Aivovoimaa!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivovoimaa! 2007-2009"

Transkriptio

1 Aivovoimaa! Liikunnasta voimaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden ja Parkinsonin tautia sairastavien vanhuuteen aivovoimaa!-projektin raportti Helena Pietilä aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n julkaisusarjan raportti numero: 4 easerfoto.dk

2 Sisällysluettelo 1. Taustatiedot ja lähtökohta 2. Kohderyhmä ja keskeiset tavoitteet 3. Toimintatavat 4. Toteutus 4.1 Kohderyhmän etsiminen 4.2 Ryhmätoiminta Lajikokeilut Kesäkuun kulttuurikävelyt Tansseja istuen -ryhmä Ulkoiluryhmä Tasapainoryhmä luonnossa, istumatasapainoja voimaryhmä 4.3 Suvituulen esteetön frisbeegolfrata ja ulkokuntoilualue 4.4 Oppilaitosyhteistyö 4.5. Liikuntaneuvonta (ks. liite 3: DVD) Haastattelu Suunnitelman teko Ohjauskäynti Seuranta Ryhmämuotoinen liikuntaneuvonta interaktiivisesti

3 Sisällysluettelo Asiakkaan ohjautuminen toimintoihin Palautteet 4.6 Iäkkäiden ulkoilupäivä 4.7 Koulutukset 5. Juurruttaminen 6. Julkisuus ja tiedottaminen 7. Arviointi 8. Lopuksi Liitteet 1. Ohjaus- ja johtoryhmä 2. Artikkelikooste 3. DVD liikuntaneuvonnasta 4. Kaavioluettelo 5. Kuvaluettelo Lähteet 40 Hankkeessa tehdyt muut opiskelutyöt 40

4 Aivovoimaa!-projekti Helena Pietilä 1. taustatiedot ja lähtökohta Iäkkäälle henkilölle (yli 65 -vuotiaat) aivoverenkiertohäiriön sairastaminen tai Parkinsonin tautiin sairastuminen saattaa viedä viimeisetkin mahdollisuudet osallistua yleiseen liikuntatarjontaan tai itsenäiseen liikkumiseen. Tämä asettaa nämä henkilöt eriarvoiseen asemaan muiden samanikäisten, liikuntapalveluja tarvitsevien joukossa. Sairauden aiheuttamat vaikeudet asettavat myös liikuntaneuvonnalle monia haasteita. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneelle liikunnalla on kuntouttava ja kuntoutusta tukeva merkitys sekä sairauden uusiutumista ehkäisevä vaikutus. Liikuntaan osallistumisen esteinä iäkkäillä AVH:n sairastaneilla ovat esimerkiksi muuttuneen liikuntakyvyn aiheuttama liikkumis- ja kaatumispelko, erilaiset neuropsykologiset ongelmat kuten kielellisten toimintojen vaikeudet, muisti- ja hahmotusvaikeudet tai yleisluonteiset häiriöt kuten aloitekyvyn heikkeneminen, tarkkaavaisuuden häiriöt tai mielialamuutokset. Liikunta on Parkinsonin tautia sairastavalle lääkehoidon jälkeen tärkein hoitomuoto. Liikunnalla on usein välitön vaikutus fyysiseen toimintakykyyn. Parkinsonin taudin hallitsevina oireina ovat liikuntakykyä vaikeuttavat oireet kuten yllättäenkin tulevat tilanvaihtelut, jäykkyys, liikkeiden hitaus, tasapainovaikeudet ja vapina. Liikuntaan osallistumista vaikeuttavat myös kaatumispelko sekä tunneelämän häiriöt kuten masennustaipumus, aloitekyvyn heikkeneminen, taipumus sosiaaliseen eristäytymiseen tai iäkkäinä sairastuneilla muistihäiriöt. Turun Seudun Aivohalvaus- ja afasiayhdistyksessä oli yli 65-vuotiaita jäseniä 172 kpl ja Turun seudun Parkinson-yhdistyksessä 435 kpl ( ). Usein juuri ne, jotka tarvitsevat eniten liikunnan lisäämistä eivät osallistu mihinkään järjestettyyn toimintaan esimerkiksi em. potilasyhdistysten toimintaan. Sairaudesta aiheutuvien oireiden vuoksi omatoiminen tiedonhankinta tai yhteydenotto liikuntaneuvontaan tai -ryhmiin saattaa olla vaikeaa ja vaatii ammattihenkilön tai muun lähiverkoston tukea. Hankkeen kohderyhmän löytäminen ja aktivointi vaatii laajan verkoston yhteistyötä. Liikkumisen esteitä on monenlaisia. Kohderyhmän epätietoisuus omista liikkumisresursseista ja - mahdollisuuksista, ympäristön fyysiset esteet, avustajan puute tai omaisten, vapaaehtoistyöntekijöiden ja ammattilaisten tiedon puute sairaudesta ovat myös hyvin tavallisia liikkumisen esteitä. Kohderyhmälle suunnatun yksilöllisen neuvonnan ja ohjauksen sekä ammattihenkilöiden ja muun lähipiirin koulutuksen tarve oli ilmeinen. Aivovoimaa! -hanke oli Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ja Suomen Parkinson-liitto ry:n yhteinen, Ikäinstituutin Voimaa Vanhuuteen -ohjelman kolmivuotinen paikallishanke. Hanke toteutettiin Rahaautomaattiyhdistyksen rahoituksella. Hankkeen toiminta-alueena oli Turku ja Turun seutu. Projektiorganisaatiossa Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry hallinnoi hanketta toiminnanjohtajan vastatessa taloudesta ja projektityöntekijän vastatessa toimintojen suunnittelusta sekä käytännön toteutuksesta. Hankkeen ohjaus- ja johtoryhmään kuului laaja-alaisesti eri sidosryhmien edustajia. (LIITE 1) Aivovoimaa!-projektin raportti 3

5 2. Kohderyhmä ja keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli etsiä ja ohjata liikunnan pariin yli 65-vuotiaita, AVH-sairastaneita ja Parkinsonin tautia sairastavia henkilöitä, jotka eivät olleet pystyneet liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Tavoitteena oli myös, että ammattihenkilöiden ja vertaisohjaajien taito ohjata neurologista sairautta sairastavia iäkkäitä lisääntyy ja toimijoiden välisen yhteistyön seurauksena kohderyhmän tukiverkostot vahvistuvat ja elämänlaatu lisääntyy. 3. Toimintatavat - Yksilöllisen liikuntaneuvonnan käynnistäminen - Sellaisten liikuntamuotojen käynnistäminen, joihin iäkkäät kotona asuvat AVH:ta ja Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt voivat osallistua sekä osallistumisen mahdollistaminen - Uusien toimintamallien kehittäminen iäkkäiden kotona asuvien AVH:ta ja Parkinsonin tautia sairastavien toimintakyvyn kohentamiseen - Iäkkään henkilön tukiverkoston vahvistaminen lisäämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä - Tiedon lisääminen ammattihenkilöille ja vertaisohjaajille AVH:ta ja Parkinsonin tautia sairastavien iäkkäiden ohjaamisesta - Materiaalin tuottaminen kohderyhmien liikuntaan liittyvästä erityistiedosta niin ammattilaisten kuin vertaisohjaajien ja läheistenkin käyttöön 4. Toteutus Toimintojen suunnittelijana ja toteuttajana oli hankkeen projektityöntekijä Helena Pietilä. Toimintaa toteutettiin laajan verkoston, oppilaitosyhteistyön ja taustajärjestöjen henkilökunnan avulla. Hankkeen aikana kohderyhmälle järjestettiin ryhmätoimintaa. Toiminnassa pyrittiin huomioimaan myös toimintakyvyltään huomattavasti heikentyneet osallistujat. Ryhmiä olivat tansseja istuen -ryhmä, tasapainoryhmä luonnossa, ulkoilu-, voima- ja istumatasapainoryhmä sekä lajikokeilu- ja kulttuurikävelyryhmä. Erityisosaamiskeskus Suvituulessa sijaitsevat taustajärjestöjen, Aivohalvaus- ja dysfasialiiton sekä Suomen Parkinson-liiton toimitilat. Suvituulen lähialueelle pystytettiin esteetön frisbeegolfrata sekä ulkokuntoilualue kohderyhmien käyttöön. Kohderyhmälle suunniteltiin ja toteutettiin yksilöllistä liikuntaneuvontaa. Ryhmämuotoinen liikuntaneuvontakokonaisuus toteutettiin kokeiluna hankeyhteistyön avulla interaktiivisen tv:n kautta. Hanke järjesti valtakunnallisena Iäkkäiden Ulkoilupäivänä kohderyhmälle liikuntatapahtumia sekä virkistyspäivän kohderyhmälle omaisineen. Tietoa ja yhteistyötä lisättiin eri toimijoiden kesken. Koulutuksia, luentoja ja tiedotustilaisuuksia järjestettiin kohderyhmälle, vapaaehtoistyöntekijöille, omaisille, opiskelijoille ja ammattihenkilöille. Aiheina olivat esimerkiksi kohderyhmien liikunnan ja liikuntaneuvonnan erityispiirteet, tukipalvelut, terveysliikunta, ulkoiluystävätoiminta, lajisovellutukset, selkokielinen liikunnan ohjaus, kaatumisten ehkäisy, kohderyhmän liikkumisen avustaminen ja liikuntatoiminnan tukeminen. Oppilaitosyhteistyötä tehtiin harjoittelujaksojen, kehittämis- ja opinnäytetöiden puitteissa. 4 Aivovoimaa!-projektin raportti

6 Taustajärjestöjen ammattihenkilöille valmistettiin liikuntaneuvontamateriaalia sekä siihen liittyen kommunikointia tukevaa materiaalia. Hankkeen liikuntaneuvonnasta valmistettiin DVD -tallenne opetusja koulutuskäyttöön. Erityisosaamiskeskus Suvituulen esteettömän frisbeegolfradan käyttöä varten valmistettiin selkokieliset, kuvitetut ohjeet kohderyhmän, vertaisohjaajien ja ammattihenkilöiden käyttöön. Loppuraportissa kerrotaan hankkeen toiminnoista lyhyesti sekä esitellään tarkemmin kaksi toimintoa: ulkoiluryhmä ja liikuntaneuvonta. 4.1 Kohderyhmän etsiminen Asiakkaita etsittiin hankkeen liikuntaneuvontaan laajan verkoston avulla, joka koostui niin vapaaehtoisista kuin ammattihenkilöistäkin. Hankkeen toiminnoista tiedotettiin valtakunnallisissa lehdissä, potilasyhdistyksen jäsenkirjeissä, avustajakeskuksen, vapaaehtoistoimijoiden, seurakunnan sekä omaishoitokeskuksen tiedotteissa. Infotilaisuuksia hankkeen toiminnoista ja terveysliikunnasta pidettiin kohderyhmälle, omaisille, terveystoimen lääkinnälliselle kuntoutukselle, kotipalvelulle sekä erilaisille vapaaehtoistahoille. Kohderyhmää pyrittiin tavoittamaan ja motivoimaan terveysliikunnan sekä neuvonnan pariin kirjoittamalla liikunta-aiheisia selviytymistarinoita sekä terveysliikunta-aiheisia artikkeleita valtakunnallisiin lehtiin. (LIITE 2) Kuva 1. Kannustusta ja vertaistukea artikkelien avulla 4.2 Ryhmätoiminta Turussa on erityisryhmille suunnattua liikuntaa liikuntatoimen sekä potilasyhdistysten toimesta. Liikuntatoimi tukee vammaisen tai pitkäaikaissairaan järjestettyyn liikuntaan osallistumista erityisyhdistyksille maksettavien avustuksien sekä Saattajakortin avulla. Eläkeläisille tarkoitettuja etuisuuksia ovat 60+ ja 70+ -liikuntakortit (v alk. 65+). Aivovoimaa!-projektin raportti 5

7 Aivovoimaa! -hanke pyrki tarjoamaan kohderyhmälle matalan kynnyksen ryhmätoimintaa, jossa otettiin huomioon myös henkilöt, joiden toimintakyky oli huomattavasti alentunut. Apuvälineet ja esteettömyys pyrittiin ottamaan huomioon ja avustajien käyttöä lisättiin. Hanke pyrki tarjoamaan erilaista toimintaa kuin olemassa olevat ryhmät tarjosivat Lajikokeilut Hanke järjesti kohderyhmälle lajikokeilukertoja. Lajeina olivat sisäcurling, boccia, keilailu, istumatanssi, frisbeegolf eli liitokiekko, jooga ja puistogolf. Asiakkailla oli mahdollisuus osallistua heitä itseään kiinnostaviin kertoihin. Toteutuksessa otettiin huomioon apuvälineillä liikkuvat sekä liikunnan toimintavälineitä tarvitsevat. Lajikokeiluissa käytettiin avustajia. Omaisilla ja ystävillä oli mahdollisuus osallistua liikuntakaverina. Liikuntapaikan esteettömyys sekä saavutettavuus tarkistettiin ennalta. Ohjaajina toimivat lajista riippuen hankkeen projektityöntekijä yhdessä fysioterapeutin, vertaisohjaajan tai lajiohjaajan kanssa. Kokeilukertojen jälkeen osallistujia tiedotettiin ja annettiin materiaalia kyseisten lajien harrasteryhmistä. Kaupungin erityisryhmien sisäcurling-ryhmään siirtyi lajikokeilun jälkeen neljä asiakasta sekä yksi omainen. Lajikokeiluista heidät ohjattiin tarvittaessa hankkeen liikuntaneuvontaan.. Kuva 2. Keilailu innosti miehiä liikkumaan Kesäkuun Kulttuurikävelyt Hankkeen järjestämillä kahden sillan kiertolenkeillä Aurajoen ympäristössä tutustuttiin kävelyn lomassa uusiin ja vanhoihin kulttuurikohteisiin sekä käytiin kahvilla. Kaksi ohjaajaa, vertaistuki, omaiset, ystävät ja vapaaehtoiset avustajat sekä etukäteisselvitykset kohteiden esteettömyydestä mahdollistivat osallistumisen myös apuvälineillä liikkuville. Kävelyjen jälkeen osallistujille annettiin tietoa tai materiaalia kulttuurikohteista omatoimista liikkumista varten. Ohjaajana ja kulttuurioppaana toimi hankkeen projektityöntekijä fysioterapeutin kanssa. Kulttuurikävelyt saivat hyvää palautetta ja niille toivottiin jatkoa. Kuva 3. Kulttuurikävelijät Förillä 6 Aivovoimaa!-projektin raportti

8 4.2.3 Tansseja istuen -ryhmä Hanke järjesti tansseja istuen -ryhmän soveltuvaksi erityisesti henkilöille, joilla oli huomattavia ongelmia liikkumisessa tai jotka käyttivät apuvälinettä. Ryhmässä oli mukana AVH- ja Parkinson-asiakkaita apuvälineinään pyörätuoli, kävelyteline tai keppi. Omaiset, avustajat ja liikuntaystävät olivat tervetulleita maksutta mukaan. Ryhmässä tehtiin istuen piirileikkejä ja tansseja mukavan musiikin tahtiin kohderyhmän mukaan soveltaen. Ohjaajina toimivat senioritanssikoulutettu projektityöntekijä, kuntoohjaaja tai fysioterapeutti. Ryhmän vakiinnuttua hanke toivoi potilasyhdistyksen jatkavan toimintaa. Yhdistys ei halunnut jatkaa toimintaa, vaan toivoi parempikuntoisten kuntoliikuntaryhmää eli ryhmän toiminta loppui hankkeen loputtua. Osallistujille pyrittiin löytämään uusi, vastaavan tyyppinen tuolijumpparyhmä muualta Ulkoiluryhmä Aivovoimaa! -hankkeen järjestämään ulkoiluryhmään ohjautui asiakkaita potilasyhdistysten tiedotteiden ja terveystoimen lääkinnällisen kuntoutuksen kautta. Osallistujia pyrittiin motivoimaan ulkona liikkumiseen vaihtelevan ohjelman ja liikuntaympäristöjen avulla. Ulkoiluryhmän toiminnan päätyttyä heiltä kerättiin palautteet kirjallisen kyselylomakkeen avulla. Ulkoiluryhmä kokoontui kerran viikossa klo huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun saakka. Palautekyselyn vastausten mukaan ryhmän ajankohta oli kaikille osallistujille sopiva. Heinäkuussa pidettiin taukoa ja kokoontumisia jatkettiin jälleen elokuusta eteenpäin niin pitkälle kuin kelit sallivat. Osa haluaisi toimintaa myös kesäaikana, jolloin pääosa muusta liikuntatarjonnasta on kesätauolla (Kaavio 1). Kyllä 36% Ei 14% Joskus 50% Kaavio 1. Palautelomakkeen kysymys: Olisitko kiinnostunut ryhmätoiminnasta myös kesä- ja heinäkuun aikana? Ulkoiluryhmään osallistujat olivat sekä AVH:n sairastaneita tai Parkinsonin tautia sairastavia. Ryhmässä oli 4-22 osallistujaa; keskimäärin 12 henkeä/kerta, kohteesta ja säätilasta riippuen. Heillä oli käytössään pyörätuoleja, kävelytelineitä, kävelykeppejä sekä -sauvoja ja osa liikkui ilman apuvälinettä. Ryhmä oli osallistujille maksuton mutta he vastasivat itse mahdollisista kahvikustannuksista, sisäänpääsymaksuista ja kuljetuksesta. Palautekyselyn vastausten perusteella 79 % vastaajista olisi valmis maksamaan osallistumismaksun, 21 % ei osannut sanoa. Järjestäjälle ryhmän ylläpito oli kallista, vaikka ulkoilukohteet olivatkin maksuttomia. Tämä johtui ilmoituskäytännöstä, kohteiden ennakkotarkastuksista, useasta ohjaajasta sekä maksullisista avustajista. Ohjelmassa oli kävelyä, venyttelyä, tasapainoharjoituksia, ulkopelejä, ulkokuntosalilaitteissa harjoittelua sekä kaikkea mahdollista ulkoliikuntaa osallistujien toiveiden mukaan. Ulkona liikuttiin myös uusia ja Aivovoimaa!-projektin raportti 7

9 vanhoja kulttuurikohteita tutkien ja liikuntaa saatiin näin kuin huomaamatta. Ulkoilukerroilla käytiin lähes joka kerta kahvilla ja tutustuttiin uusiin liikuntapaikkoihin. Huonon sään varalle ei hankittu sisäliikuntatiloja, vaan ulkoilemaan lähtö oli jokaisen omassa harkinnassa, varusteiden ja kunnon mukaan. Osallistujille ilmoitettiin seuraava kokoontumispaikka edellisellä kerralla kirjallisesti. Kutsussa oli kartta, taustatietoja kokoontumispaikasta sekä alueesta, kulkuyhteydet, parkkipaikat sekä ennakkotietoa reitistä, esteettömyydestä ja muusta ohjelmasta. Poissaolotapauksia varten sovittiin omatoimisesta yhteydenotosta ohjaajaan saadakseen tiedon seuraavan kerran kokoontumispaikasta. Ohjaaja yleensä ehti lähettää ennen soittoa kutsun kotiin joko kirjeitse tai sähköpostitse. Palautekyselyn vastausten mukaan kutsumistapaa pidettiin erittäin hyvänä. Kuva 4. Kupittaan puita mittaamassa Lähes kaikilla osallistujilla oli vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu tai se hankittiin hankkeen aikana. Osalla asiakkaista oli afasia eli he käyttivät kuljetuksen tilaamiseen koti- tai tulkkipalvelua. Kuva 5. Tasapainoharjoituksia vedessä paljain varpain Muutama kulki ryhmään omaisen tai liikuntaystävän kuljettamalla henkilöautolla. Yhteiskuljetuksiin ei ollut tarvetta. 7% 50% 43% Helppoa Vaikeaa Jonkin verran vaikeaa Kaavio 2. Palutelomakkeen kysymys: Millaiseksi kuvailisit kulkemistasi kokoontumispaikalle? 8 Aivovoimaa!-projektin raportti

10 Kulkemisen vaikeus johtui usein sairauden oireista, ei niinkään kuljetuspalveluiden puuttumisesta. Palautekyselyn vastausten mukaan eniten osallistumista haittasivatkin sairaudesta johtuvat seikat kuten jäykkyydestä hankaloitunut pukeutuminen, kivut ja hitaus. Lääkärikäynnit ja kyydin saaminen haittasivat myös osallistumista. (Kaavio 2) Ryhmässä käytettiin yleisavustajaa ja omaiset tai liikuntaystävät olivat tervetulleita mukaan. Lähes kaikkien osallistujien mielestä oli hyvä, että ryhmä oli avoin myös ystäville ja omaisille. Vain yhdelle kyselyyn vastanneelle asialla ei ollut merkitystä. Kuva 6. Sateisen maiseman ihailua easerfoto.dk Ryhmässä oli yleensä kaksi ohjaajaa, jolloin tasoryhmien muodostaminen esimerkiksi apuvälineellä hitaammin kulkeville oli mahdollista. Ohjaajina toimivat hankkeen projektityöntekijä yhdessä fysioterapeutin tai kuntoohjaajan kanssa. Vertaisohjaajien käyttö ei toimintakyvyltään heikentyneiden ryhmissä onnistunut ilman ammattiohjaajaa. Kuva 7. Ulkoillessa näkee vuodenaikojen vaihtelun Sairastuneet eivät itsekään halunneet sitoutua säännölliseen toimintaan vertaisohjaajiksi mm. ennakoimattomien tilanvaihteluiden tai neuropsykologisten oireiden vuoksi. Palautekyselyn vastausten mukaan: easerfoto.dk - lähes 80 % vastanneista koki saaneensa tietoa tasapaino-harjoittelun merkityksestä ja 20 % koki saaneensa joskus tietoa % kertoi harjoittelun olevan sopivan rasittavaa ja 21 %:lle harjoittelu oli liian kevyttä / helppoa % vastanneista koki saaneensa tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta ja 29 %:lla vastanneista ei ollut tarvetta ohjaukseen % vastanneista oli sitä mieltä, että yleisavustajan ja kahden ohjaajan läsnäolo helpotti osallistumista, 14 % vastanneista asialla ei ollut merkitystä % vastanneista koki ohjaustoiminnan päteväksi % vastanneista koki liikkumisen ryhmässä turvalliseksi. Ryhmätoimintaan tehtiin turvallisuussuunnitelma. Osallistujat liikkuivat omalla vastuullaan, ohjaajat ja vapaaehtoistyöntekijät toimivat taustaorganisaatioidensa toiminnan vastuuvakuutuksilla. Ulkoilukohteiden valinnan kriteerinä olivat sijainti lähiympäristössä, mielenkiintoiset kulttuurikohteet, mahdollisuus tutustua kohdealueen ulkoliikuntavälineisiin tai läheisiin liikuntapaikkoihin, kohteiden saavutettavuus myös omatoimisen liikunnan kannalta, hyvät kulkuyhteydet mm. julkiset liikenneyhteydet Aivovoimaa!-projektin raportti 9

11 ja invataksien pääsy kokoontumispaikan läheisyyteen, selkeät reitit ja opasteet tai kartat, levähdys- ja taukopaikkojen läheisyys, mahdollisimman esteetön ympäristö monentasoisille liikkujille myös taukopaikat huomioiden. Reittien ja kahvipaikkojen esteettömyys selvitettiin ennakkotarkastuksella ja lisäksi esteettömyystietoja antavilta internetsivuilta (www.turkukaikille.info). Palautelomakkeen vastausten perusteella 79 % vastaajista piti kohteita sopivina itselleen liikkumisen sekä esteettömyyden kannalta ja 21 % vastaajista osittain sopivina. Ulkoilukohteita olivat esimerkiksi: - Aurajoen rannan kulttuurikohteet - Ekvallan esteetön uimaranta; leikkipuisto, ulkokuntoilulaitteet - Erityisosaamiskeskus Suvituulen lähimaasto ja ulkoilualueet - Halisten ulkoilureitti, Virnamäen muinaisjäännökset - Heikkilän kasarmialue - Kupittaan puisto - Ruissalon kasvitieteellinen puutarha - Ruissalon pitsihuvilat -kävelyreitti - Raunistulan kaupunginosa - Turun uusi pääkirjasto - Turun vanha hautausmaa Lähes kaikki osallistujat (93%) pitivät kohteita erittäin mielenkiintoisina. Vain yhden vastaajan mielestä kohteet olivat vain osittain mielenkiintoisia. Aluksi kulttuurioppaina käytettiin ulkopuolista tahoa esimerkiksi kohteen omaa esittelijää. Oppaat tunsivat kohteen mutta eivät tunteneet kohderyhmän erityisongelmia tai osanneet toimia yleensä iäkkään asiakkaan kanssa. Oppaille annettiin aina esittelyä tilattaessa esitietoa ryhmästä ja kerrottiin toiveista. Tästä huolimatta osallistujista tehtiin joskus liian sairaita ja esimerkiksi kehotettiin levähtämään jatkuvasti ohjaajien yrittäessä saada heitä liikkumaan, esittelypuhe pidettiin liian hiljaisella äänellä tai vaikeaselkoisesti, jolloin esittelyä oli hankala seurata. Kulttuurikohteiden esittelyssä päädyttiin ohjaajien pitämään jokamiesesittelyyn, jota täydensivät osallistujien omat tiedot tai muistelut kohteesta. Palautelomakkeeseen vastaajat olivat merkinneet useita osallistumiseen motivoivia tekijöitä. Suosituimmaksi nousivat ulkoilu/kävely ja kulttuurikohteet. Ryhmähenki ja muu harjoittelu esim. venytykset tai tasapainoharjoitukset, joita tehtiin aina ulkoilun lomassa, nousivat myös suosituiksi tekijöiksi. (KAAVIO 3) 21% (13) 16% (10) 2% (1) 5% (3) 11% (7) 8% (5) 17% (11) 21% (13) ulkoilu/kävely muu harjoittelu, esim. venytykset tai tasapainoharj. kulttuurikohteet ryhmähenki ulkopuolisen kannustus kahvihetket ohjaajat mielenkiintoinen ohjelma Kaavio 3. Palautelomakkeen kysymys: Mistä pidit ulkoiluryhmässä, mikä sai osallistumaan? (Suluissa vastanneiden henkilöiden lukumäärä) 10 Aivovoimaa!-projektin raportti

12 Ryhmään sitouduttiin hyvin sen kahden vuoden toiminta-aikana johtuen edellä mainituista tekijöistä. Motivaatioon vaikuttivat myös laadukas ohjaustoiminta, turvallisuus ja toimintakyvyltään alentuneiden, apuvälineillä liikkuvien osallistujien huomioon ottaminen. Poissaolojen jälkeen henkilökohtainen yhteydenotto kutsulla sekä avoimuus ystäville ja omaisille kannustivat osallistumaan säännöllisesti. Neljä osallistujaa keskeytti toimintaan osallistumisen. Keskeyttämisen syyt olivat: radikaalisti huonontunut terveystilanne, hankkeen liikuntaneuvonnan opastaman, muun liikuntaryhmän päällekkäisyys ja henkilökohtaisen ulkoiluystävän puute (mukana osallistuneen omaisen siirtyminen takaisin työelämään) sekä yhdellä osallistujalla motivaation puute ulkoliikuntaan. Kaksi henkilöä osallistui ryhmään sovitusti vain sen osan kaudesta, jolloin muun tahon järjestämä liikuntatoiminta oli kesätauolla. Osallistujia kannustettiin jatkamaan omatoimista ulkoilua. Omatoiminen liikuntakerta ilman ohjaajaa järjestettiin tutussa Erityisosaamiskeskus Suvituulen ympäristössä. Paikalla oli yleisavustaja ja jokaiselle liikkujalle oli varattu yllätyspaketti. Paketti sisälsi liikuntaan liittyviä tuotteita mm. heijastinliivit, heijastinnauhan ja proteiinipirtelön. Osallistujamäärä oli noin puolet normaalista. Ulkoilukauden jälkeen järjestettiin lopputilaisuus, jossa nautittiin pullakahvit, muisteltiin kohteita ja harjoituksia valokuvien avulla. Osanotto oli aina runsasta ja lähes kaikilla oli mukanaan omainen tai liikuntaystävä. Kohteena olleista paikoista annettiin karttoja omatoimista ulkoilua varten sekä liikunnan jatkuvuuden turvaamiseksi tiedotettiin kaupungin järjestämästä talvikauden kävelyryhmästä lämmitettävällä tekonurmikentällä. Kuva 8. Porraskävelyn harjoittelua Erityisosaamiskeskus Suvituulen leikkipuistossa Edellisten vastausten perusteella ryhmä oli tyytyväinen valittuihin ulkoilukohteisiin ja he olivat saaneet tietoa ja karttoja kohteista. Kysyttäessä jatkoaikeita omatoimiseen liikuntaan näissä kohteissa, selkeästi motivoituneita löytyi vain 36 % vastaajista. Projektityöntekijän aikaisemman kokemuksen perusteella voi todeta, että Kuva 9. Tasapainoharjoittelun riemua itseohjautuvissa eli ilman ohjaajaa toimivissa ryhmissä osallistumismotivaatio vähenee ajan myötä. Johtopäätöksenä voisi todeta, että ryhmämuotoinen toiminta yhdistettynä laadukkaaseen ohjaukseen motivoi liikkumaan erityisesti henkilöitä, joiden toimintakyky on alentunut. (KAAVIO 4) Aivovoimaa!-projektin raportti 11

13 36% 57% kyllä ei en osaa sanoa 7% Kaavio 4. Palautelomakkeen kysymys: Aiotko ulkoilla myöhemmin samoissa paikoissa omatoimisesti? Tasapainoryhmä luonnossa, istumatasapaino- ja voimaryhmä Turun Ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutusohjelman seitsemän opiskelijaa järjestivät hankkeessa opinnäytetöihinsä liittyen ohjattua terapeuttista harjoittelua noin kymmenen viikon ajan kaksi kertaa viikossa. Hankkeen toiveesta opinnäytetöiden aiheissa ja harjoittelumuodoissa pyrittiin erityisesti yhdistämään harjoittelu arkipäivän kokemuksiin ja huomioimaan huonokuntoiset asiakkaat. Harjoittelujakson jälkeen kartoitettiin kirjallisen kyselyn avulla osallistujien subjektiivisia kokemuksia omasta liikkumiskyvystä sekä toiminnan psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Esimerkiksi tasapainoryhmä luonnossa -ryhmä laittoi luonnon virkistysarvolle suuren painon ja jokaisen ryhmäkerran jälkeen nautittiinkin retkikahvit ulkona. Opiskelijoille järjestettiin ennen tutkimustyötä perehdytys kohderyhmän erityispiirteisiin. Hankkeen toiveesta opiskelijat järjestivät ryhmälle ennen harjoittelun alkua infotilaisuuden sekä harjoittelun loputtua päätöstilaisuuden, jossa kerrottiin tuloksista ja muisteltiin tehtyjä harjoituksia. Osallistujat saivat myös yksilöllisen palautteen ja kotiohjeet kirjallisena sekä tarpeen vaatiessa heidät ohjattiin hankkeen liikuntaneuvontaan. Kuva 10. Metsän ominaisuuksia käytettiin harjoittelun välineinä Tasapainoryhmä luonnossa -ryhmän taustalla olevan tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikkumiskyvyn ja asennonhallinnan muutoksia AVH- ja Parkinson-kuntoutujilla metsässä toteutetun terapeuttisen harjoittelujakson jälkeen. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että metsässä toteutettu terapeuttinen harjoittelu saattaa soveltua kohtalaisen hyväkuntoisille ikääntyneille neurologisille kuntoutujille, kun halutaan harjoittaa heidän liikkumiskykyään ja kehittää heidän käsitystään omasta liikkumiskyvystään realistisemmiksi. Harjoittelumuodon etuina ovat virkistysarvo, sosiaalinen kanssakäyminen, lisääntynyt tietoisuus omasta liikkumiskyvystä sekä lisääntynyt luottamus omiin taitoihin. Loppukyselyn avulla osallistujilta kerättiin harjoittelujakson jälkeen palautetta harjoittelusta, sen vaikutuksista sekä heidän kokemuksistaan. 12 Aivovoimaa!-projektin raportti

14 Esimerkki loppukyselyn tuloksista: Ryhmässä harjoittelu koettiin myönteisenä, sen arvioitiin olevan kannustavampaa, hauskempaa, mukavampaa ja motivoivampaa. Heidän omien arvioidensa mukaan liikkumiskyky parani sekä sisällä että ulkona mutta enemmän kuitenkin ulkona. Jokapäiväisen fyysisen aktiivisuuden ja vireyden koettiin lisääntyneen tai pysyneen ennallaan. Liikunnan harrastaminen sinänsä ei juuri lisääntynyt, mutta ryhmäläiset kommentoivat esimerkiksi, että Olen tullut aktiivisemmaksi. Leivon, teen ruokia, korjaan vaatteita, Jaksan paremmin esim. kävellä ulkona ja Olen ollut aktiivisempi tekemään omia, vaativampiakin tasapainoharjoituksia kotona. Voimaryhmän taustalla olevan tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahdeksan viikkoa kestävän lihaskuntoharjoittelun aikaansaamia muutoksia Parkinson-potilaiden liikkumisessa ja toimintakyvyssä. Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä, että kahdeksan viikon lihaskuntoharjoittelulla voidaan saavuttaa positiivisia muutoksia Parkinsonintautia sairastavien liikkumisessa ja toimintakyvyssä. Istumatasapainoryhmän toiminnan taustalla olevan tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli selvittää, millaisia muutoksia saavutetaan istumatasapainossa kymmenen viikon toiminnallisella harjoittelulla. Tutkimuksessa selvitettiin myös tutkittavien istumatasapainossa tapahtuneiden muutosten ja arjen selviytymiskokemusten mahdollista riippuvuutta toisistaan. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kymmenen viikon intensiivisellä vartalonhallintaan vaikuttavalla harjoittelulla saadaan esiin muutoksia hyväkuntoisten, ikääntyneiden neurologisten kuntoutujien istumatasapainossa, vaikka itse käytetty Maskun istumatasapainotesti soveltuu paremmin huonokuntoisille pyörätuolinkäyttäjille. Harjoittelu lisäsi halvaantuneen puolen huomioimista sekä vartalon ja jopa yläraajan aktiviteettia laadullisesti havainnoituna. Kuva 11. Iloista harjoittelua istumatasapainoryhmässä Kuva 12. Vertaistuen varassa on hyvä levätä Aivovoimaa!-projektin raportti 13

15 4.3 Suvituulen esteetön frisbeegolfrata ja ulkokuntoilualue Erityisosaamiskeskus Suvituulen lähimaastoon suunniteltiin frisbeegolfrata yhteistyössä paikallisen lajiseuran kanssa. Rata on 9-reikäinen par 3 -rata, joka sopii myös aloittelijalle. Avustajaa käyttäen, heittojärjestystä, pelaamissuuntaa tai pelitapaa soveltamalla radalla voi pelata esteettömästi. Pelaamista varten valmistettiin selkokieliset, kuvitetut ohjeet välineistä, heittotekniikasta, sovelletuista säännöistä ja radasta yhteistyössä lajiseuran, puheterapeutin sekä puhevammaisten tulkin kanssa. Rataa ovat käyttäneet hankkeen ulkoiluryhmän lisäksi muut erityisryhmät sekä lähialueen asukkaat. Kuva 13. Ulkoiluryhmä testaa laitteita easerfoto.dk Suvituulen piha-alueelle pystytettiin ulkokuntoilulaitteita. Laitteissa harjoittelu on turvallista koska suoritusvastuksena on käyttäjän oma paino. Toimintakyvyltään heikentyneelle saatettiin tarvita avustajaa esimerkiksi siirtymisiin tai apuvälineitä esimerkiksi käsiotteen saamiseksi laitteista. Raitis ulkoilma sai asiakkaita harjoittelemaan laitteissa omatoimisesti ryhmätoiminnan ulkopuolellakin. 4.4 Oppilaitosyhteistyö Kuva 14. Tyytyväiset suunnittelijat ensimmäisellä korilla Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen lähihoitajaopiskelijat tekivät kehittämistyönsä Aivovoimaa! -hankkeessa. Opiskelijat järjestivät työhönsä liittyen ohjelmaa Aivovoimaa! -hankkeen Virkistyspäivään sekä Turun Seudun Parkinson-yhdistyksen ja Suomen Parkinson-liiton vuotuisille Voimavarapäiville. Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelija suoritti harjoittelujaksonsa hankkeessa. Harjoitteluunsa liittyen opiskelija teki selvityksen esteetöntä luontoreittiä varten lähimaastossa sijaitsevalle, hankkeen ryhmien käyttämälle ulkoilureitille. Turun ammattikorkeakoulun ja Laurea ammattikorkeakoulun Turvallinen koti -hankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä HyvinvointiTV:n kautta järjestämällä terveysliikunta-aiheista ohjelmaa. Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen lähihoitajaopiskelijoille pidettiin luentoja kohderyhmien terveysliikunnasta sekä järjestettiin Ulkoiluystävä iäkkäälle -koulutus. 14 Aivovoimaa!-projektin raportti

16 4.5 Liikuntaneuvonta (ks. liite 3: DVD) Liikuntaneuvonta oli tasapuolista vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattihenkilön kesken. Tavoitteena neuvonnassa oli selvittää liikkumattomuuden syitä ja esteitä, antaa työkaluja, auttaa ongelmien ratkaisuissa sekä motivoida liikkumaan. Asiakkaan omia liikunnallisia voimavaroja tuettiin siten, että toiminnat säilyisivät mahdollisimman pitkään ja tukisivat asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä. Aivovoimaa! -hankkeen liikuntaneuvonnan suunnittelijana ja toteuttajana toimi projektityöntekijä. Lähtökohtana liikuntaneuvonnalle olivat yli 65 -vuotiaiden terveysliikuntasuositukset sekä kohderyhmiä koskevat, Liikunnan Käypä Hoito -suositukset niiden ilmestyttyä v lopulla. Liikuntaresepti, jota Turussa kutsutaan liikuntaneuvonnaksi, on käytössä koko Suomessa, ja se on osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa terveysasemilla. Turussa neuvontaa järjestävät yhteistyössä liikunta- sosiaali-, ja terveystoimi. Liikuntaneuvonta oli tarkoitettu ensisijaisesti työikäisille, joilla oli tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä tai ikääntyneille henkilöille, joiden liikkumiskyky oli alentunut. Liikuntaneuvontaan pääsi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä. Haastattelujen perusteella voitiin todeta, että tietoa liikuntatarjonnasta puuttui vaikka sitä oli kohtuullisen helposti tarjolla liikuntapalvelukeskuksen toimesta. Yleensä myöskään aikaa liikuntaneuvontaan ei ollut käytettävissä muun hoidon tai terapian ohella. Terveysliikuntaan ohjaus oli siis paljolti riippuvainen ammattilaisen ajasta, omasta aktiivisuudesta ja mielenkiinnosta. Liikuntaneuvonnan antamista selkiinnytettiin vuoden 2009 lopulla. Lääkinnällinen kuntoutus antaa liikuntaneuvontaa terapioiden ohessa kuntoutumista edistävänä toimintana. Lähettämiskäytäntö muuttui helpommaksi siten, että myös fysioterapeutti voi lähettää asiakkaan liikuntaneuvontaan. Liikuntatoimen liikuntapalveluvastaavat antavat tietoa asuinalueen tai ikäryhmän liikuntamahdollisuuksista puhelimitse tai sähköpostitse terveysasemilla annettavan neuvonnan lisäksi. Erityisryhmien liikuntapalveluvastaavan mukaan hankkeen kohderyhmältä ei ole tullut pyyntöjä yksilölliseen liikuntaneuvontaan. Hankkeen taustajärjestöjen fysioterapeuteilla tai liikuntaa ohjaavilla ei ollut vakiintunutta liikuntaneuvontakäytäntöä, tietoa liikuntatarjonnasta puuttui, aikaa liikuntaneuvontaan ei ollut käytettävissä muun työn tai terapian ohella. Terveysliikuntaan ohjaus oli siis sielläkin ammattilaisen ajasta, omasta aktiivisuudesta ja mielenkiinnosta riippuvainen. Järjestöt järjestävät kohderyhmilleen liikunta-aiheisia sopeutumisvalmennus- tai muita -kursseja valtakunnallisesti muutaman kerran vuodessa. 23% 2% 7% 5% 2% 2% 5% 28% 19% 7% yhdistyksen jäsenkirjeestä hankkeen liikuntaryhmän kautta (yhdistyksen jäsenkirje) ammattilaisten ohjaamana hankkeen liikuntaryhmän kautta (amm.hlö) yhdistyksen infotilaisuudesta muu infotilaisuus lehti-ilmoituksesta yhdistyksen jäsenkirjeestä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton www-sivuilta tai puhelimitse muun hankkeen ohjaamana viidakkorumpu" Kaavio 5. Alkuhaastattelun kysymys: Mistä sait tiedon liikuntaneuvonnasta? Aivovoimaa!-projektin raportti 15

17 Hyväkuntoiset asiakkaat ohjautuivat hankkeen toimintojen pariin pääasiassa potilasyhdistyksen jäsentiedotteen kautta joko ensin liikuntaryhmään tai liikuntaneuvontaan. Toimintakyvyltään heikentyneet asiakkaat ohjautuivat toimintoihin pääasiassa ammattilaisen ohjaamana. Sairaudesta aiheutuvien haittojen vuoksi omatoiminen yhteydenotto oli usein vaikeaa ja vaati ammattilaisen tukea tai konkreettisia toimenpiteitä. Seurakunnasta tai vapaaehtoistyöntekijöiden kautta ei ohjattu neuvontaan koska kertomansa mukaan he tiesivät harvoin asiakkaidensa sairauksista.(kaavio 5) Aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja Parkinsonin tautia sairastavia liikuntaneuvonta-asiakkaita oli hankkeen toiminta-aikana 46 henkilöä. Lähes jokaisella asiakkaalla oli em. sairauden lisäksi jokin muu pitkäaikaissairaus. Asiakkaat olivat iältään vuotiaita. Liikkumisen apuvälineitä käyttävillä oli usein kaksi apuvälinettä; toinen sisällä liikkumiseen ja toinen matkoja sekä ulkona liikkumista varten. Kaaviossa on huomioitu ensisijainen apuväline. Kävelysauvat on huomioitu välineeksi asiakkaille, jotka käyttävät niitä aina ulkona liikkuessaan vuodenajasta riippumatta. (KAAVIO 6) Ei apuvälinettä 12% Kävelyteline tai vastaava 41% Kävelysauvat 12% Keppi 16% Pyörätuoli 20% Kaavio 6. Asiakkaiden käytössä olevat apuvälineet Liikuntaneuvonta koostui asiakkaan haastattelusta ja suunnitelman teosta yhdessä asiakkaan kanssa, ohjauskäynneistä sekä seurannasta yksilöllisen tarpeen mukaan. Suoraa asiakastyötä olivat haastattelu ja ohjauskäynnit sekä seurantaan liittyvät muut tapaamiset ja yhteydenotot. Epäsuoraa asiakastyötä olivat selvitys- ja suunnittelutyö, ohjausmateriaalin valmistus tai hankinta sekä yhteydenotot tukipalveluihin tai asiakkaan omaan lähiverkostoon. (KAAVIO 7) Haastattelu Ohjauskäynti 0 0,5 1 1,67 2 2,5 käytetty aika ka. käytetty aika min. käytetty aika max. Suora asiakastyö 0 1,89 6 Epäsuora asiakastyö 0 1,04 3 Asiakkaaseen käytetty kokonaisaika ka ,11 Kaavio 7. Liikuntaneuvontaan käytetty aika (tuntia/asiakas) 16 Aivovoimaa!-projektin raportti

18 4.5.1 Haastattelu Projektityöntekijä suunnitteli liikuntaneuvontaa varten haastattelu- ja suunnittelulomakkeen. Haastattelulomakkeen kysymysten, keskustelun ja havainnoinnin avulla pyrittiin arvioimaan asiakkaan lähtötilanne. Kuva 15. Neuvontaa varten valmistettiin puhetta tukevaa materiaalia yhdessä puheterapeutin kanssa. Asiakkaat ottivat yhteyttä projektityöntekijään monenlaisten syiden vuoksi. Pääasiassa toivottiin virikkeitä, uusia kokemuksia, vaihtelua ja innostusta. Osa asiakkaista toivoi liikuntansa lisääntyvän tai monipuolistuvan neuvonnan avulla tai toivottiin selkeästi ratkaisuja tasapaino-ongelmiin. Henkilökohtaisen tuen ja ohjeiden sekä kuntoutuksen jatkon tarve tuli myös esille. Omaisen toiveesta tai kehotuksesta yhteyttä ottaneet asiakkaat eivät olleet itse niin motivoituneita liikuntaan kuin muista syistä yhteyttä ottaneet. (KAAVIO 8) 9% 6% 13% 19% 22% 13% jatkoa kuntoutukselle ohjeita liikuntaan liikunnan lisääminen tai monipuolistuminen tasapaino-ongelmat kaipaa tukea virikkeitä, uusia kokemuskia, vaihtelua, innostusta omaisen toiveesta 19% Kaavio 8. Alkuhaastattelun kysymys: Miksi halusit ottaa yhteyttä? Haastattelussa kartoitettiin laajasti asiakkaan elämäntilanteeseen liittyviä asioita esimerkiksi toimintakykyä, sairauksia ja omaa mielipidettä tämänhetkisestä elämänlaadusta. Vapaamuotoisissa vastauksissa kokonaistilanteen arvioon vaikuttavissa asioissa korostuivat masennus ja yksinäisyys sekä toimintakyvyn aleneminen. (KAAVIO 9) Aivovoimaa!-projektin raportti 17

19 hyvä vaihe sairaudessa 3% masennus ja yksinäisyys 26% hyvä vertaistuki 3% hyvä sosiaalinen verkosto 6% asunto/asuinalue 9% riitaa suvun tai naapurien kanssa 9% ajokortin menetys 6% positiivinen/sitkeä luonne 9% erimielisyydet liikkumisesta puolison kanssa 3% liikunta-avustajan puute 3% harrastusten poisjääminen 9% toimintakyvyn aleneminen 17% Kaavio 9. Kokonaistilanteen arvioon vaikuttavat asiat Haastattelussa kartoitettiin nykyisiä ja aiempia liikuntatottumuksia suosituksiin verraten. Asiakkaat harrastivat monenlaisia liikuntalajeja ennen sairastumista. Vastaajilla oli useita harrastuksia samanaikaisesti. Suomalaisten suosikkilajit nousivat selkeästi näkyviin kuten ulkoilu/kävely, uinti, pyöräily, hiihto, kuntojumppa ja palloilulajit. (KAAVIO 10) enduro-moottoripyöräily hiihto jooga / venyttely jääkiekko kalastus kuntojumppa laskettelu metsästys palloilulajit puutarhanhoito pyöräily retkeily sienestys, marjastus soutu/melonta sukellus suunnistus tanssi uinti ulkoilu/kävely veneily vesijumppa viisiottelu voimistelu yleisurheilu ei liikuntaharrastusta lajin harrastajaa Kaavio 10. Asiakkaiden liikuntaharrastukset ennen sairastumista Lajit vähenivät sairastumisen jälkeen. Esimerkiksi ulkoilu- ja pyöräilyharrastus oli selvästi vähentynyt ja kuntosali, sauvakävely sekä tuolijumppa olivat nousseet esiin uusina lajeina. Liikuntaa harrastamattomien määrä oli kuitenkin vähentynyt. (KAAVIO 11) 18 Aivovoimaa!-projektin raportti

20 boccia kuntojumppa kuntosali pelkkis puutarhanhoito pyöräily sauvakävely tanssi tasapainoharjoittelu tuolijumppa uinti ulkoilu/kävely veneily vesijumppa ei liikuntaharrastusta lajin harrastajaa Kaavio 11. Asiakkaiden liikuntaharrastukset pian sairastumisen jälkeen Ryhmämuotoisesta kunto- tai tuolijumpasta oli siirrytty kotijumppaan. Ulkoilun määrä oli noussut mutta osa asiakkaista ilmoitti harrastavansa pelkästään asiointikävelyä. Syynä tähän oli esimerkiksi se, että liikkuminen oli hankaloitunut ja tämän vuoksi uskallus sekä motivaatio laskenut. Avustaja oli helpompi saada asiointeja kuin pelkkää liikunnan harrastamista varten. Liikuntaa harrastamattomia ei enää ollut. (KAAVIO 12) asiointikävely boccia kotijumppa kuntojumppa kuntosali puutarhanhoito pyöräily sauvakävely soutu/melonta tuolijumppa ulkoilu/kävely vesijumppa lajin harrastajaa Kaavio 12. Asiakkaiden liikuntaharrastukset tällä hetkellä (sairstumisesta 3-20 vuotta) Kysymyksillä kartoitettiin myös liikunnan kestoa, määrää ja kuormittavuutta terveysliikuntasuosituksiin verraten. Vastauksissa ei huomioitu yksilöllisen fysioterapian osuutta. Vastauksissa tuli ilmi, että vain muutama asiakas liikkui terveytensä kannalta riittävästi ja monipuolisesti. Liikunnan vaikutus sairauden aiheuttamiin oireisiin ja lisäsairauksien syntyyn kuitenkin ymmärrettiin. Haastattelutilanteessa projektityöntekijä havainnoi asiakkaan toimintakykyä ja liikkumista. Asiakkaat kertoivat luopuneensa liikuntaharrastuksistaan pääasiassa sairauden aiheuttamien haittojen vuoksi esimerkiksi väsymyksen, tilanvaihtelujen, tai tasapaino-ongelmien vuoksi. Osa asiakkaista kertoi luopuneensa liikuntaryhmästä toimintakyvyn huononemisen vuoksi; avustajaa olisi tarvittu esimerkiksi pukeutumiseen, siirtymisiin tai henkiseksi tueksi kaatumispelon vuoksi. Aivovoimaa!-projektin raportti 19

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

JULKILAUSUMA. Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi

JULKILAUSUMA. Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi JULKILAUSUMA Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi Peruspalveluministeri Paula Risikolle Ulkoilu on myös ikäihmisen oikeus Iäkkäiden ulkona liikkumisen mahdollistamiseksi tarvitaan yhteistä tahtoa

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

2. Kehittämistyön onnistuminen ja yhteistyöryhmien toiminta

2. Kehittämistyön onnistuminen ja yhteistyöryhmien toiminta 18.5.2012 VuosiSeurannan 2011 tuloksia, kuntaryhmä 1 Voimaa vanhuuteen -ohjelman ensimmäisenä valittu kuntaryhmä (Hämeenlinna, Iitti, Jalasjärvi-Ilmajoki-Kurikka (JIK-peruspalveluliike-laitoskuntayhtymä),

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517)

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Ryhmän tarkoitus ja tavoitteet Jyväskylän Yliopiston Yliopistoliikunta ja YTHS toteuttavat yhteistyössä

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2012: Liikuntaryhmän laatukriteerit Liikuntaryhmän laatukriteerit Laatukriteerit on tarkoitettu

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä Liikunnan palveluketju Järvenpään kaupunki 5.1.2017 Liikunnan palveluketju Järvenpäässä Liikunta osana hoitopolkua -prosessi Asiakkaan ohjaus palveluketjussa

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Katsaus Rautjärven Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön

Katsaus Rautjärven Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön Katsaus Rautjärven Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? KUUSAMON STRATEGIA 2021 VISIO Kaikkien aikojen Kuusamo, elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen pohjolan luontopääkaupunki

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

Katsaus Taipalsaaren Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön

Katsaus Taipalsaaren Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön Katsaus Taipalsaaren Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015 Heli Starck ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Miksi Voimaa vanhuuteen -ohjelma? Tiedetään, että Liikkumiskyvyn ongelmat, muistisairaudet, alakulo ja yksinäisyys jouduttavat koti- tai laitoshoitoon siirtymistä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

VoiTas-projekti Nurmijärvellä

VoiTas-projekti Nurmijärvellä VoiTas-projekti 2003-2006 Nurmijärvellä Liikuntapalvelut oma tulosalue sosiaali- ja terveystoimen toimialalla asukkaita: vuonna 2003 36 000 vuonna 2011 40 000 kolme isoa päätaajamaa: Kirkonkylä Klaukkala

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15.

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15. KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen Kevätkauden 2014

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

SUOSITUKSET IÄKKÄIDEN TURVALLISEN JA SÄÄNNÖLLISEN ULKONA LIIKKUMISEN EDISTÄMISEKSI JA HYVIÄ TOIMINTAMALLEJA KÄYTÄNTÖÖN

SUOSITUKSET IÄKKÄIDEN TURVALLISEN JA SÄÄNNÖLLISEN ULKONA LIIKKUMISEN EDISTÄMISEKSI JA HYVIÄ TOIMINTAMALLEJA KÄYTÄNTÖÖN SUOSITUKSET IÄKKÄIDEN TURVALLISEN JA SÄÄNNÖLLISEN ULKONA LIIKKUMISEN EDISTÄMISEKSI JA HYVIÄ TOIMINTAMALLEJA KÄYTÄNTÖÖN Easerfoto.dk Annele Urtamo, Elina Karvinen, Ulla Salminen, Minna Säpyskä-Nordberg

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015

Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015 Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Tilaisuuden aluksi Elsa Paronen (Ikäinnovaatio hankkeen projektipäällikkö) esitteli Ikäinnovaatio 2012-2014 hanketta ja sen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2017 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo 9 15) Kurssisuunnittelija

Lisätiedot

Yhteistyöllä tavoitteeseen esimerkkejä Voimaa vanhuuteen -kunnista Voimaa vanhuuteen starttiseminaari

Yhteistyöllä tavoitteeseen esimerkkejä Voimaa vanhuuteen -kunnista Voimaa vanhuuteen starttiseminaari Yhteistyöllä tavoitteeseen esimerkkejä Voimaa vanhuuteen -kunnista Voimaa vanhuuteen starttiseminaari 1.-2.11.2016 Al Ikääntyneiden liikunnan hyvät toimintatavat Ohjaajien kouluttaminen Voima- ja tasapainoharjoittelu

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

Katsaus Savitaipaleen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön

Katsaus Savitaipaleen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön Katsaus Savitaipaleen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 44,84 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

TAULUKKO 1. Vastaajien taustatiedot Vuosi 2010 Vuosi 2014. Taustamuuttujat n % n % Nainen 133 55 109 53. Mies 109 45 96 47

TAULUKKO 1. Vastaajien taustatiedot Vuosi 2010 Vuosi 2014. Taustamuuttujat n % n % Nainen 133 55 109 53. Mies 109 45 96 47 TAULUKKO 1. Vastaajien taustatiedot Vuosi 2010 Vuosi 2014 Taustamuuttujat n % n % Sukupuoli (n=242) Sukupuoli (n=205) Nainen 133 55 109 53 Mies 109 45 96 47 Ikä (n=240) Ikä (n=205) 68-73-vuotiaat 92 38

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma

Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma 18.10.2011 KEHITTÄMIS- JA JUURRUTUSSUUNNITELMA Kehittämis- ja juurrutussuunnitelman pohjana ovat kunnan yhteistyöryhmän tekemä alkukartoitus iäkkäiden

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto.

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. Invalidiliiton 1 (7) Asiakaspalaute polikliinisesta fysioterapiasta Vastausohje Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. A Taustatiedot 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Syntymäaika pp.kk.vvvv 3

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot