Maakaasu auttaa liikenteen päästöjen vähentämisessä. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: Biokaasu sopii maakaasuverkostoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakaasu auttaa liikenteen päästöjen vähentämisessä. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: Biokaasu sopii maakaasuverkostoon"

Transkriptio

1 Biokaasu sopii maakaasuverkostoon Runkoputken perusparannus vauhdissa Gasum-konsernin sidosryhmälehti Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: Maakaasu auttaa liikenteen päästöjen vähentämisessä

2 Fiksu kaasujalka Gasum on päättänyt, että yhtiön ajoneuvokanta vaihdetaan maakaasukäyttöisiin. Tällä hetkellä Gasumin autoista niitä on noin 60 prosenttia. Työhöni tietysti kuului maakaasuautojen kehuminen jo ennen kuin itse asettauduin sellaisen ratin taakse heinäkuussa: kuinka maakaasuauton tankkaaminen on helppoa ja yksinkertaista eikä auton ajaminen poikkea mitenkään tavanomaisen bensiiniajoneuvon ajamisesta. Kaasun edullisesta hinnasta ja ympäristöystävällisyydestä kerroin tietysti myös. Nyt voin jo ihan kokemuksella todeta, että ajaessa kaasun ja bensiinin eroa ei todellakaan huomaa. Maantieajossa kaasun loppumisen tietää käytännössä siitä, että auto ihan omatoimisesti heittää näkyville tiedon tankissa olevan bensiinin määrästä. Tankkauksen kanssa oli hieman alkukommelluksia. Alkuun en vain meinannut saada pistoolia paikoilleen. Kerran minulla oli hieman vaikeuksia saada pistooli irti autosta. Kertaalleen jäin Sörnäisten tankkauspisteellämme porttien taakse, kyseinen asema on auki vain virka-aikana. Onneksi alueella oli vielä töissä väkeä, joiden peesissä pääsin ulos. Mutta yhtään kertaa ei ole käynyt niin, että autosta olisi loppunut sekä bensa että kaasu. Melkeinpä yleisin maakaasuautoihin liittyvä kysymys on, että eikö niillä ajaminen ole hankalaa, kun kaasun tankkausasemia on niin vähän. Ei ole: kyse on ns. bi-fuel -ajoneuvoista, jotka toimivat sekä kaasulla että bensalla. Toki tankkausasemia voisi olla paljon enemmän, ja toivottavasti saamme pikaisesti myös biokaasua autojen tankkeihin. Mainoskampanjassamme kehotamme käyt tämään kaasujalkaa i ksusti. Toivomme tietysti, että mahdollisimman monilla se tarkoittaa nimenomaan maakaasujalkaa. Fiksusti voivat toki ajatella kaikki: Menenkö omalla autolla, otanko onnikan vai vaihtaisinko tällä kertaa kauniin kevätpäivän kunniaksi apostolinkyytiin? Minna Ojala Viestintäpäällikkö Tarvitaan visionääristä johtajuutta hyvinvoinnin ja kehityksen varmistamiseksi. CHRISTER PALTSCHIK 18 SISÄLTÖ Biokaasu sopii maakaasuverkostoon KAATOPAIKOILLA MUHII UUSIUTUVA ENERGIALÄHDE 6 L&T:n jäteauto kulkee puhtaasti ja hiljaisesti MAAKAASUKÄYTTÖINEN RASKASLIIKENNE KASVUSSA 10 Gasum rakentaa: VANHA RUNKOPUTKI UUSITAAN VENTTIILIVÄLI KERRALLAAN 8 MAAKAASUN KÄYTTÖ VÄHENI HIEMAN 14 Gasum Energiapalvelut esittelyssä: KAIKKI ENERGIARATKAISUT YHDELTÄ LUUKULTA 16 PALSTAT: Gatsottua 2 Maailmalta 2 Ajankohtaista 4 Vieraskynä 5 Ekoteko 15 Sinunkaupat 18 Luettua 19 Arton pakinapalsta 20 Lyhyesti 21 Sivusta katsoen 23 2 Gasetti

3 Vahtra ei näe vaaraa siinä, että Suomi nojaa yksinomaan Venäjältä tulevaan kaasuun. Venäjällä ei ole syytä kasvattaa vaikutusvaltaansa täällä, koska Suomi ei ole kauttakulkumaa. Pan-Eurooppa-instituutin energia-asiantuntija Peeter Vahtra Vihreässä Langassa Meille on ollut ensiarvoisen tärkeää, että maakaasulla pystytään tekemään sähköä ja lämpöä kilpailukykyisellä hinnalla verrattuna muihin polttoaineisiin ja että se on kannattavaa yhtiölle. Nämä molemmat ehdot ovat toteutumassa. Turku Energian toimitusjohtaja Risto Vaittinen Rannikkoseudussa Suomalainen on tottunut ajattelemaan, että yhteiskunta kyllä pistää asiat kuntoon lakien avulla. Näin ei enää ole. Vastuu luonnon säilymisestä on yhä enemmän yksilöllä ja yrityksillä. Tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen Talouselämässä Gasetti 20 vuotta sitten Putken varrelta n:ro 1/1988 MAAKAASUINFO AVATTU HELSINKIIN Helsinkiin, Kansakoulukatu 1:een on avattu maakaasua käsittelevä näyttely suurelle yleisölle. Näyttelyn tarkoituksena on lisätä maakaasun tuntemusta Suomessa. Maakaasua tuotiin Suomeen viime vuonna 1,64 miljardia kuutiometriä ja tämän vuoden kulutukseksi arvioidaan 1,85 kuutiometriä. TEKSTI: MINNA OJALA KUVA: FUTUREIMAGEBANK E.ON RUHRGASILLE UUSI PÄÄJOHTAJA Saksalaisen maakaasuyhtiö E.ON Ruhrgasin pitkäaikainen pääjohtaja Burckhard Bergman jäi eläkkeelle helmikuun lopussa. Maaliskuun alussa yhtiön johtoon astui Bernhard Reutersberg. Reutersberg on 53-vuotias. Hän on aiemmin toiminut E.ON Ruhrgasin myynnistä vastaavana johtajana. Ennen siirtymistään konsernin johtotehtäviin Reutersberg toimi E.ONin Münchenin yhtiön johdossa. GAZPROM JUHLI 15 VUOTTA Helmikuun 17. päivänä vuonna 1993 Venäjän presidentin päätöksellä Gazpromista muodostettiin osakeyhtiö. Tuolloin vaikeassa taloudellisessa ja poliittisessa vaiheessa olleessa maassa Gazprom yhtenä harvoista edusti vakautta. Edelleen Gazprom on Venäjän valtiolle tärkeä muun muassa veronmaksajana, mainitsi presidentti Vladimir Putin puheessaan 15-vuotisjuhlassa. Gazprom on nyt aiempaa lähempänä myös Suomea: Gazpromin Luoteis-Venäjällä toimivan tytäryhtiö Lentransgasin nimi vaihtui tammikuussa Gazprom Transgas Saint-Petersburgiksi. DAVOSISSA LIIKUTTIIN SYNTEETTISELLÄ MAAKAASULLA Davosiin talousfoorumiin kokoontuneita maailman johtavia talouspäättäjiä kuljetettiin Davosissa autoilla, joiden polttoaineena oli maakaasusta valmistettu synteettinen dieseltyyppinen polttoaine. GTL (Gas to liquids) -tuotteet ovat paraiinisiä hiilivetyjä, joilla on erittäin hyvät palamisominaisuudet. Shell tuottaa tällä hetkellä GTL-polttoainetta Malesiassa. Lisäksi Shell rakentaa yhdessä Qatar Petroleumin kanssa GTL-jalostamoa Qatariin. Gasetti

