Turun lähtötilannekartoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun lähtötilannekartoitus"

Transkriptio

1 Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Katsaus Turun toimintaympäristöön sukupuolieriteltyjen tilastojen valossa

2 Lähtötilannekartoitus on osa Kuntaliiton ja Naisjärjestöt yhteistyössä Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry:n TASE-projektia Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt projektille Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen. Lisäksi kunnat ja Kuntaliitto rahoittavat projektia. TEKIJÄT Suomen Kuntaliitto, Mattias Karlsson, Ramboll Management Consulting Oy 1. painos ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 212 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 53 Helsinki PL 2, 1 Helsinki Puh Faksi

3 Sisältö Esipuhe Turun kaupunkikonsernin strategia ja tavoitteet Väestörakenne Työpaikat ja toimialarakenne... 4 Työllisyys ja toimeentulo Koulutus ja urakehitys Terveys Turvallisuus ja väkivallan kohteeksi joutuminen Poliittinen aktiivisuus ja edustus sekä osallistuminen kunnan ja lähiyhteisön toimintaan Kaupunkiorganisaatio ja tasa-arvotyön organisointi Turussa Lähdeluettelo

4 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Esipuhe Kunnat ovat tärkeässä asemassa naisten ja miesten tasa-arvon vahvistamisessa. Demokraattinen päätöksenteko, hyvin järjestetyt kuntapalvelut ja turvallinen arki luovat perustan kuntalaisten tasa-arvolle. Sukupuolten välillä voi olla eroja erilaisilla elämänalueilla, minkä vuoksi eri-ikäisillä naisilla, miehillä, tytöillä ja pojilla saattaa olla erilaisia tarpeita kuntien palveluille. Kuntalaisten välisiä eroja on tärkeää tunnistaa, jotta tietoa voidaan käyttää laadukkaan päätöksenteon ja suunnittelun pohjana. Tämän lähtötilannekartoituksen tavoitteena on tehdä näkyväksi näitä eroja. Kartoitus kokoaa yhteen eri aihealueiden tilastoja ja luo tiiviin katsauksen sukupuolten välisiin eroihin Suomessa ja Turussa. Lähtötilannekartoitus on osa Kuntaliiton TASE-hanketta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tasa-arvoa kunnissa. Projektissa kehitetään käytännön keinoja, joilla kunnat voivat viedä toiminnallista, esimerkiksi palveluiden ja päätöksenteon tasa-arvoa käytäntöön. Projekti pohjautuu Eurooppalaiseen peruskirjaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa. Peruskirja on laadittu Euroopan kuntajärjestöjen ja kuntien yhteistyönä, ja Kuntaliiton hallitus on suositellut kunnille ja maakuntien liitoille sen hyväksymistä. Projektissa peruskirjaa viedään käytäntöön neljässä pilottikunnassa: Espoossa, Salossa, Turussa ja Vantaalla. Lähtötilannekartoitukset on laadittu jokaisesta neljästä kunnasta, ja niiden tarkoituksena on luoda katsaus näiden kuntien toimintaympäristöihin sukupuolieriteltyjen tilastotietojen valossa. Kartoitukset auttavat ymmärtämään, millaisessa kehyksessä projektin tavoitteita on lähdetty toteuttamaan ja myös laajemmin sitä, millaisia sukupuolten välisiä eroja Suomalaisessa yhteiskunnassa on eri elämänalueilla. Tähän lähtötilannekartoitukseen on poimittu erityisesti väestöön, työllisyyteen, koulutukseen, terveyteen, turvallisuuteen sekä poliittiseen edustukseen liittyviä tilastoja. Valitut tilastot eivät kata aukottomasti kaikkea saatavilla olevaa tietoa, vaan niiden on tarkoitus toimia ajatusten herättäjänä ja tiiviinä katsauksena niihin asioihin, joissa kunnan asukkaiden sukupuolella voi olla merkitystä. Raportin ovat tuottaneet yhteistyössä Kuntaliitto ja Mattias Karlsson Åbo Akademista. Tausta-aineistoja on koonnut lisäksi Ramboll Management Consulting Oy. Raportin toimitti Milla Sandt ja taitosta vastasi Nina Palmu-Pietilä. Helsingissä 7. kesäkuuta 212 Sinikka Mikola projektipäällikkö, erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 4

5 1 Turun kaupunkikonsernin strategia ja tavoitteet Turun kaupungin visio 215 Turun kaupungin visio 215 Suomen Turku on kansallisesti ja kansainvälisesti Suomen Turku on kansallisesti vetovoimainen ja kansainvälisesti kulttuurin vetovoimainen kulttuurin ja osaamisen keskus, jossa on erinomainen elämisen jossa on laatu erinomainen sekä innovatiivinen toimintaympäristö. elämisen laatu sekä innovatiivinen toimintaympäristö. Turun kaupunkikonsernin johtaminen ja ohjaus perustuu valtuustoryhmien väliseen sopimukseen (Kv ) 1. Sopimuksen mukaan valtuustokauden keskeisiä tavoitelinjauksia ovat: Tasapainoinen talous Kilpailukykyinen Turku Ydinpalveluihin keskittyminen Hyvä hallinto Turku-sopimus ja sen ohjelmat jakautuvat kolmeen strategiseen teemaan: vetovoimaisuus ja kilpailukyky, asukkaiden hyvinvointi sekä resurssien tasapainoinen ohjaus. Kaksi ensimmäistä teemaa kytkeytyvät kaupungin palvelutuotantoon ja kolmas käsittelee palvelutuotannon resursointia ja ohjausta. Turun ohjelmat ja niiden tavoitteet ovat: 1. Osaamis-, -yrittäjyys ja elinkeino-ohjelma: Kaupungin veropohjan vahvistaminen ja ulkoisen rahoituksen hankkiminen Koulutus- ja tutkimuskaupungin korostaminen ja sen aluevaikuttavuuden tehostaminen Pk-yritysten kasvu ja kärkialojen uudistuminen työpaikkojen luomiseksi Kansainvälisyyden arkipäiväistyminen ja vetovoimaisuuden lisääminen 2. Ympäristö ja ilmasto-ohjelma: Kestävän kehityksen edistämisen ja seurannan kehittäminen Alueen kasvihuonekaasupäästöjen alentaminen Kaupungin toimintojen energiatehokkuuden parantaminen Lisätään uusiutuvan energian käyttöä Lisätään kestävien liikkumismuotojen käyttöä ja kehitetään joukkoliikennettä Hankintojen kestävyys Vähennetään jätehuollon ilmastovaikutuksia 1 Turun kaupunki

6 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Vähennetään kaupungin vaikutuksia vesien tilaan Edistetään luonnon monimuotoisuutta Lisätään lasten ja nuorten ympäristöosaamista ja -vastuullisuutta Asunto- ja maankäyttöohjelma: Kestävä kaupunkirakenne Keskustan kehittäminen Kestävä väestönkasvu pientalorakentamisella Vetovoimaiset työpaikka-alueet Kestävä ympäristö ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti Asukkaiden hyvinvointi - Turusta parempi kasvukaupunki: Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä ja riittävillä peruspalveluilla Lasten ja nuorten palvelut mahdollistavat tasaveroiset kasvuedellytykset. Turussa tavaksi terveet elämäntavat Työikäisen väestön hyvinvointia edistetään ehkäisevillä palveluilla ja estämällä hyvinvointipuutteiden kasautuminen Luodaan rakenteet hyvinvoinnin edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi. Elämää ikääntymiseen Turkulaiset ikäihmiset ovat aktiivisia ja omatoimisia kansalaisia, jotka yhä useammin asuvat kotona turvallisesti ja esteettömästi Palvelurakennemuutos turvaa turkulaisten ikäihmisten tarpeenmukaiset ja laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden asukkaiden ikääntyessä. Resurssien tasapainoinen ohjaus Henkilöstöohjelma Oikeudenmukainen ja osallistava johtaminen Henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon varmistaminen ja tukeminen Työssään viihtyvä ja motivoitunut henkilöstö ja hyvinvoiva työyhteisö Turun tasa-arvotavoitteet tai sitoutuminen Eurooppalaiseen tasa-arvon peruskirjaan eivät nouse sopimuksessa esiin. 6

7 2 Väestörakenne Turku on Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja vuoden 211 lopussa kaupungissa oli noin asukasta, joista 53 prosenttia on naisia ja 47 prosenttia miehiä 2. Ruotsia äidinkielenään puhuu asukkaista runsaat 5 prosenttia ja muita kieliä 8 prosenttia. Vieraskielisen väestön osuus on Turussa 3,5 prosenttiyksikköä suurempi verrattuna koko Suomeen. Turussa on suhteellisesti vähemmän peruskouluikäisiä lapsia kuin koko maassa. Tämä ilmenee kuviosta 1, jossa sekä Turun että Suomen väestö on eritelty ikäryhmittäin. Sen sijaan vuotiaiden ja nuorempien aikuisten ikäryhmien osuudet väestöstä ovat korkeampia kuin koko maassa vuotiadein ikäryhmässä tilanne on toisinpäin, ja yli 65 vuotta täyttäneiden osuus Turun väestöstä on suunnilleen sama kun koko Suomessa. Kuvio 1: Väestön ikärakenne Turussa ja koko maassa vuonna 211, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne) Turku Koko maa Kun Turun asukkaiden ikäjakaumia tarkastellaan sukupuolen mukaan (kuvio 2), on havaittavissa, Kuvio että 65 1: vuotta Väestön täyttäneiden ikärakenne Turussa ikäluokassa ja koko naisia maassa on vuonna selvästi 211, suurempi % osuus kuin miehiä. Muiden (Lähde: ikäryhmien Suomen virallinen osalta tilasto tilanne 212: on päinvastainen, Väestörakenne) paitsi että sukupuolten väliset erot ovat pienemmät. Turun tilanne on tässä suhteessa samankaltainen kuin Suomessa yleensä, mikä johtuu siitä, että Suomessa naiset elävät pidempään kuin miehet. Naisten elinajanodote on noin 6,5 vuotta pidempi kuin miesten ja siksi on ymmärrettävää, että yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä naisia on suhteellisesti enemmän kuin miehiä 3. 2 Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne. 3 Suomen virallinen tilasto 212: Kuolleet. 7

