Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöohjelma 2011 Ympäristön parhaaksi Varsinais-Suomessa. Johdantoa. Sisällys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöohjelma 2011 Ympäristön parhaaksi Varsinais-Suomessa. Johdantoa. Sisällys"

Transkriptio

1

2

3 3 Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöohjelma 2011 Ympäristön parhaaksi Varsinais-Suomessa Johdantoa Ympäristöasioissa olemme perimmäisten kysymysten äärellä. Niiden ratkaisusta riippuu, minkälaisen maailman jätämme lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Luonto voi olla olemassa ilman ihmistä, ihminen ei ilman luontoa. Merikotkien joutuminen sukupuuton partaalle 1960-luvun lopulla herätti Varsinais-Suomessa ympäristötietoisuuden. Nuori vasemmistoväki tarttui silloin haasteeseen ja v valmistui ensimmäinen perusteellinen ympäristöohjelma. Vaikka viime vuosikymmeninä on saavutettu voittojakin, ovat ongelmat yhä vain mutkistuneet. Tämä Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton ympäristöohjelma kertoo maakuntamme ympäristön nykytilasta ja etsii keinoja sen kohentamiseksi. Ohjelman on laatinut piirin ympäristöjaosto, jonka puheenjohtajana on toiminut Reijo Salmi ja muina jäseninä Tarmo Aaltonen, Jan-Erik Finnberg, Irma Kemppainen, Turo Lindqvist, Katariina Perkiö, Ulla Syväkari ja Aarne Vesterinen. Sisällys Itämeren tila huolestuttaa...4 Energiankäytön tehostaminen välttämätöntä...6 Liikkuminen joustavaksi ja ympäristöystävälliseksi...8 Yhdyskuntarakenne kestäväksi...9 Ympäristönhuollossa riittää tekemistä...11 Maaseudun elinvoimaisuudesta pidettävä huolta...13 Yhteisöllisyyttä kuntien päätöksentekoon...14

4 Itämeren tila huolestuttaa Itämeren mataluus, veden hidas vaihtuminen ja hapettomien pohja-alueiden laajentuminen ovat selityksenä sille, ettei meren tila ole juurikaan kohentunut, vaikka ravinnekuormitus on laskenut viidenneksen vuoden 1990 tasosta. Sata vuotta jatkunut ihmisen aiheuttama likaantuminen on vienyt Itämeren noidankehätilaan: meri on alkanut lannoittaa itseään vapauttamalla hapettomilta pohja-alueilta fosforia uudestaan levien käyttöön. Saaristomeren rehevöityminen kuriin Kymmeniätuhansia saaria ja luotoja käsittävä Saaristomeri on Itämeren rehevöitymisestä pahimmin kärsineitä alueita. Siellä on ajoittain sinilevien massaesiintymisiä, vesi on samentunut ja pohjaeläimistö monin paikoin kärsinyt. Rakkolevien väheneminen heijastuu koko eliöyhteisöön, mm. silakan kutu epäonnistuu monilla tärkeillä kutualueilla. Saaristomeren sisäosien fosfori- ja typpikuormitus johtuu pääosin oman rannikkomme maa- ja metsätalouden hajakuormituksesta. Sen vähentämisessä ratkaisevan tärkeää on jokivesien laadun parantaminen. Ympäristötukien käyttöä voitaisiin huomattavasti tehostaa jo pelkästään byrokratiaa yksinkertaistamalla. Vesiliikenteen osalta tarvitaan päästökieltoa

5 kaikkien alusten kaikille päästöille. Jokivarsiin keskittyvä intensiivinen maatalous on omiaan aiheuttamaan suuren ravinne- ja kiintoainekuormituksen. Esimerkiksi Aurajokea, Paimionjokea, Halikonjokea ja Uskelanjokea reunustavat usein hyvin jyrkkärinteiset savi- ja hiesumaat. Eroosioherkillä paikoilla riittävän leveät suojavyöhykkeet ovat välttämättömiä. Tietysti myös säännöksien noudattamisessa, vaikkapa lietteiden peittämisessä riittävän syvälle ja liikalannoituksen välttämisessä (varsinkin fosforin osalta) on vielä tekemistä. Itämeren suojelukomission (HELCOM) asettamien velvoitteiden täyttäminen edellyttäisi myös rannikon kalankasvatuksen ravinnepäästöjen pienentämistä, vaikkakin ne ovat lisääntyneet paljon vähemmän kuin kasvatusmäärät. Valtamereltä tuodun kalarehun korvaaminen paikallisella kalalla vaatisi dioksiinin ym. myrkkyjen poistamista, kuten Tanskassa on tehty. Kala-ainesta voitaisiin myös korvata öljypitoisilla kasvikunnan tuotteilla. Lisäksi on tutkittava kalankasvatuksen siirtämistä rannalle rakennettavissa altaissa tapahtuvaksi, mikä mahdollistaisi suljetun vesikierron. 5 Ympäristömyrkyt yhä uhkana Aikoinaan suurimman uhan Itämeren elämälle aiheuttaneiden DDT ja PCB -aineiden ja elohopeapeittauksen kieltäminen paransi huomattavasti Itämeren tilaa, mikä näkyy vaikkapa

6 6 merikotkakannan elpymisenä. Nyttemmin on edellä mainittujen myrkkyjen sijasta uutisiin noussut aivan uusia uhkia. Alusten pohjamaaleista peräisin olevien tributyylitinaa ym. sisältävien ruoppausmassojen (eniten Aurajokisuulla ja Naantalin vesillä) läjittämisvaatimuksia mereen tulee huomattavasti kiristää. Myrkkytinat rikastuvat ravintoketjuissa pohjaeläimistä kaloihin ja ihmisiin. Airistolla sijaitseva Rajakarin läjitysalue on ongelmallinen, sillä massat eivät pysy paikallaan suurten laivojen reitillä. Myrkkytinojen lisäksi kalojen käyttöä ihmisravinnoksi rajoittaa dioksiini, joka leviää mereen lähinnä ilmateitse jätteidenpolton seurauksena. Itämeren uusimpia ympäristömyrkkyjä ovat mm. muovi-, kumi- ja tekstiiliteollisuudesta peräisin olevat bromatut palonestoaineet ja perfluoratut aineet. Nämä ihmisen hormonitoimintaan vaikuttavat aineet kertyvät luontoon ja hajoavat erittäin hitaasti. Kalansyönnin rajaarvoja ei näiden osalta ole vielä osattu määrittää. Myöskään myrkkyjen yhteisvaikutuksia ei tunneta. Edes Turun seudun uusi suuri Kakolan jätevedenpuhdistamo ei kykene poistamaan lääkejäämiä, dioksiineja ja muita myrkkyjä eikä kaikkia taudinaiheuttajia. Uuden tekniikan hankkiminen olisi sielläkin tarpeen. Energiankäytön tehostaminen välttämätöntä Energiaa on säästettävä kaikin mahdollisin tavoin myös Varsinais-Suomessa. Syynä on sekä huoli ilmaston lämpenemisestä että helppokäyttöisten energiavarojen nopeasta vähenemisestä. Uusiutuvia energiamuotoja tulee suosia suhteessa uusiutumattomiin ottaen kuitenkin huomioon ekologiset vaatimukset. Paras keino on investointitukien ohjaaminen uusiutuvalle energialla (tähän asti on tuettu käytännöllisesti katsoen uusiutumattoman turpeen käyttöä). Turun seudulla olisi maakaasun käyttöönotolla voitu vähentää pahemmin saastuttavien fossiilisten polttoaineiden, kivihiilen, öljyn ja turpeen käyttöä, mutta syksyllä 2010 hallitus esti tämän maakaasua syrjivällä veropäätöksellään. Kaasu olisi myös ollut paras ylimenoenergia säätelemään tuuli- ja aurinkoenergian vaihtelua, miksei joustamatonta ydinvoimaakin. Maakaasun korvaaminen biokaasulla olisi voinut tapahtua sitä mukaan kuin biokaasun tuotanto olisi lisääntynyt. Sähkö- ja hybridiautot ovat askel eteenpäin liikenteen aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi. Matalaenergia- ja passiivirakentamista tulee tukea valtiovallan toimesta. Suomen energiantuotantojärjestelmä on hyvin keskitetty ja sellaisena haavoittuva, vähän työllistävä ja epäekologinen. Vuonna 2010 tehty päätös kahdesta uudesta ja suuresta ydinvoimalasta heikentää tilannetta entisestään. Maakuntamme rajan lähelläkin, Eurajoen Olkiluodossa, olisi tulevaisuudessa ainakin neljä ydinvoimalaa. Vakavan ydinvoimalaonnettomuuden pienikin riski on kestämätön, eikä mittavakaan sähkön vienti voi sitä oikeuttaa. Ydinvoimapäätökset hidastavat suuresti uusiutuvien energiamuotojen laajamittaista käyttöönottoa. Ympäristökysymysten lisäksi turvallisuus ja työllisyysnäkökohdat puoltavat siirtymistä keskitetystä järjestelmästä kestävään, hajautettuun energiajärjestelmään.

7 7 Uusiutuvat energiamuodot etusijalle Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoite ei ole helppo, jos lainkaan mahdollinen, sillä puujalostusteollisuuden alasajot ovat vähentäneet puuperäisen energian käyttöä selvästi. Ja toisaalta jo Olkiluodon 3. ydinvoimalan valmistuminen lähivuosina vain lisää uusiutuvan energian tuottamisen tarvetta, jotta tavoite voidaan saavuttaa. Kiireimmin on lisättävä tuulienergiaa, jonka rakentamisessa Suomi on 20 vuotta muuta Eurooppaa perässä. Varsinais-Suomessa sopivia paikkoja voisi löytyä esim. Turku-Helsinki -moottoritien varrelta ja joiltakin teollisuusalueilta, missä mahdollinen lisämelu ei ole häiriöksi. Tuulivoiman pystytys voi olla mahdollista myös joillekin meren matalikkoalueille, mikä edellyttää merenpohjan kartoittamista, etteivät kalojen kutu- ja poikasalueet vaarannu. Merikotkien pesimis- ja ruokailualueiden läheisyyteen tuulimyllyt eivät sovellu. Maaseututiloille tarvitaan tukea tuulivoimaloiden pystyttämiseen. Mahdollista on myös maanvuokraus ja tuulivoiman tuottoon sidottu korvaus. Tuulivoimaosuuskuntien perustamisen näemme yhdeksi tuulivoiman käytön lisäämisvaihtoehdoksi. Bioenergian suurimittainen lisääminen edellyttää, että raaka-aine tulee suurelta osin metsäteollisuuden oheistuotteista tai teollisuudelle muuten kelpaamattomasta puuaineksesta, miksei myös energiapajun kasvatuksesta. Agrokuiduilla, kuten olki ja ruokohelpi, sekä kaislalla on oma merkityksensä. Kaatopaikoilta, jätevedenpuhdistamoilta ja maataloudesta saadaan lähes päästötöntä biokaasua, jota voidaan valmistaa myös kotitalouksien, suurkeittiöiden ja kauppojen biojätteestä. Tukipolitiikalla voidaan nopeuttaa siirtymistä sähkö- ja öljylämmityksestä kestävämpiin järjestelmiin, kuten lämpöpumppuihin, aurinkolämpöjärjestelmiin, pellettiin sekä uusiutuvalla energialla tuotettuun kaukolämpöön. Kaarinan Vasemmistoliiton valtuustoaloite merenpohjan lämmön hyödyntämisestä avaa aivan uusia näköaloja rikkonaisen rannikon omaavassa Varsinais-Suomessa. Kaarinassa lämmönvaihtimet olisi mahdollista sijoittaa käytöstä poistuneen jätevedenpuhdistamon rakennuksiin. Samalla pystyttäisiin hyödyntämään myös jätevesien lämpö. Matalaenergia-asumiseen panostettava Kun matalaenergiatalo kuluttaa lämmitykseen noin puolet ja passiivitalo (VTT:n normien mukaan) alle neljänneksen keskimääräiseen taloon verrattuna, on selvää, että matalaenergia-

8 8 asumisessa on tulevaisuus. Alhaisen energiankulutuksen takaa hyvä eristys ja tiiviys. Passiivitalossa ei välttämättä ole lainkaan perinteisiä lämmittimiä. Lämpö jaetaan talon eri osiin ilmanvaihdon avulla. Tuloilma lämmitetään poistuvasta ilmasta kerätyllä lämmöllä. Vielä passiivitalojakin tehokkaampia rakennusvaihtoehtoja ovat nollaenergia- ja plusenergiatalot; jälkimmäisissä tuotetun energian määrä jopa ylittää kulutetun energian määrän. Kaikissa tapauksissa tehokkuus on parhaimmillaan kerrostaloissa, joissa lämmitysenergiaa asuinneliötä kohden tarvitaan vähemmän. Vaikka passiivitalon rakentaminen maksaa muutaman prosentin normaalitaloa enemmän, niin nykyisillä energianhinnoilla talo maksaa itsensä takaisin alle vuosikymmenessä. Liikkuminen joustavaksi ja ympäristöystävälliseksi Liikenteen ympäristöhaittojen pienentäminen edellyttää uusiutuvan energian osuuden lisäämisen ohella toimenpiteitä, jotka vähentävät tarvetta yksityisautoilla liikkumiseen. Rahti- ja henkilöliikennettä on siirrettävä takaisin raiteille. Joukkoliikenteen tulisi olla käyttäjilleen mahdollisimman edullista ja palvella ihmisten tarpeita (kaupat, terveyspalvelut, kirjastot jne.). Raideliikenne kunniaan Raideliikenteessä ykköstavoitteena maakunnassamme on aloittaa uudestaan paikallisliikenne Turusta Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin, mikä edellyttää olemassaolevien raideyhteyksien kunnostamista. Lisäksi olisi harkittava uutta ratayhteyttä Turusta rannikkoa seuraten pohjoiseen. Turussa pääsuunnille tarvitaan pikaraitiotiet, välivaiheessa ja vähäliikenteisemmille reiteille sopisivat hyvin trollikat. Näin liikenne olisi sekä joustavaa että myös ympäristöystävällistä, sillä biopolttoaineiden tehokkuus on parempi sähköksi muutettuna kuin polttomoottorin kautta käytettynä.

9 Liikenne usein sivuutettu kaavoituksessa Turusta löytyy lukuisia esimerkkejä muuallakin Suomessa yleisestä tilkkutäkkikaavoituksesta, joka ei tosissaan huomioi liikenteen ongelmia. Malliksi käy toriparkkisuunnitelma, jonka mukaan torin alle tuotaisiin yli ajoneuvoa vuorokaudessa ilman, että mitenkään otetaan huomioon liikenteen lisääntymisen vaikutusta keskustan katuverkkoon tai ilman laatuun. Hallinto-oikeuden kumoama kaavapäätös on nyt KHO:n käsissä. Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarille puolestaan suunnitellaan asutettavaksi kymmeniätuhansia ihmisiä, vaikka työpaikat ovat aivan toisella puolella kaupunkia. Suunniteltu uusi siltakaan ei pelasta liikenteen sumppuuntumiselta Martinmäen aluetta, jossa asukkaat ovat alkaneet vaatia liikenteen ohjaamista tunnelissa Aurajoen ali, mikäli suunnitelmia ei muuteta. Yhdyskuntarakenne kestäväksi Kaavoituksessa tulee pyrkiä hiilineutraaliin yhdyskuntarakentamiseen, jolloin yhdyskunnat sijoittuisivat esim. rataverkon asemien läheisyyteen. Palvelujen olisi sijaittava helppojen kulkuyhteyksien päässä asutuksesta. Pelkästään joukkoliikenteelle (ainakin Turussa) sekä kevytliikenteelle (muuallakin taajamissa) tarkoitettuja väyliä tulee huomattavasti lisätä. Kaupan keskittämisestä tulee luopua. Kauppojen sijoittuminen kauas ihmisistä on jo tuottanut suuria ongelmia varsinkin vanhuksille sekä lapsiperheille, erityisesti yksinhuoltajille. Ongelmia on sekä maaseudulla että monilla asuma-alueilla Turussakin. Huonoista esimerkeistä epäekologisin lienee ns. Turun Pitkämäen jättimarkettisuunnitel-

10 ma. Sen mukaan lähelle Turun keskustaa, Raision-Naantalin -moottoritien alkupäähän, olisi rakennettu hypermarketti, joka olisi vetänyt päivittäin parikymmentätuhatta asiakasta kaupungin läpi vieville ja jo nyt ruuhkautuneille Puistokadulle ja Koulukadulle. Voimakas kansalaisliikehdintä on kuitenkin pakottanut ainakin jossain määrin muuttamaan suunnitelmia. Henkinen hyvinvointi huomioitava Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä perustellaan ekologisilla syillä. Rajansa tiivistämisellä kuitenkin on. Turussa ruutukaava-alueen tiivistäminen on saanut kymmenettuhannet asukkaat muuttamaan väljempään ympäristöön yhdyskuntarakenteen samalla hajotessa. Rannikon kesämökkien muuttaminen ympärivuotisesti asuttaviksi on niin ikään kaikkea muuta kuin ekologista. Lähiöiden viimeisiä puistoalueita ei pidä vallata kerrostaloilla ja parkkipaikoilla. Puistoalueiden saavutettavuutta tulee parantaa ja lisäksi kehittää laajempia vihervyöhykkeitä. Myös korttelien viherpihoista olisi huolehdittava. Kaupungin kasvillisuus tuottaa sekä kulttuurisia ekosysteemipalveluja, kuten esteettisyys, mielen maisema ja niin edelleen että fyysisiä palveluja. Jälkimmäisiin kuuluvat ilman ja veden puhdistaminen, hulevesien imeyttäminen ja melun vähentäminen. Kävelykatuja ja -alueita on laajennettava isommissa asutuskeskuksissa. Viihtyisyyttä lisää myös puiden, pensaiden ja matala-aluskasvillisuuden istuttaminen esim. teiden varsille ja suurille parkkipaikoille. Jo pelkästään sammalistutuksilla voitaisiin pehmentää monin paikoin hyvinkin karua taajama- ja liikenneympäristöä.

11 Helsingin Viikki tarjoaa malliesimerkin ekologisesti, energiataloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästä asuntoalueesta, jollaisia on syytä toteuttaa myös Varsinais-Suomessa. Asukkaiden mukanaolo on tarpeen jo suunnitelmia laadittaessa. Heille myös varattaisiin omat puutarhapalstat. Ranta-alueiden ja saarten tehorakentaminen vaarantaa saaristoluonnon tunnusomaiset piirteet. Saariston asukkaiden näkemys tulisi ottaa huomioon, mikä tarkoittaisi, että esimerkiksi Satavaan ja Kakskertaan suunniteltaisiin saaristokylämäistä asutusta, ei lisäasukkaan kerrostalokaupunkia. Turun kansallisen kaupunkipuiston perustamista on kiirehdittävä. Kulttuurisesti arvokkaiden kohteiden suojelua, oli kyse sitten vanhoista puutaloista tai esim. Paimionjokilaakson kulttuuriympäristöstä, tulee tehostaa. Ympäristönhuollossa riittää tekemistä Ympäristönhuollon keskeisiä tehtäviä Varsinais-Suomessa ovat huolehtiminen Saaristomeren veden laadusta sekä ilman puhtaudesta. Mutta huolta on kannettava myös terveellisen ruoan tuottamisen ja puhtaan juomaveden saannin edellytyksistä. Maakunnassamme on lukematon määrä pikkujokia ja puroja, jotka ovat rehevöitymisen vuoksi huonossa kunnossa. Rehevöityminen vaivaa myös monia Vakka-Suomen ja Salon- 11

12 12 Someron alueen järviä. Suurena haasteena on pidettävä varsinkin lauhojen talvien aikaista vesistökuormituksen lisääntymistä. Muihin Lounais-Suomen järviin verrattuna suuri Pyhäjärvi on hyvässä kunnossa. Vesiensuojelutyössä sopisikin ottaa mallia Pyhäjärvi-Instituutin toiminnasta, jossa painopisteinä ovat kuormituksen vähentämismenetelmien kehittäminen ja asukaslähtöinen vesiensuojelutyö. Jätehuollossa selkiyttämisen paikka Globaaleista ongelmista suurimpia on jätemäärien hallitsematon kasvu. Jossain määrin tämä pätee myös Varsinais- Suomessa. Tällä sekä energiantarpeella ja kaatopaikkajätemäärän vähentämisellä on perusteltu uuden ison jätteenpolttolaitoksen rakentamistarvetta Turun seudulle (ja myös Saloon). Jätteitä pitäisi tosin rahdata paljon omaa maakuntaamme laajemmalta alueelta, sillä kansainvälisten vertailujen mukaan Suomessa poltettavaa sekajätettä riittäisi korkeintaan 3-4 polttolaitokselle. Ympäristönäkökulmasta tapahtuvaa kriittistä tarkastelua edellä mainitut rakentamisperusteet eivät kuitenkaan kestä. Pääperiaatteena jätehuollossa tuleekin olla jätteen synnyn ehkäisy ja vähentäminen. Sen jälkeen on tuettava uudelleenkäyttöä ja kehitettävä kierrätystä. Viimeisenä tulee jätteen käyttö energiana. Mihinkään muuhun kelpaamaton jäte on loppusijoitettava turvallisesti. Jätepisteitä on lisättävä, ei karsittava. Turussa suunniteltu hyötyjätepisteiden radikaali vähentäminen olisi täysin nurinkurista toimintaa. Kierrätystuotteiden käyttö kuntien hankinnoissa olisi omiaan tehostamaan kierrätystä. Biohajoava jäte ei kuulu kaatopaikalle eikä polttolaitokselle, vaan biojäte on erilliskerättävä ja kompostoitava yhdessä puhdistamolietteen kanssa tai kaasutettava hyötykäyttöön. Pientaloalueille tarvitaan aluekeräyspisteitä myös polttokelvottomille jätteille ainakin niille alueille ja niin kauan, kuin jätteitä polttoon viedään. Sekajätteenpoltto on luonnonvarojen tuhlausta ja tuottaa myrkyllisiä ja haitallisia tuhkia, savukaasupäästöjä ja savukaasujen puhdistuksen jätevesiä. Kaiken kaikkiaan jätebisnes on kiristymässä. Teknologioita kehitettäessä suuri ei välttämättä ole kaunista. Jos uusi teknologia ei toimikaan kunnolla, joutuvat ympäristön asukkaat kärsimään, kuten Vehmaan biokaasulaitoksen hajuhaitat ovat osoittaneet.

13 Maaseudun elinvoimaisuudesta pidettävä huolta 13 Maaseudun elinvoimaisuuden säilyminen on läheisesti kytköksissä ympäristöasioihin. Montaa seikkaa on jo sivuttu tässä ohjelmassa, kuten esimerkiksi vaatimusta bioenergian tehokkaasta käyttöönotosta ja hajautettuun energiajärjestelmään siirtymisestä. Nykyinen aukkohakkuille ja maaperän muokkaukselle perustuva metsänhoito on lajiston kannalta tuhoisaa. Siksi aina, kun se on mahdollista, tulisi käyttää jatkuvaa kasvatusta (poimintahakkuuta) sekä metsän luontaista uudistamista. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen, esimerkiksi kosteikkojen ja altaiden rakentaminen, auttaa vesiensuojelua ja on omiaan tukemaan maatilamatkailua tarjoten vaikkapa opastuskohteita koululaisille. Luontoretkeilyn lisääntymisellä on samansuuntaisia vaikutuksia. Perinteisen maatalouskulttuurin (niitto- ja laiduntalouden) synnyttämät perinnemaisemat ovat lajirikkaimpia elinympäristöjämme. Maataloudessa tapahtuneiden muutosten myötä niittyjen, ketojen, nummien, hakamaiden ja metsälaitumien määrä on romahtanut. Tukemalla perinnebiotooppien säännöllistä hoitoa voidaan monipuolistaa kasvi- ja hyönteislajistoa sekä säilyttää maaseutumaiseman kulttuurihistoriallisia arvoja. Lähialueella tuotettu ruoka, etenkin luomu, on ympäristöystävällistä, terveellistä ja maukasta. Sen tuotantoa ja markkinointia on edistettävä kaikin tavoin. Idea lähiötoreista on kannatettava. Saaristomeren kalastuselinkeinoa haittaa rehevöityminen, joka aiheuttaa mm. pyydysten limoittumista, samoin vedessä olevien kemikaalien (dioksiini, PCB-aineet) kertyminen kaloihin. Haittojen vähentäminen on pitkällä tähtäimellä mahdollista. Rehevöitynyt meri myös ylläpitää korkeaa perustuotantoa lisäten särkikalojen määrää Saaristomerellä. Tämä puolestaan houkuttelee sisäsaaristoon asti harmaahylkeitä, samoin merimetsokanta on nopeasti kasvanut. Kalastettavat arvokalat ovatkin suurelta osin vetäytyneet piilopaikkoihin. Näihinkin ongelmiin on löydettävä ratkaisuja, jotka turvaavat sekä kalastuksen jatkuvuuden että ympäristönsuojelun vaatimukset.

14 Yhteisöllisyyttä kuntien päätöksentekoon Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ympäristöasioissakin ovat usein sangen vajavaiset. Todellinen valta on käytännössä virkamiehillä ja heidän näkemyksensä siunaavalla pienellä päättäjäjoukolla. Isoissa hankkeissa pakollinen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) parantaa tilannetta, mutta muissa ympäristöön kohdistuvissa toimenpiteissä taloudelliset arvot ovat yleensä ratkaisevia. Ympäristön kannalta parhaat ratkaisut edellyttävät kuitenkin sekä riittävän ja objektiivisen tiedon että alueen asukkaiden näkemysten todellista huomioon ottamista. Asukkailla ja muilla osallisilla tulee lisäksi olla oikeus vaatia vaihtoehtoisia ratkaisuja kiistakysymyksissä. Koetinkivestä em. vaatimuksien toteutumiselle kävisi hyvin Saaristomeri, jonka biosfäärialuetta Unesco laajensi kesäkuussa Kansainväliseen biosfääriohjelmaan kuuluvat alueet ovat luontonsa ja kulttuurinsa puolesta ainutlaatuisia. Kyseessä onkin Unescon kunniamaininta, jolla on tarkoitus kannustaa Saaristomeren aluetta toimimaan ikään kuin mallina ihmisen ja luonnon hyvästä vuorovaikutuksesta.

15

16

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen: tavoitetilat 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Resurssiviisas Lappeenranta 2050 Energian tuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Haaste-ehdotukset työpajakäsittelyyn 16.12.2013

Haaste-ehdotukset työpajakäsittelyyn 16.12.2013 Haaste-ehdotukset työpajakäsittelyyn 16.12.2013 Kestävät valinnat käyttöön (1/2) Helpotetaan kestäviä arkivalintoja asumisessa, liikkumisessa ja kuluttamisessa Kehitetään ympäristöliiketoimintaa Tehdään

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK Maatalouden vesiensuojelu Johanna Ikävalko Ympäristöjohtaja MTK Itämeren ja sisävesien suojelun kansalliset tavoitteet Maatalous Itämeren rehevöittäjänä - julkaisu v. 2007 (MTT & SYKE): Pohjanlahti on

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa 26.4.2013 Heikki Aronpää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.4.2013 Ympäristöpolitiikka Suomessa on globalisoitunut ja

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot