Ympäristölupahakemus puhdistamolietteen mädätysjätteen jälkikäsittelyyn multatuotteen valmistamista varten.

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 77/2010/2 Dnro ESAVI/431/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristölupahakemus puhdistamolietteen mädätysjätteen jälkikäsittelyyn multatuotteen valmistamista varten. LUVAN HAKIJA V-S Puutarhamulta Oy Lautamiehenkatu Kaarina Y-tunnus: TOIMINNAN SIJAINTI Toiminta sijaitsee Naantalin kaupungin alueella Isosuon jäteaseman kompostointikentällä kiinteistöllä , Isosuontie 5, Raisio. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4) perusteella ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 momentin kohdan 13 f) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat, päätökset ja sopimukset Kaavoitus Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut V-S Puutarhamulta Oy:n toiminnasta koeluonteista mädätteen jatkokäsittelyä koskevan päätöksen (LOS-2009-Y ). Päätös on voimassa asti. Isosuon jäteaseman kompostointikentällä on aiemmin kompostoitu aumakompostointitekniikalla jätevesilietteitä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämällä ympäristöluvalla (LOS-2004-Y ), joka oli voimassa asti. Turun Seudun Jätehuolto Oy:llä ja V-S Puutarhamulta Oy:llä on käyttöoikeussopimus 1,66 hehtaarin asfaltoituihin kenttärakenteisiin Turun Seudun Jätehuolto Oy:n hallinnoimalla alueella. Sopimusaika on Turun Seudun Jätehuolto Oy:llä on maanvuokrasopimukset Isosuon jätekeskuksen alueesta Naantalin ja Raision kaupungin sekä Maskun kunnan kanssa. Kompostointikentän alue sisältyy Turun Seudun Jätehuolto Oy:n hallinnoimaan alueeseen ja aluetta koskevia voimassa olevia Turun Seudun Jätehuolto Oy:tä koskevia päätöksiä ja sopimuksia ovat lisäksi: - Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös perustilaselvityksen ja tarkkailuohjelman hyväksymisestä (25 YLO); - Isosuon jätekeskusta koskeva Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös (11 YLO, LOS-2002-Y ); - Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös Isosuon jäteaseman tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä (13 YLO, LOS Y ); - sopimus Naantalin ja Raision kaupungin ja Maskun kunnan kanssa lietteen käsittelyn rajoittamisesta Isosuon jäteasemalla (Kh ) ja - Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös Isosuon jäteaseman tarkkailuohjelman muutoksen hyväksymisestä (13 YLO, LOS-2002-Y ). Turun Seudun Jätehuolto Oy:llä on samanaikaisesti vireillä ympäristölupahakemus, joka koskee Isosuon jätekeskuksen toiminnan muuttamista myönnetyn luvan (11 YLO, LOS-2002-Y ) mukaisesta toiminnasta. Alue on asemakaavassa varattu jätteenkäsittelyalueeksi jätteiden käsittelyä, varastointia ja loppusijoitusta varten (EJ-1). Alueelle saa sijoittaa ja rakentaa jätehuollon tarvitsemia laitteita, rakennelmia sekä tasausaltaita.

3 3 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alue ja sen ympäristö Kompostointialueelle ja Isosuon jäteasemalle on tieyhteys maantieltä 192 erkanevaa Isosuontietä pitkin. Kompostointialueen ympäristö on asemakaavassa varattu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ-1). Alueen eteläpuolella on kaksi suojaviheraluetta (EV) sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi varattu alue (T-5) Isosuontien eteläpuolella. Viereisellä Isosuon jäteaseman alueella sijaitsevat tavanomaisen ja pysyvän (suljettu) jätteen kaatopaikka, ongelmajätteen vastaanotto- ja varastointipaikka, pienjätteen lajitteluasema, sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottopaikka ja välivarasto sekä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n hoitama jätepuun vastaanotto ja käsittelyalue. Jäteaseman alue rajoittuu lännessä Fortum Oy:n tuhkien kaatopaikkaan. Eteläpuolella sijaitsee Naantalin kaupungin puhtaiden ylijäämämassojen läjitysalue. Koillispuolella on Maskun kunnan teollisuusalue. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 600 metrin päässä kompostointikentästä. Ympäröivät alueet ovat pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Nykyisen jäteaseman länsipuolinen alue koostuu kallioisiin, rinneosiltaan moreenipeitteisiin mäkiin rajoittuvasta itä-koillinen länsi-lounas suuntaisesta savipeitteisestä maastopainanteesta. Savikerroksen paksuus on tutkimustulosten perusteella suurimmillaan alueen eteläosassa noin 14 metriä. Hienojakoisen pintamaakerroksen alapuolella on moreenia, jonka koostumus vaihtelee silttisestä hiekkamoreenista soraiseen hiekkamoreeniin. Jäteaseman yläpuoliset ja laajennusalueen vedet purkautuvat länteen yli kallioselänteen Vaarjokeen ja alapuoliset vedet purkautuvat ojaa pitkin Orjanojaan ja edelleen Vaarjokeen. Kompostointikenttä ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen ympärillä sijaitse talousvesikaivoja. Pohjavettä muodostuu vähäisiä määriä kallioisilla ja moreenipeitteisillä maastokohdilla jäteaseman länsipuoleisen alueen reunaosissa sekä alueen yläpuolisella valuma-alueella. Valtaosa jäteaseman länsipuoleisesta rakentamattomasta alueesta on savikkoa, jossa tiivis pintamaakerros estää pohjaveden muodostumisen. Pohjaveden päävirtaussuunta on länsipuoleisen alueen maastopainanteesta kohti länsi-lounasta. Pohjavesi on savikkoalueella paineellista. Alueella ei sijaitse metsä- tai vesilain suojaamia elinympäristöjä eikä Natura verkostoon kuuluvia alueita eikä luonnonsuojelualueita. Alueella

4 vuonna 2004 tehdyn liito-oravaselvityksen mukaan alueella ei esiinny liitooravia. 4 LUPAHAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA V-S Puutarhamulta Oy käsittelee Isosuon kentällä Biovakka Suomi Oy:n Turun Topinojan laitoksen jätevedenpuhdistamolietteen mädätysjäännöstä mekaanis-biologisesti. Käsitelty materiaali käytetään maanparannuskompostin tavoin multatuotteen valmistamiseen ja markkinoidaan Turun talousalueella käytettäväksi eri maanrakennuskohteissa. Toimintaa on harjoitettu koeluonteisesti elokuusta 2009 lähtien ja se on jatkunut talvikauden aiheuttaman seisokin päätyttyä. Ympäristölupaa haetaan toiminnan jatkamiseen ajanjaksolle Toimintaa harjoitetaan kentällä arkipäivisin klo välisenä aikana. Kentällä käsitellään vuodessa enintään tonnia mädätettä. Käsittelyalueen pinta-ala on 1,6 hehtaaria. Kentän kantava kerros on rakennettu murskeesta, päällystetty asfaltilla ja salaojitettu. Kenttä on kallistettu 2 %:n kallistuksin johtamaan suotovedet ja valumavedet jäteaseman suotovesialtaaseen. Käsittelyprosessin tavoitteena on, että mädätysjäte saatetaan mekaanisesti sellaiseen muotoon, että sen rakeisuus mahdollistaa seulonnan ja valmiin multatuotteen tasalaatuisuuden. Mädättämöstä lähtevä materiaali on sellaisenaan hygienialtaan ja ravinnesisällöltään soveltuvaa maanparannuskäyttöön ja viljelymaiden ravinnelisäksi. Se ei sisällä haitallista määrää raskasmetalleja. Mädätteen käyttö multaseoksessa ei edellytä esimerkiksi riittävän hygieniatason saavuttamisen vuoksi kompostoinnin kaltaista prosessia. Tuote on kasvualusta, jossa mädätefraktio toimii lannoitelisänä. Tuotettu multaseos sisältää käsitellyn mädätysjätteen ohella turvetta, hiekkaa, savea ja mahdollisesti muita mineraalimaalajeja tuoteselosteen ilmoittamassa suhteessa. Mädätejätteen osuus koko valmistuotteesta on noin 40%. Käsittelyprosessi kestää noin kolme kuukautta. Isosuolla suoritetun jatkokäsittelyn tarkoituksena on huolehtia lisäksi siitä, että vastaanotettu materiaali ei kontaminoidu, mätäne tai muutoin pilaannu multatuotteeseen soveltumattomaksi. Tavoite saavutetaan lisäämällä ja sekoittamalla vastaanotettuun materiaaliin puuainesta (seulontajäte, hake, turve) sellainen määrä, että aumatun materiaalin lämpötila estää vettymisen ja että pieneliötoiminnan edellyttämä hapensaanti turvataan. Materiaalin mekaaninen sekoitus sekä siirtojen ja seulonnan aikana tapahtuva ilmastus turvaa seokselle riittävän hapensaamisen, jonka ansiosta mätänemistä ei tapahdu.

5 5 Käsittely ja prosessikuvaus Käsittelyprosessi sisältää seitsemän erillistä vaihetta, joiden aikana mädätysjätteen rakenne muuttuu seulontakelpoiseksi. Prosessin lopputuloksena on valmis multaseos, joka läjitetään myyntiä varten. Käsittelyprosessi jakaantuu vuodenaikavaihtelun perusteella kesäajan aktiivikäsittelyvaiheeseen (mädätysjätteen vastaanotto, sekoitus, aumaus, seulonta ja multaseoksen valmistus) ja varastointivaiheeseen (lumi- ja pakkaskausi). Varastointivaihe alkaa sääolojen mukaisesti silloin, kun multaseoksen kysyntä loppusyksyllä/alkutalvella loppuu. Aktiivivaiheessa käynnistetään keväällä sekä raakamateriaalin vastaanotto (tarvittaessa) että multatuotteen valmistus ja myynti. Talvikaudella (lumi- ja pakkasjakso) Isosuolle ei oteta vastaan mädätettä eikä kentälle aumattua ja läjitettyä materiaalia käsitellä. Toiminnan käynnistämisen ajankohdan määräväät keväiset sääolosuhteet ja multamarkkinoiden avautuminen. Toiminnassa käytettävät työkoneet ovat pyöräkuormaaja (2 kpl), traktorivetoinen kääntö- ja ilmauslaite, traktori ja perävaunu sekä erikoiskompostiseula. Mädätysjäännöksen käsittelyssä käytetään seosaineena puuainesta (seulontajätettä, haketta) suhteessa 1:2 (mädäte, seosaine). Ennen seulontaa mädätysjäännöksen ja tukiaineen seokseen lisätään noin tilavuusyksikköä turvetta. Multaseos valmistetaan sekoittamalla kompostoituun ja seulottuun materiaaliin hiekkaa, turvetta ja mineraalimaalajeja. Koetoiminnan aikana mädätysjäännöksen käsittelyssä käytettiin Isosuolla aikaisemmasta kompostoinnista syntynyttä seulontajätettä. Seulontajätettä kierrätetään siten, että jokaisen seulonnan jälkeen se varastoidaan uudelleen käytettäväksi. Mädätysjäännöksen käsittelyyn vanhaa seulontajätettä on käytettävissä noin 2 3 vuoden tarve. Alkuvaiheessa materiaali aumataan ja ilmataan seosaineen kanssa. Kääntöjä tehdään perustusauman jälkeen ennen seulontaa kaksi kolme. Prosessin kesto on koetoiminnan kuluessa saadun kokemuksen mukaan yhteensä noin 3 kuukautta. Hygienian tarkkailua varten kolibakteerinäyte (E.coli) otetaan puhtaasta materiaalista seulonnan jälkeen. Tehoseulonta hajottaa materiaalin pieniin murusiin ja nostaa lämpötilan usean tunnin ajaksi yli 60 C:een. Tässä vaiheessa materiaalissa oleva mahdollinen kolibakteerikanta tuhoutuu.

6 6 Polttonesteiden varastointi Alueella varastoidaan diesel-polttoainetta standardin SFS 2733 mukaisessa säiliössä, jonka tilavuus on 5,0 m³. Säiliö on tarkastettu Liikenne ja liikennejärjestelyt Isosuon kentälle tuodaan ja sieltä viedään materiaalia lavallisilla tai perävaunullisilla (kasetti) kuorma-autoilla. Liikenteen määrä vaihtelee vuoden kierrossa merkittävästi. Kevät- ja kesäkaudella kentällä saattaa päivittäin käydä kaksikymmentä ajoneuvoa, mukana perävaunulla varustettuja henkilöautoja. Sesongin hiljentyessä syksyllä käyntien määrä laskee muutamaan ja loppuu kokonaan joulukuulle tultaessa. Kenttäalueelle pääsee kolmea eri reittiä myöden. Mädätysjätteen käsittelyalueelta on esteetön pääsy Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätepuun käsittelykentälle. Erityisiä liikennejärjestelyjä ei ole tarvittu eikä sellaisia harkita. Multatuotteen valmistusalueelle tullaan pystyttämään opastekyltit ja asiattoman oleskelun kieltävä varoituskilpi. Energian käyttö ja arvio energian käytön tehokkuudesta Mädätteen käsittelyssä käytetään dieselkäyttöisiä työkoneita (2 pyöräkuormaajaa, maataloustraktori ja Bobcat-tyyppinen pienpyöräkuormaaja). Materiaaliseulonta tapahtuu kahdella erillisellä laitteella, joista loppuseulonnassa käytetty tasoseula toimii dieselaggregaatin avulla ja erikoisrakenteinen kompostiseula sähkömoottoreilla. Dieselpolttoaineen käyttö vuonna 2009 oli litraa. Toiminnassa ei oleteta tapahtuvan energian kulutuksen kasvua. Sähkönkäyttö vuonna 2009 oli noin kwh. Sähkönkulutukseen ei odoteta olennaista muutosta. Dieselkäyttöiset työkoneet ovat hyväkuntoisia ja moderneja. Niiden polttoaineen kulutus on tyypillinen vastaavassa käytössä oleville laitteille. Koneiden koko ja suorituskyky vastaa työn luonnetta ja käsiteltävien materiaalimassojen määrää. Energiankäyttöä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. Sähkömoottorikäyttöiset seulontalaitteet ovat yleisiä alalla. Laitteet ovat hyvin huollettuja ja kapasiteetiltaan oikein mitoitettuja.

7 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Päästöt vesistöön ja viemäriin Päästöt ilmaan Käsittelykenttä on asfaltoitu, ympäröity laskuojilla ja viemäröity. Kaikki hulevedet ja kentälle tulevat sadevedet kulkeutuvat keräysaltaaseen ja siitä edelleen jätevedenpuhdistamolle. Mädätejäännöksen käsittelyssä materiaalista suotautuu kentälle suoto- ja kondenssivettä, jossa osittain on mukana myös biologisen kypsymisprosessin tuottamaa nestettä. Se sisältää orgaanisia yhdisteitä kuten mm. ammoniumtyppeä. Kesäkaudella valuma on haihtumisen ja nopean kuivumisen vuoksi minimaalista. Sateen myötä valumat lisääntyvät, mutta niiden väkevyys vähenee. Jätevesien tarkkailun yhteydessä kompostikentän päästöt olivat havaittavissa, mutta mädätteen käsittelyn mahdollista vaikutusta ei elokuusta 2009 alkaen toteutetun koetoiminnan aikana ole erikseen todettu. Hakija arvioi, että vaikutukset jäävät vähäisiksi verrattaessa niitä avokompostoinnin vaikutuksiin. Alueen ilman laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat lähinnä liikenteestä aiheutuvat päästöt. Koetoimintaluonteisesti harjoitettu mädätteen käsittely sekä siihen liittyvä materiaalin siirto ja käsittelytoiminnat aiheuttavat työaikana työkoneista johtuvaa melua ja paikallista pölyämistä. Hajuhaitat on loppukesällä 2009 aloitetun koetoiminnan aikana todettu vähäiseksi tai niitä ei esiinny ollenkaan. Mädätysjäte on käsittelyyn tullessaan märkää, mutta lähes hajutonta. Matalan lämpötilan ansiosta päästöt ilmaan jäävät prosessin edetessä vähäisiksi. Vuodenaikavaihtelusta johtuva varastointipakko aiheuttaa keväällä toiminnan käynnistyessä kriittisen vaiheen, kun talven aikana kostunut, osin hapettomaan tilaan joutunut materiaali avataan ja siirretään aumaan. Sen aikana hajuhaittaa on kentällä todettavissa. Tämä jakso kestää noin kaksi viikkoa. Ympäristössä suoritettujen seurantakäyntien avulla pyritään selvittämään, onko hajuhaittaa todettavissa lähiympäristössä. Hiilidioksidin ohella prosessissa vapautuu ilmaan jossakin määrin typen ja rikin yhdisteitä. Kevään käynnistysvaiheen jälkeen päästöjen määrä vähenee merkittävästi. Hajunmuodostus ja päästöt ilmaan ovat avoaumakompostointiin verrattuna olennaisesti vähäisempiä ja ne voidaan todeta lähinnä kentällä. Työkoneiden CO 2 päästö on vuodessa noin kg.

8 Melu ja sen leviäminen Materiaalin siirroista ja käsittelystä ilmaan nousee pölyä, joka kuivalla säällä voi olla kenttäalueella merkittävää. Sillä ei ole ympäristön kannalta merkitystä. Kaikki työkoneet aiheuttavat toimiessaan ääntä ja jonkinasteista melua. Sen kantautuminen ympäristöön ja haitta-aste riippuvat merkittävästi säästä ja vuorokaudenajasta. Pyöräkuormaajien ja moottoriajoneuvojen äänet kantautuvat seurantahavaintojen mukaan joidenkin satojen metrien etäisyydelle tuulen suunnasta ja voimakkuudesta riippuen. Lähin asumus on kentältä noin 600 metrin päässä, mutta meluhaitoista ei ole seurannassa saatu palautetta. Kenttä sijaitsee alueella, jossa kaavan mukaan voidaan harjoittaa jätteenkäsittelyyn liittyviä toimintoja, maamassojen läjitystä ja varastointia yms. näihin liittyviä toimia. Multatuotteen valmistamisesta ei aiheudu sellaisia melupäästöjä tai tärinöitä, joista olisi ympäristölle, lähialueen asukkaille tai luonnonympäristölle merkittävää haittaa. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Kenttätoimintojen oheistuotteina syntyy jonkin verran sekajätettä, kuten kahvinporoja, pakkausjätteitä ja käytettyjä voiteluaine- ja kemikaaliastioita. Jätteet kerätään sekajätelavaan, jonka käsittelystä Turun Seudun Jätehuolto Oy vastaa. Ongelmajätteet kerätään astiaan ja ne toimitetaan käsiteltäväksi Isosuon jäteasemalle. Vuotuinen jätemäärä on erittäin pieni (ei täyttä lavallista) ja sen kertymä satunnaista. Erityisiä toimenpiteitä jätemäärän vähentämiseksi ei ole suunnitelmissa. Jätehuoltotoimista on sovittu Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kanssa. 8 ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Hakijan arvion mukaan toimintaa voidaan luonnehtia yksinkertaiseksi maansiirto- ja sekoitustyöksi. Käytetty tekniikka on alalla normaalisti käytössä olevaa maansiirtotekniikkaa, osin kompostituotteiden prosessoinnissa käytettyä erikoistekniikkaa. Näihin tehtäviin ei vaihtoehtoista, ympäristön kannalta merkittävällä tavalla parempaa tai käyttökelpoisempaa tekniikkaa ole olemassa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mädätysjätteen prosessointi ja käyttö multatuotteen osana on teknisesti yksinkertaista materiaalin siirtoa, sekoitusta ja seulontaa. Toimintaa harjoitetaan asfaltoidulla kentällä, joka on viemäröity sekä ympäröity laskuojilla,

9 jotka vievät valumavedet kentältä kokooma-altaaseen. Altaasta vesi pumpataan paikallisen hapetuksen jälkeen kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Kentällä ei käytetä avotulta ja polttoainetankkaus suoritetaan erillisestä siirrettävästä polttoainesäiliöstä. Voiteluaineet ja muut tarvikkeet säilytetään lukitussa parakissa. Käytännössä suurin ympäristöriski voisi olla polttoainetai voiteluöljyletkun katkeaminen työkoneessa. Häiriö havaittaisiin välittömästi ja vuoto saadaan nopeasti hallintaan. Kentällä on jatkuvasti varastoituna suuret määrät turvetta, johon mahdollinen nestevaluma saadaan imeytetyksi. Erilaiset varkaudet ja murrot ovat viime vuosina olleet lisääntymään päin ja kenttäalueella on todettu myös ilkivaltaa. Sitä vastaan voidaan suojautua huonosti. Kenttäalue on yöaikaan suljettu ja sinne pääsy estetään lukituilla porteilla. Työkoneet ja toimistoparakki lukitaan yöksi. Lisäksi kenttäaluetta pitää silmällä vartiointiliike. Aikaisemman kompostointitoiminnan aikana ei ympäristön kannalta noteerattavia vahinkoja ole tapahtunut. Kun toimintaa harjoitetaan Turun Seudun Jätehuolto Oy:n Isosuon jäteaseman välittömässä tuntumassa, ovat riskit hyvin hallittavissa. Kenttähenkilökunta osaa aktiivisesti reagoida mahdollisesti esiintyviin ongelmiin. 9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU V-S Puutarhamulta on esittänyt koetoimintaraportin ajalta Lietemäinen mädätysjäännös on käsittelykierroksen aikana muuttunut siten, että se on ulkoisesti mullan kaltaista ja erikoisseulalla hyvin käsiteltävissä. Kevätkauden 2010 aikana todettiin, että kentälle varastoitu materiaali on myös suhteellisen ankaran talven jälkeen ollut helposti ja hajuttomasti käsiteltävissä. Koetoimintaraportti on liitetty asiakirjoihin. Toimintaa harjoitetaan ja valvotaan erillisen omavalvontasuunnitelman mukaan. Sen avulla varmistetaan, että toiminta on tarkoituksenmukaista ja ottaa huomioon lainsäädännön vaatimukset. Oma henkilökunta kirjaa päivittäin käyttöpäiväkirjaan seuraavat asiat: - hajutilanne kentällä - mädätekuormien lukumäärä - muut havainnot (esimerkiksi vettä kentällä, oja tukossa) Merkittävä vahinko kuten esimerkiksi öljyvuoto ja sen aiheuttamat toimenpiteet kirjataan. Viranomaisille tehdään ilmoitus, jos vahingolla on ympäristön kannalta vaikutuksia (tulipalo, suuri polttoainevuoto jne). Muualta tuleva haju tai savu kirjataan.

10 10 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Viikottain (3-4 kertaa kuukaudessa) seurataan seuraavia asioita: - käsittelyssä olevan materiaalin lämpötila ja ph-arvo - kirjataan erätunniste ja tarkistetaan ja päivitetään merkintä kenttäaumoissa - hajujen etäseuranta tarkkailupisteissä (7 pistettä Isosuon ympäristössä) Lisäksi pidetään yhteyttä lähiympäristön hajunseuraajiin ja tehdään tarvittaessa erilliskäynti. Kuukausiseuranta tehdään seuraavista asioista: - mädätteen määrä (Topinojan vaakaraportista) - ostetun ja käytetyn seosaineen määrä - arvioidaan käytetyn seosaineen määrä - valmistuotteen määrä m 3 - käytetyt maa-ainekset m 3 - valmiin multatuotteen myynti, kirjanpito, muu dokumentti (kuormakirjat, myyntitositteet) Vuosiraportissa esitetään yhteenveto seurannasta. Lisäksi ilmoitetaan varastojen määrä kentällä k-m 3. Vuosiraportti toimitetaan tammikuussa viranomaisille ja Turun Seudun Jätehuolto Oy:lle. Hygieniataso (E.coli ja salmonella) tarkastetaan jokaisesta tuote-erästä (n m³) sekä ensimmäisen seulonnan jälkeisestä materiaalista keväällä ennen myynnin alkamista. Tuoteseloste laaditaan keväällä toiminnan käynnistyessä uusien analyysitulosten perusteella. Jos käsittelyprosessi tai raaka-aineet muuttuvat kesäkauden aikana, tuoteseloste uudistetaan. Jätevesien ja pohjavesien tarkkailusta vastaa Turun Seudun Jätehuolto Oy. Lupahakemuksen täydennykset Maastokäynti Hakemusta on täydennetty ja Paikalle on tehty maastokäynti Muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Etelä- Suomen aluehallintovirastossa ja Naantalin kaupungissa. Kuuluttamisesta

11 on lisäksi ilmoitettu Turun Sanomat -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. 11 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Naantalin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta, Maskun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kunnanhallitukselta, Raision kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kaupunginhallitukselta sekä elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa lausunnossaan, että lupa hakemuksessa esitetylle toiminnalle voidaan myöntää vuoden 2016 loppuun saakka edellyttäen, että alueen käyttösopimus on voimassa. Hakemuksessa esitetty käyttösopimus on voimassa vain vuoden 2014 loppuun. Ympäristöluvassa tulee antaa tarvittavat määräykset, jotka koskevat hajua, melua, suoto- ja valumavesiä, pinta- ja pohjavesiä, kompostointikentän rakenteita, poltto- ja voiteluaineita, jätteitä ja tarkkailua sekä toiminnan lopettamista. 2) Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta ( ) on antanut seuraavan lausunnon: Isosuon kompostikentällä on aiemmin kompostoitu jätevesilietteitä, joiden käsittelyä Naantalin ja Raision kaupungit sekä Maskun kunta ja Turun Seudun Jätehuolto Oy ovat sopimuksella sitoutuneet rajoittamaan. Jätevesilietteen kompostoinnin jälkeen V-S Puutarhamulta Oy on selvittänyt mahdollisuutta Biovakka Oy:n mädätteen käsittelyyn jälkikompostoinnin avulla multatuotteiden valmistamiseksi. Mädätteen käsittelyssä ei ilmennyt haju- tms. haittoja. Lautakunta katsoo, että määräaikainen ympäristölupa mädätteen käsittelyyn voidaan myöntää, sillä mädäte on jo Topinojalla esikäsitelty eikä siten vastaa ympäristöhaitoiltaan raa'an puhdistamolietteen käsittelyä. Luvan myöntämistä puoltaa myös se seikka, ettei koetoiminnassa ilmennyt ympäristöhaittoja. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja kuntien tekemässä lietteenkäsittelyä Isosuolla koskevassa sopimuksessa edellytetään YVA-lain soveltamista jätteenkäsittelyyn. Isosuolla mädätettä käsitellään vuodessa enintään tonnia. Valtioneuvoston asetusta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä sovelletaan jätteen käsittelylaitoksiin, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Lupa voidaan myöntää vuoden 2016 loppuun saakka edellyttäen, että alueen käyttöoikeussopimus päivitetään. Nykyinen sopimus on voimassa vuoden 2014 loppuun.

12 Luvassa tulee antaa määräykset, jotka koskevat prosessin toimintaa, kompostointialueen tiiveyttä, suoto- ja valumavesiä, pinta- ja pohjavesiä, melua, hajua, tarkkailua ja raportointia sekä toiminnan lopettamista, vastaavasti kuin on annettu koetoimintaluvassa ( ). Vuosiraportit sekä ilmoitukset häiriö-, vahinko- ja muista poikkeuksellisista tilanteista tulee toimittaa Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3) Naantalin kaupungin kaupunginhallitus ( ) ilmoittaa, että kaupunginhallitus yhtyy kaavoitus- ja ympäristölautakunnan asiasta antamaan lausuntoon. 4) Raision kaupungin terveysvalvontajaosto ( ) on antanut seuraavan lausunnon: V-S Puutarhamulta Oy:n ympäristöluvan myöntämiselle ei ole terveydensuojelullista estettä. Lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon mm. seuraavaa: Kompostin mikrobiologinen laatu on tarkistettava mikrobiologisin analyysein ja sen tulee olla laadultaan lannoitevalmistelain mukainen. Mahdollisia hajupäästöjä aiheuttavat toimet tulee ajoittaa ja toteuttaa siten, että niistä aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman pienet. Sama koskee toiminnasta aiheutuvaa melu- ja pölyhaittaa. Hajua, melua, pölyä ja mahdollisesti muuta ympäristö- tai terveyshaittaa koskevat valitukset tulee kirjata ja esittää ne vuosiraportissa. Kompostointikentän tulee olla tiivis ja alueen hulevedet tulee ohjata tasausaltaaseen. Valumavesiä kuljettavat ojat tulee perata säännöllisesti ja pidettävä avoimina. Tasausaltaan vedet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle. 5) Raision kaupungin ympäristölautakunta ( ) ja 6) Maskun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta ( ) ja 7) Maskun kunnan kunnanhallitus ( ) ovat antaneet hakemuksesta seuraavan saman sisältöisen lausunnon: Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä V-S Puutarhamulta Oy:lle Topinojalla syntyneen mädätteen kompostoimiseen. Päätöksen määräyksissä tulee huomioida seuraavat seikat: Ympäristön kannalta toiminnasta aiheutuvat mahdolliset haitat ovat haju, pöly, melu sekä mahdolliset valumat. Toiminnanharjoittajan tuleekin huolehtia siitä, että prosessi tapahtuu optimaalisissa sääolosuhteissa siten, että sekä haju- että pölyhaitat jäävät mahdollisimman pieniksi. 12

13 Vaikka koetoiminnan aikana ei ole esiintynyt merkittäviä hajupäästöjä ympäristössä, tulee hajun muodostusta ja sen leviämistä ympäristöön seurata säännöllisesti. Hajutarkkailusta tulee pitää tarkkailupöytäkirjaa. Aumoja käänneltäessä tai siirreltäessä tulee huomioida sää- ja tuuliolosuhteet. Tarvittaessa aumat tulee myös peittää sopivalla katteella valumien estämiseksi. Kompostikentältä aiheutuvat valumat tulee ohjata ympäröiviin suoto-ojiin ja sitä kautta Isosuolla olevaan suotovesialtaaseen. Ympäröivät suotovesiojat tulee pitää avoimina mm. perkaamalla ne säännöllisesti. Kompostointikentän tiiveys tulee myös tarkistaa säännöllisesti ja mahdolliset havaitut halkeamat tai reiät tulee korjata välittömästi. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää melulle määritettyjä päiväeikä yöohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, josta ilmenevät ainakin seuraavat seikat: vastaanotettavan mädätteen määrät, seosaineet ja niitten määrät, valmiiden tuotteiden määrät, syntyneen jätteen määrä ja laatu, häiriöt toiminnassa jne. Valmiista tuotteesta tulee ottaa riittävästi näytteitä tuotteen käyttökelpoisuuden toteamiseksi. Mikäli tuote ei täytä lannoitevalmistelain ja muiden vastaavien asetusten vaatimuksia, tulee tuote toimittaa jätteenä asianomaiset luvat omaavalle laitokselle käsiteltäväksi. Häiriö-, vahinko- ja muista poikkeavista tilanteista tulee ilmoittaa viipymättä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi myös Raision, Maskun ja Naantalin ympäristönsuojeluviranomaisille. 8) Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla ei ole lausuttavaa ympäristölupahakemukseen. Evira toteaa, että orgaanisten maanparannusaineiden ja kasvualustojen valmistus kuuluu lannoitevalmistelain 539/2006 soveltamisalaan ja tältä osin Eviran valvontaan. V-S Puutarhamulta on tehnyt Eviraan lannoitevalmistelain edellyttämän ilmoituksen toiminnastaan ja hakenut Eviralta toiminnalle lannoitevalmistuslain mukaista laitoshyväksyntää. V-S Puutarhamulta Oy:n toiminta ja valmistettavat tuotteet täyttävät lannoitevalmistelain vaatimukset. 13 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus. 1) Ablemans Oy vastustaa hanketta. Ablemans Oy toteaa muistutuksessaan mm. seuraavaa: Ablemans Oy on aikanaan vastustanut Isosuon jäteasema hanketta jo sen suunnitteluvaiheessa sekä joitakin tällä välillä jäteasemalla toteutettuja

14 hankkeita. Hankkeiden vastustaminen on osoittautunut silloin täysin oikeaksi. Haju- ja lokkihaitat olivat ajoittain niin voimakkaita ettei mm. vieraiden kutsuminen ollut mahdollista. Hajuhaitoista keskusteltiin ja pidettiin kirjaa yhdyshenkilön kanssa, joka hoiti yhteyksiä jäteasemalla toimivan yrityksen kanssa. Kirjanpito ei hajuja poistanut tarkoitus jäi epäselväksi. Selityksenä hajuihin oli (viimeisin) se, että kompostiaumat käännettiin epäsäännöllisesti, jolloin yli-ikäinen sotku haisi käännettäessä. Muistuttaja on ollut jo siinä käsityksessä että Isosuon jäteasema suljetaan kokonaan. Selvitys antaa ymmärtää että tässä hankkeessa hajut ovat vähäisiä tai niitä ei ole ollenkaan. Muistuttaja haluaa alueen yrityksenä, että toiminnasta aiheutuvat haju- ym. riskit hallitaan ja haittoihin puututaan välittömästi. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija toteaa muistutuksesta antamassaan vastineessa seuraavaa: 14 Raision kaupungin jätevedenpuhdistamon lietteen vastaanotto kompostointikäsittelyä varten päättyi Isosuon kentällä joulukuussa Heinäkuussa 2009 kentällä aloitettiin koeluonteisesti Topinojalla sijaitsevan Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen mädätyslietteen käsittely multatuotteeksi. Koetoimintaa varten haettiin ja saatiin lupa sekä Eviran:n lupa multatuotteen valmistukselle ja markkinoinnille. Koetoimintalupa umpeutuu kuluvan vuoden 2010 marraskuun viimeisenä päivänä. Koetoimintaa on jatkettu siten, että talvikaudella joulukuusta 2009 huhtikuuhun 2010 uutta jätettä ei otettu kentälle käsiteltäväksi. Mädätysjätteen käsittely käynnistyi jälleen huhtikuussa siten, että kentälle varastoitua jätettä ja myöhemmin vastaanotettua jätettä alettiin sekoittaa ja kääntää samalla kun siihen lisättiin hiekkaa, savea ja turvetta. Lopputuotteena syntynyt multaseos on myyty käytettäväksi Turun talousalueella erilaisiin maanparannuskohteisiin. Toiminnasta ei ole saatu Isosuon jäteaseman ympäristön asukkailta tai yrityksiltä minkäänlaista palautetta. Hajuhaitoista ei ole tullut ilmoituksia sen paremmin kokeilutoiminnan harjoittajalle kuin viranomaisillekaan. Koska myöskään kentällä ei seurannassa ole havaittu poikkeuksellista hajua tai muita haitallisia ilmiöitä, katsomme, ettei ympäristön kannalta haitallista hajua tai muita päästöjä ole syntynyt eikä niitä jatkossakaan ole odotettavissa. Ympäristölupahakemuksessa toiminnanharjoittaja on esittänyt yksityiskohtaisesti ne periaatteet ja menetelmät, joita mädätysjätteen käsittelyssä ja sekoituksessa multatuotteeksi noudatetaan. Ympäristöluvassa tultaneen

15 esittämään yksityiskohtaisesti viranomaisen asettamat ehdot toiminnalle. Katsomme, että muistutuksessa ei ole esitetty sellaisia näkökohtia, joiden perusteella toimintaa Isosuolla ei voitaisi jatkaa ja kehittää ja joiden perusteella ympäristölupahakemus tulisi hylätä. V-S Puutarhamulta Oy katsoo, että lausunnoissa ei ole esitetty sellaisia näkökohtia tai vaatimuksia, jotka edellyttäisivät yritykseltä toimenpiteitä, jotka haetun ympäristöluvan tai laitoshyväksyntähakemuksen yhteydessä esitetyissä dokumenteissa eivät ole tulleet otetuksi huomioon. 15 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää V-S Puutarhamulta Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen määräaikaisen ympäristöluvan puhdistamolietteen mädätysjäännöksen kompostointiin Isosuon jätekeskuksen kompostointikentällä. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyksissä muuta määrätä. LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Toiminta 1. Alueella saa käsitellä Biovakka Oy:n Topinojan laitokselta tulevaa tai laadultaan vastaavaa puhdistamolietteen mädätysjätettä enintään t/a. Alueelle ei saa ottaa vastaan käsittelemätöntä puhdistamolietettä. Päästöjen estäminen maaperään ja vesiin 2. Toiminta ja aumojen sijoitus kompostointikentällä tulee järjestää siten, että kompostin sisältämien ravinteiden ja kiintoaineksen joutuminen kentältä johdettaviin vesiin on mahdollisimman vähäistä. 3. Kompostiaumat on muotoiltava siten, että sadeveden imeytyminen niihin on mahdollisimman vähäistä. Materiaalia ei saa läjittää kentälle tasaisiin kasoihin tai patjoihin, vaan aumojen tulee olla korkeudeltaan ja aumojen sivujen kaltevuudeltaan sellaisia, ettei liiallista tiivistymistä ja vettymistä tapahdu. 4. Kompostointialueen ulkopuoliset vedet on pidettävä erillään kompostointikentän alueella muodostuvista ravinteita sisältävistä vesistä. Niskaojat on perattava säännöllisesti ja pidettävä avoimina. 5. Kompostointialueen valuma- ja suotovedet tulee johtaa Isosuon jätekeskuksen tasausaltaaseen ja sitä kautta kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon käsiteltäväksi. Kompostointialueelta tulevat suoto- ja valumavedet tulee johtaa tasausaltaaseen siten, että niiden laatua on mahdollista tarkkailla ennen tasausaltaaseen johtamista.

16 16 6. Kompostointikentän tiiveys tulee tarkistaa säännöllisesti ja mahdolliset halkeamat tai muut vauriot tulee korjata viipymättä. Ilma- ja melupäästöjen ehkäiseminen 7. Toiminnanharjoittajan tulee hajuhaittojen ehkäisemiseksi huolehtia siitä, että kompostoitumisprosessi tapahtuu kompostoitumisen onnistumisen kannalta optimaalisissa olosuhteissa. 8. Aumoja on käännettävä sellaisissa sää- ja tuuliolosuhteissa, joissa haju- ja pölyhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 9. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ulkona asuinrakennusten pihaalueilla päivällä klo 7 22 melun A-painotettua ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä klo 22 7 melun A-painotettua ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db L Aeq. Jätehuolto 10. Toiminnan yhteydessä syntyvät hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava käsiteltäväksi paikkaan, jolla on ympäristölupa käsitellä ko. jätettä. 11. Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa, jotka on sijoitettu katettuun tilaan. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään ja pohja- tai pintavesiin on estettävä. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa tällaisia jätteitä. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi 12. Polttonesteet, voiteluöljyt ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, ettei niitä pääse leviämään ympäristöön ja ettei niistä aiheudu maaperän pilaantumisvaaraa. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 13. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä tai jätteitä, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi sekä ilmoitettava siitä valvontaviranomaisille.

17 17 Tarkkailu- ja raportointimääräykset 14. Pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtava osana Isosuon jäteaseman tarkkailuohjelmaa. Kentältä johdettavien suoto- ja valumavesien laatu tulee tutkia vuonna 2011 huhti-toukokuussa ja loka-marraskuussa. Näytteistä tulee tutkia ph, kemiallinen hapenkulutus (CODCr), nitraatti- ja nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit, e- kolibakteerit ja kloridi. 15. Toimintaa ja hajun esiintymistä tulee tarkkailla esitetyn omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Hajua, pölyä, melua ja muita ympäristöhaittoja koskevat mahdolliset valitukset tulee kirjata ja esittää vuosiraportissa. 16. Luvan haltijan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Naantalin ja Raision kaupungin ja Maskun kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kompostointikentän edellisen vuoden toiminnasta raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: Muut lupamääräykset - tiedot vastaanotetun mädätteen määrästä ja laadusta - tiedot käytettyjen seosaineiden määrästä ja laadusta - tiedot valmiin multatuotteen määrästä - varastossa olevan mädätteen ja seosaineiden määrä - yhteenveto käytetyistä kemikaaleista sekä veden ja energian kulutuksesta - yhteenveto jätevesien tarkkailusta, hajutarkkailusta sekä ympäristön tilan seurannasta ja arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön - yhteenveto toiminnassa syntyneistä tavanomaisista ja ongelmajätteistä, sekä niiden lajeista, määristä ja toimituspaikoista - yhteenveto häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista sekä päästöistä niiden aikana - yhteenveto mahdollisista toimintaa koskevista valituksista 17. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimialansa parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja tarvittaessa varauduttava sen käyttöönottoon. 18. Mikäli yhteys- tai vastuuhenkilöt vaihtuvat tai heidän yhteystietonsa muuttuvat, tulee uudet yhteystiedot toimittaa viipymättä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Naantalin ja Raision kaupungin sekä Maskun kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vakuus 19. V-S Puutarhamulta Oy:n on asetettava kompostointikentän asianmukaisen jätehuollon, lopettamisen ja viimeistelytoimien varmistamiseksi 2000 euron vakuus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle yh-

18 den kuukauden kuluessa tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa asti. Vakuus on asetettava pankkitalletuksena tai omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Mikäli vakuus asetetaan pankkitalletuksena, siitä on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen kuittaamattomuussitoumuksella varustettu talletustodistus Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksi. Toiminnan lopettaminen 20. Toiminnanharjoittajan tulee viimeistään kuusi kuukautta ennen jätteiden vastaanoton lopettamista toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle suunnitelma alueen käytöstä poistamisesta. Toiminnan lopettamisesta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista kuten pinta- tai pohjavesien kuormittumista, jätteiden hallitsematonta käsittelyä tai maaston roskaantumista. Alueen tyhjentämisestä ja siistimisestä tulee huolehtia asianmukaisella tavalla. 18 LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Lupaasiaa ratkaistaessa on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset. Lupaharkinnassa ja määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnanharjoittajan koetoiminnasta esittämät tiedot. Toiminta ei ole ristiriidassa Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden kanssa. Keskeisiä yhdyskuntien jätevesien käsittelyn vesiensuojeluun liittyviä ohjauskeinoesi-

19 tyksiä ovat mm. jätevesilietteen käsittelyn, hyötykäytön ja loppusijoituksen hyvien käytäntöjen käyttöönoton edistäminen. Ympäristöluvassa on otettu huomioon valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2016 ja Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman vuoteen 2020 tavoitteet. Lietteen jatkojalostus ja lannoitevalmistekäyttö on jätesuunnitelmien tavoitteiden mukaista toimintaa. Hankkeessa on kysymys biokaasulaitoksessa käsitellyn puhdistamolietteen mädätejäännöksen jatkokäsittelystä ja hyödyntämisestä. Samalla kentällä on aikaisemmin käsitelty aumakompostissa puhdistamolietettä. Käsitellyn puhdistamolietteen hyödyntämisestä aiheutuvat haitat ovat koetoiminnan perusteella olennaisesti pienemmät. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan V-S Puutarhamulta Oy:n toiminta ja valmistettavat tuotteet täyttävät lannoitevalmistelain vaatimukset. Raportissa "Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) Biokaasun tuotanto suomalaisessa toimintaympäristössä: Suomen ympäristö 24/2009" todetaan, että esimerkiksi aumakompostointi soveltuu hyvin käsittelyjäännöksen kompostointiin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tutkinut asiassa annetut lausunnot ja muistutukset. Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Turun Seudun Jätehuolto Oy:llä on samanaikaisesti vireillä ympäristölupahakemus, joka koskee Isosuon jätekeskuksen toiminnan muuttamista. Nyt käsiteltävänä olevan V-S Puutarhamulta Oy:n hakemuksen johdosta ei ole tarpeen muuttaa muita toimintoja koskevaa voimassa olevaa lupaa. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien eri toimintojen yhteisvaikutus ei ole lupaharkinnan kannalta huomattava. Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus ja kesto sekä toimintaa varten annetut määräykset huomioiden käytettävissä riittävä asiantuntemus. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätteen ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietyn jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Määräykset 2 6. Määräykset on annettu pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi ja toiminnan tarkkailun mahdollistamiseksi. Kompostoinnin optimaalisella järjestämisellä on mahdollista vaikuttaa syntyvien suotovesien määrään ja sitä kautta ravinnepitoisten jätevesien minimoimiseen kompostikentän alueella. Kompostoinnin merkittävin vesistökuormitus aiheutuu yleensä typestä. 19

20 Jyrkkäsivuisella varastoauman muodolla vähennetään sadeveden imeytymistä ja auman vettymisriskiä ja tätä kautta ravinteiden huuhtoutumista kentälle. Määräykset 7 9. Määräykset on annettu viihtyisyys- ja terveyshaittojen estämiseksi. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta lupamääräykset huomioon ottaen ei saa aiheutua terveyshaitta, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, että siitä eikä sen käytöstä ole vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kompostoinnissa keskeinen asia on hajuhaittojen syntymisen estäminen. Tähän vaikuttaa kompostoinnin olosuhteiden pitäminen biohajoamisen kannalta optimaalisina. Esimerkiksi kompostin riittävä kääntäminen ehkäisee hajuhaittoja. Pölyämistä voidaan estää ottamalla huomioon sääolosuhteet kompostia käännettäessä. Melutasoa koskeva lupamääräys perustuu valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (VNp 993/1992). Määräykset Määräykset on annettu jätelain 6 :n perusteella asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Määräykset Määräykset on annettu, jotta toiminnassa ehkäistään ennalta vaarallisten kemikaalien pääsy maaperään ja vesiin. Määräys 13. Määräys on annettu onnettomuuksiin varautumiseksi ja haitallisten seurausten minimoimiseksi. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan kannalta. Määräykset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Riittävän tehokkaalla valvonnalla voidaan turvata kompostointikentän mahdollisimman häiriötön toiminta ja pystytään havaitsemaan häiriötilanteet riittävän ajoissa haitallisten ympäristöpäästöjen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen sekä jätteiden tarkkailusta ja toiminnanharjoittaja voidaan määrätä antamaan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Koska toiminnan jätevesien tarkkailu voidaan suorittaa osana Isosuon jätekeskuksen vesientarkkailua, on olennaista arvioida, mikä on kompostointikentältä tuleva kuormitus ja vaikutus puhdistamolle johdettavien jätevesien laatuun. 20