8 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Kuvio 2: Väestön ikärakenne sukupuolittain Turussa vuonna 211, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne) Miehet Naiset Kuvio 2: Väestön ikärakenne sukupuolittain Turussa vuonna 211, %. Turussa vanhuuseläkeiän saavuttaneiden määrä kas vaa nopeasti. Vuonna 22 yli 65 vuotta (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne) täyttäneitä ennustetaan olevan 23 prosenttia nykyistä enemmän. Väestömäärissä tämä tarkoittaisi kasvua noin 7 7 henkilöillä. Kuvio 3 näyttää miten tämä kehitys tulee tulevaisuudessa heijastumaan kaupungin väestön ikärakenteeseen. Ennusteen mukaan yli 65- vuotiaiden ikäryhmän osuus kaupungin väestöstä kasvaa noin 4 prosenttiyksiköllä vuoteen 22 mennessä. Silloin yli 65-vuotiaiden osuus on noin 23 prosenttia verrattuna nykyiseen 19 prosenttiin. Seuraavien vuosikymmenien aikana kasvu hiipuu jonkin verran, mutta jatkuu silti, kun taas ennusteen mukaan muiden ikäryhmien osuudet pysyvät ennallaan tai kutistuvat. Vuonna 24 yli 65 vuotta täyttäneiden osuuden ennustetaan olevan runsaat 26 prosenttia koko Turun väestöstä. 8 3

9 Kuvio 3: Turun ennustettu ikärakenne vuosina 22 24, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestöennuste) Kuvio 3: Turun ennustettu ikärakenne vuosina 22 24, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestöennuste) 4 9

10 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus 3 Työpaikat ja toimialarakenne Valtakunnallisesti katsoen miesten ja naisten välillä on merkittäviä eroja sijoittumisessa työ elämään. Julkinen sektori työllistää huomattavasti suuremman osan naisista (41 prosenttia) kuin miehistä (16 prosenttia). Sen sijaan miehet työskentelevät suhteellisesti enemmän sekä yksityisellä sektorilla että yrittäjinä. Tässä suhteessa Turku ei ole poikkeus. Maininnan arvoista on kuitenkin se, että Turussa sukupuolten väliset erot ovat jokaisen sektorin osalta jonkin verran pienempiä verrattuna koko maahan. Turussa työssäkäyvien naisten ja miesten osuuden erotus esimerkiksi julkisella sektorilla on 2 prosenttiyksikköä, kun koko Suomen vastaava luku on 5 prosenttiyksikköä korkeampi. Tästä huolimatta naisten osuudet eri sektoreilla ovat suurin piirtein samalla tasolla kun valtakunnallisesti. Miehet taas työskentelevät koko maahan verrattuna enemmän julkisella sektorilla ja vähemmän yrittäjinä. Kuvio 4: Työssäkäyvät työnantajasektorin 4 mukaan Turussa ja koko maassa vuonna 29, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) Miehet Naiset Miehet Naiset Turku Koko maa Julkinen sektori Yksityinen sektori Yrittäjät Kuvio 4: Työssäkäyvät työnantajasektorin 1 mukaan Turussa ja koko maassa vuonna 29, % Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä mainita, että tilastot käsittävät kaikki Turun työpaikat. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) Tämä tarkoittaa sitä, että myös henkilöt, jotka työskentelevät Turussa, mutta asuvat toisessa kunnassa, ovat mukana tilastoissa. Siitä huolimatta luvut ovat ainakin suunta-antavia. Työnantajasektorin lisäksi väestön työllistymistä on mahdollista tarkastella eri toimialojen mukaan. Toisin kun edellä, nämä tilastot käsittävät pelkästään Turun kaupungin asukkaiden sijoittumisen, eivätkä Turussa työskentelevät muiden kuntien asukkaat ole mukana laskelmissa. Kuviosta 5 ilmenee, että Turussa suurin osa naisista työskentelee palvelualoilla. 4 Julkinen sektori koostuu valtiolla ja kunnissa työskentelevistä. Yksityinen sektori sisältää myös valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä työssäkäyvät. Kuviosta on jätetty pois henkilöt, joiden työnantajasektori on luokiteltu tuntemattomaksi.

11 Sama koskee miehiä, mutta heidän osaltaan palvelualat työllistävät suhteellisesti pienemmän joukon (65 prosenttia) verrattuna naisiin (84 prosenttia). Sen sijaan turkulaiset miehet työskentelevät huomattavasti naisia useammin jalostusaloilla. Turussa naisten jakauma eri toimialojen mukaan vastaa hyvin pitkälti koko maan tilannetta. Miesten osalta palvelualojen osuus on selvästi suurempi ja jalostusalojen osuus vastaavasti pienempi kuin valtakunnallisesti. Koko maassa alkutuotanto työllistää vain erittäin pienen osan väestöstä, ja näin on myös Turussa. Kuvio 5: Työlliset toimialan 5 mukaan Turussa ja koko maassa vuonna 29, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Miehet Naiset Miehet Naiset Turku Koko maa Kuvio 5: Työlliset toimialan 2 mukaan Turussa ja koko maassa vuonna 29, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) 5 Alkutuotanto: (A) Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus: (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen Palvelut: (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. Muut: (R-U) Muut palvelut Kuviosta on jätetty pois henkilöt, joiden toimiala on luokiteltu tuntemattomaksi. 2 Alkutuotanto: (A) Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus: Palvelut: (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. 11

12 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus 4 Työllisyys ja toimeentulo Työssäkäyntitilastojen tarkastelu sukupuolinäkökulmasta tekee näkyväksi naisten ja miesten välisiä eroja työllisten ja työttömien osuuksissa työvoimasta. Kuten kuviosta 6 käy ilmi, turkulaisista miehistä oli työttömänä 16 prosenttia vuoden 2 lopussa, kun naisten osalta vastaava lukema oli prosenttia. Työllisten ja työttömien osuuden ero sukupuolten välillä on Turussa suurempi kuin koko maassa. Naisten työllisyysaste on melkein samalla tasolla kun valtakunnallisesti, kun taas työttömiä miehiä Turussa on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio 6: Työllisten ja työttömien osuudet työvoimasta Turussa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) Miehet Naiset Miehet Naiset Työlliset Työttömät Turku Koko maa Kuvio 6: Työllisten ja työttömien osuudet työvoimasta Turussa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) Yksi lähestymistapa miesten ja naisten välisten toimeentuloerojen (ja siten esim. köyhyyden) tarkasteluun on keskimääräisten veronalaisten tulojen vertailu. Kuten koko Suomessa, myös Turussa miesten keskimääräiset veronalaiset tulot ovat suuremmat kuin naisten vastaavat tulot. Kuviossa 7 on esitetty naisten ja miesten keskimääräinen ansiotulotaso ikäryhmittäin. Laskelmissa ei ole huomioitu esimerkiksi koulutustaustaa, työnantajasektoria tai asemaa. Ikäryhmittäin katsoen turkulaisten naisten keskimääräiset tulot ovat samalla tasolla kuin naisilla koko maassa. Nuorimmilla miehillä (25 34 ja 35 44) on koko maan miesten keskiarvoihin verrattuna hieman vähemmän tuloa, ja vanhimmilla miehillä (55 65 ja 65 ) taas hieman enemmän. Tämä johtaa siihen, että sukupuolten väliset tuloerot ovat koko maahan verrattuna pienemmät nuorimpien ja suuremmat vanhimpien työssäkäyvien ikäryhmissä. Riippuen ikäryhmästä erot vaihtelevat 4 euron välillä (vuonna 2). 12

13 Kuvio 7: Veronalaiset tulot keskimäärin ikäryhmittäin Turussa ja koko maassa vuonna 2, tuhat euroa (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Veronalaiset tulot) Miehet Naiset Turku Koko maa Kuvio 7: Veronalaiset tulot keskimäärin ikäryhmittäin Turussa ja koko maassa vuonna 2, tuhat euroa (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Veronalaiset tulot) 8 13

14 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus 5 Koulutus ja urakehitys Noin 3,5 prosentilla Turun asukkaista on toisen asteen jälkei nen tutkinto. Kuviosta 8 ilmenee, että naisten vastaava luvut ovat korkeampia kuin miesten (32,5 prosenttia verrattuna 28 prosenttiin). Koko maahan verrattuna Turun väestö on hieman korkeammin koulutettua. Verrattuna koko maahan turkulaisista naisista runsaat 3 prosenttia suurempi osuus on suorittanut toisen asteen jälkeisen tutkinnon. Miesten vastaava osuus on vajaat 2 prosenttia. Koko maan tasolla naiset ovat suorittaneet miehiä suhteellisesti useammin tutkinnon jokaisessa toisen asteen jälkeisen koulutuksen kategoriassa. Erot sukupuolten välillä kuitenkin kutistuvat mitä korkeammasta koulutusasteesta on kyse. Sama kaava toistuu myös Turussa, mutta sillä erolla, että suurempi osa miehistä kuin naisista on suorittanut tutkijakoulutusasteen tutkinnon. Kuvio 8: Toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Turun ja koko maan väestöstä vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestön koulutusrakenne) Miehet Naiset Miehet Naiset Turku Koko maa Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Kaikki eivät jatka opiskelua peruskoulun jälkeen. Koko maassa 11,5 prosenttia vuotiaista on koulutuksen ulkopuolella, mikä tarkoittaa sitä, että he eivät opiskele tai heillä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Kuviossa 9 on nähtävissä, että koko maassa koulutuksen ulkopuolella olevista suurempi osa on miehiä. Erotus sukupuolten välillä on koko maan osalta 3 prosenttia ja Turussa 5 prosenttia. Turun suurempi erotus johtuu siitä, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on alempi naisten keskuudessa, kun taas vastaava osuus miesten osalta on samalla tasolla kuin koko maassa. Kuvio 8: Toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Turun ja koko maan väestöstä vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestön koulutusrakenne) 14

15 Kuvio 9: Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus vuotiaiden ikäryhmässä Turussa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:3219) Miehet Naiset 4 2 Turku Koko maa Kuvio 9: Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus vuotiaiden ikäryhmässä Turussa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:3219) 15

16 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus 6 Terveys Miesten ja naisten terveydessä ja kuolemansyissä on tilastojen valossa selkeitä eroja. Suomessa vuosittain noin 1 henkilöä tekee itsemurhan ja noin 75 prosenttia tekijöistä on miehiä 6. Turussa luvut ovat samansuuntaisia 7. Myös alkoholin aiheuttamissa kuolemissa miehet ovat selvässä enemmistössä sekä Turussa että koko maassa 8. Alkoholin lisäksi puhutaan myös tupakoinnin ja ylipainon aiheuttamista terveysriskeistä. Myös tähän liittyy Suomessa sukupuolten välisiä eroja vuotiaista miehistä noin 24 prosenttia tupakoi päivittäin ja lähes 58 prosenttia on ylipainoisia, kun taas naisten vastaavat osuudet ovat runsaat 15 prosenttia ja noin 43 prosenttia 9. Koska tupakointi ja ylipaino kasvattavat riskiä sairastua vakaviin sairauksiin, nämä tekijät toimivat terveysindikaattoreina. Siksi voidaan todeta, että naisten elintavat ovat miehiä terveellisempiä ainakin tupakoinnin ja ylipainon näkökulmasta katsottuna. Tilastojen valossa miehet ja naiset eroavat myös sairauspäivärahaa tarkasteltaessa. Kuviosta ilmenee, että naiset saavat suhteellisesti useammin sairauspäivärahaa kuin miehet. Tilanne on samankaltainen sekä Turussa että koko maassa sillä erolla, että sekä miesten että naisten osalta sairauspäivärahaa saaneiden määrä on Turussa jonkin verran pienempi. Kuvio : Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä vuonna 2, lkm (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:35) Miehet Naiset 4 2 Turku Koko maa 6 Vuonna 2 (Suomen virallinen tilasto 212: Kuolemansyyt). Kuvio : Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä vuonna 2, lkm 7 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Itsemurhat, menetetyt elinvuodet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:35) (Lähde: 8 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet. 9 Vuonna 2 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:719; id: 351). 16

17 7 Turvallisuus ja väkivallan kohteeksi joutuminen Suomen väkivaltatilastot osoittavat, että miehet joutuvat naisia useammin ryöstöjen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten uhreiksi ja naiset puolestaan seksuaalirikosten uhreiksi. Koska rikostilastoja ei ole saatavilla kuntatasolla sukupuolittain, joudutaan tyytymään maakuntatason tilastoihin. Kuviosta 11 ilmenee, että sukupuolten jakauma eri rikosten ryhmissä on Varsinais-Suomessa samankaltainen kuin valtakunnallisella tasolla. Kuvio 11: Eri rikosten uhrit sukupuolittain Varsinais-Suomessa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) Koko maa Varsinais-Suomi Seksuaalirikokset Henki- ja terveysrikokset Ryöstöt Seksuaalirikokset Henki- ja terveysrikokset Uhrina mies Uhrina nainen Ryöstöt Valtakunnallisesti perheväkivallan kohteeksi joutuneiden määrä on kasvanut vuodesta 26 vuoteen 211 (kuvio 12). Naiset joutuvat perheväkivallan kohteeksi huomattavasti miehiä useammin. Esimerkiksi vuonna 211 perheväkivallan asianomistajista 71 prosenttia oli naisia ja 29 prosenttia miehiä. Miesten osuus asianomistajista on kasvanut suhteellisesti vuodesta 26 vuoteen 211 siten, että erotus sukupuolten välillä oli vuonna prosenttia ja vuoteen 211 mennessä prosenttiyksikköä vähemmän, eli noin 42 prosenttia. Kuvio 11: Eri rikosten 3 uhrit sukupuolittain Varsinais-Suomessa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) Seksuaalirikokset sisältävät raiskausrikokset ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön. Henki- ja terveysrikokset koostuvat sekä tapon ja murhan yrityksistä että pahoinpitelyrikoksista. 17

18 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Kuvio 12: Perheväkivallan asianomistajat sukupuolittain koko maassa vuosina , lkm (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) Asianomistajana mies Asianomistajana nainen Kuvio 12: Perheväkivallan asianomistajat sukupuolittain koko maassa vuosina , lkm (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) 18 13

19 8 Poliittinen aktiivisuus ja edustus sekä osallistuminen kunnan ja lähiyhteisön toimintaan Kunta on asukkaidensa itsehallintoon perustuva demokraattinen paikallisyhteisö. Itsehallinnollisen kuntajärjestelmän perimmäinen idea on se, että samalla alueella asuvat ihmiset hoitavat yhteisiksi katsomiaan asioita sekä tekevät valintoja hyvinvointinsa ja alueensa kehittämisen edistämiseksi. Demokraattisen päätöksenteon ydin on kuntalaisten suorilla vaaleilla valitsema kunnanvaltuusto, joka tekee strategiset päätökset kunnan toiminnasta, palveluista ja niiden kehittämisestä. Valtuusto on kunnan asukkaiden itsehallinnon ensisijainen toteuttaja. Erilaisilla kuntalaisryhmillä voi olla jossain määrin erilaisia tarpeita ja odotuksia esimerkiksi kunnan palveluille, joten on tärkeää, että kunnan päättäjäjoukko on monipuolinen. Naisten ja miesten tasavertainen edustus ja osallistuminen kunnalliseen päätöksentekoon vahvistaa tasa-arvoa ja on keskeinen osa demokratian toteutumista. Vuoden 28 kunnallisvaaleissa äänestysprosentti oli Turussa 59, mikä oli runsaat 2,5 prosenttia korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. Naiset äänestivät aktiivisemmin kuin miehet ja kuten kuviosta 13 voi havaita, sukupuolten väliset erot olivat lähes yhtä suuret Turussa kun valtakunnallisesti. Turussa äänestysaktiivisuus jäi kuitenkin sekä kokonaisuudessaan että erikseen miesten ja naisten osalta tarkasteltuna muutaman prosentin alemmaksi koko maahan verrattuna. Kuvio 13: Äänestysosallistuminen Turussa ja Manner-Suomessa vuoden 28 kunnallisvaaleissa, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Kunnallisvaalit) Miehet Naiset 3 2 Turku Manner-Suomi Kuvio 13: Äänestysosallistuminen Turussa ja Manner-Suomessa vuoden 28 kunnallisvaaleissa, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Kunnallisvaalit) 19

20 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Kuten kuviosta 14 ilmenee, Turun kaupunginvaltuustoon valittiin vuoden 28 kuntavaaleissa enemmän miehiä kuin naisia. Naisten osuus valtuutetuista oli 43 prosenttia, mikä oli korkeampi verrattuna valtakunnalliseen tasoon, jossa vastaava osuus jäi 37 prosenttiin. Myös kaupunginhallituksessa miehet ovat enemmistössä, ja sukupuolten suhteellinen erotus on jonkin verran suurempi kuin valtuustossa. Sen sijaan miesten ja naisten osuudet lautakuntien jäsenistä ovat lähes yhtä suuret. Manner-Suomen kunnissa naisten osuus hallitusten ja lautakuntien paikoista on korkeampi kuin heidän vastaava osuutensa valtuustopaikoista. Yksi syy tähän löytyy lainsäädännöstä. Tasa-arvolain mukaan sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 4 prosenttia 11. Siksi erotus sukupuolten välillä voi olla suurempi valtuustossa kuin hallituksessa ja lautakunnissa. Vaikka miehet ovat yleensä enemmistössä kuntien luottamuselimissä, naisten edustus on kuitenkin kokonaisuudessaan korkeampi Turussa kuin valtakunnallisella tasolla. Kuvio 14: Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien 12 sukupuolijakauma Turussa ja Manner-Suomessa vuonna 29, % (Lähteet: Suomen virallinen tilasto (212) - Kunnallisvaalit; Suomen kuntaliitto (212) Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Turun kaupunki (212b)) Valtuusto Hallitus 3 Lautakunnat 2 Miehet Naiset Miehet Naiset Turku Manner-Suomi Kuvio 14: Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien 4 sukupuolijakauma Turussa ja Manner-Suomessa vuonna 29, % (Lähteet: Suomen virallinen tilasto (212) - Kunnallisvaalit; Suomen kuntaliitto (212) - Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Turun kaupunki (212b)) Tarkasteltaessa luottamuselinten puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia miesten edustus on selvästi korkeampi kuin naisten. Naisten osuus Manner-Suomen kunnanvaltuustojen puheenjohtajista on noin 27 prosenttia ja varapuheenjohtajista noin 25 prosenttia, ja kunnanhallituksissa vastaavat luvut ovat noin 21 prosenttia ja 35 prosenttia 13. Myös Turun kaupun- 11 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Keskusvaalilautakuntien ja tarkastuslautakuntien jäsenet eivät ole mukana laskelmissa. Tiedot Turun lautakuntien jäsenistä on vuodelta Suomen Kuntaliitto (212), Kuntavaali- ja demokratiatilastot. 2

21 ginvaltuuston puheenjohtaja on mies, ja kolmesta varapuheenjohtajista yksi on nainen. Sen sijaan kaupunginhallituksella on naispuheenjohtaja ja varapuheenjohtajina nainen ja mies 14. Valtakunnallisesti miehet toimivat naisia useammin myös lautakuntien puheenjohtajina ja varapuheenjohtajina (kuvio 15). Naisten osuus varapuheenjohtajista on jonkin verran korkeampi kuin heidän osuuteensa puheenjohtajista. Turussa sukupuolijakauma on tasaisempi, mutta lautakuntien puheenjohtajat ovat silti useammin miehiä kuin naisia. Kuvio 15: Lautakuntien 15 puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien sukupuolijakauma Turussa vuonna 212 ja Manner-Suomessa vuonna 29, % (Lähteet: Suomen Kuntaliitto 212, Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Turun kaupunki 212b) Puheenj. Varapuheenj. Puheenj. Varapuheenj. Miehet Naiset Turku Manner-Suomi Kuvio 15: Lautakuntien 5 puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien sukupuolijakauma Turussa vuonna 212 ja Manner-Suomessa vuonna 29, % (Lähteet: Suomen Kuntaliitto 212, Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Turun kaupunki 212b) 14 Turun kaupunki (212b). 15 Keskusvaalilautakuntien ja tarkastuslautakuntien jäsenet eivät ole mukana laskelmissa. 21

22 TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus 9 Kaupunkiorganisaatio ja tasaarvotyön organisointi Turussa Turun kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kunnallisvaaleissa valittu kaupunginvaltuusto. Neljäksi vuodeksi valitussa valtuustossa on kaudella valtuutettua. Kaupunginvaltuuston alaisuudessa toimii 13-jäseninen kaupunginhallitus. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen lisäksi kaupungin toimielimiä ovat lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat ja neuvostot. Lautakuntia Turussa on yhteensä 11, jonka lisäksi toimii Turun ammattikorkeakoulun hallitus sekä neljä liikelaitoksen johtokuntaa. Toimikuntia ja neuvostoja Turun kaupungissa on yhteensä kuusi, joista yksi on tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunta 16. Vuonna 29 valittu tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunta on kymmenjäseninen. Kokonaiskuva Turun kaupungin organisaatiosta on nähtävissä kuviossa 16. Kuvio 16: Turun kaupungin organisaatiokaavio (Lähde: Turun kaupunki 212a) Turun kaupungin hallinnollinen organisaatio Keskushallinto Matkailun palvelukeskus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hallintojaosto Konsernijaosto Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Tarkastuslautakunta - revisiotoimisto Kaupunginreviisori Kari Koivuluhta Turun Seudun Kehittämiskeskus Vastuualueet ja palvelukeskukset Vs. osaamistoimen apulaiskaupunginjohtaja Jouko K. Lehmusto Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä Ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen Sisäinen tarkastus Tilakeskus Keskusvaalilautakunta Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta 1. Varhaiskasvatus 2. Perusopetus - Kasvatus ja opetusvirasto 1. Talous- ja tilapalvelut 2. Yleishallinto ja henkilöstöpalvelut (sis. ruotsinkieliset palvelut) Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Timo Jalonen Lukio- ja ammattiopetuslautakunta 1. Lukio-opetus 2. Ammatillinen opetus 3. Aikuiskoulutus Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Timo Jalonen Peruspalvelulautakunta Yleisjaosto Yksilöasioiden jaosto - Sosiaali- ja terveysvirasto Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen Kulttuurilautakunta - Kulttuuriasiainkeskus - Turun kaupunginteatteri - Turun filharmoninen orkesteri, Kaupunginorkesteri - Turun kaupunginkirjasto - Turun museokeskus Kulttuurijohtaja Minna Sartes Liikuntalautakunta - Liikuntapalvelukeskus Liikuntajohtaja Arto Sinkkonen Turun Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta - Turun Kiinteistöliikelaitos Liikelaitosjohtaja Jouko Turto Turun Tilaliikelaitoksen johtokunta - Turun Tilaliikelaitos Liikelaitosjohtaja Martti Kuitunen Turun Vesiliikelaitoksen johtokunta - Turun Vesiliikelaitos Liikelaitosjohtaja Irina Nordman Turun Satamaliikelaitoksen johtokunta - Turun Satamaliikelaitos Toimitusjohtaja Christian Ramberg Ympäristö- ja kaavoituslautakunta - Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen Rakennuslautakunta Joukkoliikennelautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta - Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Pelastusjohtaja Jari Sainio Turun ammattikorkeakoulun valtuuskunta ja hallitus - Turun ammattikorkeakoulu Rehtori Juha Kettunen Nuorisolautakunta - Nuorisoasiainkeskus Nuorisotoimenjohtaja Annina Lehtiö-Vainio = toimielinten johtosuhteet = viranhaltijoiden johtosuhteet Lähde: Kv:n päätöslistat ja Kh:n pöytäkirjat 16 Muut Turun kaupungin toimikunnat ovat avustustoimikunta, luottamuselintoimikunta, nimistötoimikunta, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. 22

Salon lähtötilannekartoitus

Salon lähtötilannekartoitus Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä TASE-projekti Salon lähtötilannekartoitus Katsaus Salon toimintaympäristöön sukupuolieriteltyjen

Lisätiedot

Espoon lähtötilannekartoitus

Espoon lähtötilannekartoitus Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä TASE-projekti Espoon lähtötilannekartoitus Katsaus Espoon toimintaympäristöön sukupuolieriteltyjen

Lisätiedot

Vantaan lähtötilannekartoitus

Vantaan lähtötilannekartoitus Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä TASE-projekti Vantaan lähtötilannekartoitus Katsaus Vantaan toimintaympäristöön sukupuolieriteltyjen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN

TYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN Tyossakaynti2009 muuttujina Sukupuoli, Työnantajasektori (tvm), Seutukunnat 2011 ja Vuosi TYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN Molemmat sukupuolet Kokonaistyöpaikkamäärä v. 2009 Lopetetaan työpaikkaa

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Espoon ennakoivat analyysit strategiaprosessin käynnistäjänä

Espoon ennakoivat analyysit strategiaprosessin käynnistäjänä Espoon ennakoivat analyysit strategiaprosessin käynnistäjänä ESPOO pääkaupunkiseudulla Kaupunkikeskus Lentokenttä Satama Tieverkosto Rautatie/metro-verkosto 2 Luottamushenkilöorganisaatio Sosiaali- ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.

Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6. Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.2012 Sisältö Kunnat muutoksessa ajankohtaista Kuntien vaikutukset sukupuolten

Lisätiedot

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Oppilaan nimi: Vastaa suoraan tähän koepaperiin. Hyödynnä koepaperille jätettyjä vastausviivoja

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Tasa-arvoaamiainen arvoaamiainen 19.3.2014 Erikoistutkija Tapio Bergholm (kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Tasa-arvon edistäminen Turun johtamisjärjestelmässä Yhteisseminaari 13.6.2012

Tasa-arvon edistäminen Turun johtamisjärjestelmässä Yhteisseminaari 13.6.2012 Tasa-arvon edistäminen Turun johtamisjärjestelmässä Yhteisseminaari 13.6.2012 Turun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta Varapj. Johanna Levola-Lyytinen Johanna.levola-lyytinen@turku.fi p. 044 907 4406

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014 Jari Rantala Ajankohtaista marraskuussa 2014 LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla VISIO 2020 +++ Loimaa on sujuvan elämän kotikaupunki ja yrityksille kasvun paikan tarjoava asiointi-ja palvelukeskus

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN TOIMINNALLISEN TASA-ARVON SUUNNITELMA 2014-2016

ESPOON KAUPUNGIN TOIMINNALLISEN TASA-ARVON SUUNNITELMA 2014-2016 1 (8) ESPOON KAUPUNGIN TOIMINNALLISEN TASA-ARVON SUUNNITELMA 2014-2016 ESPOON KAUPUNKI YKSIKKÖ OSOITE 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD ENHET ADRESS 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI 2 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot