Turun lähtötilannekartoitus
|
|
- Ismo Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Katsaus Turun toimintaympäristöön sukupuolieriteltyjen tilastojen valossa
2 Lähtötilannekartoitus on osa Kuntaliiton ja Naisjärjestöt yhteistyössä Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry:n TASE-projektia Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt projektille Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen. Lisäksi kunnat ja Kuntaliitto rahoittavat projektia. TEKIJÄT Suomen Kuntaliitto, Mattias Karlsson, Ramboll Management Consulting Oy 1. painos ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 212 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 53 Helsinki PL 2, 1 Helsinki Puh Faksi
3 Sisältö Esipuhe Turun kaupunkikonsernin strategia ja tavoitteet Väestörakenne Työpaikat ja toimialarakenne... 4 Työllisyys ja toimeentulo Koulutus ja urakehitys Terveys Turvallisuus ja väkivallan kohteeksi joutuminen Poliittinen aktiivisuus ja edustus sekä osallistuminen kunnan ja lähiyhteisön toimintaan Kaupunkiorganisaatio ja tasa-arvotyön organisointi Turussa Lähdeluettelo
4 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Esipuhe Kunnat ovat tärkeässä asemassa naisten ja miesten tasa-arvon vahvistamisessa. Demokraattinen päätöksenteko, hyvin järjestetyt kuntapalvelut ja turvallinen arki luovat perustan kuntalaisten tasa-arvolle. Sukupuolten välillä voi olla eroja erilaisilla elämänalueilla, minkä vuoksi eri-ikäisillä naisilla, miehillä, tytöillä ja pojilla saattaa olla erilaisia tarpeita kuntien palveluille. Kuntalaisten välisiä eroja on tärkeää tunnistaa, jotta tietoa voidaan käyttää laadukkaan päätöksenteon ja suunnittelun pohjana. Tämän lähtötilannekartoituksen tavoitteena on tehdä näkyväksi näitä eroja. Kartoitus kokoaa yhteen eri aihealueiden tilastoja ja luo tiiviin katsauksen sukupuolten välisiin eroihin Suomessa ja Turussa. Lähtötilannekartoitus on osa Kuntaliiton TASE-hanketta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tasa-arvoa kunnissa. Projektissa kehitetään käytännön keinoja, joilla kunnat voivat viedä toiminnallista, esimerkiksi palveluiden ja päätöksenteon tasa-arvoa käytäntöön. Projekti pohjautuu Eurooppalaiseen peruskirjaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa. Peruskirja on laadittu Euroopan kuntajärjestöjen ja kuntien yhteistyönä, ja Kuntaliiton hallitus on suositellut kunnille ja maakuntien liitoille sen hyväksymistä. Projektissa peruskirjaa viedään käytäntöön neljässä pilottikunnassa: Espoossa, Salossa, Turussa ja Vantaalla. Lähtötilannekartoitukset on laadittu jokaisesta neljästä kunnasta, ja niiden tarkoituksena on luoda katsaus näiden kuntien toimintaympäristöihin sukupuolieriteltyjen tilastotietojen valossa. Kartoitukset auttavat ymmärtämään, millaisessa kehyksessä projektin tavoitteita on lähdetty toteuttamaan ja myös laajemmin sitä, millaisia sukupuolten välisiä eroja Suomalaisessa yhteiskunnassa on eri elämänalueilla. Tähän lähtötilannekartoitukseen on poimittu erityisesti väestöön, työllisyyteen, koulutukseen, terveyteen, turvallisuuteen sekä poliittiseen edustukseen liittyviä tilastoja. Valitut tilastot eivät kata aukottomasti kaikkea saatavilla olevaa tietoa, vaan niiden on tarkoitus toimia ajatusten herättäjänä ja tiiviinä katsauksena niihin asioihin, joissa kunnan asukkaiden sukupuolella voi olla merkitystä. Raportin ovat tuottaneet yhteistyössä Kuntaliitto ja Mattias Karlsson Åbo Akademista. Tausta-aineistoja on koonnut lisäksi Ramboll Management Consulting Oy. Raportin toimitti Milla Sandt ja taitosta vastasi Nina Palmu-Pietilä. Helsingissä 7. kesäkuuta 212 Sinikka Mikola projektipäällikkö, erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 4
5 1 Turun kaupunkikonsernin strategia ja tavoitteet Turun kaupungin visio 215 Turun kaupungin visio 215 Suomen Turku on kansallisesti ja kansainvälisesti Suomen Turku on kansallisesti vetovoimainen ja kansainvälisesti kulttuurin vetovoimainen kulttuurin ja osaamisen keskus, jossa on erinomainen elämisen jossa on laatu erinomainen sekä innovatiivinen toimintaympäristö. elämisen laatu sekä innovatiivinen toimintaympäristö. Turun kaupunkikonsernin johtaminen ja ohjaus perustuu valtuustoryhmien väliseen sopimukseen (Kv ) 1. Sopimuksen mukaan valtuustokauden keskeisiä tavoitelinjauksia ovat: Tasapainoinen talous Kilpailukykyinen Turku Ydinpalveluihin keskittyminen Hyvä hallinto Turku-sopimus ja sen ohjelmat jakautuvat kolmeen strategiseen teemaan: vetovoimaisuus ja kilpailukyky, asukkaiden hyvinvointi sekä resurssien tasapainoinen ohjaus. Kaksi ensimmäistä teemaa kytkeytyvät kaupungin palvelutuotantoon ja kolmas käsittelee palvelutuotannon resursointia ja ohjausta. Turun ohjelmat ja niiden tavoitteet ovat: 1. Osaamis-, -yrittäjyys ja elinkeino-ohjelma: Kaupungin veropohjan vahvistaminen ja ulkoisen rahoituksen hankkiminen Koulutus- ja tutkimuskaupungin korostaminen ja sen aluevaikuttavuuden tehostaminen Pk-yritysten kasvu ja kärkialojen uudistuminen työpaikkojen luomiseksi Kansainvälisyyden arkipäiväistyminen ja vetovoimaisuuden lisääminen 2. Ympäristö ja ilmasto-ohjelma: Kestävän kehityksen edistämisen ja seurannan kehittäminen Alueen kasvihuonekaasupäästöjen alentaminen Kaupungin toimintojen energiatehokkuuden parantaminen Lisätään uusiutuvan energian käyttöä Lisätään kestävien liikkumismuotojen käyttöä ja kehitetään joukkoliikennettä Hankintojen kestävyys Vähennetään jätehuollon ilmastovaikutuksia 1 Turun kaupunki
6 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Vähennetään kaupungin vaikutuksia vesien tilaan Edistetään luonnon monimuotoisuutta Lisätään lasten ja nuorten ympäristöosaamista ja -vastuullisuutta Asunto- ja maankäyttöohjelma: Kestävä kaupunkirakenne Keskustan kehittäminen Kestävä väestönkasvu pientalorakentamisella Vetovoimaiset työpaikka-alueet Kestävä ympäristö ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti Asukkaiden hyvinvointi - Turusta parempi kasvukaupunki: Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä ja riittävillä peruspalveluilla Lasten ja nuorten palvelut mahdollistavat tasaveroiset kasvuedellytykset. Turussa tavaksi terveet elämäntavat Työikäisen väestön hyvinvointia edistetään ehkäisevillä palveluilla ja estämällä hyvinvointipuutteiden kasautuminen Luodaan rakenteet hyvinvoinnin edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi. Elämää ikääntymiseen Turkulaiset ikäihmiset ovat aktiivisia ja omatoimisia kansalaisia, jotka yhä useammin asuvat kotona turvallisesti ja esteettömästi Palvelurakennemuutos turvaa turkulaisten ikäihmisten tarpeenmukaiset ja laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden asukkaiden ikääntyessä. Resurssien tasapainoinen ohjaus Henkilöstöohjelma Oikeudenmukainen ja osallistava johtaminen Henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon varmistaminen ja tukeminen Työssään viihtyvä ja motivoitunut henkilöstö ja hyvinvoiva työyhteisö Turun tasa-arvotavoitteet tai sitoutuminen Eurooppalaiseen tasa-arvon peruskirjaan eivät nouse sopimuksessa esiin. 6
7 2 Väestörakenne Turku on Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja vuoden 211 lopussa kaupungissa oli noin asukasta, joista 53 prosenttia on naisia ja 47 prosenttia miehiä 2. Ruotsia äidinkielenään puhuu asukkaista runsaat 5 prosenttia ja muita kieliä 8 prosenttia. Vieraskielisen väestön osuus on Turussa 3,5 prosenttiyksikköä suurempi verrattuna koko Suomeen. Turussa on suhteellisesti vähemmän peruskouluikäisiä lapsia kuin koko maassa. Tämä ilmenee kuviosta 1, jossa sekä Turun että Suomen väestö on eritelty ikäryhmittäin. Sen sijaan vuotiaiden ja nuorempien aikuisten ikäryhmien osuudet väestöstä ovat korkeampia kuin koko maassa vuotiadein ikäryhmässä tilanne on toisinpäin, ja yli 65 vuotta täyttäneiden osuus Turun väestöstä on suunnilleen sama kun koko Suomessa. Kuvio 1: Väestön ikärakenne Turussa ja koko maassa vuonna 211, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne) Turku Koko maa Kun Turun asukkaiden ikäjakaumia tarkastellaan sukupuolen mukaan (kuvio 2), on havaittavissa, Kuvio että 65 1: vuotta Väestön täyttäneiden ikärakenne Turussa ikäluokassa ja koko naisia maassa on vuonna selvästi 211, suurempi % osuus kuin miehiä. Muiden (Lähde: ikäryhmien Suomen virallinen osalta tilasto tilanne 212: on päinvastainen, Väestörakenne) paitsi että sukupuolten väliset erot ovat pienemmät. Turun tilanne on tässä suhteessa samankaltainen kuin Suomessa yleensä, mikä johtuu siitä, että Suomessa naiset elävät pidempään kuin miehet. Naisten elinajanodote on noin 6,5 vuotta pidempi kuin miesten ja siksi on ymmärrettävää, että yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä naisia on suhteellisesti enemmän kuin miehiä 3. 2 Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne. 3 Suomen virallinen tilasto 212: Kuolleet. 7
8 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Kuvio 2: Väestön ikärakenne sukupuolittain Turussa vuonna 211, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne) Miehet Naiset Kuvio 2: Väestön ikärakenne sukupuolittain Turussa vuonna 211, %. Turussa vanhuuseläkeiän saavuttaneiden määrä kas vaa nopeasti. Vuonna 22 yli 65 vuotta (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne) täyttäneitä ennustetaan olevan 23 prosenttia nykyistä enemmän. Väestömäärissä tämä tarkoittaisi kasvua noin 7 7 henkilöillä. Kuvio 3 näyttää miten tämä kehitys tulee tulevaisuudessa heijastumaan kaupungin väestön ikärakenteeseen. Ennusteen mukaan yli 65- vuotiaiden ikäryhmän osuus kaupungin väestöstä kasvaa noin 4 prosenttiyksiköllä vuoteen 22 mennessä. Silloin yli 65-vuotiaiden osuus on noin 23 prosenttia verrattuna nykyiseen 19 prosenttiin. Seuraavien vuosikymmenien aikana kasvu hiipuu jonkin verran, mutta jatkuu silti, kun taas ennusteen mukaan muiden ikäryhmien osuudet pysyvät ennallaan tai kutistuvat. Vuonna 24 yli 65 vuotta täyttäneiden osuuden ennustetaan olevan runsaat 26 prosenttia koko Turun väestöstä. 8 3
9 Kuvio 3: Turun ennustettu ikärakenne vuosina 22 24, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestöennuste) Kuvio 3: Turun ennustettu ikärakenne vuosina 22 24, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestöennuste) 4 9
10 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus 3 Työpaikat ja toimialarakenne Valtakunnallisesti katsoen miesten ja naisten välillä on merkittäviä eroja sijoittumisessa työ elämään. Julkinen sektori työllistää huomattavasti suuremman osan naisista (41 prosenttia) kuin miehistä (16 prosenttia). Sen sijaan miehet työskentelevät suhteellisesti enemmän sekä yksityisellä sektorilla että yrittäjinä. Tässä suhteessa Turku ei ole poikkeus. Maininnan arvoista on kuitenkin se, että Turussa sukupuolten väliset erot ovat jokaisen sektorin osalta jonkin verran pienempiä verrattuna koko maahan. Turussa työssäkäyvien naisten ja miesten osuuden erotus esimerkiksi julkisella sektorilla on 2 prosenttiyksikköä, kun koko Suomen vastaava luku on 5 prosenttiyksikköä korkeampi. Tästä huolimatta naisten osuudet eri sektoreilla ovat suurin piirtein samalla tasolla kun valtakunnallisesti. Miehet taas työskentelevät koko maahan verrattuna enemmän julkisella sektorilla ja vähemmän yrittäjinä. Kuvio 4: Työssäkäyvät työnantajasektorin 4 mukaan Turussa ja koko maassa vuonna 29, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) Miehet Naiset Miehet Naiset Turku Koko maa Julkinen sektori Yksityinen sektori Yrittäjät Kuvio 4: Työssäkäyvät työnantajasektorin 1 mukaan Turussa ja koko maassa vuonna 29, % Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä mainita, että tilastot käsittävät kaikki Turun työpaikat. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) Tämä tarkoittaa sitä, että myös henkilöt, jotka työskentelevät Turussa, mutta asuvat toisessa kunnassa, ovat mukana tilastoissa. Siitä huolimatta luvut ovat ainakin suunta-antavia. Työnantajasektorin lisäksi väestön työllistymistä on mahdollista tarkastella eri toimialojen mukaan. Toisin kun edellä, nämä tilastot käsittävät pelkästään Turun kaupungin asukkaiden sijoittumisen, eivätkä Turussa työskentelevät muiden kuntien asukkaat ole mukana laskelmissa. Kuviosta 5 ilmenee, että Turussa suurin osa naisista työskentelee palvelualoilla. 4 Julkinen sektori koostuu valtiolla ja kunnissa työskentelevistä. Yksityinen sektori sisältää myös valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä työssäkäyvät. Kuviosta on jätetty pois henkilöt, joiden työnantajasektori on luokiteltu tuntemattomaksi.
11 Sama koskee miehiä, mutta heidän osaltaan palvelualat työllistävät suhteellisesti pienemmän joukon (65 prosenttia) verrattuna naisiin (84 prosenttia). Sen sijaan turkulaiset miehet työskentelevät huomattavasti naisia useammin jalostusaloilla. Turussa naisten jakauma eri toimialojen mukaan vastaa hyvin pitkälti koko maan tilannetta. Miesten osalta palvelualojen osuus on selvästi suurempi ja jalostusalojen osuus vastaavasti pienempi kuin valtakunnallisesti. Koko maassa alkutuotanto työllistää vain erittäin pienen osan väestöstä, ja näin on myös Turussa. Kuvio 5: Työlliset toimialan 5 mukaan Turussa ja koko maassa vuonna 29, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Miehet Naiset Miehet Naiset Turku Koko maa Kuvio 5: Työlliset toimialan 2 mukaan Turussa ja koko maassa vuonna 29, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) 5 Alkutuotanto: (A) Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus: (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen Palvelut: (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. Muut: (R-U) Muut palvelut Kuviosta on jätetty pois henkilöt, joiden toimiala on luokiteltu tuntemattomaksi. 2 Alkutuotanto: (A) Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus: Palvelut: (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. 11
12 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus 4 Työllisyys ja toimeentulo Työssäkäyntitilastojen tarkastelu sukupuolinäkökulmasta tekee näkyväksi naisten ja miesten välisiä eroja työllisten ja työttömien osuuksissa työvoimasta. Kuten kuviosta 6 käy ilmi, turkulaisista miehistä oli työttömänä 16 prosenttia vuoden 2 lopussa, kun naisten osalta vastaava lukema oli prosenttia. Työllisten ja työttömien osuuden ero sukupuolten välillä on Turussa suurempi kuin koko maassa. Naisten työllisyysaste on melkein samalla tasolla kun valtakunnallisesti, kun taas työttömiä miehiä Turussa on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio 6: Työllisten ja työttömien osuudet työvoimasta Turussa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) Miehet Naiset Miehet Naiset Työlliset Työttömät Turku Koko maa Kuvio 6: Työllisten ja työttömien osuudet työvoimasta Turussa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) Yksi lähestymistapa miesten ja naisten välisten toimeentuloerojen (ja siten esim. köyhyyden) tarkasteluun on keskimääräisten veronalaisten tulojen vertailu. Kuten koko Suomessa, myös Turussa miesten keskimääräiset veronalaiset tulot ovat suuremmat kuin naisten vastaavat tulot. Kuviossa 7 on esitetty naisten ja miesten keskimääräinen ansiotulotaso ikäryhmittäin. Laskelmissa ei ole huomioitu esimerkiksi koulutustaustaa, työnantajasektoria tai asemaa. Ikäryhmittäin katsoen turkulaisten naisten keskimääräiset tulot ovat samalla tasolla kuin naisilla koko maassa. Nuorimmilla miehillä (25 34 ja 35 44) on koko maan miesten keskiarvoihin verrattuna hieman vähemmän tuloa, ja vanhimmilla miehillä (55 65 ja 65 ) taas hieman enemmän. Tämä johtaa siihen, että sukupuolten väliset tuloerot ovat koko maahan verrattuna pienemmät nuorimpien ja suuremmat vanhimpien työssäkäyvien ikäryhmissä. Riippuen ikäryhmästä erot vaihtelevat 4 euron välillä (vuonna 2). 12
13 Kuvio 7: Veronalaiset tulot keskimäärin ikäryhmittäin Turussa ja koko maassa vuonna 2, tuhat euroa (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Veronalaiset tulot) Miehet Naiset Turku Koko maa Kuvio 7: Veronalaiset tulot keskimäärin ikäryhmittäin Turussa ja koko maassa vuonna 2, tuhat euroa (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Veronalaiset tulot) 8 13
14 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus 5 Koulutus ja urakehitys Noin 3,5 prosentilla Turun asukkaista on toisen asteen jälkei nen tutkinto. Kuviosta 8 ilmenee, että naisten vastaava luvut ovat korkeampia kuin miesten (32,5 prosenttia verrattuna 28 prosenttiin). Koko maahan verrattuna Turun väestö on hieman korkeammin koulutettua. Verrattuna koko maahan turkulaisista naisista runsaat 3 prosenttia suurempi osuus on suorittanut toisen asteen jälkeisen tutkinnon. Miesten vastaava osuus on vajaat 2 prosenttia. Koko maan tasolla naiset ovat suorittaneet miehiä suhteellisesti useammin tutkinnon jokaisessa toisen asteen jälkeisen koulutuksen kategoriassa. Erot sukupuolten välillä kuitenkin kutistuvat mitä korkeammasta koulutusasteesta on kyse. Sama kaava toistuu myös Turussa, mutta sillä erolla, että suurempi osa miehistä kuin naisista on suorittanut tutkijakoulutusasteen tutkinnon. Kuvio 8: Toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Turun ja koko maan väestöstä vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestön koulutusrakenne) Miehet Naiset Miehet Naiset Turku Koko maa Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Kaikki eivät jatka opiskelua peruskoulun jälkeen. Koko maassa 11,5 prosenttia vuotiaista on koulutuksen ulkopuolella, mikä tarkoittaa sitä, että he eivät opiskele tai heillä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Kuviossa 9 on nähtävissä, että koko maassa koulutuksen ulkopuolella olevista suurempi osa on miehiä. Erotus sukupuolten välillä on koko maan osalta 3 prosenttia ja Turussa 5 prosenttia. Turun suurempi erotus johtuu siitä, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on alempi naisten keskuudessa, kun taas vastaava osuus miesten osalta on samalla tasolla kuin koko maassa. Kuvio 8: Toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Turun ja koko maan väestöstä vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestön koulutusrakenne) 14
15 Kuvio 9: Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus vuotiaiden ikäryhmässä Turussa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:3219) Miehet Naiset 4 2 Turku Koko maa Kuvio 9: Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus vuotiaiden ikäryhmässä Turussa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:3219) 15
16 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus 6 Terveys Miesten ja naisten terveydessä ja kuolemansyissä on tilastojen valossa selkeitä eroja. Suomessa vuosittain noin 1 henkilöä tekee itsemurhan ja noin 75 prosenttia tekijöistä on miehiä 6. Turussa luvut ovat samansuuntaisia 7. Myös alkoholin aiheuttamissa kuolemissa miehet ovat selvässä enemmistössä sekä Turussa että koko maassa 8. Alkoholin lisäksi puhutaan myös tupakoinnin ja ylipainon aiheuttamista terveysriskeistä. Myös tähän liittyy Suomessa sukupuolten välisiä eroja vuotiaista miehistä noin 24 prosenttia tupakoi päivittäin ja lähes 58 prosenttia on ylipainoisia, kun taas naisten vastaavat osuudet ovat runsaat 15 prosenttia ja noin 43 prosenttia 9. Koska tupakointi ja ylipaino kasvattavat riskiä sairastua vakaviin sairauksiin, nämä tekijät toimivat terveysindikaattoreina. Siksi voidaan todeta, että naisten elintavat ovat miehiä terveellisempiä ainakin tupakoinnin ja ylipainon näkökulmasta katsottuna. Tilastojen valossa miehet ja naiset eroavat myös sairauspäivärahaa tarkasteltaessa. Kuviosta ilmenee, että naiset saavat suhteellisesti useammin sairauspäivärahaa kuin miehet. Tilanne on samankaltainen sekä Turussa että koko maassa sillä erolla, että sekä miesten että naisten osalta sairauspäivärahaa saaneiden määrä on Turussa jonkin verran pienempi. Kuvio : Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä vuonna 2, lkm (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:35) Miehet Naiset 4 2 Turku Koko maa 6 Vuonna 2 (Suomen virallinen tilasto 212: Kuolemansyyt). Kuvio : Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä vuonna 2, lkm 7 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Itsemurhat, menetetyt elinvuodet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:35) (Lähde: 8 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet. 9 Vuonna 2 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:719; id: 351). 16
17 7 Turvallisuus ja väkivallan kohteeksi joutuminen Suomen väkivaltatilastot osoittavat, että miehet joutuvat naisia useammin ryöstöjen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten uhreiksi ja naiset puolestaan seksuaalirikosten uhreiksi. Koska rikostilastoja ei ole saatavilla kuntatasolla sukupuolittain, joudutaan tyytymään maakuntatason tilastoihin. Kuviosta 11 ilmenee, että sukupuolten jakauma eri rikosten ryhmissä on Varsinais-Suomessa samankaltainen kuin valtakunnallisella tasolla. Kuvio 11: Eri rikosten uhrit sukupuolittain Varsinais-Suomessa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) Koko maa Varsinais-Suomi Seksuaalirikokset Henki- ja terveysrikokset Ryöstöt Seksuaalirikokset Henki- ja terveysrikokset Uhrina mies Uhrina nainen Ryöstöt Valtakunnallisesti perheväkivallan kohteeksi joutuneiden määrä on kasvanut vuodesta 26 vuoteen 211 (kuvio 12). Naiset joutuvat perheväkivallan kohteeksi huomattavasti miehiä useammin. Esimerkiksi vuonna 211 perheväkivallan asianomistajista 71 prosenttia oli naisia ja 29 prosenttia miehiä. Miesten osuus asianomistajista on kasvanut suhteellisesti vuodesta 26 vuoteen 211 siten, että erotus sukupuolten välillä oli vuonna prosenttia ja vuoteen 211 mennessä prosenttiyksikköä vähemmän, eli noin 42 prosenttia. Kuvio 11: Eri rikosten 3 uhrit sukupuolittain Varsinais-Suomessa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) Seksuaalirikokset sisältävät raiskausrikokset ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön. Henki- ja terveysrikokset koostuvat sekä tapon ja murhan yrityksistä että pahoinpitelyrikoksista. 17
18 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Kuvio 12: Perheväkivallan asianomistajat sukupuolittain koko maassa vuosina , lkm (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) Asianomistajana mies Asianomistajana nainen Kuvio 12: Perheväkivallan asianomistajat sukupuolittain koko maassa vuosina , lkm (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) 18 13
19 8 Poliittinen aktiivisuus ja edustus sekä osallistuminen kunnan ja lähiyhteisön toimintaan Kunta on asukkaidensa itsehallintoon perustuva demokraattinen paikallisyhteisö. Itsehallinnollisen kuntajärjestelmän perimmäinen idea on se, että samalla alueella asuvat ihmiset hoitavat yhteisiksi katsomiaan asioita sekä tekevät valintoja hyvinvointinsa ja alueensa kehittämisen edistämiseksi. Demokraattisen päätöksenteon ydin on kuntalaisten suorilla vaaleilla valitsema kunnanvaltuusto, joka tekee strategiset päätökset kunnan toiminnasta, palveluista ja niiden kehittämisestä. Valtuusto on kunnan asukkaiden itsehallinnon ensisijainen toteuttaja. Erilaisilla kuntalaisryhmillä voi olla jossain määrin erilaisia tarpeita ja odotuksia esimerkiksi kunnan palveluille, joten on tärkeää, että kunnan päättäjäjoukko on monipuolinen. Naisten ja miesten tasavertainen edustus ja osallistuminen kunnalliseen päätöksentekoon vahvistaa tasa-arvoa ja on keskeinen osa demokratian toteutumista. Vuoden 28 kunnallisvaaleissa äänestysprosentti oli Turussa 59, mikä oli runsaat 2,5 prosenttia korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. Naiset äänestivät aktiivisemmin kuin miehet ja kuten kuviosta 13 voi havaita, sukupuolten väliset erot olivat lähes yhtä suuret Turussa kun valtakunnallisesti. Turussa äänestysaktiivisuus jäi kuitenkin sekä kokonaisuudessaan että erikseen miesten ja naisten osalta tarkasteltuna muutaman prosentin alemmaksi koko maahan verrattuna. Kuvio 13: Äänestysosallistuminen Turussa ja Manner-Suomessa vuoden 28 kunnallisvaaleissa, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Kunnallisvaalit) Miehet Naiset 3 2 Turku Manner-Suomi Kuvio 13: Äänestysosallistuminen Turussa ja Manner-Suomessa vuoden 28 kunnallisvaaleissa, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Kunnallisvaalit) 19
20 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Kuten kuviosta 14 ilmenee, Turun kaupunginvaltuustoon valittiin vuoden 28 kuntavaaleissa enemmän miehiä kuin naisia. Naisten osuus valtuutetuista oli 43 prosenttia, mikä oli korkeampi verrattuna valtakunnalliseen tasoon, jossa vastaava osuus jäi 37 prosenttiin. Myös kaupunginhallituksessa miehet ovat enemmistössä, ja sukupuolten suhteellinen erotus on jonkin verran suurempi kuin valtuustossa. Sen sijaan miesten ja naisten osuudet lautakuntien jäsenistä ovat lähes yhtä suuret. Manner-Suomen kunnissa naisten osuus hallitusten ja lautakuntien paikoista on korkeampi kuin heidän vastaava osuutensa valtuustopaikoista. Yksi syy tähän löytyy lainsäädännöstä. Tasa-arvolain mukaan sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 4 prosenttia 11. Siksi erotus sukupuolten välillä voi olla suurempi valtuustossa kuin hallituksessa ja lautakunnissa. Vaikka miehet ovat yleensä enemmistössä kuntien luottamuselimissä, naisten edustus on kuitenkin kokonaisuudessaan korkeampi Turussa kuin valtakunnallisella tasolla. Kuvio 14: Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien 12 sukupuolijakauma Turussa ja Manner-Suomessa vuonna 29, % (Lähteet: Suomen virallinen tilasto (212) - Kunnallisvaalit; Suomen kuntaliitto (212) Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Turun kaupunki (212b)) Valtuusto Hallitus 3 Lautakunnat 2 Miehet Naiset Miehet Naiset Turku Manner-Suomi Kuvio 14: Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien 4 sukupuolijakauma Turussa ja Manner-Suomessa vuonna 29, % (Lähteet: Suomen virallinen tilasto (212) - Kunnallisvaalit; Suomen kuntaliitto (212) - Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Turun kaupunki (212b)) Tarkasteltaessa luottamuselinten puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia miesten edustus on selvästi korkeampi kuin naisten. Naisten osuus Manner-Suomen kunnanvaltuustojen puheenjohtajista on noin 27 prosenttia ja varapuheenjohtajista noin 25 prosenttia, ja kunnanhallituksissa vastaavat luvut ovat noin 21 prosenttia ja 35 prosenttia 13. Myös Turun kaupun- 11 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Keskusvaalilautakuntien ja tarkastuslautakuntien jäsenet eivät ole mukana laskelmissa. Tiedot Turun lautakuntien jäsenistä on vuodelta Suomen Kuntaliitto (212), Kuntavaali- ja demokratiatilastot. 2
21 ginvaltuuston puheenjohtaja on mies, ja kolmesta varapuheenjohtajista yksi on nainen. Sen sijaan kaupunginhallituksella on naispuheenjohtaja ja varapuheenjohtajina nainen ja mies 14. Valtakunnallisesti miehet toimivat naisia useammin myös lautakuntien puheenjohtajina ja varapuheenjohtajina (kuvio 15). Naisten osuus varapuheenjohtajista on jonkin verran korkeampi kuin heidän osuuteensa puheenjohtajista. Turussa sukupuolijakauma on tasaisempi, mutta lautakuntien puheenjohtajat ovat silti useammin miehiä kuin naisia. Kuvio 15: Lautakuntien 15 puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien sukupuolijakauma Turussa vuonna 212 ja Manner-Suomessa vuonna 29, % (Lähteet: Suomen Kuntaliitto 212, Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Turun kaupunki 212b) Puheenj. Varapuheenj. Puheenj. Varapuheenj. Miehet Naiset Turku Manner-Suomi Kuvio 15: Lautakuntien 5 puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien sukupuolijakauma Turussa vuonna 212 ja Manner-Suomessa vuonna 29, % (Lähteet: Suomen Kuntaliitto 212, Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Turun kaupunki 212b) 14 Turun kaupunki (212b). 15 Keskusvaalilautakuntien ja tarkastuslautakuntien jäsenet eivät ole mukana laskelmissa. 21
22 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus 9 Kaupunkiorganisaatio ja tasaarvotyön organisointi Turussa Turun kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kunnallisvaaleissa valittu kaupunginvaltuusto. Neljäksi vuodeksi valitussa valtuustossa on kaudella valtuutettua. Kaupunginvaltuuston alaisuudessa toimii 13-jäseninen kaupunginhallitus. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen lisäksi kaupungin toimielimiä ovat lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat ja neuvostot. Lautakuntia Turussa on yhteensä 11, jonka lisäksi toimii Turun ammattikorkeakoulun hallitus sekä neljä liikelaitoksen johtokuntaa. Toimikuntia ja neuvostoja Turun kaupungissa on yhteensä kuusi, joista yksi on tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunta 16. Vuonna 29 valittu tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunta on kymmenjäseninen. Kokonaiskuva Turun kaupungin organisaatiosta on nähtävissä kuviossa 16. Kuvio 16: Turun kaupungin organisaatiokaavio (Lähde: Turun kaupunki 212a) Turun kaupungin hallinnollinen organisaatio Keskushallinto Matkailun palvelukeskus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hallintojaosto Konsernijaosto Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Tarkastuslautakunta - revisiotoimisto Kaupunginreviisori Kari Koivuluhta Turun Seudun Kehittämiskeskus Vastuualueet ja palvelukeskukset Vs. osaamistoimen apulaiskaupunginjohtaja Jouko K. Lehmusto Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä Ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen Sisäinen tarkastus Tilakeskus Keskusvaalilautakunta Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta 1. Varhaiskasvatus 2. Perusopetus - Kasvatus ja opetusvirasto 1. Talous- ja tilapalvelut 2. Yleishallinto ja henkilöstöpalvelut (sis. ruotsinkieliset palvelut) Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Timo Jalonen Lukio- ja ammattiopetuslautakunta 1. Lukio-opetus 2. Ammatillinen opetus 3. Aikuiskoulutus Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Timo Jalonen Peruspalvelulautakunta Yleisjaosto Yksilöasioiden jaosto - Sosiaali- ja terveysvirasto Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen Kulttuurilautakunta - Kulttuuriasiainkeskus - Turun kaupunginteatteri - Turun filharmoninen orkesteri, Kaupunginorkesteri - Turun kaupunginkirjasto - Turun museokeskus Kulttuurijohtaja Minna Sartes Liikuntalautakunta - Liikuntapalvelukeskus Liikuntajohtaja Arto Sinkkonen Turun Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta - Turun Kiinteistöliikelaitos Liikelaitosjohtaja Jouko Turto Turun Tilaliikelaitoksen johtokunta - Turun Tilaliikelaitos Liikelaitosjohtaja Martti Kuitunen Turun Vesiliikelaitoksen johtokunta - Turun Vesiliikelaitos Liikelaitosjohtaja Irina Nordman Turun Satamaliikelaitoksen johtokunta - Turun Satamaliikelaitos Toimitusjohtaja Christian Ramberg Ympäristö- ja kaavoituslautakunta - Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen Rakennuslautakunta Joukkoliikennelautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta - Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Pelastusjohtaja Jari Sainio Turun ammattikorkeakoulun valtuuskunta ja hallitus - Turun ammattikorkeakoulu Rehtori Juha Kettunen Nuorisolautakunta - Nuorisoasiainkeskus Nuorisotoimenjohtaja Annina Lehtiö-Vainio = toimielinten johtosuhteet = viranhaltijoiden johtosuhteet Lähde: Kv:n päätöslistat ja Kh:n pöytäkirjat 16 Muut Turun kaupungin toimikunnat ovat avustustoimikunta, luottamuselintoimikunta, nimistötoimikunta, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. 22
Salon lähtötilannekartoitus
Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä TASE-projekti Salon lähtötilannekartoitus Katsaus Salon toimintaympäristöön sukupuolieriteltyjen
LisätiedotEspoon lähtötilannekartoitus
Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä TASE-projekti Espoon lähtötilannekartoitus Katsaus Espoon toimintaympäristöön sukupuolieriteltyjen
LisätiedotVantaan lähtötilannekartoitus
Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus Katsaus Vantaan toimintaympäristöön sukupuolieriteltyjen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 23:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotRaahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi
Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen
LisätiedotElinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
LisätiedotKuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola
Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotRuututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotElinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
LisätiedotTulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
LisätiedotMe-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.
Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 7:18 1 17.12.18 SUOMALAIS- JA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIAL- LINEN TOIMINTA VANTAALLA 00 16 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön pääasiallista
LisätiedotTietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään
LisätiedotTyöpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT
23.5.2011 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT Lasten ja nuorten ohjelma Turusta parempi kasvukaupunki Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta
LisätiedotAviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008
-tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotTallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp
Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena
LisätiedotTilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015
Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista
LisätiedotTilastokatsaus 11:2010
Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotPerho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotTase-projektin tulokset. Tasa-arvo todeksi nyt! Käytännön keinoja kuntien tasa-arvotyöhön, päätösseminaari Sinikka Mikola, Milla Sandt
Tase-projektin tulokset Tasa-arvo todeksi nyt! Käytännön keinoja kuntien tasa-arvotyöhön, päätösseminaari 12.6.2013 Sinikka Mikola, Milla Sandt Sukupuolten välinen tasa-arvo kunnissa Naisten ja miesten
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotEsitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi
Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön
LisätiedotKuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016
Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion
LisätiedotKun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen
SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden
Lisätiedotƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)
ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotTYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN
Tyossakaynti2009 muuttujina Sukupuoli, Työnantajasektori (tvm), Seutukunnat 2011 ja Vuosi TYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN Molemmat sukupuolet Kokonaistyöpaikkamäärä v. 2009 Lopetetaan työpaikkaa
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997
LisätiedotTietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016 Aineisto sisältää kuntien ja kuntayhtymien omistamat yritykset Kuntien ja kuntayhtymien omistamat yritykset oikeudellisen muodon mukaan vuonna 2016 Verohallinnon
LisätiedotVs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta
Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
LisätiedotLUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA
LAPIN AMMATTIOPISTO LAPIN LETKA -HANKE Anna Alamattila www.lapinletka.fi LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEEKIN VALITETTAVASTI.
LisätiedotTilastokatsaus 9:2013
Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348
LisätiedotEspoon ennakoivat analyysit strategiaprosessin käynnistäjänä
Espoon ennakoivat analyysit strategiaprosessin käynnistäjänä ESPOO pääkaupunkiseudulla Kaupunkikeskus Lentokenttä Satama Tieverkosto Rautatie/metro-verkosto 2 Luottamushenkilöorganisaatio Sosiaali- ja
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotTILASTOKATSAUS 12:2015
TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin
LisätiedotTilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016
Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000
LisätiedotTyöpaikat Vaasan seudulla
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen
LisätiedotNaisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.
Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.2012 Sisältö Kunnat muutoksessa ajankohtaista Kuntien vaikutukset sukupuolten
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotKeski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen
Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:
TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotYrittäjät ja palkansaajat Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 4/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Yrittäjät ja palkansaajat Pohjois-Karjalassa Yrittäjyys, kombityö ja palkkatyö Yrittäjien määrä on vaihdellut
LisätiedotNäkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin
Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi
LisätiedotYT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA
YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotEspoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen
Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu 2017 - lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen Espoo-tarina 1.1 päivitys Asukkaiden osallistaminen; Mun Espoo on -kysely 27.8. 31.10.
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotAktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille
1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030
LisätiedotTietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista
Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista 2009 2012 Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Lautakunnat ovat kunnanhallituksen
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotKaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut
Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto
LisätiedotLIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:
Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotToimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,
LisätiedotYt-tilastot Tytti Naukkarinen
Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
LisätiedotTilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011
Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma
Lisätiedot