4 TEKSTI JA KUVAT: JUKKA ISOKOSKI Ympäristöministeri vihki Vermon tankkausaseman Espoon Vermon maakaasun tankkausaseman virallisia avajaisia vietettiin Tankkausaseman avajaistilaisuuteen osallistunut ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen korosti puheessaan, että hiilidioksidipäästöjä on jatkossa vähennettävä enenevissä määrin esimerkiksi asumisessa ja liikenteessä, vaikka ne eivät kuulu päästökaupan piiriin. Maakaasun käyttö parantaa myös paikallista ilman laatua ja sopii siksi erityisesti kaupunkien liikenteeseen, Kimmo Tiilikainen totesi. Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes uskoo, että Espoon aseman myötä yhä useampi pääkaupunkiseudulla autoileva valitsee ajoneuvokseen maakaasuauton. Tankkausaseman asiakkaiksi odotetaan etenkin espoolaisia takseja, jakeluautoja ja yritysten työsuhdeautoja. Suomessa on kahdeksan julkista maakaasun tankkausasemaa. Gasumin tavoitteena on vuoden 2010 loppuun mennessä saada valmiiksi maakaasun tankkausasemien perusverkosto, joka käsittää noin 30 asemaa maakaasu-suomen alueella. Kevään aikana maakaasun tankkausasemat avataan Riihimäellä, Porvoossa ja Helsingin Ruskeasuolla. Nurmijärvellä järjestetyssä kuulemiskokouksessa maanomistajat toivat esille näkemyksiään Mäntsälä Siuntio-maakaasuputkesta. Lunastusluvat neljälle maakaasu putkihankkeelle Gasumin maakaasuputkiprojektien maanhankinta etenee vauhdilla. Valtioneuvosto myönsi Gasumille ennakkohaltuunottoja lunastusluvat Hämeenlinna Lempäälä-rinnakkaisputkeen ( ) ja Mäntsälä Siuntio-maakaasuputkeen tarvittaviin maa-alueisiin ( ). Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto päätti vastaavien lupien myöntämisestä Gasumille Valkealan seudulla runkoputken perusparannukseen ( ) sekä Imatralla rajaputken uusimiseen liittyen ( ). Myönteisen lunastuslupapäätöksen jälkeen maanmittaustoimisto aloittaa lunastustoimituksen ensimmäisen vaiheen, jonka aikana Gasum ottaa maa-alueet haltuunsa maanomistajilta. Ennakkohaltuunoton aloituskokoukset pidettiin Valkealassa ja Anjalankoskella sekä Imatralla helmikuussa Hämeessä ja läntisellä Uudellamaalla ennakkohaltuunottotoimitukset käynnistyvät kevään aikana. Varsinaiset rakennustyöt voivat alkaa, kun maanomistajat ovat saaneet vaatimansa ennakkokorvaukset ja maa-alueet ovat Gasumin hallussa. Yli puolet Gasumin autoista kulkee maakaasulla Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen suoritti juhlatankkauksen Vermon aseman avajaisissa. Gasumin maakaasukäyttöisten huolto- ja työsuhdeautojen määrä kaksinkertaistui viime vuonna. Vuodenvaihteessa konsernin 109 ajoneuvosta 59 prosenttia oli maakaasuautoja. Vuotta aiemmin Gasumin autoista 30 prosenttia kulki maakaasulla. Vuonna 2007 Gasumin 64 maakaasuautoa käytti polttoaineenaan kiloa maakaasua. Mikäli vastaava energiamäärä olisi tuotettu bensiinillä, olisivat Gasumin autojen hiilidioksidipäästöt olleet lähes 78 tonnia suuremmat. 4 Gasetti

5 Varsinais-Suomessa tilaa kaikille energiamuodoille TEKSTI: ANNE AHTIAINEN, JOHTAVA ENERGIA-ASIANTUNTIJA, VARSINAIS-SUOMEN ENERGIATOIMISTO SUOMI TARVITSEE MONIPUOLISTA ENERGIANTUOTANTOA ja aktiivista energiatehokkuuden parantamista. Turun seudulla ei vielä ole käytössä maakaasua, mutta Gasumin, Neste Oilin ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotannon allekirjoittamat aiesopimukset tuovat maakaasun askelta lähemmäksi Turkua. Millaisia vaikutuksia maakaasulla on alueen energiantuotantoon, ja miten maakaasu vaikuttaa tavoitteisiin lisätä uusiutuvia ja kotimaisia polttoaineita? Valtaosa Varsinais-Suomen raakapuusta käytetään metsäteollisuudessa, sahoilla ja muilla puuteollisuuden aloilla. Jalostuksessa ja metsänhoidossa ylijäävän, energiapolttoaineena hyödynnettävän puuhakkeen teoreettinen polttoainepotentiaali on noin 1,2 miljoonaa kuutiota vuodessa. MAAKAASUHANKKEEN TOTEUTUMI- SEN MYÖTÄ TURKUUN SAATAISIIN SÄHKÖÄ JA LÄMPÖÄ tuottavan voimalaitoksen polttoaineeksi noin 225 miljoonaa kuutiota maakaasua. Sen täysimääräinen korvaaminen esimerkiksi metsäbioenergialla vaatisi yli kaksi miljoonaa kuutiota haketta vuosittain. Se on noin kaksi kertaa enemmän kuin vuotuisen puunkasvun mahdollistama määrä Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomessa bioenergiaa voidaan hyödyntää etenkin kuntakeskusten kaukolämpölaitoksissa, joissa käyttömäärät ovat kohtuullisia ja bioenergia saadaan lähialueilta. Vuoden 2007 lopussa bioenergiaa käytettiin 17 kunnallisessa kauko- tai aluelämpökeskuksessa, joista suurin on Orikedon puuhakelaitos Turussa. Xxxxx Gasumin, Neste Oilin ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotannon allekirjoittamat aiesopimukset tuovat maakaasun askelta lähemmäksi Turkua. Maatilojen biokaasuratkaisut ovat myös merkittävä tulevaisuuden vaihtoehto öljypohjaisille polttoaineille. HAASTEENA BIOENERGIAN KÄY- TÖN LISÄÄMISESSÄ ON OLLUT LÄM- PÖYRITTÄJIEN LÖYTÄMINEN ja näin ollen biopolttoaineiden saatavuus. Öljyn hinnan kallistuminen ja viljan hinnan nousu lisäävät myös maatilojen kiinnostusta käyttää metsäbioenergiaa oman energiantarpeensa tyydyttämiseksi vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Maatilojen biokaasuratkaisut ovat myös merkittävä tulevaisuuden vaihtoehto öljypohjaisille polttoaineille. Uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen onnistuu uusiutuvien edistämisen lisäksi energiankulutusta vähentämällä. Varsinais- Suomen alueella tullaan edistämään biopolttoaineiden käyttöä myös jatkossa. Bio- ja jätepolttoaineita lisätään Turun seudulla, jos luvitus saadaan valmiiksi. MAAKAASU JA BIOPOLTTOAINEET EIVÄT TURUN SEUDULLA KILPAILE KESKENÄÄN vaan täydentävät toisiaan. Saatavilla olevat biopolttoaineet eivät myöskään riitä ratkaisemaan alueen kaikkia energiatarpeita. Maakaasun tulo Varsinais-Suomeen on ilmaston kannalta parempi ratkaisu kuin nykyinen, koska sillä korvataan Naantalin voimalaitoksen kivihiiltä. Samalla vähennetään fossiilisten polttoaineiden kulutusta merkittävästi, kun monta hiililaivaa vuodessa jää saapumatta Naantaliin. MAAKAASUVOIMALA ON MYÖS EN- TISTÄ VOIMALAA TEHOKKAAMPI hyötysuhteeltaan ja näin ollen pääosa neljän suuren kaupungin kaukolämmöstä ja alueen teollisuuslaitosten prosessihöyrystä tuotetaan entistä vähemmällä polttoaineella. Kyseisen kaukolämpöverkon alueella asuu puolet maakunnan asukkaista. Maakaasu on erittäin tärkeä voimanlähde Naantalin jalostamolle, jossa tullaan tuottamaan entistä ympäristöystävällisempiä liikennepolttoaineita. Energian lisäksi maakaasusta saadaan prosessissa tarvittavaa vetyä. Maakaasun käyttö liikennepolttoaineena avaa myös uusia kiinnostavia mahdollisuuksia vähentää päästöjä liikenteessä erityisesti kaupunkialueilla. KUVA: FUTUREIMAGEBANK Gasetti

6 Biokaasu sopii maakaasuverkostoon Kaatopaikoilla muhii uusiutuva energialähde TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: KIMMO BRANDT, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, FUTUREIMAGEBANK Jätteistä ja muusta biohajoavasta materiaalista tuotetun biokaasun rooli on tullut entistä tärkeämmäksi, kun mietitään biopohjaisten ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä. Esimerkiksi kaatopaikoilta on mahdollista ottaa talteen merkittäviä määriä biokaasua liikennekäyttöön. Puhdistettua ja paineistettua biokaasua voidaan siirtää maakaasuverkostossa. Euroopan unionin uudet päästötavoitteet ovat osaltaan aktivoineet biokaasusta käytävää keskustelua. Biokaasu on varteenotettava polttoaine esimerkiksi liikennekäytössä, kun halutaan vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. EU:n antamien tavoitteiden mukaan Suomen on nostettava uusiutuvan energian käyttöä 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Liikenteen päästöjä on leikattava 16 prosenttia. Bioenergia on uusiutuvista energialähteistä saatavaa energiaa. Uusiutuviksi energialähteiksi lasketaan aurinko-, tuuli- ja vesienergia, biokaasu sekä maalämpö ja aaltoenergia. Biokaasua tuotetaan eloperäisestä materiaalista, kuten yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, jätevedenpuhdistamolietteistä, lannasta sekä energiakasveista. Myös runsaasti biohajoavaa ainesta sisältäviä teollisuuden jätevesiä voidaan käsitellä biokaasua tuottavilla teknologioilla. Kaatopaikoilla biokaasua Biokaasu sopii lähes sellaisenaan lämmön- ja sähköntuotantoon. Kun se puhdistetaan ja paineistetaan, sitä voidaan käyttää liikennepolttoaineena. syntyy pääosin hallitsemattomasti, joten se täytyy ottaa talteen, koska biokaasun sisältämä metaani on kasvihuonekaasu. Muutoin biokaasua tuotetaan aktiivisesti ja hallitusti. Suomen ilmasto- ja energiastrategiaan kuuluu uusiutuvien energialähteiden edistäminen ja biopohjaisten polttoaineiden energiakäytön lisääminen. Liikenteelle asetetut energiansäästö- ja ilmastotavoitteet saavutetaan vähentämällä liikenteen ympäristöhaittoja sekä edistämällä joukkoliikennettä, ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja ja siirtymällä biopohjaisiin polttoaineisiin. Biokaasu on mukana hallituksen edistettävissä olevissa energialähteissä. Biokaasulla positiivinen energiatase Kiinnostus biokaasuun on kasvanut energian hinnan noustessa ja päästötavoitteiden tiukentuessa. Biokaasu sopii lähes sellaisenaan lämmön- ja sähköntuotantoon. Kun se puhdistetaan ja paineistetaan, sitä voidaan käyttää liikennepolttoaineena. 6 Gasetti

7 Biokaasua tuotetaan eloperäisestä materiaalista, kuten yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, jätevedenpuhdistamolietteistä, lannasta sekä energiakasveista. On tärkeää, että kotitalouksissakin lajitellaan jätteet biohajova jäte ei kuulu sekalaiseen kaatopaikkajätteeseen. Helsinkiläinen Tony Bruno lajittelee erikseen myös biojätteen. Gasetti

8 KUVA: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO/UUVE SÖDÖR Biokaasun tuotanto järkevin kustannuksin on mahdollista, koska ympäristöteknologia on kehittynyt voimakkaasti, toteaa professori Jukka Rintala. Biokaasu sisältää yleensä prosenttia metaania ja prosenttia hiilidioksidia. Energiasisältö on 5 7 KWh kuutiometriltä. Biokaasun energiatase ja ympäristöedut ovat kokonaisuudessaan positiivisia. Suomessa tuotettiin vuonna 2005 yhteensä 26,5 miljoonaa kuutiota biokaasua, josta hyödynnettiin energiana 84 prosenttia. Kaatopaikoilta kerättiin samana vuonna yhteensä 118,4 miljoonaa kuutiota kaatopaikkakaasua eli noin 570 GWh:ta. Hallittu tuotanto mahdollista Jyväskylän yliopiston professorin Jukka Rintalan mielestä biokaasu on merkittävä energialähde monessa suhteessa, koska sen tuotanto liittyy usein materiaalien kierrätykseen ja jätehuoltoon. Biohajoavalle jätteelle pitäisi joka tapauksessa tehdä jotain. Yksi biokaasuprosessin lopputuotteista eli käsitelty aines voidaan raaka-aineista riippuen lisäksi hyödyntää esimerkiksi lannoitteena. Biokaasun tuotanto järkevin kustannuksin on mahdollista, koska ympäristöteknologia ja kestävään kehitykseen ohjaavat toimet ovat kehittyneet ja kehittymässä voimakkaasti. Vaaditaan kuitenkin vielä poliittisia päätöksiä, jotta hallitusta toiminnasta saadaan taloudellisesti kannattavaa lyhyelläkin aikajänteellä. Biokaasuun liittyvät olennaisesti ympäristöarvot ja laajemmat ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävät toimenpiteet. Ei pidä unohtaa myöskään sen kotimaista työllistävää vaikutusta, toteaa Jukka Rintala. Jyväskylän yliopistossa on pitkäjänteisesti tutkittu biokaasua ja sen soveltuvuutta esimerkiksi liikennekäyttöön. Tutkimuksia on tehty myös siitä, miten elintarviketeollisuudessa voidaan edistää materiaalikiertoa energiatuotannossa. Gasum on tukenut Jyväskylän yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteistä Biometaanin ja vedyn paikallinen tuotanto ja integrointi energiajärjestelmään -tutkimusta. Jukka Rintala työskentelee myös Maatalouden ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa erityisesti maatalouteen liittyvän kestävän bioenergian ja materiaalivirtojen hallinnan kehittämishankkeissa. Biokaasun syöttö maakaasuverkostoon on järkevää, koska siinä voidaan hyödyntää olemassaolevia rakenteita. Suomessa on keskitytty aiemmin kasviperäisten bioetanoli-investointien suunnitteluun, mutta nyt on havaittavissa, että kiinnostus biokaasun tuotantoon ja hyödyntämiseen on kasvussa, kertoo Jukka Rintala. Monta puhdistustekniikkaa Jotta biokaasua voidaan käyttää kaasuautoissa tai muissa ajoneuvoissa, pitää siinä olla metaania tasaisesti yli 95 prosenttia. Kaasusta on pitänyt puhdistaa mekaanista kulutusta aiheuttavat partikkelit, hiilidioksidi, rikkivety ja ammoniakki. Myös kosteusprosentin tulee olla alhainen. Biokaasun puhdistukseen on olemassa monia tekniikoita ja niistä on kehitteillä uusia edullisempia versioita. Yleisimmät 8 Gasetti

9 tekniikat ovat absorptio nesteeseen eli vesipesu, adsorptio kiinteään aineeseen, membraanisuodattimilla tapahtuva puhdistus, biologinen puhdistus, kondensaatio ja yhdisteiden muuttaminen kemiallisesti sekä kylmätekniikat. Eri tekniikoita voidaan myös yhdistää. Vaikuttaa kasvihuonepäästöihin Puhdistettua biokaasua pidetään yhtenä parhaimmista liikennekäytössä olevista biopolttoaineista ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta. Biokaasun terveydelle haitalliset päästöt kuten pienhiukkasten ja typenoksidien päästöt ovat huomattavasti alhaisemmat bensiiniin ja dieseliin verrattuna. Nettolaskennassa voidaan biokaasun avulla saavuttaa kasvihuonepäästöissä ajoneuvokäytössä 95 prosentin vähenemä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin, kun on käytetty bensiinin sijasta biokaasua. Maakaasuun verrattuna biokaasulla saavutetaan huomattavia vähennyksiä hiilidioksidien nettopäästöissä. Esimerkiksi yhdyskuntajäteperäisen biokaasun kasvihuonepäästöt liikenteessä ovat prosenttia fossiilisia polttoaineita pienemmät, kun otetaan huomioon elinkaaren aikaiset päästöt biokaasun ja fossiilisten polttoaineiden tuotannossa. Olemassa oleva verkosto käyttöön Biokaasun syöttö maakaasuverkostoon on Jukka Rintalan mielestä järkevää, koska siinä voidaan hyödyntää jo olemassaolevia rakenteita. Liikennekäyttö edellyttää myös tankkausasemien määrän lisäämistä ja tankkausvaihtoehtojen kehittämistä niille alueille, joissa asemia ei ole. Biokaasu soveltuu hyvin kaasuautojen käyttöön ja näin saavutetaan myös ilmastotavoitteita. Biokaasun ja maakaasun yhdistämisestä on paljon hyviä kokemuksia ulkomailta. Euroopassa maakaasuverkostoon on syötetty myös biokaasua epäpuhtaampana, mutta standardeista pitää tietysti sopia erikseen. Tekniset ratkaisut esimerkiksi paineistukseen ovat olemassa, toteaa Jukka Rintala. Maakaasuajoneuvoja arvioidaan olevan maailmassa noin 7,5 miljoo naa. Biokaasukäyttöisiä ajoneuvoja vuonna 2006 oli kappaletta. Ruotsi on edelläkävijä maa- ja biokaasuautojen käytössä. Siellä valtion tuki- ja verohelpotukset ovat ohjanneet esimerkiksi julkista liikennettä vähäpäästöisempien kaasuautojen käyttöön. Biokaasua pidetään monella tapaa kestävänä energiana. Jukka Rintala kertoo, että Euroopassa suuretkin energiayhtiöt ovat alkaneet investoida biokaasulaitoksiin. Lähteet: Jukka Rintalan ja Björn Ahlnäsin haastattelut, Saija Rasin Ympäristöteknologian seminaariin tekemä Biokaasu liikennepolttoaineena -esitys, Jussi Läntelän Kaatopaikkakaasun puhdistaminen liikennepolttoaineeksi vastavirtavesiabsorptiolla -Pro Gradu tutkielma. Björn Ahlnäs: Biokaasun ja maakaasun yhdistäminen on toimiva ratkaisu liikennekäytössä Gasumissa on varauduttu biokaasun siirtoon maakaasuverkostossa teknisten ja markkinointinäkökulmasta tehtyjen selvitysten kautta. Puhdistettu ja paineistettu biokaasu on teknisesti verrattavissa maakaasuun, joten sen siirto ei tuota ongelmia. Varsinkin liikennekäytössä biokaasu ja maakaasu täydentävät toisiaan. Gasumin kehittyvien liiketoimintojen johtaja Björn Ahlnäs kertoo, että Gasumissa odotetaan hallitukselta energiaohjelmaan liittyviä poliittisia päätöksiä, jotta biokaasuhankkeet saadaan käyntiin. Gasumin Vermon maakaasun tankkausaseman vihkiäisissä ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen totesi, että biokaasun sähköntuoton syöttötarifi tulisi saada mahdollisimman nopeasti viimeisteltyä, jotta myös muita biokaasuhankkeita kuten liikennekäyttöä pystytään kehittämään. Voimme toimia nopeallakin aikataululla, koska esimerkiksi laitetarjouksia on jo pyydetty, toteaa Björn Ahlnäs. Tankkauasemaverkosto tihenee Björn Ahlnäsin mielestä biokaasu ja maakaasu muodostavat yhdessä toimivan ja varman polttoaineen. Kun maakaasun tankkausasemien verkosto tihenee ja laajenee, on yritysten helpompaa valita esimerkiksi työsuhde- ja jakeluautoiksi kaasukäyttöisiä ajoneuvoja. Kaasukäyttöiset linja-autot saavat kilpailuedun vähäpäästöisyydestä dieselkäyttöisiin autoihin verrattuna. Pääkaupunkiseudulla on nyt noin sata maakaasukäyttöistä linjaautoa. Selvitystemme mukaan tankkausasema voidaan rakentaa kaikille seudun linja-autovarikoille, kertoo Björn Ahlnäs. Gasumin laskelmien mukaan esimerkiksi Ämmässuon Jätteenkäsittelykeskuksessa syntyvän biokaasun turvin voitaisiin kattaa yli puolet pääkaupunkiseudun kaupunkilinja-autoliikenteen polttoainetarpeesta. Ämmässuon teknillis-taloudellinen biokaasupotentiaali mahdollistaisi koko nykyisen liikennekäytön viisinkertaistamisen. Nykyiset maakaasuautot voivat käyttää biokaasua polttoaineena ilman teknisiä muutoksia. Kaupunkien ja taajamien joukko- ja jakeluliikenne sekä esimerkiksi jätteiden kuljetus sopivat hyvin kaasukäyttöisille autoille. Myös pääkaupunkiseudun taksiyhtiöt ovat olleet entistä kiinnostuneempia kaasukäyttöisistä autoista. Kaasuautojen päästöt ovat alhaisia ja korkean oktaaniluvun takia kaasukäyttöinen moottori on hiljaisempi kuin bensiini- tai dieselmoottori, kertoo Björn Ahlnäs. Gasetti

10 L&T:n jäteauto kulkee puhtaasti ja hiljaisesti Maakaasukäyttöinen raskasliikenne kasvussa TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: TIMO JAKONEN Maakaasukäyttöistä jäteautoa esiteltiin yleisölle Turun Rakentaminen & Asuminen -messuilla. Henri Mäkelä (vas.), Antti Siipola ja Rami Ainiala ovat tyytyväisiä hyötyajoneuvojen tekniseen kehitykseen. Maakaasukäyttöiset jäteautot voivat käyttää polttoaineena myös biokaasua. Lassila & Tikanoja otti viime syksynä käyttöön viisi maakaasukäyttöistä jäteautoa pääkau pun kiseudulla. Yritys haluaa näin osaltaan vähentää hiilidioksidi- ja hiuk kaspäästöjä kaupunkiliikenteessä. L&T:ssä autojen hankinta oli myös kannanotto biopolttoaineista käytävään keskusteluun. Maakaasuautot ovat ensiaskel biokaasun ja maakaasun yhteiskäyttöön, toteaa tuotepäällikkö Lassi Hietanen L&T:ltä. Lassi Hietanen kertoo, että maakaasukäyttöisten jäteautojen hankinnalla L&T haluaa vähentää taajamien hiukkas- ja melusaastetta. Hiukkaspäästöt ovat suurin yksittäinen kaupunkija taajamaympäristöjen ilmanlaatuun vaikuttava tekijä. Maakaasu on ratkaisu, kun nykyisille polttoaineille mietitään vaihtoehtoa, jolla voidaan vastata EU:n asettamiin päästötavoitteisiin. Koska maakaasu- ja biokaasuautot ovat teknisesti samanlaisia, oli luon- tevaa valita maakaasukäyttöiset autot, toteaa Lassi Hietanen. Myös melupäästöjä halutaan vähentää. Maakaasukäyttöisten autojen moottorit ovat hiljaisempia ja lisäksi niihin on asennettu vaimennetut nostolaitteet, jolloin jäteautoille tyypillinen kolahtelu on paljon hiljaisempaa. Jäteautot ajavat kaupungeissa takapihoilla ja sivukujilla, jolloin äänet kaikuvat helposti. Hiljaisista autoista on jo saatu hyvää palautetta asiakkailta. VTT mittaa päästöt ja kuormituksen Maakaasujäteautojen päästöjä ja toimivuutta seurataan ensimmäisen käyttövuoden aikana. Autojen pakokaasupäästöt esimerkiksi mitataan säännöllisesti VTT:n moottorilaboratoriossa. Autoihin on myös asennettu tiedonkeruuyksiköitä, joista seurataan päästökuormitusta ja käyttöä. Maakaasuautohanke on osa Tekesin ClimBustutkimusohjelmaa, jossa kehitetään liiketoimintaratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Niissä Etelä-Suomen kunnissa ja kaupungeissa, joissa voimme tehdä palvelusopimukset suoraan asiakkaiden kanssa, pyrimme siirtymään mahdollisuuksien mukaan kaasuautoihin pitkällä aikajänteellä. Niissä kunnissa, joissa on ns. kunnan jär- 10 Gasetti

11 Henri Mäkelä viihtyy tilavassa hytissä, josta on helppo kulkea ulos ja sisään. Kuljettajalle maakaasuauto on mukava, koska se on hiljainen, eikä auton ulkopuolella tarvitse hengittää epäpuhtauksia. Jäteauton voi tankata joko nopeasti julkisella tankkausasemalla tai hitaasti varikolla. Yhdellä tankillisella ajaa kilometriä. jestämä jätehuolto, on siirtyminen vaikeampaa, kertoo Lassi Hietanen. Maakaasukäyttöisiin jäteautoihin siirtyminen on tietysti myös hintakysymys, koska niiden hankintahinta on perinteistä autoa kalliimpi. Lassi Hietasen mielestä ympäristöarvoja on kuitenkin vaikea laskea euroissa, ja L&T:lle ympäristönäkökohdat ovat tärkeitä liiketaloudellisestikin ajateltuna. Myös kuskit hyötyvät vähäpäästöisyydestä Maakaasukäyttöiset kuljetusja jakeluautot ovat lisääntymässä Suomessa, uskoo Vehon Hyötyajoneuvojen markkinointipäällikkö Rami Ainiala. L&T:n jäteauto on Mercedes-Benz NGT- Econic -mallia. Sama malli on käytössä myös muun muassa Helsingin kaupungin rakennusvirastolla. Maakaasu ja biokaasu parantavat ilmanlaatua merkittävästi, mutta kaasukäyttöisillä autoilla minimoidaan myös kuljettajien terveydelliset haitat, muistuttaa Rami Ainiala. NGT-Econic on ainoa tehdasvalmisteinen raskas maakaasukuorma-auto. Siinä on 279 hevosvoimaa ja vääntöä on saman verran kuin dieselmoottorissa eli tuhat newtonmetriä. Esimerkiksi jäteautoissa kaasusäiliöiden yhteiskoko on 640 litraa. Yhdellä tankkauksella voi ajaa kilometriä jäteajoa. Matka riittää pääkaupunkiseudulla yhden päivän reittien ajoon. Turkuun kaksi maakaasuautoa L&T aikoo kokeilla maakaasukäyttöisiä jäteautoja myös Turussa, vaikkei alueella vielä olekaan maakaasuverkostoa. Liikkeelle lähdetään kahdella autolla. Meille tulee maakaasulla toimivia jäteautoja niin pian kuin saadaan polttoainehuolto organisoitua. Varaudumme näin tulevaan maakaasuputkeen. Myös autojen käyttökoulutus ja huolto saadaan Turkuun, kertoo L&T:n Turun yksikönpäällikkö Antti Siipola. Turussa kaasukäyttöisiä jäteautoja voidaan kokeilla, koska kaupungissa on käytössä sopimusperusteinen jätehuolto. L&T:ssä uskotaan, että jäteautot voivat kannustaa myös muita toimijoita siirtymään raskaassa taajama-ajossa kaasukäyttöisiin autoihin. Maakaasubussejahan pääkaupunkiseudulla jo on. L&T:n tekemien selvitysten mukaan heidän toiminnastaan on Suomessa syntynyt hiilidioksidipäästöjä vuodessa kaikkiaan tonnia, mutta toiminnan kuten kierrätyksen ja biopolttoaineiden avulla säästö hiilidioksiditaseessa on 25-kertainen eli yli 2 miljoonaa tonnia. Suurimmat päästöt aiheutuvat kuljetuksesta ja työkoneiden päästöistä. Antti Siipola toteaakin, että kierrätyspolttoaineilla, maaja biokaasulla sekä materiaalien kierrätyksellä voidaan ratkaisevasti vähentää päästöjä. Gasetti

12 Työt alkuun Valkeala Pajari-osuudella Vanha runkoputki uusitaan venttiiliväli kerrallaan Tämä putki kestää ainakin sata vuotta. Seppo Priha (vas.) ja Arto Korpela toteavat makkaran paiston lomassa, että maanomistajien ja Gasumin yhteistyö on toiminut Valkealassa hyvin. Arto Korpela korostaa toimivien naapurisuhteiden merkitystä maakaasuputken kunnossapidossa. TEKSTI JA KUVAT: JUKKA ISOKOSKI Valkealainen maanviljelijä Seppo Priha on asunut yli 30 vuotta maakaasuputken naapurissa. Priha oli näkemässä, kuinka ensimmäistä maa kaasun runkoputkea Imatralta Kouvolaan rakennettiin hänen maidensa läpi 1970-luvulla. Tuoreemmassa muistissa on rinnakkaisputken rakennustyöt parin vuoden takaa. Maakaasu on jälleen ajankohtainen aihe tilalla, kun Gasum aloittaa runkoputken uudistustyöt kuluvan vuoden aikana. Nuotio rätisee leppoisasti Kouvolan Kiehuvassa paikallisen metsästysseuran kodan tulisijassa. Taustalla kuuluu puheensorinaa. Lavereilla istuvat Seppo Priha ja Gasumin kunnossapitopäällikkö Arto Korpela. Rupattelun aiheena on kodan vieressä kulkeva maakaasun runkoputki. Tarkalleen ottaen maan uumenissa on kolme rinnakkaista teräsputkea, joissa maakaasu virtaa. Putkista vanhin on tarkoitus kaivaa ylös ja korvata uudella. Priha on kiinnostunut kuulemaan, miksi putki pitää uusia. Ennakoiva toiminta poistaa riskit Arto Korpela kertoo, että putken kuntoa on seurattu muutaman vuoden välein tehdyillä kuntotarkastuksilla. Tarkastus tehdään putken sisällä kaasuvirtauksen mukana kulkevalla tutkimuslaitteella, joka kerää tietoa putken kunnosta. Olemme huomanneet, että ensimmäisen runkoputken pinnoite ei pysy teräsputkessa kiinni ja vesi on päässyt kosketuksiin teräksen kanssa. Tästä on seurannut korroosiovaurioita. Putken tilaa on seurattu jo 17 vuotta. Nyt on päädytty siihen lopputulokseen, että ei ole muu- 12 Gasetti

13 ta vaihtoehtoa kuin vaihtaa putki uuteen, Korpela taustoittaa. Samaan hengenvetoon Korpela kuitenkin huomauttaa, että putken uusimisessa ollaan liikkeellä ennakolta ja hyvissä ajoin. Nykyinenkin putki olisi käyttökuntoinen ja turvallinen vielä pitkälle tulevaisuuteen. Koska korroosio-ongelmaan ei ole muuta ratkaisua kuin uusiminen, kannattaa työ aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Runkoputki Imatralta Valkealaan on 122 kilometriä pitkä. Tarkoituksena on uusia putki venttiiliväli kerrallaan, eli noin 25 kilometrin pätkissä joka toinen vuosi. Valkeala Pajari-väli valittiin ensimmäiseksi osuudeksi, koska alueella on paljon märkiä soita, mikä osaltaan vauhdittaa korroosiota, Korpela jatkaa. Maanomistajan tarpeet otetaan huomioon Seppo Priha on huomannut kolmen vuosikymmenen aikana kehitystä rakennustöissä ja ihmisten asenteissa. Toiminta on muuttunut hyvin paljon sitten 1970-luvun. Nyt rakentaessa katsotaan, miltä se maanomistajasta tuntuu. Työt tehdään nopeassa tahdissa ja ammattitaidolla. Tuntuu, ettei sitä sen paremmin voi tehdä, kuin miten tämä viimeisin putki tehtiin. Tulevilta rakennustöiltä Priha toivoo samanlaista laatutasoa ja maanomistajan huomioon ottamista. Maakaasun runkoputken kuntoa on seurattu säännöllisesti. Rakentajien asenteiden lisäksi myös putkitekniikka on kehittynyt vuosikymmenten saatossa. Enää putkien pinnoitteita ei teippailla kiinni asennustyömaalla, kuten 1970-luvulla vielä tehtiin. Nykyisin putket tulevat tehtaalta epoksimaalilla ja vahvalla muovikerroksella pinnoitettuina. Tämä lisää huomattavasti putkien laskennallista käyttöikää. Uutta putkea ei siis olla vielä kolmenkymmenen vuoden päästä uusimassa. Tämä putki kestää ainakin sata vuotta, Arto Korpela vannoo. Naapurukset tulevat hyvin toimeen Seppo Priha muistelee aikaa, jolloin kyläläiset kuulivat ensimmäisen runkoputken rakentamisesta Kiehuvan läpi. Tiedon ja aiemman kokemuksen puuttuessa kaasuputki herätti pelkoa maanomistajien keskuudessa: Kaikenlaista sitä kylillä puhuttiin. Miten se putki kestää? Entä jos se räjähtää? Mutta hyvinhän se on pelannut, Priha myhäilee. Rakennustöiden lisäksi maakaasuputki ei ole juurikaan näkynyt Prihan tilan arjessa. Maan viljelyominaisuudet eivät ole heikentyneet. Myöskään putken kunnossapitotöistä ei ole ollut haittaa. Suhteet maanomistajan ja kaasuputken omistajan välillä näyttävät olevan kunnossa. Pyrimme tekemään asiat hyvin kaikkien osapuolten kannalta, vierailla mailla kun ollaan, Arto Korpela kiteyttää kunnossapidon toimintai losoi aa. Rakennustyöt alkavat kesäkuussa Runkoputken perusparannushankkeen ensimmäisessä vaiheessa uusitaan vanha runkoputki Valkealan maakaasukeskuksen ja Anjalankoskella sijaitsevan Pajarin venttiiliaseman välillä. Uusittavan putken pituus on yhteensä 27 kilometriä. Rakennushankkeesta vastaava projektipäällikkö Fred Lindfors Neste Jacobs Oy:stä kertoo, että suunnitteluja valmistelutyöt ovat edenneet hyvin aikataulun mukaisesti. Rakennustöitä varten tarvittavia maa-alueita varten on saatu ennakkohaltuunotto- ja lunastuslupa. Maanhankinnan aloituskokoukset ja katselmukset on pidetty helmikuun aikana Valkealassa ja Anjalankoskella. Maa-alueet tulevat Gasumin haltuun, kun vaaditut ennakkokorvaukset on maksettu maanomistajille. Tämän uskoisin tapahtuvan maaliskuun aikana, Lindfors toteaa. Kevättalven aikana työmaa-alueelta on poistettu puustoa. Varsinaiset rakennustyöt alkavat kesäkuussa. Rakentaminen vaiheistetaan tarpeiden mukaan. Viljellyille pelloille ei mennä tänä vuonna, ennen kuin sato on korjattu. Pehmeikköalueilla rakennustyöt pyritään tekemään talvella ympäristösyistä, Lindfors täsmentää. Uuden putken tulisi olla käyttökunnossa syksyllä Kokenut projektipäällikkö toteaa, että runkoputken uusiminen on maakaasuputkihankkeiden helpoimmasta päästä. Maanomistajat tietävät, mitä maakaasuputken rakentaminen tarkoittaa. Heidän kanssaan on helppo toimia. Projektipäällikkö Fred Lindfors esittelee uusittavan runkoputkiosuuden linjauskarttaa. Putkilinjaus kulkee Kouvola Luumäki-radan eteläpuolella. Gasetti

14 TEKSTI: OSSI SAVOLAINEN Vuoden 2007 maakaasun käyttö Suomessa oli noin neljä prosenttia pienempi kuin vuonna Gasum myi maakaasua viime vuonna kaikkiaan 43,4 TWh. Kaasun myyntiä vähensi keskimääräistä lämpimämpi sää ja sähkön edullinen markkinahinta erityisesti toisen vuosineljänneksen aikana. GWh tammikuu helmikuu Ero maakaasun kulutuksessa vuonna 2007 lämpötilaltaan normaaliin vuoteen verrattuna maaliskuu huhtikuu Ero kuukausitasolla toukokuu kesäkuu Kumulatiivinen ero vuositasolla heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Normaalin lämpötilan vallitessa vuoden 2007 kulutus olisi ollut yli 2,7 TWh korkeampi Lähde: Pöyry Energy 1/2008 Maakaasun käyttö väheni hieman Vuoden 1974 alusta viime vuoden loppuun mennessä Suomessa oli käytetty 82,3 miljardia kuutiometriä maakaasua. Määrä vastaa kahden vuoden koko primäärienergian kulutusta Suomessa. Maakaasun myyntiennätys tehtiin vuonna 2003, jolloin kaasua kului vuoden aikana yhteensä 47,7 TWh. Edellisvuoteen verrattuna suurin vähennys kuukausitasolla oli maaliskuussa, suurin kasvu joulukuussa. Huippuvuorokausi vuonna 2007 osui helmikuulle, 8.2. maakaasua käytettiin MWh. 14 Gasetti Maakaasusta käytetään 70 % sähkön ja lämmön tuotantoon. Raaka-ainekäyttö kasvoi Kaasun myyntiä vähensi keskimääräistä lämpimämpi sää ja sähkön edullinen markkinahinta erityisesti toisen vuosineljänneksen aikana. Suomessa maakaasusta käytetään noin 70 prosenttia yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, kaukolämmityksessä ja teollisuudessa. Teollisuudessa maakaasun käyttö kasvoi erityisesti raaka-aineena. Gasumin myyntilastojen mukaan teollisuuden osuus maakaasun käytöstä Suomessa vuonna 2007 oli noin puolet, yhdyskuntien sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon osuus 39 prosenttia ja muun lämmityskäytön ja maakaasun jälleenmyynnin osuus 11 prosenttia. Tarkemmat tiedot maakaasun käyttökohteista julkaisee Maakaasuyhdistys. Kaasun myynti perustuu pääasiassa kuukausitasolla tehtäviin teho- ja määrätilauksiin, joita voi täydentää ns. lyhyen kaupan tuotteilla. Jälkimarkkinoiden ja uudistetun Gasum Plussa -tuotteen osuus Gasumin maakaasun myynnistä oli noin neljä prosenttia. Siirtoverkoston toiminnassa ei häiriöitä Maakaasuverkoston toiminnassa ei ollut häiriöitä tai katkoksia vuonna Pietarin läheisyydessä heinäkuussa sattunut iso putkirikko vaikutti hetkellisesti kaasun toimituksiin Suomeen. Varsinaisia katkoksia Gasumin maakaasuntoimituksissa asiakkailleen tapahtuma ei kuitenkaan aiheuttanut. Kuluvan vuoden maakaasun myynniksi Gasum arvioi asiakkaiden ennakkotilauksien perusteella 47,7 TWh, joka olisi noin 9 prosenttia suurempi kuin vuonna Tosin tammi helmikuun poikkeuksellisten lämpimien säiden vuoksi arvioidusta myynnistä kuluvan vuoden osalta on jääty jo noin 0,7 TWh. Lähivuosien aikana maakaasun käyttöä lisäävät muun muassa Fortumin uusi kaasukäyttöinen voimalaitos Espoon Suomenojalla, jonka arvioidaan tulevan käyttöön vuonna 2009, sekä käyttö kemianteollisuuden raaka-aineena. Kuluvan vuoden tammikuun alussa Gasum teki aiesopimukset Neste Oil Oyj:n ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n kanssa. Toteutuessaan sopimukset merkitsevät maakaasuverkoston merkittävää aluelaajennusta ja yhteensä noin 450 miljoonan kuutiometrin maakaasutoimituksia vuodessa Turun talousalueelle. Vuosi 2007 taloudellisesti hyvä Gasum-konsernin taloudellinen tulos vuodelta 2007 oli hyvä. Konsernin liikevaihto oli 852,1 miljoonaa euroa ja liikevoitto 92,6 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 634,3 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 61,2 prosenttia. Konsernin henkilöstömäärä oli 189.

15 TEKSTI: JUKKA ISOKOSKI KUVAT: RUUKKI Maakaasuputket maalataan ympäristöystävällisesti Ruukki on ottanut teräsputkien tuotannossaan käyttöön tekniikan, jonka avulla putken sisäpinnoituksessa syntyvien liuotinhöyryjen määrä vähenee huomattavasti. Tuotekehityksen myötä maakaasun siirtämiseen tarvittavat putket syntyvät entistä ympäristöystävällisemmin. Maakaasun siirtoputket valmistetaan teräksestä. Putken ulkopinnalle tehdään kolmikerroksinen polyeteenipinnoite, joka suojaa teräsputkea korroosiolta. Sisäpuolelta putket pinnoitetaan maalaamalla, mikä vähentää kaasun virtauskitkaa. Ruukki on siirtynyt käyttämään putken sisäpuolisessa pinnoittamisessa high solid -maaleja (HS), joiden kuiva-ainepitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin aiemmin käytetyillä maaleilla. HS-maalien kuiva-ainepitoisuus ruiskutettaessa on noin 80 prosenttia. Maalin kuivuessa syntyy vähemmän liuotinpäästöjä kuin aiemmin. HS-maalien pinnoiteominaisuudet ovat vähintään yhtä hyvät kuin tavanomaisilla maaleilla, kertoo projektipäällikkö Esa Moilanen Ruukista. Teräksiset maakaasun siirtoputket pinnoitetaan kolmikerroksisella polyteenipinnoitteella korroosion estämiseksi. Pinnoitteessa käytetään high solid -maaleja. Liuotinkaasupäästöt kuriin yhteistyöllä Ruukki on aiemminkin pyrkinyt vähentämään ympäristölle haitallisia liuotinkaasupäästöjä tuotannossaan. Kaksi vuotta sitten otettiin käyttöön polttolaitos, jonka avulla putkien maalaus- ja kuivausvaiheessa syntyvät liuotinhöyryt imetään talteen ja poltetaan. Ilmakehään vapautuu ainoastaan kaksi prosenttia maaleissa olevista liuotteista. HS-maaleihin siirtymisen myötä poltettavan liuotinkaasun määrä, ja siten myös syntyvät päästöt, vähenevät entisestään. Lisäksi pienenevät maalin käsittely-, varastointi- ja kuljetuskustannukset. Moilanen uskookin, että HS-maalit tulevat syrjäyttämään aiemmat maalityypit teräksen pinnoittamisessa lähitulevaisuudessa. Uusien maalien käyttöönotto vaatii kuitenkin eri kaasuyhtiöiden hyväksynnän ja tarvittaessa erillisen koemaalauksen ja ominaisuuksien testaamisen. Gasum on ollut mukana vähäpääs- töisemmän pinnoitusratkaisun kehitystyössä. Yhteistyö Gasumin kanssa on merkinnyt Ruukille selvää askelta HS-maalien ja prosessin ympäristöystävällisyyden suuntaan, Moilanen kuvailee. Uutta pinnoitetekniikkaa käyte tään kaasuputkissa, joiden toimittamisesta Ruuk ki ja Gasum sopivat viime vuoden lopussa. Ruukki toimittaa teräsputket Gasumille Hämeenlinna Lempäälä-rinnakkaisputkea varten sekä Kymenlaaksoon, jossa uusitaan maakaasun runkoputkea. Gasetti

16 Kaikki energiaratkaisut yhdeltä luukulta TEKSTI JA KUVAT: JUKKA ISOKOSKI Gasum Energiapalveluissa on tehty viime kesästä saakka sisäistä muutostyötä. Organisaatiota on hiottu entistä asiakaslähtöisempään suuntaan. Jatkossa Gasumin kahden erillisen tytäryhtiön toiminnot ovat kietoutuneet tiiviisti yhteen. Tavoitteena on tarjota asiakkaalle energiaratkaisu kokonaispakettina. Myyntipäällikkö Tommy Mattila toivoo, että Gasum yhdistetään mielikuvissa energiapalveluiden tuottajaksi, ei ainoastaan kaasukauppiaaksi. 16 Gasetti Gasum Energiapalveluiden muutoksen taustat ulottuvat aikaan, jolloin Gasumin tytäryhtiöinä olivat Suomen Kaasuenergia Oy ja Helsinkikaasu Oy. Vuonna 2006 tytäryhtiöiden toimintaa yhtenäistettiin Gasum-brändin alle muuttamalla nimet Gasum Paikallisjakelu Oy:ksi ja Gasum Energiapalvelut Oy:ksi. Muutos ei kuitenkaan päättynyt tähän, kertoo organisaatiomuutosta vetänyt myyntipäällikkö Tommy Mattila. Uusista nimistä huolimatta toiminnot olivat jakautuneet kahteen eri yhtiöön. Haluamme kuitenkin tarjota asiakkaalle kaasuliittymän, laitteet sekä asennus- ja huoltopalvelut kokonaisuutena. Asiakasta kiinnostaa energiaratkaisu. Ei se, mitkä yritykset tuottavat palvelun palaset. Tavoitteena pitkäkestoinen asiakassuhde Uusi toimintamalli otettiin käyttöön vuodenvaihteessa. Energiapalveluiden toiminta jäsentyy kolmeen yhtiörajat ylittävään prosessiin: myyntiin, asiakaspalveluun ja toteutukseen. Palvelemme asiakasta yhden luukun periaatteella. Nyt yksi myyjä voi tarjota pientaloasiakkaan lämmitystarpeisiin kaiken kaasuliittymästä lämpökattilan asennukseen. Sama asiakas saa laskutukseen liittyvät tiedot sekä vastaukset huoltotiedusteluihin yhdestä asiakaspalvelunumerosta, Tommy Mattila konkretisoi muutosta. Kaikki kolme osa-aluetta on tärkeitä, sillä tavoitteena on pitkäkestoinen asiakassuhde. Haluamme hoitaa asiakassuhdetta pidempään kuin pelkän kaasuliittymän myynnin ajan. Pitkä asiakassuhde mahdollistaa ennakoinnin. Voimme tarjota uusia energiaratkaisuja asiakkaan toiminnassa tapahtuviin muutoksiin, Mattila taustoittaa. Meiltä löytyy paljon erilaisia energiaratkaisuja. Onnistuneet energiaratkaisut ja hyvät asiakassuhteet toimivat referensseinä jatkossa. Hyvänä esimerkkinä käy Voikkaan tehdastilojen lämmitysratkaisun suunnittelu ja toteuttaminen, joka on herättänyt kiinnostusta vastaavanlaisia ratkaisuja kohtaan muualla. Energiaongelmien ratkaisija Toteutettu organisaatiomuutos ei yksistään riitä. Tekemistä riittää vielä tulevaisuudessakin.

17 ENERGIAPALVELUILLE UUSI PALVELUNUMERO Palveluneuvojat Heidi Toikka (vas.) ja Nina Koskelainen vastaavat asiakkaiden puheluihin energiapalveluiden uudessa palvelunumerossa. Gasum Energiapalveluiden ja Gasum Paikallisjakelun asiakaspalvelut yhdistyivät alkaen. Kaasulaskutuksen ja huoltopalveluiden erilliset asiakaspalvelunumerot korvattiin alkaen uudella yhteisellä palvelunumerolla. Palveluneuvoja Heidi Toikka kertoo, että uuteen järjestelmään siirtyminen on sujunut suuremmitta vaikeuksitta. Ensiongelmien jälkeen numero on toimi- nut hyvin. Asiakkaat ovat löytäneet mukavasti uuden numeron. Soittaminen on maksutonta, mikä on varmasti osaltaan kannustanut asiakkaita ottamaan numeron heti käyttöön, Heidi Toikka pohtii. Asiakaspalveluiden yhdistäminen on Toikan mukaan tuonut haasteita palveluneuvojille, joiden on jatkossa kyettävä hallitsemaan kaksinkertainen määrä toimintoja. Toisaalta yhteinen asiakaspalvelu on myös tehostanut toimintaa. Vanhan järjestelmän aikaan puheluita saattoi tulla sekaisin kumpaankin numeroon. Asiakkaiden puheluita jouduttiin usein siirtämään. Nyt asiakas saa tarvitsemansa palvelun nopeammin ja suoremmin, Heidi Toikka listaa. Energiapalveluiden uusi maksuton palvelunumero on Meidän täytyy saada uusi toimintatapa näkymään asiakkaalle käytännön tasolla. Tuotevalikoimassa on vielä hienosäätämistä. Tavoitteena on hyvä tarjoama toimivia palveluita, jotka on helppo myydä, mutta niiden täytyy olla myös asiakkaalle helppo ostaa. Lisäksi muutoksen myötä tarvitsemme koko ajan lisää osaamista ja uusia osaajia. Tämän vuoksi rekrytoimme ja koulutamme aktiivisesti, Mattila listaa lähitulevaisuuden haasteita. Hän uskoo, että uudistetulla toimintatavalla päästään toimintaa motivoineeseen tavoitteeseen: asiakkaat näkevät Gasumin täyden palvelun energiatalona. Kun asiakas kohtaa energiaongelman, toivon että heillä tulee ensimmäisenä mieleen: Gasumhan voi ratkaista ongelman! Emme ole ainoastaan bulkkikaasun toimittaja, vaan meiltä löytyy paljon erilaisia energiaratkaisuja. Kaasuasentaja Tapio Karppinen viimeistelee kaasuputken asennusta uuden asuinkerrostalon kellarissa. Gasetti

18 Maakaasumies miettii ILMASTONMUUTOSTA Christer Paltschikia voi syystä kutsua maakaasumieheksi. Nyt, kun takana on 20 virallista maakaasuvuotta, on hän alkanut yhä enemmän pohtia, miten me ihmiset rajallisia luonnonvarojamme käytämme. Hän myös kysyy, osaammeko vielä kunnioittaa arvoja luonnonarvoja ja tasa-arvoisuutta. sinunkaupat CHRISTERIN kanssa TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: MARKKU OJALA JA CHRISTER PALTSCHKIN KOTIALBUMI Christer Paltschik toimii Gasumilla liiketoiminnan suunnittelun johtajana. Nesteen ja Gasumin palveluksessa hänelle on tullut täyteen jo 20 maakaasualalla tehtyä työvuotta, mutta ura maakaasun parissa on pidempi. Jo opiskeluaikana hän oli kesätöissä suunnit telemassa maakaasuputken ensimmäistä rakennusvaihetta Imatralta Kouvolaan ja edelleen Kotkaan. Työura jatkui diplomi-insinööriksi valmistuttua EKONOn maakaasuprojekteissa. Ja niinkuin monen muunkin gasumlaisen, kulki putki Nesteen kautta Gasumiin. Jätevuoret ja päästöt kasvavat Kahvihetken keskustelu ajautuu Christer Paltschikin kanssa nopeasti globaalille tasolle. Hän pohtii esimerkiksi sitä, mietittiinkö teollistumisen aikakauden alkuvaiheessa fossiilisten polttoaineiden rajallisuutta. Oliko päämääränä vain talouden rajaton kasvu ja usko siihen, että resursseja on tuhlattavaksi asti? Kyllä jotkut aikaisemminkin puhuivat kasvihuonekaasuista, mutta ei heitä kuunneltu. Nyt kehitys on karannut meiltä käsistä esimerkiksi jätteiden ja päästöjen synnyssä. Tarvitaan visionääristä johtajuutta hyvinvoinnin ja kehityksen varmistamiseksi. EU:n ilmastopaketti, uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen ja kasvavat päästöt ovat asioita, joita hän miettii myös työssään. Viralliset maailmanpoliittiset asiat ovat yllättävän nopeasti arkipäi- Christer Paltschik on työorientoinut ja työhuoneessa on usein valo vielä iltamyöhäisellä. Se on myös persoonakysymys, kun juuttuu työhön kiinni. Vapaata pitää ottaa silloin, kun ei ole pakko tehdä pitkää työpäivää, toteaa Christer Paltschik, jonka koukkuun tarttuu isoja kaloja myös vapaalla. Kuva on otettu keväällä 2006 Lofooteilla. 18 Gasetti

19 TEKSTI: TUOMO SAARNI väistyneet Espoon Miestentiellä. En katso asioita vain teknisestä näkökulmasta, toteaa Christer Paltschik. Arvot edelleen tärkeitä Gasumin arvoihin kuuluu ympäristövastuun lisäksi myös vastuunkanto työntekijöistä. Työntekijät viihtyvätkin Gasumissa hyvin ja vaihtuvuutta on vähän. Christer Paltschik ei ole ainoa, jolle on viime aikoina tullut täyteen 20 Gasum-vuotta. Christer Paltschikin mielestä arvojen kunnioittaminen on keskeinen asia myös työelämässä. Tärkeitä sanoja ovat tasa-arvoisuus ja tasapuolisuus. Osataanko näitä arvoja vielä tässä itsekeskeisessä maailmassa kunnioittaa? Kolme keskeistä kehityssuuntaa Christer Paltschik kertoo, ettei hänellä ole maakaasuun mitään erityistä suhdetta, mutta työ on aina ollut mielenkiintoista. Maakaasuliiketoiminnan kehittäminen on ollut haasteellista ja eteenpäin on menty koko ajan. Vähäpäästöisten polttoaineiden käytön edistämiseksi hän odottaa yhteiskunnalta poliittisia päätöksiä. Seuraavan 20 vuoden aikana pitää tapahtua paljon. Tulevaisuudessa Christer Paltschik näkee maakaasualalla kolme tärkeää kehityssuuntaa. Yksi tärkeä kehityssuunta on saada verkosto laajenemaan Länsi-Suomeen Turun talousalueelle. Kun putki on länsirannikolla, olemme saavuttaneet luontaisen maakaasu-suomen rajat. Toinen tärkeä kehityshanke on Suomen nykyisen eristetyn maakaasuverkoston liittäminen Baltian suuntaan. Vaikka yhteistyö Venäjän kanssa on sujunut hyvin eikä toimitusvaikeuksia ole ollut, verkkojen yhteen liittäminen avaisi ehkä uusia mahdollisuuksia markkinoiden kehittämiselle. Kolmas tulevaisuuden asia on biokaasun tuotanto ja siirto. Hänen mielestään Gasumissa on tärkeää kehittää myös biokaasuhankkeita. Uusiutuva biokaasu voidaan siirtää nykyisessä maakaasuverkostossa ja hyödyntää esimerkiksi liikennekäytössä. Siitä, millä aikatauluilla näissä edetään, ei ole kenelläkään täyttä varmuutta. Gasum on yksi Nesteen perillisistä Monelle maakaasulaiselle Neste on kovin tuttu, joten on kiinnostavaa lukea Jukka Saastamoisen kirjaa "Brezhnevin katoksessa ja muita juttuja Nesteestä". Kirja julkaistiin äskettäin Nesteen perustamisen 60-vuotispäivän kunniaksi. Teos rakentuu lehtityyliin kirjoitettujen juttujen varaan. Näitä ryhdittävät lyhyet kertaukset eri vuosikymmenien keskeisistä tapahtumista. Monet kirjan henkilöistä ovat osallistuneet myös maakaasukysymysten käsittelyyn kuten professori Albert Sundgren, jota pidetään suomalaisen öljynjalostuksen pioneerina. Vuorineuvos Uolevi Raade oli aikansa vahvimpia vaikuttajia, joka olisi öljyn myynnin suojaamistarkoituksessa saattanut tyrmätä maakaasun Suomeen tulon kokonaan, ellei vielä vahvempi toimija presidentti Urho Kekkonen olisi puuttunut asiaan. Raaden toimintatapojen ja mieltymysten tuloksena syntyi Nesteen hierarkkinen järjestys, joka takasi asioiden täsmällisen hoitamisen, vaikkakin osin pelonsekaisessa ilmapiirissä. Henkilöstö sitoutui Raaden esimerkin mukaan "isänmaan asialle". Ajatus on iskostunut pysyvästi monen Nestetaustaisen gasumlaisenkin mieleen. Kirjassa haastatelluista henkilöistä maakaasun vaiheissa olivat keskeisesti mukana myös ainakin tekninen johtaja Mikko Tanner, toimitusjohtaja Jaakko Ihamuotila, varatoimitusjohtaja Kai Hietarinta ja johtaja Juha Rantanen. Maakaasun osuus on tiivistetty yhteen lukuun. Haastateltavana on Gasumin johtaja Juha Vainikka, jolle maakaasusta tuli elämäntehtävä: maakaasun siirron parissa on vierähtänyt jo yli 35 vuotta. Uuden tekniikan omaksumisen ja kehittämisen lisäksi työhön on kuulunut myös kauppaa ja politiikkaa. Kirjaan ei ole kuitenkaan mahtunut paljoakaan hänen muistikuviaan Nesteen sisäisistä keskusteluista ja linjauksista tai värikkäästä yhteydenpidosta neuvostoliittolaisen ja myöhemmin venäläisen osapuolen kanssa. Maakaasuhistorian kannalta puutteena on myös se, ettei muita, vahvasti maakaasualan kehittämisessä mukana olleita ole päästetty ääneen. Esimerkiksi 80-luvulla maakaasuyksikköä vetänyttä Ulf Schmidtiä tai kaasutoimialaa 90-luvulla johtanutta Tapio Harraa ei mainita lainkaan. Yleisesti ottaen kirjan ansio aiempiin historiateoksiin nähden on kuitenkin osallisten henkilöiden oman äänen kuuleminen. Maakaasuun liittyvästä poliittisesta ja yrityshistoriasta kiinnostuneille on tarjolla Antti Parpolan ja Veijo Åbergin vuonna 2004 julkaistu kirja "Kaasua!". Niukka maakaasuosuus selittyy kirjan tilaajan intresseistä. Kun Neste Oil muodostettiin, oli maakaasu Neste Oilille tärkeä raaka- ja polttoaine, mutta ei enää omaa liiketoimintaa. Aikanaan Fortumia muodostettaessa Neste kuitenkin näki, että maakaasu on tärkeä tulevaisuuden polttoaine. Yhteistyöstä haettiin voimaa nousta "murrosvaiheessa olevan energiateollisuuden keskiöön" ja toimia "energian kauttakulkupaikkana maailman laajimpien maakaasuvarojen tuntumassa ja lähellä Pohjois- Euroopan voimakkaasti kasvavia kaasu- ja sähkömarkkinoita". Fortumin uusi johto fokusoi kasvun sähkömarkkinoille: öljylähteistä ja Itämeren kaasuputkihankkeista luovuttiin. Ratkaiseva syy Neste Oilin erottamiseen Fortumista oli kuulemma suurinvestointi Porvoon jalostamon uuteen dieseltuotantolinjaan. "Kun öljy ja sähkö erotettiin toisistaan, kumpikaan toimiala ei päässyt enää rasittamaan toisen suunnitelmia". Lopullista totuutta Fortumin muodostamisen henkilökohtaisista vaikuttimista ei taideta milloinkaan saada julkisuuteen, mutta vielä uusille kirjoittajille jää haastetta. Neste Oilin toimitusjohtaja Risto Rinne on kirjan julkistamistilaisuudessa todennut, että yhtiön jokaisen työntekijän kannattaisi lukea historiikki, jotta he tajuaisivat, mistä ja miten yhtiö on nykyiselleen muotoutunut. Lukusuosituksen voi ulottaa myös niille, jotka haluavat ymmärtää Gasumin taustoja. Gasetti

20 Säteilyn alla viihtyy MITEN VOI JOISSAKIN KATSOMOISSA, VAPAA-AIKAHALLEISSA SEKÄ TEOLLISUUSTILOISSA PÄRJÄTÄ PALELEMATTA, VAIKKA ILMAN LÄMPÖTILA ON MONTA ASTETTA ALLE SEN, MIHIN KOTIOLOISSA ON TOTUTTU? LÄMPÖÄ VOI SIIRTYÄ KOHTEESTA TOISEEN JOHTUMALLA, KONVEKTI- ON AVULLA SEKÄ SÄTEILEMÄLLÄ. Kun nuotiolla kiehuvan kahvipannun kahvaa koskettaa, niin polttaahan se. Kahvasta siirtyy lämpöä sen koskettelijaan johtumalla. Kun samaisella kämmenellä tunnustelee auton lämmityslaitteen ilmasuulakkeita, joista toivon mukaan puhallin puskee lämmintä ilmaa auton sisätiloihin ikkunoiden sulana pitämiseksi, on kysymyksessä konvektiivinen lämmönsiirto. Säteilylämmitys perustuu jonkin kappaleen lähettämään sähkömagneettiseen aaltoliikkeeseen, joka kohdatessaan jonkin toisen kiinteän kappaleen muuttuu lämmöksi. Aurinko, joka lähettää näkyvän valon kanssa pitkäaaltoista infrapunasäteilyä, muodostaa halutun ja resursseiltaan tärkeimmän lämpösäteilyn. Riippuen pinnan muodosta ja sen väristä, johon säteily osuu, osa säteilystä ei absorboidu kappaleeseen, vaan heijastuu takaisin. Auringon paisteessa likainen mattamusta auto tuntuu paljon kuumemmalta kuin puhdas ja kiiltävä vaalea auto. SÄTEILYLÄMMITYKSESSÄ ILMAN TO DELLINEN LÄMPÖTILA VOI OLLA USEITA ASTEITA MATALAMPI KUIN NS. VIIHTYVYYSLÄMPÖTILA. Kuka tahansa tämän voi aistia keväisillä terasseilla. Lämpimältä tuntuu, vaikka ilma on vain muutaman asteen plussan puolella. Keväisillä Alpeilla on joskus mukava lasketella vain t-paita yllä ja saada oikein kunnon l unssa, yskimisen muistuttaessa hevosten korskintaa ja hengityksen vinkuessa kuin sikapahnue. Ilma ei sittenkään vielä ollut riittävän lämmin vain kesäpaitasilla oleskeluun. Kokemuksia ja elämyksiä sitä kuitenkin olla pitää. Säteilylämmityksen aikaansaavasta viihtyvyyslämpötilasta erinomainen esimerkki on kesäinen auringonpalvonta. Kun pienikin pilvenhattara tulee varjoksi auringon eteen, niin useimmat ovat oitis huomauttamassa, että täällä on kylmä, vaikka ilman lämpötila ei taatusti ennättänyt laskemaan tuon muutaman sekunnin mittaisen reagointihetken aikana. MIHIN AURINGON SÄTEET EIVÄT KOHDISTU, VOIDAAN RAKENTAA KEINOTEKOINEN AURINKO, joko maakaasukäyttöinen tai nestekaasukäyttöinen ja sähkölläkin sen voi toteuttaa. Tällaista laitetta kutsutaan infrapunasäteilijäksi, jossa tavallisesti kaasun avulla lämmitetään keraaminen levy lähes tuhannen asteen lämpötilaan, ja se puolestaan heijastaa lämpösäteilyä infrapunan aallonpitudella. Infrapunasäteilijä lämmittää vain sellaisia pintoja, ihmisiä ja esineitä, johon säteilykeila osuu. Urheilu- ja vapaa-ajan liikuntahalleissa on eduksi, jos säteilykeila kohdistuu liikkujaan takaa. Työpaikkahalleissa ja vastaavissa työskentelijöille mieluisaa on, että tummahko lattia on lämmin. Konvektiivisessa lämmönsiirrossa ongelmana on, että lämmin ilma nousee ylös, mikä puolestaan ilmanvaihdon myötä lisää lämpöhäviöitä. Infrapunasäteilijät soveltuvat eritoten korkeiden hallitilojen lämmitykseen. Infrapunasäteilijöitä voidaan käyttää myös avonaisten tilojen lämmittämiseen sekä jonkin yksittäisen työkohteen lämmittämiseen. Joissakin mannereurooppalaisissa kirkoissa käytetään infrapunasäteilyyn perustuvaa lämmitystapaa. Muutamaa tuntia ennen jumalanpalveluksen alkua pyhätön penkkejä lämmitetään infrapunasäteilijöiden avulla. Istuutuminen infrapunasäteilijöiden lämmittämille penkeille ei ole epämieluisaa, vaikka kolean yön jälkeen henki vielä viileässä ilmassa höyryäisikin. Arto Riikonen Kirjoittaja työskentelee Gasumilla asiakaspalvelupäällikkönä.

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari 24.5.2016 Ohjelma 12.30-12.40 Tilaisuuden avaus Kari Hannus, Porin kaupunki 12.40-13.15 Porin seudun kaasutalous 2020 Matti Luhtanen, Prizztech Oy 13.15-13.35 Luotsinmäen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Matti Lievonen, toimitusjohtaja 24. huhtikuuta 2013 Sisällys 1 Q1 tulos 2 Markkinoiden kehitys 3 Näkymät 4 Ajankohtaiset painopisteet 5 Liitteet 24.4.2013 2 Disclaimer

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Petri Rolig toimitusjohtaja 4.8.2011 4.8.2011 1 Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Suominen on allekirjoittanut sopimuksen Ahlstrom

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot