Aivovoimaa!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivovoimaa! 2007-2009"

Transkriptio

1 Aivovoimaa! Liikunnasta voimaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden ja Parkinsonin tautia sairastavien vanhuuteen aivovoimaa!-projektin raportti Helena Pietilä aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n julkaisusarjan raportti numero: 4 easerfoto.dk

2 Sisällysluettelo 1. Taustatiedot ja lähtökohta 2. Kohderyhmä ja keskeiset tavoitteet 3. Toimintatavat 4. Toteutus 4.1 Kohderyhmän etsiminen 4.2 Ryhmätoiminta Lajikokeilut Kesäkuun kulttuurikävelyt Tansseja istuen -ryhmä Ulkoiluryhmä Tasapainoryhmä luonnossa, istumatasapainoja voimaryhmä 4.3 Suvituulen esteetön frisbeegolfrata ja ulkokuntoilualue 4.4 Oppilaitosyhteistyö 4.5. Liikuntaneuvonta (ks. liite 3: DVD) Haastattelu Suunnitelman teko Ohjauskäynti Seuranta Ryhmämuotoinen liikuntaneuvonta interaktiivisesti

3 Sisällysluettelo Asiakkaan ohjautuminen toimintoihin Palautteet 4.6 Iäkkäiden ulkoilupäivä 4.7 Koulutukset 5. Juurruttaminen 6. Julkisuus ja tiedottaminen 7. Arviointi 8. Lopuksi Liitteet 1. Ohjaus- ja johtoryhmä 2. Artikkelikooste 3. DVD liikuntaneuvonnasta 4. Kaavioluettelo 5. Kuvaluettelo Lähteet 40 Hankkeessa tehdyt muut opiskelutyöt 40

4 Aivovoimaa!-projekti Helena Pietilä 1. taustatiedot ja lähtökohta Iäkkäälle henkilölle (yli 65 -vuotiaat) aivoverenkiertohäiriön sairastaminen tai Parkinsonin tautiin sairastuminen saattaa viedä viimeisetkin mahdollisuudet osallistua yleiseen liikuntatarjontaan tai itsenäiseen liikkumiseen. Tämä asettaa nämä henkilöt eriarvoiseen asemaan muiden samanikäisten, liikuntapalveluja tarvitsevien joukossa. Sairauden aiheuttamat vaikeudet asettavat myös liikuntaneuvonnalle monia haasteita. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneelle liikunnalla on kuntouttava ja kuntoutusta tukeva merkitys sekä sairauden uusiutumista ehkäisevä vaikutus. Liikuntaan osallistumisen esteinä iäkkäillä AVH:n sairastaneilla ovat esimerkiksi muuttuneen liikuntakyvyn aiheuttama liikkumis- ja kaatumispelko, erilaiset neuropsykologiset ongelmat kuten kielellisten toimintojen vaikeudet, muisti- ja hahmotusvaikeudet tai yleisluonteiset häiriöt kuten aloitekyvyn heikkeneminen, tarkkaavaisuuden häiriöt tai mielialamuutokset. Liikunta on Parkinsonin tautia sairastavalle lääkehoidon jälkeen tärkein hoitomuoto. Liikunnalla on usein välitön vaikutus fyysiseen toimintakykyyn. Parkinsonin taudin hallitsevina oireina ovat liikuntakykyä vaikeuttavat oireet kuten yllättäenkin tulevat tilanvaihtelut, jäykkyys, liikkeiden hitaus, tasapainovaikeudet ja vapina. Liikuntaan osallistumista vaikeuttavat myös kaatumispelko sekä tunneelämän häiriöt kuten masennustaipumus, aloitekyvyn heikkeneminen, taipumus sosiaaliseen eristäytymiseen tai iäkkäinä sairastuneilla muistihäiriöt. Turun Seudun Aivohalvaus- ja afasiayhdistyksessä oli yli 65-vuotiaita jäseniä 172 kpl ja Turun seudun Parkinson-yhdistyksessä 435 kpl ( ). Usein juuri ne, jotka tarvitsevat eniten liikunnan lisäämistä eivät osallistu mihinkään järjestettyyn toimintaan esimerkiksi em. potilasyhdistysten toimintaan. Sairaudesta aiheutuvien oireiden vuoksi omatoiminen tiedonhankinta tai yhteydenotto liikuntaneuvontaan tai -ryhmiin saattaa olla vaikeaa ja vaatii ammattihenkilön tai muun lähiverkoston tukea. Hankkeen kohderyhmän löytäminen ja aktivointi vaatii laajan verkoston yhteistyötä. Liikkumisen esteitä on monenlaisia. Kohderyhmän epätietoisuus omista liikkumisresursseista ja - mahdollisuuksista, ympäristön fyysiset esteet, avustajan puute tai omaisten, vapaaehtoistyöntekijöiden ja ammattilaisten tiedon puute sairaudesta ovat myös hyvin tavallisia liikkumisen esteitä. Kohderyhmälle suunnatun yksilöllisen neuvonnan ja ohjauksen sekä ammattihenkilöiden ja muun lähipiirin koulutuksen tarve oli ilmeinen. Aivovoimaa! -hanke oli Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ja Suomen Parkinson-liitto ry:n yhteinen, Ikäinstituutin Voimaa Vanhuuteen -ohjelman kolmivuotinen paikallishanke. Hanke toteutettiin Rahaautomaattiyhdistyksen rahoituksella. Hankkeen toiminta-alueena oli Turku ja Turun seutu. Projektiorganisaatiossa Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry hallinnoi hanketta toiminnanjohtajan vastatessa taloudesta ja projektityöntekijän vastatessa toimintojen suunnittelusta sekä käytännön toteutuksesta. Hankkeen ohjaus- ja johtoryhmään kuului laaja-alaisesti eri sidosryhmien edustajia. (LIITE 1) Aivovoimaa!-projektin raportti 3

5 2. Kohderyhmä ja keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli etsiä ja ohjata liikunnan pariin yli 65-vuotiaita, AVH-sairastaneita ja Parkinsonin tautia sairastavia henkilöitä, jotka eivät olleet pystyneet liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Tavoitteena oli myös, että ammattihenkilöiden ja vertaisohjaajien taito ohjata neurologista sairautta sairastavia iäkkäitä lisääntyy ja toimijoiden välisen yhteistyön seurauksena kohderyhmän tukiverkostot vahvistuvat ja elämänlaatu lisääntyy. 3. Toimintatavat - Yksilöllisen liikuntaneuvonnan käynnistäminen - Sellaisten liikuntamuotojen käynnistäminen, joihin iäkkäät kotona asuvat AVH:ta ja Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt voivat osallistua sekä osallistumisen mahdollistaminen - Uusien toimintamallien kehittäminen iäkkäiden kotona asuvien AVH:ta ja Parkinsonin tautia sairastavien toimintakyvyn kohentamiseen - Iäkkään henkilön tukiverkoston vahvistaminen lisäämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä - Tiedon lisääminen ammattihenkilöille ja vertaisohjaajille AVH:ta ja Parkinsonin tautia sairastavien iäkkäiden ohjaamisesta - Materiaalin tuottaminen kohderyhmien liikuntaan liittyvästä erityistiedosta niin ammattilaisten kuin vertaisohjaajien ja läheistenkin käyttöön 4. Toteutus Toimintojen suunnittelijana ja toteuttajana oli hankkeen projektityöntekijä Helena Pietilä. Toimintaa toteutettiin laajan verkoston, oppilaitosyhteistyön ja taustajärjestöjen henkilökunnan avulla. Hankkeen aikana kohderyhmälle järjestettiin ryhmätoimintaa. Toiminnassa pyrittiin huomioimaan myös toimintakyvyltään huomattavasti heikentyneet osallistujat. Ryhmiä olivat tansseja istuen -ryhmä, tasapainoryhmä luonnossa, ulkoilu-, voima- ja istumatasapainoryhmä sekä lajikokeilu- ja kulttuurikävelyryhmä. Erityisosaamiskeskus Suvituulessa sijaitsevat taustajärjestöjen, Aivohalvaus- ja dysfasialiiton sekä Suomen Parkinson-liiton toimitilat. Suvituulen lähialueelle pystytettiin esteetön frisbeegolfrata sekä ulkokuntoilualue kohderyhmien käyttöön. Kohderyhmälle suunniteltiin ja toteutettiin yksilöllistä liikuntaneuvontaa. Ryhmämuotoinen liikuntaneuvontakokonaisuus toteutettiin kokeiluna hankeyhteistyön avulla interaktiivisen tv:n kautta. Hanke järjesti valtakunnallisena Iäkkäiden Ulkoilupäivänä kohderyhmälle liikuntatapahtumia sekä virkistyspäivän kohderyhmälle omaisineen. Tietoa ja yhteistyötä lisättiin eri toimijoiden kesken. Koulutuksia, luentoja ja tiedotustilaisuuksia järjestettiin kohderyhmälle, vapaaehtoistyöntekijöille, omaisille, opiskelijoille ja ammattihenkilöille. Aiheina olivat esimerkiksi kohderyhmien liikunnan ja liikuntaneuvonnan erityispiirteet, tukipalvelut, terveysliikunta, ulkoiluystävätoiminta, lajisovellutukset, selkokielinen liikunnan ohjaus, kaatumisten ehkäisy, kohderyhmän liikkumisen avustaminen ja liikuntatoiminnan tukeminen. Oppilaitosyhteistyötä tehtiin harjoittelujaksojen, kehittämis- ja opinnäytetöiden puitteissa. 4 Aivovoimaa!-projektin raportti

6 Taustajärjestöjen ammattihenkilöille valmistettiin liikuntaneuvontamateriaalia sekä siihen liittyen kommunikointia tukevaa materiaalia. Hankkeen liikuntaneuvonnasta valmistettiin DVD -tallenne opetusja koulutuskäyttöön. Erityisosaamiskeskus Suvituulen esteettömän frisbeegolfradan käyttöä varten valmistettiin selkokieliset, kuvitetut ohjeet kohderyhmän, vertaisohjaajien ja ammattihenkilöiden käyttöön. Loppuraportissa kerrotaan hankkeen toiminnoista lyhyesti sekä esitellään tarkemmin kaksi toimintoa: ulkoiluryhmä ja liikuntaneuvonta. 4.1 Kohderyhmän etsiminen Asiakkaita etsittiin hankkeen liikuntaneuvontaan laajan verkoston avulla, joka koostui niin vapaaehtoisista kuin ammattihenkilöistäkin. Hankkeen toiminnoista tiedotettiin valtakunnallisissa lehdissä, potilasyhdistyksen jäsenkirjeissä, avustajakeskuksen, vapaaehtoistoimijoiden, seurakunnan sekä omaishoitokeskuksen tiedotteissa. Infotilaisuuksia hankkeen toiminnoista ja terveysliikunnasta pidettiin kohderyhmälle, omaisille, terveystoimen lääkinnälliselle kuntoutukselle, kotipalvelulle sekä erilaisille vapaaehtoistahoille. Kohderyhmää pyrittiin tavoittamaan ja motivoimaan terveysliikunnan sekä neuvonnan pariin kirjoittamalla liikunta-aiheisia selviytymistarinoita sekä terveysliikunta-aiheisia artikkeleita valtakunnallisiin lehtiin. (LIITE 2) Kuva 1. Kannustusta ja vertaistukea artikkelien avulla 4.2 Ryhmätoiminta Turussa on erityisryhmille suunnattua liikuntaa liikuntatoimen sekä potilasyhdistysten toimesta. Liikuntatoimi tukee vammaisen tai pitkäaikaissairaan järjestettyyn liikuntaan osallistumista erityisyhdistyksille maksettavien avustuksien sekä Saattajakortin avulla. Eläkeläisille tarkoitettuja etuisuuksia ovat 60+ ja 70+ -liikuntakortit (v alk. 65+). Aivovoimaa!-projektin raportti 5

7 Aivovoimaa! -hanke pyrki tarjoamaan kohderyhmälle matalan kynnyksen ryhmätoimintaa, jossa otettiin huomioon myös henkilöt, joiden toimintakyky oli huomattavasti alentunut. Apuvälineet ja esteettömyys pyrittiin ottamaan huomioon ja avustajien käyttöä lisättiin. Hanke pyrki tarjoamaan erilaista toimintaa kuin olemassa olevat ryhmät tarjosivat Lajikokeilut Hanke järjesti kohderyhmälle lajikokeilukertoja. Lajeina olivat sisäcurling, boccia, keilailu, istumatanssi, frisbeegolf eli liitokiekko, jooga ja puistogolf. Asiakkailla oli mahdollisuus osallistua heitä itseään kiinnostaviin kertoihin. Toteutuksessa otettiin huomioon apuvälineillä liikkuvat sekä liikunnan toimintavälineitä tarvitsevat. Lajikokeiluissa käytettiin avustajia. Omaisilla ja ystävillä oli mahdollisuus osallistua liikuntakaverina. Liikuntapaikan esteettömyys sekä saavutettavuus tarkistettiin ennalta. Ohjaajina toimivat lajista riippuen hankkeen projektityöntekijä yhdessä fysioterapeutin, vertaisohjaajan tai lajiohjaajan kanssa. Kokeilukertojen jälkeen osallistujia tiedotettiin ja annettiin materiaalia kyseisten lajien harrasteryhmistä. Kaupungin erityisryhmien sisäcurling-ryhmään siirtyi lajikokeilun jälkeen neljä asiakasta sekä yksi omainen. Lajikokeiluista heidät ohjattiin tarvittaessa hankkeen liikuntaneuvontaan.. Kuva 2. Keilailu innosti miehiä liikkumaan Kesäkuun Kulttuurikävelyt Hankkeen järjestämillä kahden sillan kiertolenkeillä Aurajoen ympäristössä tutustuttiin kävelyn lomassa uusiin ja vanhoihin kulttuurikohteisiin sekä käytiin kahvilla. Kaksi ohjaajaa, vertaistuki, omaiset, ystävät ja vapaaehtoiset avustajat sekä etukäteisselvitykset kohteiden esteettömyydestä mahdollistivat osallistumisen myös apuvälineillä liikkuville. Kävelyjen jälkeen osallistujille annettiin tietoa tai materiaalia kulttuurikohteista omatoimista liikkumista varten. Ohjaajana ja kulttuurioppaana toimi hankkeen projektityöntekijä fysioterapeutin kanssa. Kulttuurikävelyt saivat hyvää palautetta ja niille toivottiin jatkoa. Kuva 3. Kulttuurikävelijät Förillä 6 Aivovoimaa!-projektin raportti

8 4.2.3 Tansseja istuen -ryhmä Hanke järjesti tansseja istuen -ryhmän soveltuvaksi erityisesti henkilöille, joilla oli huomattavia ongelmia liikkumisessa tai jotka käyttivät apuvälinettä. Ryhmässä oli mukana AVH- ja Parkinson-asiakkaita apuvälineinään pyörätuoli, kävelyteline tai keppi. Omaiset, avustajat ja liikuntaystävät olivat tervetulleita maksutta mukaan. Ryhmässä tehtiin istuen piirileikkejä ja tansseja mukavan musiikin tahtiin kohderyhmän mukaan soveltaen. Ohjaajina toimivat senioritanssikoulutettu projektityöntekijä, kuntoohjaaja tai fysioterapeutti. Ryhmän vakiinnuttua hanke toivoi potilasyhdistyksen jatkavan toimintaa. Yhdistys ei halunnut jatkaa toimintaa, vaan toivoi parempikuntoisten kuntoliikuntaryhmää eli ryhmän toiminta loppui hankkeen loputtua. Osallistujille pyrittiin löytämään uusi, vastaavan tyyppinen tuolijumpparyhmä muualta Ulkoiluryhmä Aivovoimaa! -hankkeen järjestämään ulkoiluryhmään ohjautui asiakkaita potilasyhdistysten tiedotteiden ja terveystoimen lääkinnällisen kuntoutuksen kautta. Osallistujia pyrittiin motivoimaan ulkona liikkumiseen vaihtelevan ohjelman ja liikuntaympäristöjen avulla. Ulkoiluryhmän toiminnan päätyttyä heiltä kerättiin palautteet kirjallisen kyselylomakkeen avulla. Ulkoiluryhmä kokoontui kerran viikossa klo huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun saakka. Palautekyselyn vastausten mukaan ryhmän ajankohta oli kaikille osallistujille sopiva. Heinäkuussa pidettiin taukoa ja kokoontumisia jatkettiin jälleen elokuusta eteenpäin niin pitkälle kuin kelit sallivat. Osa haluaisi toimintaa myös kesäaikana, jolloin pääosa muusta liikuntatarjonnasta on kesätauolla (Kaavio 1). Kyllä 36% Ei 14% Joskus 50% Kaavio 1. Palautelomakkeen kysymys: Olisitko kiinnostunut ryhmätoiminnasta myös kesä- ja heinäkuun aikana? Ulkoiluryhmään osallistujat olivat sekä AVH:n sairastaneita tai Parkinsonin tautia sairastavia. Ryhmässä oli 4-22 osallistujaa; keskimäärin 12 henkeä/kerta, kohteesta ja säätilasta riippuen. Heillä oli käytössään pyörätuoleja, kävelytelineitä, kävelykeppejä sekä -sauvoja ja osa liikkui ilman apuvälinettä. Ryhmä oli osallistujille maksuton mutta he vastasivat itse mahdollisista kahvikustannuksista, sisäänpääsymaksuista ja kuljetuksesta. Palautekyselyn vastausten perusteella 79 % vastaajista olisi valmis maksamaan osallistumismaksun, 21 % ei osannut sanoa. Järjestäjälle ryhmän ylläpito oli kallista, vaikka ulkoilukohteet olivatkin maksuttomia. Tämä johtui ilmoituskäytännöstä, kohteiden ennakkotarkastuksista, useasta ohjaajasta sekä maksullisista avustajista. Ohjelmassa oli kävelyä, venyttelyä, tasapainoharjoituksia, ulkopelejä, ulkokuntosalilaitteissa harjoittelua sekä kaikkea mahdollista ulkoliikuntaa osallistujien toiveiden mukaan. Ulkona liikuttiin myös uusia ja Aivovoimaa!-projektin raportti 7

9 vanhoja kulttuurikohteita tutkien ja liikuntaa saatiin näin kuin huomaamatta. Ulkoilukerroilla käytiin lähes joka kerta kahvilla ja tutustuttiin uusiin liikuntapaikkoihin. Huonon sään varalle ei hankittu sisäliikuntatiloja, vaan ulkoilemaan lähtö oli jokaisen omassa harkinnassa, varusteiden ja kunnon mukaan. Osallistujille ilmoitettiin seuraava kokoontumispaikka edellisellä kerralla kirjallisesti. Kutsussa oli kartta, taustatietoja kokoontumispaikasta sekä alueesta, kulkuyhteydet, parkkipaikat sekä ennakkotietoa reitistä, esteettömyydestä ja muusta ohjelmasta. Poissaolotapauksia varten sovittiin omatoimisesta yhteydenotosta ohjaajaan saadakseen tiedon seuraavan kerran kokoontumispaikasta. Ohjaaja yleensä ehti lähettää ennen soittoa kutsun kotiin joko kirjeitse tai sähköpostitse. Palautekyselyn vastausten mukaan kutsumistapaa pidettiin erittäin hyvänä. Kuva 4. Kupittaan puita mittaamassa Lähes kaikilla osallistujilla oli vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu tai se hankittiin hankkeen aikana. Osalla asiakkaista oli afasia eli he käyttivät kuljetuksen tilaamiseen koti- tai tulkkipalvelua. Kuva 5. Tasapainoharjoituksia vedessä paljain varpain Muutama kulki ryhmään omaisen tai liikuntaystävän kuljettamalla henkilöautolla. Yhteiskuljetuksiin ei ollut tarvetta. 7% 50% 43% Helppoa Vaikeaa Jonkin verran vaikeaa Kaavio 2. Palutelomakkeen kysymys: Millaiseksi kuvailisit kulkemistasi kokoontumispaikalle? 8 Aivovoimaa!-projektin raportti

10 Kulkemisen vaikeus johtui usein sairauden oireista, ei niinkään kuljetuspalveluiden puuttumisesta. Palautekyselyn vastausten mukaan eniten osallistumista haittasivatkin sairaudesta johtuvat seikat kuten jäykkyydestä hankaloitunut pukeutuminen, kivut ja hitaus. Lääkärikäynnit ja kyydin saaminen haittasivat myös osallistumista. (Kaavio 2) Ryhmässä käytettiin yleisavustajaa ja omaiset tai liikuntaystävät olivat tervetulleita mukaan. Lähes kaikkien osallistujien mielestä oli hyvä, että ryhmä oli avoin myös ystäville ja omaisille. Vain yhdelle kyselyyn vastanneelle asialla ei ollut merkitystä. Kuva 6. Sateisen maiseman ihailua easerfoto.dk Ryhmässä oli yleensä kaksi ohjaajaa, jolloin tasoryhmien muodostaminen esimerkiksi apuvälineellä hitaammin kulkeville oli mahdollista. Ohjaajina toimivat hankkeen projektityöntekijä yhdessä fysioterapeutin tai kuntoohjaajan kanssa. Vertaisohjaajien käyttö ei toimintakyvyltään heikentyneiden ryhmissä onnistunut ilman ammattiohjaajaa. Kuva 7. Ulkoillessa näkee vuodenaikojen vaihtelun Sairastuneet eivät itsekään halunneet sitoutua säännölliseen toimintaan vertaisohjaajiksi mm. ennakoimattomien tilanvaihteluiden tai neuropsykologisten oireiden vuoksi. Palautekyselyn vastausten mukaan: easerfoto.dk - lähes 80 % vastanneista koki saaneensa tietoa tasapaino-harjoittelun merkityksestä ja 20 % koki saaneensa joskus tietoa % kertoi harjoittelun olevan sopivan rasittavaa ja 21 %:lle harjoittelu oli liian kevyttä / helppoa % vastanneista koki saaneensa tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta ja 29 %:lla vastanneista ei ollut tarvetta ohjaukseen % vastanneista oli sitä mieltä, että yleisavustajan ja kahden ohjaajan läsnäolo helpotti osallistumista, 14 % vastanneista asialla ei ollut merkitystä % vastanneista koki ohjaustoiminnan päteväksi % vastanneista koki liikkumisen ryhmässä turvalliseksi. Ryhmätoimintaan tehtiin turvallisuussuunnitelma. Osallistujat liikkuivat omalla vastuullaan, ohjaajat ja vapaaehtoistyöntekijät toimivat taustaorganisaatioidensa toiminnan vastuuvakuutuksilla. Ulkoilukohteiden valinnan kriteerinä olivat sijainti lähiympäristössä, mielenkiintoiset kulttuurikohteet, mahdollisuus tutustua kohdealueen ulkoliikuntavälineisiin tai läheisiin liikuntapaikkoihin, kohteiden saavutettavuus myös omatoimisen liikunnan kannalta, hyvät kulkuyhteydet mm. julkiset liikenneyhteydet Aivovoimaa!-projektin raportti 9

11 ja invataksien pääsy kokoontumispaikan läheisyyteen, selkeät reitit ja opasteet tai kartat, levähdys- ja taukopaikkojen läheisyys, mahdollisimman esteetön ympäristö monentasoisille liikkujille myös taukopaikat huomioiden. Reittien ja kahvipaikkojen esteettömyys selvitettiin ennakkotarkastuksella ja lisäksi esteettömyystietoja antavilta internetsivuilta (www.turkukaikille.info). Palautelomakkeen vastausten perusteella 79 % vastaajista piti kohteita sopivina itselleen liikkumisen sekä esteettömyyden kannalta ja 21 % vastaajista osittain sopivina. Ulkoilukohteita olivat esimerkiksi: - Aurajoen rannan kulttuurikohteet - Ekvallan esteetön uimaranta; leikkipuisto, ulkokuntoilulaitteet - Erityisosaamiskeskus Suvituulen lähimaasto ja ulkoilualueet - Halisten ulkoilureitti, Virnamäen muinaisjäännökset - Heikkilän kasarmialue - Kupittaan puisto - Ruissalon kasvitieteellinen puutarha - Ruissalon pitsihuvilat -kävelyreitti - Raunistulan kaupunginosa - Turun uusi pääkirjasto - Turun vanha hautausmaa Lähes kaikki osallistujat (93%) pitivät kohteita erittäin mielenkiintoisina. Vain yhden vastaajan mielestä kohteet olivat vain osittain mielenkiintoisia. Aluksi kulttuurioppaina käytettiin ulkopuolista tahoa esimerkiksi kohteen omaa esittelijää. Oppaat tunsivat kohteen mutta eivät tunteneet kohderyhmän erityisongelmia tai osanneet toimia yleensä iäkkään asiakkaan kanssa. Oppaille annettiin aina esittelyä tilattaessa esitietoa ryhmästä ja kerrottiin toiveista. Tästä huolimatta osallistujista tehtiin joskus liian sairaita ja esimerkiksi kehotettiin levähtämään jatkuvasti ohjaajien yrittäessä saada heitä liikkumaan, esittelypuhe pidettiin liian hiljaisella äänellä tai vaikeaselkoisesti, jolloin esittelyä oli hankala seurata. Kulttuurikohteiden esittelyssä päädyttiin ohjaajien pitämään jokamiesesittelyyn, jota täydensivät osallistujien omat tiedot tai muistelut kohteesta. Palautelomakkeeseen vastaajat olivat merkinneet useita osallistumiseen motivoivia tekijöitä. Suosituimmaksi nousivat ulkoilu/kävely ja kulttuurikohteet. Ryhmähenki ja muu harjoittelu esim. venytykset tai tasapainoharjoitukset, joita tehtiin aina ulkoilun lomassa, nousivat myös suosituiksi tekijöiksi. (KAAVIO 3) 21% (13) 16% (10) 2% (1) 5% (3) 11% (7) 8% (5) 17% (11) 21% (13) ulkoilu/kävely muu harjoittelu, esim. venytykset tai tasapainoharj. kulttuurikohteet ryhmähenki ulkopuolisen kannustus kahvihetket ohjaajat mielenkiintoinen ohjelma Kaavio 3. Palautelomakkeen kysymys: Mistä pidit ulkoiluryhmässä, mikä sai osallistumaan? (Suluissa vastanneiden henkilöiden lukumäärä) 10 Aivovoimaa!-projektin raportti

12 Ryhmään sitouduttiin hyvin sen kahden vuoden toiminta-aikana johtuen edellä mainituista tekijöistä. Motivaatioon vaikuttivat myös laadukas ohjaustoiminta, turvallisuus ja toimintakyvyltään alentuneiden, apuvälineillä liikkuvien osallistujien huomioon ottaminen. Poissaolojen jälkeen henkilökohtainen yhteydenotto kutsulla sekä avoimuus ystäville ja omaisille kannustivat osallistumaan säännöllisesti. Neljä osallistujaa keskeytti toimintaan osallistumisen. Keskeyttämisen syyt olivat: radikaalisti huonontunut terveystilanne, hankkeen liikuntaneuvonnan opastaman, muun liikuntaryhmän päällekkäisyys ja henkilökohtaisen ulkoiluystävän puute (mukana osallistuneen omaisen siirtyminen takaisin työelämään) sekä yhdellä osallistujalla motivaation puute ulkoliikuntaan. Kaksi henkilöä osallistui ryhmään sovitusti vain sen osan kaudesta, jolloin muun tahon järjestämä liikuntatoiminta oli kesätauolla. Osallistujia kannustettiin jatkamaan omatoimista ulkoilua. Omatoiminen liikuntakerta ilman ohjaajaa järjestettiin tutussa Erityisosaamiskeskus Suvituulen ympäristössä. Paikalla oli yleisavustaja ja jokaiselle liikkujalle oli varattu yllätyspaketti. Paketti sisälsi liikuntaan liittyviä tuotteita mm. heijastinliivit, heijastinnauhan ja proteiinipirtelön. Osallistujamäärä oli noin puolet normaalista. Ulkoilukauden jälkeen järjestettiin lopputilaisuus, jossa nautittiin pullakahvit, muisteltiin kohteita ja harjoituksia valokuvien avulla. Osanotto oli aina runsasta ja lähes kaikilla oli mukanaan omainen tai liikuntaystävä. Kohteena olleista paikoista annettiin karttoja omatoimista ulkoilua varten sekä liikunnan jatkuvuuden turvaamiseksi tiedotettiin kaupungin järjestämästä talvikauden kävelyryhmästä lämmitettävällä tekonurmikentällä. Kuva 8. Porraskävelyn harjoittelua Erityisosaamiskeskus Suvituulen leikkipuistossa Edellisten vastausten perusteella ryhmä oli tyytyväinen valittuihin ulkoilukohteisiin ja he olivat saaneet tietoa ja karttoja kohteista. Kysyttäessä jatkoaikeita omatoimiseen liikuntaan näissä kohteissa, selkeästi motivoituneita löytyi vain 36 % vastaajista. Projektityöntekijän aikaisemman kokemuksen perusteella voi todeta, että Kuva 9. Tasapainoharjoittelun riemua itseohjautuvissa eli ilman ohjaajaa toimivissa ryhmissä osallistumismotivaatio vähenee ajan myötä. Johtopäätöksenä voisi todeta, että ryhmämuotoinen toiminta yhdistettynä laadukkaaseen ohjaukseen motivoi liikkumaan erityisesti henkilöitä, joiden toimintakyky on alentunut. (KAAVIO 4) Aivovoimaa!-projektin raportti 11

13 36% 57% kyllä ei en osaa sanoa 7% Kaavio 4. Palautelomakkeen kysymys: Aiotko ulkoilla myöhemmin samoissa paikoissa omatoimisesti? Tasapainoryhmä luonnossa, istumatasapaino- ja voimaryhmä Turun Ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutusohjelman seitsemän opiskelijaa järjestivät hankkeessa opinnäytetöihinsä liittyen ohjattua terapeuttista harjoittelua noin kymmenen viikon ajan kaksi kertaa viikossa. Hankkeen toiveesta opinnäytetöiden aiheissa ja harjoittelumuodoissa pyrittiin erityisesti yhdistämään harjoittelu arkipäivän kokemuksiin ja huomioimaan huonokuntoiset asiakkaat. Harjoittelujakson jälkeen kartoitettiin kirjallisen kyselyn avulla osallistujien subjektiivisia kokemuksia omasta liikkumiskyvystä sekä toiminnan psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Esimerkiksi tasapainoryhmä luonnossa -ryhmä laittoi luonnon virkistysarvolle suuren painon ja jokaisen ryhmäkerran jälkeen nautittiinkin retkikahvit ulkona. Opiskelijoille järjestettiin ennen tutkimustyötä perehdytys kohderyhmän erityispiirteisiin. Hankkeen toiveesta opiskelijat järjestivät ryhmälle ennen harjoittelun alkua infotilaisuuden sekä harjoittelun loputtua päätöstilaisuuden, jossa kerrottiin tuloksista ja muisteltiin tehtyjä harjoituksia. Osallistujat saivat myös yksilöllisen palautteen ja kotiohjeet kirjallisena sekä tarpeen vaatiessa heidät ohjattiin hankkeen liikuntaneuvontaan. Kuva 10. Metsän ominaisuuksia käytettiin harjoittelun välineinä Tasapainoryhmä luonnossa -ryhmän taustalla olevan tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikkumiskyvyn ja asennonhallinnan muutoksia AVH- ja Parkinson-kuntoutujilla metsässä toteutetun terapeuttisen harjoittelujakson jälkeen. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että metsässä toteutettu terapeuttinen harjoittelu saattaa soveltua kohtalaisen hyväkuntoisille ikääntyneille neurologisille kuntoutujille, kun halutaan harjoittaa heidän liikkumiskykyään ja kehittää heidän käsitystään omasta liikkumiskyvystään realistisemmiksi. Harjoittelumuodon etuina ovat virkistysarvo, sosiaalinen kanssakäyminen, lisääntynyt tietoisuus omasta liikkumiskyvystä sekä lisääntynyt luottamus omiin taitoihin. Loppukyselyn avulla osallistujilta kerättiin harjoittelujakson jälkeen palautetta harjoittelusta, sen vaikutuksista sekä heidän kokemuksistaan. 12 Aivovoimaa!-projektin raportti

14 Esimerkki loppukyselyn tuloksista: Ryhmässä harjoittelu koettiin myönteisenä, sen arvioitiin olevan kannustavampaa, hauskempaa, mukavampaa ja motivoivampaa. Heidän omien arvioidensa mukaan liikkumiskyky parani sekä sisällä että ulkona mutta enemmän kuitenkin ulkona. Jokapäiväisen fyysisen aktiivisuuden ja vireyden koettiin lisääntyneen tai pysyneen ennallaan. Liikunnan harrastaminen sinänsä ei juuri lisääntynyt, mutta ryhmäläiset kommentoivat esimerkiksi, että Olen tullut aktiivisemmaksi. Leivon, teen ruokia, korjaan vaatteita, Jaksan paremmin esim. kävellä ulkona ja Olen ollut aktiivisempi tekemään omia, vaativampiakin tasapainoharjoituksia kotona. Voimaryhmän taustalla olevan tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahdeksan viikkoa kestävän lihaskuntoharjoittelun aikaansaamia muutoksia Parkinson-potilaiden liikkumisessa ja toimintakyvyssä. Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä, että kahdeksan viikon lihaskuntoharjoittelulla voidaan saavuttaa positiivisia muutoksia Parkinsonintautia sairastavien liikkumisessa ja toimintakyvyssä. Istumatasapainoryhmän toiminnan taustalla olevan tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli selvittää, millaisia muutoksia saavutetaan istumatasapainossa kymmenen viikon toiminnallisella harjoittelulla. Tutkimuksessa selvitettiin myös tutkittavien istumatasapainossa tapahtuneiden muutosten ja arjen selviytymiskokemusten mahdollista riippuvuutta toisistaan. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kymmenen viikon intensiivisellä vartalonhallintaan vaikuttavalla harjoittelulla saadaan esiin muutoksia hyväkuntoisten, ikääntyneiden neurologisten kuntoutujien istumatasapainossa, vaikka itse käytetty Maskun istumatasapainotesti soveltuu paremmin huonokuntoisille pyörätuolinkäyttäjille. Harjoittelu lisäsi halvaantuneen puolen huomioimista sekä vartalon ja jopa yläraajan aktiviteettia laadullisesti havainnoituna. Kuva 11. Iloista harjoittelua istumatasapainoryhmässä Kuva 12. Vertaistuen varassa on hyvä levätä Aivovoimaa!-projektin raportti 13

15 4.3 Suvituulen esteetön frisbeegolfrata ja ulkokuntoilualue Erityisosaamiskeskus Suvituulen lähimaastoon suunniteltiin frisbeegolfrata yhteistyössä paikallisen lajiseuran kanssa. Rata on 9-reikäinen par 3 -rata, joka sopii myös aloittelijalle. Avustajaa käyttäen, heittojärjestystä, pelaamissuuntaa tai pelitapaa soveltamalla radalla voi pelata esteettömästi. Pelaamista varten valmistettiin selkokieliset, kuvitetut ohjeet välineistä, heittotekniikasta, sovelletuista säännöistä ja radasta yhteistyössä lajiseuran, puheterapeutin sekä puhevammaisten tulkin kanssa. Rataa ovat käyttäneet hankkeen ulkoiluryhmän lisäksi muut erityisryhmät sekä lähialueen asukkaat. Kuva 13. Ulkoiluryhmä testaa laitteita easerfoto.dk Suvituulen piha-alueelle pystytettiin ulkokuntoilulaitteita. Laitteissa harjoittelu on turvallista koska suoritusvastuksena on käyttäjän oma paino. Toimintakyvyltään heikentyneelle saatettiin tarvita avustajaa esimerkiksi siirtymisiin tai apuvälineitä esimerkiksi käsiotteen saamiseksi laitteista. Raitis ulkoilma sai asiakkaita harjoittelemaan laitteissa omatoimisesti ryhmätoiminnan ulkopuolellakin. 4.4 Oppilaitosyhteistyö Kuva 14. Tyytyväiset suunnittelijat ensimmäisellä korilla Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen lähihoitajaopiskelijat tekivät kehittämistyönsä Aivovoimaa! -hankkeessa. Opiskelijat järjestivät työhönsä liittyen ohjelmaa Aivovoimaa! -hankkeen Virkistyspäivään sekä Turun Seudun Parkinson-yhdistyksen ja Suomen Parkinson-liiton vuotuisille Voimavarapäiville. Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelija suoritti harjoittelujaksonsa hankkeessa. Harjoitteluunsa liittyen opiskelija teki selvityksen esteetöntä luontoreittiä varten lähimaastossa sijaitsevalle, hankkeen ryhmien käyttämälle ulkoilureitille. Turun ammattikorkeakoulun ja Laurea ammattikorkeakoulun Turvallinen koti -hankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä HyvinvointiTV:n kautta järjestämällä terveysliikunta-aiheista ohjelmaa. Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen lähihoitajaopiskelijoille pidettiin luentoja kohderyhmien terveysliikunnasta sekä järjestettiin Ulkoiluystävä iäkkäälle -koulutus. 14 Aivovoimaa!-projektin raportti

16 4.5 Liikuntaneuvonta (ks. liite 3: DVD) Liikuntaneuvonta oli tasapuolista vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattihenkilön kesken. Tavoitteena neuvonnassa oli selvittää liikkumattomuuden syitä ja esteitä, antaa työkaluja, auttaa ongelmien ratkaisuissa sekä motivoida liikkumaan. Asiakkaan omia liikunnallisia voimavaroja tuettiin siten, että toiminnat säilyisivät mahdollisimman pitkään ja tukisivat asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä. Aivovoimaa! -hankkeen liikuntaneuvonnan suunnittelijana ja toteuttajana toimi projektityöntekijä. Lähtökohtana liikuntaneuvonnalle olivat yli 65 -vuotiaiden terveysliikuntasuositukset sekä kohderyhmiä koskevat, Liikunnan Käypä Hoito -suositukset niiden ilmestyttyä v lopulla. Liikuntaresepti, jota Turussa kutsutaan liikuntaneuvonnaksi, on käytössä koko Suomessa, ja se on osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa terveysasemilla. Turussa neuvontaa järjestävät yhteistyössä liikunta- sosiaali-, ja terveystoimi. Liikuntaneuvonta oli tarkoitettu ensisijaisesti työikäisille, joilla oli tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä tai ikääntyneille henkilöille, joiden liikkumiskyky oli alentunut. Liikuntaneuvontaan pääsi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä. Haastattelujen perusteella voitiin todeta, että tietoa liikuntatarjonnasta puuttui vaikka sitä oli kohtuullisen helposti tarjolla liikuntapalvelukeskuksen toimesta. Yleensä myöskään aikaa liikuntaneuvontaan ei ollut käytettävissä muun hoidon tai terapian ohella. Terveysliikuntaan ohjaus oli siis paljolti riippuvainen ammattilaisen ajasta, omasta aktiivisuudesta ja mielenkiinnosta. Liikuntaneuvonnan antamista selkiinnytettiin vuoden 2009 lopulla. Lääkinnällinen kuntoutus antaa liikuntaneuvontaa terapioiden ohessa kuntoutumista edistävänä toimintana. Lähettämiskäytäntö muuttui helpommaksi siten, että myös fysioterapeutti voi lähettää asiakkaan liikuntaneuvontaan. Liikuntatoimen liikuntapalveluvastaavat antavat tietoa asuinalueen tai ikäryhmän liikuntamahdollisuuksista puhelimitse tai sähköpostitse terveysasemilla annettavan neuvonnan lisäksi. Erityisryhmien liikuntapalveluvastaavan mukaan hankkeen kohderyhmältä ei ole tullut pyyntöjä yksilölliseen liikuntaneuvontaan. Hankkeen taustajärjestöjen fysioterapeuteilla tai liikuntaa ohjaavilla ei ollut vakiintunutta liikuntaneuvontakäytäntöä, tietoa liikuntatarjonnasta puuttui, aikaa liikuntaneuvontaan ei ollut käytettävissä muun työn tai terapian ohella. Terveysliikuntaan ohjaus oli siis sielläkin ammattilaisen ajasta, omasta aktiivisuudesta ja mielenkiinnosta riippuvainen. Järjestöt järjestävät kohderyhmilleen liikunta-aiheisia sopeutumisvalmennus- tai muita -kursseja valtakunnallisesti muutaman kerran vuodessa. 23% 2% 7% 5% 2% 2% 5% 28% 19% 7% yhdistyksen jäsenkirjeestä hankkeen liikuntaryhmän kautta (yhdistyksen jäsenkirje) ammattilaisten ohjaamana hankkeen liikuntaryhmän kautta (amm.hlö) yhdistyksen infotilaisuudesta muu infotilaisuus lehti-ilmoituksesta yhdistyksen jäsenkirjeestä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton www-sivuilta tai puhelimitse muun hankkeen ohjaamana viidakkorumpu" Kaavio 5. Alkuhaastattelun kysymys: Mistä sait tiedon liikuntaneuvonnasta? Aivovoimaa!-projektin raportti 15

17 Hyväkuntoiset asiakkaat ohjautuivat hankkeen toimintojen pariin pääasiassa potilasyhdistyksen jäsentiedotteen kautta joko ensin liikuntaryhmään tai liikuntaneuvontaan. Toimintakyvyltään heikentyneet asiakkaat ohjautuivat toimintoihin pääasiassa ammattilaisen ohjaamana. Sairaudesta aiheutuvien haittojen vuoksi omatoiminen yhteydenotto oli usein vaikeaa ja vaati ammattilaisen tukea tai konkreettisia toimenpiteitä. Seurakunnasta tai vapaaehtoistyöntekijöiden kautta ei ohjattu neuvontaan koska kertomansa mukaan he tiesivät harvoin asiakkaidensa sairauksista.(kaavio 5) Aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja Parkinsonin tautia sairastavia liikuntaneuvonta-asiakkaita oli hankkeen toiminta-aikana 46 henkilöä. Lähes jokaisella asiakkaalla oli em. sairauden lisäksi jokin muu pitkäaikaissairaus. Asiakkaat olivat iältään vuotiaita. Liikkumisen apuvälineitä käyttävillä oli usein kaksi apuvälinettä; toinen sisällä liikkumiseen ja toinen matkoja sekä ulkona liikkumista varten. Kaaviossa on huomioitu ensisijainen apuväline. Kävelysauvat on huomioitu välineeksi asiakkaille, jotka käyttävät niitä aina ulkona liikkuessaan vuodenajasta riippumatta. (KAAVIO 6) Ei apuvälinettä 12% Kävelyteline tai vastaava 41% Kävelysauvat 12% Keppi 16% Pyörätuoli 20% Kaavio 6. Asiakkaiden käytössä olevat apuvälineet Liikuntaneuvonta koostui asiakkaan haastattelusta ja suunnitelman teosta yhdessä asiakkaan kanssa, ohjauskäynneistä sekä seurannasta yksilöllisen tarpeen mukaan. Suoraa asiakastyötä olivat haastattelu ja ohjauskäynnit sekä seurantaan liittyvät muut tapaamiset ja yhteydenotot. Epäsuoraa asiakastyötä olivat selvitys- ja suunnittelutyö, ohjausmateriaalin valmistus tai hankinta sekä yhteydenotot tukipalveluihin tai asiakkaan omaan lähiverkostoon. (KAAVIO 7) Haastattelu Ohjauskäynti 0 0,5 1 1,67 2 2,5 käytetty aika ka. käytetty aika min. käytetty aika max. Suora asiakastyö 0 1,89 6 Epäsuora asiakastyö 0 1,04 3 Asiakkaaseen käytetty kokonaisaika ka ,11 Kaavio 7. Liikuntaneuvontaan käytetty aika (tuntia/asiakas) 16 Aivovoimaa!-projektin raportti

18 4.5.1 Haastattelu Projektityöntekijä suunnitteli liikuntaneuvontaa varten haastattelu- ja suunnittelulomakkeen. Haastattelulomakkeen kysymysten, keskustelun ja havainnoinnin avulla pyrittiin arvioimaan asiakkaan lähtötilanne. Kuva 15. Neuvontaa varten valmistettiin puhetta tukevaa materiaalia yhdessä puheterapeutin kanssa. Asiakkaat ottivat yhteyttä projektityöntekijään monenlaisten syiden vuoksi. Pääasiassa toivottiin virikkeitä, uusia kokemuksia, vaihtelua ja innostusta. Osa asiakkaista toivoi liikuntansa lisääntyvän tai monipuolistuvan neuvonnan avulla tai toivottiin selkeästi ratkaisuja tasapaino-ongelmiin. Henkilökohtaisen tuen ja ohjeiden sekä kuntoutuksen jatkon tarve tuli myös esille. Omaisen toiveesta tai kehotuksesta yhteyttä ottaneet asiakkaat eivät olleet itse niin motivoituneita liikuntaan kuin muista syistä yhteyttä ottaneet. (KAAVIO 8) 9% 6% 13% 19% 22% 13% jatkoa kuntoutukselle ohjeita liikuntaan liikunnan lisääminen tai monipuolistuminen tasapaino-ongelmat kaipaa tukea virikkeitä, uusia kokemuskia, vaihtelua, innostusta omaisen toiveesta 19% Kaavio 8. Alkuhaastattelun kysymys: Miksi halusit ottaa yhteyttä? Haastattelussa kartoitettiin laajasti asiakkaan elämäntilanteeseen liittyviä asioita esimerkiksi toimintakykyä, sairauksia ja omaa mielipidettä tämänhetkisestä elämänlaadusta. Vapaamuotoisissa vastauksissa kokonaistilanteen arvioon vaikuttavissa asioissa korostuivat masennus ja yksinäisyys sekä toimintakyvyn aleneminen. (KAAVIO 9) Aivovoimaa!-projektin raportti 17

19 hyvä vaihe sairaudessa 3% masennus ja yksinäisyys 26% hyvä vertaistuki 3% hyvä sosiaalinen verkosto 6% asunto/asuinalue 9% riitaa suvun tai naapurien kanssa 9% ajokortin menetys 6% positiivinen/sitkeä luonne 9% erimielisyydet liikkumisesta puolison kanssa 3% liikunta-avustajan puute 3% harrastusten poisjääminen 9% toimintakyvyn aleneminen 17% Kaavio 9. Kokonaistilanteen arvioon vaikuttavat asiat Haastattelussa kartoitettiin nykyisiä ja aiempia liikuntatottumuksia suosituksiin verraten. Asiakkaat harrastivat monenlaisia liikuntalajeja ennen sairastumista. Vastaajilla oli useita harrastuksia samanaikaisesti. Suomalaisten suosikkilajit nousivat selkeästi näkyviin kuten ulkoilu/kävely, uinti, pyöräily, hiihto, kuntojumppa ja palloilulajit. (KAAVIO 10) enduro-moottoripyöräily hiihto jooga / venyttely jääkiekko kalastus kuntojumppa laskettelu metsästys palloilulajit puutarhanhoito pyöräily retkeily sienestys, marjastus soutu/melonta sukellus suunnistus tanssi uinti ulkoilu/kävely veneily vesijumppa viisiottelu voimistelu yleisurheilu ei liikuntaharrastusta lajin harrastajaa Kaavio 10. Asiakkaiden liikuntaharrastukset ennen sairastumista Lajit vähenivät sairastumisen jälkeen. Esimerkiksi ulkoilu- ja pyöräilyharrastus oli selvästi vähentynyt ja kuntosali, sauvakävely sekä tuolijumppa olivat nousseet esiin uusina lajeina. Liikuntaa harrastamattomien määrä oli kuitenkin vähentynyt. (KAAVIO 11) 18 Aivovoimaa!-projektin raportti

20 boccia kuntojumppa kuntosali pelkkis puutarhanhoito pyöräily sauvakävely tanssi tasapainoharjoittelu tuolijumppa uinti ulkoilu/kävely veneily vesijumppa ei liikuntaharrastusta lajin harrastajaa Kaavio 11. Asiakkaiden liikuntaharrastukset pian sairastumisen jälkeen Ryhmämuotoisesta kunto- tai tuolijumpasta oli siirrytty kotijumppaan. Ulkoilun määrä oli noussut mutta osa asiakkaista ilmoitti harrastavansa pelkästään asiointikävelyä. Syynä tähän oli esimerkiksi se, että liikkuminen oli hankaloitunut ja tämän vuoksi uskallus sekä motivaatio laskenut. Avustaja oli helpompi saada asiointeja kuin pelkkää liikunnan harrastamista varten. Liikuntaa harrastamattomia ei enää ollut. (KAAVIO 12) asiointikävely boccia kotijumppa kuntojumppa kuntosali puutarhanhoito pyöräily sauvakävely soutu/melonta tuolijumppa ulkoilu/kävely vesijumppa lajin harrastajaa Kaavio 12. Asiakkaiden liikuntaharrastukset tällä hetkellä (sairstumisesta 3-20 vuotta) Kysymyksillä kartoitettiin myös liikunnan kestoa, määrää ja kuormittavuutta terveysliikuntasuosituksiin verraten. Vastauksissa ei huomioitu yksilöllisen fysioterapian osuutta. Vastauksissa tuli ilmi, että vain muutama asiakas liikkui terveytensä kannalta riittävästi ja monipuolisesti. Liikunnan vaikutus sairauden aiheuttamiin oireisiin ja lisäsairauksien syntyyn kuitenkin ymmärrettiin. Haastattelutilanteessa projektityöntekijä havainnoi asiakkaan toimintakykyä ja liikkumista. Asiakkaat kertoivat luopuneensa liikuntaharrastuksistaan pääasiassa sairauden aiheuttamien haittojen vuoksi esimerkiksi väsymyksen, tilanvaihtelujen, tai tasapaino-ongelmien vuoksi. Osa asiakkaista kertoi luopuneensa liikuntaryhmästä toimintakyvyn huononemisen vuoksi; avustajaa olisi tarvittu esimerkiksi pukeutumiseen, siirtymisiin tai henkiseksi tueksi kaatumispelon vuoksi. Aivovoimaa!-projektin raportti 19

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013 Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote 1 Kaatumisen ehkäisystä Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus 18.11.2011 Kaatumisen

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoiluun osallistuminen I Mökkeily Marjastus Veneily Kalastus Sienestys Puiden keräily 45-64 vuotiaat 65-75 vuotiaat

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

JULKILAUSUMA. Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi

JULKILAUSUMA. Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi JULKILAUSUMA Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi Peruspalveluministeri Paula Risikolle Ulkoilu on myös ikäihmisen oikeus Iäkkäiden ulkona liikkumisen mahdollistamiseksi tarvitaan yhteistä tahtoa

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa 6.5.2015 Jyväskylä Riitta Turunen Ikääntyvien neuvontakeskus

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

KOTONA ASUMINEN VOI OLLA KORTILLA- SPORTTIKORTTI 68+ ESPOO

KOTONA ASUMINEN VOI OLLA KORTILLA- SPORTTIKORTTI 68+ ESPOO KOTONA ASUMINEN VOI OLLA KORTILLA- SPORTTIKORTTI 68+ ESPOO 19.3.2015 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 ESPOOSEEN 68+ SPORTTIKORTTI Espoon kaupungin maksuton

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAAN LIIKUNTASUUNNITELMA. Ohjeita suunnitelman laatimiseen ja toteutukseen

KOTIHOIDON ASIAKKAAN LIIKUNTASUUNNITELMA. Ohjeita suunnitelman laatimiseen ja toteutukseen KOTIHOIDON ASIAKKAAN LIIKUNTASUUNNITELMA Ohjeita suunnitelman laatimiseen ja toteutukseen Liikkumisen tukemisen tärkeys - Miksi liikuntasuunnitelma tehdään? Toimintakykyä edistävään työotteeseen kuuluu

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015

Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015 Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Työkalupakki ikäihmisten liikuntaan. Heli Starck (TtM, ft) ja Annele Urtamo (TtM, ft) 5.11.2015

Työkalupakki ikäihmisten liikuntaan. Heli Starck (TtM, ft) ja Annele Urtamo (TtM, ft) 5.11.2015 Työkalupakki ikäihmisten liikuntaan Heli Starck (TtM, ft) ja Annele Urtamo (TtM, ft) 5.11.2015 6.11.2015 Al Ikäinstituutin motto: Elämänvoimaa vanhuuteen elämänvoimaa vanhuudesta Päämäärä on edistää hyvää

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarit Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin seminaarit Eläkevuodet edessä (60+) Liikkumisympäristöt ja olosuhteet

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15.

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15. KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen Kevätkauden 2014

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5

S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5 Kooste Hyvinvo intia edistävät kotikäynnit 1939 syntyneille vuonna 2014 S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5 HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT 1939 SYNTYNEILLE Ikäkeskus on Seinäjoen

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2016 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

Liikuntakyselyn yhteenveto, keva t 2013.

Liikuntakyselyn yhteenveto, keva t 2013. Saara Hanhela Liikuntakyselyn yhteenveto, keva t 2013. Itä-Suomen yliopiston sekä Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion kampusten opiskelijoille ja henkilöstölle tehtiin liikuntakysely keväällä 2013. Kysely

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi liikunnan palveluketjua

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTA KEVÄT 2013

SENIORILIIKUNTA KEVÄT 2013 KEVÄT 2013 Helsingin kaupunki Liikuntavirasto Paavo Nurmen kuja 1 C 00250 Helsinki Puhelin: 09 310 87932 Faksi: 09 310 87771 Sähköp.: minna.ekman@hel.fi Liikuntaviraston kurssitoimintaan voi ilmoittautua

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

TAULUKKO 1. Vastaajien taustatiedot Vuosi 2010 Vuosi 2014. Taustamuuttujat n % n % Nainen 133 55 109 53. Mies 109 45 96 47

TAULUKKO 1. Vastaajien taustatiedot Vuosi 2010 Vuosi 2014. Taustamuuttujat n % n % Nainen 133 55 109 53. Mies 109 45 96 47 TAULUKKO 1. Vastaajien taustatiedot Vuosi 2010 Vuosi 2014 Taustamuuttujat n % n % Sukupuoli (n=242) Sukupuoli (n=205) Nainen 133 55 109 53 Mies 109 45 96 47 Ikä (n=240) Ikä (n=205) 68-73-vuotiaat 92 38

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

SUOSITUKSET IÄKKÄIDEN TURVALLISEN JA SÄÄNNÖLLISEN ULKONA LIIKKUMISEN EDISTÄMISEKSI JA HYVIÄ TOIMINTAMALLEJA KÄYTÄNTÖÖN

SUOSITUKSET IÄKKÄIDEN TURVALLISEN JA SÄÄNNÖLLISEN ULKONA LIIKKUMISEN EDISTÄMISEKSI JA HYVIÄ TOIMINTAMALLEJA KÄYTÄNTÖÖN SUOSITUKSET IÄKKÄIDEN TURVALLISEN JA SÄÄNNÖLLISEN ULKONA LIIKKUMISEN EDISTÄMISEKSI JA HYVIÄ TOIMINTAMALLEJA KÄYTÄNTÖÖN Easerfoto.dk Annele Urtamo, Elina Karvinen, Ulla Salminen, Minna Säpyskä-Nordberg

Lisätiedot

Interaktiivinen Etäkuntoutus Invalidiliiton Avopalveluiden

Interaktiivinen Etäkuntoutus Invalidiliiton Avopalveluiden Interaktiivinen Etäkuntoutus Invalidiliiton Avopalveluiden kehittämisprojekti Sinikka H. Peurala, ohjausryhmän pj johtaja, FT Invalidiliiton Kuntoutus Oy, Validia Kuntoutus Lahti 1 Tavoite Selvittää miten

Lisätiedot