemme perimmäisten kysymysten äärellä. Niiden ratkaisusta riippuu, minkälaisen maailman jätämme lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Luonto voi olla olemassa ilman ihmistä, ihminen ei ilman luontoa. Merikotkien joutuminen sukupuuton partaalle 1960-luvun lopulla herätti Varsinais-Suomessa ympäristötietoisuuden. Nuori vasemmistoväki tarttui silloin haasteeseen ja v valmistui ensimmäinen perusteellinen ympäristöohjelma. Vaikka viime vuosikymmeninä on saavutettu voittojakin, ovat ongelmat yhä vain mutkistuneet. Tämä Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöohjelma kertoo maakuntamme ympäristön nykytilasta ja etsii keinoja sen kohentamiseksi. Ohjelman on laatinut piirin ympäristöjaosto, jonka puheenjohtajana on toiminut Reijo Salmi ja muina jäseninä Tarmo Aaltonen, Jan-Erik Finnberg, Irma Kemppainen, Turo Lindqvist, Katariina Perkiö, Ulla Syväkari ja Aarne Vesterinen. Sisällys Itämeren tila huolestuttaa...4 Energiankäytön tehostaminen välttämätöntä...6 Liikkuminen joustavaksi ja ympäristöystävälliseksi...8 Yhdyskuntarakenne kestäväksi...9 Ympäristönhuollossa riittää tekemistä...11 Maaseudun elinvoimaisuudesta pidettävä huolta...13 Yhteisöllisyyttä kuntien päätöksentekoon...14

4 Itämeren tila huolestuttaa Itämeren mataluus, veden hidas vaihtuminen ja hapettomien pohja-alueiden laajentuminen ovat selityksenä sille, ettei meren tila ole juurikaan kohentunut, vaikka ravinnekuormitus on laskenut viidenneksen vuoden 1990 tasosta. Sata vuotta jatkunut ihmisen aiheuttama likaantuminen on vienyt Itämeren noidankehätilaan: meri on alkanut lannoittaa itseään vapauttamalla hapettomilta pohja-alueilta fosforia uudestaan levien käyttöön. Saaristomeren rehevöityminen kuriin Kymmeniätuhansia saaria ja luotoja käsittävä Saaristomeri on Itämeren rehevöitymisestä pahimmin kärsineitä alueita. Siellä on ajoittain sinilevien massaesiintymisiä, vesi on samentunut ja pohjaeläimistö monin paikoin kärsinyt. Rakkolevien väheneminen heijastuu koko eliöyhteisöön, mm. silakan kutu epäonnistuu monilla tärkeillä kutualueilla. Saaristomeren sisäosien fosfori- ja typpikuormitus johtuu pääosin oman rannikkomme maa- ja metsätalouden hajakuormituksesta. Sen vähentämisessä ratkaisevan tärkeää on jokivesien laadun parantaminen. Ympäristötukien käyttöä voitaisiin huomattavasti tehostaa jo pelkästään byrokratiaa yksinkertaistamalla. Vesiliikenteen osalta tarvitaan päästökieltoa

5 kaikkien alusten kaikille päästöille. Jokivarsiin keskittyvä intensiivinen maatalous on omiaan aiheuttamaan suuren ravinne- ja kiintoainekuormituksen. Esimerkiksi Aurajokea, Paimionjokea, Halikonjokea ja Uskelanjokea reunustavat usein hyvin jyrkkärinteiset savi- ja hiesumaat. Eroosioherkillä paikoilla riittävän leveät suojavyöhykkeet ovat välttämättömiä. Tietysti myös säännöksien noudattamisessa, vaikkapa lietteiden peittämisessä riittävän syvälle ja liikalannoituksen välttämisessä (varsinkin fosforin osalta) on vielä tekemistä. Itämeren suojelukomission (HELCOM) asettamien velvoitteiden täyttäminen edellyttäisi myös rannikon kalankasvatuksen ravinnepäästöjen pienentämistä, vaikkakin ne ovat lisääntyneet paljon vähemmän kuin kasvatusmäärät. Valtamereltä tuodun kalarehun korvaaminen paikallisella kalalla vaatisi dioksiinin ym. myrkkyjen poistamista, kuten Tanskassa on tehty. Kala-ainesta voitaisiin myös korvata öljypitoisilla kasvikunnan tuotteilla. Lisäksi on tutkittava kalankasvatuksen siirtämistä rannalle rakennettavissa altaissa tapahtuvaksi, mikä mahdollistaisi suljetun vesikierron. 5 Ympäristömyrkyt yhä uhkana Aikoinaan suurimman uhan Itämeren elämälle aiheuttaneiden DDT ja PCB -aineiden ja elohopeapeittauksen kieltäminen paransi huomattavasti Itämeren tilaa, mikä näkyy vaikkapa

6 6 merikotkakannan elpymisenä. Nyttemmin on edellä mainittujen myrkkyjen sijasta uutisiin noussut aivan uusia uhkia. Alusten pohjamaaleista peräisin olevien tributyylitinaa ym. sisältävien ruoppausmassojen (eniten Aurajokisuulla ja Naantalin vesillä) läjittämisvaatimuksia mereen tulee huomattavasti kiristää. Myrkkytinat rikastuvat ravintoketjuissa pohjaeläimistä kaloihin ja ihmisiin. Airistolla sijaitseva Rajakarin läjitysalue on ongelmallinen, sillä massat eivät pysy paikallaan suurten laivojen reitillä. Myrkkytinojen lisäksi kalojen käyttöä ihmisravinnoksi rajoittaa dioksiini, joka leviää mereen lähinnä ilmateitse jätteidenpolton seurauksena. Itämeren uusimpia ympäristömyrkkyjä ovat mm. muovi-, kumi- ja tekstiiliteollisuudesta peräisin olevat bromatut palonestoaineet ja perfluoratut aineet. Nämä ihmisen hormonitoimintaan vaikuttavat aineet kertyvät luontoon ja hajoavat erittäin hitaasti. Kalansyönnin rajaarvoja ei näiden osalta ole vielä osattu määrittää. Myöskään myrkkyjen yhteisvaikutuksia ei tunneta. Edes Turun seudun uusi suuri Kakolan jätevedenpuhdistamo ei kykene poistamaan lääkejäämiä, dioksiineja ja muita myrkkyjä eikä kaikkia taudinaiheuttajia. Uuden tekniikan hankkiminen olisi sielläkin tarpeen. Energiankäytön tehostaminen välttämätöntä Energiaa on säästettävä kaikin mahdollisin tavoin myös Varsinais-Suomessa. Syynä on sekä huoli ilmaston lämpenemisestä että helppokäyttöisten energiavarojen nopeasta vähenemisestä. Uusiutuvia energiamuotoja tulee suosia suhteessa uusiutumattomiin ottaen kuitenkin huomioon ekologiset vaatimukset. Paras keino on investointitukien ohjaaminen uusiutuvalle energialla (tähän asti on tuettu käytännöllisesti katsoen uusiutumattoman turpeen käyttöä). Turun seudulla olisi maakaasun käyttöönotolla voitu vähentää pahemmin saastuttavien fossiilisten polttoaineiden, kivihiilen, öljyn ja turpeen käyttöä, mutta syksyllä 2010 hallitus esti tämän maakaasua syrjivällä veropäätöksellään. Kaasu olisi myös ollut paras ylimenoenergia säätelemään tuuli- ja aurinkoenergian vaihtelua, miksei joustamatonta ydinvoimaakin. Maakaasun korvaaminen biokaasulla olisi voinut tapahtua sitä mukaan kuin biokaasun tuotanto olisi lisääntynyt. Sähkö- ja hybridiautot ovat askel eteenpäin liikenteen aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi. Matalaenergia- ja passiivirakentamista tulee tukea valtiovallan toimesta. Suomen energiantuotantojärjestelmä on hyvin keskitetty ja sellaisena haavoittuva, vähän työllistävä ja epäekologinen. Vuonna 2010 tehty päätös kahdesta uudesta ja suuresta ydinvoimalasta heikentää tilannetta entisestään. Maakuntamme rajan lähelläkin, Eurajoen Olkiluodossa, olisi tulevaisuudessa ainakin neljä ydinvoimalaa. Vakavan ydinvoimalaonnettomuuden pienikin riski on kestämätön, eikä mittavakaan sähkön vienti voi sitä oikeuttaa. Ydinvoimapäätökset hidastavat suuresti uusiutuvien energiamuotojen laajamittaista käyttöönottoa. Ympäristökysymysten lisäksi turvallisuus ja työllisyysnäkökohdat puoltavat siirtymistä keskitetystä järjestelmästä kestävään, hajautettuun energiajärjestelmään.

7 7 Uusiutuvat energiamuodot etusijalle Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoite ei ole helppo, jos lainkaan mahdollinen, sillä puujalostusteollisuuden alasajot ovat vähentäneet puuperäisen energian käyttöä selvästi. Ja toisaalta jo Olkiluodon 3. ydinvoimalan valmistuminen lähivuosina vain lisää uusiutuvan energian tuottamisen tarvetta, jotta tavoite voidaan saavuttaa. Kiireimmin on lisättävä tuulienergiaa, jonka rakentamisessa Suomi on 20 vuotta muuta Eurooppaa perässä. Varsinais-Suomessa sopivia paikkoja voisi löytyä esim. Turku-Helsinki -moottoritien varrelta ja joiltakin teollisuusalueilta, missä mahdollinen lisämelu ei ole häiriöksi. Tuulivoiman pystytys voi olla mahdollista myös joillekin meren matalikkoalueille, mikä edellyttää merenpohjan kartoittamista, etteivät kalojen kutu- ja poikasalueet vaarannu. Merikotkien pesimis- ja ruokailualueiden läheisyyteen tuulimyllyt eivät sovellu. Maaseututiloille tarvitaan tukea tuulivoimaloiden pystyttämiseen. Mahdollista on myös maanvuokraus ja tuulivoiman tuottoon sidottu korvaus. Tuulivoimaosuuskuntien perustamisen näemme yhdeksi tuulivoiman käytön lisäämisvaihtoehdoksi. Bioenergian suurimittainen lisääminen edellyttää, että raaka-aine tulee suurelta osin metsäteollisuuden oheistuotteista tai teollisuudelle muuten kelpaamattomasta puuaineksesta, miksei myös energiapajun kasvatuksesta. Agrokuiduilla, kuten olki ja ruokohelpi, sekä kaislalla on oma merkityksensä. Kaatopaikoilta, jätevedenpuhdistamoilta ja maataloudesta saadaan lähes päästötöntä biokaasua, jota voidaan valmistaa myös kotitalouksien, suurkeittiöiden ja kauppojen biojätteestä. Tukipolitiikalla voidaan nopeuttaa siirtymistä sähkö- ja öljylämmityksestä kestävämpiin järjestelmiin, kuten lämpöpumppuihin, aurinkolämpöjärjestelmiin, pellettiin sekä uusiutuvalla energialla tuotettuun kaukolämpöön. Kaarinan Vasemmistoliiton valtuustoaloite merenpohjan lämmön hyödyntämisestä avaa aivan uusia näköaloja rikkonaisen rannikon omaavassa Varsinais-Suomessa. Kaarinassa lämmönvaihtimet olisi mahdollista sijoittaa käytöstä poistuneen jätevedenpuhdistamon rakennuksiin. Samalla pystyttäisiin hyödyntämään myös jätevesien lämpö. Matalaenergia-asumiseen panostettava Kun matalaenergiatalo kuluttaa lämmitykseen noin puolet ja passiivitalo (VTT:n normien mukaan) alle neljänneksen keskimääräiseen taloon verrattuna, on selvää, että matalaenergia-

8 8 asumisessa on tulevaisuus. Alhaisen energiankulutuksen takaa hyvä eristys ja tiiviys. Passiivitalossa ei välttämättä ole lainkaan perinteisiä lämmittimiä. Lämpö jaetaan talon eri osiin ilmanvaihdon avulla. Tuloilma lämmitetään poistuvasta ilmasta kerätyllä lämmöllä. Vielä passiivitalojakin tehokkaampia rakennusvaihtoehtoja ovat nollaenergia- ja plusenergiatalot; jälkimmäisissä tuotetun energian määrä jopa ylittää kulutetun energian määrän. Kaikissa tapauksissa tehokkuus on parhaimmillaan kerrostaloissa, joissa lämmitysenergiaa asuinneliötä kohden tarvitaan vähemmän. Vaikka passiivitalon rakentaminen maksaa muutaman prosentin normaalitaloa enemmän, niin nykyisillä energianhinnoilla talo maksaa itsensä takaisin alle vuosikymmenessä. Liikkuminen joustavaksi ja ympäristöystävälliseksi Liikenteen ympäristöhaittojen pienentäminen edellyttää uusiutuvan energian osuuden lisäämisen ohella toimenpiteitä, jotka vähentävät tarvetta yksityisautoilla liikkumiseen. Rahti- ja henkilöliikennettä on siirrettävä takaisin raiteille. Joukkoliikenteen tulisi olla käyttäjilleen mahdollisimman edullista ja palvella ihmisten tarpeita (kaupat, terveyspalvelut, kirjastot jne.). Raideliikenne kunniaan Raideliikenteessä ykköstavoitteena maakunnassamme on aloittaa uudestaan paikallisliikenne Turusta Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin, mikä edellyttää olemassaolevien raideyhteyksien kunnostamista. Lisäksi olisi harkittava uutta ratayhteyttä Turusta rannikkoa seuraten pohjoiseen. Turussa pääsuunnille tarvitaan pikaraitiotiet, välivaiheessa ja vähäliikenteisemmille reiteille sopisivat hyvin trollikat. Näin liikenne olisi sekä joustavaa että myös ympäristöystävällistä, sillä biopolttoaineiden tehokkuus on parempi sähköksi muutettuna kuin polttomoottorin kautta käytettynä.

9 Liikenne usein sivuutettu kaavoituksessa Turusta löytyy lukuisia esimerkkejä muuallakin Suomessa yleisestä tilkkutäkkikaavoituksesta, joka ei tosissaan huomioi liikenteen ongelmia. Malliksi käy toriparkkisuunnitelma, jonka mukaan torin alle tuotaisiin yli ajoneuvoa vuorokaudessa ilman, että mitenkään otetaan huomioon liikenteen lisääntymisen vaikutusta keskustan katuverkkoon tai ilman laatuun. Hallinto-oikeuden kumoama kaavapäätös on nyt KHO:n käsissä. Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarille puolestaan suunnitellaan asutettavaksi kymmeniätuhansia ihmisiä, vaikka työpaikat ovat aivan toisella puolella kaupunkia. Suunniteltu uusi siltakaan ei pelasta liikenteen sumppuuntumiselta Martinmäen aluetta, jossa asukkaat ovat alkaneet vaatia liikenteen ohjaamista tunnelissa Aurajoen ali, mikäli suunnitelmia ei muuteta. Yhdyskuntarakenne kestäväksi Kaavoituksessa tulee pyrkiä hiilineutraaliin yhdyskuntarakentamiseen, jolloin yhdyskunnat sijoittuisivat esim. rataverkon asemien läheisyyteen. Palvelujen olisi sijaittava helppojen kulkuyhteyksien päässä asutuksesta. Pelkästään joukkoliikenteelle (ainakin Turussa) sekä kevytliikenteelle (muuallakin taajamissa) tarkoitettuja väyliä tulee huomattavasti lisätä. Kaupan keskittämisestä tulee luopua. Kauppojen sijoittuminen kauas ihmisistä on jo tuottanut suuria ongelmia varsinkin vanhuksille sekä lapsiperheille, erityisesti yksinhuoltajille. Ongelmia on sekä maaseudulla että monilla asuma-alueilla Turussakin. Huonoista esimerkeistä epäekologisin lienee ns. Turun Pitkämäen jättimarkettisuunnitel-

10 ma. Sen mukaan lähelle Turun keskustaa, Raision-Naantalin -moottoritien alkupäähän, olisi rakennettu hypermarketti, joka olisi vetänyt päivittäin parikymmentätuhatta asiakasta kaupungin läpi vieville ja jo nyt ruuhkautuneille Puistokadulle ja Koulukadulle. Voimakas kansalaisliikehdintä on kuitenkin pakottanut ainakin jossain määrin muuttamaan suunnitelmia. Henkinen hyvinvointi huomioitava Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä perustellaan ekologisilla syillä. Rajansa tiivistämisellä kuitenkin on. Turussa ruutukaava-alueen tiivistäminen on saanut kymmenettuhannet asukkaat muuttamaan väljempään ympäristöön yhdyskuntarakenteen samalla hajotessa. Rannikon kesämökkien muuttaminen ympärivuotisesti asuttaviksi on niin ikään kaikkea muuta kuin ekologista. Lähiöiden viimeisiä puistoalueita ei pidä vallata kerrostaloilla ja parkkipaikoilla. Puistoalueiden saavutettavuutta tulee parantaa ja lisäksi kehittää laajempia vihervyöhykkeitä. Myös korttelien viherpihoista olisi huolehdittava. Kaupungin kasvillisuus tuottaa sekä kulttuurisia ekosysteemipalveluja, kuten esteettisyys, mielen maisema ja niin edelleen että fyysisiä palveluja. Jälkimmäisiin kuuluvat ilman ja veden puhdistaminen, hulevesien imeyttäminen ja melun vähentäminen. Kävelykatuja ja -alueita on laajennettava isommissa asutuskeskuksissa. Viihtyisyyttä lisää myös puiden, pensaiden ja matala-aluskasvillisuuden istuttaminen esim. teiden varsille ja suurille parkkipaikoille. Jo pelkästään sammalistutuksilla voitaisiin pehmentää monin paikoin hyvinkin karua taajama- ja liikenneympäristöä.

11 Helsingin Viikki tarjoaa malliesimerkin ekologisesti, energiataloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästä asuntoalueesta, jollaisia on syytä toteuttaa myös Varsinais-Suomessa. Asukkaiden mukanaolo on tarpeen jo suunnitelmia laadittaessa. Heille myös varattaisiin omat puutarhapalstat. Ranta-alueiden ja saarten tehorakentaminen vaarantaa saaristoluonnon tunnusomaiset piirteet. Saariston asukkaiden näkemys tulisi ottaa huomioon, mikä tarkoittaisi, että esimerkiksi Satavaan ja Kakskertaan suunniteltaisiin saaristokylämäistä asutusta, ei lisäasukkaan kerrostalokaupunkia. Turun kansallisen kaupunkipuiston perustamista on kiirehdittävä. Kulttuurisesti arvokkaiden kohteiden suojelua, oli kyse sitten vanhoista puutaloista tai esim. Paimionjokilaakson kulttuuriympäristöstä, tulee tehostaa. Ympäristönhuollossa riittää tekemistä Ympäristönhuollon keskeisiä tehtäviä Varsinais-Suomessa ovat huolehtiminen Saaristomeren veden laadusta sekä ilman puhtaudesta. Mutta huolta on kannettava myös terveellisen ruoan tuottamisen ja puhtaan juomaveden saannin edellytyksistä. Maakunnassamme on lukematon määrä pikkujokia ja puroja, jotka ovat rehevöitymisen vuoksi huonossa kunnossa. Rehevöityminen vaivaa myös monia Vakka-Suomen ja Salon- 11

12 12 Someron alueen järviä. Suurena haasteena on pidettävä varsinkin lauhojen talvien aikaista vesistökuormituksen lisääntymistä. Muihin Lounais-Suomen järviin verrattuna suuri Pyhäjärvi on hyvässä kunnossa. Vesiensuojelutyössä sopisikin ottaa mallia Pyhäjärvi-Instituutin toiminnasta, jossa painopisteinä ovat kuormituksen vähentämismenetelmien kehittäminen ja asukaslähtöinen vesiensuojelutyö. Jätehuollossa selkiyttämisen paikka Globaaleista ongelmista suurimpia on jätemäärien hallitsematon kasvu. Jossain määrin tämä pätee myös Varsinais- Suomessa. Tällä sekä energiantarpeella ja kaatopaikkajätemäärän vähentämisellä on perusteltu uuden ison jätteenpolttolaitoksen rakentamistarvetta Turun seudulle (ja myös Saloon). Jätteitä pitäisi tosin rahdata paljon omaa maakuntaamme laajemmalta alueelta, sillä kansainvälisten vertailujen mukaan Suomessa poltettavaa sekajätettä riittäisi korkeintaan 3-4 polttolaitokselle. Ympäristönäkökulmasta tapahtuvaa kriittistä tarkastelua edellä mainitut rakentamisperusteet eivät kuitenkaan kestä. Pääperiaatteena jätehuollossa tuleekin olla jätteen synnyn ehkäisy ja vähentäminen. Sen jälkeen on tuettava uudelleenkäyttöä ja kehitettävä kierrätystä. Viimeisenä tulee jätteen käyttö energiana. Mihinkään muuhun kelpaamaton jäte on loppusijoitettava turvallisesti. Jätepisteitä on lisättävä, ei karsittava. Turussa suunniteltu hyötyjätepisteiden radikaali vähentäminen olisi täysin nurinkurista toimintaa. Kierrätystuotteiden käyttö kuntien hankinnoissa olisi omiaan tehostamaan kierrätystä. Biohajoava jäte ei kuulu kaatopaikalle eikä polttolaitokselle, vaan biojäte on erilliskerättävä ja kompostoitava yhdessä puhdistamolietteen kanssa tai kaasutettava hyötykäyttöön. Pientaloalueille tarvitaan aluekeräyspisteitä myös polttokelvottomille jätteille ainakin niille alueille ja niin kauan, kuin jätteitä polttoon viedään. Sekajätteenpoltto on luonnonvarojen tuhlausta ja tuottaa myrkyllisiä ja haitallisia tuhkia, savukaasupäästöjä ja savukaasujen puhdistuksen jätevesiä. Kaiken kaikkiaan jätebisnes on kiristymässä. Teknologioita kehitettäessä suuri ei välttämättä ole kaunista. Jos uusi teknologia ei toimikaan kunnolla, joutuvat ympäristön asukkaat kärsimään, kuten Vehmaan biokaasulaitoksen hajuhaitat ovat osoittaneet.

13 Maaseudun elinvoimaisuudesta pidettävä huolta 13 Maaseudun elinvoimaisuuden säilyminen on läheisesti kytköksissä ympäristöasioihin. Montaa seikkaa on jo sivuttu tässä ohjelmassa, kuten esimerkiksi vaatimusta bioenergian tehokkaasta käyttöönotosta ja hajautettuun energiajärjestelmään siirtymisestä. Nykyinen aukkohakkuille ja maaperän muokkaukselle perustuva metsänhoito on lajiston kannalta tuhoisaa. Siksi aina, kun se on mahdollista, tulisi käyttää jatkuvaa kasvatusta (poimintahakkuuta) sekä metsän luontaista uudistamista. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen, esimerkiksi kosteikkojen ja altaiden rakentaminen, auttaa vesiensuojelua ja on omiaan tukemaan maatilamatkailua tarjoten vaikkapa opastuskohteita koululaisille. Luontoretkeilyn lisääntymisellä on samansuuntaisia vaikutuksia. Perinteisen maatalouskulttuurin (niitto- ja laiduntalouden) synnyttämät perinnemaisemat ovat lajirikkaimpia elinympäristöjämme. Maataloudessa tapahtuneiden muutosten myötä niittyjen, ketojen, nummien, hakamaiden ja metsälaitumien määrä on romahtanut. Tukemalla perinnebiotooppien säännöllistä hoitoa voidaan monipuolistaa kasvi- ja hyönteislajistoa sekä säilyttää maaseutumaiseman kulttuurihistoriallisia arvoja. Lähialueella tuotettu ruoka, etenkin luomu, on ympäristöystävällistä, terveellistä ja maukasta. Sen tuotantoa ja markkinointia on edistettävä kaikin tavoin. Idea lähiötoreista on kannatettava. Saaristomeren kalastuselinkeinoa haittaa rehevöityminen, joka aiheuttaa mm. pyydysten limoittumista, samoin vedessä olevien kemikaalien (dioksiini, PCB-aineet) kertyminen kaloihin. Haittojen vähentäminen on pitkällä tähtäimellä mahdollista. Rehevöitynyt meri myös ylläpitää korkeaa perustuotantoa lisäten särkikalojen määrää Saaristomerellä. Tämä puolestaan houkuttelee sisäsaaristoon asti harmaahylkeitä, samoin merimetsokanta on nopeasti kasvanut. Kalastettavat arvokalat ovatkin suurelta osin vetäytyneet piilopaikkoihin. Näihinkin ongelmiin on löydettävä ratkaisuja, jotka turvaavat sekä kalastuksen jatkuvuuden että ympäristönsuojelun vaatimukset.

14 Yhteisöllisyyttä kuntien päätöksentekoon Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ympäristöasioissakin ovat usein sangen vajavaiset. Todellinen valta on käytännössä virkamiehillä ja heidän näkemyksensä siunaavalla pienellä päättäjäjoukolla. Isoissa hankkeissa pakollinen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) parantaa tilannetta, mutta muissa ympäristöön kohdistuvissa toimenpiteissä taloudelliset arvot ovat yleensä ratkaisevia. Ympäristön kannalta parhaat ratkaisut edellyttävät kuitenkin sekä riittävän ja objektiivisen tiedon että alueen asukkaiden näkemysten todellista huomioon ottamista. Asukkailla ja muilla osallisilla tulee lisäksi olla oikeus vaatia vaihtoehtoisia ratkaisuja kiistakysymyksissä. Koetinkivestä em. vaatimuksien toteutumiselle kävisi hyvin Saaristomeri, jonka biosfäärialuetta Unesco laajensi kesäkuussa Kansainväliseen biosfääriohjelmaan kuuluvat alueet ovat luontonsa ja kulttuurinsa puolesta ainutlaatuisia. Kyseessä onkin Unescon kunniamaininta, jolla on tarkoitus kannustaa Saaristomeren aluetta toimimaan ikään kuin mallina ihmisen ja luonnon hyvästä vuorovaikutuksesta.

15

16

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen Johdanto Itämeren ja valumaalueen tutkimukseen: taloustieteellinen näkökulma Kari Hyytiäinen www.helsinki.fi/yliopisto 15.5.2014 1 Kuvamateriaali: Janne Artell, Ærtebjerg et al. 2003, HELCOM, YLE, MTV3,

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa 26.4.2013 Heikki Aronpää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.4.2013 Ympäristöpolitiikka Suomessa on globalisoitunut ja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta RANKU 1.3.2016 Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen (2015-2017) kehittämishanke

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 29.9.2015 Esityksen sisältö RANKU-hanke, tavoitteet ja toteutus Mikä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ

Lisätiedot

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM 14.4.2016 Julkiset hankinnat hallitusohjelmassa Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.

Lisätiedot

RANKU-kunta Turku - Lietteestä lähikalaan, piloteilla alkuun

RANKU-kunta Turku - Lietteestä lähikalaan, piloteilla alkuun RANKU-kunta Turku - Lietteestä lähikalaan, piloteilla alkuun Pekka Salminen/ 14.12.2016 Kunnassa on toimiva infra tukemassa ravinteiden kierrätystä Tuntee alueensa ravinnevirrat Ravinneneutraali kunta

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus, Larri Liikonen 26.2.2015 1 MELUNTORJUNNAN KEHITYS Meluntorjunta alkanut Suomessa 1970 luvulla Ensimmäiset

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja,

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen

Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen Luontaista lisääntymistä edistetään ja istutuksia vähennetään tarvitaan aiempaa kustannustehokkaampia istukkaita tarvitaan kalavarojen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot